Page 1

K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

1 / 2013

Heinäluoma ja Pajunen: Eriarvoistuminen suurin ongelma

Mitä päiväkoteihin kuuluu?

Kansallisteatteri jalkautuu Kontulaan

Uutiset, kuulumiset ja kesän tapahtumat

MAKSUTON ja ajankohtainen lukupaketti – OTA MUKAAN!


uudistunut lehti! enemmän paikallista luettavaa - enemmän paikallisia ihmisiä.

lue myös netissä: www.helsinginuutiset.fi LENTOMELU Suku taist elee valtiota vastaan SIV U5 MAKUMAAILMA Ruokaa näköaloin SIVU 16 LAPSET Nukketeatteri rie mastuttaa SIVU 18

ET Kaskik KT Aino A

KT Kustaa KT Pääsky

Family

Runebergin

w

PALVELUA

ASUNN YLI SAT HAAGAA

PARKKISAKKOA karhutaan syyttömältä SIVU 5 VIIKONVAIHDE 16. –17. maaliskuuta 2013 | N:o 22 | ww w.helsinginuutise SINKKUKIN voi ottaa sijaislapsen SIVU 4 t.fi MILJOONAN teatterihaave elää Töölössä SIVU 6

NYT MEILTÄ

V A N TA A N V A H IN K Myllärin leivontaka rkea VEHNÄJAUHO 2 kg

UUDET MAKUMAAILMA-SIVUT

O 3. huhtiku

a kko 26 | ww uta 2013 |iiN: n

utiset.fi

w.helsinginu

t Vih

set a n nek

Kalat

pelimo3to 7 T:mi Otiem eis 1, Liikehuon

0,80

HUIPPUKOKKI pss VAIHTOI € (0,40 /kg) PIKARUOKAAN SIVU CLOG S 24 TOSSUT €

Vanhaisten 6774 2 P. 045 34 @gmail.com ompelimo3

fleecevuorella

MME LISÄ Ä SA I

13 a SIVU auriskuut a Smaali VIIKOfa nitDEta2.–3. a 2013 | N:o 18 | www.helsinginuuti aja NVAIH st la set.fi a k n e lm e H PERSOONA 10 VU SI n -seura tys haastaa Töölö is d yh si u U Ö L Ö TÖ SIVU 15 voinsa Venäjältä o tu a ij tk Tu A K RUO

MO OMPELIM

AUSTYÖT S, MITTATIL ● KORJAU JA , TURKIS● NAHKAÖT ELUTY SILKKIOMP T LLISE ● IRTOPÄÄ T N PRESSU ● VENEIDE UKSET OLASISUST ● RAVINT

L A STE N

EDULLINEN

Erilai L HJA LA SISUST S TTAVARO

E L

-70

Neste Kannelmäki tarjoaa jälleen loist avia pesutuloksia erikoishinnoin oheisilla A IN Vkup ong eilla ! par TI i AS PE USSUT NO MÄÄRÄ NOPEH MOHAR JAovh:sta TALV Lois INEN tope U sun JEL LASTENSUOPESU TEHOPESU Av. MAosta jalle –PE 10–20, LA JOA paket 10–16. Osmank ti ALL KSIA äämintie 7, Puh. 010 - 422 ILMOITUVAH Juhla Myymm Mokk a iöid 4770. ww w.th-market.0 e eri vak uutusyht E en lunastamia kuu 5 luva t mm VU -kahv . kodinkonee vahinkoeriä SI Ä ukset T ta t, elin sekä asusteet ia veloit IS tarv ikke IÖ et, talo ym. Myymälämm SIK L e myös Riihimä us- ja ke Tällä kupongilla. ellä Tien Riih

3,90€

15 19

€ Tavallista par€e m m at K-superm – SINUA LÄHE LL

Leivä

t Ju

ustot

(norm. 20,90€)

Tällä kupongilla. Voimassa 15.4. asti Kan

(norm. 24,90€)

Tällä kupongilla. Voimassa

Voimassa 15.4. asti

imäki. Puh. 010 -422 4760

Kannelmäki

ha


K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

Sisältö 1/2013

Pääkirjoitus

Ajankohtaista 4–11

Alueellinen eriarvoistuminen on yksi Mellunkylälehden kestoaiheista. Lehden haastattelemat eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja ylipormestari Jussi Pajunen pohtivat keinoja, joilla alueellisen eriarvoistumisen kierre voitaisiin katkaista. Pikavoittoja ei kumpikaan lupaa, mutta asiaan on tartuttava heti.

Ylipormestari Jussi Pajunen: Segregaation haasteeseen vastattava tässä ja nyt

12

Puhemies Eero Heinäluoma: Eriarvoistuminen pääkaupunkiseudun suurin ongelma

13

Mellunkylän demokratiapilotti

14

Vamos tuli Kontulaan

14

Kolumni: Vasemman käden tatuointi

15

Päiväkodista eväitä pienen ihmisen kasvuun

16

Kaiken kansan tapahtumat

18

Ostarilla kuultua

20

Ihmisiä yritysten taustalla: Kontulan Huollon Juha Karjula

21

Mellunkylän historiaa: Mellunkylän linnoitteet lenkki suurvallan ketjussa 22 Uusia Mellunmäkeläisiä

25

Mellunmäki-seura: Mellari säilytettävä – Mellunmäen maine vehreänä asuinalueena turvattava 26 Fillarilla Mellunkylässä ja lähiseudulla

28

Pizzan lyhyt historia

30

Mellunkylän pizzapaikat

30

12 kysymystä

33

Kolumni: Poismuuttaneen ikävä Kontulan ostarille

34

Julkisilla palveluilla on tärkeä merkitys niin alueiden kuin yksilöiden eriarvoistumisen ehkäisyssä. Mellunkylä-lehti kysyi, mitä päivähoitoon kuuluu. Päivähoidossa voitaisiin tehdä vielä paljon enemmän kasvavien lasten syrjäytymisen estämiseksi, jos käytössä olisi vähän enemmän voimavaroja. Tuntuukin kummalliselta, että päivähoidon rahat jaetaan Helsingissä mekaanisesti pääluvun perusteella. Suomenopetusta tai erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät sitä välttämättä saa ainakaan riittävästi. Huolestuttava on myös suuntaus kohti suurempia päiväkoteja. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta on keskusteltu tiukkenevin äänenpainoin. Aihe kietoutuu laajempaan kysymykseen yhteiskunnan ja sen jäsenten vastuista sekä velvollisuuksista. Pieni ihminen ei voi kuitenkaan kasvaa vastuuseen, jos perheen palikat ovat syystä tai toisesta sekaisin. Päiväkoti tarjoaa silloin kasvun paikan ja yhteyden tavalliseen arkeen. Raha ei kasva puissa, mutta lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on sekä inhimillisesti ainoa oikea ratkaisu että korkoa kasvava sijoitus tulevaisuuteen. Mellunkylän historiaa -sarja jatkuu artikkelilla ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista linnoitteista. Harva tulee ajatelleeksi, että työmailla oli väkeä jopa enemmän kuin Mellunkylän vilkkaimpina rakennusvuosina 1960–1970-luvuilla. Mahtavan rakennusurakan jäljet ovat osittain kadonneet alueen rakentamisen alle, mutta paljon on vielä nähtävissä. Lehden avaa vankka uutispaketti. Suurta osa mellunkyläläisistä koskettaa Helsingin seudun joukkoliikenteen lippu-uudistus. Se näyttää toteutuvan ItäHelsingistä katsottuna ilman suuria hinnankorotuksia. Iso uutinen on myös Kansallisteatterin jalkautuminen Kontulaan. Asukkailla on mahdollisuus kokemaan ainutlaatuisella tavalla teatterin tekemistä, kun Kansallisteatteri toteuttaa yhdessä kontulalaisten kanssa esityksen. Tulossa on myös tapahtumia täysi kesä, jonka päättää kymmenvuotias KontuFestari. Kaksi vierailevaa kolumnistia – Mikko Salasuo ja Ilona Pajari – käsittelevät idän omaleimaisuutta. Osa 2010-luvun Mellunkylää ovat pitseriat, joita alueella on 16. Lehti esittelee lyhyesti uussuomalaista kansallisruokaa tarjoavat paikat. Jouko Kokkonen

Mellunkylä-lehti 1/2013  |  Painos: 10 000 kpl  |  Julkaisija: Kontukeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen  |  Toimitus: Larri Helminen  |  Taitto: Antero Airos  | Kansikuva: Hei, kesä tulee! / Jouko Kokkonen Sähköposti: kontukeskus@gmail.com  |  Kotisivut: www.mellunkylä.fi

3


Vuonna 2016 tulossa uusi julkisen liikenteen taksa- ja lippujärjestelmä

M

uutaman vuoden kuluttua eli vuonna 2016 suurin osa julkisen liikenteen käyttäjistä matkustaa näillä näkymin nykyistä edullisemmin. Näin jos ja kun Helsingin seudun liikenne HSL ottaa käyttöön hiljattain ehdotetun uuden taksa- ja lippujärjestelmän, joka perustuu ns. kaarimallin matkustusvyöhykkeisiin. Tulevassa kaarimallissa matkustusvyöhykkeiden rajat perustuvat etäisyyteen Helsingin keskustasta. Tällä hetkellähän matkalippujen hinnat määräytyvät kuntarajojen mukaan. Kuntarajan ylittävät lyhyet matkat ovat tänä päivänä suhteessa kalliita verrattuna kuntien sisäisiin pitkiinkin matkoihin. Kaarimalli pyrkii korjaamaan tätä ongelmaa siten, että pääkaupunkiseudulla on ostettava lippu vähintään kahden kaaren alueelle. Tällöin voidaan tasoittaa vyöhykerajojen välistä hintaporrasta. Toisaalta monet nykyiset seutulipun käyttäjät voivat kaarimallissa ostaa kahden kaaren lipun, eikä heidän enää ole tarpeen ostaa koko pääkaupunkiseudun kattavaa lippua. Kausilippu olisi myös uudessa hinnoittelumallissa edullisin lippuvaihtoehto, ja kertalipulla matkustaminen maksaisi eniten. Lippujen hintaan kohdistettu kuntien tuki ohjataan ensisijaisesti kausilippuihin, jotta työ- ja koulumatkat ovat edullisia, joustavia ja sujuvia. Kausilipun ohella halutaan kannustaa arvolipun ostoon, sillä arvolipun ostaminen

matkakortilla on sujuvampaa kuin kertalipun ostaminen kuljettajalta. Niinpä arvolipun tulee jatkossakin olla kertalippua edullisempi vaihtoehto. Lastenlipun yläikärajaa esitetään korotettavaksi yhdellä vuodella, jolloin lipulla voisivat matkustaa 7–17-vuotiaat. Opiskelijalipun voisivat ostaa 18–29-vuotiaat vakinaisesti HSL-alueella asuvat opiskelijat. Molempien lippujen alennus olisi 50 prosenttia aikuisten lipun hinnasta. Ikäihmisille esitetään uutta seniorilippua. Puoleen hintaan myytävä arvolippu kelpaisi päiväliikenteessä klo 9–14, ja sen

uoreen kuntademokratiakyselyn mukaan kaupungin asiat kiinnostavat valtaosaa helsinkiläisistä: noin 85 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista ja 77 prosenttia otosvastaajista ilmoitti olevansa joko erittäin tai melko kiinnostunut kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta. Vuoteen 2007 verrattuna

4

Kaarimalli ja vyöhykkeet sekä HSL:n ehdotus matkalippujen hinnoiksi vuonna 2016.

Kiinnostus kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa kohtaan kasvanut

T

voisivat ostaa kaikki 70 vuotta täyttäneet HSL-kuntien asukkaat. HSL:n hallitus pyytää seuraavaksi lippujen hinnoitteluperiaatteista, hintasuhteista ja alennuslipuista HSL:n jäsenkunnilta lausunnot. Lippujen hinnat päätetään vasta, kun kaarimalli otetaan käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alussa.

kiinnostus kaupungin asioita kohtaan on noussut merkittävästi, mutta samaan aikaan helsinkiläiset kaipaavat myös lisää vaikutusmahdollisuuksia. Helsingin kaupungin tietokeskus toteutti syksyllä 2012 kyselyn, jossa helsinkiläisiltä tiedusteltiin muun muassa, koetaanko kaupungin toiminta ja päätöksenteko kiinnostavana, onko tietoa riittävästi ja helposti saatavilla sekä mitä osallistumistapoja käytetään. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 126 henkilöä. Vastausten perusteella on ilmeistä, että vaikka kiinnostus kaupungin asioita kohtaan kasvaa, kaupungin toiminta sekä asioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessit eivät hahmotu kaikille


Kansallisteatteri jalkautuu Kontulaan

S

uomen Kansallisteatteri toteuttaa vuonna 2013 alueellisen yleisötyöhankkeen Kontulan kasvot (työnimi). Projekti sijoittuu Kontulaan, ja se toteutetaan yhdessä alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kontula-projekti yhdistää teatteria, tanssia, musiikkia ja kuvataidetta. Yleisötyöprojektissa alueen nuoret, aikuiset ja ikäihmiset kohtaavat eri taidetyöpajoissa. Työpajoissa (musiikki, tanssi, sanataide, kuvataide) käsitellyistä teemoista valmistuu materiaalia yhteisen esityksen toteuttamiseen. Projekti huipentuu teatteriesitykseen, jota esitetään Kontulassa alueen asukkaille kolme–viisi kertaa. Kontulan näytäntöjen jälkeen projekti päätetään Kansallisteatteriin, jossa esityksen pääsevät näkemään Kansallisteatterin henkilökunta ja yleisö. Näin Kontulan asukkaat ja projektista nousseet teemat tulevat näkyviksi myös Kansallisteatterin yleisölle. Kontula-projektin tavoitteena on taidetoiminnan kautta tukea aluetta sekä vahvistaa alueen asukkaiden yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Oman teatteriesityksen, valokuva-, video- tai kuvataidenäyttelyn valmistaminen alueen asukkaiden nähtäville vahvistaa tekijöiden ja asukkaiden alueellista itsetuntoa. Projekti kasvattaa osallistujien ja toimijoiden rohkeutta sekä antaa kokemuksen taiteellisesta työskentelystä. Tämän lisäksi tavoitteena on myös tutustuttaa osallistujat teatteriin taidemuotona eri osa-alueineen: ilmaisuun,

Projektin taiteellinen vastaava Eveliina Heinonen esitteli taidehankkeen huhtikuussa järjestetyssä Kulttuurin Ilta -aluefoorumissa Kontulassa.

lavastukseen, puvustukseen, valo- ja äänisuunnitteluun, tanssiin ja musiikkiin. Projekti tuottaa rohkeutta ja iloa yksilöiden elämään ja edistää kunkin voimavarojen vahvistumista. Tavoitteena on, että Kontula-projektin jälkeen taidetoiminta jäisi elämään alueella. Projekti linkittyy Helsingin kaupungin demokratiapilottihankkeen Vetoa ja Voimaa Mellunkylään kanssa. Kontula-projektin tavoitteena on, että alueen asukkaiden toiminta myös Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeessa vahvistuu ja että toimijat saavat uutta intoa ja uusia taitoja yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen ja oman asuinalueensa kehittämiseen. Projekti käynnistyy keväällä 2013, jolloin taiteellinen suunnittelija ja työpajojen

vetäjät tutustuvat alueen ominaispiirteisiin, historiaan ja nykyisiin asukkaita askarruttaviin teemoihin. Työpajatoiminta käynnistyy elo-syyskuussa, ja esitys valmistuu joulukuussa. Kansallisteatterissa esitys nähdään tammikuussa 2014.

Lisätietoja Tuottaja Roosa Vaverka, p. 010 733 1253, roosa.vaverka@kansallisteatteri.fi

helsinkiläisille riittävällä tavalla. Vastaajat toivoivat kaupungin valmistelu- ja päätöksentekoprosessin selkeyttämistä ja läpinäkyvyyttä sekä uudenlaisia vuorovaikutuskanavia kaupunkilaisten ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi kaupungin toivottiin toteuttavan palautejärjestelmiä ja mielipidekyselyjä, ottavan kaupunkilaisia mukaan palvelujen suunnitteluun sekä lisäävän sähköistä vuorovaikutusta ja verkkopalveluja. Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia: elämme parhaillaan murrosvaiheessa niin kuntarakenteiden kuin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismuotojenkin osalta. Kaupunkilaiset kaipaavat lisää sananvaltaa itseään koskevissa asioissa.

5


Kaavoituskatsaus 2013:

Mellunkylään liittyvät asemakaavat

H

elsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisema vuoden 2013 kaavoituskatsaus on jaettu huhtikuussa postitse kaikkiin helsinkiläisiin talouksiin. Kaavoituskatsaus kertoo suomeksi ja ruotsiksi merkittävimmistä ajankohtaisista kaavoitushankkeista ja liikennesuunnitelmista. Katsauksessa on tietoa kaavoituksen ja liikennesuunnitelmien kulusta. Poimimme katsauksesta Mellunkylään liittyvät suunnitelmat. Vaarnatien uusi pientaloalue 101 Mellunmäen Vaarnatien alueelle suunnitellaan pientalovaltainen asuinalue, jossa on sekä erillispientaloja että pienkerrostalorakentamista. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään Naulakallion hoito- ja kasvatuskodin tarpeita ja tutkitaan sille pientä lisärakentamista. Mellunmäen kentän siirtämistä Länsimäentien varteen ja Siltapolun eteläpuolen alueen osan varaamista pientalorakentamiselle tutkitaan. Naulakalliontien uusi pientaloalue 110 Mellunmäen Naulakallion alueelle suunnitellaan tiivistä pientalo- ja pienkerrostalorakentamista ja Huhtakivenkujan pohjoispuolelle pientaloja. Naulakallionmäki säilyy virkistysalueena. Koirapuistolle osoitetaan korvaava paikka ja ulkoilureittien jatkuvuudesta huolehditaan.

Kontulan keskus 111 Kontulan keskuksen suunnittelua jatketaan alueen kaavaluonnoksen pohjalta, vuonna 2013 on vuorossa ostoskeskuksen alue. Nykyinen ostoskeskus säilyttäen suunnitellaan mm. uusia asuntoja ja toimitilaa Kontulantien varteen. Kontulankuja 112 HEKA-Kontulan nykyisten rakennusten lomaan suunnitellaan pienimuotoista täydennysrakentamista. Mellunmäen vanha ostoskeskus 113 Vanhan ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuntorakentamista ja palvelutiloja, jos ostoskeskus puretaan. Asukastilojen tarve huomioidaan suunnittelussa.

Saariseläntien alue ja Pyhätunturintie 2 114 Alueelle tutkitaan vanhan päiväkodin tilalle asuinrakentamista sekä Mellunmäentien pohjoispuolelle tonttikohtaista lisärakentamista. Mellunmäen siirtolapuutarha 115 Mellunmäen alueelle tutkitaan uuden siirtolapuutarhan sijoittamista. Alueelle soveltuvista mökkityypeistä on tarkoitus järjestää pienimuotoinen suunnittelukilpailu kuluvan vuoden aikana. Vesala, Humikkalantie 90 117 Alueelle tutkitaan tonttikohtaista lisärakentamista yhteistyössä asukkaiden ja taloyhtiöiden kanssa.

Lisätietoa kaupunkisuunnittelusta osoitteessa www.hel.fi/ksv

Kesä tulee kohisten… …ja Itä-Helsinki on täynnä tekemistä nuorille!

K

oko kesäkuu on yhtä vilinää ja vilskettä, heinäkuulle mahtuu muutama leiri ja elokuussa nuorisotalotkin palaavat jo arkeen. Itäinen nuorisotyöyksikkö tarjoaa tänä kesänä niin paljon erilaista toimintaa, että jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Tässä muutama makupala kesän tarjonnasta:

6

Östersundomin nuorisotalo järjestää kaksi viikkoa päiväleiritoimintaa 7–12 -vuotiaille heti kesäkuun alusta lähtien! *** Kivikon nuorisotalolla taas pyörähtää käyntiin ”Kivikon kesä”, jolloin kesäkahvila aukeaa ja lapset ja nuoret pääsevät pelailemaan ulkopelejä, retkeilemään ja nauttimaan kesästä… *** Myllypuron nuorisotalon perinteinen Idän Kuuma Hotti Hawaiji Café avaa myös ovena kesäkuun alussa! Myllypurossa järjestetään myös liikunta- ja luontopäiväleirit sekä KesäKokkiKurssi! *** Kontulan toimintakeskus Luupissa riittää tekemistä! Luuppi on auki koko kesäkuun, jolloin ohjelmassa on mm. DJ-kurssi, kalakurssi, skeittihallin päiväleiri, lasityökurssi askartelupajassa, ym. ym!


Tervetuloa Kurkimäkeen tutustumaan Musikanttien toimintaan

L

astenkulttuurikeskus Musikanteilla on jälleen avoimet ovet 2.–8.5. 2013, jolloin kaikki keskuksen toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan ilmaiseksi lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen. Vuoden 2012 Lapsen rinnalla -palkinnon saanut Lastenkulttuurikeskus Musikantit on lapset aidosti huomioon ottava, monitaiteellinen koko perheen harrastuskeskus ja toimitalo Kurkimäessä. Sen suojissa tarjotaan monenlaista, ensisijaisesti vauvoista ala-asteikäisille ja heidän vanhemmilleen suunnattua toimintaa muskariryhmistä vauvojen värikylpy -työpajoihin ja soitonopetuksesta teatterin ja tanssin opetukseen. Opetus on ammattimaista ja panostaa laatuun sekä lasten yksilöllisyyden ja iän mukaisen kehityksen huomioimiseen. Musikanteissa lapset pääsevät toteuttamaan itseään ja osallistumaan perheineen erilaisiin tapahtumiin, juhliin ja esityksiin, joissa ovat itse pääosissa ja tähtinä. Lastenkulttuurikeskus on helppo vierailukohde päivisin kotona oleville lapsiperheille ja tarjoaa mahdollisuuden vanhemmille tavata toisia kotona olevia vanhempia, verkostoitua ja pitää yllä sosiaalisia suhteita samalla, kun lapset pääsevät harrastamaan. Talosta löytyvät lastenhoitotilat, leikkitila, kahvio ja sohvaryhmiä. Näin on helppo hoitaa tarvittaessa vaipanvaihto tai imetys- tai ruokailuhetki lapsen kanssa.

Musikanttien esiintyvät lapsiryhmät ovat tänäkin vuonna olleet monessa mukana; mm. lasten teatteriryhmä osallistui voittoisasti Loiste 2013 -teatterifestivaaleihin Lumikuningatar-esityksellään. Innokkaiden ja lahjakkaiden lapsiesiintyjien tähdittämän esityksen menestys jatkui ja se valittiin osaksi 24.–26.5. järjestettävää Teatris 2013 -festivaalia. Myös tanssin saralla Musikanttien tanssiryhmä on niittänyt mainetta. Kajaani Tanssii -festivaaleilla

Kajaanin Uudet tanssit -koreografiakatselmuksessa Musikanttien tanssiryhmä sai tanssinopettaja Vera Lapitskayan koreografiasta kunniamaininnan. Musikantit on tänä vuonna myös mukana järjestämässä perinteistä SkidiRock -tapahtumaa Kurkimäen leikkipuistossa, jolloin puiston ohjelmiston lisäksi Musikanttien tiloissa on paljon kivaa nähtävää ja koettavaa lapsille ja lapsenmielisille. Tervetuloa tutustumaan!

Vesalan nutan kesästartti sisältää mm. pelailua ja retkiä! *** Laakavuoren toimintakeskus on suljettu kesän, mutta NMKY ja Lastenliitto järjestävät tapansa mukaan hirveän määrän kesäleirejä! *** Itäinen nuorisotyöyksikkö järjestää lisäksi kaksi mahtavaa kesäleiriä: perinteisen Tsemppis-leirin 1.–7.7. Bengstårissa, Hangon edustalla, sekä uuden, kokonaan nuorten itsensä suunnitteleman Funny Beach Campin 22.–28.7! *** Kaikki nämä, sekä lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät helposti osoitteesta www.nk.hel.fi/harrastushaku.

7


Jäätelötehdas aloittanut toimintansa Kontulassa

K

einulaudantiellä, Primulan entisessä leipomossa – vain muutaman sadan metrin päässä Kontulan ostarilta – on maaliskuussa aloittanut toimintansa Heikki & Ilkka & Sauli Oy:n vuonna 2012 perustama 3 Kaverin jäätelötehdas. Se on ensimmäinen toiminnassa oleva jäätelötehdas, joka on perustettu Helsinkiin sitten vuoden 1922, jolloin Keskuskadulla käynnistyi Helsingin Jäätelötehtaan toiminta. 3 Kaveria eli Heikki Huotari, Ilkka Wikholm ja Sauli Saarnisto ovat olleet positiivisesti yllättyneitä Kontulasta ja eritoten siitä välittömyydestä ja ystävällisyydestä, jolla heidät on otettu vastaan. - Kontula on todella yllättänyt meidät myönteisesti. Täällä on hyvä meininki, ihmiset ovat uteliaan ystävällisiä ja avuliaita, kaverukset toteavat kuin yhdestä suusta. - Valmistamme kaikki jäätelömme käsityönä. Tuotteet tehdään samalla tavalla kuin jäätelöt tehdään kotonakin. Sekoitetaan maito, kerma, sokeri, kananmunat ja muut raaka-aineet, lämmitetään – jäähdytetään ja vatkataan jäätelöksi. Sen jälkeen purkitetaan ja pakastetaan. Lisäaineita ei käytetä ja ilmaa emme jäätelöömme erikseen lisää ja siksi tuotteemme ovatkin täyttä tavaraa, Sauli Saarnisto mainostaa. 3 Kaverin toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Lähtökohtana jäätelön

tekemisessä on ollut, että maut ovat aitoja ja tunnistettavia. - Tavoitteemme on tehdä jäätelöä puhtaista ja raikkaista lähellä tuotetuista raaka-aineista. Samoin käyttämämme maito ja kerma tulevat kotimaisilta tiloilta. Marjat vuorostaan on poimittu kotimaan metsistä tai kotimaisilta marjatiloilta, Heikki Huotari kertoo. Jäätelöitä on tällä hetkellä neljä eri makua: vadelma–valkosuklaa, mustikka–kardemumma, herkkupähkinä ja mansikka–vanilja. Tuotekehitys on keskeisessä roolissa. Jäätelöitä on testattu ennen myyntiin laittamista mm. sadan hengen testiryhmällä ja piakkoin käynnistyy myös Facebook-kampanja, jossa yritys hakee tuotetestaajia jäätelöilleen. - Kaikki lähtee asiakkaasta ja meille on tärkeätä tietää, mitä ihmiset ajattelevat tuotteidemme mausta. Tässä ammatissa sitä tulee sokeaksi, jos makutuntemukset perustuvat pelkästään omiin kokemuksiin, Ilkka Wikman toteaa ja Huotari jatkaa: - Senpä takia aloitamme lähiaikoina Facebookissa kampanjan, jolla haemme tuotetestaajia jäätelöillemme. Haluamme yleisöltä lisää palautetta ja tuon kampanjan myötä valitut testaajat pääsevät maistelemaan ja arvostelemaan tuotteitamme. Samalla pääsemme kehittämään ja parantamaan tuotteitamme.

3 Kaveria eli vasemmalta Ilkka Wikman, Heikki Huotari ja Sauli Saarnisto

Kaverusten mielestä keskeistä 3 Kaverin toiminnassa on tuotteen laatu ja toimitusvarmuus. - Pyrimme pikku hiljaa ja hallitusti rakentamaan toimintamme. Tällä hetkellä olemme saaneet jäätelöt myyntiin tiettyihin K-supermarketteihin Helsingissä (Mellunkylässä Kontumarket), Espoossa ja Vantaalla. Kysyntä on ollut kuitenkin suurempaa kuin osasimme odottaa, ja vaikka olemme paahtaneet duunia yötä päivää, niin olemme nyt palkanneet lisää henkilökuntaa tänne tehtaalle, Saarnisto kiteyttää. 3 Kaverilla on hakusessa myös jäätelöauto, vinkkejä otetaan mielellään vastaan. Lisätietoa: www.3kaveria.fi

Kontula 50 vuotta -valokuvauskilpailu käynnistyy kesäkuussa

K

ontula viettää 50-vuotisjuhlia vuonna 2014. Tämän kunniaksi Helsingin Uutiset järjestää yhteistyössä KontuKeskus ry:n kanssa 1.6.2013 alkavan valokuvauskilpailun, jonka aiheena on Kontula. Kilpailun tavoitteena on kerätä ja esittää Kontula-aiheeseen littyviä valokuvia vuosikymmenien varrelta ja tästä päivästä. Kilpailu on avoin kaikille ja sen sato on nähtävissä erikseen kilpailua varten avattavilla nettisivuilla 1.6.2013 alkaen. Kilpailuaika on 1.6.–30.11.2013. Asiantuntijaraadin ja yleisön valitsemat suosikit valitaan vuoden loppuun mennessä ja kilpailun voittaneet työt esitellään Kontulan

8

kirjastossa tammi–helmikuussa 2014 järjestettävässä Kontula 50 -vuotta valokuvanäyttelyssä. Lisäksi kuvat tulevat olemaan esillä Helsingin Uutisissa ja Mellunkylä-lehden kevään 2014 juhlanumerossa. Kilpailuun osallistutaan digikuvilla, jotka voivat olla myös paperikuvista skannattuja. Kilpailukuvat eivät saa olla aikaisemmin julkaistuja ja kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama. Kilpailun alkaessa kilpailuun osallistuvat digikuvat ladataan JPEG-muodossa matalaresoluutiokuvina sille omistetulle nettisivulle (lisätietoa toukokuun lopulla www.mellunkyla.fi-portaalissa). Järjestäjä

tulee erikseen pyytämään palkituista kuvista korkearesoluutiokuvat. Asiantuntijaraadin ja yleisön valitsemat suosikit palkitaan erilaisilla tuotepalkinnoilla Kontula 50 vuotta -valokuvanäyttelyn avajaisissa tammikuun lopulla 2014.


Mellunkylässä luodaan yhteisöllisen lähiökehittämisen mallia

M

iltähän tuntuisi, jos tulevaisuuden Helsinki olisi maailmalla tunnetumpi Mellunkylän ja myös muiden lähiöidensä hyvinvoinnin ansiosta? Lähiöt olisivat kohtuullisen asumisen uusi standardi ja ihmiset tulisivat katsomaan alueita nähtävyytenä. Ei mikään hassumpi ajatus, sillä Lähiö 2072 -hankkeeseen osallistuneet rakentamisen, energia-alan, sosiaalialan ja muotoilun ammattilaiset ovat saaneet todistaa omilla silmillään, että Mellunkylässä on jo nyt paljon hyvää tekemisen meininkiä, josta voitaisiin ottaa kiinni korjaus- ja täydennysrakentamisen yhteydessä. Jos lähiöiden parhaista lähtökohdista osataan ottaa koppi, tuleva korjausrakentaminen ja aluekehittäminen voi luoda puitteet kestävälle hyvinvoinnille. Kysymyksessä on kerrostalojen ja asuinympäristön päivityksestä myös tulevaisuutta silmällä pitäen siten, että ihmisten arkinen elämä sujuisi asukkaille passeleissa kodeissa ja asuinalueella. Tätä eivät voi minkään alojen ammattilaiset tehdä yksin vaikka he aloillaan ovatkin asiantuntijoita. Tarvitaan paikallisten asukkaiden näkemyksiä ja tekoja, muistoja menneisyydestä, haaveita tulevasta ja myös vaivaa tärkeiden asioiden eteen. Tarvitaan siis kaikkien osapuolien yhteistoimintakykyä edistää yhteistä etua. Tätä tavoitellaan, kun ensimmäisenä Mellunkylässä kokeillaan yhteisöllistä

lähiökehittämisen mallia. Kysymyksessä ei ole mikään pikku juttu, sillä malli pyrkii lähestyvän kerrostalojen korjausaallon avuksi koko Suomessa. Mallia kehitetään Lähiö 2072 -hankkeessa, joka on toiminut Mellunkylän alueella jo reilun vuoden. Syksyllä 2013 käynnistyy kolme pilottia. Piloteissa kokeillaan miten alueidentiteetti – Mellunkylän historia, tilat ja ääni – voidaan tehdä näkyväksi ja tuoda lähidemokratian ja alueellisen kehittämisen tueksi. Lisäksi luodaan uusia keinoja Mellunkylän laajemman korjausrakentamisen hankkeistamiseen, ja kehitellään asukaslähtöisiä alueoperaattori- ja sosiaalisia palveluita. Muutamassa taloyhtiössä kokeillaan asukkaille vaivatonta mallia taloyhtiön energianhallintaan, minkä avulla taloyhtiön energiaymmärrys sekä asukkaiden hyvä olo ja asumisviihtyvyys paranevat. Vaikka kehitystoiminta on käynnistynyt Mellunkylän ulkopuolelta tulleiden eri alojen ammattilaisten toimesta, hankkeessa on pyritty sukeltamaan paikalliseen elämään ja avoimeen yhteistyöhön paikallisten kanssa. Piloteissa hyödynnetään mellunkyläläistä osaamista ja alueen omaleimaisia resursseja, ja tehdään jatkuvaa yhteistyötä alueen aktiivien kanssa. Pilotit tulevat mukaan alueen tapahtumiin, tiloihin ja ajankohtaisiin korjausrakentamisen ja aluekehittämisen kohteisiin.

Pilottien toimintaa syksyllä 2013 KontuFestarit: tervehdi hankkeen tekijöitä ja kuvaa itsesi lämpökameralla

MESTOILLA -videokilpailu nuorille yhteistyössä Vesalan yläasteen ja HYL:in kanssa

Kahvirundi: asiantuntijat vierailevat taloyhtiöissä, kahvipannu kuumana

Taloyhtiöiden energiatalkoot -kokeiluja

Alueoperaattori korjausaallon tukena -kokeiluja

Mellunkylän aikajanaa kootaan Kontupisteessa ajalla 12.8.-30.10.2013, tuo tarinasi, kerro mielipiteesi

Joulupuisto: kauden päätös

Seuraa pilottien etenemistä osoitteessa blogs.aalto.fi/lahio2072.

9


Ministerivieraita Mellunmäessä

M

ellunmäessä on viime kuukausina käynyt ministerivieraita. Itsenäisyyspäivänä 2012 meitä kunnioitti vierailullaan juuri elinkeinoministeriksi nimitetty Jan Vapaavuori (Kok.). Asukasyhdistyksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia alueensa julkisten palveluiden saatavuudesta ja monipuolisuudesta. Tärkeää on myös huolehtia liiketoiminnan pysyvyydestä – esimerkiksi partureiden ja kauneushoitoloiden tai kuntosalien saatavuudesta kotinurkilta. Tätä kaikkea tukee lähivuosina raideliikenteen jatkaminen kohti Östersundomia ja Sipoota. Ministeri Vapaavuori otti myönteisen kannan raideliikenteen jatkamiseen itsenäisyyspäivänä pitämässään puheessaan. Me paikalla olleet 70 asukasta toivomme hänen muistavan puheensa lähivuosina, kun suunnitelmia metron jatkosta aletaan toteuttaa. Toinen tärkeä tehtävä asukasyhdistyksellä on erilaisten kulttuuritapahtumien tarjonnan mahdollistamisessa. Siihen on tänä vuonna ollut toinen lähtökohta, kun Helsingin kaupungin kulttuurikeskus lopetti “seinien tukemisen”. Kulke satsaa enemmän itse toimintaan ja sinänsä välttämättömät

FC Kontu

vuokrarahat on raavittava kasaan joltain muulta taholta. Suuntaus parantaa tapahtumanäkyvyyttä ulospäin, mutta aiheuttaa ongelmia varsinaisen kulttuuritilan ylläpidossa. Mellarin pieneen ja intiimin kodikkaaseen tilaan saimme helmikuun alussa vieraaksemme kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (Vas.). Tila pursui eri esiintyjäryhmien kannattajia ja myös niitä, jotka halusivat nähdä idän oman ministerin livenä. Paikalle oli huonosta säästä huolimatta löytänyt yli sata henkeä. Arvostimme ministerin ajankäytön valintoja, kun hän lapsen iltasadun lykkääntymisen uhallakin halusi todella kuunnella mitä meillä oli tarjolla. Näimme ja kuulimme keskustelun lomassa monenlaisia esityksiä. Nuorimmat lapsitanssijat olivat kolmivuotiaita.

on valmiina kesään

Talven harjoittelu omassa, upeassa keinonurmihallissa alkaa olla takana. On ollut hienoa nähdä, kuinka halli on joka ilta täynnä innokkaita Kontu -pelaajia, jotka hymyssä suin opettelevat jalkapallon saloja.

10

13-vuotias Sampsa esitti omatekoisen tanssinumeronsa. Musiikkia esitti kolme tiloissamme harjoittelevaa yhtyettä. Tärkein syy kutsua ministeri paikalle oli huoli Mellarin tarjoamien harjoittelutilojen häviämisestä alueelta, jos kiinteistö puretaan. Uutta tilaa on lupailtu metroaseman lähistöltä, mutta sinne ei saada kaikkia eri harrastusmuotoja palvelevaa tilaa. Ministeri tuntui ymmärtävän huolemme oikein hyvin ja kannusti meitä jatkamaan toimintaamme. Ja ainakin rivien välistä oli luettavissa hänen tukensa asiallemme, jos sitä jonain päivänä tarvitaan. Huhtikuun lopussa Mellunmäkeen oli tulossa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (SDP). Yksi ennakkoon suunnitelluista tutustumiskohteista oli Palvelupalli-hanke. Marjut Klinga

V

uonna 1967 perustettu FC Kontu ItäHelsinki ry, jäsenmäärältään Helsingin toiseksi suurin jalkapalloseura, tarjoaa tänäkin vuonna lähes tuhannelle lapselle, nuorelle ja aikuiselle laadukasta kilpailu- ja harrastustoimintaa. Seuran aktiiviset pelaajien vanhemmat, ”Kontupolun” läpikäyneet pelaajat ja toimihenkilöt osallistuvat vapaaehtoistyöllään seuratoiminnan jatkuvaan kehittämiseen hyvillä mielin. FC Kontulla on tällä hetkellä 20 juniori-ikäluokkaa, jotka pelaavat turnauksissa ja sarjoissa 1–5 joukkueella, joten jokaiselle lapselle löytyy varmasti oman tasoinen peliryhmä ja riittävästi peliaikaa. Harjoittelu tapahtuu ikäryhmittäin. *** Yksi varma kevään merkki on Pikkujättiliigan lähestyminen. Ilmoittautuminen vuoden 2013 Pikkujättiliigaan on alkanut. Pikkujättiliiga on palloilutapahtuma, jossa 5–7-vuotiaat pojat ja tytöt pääsevät


Tarmo Lindénistä K-supermarket Kontumarketin uusi kauppias

K

-kauppias Tarmo Lindén (50) siirtyi Mellunmäen K-supermarket Masista Kontulan K-supermarket Kontumarketin vetäjäksi maaliskuun alussa. K-supermarkettien joukossa Kontumarket kuuluu Suomen suurimpien joukkoon. Vaikka matka Mellunmäestä Kontulaan ei ole pitkä, muutos on Lindénin mukaan suuri. - Kontumarketissa lähes kaikki tuplaantui, kuten asiakasmäärä ja kaupan koko, Lindén luettelee. Lindénillä on takanaan K-kauppiasuraa jo 25 vuotta ja nyt on vuorossa seitsemäs kauppapaikka hänen urallaan. Mellunmäessä hän ehti viimeksi toimia kauppiaana lähes 13 vuotta. Mahdollisuus uuteen kauppaan tuli, kun K-supermarket Kontumarketin pitkäaikainen kauppias Esa Kiiskinen siirtyi Espoon Selloon K-citymarketin ohjaimiin. - Uuteen kauppaan meneminen on ollut aina kiinnostavaa ja haastavaa, Lindén toteaa. Hän pitää Kontulan ostaria hyvänä ja eläväisenä liikepaikkana, vaikka toistaiseksi aika ei ole riittänytkään tarkempaan ostarin palveluiden tutustumiseen. Sitä, että ostarilla toimii kolme suurta päivittäistavarakauppaa (K- supermarket, S-Market ja Lidl) Lindén pitää pelkästään hyvänä. Tällainen kauppakeskittymä tuo asiakkaita vähän kauempaakin ja kilpailu pitää mielen virkeänä. K-supermarket Kontumarketissa on töissä n. 70 ihmistä ja tuotenimikkeitä yli 20 000. Lindén aikoo jatkaa edeltäjänsä linjoilla. Tärkeitä menestyksen eväitä ovat hyvä palvelu ja kattavat, eri kohderyhmiä palvelevat valikoimat. Kauppias myös toivoo, että asiakkaat tulisivat juttelemaan ja esittämään toiveitaan kaupan valikoiman suhteen.

leikin varjolla tutustumaan jalkapalloilun kiehtovaan maailmaan. Pikkujättiliigaa pelataan tänä vuonna 24. kerran. Pelit pelataan Vesalan hienolla, viime kesänä valmistuneella, tekonurmella. *** Perheen pienemmille futareille on tarjolla Futisliikkis. Se on 2–5-vuotiaille tytöille ja pojille suunnattu futiskerho, jossa leikitään ja pelaillaan yhdessä vanhempien kanssa. Jalkapallotaitojen lisäksi kerhossa harjoitetaan monipuolisesti myös perusliikkumistaitoja. Alle kouluikäisille on kesäkuun 10.– 12. päivä on futiskoulu Rintinpolun kentällä klo 9–11.30. *** Koululaisille on tarjolla loma-aikana monenlaista toimintaa. 3.–7.6.2013 klo 9–15 on mahdollisuus osallistua joko liikunta- ja palloiluleirille tai futisleirille. Elokuun 5.–9. päivä on myös liikunta- ja palloiluleiri.

Kesäkuun toinen viikko (10.–14.6.) klo 9–13 pidetään jalkapallokoulu. Kaikki nämä tapahtuvat Rintinpolun kentällä. *** Palloliiton Helsingin piiri ja jalkapalloseurat ovat yhdessä ottaneet haasteen vastaa saada kaikki Helsingin koulut Kaikki Pelissä -tapahtumaan viikoilla 19–20. FC Kontu on saanut kaikki Mellunkylän koulut mukaan, joten Kontulan alueen kentillä riittää säpinää kyseisillä viikoilla. *** Kontuun ovat tervetulleita kaikki uudet pelurit. Joukkuetoimintaan pääsee helpoiten mukaan kerhon kautta. Kerhossa kaikki uudet pelaajat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea peliuran alkutaipaleella ja kun taidot ovat riittävät, on siirtyminen joukkueeseen huomattavasti kivempaa ja antoisampaa. Kerho kokoontuu Vesalan kentällä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17–18.

*** Erityisjalkapallotoimintaa toteutetaan FC Kontu Fair Play Teamissa, jossa on kaksi joukkuetta. Pelaajilla on liikunta- tai kehitysvamma tai jokin muu haitta, jonka takia he eivät voi pelata normaalijoukkueessa. Fair Play Team tarjoaa erityislapsille ja -nuorille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa joukkueessa, jossa jokainen saa olla erilainen. *** Kontun edustusjoukkueiden tavoite on pysyä nykyisille sarjatasoilla. Naiset pelaavat tulevalla kaudella kakkosessa ja miehet kahden joukkueen voimin kolmosessa. Lisäksi 4 muuta aikuisjoukkuetta pelaa alemmilla tasoilla.

Lisätietoja FC Kontun toiminnasta löytyy www.fckontu.fi

11


Ylipormestari Jussi Pajunen:

Segregaation haasteeseen vastattava tässä ja nyt Kaupungin eri osien välinen eriarvoistumisen on ylipormestari Jussi Pajusen mukaan erittäin vakava huolenaihe. Monikulttuurisuuteen sisältyvä potentiaali ei hänen mielestään pääse täysin esiin ennen kuin maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste laskee samalle tasolle kuin kantaväestöllä.

N

opein tapa vaikuttaa eriarvoistumiseen on positiivinen diskriminaatio, jossa kierre yritetään katkaista suuntaamalla tukea esimerkiksi kouluille. Pitkäjänteisemmäksi keinoksi Pajunen nostaa kaupunkirakenteen tasapainoisen kehittämisen siten, että kaikkialla Helsingissä on tarjolla erilaisia asumismuotoja, mikä takaa sosiaalisen sekoittumisen. -Jos tähän kykenemme, niin se takaa hyvän tulevaisuuden myös silloin, jos maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin väestöstä kasvaa 25 prosenttiin, kuten on ennakoitu, linjaa Pajunen. Segragaation haaste on kaupunginjohtajan mielestä kyettävä ratkaisemaan tässä ja nyt. Hän arvioi ymmärryksen eriarvoistumisen vakavuutta kohtaan kasvaneen. Pajunen pitää keskeisenä kotouttamisen jouduttajana pääsyä työelämään. Hän muistuttaa, että maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden. Monikulttuurisuuteen sisältyvä potentiaali jää käyttämättä, jos maahanmuuttajataustaisten tie työelämään pysyy hankalana. Itähelsinkiläisten pääsyä työelämään vaikeuttaa kokonaisuudessaan alueen heikko työpaikkaomavaraisuus. Alueella on kuitenkin tarjolla työvoimaa ja se sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla Vuosaaren sataman ja lentokentän välissä. Uutta imua alueen elinkeinoelämään on tuomassa Metropolian yhden kampuksen sijoittaminen Myllypuroon. Eriarvoistuminen liittyy myös metropolialueen rakenteeseen. Kuntien välinen kilpailu veronmaksukykyisistä asukkaista jyrkentää niiden väestörakenteen välisiä eroja. Pajusen mielestä jo vuosikymmenen jatkunut keskustelu pääkaupunkiseudun kehittämisestä on keskittynyt liiaksi kuntarajoihin. Hän pitää myönteisenä sitä, että Keski-Uudenmaan kunnat etsittelivät maaliskuussa oman alueellisen suurkuntamallinsa.

12

Ylipormestari Jussi Pajunen on johtanut Helsinki vuodesta 2005. Hänet valittiin toiselle kaudelle 2012.

-Keski-Uudenmaan avaus saanut seisahtuneen veden liikkeelle, arvioi Pajunen. Helsinki liikautti jo hiukan kuntarajoja, kun Sipoon Östersundom liitettiin pääkaupunkiin vuoden 2009 alussa. Uuden ItäHelsingin suunnittelun haastavuutta lisää Natura-alueiden huomioiminen. Kaupunginjohtaja Pajunen sanoo kuitenkin Östersundomin junan kulkevan vakaasti eteenpäin. Hän uskoo alueesta tulevan ”hienon itäisen Helsingin jatkeen”. Helsingissä on meneillään demokratiapilottihanke, jossa kaupunki etsii uusia asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kasvattavia malleja. Pajusen mukaan kokeiluun valitut kymmenen pilottia ovat hyvässä nousukiidossa. Kaupungin kannalta oleellinen kysymys on, kehittyykö piloteista uusia demokratiaa laajentavia toimintamalleja. Helsingin kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on mahdollisimman tasavertaisten vaikutusmahdollisuuksien tarjoamien keskenään erilaisten asuinalueiden

asukkaille. Pajunen myöntää, että päämäärä on vaikea saavuttaa. Kaupunginosien kestohuolenaiheisiin kuuluu asukastoimintaan sopivien tilojen niukkuus. Asukastilojen osalta on menossa murrosvaihe, sillä vuoden 2013 toimintansa aloittanut sosiaali- ja terveysvirasto ei ole luokitellut tiloja ydintoimintaansa kuuluviksi. Pajunen toivoo, että asukastilojen tilanne selviää vuoden kuluessa. Asukastiloissa on perusmallina kaupunginjohtajan mukaan oltava se, että eri tahot voivat toteuttaa niissä haluamaansa toimintaa. Samalla on hyödynnettävä olemassa olevia tiloja aikaisempaa tehokkaammin. Kaupunginjohtaja Pajunen vakuuttaa, että kaupungintalon virkahuoneen komeiden seinien sisäpuolella riittää mielenkiintoa paneutua vähäosaisimpien kaupunkilaisten asioihin. Hän sanoo uskovansa Helsinkiin, jossa jokainen kaupunkilainen on tasavertainen ”kadun dallaaja”. -Syrjäytyminen on asia, jota vastaan pitää kamppailla. Ei tilastollisena asiana, vaan pitäen mielessä, että jokainen ihminen on oman elämänsä ainutlaatuinen asiantuntija. Kaupungilla olisi oltava kyky tukea ihmistä hänen omista lähtökohdistaan, pohtii Pajunen. Hyvänä esimerkkinä Pajunen mainitsee nuorisotakuun. Toukokuussa 2013 käynnistyy siihen liittyvä RESPA-hanke, joka täydentää nuorisotakuuta tarjoamalla palveluja nuorille, joille työ- ja elinkeinokeskus ei löydä ratkaisua määräajaksi asetetun kolmen kuukauden työttömyyden aikana. Nuori saa RESPA:ssa uraohjaajan, jonka kanssa hän laatii tulevaisuudensuunnitelman. Kontula täyttää vuonna 2014 jo 50 vuotta. Tuleva juhlavuosi kiinnostaa kaupunginjohtajaa. Hän muistelee tutustuneensa kaupunginosan upouusiin taloihin käydessään oppikoululaisena elämänsä ensimmäisissä kotibileissä 1960-luvun puolivälissä. Kutsukortti on yhä tallella.


Puhemies Eero Heinäluoma:

Eriarvoistuminen pääkaupunkiseudun suurin ongelma Eduskunnan puhemiehenä vuodesta 2011 toiminut Eero Heinäluoma (SDP) näkee, että pääkaupunkiseudun alueiden eriarvoistuminen jatkuu huolestuttavana. Sen vaikutukset koskevat tavalla tai toisella kaikkia asukkaita.

P

uhemiehen tehtävän ohella Heinäluoma kuuluu Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänen mielestään kaupungin tänä vuonna käynnistämissä kymmenessä demokratipilotissa on tosi takana. Heinäluoma luonnehtii pilottihankkeisiin kuuluvaa Vetoa & Voimaa Mellunkylään -yhteystoimintaverkostoa hienoksi ja arvioi sen kelpaavan esimerkiksi kaikkiin Suomeen suurimpiin kaupunkeihin. Hänen mielestään toiminnan on turha väittää olevan näpertelyä. Vetoa & Voimaa -hankkeen vahvuutena Heinäluoma pitää sen monitasoisuutta. Mellunkylän poliittiset toimijat, muut aktiivit ja Helsingin kaupungin eri hallintokuntien edustajat tapaavat sen ansiosta säännöllisesti. Eri aiheista järjestettävät aluefoorumit antavat asukkaille tilaisuuden puhua suunsa puhtaaksi ajankohtaisista asioista. Laajimman yleisön tavoittavat erilaiset tapahtumat. -Toivon, että Vetoa & Voimaa -toiminta synnyttää kaupunkimaista kotiseuturakkautta, tiivistää Heinäluoma. Heinäluoma arvioi, että useat asiat olisivat heikommin Mellunkylässä, jos yhteistyötä ei olisi. Kun Kontula-talon kohtalo oli vaakalaudalla vuoden 2012 lopussa, niin aktiivisen toiminnan hyvä maine auttoi hänen mukaansa osaltaan löytämään ratkaisun ongelmaan. Paikallisesta aktiivisuudesta huolimatta alueiden välinen eriarvoistuminen on jatkunut viime vuosina ja suorastaan kärjistynyt. Heinäluoma määrittelee kehityskulun pääkaupunkiseudun suurimmaksi ongelmaksi. -Eriarvoistumisesta koituvat kustannukset ovat kovat ja ne tulevat kaikkien maksettavaksi. Niidenkin, jotka haluavat asua merenrannalla Lehtisaaressa tai Westendissä. Heinäluoma korostaa, että eriarvoistumiseen vaikuttaminen vaatii työtä yli kaupunkirajojen, jotta monia esikaupunkialueita pahimmassa tapauksessa uhkaava

gettoutuminen voidaan estää. Hänen ratkaisunsa olisi metropolihallinto, joka ottaa hoitaakseen muun muassa kaavoitus-, asunto- ja liikenneasiat. Hyvä lähtökohta metropolihallinnon ja paikallisen demokratian yhdistämiseksi löytyy Heinäluoman mukaan Tukholmasta. Metropolihallinnon lisäksi hänen mallissaan kaupungissa toimisivat kaupunginosavaltuustot, jotka hoitaisivat kouluja terveysasiat, huolehtisivat kunnallisista liikuntapalveluista ja osallistuisivat ostoskeskusten kehittämiseen. Itä-Helsingin kehityksen kannalta suoranainen kohtalonkysymys on työpaikkojen määrän kasvattaminen alueella. Yksi talousveturi on todennäköisesti tulossa Metropolia-ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksesta. Heinäluoma uskoo, että kampus toteutuu, vaikka vaihtoehdolla on vastustajiakin. Hän on myös esittänyt Helsingin Energian johtotehtävien siirtoa Itä-Helsinkiin. Heinäluoma on viihtynyt puhemiehen työssä. Tehtävässä jää sen vaativuudesta

huolimatta hänen mukaansa aikaa ajatella ja puntaroida asioita. Heinäluomaa on arvosteltu puhemiehelle liiallisesta politikoinnista. Hänen mukaansa puhemiehellä on kaksi roolia – eduskunnan sisäinen ja talon ulkopuolinen. Parlamentissa tehtävänä on toimia koko eduskunnan puhemiehenä hallitus–oppositio -asetelman ylittäen. Osallistuminen poliittiseen keskusteluun Arkadianmäen ulkopuolella sopii puhemiehelle -Puhemiehestä ei ole tehty eunukkia. Helpommalla tietysti pääsisi, jos pitäisi suunsa kiinni. Se ei kuitenkaan olisi luonteenomaista minulle, sanoo Heinäluoma. Presidentin sisäpoliittisen vallan typistäminen on osaltaan luonut tilaa puhemiehen kannanotoille. Jo Heinäluoman edeltäjät Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö osallistuivat julkiseen keskusteluun. Poliittisina pidettyjä puhemiehiä, kuten K-A. Fagerholm ja Urho Kekkonen, löytyy myös kauempaa historiasta. Heinäluoma on toiminut puhemiehen tehtävän ohella kaupunginvaltuutettuna. Hän pitää ratkaisua onnistuneena ja arvioi ihmisten hyväksyneen sen. Puhemies käy myös eri tilaisuuksissa ja tapaa kansalaisia epämuodollisissa yhteyksissä. Näin hän vakuuttaa pysyvänsä ajan tasalla tavallisille ihmisille tärkeistä asioista. Kontulan tulevan 50-vuotisjuhlavuoden Heinäluoma näkee yhtä aikaa sekä loistavana mahdollisuutena antaa arvoa menneelle että tilaisuutena miettiä kaupunginosan tulevaisuutta. Hän arvioi Kontulan olevan tulevaisuudessa ikään kuin lähempänä keskustaa, jos metrolinjaus Hakunilan kautta Östersundomiin ja edelleen Sipooseen toteutuu. Heinäluomasta ilmestyi huhtikuussa Heikki Saaren kirjoittama henkilökuva Tasavallan vahva mies. Arvio teoksesta on luettavissa Mellunkylän alueportaalista (www.mellunkyla.fi) 3. toukokuuta alkaen.

13


MELLUNKYLÄN DEMOKRATIAPILOTTI

V

etoa ja Voimaa Mellunkylään haki ja pääsi yhdeksi Helsingin kymmenestä demokratiapilotista. Niillä kaupungin johto hakee uusia asukkaiden vaikutuskanavia ja vaikuttamisen muotoja (demokratia.hel. fi). Mellunkylässä lähidemokratiaa on jo kehitetty neljä vuotta, mikä on suuri etu, koska yhteistoiminnalle ei tarvitse luoda uusia rakenteita. Demokratiapilottien kokeilu on vain vuoden mittainen, joten kiirettä pitää kuitenkin. Yhteistoimintaryhmä jatkaa kuten ennenkin. Siinä ovat edustettuina kaikki alueen yhdistykset, jotka haluavat siihen osallistua, useimmat Mellunkylästä valitut luottamushenkilöt, seurakunta, joukko alueella työskenteleviä virkamiehiä sekä eri tahojen (Diakonissalaitos, Aalto -yliopisto jne.) kehittämishankkeita. Tieto kulkee, ja yhdessä saadaan asioita aikaiseksi. Aluefoorumit ovat jo vakiintuneet Mellunkylän elämään yhtenä vaikuttamiskanavana. Noin kerran kuussa pohditaan yhdessä päättäjien kanssa jotain asukkaiden ehdottamaa aihetta. Asukastilat pyörivät, ja kaikenlaisia tapahtumia järjestetään yhteistoimin. Osa pilottia on, että yritämme pohtia perusteellisemmin, mitä alueellinen yhteistoiminta, asukastilat ja tapahtumat merkitsevät mellunkyläläisille. Pohdinnassa ja

sen kirjaamisessa meitä avustaa Aalto -yliopiston Lähiö 2072 hanke. Uusia, tänä vuonna kokeiltavia ideoita ovat mm. terveysasemien asiakasraadit ja kaupungin palautejärjestelmien tarkastelu. Asiakasraadit Kontulan ja Kivikon terveysasemille Kontulan ja Kivikon terveysasemien toiminta, tai toiminnan puutteet, herättävät jatkuvasti keskustelua Mellunkylässä. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistyminen antoi toivoa sille, että ongelmiin saataisiin kestäviä ratkaisuja, ottihan uusi jättivirasto tärkeimmäksi tavoitteekseen alueiden ja väestöryhmien terveysja hyvinvointierojen kaventamisen. Mellunkylän demokratiapilotissa on lähdetty siitä, että paikallisia terveysasemia voi ja pitää kehittää ja että asukkaat ovat siinä se käyttämätön voimavara. Siksi terveysasemille perustetaan asiakasraadit, joiden kokouksissa kerrotaan terveysasemien toiminnasta ja otetaan vastaan asiakkaiden palautetta ja ehdotuksia. Asiakkaat toimivat raadissa terveyspalvelujen käytön arvostettuina asiantuntijoina. Raadeissa käydään keskustelua, jonka pohjalta palvelua voi parantaa. Tällaisista raadeista on paljon hyviä kokemuksia muualta maasta, esimerkiksi

VAMOS TULI KONTULAAN VAMOS on 16–29-vuotiaille helsinkiläisille nuorille suunnattu palvelukokonaisuus. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun jatkopolkuun. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Starttivalmennus Kontulassa, nuorten toimintakeskus Luupissa käynnistynyt starttivalmennus on matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Starttivalmennus on suunnattu 16–29-vuotiaille

14

nuorille, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta ja neuvontaa tulevaisuuden suunnittelussa, arjen ja elämänhallinnan taidoissa sekä työ- ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa. Starttityöpaja-ryhmät soveltuvat nuorelle, joka hyötyy ensisijaisesti säännöllisestä ryhmätoiminnasta neljänä päivän viikossa. Ryhmätoiminnan lisäksi nuoren on mahdollista saada yksilöohjausta tarpeen mukaan. Toimintaan voi tulla mukaan ottamalla yhteyttä työntekijöihin: Laura Kunnari, puh. 050 373 3510, laura.kunnari@ hdl.fi tai Sini Mainz, puh. 050 414 7260, sini.mainz@hdl.fi.

Kotkan kaupungista. Jos olet kiinnostunut osallistumisesta, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi. Kaupungin palautejärjestelmien arviointi Kaupunki on uudistamassa hel.fi -sivuja niin, että sinne kootaan linkkeinä tai upotuksina kaupungin jo olemassa olevia vuorovaikutteisia palveluja. Kaupunki järjestää Mellunkylässä uuden sivuston infotilaisuuden, jonka yhteydessä kokeillaan uutta palvelua. Tilaisuudessa osallistujilla on mahdollisuus kertoa omia kokemuksiaan palautejärjestelmien käytöstä. Tarkoitus on arvioida, miten hyvin järjestelmä toimii, ja missä asioissa se mahdollisesti ei toimi. Kaikille nettiin pääseminenhän ei ole helppoa. Eeva-liisa Broman Linkit: www.mellunkyla.fi www.facebook.com/VetoaJaVoimaaMellunkylaan


Kolumni

Mikko Salasuo

Vasemman käden tatuointi

Yksilön kehitykseen vaikuttaa vahvasti se ympäristö, jossa ihminen elää lapsuutensa ja nuoruutensa. Persoonallisuuden rakennuspalasia ovat perheen ohella niin vertaisryhmät kuin ympäröivä kulttuuri. Toki myös kasvatusinstituutiolla on paikkansa. Pohtiessani omaelämäkerrallista tarinaani yhdistää kaikkea edellä mainittua yksi tekijä: Itä-Helsinki. Siellä vietin lapsuuteni, nuoruuteni ja varhaisen aikuisuuden. Pitkälle en ole päässyt vieläkään, sillä vaikka majailen Kalliossa, asuu suuri osa ystävistäni, vanhempani ja veljeni perheineen edelleen idässä. Kallion valitsin aikanaan sen vuoksi, että sieltä pääsee metrolla kätevästi takaisin itään. Edelleen myös kaikki harrastamiseni tapahtuu Roihuvuoren Urheilijoiden ja Puotinkylän Valtin väreissä. Vaikka verenperimältäni olen helsinkiläis-karjalainen hybridi, ovat juureni Vesalan, Kontulan, Itäkeskuksen ja Roihuvuoren maaperässä. Yli 20 vuotta idässä jättää ihmiseen pysyvän jäljen. Tiukimmin tarrasin siihen vahvaan yhteisöllisyyteen, joka sävytti lapsuuttani ja nuoruuttani. Idästä tuleminen tarkoitti 1970- ja 1980-luvuilla monen ulkopuolisen silmin jotain negatiivista. Olimme kaikessa altavastaajia, mutta ainoastaan muiden silmin. Pelatessani futista KontU:ssa ja myöhemmin RoU:ssa hyödynsimme surutta sitä identiteettiä, joka meille ulkopuolelta annettiin. Pelasimme aina aivan täysillä, itseämme yhtään säästelemättä. Vielä 1990-luvulla valmentajamme RoU:ssa huusi aina ennen ottelun alkuvihellystä: ”täysi rähinä päälle heti alusta saakka”. Rähinä oli itähelsinkiläisyyden metafora. Se ei tarkoittanut suinkaan väärin pelaamista tai mitään muutakaan negatiivista, vaan yhteispeliä, koko joukkueen puhaltamista samaan hiileen. Se oli syvälle juurtunut mentaliteetti, jonka kaikki meistä olivat ammentaneet elämästä idässä. Yhdessä

olimme vahvoja ja osoitimme kykymme. Näytimme, että itähelsinkiläinen mentaliteetti tarkoittaa sellaista myrskyä, joka puhaltaa vastustamattomasti läpi kaikkien esteiden. Itä on muuttunut. Sen status altavastaajana elää kuitenkin kummallisen sitkeänä. Myös sen arvokas kulttuuriperintö, yhteisöllisyys, vaikuttaa säilyneen vahvana. Edelleen voi aistia vahvan ja rosoisen mentaliteetin, joka on idän asukkeja eteenpäin työntävä ja yhdistävä voima. Idän erityisyys perustuu erilaisuuteen. Se on aina ollut ihmisten ja kulttuurien sulatusuuni. Moninaisuus tekee idästä ja sen kulmikkaistakin kohdista kauniin. Kulttuuri uudistuu nimenomaan paikoissa, joissa erilaiset yksilöt, elämät, maailmat, tavat ja käytännöt lomittuvat toisiinsa synnyttäen jotakin uutta ja ainutkertaista. Katselenkin itää nykyisin eräänlaisena kiehtovana prosessina. Prosessissa kypsyvät alkuaineet uusiin alakulttuureihin, nuorisoilmiöihin ja uusyhteisöihin. Itä ei petä tässä suhteessa koskaan. Se kohtelee joitain kaltoin, mutta nostaa kiihtyvällä tahdilla toinen toistaan kiinnostavampia ihmisiä ja ilmiöitä valokeilaan. Tämä puoli idästä tuntuu usein unohtuvan. Liian usein katsotaan ainoastaan sitä kolikon toista puolta. Minulle itä on kansanluonne – heimo. Tunnen kolikon molemmat puolet. Jotten unohda juuriani, olen ottanut vasempaan käsivarteeni tatuoinnin. Se on Roihuvuoren Urheilijoiden logo, jossa lukee pallon sisässä Roihuvuori 1956. Sen teki paljasjalkainen roihuvuorelainen aikana, jolloin tietokoneista ei ollut tietoakaan. Logossa on sitä oikeaa itähelsinkiläistä rähinää, sillä sen alareunassa isolla teksti: Mes Que Un Club. Enemmän kuin joukkue. Se ajatus kannattelee pitkälle.

15


Veljekset Heikki ja Antti vanhan kunnon kauppaleikin lumoissa.

Päiväkodista eväitä pienen ihmisen kasvuun

Helsingissä on tarjottu julkista päivähoitoa 125 vuotta. Mellunkylä-lehti kysyi kahdelta kokeneelta naiselta, missä päiväkodeissa mennään 2013. Vaikka heidän välissään on sukupolvi, niin naisten ajatukset käyvät yksiin. Varhaista kasvua on ilo tukea, mutta työkaluja saisi olla enemmän.

M

lukenut kasvatustieteen kandidaatiksi. Erityisopettajan opinnot ovat loppusuoralla. Päivähoito on muuttunut paljon Annu Johanssonin työuran uran aikana. Lapset oli jaettu aikoinaan ikäryhmittäin. Päiväkodeissa olivat erikseen seimiosastot, joilla oli vauvoja, palleroita ja taaperoita. Isommat 3–6-vuotiaat olivat omissa ryhmissään. Toiminta oli aikuislähtöistä ja lähtökohtana oli taata vanhemmille ja erityisesti äideille mahdollisuus työssäkäyntiin. Päivähoitolaki oli tullut voimaan vasta hiljattain vuonna 1973. Ryhmäkoot olivat vakioita, työajat selkeitä ja työn suunnitteluun oli varattu aikaa. Aikuiset ohjasivat ryhmiä kokonaisuuksina. Suunnittelu-uskoisella aikakaudella päivähoidon toimintasuunnitelma saattoi olla puhelinluettelon paksuinen. 2010-luvulla toiminta ei yhtä kaavoihin sidottua. Varhaiskasvatuksen merkitys on korostunut 1990-luvulta lähtien. Päiväkotien

ellunkylässä on noin 2000 päivähoitoikäistä lasta, joista päivähoidossa on runsaat 60 prosenttia. Yksi Mellunkylän yli 20 päiväkodista on Kontulassa Kiikun varrella sijaitseva Jousi. Sen suojissa saa elämäntaipaleelleen kasvun eväitä liki 80 lasta, jotka on jaettu neljään ryhmään. Lasten iloisten leikkien äänet täyttävät huhtikuisena iltapäivänä päiväkoti Jousen pihan. Tytöt ja pojat auttavat kevättä kaivamalla puroja hiekkaan. Touhu on kuraista, mutta niin hauskaa. Lasten kasvua tukee Jousessa 16 aikuista. Annu Johansson (60) vetää neljästä ryhmästä Mokkasiineja ja Milla Möller (26) Hiawathoja. Molemmat ovat ottavat työnsä vakavasti, mutta purematta hammasta. Varhaiskasvatus on heille työtä, jonka he ovat kokeneet omakseen jo nuorena. Ristijärvellä kasvanut Johansson sai tuntumaa hoitovastuuseen jo 14-vuotiaana, kun hän hoiti kesän yhdeksän kuukautta

16

ja viisi vuotta vanhoja lapsia. Hän kävi lukionsa Helsingissä ja hoiti lapsia ansaitakseen omaa rahaa. Johansson opiskeli lastentarhanopettajaksi Joensuun korkeakoulussa, joka tuolloin antoi ainoan alan yliopistotasoista opetusta. Johanssonin työura alkoi valmistumisen jälkeen vuonna 1977 Pihlajamäessä päiväkoti Louhikossa, jossa hän työskenteli esiopetuksessa. Hänen ryhmässään oli hoidossa yksi erityistä tukea tarvinnut lapsi. Kokemukset saivat Annun erikoistumaan erityislastentarhanopettajaksi. Päiväkoti Jousessa hän on työskennellyt vuodesta 1999. Milla Möller on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt opiskella paljon. Kasvatusalalle hän lähti äitinsä jalan jäljissä, valinta oli jo nuorena selkeä. Möller päätti 15-vuotiaana, ettei hän jatka lukioon, vaan lähti opiskelemaan lähihoitajaksi päästäkseen mahdollisimman pian työskentelemään lasten kanssa. Myöhemmin hän on


toiminta ei ole pelkästään päivähoitoa, vaan yksilöllistä lapsilähtöistä kasvattamista. Hyviä tavoitteita uhkaavat tiukat taloudelliset kehykset, jotka pakottavat päiväkodit tiettyyn muottiin. Milla Möller sanookin, että tavoitteellista varhaiskasvatusta saattaa pahimmillaan olla vaikea toteuttaa ja päiväkodeista uhkaa sen vuoksi tulla lasten säilytyspaikkoja. Kokkolasta kotoisin olevalle Möllerille on karttunut työkokemusta Pohjanmaalla, Turussa ja Helsingissä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Pääkaupungissa päivähoidossa on hänen mukaansa omat erityispiirteensä. Helsingissä on korkeakoulutettua työvoimaa suhteessa vähemmän ja toimenkuvat eivät ole yhtä selkeitä. Suuressa kaupungissa alueiden väliset erot ovat isoja. -Alueiden välinen eriarvoistuminen näkyy selvästi myös päiväkodissa, mutta tätä ei huomioida tarpeeksi resurssien jaossa, sanoo Möller. Päiväkodin ja erityisesti esiopetuksen tavoitteena on tasoittaa lasten erilaisista lähtökohdista johtuvia eroja ennen kouluvuosia, mutta kaunis ajatus ei toteudu täysimittaisesti. Mellunkylässä olisi esimerkiksi tarpeen lisätä suomenopetusta maahanmuuttajataustaisille lapsille. Myös erityislastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää, mielellään yksi lisätyöntekijä jokaiseen päiväkotiin. Johansson ja Möller muistuttavat, että lapsen syrjäytyminen voi alkaa jo kolmevuotiaana tai jopa nuorempana. Oikea-aikainen apu voisi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. Ennen kaikkea kyse on kuitenkin pienen ihmisen elämästä. -Jos inhimilliset syyt eivät riitä, niin ehkä laskelmat voisivat avata silmiä, pohtii Milla. Kaikkia lasten ongelmia ei voi ratkaista päivähoidon keinoin. Lapsia on kuitenkin vaikea saada nopeasti tutkimuksiin. Etenkin lastenpsykiatriset palvelut ovat lisäksi valitettavan hajanaisia ja lyhytjänteisiä. Varhaiskasvatukseen kuuluu tiivis yhteistyö vanhempien kanssa, mikä liittyy siirtymiseen aikuis- ja toimintakeskeisyydestä lapsilähtöisyyden. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että kodin ja päiväkodin ajattelumaailmojen mahdolliset erot

Annu Johansson (vas.) ja Milla Möller korostavat, että päiväkodin päätehtävä on tukea lapsen varhaista kasvua.

eivät näy lapsen elämässä turvattomuutta aiheuttavina ristiriitoina. Päiväkotien henkilökunnan työhön on vaikuttanut suomalaisen yhtenäiskulttuurin murentuminen. Vanhempien arvomaailmat olivat vielä 1980-luvulla lähellä toisiaan. 2010-luvulla arvojen kirjo on laaja ja päiväkodin pitää sopeuttaa toimintansa erilaisiin maailmankatsomuksiin. Kirjoa on laajentanut osaltaan maahanmuutto. -Monikulttuurisuus on tätä päivää ja sitä vastaan on turha pullikoida. Ihmiset liikkuvat maailmalla eri syistä. Tämä on meidän yhteinen Telluksemme. Lapsi on luontaisesti suvaitsevainen. Sen sijaan aikuiset arvottavat asioita, muistuttaa Johansson. Lasten monikansallinen tausta näkyy myös siinä, että kasvatuskeskusteluissa tarvitaan tulkkeja, ja luottamuksellisen suhteen luominen vaatii usein aikaa. Möllerin mielestä monikulttuurisuus on rikkaus, jos siitä tehdään sellainen. Hän kokeekin, että suomenkielen taidon vahvistamiseksi tarvittavista voimavaroista olisi pidettävä parempaa huolta. Kun suomea toisena kielenä puhuvia lapsia on ryhmässä kolmannes tai jopa puolet, ei kielen kehitystä voida tukea ilman suunnitelmallista työtä ja seurantaa.

Jos arkikeskusteluja on uskominen, niin 2010-luvun lapset kasvavat kuritta ja kulkevat kohti kunniatonta tulevaisuutta. Johanssonin ja Möllerin mielestä lapset ovat samanlaisia kuin ennen, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut. He muistuttavat, etteivät lapset synny erilaisina, vaan kaikilla on samat peruslähtökohdat elämään. Annu Johansson arvioi, että lasten ja vanhempien yhteys oli takavuosikymmeninä vuosina vahvempi. Vanhemmuus on koetuksella median ja sosiaalisen median sirpaletiedon tulvassa. Viihde on vienyt tilaa lasten ja vanhempien väliseltä kommunikaatiolta. Päiväkodeissa tämä näkyy ”aikuisen kaluamisena”. -Häiritsevä käyttäytyminen on usein vain merkki lapsen halusta tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Tämähän on jokaisen ihmisen perustarve, tiivistää Möller. Päiväkodeissa aikuisten auktoriteetti vielä pitää, vaikka pieniä merkkejä sen haastamisesta joskus häivähtää. Paineista huolimatta työskentely lasten parissa on antoisaa. -Lasten kanssa töitä tehtäessä on oltava läsnä ja annettava 110-prosenttia. Päivääkään en vaihtaisi pois, sanoo Möller.

17


Mellunkylän juhlaviikot touko-kesäkuussa

Kaiken kansan tapahtumat Kurkimäessä, Mellunmäessä, Kivikossa ja Kontulassa

M

ellunkyläläiset toimijat ja yhdistykset Kurkimäessä, Mellunmäessä, Kivikossa ja Kontulassa ovat laittamassa kolmannen kerran tapahtumiaan yhteisen markkinointisateenvarjon alle. Kyseessä on touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävä, Mellunkylän Juhlaviikot. Eri puolilla Mellunkylää pidettävien tapahtumien ja tilaisuuksien sarja tarjoaa jokaiselle jotakin ja mikä tärkeintä – motolla ”Kulttuuri kuuluu kaikille” – kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Tästä kiitos lankeaa paikallisille järjestäjille ja Helsingin kaupungin eri virastoille. Juhlat alkavat tänä vuonna kolmen tapahtuman erikoisviikonlopulla, joka koostuu legendaarisesta Kurkimäen Skidirocklastentapahtumasta perjantaina 24.5., Kontulan Ostarin Kesän Avaus -tapahtumasta lauantaina 25.5. ja perinteisestä Ihana Kivikko -tapahtumasta Kipinäpuistossa sunnuntaina 26.5. Mellunmäen kesäjuhlat järjestetään vuorostaan Mellunmäen vanhalla ostarilla lauantaina 1.6. ja Helsinki-päivän Itä-Helsingin suurin tapahtuma OstariFestari valtaa Kontulan ostarin kahdeksannen kerran keskiviikkona 12.6.

18

24.5. Skidirock PERJANTAI

Kurkimäessä

Kurkimäen leikkipuistossa ja korttelitalolla (Karpalokuja 7) järjestetään 18. kerran Skidirock-lastentapahtuma perjantaina 24.5. klo 9.30–14.00. Lavalla mm. Huutsi Kuutsi, Leikkipuisto Kurkimäen bändit ja kuoro, Sarikoski Boys, Tiikerisydän (The Rasmuksen Eeron skidibändi), Kidols 2013 -voittaja Alisa, Pellekaija Pum, Mimi & Kuku sekä Pelle Duo. Alueella lisäksi mm. puhallettava pelikenttä, lasten liikennekaupunki, kasvomaalausta, työpajoja ja paloauto. Paikan päällä myös myyntikojuja ja Cafe Musikantit. Vapaa pääsy.

25.5. Kesän avaus LAUANTAI

Kontulan ostarilla

Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys järjestää toistamiseen Kesän Avaus -perhetapahtuman lauantaina 25.5. klo 11.00–13.00. Ohjelmassa mm. musiikki- ja tanssiesityksiä Kontulan ostoskeskuksen keskusaukiolla. Vapaa pääsy.

26.5. Ihana Kivikko SUNNUNTAI

-kyläjuhlat

Perinteinen Ihana Kivikko -kyläjuhla pidetään aiemmista vuosista poiketen nyt ensimmäistä kertaa toukokuussa, sunnuntaina 26.5. klo 10.00–14.00 leikkipuisto Kipinäpuiston piha-alueella. Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin. Lavalla esiintymässä mm. Huutsi Kuutsi, Kidols 2013 -voittaja Alisa, Baladi ry:n tanssiesitys ja Rainbow Bananas. Lisäksi alueella ilmainen hevosajelu, Hembölen kotieläinfarmi, Marjaniemen VPK -kalustoesittely ja alkusammutusharjoituksia, työpajoja, maksullinen pomppulinna, kirpputori, arpajaiset ja kahvio. Vapaa pääsy.


1.6. Mellunmäen

KontuFestari 2012. Kuva: Ulla-Maija Alanen

LAUANTAI

vanhalla ostarilla kesäjuhlat

Mellunmäkeläisten kevät huipentuu lauantaina 1.6. klo 10.00– 14.00 Korvatunturintiellä sijaitsevassa Mellunmäen vanhassa ostarissa järjestettäviin kesäjuhliin. Tapahtumassa esiintyy mm. Stadin Juhlaorkesteri. Ohjelmassa lisäksi zumbaesityksiä, muotinäytöksiä, jalkapalloa ja paljon muuta mukavaa. Vapaa pääsy.

24.8. lauantai

12.6. Helsinki-päivän KESKIVIIKKO

OstariFestari

Helsinki-päivän perinteinen ja maksuton OstariFestari-tapahtuma järjestetään keskiviikkona 12.6. klo 13–20 Kontulan ostoskeskuksessa. Lavalla mm. Mary & Macy Band, Stadin Juhlaorkesteri, The Burnetts, Jiri Nikkinen yhtyeineen sekä Jussi & The Boys. Lisäksi muuta ohjelmaa mm. ostarin keskusaukiolla, Kontulatalolla ja Lähiöasemalla. OstariFestarin järjestää Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

KontuFestari 11. kerran Vuodesta 2003 lähtien joka vuosi järjestetty, maksuton KontuFestari on Itä-Helsingin suurin kulttuuritapahtuma. Tapahtuma on kerännyt vuosittain Kontulaan ja Kontulan ainutlaatuiseen Kelkkapuistoon 3 000–10 000 kävijää, kaiken kaikkiaan yli 80 000 festarivierasta kymmenen viime vuoden aikana. Yleisöä on tullut paikan päälle lähialueilta Itä-Helsingistä, pääkaupunkiseudulta, muualta Suomesta ja jopa ulkomailta. Suosion syynä on ollut laadukas ohjelmisto, tapahtuman maksuttomuus, toimivat järjestelyt ja tapahtuman ainutlaatuinen festariympäristö ja tunnelma Kontulassa. Seuraava eli yhdestoista KontuFestari järjestetään lauantaina 24.8. klo 12–21. Tänä vuonna KontuFestareilla esiintyvät mm. Tuomari Nurmio ja Spuget, Pelle Miljoonan yhtye ja Notkea Rotta 3-Pack. Lisäksi nuoret äänestävät yhden esiintyjän KontuFestareille. Suunnitteilla on myös eurooppalaisen kulttuurin laajempi esittely KontuFestareilla, jonka tarkempi ohjelma julkistetaan kesäkuussa.

19


OSTARILLA KUULTUA KYLÄPÄIVÄT ALKAVAT OSTARILLA

KONTULAN JAPANILAINEN Ensimmäinen japanilainen ravintola on avannut ovensa Kontulan ostarilla, uimahallia vastapäätä. Yo Sushi (sinun sushisi) myy nimensä mukaisesti sushia. JÄÄTELÖÄ A LA KONTULA Helmi Grillissä saa jatkossa kontulalaista 3 Kaverin Jäätelöä, ensimmäisten ravintoloiden joukossa pääkaupunkiseudulla. Kaupoista myös Kontumarket myy tätä paikallista herkkua. UUSI KAHVILLA OSTARILLE Uusi kahvila aukeaa toukokuussa ostarin keskusaukion varrella, entisen valokuvausliikkeen tiloihin. SUBWAY KONTULAAN

Kontulan ostarin Kyläpäivät-kirpputori järjestetään kerran kuukaudessa kesä-syyskuussa 2013, kuukauden toisena sunnuntaina. Ensimmäinen tapahtuma on 9.6. Kyläpäivillä on tarkoitus saada yhteen Kontulan ja lähialueen asukkaat. Kirpputorin hinta on 20€, mutta kyläjuhlien kunniaksi 50 ensimmäistä ilmoittautunutta kirpputorikauppiasta saa paikan veloituksetta. Kyläpäivien toimisto on ostarin suutarin tiloissa, puh. 040 587 2636. KONTUPISTEEN AUKIOLOAJAT Kontupiste on nykyisin avoinna tiistaista perjantaihin klo 9–18 ja lauantaisin klo 12–17. Ohjausta kannettaviin tietokoneisiin liittyvissä ongelmissa on tarjolla ajanvarauksella ja ilman. Heinäkuussa tiedossa lyhennetty aukioloaika. Lisätietoa www.kontu.la EDULLISIA LASTENVAATTEITA

Subway-ketjun ravintola avaa lähiaikoina ovensa ostarilla Kontulan metroaseman sisäänkäyntiä vastapäätä. Aikaisemmin tiloissa toimi Specsavers. TOIMINTAA METROASEMALLA Helsingin Diakonissalaitoksen Roottori II -hanke on aloittanut toimintansa Kontulan metroasemalla, entisen kukkakaupan tiloissa. Tilaa käyttävät myös Vamos-Kontulan aluetyöntekijät. Roottori II järjestää yhteisövalmennuksia, joiden tavoitteena on innostaa, evästää ja avata uusia näköaloja omaan elämään sekä alueen kehittämiseen.

Kontulan ostarin keskusaukion ulkotiloissa toimiva vaatemyynti tarjoaa kesällä muiden vaatteiden ohella rajoitetun määrän lastenvaatteita 1–2 eurolla. RADIO KONTULAN KYYRÖ TOIMII NYT MELLUNKYLÄSSÄ

Maanantaisin taajuudella 100.3MHZ toimivan Kaupunginosaradion Radio Kontulan vetäjä Timo-Jussi Kyyrö on siviiliammatiltaan kiinteistönvälittäjä ja on nyt, vaihdettuaan Re/Maxiin, aktiivinen myös hänelle tutuilla kulmilla Mellunkylässä. SYKSYLLÄ TULOSSA DEKKARIVIIKONLOPPU

KUKKIA OSTARILLE Kontula-Seura järjestää kukkaistutustalkoot ostarin keskusaukiolla lauantaina 25.5. Kesän Avaus -tapahtuman yhteydessä.

Syksyllä KontuKeskus järjestää Kontulan DekkariViikonlopun Kontulatalolla. Suunnitteilla on mm. tunnettujen rikoskirjailijoiden vierailut ja elokuvanäytöksiä.

Omalääkärijärjestelmästä listautumismalliin Kontulan terveysaseman ylilääkäri Juha Ahonen lähetti toimituksellemme 15.4. terveyspalveluita käsitelleen aluefoorumin jälkeen selvityksen omalääkärijärjestelmän korvaaavasta listautumismallista. ”Helsingin terveyskeskuksessa ei enää ole käytössä ns. väestövastuujärjestelmää (eli omalääkärijärjestelmää), jossa jokaisella asukkaalla on kotiosoitteen perusteella joku omalääkäri. Nykyisin käytössä

20

on ns. listautumismalli, joka tarkoittaa sitä, että potilas voi tarvittaessa listautua tietylle lääkärille (tai oikeammin lääkäri-hoitaja-työparille). Valinta tietylle lääkäri-hoitajaparille pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Listautumista suositellaan esimerkiksi muistisairaille tai monisairaille potilaille, joille hoidon jatkuvuus samalla lääkärille on erityisen tärkeää. Muutoin potilas voi aikaa varatessaan

toivoa, kenelle lääkärille hän haluaa ajan (esimerkiksi sille, jolla on ensimmäinen vapaa aika) tai mikäli hän on listautunut, voi odottaa aikaa lääkärille, jolle hän on listautunut. Mikäli potilas on listautunut, tarjotaan aikaa ensisijaisesti tälle ”omalääkärille”. Jos listautuu jollekin lääkäri-hoitajatyöparille (tai vaihtaa terveysasemaa), ei terveysasemaa voi vaihtaa ennen kuin vuosi valinnasta on kulunut.”


Ihmisiä yritysten taustalla

Kontulan Huollon Juha Karjula

V

uonna 2014, jolloin Kontula viettää 50-vuotisjuhliaan, myös Kontulan Huolto Oy täyttää puoli vuosisataa. Kontulan ostarilla sijaitseva Kontulan Huolto Oy on osakasyhtiöidensä omistama kiinteistönhoitoa, -siivousta ja isännöintipalveluja tuottava palveluyritys. Osakasyhtiöitä on 24 ja niihin kuuluvat mm. Kontulan ostoskeskuksen kolme kiinteistöyhtiötä eli Kontulan Ostoskeskus Oy, Koy Kontulan Asemakeskus ja Kontulan Palvelutalo Oy sekä useat Kaarenjalan, Kaarikujan, Keinulaudantien, Keinutien, Kontulankaaren, Kotikonnuntien, Naapuritien ja Porttikujan asunto-osakeyhtiöt. Vuodesta 2006 lähtien yhtiön toimintaa on pyörittänyt toimitusjohtaja Juha Karjula, joka aikoinaan siirtyi nykyiselle työpaikalleen kiinteistösijoitusyhtiö Spondasta. Kontulasta ja ostarista - Kontula on hieno ja puistomainen kaupunginosa-alue ja täällä asuu aitoja ja välittömiä ihmisiä, Karjula toteaa haastattelun aluksi. Kontulan sydän on Kontulan ostari. Kiinteistönhoidosta ostarilla vastaa Kontulan Huolto ja taustalla toimivat kolme kiinteistöyhtiötä. Kuinka yhteistyö toimii? - Vaikka ostarilla on kolme eri kiinteistöyhtiötä, niin yhteistyö sujuu hyvin. Erillisiä tilojen omistajatahoja on täällä yhteensä lähes 70, mutta kaikilla on sama ja yhteinen tavoite eli jos yritykset ja asiakkaat voivat hyvin, niin omistajatkin ovat tyytyväisiä, Karjula kiteyttää ja tulee samalla vastanneeksi Kontulan ostarin asiakkaiden aina silloin tällöin esille nostamaan kysymykseen siitä, kuka vastaa Kontulan ostarin palveluista ja siellä toimivista liikkeistä ja yrittäjistä. Vapaassa markkinataloudessa liiketilojen omistajat myyvät tai vuokraavat tilojaan niitä haluaville. Kontulan ostarin kehittämisen osalta Karjula odottaa mm. päätöstä Metropolian kampusalueen rakentamisesta naapurikylä Myllypuroon.

- Metropolian ammattikorkeakoulun kampusalueen sijoittuminen Myllypuroon tulee antamaan tervetulleen lisäruiskeen lähialueille, myös Kontulaan. Puhutaanhan tässä tuhansien opiskelijoiden ja henkilöstön tulosta kahden minuutin metromatkan päähän. Toteutessaan hanke saattaa vauhdittaa myös Helsingin kaupunkisuunitteluviraston Kontulan keskukseen liittyvien suunnitelmien toteutusta, Karjula pohtii. Isot putkiremontit edessä Kontulan Huollon osakasyhtiöiden suurimmat haasteet tulevaisuudessa liittyvät 1960-luvulla rakennettujen talojen putkiremontteihin. - Näiden talojen tekninen käyttöikä alkaa putkistojen osalta olemaan lopuillaan. Yhdessä meidän osakasyhtiössä on tänä vuonna alkamassa putkien uusiminen ja kokonaiskustannus tälle isolle kohteelle ja työlle on liki 8 miljoonaa euroa. Muillakin vanhoilla taloyhtiöillä ovat nämä putkiremontit edessä, Karjula toteaa ja jatkaa: - Yksi suuri haaste tulee olemaan, kuinka osa nykyisistä asukkaista tulee suoriutumaan näihin putkiremontteihin liittyvistä kustannuksista. Näin eritoten siinä tapauksessa, jos näissä 60-luvun suurissa asunnoissa – lasten muutettua muualle – asuu nykyään vaikkapa enää eläkeläispari. Putkiremontin kustannukset, menetelmästä riippuen, ovat kuitenkin satoja euroja neliöltä. Joillekin eläkkeensaajille näistä remonttikuluista voi tulla kohtuuttoman kova maksutaakka. Onneksi tänä päivänä rahoitukslaitokset tuottavat palveluja, joiden

avulla tällaisisssakin tapauksissa asiat voivat järjestyä esimerkiksi käänteisen asuntolainan avulla. Yhtenä ratkaisuna putkiremonttien rahoittamiseen on tarjottu täydennysrakentamista taloyhtiön tontille. - Ihmiset ovat Kontulassa tottuneet asumisympäristönsä vehreyteen ja väljyyteen. Taloyhtiöiden kanssa käydyissä keskusteluissa henkinen kynnys tontin myymiseen on tämän takia ollut suuri ja siitä tarjottu hintakaan ei ole tyydyttänyt osakkeenomistajia, Karjula kertoo täydennysrakentamisen tämän hetkisestä tilanteesta. Panostus laatuun ja palveluun Kontulan Huolto on viime vuosina panostanut toiminnassaan laatuun ja palvelun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, hyödyntäen nykyaikaista tietotekniikkaa. Samalla 40-henkisen henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa on kehitetty jatkuvalla koulutuksella. Tulostakin on syntynyt. - Isännöintiliiton teettämän tuoreen valtakunnallisen Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan olemme pärjänneet hyvin toiminnassamme. Tutkimuksessa Isännöintiliitto selvitti taloyhtiöiden hallitusten kokemuksia isännöinnistä. Sen mukaan kuulumme pääkaupunkiseudulla alan kärkiyrityksiin ja valtakunnallisestikin isännöintitoimialan kärkikastiin. Kiitos tästä tuloksesta kuuluu Kontulan Huollon ja taloyhtiöittemme hallituksille sekä osaavalle henkilökunnallemme, Karjula päättää haastattelun. Lisätietoa: www.kontulanhuolto.fi

21


Mellunkylän historiaa 2

Mellunkylän linnoitteet lenkki suurvallan ketjussa Maailmanhistorian jäljet näkyvät Mellunkylässä. Lähes sata vuotta sitten suuri määrä työläisiä rakensi Helsingin ympärille linnoitusketjua Venäjän laivaston suojaksi. Pieni, mutta tärkeä osa linnoitteista sijoittuu Mellunkylään. Kuvat: John Lagerstedt

Katetun taisteluhaudan säilyneet osat löytyvät Kivikonkaari 43:n takapihalta. Piirroksessa havainnollistettu linnoituslaitetyyppi on harvinainen.

22

L

innoitusketju rakennettiin Venäjän Itämeren laivaston sotasataman suojaksi, kertoo sitä perusteellisesti tutkinut arkeologi John Lagerstedt. Kontulassa nykyisin asuva Lagerstedt kiinnostui linnoituksista 16-vuotiaana. Kiinnostus on jatkunut ja syventynyt kolmen vuosikymmenen ajan. Lagerstedt on perehtynyt aiheeseen mm. Museoviraston tutkijana. Suomi kuului ensimmäisen maailmansodan syttyessä elokuussa 1914 Venäjän imperiumiin. Katajanokalla sijaitsi Venäjän vallan loppuvuosina laivastoasema ja sotalaivat oli ankkuroitu Kruunuvuorenselällä. Meririntamalla Helsinkiä suojeli tykistö. Venäläiset pelkäsivät kuitenkin saksalaisten maihinnousua laivaston selustaan. Linnoitusketjun rakentaminen alkoi heti ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Aluksi valmistui keveitä linnoituksia Ruskeasuon–Herttoniemen linjalle. Sodan pitkittyessä Helsingin linnoitusketjun suunnitelmat täsmentyivät. Ne liittyivät laajempaan Suomen linnoittamiseen. Eri puolille maata rakennettujen varustusten tarkoituksena oli suojata myös Pietaria. Helsinkiä ympäröivän linnoituksenketjun tarkoituksena oli pysäyttää hyökkääjä tykinkantaman ulkopuolelle laivastosta. Kun pelätty maihinnousu ei toteutunut heti, niin venäläiset ryhtyivät perusteellisempaan työhön. Alkoi paremmin suunniteltujen ja rakennettujen linnoitteiden rakentaminen linjalle Laajalahti– Westend–Laajalahti–Leppävaara–Pakila–Malmi–Kivikko–Vuosaari. Helsingin suojaksi oli tarkoitus rakentaa varustuksia vielä Keimolaan ja Hakunilaan, mutta Venäjän imperiumin voimavarat loppuivat ja koko valtakunta ajautui kaaokseen vuonna 1917. Helsingin ja Suomen linnoitteet olivat osa suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli suojata eri puolilla imperiumia sijainneet laivastotukikohdat ja merkittävät liikenteen solmukohdat. Venäjän laivastolla oli tärkeitä satamia muun muassa Vladivostokissa, Sevastopolissa, Liepajassa ja Tallinnassa.


Linnoituksia rakensi eri puolella maata jopa 100 000 suomalaista. Helsinkiä ympäröivien linnoitteiden rakentaminen työllisti noin 10 000 rakentajaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomeen tuodusta ja eksoottiseksi koetusta kiinalaisesta vankityövoimasta on puhuttu paljon. Noin 2000 kiinalaisvankia teki metsätöitä Venäjän valtion työmailla Espoossa ja Sipoossa. Varsinaisten linnoitteiden rakentamiseen he tuskin osallistuivat. - Kyseessä on kokonaisuudessaan yksi Suomen historian suurimmista rakennushankkeista. Suomessa ei ollut aikaisemmin nähty näin paljon ulkomaalaisia venäläisen sotaväen lisäksi, sanoo Lagerstedt. Suomalaisille linnoitustyöt olivat haluttu työpaikka, sillä työntekijät saivat hyvää palkkaa. Työmaalle pääsivät 15 vuotta täyttäneet. Nuorukaiset ja naiset raivasivat maastoa. Lapio- ja hevosmiehiä tarvittiin paljon. Arvostetuimpiin työntekijöihin kuuluivat kivi- ja räjäytystöitä tehneet ammattilaiset. Ansiomahdollisuuksia oli tarjolla myös kahvin- ja ruuanmyyjille. Vielä harvaanasuttuun Mellunkylään linnoittaminen toi ennennäkemättömän paljon väkeä. Osa työväestä asui parakeissa. Suuri työmaa aiheutti levottomuutta ja houkutteli rikollisia sekä prostituoituja. Monenlaista keinottelua esiintyi linnoitustöissä. Välistävetoja helpottivat Suomen ja Venäjän erilaiset käytännöt. Mitat oli esitettävä niin tuumina ja jalkoina kuin sentteinä ja metreinä. Rahoja laskettiin ruplina ja markkoina. Kalentereitakin oli käytössä kaksi – gregoriaaninen ja juliaaninen. Linnoittaminen vauhditti sota-ajan korkeasuhdannetta, joka toi töitä Suomeen, mutta kiihdytti inflaatiota. Rakentaminen jatkui jopa lokakuun 1917 bolsevikkivallankumouksen jälkeen. Vielä huhtikuussa 1918 venäläinen insinöörikomennuskunta päiväsi suunnitelmat, vaikka saksalaiset olivat jo valtaamassa Suomen pääkaupunkia. Rakentaminen oli sopeutettava ensimmäisen maailmansodan suurvallan niukkeneviin voimavaroihin. Tuloksena oli kuitenkin valmistumisajankohtanaan

Venäläinen 280 millimetrin rannikkomörssäri, jollaisia oli neljä kappaletta Myllypuron patterissa nro 65.

Konekivääripesäke Kurkimäessä.

nykyaikainen linnoitusketju, jonka etumaastoon oli sijoitettu piikkilankaesteet. Kaupunkia ympäröi 2–3-kertainen piikkilankavyö. Miinoitusta maarintamalla ei ollut. Helsingin edustan merialueet oli suljettu miinoitteilla. Lagerstedt kertoo, että maarintaman aseistuksena oli kaaritulta 7–13 kilometrin päähän ampuvaa tykistöä. Koko rintamalla oli sijoitettu 55 patteria ja yhteensä 200 tykkiä. Itäisellä osalla oli laskettu tarvittavan 19 patteria ja 73 tykkiä. Pattereita

suojasi etupuolella noin kilometrin päähän ryhmitetty jalkaväki, joka olisi liikkunut taisteluhaudoissa. Etumaastoa suojasivat konekivääripesäkkeet. Vihollisen tykistökeskitysten aikana sotilaat olisivat olleet betonisissa suojahuoneissa. Linnoitteista pieni osa oli käytössä sisällissodan loppuvaiheissa. Noin 1500 punakaartilaista oli torjumassa saksalaisten hyökkäystä Leppävaarassa, Mäkkylässä ja Ilmalassa. Vastarinta jäi hajanaiseksi, sillä keskitettyä johtoa ei ollut.

23


Säilynyt tykkiasema Myllypurossa.

Kartta venäläisten Helsingin ympärille rakennuttamista linnoituksista.

Suomalaiset sotilasasiantuntijat arvioivat sisällissodan jälkeen maarintaman linnoitusketjun tarpeettomaksi. Arvokas romurauta räjäytettiin pois suojahuoneiden katoista. Puurakenteet purettiin ja hyödynnettiin polttopuina. Myös piikkilankaesteiden tolpat kerättiin pois. Kallioon louhittuja tunneleita käytettiin toisen maailmasodan aikana sotatarviketuotannossa. Joitakin suojahuoneita asukkaat muuttivat kellareiksi. Osa linnoitteista jäi Mellunkylän rakentamisen alle. Esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen länsipuolella sijaitsi tykkipatteri Kontulankaaren liikennevalojen kohdalla. 1960-luvun lopussa heräsi toisaalta kiinnostus linnoitteita kohtaan. Muinaismuistolaki on suojellut niitä 1970-luvun lopulta, minkä vuoksi maankäytössä on otettava huomioon linnoitukset. Kaikista pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoitteista on säilynyt 40,tuhoutunut 43 ja osittain tuhoutunut 17 prosenttia. Mellunkyläläiset voivat osaltaan auttaa linnoitteiden säilymisessä. Juoksuhautoihin ei saa esimerkiksi heittää roskia tai puutarhajätteitä. Asukkaat voivat myös siivota linnoitteita – ennen toimeen tarttumista on kuitenkin otettava yhteyttä Museovirastoon. Geokätkeilyn harrastajat siivosivat kesällä 2012 Mustikkavuoren luolan. He keräsivät veden vallasta olevasta tunnelista lavallisen roskia. Hyvä kunto lisää linnoitteiden arvostusta ja turvaa niiden säilymisen. - Kaupunki kasvaa ja osa linnoitteista tulee väkisinkin katoamaan. Parhaiten nykypäivään säilyneet linnoitusaitteet ja laajimmat linnoitekokonaisuudet ilahduttavat todennäköisesti ihmisiä vielä sadankin vuoden kuluttua, arvioi Lagerstedt. Hyvän yleiskäsityksen linnoituksista saa Länsimäessä, jossa ne on merkitty maastoon ja tutustumista helpottavat lisäksi havainnolliset opastetaulut. Lagerstedt on ensimmäisen maailmansodan linnoitteiden lisäksi talvisodan jälkeen rakennetun Salpalinjan asiantuntija. Hän tekee väitöskirjaa Salpalinjan merkityksestä kylmän sodan aikana.

24

Yhdyshautaa Länsimäessä.

Melko hyvin säilyneen tunnelin sisäänkäynti Rajakylässä.


Liikuntakeskukset

Uusia mellunmäkeläisiä

Kontulassa kesäisin auringonottoalue

Urheiluhallit

T

uore mellunmäkeläinen Sara Larifzei (26) kertoo kahdeksanvuotiaiden kaksostensa Sweetan ja Haresin lempipaikkoja kotikulmilla olevan leikkipuiston ja asukastila Mellarin. Lasten ja koko perheen arkeen liittyy vielä saman ympyrän sisällä oleva Mellunmäen ala-aste. Sara on tullut Suomeen Afganistanista 14-vuotiaaSara Latifzei lastensa kanssa. na. Hän on mennyt uudessa kotimaassaan naimisiin, ja opiskellut. Kotipaikka vaihtui Pukinmäestä Mellunmäkeen 2011. Sara viihtyy Mellunmäessä ja Suomessa. -Rakastan Suomen kansaa, kunnioitan maan kulttuuria ja ihailen Suomen kesää, sanoo Sara. Saran lausumia ajatuksia ei välttämättä kuulla samanikäisten kantaväestöön kuuluvien suusta. Toinen tuore mellunmäkeläinen Heikki Koponen muutti Mellunmäen Saanatunturintielle 2012 Roihuvuoresta. Heikki on 31-vuotias avoliitossa elävä syntyperäinen helsinkiläinen. Heikin asunnonostopäätökseen vaikuttivat alueen luonnonläheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Heikillä on vain 20 minuutin kävelymatka työpaikalle. Lisäksi Mellunmäestä on hyvät yhteydet Itäkeskukseen ja Malmille. Mellunmäki-seuran tuore sihteeri Heikki Sekä Sara että Heikki Koponen. ovat lähteneet mukaan Mellunmäki-seuran toimintaan. Kumpikin näkee tärkeäksi luonnon ja rauhallisuuden säilymisen alueella. Asukasyhdistyksen tehtäviin kuuluu muun muassa tuoda esille, miten asukkaat haluavat kehittää lähiympäristöön. Onko esimerkiksi kaikkien toimintojen keskittäminen metroaseman ympärille järkevää? Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan uutta yleiskaavaa, josta asukkaat saavat sanoa sanansa. Yhden kanavan tarjoavat asukasyhdistykset ja niiden järjestämät tilaisuudet. Marjut Klinga

Liiku kesällä Kontula: avoinna 9.6. asti ja 1.7. Uimakoulut heinäkuussa • Leikki-ikäisten alkeisuimakoulu 1.-11.7. klo 9.30-10.00 (ma, ti ke,to) • Leikki-ikäisten jatkouimakoulu 1.-11.7. klo 10.15-10.45 (ma, ti ke,to) • Kouluikäisten alkeisuimakoulu 1.-11.7. klo 8.50-9.20 (ma, ti ke,to) • Kouluikäisten uintitekniikka 1 1.-11.7. klo 11.00-11.45 (ma, ti ke,to) Vuosaari: avoinna koko kesän

KESÄTARJOUS

Ryhmäliikunta 5 krt

35€

norm. 47,50 € (Tuote käytettävä 11.8.2013 mennessä)

Katso kesätunnit www.urheiluhallit.fi www.urheiluhallit.fi Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari


Mellunmäki-seura:

Mellari säilytettävä – Mellunmäen maine vehreänä asuinalueena turvattava Vuoden 2 Lasten0r12 -palkininnonan lla voittaja.

M

ellunmäki-seura toivoo Mellunmäen vanhan ostokeskuksen paikalle suunnitellusta uudisrakennuksesta antamassaan lausunnossa talon säilyttämistä idän kulttuuritalona. Seura ehdottaa, että asuin- ja liikerakentaminen kohdistetaan vanhan ostarin viereisille pysäköintipaikoille. Seura valmisteli lausuntonsa kahden huhtikuun alussa pidetyssä asukastilaisuudessa käydyn keskustelun pohjalta. Tilaisuuksissa oli yhteensä 180 osanottajaa. Seura on aikaisemmin toivonut, ettei alueelle kohdistettaisi lainkaan lisää raskasta rakentamista. Uudisrakentaminen olisi sen mielestä toteutettava pysäköintipaikkojen päälle. Seura pahoittelee, etteivät sen näkemykset ole vaikuttaneet korjattuihin suunnitelmiin. Asukas- ja kulttuuritoiminnalle tarjotaan suunnitelmissa uusia tiloja metroaseman läheltä. Seura ei pidä hyvänä toimintojen siirtoa metroasemalle, mikä heikentäisi niiden saavutettavuutta. Mellunmäki-seuran mielestä myös Korvatunturinaukio on syytä suojella. Aukion käyttö monipuolisena tapahtumatorina olisi mahdollistettava. Mellunmäki-seura suhtautuu positiivisesti asuntokannan lisäämiseen Vaarna- ja Vehmaistentien ympäristön tähän asti puistoalueiksi mielletyillä alueilla. Seura toivoo kuitenkin, että mielikuvaa Mellunmäestä vihreänä ja luonnonläheisenä asuinalueena ei tuhota. Esimerkiksi Vehmaistentien päähän suunniteltu asuintalo sijaitsee liian lähellä nykyistä asutusta. Uudet tontit ovat kooltaan 400 neliömetriä. Talot ja pihat sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että niin uusien kuin vanhojen talojen asumisviihtyvyys kärsii. Uusien talojen pihat ovat rinteessä neljän metrin päässä nykyisen urheilukentän alapuolella sijaitsevien talojen seinästä. Lisäksi rakentamisen seurauksena katoaa urheilukentän alapuolella kulkeva, paljon käytetty valaistu polku. Seura ehdottaakin, että taloja siirrettäisiin urheilukentän suuntaan polun säilyttämiseksi. Vanhasta urheilukentästä jäljelle jäävälle minikentälle seura ei usko löytyvän käyttöä etenkin kun Länsimäentien varteen on tulossa uusi kenttä. Seura ehdottaakin pohdittavaksi, olisiko urheilukentän paikalle mahdollista rakentaa sisäliikuntatilaa. Marjut Klinga

26

• Vauvojen värikylpyä ™ • Muskariryhmiä • Lasten tanssiryhmiä • Lasten ja nuorten musiikkiteatteriryhmiä • Suomenkielen tunteja • Soitonopetusta - piano, kitara, viulu, - laulu, basso, rummut - kantele, harmonikka

Lastenkulttuurikeskus Musikantteja ylläpitää Toimintakeskus Semja ry. Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja sen toiminta on tarkoitettu voittoa tavoittelemattomaksi. Vuonna 2004 Kurkimäkeen perustettu Lastenkulttuurikeskus Musikantit ottaa uusia ilmoittautumisia 13. toukokuuta alkaen. Syyslukukausi alkaa viikolla 33. Tervetuloa mukaan nauttimaan laadukkaasta ja monipuolisesta toiminnasta.


Helmi Grilli llä

on Itä-H e l sin viihty isin te gin rassi!

Pa2r.–s26a.5v.2i0i1k3 ot

Ajank ohtais et tee live-es iintyjä mat ja t löyd nettisi ät vuilta mme: www. helmi grilli. com

Tule nauttimaan maukasta ruokaa siistiin ja viihtyisään miljööseen, vaikka koko perheen voimin! Lapsille on oma ruokalista ja mukava leikkipaikka.

Ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20 • Puh. 020 7424 700 Kontulan ostoskeskus, Kontumarketin vieressä • www.helmigrilli.com HELMIGRILLI-Mellunkylalehti-3-2012-210x148-1.indd 1

28.3.2013 12.13


Fillarilla Mellunkylässä ja lähiseudulla

P

yöräilyn suosio on lisääntynyt myös Helsingissä, vaikkakin toivottua hitaammin. Helsinki yrittää nostaa pyörämatkojen osuuden kaupungissa tehtävistä matkoista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 pyöräilyn osuus matkoista oli yhdeksän prosenttia. Helsinki on uusimassa pyöräilyn suunnitteluohjeitaan. Lähtökohtana on pyöräilykäsityksen muutos: pyöräilyä ei rinnasteta etenkään kantakaupungissa enää jalankulkuun vaan ajoneuvoliikenteeseen. Lyhyillä matkoilla pyörällä siirtyy nopeammin kuin autolla paikasta toiseen. Edellytykset eivät ole pyöräilyn este. Helsingissä on noin 1200 kilometriä pyöräteitä, joista 730 kilometriä on päällystetty. Fillarointi on pääkaupungissa liikettä sulien teillä. Talvipyöräily on vähäistä verrattuna moniin muihin kaupunkeihin.

Osasyynä on pyöräteiden kunnossapito, mutta kyse on myös asenteista. Jyväskylässä tai Rovaniemellä saattaa nähdä varttuneita pyöräilijöitä talvellakin. Polkuvoimalla on melko helppo liikkua Mellunkylässä. Pyöräilijöiden käyttämät väylät ovat kohtalaisessa kunnossa. Vaaranpaikkojakin silti löytyy. Alikulkutunneleissa vauhtia kannattaa höllätä, muuten törmäysvaara toisten pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kanssa kasvaa. Lukuisissa katujen risteyksissä kannattaa varmistaa, että autoilija on nähnyt kaksirattaisen – olipa pyöräilijällä etuajo-oikeus tai ei. Bussipysäkkien liepeillä on syytä olla tarkkana. Pyörällä voi kiertää kätevästi katsomassa Mellunkylän nähtävyyksiä. Kaupunkisuunnitteluviraston laatiman Kontulan, Vesalan ja Kivikon 14 kilometrin mittaisen kotiseutureitin varrella on 21 kohdetta.

POLKUPYÖRÄT VARAOSAT HUOLLOT TARVIKKEET

TÄLLÄ KUPONGILLA

ENSIHUOLTO ILMAISEKSI (ARVO 35€) HELKAMA TUNTURI CRESCENT -PYÖRIEN OSTAJILLE

Kivikon ulkoilupuistossa liikkuu paljon maastopyöräilijöitä. BMX-pyörille tarkoitettu Pyöräkrossiparkki aloittaa virallisesti toimintansa toukokuussa. Toiminnasta vastaa BMX Helsinki ry ja se on maksullista. Alan kansainvälisen huipputekijän Tom Ritzenhalerin suunnittelemalle radalle pääsevät kaikentasoiset harrastajat, mutta osa

* KALASTUSLUVAT

HELSINGIN VESILLE

* ONKIMADOT * LASTENPYÖRÄT * LASTENISTUIMET * PYÖRÄILYKYPÄRÄT

Vuosaaren Pyörähuolto Oy Lokitie 1 Puh. 3215 074 Ark. 9–18, la 9–14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

Mellunmäen Pyörähuolto Laakavuorenaukio Puh. 3952 963 Ark. 10–18, la 9–14


Harvinainen näky – pyöräilijöitä kehäykkösellä. Fillarifestarin osanottajat pyöräilivät toukokuussa 2010 Senaatintorilta Kivikon hiihtohallille.

siitä on varattu tositekijöille. Ritzenhaler suunnitteli myös Lontoon olympiakisojen BMX-radan. Mellunkylästä pääsee kätevästi pyörällä pidemmille lenkeille. Helpoiten kaupunkialueen ulkopuolelle polkee suuntaamalla Porvoon suuntaan. Sipoossa on runsaasti mielenkiintoisia päällystettyjä pikkuteitä,

2013

jotka kiertelevät kumpuilevassa kulttuurimaisemassa. Kelpo lenkin saa esimerkiksi ajamalla Immersbyn kautta Nikkilään, Keravalle, Hakunilaan ja Mellunkylään. Malmin tai Jakomäen kautta voi polkea suhteellisen vaivattomasti Helsingin pitäjän kirkolle ja edelleen kohti Tuusulaa. Tuusulanjärven kulttuurimaisemia on mukava katsella pyörän selästä. Kehä ykkösen vartta voi hivuttautua myös länteen vieville reiteille, vaikka kehätien varren pyörätie ei olekaan kovin hauska reitti. Uimapaikoista Puotila, Kallvik, Pikkukoski ja Kuusijärvi ovat helposti pyörällä saavutettavissa. Pyöränselässä tarvitaan vähintään kahdenlaista asennetta. Mellunkylässä liikkuessa tai kaupungin suuntaan mennessä kovimpia menohaluja kannattaa vähän jarrutella. Väljemmillä väylillä voi päästellä niin kovaa kuin pohkeet ja reidet sietävät. Kaikkialla voi ajella ottaen huomioon muut liikkujat. Kelloa kilauttamalla kannattaa ilmoittaa tulostaan, vaikka ihan kaikki eivät kilkatuksesta pidäkään. Oman pään pääomaa kannattaa arvostaa niin korkealle, että käyttää kypärää lyhyilläkin matkoilla, joita suurin osa polkaisuista

on. Suuri osa onnettomuuksista sattuu pienen matkan päässä kotoa asiointimatkoilla, joilla kypäränkäyttö on vähäisintä. Kesällä 2012 Helsingissä pääosin kantakaupungissa suoritetun laskennan mukaan naisista 65 ja miehistä 60 prosenttia käytti kypärää. Pyöräilyturvallisuus on vuosikymmenien mittaan parantunut huimasti. 1970luvun alussa liikenteessä kuoli vuosittain yli 200 pyöräilijää. Murheellinen luku on pudonnut kymmenesosaan. Lisätietoja: HSL, pyöräilyn reittiopas: pk.hsl.fi Helsingin Polkupyöräilijät (HePo): www.hepo.fi Pyörällä kouluun päivä 15.5.2013: www.pyorallakouluun.fi Kivikon Pyöräparkki: www.pyoraparkki.fi Kontulan–Vesalan–Kivikon kotiseutureitti: www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/kotiseutureitit/19KontuVesa.pdf Kaupunkisuunnitteluvirasto, aineistoa, linkkejä ja vinkkejä: www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Liikennesuunnittelu/ Pyoraily/Aineistot+vinkit+linkit

THE TALL SHIPS RACES HELSINKI 17.–20.7.2013

iloa

makuja

musiikkia taidetta

KAIKEN MAAILMAN PURJELAIVAT HIETALAHDESSA

www.tallshipsraceshelsinki.fi Pääyhteistyökumppanit

Yhteistyökumppanit

Stadi täynnä tapahtumia! www.helsinkiviikko.fi


Pizzan lyhyt historia Pizza on erittäin suosittu vaihtoehto tämän päivän suomalaisessa ruokakulttuurissa, mutta tiesittekö, että jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua on kirjattu ensimmäiset havainnot pizzan valmistuksesta?

P

izzan historia voidaan jäljittää SuurKreikan kreikkalaissiirtokuntiin saakka Etelä-Italiassa. Pizza saattaa olla ensimmäisen kerran mainittu Vergiliuksen Aeneiksen seitsemännessä kirjassa. 200-luvulla eaa. Marcus Porcius Caton kirjoittama Rooman historia mainitsee ”litteän kivillä paistetun taikinapyörylän, jossa on täytteenä oliiviöljyä, yrttejä ja hunajaa”. Roomalaiset käyttivät hunajaa lähes ruoassa kuin ruoassa. Lisää todisteita on löydetty Pompejista, jonka kaivauksista löydettiin pizzerioita muistuttavia kauppoja. On väitetty, että Persian kuninkaan Dareios Suuren (521–486 eaa.) sotilaat valmistivat pitkän

marssipäivän päätteeksi kilpensä päällä litteää leipää, jonka he päällystivät taateleilla ja juustolla. Vaikka roomalaiset tunsivat useita erilaisia litteitä leipiä, joihin lisättiin öljyä ja mausteita, nämä ruoat ovat lähinnä pizzan esi-isiä eivätkä varsinaisia nykyisen tyyppisiä pizzoja. Tomaattia ei vielä tunnettu Euroopassa eikä intialaista vesipuhvelia, jonka maidosta valmistetaan mozzarellaa, ollut tuotu vielä Campaniaan Napolin alueelle. Tomaatin tullessa Eurooppaan 1500-luvulla sen uskottiin ensin olevan myrkyllinen. Kuitenkin 1700-luvun loppuun

mennessä köyhätkin Napolin ympäristön asukkaat käyttivät sitä litteän leipänsä täytteenä, ja ruokalajin suosio alkoi kasvaa. Pizzasta tuli matkailunähtävyys, ja Napolissa vierailevat kävivät kokeilemassa sitä kaupungin köyhillä alueilla. Ensimmäiset napolilaiset pizzantekijädynastiat (pizzaioli) syntyivät tuohon aikaan. Vuoteen 1830 asti pizzaa myytiin ulkoilmakojuissa

Mellunkylän pizzapaikat Mellunkylässä toimii tänä päivänä yhteensä 16 eri kokoista ravintolaa ja pizzeriaa, joissa tarjolla on pizzaa. Se tarkoittaa, että alueen asukaslukuun suhteutettuna näitä paikkoja on n. yksi per 2 300 asukasta. Pizzojen hinnat vaihtelevat tarjouksesta riippuen n. 5–10 euroa/kpl. Jokaisella on oma suosikkinsa. Seuraavassa lista Mellunkylän pizzapaikoista yhteystietoineen. KIVIKKO

KURKIMÄKI

VESALA

Pizzapalvelu Kivikko Lohkarekuja 1, 00940 Helsinki 09-342 3781

Jalopeno Pub & Pizzeria Kurkisuontie 2-6, 00940 Helsinki 09-388 2800

Finn Pizza Varhelantie 3,00970 Helsinki 09-346 3300

Ruokaravintola Kivikko Kivikonkaari 39, 00940 Helsinki 09-3425092

Kurkimäen Pizzeria Kurkimäentie 17, 00920 Helsinki 09-346 3345

Pizza Speed Humikkalanrinne 1, 00940 Helsinki 09-224 4455

KONTULA

Ravintola Deli Chef Kurjenkellonkuja 1 e 44, 00940 Helsinki 040-363 7352

Ravintola Roosa Rekipellontie 2, 00940 Helsinki 09-340 5670

MELLUNMÄKI

Ravintola Vesala Rekipellontie 11, 00940 Helsinki 09-388 3388

Helmi Grilli Kontulan ostoskeskus, 00940 Helsinki 020 7424 700  Kontulan Pizza & Kebab Kontulan ostoskeskus, 00940 Helsinki 09-301 447

Ravintola Il Treno Pallaksentie 4, 00970 Helsinki 09-395 1611

Paussi Kebab Pizzeria Kontulan ostoskeskus, 00940 Helsinki 09-340 4494

Ravintola Nivada Laakavuorentie 6, 00970 Helsinki 09-342 5583

Pizzataxi Kontulan ostoskeskus, 00940 Helsinki 09-340 4300 Taormina Pizza & Kebab Kontulan ostoskeskus, 00940 Helsinki 050-431 7196

30


kaduilla, mutta silloin maailman ensimmäinen oikea pizzeria, Antica Pizzeria Port’Alba, avautui Napolissa ja on yhä toiminnassa osoitteessa Via Port’Alba 18. Pizza sopi aateliseen makuun (Napolin kuningas Ferdinando II nautti suuresti pizzasta) ja vielä paremmin kansan suuhun. Siitä tuli pian päivittäin syötävä ruokalaji. Kunnia nykyaikaisen pizzan luomisesta annetaan leipuri Raffaele Espositolle. Vuonna 1889 Pietro... e basta così -pizzeriassa (kirjaimellisesti ”Pietro... ja tuo riittää”, joka perustettiin vuonna 1780 ja on

yhä toiminnassa nimellä Pizzeria Brandi) työskentelevä Esposito leipoi erikoispizzan kuningas Umberto I:n ja Savoijin kuningatar Margheritan vierailua varten. Pizza oli hyvin isänmaallinen: se muistutti Italian lippua vihreine (basilika), valkoisine (mozzarella) ja punaisine (tomaatti) väreineen, ja nimettiin Pizza Margheritaksi kuningattaren kunniaksi. Pizzan kansainvälinen läpimurto tuli toisen maailmansodan jälkeen. Sodan loputtua Napolista kotiutetut joukot veivät pizzan Yhdysvaltoihin myös italialaisten maahanmuuttajien piirien ulkopuolelle. Dean Martinin kuuluisan laulun ensimmäinen säe ”When the moon hits your eye like a big pizza pie, that’s amore” vuodelta 1953 lisäsi pizzan suosiota. Pizzasta tuli Yhdysvalloissa pian kasvavien ravintolaketjujen tuote. Varhaisia pizzaketjuja olivat muun muassa Shakey’s Pizza ja Pizza Hut, jotka perustettiin 1954. Pizza tuli Suomeen Vappuna vuonna 1961 perusti Giovanni Tedeschi Haminaan Suomen ensimmäisen

pizzaravintolan, Ravintola Giovannin. Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies, joka oli työskennellyt pizza-alalla Yhdysvalloissa ennen tuloaan Haminaan. Ravintola Giovanni lopetti toimintansa 1980-luvun alussa. Seuraavan oikeaoppisen pizzaravintolan, Adriano Barin perusti Adriano Vinciguerra Lappeenrantaan vuonna 1964. Suomessa pizzeriat ja pizza yleistyivät 1970-luvulla. Helsingin ensimmäisen pizzerian Rodolfon perusti Rolf Sjöberg vuonna 1970 Kruununhakaan. Turussa vuorostaan Dennis Rafkin avasi pizzerian vapunpäivänä 1975. Vuonna 1976 Rabbe Grönblom perusti pizzerian O sole mio, josta hän kehitteli Pizzeria N:o 1 -ketjun. Vuonna 1987 hän perusti Suomen suurimmaksi kasvaneen pizza-liikkeiden ketjun Kotipizzan. Nykyisin Kotipizza lukeutuu Pohjoismaiden suurimpiin pizzaravintolaketjuihin. Pitserioita on viimeisten vuosikymmenien aikana perustettu runsaasti eri puolille Suomea, myös Helsingin Mellunkylään.


Isännöinnin Asiakastyytyväisyys -kysely 2013 sen kertoo:*

Asiakkaan lähellä oleva kiinteistöammattilainen, joka pitää asiakkaat tyytyväisenä.

Panostamme 50 vuoden kokemuksella laatuun ja palveluun. Osaavat työntekijämme huolehtivat kiinteistöjenne isännöinnistä, huollosta ja siivouksesta. Kontulan Huolto Oy

Kontulankaari 1 b 00940 Helsinki Vaihde (09) 342 4200, Fax (09) 307 660 www.kontulanhuolto.fi *Isännöinnin Asiakastyytyväisyys -kyselyn tulokset löytyvät internet-sivuiltamme.


12

kysymystä

www.mellunkyla.fi

Paljonko Mellunkylässä oli asukkaita vuoden 2012 lopussa? a) 28 850, b) 32 340, c) 34 450, d) 36 847.

2.

Kuinka monta ihmistä muutti vuonna 2011 Mellunkylästä muualle Helsinkiin tai toiseen kuntaan? a) 1230, b) 4520, c) 6172, d) 8956.

3.

Montako ihmistä muutti Mellunkylään vuonna 2011? a) 1323, b) 2012, c) 3978, d) 6276.

4.

Mikä on Kontulan ostarilla sijaitsevan nuorten toimintakeskuksen nimi? a) Luuppi, b) Skuuppi, c) Huuppi, d) Tuutti.

5.

Milloin raitiovaunuliikenne alkoi Helsingissä? a) 1862, b) 1891, c) 1906, c) 1917.

6.

Montako taksitilausta soitettiin Helsingissä perinteisille taksitolpille vuonna 2012? a) 10, b) 1000, c) 10 000, d) 100 000?

7.

Entä montako puhelua soitettiin vuonna 2012 Helsingin Taksikeskukseen? a) 26 500, b) 265 000, c) 2 650 000, d) 26 500 000.

8.

Kuinka suuri osa Mellunkylän päivähoitoikäisistä lapsista on päivähoidossa? a) 40 %, b) 50 %, c) 60 %, d) 70 %.

9.

Miten pitkä hiihtokausi oli talvella 2012–2013 Kivikon ulkoilupuistossa? a) 70 päivää, b) 90 päivää, c) 110 päivää, d) 130 päivää.

10. Mikä on korkein sarjataso, jolla FC Kontu on pelannut? a) Valioliiga, b) Veikkausliiga, c) Ykkösdivisioona, d) Mutasarja. 11. Millä termillä tunnetaan Kontulasta lähtöisin olevan Esa Tikkasen kaukalossa käyttämä puhetapa? a) Tiki-talk, b) Sisu-beat, c) Esa-läppä, d) Hoki-heitto. 12. Mitä yhteistä on seuraavilla kolmella jossakin elämänsä vaiheessa Mellunkylässä asuneella poliitikolla: Arvo Aalto (SKP), Eero Heinäluoma (SDP) ja Harri Holkeri (Kok.)? a) ovat olleet kansanedustajia, b) ovat toimineet ministerinä, c) ovat kuuluneet Helsingin kaupunginvaltuustoon, d) ovat hoitaneet puoluesihteerin tehtäviä.

Vastaukset: 1. d, 2. c, 3 d, 4. a, 5. b, 6. a, 7. c, 8. c, 9. d, 10. c, 11. a, 12. b ja d.

MELLUNKYLÄN UUTISET, TAPAHTUMAT, KESKUSTELUT, PALVELUHAKEMISTO JA PALJON MUUTA NETISSÄ!

1.

33


Kolumni

Ilona Pajari

Poismuuttaneen ikävä Kontulan ostarille Sieltä ostettiin ruokaa. Sieltä lainattiin ja ostettiin kirjoja. Siellä käytiin uimassa, syömässä, baarissakin joskus. Siellä etsittiin ja löydettiin mitä kummallisimpia asioita sekatavarakaupoista. Kukkia ostaessa katsottiin undulaatit lasten kanssa – neuvolareissut eivät koskaan olleet vain neuvolareissuja. Kontulan ostarilta pienten lasten äiti löysi melkein kaiken tarvitsevansa ja on nyt ihan hukassa, kun ei tiedä mistä kaiken saa uudella asuinalueella. Asuin perheeni kanssa Kontulassa vuodet 2002–2012. Muuttaessa Kontulaan sain kuulla kaikenlaista – siellähän asuu vain juoppoja, pidä kiinni lompakostasi, ja se ostari varsinkin on paikka jonne kunnon ihmisellä ei ole menemistä. Huomasin hyvin pian, että paikan maine oli suuresti liioiteltu. Sen sijaan palveluiden runsaus ja monipuolisuus yllätti. Itäkeskukseen ei tarvinnut mennä kuin satunnaisesti. Kymmenessä vuodessa ostari myös muuttui. Kenkäkauppa lähti, vaatekauppa lähti. Pankkipalvelut huononivat. Ravintoloita tuli ja meni. Helmi Grillin uusi tuleminen oli iloisin yllätys, heti kun opimme että siellä ei tarvitse ottaa alkuruokaa vaan pääruoka riittää vallan hyvin. Kontulan katukeittiö on legendaarinen ruokakioski, josta turhan moni ottaa porilaisen tai hampurilaisen. Kiinalaisen ruoan hinta-laatusuhde kun on siellä ehkä paras ikinä missään. Alkuun perheeseeni ei kuulunut lapsia, joten tilaisuuksia tutustua villiin Kontulan ostarin yöhön tuli enemmän kuin sittemmin. Yllättävää oli melkein kodinomainen tunnelma – antakaahan kun selitän. Suurin osa asiakkaista tuntui tuntevan toisensa, ja henkilökunta tunsi asiakkaansa. ”Sinä lainaat nyt sitä sätkäkonetta ja heti!” opastettiin kinastelevia kanta-asiakkaita. Ulkopuolisiin saatettiin suhtautua vieroksuen, mutta sen kummempaa ei sattunut koskaan. Wenlassa vietettiin hienoja iltoja tanssien ja ihmisiä katsellen. Aivan kaikkien suurin murhe ei siellä ollut sätkäkone, vaan nuorta parinmuodostustakin saimme ihailla.

34

Lasten tultua asiointi ostarilla keskittyi päiväsaikaan. Erityisesti huomiota kiinnittivät Kontumarketin tarjoukset, joissa oli aika vihjaava sävy. Saihan sieltä pizzaa ja makkaraakin halvalla, mutta kilo hedelmiä eurolla – haiskahtaa kansanterveystyöltä. Lapset oppivat pian myös antikvariaatin taian. Äitinsä kun ei pysty olemaan ostamatta niissä, ja jos äiti saa kirjan niin miksipä ei lapselle osteta jotain leffaa. Järkevämpinä hetkinä kiipesimme tietysti portaat kirjastoon. Moni ostari on kuihtunut suurten markettien ja kauppakeskusten viedessä asiakkaat. Toiset, Itä-Helsingissäkin, on sliipattu niin, että vain osa vanhoista asiakkaista on enää soveltunut astelemaan uuden uljaan ostosparatiisin kiveyksellä. Osa näistä vanhoista asiakkaista on ilmeisesti siirtynyt ihmisläheisempään Kontulaan, mikä on huonontanut ostarin mainetta entisestään. Illoista ja viikonlopuista en tosiaan ole vuosiin osannut paljon sanoa, mutta päivisin ostari toimii edelleen hyvin. Kaikkeen tottuu, ja jos se, jolla jalka hieman lipsuu on entinen tai nykyinen naapuri ja periaatteessa mukava ihminen, asia saa paljon inhimillisemmät mittasuhteet kuin satunnainen kävijä pystyy hahmottamaan. Muutimme vuodenvaihteessa hieman lännemmäs, emmekä enää asu Kontulan ostarin vaikutuspiirissä. Tämä on hyvin harmillista, koska Itäkeskusta sliipataan ”Itikseksi” ja moni kauppa muuallakin myy vain sitä yhtä ja samaa. Missä muualla on sekä Kiva Kauppa että Saiturin Pörssi myymässä kaikenlaista pientä, kangasväreistä herätyskelloihin, lankoihin ja leluihin sekä tietenkin Tummeliin? Lienee pakko palata vanhoille kotiseuduille vielä moneen kertaan, eikä ainoastaan tarkistamaan, millainen se uusi sushiravintola mahtaakaan olla.


H

aaveiden muuttuessa harkinnaksi on aika tehdä toiveista totta. Onnistunut asuntokauppa alkaa siitä, että valitsee itselleen sopivan välittäjän. Sellaisen, joka tuntee alueen ja sen hintatason, on ammattitaitoinen ja luotettava. Sellaisen, joka pitää ajan tasalla ensikäynnistä kaupantekoon saakka, tekee mitä lupaa ja saa aikaan tuloksia. Sellaisen, joka välittää oikeasti. Kaikki alkaa Kotikäynnistä, jonka aikana välittäjämme perehtyy asuntoosi ja tarpeisiisi. Kotikäynti ei sido sinua mihinkään, mutta sen aikana saat tietää, miten ja missä asuntoasi kannattaa markkinoida ja millä hinnalla. Samalla saat asunnostasi luotettavan hinta-arvion, sillä tilastojemme mukaan onnistumme hintaarvioissa 98 % varmuudella. Välittäjämme tarjoavat yksilöllistä palvelua tukenaan paikallinen yrittäjä sekä valtakunnallisen ketjun myyntivoima ja tietotaito. Haasta meidät. Testaa meidät. Vaadi meiltä. Kutsu kotiisi ja anna tunti. Se tunti voi olla elämäsi tärkein. Ota yhteyttä vaikka saman tien.

Micke Malmberg Tanja Lähdemäki 050-411 3913 044-532 0675

Taneli Kokkila 040-740 4720

Katri Korhonen 0400-933 595

Johanna Niemi 050-339 5232

Marko Suvanto 040-564 3534

Teemu Vesterinen 040 561 6003

Kiinteistömaailma Asuntorengas Oy LKV Ostostie 4, 00940 Helsinki Puh. (09) 2310 2050 kontula@kiinteistomaailma.fi Välityspalkkioesimerkki VARMA: Perushinta 1200 € + 4,3 % velattomasta kauppahinnasta + toteutuneet asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 €. (Hinnat sis. alv.)


Mellunkylalehti 1 2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you