Issuu on Google+

Juho Karjalainen, Yöhiihtäjä, 2012.

L A PPE E N R A N NA N MU S E O T

20 1 7


2

ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2255 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 3.1.–4.6. ja 22.8.–30.12. ti-su 11-17 Kesä 5.6.–20.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., pääsiäinen 14.4.–17.4. vappu 30.4.–1.5., helatorstai 25.5. juhannus 23.–24.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23.–26.12. ja 31.12. Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu • aikuiset 8€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7€ • Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy 4.4.–21.4., 7.11.–24.11. avoinna perusnäyttely Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 6.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. Syksy 1.9., 6.10., 3.11., 1.12. Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina.

Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Rajalla – Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Rajalla -näyttely on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta 1939. Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään perusnäyttelyssä sekä museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.


ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2017

3

–2.4.2017 Väri on valoa - Saimaalta itään värivalokuvin Venäläinen värivalokuvauksen pioneeri Sergei ProkudinGorski otti ensimmäiset värikuvansa Saimaan kanavalla Suomessa vuonna 1903. EteläKarjalan museon Väri on valoa -näyttelyssä esitellään kuvia muun muassa Saimaalta, Vienasta, Aunuksesta, Permistä ja Tveristä Prokudin-Gorskin kuvausmatkoilta vuosilta 1903–1915.

Saimaan kanavan kaunein paikka, 1903 Lauritsala.

22.4. – 5.11.2017 Sodan värit – värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta Etelä-Karjalan museon näyttelyssä tutustutaan harvinaisiin värivalokuviin toisen maailmansodan ajalta. Aidoista sota-ajan värivalokuvista tehdyt suurennokset esittelevät vaikuttavalla tavalla sotavuosien elämän kirjoa niin rintamalla kuin rintaman takanakin. Talvisodan värivalokuvat ovat löytyneet vasta vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Niiden kuvaajaksi on osoittautunut ruotsalainen Punaisen ristin sotalääkäri Carl-Erik Groth. Näyttely koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksityisten kokoelmien, Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston ja Punaisen ristin kuvista.

3./RaskPsto 28:n tulenjohtaja luutnantti Tossavainen ja tuntematon ylikersantti. Kuva: SKS/ Eino Malm. Reprokuva: Museo Militaria/ Sirkka Ojala.


4

Sadonkorjuuta Alastaron pelloilla. SKS/KRA/Antti Hämäläinen. Reprokuva: Museo Militaria/ Sirkka Ojala.

Kirjailija, luutnantti Olavi Paavolainen Aunuksessa asemasotasyksynä 1942. SA-Kuva/Kim Borg.

Punaisen ristin sotasairaala Ruotsista oli ensimmäinen kansainvälinen apu Suomelle talvisodassa. Kuva: Savonlinnan maakuntamuseo.

25.11.2017 – 8.4.2018 Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi Viipurin lähellä sijainnut Suur-Merijoen kartano valmistui 1903. Sen rakennutti pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller. Arkkitehtitoimisto Gesellius-LindgrenSaarinen toteutti ylellisen kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten. Nykyisin menneestä loistosta ovat jäljellä vain sammaloituneet rauniot. Näyttelyssä perehdytään kartanon tarinaan ja sen ainutkertaiseen esineistöön. Esillä on huonekaluja, sisustusesineitä ja veistoksia sekä museoiden että keräilijöiden kokoelmista. Lisäksi kävijä voi tutustua upeisiin arkkitehtisuunnitelmiin ja valokuviin. Näyttely on tamperelaisen Museo Milavidan tuottama.

Eliel Saarinen, Suur-Merijoen halli, taustalla musiikkihuone, 1902. Documents Architecture Moderne.

Suur-Merijoen kartano, Neljä naista -veistos (1903). Kuva: Saana Säilynoja, Tampereen museot.


5

LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2256 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 3.1.–4.6 ja 22.8.–30.12. ti-su 11-17 Kesä 5.6.–20.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina.

Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 1.1., näyttelynvaihto 6.–17.3. pääsiäinen 14.–17.4. vappu 30.4.–1.5. näyttelynvaihto 22.5.–2.6. juhannus 23.–24.6. näyttelynvaihto 11.–22.9. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23.–26.12. 31.12.

Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu • aikuiset 8€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7€ • Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 6.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. Syksy 1.9., 6.10., 3.11., 1.12.

Lappeenrannan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide.

Unto Pusa, Kolme sulotarta, 1963.

Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on nykytaiteella, mutta vanhempaa taidetta esitellään myös säännöllisesti. Näyttelyissä yksi tärkeä painopiste on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.


6

LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2017

– 5.3.2017 Tunteella liikkeellä – Juha Metson retrospektiivi 18.3. – 21.5.2017 Päiviö Pyöttiälä – itseoppinut surrealisti Kotkassa syntynyt taiteilija Päiviö Pyöttiälä (1924–2006) maalasi paljon satama- ja rautatieaiheisia teoksia sekä yhteiskunnallisia aiheita omaperäisellä tyylillään. Pyöttiälän maalauksia on luonnehdittu sekä surrealistisiksi että naivistisiksi. Näyttelyn on tuottanut historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova.

Juha Metso, Jää jää – Ice Stay, 2013.

18.3. – 21.5.2017 We Shall Overcome – taidemuseon kokoelmia 1960- ja 70-luvuilta 25.4. – 21.5.2017 Mikko Vento. Kun maailma rappeutuu -valokuvanäyttely

Päiviö Pyöttiälä, Omakuva mäyräkoiravuosiltani, 1978.

3.6. – 10.9.2017 Karjalan kasvot Näyttelyssä Karjalaa ja sen eri kasvoja, metsiä, maisemia, kaupunkeja, kyliä ja ihmisiä esitellään niin vanhempien kuin joidenkin uudempienkin teosten kautta. Näyttelyn Karjala kattaa niin rajan taakse jääneet alueet kuin Pohjois- ja Etelä-Karjalankin. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Väinö Rautio, Viipurin Patterinmäeltä, 1936.

Markus Collin, Perunannostoa Itä-Karjalassa, 1943.

Ilmari Aalto, Suursaaren taloja, 1928.


7

Juho Karjalainen, Ikaros, 2011.

23.9.2017 – 7.1.2018 Juho Karjalainen Vuonna 2017 70 vuotta täyttävän Juho Karjalaisen juhlanäyttely esittelee taidokkaan graafikon aivan uusimpia teoksia. Lisäksi esillä on hänen varhaisempaa tuotantoaan. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Jyväskylän ja Kajaanin taidemuseoiden kanssa.

23.9.2017 – 7.1.2018 Pitkä kaari – Tarja Heilimo ja kokoelmat 8.8.–10.9.2017 Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski) – Klassikot kiertueella 2017

Tarja Heilimo, Voimatassu I, 2015. Kuva: Tommi Kähärä.

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) kiertää Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viidessä suomalaisessa taidemuseossa Ateneumin taidemuseon Klassikot kiertueella 2017 -näyttelyssä. Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (Kaski) (1893). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.


8

WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta puh. 05 616 2258 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 4.3. – 4.6. ja 26.8. – 3.12. la-su 11-17 Kesä 5.6.–20.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Wolkoffin talomuseo on suljettu 1.1., 7.1.–3.3., vappu 30.4.–1.5. juhannus 23.–24.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23.–26.12. ja 31.12. Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset puh. 05 616 2261 • Draamaopastukset • Koulu- ja päiväkotiryhmät Pääsyliput • aikuiset 8€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7€ • Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Museoon tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista:

suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi:

venäjäksi tai englanniksi vain kesällä 5.6.–20.8.

10:00 vain kesällä 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 vain kesällä

10:30 vain ma-pe 11:30 12:30 13:30 14:30 15:30 16:30 vain ma-pe

Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti.

Wolkoffin talona tunnetun kauppakartanon rakennutti liikemies Jacob Claudelin ja se valmistui vuonna 1826. Talon Ainonkadun puoleinen siipi valmistui 1905. Jaroslavilainen Ivan Wolkoff (1827–1900) saapui Lappeenrantaan 1840-luvulla. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana. Myöhemmin Ivan sai Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet. Ivanilla ja hänen vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail ja Nikolai jatkoivat isänsä liiketoimia. Nikolai asui Kauppakadun talossa pietarilaisen vaimonsa Marian ja heidän lastensa Johanneksen ja Annan kanssa. Johannes opiskeli agronomiksi ja vastasi kasvitarhan sekä maatilojen hoidosta. Hän asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan ja heidän viiden lapsensa kanssa. Anna opiskeli kieliä ja valmistui maisteriksi. Hän asui avioiduttuaan Imatralla. Kun Annan mies Väinö Nissinen kuoli junaonnettomuudessa, muutti Anna WolkoffNissinen takaisin lapsuudenkotiinsa Kauppakadulle. Vuonna 1946 hän sai viran Lappeenrannan Lyseosta. Hänet muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka perikunta päätti lahjoittaa museoksi vuonna 1986. Museoksi talo vihittiin kesällä 1993.


9

Wolkoffin pääsiäinen Avoinna la 8.4. – su 9.4.2017 ti 11.4. – to 13.4.2017 la 15.4. – su 16.4.2017

Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaan. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin salin pikkupöydille katettiin pääsiäisherkut, pashat, babat ja kulitsat. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan.

Wolkoffin joulu Avoinna ti 12.12. – su 17.12.2017 ti 19.12. – pe 22.12.2017 ke 27.12. – la 30.12.2017 ti 2.1.2018 – su 7.1.2018 Wolkoffin joulupuoti avoinna myös pe 8.12 – su 10.12.2017 Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi, joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluvat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti.


10

RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2257 puh. 05 616 2261 Avoinna Kesä 5.6.–20.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Ratsuväkimuseo on suljettu juhannus 23.–24.6. Muina aikoina avoinna tilauksesta Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu • aikuiset 8€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7€ Ratsuväkimuseoon voi ostaa myös erillislipun hintaan • aikuiset 4€ • eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 3€ Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa. Museo perustettiin vuonna 1973. Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti.

Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuunarykmentin (1889–1901) tulolla Lappeenrantaan oli suuri merkitys kaupungille. Rykmentti sijoittui nykyiselle Rakuunamäelle. Vuosina 1901–1917 kasarmialue oli venäläisen ratsuväen käytössä. Suomen itsenäistyttyä perustettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati, joka muodostettiin Uudenmaan Rakuunarykmentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti.

5.6. – 20.8.2017 HOPLAA! – suomenhevosia Katriina Viljamaa-Rissanen värikynä-pastellitöitä Ratsuväkimuseon kesänäyttelyssä juhlitaan 110 vuotta täyttävää suomenhevosta. Katriina Viljamaa-Rissasen värikynä-pastellitöitä on esillä myös Galleria Kaakaopavussa, Lappeenrannan kuvataidekoulun galleriassa 29.6.–18.7.2017.

Katriina ViljamaaRissanen, Lännenlokari, Hoplaa!, 2016.


11

VIHREÄ MAKASIINI Kristiinankatu 6 Lappeenrannan linnoitus Vapaa pääsy

3.6. – 13.8.2017 Onnen kaukomaa – hyvän elämän kuvia

2.9. – 1.10.2017 Ludwig Heinrich von Nicolay (1737–1820)

Soli Perttu tutki eteläkarjalaisten ihmisten kanssa yhteisötaiteen keinoin suhdetta kunkin omaan elämään ja kotiseutuun.

Monrepos’n kartanon ja puiston kolmannen omistajan paroni ja kirjailija Ludwig Heinrich von Nicolayn syntymästä tulee syksyllä 2017 kuluneeksi 280 vuotta. Näyttely kertoo tarinan merkittävästä henkilöstä, hänen elämästään, ystävistään ja sukulaisistaan.

GALLERIA LAURA Kauppakatu 25, Tasihinin talo, Lappeenranta Taito-kauppa: puh. 040 684 9554 Tiedustelut museon näyttelystä: puh. 040 838 6592 Vapaa pääsy

Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin kauppiastalossa, jossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä. Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa.

8.9. – 3.11.2017 Muotiasusteita Wolkoffin tyyliin Galleria Lauran vuoden 2017 näyttely esittelee muotiasusteita Wolkoffin tyyliin. Näyttelyssä voi nähdä lumoavat Maria Wolkoffin hääkengät ja muita kauniita Wolkoffin suvun asusteita: käsilaukkuja, hattuja, kenkiä ja muutamia pukujakin eri vuosikymmeniltä. Wolkoffin asusteiden siivittämänä näyttelyssä voi aistia tuulahduksen menneiden aikojen muotiin Lappeenrannassa.

Maria Wolkoffin hääkengät.


MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, 53101 Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 puh. 05 616 2261 museot@lappeenranta.fi

• Ryhmävaraukset • Opastustilaukset ryhmille • Tilojen vuokraus

Jos kaipaat seuraa tai tukea museossa käyntiisi, voit pyytään mukaasi SPR:n kouluttaman vapaaehtoisen Piristäjän. Varaa Piristäjä numerosta 044 3664 145

Lappeenrannan museot: www.lappeenranta.fi/museot www.facebook.com/lappeenrannanmuseot www.instagram.com/lappeenrannanmuseot Tutustu Lappeenrannan museoiden kokoelmiin verkossa: https://lappeenrannanmuseot.finna.fi Etelä-Karjalan museoportaali: www.etelakarjalanmuseot.fi Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: http://tarinasoitin.fi/linnoituskierros http://tarinasoitin.fi/linnoituksenkasvillisuus Museokauppa Sulotar: www.linnoituksenpuodit.fi

MUUTOKSET MAHDOLLISIA


Lappeenrannan museot 2017