Page 1

Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala

1 / 2009

VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN VALTUUTETUT TENTISSÄ

DINGON NEUMANN ASUU MELLUNMÄESSÄ

OSTAREIDEN HELMI

!

n a a k u m a t o , i t h Maksuton le

MUKANA NETIN ABC


HELMIKUUN KANTA-ASIAKASTARJOUKSET EN LLIN A U D SE E LVELEV AN A JA P YSASEM E V TER KON L JA A SSÄ E VIER

I TAKAN KAAKS K ASIA MINEN Y LIITT MAISTA IL ON LPPOA E JA H

N TULE STUMAA IN TUTU S MUIH Ö IN MY LLISI Y D HYÖ AT KAN ASK ASIA IN. H I ETU

Minisun Forte 10 mikrog. 100 purutabl. - sisältää tehokkaasti imeytyvää D3-vitamiinia - 1 tabletti päivässä riittää EN

UIN MAK N Ä HYV N JA E LAST ISTEN U K I I A SIKK SUO

6,10

Multivita Pore 45 poretabl. - raikas, hedelmänmakuinen vitamiinijuoma - sisältää tärkeimmät vitamiinit ja hivenaineet - vain apteekista YÖS II M OILLE P O K S EETI DIAB

Norm. 7,65

O KOK EELLE H PER

9,80

Norm. 12,24

Decubal Dry Scalp Treatment 150 g - hoitoaine kutisevan, ärtyneen ja hilseilevän hiuspohjan hoitoon - mentoli viilentää ja virkistää päänahan verenkiertoa lievittäen kutinaa

Liinus pellavarakeet 500 g - tasapainottaa epäsäännöllisesti toimivaa vatsaa ja suolta - sisältää runsaasti erilaisia kuituja

8,90

7,70

IINIT TAM TAVAT I V B T HOI AT RAU DISTAV U U A J A IHO

59,33/kg

Norm. 11,12

Codemax yskänpastilli 20 kpl/40 kpl - imeskeltävä pastilli rauhoittamaan hengitysteitä ja lievittämään kurkun kutinaa - ei lapsille

20 kpl

40 kpl

NEN

I IMA KOT E T TUO

15,40/kg

Norm. 7,57

Ostostie 4, 00940 Helsinki www.kontulanapteekki.fi

Norm.12,58

Aqualan Plus perusvoide 100 g - kevyt perusvoide kosteuttamaan ihoa - ei ärsytä arintakaan ihoa N

3,90

Norm. 9,57

39,-/kg

!

UUS

UUT

AN TUVA TOIS N U PESU

Norm. 12,84

Puh. (09) 350 5080 Fax (09) 308 800

Norm. 4,69

Naso seesamiöljy ratiopharm nenäsumute 10 ml - kosteuttamaan nenän kuivia limakalvoja

Sebamed hoitava shampoo 500 ml - ei kuivata päänahkaa, lievittää kutinaa - sisältää hoitoainetta, joka tekee hiuksista kiiltävät, helposti kammattavat ja hyväntuoksuiset

20,60/l

9,90

ETO USTE HAJ S MYÖ A A P LLE KEL VÄE MIES

4,50 6,- 10,30 Norm. 5,61

Idoform puru-tabs 30 purutabl. - maitohappobakteerivalmiste vatsan ja suoliston hyvinvointiin - esim. antibioottikuurien yhteydessä tai matkoilla

5,40 540,-/l

Norm. 6,80

Avoinna ma-pe 8-20 • la 9-18


Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala

1 / 2009 Sisältö Ajankohtaista Vetoa ja Voimaa Mellunkylään 2009-2011 Kevään aluefoorumit Taantuma ei vielä synkistä valtuutettuja Kolumni: Nyyhkiäkö laman alla? Dingon Neumann asuu Mellunmäessä Mellunmäen Mellari – lähipalvelua parhaimmillaan Kontupiste Terveisiä RadioKontulasta! Ulos eristyneisyyden kehästä Netin ABC Kurkimäen Korttelitalo on täynnä toimintaa Vilkas Kontulan ostoskeskus: Ostareiden helmi Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu! Mitä yhteistä on ilmastonmuutoksella ja lähidemokratialla? Myönteisiä muutoksia Mellunkylässä Lähityöntekijähanke Katse tulevaisuuteen Mellunkylä tutuksi Kolumni: Pysyykö Kontula kehityksen mukana?

Pääkirjoitus 4 5 7 8 10 12 14 16 16 17 17 21 22 24 27 28 29 31 32 34

Taantumassa yhteisöllisyyden merkitys korostuu Maailmantalous on yllättänyt myös Suomen. Taantuma on tosiasia. Huonoina aikoina solidaarisuutta ja ymmärrystä riittää tunnetusti enemmän kuin hyvinä aikoina. Nyt meidän kaikkien on aika vetää yhtä köyttä päästääksemme pahimman yli. Tässä vuoden ensimmäisessä Mellunkylä-lehdessä esitellään alkuvuodesta käynnistynyt ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hanke, joka monelta osin tähtää uudenlaiseen vuoropuheluun ja yhteisöllisyyteen – lähidemokratiaan. Hankkeessa Mellunkylän eri toimijat pyrkivät yhteistyössä kaupungin luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa luomaan sarjan keskustelutilaisuuksia alueemme ajankohtaisista asioista. Kutsumme näitä tilaisuuksia aluefoorumeiksi. Kevään foorumien aiheina ovat mm. lähiympäristömme terveysasiat, maahanmuuttajat ja kaupunkisuunnittelu. Jokaisen tilaisuuden yhteydessä järjestetään myös kyselytunti, jossa asukkailla on mahdollisuus kysyä muista ajankohtaisista asioista, vaikkapa taantuman merkityksestä kaupungin palveluihin. Matalasuhdanteen aikana tapahtumien merkitys korostuu. Tänä vuonna monet suuret Mellunkylässä järjestettävät ilmaistapahtumat tulevat kulttuurielämyksien lisäksi tarjoamaan mahdollisuuden sosiaaliselle kanssakäymiselle ja yhteisöllisyyden muodostumiselle.

Mellunkylä -lehti 1/2009 Painos 10 000 kpl Julkaisija: KontuKeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen Toimitus: Larri Helminen Taitto: Antero Airos Kansikuva: Mathias Helminen Sähköposti: info@kontula.com Kotisivut: www.alueportaali.net Seuraava Mellunkylä -lehti ilmestyy 8.5.2009

Käsissäsi olevassa lehdessä on runsaasti asiaa Mellunkylästä ja ajankohtaisista asioista. Haastattelimme lehteen alueemme kaupunginvaltuutettuja, tapasimme Dingosta tutun Neumannin ja tutustuimme FC Konnun uuteen puheenjohtajaan. Juttua riittää myös mm. Kontulan ostarista, Mellarista ja uusista lähityöntekijöistä. Taantumasta huolimatta hyvää alkanutta vuotta 2009 ja pidetään yhtä! Larri Helminen PS. Seuraavat Mellunkylä -lehdet ilmestyvät toukokuussa ja syyskuussa.

3


Ajankohtaista

Mellunkylän seurakunnasta Mikaelin seurakunta?

Chili-hanke aloittanut Mellarissa

Vuodenvaihteessa Lounais-Sipoosta Hel-

ja oppimisnäkyjen mahdollistajana

sinkiin liitettävän alueen suomenkieliset

(Chili) -hanke aloitti toimintansa

seurakunnan jäsenet tulevat kuulumaan

tammikuun alussa Mellarissa. Kolme-

Mellunkylän seurakuntaan. Alueella oleva

vuotisen hankkeen kohderyhmänä

Östersundomin kirkko ja Sakarinmäen

ovat maahanmuuttajanaiset ja hei-

seurakuntasali siirtyvät Mellunkylän seura-

dän lapsensa. Hanke vaikuttaa rasis-

kunnalle. Alueliitoksen johdosta on pantu

mia ja ennakkoluuloja vähentävästi

vireille myös seurakunnan nimenmuu-

lisäten kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta.

tos. Uusi nimi on seurakunnan pääkirkon

Chili-hanke järjestää muun muassa maahanmuuttajaäitien

mukaisesti Helsingin Mikaelin seurakunta. Kirkkohallitus vahvistanee nimen-

kotoutumis- ja kielikursseja sekä maahanmuuttajien ja kanta-

muutoksen alkuvuonna.

väestön yhteistä toimintaa Mellarissa ja lähiympäristössä.

Tieto ja sosiaalinen integraatio työ-

Ylläs-Halli avataan maaliskuussa Helsingin Kivikkoon nousee uusi hiihtohalli, Ylläs-Halli. Halli tarjoaa korkealuokkaiset talviurheilumahdollisuudet keskellä pääkaupunkiseutua vuoden ympäri. Monipuolinen hiihtohalli avataan maaliskuussa 2009.

EtnoFestari heinäkuussa Kontulassa Uutta maksutonta, monikulttuurista tapatumaa ollaan järjestämässä heinäkuuksi Kontulaan. EtnoFestariksi nimetyn tapahtu-

Myllypuron jalkapallohalli käyttöön ensi syksynä

man ohjelmaan on suunnitteilla

Moni on ihmetellyt, mikä tuo iso rakennelma on, joka nou-

maa esittelevä toritapahtuma.

mm. seminaari, konsertteja sekä ruokakulttuuria eri puolilta maail-

Kontulan uusi vanhustenkeskus valmistuu syyskuussa

see Myllypuroon metroradan varrelle. Kyseessä on uusi

Työn alla olleet Kontulan uuden vanhusten-

Myllypuron harjoitushalli. Rakennus sisältää valmistues-

keskuksen rakennustyöt valmistuvat jo syys-

saan puolilämpimän kaarihalliosan, jossa on täysimittainen

kuussa 2009, jonka jälkeen alkaa muutto-

tekonurmipintainen jalkapallokenttä (64m x 100m) turva-

operaatio. Valmistuessaan vanhustenkeskus

alueineen, sekä matalamman pulpettikattoisen lämpimän

on lajissaan yksi nykyaikaisimpia Suomessa.

huolto-osan, jossa on pukutilat ja muut tarvittavat aputilat.

Mellunmäen metroaseman korjaus alkaa touko-kesäkuussa Vuonna 1989 valmistuneen Mellunmäen metroaseman lippuhalli uusitaan vuosien 2009–2010 välisenä aikana. Korjaustöiden kustannukset ovat runsaat kolme miljoonaa euroa. Katutasossa läntisen lippuhallin seinät puretaan ja tilalle rakennetaan uusi lippuhalli. Lippuhallin kioski, valvomo sekä yleisökäymälä puretaan ja tilalle rakennetaan uudet. Peruskorjauksen tavoitteena on aseman käytettävyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen.

4


Vetoa ja Voimaa

Mellunkylään 2009–2011

M

ellunkylän ja sen osa-alueiden imago on viime vuosina parantunut. Yksi tekijä tässä kehityksessä on ollut vireä asukastoiminta, jonka tekemällä työllä on saatu aikaiseksi myönteisten asioiden kierre. Edellytykset ja taloudelliset resurssit tälle toiminnalle tarjosi 1990 -luvun puolesta välistä alkaen EU-rahoitteiset Urban I ja II -ohjelmat sekä Lähiöprojekti. Urbanin rahoituksen loppuessa vuonna 2006 nousi esille kysymys, kuinka asukastoiminnan rahoitus turvataan jatkossa. Apuun tuli Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Kulttuuriraide, joka nosti esille jo olemassa olevat palvelut ja hankkeet sekä tiivisti asukkaiden, järjestöjen, paikallisten yrittäjien ja virastojen yhteistyötä niiden edelleen kehittämiseksi. Mellunkylän paikalliset yhteisöt, KontuKeskus ja Mellunmäki-yhdistys, työstivät samanaikaisesti asukastoiminnan mallia koko Mellunkylälle. Asukastoiminnan menestys vaatii, että hallinto uskaltaa antaa asukastoiminnassa huomattavasti enemmän vastuuta paikallisille toimijoille. Paikalliseen asiantuntemukseen on luotettava asukkaiden omia asioita käsiteltäessä. Joulukuussa 2007 käynnistyivät Mellunkylän asukkaiden, paikallisten järjestöjen ja luottamushenkilöiden sekä kaupungin virkamieskunnan väliset keskustelut Mellunkylän kehittämiseksi. Keskeinen tavoite oli vuoropuhelun synnyttäminen niin asukkaiden ja heidän edustamiensa järjestöjen ja luottamushenkilöiden, kaupungin päättäjien ja virkamiesten kesken. Tärkeätä paikallisille toimijoille oli alusta lähtien se, että alueen silloiset ja nykyiset luottamushenkilöt Risto Rautava (Kok), Jouko Malinen (SDP) ja Pekka Saarnio (Vas) sekä myöhemmin Hannele Luukkainen (Kok) olivat aktiivisesti mukana näissä keskusteluissa ja sittemmin myös yhteisissä suunnitteluelimissä. Lukuisten neuvottelujen ja palaverien seurauksena vuoden 2008 aikana syntyi ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hanke, jonka yhtenä päätavoitteena on lähivuosien aikana luoda uudenlainen lähidemokratiamalli Mellunkylään. Lisäksi hankkeen avulla parannetaan alueellista viestintää, kehitetään asukas- ja kulttuuritiloja ja turvataan niiden rahoitus, lisätään maahanmuuttaneiden osallistumismahdollisuuksia sekä kantaväestön ja vähemmistöjen vuorovaikutusta. Tavoitteena on myös kehittää tapahtumatarjontaa ja kohottaa edelleen Mellunkylän kaupunginosan imagoa, edistää alueellista yrittäjyyttä sekä tuottaa kestävää elämäntapaa ja asumista koskevia toiminta- ja palvelumal-

leja. Kaupungin tämänvuotisessa budjetissa hanke on mukana maininnalla, että sen resursointi turvataan. Arvioitu budjetti tälle vuodelle on kaikkinensa n. 200 000 €. Kolmivuotisen hankkeen päämääränä on, että Mellunkylästä rakennetaan pidemmällä aikavälillä entistä vetovoimaisempi esikaupunkialue, jossa lähidemokratialla on vakiintunut asema ja paikallisilla toimijoilla luontevat osallistumismahdollisuudet alueensa kehittämiseen. Kumppanuuspohjaisilla uusilla toimintamalleilla tähdätään alueen viihtyisyyden lisäämiseen sekä resurssien kohdentamiseen asukkaiden tarpeiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kumppanuuksilla vahvistetaan myös yhteisöllisyyttä, kansalaisyhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Alueen palveluita ja toimintoja suunnitellaan yhteydessä lähialueisiin yli kuntarajojen.

Lähidemokratia-mallilla pyritään lisäämään vuorovaikutusta Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda kevyet lähidemokratiarakenteet, jotka tukevat edustuksellista päätöksentekoa ja hallintokuntien (virastojen) työtä. Mallin avulla halutaan lisätä alueen sisäistä vuorovaikutusta, koota erilaisia resursseja sekä hakea tapoja kohdentaa niitä tehokkaasti. Lähidemokratiamallin ytimen muodostaa alueellinen yhteistoimintaryhmä, joka koostuu paikallisista kunnallisista luottamushenkilöistä, hallintokuntien ja asukasjärjestöjen edustajista. Ryhmä on epävirallinen. Ryhmän päätehtävä on koota tietoa alueesta, tukea yhteistä suunnittelua sekä esittää toimenpiteitä alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Varsinaiset päätökset tehdään kaupungin hallinnossa ja järjestöissä. Keskeistä roolia lähidemokratian toteutumisessa näyttelevät aluefoorumit, kansalaisten keskustelutilaisuudet, joiden tarkoituksena on rakentaa alueen asukkaiden ja luottamushenkilöiden välisiä suoria yhteyksiä sekä nostaa esille asukkaiden näkemyksiä alueen kehittämisestä. Foorumeilla on etukäteen sovittu aihe ja niihin kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita ja virkamiehiä. Tämän vuoden kevääksi on suunniteltu neljä foorumia ja aiheina ovat helmikuussa ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hankkeen esittely ohjelmineen, maaliskuussa alueen terveysasiat, huhtikuussa maahanmuuttajien tilanne ja toukokuussa kaupunkisuunnittelu.

5


Asukastilat paikallisten yhteisöjen pyöritettäväksi Viestintä on tärkeä osa hanketta ja tämän johdosta mm. Mellunkylä-lehtien ilmestymiskertoja lisätään. Tänä vuonna lehti ilmestyy ensimmäisen numeron lisäksi vielä loppukeväästä ja syksyllä. Mellunkylän nettisivustoa osoitteessa www.alueportaali.net kehitetään edelleen ja RadioKontula tulee taltioimaan mm. kaikki aluefoorumit nettiin nähtäväksi. Lisäksi tavoitteena on saada kiinteät ilmoitustaulut Kontulan ja Mellunmäen metroasemille asukasjärjestöjen käyttöön. Kulttuuri- ja asukastilat ovat vuorovaikutuksen ja tiedonhankinnan keskuksia. Näitä tiloja ovat mm. Kontupiste (Kontula) ja Mellari (Mellunmäki). ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hankkeen valmistelun yhteydessä saatiin aikaiseksi päätös, jonka seurauksena Mellunmäen asukasja kulttuuritila Mellari siirtyy tänä vuonna MellunmäkiYhdistyksen vedettäväksi. Kontupisteen käytännön asioiden pyörittämisen hoitaa jatkossa FC Kontu. Hankerahoituksen turvin turvataan muutenkin näiden asukastilojen toimintaedellytykset. Ne ovat oleellinen ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hankkeen kokonaisuutta. Maahanmuuttaneiden osallistumismahdollisuuksia suunnitteleva yhteinen työryhmä toteuttaa syksyllä asian tiimoilta ison seminaarin Itä-Helsingissä. Aihe on hyvin ajankohtainen. Mellunkylää on 2000-luvulla tehty tunnetuksi kulttuurin ja tapahtumien kaupunginosina koko seudun mittakaavassa. KontuFestarin ja OstariFestarin lisäksi Mellunkylässä järjestetään tänä vuonna toistamiseen FillariFestari toukokuussa ja uutena tapahtuma EtnoFestari heinäkuussa. Tapahtuman ohjelmaan on suunnitteilla mm. konsertteja sekä ruokakulttuuria eri puolilta maailmaa esittelevä toritapahtuma. Yrittäjyyttä halutaan nostaa esille erillisen yrittäjäpäivän muodossa, joka on tarkoitus järjestää Kontulassa kesäkuussa OstariFestarin yhteydessä.

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -tapahtumakalenteri tammiheinäkuussa 2009 TAMMIKUU Mellunkylä -lehti no1 ilmestyy perjantaina 30.1. HELMIKUU Aluefoorumi maanantaina 2.2. klo 18 Mellarissa, aiheena: Vetoa ja Voimaa Mellunkylään MAALISKUU Aluefoorumi maanantaina 9.3. klo 18 Mikaelin kirkon seurakuntasali, aiheena: Terveysasiat HUHTIKUU Aluefoorumi maanantaina 27.04. klo 18 Kontulan ala-aste, aiheena: Maahanmuuttajien tilanne

Hankkeessa mukana monet toimijat ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hankkeen valmistelussa ja yhteistoimintaryhmässä on ollut mukana useita eri tahoja. Luottamushenkilöistä Risto Rautava, Hannele Luukkainen, Jouko Malinen ja Pekka Saarnio ovat aktiivisesti osallistuneet kokouksiin. Myös Eero Heinäluoma on luvannut osallistua tilaisuuksiin aikataulujen sen salliessa. Virastoista keskeisimmät ovat olleet Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja kulttuuriasiainkeskus. Lisäksi mukana ovat olleet myös Lähiöprojektin (kaupunkisuunnitteluvirasto) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen edustajat. Tärkeä toimija on myös Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen 4V-hanke. Mellunkylän järjestöistä yhteistoimintaryhmässä istuvat tällä hetkellä mm. Mellunmäki-Yhdistyksen ja KontulaSeuran puheenjohtajat sekä FC Konnun ja Kontukeskuksen edustajat. Hankkeen osa-aikaisena koordinaattorina toimii Urban -ohjelmasta tuttu Eeva-Liisa Broman.

6

TOUKOKUU Mellunkylä -lehti no2 ilmestyy perjantaina 8.5. NettiTV: KesäSpecial 8.5. Eurooppa -päivä lauantaina 9.5. Aatteiden Teltta Kontulan ostarilla FillariFestari 15.-16.5. Mellunkylässä Aluefoorumi maanantaina 25.5. klo 18 Vesalan yläaste, aiheena: Kaupunkisuunnittelu KESÄKUU Yrittäjäpäivä perjantaina 12.6. OstariFestarin yhteydessä HEINÄKUU EtnoFestari lauantaina 18.7. Kontulan ostarilla lisätietoa: www.alueportaali.net


Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

KEVÄÄN ALUEFOORUMIT Maanantaina 2.2.2009 klo 18.00 Asukas- ja kulttuuritila Mellarissa, osoitteessa Korvatunturintie 2

MITÄ VUOSI 2009 TUO TULLESSAAN MELLUNKYLÄÄN? Esittelyssä ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hanke ja Mellunkylän tapahtumakalenteri 2009. Tilaisuuden vetää Raine Manninen. Paikalla Mellunkylässä asuvat kaupunginvaltuutetut. Tilaisuuden päätteeksi asukkaiden kyselytunti alueen ajankohtaisista asioista. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Maanantaina 9.3.2009 klo 18.00 Mikaelin kirkon seurakuntasalissa, osoitteessa Emännänpolku 1

MELLUNKYLÄN TERVEYSFOORUMI

Asialistalla Mellunkylän terveyspalvelut. Paikan päällä terveyslautakunnan puheenjohtaja Jouko Malinen, kaupungin virkamiehiä ja muita mellunkyläläisiä päättäjiä. Tilaisuuden päätteeksi asukkaiden kyselytunti alueen ajankohtaisista asioista. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Maanantaina 27.4. klo 18.00 Kontulan ala-asteella, osoitteessa Rintinpolku 4

MAAHANMUUTTANEIDEN TILANNE VUONNA 2009 Aiheena ajankohtaiset maahanmuuttaja-asiat Itä-Helsingissä. Mukana useita asiaan perehtyneitä kaupungin ja järjestöjen edustajia sekä Mellunkylän päättäjiä. Tilaisuuden päätteeksi asukkaiden kyselytunti alueen ajankohtaisista asioista. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Maanantaina 25.5 klo 18.00 Vesalan ylä-asteella, osoitteessa Sakara 5

KAUPUNKISUUNNITTELUA MELLUNKYLÄSSÄ

Tilaisuuden aluksi kaupunkisuunnitteluviraston asukastilaisuus Kontulan keskuksen täydennysrakentamisesta. Esittelyssä myös Mellunmäen keskustan suunnitelmat ja kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renesanssi -hanke. Mukana kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava ja muita Mellunkylän päättäjiä. Tilaisuuden päätteeksi asukkaiden kyselytunti alueen ajankohtaisista asioista. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Tilaisuudet järjestää Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke. Lisätietoa: www.alueportaali.net Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

7


Taantuma ei vielä synkistä valtuutettuja Helsingin kaupunginvaltuustoon valittiin lokakuun vaaleissa neljä mellunkyläläistä: kokoomuksen Risto Rautava ja Hannele Luukkainen, SDP:n Eero Heinäluoma ja Vasemmistoliiton Pekka Saarnio. Nelikko uskoo kaupungin voivan omilla toimillaan lieventää taantumasta lamaksi kääntymässä olevan laskusuhdanteen vaikutuksia. Valtuutetut näkevät vuoden alussa käynnistyneen Vetoa & Voimaa Mellunkylään -hankkeen tarjoavan uusia mahdollisuuksia kaupunginosan kehittämiseen. Risto Rautava ei halua lähteä ennakoimaan taantuman vaikutuksia Mellunkylässä, ”koska asiantuntijatkin kuvaavat tällä hetkellä taloustilannetta sanoilla ’kuin sumuun katsoisi’”. Kaupungin investointibudjetti on hänen mukaansa erittäin suuri ja osa rahoista tulee myös Itä-Helsinkiin. -Hyvä konsti lieventää taantuman vaikutuksia myös idässä on se, että investoinneista ei karsita, tiivistää Rautava. Hannele Luukkainen ei usko kaupungin tekevän paniikkijarrutusta ja laativan tiukkoja säästöohjelmia. -Kaupungin virkamiesjohdolla ja valtuutetuilla on oltava tuntosarvet valppaina ja työkalupakki valmiina, jotta voimme minimoida taantuman ja mahdollisen laman haitat myös Mellunkylässä. Luukkainen näkee kaupungin voivan lieventää taantumaa aientamalla suunniteltuja investointeja ja muuttamalla hankkeiden kiireellisyysjärjestystä. -Kontulan keskuksen rakentaminen mukaanlukien konserttisali ostarin viereiseen kallioluolaan olisivat oivallisia hankkeita, joita täytyy nyt lähteä puskemaan eteenpäin. Eero Heinäluoman mukaan vaikeina aikoina valtion ja kuntien on mahdollista ottaa enemmän vastuuta kuin kotitalouksien. Julkinen valta voi vähän velkaantuakin, jos se korkeasuhdanteessa toimii vastuullisesti ja lyhentää velkaa. -Helsingillä on vahva talous ja mihinkään paniikkijarrutuksiin ei ole aihetta. Peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja koulu on hoidettava mallikkaasti kaikissa oloissa. Jos taantuma jatkuu, ovat tinkimislistalla ensin uudet palvelut. Heinäluoman mielestä valtion pitäisi sisällyttää elvytyspakettiinsa vahva kuntaosuus esimerkiksi tukemalla kuntien investointeja 10 prosentin porkkanarahalla. Hänen mukaansa tarvitaan Helsingin kaupungin aktiivisuutta ja yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta pakettiin tulee rakentamisratkaisuja myös Itä-Helsinkiin.

8

Kontulan keskuksen kiirehtiminen sopii Heinäluoman mielestä hyvin puoluerajat ylittäväksi esitykseksi. Hän pitää tärkeänä myös ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen mahdollistamista Itä-Helsingissä. Helsingin energian Helsingin Energian konttoritoiminnot voisi Heinäluoman mielestä siirtää ”tänne itään”, mikä toisi säästöä vuokrakustannuksissa. Pekka Saarnio on varovaisen toiveikas talouden suhteen ja veikkaa Mellunkylän säilyvän melko ”kuivin jaloin”. Hän uskoo Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen auttavan osaltaan aluetta. Saarnio pitää mahdollisena, että kaupunki voisi kiirehtiä Kontulan keskuksen rakentamista.

Lautakuntien näkymiä Väestöpohjan perusteella Mellunkylästä olisi voinut lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa mennä helposti läpi kuusikin valtuutettua. Pienen aliedustuksen vastapainoksi mellunkyläläiset saivat kaupungin luottamuselimissä hoitoonsa raskaan sarjan tehtäviä. Risto Rautava toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana ja vetää kokoomuksen valtuustoryhmää. Hannele Luukkainen johtaa tarkastuslautakuntaa ja on ryhmän toinen varapuheenjohtaja. Eero Heinäluoma saa johtoonsa Uudenmaan maakuntavaltuuston. Vasemmistoliiton Pekka Saarnion johdettavaksi tulee pelastuslautakunta. Lisäksi valtuuston ulkopuolelle jäänyt SDP:n Jouko Malinen johtaa terveyslautakuntaa. Risto Rautava arvioi kaupunkisuunnittelulautakunnalla riittävän työtä mm. Östersundomin alueen ja liikenneyhteyksien suunnittelussa. Täydennysrakentamiseen on hänen mukaansa etsittävä paikkoja varsinkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta. Myös Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Keski-Pasilan asemakaavoitus ovat seuraavan neljän vuoden aikana keskeisiä. Asialistalla on myös pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimisen aloittaminen. Hannele Luukkainen toteaa johtamansa tarkastuslautakunnan toiminnan olevan täysin luottamuksellista toukokuussa tapahtuvaan arviointikertomuksen julkistamiseen. Lautakunta käy läpi kaikki kaupungin toiminnot, eikä kaupunginhallituskaan voi muuttaa sen tekemiä päätöksiä. Lyhyesti sanottuna elimen tehtävänä on valvoa, että valtuuston tahto toteutuu. Siten mm. kaupungin tarjoamat palvelut ja tasavertainen saatavuus eri alueilla ovat tarkkailun kohteena.


Pekka Saarnio Eero Heinäluoma

Hannele Luukkainen Risto Rautava

Pelastuslautakunnan on Pekka Saarnion mukaan keskityttävä pelastuslaitoksen toiminnan ja pelastuspalvelujen korkean tason ylläpitämisen ja kehittämiseen. Hän mainitsee Helsingin ja Suomen olevan huipputasolla sydän- ja verenkiertoelimistön äkillisten sairaskohtausten hoidossa. Esimerkiksi nopea liotushoito säästää hoitopäiviä ja helpottaa kuntoutusta. Saarnion mielestä myös paloturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä huomiota. Eero Heinäluoma toteaa maakuntakaavan luovan edellytykset koko alueen kehittämiselle, uusille työpaikoille ja hyvälle ympäristölle. Hänen mukaansa koko Uusimaa ja etenkin pääkaupunkiseutu tarvitsevat pärjätäkseen uudenlaista yhteistyöhenkeä. Östersundomin alueen suunnittelun osana Helsingin kaupunki joutuu päättämään, mistä metroa jatketaan itään. Risto Rautava ei halua ottaa vielä lopullista kantaa metrolinjaukseen, vaikka pitääkin tällä hetkellä outona, ”jos ratkaisu olisi joku muu kuin metron jatkaminen Mellunmäestä itään”. Hannele Luukkainen sanoo kannattavansa linjausta Kontulan ja Mellunmäen kautta reitin lyhyyden ja edullisuuden vuoksi. Hän arvioi ratkaisun takaavan Myllypuron, Kontulan ja Mellunmäen asemien parantamisen ja liikennepalveluiden lisäämisen koko Mellunkylän alueella.

Eero Heinäluoma ei ole vielä ratkaissut omaa kantaansa asiaan: ”En ole vielä nähnyt eri vaihtoehtojen arviointia”. Pekka Saarnio pitää luontevimpana Mellunmäestä alkavaa linjausta. Hän muistuttaa, ettei metron jatkamista Vuosaaressa vilkkaalle satama-alueelle saa kuitenkaan unohtaa.

Uussuomalaiset otettava huomioon Mellunkylän asukkaista yli 16 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, mikä asettaa omat vaatimuksensa julkisille palveluille. Tärkeässä asemassa kotouttamisessa ovat päivähoito- ja koulupalvelut. Risto Rautavan mukaan alueella on pätevä henkilöstö niin kouluissa kuin päivähoidossakin. Hänen mukaansa kaupunki suuntaa lisää resursseja alueille, joilla on keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. Aikuisväestön osalta Rautava näkee sekä työväenopiston että kesäyliopiston roolin kasvavan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutuksessa. Hannele Luukkainen toteaa kaupungin valinneen linjakseen ”positiivisen diskriminaation” eli lisäsatsaukset alueille, joilla esiintyy erityisongelmia. Maahanmuuttajien kotouttaminen edellyttää liki kaksinkertaisia resursseja kantaväestöön nähden. Päivähoitoon ja perusopetukseen onkin Luukkaisen mukaan osoitettava ylimääräisiä voimavaroja niille alueille, joilla on paljon maahanmuuttajia.

9


Kolumni Tänä vuonna valmistuva Kontulan vanhustenkeskus on kaupungin suurinvestointi Mellunkylän alueella. Julkisesta rakentamisesta toivotaan apua myös laman vaikutuksien lieventämiseksi.

Kaupungin määrärahoja jaettaessa tulee Eero Heinäluoman mukaan ottaa huomioon, että idässä ulkomaalaistaustaisten suuri määrä lisää palveluiden tarvetta. Henkilökunnan määrästä ja työntekijöiden jaksamisesta on huolehdittava myös niukan talouden aikana. Pekka Saarnion mielestä uussuomalaisten kotouttamisessa ei ole kyse vain Mellunkylästä, vaan koko kaupungin väestöstä. Lapset ovat hänen mukaansa avainasemassa, sillä he omaksuvat uutta herkästi. Kuitenkin suomenkielen ”syvällinen omaksuminen on avain kaikkeen” myös aikuisväestöllä.

Vetoa ja voimaa herättää innostusta Risto Rautava luonnehtii hankkeessa olevan kyse ensinnäkin yhteisöllisyyden lisäämisestä. Hän odottaa siltä kuitenkin konkreettista toimintaa ja tuloksia. -Hanke lisää varmaan koko alueen turvallisuutta ja parantaa sen imagoa. Ja hienoa, että tässä on sydämellään mukana asukasyhdistykset, alueen monia muita järjestöjä, virkamiehiä, seurakunta ja kunnallisia luottamushenkilöitäkin. Olen todella innoissani tästä hankkeesta. Syksyllä 2008 Kontulaan muuttanut Hannele Luukkainen luonnehtii hanketta ”todella kiehtovaksi”. Hän kertoo osallistuneensa aiemmalla asuinalueellaan Maunulassa yhteissuunnittelu- ja aluefoorumihankkeisiin. Eero Heinäluoma toivoo hankkeen parantavan alueen palveluita ja luovan hyvää yhteishenkeä alueelle. Pekka Saarnio kertoo odotustensa olevan suuret. Hän uskoo hankkeen voivan tuottaa tuloksia ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää laajemminkin, kun pääkaupunkiseudun kaupungit tai osa niistä mahdollisesti yhdistyvät. -Lähidemokratian kehittäminen on laajenevan kaupunkikokonaisuuden oloissa tärkeää.

10

Nyyhkiäkö laman alla? Taantumaa tyrkkää, lamaakin lykkää. Nordean pääekonomisti laskee sadantuhannen työpaikan katoavan lähivuosina. Pelkoa pukkaa vähemmästäkin, sillä Itä-Helsingissä ei ole kaikilta osin toivuttu 1990-luvun suuren laman vaikutuksista. Työttömyyden lähtötasokin on korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Laman partaalla katseet kääntyvät helposti vielä jokin aika talouselämän näkökulmasta muinaisjäänteenä pidetyn julkisen vallan suuntaan. Mellunkylän alueen valtuutetut varovat ymmärrettävästi lupaamasta isoja rahoja elvytykseen. Toivoa sopii, että valtuutetut jaksavat viedä alueen hankkeita yhteistuumin eteenpäin. Edellytykset tähän ovat olemassa. Vuoden alussa alkaneen Vetoa & Voimaa Mellunkylään -hankkeen käynnistäminen on ainakin koonnut paikalliset poliitikot uudella tavalla yhteen. Laman alla nyyhkiessä ei saa unohtaa uussuomalaisia. Huonoista ajoista huolimatta kaupungin on kyettävä huolehtimaan ero puolilta maailmaa Suomeen tulleiden kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Jo oman etunsa nimissä. Juurettomiksi jääville yhteiset pelisäännöt eivät ole tärkeitä. Paikkansa yhteiskunnasta löytänyt voi sen sijaan tuoda uusia ajatuksia ja viedä kehitystä eteenpäin. Usein unohdetaan, että panostukset esimerkiksi päiväkoteihin ja koulutukseen tukevat myös kantasuomalaisten syrjäytymisvaarassa olevaa jälkikasvua. Kaikelle nuorelle väelle on muutaman vuoden kuluttua kysyntää. Joskus koittavalla nousukaudella odottaa uudenlainen työvoimapula, kun suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Jouko Kokkonen


• TI • PE • LA alk. klo 21

KARAOKE

– idän parhaat laulut – – yli 2500 suomalaista laulua

– INTERNET – CANAL+ – FORMULAT – TV:t 61’’ ja 50’’ RAVINTOLA

LÄNSITUPA Kuulakuja 5, 01280 Vantaa puh. (09) 340 5015

AVOINNA: • su – to 9 – 01 • pe – la 9 – 03

• päivittäin vaihtuva lounas klo 10.30 - 15 • laaja ala carte -lista, jokaiseen annokseen kuuluu salaattipöytä, talon oma leipä ja levite • erikoisviikkoja • lapsille oma leikkipaikka • kesällä 100 paikkainen terassi Lämpimästi tervetuloa !

Kontulan Ostoskeskus puh. 020 7424 700 www.helmigrilli.com

Autolla parkkihalliin

Helmi Grilli

ma-to 10.30-21, pe 10.30-22, la 12-22, su 13-20


Dingo 2008

Dingon Neumann asuu Mellunmäessä Dingo on jäänyt suomalaisen kevyen musiikin historiaan yhtenä kaikkien aikojen suosituimmista kotimaisista yhtyeistä. Yhtyeen keulakuva on alusta alkaen ollut Pertti ”Nipa” Neumann ja hänet tunnetaan Dingon laulajana, säveltäjänä ja sanoittajana. Dingosta, Neumannista ja hänen urastaan on viimeisten vuosikymmenten aikana kirjoitettu palstatolkulla artikkeleja ja tehty tuntikaupalla radio- ja televisioohjelmia. Harvemmin näissä jutuissa on kuitenkin on tullut esille, että tänä vuonna pyöreät 50 vuotta täyttävä, Porissa syntynyt artisti on asunut vaimonsa kampaaja Diana Neumannin ja kahden lapsensa kanssa viimeiset vuodet ItäHelsingin Mellunmäessä. Tapasimme tammikuussa sympaattisen Neumannin Mellunmäessä sijaitsevassa asukasja kulttuuritila Mellarissa, jossa juttelimme hänen elämästään, Dingosta ja tämänvuotisista suunnitelmistaan.

12

Dingo 1984


Dingon hulluista vuosista ”Dingo syntyi vuonna 1983, mutta sitä edelsi trio joka kasvoi viisimiehiseksi bändiksi. Teimme silloin demon, jota yritimme tarjota eri levy-yhtiöille. Tie oli aika ohdakkeinen, kunnes viimeinen oljenkortemme Fazer Finnlevy päätti kiinnittää Dingon. Ensimmäinen singlemme oli vuonna 1984 tammikuussa ilmestynyt ”Sinä ja minä” ja siitä homma lähti liikkeelle. Biisi osallistui Levyraati -ohjelmaan televisiossa ja voitti sen. Huhtikuussa -84 sitten julkaistiin esikoisalbumi ”Nimeni on Dingo” ja seuraavana vuonna albumi ”Kerjäläisten valtakunta”, joka myi viikon aikana 125 000 kappaletta. Nuo ajat olivat todellakin yhtä mylläkkää. Vuosina 1984–86 olimme lähes kolme vuotta olimme tien päällä ja parhaimmillaan keikkoja oli kolme päivässä. Sitä aikaa voisi kuvailla kolmen vuoden avioliitoksi bändin kanssa”, Neumann kertoilee Dingon kultaisista ja kuluttavista vuosista 80-luvulla.

Soolourasta

Mellunmäestä ”Tapasin vaimoni viime vuosikymmenen lopussa ja asuimme silloin täällä Mellunmäessä yksiössä Ounasvaarankujalla kolmisen vuotta. Tämän jälkeen vuonna 2002 lähdimme Poriin katsomaan, miltä mun kotikulmat näyttää. Muutaman Porin-vuoden jälkeen päätimme osittain mun töitteni takia muuttaa takaisin stadiin ja Mellunmäkeen, josta oli jäänyt hyvät muistot. Vaimoni odotti ensimmäistä lastamme, joten etsimme isompaa asuntoa alueelta ja löysimme mukavan kerrostaloasunnon tuosta läheltä. Lisäksi se, että anoppini ja vaimoni mummo asuivat täällä lähistöllä, helpotti osaltaan arkielämäämme ja lasten hoitoa”, Neumann muistelee ja jatkaa: ”Tämä on sopiva ympäristö lapsiperheille, täällä on hyvät päiväkodit ja mitä parhaimmat kulkuyhteydet stadiin metron johdosta. Ja pääsehän täältä myös autolla kätevästi liikkumaan.”

”Dingon hajottua syksyllä 1986 ilmestyi mun ensimmäinen soololevyni ”Albion”. Vuonna 1989 oli vuorossa”Kotiinpaluu” ja vuonna 1992 ”Tähti ja meripoika”, jolloin julkaistiin myös saman niminen omaelämäkertakirjani. Dingon kanssa teimme ensimmäisen comebackin vuonna 1993 ja toisen comebackin vuonna 1998. Siinä välissä tein sooloalbumin ”Nimeni on Neumann”. Vuodesta 2004 olemme keikkailleet Dingon kanssa jälleen. Teimme tuolloin levyt ”Via Finlandia” ja ”Purppuraa”. Viimeisin levymme ”Humisevan harjun paluu” ilmestyi viime syksynä. Sen tekemisessä mulla oli pirun hyvä fiilis. Syksyllä julkaistiin myös tribuuttilevy ”Melkein vieraissa – Nimemme on Dingo”, jossa biisejämme esittivät mm. Jenni Vartiainen, Negative, Anssi Kela, Topi Sorsakoski, Lordi, Apulanta, Remu ja Jean S – muista puhumattakaan. Olin mukana tuotannossa ja oli todella hienoa kuulla tutuista biiseistä uusia tulkintoja. Levynteon yhteydessä kävi myös ilmi, kuinka merkittävä tekijä Dingo on ollut monelle suomalaiselle musiikintekijälle”, Neumann kertoo.

Tästä vuodesta ”Olen todella tyytyväinen nykyiseen kokoonpanooni. Siinä on nuorta vertaa ja energiaa. Keikkoja riittää ja uusiakin hankkeita on tänä vuonna tiedossa, mm. kirja Dingosta ja mahdollinen yhteistyö merkittävän ulkomaisen artistin kanssa”, Neumann vihjaisee salaperäisesti ja jatkaa: ”Olen suhteellisen tyytyväinen mies. On vaimo ja lapset sekä ollaan terveitä. Minulle on edelleen tärkeätä luoda uutta, hyvää musaa ja tehdä sopivasti keikkoja. -Vaikka ikää on tullut lisää, yritän kuitenkin pitää itseni liikkeessä.”

13


Mellunmäen Mellari – lähipalvelua parhaimmillaan Kevättalvella 2006 mellunmäkeläiset yhdistykset ja seurakunnat tekivät kaupungille aloitteen uudenlaisen asukastilan aikaansaamisesta Mellunmäen ostoskeskukseen, Korvatunturintie 2:een. Kaupunginjohto otti myönteisen kannan aloitteeseen ja hallinnossa tehtiin tarvittavat päätökset jo muutaman viikon sisällä. Hanke päätettiin toteuttaa ylimääräisenä projektina. Päättäjät osoittivat täten kiitettävää joustavuutta. -Toisaalta oli ilmiselvää, että Mellunmäen palvelut olivat todella vähäiset verrattuna muihin lähiöihin. Näin pääsi alkuun ”kulttuuriostariksi” nimetty hanke, jonka ensimmäinen vaihe on Mellari. Tavoitteena oli alusta alkaen luoda uudenlainen asukas- ja kulttuuritila. Mukaan haluttiin paikallisten toimijoiden lisäksi useita hallintokuntia. Alussa olivat mukana kulttuuriasiainkeskus, työväenopisto ja kirjasto. Kaupunginkirjasto tosin ryhtyi pian mellunmäkeläisten iloksi ajamaan Mellunmäen omaa kirjastoa metroaseman viereen tulevaan kauppakeskukseen. Uusi asukastila päätettiin remontoida ostoskeskuksen alekertaan mellunmäkeläisille rakkaan entisen Mellukertsin tiloihin, joissa toimi tuolloin kirpputori. Suunnittelutyöryhmässä oli vahva edustus alueen yhdistyksistä. Työ eteni ripeästi ja alkukesästä 2007 oltiin valmiita aloitta-

14

maan remontti. Työt pääsivät kuitenkin alkuun vasta saman vuoden lokakuussa. Kaupungin tilakeskus hoiti remontin yhdessä HKR:n kanssa. Rahoittajina remontissa olivat lähiörahasto ja tilakeskus. Mellunmäki-Yhdistys puolestaan hankki tilaan suurimman osan kalusteista ja teki muutenkin runsaasti talkootöitä. Remontti valmistui helmikuussa 2008.

Toiminta käynnistyi ripeästi Mellarissa, jonka nimen paikka sai yleisöäänestyksen tuloksena, alkoi toiminta heti, kun remontoijat olivat poistuneet. Mellunmäki-Yhdistys, partiolippukunta Helsingin Kotkat ja työväenopisto olivat ensimmäiset toimijat. Päävuokralainen Kulke aloitti toimintansa maaliskuussa osa-aikaisen toiminnanjohtajan johdolla. Samassa kuussa käynnistyivät myös kahvila Edenin toiminta ja liikuntaviraston jumppa. Mellupisteen tietokoneet saatiin vähitellen toimintaan kevään aikana. Jo ennen remontin valmistumista oli päästy sopimukseen sosiaaliviraston mukaantulosta. Vammaisten päivätoiminta-hanke ja maahanmuuttajaäitien kielikoulutushanke päätettiin sijoittaa uuteen asukastilaan. Yhtä arvokas yhteistyökumppani Mellariin saatiin huhtikuussa, kun monivuo-


tinen 4V-hanke vuokrasi tukikohdan Mellunmäki-yhdistyksen isännöimistä tiloista ja aloitti toiminnan Mellarissa. Hiljaisten kesäkuukausien jälkeen uuden asukastilan käynnistäminen sai tuntuvasti lisävauhtia syyskuussa, kun työväenopisto aloitti toiminnan yli kahdellakymmenellä kurssilla. Heti alkusyksystä alkoivat myös yhdistykset ja taloyhtiöt järjestämään runsaasti kokouksia ja muita tilaisuuksia.

Mellaria kehitetään koko ajan Kymmenen toimintakuukauden jälkeen toiminta on vakiintunut ja asukastilassa käy päivittäin tai viikoittain kohtuullisen paljon asukkaita. Mellarin toimintaa uudistetaan koko ajan. Vuoden 2008 joulukuussa saavutettiin hallintokuntien ja Mellunmäki-Yhdistyksen kesken yhteisymmärrys siitä, että Mellarin ja myös Mellupisteen johtamisesta ja koordinoinnista alkaa huolehtia asukasyhdistys. Muutos astuu voimaan asteittain kevään 2009 kuluessa. Uudistuksen myötä asukastila saa kokopäivätoimisen koordinaattorin ja lisää työvoimaa. Näin saadaan korjatuksi käynnistysvaiheen puutteita kuten liian vähäistä tiedotustoimintaa ja markkinointia. Toimintaa kehitetään vielä nykyistäkin asukasläheisemmäksi. Asukkaat ovat toivoneet mm. konserttien, tanssitilaisuuksien ja perhejuhlien järjestämistä tässä asukkaiden

yhteisessä olohuoneessa. Niitä ryhdytään järjestämään jo kevään aikana. Vuoden 2009 alkupuolella on tulossa myös lisää toimijoita mm. Kassandra-yhdistys. Uusi hallintokuntakin aloittaa, kun nuorisotoimi sijoittaa tilaan kaksi työntekijää.

Yhdistyksellä myös omia tiloja Mellarissa Mellunmäki-Yhdistys saa alkuvuodesta valmiiksi remontit omassa 260 neliön tilassaan, mikä toimii samalla myös Mellarin reservitilana. Kokoushuoneiden lisäksi asukkaiden käyttöön on tulossa mm. puutyöpaja ja pienkoneiden korjaustila. Kulttuuriostari-hankkeen toisen vaiheen valmistelu on myös käynnissä. Ostarin suurta aulaa aiotaan uudistaa, niin että se soveltuu kokousten pidon lisäksi myös kulttuuritoimintaan. Konsertteja, teatteriesityksiä ja näyttelyjä voidaan näin järjestää tuossa moneen käyttöön sopivassa tilassa.

Yhteistyö on sujunut hyvin Huolimatta erilaisista toimintakulttuureista Mellarissa on tultu suhteellisen hyvin toimeen. Tietysti sielläkin on kuultu byrokraattien mielilauseita: ”Ei voida tehdä – ei ole voimavaroja. Ei ole tehty ennenkään. Ei käy päinsä.” Yhteistoiminta on kuitenkin kasvattanut joustavuuteen ja luoviin ratkaisuihin. Kokemukset hallintokuntien keskeisestä ja niiden sekä yhdistysten välisestä yhteistyöstä ovat olleet lupaavia.

Malliksi muillekin?

Pertti Lampi on Mellunmäki-Yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on ollut keskeinen hahmo Mellarin toteutuksessa ja muissakin Mellunmäkeen liittyvissä asukasasioissa.

Kokemukset Mellarin mallista ovat olleet varsin positiivisia. Veronmaksajien rahat tulevat tehokkaasti käytetyiksi, kun toimitaan samoissa tiloissa eikä jokainen toimija rakenna tai vuokraa omia tilojaan. Asukkaat ovat tyytyväisiä, kun mahdollisimman paljon toimintaa on samassa paikassa ja kävelymatkan päässä omasta asunnosta. Heidän on helppo tulla mukaan toimintaan. Yhteistyökumppaneilta tämä malli vaatii vanhoista toimintakaavoista luopumista ja luovuutta sekä todellista halua yhteistoimintaan. Tarvitaan todellista kumppanuutta. Enää ei voida toimia siten, että esim. jonkin viraston edustajat sanelevat, mitä paikallisella tasolla tehdään. Mellarin toimintamalli sopii toteutettavaksi missä tahansa lähiössä. Tarvitaan vain paikallista aktiivisuutta ja tahtoa kumppanuuteen. Näin saadaan aikaan vaihtoehto palvelujen liialle keskittämiselle suuriin keskuksiin. Tutkimusten mukaan asukkaat haluavat nimenomaan lähipalveluja. Lisäksi lähipalveluista jää pienempi ekologinen jalanjälki. Mellarin esimerkki osoittaa, että kaikki on mahdollista, kunhan toimeen tartutaan. Pertti Lampi

15


Kontupiste Kontupisteessä asiakkaat saavat henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta tietotekniikasta sekä Internetin palveluista ja sähköisestä viestinnästä kurssien ja henkilökohtaisen opastuksen muodoissa. Kontupiste on paljon muutakin kuin 11 tietokonetta ja editointipiste. Kontupisteen seinät toimivat galleriana, iltaisin tila muutetaan luokkahuoneeksi kursseja varten, tilan takaosa toimii esiintymislavana ja sali kokoushuoneena. Kontupisteestä saa myös tietoa alueen kulttuuritarjonnasta, urheilutapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Veikkauspisteestä voi ostaa lippuja kulttuuri- ja urheilutapahtumiin.

Kontupiste palvelee sinua Kontulan Ostarilla arkisin klo 10–18, lauantaisin klo 10–17. Tervetuloa!

Terveisiä RadioKontulasta! RadioKontula on Mellunkylän alueella paikallisin voimin toimiva kaupunginosaradio, joka näkyy ja kuuluu netissä. Oikeastaan kyseessä siis onkin näköradio. Olemme vuoden 2008 aikana tuottaneet lähes 30 ohjelmaa ja niiden aiheena ovat olleet Mellunkylän alueen tapahtumat, kuten Kontufestarit, Kulttuuritila Mellarin avajaiset, HYL:n 100 vuotisjuhlat ja Ostarifestarit. Myös yleishyödyllisiä aiheita on käsitelty, kävimme Mellunkylän pelastusasemalla vierailulla ja lähipoliisin työstä alueellamme kävi kertomassa Outi Säilä. Kontupersoona-sarjasta on kahdesta henkilöstä nähtävillä ohjelmaa, Waltteri Immosesta ja Eeva Aaltonen-Sorsasta, jälkimmäinen siis on Remun äiti. Tätä sarjaa jatkamme uudenkin vuoden aikana. Vuoden 2008 helmi oli kansainvälisyyttä ohjelmiimme tuonut lauluntekijä Ken Hensley, Uriah Heep-konkari ja tänä päivänä myös hädänalaisten auttaja nykyisestä kotimaastaan Espanjasta käsin. Hänestä on Radio Kontulan tekemiä ja täten hyvin harvinaisia live-tallenteita sivuillamme , suosittelen katsomaan vaikkapa Lady In Black-taltioinnin... Tai The Wizard saattaisi olla myös näkemisen arvoinen, puhumattakaan rennosta ja iloisesta jutustelusta musisoinnin lomassa. Toki RadioKontulasta löytyy vielä paljon, paljon muitakin ohjelmia, nämä ovat tässä esimerkkeinä ja parhaan käsityksen asiasta saat, kun käyt itse katsomassa!

16

Tähän uuteen vuoteen tulee myös uusia tuulia: tarkoitus on ottaa mukaan toimintaan alueella olevia kouluja, järjestöjä ja erilaisia yhdistyksiä. Heidän kanssaan tuotamme ohjelmia kaikkien teidän katsottavaksi ja kuunneltavaksi. Tiedossa on siis entistä kattavampi läpileikkaus alueemme elämästä, sitä on todella mielekästä tehdä ja toivon kovasti, että nämä ohjelmat antavat teille viihdyttäviä hetkiä. Elokuvan tekoa opiskeleva Aleksi Neuvonen tulee tekemään RadioKontulasta lyhyen dokumenttielokuvan kevään 2009 aikana. Blogisivuilta voi kätevästi seurata niin dokumentin edistymistä kuin muitakin asioita joita RadioKontulan ympärillä tapahtuu. Tulemme haastattelemaan ihan tavallisia ihmisiä, alueemme persoonallisia tyyppejä, jatkamme tapahtumien seuraamista ja kerromme ajankohtaisia asioita teille, yleisömme, innolla ja ilolla ihan koko vuoden... Teiltä emme odota muuta kuin aktiivisuutta ohjelmien katselussa ja palaute silloin tällöin saattaisi myös töniä meitä eteenpäin, kiitos viime vuodesta ja pysykää mukana! Ystävällisesti teidän Tiina Salo

www.radiokontula.blogspot.com www.alueportaali.net www.floobs.fi


Netti ABC

Ulos eristyneisyyden kehästä Suomen poliittinen järjestelmä pohjautuu pitkälle viime vuosisadan alun kansanliikkeisiin. Merkittävimmät puolueet ovat niiden jälkeläisiä. Sanomaa julistettiin kansankokouksissa toreilla, kouluissa, työväen- ja maamiesseurojen taloissa sekä laajemmin tuloaan tekevässä lehdistössä. Ilman viestintää ei olisi ollut liikkeitäkään. Olojen kohentaminen oli eri sosiaalisten ryhmien kollektiivista visiointia ja toimintaa. Ristiriitojen sovittelussa ei kyllä aina onnistuttu. Vuosisadan lopulla yhteisöllisyys alkoi rapautua osana kaupungistumista ja tuotannollisia muutoksia. Puolueet alettiin mieltää osaksi valtiokonetta. Julkinen sektori alkoi ottaa aikaisemmin kansalaisyhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä. Televisio ja radio edesauttoivat elämänpiirin pirstaloitumista kotien sisään. Elämäntapa privatisoitui. Viestintä on jatkanut mullistumistaan vuosituhannen vaihteeseen tultaessa. Sähköisen verkon kautta vuorovaikutteinen kommunikointi on tullut kaikkien ulottuville. Se tosin edellyttää myös uudenlaista lukutaitoa, Agricolan ABC-kirja ei enää riitä. Parhaiten sähköistä verkkoa on hyödyntänyt talouselämä, mutta myös muut erilaisista aihepiireistä kiinnostuneet tahot ovat päässeet tarttumaan siellä toisiinsa. Myös alueiden kehittäjille verkko antaa loistavan välineen yhdistää toimijoita, joiden edut liittyvät paikalliseen hyvinvointiin. Liikkeelle lähtö on tosin ollut verkkaista, koska yhteinen intressi on alueilla vaikeammin hahmotettavissa ja poterot syviä... Monen toimijan pelikentällä tarvitaan aina myös veturia eikä sitä ole aina löytynyt helposti.

Aikaisemmin, kun kaupunginosiin kaivattiin parannuksia, oli tapana esittää ehdotukset kaupungille ja jäädä odottamaan mitä tapahtuu. Koska veroeurot eivät riitä kaikkeen, pyritään nykyään kumppanuuteen. Silloin hankkeista etua saavat tuovat yhteiseen kekoon oman panoksensa ja pääsevät myös vaikuttamaan lopputulokseen. Panokset voivat olla monenlaisia: rahaa, työtä, tietoa, palveluita… Tämä edellyttää alueen sisäistä kommunikaatiota ja viestintää – verkostoitumista ja erilaisten hyötyjen tunnistamista. Eristyneisyyden kehän murtaminen on työlästä, mutta tuoreita esimerkkejä löytyy vaikkapa asunto-osakeyhtiöiden yhteiskorjaushankkeista. Onnistuessaan yhteistyö lisää alueen omavaraisuutta ja vähentää projekteille tyypillistä kierteenomaista riippuvuutta ulkopuolisesta tuesta. Ehkä tässä on myös aineksia kansalaisyhteiskunnan uudelle tulemiselle, kollektiiviselle oma-aloitteellisuudelle. Tältä pohjalta olemme olleet rakentamassa myös Kulttuuriraide-verkostoa. Seuraaville sivuille on koottu hyödyllistä tietoa internetin avarasta maailmasta, kiinnostavien ja hyödyllisten linkkien muodossa. Kukaties ne antavat virikkeitä myös alueen omien viestintäsovellusten kehittelylle jatkossa. Ideoita tai kysymyksiä asian tiimoilta voi esittää vaikka Kontupisteen ja Mellupisteen henkilökunnalle. Ari Tolvanen, Helsingin kulttuurikeskus ari.tolvanen@hel.fi

Netin ABC Koonnut: Paavo Kytölä

Google-hakukone www.google.fi Google on maailman suosituin ja tunnetuin hakupalvelu. Kirjoita hakukenttään etsimäsi asia. Google antaa hakutulokseksi vain ne sivut, jotka sisältävät kaikki hakusanasi. Kokeilen onneani painike vie sinut suoraan korkeiten arvostetulle hakutulossivulle. Kaikki tässä linkkikokoelmassa esitellyt sivut löytyvät myös Googlen kautta Vastaavia: www.yahoo.com, www.altavista.com

Youtube www.youtube.com Suosittuin, 19:llä eri kielellä tarjottu, videopalvelu. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. Vastaavia: video.google.com, video.aol.com, video.yahoo.com,

www.floobs.com

17


Netin ABC Facebook www.facebook.com Facebook tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden oman käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebook on sosiaalinen palvelu, joka yhdistää ystäviä ja asioita, työ- ja opiskelutovereita, sekä tavallisia tuttavia. Ihmiset käyttävät Facebookia ollakseen sosiaalisessa kanssakäymisessä ystäviensä kanssa ja löytääkseen vaikkapa vanhat luokkatoverinsa. Vastaavia: www.irc-galleria.fi

Huuto.net www.huuto.net Ensimmäinen ja suurin suomalainen nettihuutokauppa. Palvelun peruskäyttö on ilmaista. Sivustolle ihmiset voivat jättää ilmoituksia myynnissä olevasta omaisuudestaan, joista käydään huutokauppa. Eniten tarjonnut voittaa huutokaupan ja sitoutuu ostamaan tuotteen ehdoin. Vastaavat: www.ebay.com, www.etuovi.fi, www.nettiauto.com, www.mikko.fi

Myspace www.myspace.com Myspace on yhteisöpalvelu, joka tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen. Käyttäjät voivat lisätä järjestelmään myös musiikkia, videoita ja kuvia. Täältä voit helposti kuunnella suosikkiartistiesi tuoreinta musiikkia. Vastaavat: www.mikseri.net

Flickr www.flickr.com Flickr on yksi suosituimmista digikuvapankeista netissä. jossa käyttäjät voivat julkaista ottamiaan valokuvia muidenkin nähtäväksi ja arvostella muiden ottamia kuvia. Vastaavat: www.kuvaboxi.fi

Wikipedia Wikipedia on internetissä julkaistava vapaan sisällön tietosanakirja. Wikipedian sisältö on vapaaehtoisten kirjoittamaa, ja sitä julkaistaan jo useilla kielillä. Wikipedian perustajan Jimmy Walesin mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”.

Telkku www.telkku.com Suomalainen internet-sivusto tarjoaa 84 tv-kanavan päivittäiset ohjelmatiedot. Ilmaisen rekisteröitymisen jälkeen käyttäjät voivat lajitella kanavat haluamaansa järjestykseen ja korostaa ohjelmalistasta omat suosikkiohjelmansa. Vastaavat: www.tv-opas.com

Ylen Elävä arkisto yle.fi/elavaarkisto Yleisradion nettiarkistossa on noin 350 tuntia videokuvaa, 700 tuntia äänitallenteita, 4000 kuvaa ja yli 4000 tausta-artikkelia. Sen sisältö koostuu Yleisradion nauhoituksista ja filmiyhtiöiltä ostetuista materiaaleista. Elävä arkisto lähettää myös nettiradiota. Vastaavat: www.mtv3.fi/nettitv, www.sub.fi/netti-tv, www.nelonen.fi/nettitv

Ilmatieteen laitos www.fmi.fi/ Koko maan kattavat tarkat sääkartat sekä tietoa ilmastonmuutoksesta. Vastaavat: foreca.fi, yle.fi/saa

18


Netin ABC Google Maps maps.google.fi Googlen palvelun avulla voit löytää sateelliittikarttoja karttakoordinaattien perusteella. Kätevän käyttöliittymän avulla pääset tutkimaan haluamiasi paikkoja sekä tekemään reittisuunnitelmia Vastaavat: www.02.fi/kartta, kartat.eniro.fi, kartta.com, www.hel.fi/kartat

Sanakirja www.sanakirja.org Sanakirja.org on täysin ilmainen kaksisuuntainen Internet-sanakirja, joka ei vaadi rekisteröitymistä. Tällä hetkellä tuettuja kieliä ovat suomi, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, hollanti, italia, kreikka, latina, latvia, liettua, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, tanska, turkki, tšekki, unkari, venäjä ja viro. Vastaavat: ilmainensanakirja.fi, kaannos.com

Finlex-lakineuvonta www.finlex.fi Finlex on oikeusministeriön ylläpitämä oikeudellinen tietokanta ja säädöstietopankki. Sivuilla voit tarkistaa lainsäädännön pykäliä ja oikeuskäytäntöjä.

Babel Fish babelfish.yahoo.com Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille-kirjasarjan Baabelin kalasta johdettu Yahoon ilmainen käännöspalvelu. Babel Fish kääntää tekstejä ja internetsivuja useiden kielien välillä. Kielivalikoimiin kuuluva mm: englanti, kiina, espanja, ranska ja kreikka. Palvelu ei osaa vielä kääntää suomea/suomeksi. Vastaavat: www.windowslivetranslator.com, translate.google.com

YTV-Reittiopas aikataulut.ytv.fi/reittiopas Reittiopas helpottaa joukkoliikenteen käyttöä. Sieltä löydät lähtö- ja määränpääpaikkojen välille sopivan reitin tiettyyn aikaan yhdistellen tarvittaessa eri kulkumuotoja esim. välille Kontula–Punavuori. Reittoppaasta voi tutkia vaihtoehtoja kulkumuodoista, kävelymatkojen pituudesta, nopeudesta ja vaihtojen määrästä.

Mol.fi - avoimet työpaikat www.mol.fi/paikat Työ- ja elinkeinotoimiston sähköinen avoimien työpaikkojen haku. Voit rajata hakukriteerejäsi mm: kunta- ja maakuntakohtaisesti, työn tyypin sekä alan mukaan. Sivuille on myös mahdollista jättää paikkavahti, joka ilmoittaa sähköpostiisi kun toiveidesi mukainen työpaikka tulee hakuun. Vastaavia: tyopaikat.eniro.fi, tyoton.com, www.monster.fi

Vertaa.fi www.vertaa.fi Suomen johtavassa hintavertailujen tekijä. Voit Vertailla verkkokauppojen hintoja ja tuotteita, kuten mp3-soittimia, kirjoja, cd:itä, pelejä, tietokoneita, dvd:itä, matkoja, lentolippuja, kameroita, kännyköitä, liittymiä jne. Vastaavia: www.vertailu.info, www.mbnet.fi/hintaseuranta, www.pricegrabber.com

Inoa-Yritystiedot www.inoa.fi Inoa Yrityshausta löydät maksutta sekä ilman rekisteröitymistä jopa yli 200.000 yrityksen ja julkisen sektorin toimipaikan tiedot yhteyksistä, toimialoista, tuotteistä, taloudesta sekä vastuuhenkilöistä. Inoa Prospektori on myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten käyttämä työkalu, jonka avulla voit poimia, esikatsella ja tulostaa juuri oikeita kohderyhmiä koko maan kattavasta yritysosoitteistosta. Vastaavia: www.suomenyritykset.fi, www.yritystele.fi, www.eniro.fi

19


Netin ABC Reseptit.com www.reseptit.com Reseptit.com on ruoanlaittoon ja ensisijaisesti suomalaisiin ruokaresepteihin keskittynyt ilmainen webpalvelu. Reseptit.com perustettiin alunperin ylläpitäjän henkilökohtaiseksi reseptiarkistoksi, mutta se saavutti pian suuren suosion muidenkin internetin käyttäjien keskuudessa. Sivusto on erittäin suosittu mm. selkeytensä ja helppokäyttöisyytensä vuoksi ja tietysti loistavien ruokareseptien ansiosta. Vastaavia: www.pirkka.fi/ruoka/reseptihaku, www.reetta.net, allrecipes.com

Helsingin Sanomat www.hs.fi Tuoreita uutisia vuorokauden ympäri sekä Helsingin Sanomien kaikki paperilehden kirjoitukset, kuvat ja grafiikat. Sähköisessä arkistossa yli miljoona kirjoitusta vuodesta 1990 alkaen. Lukuisia muita palveluita: Oikotie, asiakaspalvelu, ilmoittajapalvelu, matkapuhelinuutiset, nyt-viikkoliite, tapahtumakalenteri, uutiset englanniksi, sää, Viivi ja Wagner, e-kortit, Uutisguru. Vastaavia: www.mtv3.fi, www.yle.fi, www.iltasanomat.fi, www.iltalehti.fi

Hel.fi www.hel.fi Helsingin kaupungin internetsivuille on koottu kuntalaisia ja matkailijoita palvelevia tietoja. Tietoa on yli 250.000 sivua useilla eri palvelimilla. Linkit virastoihin, liikuntapaikkoihin, asumiseen, koulutukseen karttoihin yms.

Helsinki.fi www.helsinki.fi Helsingin kaupungin, sen yliopiston ja koko pääkaupunkiseudun palvelut ja tapahtumat kaupungin ja yliopiston yhteisportaalista. Hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa kaupungista ja Helsingin yliopistosta. Vastaavia: www.hel.fi, www.espoo.fi, www.vantaa.fi, www.kaupunginosat.net

Skenet Verkkolehti Skenet on jo perinteikäs netissä toimiva julkaisu. Skenetin idea ollut tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä. Skenetistä löydät ajankohtaiset arviot elokuvista sekä Helsingin uusista teatteriensi-illoista ja näyttelyistä. Lisäksi musiikki,tanssi- ja lastentapahtumia esitellään ennakkoon, mutta pääpaino on pienissä produktioissa. Vastaavia: www.kulttuuri.net, www.kultus.fi, www.desibeli.net, www.film-o-holic.

com, www.sea.fi

Tapahtuma.tv Valtakunnallinen tapahtumakalenteri. Siihen sisältyvät kaikki Suomen tapahtumat, joihin myydään lippuja Lippupisteen, Lippupalvelun tai Tiketin kautta. Palvelu esittelee myös museoita, näyttelyitä ja tapahtumia, joihin ei myydä lippuja. Tapahtumat löytyvät helposti valikon tai hakukoneen avulla. Tarkennettu haku ilmoittaa tapahtumien määrän kaupungin ja kategorian mukaan. Otsikkoa klikkaamalla pääsee suoraan tapahtumaesittelyyn, ja linkin kautta ostamaan lippuja. Vastaavia: www.keikat.net, www.meteli.net/tapahtumat

20


Kurkimäen Korttelitalo on täynnä toimintaa

2-vuotiaat taidetunneilla.

Kurkimäen korttelitalo sai pitkän hiljaiselon jälkeen viime kesänä uuden isännän, Lastenkulttuurikeskus Musikantit. Tämän jälkeen talossa onkin ollut monenlaista toimintaa. Musikantit on Suvi ja Niklas Nyströmin perustama, alkujaan yksityinen monikulttuurinen musiikin esiopetusta antava koulu ”Kesällä toiminta oli tosin lähinnä remontoimista ja tilojen uudelleen järjestelyä. Se kannatti, sillä nyt paikka on saanut uuden raikkaan ilmeen ja tilat vastaa paremmin toimintaa” kertoo Niklas, Musikanttien puuhamies. Syksyllä Musikantit aloittivat ns. lukukausiohjelmansa, joka koostuu musiikin, tanssin, teatterin ja taiteen opetuksesta suomeksi ja venäjäksi. Lisäksi venäjänkielisille lapsilla on oma äidinkielen kerhonsa. Opetusta tarjotaan kuutena päivänä viikossa (ma-la). ”Pääpaino opetuksessa on kuitenkin musiikilla. Se edustaa tarjonnasta suurinta osaa. Musiikkia on tarjolla aina vauvamuskareista, koululaisille suunnattuihin kitara-, piano- ja tanssiryhmiin, sekä tietenkin kaikille halukkaille soitonopetusta” kertoo Suvi Nyström, Musikanttien vastaava opettaja. ”Syyslukukaudella ennen joululomia meillä kävi hiukan vajaa 450 oppilasta viikoittain.” kertoo Suvi ja mai-

Pianisti Riina Laakso, joulukuussa 2008 solistienkonsertissa.

nitsee että keväälle 2009 on odotettavissa pienoista kasvua. Eniten vetävät lapsia nyt kitaratunnit ja tanssi. Korttelitalolla toimii myös Työväenopiston kursseja sekä iltaisin aikuisten liikuntaryhmiä. Lisäksi aulassa on Kurkipiste, jossa on kahden tietokoneen nettipiste. Samaisessa aulassa toimii myös Musikanttien ylläpitämä pieni kahvio, josta saa tuoretta pullaa ja kahvia, ja siinä samalla voi lukaista vaikka päivän Hesarin. Viikonloppuisin tiloja voi myös vuokrata vaikka häiden, syntymäpäivien, ristiäisten tai muiden juhlien ja tapahtumien viettoon. Kevään aikana Musikantit jatkaa tarjoamalla opetusta, sekä tuottamalla erilaisia perhetapahtumia. Kesäksi on suunnitteilla musiikki- ja taidepainotteinen päiväleiri, johon lapset ja nuoret voivat osallistua. ”Tavoitteemme on edelleen tehdä Kurkimäen korttelitalosta Itä-Helsingin oma lasten kulttuurikeskus”, Niklas toteaa lopuksi. Musikanttien toiminnasta ja opetuksesta saa lisätietoja www.musikantit.fi ja puhelimitse 045 1391998. Korttelitalon vuokrauksesta löytyy tietoa www.korttelitalo.com

21


Vilkas Kontulan ostoskeskus

Ostareiden helmi ”Kontulassa on Helsingin tai itse asiassa pääkaupunkiseudun ja samalla koko Suomen paras ostoskeskus. Pariisissa on Marais´n kortteli, Berliinissä Kreuzberg ja Helsingissä Kontulan ostari. Jos turistille haluaa näyttää todellista Helsinkiä, niin ei muuta kuin metroon. 17 minuuttia Rautatientorilta ja se on siinä.” (kirjailija Tomi Kontio City -lehdessä 14/2008) Vuonna 1967 avattu Kontulan ostari on nykyään Suomen suurin avo-ostari. Vuosittain ostarin kautta kulkee tai asioi yli kahdeksan miljoonaa kävijää. Toimijoita ostarilla on lähes sata. Vaikka Kontula ja sen ostari synnyttävätkin monessa ulkopaikkakuntalaisessa rosoisen mielikuvan paikasta, niin todellisuudessa Kontulan ostari on elävä ja monipuolinen kauppakeskus lukemattomine eri palveluineen. Kontulan ostari on yksi harvoista alkuperäisistä suomalaisista ostoskeskuksista, joka edelleen menestyy kovenevassa kilpailussa. Syitä tähän on useita. Kaikki on lähellä, tarjonta on laajaa ja liikenneyhteydet hyvät. Kontulan ostari on syystäkin ostareiden helmi.

Metroasemalla yli 20 000 käyntikertaa arkisin Viime vuonna kunnostetulla, ostarin alakerrassa sijaitsevalla Kontulan metroasemalla on tärkeä merkitys niin alueen asukkaille kuin ostarin yrityksille. Arkisin Kontulasta metroon nousee yli 11 000 asiakasta ja saman verran tulee Kontulaan. Metroasema ja sen moderni lippuhalli sijaitsevat ostarin uudemmassa osassa. Ostarihan koostuu vuonna -67 rakennetusta alkuperäisestä osasta ja vuonna -88 rakennetusta uudemmasta, kylämäisestä osasta, jonka suunnitteli maineikas, mm. Helsingin uuden ooperatalon piirtänyt, arkkitehtitoimisto HKP. Metron lisäksi Kontulan ostari on

22

muutenkin liikenteen solmupiste. Busseilla pääsee Kurkimäkeen, Kivikkoon, Vesalaan, Mellunmäkeen, Itäkeskukseen, Malmiin ja Vuosaareen. Muutaman vuoden päästä aloittaa liikennöinnin uusi poikittaislinja Jokeri 2, joka näillä näkymin tulee kulkemaan Kontulan ostarin kautta reitillä Vuosaari–Kontula-Malmi-Paloheinä-Kuninkaantammi-Myyrmäki.

Ostarilta löytyy paljon palveluja Kontulan ostaria on julkisuudessa kiitelelty sen laajasta julkisesta palvelutarjonnasta. - Vai mitä pitäisi sanoa, kun ostarilta löytyvät niin uima- kuin skeittihallikin, terveysasema ja kirjasto, Suomen suurin nuorisotalo ja Metrokappeli, posti ja Alko sekä Lähiöasema ja Kontupiste, maamme ensimmäisiä Linux-pohjaisia nettipaikkoja. Kontupisteessä sijaitsee veikkauspisteen lisäksi Lippupiste. Terveyspalveluja tarjoavat terveysaseman lisäksi mm. useat yksityiset hammaslääkärit ja fysioterapiapalvelu Fysiokontu. Kuntoilua voi vuorostaan harrastaa Kuntokellarissa tai Uimahallin yhteydessä olevassa FIX Kontulassa. Myös monet järjestöt pitävät ostaria päämajanaan. Helsingin toiseksi suurimmalla jalkapalloseuralla FC Konnulla on katutoimisto Kontupisteessä. NettiTV-lähetyksiä tekevä RadioKontula ja alueen monitoimija, tämän lehden julkaissut KontuKeskus operoivat myös ostarilta käsin. Kontulan ostarin keskeinen toimija on kuitenkin Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys, joka koordinoi yrittäjien toimintaa ostarilla ja järjestää mm. jokavuotisen Helsinki-päivänä pidettävän OstariFestarin. -Palvelutarjonnan ja asukkaiden kannalta harmillista oli Kelan viimevuotinen muutto Itäkeskukseen vaikka ostari on Mellunkylän, asukasluvultaan Suomen suurimman kaupunginosan, keskus.


Runsaasti tarjontaa Kontulan ostarilta löytyy muutaman kymmenen metrin säteellä kolme suurta, hyvin varustettua päivittäistavarakauppaa, jotka ovat Kontumarket, S-Market ja Lidl. Pankkiasioita voi hoitaa Nordean, Osuuspankin ja Sampon konttoreissa. Asuntoja välittää Kiinteistömaailma. Erilaisia edullisia kodintarvikkeita tarjoavat mm. Saiturinpörssi, Kiva kauppa, ja Tiimari. Ostarilla toimii kaksi apteekkia: Kontulan Apteekki ja Kontulankaaren apteekki. Myös optikkoliikkeitä on kaksi: Instrumentarium ja Eyen. Videoita voi vuokrata Makuunista. Erikoiskauppoja/palveluja löytyy katutasolla moneen lähtöön, mm. Discoland, Kontulan Kello, Kello-Aitta, Kuvajainen Oy, Kontulan Kosmetiikka, Kontulan Kukka, Kukkakauppa Unikko, kukkakauppa Metroses, Luontaistuote Niittyvilla, SOL-pesula, Kontulan antikvariaatti ja Helsingin Itsepuolustuskoulu. Kampaamo/parturiliikkeitä on myös lukuisia, mm. Beautyhair Sirpa Mansner, Kampaamo Päämestari, Marin parturi-kampaamo, Parturi Herrain Huone, Parturi-kampaamo Riitta Juvonen, Parturi-Kampaamo Byrkland, Paulan HiusStudio, Salon Cutriella sekä Studio K & K. Kioskeja on kolme, joista kaksi on R-kioskia. Toimistojatiloja ostarilla on mm. Kontulan Huolto Oy:llä (joka vastaa myös Kontulan ostarin isännöinnistä), Asianajotoimisto Pekka Tiusasella, Koulutusfirma Raine Mannisella ja Siivouspalvelut Beki Oy:llä.

Ravintoloita, kahviloita ja pubeja Kontulan ostari tunnetaan lukuisista pubeistaan, mutta vuonna 2007 avattu Ravintola Helmi Grilli on tuonut mukanaan tuulahduksen mannermaista ravintolakulttuuria ja nostanut samalla Kontulan ostarin mainetta hyvänä ruokapaikkana. Tätä mainetta täydentävät kiinalainen ravintola Wing Wah sekä lukuisat pikaruokapaikat, kuten mm. Pizza Taxi, Kontulan Pizza & Kebab ja McDonald`s. Leipomo/ kahviloita on kaksi: Marian konditoria ja Kontumarketin

kahvio. Mukavia paikkoja esimerkiksi illanistujaisiin ovat ravintolat Wanha Rouva, Aapelin Baari, Iso Merikarhu ja Wenla, jonka yhteydessä on myös yökerho Comeetta, sekä Restobar Déjà Vu. Pubien kohdalla vuonna 2007 käyttöön otettu uusi tupakkalaki, joka sinänsä on ollut tärkeä parannus, on tuonut pubien asiakkaat ulos tupakalle ja tämän seurauksena saanut aikaiseksi lisääntynyttä melua ja jonkin verran häiriökäyttäytymistä pubien edustoilla. Asian korjaamiseksi ei nykysäännöillä löydy yksinkertaista ratkaisua.

Kuinka käy Kontulan keskuksen täydennysrakentamisen? Kontulan ostarilla toteutettiin viime vuonna iso ja näyttävä korjaustyö, jossa ostarin vanhan ja uuden puolen julkisivuja on huollettiin, maalattiin ja kunnostettiin ostarin kiinteistöyhtiöiden toimesta. Osana remonttia peruskorjattiin myös tunnetun suomalaisen kuvanveistäjän Heikki Häiväojan Yhteistyömonumentti, joka on ollut paikallaan Kontulan ostarin perustamisesta lähtien. Ostarin turvallisuuteen on myös panostettu ja se onkin viranomaisten mukaan parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Kontulan ostoskeskuksen kiinteistöyhtiöiden ja yrittäjäyhdistyksen tavoitteena on jatkossakin satsata ostarin viihtyvyyteen sekä turvallisuuteen. Seuraava iso rakennushanke on Kontulan keskuksen (ostarin) ja lähiympäristön täydennysrakentaminen. Vaikka hanke käynnistyi viitisen vuotta sitten, niin asia on edelleen kaupunkisuunnitteluvirastossa työn alla. Viimeisten tietojen mukaan hankkeen ympäriltä olisi tarkoitus järjestää seuraava kuulemistilaisuus loppukeväästä. Täydennysrakentamishanke on tärkeä niin alueen asukkaille ja ostarin yrittäjille. Onhan suunnitelmien tavoitteena mm. saada uusien asuntojen avulla uusia asukkaita alueelle. Myös julkiset palvelut parantuisivat uuden kirjaston ja asukastilojen myötä.

23


Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu! Lähiöprojektin neljäs nelivuotiskausi käynnistyi tunnuslauseella ”Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!” Pääviesti on, että esikaupunkeja kehitetään kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina sekä tehdään tunnetuksi jo olevia, alueiden omia vetovoimatekijöitä yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti tämä on tärkeää nyt kun suuret satamalta vapautuvat alueet alkavat rakentua kaupungin keskustan tuntumassa. On tarpeen huolehtia, ettei kaikki huomio kiinnity vain niihin. Senpä takia projektin uusi visio kuuluu: ”Helsingin kantakaupungin ulkopuolella on viihtyisiä kaupunginosia, monimuotoisia asunto- ja työpaikka-alueita, elinvoimaista kaupunkikulttuuria ja lähipalvelut kävelyetäisyydellä.”

Tunnettavuutta ja tapahtumia!

Laadukas ympäristörakentaminen lisää asukkaiden viihtyvyyttä, mutta myös kaupunginosan tunnettavuutta. Vesalan Aarrepuisto on loistava ja palkittu esimerkki tästä. Kuva Pirjo Ruotsalainen

24

Kulttuurilla ja tapahtumilla on keskeinen rooli esikaupunkialueiden tunnettavuuden lisäämisessä. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa kulttuuriasiainkeskuksen ja kaupunginorkesterin kanssa käynnistynyt yhteistyö lasten ja aikuisten ilmaiskonserttien järjestämiseksi eri puolilla esikaupunkeja. Viime vuoden merkittäviä kulttuuritapahtumia oli niinikään Kiasma-Kivikko -yhteistyö, joka huipentui Kiasman teosten näytteillä oloon Kivikon eri julkisissa tiloissa. Aivan kuten tähänkin saakka lähiöprojekti tukee myös alueiden asukkaiden ja järjestöjen organisoimia tapahtumia. Jotkut näistä ovat kasvaneet jo massatapahtumiksi, vaikkapa Pihlajamäki goes blues tai Skidirock Kurkimäessä. Kontufestarit on tietysti jo oma lukunsa, joka on täysin asukkaiden ja seurojen vetämä. Tapahtumat ovat loistava tilaisuus tehdä kaupunginosia tunnetuksi koko kaupungin mittakaavassa. Uutena teemana on elinkeinoelämän markkinointi itäisillä metrovarren yritysalueilla ja keskuksissa, kaupunginvaltuuston hyväksymän elinkeinostrategian painopistealueilla. Ajatuksena on tuoda esiin Itä-Helsingin erinomaista sijaintia ja loistavia julkisia liikenneyhteyksiä yritystoiminnan kannalta. Harvoin myöskään muistetaan, miten lähellä Itä-Helsingin työpaikka-alueita ovat luonnonläheiset ja merelliset asuinalueet. Yritysten työntekijöillä on lyhyet etäisyydet ja mahdollisuus valita monipuolisesta asuntotarjonnasta. Itä-Helsingillä on kilpailuetu tässäkin suhteessa. Kääntäen: vireä yrityselämä ja työpaikat lähellä asuntoja on yksi kaupunginosien vetovoimatekijöitä, siksi elinkeinotoimintaa tulee kaikin tavoin edistää.


Helsingin lähiöprojekti on kaupungin eri hallintokuntien yhteistyöprojekti, jonka kaupunginhallitus perusti jo vuonna 1996 ”esikaupunkien yleisten kehityslinjojen määrittelemiseksi ja alueellisten kehittämistoimien organisoimiseksi”.

Stoan sali oli täynnä syksyllä lähiöprojektin kaupunginorkesterin ja kulttuuriasiainkeskuksen järjestämässä viihdekonsertissa. Kuva Simo Karisalo

Vaikka mitä hienoa tapahtuu, sillä ei ole merkitystä, jos kukaan ei saa siitä tietää. Siksi viestintä on merkittävässä asemassa lähiöprojektin toiminnassa. Projekti lisää hyvien uutisten välitystä kertomalla tapahtumista esikaupungeissa mm. ostamalla oman sivun Helsingin Uutisista neljästi vuodessa. Loppuvuonna järjestetään kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturissa mittava esikaupunkeja esittelevä näyttely, johon liittyy oheistapahtumia sekä alueilla että myös Laiturissa.

Täydennysrakentamisella ”draivia”! Täydennysrakentaminen on myös yksi projektikauden painopisteitä jo pelkästään siksi, että olemassa oleviin palveluihin ja kunnallistekniikkaan tukeutuva uudisrakentaminen on kestävän, energiaa säästävän ja päästöjä vähentävän kaupunkirakentamisen periaatteiden mukaista. Täydennysrakentamisen edistämisessä painopisteitä ovat ostoskeskusympäristöt ja raideliikenteen asemien ympäristöt. Mm. Kontulassa ja Mellunmäessä keskustaympäristöä ollaan juuri kehittämässä tämän periaatteen pohjalta. Asukasnäkökulmasta täydennysrakentaminen varmistaa palvelujen pysyvyyttä ja edistää uusien syntymistä. Asumisväljyyden kasvaessa ja vaikkapa lasten muutettua pois kotoa, tarvitaan uusia asuntoja ja asukkaita jo pelkästään ylläpitämään olemassa olevia palveluja. Lisäksi uuden rakentaminen on aina viesti siitä, että kaupunginosaa kehitetään ja se kehittyy – sillä on vetovoimaa, sinne halutaan muualtakin asumaan.

Varsinaisia lähiöprojektialueita ei enää ole, kuten projektin alkuvaiheessa, vaan projekti toimii kaikilla esikaupunkialueilla tarpeen mukaan projektikauden 2008–11 teemojen mukaisesti, jotka ovat: • Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen • Nykyisen ympäristön laadun parantaminen • Imagon kohottaminen • Alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä erityispalvelujen mallien luominen

Asukkaiden kannalta tärkeä näkökohta ovat väistämättä mittavat saneeraukset, jotka tulevat varsinkin 1960–70 -luvuilla rakennettuihin yhtiöihin. Rakennusoikeuden lisäys jo olevilla tonteilla voisi olla keino rahoittaa kalliita linjastosaneerauksia ja julkisivuremontteja.

Laadukas lähiympäristö on alueen paras käyntikortti Lähiympäristöllä on suuri merkitys sille, miten asukkaat kokevat oman alueensa ja arvostavat sitä. Yhtä suuri merkitys sillä on myös ulkopuolisten, satunnaisesti alueilla vierailevien muodostamiin mielikuviin. Siksi projekti pyrkii edistämään myös ympäristöparannuksia, erityisesti ostoskeskus- ja asemien ympäristöjen kohennustoimenpiteitä. Esikaupunkien julkisten alueiden kunnossapitoon tulee ohjata resursseja siksikin, että päähuomio kohta kiinnittyy uusien isojen projektialueiden puistoja katurakentamiseen. Asuinrakennusten kunto on niinikään osa laadukasta kaupunkiympäristöä. Kaupunki korjaa omia vuokra-asuntojaan oikea-aikaisesti ja hyvällä laadulla, mutta yksityisten taloyhtiöiden on ollut vaikeampaa tehdä remontteihin liittyviä päätöksiä, ehkä usein asiantuntemustakin korjaamisesta puuttuu. Monilla alueilla ja monissa yhtiöissä korjausvaje on kasvanut suureksi. Putki- ja julkisivuremontit saattavat tämän vuoksi osua samoihin aikoihin ja vaativat siksi yhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä paljon osaamista ja ennen kaikkea kustannukset voivat yltää kovin korkeiksi. Myös uusien energia-

25


Yksi vaihtoehtokaavio Mellunmäen keskustan uusista suunnitelmista, joita arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy on kehittänyt yhdessä YIT: n ja Keskon kanssa. Kuva Elina Suonranta

määräysten voimaantulo lisää remonttikustannuksia joissain tapauksissa huomattavasti. Lähiöprojekti edistää korjausrakentamista teettämällä selvityksiä mm. korjausvajeesta, kaupunginosien ja rakennusten energiataloudesta ja kustannuksista yhteistyössä kaupungin muitten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lähiöarkkitehdit antavat korjausneuvontaa taloyhtiöille ja laativat korjaustapaohjeita tarpeen mukaan.

Matalat kynnykset Projektin tehtäviin kuuluu kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen heidän omassa elinympäristössään. Tähän sopii, että kaiken tyyppiseen matalan kynnyksen toimintaan pyritään löytämään uusia malleja. Jo aiemmalla projektikaudella avatut ns. matalan kynnyksen tilat Myllypuron ”Ostarin Hymy” ja Pihlajamäen ”Ostarin Onni” ovat onnistuneita esimerkkejä. Itäkeskukseen tilat on juuri avattu, ja mm. Kontulasta ja Vuosaaresta etsitään tiloja. Tiloilla on merkitystä keskustaympäristöjen asiointirauhan vuoksi, mutta käyttäjille ne ovat paikka tavata muita ihmisiä, saada seuraa ja tukea. Mm. Myllypuron ”Ostarin Hymyssä” tarjotaan päiväsaikaan päihdetyöpalveluja päihteiden käyttäjille. Toimintaa vetää itäisen sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä. Hymyssä voi mm. pelata pelejä, lukea lehtiä ja kirjoja. Kävijöitä on 50–100 päivässä, joten toiminnalla on selvä tarve. Matalan kynnyksen tilat ja toiminta lisää mahdollisuuksia myös alueen asukkaiden yhteisille hankkeille ja järjestöjen toiminnalle. Monilla esikaupunkialueilla on jatkuva puute asukastiloista. Mm. Hymy on käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin yhdistysten toimintaan.

Erityispalvelujen malleja erityisesti nuorille Kaakkois-Helsingissä viime vuonna alkanut Avoimesti uuteen -hanke haluaa puuttua päihteillä oireilevien nuorten ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja löytää keinoja elämänhallintaan esim. järjestämällä uutta, vaihtoehtoista

26

toimintaa. Uusia toimintamalleja tarvitaan sosiaalityön, koulujen, nuorisotyön sekä poliisin välille, jotta nuorten syrjäytymiskehitys pystytään ehkäisemään ajoissa. Hankkeessa on mukana myös Klaari Helsinki, joka koordinoi nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Jatkossa pyritään kehittämään yhteistyötä koulujen kanssa. Tällä hetkellä lastensuojelun suurin asiakasryhmä on 15–16-vuotiaat, jotka olivat pieniä lapsia 1990-luvun laman aikana. Viime vuonna aloitettiin kulttuuriasiainkeskuksen, lähiöprojektin, kaupunginkirjaston, työväenopiston ja nuorisosasiankeskuksen yhteistyönä läntisten nuorten kulttuurihanke työnimellä ”Nuoret pois verkosta”. Nuorille tarjotaan heitä erityisesti kiinnostavia kulttuuripalveluja ja toimintaa, jonka yhteydessä on mahdollisuus tavata toisia nuoria, oppia jokin uusi kädentaito tai tehdä yhdessä taidetta vaihtoehtona virtuaaliselle yhdessäololle. Alustavasti on suunniteltu mm. kuvataidekursseja, kokkikursseja, valokuvausta, teatteri-ilmaisua. Tällä hetkellä iso osa nuorten vapaa-ajasta vietetään joko netissä tai kavereiden kanssa kauppakeskuksissa. Erityisesti nuorille, joilla ei ole tietoa tai kokemusta erilaisista kulttuuriharrastuksista, halutaan tätä kautta avata mahdollisuus osallistua. Toiminta on avointa kaikille alueen nuorille. Kun halutaan nuoret tai vanhemmatkin tapaamaan toisiaan elävässä elämässä, ei sovi unohtaa liikuntaa. Paitsi että sillä on suuri merkitys harrastetoiminnassa, se on tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa – myös lapsilla ja varhaisnuorilla. Liikuntavirasto onkin tärkeä lähiöprojektin yhteistyötaho, ja painopisteenä uudella kaudella ovat nuoret. Marja Piimies Helsingin lähiöprojektin projektipäällikkö kaupunkisuunnitteluvirasto


Mitä yhteistä on ilmastonmuutoksella ja lähidemokratialla? Hyvässä yhteiskunnassa tarvitaan aimo annos arjen viisautta, sopivasti vastuuta ja riittävästi osaamista. Haitaksi ei ole halu osallistua ja tunne siitä, että oma kaupunki on mukava paikka asua. Muutos kestävän kehityksen kulttuuriin ei tapahdu pelkästään jossain kaukana, eduskunnassa tai EU:ssa, vaan yhtälailla jokaisen omassa arjessa. Usein tahto osallistua ja vaikuttaa lähtee läheltä, arkisista asioista. Keskustelu ja vastuu jokapäiväisistä kysymyksistä on luonteva tie aktiiviseen osallistumiseen. Aktiivinen rooli omassa yhteisössä antaa myös merkityksen omasta roolista globaalissa maailmassa, näkemyksen maailmankansalaisuudesta ja siitä kuinka omat teot vaikuttavat paikallisesta globaaliin tasoon. Jo tämä luo yhteyden ilmastonmuutoksen ja lähidemokratian välille. Toinen yhteys on se tosiasia, että ilmastotalkoissa tarvitaan meitä kaikkia. Globaaleja kestävän kehityksen ongelmia ei ratkaista vain neuvottelupöytien ääressä. Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan yhteistoimintaa ja jokaisen tekoja. Yhteistoiminta vaatii yhteistä tahtoa. Yhteinen päätöksenteko valtaosaa asukkaista koskettavista asioista on yksi tapa tuottaa sitä. Monet kuitenkin kokevat päätöksenteon siirtyneen kauas heidän ulottumattomiin. `Miksi tehdä mitään kun ei se kuitenkaan vaikuta´ on liian usealle ihmiselle tuttu tunne. Olisiko lähidemokratiasta lääkkeeksi vaikutusuupumukseen? Lähidemokratiassa osallistuminen tuodaan lähelle ja se saa konkreettisen muodon. Se on tapa oppia; niin asukkaille, virkamiehille kuin päättäjillekin. Yksittäisten tekojen tai periaatteellisten päätösten vaikutukset ja laajemmatkin seuraukset tulevat näkyviksi.

Lähidemokratian kehittäminen luo uusia toimintamahdollisuuksia. Parhaimmillaan se myös tarjoaa pysyviä vaikuttamisväyliä sekä aidon keskusteluyhteyden päättäjien ja asukkaiden välille. Lähidemokratia kääntää moniäänisyyden ja -kulttuurisuuden voimavaraksi. Lähidemokratiassa kriittinen ajattelu on sallittua. Asukkaiden kuuleminen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen tuo uusia ajatuksia ja monipuolisempia näkemyksiä päätöksentekoon. Kestävään kulttuuriin ja kaupunkiin tarvitaan uusia toimintatapoja. Kestävän kehityksen voimavara olemme me kaikki, yhdessä. Kaupunki ja sen hankkeet voivat olla edelläkävijöitä kestävän kehityksen tiellä. Myös lähidemokratiaa kehitettäessä tulisi suunnittelussa ja toteutuksessa ottaa kestävä kehitys luontevaksi osaksi toimintaa.

4V-hanke: neljän Veen johdattelemana kestävää kaupunkikulttuuria Mellunkylän lähidemokratian kehittämiseen tuo kestävän kehityksen näkökulmaa vuonna 2008 käynnistynyt 4V-hanke. Hankkeen Veet tulevat sanoista: välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin. Hanke etsii mm. tapoja toteuttaa yhteisiä kaupunkilaisia unelmia ja kestävää arkea. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Hanke saa EUrahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta ja kansallista rahoitusta Uudenmaan liitolta vuosina 2008-2011. Hanna Lilja, yhteisöllisyyskoordinaattori, 4V-hanke Lisätietoja: www.4v.fi tai 050 501 4850

27


Myönteisiä muutoksia Mellunkylässä Kaupungin tietokeskus julkaisi viime vuoden lopulla raportin ”Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita”. Siinä arvioidaan lähiöprojektin ja EU:n Urban II -yhteisöaloiteohjelman tuloksia ja vaikutuksia. Lähiöprojekti toimi Kontulassa, Kivikossa, Vesalassa, Itäkeskuksessa, Myllypurossa, Pihlajistossa, Pihlajamäessä, Jakomäessä, Tapulikaupungissa ja Siltamäessä. Urban II -ohjelman alueita olivat Kontula, Kivikko, Kurkimäki, Vesala ja Myllypuro (Mellunmäki ei kuulunut projektien kohdealueisiin). Näiden alueiden asukkailta kysyttiin, miten he arvioivat kaupunginosansa muuttuneen viime vuosina. Jokaiselta alueelta haastateltiin 200 asukasta puhelimessa. Tässä käydään läpi mellunkyläläisten arvioita. Tulokset ovat kannustavia. Etenkin Kontulassa, Vesalassa ja Kivikossa enemmistö asukkaista katsoi asuinalueensa muuttuneen myönteiseen suuntaan. Kurkimäessä ei oltu yhtä tyytyväisiä – mahtoiko johtua siitä, että Kurkimäki ei kuulunut lähiöprojektin alueisiin. Kurkimäkeläiset ja kivikkolaiset olivat erityisen tyytyväisiä kauppapalveluidensa paranemiseen, saatiinhan alueiden rajalle vihdoin lähikauppa. Kontulalaiset näkivät viime vuosien muutokset kaikkein myönteisimmin, oli sitten kysymys liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista, rakennusten ehostumisesta, asuinalueen arvostuksesta, julkisen liikenteen yhteyksistä, ympäristön laadusta ja siisteydestä, alueen järjestöjen toiminnasta, vanhuspalveluista, lasten päivähoidosta, kouluista tai alueen turvallisuudesta. Sen sijaan enemmistö Mellunkylän alueiden asukkaista katsoi terveyspalvelujen huonontuneen ja häiritsevän päihteiden käytön lisääntyneen. Kontulan ostoskeskuksen parannussuunnitelmia piti onnistuneina noin kolme neljästä Kontulan ja Vesalan asukkaista. Runsas enemmistö Kontulan ja sen lähialueiden asukkaista piti KontuFestareita joko erittäin tai melko onnistuneina. Vesalan Aarrepuiston ja Kontulan Asukas- ja Emännänpuiston kunnostuksia arvostettiin. Myös alueiden saama myönteinen julkisuus sanomalehdissä ja muussa mediassa oli vastaajien mielestä kasvanut. Helsingin kaupunki sai kehittämistyöstään kouluarvosanan 7,44 kontulalaisilta Kontulan kehittämisestä ja vastaavasti 7,36 kivikkolaisilta, 7,26 vesalalaisilta ja vain 6,98 kurkimäkeläisiltä. Tyydyttävää tasoa siis, mutta ei vielä kiitettävää. Koska kaupunginosien kehittäminen ei saisi loppua projektien päättymiseen, kysyttiin asukkaiden mielipidettä myös

28

siitä, mihin asioihin pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota. Kaikilta Mellunkylän alueilta esitettiin toivomuksia Kontulan ostarin turvallisuuden, siisteyden ja viihtyisyyden parantamisen jatkamisesta. Kontulalaisten toiveena oli erityisesti terveyspalveluiden parantaminen. Kivikossa, Kurkimäessä ja Vesalassa toivottiin parempia julkisen liikenteen yhteyksiä, samoin kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille. Alueiden väljyyden ja luonnonläheisyyden toivottiin yleisesti säilyvän. Jonkin verran oltiin huolissaan maahanmuuttajien keskittymisestä omalle asuinalueelle sekä alueen maineesta. Haasteita kehittämiselle tulee riittämään, jos ennusteiden madonluvut talouden heikkenemisestä toteutuvat ja kaupunki joutuu työttömyyden kasvaessa ja verotulojen vähentyessä leikkaamaan palvelujaan. Raportista ilmenee myös, että puutteista huolimatta alueilla viihdytään erinomaisesti. Kontulalaiset antoivat kaupunginosalleen (asteikolla 1-4) arvosanan 3,57, vesalalaiset 3,55, kivikkolaiset 3,49 ja kurkimäkeläiset 3,48. Kaikilla alueilla enemmistö vastaajista ilmoitti viihtyvänsä erittäin hyvin. Ei viihdy lainkaan –vastauksia ei tullut Kontulasta ollenkaan, ja muiltakin alueilta vain muutama. Raportista voi lisäksi lukea alueiden väestönmuutoksista, ulkopuolisten arvioita lähiympäristöjen parannuksista, kuvausta Urban-ohjelman 47 hankkeesta, sosiaaliviraston yhdyskuntatyöstä sekä lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. Kielenkäytöstä päätellen raportti on kirjoitettu lähinnä asiantuntijoille. Vastikään ilmestyi toinenkin raportti, lähiöprojektin pitkäaikaisen projektipäällikön Ulla KorhonenWälmän kirjoittama Kaupunkielämää lähiöissä. Ulla jäi kesällä eläkkeelle ja halusi viime töikseen kertoa lähiöprojektin kokemuksista. Raportti on elävästi kirjoitettua erilaisten ympäristönparannusten ja muiden projektien kuvailua. Ullan pitkä kokemus heijastuu monissa napakoissa johtopäätöksissä. Sopii kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi! Lähteet: Nupponen, Terttu, Broman, Eeva-Liisa, Korhonen, Erkki ja Laine, Markus (Toim.): Myönteisiä muutoksia ja kasvavia haasteita. Kokemuksia Helsingin lähiöprojektin v. 2004-2007 ja Urban II – yhteisöaloiteohjelman v. 2001-2006 toiminnasta. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 2008:6. Korhonen-Wälmä, Ulla: Kaupunkielämää lähiöissä. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008. Raportit ovat nähtävillä Kontupisteessä, Kontulan lähiöasemalla, Mellarissa ja Kontulan kirjastossa. Kirjastosta voi myös lainata niitä. Eeva-Liisa Broman


Lähityöntekijähanke - lisäapua arkiturvallisuuden parantamiseen Helsingin kaupungin vuoden 2009 talousarviossa on osoitettu määrärahoja erityiseen ”Lähityöntekijähankkeeseen”. Talousarviossa toimeksianto on ilmaistu seuraavasti: ”Erityisesti arkiturvallisuutta parannetaan lähityöntekijä-hankkeella. Vuonna 2009 perustetaan lähityöntekijä-työpareja, jotka tekevät kenttätyötä arkiturvallisuuden kannalta ongelmallisilla alueilla sekä verkostoituvat alueiden paikallisten toimijoiden kuten asukasyhdistysten, taloyhtiöiden ja liikeyritysten kanssa. Hanke toteutetaan yhdessä kaupungin sosiaalitoimen ja Helsingin poliisilaitoksen kanssa ja se kytkeytyy jo pilotoituun lähipoliisihankkeeseen.”

Lähityöntekijöiden maantieteellinen toiminta-alue Hanke on aloittanut toimintansa tammikuun alussa. Työntekijöitä, sosiaalialan ammattilaisia, on jo palkattu viisi. Näistä kaksi toimii parina Vartiokylän, Myllypuron ja Mellunkylän peruspiirien alueella. Asukkaat ovat sekä vuoden 2003 että vuoden 2006 turvallisuuskyselyissä ilmoittaneet kokevansa ko. alueet turvattomiksi.

Koettu turvallisuus iltaisin omalla asuinalueella vuosina 2003 ja 2006 peruspiirettäin: molempina ajankohtina kymmenen turvallisimman ja kymmenen turvattomimman joukkoon kuuluneet alueet. (Kuvalähde: Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari 8.–9.5.2008)

loon tai tulee huomattavalla viiveellä viranomaisten tietoon. Syinä on tullut esiin muun muassa: - asioista ei uskalleta ilmoittaa - suomalainen on kärsivällinen, ei halua puuttua - kuntalainen ei löydä viranomaista jolle asian hoito kuuluisi - kuntalainen vähättelee havaitsemaansa asiaa ja se jää ilmoittamatta - kuntalainen ei usko että ilmoittaminen tuottaisi mitään parannusta asiaan Lähityöntekijähanke auttaa muun muassa tässä asiassa. Hanke on avannut sähköpostiosoitteen, johon se toivoo kohdealueiden asukkaiden ilmoittavan asuinalueensa turvallisuuteen liittyvistä asioista. Lähityöntekijät etsivät sitten oikean viranomaisen, jonka kanssa pyrkivät ratkaisemaan havaitun ongelman.

Sähköpostiosoite: lahityo@hel.fi Lähityöntekijät ottavat myös yhteyttä kohdealueen erilaisiin verkostoihin turvallisuus-teeman tiimoilta. Alueillahan on tehty merkittävää turvallisuustyötä jo pitkään. Osa lähityöntekijöiden työstä on alueen elämän havainnointia ja mahdollisuuksien mukaan myös häiriökäyttäytymiseen puuttumista. (Huomioiden, että lähityöntekijöillä ei ole mitään poliisin tai vartijan toimivaltuutta, eikä heidän pidä sitä pyrkiäkään ottamaan omakseen.) Havainnointia ja puuttumista tehdään partioimalla autoilla, jalkautumalla ja ”ottamalla puheeksi”. Partiointia tehdään eri vuorokaudenaikoina, ei kuitenkaan klo 21.00-07.00 välillä. Myös viikonloppuelämän seurantaa tehdään. Lähityöntekijöiden tehtäväkenttään kuuluu myös uusien asunnottomien asumisyksiköiden ympäristössä tehtävä työ ja mahdollisten ongelmien selvittely. Itäisellä alueella uusia asumisyksiköitä tulee Roihuvuoreen, jonne syksyllä 2009 avataan sosiaaliviraston omana toimintana 30-paikkainen Roihuvuoren palvelutalo ja 22 tukiasuntoa. Lähityöntekijähanke toivoo voivansa vaikuttaa kohdealueilla arkiturvallisuuteen ennaltaehkäisevästi niin että asiat tulevat eri viranomaisten tietoon nykyistä aiemmin. Silloin niihin voidaan puuttua ennen kuin ne kasvavat vaikeammin hallittaviksi. Hanketta hallinnoi sosiaalivirastossa Itäinen sosiaaliasema. Hanke nähdään paitsi tärkeänä itse arkiturvallisuuden kannalta niin myös sosiaaliasematyön uutena aluevaltauksena ja pyrkimyksenä osallistaa ja kuulla kuntalaisia aiempaa herkemmin heille tärkeissä asioissa. Hanke saa taustatukea Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosastolta.

Miten arkiturvallisuutta voidaan parantaa Itäkeskuksen poliisipiirin lähipoliisipilotin (alkanut syksyllä 2007) yhteydessä on Itä-Helsingissä tehty useiden eri viranomais- ja asukasedustajatahojen yhteistyönä turvallisuussuunnittelua. Suunnittelun yhteydessä on noussut esiin, että paljon turvallisuuteen liittyvää tietoa jää pii-

Lisätietoja hankkeesta antaa projektivastaava Päivi Männistö: paivi.mannisto@hel.fi, puh. 09-310 24319 Maaretta Pukkio, sosiaaliaseman päällikkö Itäinen sosiaaliasema

29


Tuo pyöräsi huoltoon ajoissa – säästyt ruuhkalta * Suksihuolto * Luistinten teroitus

Helkama

Kaunotar 28” 7-vaihteinen

”Polkupyöräkausi on tuloillaan. Kannattaa kiinnittää huomiota pyörän kuntoon ennen sen käyttöönottoa. Tarkista, että kaikki toimii ja pyörä on turvallinen. – Palvelua parantaaksemme palvelemme Vuosaaren ja Kontulan lisäksi nyt myös Mellunmäessä.” Sakari Pennanen

* HELKAMA * CRESCENT * * MADISON * NISHIKI *

JOPO

HELKAMASKOOTTERI SC2 VUOKRATAAN * KALASTUSLUVAT HELSINGIN VESILLE * ONKIMADOT

* LASTENPYÖRÄT * LASTENISTUIMET * PYÖRÄILYKYPÄRÄT

Vuosaaren Pyörähuolto Oy

Mellunmäen Pyörähuolto Oy

Kontulan Pyörähuolto Oy

Lokitie 1, puh. 3215 074 Ark. 9-18, la 9-14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

Puh. 3952 963 Ark. 10-18, la 9-14

Puh. 3883 815 Ark. 10-18, la 9-14


Uusi puheenjohtaja Juha Granbom, FC Kontu:

Katse tulevaisuuteen Tämän vuoden alussa FC Kontua siirtyi vetämään 52-vuotias Juha Granbom, vuosituhannen vaihteesta lähtien seuran toiminnassa mukana ollut seura-aktiivi. Juha, joka asuu vaimonsa ja kahden pojan kanssa Kontulan naapurissa Myllypurossa, seuraa tehtävässä monivuotista puheenjohtaja Juha Laarkoa. Juha Granbom on aiemmin toiminut seuran varapuheenjohtajana ja istunut FC Konnun johtokunnassa 5 vuotta, vastuualueinaan mm. maineikas Pikkujättiliiga ja seuratoiminnan kehittäminen. Kuten niin moni muu seuraaktiivi, niin myös Juha tuli seuratoimintaan mukaan vanhemman pojan aloittaessa jalkapallon harrastamisen Konnussa. Juhan oma pelaajaura rajoittui pariin kauteen PalloPojissa juniorina ja vanhempana Kiffenissä. Heti haastattelumme alussa Granbom haluaakin kiittää Laarkoa tekemästään työstä. ”Juha Laarko toimi puheenjohtajana kuusi vuotta, nostaen seuran taloudellisesta ja toiminnallisesta suosta kovalle maalle. Nyt on hyvä mennä eteenpäin, kun jalkojen alta löytyy jotain, mistä ponnistaa. Olen sitä mieltä, että kuudella perättäisellä puheenjohtajakaudellaan ja tekemällään työllä Laarko on noussut Konnun elävien legendojen joukkoon”, Granbom toteaa ja kertoo, että seuratoiminnan puitteissa haasteita riittää edelleen nyt ja tulevaisuudessa: ”FC Kontu on jäsenmäärältään Helsingin toiseksi suuriin jalkapalloseura. Haasteita seuran toiminnan kannalta

on useita. Esimerkiksi miten saadaan pelaajien vanhempia mukaan seuran toimintaan? Tai vaikkapa mitä toimintaa pelaajauran lopettaville nuorille seura voisi tarjota? Mielestäni jokaiselle juniorille pitäisi tarjota mahdollisuus pelata seuran aikuisjoukkueessa, jos on valmis tekemään sen eteen töitä. Jotta saisimme ratkaisuja ja vastauksia tuleviin haasteisiimme, niin tulemme tänä vuonna visioimaan tulevaisuuttamme vuosia eteenpäin ja asetamme tavoitteemme vuoteen 2020. Samalla pyrimme sopimaan niistä toimenpiteistä, jotka vievät tavoitteeseemme. Tämän jälkeen homma on vain tekemistä vaille valmis, vaikka helppoa se ei tulekaan olemaan. Mutta monta vuotta me vain pysyttelimme hengissä, nyt on aika kehittää toimintaamme. Muutoksia emme tee vain itse muutoksen takia, vaan koska nyt tiedämme, mitä haluamme tulevaisuudelta...” ”Tänä vuonna järjestämme miesten ja naisten sekä juniorijoukkueiden toiminnan lisäksi uutena asiana nyt maalis-huhtikuussa vain tytöille suunnatun Prinsessafutis -tapahtumasarjan, jonka tilaisuuksissa harjoitellaan monipuolista liikuntaa ja paneudutaan jalkapallon saloihin erilaisin pelein ja leikein. Pikkujättiliiga vuorostaan järjestetään toukokuussa jo 20.kerran, johon ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Pelithän pelataan toukokuussa sekä elo-syyskuussa. Eli kyllähän tässä talvellakin riittää töitä ennen kauden alkua keväällä.”

31


Mellunkylä tutuksi Mellunkylä on ollut yhtäjaksoisesti asuttu keskiajalta lähtien. Mellungsbyn nimi esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa 1300-luvulta lähtien eri kirjoitusasuissa. Varhaisimpia merkkejä ihmisen toiminnasta on Vartiokylänlahden rannalla sijainnut Mellunkylän rautakautinen muinaislinna. Perimätiedon mukaan alueella on liikkunut viikinkejä. Mellunkylä oli alkuaan laaja alue, käsittäen nykyisen Vartiokylän, Kontulan, Vesalan, Mellunmäen ja Fallpakan alueet. Mellunkylä on tullut tutuksi historiassa alueella aikoinaan sijanneiden kartanoiden ja suurten tilojen johdosta. Mellunkylä on kuulunut aikaisemmin Sipooseen, sitten Helsingin pitäjään ja vuodesta 1946 Helsingin kaupunkiin. Toisen maailman sodan jälkeen alkoi Mellunkylän voimakas kehitys. Ensin rakennettiin omakotialueet ja sitten 1960-luvulta lähtien myös kerrostaloja. Mellunkylän ja sen osa-alueiden Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan nimet vahvistettiin vuonna 1959. Itäisten kerrostalovaltaisten kaupunginosien Myllypuron, Kontulan ja Mellunmäen rakentaminen käynnistyi 1960-luvulla. Nykyinen Mellunkylän kaupunginosa koostuu viidestä osa-alueesta: Kivikosta, Kontulasta, Kurkimäestä, Mellunmäestä ja Vesalasta. Alueella asuu yli 36 000 asukasta. Syystäkin Mellunkylää voidaan pitää Suomen suurimpana kaupunginosana. Vuoden 2007 lopulla julkaistu Mellunkylä tutuksi -opas esittelee 35 eri kohdetta ja nähtävyyttä Mellunkylässä. Maksutonta opasta on edelleen jaossa mm. Kontulan ostarilla sijaitsevassa Kontupisteessä ja Mellunmäen ostarilla avatussa Mellarissa.

32


Kohteet 1. Kontulan keskus/ostoskeskus 2. Mikaelin kirkko 3. Asukaspuisto, Emännänpuisto ja Naapuritien talot 4. Mustikkamäki ja Kontulan liikuntapuisto 5. Kontulan perustamisen muistokivi vuodelta 1964 6. Kontulan kelkkapuisto 7. Teollinen rationalismi – utopiaa ja järjestelmä ajattelua, Keinulaudantie 8. Kaarikuja 2 ja 5 9. Leikkipuisto Lampi ja Kontulan alppiruusupuisto 10. ”Pikku Tukholma” 11. Kontulan IT-kallio ja Kotikonnuntie 3, 7 ja 9 12. Näkymä Kontulantien yli menevältä sillalta Kurkimäkeen ja Kontulaan 13. ”Tuoksuva askel”, Karpalopolun l?sip?ss 14. Kurkimäen korttelitalo ympäristöineen 15. Veteraanitalot ja aukio 16. Hiidenkirnu Kurkimäentie 8 kohdalla 17. Seurakuntatalo ”Pyhä Jysäys” 18. Kipinäpuisto, Nallin korttelitalo ja palvelukeskus Kivitasku 19. Venäläisten sotavankien hautamuistomerkki Kivikonlaidassa 20. Asukastalo Kivenkolo, Kivikonkaari 11 21. Rauhanpaasi, Kivikonkaaren ja Linnoitustien välisessä puistossa. 22. Kivikon pohjoisosan linnoitusalue 23. Aarrepuisto ja Vesalan koski 24. Entinen linnoitustyömaan parakkialue 25. Laurin eli Vesalan mänty 26. Entinen Villa Ravgård 27. Vesalan eteläosan eli Bredbackan vanha rintamamieskylä 28. Naulakallion alue 29. Mellunmäen koulu 30. Ylä-Mellu 31. Ala-Mellu 32. Sänkan ja Mustavuori 33. Mellunmäen kerrostaloalue ja ostari 34. Laakavuori 35. Metroaseman seutu

33


Kolumni

Pysyykö Kontula kehityksen mukana?

Itä-Helsingissä rakennustoiminta on ollut todella vilkasta viime vuosikymmeninä. Vuosaari on kasvanut 10 000 asukkaan lähiöstä 35 000 asukkaan kaupunginosaksi. Viime vuonna siellä avattiin Helsingin uusi satama. Itäkeskuksesta vuorostaan on tullut todellinen kaupan keskittymä ja vuoden 2009 maaliskuussa sinne avataan seuraavaksi suuri Prisma-tavaratalo. Itiksessä on myös muita merkittäviä suunnitelmia työn alla. Herttoniemen keskus on vuorostaan tarkoitus uudistaa todella näyttävästi hotellin kera. Myllypuroonkin rakennetaan uusi ostoskeskus. Siitä on jo tehty päätös. Mellunmäkeen on suunnitteilla myös uusi kauppa/palvelukeskus metroaseman juureen. Miten käy Kontulan keskuksen? Kauppojen tarjonta itäisellä metrosuunnalla tulee siis näillä näkymin vahvistumaan lähivuosina huomattavasti. Kilpailu tulee kovenemaan, mutta uudet rakennushankkeet antavat samalla mahdollisuuden sijoittaa julkisia palveluja sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kontulan monipuolinen ostoskeskus on toistaiseksi pysynyt hyvin kilpailussa mukana. Tämä johtunee siitä, että Kontulan ympärille rakennettujen Kivikon, Kurkimäen ja Vesalan asukkaat käyttävät Kontulan ostarin palveluita. Vaikka Kontulan ostarin kiinteistöyhtiöt peruskorjasivat julkisivujen ja kattojen osalta kiinteistöä viime vuonna, niin Kontulan keskusta eli ostoskeskusta ympäristöineen on kaupungin toimesta suunniteltu uudistettavan ja täydennettävän jo viitisen vuotta. Asukastilaisuuksia on pidetty ja lausuntoja on annettu. Asia on ollut kaupunkisuunnitteluvirastossa tutkittavana ja selvitettävänä, mutta vielä hanke ei ole kunnolla nytkähtänyt eteenpäin. Nykyinen taloudellinen taantuma ei helpota asian etenemistä. Kaupunkisuunniteluviraston luonnoksissa Kontulan keskustakortteliin suunnitellaan n. 500 uutta asuntoa, lisää liiketilaa ja autojen parkkitiloja sekä Kontula-taloa, johon tulisi kirjastolle uudet tilat, kokous- ja asukastiloja ja esitystila (monitoimitila),

34

jossa olisi muutaman sadan hengen katsomo. Kirjaston uusiminen on muuten Helsingin vuoden 2013 taloussuunnitelmassa. Viimeisten tietojen mukaan Kontulan keskuksen suunnitelmat valmistunevat kevään 2009 kuluessa ja ne olisi tarkoitus esitellä asukkaille toukokuun lopussa. Kompromissi vai ikuinen riita? Työn alla olevat suunnitelmat eivät kuitenkaan koskaan tyydytä kaikkia. ”Uudisrakennukset tulevat liian lähelle ja ne peittävät näköalan”. ”Ei minun takapihalleni”. ”Parkkipaikkoja on liian vähän”. Näistä asioista voi tietysti valittaa, mutta samalla ne viivyttävät suunnitelmien lopullista hyväksymistä ja vahvistamista. Hankkeen toteutumista ne tuskin tulevat estämään. Tässä yksi kommentti esimerkiksi parkkipaikoista käytävään keskusteluun: Jos parkkipaikalle rakennetaan talo ja autot sijoitetaan pihakannen alle, niin tylsän maanpäällisen parkkipaikan tilalle tulee siisti piha-alue. Kaupunkialueella talot sijaitsevat muutenkin lähellä toisiaan. Ostarin kauppiaat ja asiakkaat toivovat tietysti, että autot voisi jättää aivan kaupan oven eteen. Tämähän olisi ihanteellista, mutta asiassa tulee olla joustavia. Itäkeskuksessakin autot joutuu jättämään hiukan etäämmälle ja silti asiakkaat käyvät siellä. Jos kontulalaiset haluavat, että heidän alueensa keskus pysyy ajan tasalla ja kilpailussa muiden mukana, niin ostoskeskusta tulee edelleen uudistaa ja täydennysrakentaa. Uusien asuntojen myötä saadaan myös uusia kontulalaisia. Tämä on tärkeätä. Alueen asukasmäärä on viime vuosina tasaisesti vähentynyt, kun aikuiseksi varttuneet lapset muuttavat kotoaan pois. Onneksi Kontulan ympärille Kivikkoon, Kurkimäkeen ja Vesalaan on pystytty rakentamaan uusia asuntoja ja niihin on muuttanut nuorempaa asujaimistoa. Nyt kannattaa yhteistuumin keskittyä tekemään Kontulasta ympäristöineen entistä parempi. Kontulan keskuksen täydennysrakentaminen on meille kaikille tärkeä asia. Kalevi Salo


www.lehtiyhtyma.fi

21.1.2 0 0 9 E S K IV II K K O

Diilimalli olla kuin ksen johtamis rstäkertoimen mukaan? ito la en is lk ju Voiko aan pä ssa potkut jaet ohjelmasta, jo sivu 4

K

A.-P. Pietilän

Torstai

Keskiviikko

ginuutiset.fi w w w.helsin

Viiden pitemmälle? Pitäisikö tietää a tarjolla: ain te us nn sääe vuorokauden llissaa

-1

-1 1-4 m/s

1-4 m/s

lvelut/Paika

inuutiset.fi/Pa

www.helsing

kolumni,

ä ä m ä l e a j Uutisia a a s a t l a u u joita et m K AU P U N K

ILEHTI tiset.fi

ginuu www.helsin

Paikalliset ueuttiset ja ilmoituks

kahdesti een talouteen onvaihteessa. is ka jo n aa viik jaet iviikkona ja viikossa; kesk l. i 240 000 kp Jakelulevikk

ota yhteyttä

ILMoItUSMaRKKINoINtI: Terhi Salosaari puh. 020 770 3282 terhi.salosaari@lehtiyhtyma.fi toIMItUS: Risto Hietanen puh. 020 770 3295 risto.hietanen@lehtiyhtyma.fi

www.helsinginuutiset.fi

- Vaikuttaa ja välittää


Mellunkylä -lehti no 1/2009  

Helmikuussa 2009 ilmestynyt Mellunkylä -lehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you