Page 1

L A PPE E N R A N NA N MU S E O T

20 1 8

Postikortti. Etelä-Karjalan museo, Wiipuri-kokoelma.


2

ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2255 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 2.1.–10.6. ja 28.8.–30.12. ti-su 11-17 Kesä 11.6.–26.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., pääsiäinen 30.3.–2.4. vappu 30.4.–1.5., helatorstai 10.5. juhannus 22.–23.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23.–26.12. ja 31.12. Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu • aikuiset 9€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 8€ • Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy 10.–27.4., 2.–12.10. avoinna perusnäyttely Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 5.1., 2.2., 2.3., 6.4., 4.5. Syksy 7.9., 5.10., 2.11., 7.12. Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina.

Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Rajalla – Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Rajalla -näyttely on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta 1939. Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään perusnäyttelyssä sekä museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.


ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2018

– 8.4.2018 Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi Viipurin lähellä sijainnut Suur-Merijoen kartano valmistui 1903. Sen rakennutti pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller. Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen toteutti ylellisen kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten. Näyttelyssä on esillä huonekaluja, sisustusesineitä ja veistoksia sekä museoiden että keräilijöiden kokoelmista. Lisäksi kävijä voi tutustua upeisiin arkkitehtisuunnitelmiin ja valokuviin. Näyttely on tamperelaisen Museo Milavidan tuottama.

Suur-Merijoen kartano, Loja Saarinen oppilaineen, Neljä naista -veistos, 1903. Kuva: Saana Säilynoja, Tampereen museot.

Eliel Saarinen, Suur-Merijoen halli, taustalla musiikkihuone, 1902. Documents Architecture Moderne.

Suur-Merijoen kartanon päärakennus metsän keskellä. Kauko Jauhiainen, Arkkitehtuurimuseo.

3


4

ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2018

28.4. – 30.9.2018 Leijonasta siniristiin – Suomen lippu 100 vuotta Suomen siniristilippu täyttää 100 vuotta 29.5.2018. Etelä-Karjalan museon juhlanäyttely esittelee Suomen lipun historiaa alkaen Ruotsin Itämaan ajoista Venäjän Suuriruhtinaskunnan ajan kautta itsenäistymiseen ja tähän päivään. Lippu ei ole vain tangossa hulmuava kangas vaan sen avulla vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja ilmaistaan mielipiteitä. Olympialaiset, käyntikortti, mielenosoitus, kotka, leijona, esite, Paavo Nurmi ja jääkiekkojoukkue, kaikkia näitä yhdistää lippu. Näyttelyn kuraattorina toimii valtiotieteen tohtori, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen.

Vuonna 1917 lähetetyssä postikortissa ehdokkaita Suomen lipuksi. Etelä-Karjalan museo, Wiipuri-kokoelma.

Suomen valtiolippu. Etelä-Karjalan museo.

Maajoukkuemaalivahti Jarmo Myllys 1994. Kuva: Jääkiekkomuseo.

Utin jääkärirykmentin hyppynäytös Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä Lappeenrannassa 4.6.2014.


5

13.10.2018 – 31.3.2019 Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin Koru 80 vuotta Kalevala Korun näyttely tuo esiin yrityksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa kautta vuosikymmenten. Näyttely rakentuu kuuden eri teeman, ns. kuuden eri näyttelytilan kautta: Kalevala Koru syntyy naisten rohkeudesta, Suomalaista käsityötä ja huipputeknologiaa, Modernia korumuotoilua ja muotia, Ennakkoluulotonta yhteistyötä, Arvoista tekoihin ja Tulevaisuutta luomassa. Näyttelyn on suunnittelut ja toteuttanut Kalevala Korun oma työryhmä. Näyttely on ollut esillä vuonna 2017 Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Helsingissä ja Rovaniemellä.

Lätäkkötyttö. Design Kirsti Doukas ja Kim Simonsson. Kuva: Teemu Töyrylä.

Kalevala Korun juhlavuoden korusarja Kuulas. Design Kirsti Doukas. Kuva: Teemu Töyrylä.


6

LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2256 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 2.1.–10.6 ja 28.8.–30.12 ti-su 11-17 Kesä 11.6.–26.8 ma-pe 10-18 la-su 11-17

Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina.

Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 1.1., näyttelynvaihto 8.–19.1. näyttelynvaihto 19.3.–5.4. vappu 30.4.–1.5. helatorstai 10.5. näyttelynvaihto 4.–15.6. juhannus 22.–23.6. näyttelynvaihto 3.–14.9. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23.–26.12. ja 31.12. Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu • aikuiset 9€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 8€ • Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 5.1., 2.2., 2.3., 6.4., 4.5. Syksy 5.10., 2.11., 7.12.

Lappeenrannan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide. Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on nykytaiteella, mutta vanhempaa taidetta esitellään myös säännöllisesti. Näyttelyissä yksi tärkeä painopiste on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.


LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2018

– 7.1.2018 Juho Karjalainen Taidegraafikko ja Pitkä kaari – Tarja Heilimo ja kokoelmat

20.1. – 18.3.2018 KAAKKO18 Runsaan 40 kaakkoissuomalaisen taiteilijan kokonaisuus. Näyttelyn teema on läheisyys. Taiteilijat ja teokset ovat valinneet kuvataiteilija Komugi Ando ja muotoilijakuraattori Teemu Salonen. Maria Nuutinen, sarjasta Beauty and the Beast (yksityiskohta).

6.4. – 3.6.2018 SIRKKA-LIISA LONKA. Retrospektiivi Piirroksia, grafiikkaa, pastellimaalauksia, temperamaalauksia ja paperiveistoksia vuosilta 1963–2018. Näyttely on läpileikkaus monipuolisen taiteilijan pitkään uraan. Abstrakteja sommitelmia, kukkia, eläimiä, simpukoita tai vaikka viidakkomaisemia yhdistää kaikkia herkkyys ja kauneus kietoutuneena eräänlaiseen salaperäisyyden kaapuun.

Sirkka-Liisa Lonka, Heliconiat, 2017. Kuva: Osmo Kontula.

7


8

LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2018

16.6. – 2.9.2018 Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä Valokuvaaja Caj Bremer (s. 1929) ja toimittaja Sakari Määttänen (1938–1992) tekivät viisi matkaa Neuvosto-Karjalaan vuosina 1979–1982. Suomalaisen kuvajournalismin uranuurtajana tunnetun Bremerin valokuvat ja Määttäsen tekstit kertoivat runokylien asukkaiden arjesta ja neuvostoajan elämänmenosta. Näyttelyn on tuottanut Gallen-Kallela museo.

16.6. – 2.9.2018 Unimaailmani – Caj Bremerin kuvia Näyttely koostuu Caj Bremerin mystistä luontokuvista, joiden yhteinen nimittäjä on aurinko ja taiteilijan merellinen kotipaikka Kaptensudden Sipoossa.

Caj Bremer, Vieljärvi, Aunuksen Karjala, 1981. © Caj Bremer

Caj Bremer, Vuokkiniemi, Vienan Karjala, 1979. © Caj Bremer


9

Caj Bremer, sarjasta Unimaailmani, 2015-16, valografiikka. © Caj Bremer

15.9.2018 – 6.1.2019 Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen ”Olemme työskennelleet työryhmänä yhtäjaksoisesti viisitoista vuotta. Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä tila-, ympäristö- ja videotaidetta sekä veistoksia. Näyttelyteosten lähtökohtina ovat olleet erilaiset luontokokemukset, kaupunkimaisemat ja fyysiseen työhön liittyvä kuvasto.”

Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Sarjasta Takuumiehet, 2017, maalattu teräs ja hehkutettu sidelanka.

VAIHTUVIEN NÄYTTELYIDEN RINNALLA LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO ESITTELEE TILAISUUKSIEN MUKAAN MYÖS OMIA KOKOELMIAAN.


10

WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta puh. 05 616 2258 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 3.3.–10.6. ja 27.8.–5.12. la-su 11-17 Kesä 11.6.–26.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Wolkoffin talomuseo on suljettu 1.1., 8.1.–2.3. vappu 30.4.–1.5. juhannus 22.–23.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23.–26.12. ja 31.12. Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset puh. 05 616 2261 • Draamaopastukset • Koulu- ja päiväkotiryhmät Pääsyliput • aikuiset 9€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 8€ • Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Museoon tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista:

suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi:

venäjäksi tai englanniksi vain kesällä 11.6.–26.8.

10:00 kesällä arkipäivisin 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 kesällä arkipäivisin

10:30 kesällä arkipäivisin 11:30 12:30 13:30 14:30 15:30 16:30 kesällä arkipäivisin

Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti.

Wolkoffin talona tunnetun kauppakartanon rakennutti liikemies Jacob Claudelin ja se valmistui vuonna 1826. Talon Ainonkadun puoleinen siipi valmistui 1905. Jaroslavilainen Ivan Wolkoff (1827–1900) saapui Lappeenrantaan 1840-luvulla. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana. Myöhemmin Ivan sai Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet. Ivanilla ja hänen vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail ja Nikolai jatkoivat isänsä liiketoimia. Nikolai asui Kauppakadun talossa pietarilaisen vaimonsa Marian ja heidän lastensa Johanneksen ja Annan kanssa. Johannes opiskeli agronomiksi ja vastasi kasvitarhan sekä maatilojen hoidosta. Hän asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan ja heidän viiden lapsensa kanssa. Anna opiskeli kieliä ja valmistui maisteriksi. Hän asui avioiduttuaan Imatralla. Kun Annan mies Väinö Nissinen kuoli junaonnettomuudessa, muutti Anna WolkoffNissinen takaisin lapsuudenkotiinsa Kauppakadulle. Vuonna 1946 hän sai viran Lappeenrannan Lyseosta. Hänet muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka perikunta päätti lahjoittaa museoksi vuonna 1986. Museoksi talo vihittiin kesällä 1993.


11

Wolkoffin pääsiäinen la 24.3. – su 25.3.2018 ti 27.3. – to 29.3.2018 la 31.3. – su 1.4.2018 pääsiäiskierrokset museossa klo 12, 14, 15, 16 puoti on avoinna klo 11–17 Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaan. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin salin pikkupöydille katettiin pääsiäisherkut, pashat, babat ja kulitsat. Pääsisäisaika loppui helatorstaina. Ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan siihen saakka.

Wolkoffin joulu ti 11.12. – su 16.12.2018 ti 18.12. – la 22.12.2018 to 27.12. – la 30.12.2018 ke 2.1.2019 – su 6.1.2019 joulukierrokset museossa klo 12, 14, 15, 16 puoti on avoinna klo 11–17 Wolkoffin joulupuoti avoinna myös pe 7.12 – su 9.12.2018 Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi, joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluvat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti.


MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, 53101 Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 puh. 05 616 2261 museot@lappeenranta.fi • Ryhmävaraukset • Opastustilaukset ryhmille • Tilojen vuokraus

RATSUVÄKIMUSEO Ratsuväkimuseo sijaitsee Lappeenrannan vanhimmassa rakennuksessa, vuonna 1772 valmistuneessa vartiotuvassa. Museo on vuonna 2018 suljettu peruskorjauksen vuoksi. Uusi näyttely tulee esittelemään suomalaisen ratsuväen historiaa ja rakuunaperinnettä tuoreista näkökulmista.

Lappeenrannan museot: www.lappeenranta.fi/museot lappeenrannanmuseot Tutustu Lappeenrannan museoiden kokoelmiin verkossa: https://lappeenrannanmuseot.finna.fi Etelä-Karjalan museoportaali: www.etelakarjalanmuseot.fi Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: http://tarinasoitin.fi/linnoituskierros http://tarinasoitin.fi/linnoituksenkasvillisuus Museokauppa Sulotar: www.linnoituksenpuodit.fi

MUUTOKSET MAHDOLLISIA

Lappeenrannan museot 2018  
Lappeenrannan museot 2018  
Advertisement