a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

LAPIN YLIOPPI LASLEHT I

DASH LAPLAND

RISTIRIITAISUUKSIEN LAPPI

1/ 2020

TOM DODD


HISTORIAN, NYKYISYYDEN JA TULEVAISUUDEN KOLMIYHTEYS PÄÄTOIMITTAJA

E L Ä H E T K E S S Ä , ne sanoo. Ole läsnä, ne neuvoo. Ja oikeassahan he ovat; kaikki tapahtuu nyt. Mutta nykyisyys on aina seurausta historiasta ja vain hetken päässä tulevaisuudesta. Ehkä he ovatkin väärässä? Eivät he ole, mutta vaarassa sokeutua kylläkin. Pysähdy. Toistan, pysähdy. Se, miten yksilö tai yhteiskunta nykyisyyteen tuli ei useinkaan ole sattumaa; eilinenkin oli vielä hetki sitten kokematonta tulevaisuutta, mutta ei suinkaan täysin pimeää – se oli paljastanut itsensä jo toissa päivänä. Siis pysähdy, sillä ilman sitä et huomaa vihjeitä. Ilmastonmuutos ja sen ympärillä käytävä keskustelu on konkretisoinut etenkin nuorille historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden kolmiyhteyden, jossa historia näyttää seuraukset ja nykyisyys ja siinä tehdyt päätökset tulevaisuuden. Tulevaisuuden haasteet ovat kuitenkin usein laajoja, monimutkaisia ja usein myös hahmottomia; ongelma ja ongelman ymmärtäminen ovat eri asioita. Siksi tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaankin laaja-alaista ja poikkitieteellistä ymmärrystä. Tarvitaan keskustelua. Tässä lehdessä mietitään paljon tulevaisuuksia. Mikä on Lapin tulevaisuus laskevan syntyvyyden

ELLI ALASAARI

ALEKSI I. POHJOLA

Suomessa, jossa aluekehitys eriytyy ja keskittyy? Miten puhtaasta luonnosta pitkälti ammentava matkailubrändi ja Lapin rikkaiden luonnonvarojen hyödyntäminen sopivat yhteen? Miten Lapin maakunnassa ennakoidaan tulevaisuutta ja mitkä tahot sitä tekevät? Lapin tulevaisuutta käsittelevä juttu alkaa sivulta 20. Opiskelijoiden tulevaisuus on tietenkin työelämässä. Miten työelämään pääsemistä ja siellä pärjäämistä voisi edistää jo opintojen aikana? Mikä on vouchereiden merkitys opiskelijoiden pääsystä työharjoitteluun ja jakautuvatko ne tasaisesti? Juttu työharjoittelun merkityksestä alkaa sivulta 10. Myös yritykset miettivät yhteiskunnan ja opiskelijoiden ohella tulevaisuutta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty poikkitieteellinen, palvelumuotoiluorientoitunut tapahtuma Dash Lapland järjestetään myös tänä vuonna. Mikä Dash Lapland oikein on ja mikä on sen

idea? Juttu Dash Laplandista alkaa sivulta 13. Ja lopuksi myös Lapin Ylioppilaslehti on muutosten edessä. Lehti saa uuden päätoimittajan, kun Kaisa-Reetta Seppänen valittiin Lapin Ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi edustajiston kokouksessa 1/2020. Oli lehden formaatti tai tekotapa tulevaisuudessa mikä hyvänsä, on ylioppilaskunnan oma itsenäinen media äärimmäisen tärkeä osa yliopiston ja ylioppilaskunnan sisällä tapahtuvaa moniäänistä ja kriittistä keskustelua, keskustelukulttuuria ja kulttuuripääomaa. Sen arvo kannattaa tunnistaa, siitä kannattaa pitää kiinni ja sitä kannattaa kehittää eteenpäin; tieto ja moniääniset näkökulmat eivät lisää tuskaa. Ne lisäävät ymmärrystä – historiasta, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta; muista ihmisistä ja mielipiteistä. Maailmasta. �


LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

LYYN HALLITUS 2020 ESITTÄYTYY 7–9

KOLUMNI: MAAILMA MUUTTUU 6

KORKEAKOULUHARJOITTELU 10–12

DASH LAPLAND 13–16

RISTIRIITAISUUKSIEN LAPPI 20–25

SUURLÄHETTILÄS TOM DODD 26–29

”ARKTINEN EI VOI IKINÄ TARJOTA SAMOJA TARINOITA, JOTKA VETÄVÄT IHMISIÄ POIS ALUEELTA. EIKÄ SEN TARVITSEKAAN, SILLÄ HYVÄN ELÄMÄN TARINOITA ON MUITAKIN.”

S. 17–18

PIENI KYLÄ POHJOIS-NORJASSA 34–37

KOLUMNI: INDIVIDUALISTIN RYHMÄTYÖKAMMO 38

AINEJÄRJESTÖPALSTA 39

H

E

LM

I

H

A

K

U

R

I

MEGATRENDIT 30–33

OIK AISUT

** LY 4-19 lehdessä olleessa edustajistovaalien tulosanalyysin infografiikassa oli virhe: TAO-listalta läpi menneen Matilda Kalvingin tilalle grafiikkaan oli eksynyt Artiklan Anniina Simonen. Paikkamäärät sen sijaan olivat oikein: Artikla sai 6 paikkaa, TAO 4. * LY 4-19 lehdessä sivulla 17 sitaattinostossa luki virheellisesti Johan-Erik Kukko. Kukon etunimi on Johan-Eerik.

PÄÄTOIMITTAJA Aleksi I. Pohjola @aipohjola GRAAFIKKO Elli Alasaari @ellialasaari KANSI Aino Soininen @sateenkauris

MAINOSMYYNTI Joonatan Juhajoki joonatan.juhajoki@lyy.fi puh. 050 514 5171 PAINO i-print Seinäjoki PAINOS 700 kpl

KUSTANTAJA Lapin yliopiston ylioppilaskunta Ahkiomaantie 23 B 96300 Rovaniemi puh. 044 787 5670 YHTEYSTIEDOT lehti@lyy.fi @lapin_ylioppilaslehti

TEKIJÄT Kaisa-Reetta Seppänen Henrik Telkki Aino Soininen Vilma Romsi Meri Heikkilä Heidi Lintula Jenni Tuomainen Juho Keränen Erkka Lehtoranta Helmi Hakuri


4

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

PUHEENJOHTAJALTA

YOU ONLY STUDY ONCE

A I S Ä A J A T T E L I T tehdä kandin kahteen vuoteen ja sitten maisteri nopeesti alta pois? Totta kai yliopistoon ollaan pääsijaisesti tultu hankkimaan akateemisia valmiuksia tulevaisuutta varten, mutta missään nimessä ei saisi vähätellä niitä kokemuksia ja elämyksiä, jotka kuuluvat tähän matkaan kohti työelämää. Luennot, kirjojen pänttäämiset, esseiden rakentelu ja tenttien läpäisy ovat tärkeä osa opintoja, mutta oman hyvinvoinnin ja tulevaisuuden taitojen kannalta opiskelun täytyy tapahtua myös muuallakin kuin luentosalin penkillä. Tartu rohkeasti tilaisuuksiin. Lähde vaihtoon, tutustu poikkitieteellisesti ihmisiin, ota kurssi toisesta tiedekunnasta tai laajenna piiriäsi pääaineen ulkopuolelle. Oman sosiaalisen kentän laajentaminen on valtava rikkaus ja saat aivan uudenlaisia näkökulmia omaan ajatuksen juoksuusi. Nämä ovat niitä taitoja, joita et voi kirjastosta noutaa. Itse pidän opiskelijatapahtumia opintojen suolana. Rastikierrokset

ja niiden mieleenpainuneet tehtävät, vuosijuhlien säihke ja riemu, laskiaisen hankifutis ja ratkenneet haalarit, jännitys ennen puheenvuoroa sitseillä, haalarikansan vaellus Lordin aukiolta Jätkänpuistoon ja rennot makkaranpaistot Kirkonjyrhämän laavulla. Tapahtumat ovat värittäneet omaa opiskeluaikaa ja saaneet Rovaniemen tuntumaan kodilta. Uskonkin, että jokaiselle löytyy varmasti mieleisiä tapoja viettää vapaa-aikaa näiden parissa. Opiskelijoille tarjotaan myös rutkasti vaikuttamismahdollisuuksia eri vastuutasoilla – aina ainejärjestöaktiiveista yliopiston hallituksen opiskelijaedustajiin. Nämä ovat oivia paikkoja olla mukana suunnittelemassa ja päättämässä yliopiston, tiedekunnan, pääaineen tai vaikkapa tutkinnon tulevaisuudesta. Lisäksi pääset opettelemaan käytännön taitoja, saamaan käytännön kokemusta ja ehkä tärkeimpänä verkostoitumaan. Harrasta mieleisiäsi asioita. Jos vähänkin kutkuttelee lähteä

mukaan näyttelemään opiskelijateatteriin, seinäkiipeilemään, laulamaan kuoroon, tankotanssimaan, pelaamaan roolipelejä tai vaikka kiertämään geokätköjä. Tee se rohkeasti. Harrastukset ovat sitä varten, että saat jotain muuta ajateltavaa – ei lisäsuoritusmerkintöjä varten. Kaikki harrastukset eivät vie paljoa aikaa, ja voit itse kontrolloida ajankäytön. Näitä aktiviteettejä pystyt tekemään vielä, kun olet opiskelija. Työelämään siirtyessä näitä asioita on moninkertaisesti hankalampi – jopa mahdotonta – pystyä toteuttamaan. En toivo kenenkään suorittavan kandin ja maisterin tutkintoaan alle viidessä vuodessa, viettäen kaikki päivät pelkästään istuen yliopistolla ja takoen tutkintoaan kasaan. Ja sinä, joka teet jo tätä kaikkea: uskalla myös rohkeasti sanoa ei. Tämän sanan harjoittelu on ehdottoman tärkeää. Liika on liikaa, ja kyllä täältä pitää joskus valmistuakin. Luova laiskottelu on sallittu, kaikkea vapaa-aikaa ei tarvitse pyhittää kokemusten, elämysten ja taitojen kalasteluun. Nautitaan tulevasta vuodesta. TLDR: Opiskeluaika on muutakin kuin opiskelua. Hyödynnä se ja nauti! � ESA-PEKKA TUPPI Hallituksen puheenjohtaja


5

KOLUMNI

AHKIOMAANTIEN AJATUSHAUTOMO

K U L U N E E N P U O L E N V U O D E N aikana kun olen ollut töissä y-liikkeessä, yksi teema on noussut ylitse muiden: Mielenterveys ja jaksaminen. Aiheesta on puhuttu jokaisessa SYL:n tapaamisessa, julkisuudessa ja kampuksella. Marraskuussa järjestetty Mielentärkeydenosoitus -tapahtuma opintopsykologin palkkaamiseksi keräsi paikalle kymmeniä opiskelijoita sekä YLE:n ja Lapin Kansan toimittajat. Tapahtuman jälkeen ei yliopistossa tai ylioppilaskunnassakaan voida väittää, että olisi epäselvää mitä opiskelijamme ovat asiasta mieltä. Mielenterveys pysyy varmasti ajankohtaisena myös tänä vuonna, ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin keväällä toteutetaan kuudennen kerran valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT). Muiden terveyskysymysten ohella tutkimuksessa kysytään myös opiskelijoiden mielenterveydestä. Edellinen tutkimus on vuodelta 2016. Olen melko varma, että tuon jälkeen mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet opiskelijoiden parissa huomattavasti. Esimerkiksi Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on noussut 43%:ia vuodesta 2016. KOTT 2020:ssa voidaankin luotettavasti arvioida kuinka paljon nämä ongelmat ovat viime aikoina lisääntyneet nimenomaan

ALEKSI POHJOLA

MIELENTERVEYDEN HOITAMINEN MAKSAA RAHAA, MUTTA ANTAA MAKSAA

opiskelijoiden keskuudessa. Toiseksi, YTHS laajenee ensi vuonna myös AMK-opiskelijoille. Tällä hetkellä virallista tietoa esimerkiksi tulevasta palveluverkosta ja tuotettavista palveluista on vielä niukahkosti saatavilla, mutta kehotan kaikkia asiasta kiinnostuneita seuraamaan YTHS 2021 -nettisivua. Vaikuttamistyötä on opiskelijaliikkeessä tehty sen eteen, että palvelut säilyvät monipuolisina. Parempien mielenterveyspalveluiden vaatiminen törmää kuitenkin lähes aina yhteen asiaan – rahaan. Tällä hetkellä tuntuu, että niin yliopistolla kuin valtiollakin on jaettavissa lähinnä niukkuutta. Yliopiston suhteen ajatushautomolla toivotaan tietysti suotuisaa tulosta OKM-neuvotteluista. Lisärahalle olisi käyttöä. Valtion talouspolitiikka on kuitenkin monimutkaisempi asia. Jos halutaan parempia terveyspalveluita ml. mielenterveyspalvelut, on julkisia menoja siltä osin kasvatettava. Kun asiaa tarkastelee pidemmällä aikavälillä, on tärkeää huomioida, että hyvät ennaltaehkäisevät

mielenterveyspalvelut toki myös säästävät monia julkisia kuluja. Ongelmia on halvempaa hoitaa ajoissa kuin myöhässä. Toisaalta on myös tunnustettava, että mielenterveyden hoitaminen saa maksaa. Arvostetuimmat yhteiskunnalliset palvelumme, koulutus, terveyskeskukset sekä sairaalat, maanpuolustus ja poliisi ovat kaikki kalliita eriä valtion budjetissa mutta juuri ne tekevät yhteiskunnastamme toimivan ja turvallisen. Myöskään mielenterveyden hoitaminen ei ole valtiontalouden näkökulmasta aina halpaa. Hyvinvoivat kansalaiset ovat kuitenkin toimivan yhteiskunnan perusta. Jos järjestelmämme ei tue kansalaisten henkistä hyvinvointia, voidaan kysyä, ketä se enää palvelee. � AATU PUHAKKA Edunvalvonta-asiantuntija


6

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

MAAILMA MUUTTUU JA OSAAMISEN VAATIMUKSET SEN MUKANA T U L I N V I I M E V U O D E N lopulla valituksi ylioppilaskuntien keskusjärjestön, eli Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n hallitukseen vuodelle 2020. Työpöytäni täyttävät kuluvana vuonna muun muassa koulutuspoliittiset teemat, kuten rakenteet ja raha, opinnot ja laatu, jatkuva oppiminen ja maksuton koulutus. Lisäksi työskentelen viestinnän ja SYL:n ensi vuoden 100. juhlavuotta koskevan projektin parissa. SYL:n historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse ja voidaankin sanoa, että SYL on kasvanut ja kehittynyt ajan kuluessa ja yhteiskunnan muuttuessa. Myös SYL:n ydintehtävän, eli edunvalvonnan teemat ovat muuttuneet. SYL:n olemassa olon aikana keskustelu osaamisesta on muuttunut merkittävästi. Voidaan sanoa hieman kärjistäen, että aikaisemmin yliopistosta valmistunut selvisi työurallaan mainiosti saamallaan koulutuksella. Nyt asia on kuitenkin merkittävästi toisin: työelämä ja yhteiskunta kaipaavat monipuolista osaamista. Rohkeita, erilaisia valintoja ja yhdistelmiä tehneitä osaajia arvostetaan.

T YÖELÄMÄ JA YH T EI SKUN TA KA I PAAVAT MON IP U OLIS TA O SA AMI S TA. ROHKEI TA, ER I L AI S IA VA L IN T OJA JA YHDI S T ELMIÄ T EHN EI TÄ O SAAJIA ARVO S T ETA A N.

Osaamisvaatimukset eivät jää vain koulun ja yliopiston penkeillä hankittuun osaamiseen. Enemmän ja enemmän arvostetaan henkilöiden valmistumisensa jälkeistä oppimista ja yhteiskunnassa nähdäänkin, ettei osaamisen hankkiminen tapahdu vain kaavamaisesti perinteisen koulutuspolun varrella, vaan oppiminen jatkuu jokaisella meistä eliniän. Kun työelämän murros on voimakas ja yhteiskunta tarvitsee erilaisia osaajia, korostuu työikäisen väestön jatkuvan oppimisen merkitys. Tämä on huomattu myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa, jonka perusteella Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt jatkuvan oppimisen uudistuksen. Sen tavoitteena on helpottaa osaajapulaa ja sujuvoittaa työikäisten osaamisen päivittämistä pohtimalla samalla laaja-alaisempia vaihtoehtoja muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten järjestämiseksi. Tämä lisää myös yliopistojen mahdollisuuksia. Ne voivat kehittää tarjoamastaan koulutuksestaan esimerkiksi erilaisia täydennyskoulutuksen paketteja, joita he voivat tarjota suoraan niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Erilaiset jatkokoulutusmahdollisuudet tuovat yliopistoille yhden keinon hankkia

lisää ulkopuolista rahoitusta oman toimintansa järjestämiseen alati tiukkenevassa taloustilanteessa. Kaiken tämän toteuttamisessa on kuitenkin muistettava, ettei uudistus saa vaikuttaa yliopistojen päätehtävän, eli perustutkinto-opiskelijoiden opintojen suorittamiseen ja heidän opintojensa laatuun. Lisäksi esimerkiksi täydennysopintojen maksujen tulee jakautua tulevaisuudessa mahdollisimman oikeudenmukaisesti jokaisen koulutuksesta hyötyvän tahon kesken niin, että jokaisella henkilöllä on mahdollisuus saavuttaa tämä koulutusmahdollisuus heidän erilaisista taustoistaan huolimatta. On tärkeää, että meillä tulevaisuuden osaajilla on erinomainen asema työmarkkinoilla. Hyödyntäkäämme siis nämä mahdollisuudet ja päivittäkäämme osaamistamme monipuolisiin ja rohkeisiinkin uravalintoihin myös opintojemme jälkeenkin. � JENNI TUOMAINEN Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n (SYL) vuoden 2020 hallituksen jäsen


7

LYY

LYYN HALLITUS 2020 ESITTÄYTYY KUVAT ALEKSI I. POHJOLA KUVITUS ELLI ALASAARI

NIMI: Esa-Pekka Tuppi VASTUUALUE: Hallituksen puheenjohtaja KUMMIAINEJÄRJESTÖ: Artikla OMA OPISKELUALA: Graafinen suunnittelu

NIMI: Sofia Kauriinoja VASTUUALUE: Hallituksen varapuheenjohtaja, talous, edunvalvonta- ja tiedotusviestintä KUMMIAINEJÄRJESTÖ: Jalot Villit & Lapikas OMA OPISKELUALA: Oikeustiede

1. Tätä kysymystä olen pyöritellyt jo muutaman

1. Hain mukaan hallitukseen, sillä haluan omal-

vuoden ja tänä vuonna päätin, että palaset menisivät kohdalleen; uskoin keränneeni järjestötaustaani hyödyntäen tarvittavan tietotaidon hakea pestiin. Lisäksi olin suunnitellut, että nyt olisi hyvä sauma uhrata aikaansa – ja vaarantaa opintonsa – tässä vaiheessa tätä Rollo-taivalta. 2. Tämän vuoden henkilökohtaisena tavoitteena on se, että yhä useampi opiskelija tietäisi, mitä me hallituksessa ja työntekijöiden voimin tehdään ja mitä he hyötyvät LYYn jäsenenä olemisesta. Lisäksi haluan toimia hyvänä johtajana ja esimiehenä sekä kehittää omia taitojani yhdessä hallituksen kanssa. 3. Yhteisöä, joka vastaa poikkitieteellisesti opiskelijoidemme hyvin- ja huvinvoinnista. Tahoa, joka yhdistää kaikki yliopistomme opiskelijajärjestöt ja -toimijat yhdeksi. LYY best! 4. Sitä, että pääsee vaikuttamaan ja päättämään asioista, jotka ovat itselle tärkeitä. Pääsemme myös jakamaan opiskelijoiden mielipiteitä niin Rovaniemellä, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hyvänä etuna myös tästä asemasta on verkostoituminen. 5. Luin jodelista hyvän tekstinpätkän (joka on kiertänyt kyllä muuallakin): “Jos ajattelet myönteisesti joka päivä, teet lujasti töitä, pyrit olemaan paras versio itsestäsi, ympäröit itsesi inspiroivilla ihmisillä, etkä ikinä annan periksi, niin ei ole mitään rajoja sille, miten perusteellisesti voit palaa loppuun.” Nuku, nauti ja vietä aikaa tärkeitten ihmisten kanssa!

ta osaltani olla luomassa läheisempää LYYtä kaikille sen sidosryhmille. LYY tekee valtavasti työtä jäsentensä eteen sekä sillä on erinomainen ja läheinen suhde yliopistoon, enkä millään malttanut jäädä pois tästä houkuttelevasta tilaisuudesta vaikuttaa tässä mielenkiintoisessa organisaatiossa. 2. Haluan tehostaa edunvalvontaviestintää sekä ylioppilaskunnan houkuttelevuutta. Ylioppilaskunnan tulee näyttäytyä jäsenilleen – niin tuleville kuin nykyisillekin – heidän etujaan tehokkaasti valvovana tahona, joka myös tuottaa jäsenilleen heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavia palveluita sekä tapahtumia. 3. LYY merkitsee minulle varmuutta siitä, että Lapin yliopiston opiskelijoiden ääni saadaan kuulumaan varsinkin meitä opiskelijoita koskevissa asioissa.  4. Odotan innolla, mitä kaikkea pääsemme meidän timanttisen hallituspoppoon kanssa tekemään! Tuleva vuosi tulee varmasti olemaan työntäyteinen, mutta osaamista ja intoa puhkuen saamme varmasti monta tärkeää asiaa hoidettua kunnialla loppuun saakka. 5. Kehottaisin aivan jokaista osallistumaan yliopistoyhteisössämme vaikuttamiseen! Esimerkiksi eri jaostojen sekä edustajiston kokoukset ovat kaikille jäsenillemme avoimia ja kokouksissa pääsee keskustelemaan sekä linjaamaan monesta juuri Sinun, Lapin yliopiston opiskelijan, arkeen vaikuttavista asioista. Sinun ääntäsi tarvitaan kuuluville, muista käyttää sitä!


8

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

”OPI SKELUJEN A LU S SA KÄV I HE T I S ELVÄKS I, E T TÄ EN VOI S I KU V I T EL LA I T S EÄ N I OPI SKELEMAS SA MI S SÄ Ä N MU UA L LA. PI DÄ N TÄS TÄ YH T EI S Ö S TÄ PA LJON JA S I I TÄ, E T TÄ OLEN O SA S I TÄ.”

NIMI: Niko Haataja VASTUUALUE: Koulutuspolitiikka, kansainväliset asiat, tuutorointi KUMMIAINEJÄRJESTÖ: Lastu & Remburssi OMA OPISKELUALA: Luokanopettaja

1. Hallitushommat oli Lapikkaassa jo koluttu, mutta silti tuntui, etten ollut vielä antanut ihan kaikkeani tälle opiskelijayhteisölle. LYYn hallitus tuntui luonnolliselta jatkumolta tällä nousukiitoisella valmistumisen välttelyn tiellä. 2. Yliopiston kv-toimiston kanssa puhuttiin jo ensimmäisillä viikoilla alustavasti yhteistyöstä jonkinlaisen tapahtuman tiimoilta. Tarkoituksena olisi siis saada kansainväliset opiskelijoitamme paremmin integroitua opiskelijayhteisöömme! Lisäksi koko edunvalvontaporukan kanssa tahdotaan tuoda toimintaamme lähemmäksi jäseniä. 3. LYY on se sukulainen joka löytää aina sinulle aikaa ja auttaa mielellään, vaikka itse et muistaisi koskaan käydä kylässä. 4. Jännitystä ja vaarallisia tilanteita toimistolla, yliopistolla ja kentällä sekä kohtaamisia, joita ei unohda ikinä. 5. Tulkaa käymään joskus kylässä! Kaikki aina lupaa tulla käymään sitten joskus mutta kukaan ei oikeasti käy. Ole sinä ensimmäinen. 

KYSYMYKSET 1. Miksi hait LYYn hallitukseen? 2. Mitä asioita haluat edistää hallitusvuotenasi?

3. Mitä LYY merkitsee sinulle? 4. Mitä odotat tulevalta vuodelta? 5. Terveiset LYYn jäsenille?

NIMI: Ella Oittila VASTUUALUE: Sosiaalipolitiikka, kansainväliset asiat, työelämä KUMMIAINEJÄRJESTÖ: TAO ry OMA OPISKELUALA: Johtamisen psykologia

1. Kipinä heräsi oltuani oman ainejärjestön hallituksessa ja sen myötä halu vaikuttaa asioihin myös ylioppilaskunnan tasolla. Alunperin harkitsin hakevani vasta seuraavana vuonna, mutta muutin mieleni, koska en keksinyt hyvää syytä miksi odottaisin ja hakematta jättäminen olisi kaduttanut jälkeenpäin. 2. Sosiaalipolitiikkavastaavana haluan edistää yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia varsinkin. Haluan hoitaa omat vastuualueeni hyvin ja viedä eteenpäin asioita, jotka auttavat opiskelijoiden arkea. 3. Opiskelujen alussa kävi heti selväksi, että en voisi kuvitella itseäni opiskelemassa missään muualla. Pidän tästä yhteisöstä paljon ja siitä, että olen osa sitä. 4. Itsellä on tammikuun perehdytyksien jäljiltä innokas olo, vaikka onkin pientä jännitystä vielä taustalla. Odotan oikeastaan, että pääsee kunnolla hommiin hallitustovereiden kanssa ja löytää sen oman jalansijan. 5. Haluan lähettää kaikille voimia ja jaksamista, mihin sitä tällä hetkellä kukin eniten tarvitsee.


9

LYY

NIMI: Miiko Ketonen VASTUUALUE: Vapaa-aika, liikunta, kunta- ja vaaliasiat KUMMIAINEJÄRJESTÖ: Kosmos Buran OMA OPISKELUALA: Oikeustiede

NIMI: Veera Saarikivi VASTUUALUE: Tapahtuma- ja toimintaviestintä, vapaa-aika, ympäristö KUMMIAINEJÄRJESTÖ: Lyhty OMA OPISKELUALA: Vaatesuunnittelu

1. Hain LYYn hallitukseen, jotta pääsisin vaikut-

1. Vaikuttaminen yliopistoyhteisössä on ollut

tamaan tehokkaasti koko yliopistoamme koskevissa asioissa. 2. Tavoitteenani hallitusvuotena on edistää liikuntamahdollisuuksia ja tapahtumia Rovaniemellä. Haluaisin myös edistää Lapin korkeakoulujen välistä yhteistyötä entisestään, sillä näin tuotaisiin kaikkia Rovaniemen opiskelijoita yhteen. 3. LYY merkitsee minulle edunvalvojaa, josta saa muun muassa oikeudellista apua sitä tarvittaessa. LYY on myös yliopistossa merkittävässä asemassa järjestettäessä poikkitieteellisiä tapahtumia, mikä on mielestäni tärkeää verkostoitumisen kannalta pienessä yliopistossa. 4. Tulevalta vuodelta odotan tehokasta hallituskautta ja vuoden kohokohtaa, eli tietysti vappua! 5. Oikein hyvää alkanutta vuosikymmentä kaikille LYYn jäsenille!

mulle jo fuksivuodesta asti tosi tärkeää. Hakeminen LYYn hallitukseen tuntuikin siis aika luontevalta jatkeelta hallitusvuosille omassa ainejärjestössäni TAOssa sekä Lapin ylioppilaskuoroyhdistys Lucida Intervallassa. 2. Ehdoton ykkösagendani hallitusvuodelle on ympäristö. Haluan vakiinnuttaa viime vuonna perustetun ympäristöjaoston toiminnan sekä päästä laatimaan LYYn oman ympäristövision osaksi opiskelijapoliittista linjapaperia. Viestinnässä haluan panostaa sen avoimuuteen, selkeyteen ja tavoitettavuuteen. Vapaa-ajan sektorilla haluan kehittää erityisesti matalan kynnyksen tapahtumia koko jäsenistölle houkuttelevammiksi. 3. LYY merkitsee mulle yhteisöä, jonka ansiosta kutsun Rovaniemeä kodiksi. Lisäksi LYYn tulee olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa niin paikallisesti Lapissa kuin myös valtakunnallisella tasolla. 4. Odotan tulevalta vuodelta isoja harppauksia oman mukavuusalueeni ulkopuolelle! Lisäksi odotan tiivistä yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa, hyviä keskusteluja jaostoissa, hauskoja ja monipuolisia tapahtumia, vaikuttavaa edunvalvontatyötä, tapaamisia muiden ylioppilaskuntien kanssa ympäri Suomea, itkunaurua toimistolla sekä loputonta määrää kahvia. 5. Haluaisin päästä juttelemaan sun kanssa siitä, mitä asioita meidän pitäisi LYYssä edistää! Laita mulle viestiä tai tule käymään toimistolla, lupaan keittää kahvit! �

”L A I TA MUL LE V IES T IÄ TA I T ULE KÄYMÄ Ä N T OIMIS T OL LA, LUPA A N KEI T TÄ Ä KAHV I T !”


10

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

KORKEAKOULUHARJOITTELU YHDISTÄÄ TEORIAN KÄYTÄNTÖÖN TEKSTI JUHO KERÄNEN • KUVITUS MERI HEIKKILÄ

Korkeakouluharjoittelu on tärkeä väylä saattaa opitut teoriat käytäntöön; harvoin jos koskaan teoriat vastaavat täydellisesti reaalimaailmaa, mutta ne antavat ymmärrystä asioiden moniulotteisuudesta. Teorian lisäksi harjoittelu testaa opiskelijaa omista taidoistaan ja antaa perspektiiviä työelämän vaatimuksiin ja odotuksiin.

L

Ä MMIN

JA

AURINKOINEN

aamu, Suomen Turku. Lähes identtinen syyskuinen aamu, Alankomaiden Haag. Näissä merkeissä aloitin viime vuonna kaksi kolmen kuukauden korkeakouluharjoittelua, joiden aikana pääsin soveltamaan niin aiemmin yliopistossa oppimaani kuin kehittämään täysin uusiakin taitoja. Kesä Suomen merivoimien esikunnan viestintätiimissä avasi silmäni puolustusorganisaatioiden viestintätavoille ja syksy Suomen suurlähetystössä EU-puheenjohtajakaudella valotti niin kotimaan kuin muidenkin valtioiden ulkopolitiikan toimintaa konkreettisesti. Miten esimerkiksi Yhdysvaltain ulkopolitiikka pohjautuu realismin oppeihin, jolloin valta ja vaikuttavuus määrittyy lähinnä taloudellisen ja sotilaallisen voiman kautta? Näkyykö siinä sittenkin vahva liberalismin pohjavire, jolloin kansainväliset instituutiot muodostavat merkittävän areenan ulkopolitiikan edistämiseksi? Entä toimiiko Venäjä puhtaasti kovan vallan käyttäjänä, kun samaan aikaan EU pyrkii hyödyntämään pehmeän vallan keinoja oman asiansa edistämiseksi? Millainen on maailmanyhteisö vai onko sitä todellisuudessa lainkaan? Kuten yllä olevat kärjistetyt esimerkit erilaisten valtioiden toiminnasta osoittavat, selitetään maailmaa ja sen ilmiöitä mitä moninaisimmilla ja usein keskenään ristiriitaisillakin teorioilla. Vallitsevan K ESÄ KUINEN

maailmanpoliittisen järjestelmän voi nähdä realismiin uskovan silmin anarkistisena kilpailuna, jonka keskeisimpinä toimijoina ovat valtiot, jotka pyrkivät ajamaan omaa etuaan ja haalimaan itselleen mahdollisimman paljon valtaa oman olemassaolonsa turvaamiseksi. Toisaalta liberalismin teoriarypästä seuraava tulkitsee maailmanpolitiikkaa usein myös kansainvälisen yhteistyön, kaupan ja organisaatioiden kautta. Valtioiden vaikuttamiskeinot liikkuvat pehmeä vallan arvovaikuttamisen, kulttuuriviennin ja koulutuksen kautta aina kovan vallan metodeihin taloudellisesta sotilaallisen voimankäyttöön. Yksittäinen teoria onnistuu kuitenkin harvoin, jos koskaan, selittämään oppialan tarkastelemia ilmiöitä. Teoriat ovat kuitenkin edellytys erilaisten ilmiöiden jäsentelemiseksi. Ne avaavat ja kehystävät eri asioita keskenään vertailtaviin ja analysoitaviin muotoihin. Kun opiskelija opintopolkunsa aikana tutustuu erilaisiin teorioihin hän myös ymmärtää, kuinka eri ilmiötä tulkitaan varsin erilaisista lähtökohdista ja näiden tulkintojen myötä nämä ilmiöt näyttäytyvät entistä moniulotteisempina. Väitän, ettei teorian hallitseminen kuitenkaan yksin riitä – tarvitaan kenttäkokeita. Korkeakouluharjoittelu erityisesti oman tieteenalan piiriin kuuluvan työnantajan leivissä auttaa konkretisoimaan opintojen aikana hankittua henkistä

pääomaa ja sorvaamaan siitä työnantajan ja yksilön itsensä kannalta relevantteja työkaluja. Yliopistossa opitut teoreettiset näkemykset avasivat erilaisten toimijoiden mahdollisia motiiveja ja tavoitteita esimerkiksi kuunnellessani diplomaattien välisiä keskusteluja tai julkisia puheenvuoroja. Teoria auttoi siis näkemään reaalimaailman ilmiöiden, puheen ja tekojen taustalla mahdollisesti vaikuttavia lainalaisuuksia. Korkeakouluharjoittelu ei ole kuitenkaan vain oiva tilaisuus testata opittua teoriaa. Monen opiskelijan kohdalla harjoittelu avaa myös näkemyksiä valmistumisen jälkeiseen aikaan. Vaikka kampuksella opiskeltu ala saattaa vaikuttaa teoriassa peräti ylväältä, on usein työelämä siihen nähden ehkä kärjistetysti muotoiltuna raadollista. Harjoittelu onkin oiva tapa ymmärtää, millaisin tavoin opittuja teorioita käytännön työssä hyödynnetään. Varsinkin yhteiskuntatieteiden maisterin kaltaisia yleisluontoisia tutkintoja suorittaessa valmistumisen jälkeiset tehtävät voivat olla todella moninaisia ja jopa pääaineesta riippumattomia, jolloin erilaisten urapolkujen tunnusteleminen on harjoittelun kautta järkevää. Joillekin harjoittelu avaa näköalan tehtäviin, jotka vaikuttavat unelmien täyttymykseltä; vihdoinkin opittuja asioita pääsee konkreettisesti käyttämään tehtävissä, jotka tuntuvat mielekkäiltä ja kiinnostavilta. Toisille harjoittelu osoittaa


OPISKELU

KORKEAKO ULUHA RJOI TT ELUA VOI P OHJIMMI LTAAN V ER RATA PEI LITA LO ON. S E ON TÄYNNÄ HEIJAS TAV IA PIN T OJA, JO T KA AU T TAVAT OPISKEL IJAA NÄKEMÄ Ä N OPIN T ONSA, T YÖ URAHA AV EENSA JA YMPÄRÖIVÄ N MAA I LMA N ER I NÄKÖKULMI S TA.

11


12

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

puolestaan sen, millainen ala ei todellakaan häntä kiinnosta tulevaisuudessa. Molemmissa tapauksissa harjoittelun voi kuitenkin nähdä mahdollisuutena itsereflektiolle ja oman valmistumisen jälkeisen elämän suunnan hahmottelemiselle. Harjoittelu voi avata myös jäljellä olevia opintoja uudesta näkökulmasta ja tarjota tilaisuuden sanallistaa omaa osaamista ja oppimaansa uusin tavoin. Harjoittelun konkretisoiva luonne voi johtaa kokemuksiin siitä, kuinka omaa oppialaa ja teoreettista pohdintaa lähestyy nyt uusin tavoin. Henkilökohtaisella tasolla voisin harjoittelujeni myötä todeta jopa ”vihdoin ymmärtäväni, mistä tässä hommassa on kyse”. Jo pelkkä harjoittelupaikan hakeminen auttaa usein jäsentelemään omaa osaamista, koulutusta, motivaatiota ja taitoja. Hakeminen itsessään on jo harjoittelua tulevaa työelämää ajatellen.

Mihin ajankohtaan harjoittelu sitten sopisi? Milloin tietoja ja taitoja on sopivasti suhteessa harjoittelun vaativuuteen? Tämä kaikki riippuu toki yksilöstä. Moni työnantaja toivoo hakuilmoituksissaan kandidaatin ja notaarin tason tutkintoa suoritetuksi ennen harjoittelua, mutta joukossa on toki sellaisiakin paikkoja, joihin voi hakeutua jo opintojen alkutaipaleella tai aivan niiden loppupuolella. Kaikissa näistä tapauksista harjoittelun haastavuuden olettaisi vastaavan myös korkeakoulussa opiskeltua osaamista. Oma kysymyksensä on samaa teemaa sivuava, harjoitteluista saatava rahallinen vastine. Toiset työnantajat tarjoavat vaativistakin tehtävistä minimipalkkaa – toiset suhteuttavat palkan esimerkiksi hankittuihin opintopisteisiin nähden. Harjoittelussa on siis myös kyse raadollisimmillaan oman osaamisen hinnoittelemisesta, mutta

myös motivaation punnitsemisesta suhteessa työstä saatuun ansioon ja substanssiin. Korkeakouluharjoittelua voi pohjimmiltaan verrata peilitaloon. Se on täynnä heijastavia pintoja, jotka auttavat opiskelijaa näkemään opintonsa, työurahaaveensa ja ympäröivän maailman eri näkökulmista. Se tarjoaa mahdollisuuden reflektoida itseään niin työntekijänä, opiskelijana kuin yksilönä. Peilitalossa heijastavat pinnat voivat näyttää haavekuvia, mutta myös karuja totuuksia. Siellä yliopistossa opitut teoriat auttavat jonkin matkaa eteenpäin, mutta niistä kutakin on haastettava aktiivisesti oman polkunsa löytämiseksi. Reittejä eteenpäin onkin kokeiltava usein erehdysten kautta. Vain laittamalla itsensä sekä oppimansa teoriat testiin, avautuvat peilitalon ovet maailmaan. �

KAINALO

HARJOITTELUUN – MUTTA MILLÄ HINNALLA? TEKSTI JUHO KERÄNEN O N E R I A S I A K E S K U S T E L L A korkeakouluharjoittelusta kuin itse harjoitteluun pääsemisestä. Eri alojen pääasialliset harjoittelupaikat asettavat erilaisia vaatimuksia harjoittelun rahoitukselle. Vilkaistaessa useimpien harjoittelijoiden käyttämää Aarresaari-sivustoa huomaa, että varsinkin monet valtionhallinnon paikat edellyttävät yliopiston myöntämää harjoitteluapurahaa. Apurahakäytännöt vaihtelevat kuitenkin runsaasti yliopistoittain ja tiedekunnittain. Myös YLE uutisoi joulukuussa 2018 eri yliopistojen vaihtelevista apurahakäytännöistä. Joissakin yliopistoissa, kuten Helsingissä, jokainen opiskelija on oikeutettu harjoittelutukeen. Esimerkiksi Lapin yliopistossa tukea myönnetään puolestaan vain muutamille. Meillä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa apurahan

kriteereinä ovat suoritetut ja koostetut pääaineen perus- ja aineopinnot sekä kokonaisopintopisteiden määrä. Vouchereita ei ole myöskään varattu kaikille tiedekunnan pääaineille. Kun opintopisteiden määrä muodostuu tällaisessa järjestelmässä tosiasialliseksi apurahan myöntöperusteeksi, saattaa se lykätä joidenkin opiskelijoiden valmistumista. Harjoittelu nähdään opiskelijoiden keskuudessa olennaisena tekijänä tulevaa työllistymistä ajatellen, jolloin osa saattaa kokea houkuttelevaksi vaihtoehdoksi valmistumisen viivyttämisen, jotta harjoitteluvoucher ja sitä myötä harjoittelupaikka mahdollistuisivat. Tiedekunta-, oppiala- ja yliopistokohtaiset vaihtelut apurahakäytännöissä asettavatkin opiskelijoita ilmeisen eriarvoiseen asemaan.

Jotta opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoitella omaan oppialaan liittyvissä työtehtävissä varmistuisivat alueellisesti sekä oppialakohtaisesti, ja jotta valmistumisen pullonkauloista päästäisin opintojen loppupäässäkin eroon, olisi syytä uudistaa apurahajärjestelmää ja -määriä sekä voucherien myöntöperusteita. Harjoittelukokemus valmistaa työelämätaitoisempia maistereita, jolloin harjoittelutukien lisääminen olisi niin yksilön, yliopiston kuin yhteiskunnankin etu. � LÄHTEET

** YLE (Ulriika Myötänen) (28.12.2018) Yliopistojen harjoittelutuissa suuria eroja: Laura Kaltiainen joutui luopumaan unelmaharjoittelusta New Yorkissa, koska ei saanut harjoittelutukea – tukipäätös tuli yliopistoa vaihtamalla. https://yle. fi/uutiset/3-10522121


13

OPISKELU

POIKKITIETEELLISTÄ PALVELUMUOTOILUA Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Dash Lapland järjestetään jälleen keväällä. Lupauksenaan sillä on osallistujilleen ainutlaatuinen kokemus. Mikä siis Dash Lapland oikein on ja mitä sen keskiössä olevalla design hackathon sanaparilla oikein tarkoitetaan? TEKSTI HENRIK TELKKI KUVAT STELLA KEPPO / DASH LAPLAND


14

V

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

VIIME VUONNA ENSIMMÄ IS -

kertaa Rovaniemellä pidetty Dash Lapland kokoaa jälleen idearikkaat ihmiset ratkomaan yrityspartnereiden tulevaisuushaasteita tämän vuoden huhtikuussa. Käytännössä Dash Lapland on siis ympäristö, johon yhteistyökumppaneiksi valitut yritykset voivat tuoda liiketoimintaansa liittyvän ongelman. Tämän ongelman ympärille koostetaan tiimejä, joiden tarkoitus on keksiä ratkaisumalli yrityksen esittämään ongelmaan. Dash itsessään on osa opiskelijavetoisen yrittäjyysyhteisön Aaltoes:n (Aalto Entrepreneurship Society ry) luomaa tapahtumabrändiä, mutta Dash Laplandin organisoimisesta vastaa itsenäisesti Lapland Entrepreneurship Society (LES). Muita Dash –tapahtumia ovat Dash Helsinki sekä Turku Dash X Boost. Kaiken tämän keskiössä on design hackathon. Se on termi, jolla Dash Lapland ensimmäisenä on määrittelemässä itseään. Outo ja hivenen alienimainen englanninkielinen sanahirviö, TÄ

jonka voisi löytää Mad Men -sarjan modernisoidusta versiosta. Siitä ei oikein tiedä, pitäisikö nyt tuntea hypeä, vaiko karsastaa taas päälle liimattuja vierasperäisiä trendi-ilmaisuja. Yrityksessä avata Dash Laplandin konseptia auttaa tapahtuman tämän vuoden tiimivetäjä Heli Turtinen. “Dash Lapland on yritysinnovaatiotapahtuma, jossa käytetään muotoilutyökaluja. Kyseessä on kolmipäiväinen tapahtuma, joka alkaa perjantaina ja päättyy sunnuntaina." Tapahtumassa noin 5-6 hengen tiimit ratkovat yritysten tarjoamia haasteita palvelumuotoilun keinoin. “Dash Laplandin keskiössä on ongelmanratkaisu, desing thinking ja palvelumuotoilu.”

Timanttinen juttu Yksi keskeisistä työkaluista Dash Laplandin tapahtumassa on niin kutsuttu tuplatimanttimalli. Tuplatimantti, sitä tuntemattomille, on British Design Councilin kehittämä malli, jonka idea on kahdessa kehitystyön aikana hioutuvassa timantissa. Näistä ensimmäinen kattaa ratkaistavan ongelman ymmärtämisen ja

jälkimmäinen muodostaa ongelmaan ratkaisun. Ongelman todellinen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole aina niin helppoa tai suoraviivaista kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Viime vuoden Dash Laplandin yrityshaasteet olivatkin monipuolisia ja paikoin hyvinkin laajoja aiheita. Viime vuoden tapahtuman pääyhteistyökumppanin Lappset Groupin haasteena oli etsiä ratkaisuja tulevaisuuden leikkikenttään ja sitä, miten siinä voisi hyödyntää esimerkiksi interaktiivista teknologiaa. Digitaalisuus puhutti myös Santa Claus Holiday Villagea, joka pyysi tutkimaan miten matkailijakokemus digitalisoidaan. Kaleva Media puolestaan etsi keinoja saada nuoret kuluttamaan mediaa sekä etsi ratkaisua rajat ylittävän arktisen median konseptiksi. Kemianteollisuuden yritys Kemira Oyj oli isojen kysymysten äärellä, kun se etsi ratkaisuja 1,5 asteen haasteen voittamiseksi kysyen, miten kemiallisia ratkaisuja voidaan käyttää ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Hoivatilat puolestaan etsi uudenlaisia tila- ja konseptipalveluita


15

OPISKELU

megatrendien kuten väestön ikääntymisen, julkisen terveydenhuollon rahoitusongelmien ja yksilön tarpeiden ja halujen kautta ajateltuna. Asiakaskokemuksen parantaminen oli Napapiirin Energian ja Veden haasteen keskiössä, kun haasteessa etsittiin vastauksia kysymykseen miten esitellä yrityksen arvoja ja vahvuuksia sen mainonnassa. Haasteiden ymmärtämisessä oli apuna yritysten omaa henkilökuntaa, jotka sparrasivat tiimejä paikan päällä läpi koko tapahtuman. Viime vuoden Dash Laplandissa syntyneistä ideoista ainakin Kemira Oyj:n haasteen voittajaidea on ilmeisesti etenemässä pilottivaiheeseen.

Ison maailman meininkiä Dash Lapland on tapahtumana totuttua massiivisempi kokemus. Painopisteissä näkyy osallistujamäärät, yhteistyökumppanien koko sekä muotoilun ja yritysmaailman veteraaneista muodostuvat mentorit. Kun tapahtuma viime vuonna Jussi Korhosen vetämänä järjestettiin ensimmäistä kertaa hotelli Santa Claussissa, otti siihen osaa arviolta 150 henkilöä. Tähän kun

lisätään tapahtuman toteuttanut tiimi ja avustajat, päästään noin 230 henkeen, jotka olivat suoraan osallisena viime vuoden tapahtumassa. Tapahtuman varsinaiset vierailijat olivat sitten lauma erikseen. Tänä vuonna odotetaan vähintään samanlaista kattausta. Tekijätiimin kannalta tämä kaikki tarkoittaa massiivitapahtumaan kuuluvia haasteita. “Rovaniemeltä reippaalle 200 hengelle tapahtumapaikan löytäminen kolmeksi päiväksi on luonut osaltaan haasteita. Ylipäätänsä osallistujakokemuksen suunnitteleminen on meillä työllistänyt sieltä lokakuusta lähtien. Ja tietenkin yrityskontaktointi.” Taloudellisesti tämä kaikki on voittoa tavoittelemattomalle tapahtumalle aikamoinen ponnistus.

Oppia ikä kaikki Mikä sitten on se palkinto, jonka osallistumalla voi saada? “Ihan ensimmäisenä sanoisin kokemuksen. Itse osallistuin viime vuonna ja tiedän kokemuksen olevan intensiivinen”, kertoo Turtinen. Muilta osin Dash Lapland on

osallistujilleen oppimisympäristö ja mahdollisuus saada ideoitaan eteenpäin. ”Kyllähän tästä saa kokemusta tiimityöskentelystä ja työkaluja, jos haluaa oppia palvelumuotoilua. Varsinkin nykypäivänä, kun muotoiluajattelu yrityksissä alkaa ottamaan suuntaa, niin onhan tämä ihan kelpo CV-merkintä.” Työelämätaitojen ohella Dash Laplandiin osallistumisesta voi hyötyä myös opintopisteinä. Tapahtuma on yhteistyössä yliopiston kanssa ja työelämälähtöisenä tapahtumana erinäköisiä järjestelyjä on saatu neuvoteltua. Samalla on myös mahdollista saada jalkaansa oven väliin, ehkä jopa löytäen tulevan työnantajan. Tänä vuonna Dash Lapland järjestetään 17.–19.4. Lisätietoa ilmoittautumisesta ja tämän vuoden yrityshaasteista saa Dash Laplandin nettisivuilta ja sosiaalisen median tileiltä. � www.dashlapland.com www.facebook.com/dashlapland/ www.linkedin.com/company/ dashlapland


16

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

KAINALO

OPISKELIJALÄHTÖISIÄ UNELMIA Lapland Entrepreneurship Society, tuttavallisemmin LES, on F-Talon ARCTA tilojen syövereissä lymyävä, verrattain uusi aktiivitoimija. Mikä siis oikein on LES? Vastauksen tähän antaa johtamisen opiskelija ja LESin puheenjohtaja Janne Mäkinen. TEKSTI HENRIK TELKKI • KUVA STELLA KEPPO / DASH LAPLAND “L E S ON TÄYSIN O P ISK E L I JA L Ä H-

yhteisö, jonka visiona on edistää opiskelijalähtöisiä tapahtumia, yrittäjämäistä ajattelua, yrittäjätaitoja ja tuoda työelämän mahdollisuuksia lähemmäs opiskelijoita käytännön tasolla.” Tämä näyttäytyy tuen ja valmennuksen antamisena opiskelijoiden unelmille. Osuvaa, sillä LES:in omatkin juuret ovat alkujaan unelmissa. Tai tarkemmin Dash Laplandissa, tapahtumassa, jonka taustavoimana LES itse tätä nykyä toimii. “LES lähti unelmasta ensimmäisestä Dash Laplandista. Sitä järjestäessä tuli paljon erilaisia haasteita vastaan. Tuolloin huomattiin alueelta puuttuvan toimija, joka mahdollistaisi opiskelijoiden erilaiset unelmat. Kun Dash sitten onnistui viime keväänä hyvin, niin syntyi ajatus siitä, että on varmasti muitakin opiskelijoita, jotka haluaisivat järjestää tapahtumia yliopistolla.” Unelmat on tarkoitettu jaettavaksi ja jakaminen on tässäkin ideana. LES toteuttaa tätä unelmien jakamista kahdella eri tapaa. Ensimmäinen on alueellisen unelman, Rovaniemessä ja opiskelijoissa olevan potentiaalin ruokkiminen. Toinen on tiedekuntarajat ylittävä ja aidosti mukaan ottava yhteisöllisyys. TÖINEN

Kaikkien omatessa unelmia, herää väistämättä kysymys, kenen unelmat sitten pääsevät jatkoon? Mikä projekti etenee ja ketä tuetaan? LES pyrkii tukemaan jokaista, joka tulee sen toimintaan mukaan. Dash Laplandin ohella LES on käynnistämässä myös muita tapahtumia. Maaliskuussa järjestetään puhujatapahtuma SpeechLES, joka tulee rakentumaan kansainvälisyyden ympärille. Alustavat neuvottelut ovat käynnissä myös vielä nimeämättömän, kansainvälisiä harjoitteluja start-up -yrityksiin järjestävän toimijan kanssa. Eikö yhdessä tapahtumassa sitten olisi ihan tarpeeksi opiskelijayhteisölle puurrettavaa? “Kyllä siinä varmasti olisi”, kuuluu hivenen hermostunut naurahdus. “Olihan toi Dashkin suoraan sanottuna ihan hullu idea. Jälkeenpäin olen miettinyt, että oltiinhan me aika typeriä, kun me sitä lähdettiin vetämään.” Lausunto havainnollistaa tapahtuman luomiseksi käytyä taistelua. “Eihän meihin kukaan oikeasti uskonut. Ei yliopistolla eikä kaupungilla. Ja nyt kun miettii, niin ymmärrän kyllä niitä. Ei meillä ollut mitään kokemusta tuollaisen tapahtuman järjestämisestä.” Tapahtuma kuitenkin järjestettiin,

ja se oli menestys. Ja juuri siinä näkyy LES:in hienous. Joukko saman unelman jakavia opiskelijoita, jotka yhteen hiileen puhaltamalla saavat aikaiseksi asioita, joihin muut eivät uskalla uskoa. Dash Laplandin ja SpeechLES:in lisäksi on tulossa vielä Supported LEan Design, tai kieliystävällisemmin SLED. Kyseessä on yliopistolla aivan uudenlainen hybridi-kurssi, joka koostuu kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen on normaali kurssi, jota seuraa yrityskiihdyttämö ja lopulta pitchaus-vaihe. Tarkoituksena on päästä läpikäymään matka ideasta yrittäjyyteen, turvallisesti simuloidussa ympäristössä. Tarjolla olisi mahdollisimman pitkälle viety ja realistinen simulaatio, joka ei kuitenkaan vielä vaadi pankkilainan ja oravanpyörän hankintaa. Opiskelijoille LES:in toiminta on avointa, eikä tapahtumiin ja kursseille osallistuminen vaadi sen ihmeempiä. Mikäli omaa haaveen, jota haluaisi kokeilla saaden samalla tukea ja vastuunkantoa muilta, niin ovet ovat avoinna. � www.laplandes.fi


Etsitää

n pä

i v ä kä v i ö i t ä ! j

Oletko sinä ja kaikki kaverisi etsimiämme laskijoita? Tule laskemaan päiväksi tai vaikka useammaksi Sallatunturin mahtaville rinteille ja offareille. Meillä opiskelijat laskevat nuorisolipun hinnalla. Lisätietoja: ski.salla.fi. Salla Ski Resort Revontulentie 7 FI 98900 Salla 016 - 837 711

@sallaskiresort


18

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

ARKTISEN RAJOJA ETSIMÄSSÄ TEKSTI JA KUVITUS KAISA-REETTA SEPPÄNEN

kestää noin kahdeksan tuntia. Kautokeinon kohdalla kyytiin hyppää yksi suomalainen, muutoin penkkejä täyttää joukko ulkomaalaisia matkailijoita. Matka etenee joutuisaan. Ylä-Lappi pistää parastaan pakkasen lähennellessä kolmeakymmentä maiseman värittyessä kirkkaana, lumisena erämaana. Olen matkalla vuotuiseen Arctic Frontiers-konferenssiin. Monelle pohjoisen matkaajalle tutussa kaupungissa riittää vilinää. Tromssan elokuvajuhlat on juhlittu edellisellä viikolla ja konferenssin aikaan kaupungissa pidetään The Northern Lights -musiikkifestivaaleja. Ensimmäisenä konferenssipäivänä hotellin aulassa on kuhinaa. Geneerinen asuvalinta on smart and casual, joukossa näkyy myös paljon alkuperäiskansojen pukuja. Sisään saliin mennään ensin lipun tarkastuksen, narikan ja laukun tarkastuksen lävitse. Sitten on puheita, puheita, puheita. Nopeasti tiivistettynä konferenssissa toisteltavia teemoja ovat arktisen alueen muuttuva tila, ilmastonmuutos, nuoret ja kestävä kehitys alueella. Arktinen on seksikäs. Entinen perähikiä on muuttunut Arctic -etuliitteisiin brändeihin. Arktinen on raikas, hiljainen, kaunis. Arktista kehotetaan kokemaan. Kun aluetta aletaan oppikirjan mukaan määrittelemään, voi valita yhden seitsemästä. Konkreettisin määritelmä on Pohjoinen napapiiri, joka toimii kätevästi alueen eteläisenä rajana. Arktiseen jengiin pääsee, kun alueella on vähintään yksi kaamos TROMSSAAN

vuorokausi talvella ja yksi yöttömän yön kausi kesällä (käytännössä tämä ei toteudu kaikkialla, sillä maanpinta on epätasaista ja valo taittuu ilmakehässä). Napapiiri kulkee leveyspiirillä noin 66 33 48.0, mutta sekään ei ole kiveen hakattu. Jos haluaa poiketa tutusta, voi arktisen määritellä myös lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan ja kulttuurisen mukaan. Luonnollisesti määritelmä muuttuu ilmastonmuutoksen myötä, sillä jään sulaessa, lämpötilan noustessa ja metsän rajan kiriessä ylemmäs, arktinen, kuten sen olemme tähän asti ymmärtäneet, kutistuu. Ei kulttuurinen määrittely sekään oikein anna minulle tyydyttävää kuvaa Arktisesta. Pohjoisten alkuperäiskansojen kotiseutu, se sanoo. Kotiseutu milloin? Tänään, tuhat vai kaksituhatta vuotta sitten? Poliittinen määrittely on kuitenkin kaikista levottomin. Se vaihtelee sen mukaan, miten rajaus palvelee erilaisia kansainvälisen yhteistyön tai valtion etuja. Kiinan nousu, uusi maailmanjärjestys. Arktinen ei ole enää takapajula, kertoo australialainen kansainvälisen politiikan asiantuntija Bobo Lo. Väliaika, kahvit, kuhinaa aulassa. Takaisin keskusteluun. Katsomossa läppärillään töitä tekeviä ihmisiä, tässä välissähän ehtii vähän somettaa. Kiristäviä puvuntakkeja, kollektiivinen konferenssihiki alkaa vienosti leijailla salissa. Joku tietää sanoa, että nuorissa on tulevaisuus. Missä ne nuoret on? Ai tuolla! Nuoret käyvät pitämässä minuutin mittaisen puheen sivulavalla siitä, että heidän pitäisi olla päälavalla. Nyökyttelyä. Kiitos nuoret. Taputus. Keskustelu jatkuu. Nuorissa on tulevaisuus. Sen

kuulee neljän päivän aikana vähintään yhtä monta kertaa, kuin ilmastonmuutoksen. Pitäisi kysyä nuorilta, miksi he muuttavat pois täältä, joku sanoo. En tiedä, kysyikö kukaan. Ei ole uusi asia, että ihminen itsenäistyessään haluaa koluta vähän muitakin ojanperiä kuin niitä, joita on teini-ikäiseksi samassa paikassa asuneena tonkinut. Kokemusasiantuntijana voin kertoa, että ajattelin koko ikäni, että minun tulee muuttaa etelään opiskelujen ja töiden perässä, koska koko elämänsä pienellä paikkakunnalla asuneena sai kuulla, ettei täällä ole mitään ja on muutenkin noloa asua jossain jumalan selän takana, koska kaikki coolit asiat on etelässä ja trendit rantautuvat kasvukeskuksiin paljon nopeammin. Paikalla on väliä, paikalla on status. Ihminen rakentaa identiteettiään monista rakennuspalikoista, myös elinympäristönsä kautta. Paikka on kokemusten, oletusten ja odotusten kautta rakennettu subjektiivinen mielentila. Arktinen alue ei tarjoa kuvaa hyvää elämää lupaavasta urbaanista pöhinästä; vilkkaista kaupungeista, muodikkaista työpaikoista, urakiidosta. Se ei tarjoa sitä tarinaa, mitä ihminen lähtee hyvän elämän perässä hakemaan. Kirjassaan Sapiens - ihmisen lyhyt historia Yuval Noah Harari valottaa läpi kirjan, kuinka tarinat totuttavat ihmisen ajattelemaan tietyllä tavalla, käyttäytymään tiettyjen normien mukaisesti ja haluamaan tiettyjä asioita. Arktinen ei voi ikinä tarjota samoja tarinoita, jotka vetävät ihmisiä pois alueelta. Eikä sen tarvitsekaan, sillä hyvän elämän tarinoita on muitakin. Niitä pitää vain löytää ja kertoa. �

LÄHTEET

B

U S S I M AT K A R O VA N I E M E LTÄ

Arctic Frontiers konferenssi, Tromssa. 27.-30.1.2020 × Arcticcenter.org/arktinen alue × Torvinen, Hanna. Muistojen värittämät maisemat: Humanistisen maantieteen näkemyksiä aistien, muistojen ja paikkojen merkityksistä. Hybrislehti. https://hybrislehti.net/muistojen-vrittmt-maisemat × Harari, Yuval Noah. Sapiens – ihmisen lyhyt historia.

Arktisuus on seksikästä. Arktisuus on brändien etuliite. Ja arktisuus muuttuvien määrittelyjen liikkuva objekti. Kaisa-Reetta Seppänen avaa matkaraportissaan Arctic Frontier-konferenssin tunnelmia Tromssasta.


ARKTISELLA

19


20


21

LAPISSA

RISTI- M RIITAISUUKSIEN LAPPI Lappi painii samojen rakenteellisten ongelmien kanssa kuin moni muukin maakunta Suomessa: kuntataloudet ovat kovilla, väestö keskittyy voimakkaasti ja vanhenee. Lapilla on kuitenkin muutama valtti, jotka monelta muulta alueelta puuttuvat: Lapilla on brändi ja valtavasti luonnonvaroja. Miten Lapilla menee ja miten Lapin osittain ristiriitaiseltakin vaikuttavat tulevaisuuskuvat olisi sovitettavissa yhteen? TEKSTI ALEKSI I. POHJOLA KUVITUS HELMI HAKURI

I E L I K U V I S S A L A P P I A M Y Y-

tarunhohtoisena talviparatiisina. Revontulet leiskuvat taivaalla, lumihanget kimmeltävät keskiyön kuutamossa, puhdasta ilmaa indikoivat naavat roikkuvat kyläkaupan pihan petäjässä ja porot paimentavat takapihoilla. Ja oikeassahan he ovat; Lapin luonnon ympärille rakennettu brändi on sanojen ja kuvien arvoinen – ja paljon enemmänkin. Mutta mielikuvien ja markkinoinnin lisäksi – ja ennen kaikkea – Lappi on myös yksi Suomen maakunnista. Miten tällä 177 310 ihmisen maakunnalla menee? Mitä valtavalla, 92 674,49 km alueella, jonka väestötiheys on vaivaiset 1,9 (as/ km ), tulee tulevaisuudessa tapahtumaan? Suomessa tunnistettuja ja tunnustettuja tulevaisuuden haasteita ovat esimerkiksi kuntatalouksien surkea tilanne, syntyvyyden lasku ja sitä myötä huoltosuhteen vääristyminen sekä väestön keskittyminen muutamiin kasvukeskukseen. Suomi autioituu, palvelurakenne heikkenee ja väestön vanheneminen rasittaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä aiheuttaa paineita eläkejärjestelmälle. Lisäksi Suomessa on niin sanottu kohtaanto-ongelma, jossa työntekijän ja työnantajan tarpeet eivät kohtaa. Toisin sanoen meillä on työttömyyttä ja samaan aikaan työvoimapula. Tätä kaikkea tapahtuu myös Lapissa. ”Lapin tilanne on kaksijakoinen. Voi sanoa, että elinvoima ja aluekehityksen tilanne on hyvä. Lapissa tapahtuu selkeää kasvua ja erityisesti meillä on kasvun potentiaalia. Toinen puoli on meidän tavattoman suuret haasteet, jotka kulminoituvat DÄ Ä N

väestö- ja ikärakenteeseen. Se näkyy palveluiden tuottamiskykynä ja kiihtyvänä rahoituspohjan rapautumisena. Huoltosuhteen heikkeneminen ja alueellisten erojen kasvaminen vaikuttaa elinkeinojen kehitysnäkymiin negatiivisesti. Tilanne on siis hyvin kaksijakoinen, mutta se ei toisaalta poikkea muistakaan maakunnista merkittävästi rakenteellisten ongelmien osalta”, analysoi Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi. Lappi tarvitsee ihmisiä, työntekijöitä ja asukkaita. Asukkailla turvataan lopulta palveluiden saatavuus ja pysyvyys sekä alueiden elinvoima ja sitä myöten kehitys. Jos palvelut lakkaavat ja elinvoima häviää, lähtevät Lapista myös täällä jo valmiiksi asuvat ihmiset. Paikallinen, omaleimainen kulttuuri näivettyy ja tilalle tulevat vain kausityöntekijöiden parakit. ”Meillä Lapin liitossa on starttaamassa laaja esiselvitys pito- ja

”HAAS T E T ULEE S I I TÄ, ET TÄ SAMAA N A IKAA N KUN LAPPI-BRÄ N DI T OIMII KÄYN T IKORT T INA TA I LU PAUKS ENA JO S TAI N, N IIN ME KAMPPA I L LA A N TÄMÄ N LU ONNON SÄ I LY T TÄMI S ES TÄ.” – M A A K U N TA J O H TA JA M I K A R I I P I

vetovoimatekijöistä. Siinä tarkoitus on lähteä pohtimaan peruskysymyksiä: Miten pitää väestö Lapissa ja millä saisimme uusia pysyviä muuttajia. Yksi asia, joka on noussut jo ennakolta hyvin vahvasti esille on, että oma pesä on saatava mahdollisimman hyvään kuntoon. Markkinointi ei riitä, vaan kuntien ja elinolosuhteiden laittaminen kuntoon on ihan selkeä ykköstavoite”,


22

LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

”TÄ RKEÄÄ ON, E T T EI PELKÄS TÄÄ N T U O T E TA T IE T OA VAA N MYÖ S KESKU S T EL LAA N T IED OI S TA. AS IAT VA IKU T TAVAT ER I TAVOI N ER I KOHDERYHMIIN. ER I LA I S T EN NÄKEM YS T EN T UNN I S TAMIN EN T EKEE A RVOPOHJAA LÄPINÄKY VÄMMÄKS I.” – E N NA KO I N T I KO O R D I NA AT T O R I H A N NA-LE E NA P E S O N E N


23

LAPISSA

huomauttaa Riipi. Yksi Lapin selkeä vahvuustekijä on se kuuluisa Lappi-brändi. Tämä brändi rakentuu pitkälti puhtaan luonnon ja siitä saatavan elämyksellisyyden ympärille. Brändillä houkutellaan turisteja, mutta sillä houkutellaan myös enenevissä määrin pysyviä asukkaita Lappiin. ”Toinen iso kysymys on se, että mikä on tässä maailmanajassa sellainen elämäntapa, jossa Lappi näyttäytyy syrjäisenä, arktisena, harvaan asuttuna luonnoltaan rikkaana paikkana. Miten tämän elämäntavan omaavat ihmiset voitaisiin tavoittaa? Näen, että tämä on kansallisesti työperäisen maahanmuuton kautta ratkaistava ongelma. Lappi on aina ollut luonnostaan kansainvälinen maakunta. Rohkeasti kääntäisin katseeni rajoittamatta mitään aluetta”, pohtii Riipi.

Ristiriitaisuuksien Lappi Lapissa on kuitenkin muutakin kuin brändi. Täällä on luonnonvaroja. Valtavasti metsää ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineita, joita esimerkiksi akkuteknologian kehittyessä lukemattomat toimialat enenevässä määrin tarvitsevat. Lapin suhdannekatsauksessa vuodelta 2019 Lapin toimialojen kehityksessä kaivostoiminta erottuu selkeästi pitkän aikavälin trendikehityksessä muita toimialoja positiivisemmalla liikevaihto- ja henkilöstömääräkehityksellä. Myös Lapin erikoistumisalat rakentuvat pitkälti luonnonvarojen ja palvelutoiminnan ympärille. Suhdannekatsauksessa vahvimmiksi erikoistumisaloiksi mainitaan kaivostoimintaa palveleva toiminta, metallimalmien louhinta, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, metallien jalostus, majoitus sekä metsätalous ja puunkorjuu.

Lapin kannalta kysymyksessä on ristiriita. ”Haaste tulee siitä, että samaan aikaan kun Lappi-brändi toimii käyntikorttina tai lupauksena jostain, niin me kamppaillaan tämän luonnon säilyttämisestä. Silloin kun aloitin tässä työssä, niin joku sanoi, että tämä työ on sovittelijan työtä. Tässä työssä toimitaan puolen valtakunnan sovittelija. Yhteensovittamisen logiikka on ollut Lapissa iän kaiken; me olemme luonnonvarojen aarreaitta. Itse näen, että meillä on edellytykset yhteensovittamiseen (esimerkiksi luonnonvarojen käyttö ja kestävä matkailu toim. huom.). Suurin haaste tulee siitä, että pelikenttä on kansallinen ja globaali. Asiat eivät ole yksistään meidän lappilaisten käsissä. Tämä tuo yhteensovittamiseen ja dialogiin ristiriitaan. Kuitenkin, niin kauan, kun me uskalletaan käydä dialogia maakunnan sisällä, meillä on mahdollisuus”, toteaa Riipi. Lapin Liitossa on ollut käynnissä Tulevaisuus Lapista – ennakointi uudessa maakunnassa -hanke, jonka tavoitteena on ollut tukea maakunnan kykyä, osaamista ja tietopohjaa tulevaisuuden


24

LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

LOP ULTA AS IAT VOI VATKI N OL LA YL LÄT TÄVÄ N PA LJON MYÖ S OMI S SA KÄS I S SÄ KAIKI S TA HAAS T EI S TA JA G LOBAA LEI S TA HEI LAHD UKS I S TA HU OLIMAT TA; VA LTA- JA PÄÄT Ö S T YHJIÖ T KYL LÄ TÄY T T Y VÄT, JO S N I I TÄ EI I T S E KÄY T E TÄ.


25

LAPISSA

ennakoinnin osalta. Hankkeella on pyritty luomaan uusia toimintatapoja Lapin maakunnan tulevaisuusajatteluun ja toimintatapa, joka tuottaa tulevaisuutta koskevaa tietoa moniäänisesti ja jatkuvasti päivittyen. ”Aikanaan Lapin liiton, ELY-keskuksen ja oppilaitosten maakunnallinen ennakointi oli pitkälti koulutustarpeiden määrällistä ennakointia. Lapin ennakointia on kuitenkin jo pitkään tehty yhdistäen sekä koulutuksen että aluekehittämisen tarpeet. Lapin ennakoinnin uudessa toimintatavassa ennakoinnin ytimen muodostavat toimialaklusterit, joihin kuuluvat esimerkiksi jo edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi elinkeinoelämän edustajia. Klustereissa on omat ennakointivastaavat, joiden avulla tieto liikkuu eri toimijoiden ja klusterien välillä. Olemme myös rakentaneet maakunnalliseen ennakointiin lisää rajapintoja esimerkiksi kuntien ja yritysneuvojien verkoston kanssa: näin saamme vihjeitä tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista jatkuvasti ja laajasti koko Lapista. Lisäksi on luotu johdon strategiafoorumi. Tässä foorumissa on maakunnan kehitykseen vaikuttavien instanssien johtoa ja se käy koko maakunnan laajuista tulevaisuuskeskustelua, yhdistää eri näkökulmia ja ideoi yhteisiä, strategisia toimenpiteitä paremman tulevaisuuden hyväksi. Se siis kytkee ennakoinnin päätöksentekoon”, kertoo Tulevaisuus Lapista -hankkeen projektipäällikkö, ennakointikoordinaattori Hanna-Leena Pesonen. Myös Pesonen korostaa maakuntajohtajan tavoin keskustelua. ”Tärkeää on, ettei pelkästään tuoteta tietoa vaan myös keskustellaan tiedoista. Asiat vaikuttavat eri tavoin eri kohderyhmiin. Erilaisten näkemysten tunnistaminen tekee arvopohjaa läpinäkyvämmäksi.” Lisäksi on tärkeää tunnistaa, kenen ääni tulevaisuusskenaarioissa ja -suunnitelmissa kuuluu ja näkyy. ”Jo pelkästään kieli rajoittaa; esimerkiksi maaseudun kehittäminen. Mitä mielikuvia sana maaseutu herättää? Ketä se kutsuu osallistumaan ja ketä jättää pois? Liian

helposti me annetaan ääni vain niille, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia. Ennakoinnin toimintatavassa on tärkeää tunnistaa myös se, ketkä osallistuvat ja ketkä eivät osallistu”, huomauttaa Pesonen.

Yhtenäisvaltiologiikka hiertää Lapissa Lapissa siis tehdään aktiivista työtä tulevaisuuden ennakoinnissa sekä jo olemassa olevien haasteiden selättämisessä. Mutta ei Lappi ole tyhjiössä, ei irrallaan eikä itsenäinen. Globaalit haasteet ja toimijat ovat osa Lappia siinä missä muuallakin. Esimerkiksi matkailu on suhdanneherkkä ala, jossa maailmanpoliittiset kriisit ja globaalit haasteet voivat johtaa yllättäviin seurauksiin; talouspakotteet, valuuttojen heilahtelut (esimerkiksi ruplan heikkeneminen) tai vaikka globaalit tautiepidemiat kuten viimeisimpänä koronaviruksen aiheuttama globaali epidemia lento- ja matkustusrajoituksineen voivat heilauttaa suhdanneherkkää alaa hetkessä. Vientivetoisena maana Suomi on myös riippuvainen raaka-aineiden kysynnästä sekä hintatasosta, mikä näkyy Lapissa etenkin metsäja kaivosteollisuudessa. Myös kansainväliseen viitekehykseen sitoutuminen, esimerkiksi EU-politiikka, vaikuttaa myös Lapissa. Mutta sen taakse, ettei mitään voida tai kannata tehdä, ei pidä mennä. ”Oman paikallisen identiteetin ja tahtotilan esiintuominen ja puolustaminen tässä maailmanajassa on sellainen arvo, joka nousee ja siihen pitäisi panostaa entistä voimakkaammin. Jos ajatellaan isoja haasteita, niin kyllä sen muutoksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin. Me ollaan jo nähty se vaikeus (päätökset) kansallisvaltioiden kesken. Paikallisuuden puolustaminen on hirvittävän arvokasta”, huomauttaa Riipi. Globaalit suhdannevaihtelut ovat usein Suomesta riippumattomia asioita, mutta ei Suomikaan samaan sapluunaan alueiden ja

niiden erityispiirteiden osalta helposti mahdu. Maakuntajohtaja Riipi haastaakin voimakkaasti Suomen valtionvaltaa yhtenäisvaltiologiikan osalta. ”Lappi poikkeaa monella tavalla muusta maasta. Suomessa on ollut viimeiset 20–30 vuotta hyvin vahva yhtenäisvaltiologiikka, jolloin kaikissa kehittämistoiminnoissa on pyritty asettamaan koko maahan sama sapluuna. Yhtenäismalli on edelleen valtavan leimaava ja monesti mennään perustuslain taakse – viimeisin esimerkki, että Lapissa voitaisiin lähteä kokeilemaan matkailuveroa, joka on käytössä suuressa osassa muuta maailmaa. Suomessa ei ole haluttu nostaa asiaa esille ja aloitteeseen on suhtauduttu negatiivisesti.” Pilottimaakuntana toimimisesta Lapilla on aikaisempaakin kokemusta, tunnetuimpana esimerkkinä varmasti kansakoulun uudistus 60- ja 70-luvuilla. Lapissa pilottimaakuntana toimimiseen suhtaudutaan ennen kaikkea mahdollisuutena. ”Pilottimaakuntana toimiminen nähdään positiivisena asiana; olosuhteet ovat erilaiset – esimerkiksi työntekemisen olosuhteet. Ajatuksena on, että tänne voisi räätälöidä ja kokeilla erilaisia ratkaisuja. Se olisi lappilaisten etu”, huomauttaa Riipi. Lopulta asiat voivatkin olla yllättävän paljon myös omissa käsissä kaikista haasteista ja globaaleista heilahduksista huolimatta; valta- ja päätöstyhjiöt kyllä täyttyvät, jos niitä ei itse käytetä. ”Korostaisin erityisesti sitä, että maakuntana meidän pitäisi puolustaa niitä näkökulmia ja arvovalintoja joita paikalliset ihmiset arvostavat. Paikallisuuden arvostaminen on avain tulevaisuudessa. Olen voimakkaasti kuntatason päätöksenteon puolestapuhuja. Perusyksikkö kansanvallassa ja demokratiassa on kunta. Kunnissa pitäisi entistä enemmän uskaltaa käyttää suoran demokratian muotoa; neuvoa antavia kansanäänestyksiä esimerkiksi isoissa hankkeissa vrt. sosiaalinen toimilupa”, päättää Riipi. �


26

LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

DIPLOMAATILLA EI OLE KAHTA SAMANLAISTA TYÖPÄIVÄÄ


27

Kun maailmanpolitiikassa myrskyää, diplomaateilla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Lapin Ylioppilaslehti tapasi marraskuussa Brexitin ja Britannian parlamenttivaalien alla suurlähettiläs Tom Doddin, joka kertoi diplomaatin työn haasteista sekä Suomen ja Britannian suhteista Brexitin jälkeen. TEKSTI VILMA ROMSI KUVAT ALEKSI I. POHJOLA

T

A M M I K U U N L O P U L L A TA P A H T U I viimein se, mitä Eurooppa on henkeään pidätellen odottanut viimeiset kolme ja puoli vuotta – Britannia erosi Euroopan Unionista. Seuraava vuosi on siirtymäaikaa, jonka myötä maa solmii uudet sopimukset EU:n kanssa ja näin ollen tämä siirtymäaika määrittää lopulta sen, miltä maan tulevaisuus kansainvälisen politiikan kentällä tulee näyttämään. Tämä tarkoittaa työntäyteisiä päiviä brittiläisille diplomaateille, kertoi Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd vieraillessaan marraskuun lopulla Rovaniemellä Britannian parlamenttivaalien ja muiden työkiireiden alla. Puolituntisen haastattelun sekä politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelijoiden ainejärjestö Kosmos Buranin kanssa järjestetyn keskustelutilaisuuden aikana Dodd ehti kertoa, millaisia haasteita diplomaatti kohtaa työssään, kun kansainvälinen yhteistyö saa jatkuvasti uusia muotoja ja merkityksiä.

TOM DODD

HENKILÖ

Päivällä kriisitilanteita, illalla juhlia Diplomaatti toimii paitsi maansa edustajana toisessa maassa, myös edistää erilaisten poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden luomista kotimaan ja kohdemaan välillä. Diplomaatti toimii myös kotimaansa politiikan asiantuntijana kohdemaassa ja päinvastoin. Käytännössä työ sisältää kaikenlaista näennäisen kepeistä edustustilaisuuksista kriisitilanteiden selvittämiseen ja oman maan kansalaisten avustamiseen hätätilanteissa. ”Työssäni käsittelen esimerkiksi Suomessa tapaturmaisesti kuolleiden Britannian kansalaisten asioita tai keskustelen brexitistä ja ilmastonmuutoksesta ministereiden kanssa. Nämä voivat kaikki mahtua yhteen työpäivään.” Diplomaatilla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Sen lisäksi, että työtehtävät vaihtelevat jopa useasti päivässä, myös asemapaikat vaihtuvat muutaman vuoden välein. Dodd kertoo, että Suomessa diplomaatti ei ainakaan joudu vaaratilanteisiin. Toisin on esimerkiksi Afganistanissa, jossa hän toimi virkaatekevänä suurlähettiläänä vuoden verran. ”Suomi on erittäin hyvä maa asua ja työskennellä.”

”PÄ I VÄN ENS IMMÄ I N EN TAPAH T UMA VOI A LKA A KAHDEKSA LTA A AMUL LA JA V I IMEI NEN JUHLA V EN YÄ YÖHÖN AS T I. SÄÄ N T Ö N UMERO YKS I ON, E T T EI JUHLI S SA PI DÄ KO SKAA N JU ODA A LKOHOL IA.” –T O M D O D D


28

LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

”I LMAS T ONMU U T O S ON S U U RI HAAS T E KA NSAI N VÄ LI S ES SÄ POLI T I IKAS SA. LI SÄKSI EU ROOPA N ON MI E T I T TÄVÄ S UH T EI TAA N V ENÄJÄÄ N, KII NAA N JA AFR IKKAAN. KYLMÄ Ä S O TAA S EU RAS I MERKI T TÄVÄ RAUHA N JA VAKAU DEN A IKAKAU S I, MIKÄ ON N Y T MU U T T UMAS SA. AS IAT OVAT MU U T T UMAS SA YHÄ EPÄVAKA AMMIKS I.” -T O M D O D D


29

HENKILÖ

Diplomaatin työviikkoihin mahtuu myös paljon juhlia ja tapahtumia – toisinaan aamusta iltaan. ”Päivän ensimmäinen tapahtuma voi alkaa kahdeksalta aamulla ja viimeinen juhla venyä yöhön asti. Sääntö numero yksi on, ettei juhlissa pidä koskaan juoda alkoholia.”

asioita todella saadaan aikaan. Huono puoli konsensuspolitiikassa voi kuitenkin olla, että erimielisyydet jumiuttavat päätöksenteon täysin. Näin on käynyt esimerkiksi sote-uudistuksen kanssa. Lisäksi rasismi ja väkivalta korostuvat tilastoissa Suomessa enemmän kuin Britanniassa.”

Suomella ja Britannialla oli hyvät suhteet jo ennen EU:ta

Maailmanpolitiikassa puhaltavat uudet tuulet

TOM DODD

Brexit ja sen toistuvat lykkäykset ovat pitäneet brittiläiset diplomaatit kiireisinä viime vuodet. Kun puhe siirtyy brexitiin, yksi diplomaatin työn ominaisuuksista tulee selväksi: diplomaatti ei ota kantaa poliittisesti. Diplomaattina Dodd ei voi spekuloida, irtoaako Britannia EU:sta lopulta sopimuksella vai ilman, jos ollenkaan. Hän kuitenkin toteaa, ettei brexit todennäköisesti tule muuttamaan Suomen ja Britannian välisiä suhteita fundamentaalisesti. ”Suomella ja Britannialla on erittäin hyvät suhteet. Ihmiset ovat matkustaneet töiden ja opintojen vuoksi maiden välillä hyvin pitkään. Maiden välillä oli yhteistyötä jo ennen EU:ta. Brexit ei toistaiseksi ole vaikuttanut Britanniassa asuvien suomalaisten määrään.” Dodd kertoo, että Britannian Suomen suurlähetystö jopa laajentaa toimintaverkostoaan Suomessa tällä hetkellä. ”Etsimme uusia yhteistyömahdollisuuksia yritysmaailman ja koulutuksen parissa yhä pohjoisempaa, esimerkiksi Lapista.” Doddin ei ole vaikeaa keksiä Britanniaa ja Suomea yhdistäviä tekijöitä. Sen lisäksi, että maat ovat monessa suhteessa samanmielisiä, hän listaa maiden tekevän yhteistyötä esimerkiksi tieteen ja koulutuksen sekä puolustuksen parissa. ”Britanniassa on noin 2500 suomalaista opiskelijaa. Tieteen kentällä Suomen ja Britannian yliopistoilla on vahvoja yhteyksiä.” Kysyttäessä erimielisyyksistä vastaus on lyhyempi: ”Olen diplomaatti.” Kuitenkin Dodd mainitsee muutamia ilmeisiä eroavaisuuksia. ”Suomalainen kuuluisa konsensuspolitiikka poikkeaa Britannian kaksipuoluejärjestelmästä. Kun puolueet saavuttavat yksimielisyyden,

Vaikka Brexit tällä hetkellä täyttääkin lehtien palstat ympäri Eurooppaa, on se laajemmin tarkasteltuna vain yksi osa maailmanpolitiikan uusia tuulia. Doddin uran aikana moni asia on muuttunut niin Euroopan sisällä kuin sen ulkopuolella. ”EU:ssa valta on keskittynyt yhä enemmän Brysseliin. Tämä keskus-periferia -dynamiikka onkin unionin sisällä suuri kysymys, sillä vallan keskittymisestä on monenlaisia näkemyksiä.” ”Ilmastonmuutos on suuri haaste kansainvälisessä politiikassa. Lisäksi Euroopan on mietittävä suhteitaan Venäjään, Kiinaan ja Afrikkaan. Kylmää sotaa seurasi merkittävä rauhan ja vakauden aikakausi, mikä on nyt muuttumassa. Asiat ovat muuttumassa yhä epävakaammiksi.” Muutokset kansainvälisen politiikan kentällä näkyvät myös diplomaatin työssä. ”Ennen tietotekniikkaa diplomaatit aloittivat työpäivänsä lounasaikaan, sillä päivän posti ja sanomalehdet saapuivat silloin Lontooseen. Internetin aikana tietoa on lähes liikaa, ja diplomaatin onkin osattava priorisoida mikä on tärkeää ja mikä ei. ” ”Samalla kansainvälinen yhteistyö on monimutkaistunut ja erilaisia sopimuksia on valtava määrä. Diplomaatin työstä on tullut yhä monimutkaisempaa ja yhä tärkeämpää.” Se, saadaanko Britannian ja EU:n välillä solmittua molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu brexitin myötä muuttuneista suhteista vuoden loppuun mennessä, jää nähtäväksi. Samanaikaisesti maailmanpolitiikkaan puhaltavat uudet tuulet muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tempoilun ja Kiinan taloudellisen nousun myötä. Yksi asia on varmaa. Diplomaattien päivät tulevat olemaan tulevaisuudessa kiireisiä. �


30

LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

TRENDITIETOINEN Nykyaikaa leimaa hämmennys, jota ei pääse pakoon. Ei edes esseisti. Siksi tässä postnormaalissa ajassa on erikoista kirjoittaa. Miksi odottaisin tuottavani lukijalle mitään muuta kuin lisää hämmennystä tässä omassa hämmennyksessäni? Aiheesta on vaikea kirjoittaa, koska huhuilen aiheen sisältä kuin Mikko-kasvain Pyhimyksen albumilla Olisinpa täällä. TEKSTI ERKKA LEHTORANTA KUVITUS AINO SOININEN


31

ESSEE

T

UL E VA ISUU S TA L O

SITRA

vuoden alussa suositusta Megatrendit-julkaisustaan päivitetyn vuoden 2020 version Mikko Dufvan toimittamana. Selvitys on hengästyttävän laadukkaasti tuotettu, kylmäpäisyydessään hyytävä ja kaiken kaikkiaan empaattinen dokumentti ihmiskunnan keskeisistä haasteista Suomen näkökulmasta kirjoitettuna. Noin 70-sivuinen kokonaisuus on jopa visuaalisesti miellyttävä. Etenkin tieteellisissä julkaisuissa tämä seikka on usein nakattu häkellyttävällä tarkkuudella kaivoon. Megatrendit kuvaavat MEGA-luokan yhteiskunnallisia muutosvirtoja, ja Sitra listaa niitä viisi: kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, väestön vanheneminen ja monimuotoistuminen, teknologian sulautuminen kaikkeen, vallan verkostorakenteen muutos ja uutta suuntaa etsivä talousjärjestelmä. Ekologisen jälleenrakennuksen kiire on trendeistä keskeisin, ja loput ovat yhteydessä siihen erinäisten jännitteiden kautta. Trendien väliset jännitteet kuvaavat akseleita, joilla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Esimerkiksi ympäristötietoisuuden ja ympäristötekojen välinen jännite muovaa tulevaisuutta, mikäli tietoisuus jatkuu yhä useammin tekoina. Nämä trendit, niiden sisäiset ja väliset jännitteet sekä megatrendejä määrittävät metatrendit muodostavat Sitran kehyksen ennakointiajattelulle eli tulevaisuuden visioinnille, jota on helppo hyödyntää esimerkiksi yritysten suunnittelutoiminnassa tai yliopisto-opetuksen tukena. Sitra tarjoaa myös konkreettisia ohjeita megatrendiajattelun kehittämiseen jokapäiväisessä elämässä. Dufva mainitsee, että yksittäisen megatrendin ymmärtämistä tärkeämpää on pyrkiä ymmärtämään jännitteistä toimintaympäristöä, JULK AISI

jossa trendit tapahtuvat. Tarkastelen tässä osaa yliopiston ja yliopistoopiskelijan roolia tulevaisuustyössä.

Opiskelija, jonka ympärille tiedot tuodaan Yliopistolla on keskeinen rooli yhteiskunnallisessa muutostyössä. Suomessa yliopisto on vieläpä laajalti julkisesti rahoitettu instituutio, joten jo sitä vasten peilaten yliopiston rooli on selvä. Opiskelijan roolista yliopistossa voi olla montaa mieltä. Kirjoitin vuonna 2019 ylioppilaslehteen artikkelin, jossa tarkastelin akateemista vapautta (LY 1/19). Opiskelijan itsenäisyys ja vastuu sen kohdentamisesta yhteisölliseen hyvään korostuivat esimerkiksi haastattelemani filosofi Juha Himangan ajatuksissa. Toisin sanoen, ei ole vastikkeetonta vapautta – yliopistossa opiskelijan kuuluu opetella tapa toimia yhteisöjensä eduksi. Megatrendien tarkoitus on ohjata vastuullista tulevaisuustyötä, jota yliopistoissa tehdään välillisesti koko ajan. Tutkimus ohjaa

VÄ I TÄ N KU I T ENKI N, E T TÄ KULT T U U R I YLIOPI S T O S SA ON VAA RA L LI S EN KANKEA VAS TATAKS EEN MEGAT RENDIEN KA LTA I S I I N HAAST EIS I I N. S Y Y TÄ SAAVAT O SAKS EEN OPIN T OJEN S TA N DAR DI S OIN T I JA OPPIMI S EN TASAPÄI S TÄMIN EN, OPIN T OJEN VA AT IMU S TAS ON A LEN EMIN EN JA YLIOPI S T ON RAHOIT U SMA L LI EN LU OMA PA I N E OPIN T OPI S T EIDEN KERU US EEN JA VA LMI S T UMISEEN KR I I T T I S EN AJATT ELU TA I D ON OPPIMI S EN KU S TA NN UKS EL LA.

rationaalista toimintaa, ja ilman tutkimusta ei olisi megatrendejä tai selvityksiä niistä. Samalla yliopiston tavoite on kouluttaa tulevaisuuden muutoksen johtajia, jotka vastaavat megatrendien tunnistamiin ja jännitteiden asettamiin haasteisiin. Väitän kuitenkin, että kulttuuri yliopistossa on vaarallisen kankea vastatakseen megatrendien kaltaisiin haasteisiin. Syytä saavat osakseen opintojen standardisointi ja oppimisen tasapäistäminen, opintojen vaatimustason aleneminen ja yliopiston rahoitusmallien luoma paine opintopisteiden keruuseen ja valmistumiseen kriittisen ajattelutaidon oppimisen kustannuksella. Tästä huolimatta olisi laiskaa sanoa, että opiskelija on passiivinen uhri ”järjestelmän armoilla”. Merkityksen tai tarkoituksen etsiminen yliopistojärjestelmän ehdoilla on nurinkurista jo lähtökohtaisesti, eikä heijastele opiskelijaliikkeiden vivahteikasta historiaa, jossa sopivalla (ja välillä sopimattomallakin) tottelemattomuudella on saavutettu yhteiskunnallisia murroksia, joissa yliopiston ”järjestelmällä” ei ole ollut osaa eikä arpaa. Näissä muutoksissa keskeinen tekijä on ollut opiskelijoiden keskuudessa vaalittu keskustelukulttuuri, jossa yliopisto on toiminut pitkälti välityspalvelimena. Olisi intuitiivista ajatella, että opiskelijoiden kokema sekaannus ja hämmennys johtuu laajan keskustelun ja selkeän kommunikaation puutteesta. Mutta ilmiötä voi nähdäkseni selittää paremmin toisin päin: postnormaalin ajan tunnusomainen hämmennys aiheuttaa ryppyjä kampuksen keskustelukulttuurissa.

Ennen olin normaali Postnormaali aika on metatrendi. Se kuvaa nykyistä, ”normaalin jälkeistä” aikaa, jossa kokemusta maailmasta leimaavat enenevissä määrin


32

LAPIN YLIOPPILASLEHTI  1/2020

ihanat ja pörröiset asiat: elämän monimutkaisuus ja ristiriitaisuus, yleinen kaoottisuus ja selittämätön tunne epäjatkuvuudesta ja -varmuudesta. Nämä ominaisuudet ajassamme aiheuttavat nyrjähdyksen normaalissa – kun mitään ei koeta tutuksi ja turvalliseksi, jatkuva muutos ja epävarmuus ravistelevat normaalin käsitteen hyödyttömäksi. Ihminen hämmentyy perinpohjaisesti. Tästä seuraa, että alati muuttuvien yksityiskohtien merkitys vähenee ja kokonaiskuvan ymmärtäminen nousee yhä tärkeämmäksi. Postnormaalin ajan lisäksi metatrendeinä tunteiden merkityksen korostuminen sekä yksinäisyyden lisääntyminen sosiaalisen median hyperkonnektiivisessa maailmassa, eli oleminen ”yhdessä erikseen”. Tuloksena ihmiset kommunikoivat enemmän mutta huonommin, ja kun kommunikaatio menee pieleen, joku suuttuu aina aiempaa tulisemmin. Kun kuplamme pienenevät entisestään, elämme jatkuvasti erilaistuvia, mikro-optimoituja todellisuuksia. Empatia köyhtyy, näköalat kaventuvat, ja yhteistyö vaikeutuu. Ei ole sattumaa, että eksistentiaalinen kriisi on huumoria erityisesti nuorille korkeakoulutetuille. Niin se oli käsitteen isälle Soren Kierkegaardillekin. Hämmennys syttyy täyteen loistoonsa korkeakoulussa, jossa hengen taistelu amerikkalaistyylisen kostean yliopistounelman ja akateemisen tiedonhankinnan välillä kiihtyy. Opinto-oppaassa suurpiirteiset kurssikuvaukset unettavat, jos opasta jaksaa edes avata. Kulttuurin elinvoimaisuus ilmenee sosiaalisissa tapahtumissa, joissa ei ole tarkoituskaan löytää muuta kuin vatsalaukkunsa antimet. On trendikästä ja ehdottoman soveliasta olla etsimättä syyllisiä, mutten toisaalta omista edes Marimekon kangaskassia. Vika on sinussa, hämmentynyt ystäväni. Olit sitten oletetusta maailmantuskastasi sänkyyn kaatunut tai välinpitämättömyyttäsi opintopisterallilla manifestoiva, olet yhtä syyllinen. Ulospääsy tarkoittaa rauhoittumista ja keskittymistä, jonka yliopiston nykymalli on kieltämättä tehnyt vaikeaksi. Tunnistan, miten vaikutan vihaiselta boomerilta. Olenkin. Muistan, miten niveleni taipuivat vielä keväällä 1968, ja niin edelleen. Tarkoitukseni on häpäisemisen tai loukkaamisen sijaan huomauttaa, että keskustelu on kivaa, ja sen hyödyntäminen kunnianhimoisissa hankkeissa megatrendien parempien tulevaisuuksien eteen vielä mukavampaa. Mutta kukaan ei opeta opiskelijaa keskustelemaan, sillä sitä ei voi opettaa. Nuoren valkoisen miehen suojeluspyhimys ja kliininen psykiatri Jordan Peterson pohdiskeli taannoin haastattelussa jotakuinkin niin, miten yliopisto on juuri siellä, missä kriittisesti itseohjautuneet ihmiset ovat valmiita keskustelemaan

yhteiskunnallisista asioista ja tuottamaan ratkaisuja. Fyysisellä rakennuksella tai sen sijainnilla ei ole väliä. Peterson viittasi erityisesti YouTubeen ja siten välillisesti itseensä, mutta ajatus on mielestäni viehättävä. Olen oppinut ajattelemaan, että yliopiston tarkoitus löytyy kirjahyllyistä ja kahviloista. Opintopisteiden suhteen olen surkea, mutta olen oppinut ajattelemaan minua viisaampien ihmisten seurassa. Tämä ei näy yliopiston rahoituksessa tai ansioluettelossa, mutta se tekee minusta akateemisesti paremman. Näin on sääli sanoa, sillä yliopisto on samalla koti nerokkaille tutkijoille ja opettajille, joista monet luovivat jatkuvien säästöpaineiden kivikoista kunnialla. Muutos ei ala heistä. Muutos alkaa luotettavien lähteiden analysoinnista ja aktiivisesta puskemisesta kohti keskustelukulttuuria. Se alkaa rohkeudesta kohdata ihmisiä akateemisissa yhteyksissä, ja aktiivisesta pyrkimyksestä ottaa tällaiset kohtaamiset vastaan niiden ansaitsemalla intohimolla. Mutta mikä rooli megatrendeillä on tässä kaikessa? Niistähän tässä piti puhua?

Maailmanparannukseen halukkaat sinkut alueellasi Megatrendiajattelun perimmäinen tarkoitus on kannustaa kaikkia tulevaisuuskeskusteluun. Ilmiselvä oletus tässä ajattelussa on, että halukkaita löytyy. Ihmismielen uteliaisuuden vuoksi tässä ei onneksi ole ongelmaa. Mutta postnormaalissa ajassa uteliaisuutta ohjataan yhä merkityksettömämpiin asioihin markkinoinnin ja muun vaikuttamisen keinoin. Tieto pirstoutuu ja kuplautuminen kiihtyy.

OLEN OPPIN U T AJAT T ELEMAA N, E T TÄ YLIOPI S T ON TA RKOI T U S LÖY T Y Y KI RJAH YL LY I S TÄ JA KAHV I LOI S TA. OPIN T OPI S T EIDEN S UH T EEN OLEN S U RKEA, MU T TA OLEN OPPI NU T AJAT T ELEMAA N MI N UA V I I SAAMPI EN IHMI S T EN S EU RAS SA. TÄMÄ EI NÄY YLIOPI S T ON RAHOI T UKS ES SA TAI A NS IOLU E T T ELO S SA, MU T TA S E T EKEE MI N U S TA AKAT EEMI S ES T I PA REMMA N.


33

ESSEE

Opiskelijankin tunteita ohjaillaan ja epideeminen ADT-tarkkaavaisuushäiriö rokottaa huomiokykyä. Toivoisin, että megatrendit olisivat uusi Temptation Island, tai ammattilaisten kesken Tempparit. Kuka tahansa voi keskustella Temppareista; nekin, jotka eivät ole katsoneet jaksoakaan. Se ärsyttää, mutta perverssillä tavalla myös kiinnostaa. Temppareissa on uskomaton vetovoima tavanomaisuudessaan. Sarja perustuu lähes täysin ihmislajin primäärisimmillä impulsseilla mässäilyyn. Juuri sen vuoksi kuulen Lovisassa mitä tiukinta sosiaalista analyysia nimenomaan Temppareista. Megatrendit ovat tavanomaisia ja tuttuja, läsnä jokaisessa hetkessä. Megatrendeistä keskustelu voisi olla yhtä selkeää ja kunnioittavaa kuin megatrendiselvityksen tyyli, vailla

ahdistuksia omasta pienuudesta. Samalla ne voisivat olla enemmän kuin keskustelut sinkuista ja pariskunnista – vaivattomia, automaattisia ja usein odottamattoman korkealentoisia. Keskusteluun megatrendeistä riittää tieto trendien pääpiirteistä, ja siten ne voi jo liittää osaksi keskustelukulttuurin jälleenrakennusta ja hämmennyksen lieventämistä. Megatrendit ovat suuntaviivoja, jotka johdattavat opiskelijoita takaisin samoihin pöytiin, yhteisen yhteiskunnan äärelle. Sitra julkaisee megatrendikortteja, jotka ovat käytännössä pelillistet t y tiiv istelmä

megatrendiselvityksestä. Kortteja voi tilata Sitran kotisivuilta, ja niitä toivottavasti ilmestyy yliopistolle piakkoin. Sopivat varmasti hyvin yhteen Cards Against Humanity -korttien kanssa. � LÄHTEET

** Megatrendiselvitys 2020, Mikko Dufva & Sitra: https://media. sitra.fi/2019/12/15143428/ megatrendit-2020.pdf


34

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

PIENI KYLÄ POHJOISNORJASSA TEKSTI JA KUVAT ELLI ALASAARI

Harjoittelu Barentsin sihteeristössä Norjan Kirkkoniemellä laajensi käsitystä arktisuudesta sekä rajat ylittävästä yhteistyöstä pohjoisella alueella. Etelä-Varangin kuntaan kuuluva 3500 asukkaan keskustaajama valloitti kansainvälisyydellään ja yllättävän keskeisellä sijainnillaan.


35

KUVAREPORTAASI

J

O S K A R TA N K Ä Ä N TÄ Ä ylösalaisin, mittasuhteet vaihtavat paikkaansa ja pieni Kirkkoniemen kylä onkin yllättävän keskeisellä paikalla. Venäjän raja jää kahdeksan kilometrin päähän, Suomeen on alle tunti ajomatkaa eikä Ruotsikaan ole kaukana. Näin ollen ainakin Barentsin alueen valtioiden – eli Norjan, Ruotsin, Suomen ja Barentsin alueen Venäjän – kannalta Kirkkoniemi eli Kirkenes on niin sanotusti keskellä kaikkea. Barentsin yhteistyö (BEAC) on hyvin laaja-alaista, mutta sen yleiseksi tavoitteeksi on määritelty vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella. Barentsin sihteeristö (IBS) toimii tiedottajana, arkistona ja kommunikointiväylänä kaikkeen Barentsin yhteistyöhön liittyen. Kirkkoniemi on kokoonsa nähden hämmästyttävän kansainvälinen paikka. Sekä IBS että samassa rakennuksessa sijaitseva Norjan Barentsin sihteeristö vetävät puoleensa työntekijöitä ympäri Pohjoismaita. Kirkkoniemellä on oma Venäjän lähetystönsä ja noin kymmenesosa asukkaista on venäläisiä. Tapasin Kirkkoniemellä siellä työskenteleviä ihmisiä USA:sta, Espanjasta, Bulgariasta ja tietysti Suomesta.

MU I S TA N VARMAS T I A I NA S EN HE T KEN, KUN ENS I KER R A N YLI T I N NORJA N RAJA N HA RMAA NA HUH T IKU I S ENA I LTAPÄ IVÄ NÄ.

Roskien määrä yllätti keväisillä Jäämeren rannoilla.

Kaivosteollisuuden jälkiä. Rautakaivoksessa tehdään koeporauksia, joiden tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia avata Bjornevatnin kaivos uudelleen.


36

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

V U ONOI L LA KÄV EL LES SÄ N I KÄ Ä NSIN U S EI N S ELKÄN I KOH T I JÄ ÄMERTA JA MIET IN AVA RAA MA I SEMA A T U T KA I L LEN, E T TÄ S INN E N E JÄÄVÄT ET EL ÄÄ N – ROVA N IEMI JA S U OMI. Kirkkoniemellä on oma lentoasemansa ja Hurtigruten-risteilijä pysähtyy siellä päivittäin, joten turistejakaan Kirkkoniemeltä ei puutu. Muistan varmasti aina sen hetken, kun ensi kerran ylitin Norjan rajan harmaana huhtikuisena iltapäivänä ja uusi kollegani soitti auton stereoista täydellisesti maisemaan sopivaa, suruisan haikeaa Anne-Mari Kivimäkeä. Olin heti täysin myyty. Kirkkoniemi oli kesäkuulle asti hyytävän kylmä ja pidemmän päälle todennäköisesti ahdistavan pieni paikka, mutta muutamaksi kuukaudeksi minulle juuri sopiva. Paikkakunnan asukkaiden monentasoinen aktiivisuus on vaikuttavaa. Kirkkoniemellä on muun muassa oma elokuvakerhonsa, aktiivisia tanssiryhmiä sekä tapahtumia useimmille viikonlopuille. Kirkkoniemellä järjestetään myös vuosittain oma Barents spektakel -festivaali

Kirkkoniemellä järjestetään vuosittain Barents spektakel -festivaali. Vuonna 2019 aiheena oli Chinatown, josta löytyi vielä merkkejä Kirkkoniemen keskustasta. Tämän vuoden teemana on "The Russian connection".

sekä yrittäjille ja opiskelijoille suunnattu ICE-innovaatiofestivaali. Jännittäviä käänteitäkään pieneltä paikkakunnalta ei puutu. Rovaniemen tavoin myös Kirkkoniemi poltettiin kokonaan toisessa maailmansodassa. Neuvostojoukot ajoivat saksalaiset sotilaat pois kaupungista, minkä vuoksi heitä pidetään Kirkkoniemen pelastajina. Kirkkoniemen vapautuksesta tuli viime lokakuussa kuluneeksi 75 vuotta, ja tätä saapuivat juhlistamaan sekä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov että Norjan kuningas Harald. Kirkkoniemeä on puhuttanut myös paikallisen Frode Bergin

Kirkkoniemen keskusaukiolle voi jättää vaikka shakkinappulansa tai polkupyöränsä yöksi – on epätodennäköistä että kukaan ottaisi niitä mukaansa.

pidättäminen ja vakoilusta vangitseminen Venäjällä 2017. Berg armahdettiin kahden vuoden vankeuden jälkeen joulukuussa 2019. Rajojenvälistä yhteistyötä rakastavia kirkkoniemeläisiä ei naurata, jos heille vitsailee, että he olisivat vakoojia. On hyvä muistaa, että ennen kansainvälistä tunnelmaa Kirkkoniemi oli vain pieni kaivoskylä, minkä jäljet näkyvät paikoitellen edelleen hieman nuhjuisen oloisessa keskustaajamassa. Vanhat kaivosrakennelmat ympäröivät paikkakuntaa ja kaivospölyä tunkee esiin sieltä sun täältä. Järkytyin sulavan lumen alta paljastuvista rantojen roskalautoista. Täälläkin, arktisen Jäämeren rannalla! Onneksi paikalliset ottivat ongelman tosissaan ja järjestivät siivouspäiviä, jolloin rannat saatiin puhtaiksi. Monet Kirkkoniemellä syntyneet jäävät sinne asumaan loppuelämäkseen, tai jos lähtevätkin, niin palaavat aikanaan takaisin. Opin norjalaisista yhtä jos toista, muun muassa sen, että aidolla norjalaisella on oma asuntoauto, mökki ja ennen kaikkea vene, jokaista ainakin yksi kappale. Oman pienen puutarhan omistaminen ja hoito ovat ainakin kirkkoniemeläisille ensisijaisen tärkeitä asioita.


37

KUVAREPORTAASI

Harjoittelu Barentsin sihteeristössä toi monia uusia työkaluja ja tuttavia sekä avarsi näkemystä arktisuudesta. Vuonoilla kävellessäni käänsin usein selkäni kohti Jäämerta ja mietin avaraa maisemaa tutkaillen, että sinne ne jäävät etelään – Rovaniemi ja Suomi. Sain todeta, että napapiirin yläpuolellakin tapahtuu monenlaista. Parin kuukauden aikana kiinnostus naapurimaita kohtaan kasvoi olemattomasta loputtomaksi. Kiinnostuitko sinäkin? � LÄHTEET

** www.nytimes.com/2019/12/28/ world/europe/norwegian-spy-jailedby-russia-is-free-hes-angry-toobut-not-at-moscow.html ** https://en.wikipedia.org/wiki/ Kirkenes ** https://www.barentscooperation. org/en ** https://um.fi/barents-yhteistyo

KIRKKONIEMI

SEKÄ YÖ T ÖN YÖ E T TÄ KA AMO SA IKA KES TÄVÄT KIRKKON IEMEL LÄ NOIN 50 PÄ IVÄ Ä.

** 3500 asukkaan keskustaajama Etelä-Varangin kunnassa, Finnmarkin läänissä, Pohjois-Norjassa. ** Väestö koostuu norjalaisista, saamelaisista, venäläisistä sekä kveeneistä ja suomalaisista. ** Kirkkoniemi pommitettiin kokonaan toisen maailmansodan aikana ja rakennettiin sittemmin uudelleen. ** Sekä yötön yö että kaamosaika kestävät Kirkkoniemellä noin 50 päivää. ** Barentsin sihteeristö perustettiin Kirkkoniemelle vuonna 2008. Sihteeristössä on neljä jokaista Barentsin alueen maata edustavaa työntekijää sekä pari kertaa vuodessa vaihtuva harjoittelijan paikka. ** Seuraava harjoitteluhaku aukeaa keväällä 2020: https:// www.barentscooperation. org/en/About/InternationalBarents-Secretariat/ Internship


38

LAPIN YLIOPPILASLEHTI 1/2020

INDIVIDUALISTIN RYHMÄTYÖKAMMO TEKSTI KAISA-REETTA SEPPÄNEN KUVITUS HELMI HAKURI V I H A A N R Y H M Ä T Ö I TÄ . R Y H M Ä T Y Ö -

ei johdu siitä, että en pitäisi ihmisistä. Silti saan usein itseni kiinni miettimästä, miksi hyvien tyyppien kanssa ryhmätyötilanne tuntuu usein siltä, kuin liitutaulua hangattaisiin kuivalla sienellä. Levottomuuteni alkaa tampata rytmihäiriötä rinnassa, kun tunnen, että aikaa valuu hukkaan. Istutaan alas, ideoidaan, keskustellaan, mietitään, keitetään kahvit, pohditaan, sovitaan tapaamisen seuraava tapaaminen. Joku yrittää kiirehtiä hommaa eteenpäin, toinen haluaa vielä miettiä. Kolmas ei päässyt taaskaan paikalle, neljäs haluaisi selvittää puhutaanko aidasta vai seipäästä ja pitäisikö vielä keittää kahvit? Voisin tässä vaiheessa vetää introvertti-individualisti kortin kehiin ja sanoa, että temperamenttini on sellainen, että teen asiat mieluusti itsenäisesti. Voisin myös syyttää itsekeskeisyys-suoritus kulttuuria ja todeta, että ympäristö tekee kaltaisekseen. Ei kuitenkaan ihme, että löydän itseni jatkuvasti projektiluontoisista töistä. Siedätyshoitoa tai sitten sekin paradoksaalisesti vain ajan luonne. FOBIANI

Tekstin alussa kärjistetty ryhmätyökammo ei aivan täysin pidä paikkaansa. Kiinnostavan projektin edessä motivaatiota ja intoa löytyy, mutta energia tyssää valitettavan usein huonosti organisoituihin vuorovaikutustilanteisiin. Tiimityöskentelyn tärkeyttä korostetaan, alleviivataan, kursivoidaan ja vahvistetaan, mutta opetetaanko sitä missään muualla kuin siellä, josta valmistuu vuorovaikutustaitojen ammattilaisia? Koin pienen ryhmätyövalaistumisen vuoden alussa kaksi viikkoa kestävällä intensiivikurssilla, joka oli ensimmäistä luentoa lukuun ottamatta pelkkää ryhmätyöskentelyä. Sen sijaan, että olisimme ryhmäjaot tehtyämme alkaneet pakertamaan projektiemme ääressä, meidän piti tutustua toisiimme. Meillä oli kaksikymmentä minuuttia aikaa tuoda esiin tietoja itsestämme ja tavoistamme toimia. Mikä tärkeintä, omien vahvuuksien lisäksi pöydälle nostettiin ehdottomasti heikkoudet. Ryhmäni heikkouksiksi nousivat muun muassa keskittymisvaikeudet, jonkun dominoiva luonne, ympäristön nopeiden muutoksien aiheuttama

stressi, päättämättömyys, jahkailu, myöhästely ja niin edelleen. Haluan ajatella, että ryhmäläisten heikkouksien tietäminen ryhmässä pyyhkäisi heti pois ainakin puolet turhasta hampaiden kiristelystä. Kun ajauduimme toisen ryhmäläisen kanssa sivukeskusteluun milloin mistäkin aiheesta, pystyi kolmas henkilö siitä ystävälliseen sävyyn huomauttamaan, koska yksilöiden heikkoudet olivat nyt ryhmän konsensuksessa ja hyväksyttyjä tosiasioita. Omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen vaatii toki itsetuntemusta, mutta ennen kaikkea toisilta saatua palautetta. En olisi ikinä tullut ajatelleeksi, että olisin hyvä rauhoittelemaan jännittynyttä ihmistä haastattelutilanteessa, ellei ryhmäläiseni olisi siitä minulle sanonut. En toki myöskään olisi saanut huomata, miten päättämätön saatan olla tilanteissa, joissa tarvitaan nopeita päätöksiä. Ryhmä ei ole yhtä vahva, kuin sen heikoin jäsen vaan yhtä vahva, kuin sen kaikkien jäsenten heikkoudet. �


39

AINEJÄRJESTÖ

YLPEÄSTI HALLINTOTIETEILIJÄ, TAI IHAN VAAN MINÄ!  tarkoin tiettyyn ryhmään ja asemaan. Toisinaan valmistumisen jälkeinen tulevaisuus huolettaa kovasti ja selkeän päämäärän puuttuminen voi jopa turhauttaa. Alumnien tarinoita kuunnellessa vahvistui kuitenkin kuva siitä, että opiskeluaikana ei tarvitse olla valmiita suunnitelmia tulevaisuudelle. Saimme huomata, että vahvoistakin suunnitelmista huolimatta (työ) elämä kuljettaa jokaista täysin erilaisiin tehtäviin, kuitenkin suurilta osin alkuperäistä mielekkäämpään suuntaan.  Hallintotieteilijäpäivien kaltaiset viikonloput ovat tärkeitä verkostoitumisen ja yhteishengen luomisen alustoja, jolloin ihmissuhteilla ja niiden luomisella on suuri rooli. Tämän lisäksi kokoontuminen yhteen samanhenkisten ihmisten kanssa tarjoaa areenan omakuvan, itsetunnon ja tulevaisuudenuskon

rakentumiselle. Hallintotieteilijöiden rooli nykyyhteiskunnassa on kasvamassa, joka tarkoittaa sitä, että meidän osaamistamme tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Verkostojen luomisen merkitys kasvaa suhteessa työn ja osaamisen tarpeen mukaan, jonka takia näitä kannattaa luoda myös muiden alojen osaajiin. Tässä olemme erityisen hyvässä asemassa, sillä poikkitieteellisyys on yksi Lapin yliopiston vahvuuksista. Jokaisen hallintotieteilijän tulee olla ylpeä tekemästään valinnasta ja työstä, sillä generalismi on nykypäivän spesialismia ja turha tulevan murehtiminen taas estää nauttimasta nykyhetken antimista. Uskalletaan siis kaikki uskoa - ennen kaikkea itseemme. �

HEIDI LINTULA

T E R K U T K A I K I L L E R E M P A LTA ! Matkailu avartaa aina, kuten tälläkin kertaa. Torstaiaamuna meidän iloinen joukkomme marssi junaan, otti suunnan kohti Tamperetta ja vuoden 2020 Hallintotieteilijäpäiviä.  Kokoontuessamme Tampereelle paikalla oli noin 200 opiskelijakollegaa ja liuta alamme alumneja konsulttitoimiston asiantuntijasta järjestön pääsihteeriin ja kaupungin elinkeinosektorin erityisasiantuntijasta business HR:ään. Lisäksi tapahtuman kruunasi Olli Kolstelan luento. Hän on hallintotieteen alumni ja toimii nykyisin Suojelupoliisin apulaispäällikkönä. “Niin mitä susta sit oikein tuleekaan isona” on hallintotieteilijän näkökulmasta muodostunut jokseenkin vaivaannuttavaksi keskustelunavaukseksi. Etenkin nykypäivänä ihmisillä on kasvava tarve identifioida itsensä mahdollisimman


BURGERIT, BURRITOT JA KYLMÄT JUOMAT AMARILLON OPISKELIJAHINTAAN!

RUOKA-ANNOKSET

-10 %

PUNA- VALKO- TAI KUOHUVIINIPULLO

15,00 €

LAPIN KULTA 0,4 L

3,80 €

HAPPY JOE 0,33 L

4,20 € LONKERO 0,33 L

4,20 € Pssst, kysy myös muita baarin opiskelijaetuja!

Rovaniemi I Koskikatu 4 Löydät meidät myös internetistä.

Profile for lapinylioppilaslehti

Lapin ylioppilaslehti 1/2020  

Lapin ylioppilaslehti 1/2020. Aiheina mm. ristiriitaisuuksien Lappi, Dash Lapland ja suurlähettiläs Tom Dodd.

Lapin ylioppilaslehti 1/2020  

Lapin ylioppilaslehti 1/2020. Aiheina mm. ristiriitaisuuksien Lappi, Dash Lapland ja suurlähettiläs Tom Dodd.

Advertisement