Page 1

Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala

2 / 2009

HTI E L N O T MAKSU UKAAN! OTA M

MAAHANMUUTTAJIEN MIETTEITÄ SUOMESTA

MELLUNMÄEN KESKUSTA UUDISTUU

MELLUNKYLÄN TERVEYSPALVELUIDEN TILA – TERVEYSASEMIEN JOHTAJA VASTAA

HUIMA FESTARIKESÄ LUVASSA


Euroopan parasta energiaa.

www.helen.fi


Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala

2 / 2009 Sisältö Alkuvuoden aluefoorumeissa esillä monenlaiset asiat Terveysasemien johtaja Mellunkylän terveyspalveluista Hannele Luukkainen: Palveluissa tärkeintä lopputulos Festarien kaupunginosa vuonna 2009 Pyörällä päästään FillariFestari 15.–16.5.2009 Ihana Kivikko kutsuu kaikenikäisiä Suunnitteilla Mellunmäen keskus Mellunmäen metroaseman korjaus alkaa elokuussa Kontulan ostarin liikkeet ja palvelut Kontulan ostarin tapahtumat touko–heinäkuussa Uudet asukastilat avautuvat Kontulan ostarilla Kontulan symppis Radio Kontulan haastattelussa Eeva Aaltonen-Sorsa Ulkomaalaiset eivät samaa massaa: Antakaa yksilöille mahdollisuus – älkää yleistäkö Vesala oli alunperin rintamamiesten ja -naisten asuinalue Kuntoon kotikulmilla FC Kontu: futiskausi alkaa Renessanssia Mellunkylään Mellunmäen vanhemmat verkostoituivat Mellunkylässä esiintyy Prof. Bluffo 20 kysymystä Mellunkylästä Kolumni: Mellunmäestä Mellunkylän kaupunginosan toinen keskus

Mellunkylä -lehti 2/2009 Painos 10 000 kpl Julkaisija: KontuKeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen Toimitus: Larri Helminen Taitto: Antero Airos Kansikuva ja piirrokset: Jouko Nuora

Pääkirjoitus 4 5 6 8 9 10 13 15 15 16 17 18 18 19 20 22 24 26 27 29 31 33 34

Mellunkylä on yksi Suomen kansainvälisimpiä ja kulttuurisesti moniulotteisimpia paikkoja. Keskustelu maahanmuuttajista, ulkomaalaisista ja uussuomalaisista on kuitenkin valitettavan yksioikoista. Siinä korostuvat yleensä ongelmat. Toista ääripäätä edustaa kritiikitön ihailu. Lehtemme haastattelussa Suvi Nyström ja Abdulkadir Isak kertovat, mistä he pitävät Suomessa, mutta ottavat esille myös epäkohtia. Kumpikin korostaa, ettei ole olemassa maahanmuuttajan perustyyppiä, vaan jokainen on yksilö. Ahkeria ja laiskoja on niin kantaväestössä kuin tulijoissa. Alueen poliitikoista on haastattelussa tällä kertaa tuore kontulalainen Hannele Luukkainen. Hän ottaa kantaa mm. julkaisten palveluiden tuottamiseen ja kaupungin talousnäkymiin. Tuleva suvi on jälleen festarien kesä Mellunkylässä. Toukokuusta elokuuhun on kuukausittain tarjolla festari, joista uusin tulokas on heinäkuussa järjestettävä EtnoFestari. Mellunkylästä voi puhua entistä paremmalla syyllä festarien kaupunginosana. Lehtemme esittelee Mellunmäen metroaseman korjaustöiden pääpiirteet. Elokuussa alkavat työt vaikuttavat myös monien vantaalaisten arkeen. Tiedossa on metronkäyttäjille hankaluuksia, joita aseman sijainti Laakavuoren rinteessä ei helpota. Esittelyssä ovat myös Mellunkylän liikuntapalvelut. Niissä kiinnittää huomiota Mellunmäen heikko tarjonta. Kontulan ja Myllypuron monipuoliset mahdollisuudet ovat sinänsä lähellä, mutta liikuntapalveluissakin monet arvostavat helppoa saavutettavuutta. Jouko Kokkonen

Sähköposti: info@kontula.com Kotisivut: www.alueportaali.net Seuraava Mellunkylä -lehti ilmestyy syyskuussa

3


ALKUVUODEN ALUEFOORUMEISSA ESILLÄ MONENLAISET ASIAT Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke pyörähti käyntiin ensimmäisen aluefoorumin myötä 2.2.2009. Mellunmäen asukas- ja kulttuuritila Mellarissa järjestettyyn tilaisuuteen saapui 80 asukasta – joukossa muutama alueen virkamieskin – kuulemaan uutisia Mellunkylän tapahtumatarjonnasta vuonna 2009 sekä esittämään kysymyksiä ajankohtaisista asioista. Paikallisten tahojen järjestämiä tapahtumia on luvassa niin paljon, FillariFestarista KontuFestariin, että Mellunkylä alkaa olla poikkeuksellisen aktiivisen kaupunginosan maineessa.

T

ässä ensimmäisessä aluefoorumissa tuli kysymyksiä työttömyyden haittojen torjumisesta metron hätänumeron muuttamiseen, kaikki asiallisia ja vastauksen ansaitsevia. Kaupunki torjuu työttömyyttä pitämällä investoinnit ja rakentamisen käynnissä. Se ei valitettavasti yksin estä esimerkiksi ostareiden kapakoitumista ja täyttymistä. Sitä taas torjuvat asukas- ja kulttuuritilat kuten Mellari ja piakkoin Kontulan ostoskeskuksella avattava uusi asukastila (vanhan Kelan tila). Ne tarjoavat myös yhteistä toimintaa suomalaisille ja maahanmuuttajille, mitä toivottiin. Aloite ilotulitusrakettien myyntiajan rajoituksista ja uuden vuoden paukuttelun (”jokavuotisen talvisodan”) kieltämisestä myös esikaupunkien asuntoalueilla sai paljon kannatusta, ja aloite lähtee piakkoin virallisesti kaupungin johdolle, toivottavasti kaikkien Mellunkylän

järjestöjen allekirjoituksin. Metron automatisointi eli kuljettajien poistaminen herätti huolta joissain kysyjissä. Metron automatisoinnista vastaava HKL:n projektipäällikkö Kimmo Reiman lupasi kuultuaan asiasta järjestää metron käyttäjille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden automatisointiprojektista. Ajankohta on vielä avoin. Huolestuttava tilanne mellunkyläläisten käyttämien Kontulan ja Kivikon terveysasemilla kokosi noin 140 asukasta Mikaelin kirkolle 12.3.2009 järjestettyyn Terveysfoorumiin. Foorumia valmistelivat kaupunginosaseurojen edustajat ja Terveysaseman ystävät -ryhmä. Paikalla olleet terveyslautakunnan jäsenet ja terveyskeskuksen johdon edustajat saivat kuulla kipakoita ja asiallisia kysymyksiä sekä vaatimuksia terveysasemien palvelujen parantamisesta. Terveysasemien toiminnasta vastaava johtaja Antti Iivanainen vastaa kysymyksiin viereisellä sivulla. Nyt vain seuraamaan tarkasti, näemmekö luvattujen parannusten toteutuvan. Terveysasemien käyttäjät voisivat jatkossa kertoa tämän lehden toimitukselle kokemuksistaan ja asiaa voidaan tarvittaessa puida niin kauan kuin on tarpeen. Terveysfoorumin yhteydessä järjestetyllä kyselytunnilla esitettiin toivomuksia myös eläkeläisten vapaalipuista julkiseen liikenteeseen, uimahalleille ja kuntosaleille. Tämän suuntaisia, ikääntyvän väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä aloitteita lienee ollut vuosien saatossa

useita kaupunginvaltuustossa, kuitenkin ilman myönteistä lopputulosta. Asian selvittelyä jatketaan. Huhtikuun lopulla, 27.4. järjestettiin Kontulan ala-asteella monikulttuurinen aluefoorumi otsikolla ”Lastemme tulevaisuus”. Siitä ja kevään viimeisen, Vesalan yläasteella 25.5. järjestettävän ”Kaupunkisuunnittelua Mellunkylässä” -aluefoorumin annista lisää seuraavassa Mellunkylä -lehdessä syyskuussa. Mellunkylän aluefoorumit luovat mahdollisuuden asukkaiden, paikallisten yrittäjien, johtavien virkamiesten ja luottamusmiesten edustajien suoralle vuorovaikutukselle. Foorumien aiheet ovat olleet kaupungin päätösvallassa olevien asioiden, kuten palvelujen käsittelyä. Paikalle ovat tulleet lautakuntien puheenjohtajat ja Mellunkylässä asuvat valtuutetut. Yhdistelmä näyttää tuovan huolellista valmistelua ja sähäkkyyttä keskusteluihin ja lisäävän kunnallispolitiikan kiinnostavuutta. Jos ja kun vielä koetaan asioiden todella parantuvan, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke on osoittanut hyödyllisyytensä.

Maanantaina 25.5 klo 18.00 Vesalan ylä-asteella, osoitteessa Sakara 5 Tilaisuuden aluksi kaupunkisuunnitteluviraston asukastilaisuus Kontulan keskuksen täydennysrakentamisesta. Tilaisuuden jälkeen esittelyssä myös Mellunmäen keskustan suunnitelmat ja kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renesanssi -hanke. Mukana kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava ja muita Mellunkylän päättäjiä. Tilaisuuden päätteeksi asukkaiden kyselytunti alueen ajankohtaisista asioista. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke. Tilaisuus videoidaan Radio Kontulan toimesta. Lisätietoa: www.alueportaali.net. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

4


Terveysasemien johtaja Mellunkylän terveyspalveluista Helsingin terveyskeskuksen terveysasemien johtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Antti Iivanainen vieraili maaliskuun puolessa välissä Kontulan terveysfoorumissa. Saimme tilaisuuden jälkeen Helsingin terveyslautakunnan puheenjohtajan Jouko Malisen avustuksella Iivanaiselta lisävalaistusta Kontulan ja Kivikon terveysasemien tilanteeseen. Seuraavassa otteita kysymyksista ja vastauksista, jotka saimme Iivanaiselta. Kuva: Kimmo Brandt

Mitä terveyskeskus tekee saadakseen Kontulan ja Kivikon terveysasemille enemmän ja pysyviä lääkäreitä? - Toiminnan kehittämisen kautta työskentelyolosuhteiden parantaminen tekee terveysasemista houkuttelevamman työpaikan. - Työnjakoa lääkärien ja hoitohenkilökunnan välillä parannetaan, jolloin lääkärin työ kohdentuu lääkärin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Samalla potilaan hoito parantuu (esim. monisairaan potilaan hoitomalli). - Päivystystoiminnan kehittäminen. Kontulassa lääkäri päivystävien hoitajien tukena tehostaa päivystyksellisten potilaiden hoitoa ja rauhoittaa muiden lääkärien työtä. - Kontulan ja Kivikon käytössä on puolipäiväinen tutorlääkäri, joka ohjaa nuorempia lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita. - Parantaa rekrytointia. Tämän vaikutuksesta kaksi eurolääkäriä on valinnut Kontulan terveysaseman koulutuspaikakseen (toinen aloitti 1.4. ja toinen aloittaa kesällä). - Molemmilla terveysasemilla on käytetty vuokralääkäreitä paikkaamaan lääkäripulaa ja täten parantamaan työskentelyolosuhteita. Jonoa kummallekaan asemalle ei tällä hetkellä ole. - Käytetty palkkauskannustimia. - Sosiaaliviraston kanssa selvitetään sosiaalineuvojan ja päihdehoitajan ja kuntoutusyksikön kanssa fysioterapeutin työpanoksen hyödyntämistä terveysaseman palvelutarjonnassa. Tällöin potilas

voidaan ohjata paremmin suoraan sellaiseen palveluun, jota potilas tarvitsee. Mitä terveyskeskus tekee saadakseen em. terveysasemien puhelinajanvarauksen toimimaan? - Internetvälitteistä puhelinpalvelua kehitetään aktiivisesti. Järjestelmässä soittajan puhelinnumero jää muistin, jos puheluun ei päästä vastaamaan. Numeroon soitetaan takaisin myöhemmin, jolloin päästään käytännössä 100% vastausmäärään. Käyttönotossa on ollut valitettavasti teknisiä hankaluuksia. - Järjestelmää odotettaessa puhelinpalvelua on tehostettu lisäämällä terveydenhoitajia vastaamaan soittoihin ruuhkaaikoina. Miten saada lääkärien vastaanottoajat riittävän pitkiksi? - Hoidon tarpeen yhteydessä määritellään myös tarvittavan vastaanoton pituus. Tarvittessa pyydetään potilas uudelle vastaanotolle. Yhden vastaanoton aikana ei aina ole järkevää käydä useampaa vaivaa/sairautta läpi. Lääkäritilanteen helpotuttua potilaalle saadaan paremmin annettua hänen tarvitsemansa aika. Hoidon tarpeen arvion osuvuutta parannetaan koulutuksella ja toimintamalleilla (esim. edellämainittu päivystysmalli). Voisiko ajanvarauksen työntekijä aina keskustella aikaa kysyvän kanssa ja perustella hänelle, miksi käynti ei ole kiireellinen silloin kun ei pidä sitä kiireellisenä? - Tätä pitää korostaa henkilökunnan kanssa toimintaa läpikäytäessä.

Onko suunnitelmissa Kontulan ja Kivikon terveysasemilla antaa potilaille oikeus mennä päivystävän hoitajan puheille, vaikka vastaanottohenkilökunta ei pidä tarvetta kiireellisenä? - Jos toimistohenkilökunnan arvio poikkeaa potilaan omasta arviosta eikä keskustelemalla päästä ratkaisuun, ohjataan tai konsultoidaan päivystävää hoitajaa. Vastaanoton henkilökunta on hyvin kokenutta työssään ja he osaavat hyvin arvioida hoidon tarpeen. Aikooko terveyskeskus muuttaa resursointiaan siten, että alueilla joilla on haastava asukasrakenne, mitoitus olisi runsaampi? - Mitoitus eri alueiden välillä on tehty niin, että haastavammilla alueilla on suurempi henkilökuntamitoitus. Mitoitus vaihtelee tästä syystä siten, että terveysaseman suurimmat keskimääräiset omalääkärin vastuuväestöt ovat n. 2350 asukasta ja pienimmät (Kontulassa ja Kivikossa) n. 1600 asukasta. Muun henkilökunnan mitoitus seuraa lääkärimitoitusta. - Kivikkoon on palkattu lisätyövoimaksi terveydenhoitaja ja perushoitaja, joiden avulla on tarkoitus sekä parantaa palvelujen saatavuutta että kehittää edellämainittuja toimintamalleja. Aiotaanko Kontulan tai Kivikon terveysasema yksityistää? - Tämänhetkisen tiedon mukaan valtuustokaudella selvitetään mahdollisuus yhden terveysaseman ulkoistamiseen. Se mistä asemasta olisi kyse, ei ole päätetty.

5


Terveysasemien johtaja Mellunkylän terveyspalveluista

Voiko terveyskeskus tutkia, voisivatko Mellunmäen asukkaat käyttää Vantaan puolen terveyspalveluja? - Vantaan terveystoimen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Vantaalla ei ole mahdollista ottaa vastaan helsinkiläisiä potilaita vallitsevan lääkäripulan vuoksi.

- Tämä on eteenpäin vietävä ajatus. - Kunkin työntekijän pitää kertoa vastaanotolle odottaville, jos on myöhässä. Henkilökuntaa muistutetaan toimimaan näin. Voisivatko terveysasemat nimetä kaikille pitkäaikaissairaille omalääkärin? -Tämä on toiminnan perusajatus. Lääkärivakanssien ollessa hoidettuina tämä myös onnistuu. Voisiko kaikille pitkäaikaissairaille laatia hoitosuunnitelma? - Tämä pyritään tekemään kaikille potilaille. Monisairaan potilaan hoitomalli perustuu juuri hoitosuunnitelman tekoon, jossa suunnitellaan potilaan omahoito, lääkitys, kontrollikokeet ja vastaanottojen tarve ja aikataulu sekä kenen vastaanotolle (lääkäri vai terveydenhoitaja) potilas menee seuraavaksi. Hoitomallin jalkautumista käytäntöön tehostetaan kaikilla terveysasemilla tämän vuoden aikana. Voisiko terveysasema perustaa enemmän vertaisryhmiä ja niille ohjaajia? - Tämä on yksi kehityskohteemme jatkossa.

6

Kuva: Minna Ruuth

Voisiko terveysasemien tiedottamista parantaa esim. laittamalla esille luettelo kaikista terveysaseman työntekijöistä ja hoitotakuun lakisääteisistä ajoista sekä kuuluttamalla, jos joidenkin työntekijöiden aikataulu viivästyy?

Hannele Luukkainen:

Palveluissa tärkeintä lopputulos Pitkän linjan kaupunginvaltuutettu Hannele Luukkainen (kok.) on tuore kontulalainen. Hän on ilahtunut Mellunkylän asukkaiden aktiivisuudesta. Sitä tarvitaan syvenevän taantuman aikana.

L

uukkaisen mukaan hyvien aikojen sulle-mulle -politiikasta on jouduttu nopeasti niukan euron aikaan, mitä kaikki eivät ole vielä nielleet. Kaupungin päättäjät joutuvat lähitulevaisuudessa ratkaisemaan myös, miten palvelut tuotetaan. Hannele Luukkainen on asunut Kontulassa puolisen vuotta. Hän sanoo viihtyneensä niin hyvin, että joulu ja pääsiäinen hujahtivat ilman kaipuuta mökille. Yksi viihtyvyyden lähde on alueen maisema ja luonto. Kotiutuminen on muutenkin sujunut hyvin. Ostokset hoituvat pääosin Kontulan ostarilla. Isoja valituksen aiheita Luukkainen ei uudelta asuinseudultaan löydä. Joukkoliikenteen suurkuluttajana hän toivoo ysivitosen ajavan kaikki vuoronsa ajallaan. -Viime kunnallisvaalien aikana moni sanoi ”otan osaa”, kun kerroin muuttaneeni Kontulaan. Olen ylpeästi kontulalainen. Jos itse ei ole ylpeä kotipaikastaan, niin kuka sitten arvostaisi sitä, kysyy Luukkainen. Vuoden 2009 alussa alkoi Vetoa & voimaa Mellunkylään -hanke, johon Hannele Luukkainen ehti sopivasti mukaan.


Hän kiittelee alueen asukkaiden osallistuneen innolla aluefoorumeihin. Aikaisemmilla kotikulmillaan Maunulassa Luukkainen oli aktiivisesti mukana asukastoiminnassa ja huomasi sen kadottavan ajan oloon osan vetovoimastaan. Tilaisuuksiin onkin löydettävä asukkaita kiinnostavia aiheita, jotta niihin tulisi väkeä myös jatkossa. Muitakin uhkia on. -Hankkeen ajoitus on sikäli huono, että kaupungilta ovat loppumassa rahat. Mutta tämä on pilottihanke, joka tarvitsee rahoitusta, painottaa Luukkainen. Luukkainen luonnehtii Vetoa & voimaa -hanketta ”suureksi savotaksi” jo siksi, että yhteistyössä on mukana asukkaita, luottamushenkilöitä ja monia kaupungin hallintokuntia. Hän uskoo, että hanke opettaa myös luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita tekemään töitä yhdessä. Luukkaisen mukaan yhteisöllisyyttä ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia parantavaa toimintaa tarvitaan entistä enemmän, kun kaupunki ja koko maa ”ovat taipumassa taantumaan ja jopa lamaan”. Hän uskoo Vetoa & voimaa hankkeen tuottavan uusia käytäntöjä, joita on mahdollista soveltaa toisilla alueilla. Kaupungin taloudessa lihavat ajat ovat vaihtumassa laihempiin. Edessä on vääjäämättä säästöjä. Juustohöylän käyttö ei ole Luukkaisen mielestä hyvä menetelmä, vaan sen sijaan on mietittävä palvelujen tuottamistapoja ja vaikuttavuutta. Tällöin ei ole oleellista, tuottaako palvelut kaupunki, kolmas sektori tai yritys. Tänä keväänä käytyjen budjetin kehysneuvotteluiden tuloksen Luukkainen arvioi joutuvan uudelleen puntariin syksyllä.

-Helsinki on kuin Titanic, joka ajaa tietoisesti päin jäävuorta. Tähän asti on muuteltu vasta kansituolien paikkoja. Syksyllä on edessä törmäys ja pelastusveneiden etsintä, vertaa Luukkainen. Luukkaisen mielestä olisi ollut viisaampaa tunnustaa tilanteen vakavuus jo nyt ja saada näin lisää valmistautumisaikaa. Joka tapauksessa esimerkiksi kaupungin henkilöstön määrä joutuu lähitulevaisuudessa tarkasteluun. Ketään ei irtisanota, mutta kaupungin palveluksesta eläköityvien tai muualle lähtevien paikkoja ei automaattisesti täytetä. Luukkaisen mukaan kaupungin henkilöstöpolitiikassa on eletty liian väljästi. Vielä viime ja tänäkin vuonna on palkattu runsaasti uutta väkeä. Hän kaipaa myös henkilöstön kiertoa kaupungin eri hallintokuntien välillä, jolloin toimintakulttuureihin voisi tulla uusia vaikutteita. Tämä voisi lisätä osaltaan sektorien välistä yhteistyötä. Kontulan ja Kivikon terveysasemien toiminta on saanut viime aikoina osakseen paljon arvostelua. Luukkainen pitää ihmisten huolta oikeutettuna. Hänen mielestään asemat on saatava toimimaan ja silloin palvelun toteutustapa ei saa nousta esteeksi. -Jos asemat eivät tule muuten kuntoon, niin ne voidaan antaa yksityisen lääkäriaseman hoitoon. Asukkaalle on sama, miten palvelu tuotetaan, kunhan se on laadukasta ja sitä on riittävästi saatavilla, eikä maksa nykyistä enempää.

7


8


Pyörällä päästään K

eväällä ihminen on suorastaan pyörällä päästään luonnon kiertokulun pyhäkössä. Vaikka talven henki hönkii vielä öisin, leskenlehti tunkee turpeesta ja mustarastaan huilu soi vasta maahan muuttaneiden peippojen laulun ja västäräkin säksätyksen yllä. Kaikki on taas uutta, tosin useimmalla meistä ennen koettua, vuosittain. Talven pakkasten ja liukkaitten läpi fillaroineiden ammattilaisten sekaan pääsemme baanalle me tavitsetkin. Alkaa jälleen taistelu tilasta. Kohta hankimme lapsia ulkoiluttavien äitien ja isien vihat, tätien torut, setien sättimiset ja koiran ulkoiluttajien uhkaukset, kun olemme näitä tumpeloita vahvempia. Vapauttamme ja nopeuttamme rajoittavat vain kirotut autoilijat. Nouseeko liian vahva veri päähän, kun jalka asettuu polkimelle? Olisiko toinen vaihtoehto liikkua teillä ja raiteilla olosuhteiden ja heikomman ehdoilla? Voihan sitä polkaista noet keuhkoista ja jäykkyyden jäntereistä tieosuuksilla, jotka suorastaan vaativat vauhtia eivätkä ole vaaraksi edes pyöräilijälle itselleen.

Itse asiassa pyöräily on parhaimmillaan hieno asia: Polkupyörällä liikkuminen auttaa ihmistä pitämään yllä niin fyysistä kuin henkistä kuntoaan ja jopa kohentamaan niitä. Pyöräily ei aiheuta pilaa ilmaa eikä lisää melusaastetta, vaikka pinnaräpätintä tietyssä iässä jotkut käyttävätkin. Pyöräily on myös hauskaa, kun lähtee hyvällä mielellä liikkeelle ja fillari on kunnossa ja turvallinen ajaa. Suorastaan ratkiriemukasta pyöräily on silloin, kun näkee kylän suurimman tiukkapipon, tunnetun niuhoisännän pyöräilykypärättä laskevan jyrkkää mäkeä vanhalla jalkajarrupyörällään, josta ketjut ovat menneet rattailta. Tätähän emme kuitenkaan toivo, vaan turvallisia kilometrejä jokaiselle pyörällä liikkujalle. Pekka Saarnio PS. Tavataan Kontulan Fillarifestareilla 16.5. Kelkkapuistossa, jonne tällä kertaa pääsee parhaiten ajamalla Senaatintorilta valtakunnallisen pyöräilyviikon päättävässä polkupyöräkulkueessa poliisin valvonnassa Itäväylää.

Suuri Fillari Helsinki -polkupyöräkulkue 16.5. klo 12.00 Senaatintorilta Mellunkylään. Reitti: Senaatintori – Itäväylä – Kontulan Kelkkapuisto Pyöräily kuuluu Stadiin – polkaise itsesi liikkeelle viihtyisämmän kaupunkiympäristön puolesta! Fillari Helsinki -pyöräkulkue on kaikkien pyöräilystä tasavertaisena liikennemuotona kiinnostuneiden kansanjuhla. Kulkueessa pääset kokeilemaan millaiseksi pyöräilykaupungiksi Helsingilläkin on mahdollisuudet kehittyä, kun pyöräilijöille annetaan tarvittava tila kaupunkiliikenteessä. Keskustan katujen lisäksi poliisi rauhoittaa yhden kaistan Itäväylältä kokonaan pyöräilijöitä varten. Pyöräkulkue päättyy Mellunkylään, jossa alkaa FillariFestarin päätapahtuman avajaiset klo 14.00 Kontulan Kelkkapuistossa. Kulkueen toivottaa tervetulleeksi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kulkueessa pyöräillään leppoisaa vauhtia ja se soveltuu hyvin myös lapsille. Alaikäraja on 8 vuotta. Pyöräilykypärän käyttöä suositellaan. Kulkueen järjestävät Pyöräilykuntien verkosto ry ja Fillari Helsinki -toimintakampanja yhteistyössä Suomen Tiepalvelumiehet ry:n ja Helsingin Maan ystävien kanssa. Kulkue on samalla kevään kolmas Kriittinen pyöräretki.

Ohjelma 12.00 13.00 14.00

Kokoontuminen Senaatintorille ja ryhmittäytyminen Fillarikonsertti räp-artisti Jeppe Grönholmin johdolla - kaikki osallistuvat musisointiin vähintään oman pyöränsä soittokellolla - mukana viihdyttämässä myös koominen taikuri professori Bluffo Fillari Helsinki -pyöräkulkueen lähtö Senaatintorilta Kulkueen kärki saapuu Kontulan Kelkkapuistoon

Tulethan paikalle ajoissa, jotta suuri pyöräilijäjoukko saadaan järjestäytymään kitkattomasti. Tapahtuma on maksuton ja kaikki pyöräilyn ystävät ovat tervetulleita.

9


10


OHJELMA PERJANTAINA 15.5. Klo 9.30–14.00, Kurkimäen korttelitalo, järj. Kurkimäki-Seura ry/Leikkipuisto Kurkimäki:

Skidirockfestivaali – lasten kulttuuritapahtuma vapaa pääsy Lavalla esiintyvät Mary & Macy, Musiikkileikkikoulu Musikantit, Taikuri Aaro Sorva, Aarne Alligaattori, Mana O Laka –tanssiryhmä, Circus Helsinki ja Zapliini. Juontajana toimii Ripa ”Papa Montero” Vuorimies. Lisäksi alueella mm. Koominen taikuri Prof. Bluffo, Lasten Liikennekaupunki, Pelastuslaitoksen kalustoesittelyä, fillaripoliisit, hevosajelua, värikylpyä, rytmi- ja muita työpajoja. Buffetti. Klo 16.30–20.00 Kivikon Kipinäpuisto ja Kivimottis, järj. Kivikko-Seura ry Fillaritapahtuma vapaa pääsy klo 16.30 -19.30 Kivikon Kipinäpuistossa tilaisuus, jossa tarjolla on mm. erilaisia pyöräilyn taitolajeja sekä lasten ja nuorten pyörien osto- ja myyntitori. Asukastalo Kivimottiksessa klo 18-20 välisenä aikana on pyörien huolto-opastusta.

LAUANTAINA 16.5. Klo 10.00–14.00, Mellunmäen vanha ostari, järj. Mellunmäki-yhdistys ry: Mellunmäki-päivä vapaa pääsy Ohjelmassa mm. Black Snakes -yhtye, karaokea dj Lucasin vetämänä, koominen taikuri Prof. Bluffo, Marjaniemen VPK, pyöräilyn suunnistusajo, partiolaisten fillarikunnostusta ja -puhdistusta sekä lasten piirustuskilpailu ja kasvomaalausta. Buffetti. Klo 10.00–14.00, Kontulan ostari, järj. Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry: Pyörämarkkinat vapaa pääsy Kontulan ostoskeskuksen fillarikampanja pyöräilystä ostarilla, uudet pyörät esittelyssä, koeaja sähköpyörä, FillariRiksa, fillariarpajaiset ja liikenneturvallisuusesittelyjä. Klo 13.00, Senaatintori-Kontulan Kelkkapuisto, järj. Pyöräilykuntien verkosto

FillariHelsinki -polkupyöräkulkue vapaa pääsy Helsingin Senaatintorilta Itäväylää pitkin Mellunkylään, Kontulan Kelkkapuiston päätapahtumaan. Kokoontuminen alkaa Senaatintorilla klo 12. Ikäraja 8 vuotta. Klo 14.00–19.00, Kontulan Kelkkapuisto, järj. KontuKeskus ry:

FillariFestari päätapahtuma vapaa pääsy

Lavalla esiintyvät mm. Circus Helsinki, Helsingin palokunnan soittokunta solistinaan Seppo Bruun ja Kosti Kotiranta, Omat Pojat -tanssiorkesteri ja Neumannin Dingo Duo. Juontajana toimii Njassa. Helsingin kaupungin tervehdyksen esittää ylipormestari Jussi Pajunen. Lisäksi festarialueella mm. fillarihuutokauppa, erilaisia polkukupyöräIlyyn ja liikuntaan liittyviä esittelyjä, huoltoklinikka, turvapiste, rompetori, maasto- ja BMX -pyöränäytöksiä, Pelastuslaitoksen kalustoesittelyä, ja Mellunkylän pyöräilykierrokset. Tapahtuman yhteydessä monipuolinen festaritori.

Klo 21.00 alkaen , Kontulan ostari, järj. ravintola Wenla: Festariklubi Wenla liput 5 € Esiintymässä Neumannin Dingo Duo. ikäraja 18 vuotta. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

11


OSALLISTU FILLARIFESTARIN JOPO-POLKUPYÖRÄN ARVONTAAN NIMI OSOITE SÄHKÖPOSTI

JOPO

TÄYTÄ JA LEIKKAA TÄMÄ KUPONKI JA TOIMITA SE ALLAOLEVIIN LIIKKEISIIN. ARVONTA SUORITETAAN 16.5. N. KLO 16 FILLARIFESTARIN PÄÄTAPAHTUMASSA KONTULAN KELKKAPUISTOSSA

”Polkupyöräkausi on tuloillaan. Kannattaa kiinnittää huomiota pyörän kuntoon ennen sen käyttöönottoa. Tarkista, että kaikki toimii ja pyörä on turvallinen. – Palvelua parantaaksemme palvelemme Vuosaaren ja Kontulan lisäksi nyt myös Mellunmäessä.” Sakari Pennanen

Vuosaaren Pyörähuolto Oy

Mellunmäen Pyörähuolto Oy

Kontulan Pyörähuolto Oy

Lokitie 1, puh. 3215 074 Ark. 9-18, la 9-14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

Puh. 3952 963 Ark. 10-18, la 9-14

Puh. 3883 815 Ark. 10-18, la 9-14

K ontulankaaren Apteekki tarjoaa yksilöllistä ja asiantuntevaa palvelua miellyttävissä ja avarissa tiloissa Kontulan Ostoskeskuksessa. Tervetuloa! Liity kanta-asiakkaaksi. Tarjoamme huomattavia etuja. Lisätietoja osoitteesta www.kontulankaarenapteekki.fi

Palvelemme arkisin 8–20 ja lauantaisin 9–17 Kontulankaari 1 A, 00940 Helsinki Puh. (09) 343 6650, fax (09) 3436 6555


Ihana Kivikko kutsuu kaikenikäisiä Koko perheelle tarkoitettu Ihana Kivikko -kyläjuhla järjestetään tänä vuonna jo kymmenennen kerran. Alkuvuosina tapahtuma tunnettiin Kivikko-tempauksen nimellä.

L

eikkipuisto Kipinäpuistossa (Kivikonkaari 31) sunnuntaina 31.5. klo 10–14 järjestettävä Ihana Kivikko tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille. Tapahtuma on maksuton. Niin lapsille kuin aikuisille suunnattu musiikkiohjelma on jälleen tärkeä osa juhlaa. Lavalle nousee mm. bluesia, soulia ja rockia soittava Mad Dogs and an Englishman. Päivän mittaan voi mennä mukaan työpajoihin, käydä hevosajelulla ja seurata nukketeatteriesitystä. Tapahtuma-alueella on myös ”Eurolla mahdollisuuksia” -kirpputori, jolle voi varata pöydän Kipinäpuistosta (p. 310 62539). Ohjelmaan kuuluvat lisäksi arpajaiset. Ihana Kivikko -tapahtuman tavoitteena on Leikkipuisto Kipinäpuistossa työskentelevän sosiaaliohjaaja Päivi Fabritiuksen mukaan edistää alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä yhteisöllisyyttä ja asukasviihtyvyyttä. Hänen mukaansa vuosien saatossa asukkaiden osallistuminen on lisääntynyt. Suunnitteluprosessi ja toteutus ovat tukeneet alueellista verkostoitumista Kivikossa. Tapahtuma perustuu talkoohenkeen, eikä sillä tavoitella voittoa. Esimerkiksi buffetin järjestää Keinutien koulun viidennen luokan leirikoulutoimikunta. Väkeä riittää leikkipuistossa varmasti. Viime vuonna tapahtumassa kävi päivän aikana 700–800 ihmistä. -Mielestäni parasta tapahtumassa on tunnelma, ihmiset tulevat sinne viettämään mukavaa kesäpäivää. Työpajojen maksuttomuus on myös oleellista. Se mahdollistuu yhteistyökumppaneiden ja vapaaehtoisten asukkaiden avulla, kertoo Fabritius. Leikkipuisto Kipinäpuisto ja alueen asukkaiden lisäksi tapahtuman järjestelyihin osallistuvat Lions Club Helsinki Kontula, Kivikkoseura, Klaari Helsinki, Leikkipuisto Kurkimäki, 4V-hanke, Mellunkylän seurakunta, Kontulan kiinteistöt, Musiikkikoulu Minjart, Taito-käsityökoulu Helsky, MLL Kivikko, Metrokappeli ja Lastenkulttuurikeskus Musikantit.

13


KONTULAN OSTARI

Kontulankaari 1 a 3, 00940 Hki P. 09-3866330 (FC-Kontun vieressä) INTIALAINEN LOUNAS 7, 50  Päivittäin vaihtuva ruoka sis. salaatti,juoma,kahvi ja naan-leipä Ma–Pe 10.30–15.00

AVAJAISTARJOUS INTIALAINEN A’LA CARTE 2 ANNOSTA YHDEN HINNALLA LISTALTA VOIM. 30.5. ASTI


Suunnitteilla Mellunmäen keskus

K

aupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mellunmäen keskuksen alueelle. Alueelle suunnitellaan K-marketin laajennusta, jonka yhteyteen tulee uusi kirjasto ja pienliiketiloja. Metroradan pohjoispuolelle on suunnitteilla uusi S-market. Myös uusia asuntoja sijoitetaan palvelukortteleihin. Keskuksen liityntäliikenteen bussiterminaali, liikennejärjestelyt, liityntäpysäköinti ja asiakaspysäköinti tulevat muuttumaan. Hankkeen tavoitteena on Mellunmäen keskuksen kehittäminen vetovoimaiseksi ja monipuoliseksi palvelukeskittymäksi kaupallisia ja julkisia palveluja parantamalla sekä sijoittamalla keskukseen myös asumista. Keskus suunnitellaan ensi sijassa Mellunmäen, Vesalan, Länsimäen ja Rajakylän tarpeisiin. Tulemme esittelemään suunnitelmaa tarkemmin seuraavassa Mellunkylä -lehdessä.

Mellunmäen metroaseman korjaus alkaa elokuussa

V

uonna 1989 valmistuneen Mellunmäen metroaseman läntinen lippuhalli uusitaan. Näillä näkymin työt käynnistyvät elokuussa ja valmista pitäisi olla kesällä 2010. Korjaukseen liittyvät lopulliset päätökset tehdään toukokuun loppuun mennessä. Katutasossa läntisen lippuhallin seinät puretaan ja tilalle rakennetaan uusi halli.

Sisäänkäynti uudesta paikasta Lippuhallin kioski, valvomo sekä yleisökäymälä puretaan ja tilalle rakennetaan täysin uudet tilat kioskeineen. HKL:n kiinteistöpäällikö Timo Juolevi kertoo, että uudessa lippuhallissa asiakkaiden käytössä on kuten nykyisinkin yhdet rullaportaat ja portaat sekä hissi. Sisäänkäynti siirtyy sen sijaan rakennuksen päätyyn metron käyttämän sillan alle eli matkustajat tulevat sisään entisen kioskin läpi. Ajatuksena sisäänkäynnin sijoittelussa on ollut, että siinä on huomioitu tulevan Mellunmäen keskuksen liikenneterminaalin uusi sijainti sillan alla. Samalla silta suojaa sisäänkäyntiä.

Remontin aikana kulku itäisen lippuhallin kautta Remontin käynnistyessä elokuussa kulku metroasemalle tulee tapahtumaan Mellunmäen itäisen lippuhallin kautta. Tämä tarkoittaa Vesalan suunnalta ja Vantaalta busseilla tuleville matkustajille pientä ylimääräistä lenkkiä mäkeä ylös itäiseen lippuhalliin. Itäinen lippuhalli jää remontin yhteydessä ennalleen. Peruskorjauksen tavoitteena on aseman käytettävyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen.

15


Kontulan ostari LIIKKEET JA PALVELUT

Alko 58 Asukastila Wanha Posti (avataan kesäkuussa 09) 84 Beautyhair Sirpa Mansner 61 Beki Oy 22 Discoland Oy 79 El Halal 37 FC Kontu 13 (muuttaa kesällä 09 kohtaan 84) Fix Kontula 76 Fysio-Kontu Oy 32 Fredimik 22 Hammaslääkäri Pärnänen Pirjo 24 Hammaslääkäri Vakkilainen Irmeli 24 Hammasteknikko Heinonen Elina 23 Helsingin Itsepuolustuskoulu 36 Helsingin Pinta-ala Oy 26 Helsingin OP Pankki 52 Instrumentarium Look & Life 80 Isännöinti KP Ky 28 Itä-Helsingin Klubitalo 29-31 Kampaamo Päämestari 43 Kello-Aitta Oy 54 Kiinteistömaailma 52 Kioski Metromini 5 Kirjasto 70 Kiva -kauppa 46 Kontulan Antikvariaatti 62 Kontulan Apteekki 57 Kontulan Himabaari 37 Kontulan Hot Pizza 77 Kontulan Huolto Oy 39 Kontulan Katukeittiö 66

Kontulan Kello 67 Kontulan Kosmetiikka 10 Kontulan Kukka 42 Kontulan Pizza & Kebab 40 Kontulan Pyörähuolto 16 Kontulan Symppis (avataan kesäkuussa 09) 84 Kontulankaaren Apteekki 87 Kontumarket ja kahvio 3 Kontupiste 13 (muuttaa kesällä 09 kohtaan 84) Kotisairaala 73 Koulutusfirma Raine Manninen Oy 27 Kukkakauppa Unikko 68 Kuntokellari 72 Kuvajainen Oy 63 Lakitoimisto Pekka Tiusanen 25 Lidl 60 London Pub 82 Luontaistuote Niittyvilla 18 Lähiöasema 86 Marian konditoria 81 Marin parturi-kampaamo 33 McDonald`s 59 Meriosvo Pub 64 Metroasema 1 Metroclub (avataan piakkoin) 89 Metroses 1 Metrokappeli 6-7 Nordea Pankki 20 Nuorten toimintakeskus Kontula 71 Paris Pub 21 Parturi Herrain 49

Parturi-Kampaamo Byrkland 14 Parturi-Kampaamo Paulan HiusStudio 41 Parturi-Kampaamo Rita Juvonen 45 Paussi Kebab Pizza 65 Pizza Taxi 11 Posti 47 Pub Kontula 78 Pub 94 38 Ravintola Aapelin Baari 74 Ravintola Finnish Fried Chicken 12 Ravintola Helmi Grilli 4 Ravintola Wanha Rouva 55 Ravintola Wenla ja Comeetta 83 Ravintola Wing Wah 51 Restobar Deja Vu 15 R-Kioski, Kontulan metroasema 2 R-Kioski, Kontulan ostari 50 Saiturin Pörssi 19 Salon Cutriella 17 Sampo Pankki 48 Skeittihalli 90 S-Market 34 SOL-Pesulapalvelut 56 Specsavers 88 Suomen Lehtiapaja Oy 6 Taksiasema 93 Terveysasema 69 Tiimari 85 Uimahalli 76 Videofirma Makuuni 44 Punaisella numerolla merkityt liikkeet tai palvelut sijaitsevat 2. kerroksessa


Kontulan ostarin tapahtumat touko–heinäkuussa 2009

OSTARIFESTARI 12.6.2009

Kontulassa, Kontulan ostarilla, järjestetään Helsinki -päivän yhteydessä tistaina 12.6.09 neljännen kerran kaiken kansan, maksuton OstariFestari -tapahtuma. Tämä itäisen Helsingin Helsinki -päivän päätapahtuman keskeinen tapahtumapaikka on Kontulan ostari klo 14–19. Festareilla esiintyvät tänä vuonna mm. Circus Helsinki, koominen taikuri Prof. Bluffo, stadin kundi Jussi Raittinen, Saara Soisalo & Lefty Willie Band sekä Jiri Nikkinen (Clifters) Trio. OstariFestarin järjestää Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

EUROOPPAPÄIVÄ 9.5.2009 ETNOFESTARI 18.07.2009

Kontulan ostarilla järjestetään 18.7.2009 ensimmäistä kertaa monikulttuurinen EtnoFestari. Kontulan ostarilla eri maiden kulttuuria esittelevä tapahtuma sisältää konserttilavan ohjelmistoineen sekä maailman eri ruokakulttuureita esittelevän herkkutorin. Tapatuman järjestää KontuKeskus ry yhteistyössä maahanmuuttajien, asukasjärjestöjen ja eri viranomaisten kanssa. Mukana menossa myös Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys.

EU-vaalitapahtuma Kontulan ostarilla Europarlamenttivaalien Suomen äänestyspäivä on 7.6.2009, suomalaiset puolueet esittäytyvät nyt Kontulan ostarilla lauantaina 9.5. klo 11–15 Aatteiden Teltassa Kontulan ostarin keskusaukiolla. Vapaa pääsy. Paikan päällä myös asukasjärjestöjä ja tunnettu suomalainen koominen taikuri Prof. Bluffo. Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää KontuKeskus yhteistyössä Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen kanssa.

FILLARIFESTARI 15.–16.5.2009

FillariFestarien Fillarimarkkinoilla 16.5. esillä pyöräilykulttuuri Kontulan ostarilla FillariFestari järjestetään toistamiseen 15.–16.5.2009 Mellunkylässä. Tapahtuma koostuu useista eri tilaisuuksista alueella, mutta lauantaina 16.5. pääpaino Kontulan ostarin Fillarimarkkinat -tapahtumassa on pyöräily Kontulan ostoskeskuksessa, jossa halutaan kiinnittää pyöräilijöiden huomio ostarilla liikkumiseen ja asioimiseen. Lisäksi ohjelmassa uusien pyörien esittely, mahdollisuus koeajaa sähköpyörä, FillariRiksa, fillariarpajaiset ja liikenneturvallisuusesittelyjä. Tilaisuuden järjestää Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys yhteistyössä FillariFestarin järjestäjien kanssa.


Uudet asukastilat avautuvat Kontulan ostarilla

Kevään aikana on tehty remonttia entisissä Kelan tiloissa Kontulan ostarilla. Kesäkuussa Helsinkipäivänä 12.6. klo 12 uudet tilat avautuvat. Tiloihin majoittautuvat Helsingin sosiaaliviraston Kontulan Symppis, KontuKeskus ry:n asukastila Wanha Posti ja uusi Kontupiste, joka muuttaa nykyisestä paikastaan entistä väljempiin, uusittuihin tiloihin.

K

ontupisteen käynnistyminen kesäkuussa saattaa tosin viivästyä muuttoteknisistä syistä. Kontupisteen yhteyteen tulevat, kuten nykyisinkin, FC Konnun ylläpitämä veikkaus- ja Lippupiste. Kontulan Symppiksen (kts. erillinen juttu) ohella tiloissa avataan asukas-ja järjestökäyttöön asukastila Wanha Posti, joka tulee olemaan varattavissa erilaisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin. Wanha Posti -nimi johtuu siitä, että tilat toimivat alunperin postin paikallisena jakelukeskuksena. Tätä kirjoittaessa asukastiloja ovat ensi syksyksi varanneet useat kontulalaiset eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat ja yhdistykset. Jo nyt näyttää siltä että nämä uudet asukastilat ovat tulleet akuuttiin tarpeeseen. Wanhassa Postissa tilaisuuksien järjestäjillä on käytössään myös nykyaikainen esitystekniikka.

Uuden tilan sisääntuloaula odottaa valmistumistaan.

KONTULAN SYMPPIS Ostarin Hymy (Myllypuro) ja Itiksen Aurinko (Itäkeskus) saavat kesäkuussa joukkoonsa uuden tulokkaan Kontulan Symppiksen. Entisiin Kelan tiloihin Kontulan ostoskeskuksessa sijoittuvan matalankynnyksen asukastilan tarkoitus on sama kuin Hymyn ja Auringon. Tavoitteena on vaikuttaa päihteiden liikakäyttöön. Tähän pyritään tuomalla sosiaalinen työ lähelle asiakkaita, heidän tavallisille kokoontumispaikoilleen eli ostoskeskuksiin. Porukassa ryypiskelyn tilalle halutaan myös tarjota vaihtoehtoista toimintaa ja yhteisöllistä ajanvietettä. Samalla pyritään vaikuttamaan ostoskeskusten viihtyvyyteen muiden ostoskeskuskäyttäjien näkökulmasta. Symppiksen toiminta on Itäisen sosiaaliaseman järjestämää ja sitä rahoittaa lähiörahasto. Symppiksen vetäjänä tulee toimimaan kontulalaisille tuttu Susanna Pekkonen kumppaneinaan Kontulan lähiöasemalta Tellervo Jäppinen ja Kari Ylhävuori. Susanna Pekkonen on hahmotellut Symppiksen tulevaisuutta seuraavasti: ”Kontulan Symppiksestä halutaan luoda viihtyisä paikka, johon ihmisten olisi helppo tulla. Pyrimme siihen, että Symppiksen kynnys olisi kaikille matala.Tutkimuksissa on todettu, että tukea antava yhteisö sekä vähentää juomista että torjuu alkoholihaittoja. Haaveena on olla mukana luomassa Symppiksestä sellaista yhteisöä, jossa ihmiset verkostoituisivat keskenään ja tukisivat joukolla toisiaan.

18

Symppiksen avajaiset ovat kesäkuussa. Paikka on avoinna arkisin klo 9–15. Kahviossa on tarjolla mm. edullinen aamiainen. Reissussa rähjääntyneet voivat käydä suihkussa ja myös vaatteiden pesu on mahdollista. Keskusteluapua ja yhdessäoloa on tarjolla joka päivä. Käytössä on tietokoneita ja niiden käytössä opastetaan. Symppiksessä on myös televisio, biljardi ja monenlaisia lautapelejä. Symppikseen saa tulla pienessä sievässä, mutta rähinöinti ja toiminnan häirintä on kiellettyä. Myös muuta ohjelmaa on päivittäin. Symppiksessä on oma piano, jolla soittotaitoiset voivat ilahduttaa itseään ja muita. Perjantaisin on elokuvaesitys, keskiviikkoisin keskusteluryhmä. Maanantaisin on naisten kuntonyrkkeilyä (elokuusta alkaen), torstaisin Mummokoulu (syyskuusta alkaen). Syksyllä alkaa tiistaisin kokoontuva ”Minä kasvan” -ryhmä päihdekuntoutuville naisille. Muuta ohjelmaa rakennetaan kävijöiden toivomuksia kuunnellen ja ideoita otetaan mielellään vastaan” Susanna Pekkonen, Maaretta Pukkio


Radio Kontulan haastattelussa Eeva Aaltonen-Sorsa Radio Kontula teki taannoin harvinaisen haastattelun, jossa Eeva Aaltonen-Sorsa kertoo hieman elämästään Kontulassa, ajatuksistaan työteosta ja huvittelusta sekä pojastaan Henry ”Remu” Aaltosesta. Seuraavassa otteita tuosta haastattelusta. Koko haastattelun voit katsoa ja kuunnella netissä osoitteessa: http://radiokontula.blogspot.com Poikasi Henry täytti taannoin 60 vuotta, miltä se tuntuu äidistä? -Kyllä ihmettelen sitä itsekin, tosin kaikki lapseni ovat yli 50-vuotiaita.En kuitenkaan tunne itseäni vanhaksi, vain kipeäksi ja sairaaksi. Vanha minä en ole, enkä varmaan tulekaan, sanoo Eeva nauraen ja jatkaa lapsistaan: -Oma on aina oma ja aina saa varjella, ettei heille tapahtuisi mitään.

Mistä Henry sai lempinimen Remu? -Kun asuimme Töölössä Henryn ollessa vielä pikkupoika, alkoivat hänen kaverinsa nimittää häntä Remuksi... Tosin minä en osaa kutsua häntä sillä nimellä.

Kerrotko elämästäsi Kontulassa, asuit siellä pitkään, vaikka nyt asutkin muualla? -Kun asuimme Kontulassa, kävelin töihin ja laittelin sämpylät sekä kahvit valmiiksi aamulla ennen asiakkaiden tuloa. Päivä meni sitten heidän kanssaan rupatellessa. Illalla mentiin Kolmospesään ja Wenlaan tanssimaan. Kolmospesässä kaikki olivat tuttuja, kuten myös Wenlassa, olen siis tuttu ”pärstä” Kontulassa, kertoo Eeva naureskellen. -En sillä lailla viihtynyt Kontulassa, mutta kun tulin töistä kotiin, tein kotityöt ja sitten lähdin tanssimaan. Yhdeksään, kymmeneen saakka tanssittiin jokaikinen kappale ja sitten kotiin, pesulle ja nukkumaan. -Kontulassa on hyvät kaupat, kaikin puolin muutenkin hyvät palvelut. Mutta mitä nyt olen kuullut, niin siellä on

aika levotonta, valitan. Kaikki muuttuu, ei mikään pysy ennallaan, sanoo Eeva mietteliäästi.

Vieläkö käyt Kontulassa? -On minulla ystäviä Kontulassa ja välillä otan taksin alle ja lähden heitä katsomaan. Tai sitten he tulevat tänne minun luokseni. -Vähän aikaa sitten koulukaverini oli nähnyt minut lehdessä ja otti selvää, missä asun. Hän soitti minulle ja tuli käymään, on käynyt senkin jälkeen. Ennen ihmiset vain tulivat käymään, ei tarvittu puhelinta, ovikelloa vain soitettiin. Ennen käytiin kylässä ja tunnettiin naapurit. -Vaikka asun kolmatta vuotta tässä talossa, ei täällä ole yhtään tuttua, ihmettelee Eeva asumisestaan Helsingin keskustassa..

Kuinka tärkeää työteko mielestäsi on? -Se on todella tärkeää! Työ on A ja O ihmiselle. Suosittelen kyllä kaikille, jotka kynnelle kykenee, töihin vaan! Itse olen tehnyt töitä 13-vuotiaasta alkaen. En ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka vetää lonkkaa, eivätkä tee töitä, päättää Eeva napakasti. Kirjoittanut: Tiina Salo Alkuperäinen haastattelu, editointi ja kuvaus: RadioKontula, Tiina Salo ja T-J Kyyrö

19


Ulkomaalaiset eivät samaa massaa:

Antakaa yksilöille mahdollisuus – älkää yleistäkö

L

astenkulttuurikeskus Musikanttien perustaja Suvi Svetlana Nyström tuli perheensä kanssa Suomeen Uzbekistanin pääkaupungista Taškentista 17-vuotiaana vuoden 1993 lopussa paluumuuttajana. Hän ei tiennyt isoäitinsä suomalaisuudesta ennen kuin eno alkoi selvittää muuttomahdollisuuksista Suomeen. -Synnyin uudelleen muutettuani Suomeen. Kaikki oli aloitettava alusta: löydettävä uudet kaverit, totuteltava toisenlaiseen ilmastoon ja uuteen ympäristöön, Suvi muistelee. Suvin työura alkoi siivoojana ja harjoittelijana päiväkodissa. Vuonna 1997 Suvi pääsi jo töihin päiväkotiin. Suvi opiskeli lisäksi lähihoitajaksi ja jatkoi musiikkikasvatuksen opintojaan Sibelius-Akatemiassa avoimen yliopiston kautta. Vuonna 2002 opinnot jatkuivat ammattikorkeakoulu Stadiassa. Opintojen myötä heräsi ajatus omasta musiikkileikkikoulusta. Suvi ajatteli perustavansa venäjänkielisille tarkoitetun koulun. Suomenkieliselle toiminnalle oli kuitenkin myös kysyntää ja niin Musikanttien toiminta alkoi kahdella kielellä Kipinäpuistossa. Koulu on ehtinyt toimia myös Kivikon nuorisotalolla ja Kurkimäen teollisuusalueella vuokratiloissa. Muutto Kurkimäen korttelitalolle tapahtui kesällä 2008. Lukuvuonna 2008–2009 Musikanttien toimintaan osallistunut jo 550 lasta. Palkkalistoilla on kymmenen opettajaa ja kulttuurin-

20

tuottaja. Pääosa rahoituksesta kertyy lasten kurssimaksuista, mikä aiheuttaa luonnollisesti paineita taloudenpitoon. Suurin kulu on tietenkin Korttelitalon vuokra. Vuonna 1998 Suvi tapasi tulevan miehensä Niklas Nyströmin. Nykyään kurkimäkeläisessä Nyströmin perheessä on kaksi lasta, poika ja tyttö. Abdulkadir Isak lähti Somalian Mogadishusta opiskelemaan ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 1992. Kotimaahan ei ollut paluuta, eikä Venäjältäkään löytynyt koulutusta vastaavaa työtä Neuvostoliiton hajoamisen jäkimainingeissa. Nuori mies suuntasi Suomeen vuonna 1994. Adbulkadir pääsi Suomessa ensiksi työharjoittelijaksi Laakavuoren alaasteelle. Kontulan ja Keinutien alaasteiden koulukuraattorina hän on työskennellyt vuodesta 1998. Työnsä ohessa Abdukadir tekee Moskovan yliopistoon väitöskirjaa. Petroskoista kotoisin olevaan Olgavaimoonsa Abdulkadir tutustui kirjastossa. Heillä on kolme lasta, joille äiti puhuu venäjää ja isä somalia. Perhe asuu Kontulassa.

Kieli laulamaan Sekä Suvi että Abulkadir korostavat paikallisen kielen oppimisen olevan yhteiskunnassa pärjäämisen ehdoton edellytys. Suvi muistelee kulkeneensa alkuaikoina pieni sanakirja mukanaan. Samojen sanojen eri merkitykset teet-

Mellunkyläläiset Suvi Svetlana Nyström ja Abdulkadir Isak ovat sinnikkäällä työllä raivanneet itselleen paikan Suomessa. He muistuttavat, etteivät maahanmuuttajat saati ulkomaalaiset ole Suomessa mikään yhtenäinen ryhmä.

tivät paljon ajattelutyötä. Abdulkadir muistuttaa, että kielitaito antaa mahdollisuuden ottaa kantaa asioihin. Kummankaan mielestä päiväkodit eivät tue riittävästi maahanmuuttajaperheiden lasten suomen kielen taitojen kehitystä. Pienestä pitäen päivähoidossa ollut lapsi saattaa osata suomea heikosti aloittaessaan koulun. Suvi kertookin venäläisvanhempien kyselleen, voisiko Musikantit järjestää suomenkielen opetusta. Päiväkodeissa noin kuuden vuoden aikana työskennellyt Suvi valittaa, että niiden taso vaihtelee liikaa ja monien työntekijöiden motivaation puute on ilmeinen. Jopa saman päiväkodin eri osastojen välillä on huikeita eroja. Monet maahanmuuttajaperheiden lapset osaavat kouluun mennessään suomea sujuvasti. Abdulkadirin mielestä heitä ei pitäisikään panna automaattisesti luokalle, jolla opetetaan suomea toisena kielenä. Lasten äidinkieltäkään ei saa kuitenkaan unohtaa. Jos lapset osaavat kunnolla omaa kieltään, pohja on hyvä myös suomenkielen opiskeluun. Abdulkadir korostaa, että lapsille koulunkäynti ja harrastukset ovat hyviä tapoja päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan. Lapset ovat sillanrakentajia, jotka voivat yhdistää eri kulttuureja. Heidän kauttaan ihmiset tutustuvat toisiinsa kouluissa ja harrastuksissa. Lapset käyvät myös kylässä toistensa luona.


Suvi Svetlana Nyström

Ruma sana sanotaan… Suvi sanoo kokeneensa ryssittelyä eniten julkisilla liikennevälineillä liikkuessaan, kun päihtyneet alkavat aukoa päätään. -Joku saattaa sanoa, mitä hittoa sinä puhut venäjää, kun puhun puhelimeen. Puhelun päätyttyä olen vastannut hänelle selvällä suomen kielellä, heläyttää Suvi. Muutamat vanhemmat eivät ole tuoneet lapsiaan Musikanttien kursseille, kun on selvinnyt että koulussa opetetaan myös venäjäksi. Abdulkadir Isak on kokenut työssään piilevää syrjintää ja suoranaista rasismia. Hänen havaintojaan ei oteta aina tosissaan tai hänen epäillään ymmärtävän liiaksi maanmiestensä lapsia. -En halua luovuttaa. Olen kokenut sekä hyvää että huonoa, tiivistää Abdulkadir kokemuksensa. Suvi arvelee laman voiman kiristää asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Abdulkadirin mukaan rasismi ja huono kohtelu ovat jo lisääntyneet. Sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat ovat aikojen huononnuttua muuttuneet kireämmiksi. Muukalaiskammoon vetoava poliittisten irtopisteiden keruu on lisääntynyt. Abdulkadirin mukaan somaliyhteisö joutuu aina silmätikuksi, kuten myös islam. Suomi on kuitenkin vielä hyvässä asemassa ja voi ottaa opiksi muiden maiden kokemuksista. Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat kuitenkin pitkälle

Abdulkadir Isak

tulevaisuuteen. Suomalaisen yhteiskunnan huonona piirteenä Abdulkadir pitää sitä, ettei maahanmuuttajiin luoteta. Myös viranomaiset uskovat useimmiten kantasuomalaisen kertomaan. Sekä Suvi että Abdulkadir valittelevat, etteivät suomalaiset osaa ajatella, miltä töitä ahkerasti etsivästä maahanmuuttajasta tuntuu, kun hän joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen. Lisäksi asennoituminen on epäjohdonmukaista: työtön maahanmuuttaja on laiska, mutta paikan saanut on vienyt sen joltakin ”oikealta” suomalaiselta. Abdulkadir muistuttaa, että kaikkein turhauttavinta mahdollisuuksien sulkeutuminen on Suomessa koulunsa käyneille ja opiskelleille nuorille. Epäonnistumiset voivat viedä heiltä itsetunnon ja johtaa syrjäytymiseen. Työperäisestä maahanmuutosta puhuminen tuntuukin nurinkuriselta, kun Suomessa on osaavia kulttuuriin kasvaneita ja kieltä taitavia nuoria, jotka eivät saa töitä. Uusien tulokkaiden on joitakin huippuosaajia lukuun ottamatta opeteltava menestyäkseen kieli ja maan tavat, mikä vie aikaa.

Mahdollisuuksien maa Suomi näyttäytyy puutteineenkin Suville ja Abdulkadirille maana, jossa suunnitelmat voivat toteutua. -Jos Suomessa haluaa saada jotain, niin sen voi saavuttaa, kiteyttää Suvi. Abdulkadir käyttää lähes samoja sanoja. Suvi sanoo puolestaan ”rakas-

tavansa opiskelua Suomessa”. Kumpikin pitää tärkeänä myös turvallisuutta. Suvin mukaan turvallisuutta osaa arvostaa, kun on asunut maassa, jossa ulos ei ollut asiaa iltakahdeksan jälkeen. Abdulkadir mainitsee suomalaisuuden hyvistä puolista saunan. Lauteilta löytyy usein ystävällistä juttuseuraa. Toisaalta hän sanoo arvostavansa hiljaisuutta ja yksilöiden kunnioittamista. Koulut ovat kokonaisuudessaan hyvällä tolalla. Venäläisyydestä Nyström siirtäisi suomalaisille iloisuutta. Vieraisiinkaan ei tarvitse suhtautui pelokkaasti kyräillen. Hän on varma, etteivät Suomeen eri maista muuttaneet halua uudelle kotimaalleen pahaa. Abdulkadirin mukaan suomalaiset voisivat oppia somaleilta vanhempien kunnioittamista. Myös annos optimismia tekisi hyvää herkästi kuppiloissa murheitaan huuhtoville suomalaisille. Somalit ovat tottuneet ajattelemaan, että elämä jatkuu, vaikka mitä sattuisi. Molemmat pitävät tärkeänä, että ihmiset nähdään yksilöinä. Kielen, ihonvärin tai yksittäisen ihmisen huonon käytöksen perusteella tehdään herkästi yleistyksiä, jotka riistävät toisilta mahdollisuudet toimia tasavertaisesti Suomessa. -Sama pätee myös toisin päin. Huonosti käyttäytyvä suomalainen ei tarkoita kaikkien suomalaisten olevan samanlaisia, muistuttaa Suvi.

21


Bredbackan vanha rintamamieskylä Helsingin itäiset kaupunginosat liitettiin Helsinkiin v. 1946 vuoden alusta. Samana vuonna Bredbackan tila luovutti maanhankintalain mukaiseen asutustoimintaan 8 hehtaarin alueen rintamamiesten asuntotonteiksi. Näin syntyi Bredbackan 32 tontin rintamamieskylä entisen Mellunkyläntien, nykyisen Muinaistutkijan varteen. Talot valmistuivat suurimmaksi osaksi vuosina 1946–1947. Kylä oli ensimmäinen laatujaan Helsingissä. Parhaiten on säilynyt Hakostarontien, Rikalantien ja Jäämäentien kortteli, jossa on yhteensä 27 suojeltua rintamamiestaloa.

Mellunkylästä tuli osa Helsinkiä vuoden 1946 alusta. Mellunkylän keskus oli silloin nykyisen Itäväylän varressa, jossa oli YläMellu (nykyinen Itäväylän Teboilin alue) ja Ala-Mellu (Fallbackan alue). Kontulan ja Vesalan alueet olivat metsää, suota ja jossain alavaa peltoa. Tuolloin koko Mellunkylässä asui 600 asukasta. Väkiluku lisääntyi sittemmin, kun alueelle muutti tontin saaneita rintamamiehiä.

R

Vesala oli alunperin rintamamiesten ja -naisten asuinalue

akentaminen alkoi keväällä 1946 vanhan Mellunkyläntien eli nykyisen Muinaistutkijantien ja Humikkalantien varresta. Bredbacka -nimisen tilan omistaja Valter Ossian Suonio myi tuolloin 38 asuintilaa, jotka lohkottiin hänen omistamastaan tilasta maanhankintalain nojalla perheellisten sotainvalidien, sotaleskien ja rintamamiesten omakotipalstoja varten. Aluetta kutsuttiin myös Bredbackan omakotialueeksi, Osuuskassakyläksi (pankin rahoituksen vuoksi) sekä Invalidikyläksi ja Rintamamieskyläksi. Valtion omistama Kone ja Silta Oy hankki vuonna 1947 vuorostaan rintamamiespalstat 26 työntekijöilleen nykyisen Vesalantien alueelta. Yhtiö oli osa Wärtsilä-yhtymää, jonka varatoimitusjohtaja Yrjö Vesa tuki hanketta. Uudisasukkaat nimesivätkin alueen Vesalaksi. Kone ja Silta-alueen ympärille kaavoitettiin ja rakennettiin lisää taloja ja alueesta tuli n. 500 talon alue. Vuoden 1959 aluejaossa rintamamiesalueet yhdistettiin Vesalaksi ja Kelkkapuiston alue Kontulaksi. Alueella ei alkuaikoina ollut tieverkkoa. Nykyistä Kontulantietä ei silloin vielä ollut edes suunnitelmissa. Mel-

22

lunkyläntieltä tultiin kävellen, kunnes saatiin tehdyksi talkoilla alueen tiet. Vesala-Kontulan kerrostaloaluetta alettiin rakentaa vasta 1964. Arkielämä oli Vesalassa ensi alkuun hankalaa, koska esimerkiksi lähin kauppa oli joko Rajakylässä tai Porvoontien varressa Teboilin mäellä. Siellä sijaitsi myös lähin posti.

Asukkaat tulivat muualta Suomesta Asukkaat olivat muualta Helsinkiin muuttaneita ammattimiehiä, kuten kirvesmiehiä, työmiehiä, putkimiehiä, rakennusmiehiä, autonkuljettajia, peltiseppiä jne. Joukossa oli myös osastopäälliköitä ja agronomeja. Yhteinen tekijä muuttajille oli, että he uskoivat osaavansa rakentaa itse oman talonsa. Niinä aikoina jokainen asukas tunsi toisensa ja toista autettiin talkoilla. Kiivas rakennuskausi kesti lähes 20 vuotta eli 1950- ja 1960-luvun. Täydennysrakentamista on jatkunut vielä 2000 -luvulla.


Villa Ravgård Vielä 1940-luvulla Bredbackan tilan isäntä, maanviljelyneuvos V. Suonio, omisti Muinaistutkijan alkupäässä olevat maat ja Luistarinkujan alkupäässä olevat pellot. Tässä toimi vuodesta 1934 aina 1950-luvun vuosiin asti Eriksonin suurehko turkistarha. Sen päärakennuksena toimi Muinaistutkijantie 4:n hieno huvila Villa Ravgård. Rakennus toimii nykyään Naulakallion hoito- ja kasvatuskotien päärakennuksena.

Vesalan kerrostalojen rakentaminen alkoi 70-luvulla Mellunkylän pientaloalueiden asukkaiden yhteisiä asioita ajamaan ja hoitamaan perustettiin v.1961 yhdistys, joka silloin oli nimeltään Mellunkylän Pienkiinteistöyhdistys, koska alue kuului Mellunkylään. Vuonna 1977 yhdistyksen nimi muutettiin Vesalan Pienkiinteistöyhdistykseksi. Suurin muutos Vesalassa tapahtui, kun Kontulan kerrostalojen rakentaminen alkoi 1960-luvulla. Kontulan valmistuttua alkoi myös sen lähiympäristön rakentaminen. Vesalan Tuukkalantielle nousi 16 kaupungin vuokratalon rypäs jo 1970-luvun alussa. Talojen 497:ssä asunnossa asui tuolloin 1500 ihmistä. Kontulan valmistumisen myötä myös sen palvelut tulivat kävelymatkan päähän Vesalasta. Täydennysrakentaminen jatkui seuraavien vuosikymmenten aikana. Vesalassa asuu tällä hetkellä n. 7250 asukasta. Kalevi Salo

Vesalan mänty Entisillä Suonion mailla, Muinaistutkijantien ja Kontulantien välissä, sijaitsee Helsingin toiseksi vanhin puu, Vesalan Mänty. Se on yli 250 vuotta vanha ja sen ympärysmitta on tällä hetkellä jo yli 300 cm noin 1,30 metrin korkeudelta. Se on rauhoitettu joulukuussa v. 2000 luonnon muistomerkkinä Vesalan pky:n aloitteesta.

Vesalan puro Aarrepuisto koskineen on ehkä Vesalan kauneimpia paikkoja. Aarrepuiston kohdalla Fazerin tehtaan luota suolta ja vesialtaista alkunsa saanut Mellunkylän (Vesalan) puro laskee Vartiokylän lahteen. Aarrepuiston kohdalla puroon muodostuu lyhyellä matkalla yli 10 metrin korkeusero. Puro ja puisto kunnostettiin muutama vuosi sitten.

23


Kuntoon kotikulmilla

Liikuntamahdollisuudet ovat Mellunkylän alueella monipuoliset. Kontulan ostari on liikuntapalveluidensa ansiosta erikoisuus Suomessa. Kivikon ulkoilupuisto on keskeneräisenäkin asukkaiden suosima reippailualue.

Kontulan uimahalli Kontulan ostari

Kontulan uimahalli on yksi maan harvoja ostoskeskuksessa toimivista. Se sai peruskorjauksessa uuden valoisan ilmeen keväällä 2007. Pääaltaan lisäksi käytössä ovat kylmävesiallas, virkistysallas poresuihkuineen sekä lastenallas. Pukuhuoneista allastasolle pääsee hissillä. Hiukan ahdas kuntosali on hyvin varusteltu. Toisesta kerroksesta on jumppasali, jonka viikko-ohjelma on monipuolinen. Uinti maksaa alennuksiin oikeutetuille 2,70 ja aikuisille 4,80. Kuntosalikäynnin hinnat ovat 6,00 (15.30 saakka) ja 7,50. Kontulan uimahalli on auki maanantaista perjantaihin klo 6.00–20.00 ja viikonloppuisin klo 7.00–19.00. P. 09-3488 6350 ja 09-3488 6352,www.urheiluhallit.fi

Kontulan skeittihalli Kontulan kuntokellari Ostostie 4, väestönsuoja

Tosinostajien suosima paikka sijaitsee ostarin alla kallion uumenissa. Sisäänkäynti ”pommariin” vievään hissiin löytyy vinottain Kontulan nuorisotalon ovea vastapäätä. Kuntokellarin tosinostajien osastolla pääpaino on vapaissa raudoissa. Kuntosalin puolella kondista kohotetaan laitteiden avulla. Lisäksi kuntokellarin liikuntasalissa järjestetään ohjattuja aerobic-, tanssi- ja voimistelutunteja. Kuntokellari on edullinen liikuntapaikka. Käyntikerta maksaa aikuisille kaksi euroa ja alennukseen oikeutetuille euron. Kuntokellari on avoinna joka päivä klo 7–21. P. 09-310 87451 (liikuntapaikanhoitajat).

Hipko – Helsingin itsepuolustuskoulu Kontulan ostari

Hipko tarjoaa runsaan tuntivalikoiman kamppailu- ja itsepuolustuslajeja, kuntotunteja sekä astangajoogaa. Kursseja on taaperoista senioreihin, aloittelijasta kokeneeseen liikkujaan. Kontulan lisäksi salit Vuosaaressa ja Metsälässä. P. 050-590 3905, www.helsinginitsepuolustuskoulu.fi

24

Emännänpolku 1, väestösuojan sisäänkäynti Väestönsuojassa sijaitseva Kontulan skeittihalli on Suomen suurin ja yksi maan parhaista. Sen ovatkin suunnitelleet alan harrastajat itse. Tilaa on käytössä noin 2000 neliömetriä. Skeittihalli on maksullinen. Automaatista ostettavalla kertalipulla saa oleskella tiloissa koko vuoron ajan. Alle 18-vuotiaat maksavat vuorostaan euron ja yli 18vuotiaat 3,5 euroa. Lisäksi käyttäjillä tulee olla Helsingin nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortti, joka on ilmainen. P. 09-3108 9149.

Tanssikoulu Tanssin Maailma Ketonen Porttikuja 7

Tanssikoulussa on runsaasti erilaisia kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille. Koulu tarjoaa opetusta mm. lattareissa, lavatansseissa ja järjestää häävalssikursseja. Kilpatanssien opetus ja valmennus on osa toimintaa. P. 040-774 9024, www.tanssinmaailmaketonen.fi


Kontulan Kelkkapuisto Porttitien pohjoispää

Kontulan kelkkapuisto (“Kessa”) on suosittu puistoalue, jonka mäet ovat 1970-luvulta lähtien tarjonneet hyvät mahdollisuudet talviseen mäenlaskuun ja lenkkeilyyn. Nykyisin puistossa sijaitsee mm. monipuolinen skeittipuisto. Alueen yhteydessä Porttitiellä toimii kesäisin pienoisgolf-rata.

Vesalan pallokenttä Lampipolku 2

Vesalan pallokenttä tunnetaan myös Sakaran nimellä. Käytössä on kaksi hiekkakenttää jalkapalloilijoille, ulkotenniskentät ja rullakiekkokaukalo. Talvisin kentällä luistellaan ja pelataan jääkiekkoa.

Kurkimäen pallokenttä Kurkisuontie 5

Kurkimäen pallokentällä on iso hiekkakenttä jalkapalloilijoille ja neljä ulkotenniskenttää. Kentän kupeessa on kuntoiluteline. Paikan käyttäjiä palvelee uusi huoltorakennus. Talvisin käytössä on jääkiekkokaukalo ja yleisöluistelualue.

Kontulan pallokenttä Tanhuantie 4–6

Kontulan pallokenttä (”Rinttari”) on yksi Kontulan keskeisistä liikuntapaikoista. Se tarjoaa jalkapalloilijoille erinomaisen nurmikentän sekä hiekkakentän. Käytössä on myös kolme ulkotenniskenttää ja ulkosählykenttä, jotka talvella muuttuvat luistelualueeksi ja jääkiekkokaukaloksi. Käyttäjiä palvelee uusi huoltorakennus pukuhuoneineen ja kioskeineen.

Kivikon liikuntapuisto

Kivikon hiihtohalli Ylläs-halli, Savikiekontie 4

Kivikon liikuntapuiston laidalle on valmistumassa Suomen ensimmäinen hiihtohalli, joka otetaan käyttöön vielä kesällä 2009. Hiihtäjien käyttöön tulee 1,3 kilometrin mittainen eri tasoilla kiertelevä rata, joka on ”maisemoitu” Ylläkseltä otetuilla kuvilla. Lisäksi hallin tiloissa on mm. yleisöluistelurata, kolme curling-rataa, jääkiipeilyseinä ja kuntosali. Hallin yhteydessä palvelevat ravintola ja urheiluliike. P. 09-224 5103. www.yllas-halli.fi

Mellunkylän sisäliikuntatiloista pääosa sijaitsee koulujen yhteydessä. Hakuaika lukuvuodeksi 2009–2010 päättyi 30.4.2009, mutta yksittäisiä vuoroja voi tiedustella lukuvuoden aikana.

Kivikon liikuntapuistosta on rakentumassa monipuolinen liikunta-alue, jolle tulee mm. iso yhtenäinen nurmipintainen pallokenttäalue maavallikatsomoineen. Talvella nurmialue toimii hiihdon lähtö- ja maalialueena. Luistelua ja jääkiekkoa varten jäädytettävät kentät sijoittuvat uuden huoltorakennuksen välittömään läheisyyteen. Jousiammuntarata valmistuu liikuntapuiston pohjoisosaan samoin kuin koirien koulutusalue. Kivikon ulkoilupuistossa on 3,75 kilometrin valaistu kuntopolku, jonka varressa on kahdessa paikassa kuntoilulaitteita. Talvisin liikuntavirasto kunnostaa polut hiihtokuntoon lumitilanteen salliessa. Polun varressa sijaitsee täyttömäki, joka soveltuu hyvin kesäiseen ja talviseen liikuntaan. Huipulta avautuvat komeat näköalat moneen suuntaan.

Mellunkylän naapurissa Myllypurossa palvelevat mm. Liikuntamylly, salibandykeskus Arena Center kuntosaleineen ja keilahalleineen, jäähalli, tenniskeskus ja ulkokentät. Syksyllä 2009 otetaan käyttöön jalkapallohalli.

25


FC Kontu FUTISKAUSI ALKAA FC Kontu on tehnyt niin kasvattavaa kuin kilpailullista jalkapallotyötä yli 40 vuoden ajan. Vuonna 2009 tekemisen vauhti kiihtyy entisestään, mutta toiminnasta kiinnostuneet ehtivät silti edelleen hypätä mukaan kyytiin.

FC

Kontu on profiloitunut luotettavana juniorikasvattajana. Lähes 20 eri ikäkausien juniorijoukkuetta niin pojissa kuin tytöissä tarjoavat mahdollisuuksia edetä seuran edustustehtäviin niin miehissä kuin naisissakin – ja jos varsinainen kilpailullinen toiminta ei syystä tai toisesta tunnu omalta, on tarjolla silti loistava harrastus. FC Kontun miesten edustusjoukkue pelaa tällä hetkellä kolmannessa divisioonassa, naisten edustusjoukkue yhdistyi kauden aluksi Puistolan Urheilijoiden joukkueen kanssa pelaamaan korkeimmalla sarjatasolla eli naisten liigaa. Junioripuolellakin kilpamenestystä on saatu. Pojissa Ajuniorit kamppailevat tänä keväänä SM-karsintasarjassa, ja P99-joukkue on esityksillään kerännyt kutsuja kovatasoisiin turnauksiin. Tyttöpuolella seura on saanut pitkästä aikaa Cjunioreita mukaan piirijoukkuetoimintoihin. Määrätietoinen perustyö alkaa siis kantaa myös tuloksellista hedelmää, ja seuran uusi organisaatiomalli juniori- ja valmennuspäälliköineen sekä yhteistyö FC Viikinkien ja Puotinkylän Valtin kanssa edelleen johdonmukaistavat toimintaa. Eräs seuratoiminnan keskeisistä vaatimuksista on jatkuvuus ja uusien jalkapalloilijoiden löytyminen. FC Kontun

26

perinteinen sisäänheittotilaisuus on Pikkujättiliiga, joka keväisin ja syksyisin kerää kentille temmeltämään lukuisia 5–7 -vuotiaita innokkaita poikia ja tyttöjä. Keväällä 2009 käynnistyi myös Prinsessafutis-toiminta, joka keräsi siipiensä suojiin yli 70 3–6 -vuotiasta tyttöpelaajaa. Tulevia kontulaisia nähdään varmasti myös 1.–3.6. jo toisen kerran järjestettävässä, 3–11 -vuotiaille pelureille suunnatussa Maajoukkueen jalkapallokoulussa. FC Kontun juniorijoukkueet ovat piirisarjapelien ohella tositoimissa myös tyttöjen Stadi Cupissa (3.–7.6.) ja Helsinki Cupissa (5.–11.7.), joiden pelejä tahkotaan myös Kontulassa, Rintinpolun kentällä. Myös FC Kontun kiitosta kerännyt erityisjalkapallojoukkue, Fair Play Team on kannustettavissa kesän turnauksissa.


Pitkän aikavälin kehittämissunnitelma:

Renessanssia Mellunkylään Mellunkylän Renessanssin tavoitteena on, että Kivikko, Kurkimäki, Kontula, Vesala ja Mellunmäki olisivat eläviä ja viihtyisiä kaupunginosia, joista löytyy sopiva asunto erilaisiin elämänvaiheisiin, monenlaisia työpaikkoja, viihtyisiä ja turvallisia virkistysalueita, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja lähipalvelut asukkaille.

Asuminen ja lähiympäristö

Osana seuran kehitysprosessia järjestettiin vuoden alussa erityinen visioseminaari, jossa hahmoteltiin FC Kontun tulevaisuudennäkymiä ja -haaveita työnimellä ”FC Kontu 2019”. Seminaarissa todettiin, että seuran kehitys tulee etenemään edelleen kahdella rintamalla: niin harrastusmahdollisuuksien tarjoamissa kuin kilpailullisen puolen ja pelaajakoulutuksen kehittämisessä, sillä nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Suureksi haasteeksi koettiin tietynlaisen organisatorisen ammatillisuuden kehittäminen ilman, että seura menettää perustansa vapaaehtoisvoimin pyörivänä paikallisena toimijana. Myös yhteiskunnan kiristyvä taloudellinen tilanne on seuratoiminnalle haaste: sponsorirahat ovat entistä tiukemmassa. Osin tästäkin syystä seura haluaa edelleen painottaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä, paitsi päivittäisten toimintojen turvaamisessa, myös kaupunginosan yhteisöllisyyden kasvattamisessa. Jo nykyiselläänkin FC Kontu koskettaa tuhansien itähelsinkiläisten elämää, mutta miksi tyytyä tuhansiin, kun käsien ulottuvilla on kymmeniä tuhansia? Seurakehitystä palvelemaan on rakennettu myös uusi nettisivusto, www.fckontu.fi, josta löytyvät seuran toimijoiden ja joukkueiden yhteystiedot sekä uutisia seuran toiminnasta. Santtu Luoto

Mellunkylän renessanssin päämääränä on, että Mellunkylän alueelta löytyy sopivia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja asukkaat voivat löytää uuden asunnon omasta kaupunginosastaan. Kerrostalovaltaisilla alueilla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alueelle rakennetaan pientaloja ja perheasuntoja tai etsitään erilaisia asuinratkaisuja ikääntyville ihmisille. Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä sellaisille väestöryhmille, jotka viettävät paljon aikaa asuinalueella. Väestön väheneminen ja ikärakenteen vanheneminen ovat vaikuttaneet joidenkin esikaupunkialueiden elinvoimaan. Nyt näillä alueilla tavoitteena on, että uudet asukkaat tukisivat olemassa olevien lähipalvelujen säilymistä ja toisivat mukanaan jopa uusia palveluja. Monet esikaupunkien kerrostaloalueet ovat nykymittapuun mukaan väljästi rakennettuja. Tyypillistä ovat avokorttelit ja rakentamisen välitön yhteys luontoon. Samalla kuitenkin väljästi rakennetuilla alueilla voi olla hoitamattomia, turvattomia tai käyttämättömiä alueita, jotka vähentävät alueen viihtyisyyttä. Viheralueet ja puistot ovat asukkaille ja asuinympäristölle tärkeitä asioita, mutta myös niille voidaan suunnitella mm. monipuolisempia harrastus-, ulkoilu- ja toimintamahdollisuuksia.

Yritykset ja elinkeinot Mellunkylän Renessanssi on asettanut tavoitteekseen, että alueella olisi tulevaisuudessa entistä vetovoimaisempia ja houkuttelevimpia sijaintipaikkoja uusille työpaikoille ja yrityksille. Ympäristön viihtyisyys, asukasmäärä ja monipuolinen asuntotarjonta ovat tässäkin mielessä yrityksille

27


tärkeitä asioita. Myös pienyrityksillä tulisi olla paikkoja ja tiloja asumisen yhteydessä. Näiden lukuisien tavoitteiden toteuttamiseksi Mellunkylän Renessanssissa tullaan keskittymään täydennysrakentamisen edistämiseen. -Täydennysrakentaminen on keskeinen toimenpide, jolla voidaan lisätä alueen asuntojen ja toimitilojen määrää viihtyisyydestä tinkimättä. Tonttikohtaisella lisärakentamisella taloyhtiöt voivat vuorostaan saada varoja korjauksiinsa.

Mellunkylä muutosten keskellä Mellunkylän tulevaan kehitykseen vaikuttavat lähialueilla tapahtuvat merkittävät muutokset, kuten Helsingin uuden kaupunginosan Östersundomin ja Vuosaaren sataman rakentuminen sekä metron ja pikaraitiotien tulevat linjaukset eli jatkuuko metro itään Mellunkylän, Itäkeskuksen vai Vuosaaren kautta tai kulkeeko alueella joskus pikaraitiotie. Metron ja pikaraitiotien esiselvitykset valmistuvat vuoden 2009 lopussa. Suunnitteilla on myös uusi, poikittainen Jokeri 2 -linjaus. Renesanssia suunniteltaessa Mellunkylän aluetta tarkastellaan kokonaisuutena, mutta suunnittelun lähtökohtia ovat kaupunginosien omat erityispiirteet. Koko Mellunkylän alueelle laaditaan kehittämissuunnitelma eli ”käsikirjoitus” alueen tulevista kehityssuunnista ja visioista pitkällä aikavälillä (noin 10–15 vuotta). Tavoitteena on esittää alustava luonnos loppuvuodesta 2009 ja varsinaisen suunnitelman tulisi valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä.

28

Hanketta vetää kaupunkisuunnitteluvirasto. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat taloyhtiöt ja kaupungin muut hallintokunnat (esim. Lähiö-projekti, talous- ja suunnittelukeskus, kiinteistövirasto sekä rakennusvirasto), alueiden asukkaat sekä muut käyttäjät ja toimijat. Kuvat ja teksti Tero Santaoja ja Satu Tarula Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Kysely netissä Mitä asioita arvostat elinympäristössäsi? Missä on paikka, jossa olet onnellinen? Mitkä paikat ovat sinulle tärkeitä? Missä on miellyttäviä tai epämiellyttäviä reittejä tai mitä alueilla pitäisi kohentaa? Vastaa kyselyyn 5.6. mennessä osoitteessa: www.pehmogis.fi/helsinki Kyselyn tulokset esitellään asukkaille syksyn asukastilaisuuksissa. Tuloksia hyödynnetään Mellunkylän tulevassa suunnittelussa. Kysely liittyy Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Urbaani Onni -tutkimushankkeeseen.


Lähes 100 henkeä osallistui Mellunmäen aluetyöryhmän järjestämään vanhempainiltaan.

Mellunmäen vanhemmat verkostoituivat

Anne Eskelinen on kiertänyt 13 vuotta maata puhumassa vanhempien verkostoitumisen puolesta. Hän yllättyi positiivisesti nähdessään asukas- ja kulttuuritila Mellarin: ”Eihän tällaista ole missään!”

Nuorten päihteidenkäyttö havahdutti

luttivat vanhempien vastuuta kasvattajina ja rajojen asettajina. Eskelisen kotipaikkakunnalla Laukaalla havahduttiin nuorison ongelmiin, kun huomattiin, että nuoret käyttivät päihteitä koulun tilaisuuksissa. Koulussa tapahtui myös vakavaa kiusaamista. Vanhemmat syyttivät tilanteesta opettajia ja suhtautuivat koulujen kurinpitotoimiin epäluuloisesti. -Koulussa tapahtui jopa luunmurtumiin asti johtanutta kiusaamista. Vanhempien mielestä kiusaajan nimeäminen oli kuitenkin leimaamista. Kun pohdittiin nuorten päihteidenkäyttöä, vanhemmat tunnustivat, että heille on päivänselvää, että nuoret juovat. Heidän mielestään koulujen ja kunnan retket ovat hyviä paikkoja opetella juomista, koska niillä on aikuisia valvomassa, Eskelinen kertoo. Tilanne parani Laukaalla, kun vanhemmat hoksasivat, etteivät he olleet tukeneet koulun kasvatusyrityksiä. Kampanja on johtanut parempaan yhteistyöhön kotien ja koulujen välillä. Vanhemmat ovat verkottuneet ja he järjestävät muun muassa soittorinkejä, jotta informaatio kulkisi. Eskelinen on kulkenut paikkakunnalta toiselle jo 13 vuotta puhumassa Laukaan kokemuksista. Usein hän kuulee vanhempien heränneen pohtimaan omaa ajankäyttöään. -He kiinnittävät huomiota siihen, kuinka paljon viettävät aikaa lastensa kanssa. Panostaminen yhteiseen aikaan parantaa myös aikuisten jaksamista.

Illan puhujista niin Yhdessä elämään -kampanjan Anne Eskelinen kuin ylikonstaapeli Pentti Tarvonen peräänkuu-

Päivi Suihkonen, 4V-hanke

”Koko kylä kasvattaa”’ oli teemana, kun asukas- ja kulttuuritila Mellarissa järjestettiin ensimmäistä kertaa alueen yhteinen vanhempainilta maaliskuussa.

M

ellunmäen aluetyöryhmä järjesti tilaisuuden, koska monen huolella järjestetyn vanhempainillan osanottajajoukko on jäänyt vähäiseksi. Työryhmässä ovat mukana koulut, päiväkodit, leikkipuistot, nuorisotalot, seurakunta, lähipoliisi, seudun hankkeet sekä alueen asukkaita. Yksi aktiivisista järjestäjistä oli 4V-hanke, jonka tavoitteisiin kuuluu hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen. Ilta oli menestys: paikalla oli noin sata kuulijaa. Nyt vanhempien ja ammattikasvattajien verkostoitumista pohditaan ihan tosissaan. -Yhteisesti oltiin sitä mieltä, että tilaisuus onnistui. Ainakin koulut päättivät jatkossa yhdistää voimansa vanhempainiltoja järjestettäessä. Syksyllä työryhmässä mietitään, miten keskustelu saataisiin vanhempaintoimikuntiin, ja järjestetäänkö ensi lukuvuonna vastaava koko alueen yhteinen tapahtuma, kertoo Katja Viberg 4V-hankkeesta.

29


• TI • PE • LA alk. klo 21

KARAOKE

– idän parhaat laulut – – yli 2500 suomalaista laulua

– INTERNET – CANAL+ – FORMULAT – TV:t 61’’ ja 50’’ RAVINTOLA

LÄNSITUPA Kuulakuja 5, 01280 Vantaa puh. (09) 340 5015

AVOINNA: • su – to 9 – 01 • pe – la 9 – 03


y

y t n i i s e ä s s ä l a Mellunky

s s u u k ä s e k Touko-

Prof. Bluffo

Touko-kesäkuussa Mellunkylän alueella esiintyy eri tapahtumissa ja metrossa viihdetaiteilija Pekka Kärkkäinen, joka tunnetaan myös Prof. Bluffona. Kärkkäinen on viihteen moniosaaja, muusikko ja taikuri.

P

arin vuoden päästä 60-vuotispäiviään viettävä Kärkkäinen on pitkän linjan ammattilainen. Ensimmäinen TV-esiintyminen tapahtui Sirkus Papukaijassa jo vuonna 1967. Hän oli 1970-luvulla Onni Klovnin eli muusikko-sirkustaiteilija Onni Gideon Tervosen vakinaisena esiintyjäkaverina kiertueilla eri puolilla Suomea. Tämän jälkeen seurasi 1980-luvun alkupuolella esiintymisiä saksalaisissa sirkuksissa ja Sirkus Finlandiassa taikurina, pellenä, rumpalina ja kuuluttajana. Seuranneina vuosikymmeninä Kärkkäinen oli mm. perustamassa Suomen Lastenteatterin,, opetti taikuutta ja temppuja teatterikoulussa, soitti eri bändeissä (The The Continental Quintet, The Bluffo´s Band, Trio Nahkahousut), toimi puheenjohtajana Esiintyvät Taiteilijat ry:ssä sekä esiintyi sadoissa tilaisuuksissa sirkuksesta laivoihin ja vanhustentaloihin. Prof. Bluffolla on nykyisin varastossaan kymmeniä hullunhauskoja hahmoja! Touko-kesäkuussa tulemme näkemään hänet eri puolilla Mellunkylää koomisena taikurina.

Prof. Bluffo esiintyy mm. seuraavissa tilaisuuksissa: 9.5. Eurooppa-päivä Kontulan ostarilla 11.–14.5. Metroesiintymisiä 15.5. FillariFestari 2009: SkidiRock Kurkimäessä 16.5. FillariFestari 2009: Mellunmäki-päivä ja FillariFestarin päätapahtuma Kontulan Kelkkapuistossa 30.5. Kontulan ostarilla 31.5. Ihana Kivikko –tapahtuma Kivikossa 8.–11.6. Metroesiintymisiä 12.6. Helsinki-päivä OstariFestarilla

31


Toukokuussa avaamme 100 paikkaisen terassin! • arkisin päivittäin vaihtuva lounas klo 10.30-15.00 • á la carte ja erikoisviikkoja • kaikkiin annoksiin kuuluu monipuolinen salaattipöytä sekä talon leipää • lapsille oma leikkipaikka • kesäisin mahdollisuus ruokailuun terassilla Lämpimästi tervetuloa ! ilmo Kontulan Ostoskeskus • puh 020 7424 700 www.helmigrilli.com

ma-to 10.30-21, pe 10.30-22, la 12-22, su 13-20


20 kysymystä Mellunkylästä 1. Mellunkylässä oli 1.1.2008 asukkaita a) 23 145, b) 30 784, c) 33 459, d) 36 394?

2. Mellunkylän asukkaista on (1.1.2008) ulkomaalaistaustaisia a) 8,9 %, b) 12,3 %, c) 14,6 %, d) 16,6%.

3. Kurkimäkeen muuttivat ensimmäiset asukkaat a) 1975, b) 1980, c) 1984, d) 1991?

4. Helsingin korkein luonnonmäki sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa. Kuinka korkealla sen huippu on merenpinnasta?

Pitkäkö on metrojuna?

a) 40 m, b) 51, c) 62 m, d) 101 m.

5. Vesalassa sijaitsevan Helsingin toiseksi suurimman puun, ”Vesalan männyn” ympärysmitta on a) 2,0, b) 3,0, c) 3,9, d) 5,5 metriä?

10. Mikä seuraavista oli vuoden 2003 KontuFestarien pääesiintyjä?

6. Mikä on metrojunan suurin mahdollinen pituus?

a) Don Johnson Big Band, b) Don Quijote, c) Don Huonot, d) Don Carlos.

a) 100,3 metriä, b)132,9 metriä, c) 150,7 metriä, d) 212,2 metriä. a) 1952, b) 1969, c) 1980, d) 1990?

11. Ketkä seuraavista kirjailijoista ovat tai ovat olleet mellunkyläläisiä?

8. Montaako suomalaista jalkapalloseuraa Antti Muurinen on valmentanut?

a) Heikki Hietamies, b) Matti Yrjänä Joensuu, c) Tomi Kontio, d) Jussi Sydänmäki.

a) Kahta, b) neljää, c) viittä, d) kymmentä.

12. Mikä seuraavista elokuvista on filmattu osittain Malmin ampumaradalla?

7. Kehä I valmistui

9. Kuka seuraavista huippupoliitikoista ei ole asunut Mellunkylässä? a) Harri Holkeri, b) Paavo Lipponen, c) Eero Heinäluoma, d) Lennart Meri.

a) Rovaniemen markkinoilla, b) Täältä tullaan elämä, c) Bensaa suonissa, d) Jäätävä polte.

13. Kontulasta ovat tehneet biisin seuraavista artisteista a) Tapani Kansa, b) Eero Raittinen, c) Rapatti, d) Jari Sillanpää?

14. Kontulan ostarin uutta osaa ja Helsingin oopperataloa yhdistävät a) arkkitehdit, b) vuotuiset kävijämäärät, c) valmistumisvuosi, d) vuosittainen liikevaihto?

15. Mellunmäen ostari valmistui a) 1956, b) 1965, c) 1967, d) 1974?

16. Mitkä seuraavista pubeista sijaitsevat Mellunkylän alueella? a) Provinssi, b) Päättäri, c) Harha-askel, d) Dejavu?

17.Mitä seuraavista ei ole tiettävästi käytetty Mellunmäestä? a) Meltsi b) Meltsu, c) Memmy, d) Mendeka?

18. Kurkimäen teollisuusalueella toimivat seuraavista yrityksistä Milloin Kehä I olikaan täysin valmis?

a) muovituotevalmistaja Saintex, b) Mineraalilaboratorio Mila Oy, c) Lastenkulttuurikeskus Musikantit, d) Kirjapaino PunaMusta?

19. Stanley-cupin voittaneista suomalaisista on varttunut Kontulassa a) Jari Kurri, b) Reijo Ruotsalainen, c) Esa Tikkanen, d) Ville Nieminen?

20. Elokuussa 2009 järjestettävä KontuFestari on järjestyksessään a) toinen, b) neljäs, c) seitsemäs, d) kymmenes?

33

Vastaukset: 1. d, 2. d, 3. c, 4. c, 5. b, 6. b, 7. c, 8. c, 9 b, 10. a, 11. a, c, d, 12. a, 13. b, c, 14. a, 15. d, 16. a, b, d, 17. d, 18. a, b, d, 19. c, 20. c.


Kolumni

MELLUNMÄESTÄ MELLUNKYLÄN KAUPUNGINOSAN TOINEN KESKUS

Kolme vuotta sitten mellunmäkeläiset yhdistykset ja seurakunnat tekivät kaupunginjohdolle aloitteen alueen kehittämiseksi ja palvelutarjonnan parantamiseksi. Asukkaiden edustajat eivät enää halunneet jäädä passiivisesti seuraamaan, miten alueen kehittämättä jättäminen uhkasi tehdä Mellunmäestä ”auringonlaskun kaupunginosan”, jossa lopulta ei olisi ollut juuri mitään palveluja ja jonka väkiluku laskisi jyrkästi. Esitimme ostarin muuttamista kulttuuriostariksi eli ensivaiheessa asukastilan toteuttamista. Lisäksi toivoimme palvelukeskuksen rakentamista metroaseman viereen. Uuteen taloon haluttiin kirjaston lisäksi, terveys- ja liikuntapalveluja sekä kaupallisia palveluja. Kaupunginjohto vastasi aloitteeseemme kiitettävän nopeasti. Mellarin toteuttamiseen liittyvät päätökset tehtiin muutaman viikon sisällä ja hanke lähti heti liikkeelle. Uusi asukas- ja kulttuuritila otettiin käyttöön alle kahdessa vuodessa esityksen tekemisestä! Ensimmäiset tiedot Mellunmäen uuden keskuksen kaavailuista tulivat julkisuuteen syksyllä 2008. Hanke oli muuntunut Hiidenkivi -talosta Mellunmäen ja sen lähialueen uudeksi keskukseksi. Suunnittelun lähtökohtana on toiminta yli kuntarajojen. Keskus palvelee mm.Vantaan Länsimäkeä ja Rajakylää sekä osittain myös uutta Östersundomin kaupunginosaa. Huhtikuussa 2009 asukkaille esiteltiin keskuksen alustavia suunnitelmia. Samalla mellunmäkeläiset saivat tutustua kaupunkisuunnitteluviraston suurhankkeeseen Esikaupunkien renessanssiin, jolla pyritään mm. parantamaan alueiden asumistasoa, palvelurakennetta, yhteisöllisyyttä ja yleistä viihtyisyyttä. Mellunkylä on toinen suurhankkeen pilottialueista. Asukkaat saivat myös kuulla metron jatkon linjausvaihtoehdoista sekä metroaseman remontin alkamisesta jo kesällä 2009. Kaiken kaikkiaan asukkaiden aloitteellisuus oli johtanut odotettua laajempiin ja parempiin tuloksiin. Kun Mellunmäestä tulee Kontulan ohella Mellunkylän toinen keskus, on mahdollista palauttaa monia niistä palveluista, jotka olemme menettäneet viime vuosina. Viisaasti toimien saamme tänne monia niitäkin palveluja, joita alueella ei ole koskaan ollutkaan.

34

Mellunmäen kehittämiseen liittyy jonkin verran täydennysrakentamista, mutta suunnitelmien mukaan alueen väkiluku ei kuitenkaan nousisi kuin muutaman sadan asukkaan verran. Kaupunki ei pakota ketään rakentamaan, sillä lukuun ottamatta yleisiä alueita, asukkaat itse päättävät taloyhtiöissään, minne rakennetaan uusi talo tai korotetaanko esim. matalia kerrostaloja kerroksella tai kahdella. Eräs asukas kysyi minulta, eikö kaikki voisi jäädä ennalleen ja hankkisimme vain lisää palveluja alueelle ilman sen suurempaa rakentamista? Uskon, että asiaa perusteellisesti ajattelevat mellunmäkeläiset ymmärtävät sen, että alueelle ei saada palveluja ilman uutta keskusta, jonne palvelut sijoittuvat. Yhtä varmasti tarvitaan jonkin verran täydennysrakentamista, jotta väkiluku ei käänny laskuun. Alueen kehittäminen ei suinkaan johda alueen väljyyden ja luonnonläheisyyden vähenemiseen. Onnistumiseen tarvitaan nyt asukkaiden aloitteellisuutta ja saumatonta yhteistyötä. Kaupunginosatason yhteistyöllä on taas huolehdittava siitä, että esimerkiksi metroa jatketaan Mellunmäestä. Kun tässä onnistutaan Mellunmäen ja koko Mellunkylän kehitysnäkymät ovat vieläkin suotuisimmat. Pertti Lampi


www.lehtiyhtyma.fi

K E S K IV II K K

O

2 2 .4 .2 0 0 9

si

ik man kokin? M önsä kelvotto iö itt ke si ä? ai äj lu Kuka ha pankeitt pitäisi valita so parlamenttiin A.-P. Pietilän

Torstai

Keskiviikko

ginuutiset.fi w w w.helsin

Viiden pitemmälle? Pitäisikö tietää a tarjolla: äennuste ain sä n de au ok vuor llissaa

+2

+6 1-4 m/s

1-4 m/s

lvelut/Paika

inuutiset.fi/Pa

www.helsing

u4

kolumni, siv

ä ä m ä l e a j a Uutisi a a s a t l a u joita et mu SLEHTI L U E N Ä K ÖinI u u t is e t .f i w w w .h e ls in

g

t Paikalliset uutise ja ilmoitukset

titalouksiin nkiläisiin ko jaetaan helsi ssa; keskiviikkona ja o kahdesti viik sa. es viikonvaihte l. i 240 000 kp Jakelulevikk

ota yhteyttä

ILMoItUSMaRKKINoINtI: Terhi Salosaari puh. 020 770 3282 terhi.salosaari@lehtiyhtyma.fi toIMItUS: Risto Hietanen puh. 020 770 3295 risto.hietanen@lehtiyhtyma.fi

www.helsinginuutiset.fi

- Vaikuttaa ja välittää


Mellunkylä -lehti no 2/2009  

Toukokuussa 2009 ilmestynyt Mellunkylä -lehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you