Page 1

SompioMining Kaivostoiminnan erikoislehti - Special Mining Edition

2017

Observation platform above closed open pit at Agnico Eagle Kittilä mine. Page 17. Photo: Juha Vesterinen.


2

SOM P I OM I N I N G | 2017

MANY THANKS TO FEM 2017 SPONSORS AND MEDIA PARTNERS! MAIN SPONSOR

PLATINUM SPONSOR

GOLD SPONSORS

CANADA PAVILION SPONSOR

BRONZE SPONSORS

MEDIA PARTNERS VUORIMIESYHDISTYS – BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.

CAREER DREAMS COMING TRUE IN KITTILÄ – NOW AND IN THE FUTURE. www.agnicoeagle.fi


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

3

Mining is a significant sector in Finland

F

ennoscandian Exploration and Mining Conference FEM is every other year the signal of winter coming. Once again large numbers of operators and stakeholders in exploration and mining from all over the world come together in Levi in the Finnish Lapland. The conference has established its position as the key European event in the sector. Even if some of the recent years have been less active, the conference has maintained its attraction. This shows very clearly that in Levi both the setting and content are in order and serve the sector. The popularity of the FEM conference evidences the important role of Lapland in Europe’s raw material supply. Having the meeting in the Arctic region reminds us of the special characteristics that need to be taken into account when operating in the area. Exploration and mining as such are subjects that people an media discuss vividly of, so even the Mining Act, and other regulation of the activities. Extensive regulation and control are often mentioned as weaknesses for Finland, the Nordic countries and the EU. At the same time there are demands for even stricter regulation and control for operations that have impacts on the environment. With such conflicting interests, it is obviously crucial to do the right things at the right time. The comprehensive renewal of the Mining Act aimed to promote mining operations and organise the land use, including exploration preceding the mining operations, in a socially, economically and ecologically sustainable manner, with due account for both public and private interests. These objectives and the new obligations relating to

the legislative reform were feared to put an end to all mining in our country. Now that the act has been in force for six years we can say that the worst-case scenarios did not come true. Exploration continues in Finland, and the intensity of the operations depend on raw material prices and financing rather than legal complications. The lithium mine project of Keliber and silver mine project of Sotkamo Silver, as well as the recurring news about investments in the Kittilä gold mine, serve as proof that mining in Finland is considered worth investing in. Regulation is not just a burden, but it also offers security to operators and investors. A predictable environment for investments and stable conditions for operations provide a solid foundation to build long-term mining business. This, in turn, is the basis on which other stakeholders can develop service business and other higher value added processing and refining operations. Many other countries that are richer than us in terms of raw material resources in fact envy us for the thinking prevailing in Finland, and the mining cluster we have managed to create over the years. The need for raw materials continue and more efficient and environmentally-friendly production practices are being developed. Efforts are made to use less water and promote the recycling of water. More efficient technologies and equipment are introduced to use less energy. The Finnish mining cluster has a lot to offer in this field. The competence and competitiveness of the cluster was further strengthened by the 5-year Green Mining programme of the Finnish Funding Agency for Innovation Tekes. This particular programme has now ended, but in the Tekes programmes there are still many other instruments that support the development of the mining industry.

The mining sector is genuinely global. On the part of the State, the joint growth programmes of export promotion and financing organisations place a great deal of emphasis on promoting the exports of technology companies. The growth programme of the mining industry was among the first to be launched, providing opportunities for internationalisation both for Finnish technology suppliers and growth companies that offer solutions. Among the key priorities in the programme is also to market our country as a destination for investments, because this is what Finland really needs. One important element of the research and development work in the mining sector is exploration to secure resources for the future. After reaching the bottom in 2015 the expenditure in exploration is increasing. In the current year the recovery of the sector has been evidenced by the considerable number of contacts and new applications received by the mining authority. Successful exploration is needed to meet the future raw material needs of the society and for long-term, viable mining operations. The Mining Act is not written in stone. Since its entry into force in 2011 it has been amended several times, and we are ready to make further amendments if needed. Where practical work and real-life cases have revealed unnecessary complications in the procedures, we have examined how the processes could be facilitated and smoothened without risking or compromising the rights of the stakeholders, environmental protection or the rule of law. The one-stop-shop model of permitting is something that many of the players are wishing for. To respond to this, the Government is making preparations to set up a national permit authority. I am not saying

that this will bring an instant solution to all the problems, but it is a significant step in the right direction. And in this matter, like earlier in the renewal of the Mining Act, we are concerned with a major change that is not so easy to make. But here, as usually, where there is a common will, there is also a way forward. This year is a significant one in many respects, which is why I hope that this conference is a particularly productive and memorable one for all.

Mika Lintilä Minister of Economic Affairs

Kaivosteollisuus on merkittävä toimiala

J

oka toinen vuosi varma talven tulon merkki on FEM – Fennoscandian Exploration and Mining –konferenssi. Leville kokoontuu suurilukuinen joukko malminetsinnän ja kaivostoiminnan toimijoita ja sidosryhmiä eri puolilta maailmaa. Konferenssi on vakiinnuttanut asemansa toimialan keskeisenä eurooppalaisena tapahtumana. Vetovoimaa riitti myös viime vuosien hiljaisempana aikana. Tämä kertoo siitä, että Levillä sekä puitteet että sisältö ovat kohdallaan ja palvelevat toimialaa. FEM-konferenssin suosio on osoitus Lapin keskeisestä roolista Euroopan raaka-ainehuollossa. Kokoontuminen arktisella alueella muistuttaa niistä erityispiirteistä, jotka tällä alueella toimittaessa tulee huomioida. Malminetsintä ja kaivostoiminta itsessään, kaivoslaki ja muu toimintaa ohjaava regulaatio puhuttavat vuodesta toiseen. Suomen, pohjoismaiden ja EU:nkin heikkoudeksi mainitaan usein raskas regulaatio ja valvonta. Samaan aikaan ympäristöön vaikuttavalle toiminnalle vaaditaan entistä tiukempaa regulaatiota ja valvontaa. Tässä ristipaineessa on luonnollisesti ratkaisevaa että tehdään oikeita asioita ja oikeaan aikaan. Kaivoslain kokonaisuudistuksella pyrittiin edistämään kaivostoimintaa ja järjestämään alueiden käyttö, kuten myös varsinaista kaivostoimintaa edeltävä malminet-

sintä, yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, yleiset ja yksityiset edut turvaten. Näiden tavoitteiden ja lakiuudistukseen liittyvien uusien velvoitteiden epäiltiin lopettavan koko toimialan maastamme. Nyt, kun laki on ollut voimassa yli kuusi vuotta, voidaan todeta, etteivät pahimmat skenaariot toteutuneet. Malminetsintää tehdään maassamme edelleenkin, ja toiminnan intensiteettiä ohjaa enemmän raaka-aineiden hintataso ja rahoituksen saanti kuin lain kiemurat. Keliberin litiumkaivoshanke ja Sotkamo Silverin hopeakaivoshanke, samoin kuin Kittilän kultakaivoksen toinen toistaan seuraavat investointiuutiset ovat esimerkkejä siitä, että Suomeen voi ja kannattaa investoida. Regulaatio ei ole vain riesa vaan tuo myös turvaa toimijoille ja sijoittajille. Ennustettava investointiympäristö ja vakaat toimintaolosuhteet ovat hyvä pohja rakentaa pitkäaikaista kaivosliiketoimintaa. Ja sen pohjalle on puolestaan muiden toimijoiden hyvä kehittää palveluliiketoimintaa ja korkeamman arvonlisän jalostustoimintoja. Tätä suomalaista ajattelutapaa, ja vuosien saatossa syntynyttä kaivosklusteria, kadehditaan muun muassa monissa raaka-ainevaroiltaan huomattavasti rikkaammissa maissa. Raaka-aineiden tarve jatkuu, ja tuotantomenetelmiä ja -tapoja kehitetään tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Pyritään veden tarpeen vähentämiseen, ja veden kierrättämisen edistämiseen.

Tuotannon energiantarvetta pyritään suitsimaan tehokkaammalla teknologialla ja laitteilla. Suomen kaivosklusterilla on tässä paljon annettavaa. Klusterin osaamista ja kilpailukykyä on vahvistettu 5-vuotisella Tekesin Green Mining –ohjelmalla, jonka avulla luotiin työkaluja kestävään kaivostoimintaan. Vaikka tämä ohjelma on päättynyt, ei se tarkoita etteikö Tekesin ohjelmista löytyisi edelleenkin instrumentteja kaivosalankin kehittämiseen. Kaivosala on aidosti globaali toimiala. Valtion taholta viennin edistämis- ja rahoitusorganisaatioiden yhteisissä kasvuohjelmissa panostetaan teknologiayritysten viennin edistämiseen. Kaivosteollisuuden kasvuohjelma käynnistyi ensimmäisten joukossa tarjoten kansainvälistymismahdollisuuksia sekä suomalaisille teknologiatoimittajille että ratkaisuja tarjoaville kasvuyrityksille. Ohjelma panostaa voimakkaasti myös maamme markkinointiin investointikohteena, sillä Suomi tarvitsee investointeja. Kaivostoiminnan tutkimus- ja kehittämistyöhön kuuluu keskeisesti tulevaisuuden malmivarojen varmistaminen, malminetsintä. Malminetsinnän investoinnit ovat kääntyneet nousuun vuoden 2015 pohjakosketuksen jälkeen, ja kuluvan vuoden aikana on toimialan piristyminen näkynyt muun muassa kaivosviranomaisen saamina yhteydenottoina ja uusina hakemuksina. Tuloksellinen malminetsintä tänään on edellytys yhteiskunnan tulevien raaka-ai-

neiden tarpeiden tyydyttämiselle ja pitkäjänteiselle, elinvoimaiselle kaivostoiminnalle. Kaivoslaki ei ole kiveen kirjoitettu. Lakia on sen voimaan tultua muutettu useampaan otteeseen, ja tähän on valmius jatkossakin. Kun käytännön työssä ja tapauksissa on havaittu tarpeettoman monipolvisia menettelyitä, on mietitty miten prosessia voitaisiin jouhevoittaa ja sujuvoittaa vaarantamatta tai heikentämättä asianosaisten asemaa, ympäristönsuojelua tai oikeusturvaa. Yhden luukun periaate on ollut monien toimijoiden esittämä haave. Nyt hallitus vastaa tähän huutoon, sillä valmistelussa on valtakunnallinen lupaviranomainen. En väitä, että se tulee ratkaisemaan kaikki ongelmat saman tien, mutta se on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Ja tässä asiassa, kuten aiemmin kaivoslain kokonaisuudistuksessa, on kyse isosta muutoksesta, jonka toteuttaminen ei ole yksinkertaista. Mutta kun kaikilla on yhteinen tahtotila, tuppaavat asiat onnistumaan. Vuosi 2017 on monella tapaa merkkivuosi, joten toivon, että tämänkertainen konferenssi olisi aivan erityisen antoisa ja mieleen painuva kaikille osallistujille.

Mika Lintilä Elinkeinoministeri


4

SOM P I OM I N I N G | 2017

Gearbox partner for extreme conditions Gearbox refurbishment services and modernizations to extend lifetime of your power transmission Katsa offers gearbox refurbishment services for all brands. Katsa’s service scope includes gearboxes with helical, worm, planetary and conical stages or their combinations. Factory service begins with external cleaning, disassembly, measuring and reporting to create gearbox refurbishment proposal. Quotation is based on the proposal and it contains re-manufacturing of damaged gears and shafts inhouse, procurement of bearings, seals and other needed replacement parts and repairing only slightly worn parts. Finally the gearbox will be assembled, tested and painted like a new one. Modernization means designing and manufacturing a brand new gearbox for old attachments and interfaces, but with capability of higher loads and new ratios.

Katsa – Geared for You

Sales for northern Finland and Sweden: Elektroniikkatie 3, Oulu Production and factory service: Ilmailunkatu 23, Tampere Tel. +358 3 315 151

KUMPPANINA PARAS

PIPELIFE

www.katsa.fi/en

WWW.PIPELIFE.FI

Kaivosteollisuuden muoviputkiratkaisut läheltä sinua Pipelife toimittaa erikoisratkaisut kaivos- ja prosessiteollisuuteen: • PE-paineputket - DN 16-2500 - PN <30 - Laipoitukset • PE-erikoisosat • Fusamatic sähköhitsausosat • Mittatilauskaivot • Räjäytysputket - DN 40-63

Pipelife Finland Oy Kiviharjunlenkki 1C, 90220 OULU Puh: 030 600 2200 www.pipelife.fi


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

5

Recent developments concerning mining in Finland

E

xploration, the present generation´s gift to future generations in form of data and knowledge of the mineral resources and deposits of the earth crust, has experienced a somewhat quiet period. That was the case last time Fennoscandian Mining and Exploration gathered the experts to Levi. Now, two years later, the situation is different. Investors believe in exploration and mining, and this in turn means that fieldwork has intensified, we have new companies active and the amount of license applications at the Mining Authority increases.

During the recession has some new tools been developed. The Finnish Network for Sustainable Mining has done a pathbreaking work in adapting the Canadian TSM to Finnish legal and operational framework. The implementation has started so hopefully all stakeholders find the annual information useful and find this source of information. It should be mentioned that this work by the Network has really been pioneering and has roused even a lot of international

interest. The participants that have been preparing the reporting system have put a lot of effort to the work. And their efforts and good results are widely acknowledged!

Research community has been active in for example water management issues as well as corporate social responsibility themes. Green mining –research programme has ended, but Tekes, Finnish Funding Agency for Innovation, still supports research even if there is no tailormade programme specifically for mining industry. Finland is criticised for lengthy permitting procedures and extensive regulation. Some minor changes have been made to Mining Act in 2017 in order to make procedures more flexible. Changes are based on the responses that the ministry received from authorities and stakeholders when comments on the functionality of the Act were requested.

at 1-stop-shop in environmental permitting. This work is in progress. Also a national permitting agency is to be established to replace the Regional State Administrative Agencies. More information on these extensive changes will follow. European Union is an instance that can´t be forgotten since a lot of Directives and regulation effecting mining and exploration come “from Brussels”, mining waste BREF just being one of them. Finland is actively participating in preparation and discussion of new regulation in order to keep the interests of Finnish industry on the agenda.

Levi serves as a perfect platform for fruitful collisions, and collisions create something new as geologists very well know – make good use of the possibility!

Riikka Aaltonen kaivosylitarkastaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Environmental permitting is facing major changes in a few years as Finland is aiming

Kaivosala puhuttaa aina

M

ineraalialalla on koettu ylä- ja alamäkiä. Kaksi vuotta sitten kokoonnuttiin Levillä hiukan alakuloisissa tunnelmissa. Nyt on toinen ääni kellossa. Aktiivisuus lisääntyy kaikilla tahoilla: rahoittajat ovat liikkeellä, malmia etsitään ja kaivokset investoivat. Lupaviranomaiset urakoivat päätöksiä ja toimintoihin varauksellisesti suhtautuvat ovat koonneet rivinsä. Laskusuhdanteen aikana on aika ja resurssit käytetty hyödyksi. Kestävän kaivostoiminnan verkosta on tuottanut suomalaisiin olosuhteisiin sovellettuja raportointityökaluja ja tutkimuspuolella on ahkeroitu esimerkiksi vesitutkimuksen ja yhteiskunnallisen hyväksynnän teemojen parissa. Konetta on siis trimmattu, jotta se olisi iskussa kun uusi nousu alkaa. Ja se on alkanut. Olemmeko siis nyt ”fit for fight”?

Siitä voidaan olla perustellusti montaa mieltä. Kaivoslakia ja –viranomaista kritisoidaan vähintään samalla intensiteetillä kuin ennenkin. Hämmennystä aiheuttaa se, että edelleenkin kaivosviranomaisessa urakoidaan myös kumotun kaivoslain nojalla lupapäätöksiä. Tämä johtuu nykyisen lain siirtymäsäännöksistä. Tilanne ei luonnollisestikaan ole optimaalinen, eikä lainlaatija olettanut siirtymävaiheen olevan yli 6 vuoden mittainen. Tässä tilanteessa ollaan, siirtymävaiheen loppu kuitenkin häämöttää. Ympäristöviranomaisiakaan ei arvosteta, ei luvittajia eikä valvojia. Heihin kohdistetaan kritiikkiä niin sosiaalisessa mediassa kuin virallisemmillakin foorumeilla. Tämä on erittäin valitettava kehitys. Suomalainen yhteiskunta rakentuu sille, että viranomaiset toimivat virkavastuulla, enkä ole nähnyt todisteita laiminlyönneistä,

osaamattomuudesta tai yhtiöiden talutusnuorasta – syytöksiä sitäkin enemmän. Suomessa noudatetaan vallan kolmijakoa, joka juontaa juurensa vuodelta 1748. Sen mukaisesti lainsäädäntövalta on kansan valitsemilla poliitikoilla, tuomiovalta tuomioistuimissa – ei poliitikoilla tai medialla, ja toimeenpanovalta on viranomaisilla – niin lupien kuin valvonnan osalta. Suomessa tämä kolmijako otettiin käyttöön 1919. Kolmijako ei anna virallista asemaa someraivolle, kokemusasiantuntijuudelle tai munavatulle (= mun naapurin vaimosta tuntuu). Kuluneen vuoden aikana on puhuttu, että elämme postfaktuaalisessa ajassa tai vaihtoehtoisten faktojen aikaa. Tämä on valitettavaa aikakaudella, jota leimaa tiedon tulva, ja tieto on helpommin saatavissa. Kaivostoiminnasta on tarjolla entistä enemmän seurantatietoa, kun mittaustek-

niikat ovat kehittyneet. Ja lupahakemusten liitteet ovat kasvaneet mittoihin, joita on haasteellista ainakin maallikkoasianosaisten lukea ja sisäistää kommentointia varten. Tietoa on siis tarjolla yllin kyllin. Haasteeksi onkin nousemassa kokonaiskuvan muodostaminen tästä tietotulvasta. Kestävän kaivostoiminnan verkoston kehittämä vapaaehtoinen raportointi vastaa toivottavasti osaltaan suuren yleisön tiedonhaluun mielekkäällä tavalla. Levillä on erinomainen mahdollisuus tiedon jakamiseen, keräämiseen ja vaihtoon – hyödyntäkäämme se!

Riikka Aaltonen kaivosylitarkastaja Työ- ja elinkeinoministeriö

FOR RENT

Furnished detached house in Sodankylä centre during 07/2018- 06/2019. 4 bedrooms, living room, utility room, two bathrooms, sauna and large yard. 1 km to school, less than 500 m to grocery store. Further information: +358 (0)40 704 1512.

VUOKRATTAVANA

Kalustettu omakotitalo Sodankylän keskustassa ajalle 07/2018- 06/2019. 4 mh, oh, khh, 2 x wc, sauna ja iso piha. Kouluun 1 km, kauppaan alle 500 m. Tiedustelut p. 040 704 1512.

FOR SALE

Row house apartment in Sodankylä centre. 3 bedrooms, loft, kitchen, living room, bathroom and sauna. 100 m to school, 1,5 km to grocery store. Further information: +358 (0)50 5599 819.

Flexible materials technology for the mining and processing industries

Teknikum Oy • P.O. Box 13 • FI-38211 Sastamala, FINLAND • Tel. +358 3 519 11 • www.teknikum.com

jips.fi

MYYDÄÄN

Rivitaloasunto Sodankylän keskustassa. 3 mh, parvi, keittiö, oh, wc ja sauna. Tiedustelut: p. 050 5599 819.


6

SOM P I OM I N I N G | 2017

Vaihdos Agnico Eagle Finland Oy:n johdossa

Agnico Eaglen uusi johtaja on Jani Lösönen Agnico Eagle Finland Oy:n toimitusjohtaja Ingmar Haga jää eläkkeelle vuoden 2017 loppuun mennessä. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.5.2017 alkaen DI Jani Lösönen.

J

ani Lösönen, 41, siirtyi tehtävään Ekokemin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja on ennen Ekokemiä toiminut pitkään Kemiralla erilaisissa tuotannon ja liiketoiminnan johtotehtävissä. Lösönen kertoo, että harppaus toimialalta toiselle ei ollut kovin suuri. Hän on työskennellyt 20 vuotta teollisuuden palveluksessa. Raskaan teollisuuden eri toimialoilla on paljon samoja ominaispiirteitä; turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat prioriteetissa korkealla, tuottavuutta on parannettava jatkuvasti ja oikea-aikaisilla investoinnella varmistetaan liiketoiminnan kehittyminen pitkällä aikavälillä, Lösönen luettelee. Agnico Eagle Finland Oy:n tilannetta ja yhtiön johdon aikaisempaa työtä Lösönen kuvailee erittäin hyväksi. Suuriin muutoksiin perinteikkäässä yhtiössä ei ole aihetta. ”Tarkoitus ei ole tehdä radikaaleja linjamuutoksia. Vastuullista työtä jatketaan ja kiinnitetään huomiota myös yhtiön taloudelliseen

tuottavuuteen.” Kittilän esiintymä on Agnico Eaglen malmivaroiltaan suurin kultaomaisuus. Kittilässä on myös hyvät mahdollisuudet laajentua mittavien mineraalivarantojen ansiosta. Agnico Eaglen Q2-kvartaalin katsauksessa CEO Sean Boyd viittasi Suomen osalta myös laajentumismahdollisuuksiin. Lösönen kertoo, että YVA tuotannon kasvattamisesta 1,6 miljoonasta tonnista 2 miljoonaan tonniin on hyväksytty ja parhaillaan yhtiö tekee teknis-taloudellisia selvityksiä laajennuksen kannattavuudesta. ”Uskon että ensi vuonna osaamme sanoa tarkemmin mahdollisesta laajentumisesta. Uskomme, että mahdollisuuksia on olemassa”, Lösönen sanoo.

Yhteiskunnallinen osallistuja Yhtiö on listannut tavoitteekseen edistää yhteiskunnallista, taloudellista ja kestävää kehitystä Kittilässä ja koko Lapissa. Agnico Eagle on tehnyt mittavia lahjoituksia pohjoisille oppilaitoksille. Oulun yliopisto sai yli miljoonan euron lahjoituksen, joka jakautuu useammalle vuodelle. Lapin yliopisto sai lahjoituksena 100.000 euroa. Lösösen mukaan yhtiö haluaa tukea koulutusta ja lisätä tietoisuutta alasta opiskelijoiden piirissä jatkossakin. Yhtiö toivoo saavansa eri alojen osaajia palvelukseensa sekä tuotannollisiin että hallinnollisiin tehtäviin. ”Koulutus on Suomessa

tärkeää. Suhtaudumme siihen positiivisesti.” Lösönen kuvailee yhtiötä aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi paikallisyhteisössä. Yhtiö tukee Kittilässä paikallisia hankkeita ja osallistuu yhteistyöelimiin, kuten yhteistyöraateihin. Raadeissa on mukana eri elinkeinojen edustajia. Tavoitteena on käydä jatkuvasti laaja-alaista vuoropuhelua eri tahojen kanssa ja osallistua paikallisyhteisön toimintaan monin tavoin.

Pitkäjänteistä toimintaa Lösösen mukaan kaivosyhtiön tulee huolehtia omasta tuloskunnosta ja parantaa omia prosesseja jatkuvasti. Nasdaq listaa kullan hinnaksi (2.10.2017) 1274 dollaria unnssilta. Kullan hinta per unssi on pysytellyt alle 1400 dollarin tasolla jo kolme vuotta. Tänä vuonna kullan hinnassa on nousua noin 70–80 dollaria. Kullan hinta vaihtelee pörsseissä, yhtiö ei niihin voi vaikuttaa eikä spekuloi hinnalla. Kullalle löytyy aina markkinoita, mutta hintaa heiluttavat myös spekulatiiviset elementit. Kaivosyhtiöllä on oma linja. ”Yhtiö toimii pitkäjänteisesti. Emme ylireagoi kullan lyhyen aikavälin heilahteluihin vaan suunnitteluhorisonttimme on pidempi. Yhtiön tase kestää kullan hinnan heilunnat.” Lösönen korostaa, että Agnico Eagle on toiminut jo 60 vuotta kaivannaisteollisuudessa. Matkan varrella on ollut monenlaisia tilanteita ja epävarmuustekijöitä, joista on selvitty

Agnico Finland Oy:n uusi toimitusjohtaja on Jani Lösönen. noudattamalla yhtiön pitkäjänteistä strategiaa. Viime vuonna yhtiö louhi kultaa Kittilässä 202.508 unssia kultaa. Tulevaisuudessa tuotanto on Lösösen arvion mukaan samaa tasoa tai kasvaa. Kittilän

kaivoksen operatiivinen toiminta on voitollista. Voitot investoidaan uudelleen kaivokseen. Lösönen kertoo, että suhtautuu tulevaisuuteen varsin luottavaisin mielin. Ensimmäiset kuukaudet

ovat osoittaneet, että yhtiö on hyvässä kunnossa. ”Olemme ylpeitä historiastamme ja tulevaisuuteen suuntaamme hyvillä mielin.” JUHA VESTERINEN

Agnico Eaglelta lahjoituksia oppilaitoksille Agnico Eagle Finland Oy lahjoittaa miljoona euroa Oulun yliopistolle. Yhtiön lahjoitukseen liittyvä lahjakirja allekirjoitettiin Oulun yliopistossa toukokuussa. Tilaisuudessa Agnico Eagle Finland Oy:tä edustivat Senior Advisor Ingmar Hagan lisäksi yhtiön hallituksen jäsen, vuorineuvos Pertti Voutilainen ja Kittilän kaivoksen johtaja Mikko Korteniemi. Oulun yliopiston puolesta lahjoituksen vastaanottivat rehtori Jouko Niinimäki ja koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä sekä Oulu Mining Schoolin dekaani Juha Pekka Lunkka ja koulutusdekaani Saija Luukkanen. Lahjoituksen taustalla on yhtiön tavoite

toteuttaa kaivostoimintaa pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti ja turvata alan tarvitsema osaaminen tulevaisuudessa. ”Agnico Eaglen tavoite ja toive on, että Pohjois-Suomessa toimii kansainvälisesti korkeatasoinen kaivannaisalan koulutusja tutkimuskeskus. Kaivostoiminnan potentiaali ja mahdollisuudet ovat nimenomaan pohjoisella alueella. Koulutuksen ja tutkimuksen sijoittuminen alueelle on siten ensiarvoisen tärkeää”, toteaa Agnico Eagle Finland Oy:n toimitusjohtajana pitkään toiminut Senior Advisor Ingmar Haga. Agnico Eagle Finland Oy tekee 100 000

euron lahjoituksen Lapin yliopistolle. – Omalla yliopistolla on tärkeä rooli, jotta päteviä opettajia saadaan jatkossakin kaikkiin Lapin kouluihin. Pidämme tätä erittäin tärkeänä Lapin tulevaisuuden kannalta ja siksi haluamme tukea yliopiston työtä, toimitusjohtaja Ingmar Haga kertoo yhtiön lahjoituksen perusteista. Yhtiön lahjoitus kohdentuu puoliksi kasvatustieteiden ja puoliksi oikeustieteiden tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen. – Lapin yliopiston harjoittelukoulua laajennetaan parhaillaan ja toimintaa kehitetään siten, että opettajankoulutuksen ohella yliopisto pystyy tukemaan kouluja eri puo-

lilla Lappia esimerkiksi etäopetuksen mahdollisuuksien kautta. On hienoa, että Agnico Eagle merkittävänä Lapissa toimivana yrityksenä haluaa tukea tätä kehittämistyötä, rehtori Mauri Ylä-Kotola kiittelee. Valtio on varannut kuluvan vuoden talousarvioon 150 miljoonaa euroa, joka jaetaan yliopistoille näiden keräämien vastinrahaan oikeuttavien lahjoitusten suhteessa. (JV)


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

Changes in leadership at Agnico Eagle Finland Oy

Agnico Eagle’s new leader is Jani Lösönen Managing Director of Agnico Eagle Finland Oy Ingmar Haga will retire by the end of 2017. Jani Lösönen was appointed as the new CEO from May 1 2017.

J

ani Lösönen, 41, previously worked as the managing director of Ekokem. He graduated from the Lappeenranta University of Technology with a Master’s degree in industrial engineering, and he has also held various production and business management positions at Kemira. Lösönen says that the leap from one industry to another was not very large. He has worked for 20 years in the industrial sector. ”Different companies within heavy industry have many of the same char-

7

Start mining with pioneers. Partnership throughout the mining lifecycle.

acteristics; safety and environmental issues are a high priority, productivity needs to be constantly improved and timely investment will ensure long-term business development“, Lösönen explains. Lösönen describes the situation of Agnico Eagle Finland Oy and the work done by the company’s previous managment as extremely good. There are no reasons for major changes in the traditional company. “There is no intention to make radical changes in the line, responsible work continues and attention is paid to the company’s economic productivity.” The deposit in Kittilä is Agnico Eagle’s largest gold asset. Kittilä also have good opportunities to expand due to the large mineral reserves. In Agnico Eagle’s Q2 quarter review, CEO Sean Boyd also referred to enlargement opportunities for Finland. Lösönen says that the

ULOS SISÄÄN

yit.fi/mining

EIA on production from 1.6 million tonnes to 2 million tonnes has been approved and the company is currently making technical and financial reports on the profitability of the extension. “I believe that next year we will be able to say more about the possiblility of enlargement, we believe that there are opportunities,” says Lösönen.

Social participant The company has listed one of its goals as promoting social, economic and sustainable development in Kittilä and throughout Lapland. Agnico Eagle has made extensive donations to educational institutions in the north. The University of Oulu received a donation of over € 1 million. The University of Lapland received a donation of 100,000 euros. According to Lösönen, the company wants to support training and raise

awareness of the possibilities in the field for students. The company hopes to promote expertise in various fields for both production and administrative tasks. “Education is important in Finland, we are positive about that.” Lösönen describes the company as an active and responsible actor in the local community. The company supports local projects in Kittilä and participates in joint ventures, such as co-operatives working groups. Various tradesmen are involved in the co-operatives. The aim is to have a wide-ranging dialogue with different stakeholders and to participate in the local community in many ways.

Long-lasting activity According to Lösönen, mining companies must take care of their own performance and continuous-

ly improve their processes. The Nasdaq list the price of gold (October 2, 2017) $ 1274 per oz. The price of gold per ounce has remained below the $ 1400 level for three years. This year, gold prices have risen by $ 70–80. The price of gold varies between stock exchanges, the company cannot influence them or speculate on the price. There is always a market for gold, but the price is also varied by speculative elements. The mining company has its own line. “The company operates on a long-term basis, and we do not over-react to gold short-term fluctuations, our design horizon is longer.” The company’s balance sheet will last longer than the price fluctuation “ Lösönen emphasizes that Agnico Eagle has been working for 60 years in the mining industry. Along the way, there have been many situations

and uncertainties that were solved by following the company’s long-term strategy. Last year, the company mined 202.508 ounces of gold in Kittilä. In the future, production will be the same or higher, Lösonen estimates. The operational activity of the Kittilä mine is profitable. Profits will be reinvested in the mine. Lösönen says that he is very confident about the future. The first months have shown that the company is in good shape. “We are proud of our history and optimistic for the future.”

JUHA VESTERINEN Translated by Sally Ulich

Agnico Eagle’s donations to educational institutions Agnico Eagle Finland Oy has donated one million euros to the University of Oulu. The deed of donation was signed at the University of Oulu in May. At the event, Agnico Eagle Finland Oy was represented by Managing Director Ingmar Haga. Also present were Pertti Voutilainen from Agnico Eagle’s board, and Mikko Korteniemi, General Manager of the Kittilä mine. On behalf of the University of Oulu, the donation was received by Rector Jouko Niinimäki, Helka-Liisa Hentilä, Ph.D., Dean of the Oulu Mining School Juha Pekka Lunkka and Education Dean Saija Luukkanen. Reasons for the donation include the company’s goal of carrying out mining operations in a long-term and sustainable manner and securing the industry’s expertise in the future. “Agnico Eagle’s goal and hope for Northern Finland is an internationally acclaimed high-quality education and re-

search centre for mining. The potential and opportunities for mining are specifically in the north. The location of education and research in the area is therefore of paramount importance“, states Senior Advisor Ingmar Haga. Agnico Eagle Finland Oy will donate EUR 100,000 to the University of Lapland. ”The University has an important role in continuing to provide qualified teachers to all Lapland schools. We consider this very important for the future of Lapland and therefore we want to support the work of the university”, Managing Director Ingmar Haga explains the fundamentals of the company’s donation. Half of the company’s donation will be used for educational sciences, with the other half for the development of law research and education. Rector Mauri Ylä-Kotola expressed his gratitude. ”The

University of Lapland training school is currently being expanded and activities are being developed so that – in addition to teacher training – the university can support schools across Lapland, for example through distance learning. It is great that Agnico Eagle, as a major player in Lapland, wants to support this development work.” The government has earmarked EUR 150 million in this year’s budget, which is allocated to universities in proportion to the donations that they receive. (JV) Translated by Sally Ulich


8

SOM P I OM I N I N G | 2017

MINING INDUSTRY COMPANY NETWORK OF KAINUU

FEM 2017 11TH FENNOSCANDIAN EXPLORATION AND MINING

Innovative, energy efficient silver mine project.

Our specialization is prospecting, our aim is new gold deposits.

31 OCTOBER - 2 NOVEMBER 2017 LEVI - LAPLAND - FINLAND

WELCOME TO OUR BOOTHS A1 AND A5.

Designed infra and virtual work safety for mines.

Dedicated to material flows at mines and harbors.

Industrial process electrification, instrumentation & safety systems.

Experienced management and supervision for mining, water management & construction projects.

Effective solutions for mine water treatment.


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

9

Combining mining and tourism activities in Kittilä

F

inland’s attractiveness as a mining destination is largely based on the population’s high level of education and expertise as well as on an efficient infrastructure, which is a great advantage in exploiting the ore potential. Our social stability is based on a strong Nordic and European model of social wellbeing and justice. To foster vitality, growth and employment in Levi and Kittilä, we draw on our attractiveness as a tourism destination and on the mining industry. Tourism is currently the fastest growing sector in Finland. In Lapland, Levi is a destination for international tour-

ism, which is strongly on the increase especially regarding the flux of air passengers into the area. Located north of the Arctic Circle, the Levi area is a unique destination worldwide, with local services providing employment for nearly 2,000 people. Levi’s goal is to develop into a leading hub for year-round tourism in Northern Europe. We have a number of powerful attractions such as clean air and nature, the Arctic location, the polar night, as well as a wide array of activities on offer. Not to mention the local foodstuffs! The area gains international visibility from the annual Alpine Skiing World Cup event.

Dear Conference participant: Welcome in Levi and Kittilä, in Finnish Lapland!

The Suurikuusikko gold mine in Kittilä (Agnico-Eagle Finland) is an example of a mine that has been successfully placed in the influence area of a tourism destination. Many families have members employed in both industries. Kittilä is an attractive municipality, economically thriving, with strong social capital and a distinctive culture. In a 2016 study, Kittilä was ranked as the sixth municipality in Finland

in terms of attractiveness. It is also our aim to be the most child-friendly municipality in Finland. Thanks to the well-functioning local services, both businesses and employees are happy to settle here. The area has approximately 700 businesses, whose overall sales figures have tripled during the last ten years. They provide a strong backbone for the local economy, with a significant impact on employment. In terms of

employment self-sufficiency Kittilä ranks at the national top, as noted also by the Minister for Trade and Industry on his visit here in September. In order to keep moving, the world needs metals. In order to make a living, Kittilä needs its mine and tourism. Finland and the Lapland region contain huge opportunities. The crucial factors in Kittilä have been cooperation, openness and information sharing between operators. We know that even with metal recycling, it will be necessary to use natural resources in the future as well. Through sustainable development, we can take environmental

values into account and preserve the environment for future generations. Thanks to the responsible interactions of the mining and tourism industries with the local community, an atmosphere of mutual trust has been created with overwhelmingly positive results. The strong local economy, employment and wellbeing are proof of that. In the words of the municipality’s vision – “Kittilä: pure gold” – welcome! We thank the organisers. Levi is pleased to provide the setting for this conference. Timo Kurula Acting Mayor

Kaivosteollisuus ja matkailun yhteensovittaminen Kittilässä

S

uomen vetovoima houkuttelevana kaivosmaana perustuu pitkälti korkeaan koulutukseen ja osaamiseen sekä toimivaan infrastruktuuriin, josta on suuri hyöty malmipotentiaalin hyödyntämisessä. Maan yhteiskunnallinen vakaus perustuu vahvaan Pohjoismaiseen ja Eurooppalaiseen käsitykseen hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisuudesta. Elinvoiman, kasvun ja työllisyyden kehittäminen Levillä ja Kittilässä perustuu matkailun vetovoimaan ja kaivosteollisuuden toimintaan. Tällä hetkellä matkailu on Suomen nopeimmin kasvava toimiala ja Levi on

voimakkaasti kansainvälistyvän matkailun kohdealue Lapissa kasvattaen erityisesti lentomatkustajien virtaa alueelle. Levin alue palveluineen on maailmassa ainutlaatuinen kohde napapiirin yläpuolella työllistäen lähes 2000 ihmistä. Levin tavoitteena on kasvaa 35 000 vuodepaikkaan. Tavoite on olla johtava ympärivuotinen matkailukeskus Pohjois-Euroopassa. Voimakkaita vetovoimatekijöitä ovat puhdas luonto, puhdas ilma, arktisuus ja pimeys sekä monipuolinen ohjelmatarjonta. Paikallisista elintarvikkeista puhumattakaan. Kansainvälistä alueen näkyvyyttä tuo vuotuinen alppihiihdon World

Arvoisa konferenssin osanottaja, tervetuloa Suomen Lappiin Leville ja Kittilään.

Cup tapahtuma. Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (Agnico-Eagle Finland) on esimerkki onnistuneesta kaivoksen sijoittumisesta matkailukeskuksen vaikutusalueelle. Monien perheiden keskuudessa työllistytään molemmissa elinkeinoissa. Kittilän kunta on vetomainen taloudellisesti menestyvä ja vahvan sosiaalisen pääoman ja omaleimaisen kulttuurin omaava kunta. Vetovoi-

matutkimuksissa Kittilä rankattiin Suomen kuudenneksi vetovoimaisimmaksi kunnaksi vuonna 2016. Lisäksi meillä on tavoitteena olla Suomen lapsiystävällisin kunta. Täällä viihdytään: kun palvelut ovat kunnossa, yritykset ja työntekijät löytävät paikkakunnalle. Alueella toimii noin 700 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä merkitsee taloudelle vahvaa

selkärankaa ja merkittävää työllistävää vaikutusta. Työpaikkaomavaraisuudessa olemme Suomen kärkeä, mistä elinkeinoministeri vierailullaan syyskuussa Kittilässä antoi positiivista palautetta. Maailma tarvitsee metalleja pysyäkseen liikkeessä. Kittilä kaivostaan ja matkailuaan elääkseen. Suomen ja Lapin alueen mahdollisuudet ovat huikeat. Toimijoiden välinen yhteistyö, avoimuus ja tiedon välittäminen ovat olleet avainasemassa Kittilässä. Koska tiedämme, että metallien kierrätyksestä huolimatta, luonnonvarojen käytön tarpeen tulevaisuudessakin on kestävän ke-

hityksen myötä mahdollista ottaa huomioon ympäristön arvot ja sen säilyminen tuleville sukupolville. Kaivosteollisuuden ja matkailun vastuullinen vuorovaikutus paikallisen yhteisön kanssa on synnyttänyt Kittilässä yhteisön luottamuksen ilmapiirin josta on vain positiivista kerrottavaa. Todisteena vahva aluetalous ja työllisyys – hyvinvointi. Kunnan vision sanoin – Kittilä puhdasta kultaa Tervetuloa! Kiitos järjestäjille, Levi tarjoaa mielellään puitteet konferenssille.

Timo Kurula Vt. kunnanjohtaja

Sodankylä – The Finnish Sodankylä – Suomen kaivoskeskus keskellä Lappia mining centre in the heart of Lapland

S

odankylä sijaitsee Suomen mielenkiintoisimmalla kaivosalueella, jossa on Suomen suurin toimiva kaivos Kevitsa ja useita mielenkiintoisia malminetsintäprojekteja (mm. nikkeli, kupari, kulta, platina, palladium), ympäristölupavalmisteluvaiheessa oleva Sakatti sekä avausta suunnitteleva Pahtavaara. Malmivarantoja on Sodankylässä todennettu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Uinuvaan kylään on tullut vireyttä, nuoria perheitä on muuttanut alueelle, 1000 uutta työpaikkaa, uusia yrityksiä on sijoittunut alueelle, aliurakoita nykyisille yrityksille, asunto- ja toimitila-rakentamista, teiden kunnostusta, uutta kaivoskoulutusta, kolmivuoropäivähoitoa ja kielipalveluita. Mikäli Sakatin kaivos toteutunee niin sillä on merkittävä vaikutus työllisyyteen niin välittömästi kuin välillisestikin. Kaivannaisteollisuutta lähellä olevia hankkeita on myös menneillään useita ja ne kaikki tarjoavat palveluita sekä kehittymismahdollisuuksia alan toimijoille muiden muassa Arctic Business Concept, Arctic Geoinvest ja Regina. Keski-Lapissa sijaitsevassa Sodankylässä vallitsee hyvä kaivosmyönteinen ilmapiiri sekä yrityksille, että työntekijöille. Kunta on kaavoittanut maa-alueita nopeasti ja jous-

tavasti sekä yrityksille, että kaivoksille ja on edelleen valmis kehittämään kaivosteollisuutta palvelee toimintaympäristöä.

Hyvät palvelut ja turvallinen asuinympäristö Kunnassa on hyvät kaupunkitason palvelut, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, asuntoja on heti saatavilla, päivähoito-, perus- ja toisen asteen koulutustarjonta on hyvin järjestetty. Taajamassa on rakenteilla uusi hyvinvointikeskus. Urheilukeskuksessa sijaitsee uusi monipuolinen liikuntahalli, tekonurminen jalkapallo-, yleisurheilu- ja tenniskenttä sekä lasten leikkipuisto. Tänä vuonna käynnistyy lisäksi uuden jäähallin rakentaminen samalle alueelle. Ulkoilumahdollisuudet ovat erittäin laajat ja esimerkiksi Luosto on erittäin lähellä. Sodankylä on turvallinen asuinpaikka koko perheelle. Kunta on panostanut jo kymmenen vuotta kaivostoimialaan. Siitä tuloksena ovat toimivat kaivosalan yritys- ja innovaatioverkostot, kunnan järjestämä asiantunteva yritys- ja elinkeino-palvelu, kaivosalan työvoimakoulutus, kaavoitettuja teollisuustontteja ja toimitiloja. Viljo Pesonen Kunnanjohtaja

S

odankylä is located in Finland’s most interesting mining area, with Finland’s largest mining company Kevitsa plus several other exploration projects (eg nickel, copper, gold, platinum, palladium), Sakatti mine is in the environmental permit preparation phase, as well as open plans at Pahtavaara. The ore reserves in Sodankylä have been verified for decades to come. The once-sleepy village has become vibrant - young families have moved into the area, we have 1000 new jobs, new businesses, as well as subcontracting to existing businesses, building of housing and commercial premises, road refurbishment, new mining training, day-care for shift-workers and language services. If the Sakatti mine is implemented, it will have a significant impact on employment both immediately and indirectly. Projects near the mining industry have also come a long way, and they all offer services and development opportunities for the industry. These include Arctic Business Concept, Arctic Geoinvest and Regina. In Sodankylä, Central Lapland, there is a favourable mining atmosphere for both companies and employees. The municipality has defined land areas quickly and flexibly both for businesses and mines, and is

still ready to develop the mining industry to serve the business environment.

Excellent services and a safe living environment The municipality has good urban-level services with varied leisure activities and available housing. Our day-care, primary and secondary schools are all well-organised. A new health centre is being built in the centre of Sodankylä town. There is a new and versatile sports centre, an artificial soccer pitch, athletics track, tennis courts, and a children’s playground. This year, a new ice rink will also be built in the same area. Outdoor opportunities are extensive, for example Luosto is very close. Sodankylä is a safe place to live for the whole family. The municipality has already invested for ten years in the mining industry. The result of this is a well-established mining business and innovation network, competent corporate and business services, a well-trained labour force, and well-planned industrial premises and office buildings. Viljo Pesonen Sodankylä Municipal Mayor Translated by Sally Ulich


10

SOM P I OM I N I N G | 2017

Suomesta on löydettävissä paljon kiinnostavia mineraaliesiintymiä

S

uomella on globaalissa kaivosteollisuudessa vahva rooli ja kunniakkaat perinteet. Näin on muun muassa kuparin, nikkelin ja platinametallien (Cu-Ni-PGE) etsinnässä ja tutkimuksessa. Suomessa on toiminut lukuisia, pääosin nikkeliä ja kuparia, tuottavia kaivoksia, ja lisäksi Sakatin Cu-Ni-PGE-esiintymän löytyminen käänsi yhtiöiden katseen Suomeen. Keski-Lapissa onkin jo hieman ”ruuhkaa”. Nikkelin, kuparin ja platinaryhmän metallien lisäksi yhtiöt etsivät Suomesta kultaa, sillä Suomen kallioperä on suotuisa kullan etsinnälle. Globaalisti tarkasteltuna enemmistö malminetsintäinvestoinneista on keskittynyt kullan etsintään, ja tämä näkyy hyvänä malminetsinnän aktiivisuutena myös Suomessa. Akkuteknologian nopea kehittyminen ja tähän liittyvä energiamurros näkyy kiinnostuksen laajentumisena myös mineraalisektorilla. Kiinnostus ns. akkumineraaleja kohtaan konkretisoituu, kun kansainväliset toimijat arvioivat mm. koboltin, litiumin ja grafiitin potentiaaleja Suomessa. Kasvava kysyntä tarjoaa Suomelle positiivisia mahdollisuuksia koko klusterin kehittymisenä. GTK pitää tärkeänä selvittää näiden metallien/mineraalien esiintymistä Suomen kallioperässä moderneja tutkimusvälineitä apuna käyttäen ja tuottaen samalla arvokkaita tietoaineistoja kaivos- ja etsintäteollisuuden käyttöön kriittisiksi katsotuilta alueilta kuten Pohjois-Suomesta. GTK:n tekemä kultamalmien pitkäjänteinen tutkimus on hyvä osoitus siitä, että malmien ymmärtäminen kokonaisuutena on keskeisessä osassa niiden löytymises-

sä. GTK:ssa tuotettava Mineral Systems -ajattelu yhdistettynä GTK:n laajaan tietoaineistoon luo hyvän alustan etsintäyhtiöille rakentaa menestystarinoita Suomessa. Suomessa on useita kultapotentiaalin puolesta hyvin kiinnostavia vyöhykkeitä. Näistä esimerkkinä jo pidempään tunnettu Keski-Lapin vihreäkivivyöhyke sekä Karjalan kultajakso (Karelian Gold Line), mutta myös Etelä-Suomen kultapotentiaalissa on selvitettävää.

Katseet syvemmälle Julkiset ja yksityiset investoinnit malminetsintään tai alueelliseen geotieteelliseen tiedonkeruuseen ovat ratkaisevia investointeja tulevaisuuteen. GTK on kerryttänyt geotieteellistä tietoa jo yli 130 vuotta. Tyypillisesti malminetsintä etenee vaiheittain alkaen potentiaalisten alueiden arvioinnista ensin alueellisesti ja lopulta päätyen paikallisen mittakaavan suoraan kohteiden tunnistamiseen. GTK:n painopiste on ollut geologisessa alueellisen mittakaavan kartoituksessa. Perinteisesti malminetsintä kohdistuu maankuoren pinta-osiin, mutta uusia alueita on löydettävä ja yksi ilmeinen suunta on mennä myös syvemmälle maanpinnan alapuolelle. On väistämätöntä, että tämä suuntaus voi johtaa uusiin löydöksiin tulevaisuudessa, kun nämä tiedot ovat teollisuuden saatavilla. Syvämalmien etsintä ja löytäminen edellyttävät kolmiulotteista ymmärrystä kallioperästä. Suoran esiintymien löytämisen mahdollistavat syvälle ulottuvat geofysikaaliset tekniikat ja modernit kairaus-

MICHELIN esittelee uuden sukupolven rengassarjan dumppereihin

tekniikat. Lisäksi nykyiset matemaattiset mallintamistekniikat tuovat virtuaalimaailman tekniset työkalut käyttöömme. Voimme rakentaa virtuaalisia kolmiulotteisia geologisia malleja, jotka kuvaavat reaalimaailmaa ja auttavat ymmärtämään paremmin näiden mineraalijärjestelmien muodostumista. Modernit mallinnus- ja tiedonlouhintatekniikat auttavat analysoimaan, luokittelemaan ja löytämään merkkejä malmiesiintymistä suurissa datamäärissä, jotka on kerätty malminetsinnässä. Uudet tutkimusmenetelmät ovat jo antaneet meille hyviä työkaluja kurkistaa erittäin syvälle kallioperän uumeniin. Esimerkkinä GTK teki kesällä seismisiä tutkimuksia Sodankylässä yhdessä Oulun yliopiston ja Freibergin teknillisen yliopiston kanssa tuottaen tietoa jopa 3 kilometrin syvyydestä asti.

Löytämättömät varannot eivät jakaudu tasaisesti GTK on tehnyt arvioita Suomen vielä löytämättömien mineraalivarantojen suuruudesta lähes 10 vuotta. Vuoden 2017 loppuun mennessä on arvioitu seuraavien tietyissä tärkeissä malmityypeissä päätuotteina esiintyvien metallien löytämättömät varannot: kulta, platina, palladium, kupari, nikkeli, sinkki, kromi, rauta, titaani, vanadiini ja litium. Lisäksi on arvioitu sivutuotteina esiintyvien metallien varannot joissakin malmiesiintymätyypeissä hopean, koboltin, lyijyn ja molybdeenin osalta. Arvioinnissa on käytetty U.S. Geological Surveyn kehittämää menetelmää, jossa

ensin valitaan ja luodaan arvioitavalle mineraaliesiintymätyypille soveltuva esiintymämalli. Seuraavaksi rajataan alueet, joilla kyseistä esiintymätyyppiä voi geologisten kriteerien mukaan esiintyä. Lopuksi rajatuilla alueilla mahdollisesti olevien löytämättömien mineraaliesiintymien määrä arvioidaan usealla luotettavuustasolla. Yhteensä Suomesta on rajattu 246 aluetta, joilla jotakin edellä mainituista esiintymätyypeistä on mahdollista olla. Kun päällekkäisyydet alueista poistetaan, yhdelle tai useammalle merkittävälle malmiesiintymätyypille mahdolliset esiintymisalueet kattavat noin 61 % Suomen pinta-alasta. Erityyppisiä löytämättömiä mineraaliesiintymiä arvioidaan näillä alueilla olevan yhteensä noin 400 kappaletta. Kobolttia, sinkkiä ja nikkeliä lukuun ottamatta vähintään puolet arvioitujen metallien kokonaismäärästä Suomen kallioperässä on huonosti tunnetuissa tai vielä kokonaan löytämättömissä esiintymissä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta arvioituja mineraaliesiintymätyyppejä voi esiintyä eri puolilla Suomea, mutta epätasaisesti. Löytämättömät kromi-, platina-palladium-, nikkeli-, kupari- ja kultavarannot painottuvat Pohjois-Suomen alueelle. Löytämättömät litiumvarannot painottuvat Keski- ja Etelä-Suomeen. Titaani- ja vanadiinivarannot ovat melko tasaisesti jakautuneet Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Mika Nykänen, pääjohtaja, Geologian tutkimuskeskus

Tarkkuutta, nopeutta, turvallisuutta:

... aina 15.000 Nm:iin saakka

MICHELIN X MICHELIN X MICHELIN X

TRA defend 

®

®

®

®

®

®

TRA load

TRA load 

tm

grip tm protecttm

www.michelinearthmover.com

+358 10 778 1400 • www.pneumacon.fi • info@pneumacon.fi


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

11

Kaivosten sähköverkkojen rakentaja

n.n@rovakaira.fi

- is The North is developing

with it? your business developing

d of Come to Kittilä, Laplan

the fells!

- A central location in the North Calotte - Strong business sectors, tourism and mining bring work and services

Many interesting mineral deposits to be found in Finland

F

inland has a strong role and an honourable tradition in the global mining industry, for example, in exploration for and research on copper, nickel and platinum group elements (Cu-Ni-PGE). A number of mines that have mainly found nickel and copper operate in Finland, and the discovery of the Sakatti Cu-Ni-PGE deposit directed the gaze of many companies towards the country. Central Lapland is already becoming rather busy. In addition to copper, nickel and platinum group elements, companies are looking for gold; after all, the Finnish bedrock is ideal for gold exploration. On a global scale, most mineral exploration investments concern gold, which can be seen in active mineral exploration, including in Finland. The rapid development of battery technologies and the related breakthroughs in energy sources have also increased exploration interest. International companies are analysing the potential for discovering, for example, cobalt, lithium and graphite in Finland. This growing demand is providing Finland with positive opportunities through the development of the entire cluster. The Geological Survey of Finland (GTK) considers it important to be able to offer fieldwork-based knowledge and data for the mining and exploration industries in critical areas, such as northern Finland. GTK’s Mineral Systems concept, combined with its extensive data resources, offers a good tool for exploration companies to build success stories in Finland. Finland includes many highly attractive

zones in terms of gold potential, such as the Central Lapland Greenstone Belt and the Karelian Gold Line in eastern Finland. The full gold potential of southern Finland has not been identified, although there are two active gold mines.

Looking deeper and deeper Public and private investments in mineral exploration or regional geoscientific data collection are essential in terms of future discoveries. GTK has been collecting geoscientific data for more than 130 years. Typically, a mineral exploration process proceeds in stages, starting from the evaluation of potential areas on a regional scale to the identification of local areas. GTK has focused on geological identification on the regional scale. Traditionally, mineral exploration has focused on ore deposits close to the surface. However, new areas also need to be found, and one apparent direction is to go deeper. It is inevitable that this direction will lead to new discoveries as data are made available to industries. Exploring and finding deep deposits requires a three-dimensional view of the bedrock. Deposits can be directly discovered by using geophysical technologies reaching deep into the ground and modern drilling systems. In addition, current mathematical modelling technologies make virtual tools available. We are able to build virtual 3D models that represent the real world and

- Plots for housing, as well as entrepreneurship in Levi and Kittilä - Services for consumers and industries - Good meeting and congress services in a spectacular landscape - Nature and natural resources - An international airport - Events, activities and housing - an excellent quality of life

www.kittila.fi • m.kittila.fi

help us to better understand the formation of these mineral systems. Modern modelling and data mining technologies help us to analyse, classify and identify mineral deposits by using large amounts of data collected during mineral exploration processes. New exploration methods have already provided us with excellent tools to look deep inside the bedrock. For example, GTK conducted seismic surveys in the Sodankylä area last summer, together with Oulu University and Freiberg University of Mining and Technology, producing data from a depth of three kilometres.

Undiscovered resources are not evenly distributed GTK has carried out assessments of undiscovered mineral resources in Finland for nearly ten years. By the end of 2017, it will have estimated the undiscovered resources of the deposit types that are the main sources of the following key metals: gold, platinum, palladium, copper, nickel, zinc, chromium, iron, titanium, vanadium and lithium. In addition, GTK has estimated the associated by-product resources of silver, cobalt, lead and molybdenum. GTK has estimated these resources by using a method developed by the U.S. Geological Survey, in which a deposit type hosting the assessed metal(s) is first selected. Then, the areas in which this deposit type can be located on the basis of geological

criteria are delineated. This is followed by expert estimation of the number of undiscovered mineral deposits in these areas. Finally, a statistical simulation is run resulting in estimates of ore and metal tonnage values at several levels of probability. In total, Finland is estimated to have 246 areas in which any of the above-mentioned deposit types may be discovered. After any overlap between the areas is removed, potential areas in which one or more significant mineral deposit types can be discovered cover approximately 61 per cent of the surface area of Finland. It is estimated that there are approximately 400 undiscovered mineral deposits of different types in these areas. Apart from cobalt, zinc and nickel, at least half of the total volume of all estimated metals in the Finnish bedrock is located in poorly known or fully undiscovered deposits. The estimated mineral deposit types may be located in different parts of Finland, albeit unevenly, apart from a few exceptions. Undiscovered chromium, platinum, palladium, nickel, copper and gold deposits are mainly located in northern Finland, whereas undiscovered lithium deposits occur in central and southern Finland. Furthermore, titanium and vanadium deposits are fairly evenly divided between northern and southern Finland. Mika Nykänen, Director General, The Geological Survey of Finland


12

SOM P I OM I N I N G | 2017

Kaivosteollisuuden haasteet arktisilla alueilla

M

oderni yhteiskunta tarvitsee mineraaleja, joita esiintyy arktisella alueella. Kaivosja metalliteollisuuden vaikutukset kansantalouteen, erityisesti alueelliset hyödyt, voivat olla merkittäviä ja vaikuttaa myönteisesti väestökehitykseen ja työllisyyteen. Arktisella alueella korostuvat kaivostoiminnan ja muun maankäytön suunnittelu sekä sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten arviointi, jotta haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää tai estää. Vaikutustensa vuoksi kaivostoiminta ei sovellu kaikkialle. Kaivostoimintaan vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksesta riippumattomat tekijät, kuten raaka-aineiden kysyntä, muutokset globaaleilla markkinoilla sekä metallien globaali hintakehitys. Arktisella alueella ilmastonmuutoksen vaikutukset kaivostoimintaan kohdistuvat

erityisesti hydrologisiin oloihin sekä vesien hallintaan tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös kaivostoiminnalle tärkeisiin globaalien toimitusketjujen varmuuteen sekä energia-huoltovarmuuteen. Fennonskandian ns. vihreä vyöhyke, johon malminetsintä kohdistuu, ei ole tärkeä vain malminetsijöille. Maaperän ominaisuuksien ja kasvullisuuden ansiosta myös monet arvokkaat luontokohteet kuten Natura-alueet sijoittuvat tälle alueelle. Siellä ovat myös useat keskeiset matkailukohteet. Eri intressien törmäämiseltä ei voi välttyä. Suomessa on usean vuoden ajan eri toimijoiden kuten ympäristöjärjestöjen, poronhoitajien, saamelaisten, kuntien ja maakuntien sekä matkailualan yhteistyöllä kehitetty kestävälle kaivostoiminnalle standardeja ja seurantamittareita. Myös kaivosala itse on ollut mukana tässä työssä. Standardit ja mittarit ovat kaivoskoh-

taisia. Niiden tarkoituksena on arvioida ja mitata kuinka kestävästi kaivos toimii koko elinkaarensa ajan. Keskeisiä asioita ovat muun ohella miten ja millaisin keinoin yritys hankkii hyväksynnän toimilleen alueen asukkailta ja muilta toimijoilta ja miten yritys on onnistunut vesienhallinnassa. Ottaessaan kestävän kaivostoiminnan standardit ja kriteerit käyttöön, yritykset sitoutuvat tekemään asioita paremmin kuin laki vaatii. Mallin pilotointi alkoi tänä vuonna. Lähes kaikki Suomessa toimivat suuret kaivosyhtiöt ovat ilmoittaneet ottavansa kestävän kaivostoiminnan standardit käyttöön. Teknologiaa, joka vähentää kaivosten ympäristövaikutuksia on tarjolla. Hyvistä käytännöistä ja parhaista teknologoista tarvitaan vain enemmän tietoa niin toimijoille, paikallisille asukkaille kuin viranomaisille. Jo usean vuoden ajan järjestetty kaivosalan suurtapahtuma FEM tarjoaa tietojen

vaihtoon ja keskusteluihin hyvät puitteet. Vihreä kaivosteollisuus kuulostaa hyvältä. Mutta vihreyden eteen pitää alan tehdä työtä. Esimerkiksi kaivosvesien hallinnassa on aika päästä suljettuun kiertoon, jossa mitään ei valu luontoon. Yhteiskunnassamme ja koko maapallolla on siirryttävä kiertotalouteen, jossa mitään ei mene hukkaan. Raaka-aineet kierrätetään ja niitä käytetään uudestaan. Myös metallien kierrätys lisääntyy voimakkaasti. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään kolme miljardia euroa vuosittain. Hannele Pokka Kansliapäällikkö Ympäristöministeriö

I S N U A U V A S T A L VA OIMAK V

X U L I H

MEILTÄ PARAS TYÖTOVERI VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN. www.tojoauto.fi

SODANKYLÄ 0400 393 755

ROVANIEMI 0400 696 222

KEMINMAA 0400 696 884


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

Challenges of mining industry in the Arctic region

M

odern society needs the minerals found in the Arctic region. Mining and metal industry may have significant effects on the economy, particularly in the form of regional benefits, and make a positive impact on demographic trends and employment. The planning of mining activities and other land use as well as the assessment of social and environmental impacts are particularly important in the Arctic region to reduce or prevent harmful effects. Because of the impacts they may have, mining activities are not suited for all locations. Mining activities are strongly dependent on factors that are not related to climate change, such as the demand for raw material, changes in the global market, and global trends in the price of metals. In the Arctic region, the impacts of climate change on mining activities mainly concern hydrological conditions and the management of waters in the future. Climate change may also affect the reliability of global supply chains that are important for mining activities and the security of energy supply. The Green Belt of Fennoscandia, where prospecting for ores takes place, is not important just for the prospectors. Due to the qualities and fertility of the soil, many valuable natural sites are also located in this region, including Natura areas and several important tourism destinations. Conflicts of interest are unavoidable. In Finland standards and monitoring instruments for sustainable mining activities have for years been developed in cooperation between various stakeholders, including environmental organisations, reindeer herders, Sámi people, municipalities and counties, and the tourism industry. The mining industry has also participated in

this work. Specific standards and instruments have been prepared for each mine to assess and measure how sustainably the mine operates during its entire lifecycle. Key issues include the means and ways used by the company to obtain the approval for its operations from local residents and other stakeholders and how well the company has succeeded in water management. By introducing the standards and criteria of sustainable mining, companies are committed to doing things better than what is required by law. The piloting of the model began this year. Nearly all major mining companies operating in Finland have told that they will start using the sustainable mining standards. The technology for reducing the environmental impacts of mines is in place. What we need now is more information on good practices and the best technologies for stakeholders, local residents and the authorities. FEM, a major mining industry event organised for several years, provides a good framework for discussions and the exchange information. Green mining industry sounds good. However, in order to be green, there is still work to do. For instance, in mine water management, it is time to achieve a closed cycle where nothing leaks to the surrounding nature. In our society, as well as globally, we must make the transition to a circular economy where nothing goes to waste. Raw materials are recycled and reused. Metal recycling is also growing fast. It has been estimated that by 2030 the added value generated annually by the circular economy for Finland’s national economy could amount to at least three billion euros. Hannele Pokka Permanent Secretary Ensimmäinen suomalainen avolouhos Nilsiän Kinahmissa. Kuva Tapio Heikkilä. / The first Finnish open-pitmine at Nilsiä’s Kinahmi. Picture by Tapio Heikkilä.

13


14

SOM P I OM I N I N G | 2017

The arctic railway would serve the mineral industry

ICT PARHAAT RATKAISUT NIIN PIENIIN KUIN SUURIIN HAASTEISIIN KAIKKI ICT-PALVELUT YHDESTÄ PAIKASTA | | | | |

ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT TIETOTURVARATKAISUT OHJELMISTORATKAISUT OHJELMOINTITYÖT OFFICE 365, WWW-SIVUT JA HOSTINGPALVELUT

BEST SOLUTIONS FOR CHALLENGES BIG AND SMALL ALL ICT-SERVICES UNDER ONE ROOF | | | | |

SPECIALIST AND SUPPORT SERVICES SECURITY SOLUTIONS SOFTWARE SOLUTIONS PROGRAMMING SERVICES OFFICE 365, WEBSITES AND HOSTING SERVICES Utsjoki • Ivalo • Rovaniemi • Sodankylä •

+358 (0) 400 287 868 asiakaspalvelu@solinum.fi

Asiantuntijasi on täällä Your specialist is here

www.solinum.fi

A A K K I I N K UUSINTA TE LATEST TECHNOLOGY | Tietotekniikka

• palvelimet • tietokoneet • palomuurit • oheislaitteet

| Information technology

• servers • computers

| Toimistotarvikkeet • firewalls • peripherals | Office supplies | Kodinkoneet | Puhelimet ja | Appliances | Mobiles and liittymät subscriptions Kokonaisvaltaista palvelua toimiston perustamiseen ja ylläpitoon.

Comprehensive service for seting up and maintaining Your office.

Ammattitaitoinen asennuspalvelu ja huolto. Nopea toimitus!

Professional installation and maintenance service. Fast delivery!

Yrityksille myös laskutusmyyntinä.

Billing deals for businesses.

SODANKYLÄ: Jäämerentie 7, puh. 0207 302 010 IVALO: Petsamontie 5, puh. 0207 302 011 Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

TARKEMMAT YHTEYSTIEDOT JA AUKIOLOAJAT www.tekniset.fi

0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %.

www.tekniset.fi

SUOMALAISTEN PUOLELLA

T

he debate concerning the Arctic railway has escalated again. This has been affected by – among other things – increased interest from Asian countries in the Northeast Passage (NEP). China and Russia agreed in July 2017 to initiate cooperation aimed at implementing logistics projects to promote the introduction of the NEP. The project runs under the name ”Ice Silk Road”. It is part of the massive ”Belt and Road” initiative launched by Chinese President Xi Jinping, which aims to develop China’s international trade routes to Europe and Africa. Test runs on the Arctic Ocean route have been carried out. In August, the tanker Christophe de Margerie carried liquified natural gas (LNG) from Hammerfest to South Korea. It was the first commercial vessel to go through the northern sea route without the help of icebreakers. The journey lasted a total of 19 days, about 30 % less than the traditional route through the Suez Canal. South Korea plans to launch container transport in the NEP in 2020. Without the help of icebreakers, container ships would have the capacity of between 2500 and 3500 TEU. Asia’s growing interest in the NEP is also reflected in Arctic Europe. In the transport maps of Asian countries, and the material of the Belt and Road project, the NEP and the Arctic railway from Kirkenes in Norway through Finland to Europe are increasingly linked. The main market area of the Arctic railway is the Baltic Sea region. It is intended that a vessel from Asia will land part of its

cargo in Kirkkoniemi, where freight is transported by rail link to the Baltic Sea. The target countries are Finland, the Baltic States, Poland, Western Russia, Belarus, Ukraine, Slovakia and other countries difficult to reach by sea. This is a market of more than 100 million inhabitants. The Arctic railway will bring significant time savings for transportation. It takes 3.5 days from Kirkenes to Rotterdam, where the waiting time for a suitable vessel is usually 2–3 days. Then from Rotterdam, for example, to Tallinn is 2.5 days, and possibly then a long train or truck journey to the final destination. Compared to this, train transport direct from Kirkenes will save 7–10 days. The rail link is particularly suitable for long haulage. In addition to price, its competitive edge is its lower environmental impact. For Finland, the Arctic railway is also beneficial because transport volumes are growing and some of the exports can be managed through the north via shorter sea routes. The report made a few years ago by the Finnish Transport Agency on the transport needs of mining operations found that, for example, Central Lapland’s ore transport would be optimised by rail. The saving would be around 7 euros/tonne compared with trucking. Because of reduced transport costs, the railway would make the transportation of lower quality ore feasible. A good example of this is the mine at Sokli. If Yara international continues to develop the project, Sokli ore will probably be refined in Norway. In this case, the Arctic railway would be a natural choice for ore transport.

Jäämeren rautatie palvelemassa kaivosteollisuutta

K

eskustelu Jäämeren radasta on jälleen kiihtynyt. Tähän ovat vaikuttaneet mm. Aasian maiden lisääntynyt kiinnostus Pohjoista merireittiä kohtaan. Kiina ja Venäjä sopivat heinäkuussa 2017 käynnistävänsä yhteistyön, jonka tavoitteena on toteuttaa logistiikkahankkeita Pohjoisen merireitin käyttöönoton edistämiseksi. Hankekokonaisuus kulkee nimellä Ice Silk Road. Se on osa Kiinan presidentti Xi Jinping:in esittelemää massiivista Belt and Road aloitetta, jonka tavoitteena on kehittää Kiinan kansainvälisiä kauppareittejä Eurooppaan ja Afrikkaan. Myös koepurjehdukset Pohjoisella merireitillä ovat jatkuneet. Christophe de Margerie -niminen tankkeri kuljetti elokuussa LNG:tä Hammerfestistä Etelä-Koreaan. Se oli ensimmäinen kaupallinen alus, joka kulki Pohjoisen merireitin läpi ilman jäänmurtajien apua. Matka kesti yhteensä 19 päivää, mikä oli noin 30 % vähemmän kuin perinteinen matka Suezin kanavan kautta.

Etelä-Korea suunnittelee aloittavansa Pohjoisen merireitin konttikuljetukset vuonna 2020. Ilman jäänmurtajien apua kulkevat konttialukset olisivat kapasiteetiltään 2500–3500 TEU. Aasian kasvanut kiinnostus pohjoisia merireittejä kohtaan heijastuu myös Arktiseen Eurooppaan. Aasian maiden kuljetuskartoissa sekä Belt and Road -hankkeen materiaaleissa on yhä useammin kytketty toisiinsa Pohjoinen merireitti ja Norjan Kirkkoniemestä Suomeen ja Eurooppaan ulottuva Jäämeren rata. Jäämeren radan päämarkkina-alueena on Itämeren alue. Tarkoituksena on, että Aasiasta tuleva alus purkaa osan lastista Kirkkoniemessä, josta rahti kuljetetaan rautatietä pitkin Itämeren alueelle. Kohdemaita ovat Suomi, Baltian maat, Puola, Länsi-Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Slovakia ja muut hankalasti merikuljetuksilla tavoitettavat maat näiden eteläpuolella. Tämä muodostaa yli 100 miljoonan asukkaan markkina-alueen.


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

The Arctic railway has taken concrete steps forward The Norwegian government published its proposal for the country’s national transport plan on 5 April 2017. In this plan, the Norwegian government stated that it was ready to participate in a study of the Arctic railway from Kirkenes to Finland, if the Finnish State begins an initiative. Finnish Transport Minister Anne Berner sent a letter on the matter to the Norwegian Transport Minister on May 17, 2017. In August 2017, the Finnish Transport Regulatory Authority launched a survey of the Arctic railway, together with the Norwegian transport authorities. The study explores the

Jäämeren rata tuo kuljetuksiin merkittävän aikasäästön. Kirkkoniemestä Rotterdamiin menee 3,5 päivää. Siellä sopivan aluksen odotteluaikaa on yleensä 2–3 päivää. Sitten Rotterdamista esimerkiksi Tallinnaan 2,5 päivää ja perillä mahdollisesti pitkäkin juna- tai rekkakuljetus lopulliseen määränpäähän. Tähän verrattuna junakuljetus Kirkkoniemestä säästää 7–10 päivää. Rautatie sopii erityisesti pitkille kuljetuksille. Sen kilpailuetuna ovat hintojen lisäksi ympäristöystävällisyys. Suomelle Jäämeren radasta on hyötyä myös sen takia, että kuljetusvolyymit kasvavat ja osa viennistä voidaan hoitaa pohjoisen kautta lyhyempiä merireittejä pitkin. Liikenneviraston muutaman vuoden takaisessa selvityksessä kaivostoiminnan liikenteellisistä tarpeista todettiin, että esimerkiksi Keski-Lapin rikastekuljetukset olisi edullisempaa hoitaa rautateitse, mikäli sellainen olisi olemassa. Säästö olisi noin 7 euroa/tonni verrattuna rekkakuljetuksiin. Edullisempien kuljetuskustannusten vuoksi rata mahdollistaisi myös esiintymiltään köyhempien malmioiden käyttöönoton. Tällainen olisi esimerkiksi Soklin esiintymä. Mikäli Yara jatkaa hankkeen kehittämistä, tultaisiin Soklin rikaste todennäköisesti jalostamaan Norjassa. Tällöin Jäämeri olisi luonteva kuljetussuunta rikasteille.

guidelines, feasibility and profitability of the Arctic railway. The survey is due to be completed by the end of February 2018. At the same time, the provincial authorities in Lapland have launched the planning of the rail line from Rovaniemi to Kirkenes. This work lasts 2–3 years, but preliminary findings will be presented before the summer of 2018. The Finnish Transport agency made a preliminary estimate for the Arctic railway of EUR 2.6 to 3.3 billion in 2013. The estimate for the rail connection to Kirkenes will be more accurate, after the first part of the line has been planned. Timo Lohi Translated by Sally Ulich

15

• Ice melting • Pipe thawing • Well thawing • Also machinery and equipment cleaning Equipment: Steamrator MHC-700 Max power: 200 KW

Jäämeren rata ottanut konkreettisia edistymisaskeleita Norjan hallitus julkaisi esityksensä maan kansalliseksi liikennesuunnitelmaksi 5.4.2017. Suunnitelmassaan Norjan hallitus totesi olevansa valmis osallistumaan Jäämeren radan selvitystyöhön Kirkkoniemestä Suomeen, mikäli Suomen valtio tekee asiassa aloitteen. Suomen liikenneministeri Anne Berner lähetti asiaa koskevan kirjeen Norjan liikenneministerille 17.5.2017 ja teki näin Norjan toivoman aloitteen. Elokuussa 2017 Liikennevirasto käynnisti Jäämeren rataselvityksen yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Selvityksessä tutkitaan Jäämeren radan linjauksia, toteutettavuutta ja kannattavuutta. Selvityksen on tarkoitus valmistua helmikuun 2018 loppuun mennessä. Samanaikaisesti Lapin maakuntaviranomaiset ovat käynnistäneet ratalinjauksen suunnittelun Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Tämä työ kestää 2–3 vuotta, mutta alustavia linjauksia esitellään jo ennen kesää 2018. Jäämeren radan alustava kustannusarvio on Liikenneviraston vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan 2,6–3,3 miljardia euroa. Kustannusarvio ratayhteydestä Kirkkoniemeen tarkentuu, kun ratalinjaus kaavoitetaan. Timo Lohi

ANX-Palvelut OY Esa Karppinen Tel. 044-290 6346

esa_karppinen@luukku.com VAT number: 2446185-6 Ivalontie 2042, 99600 Sodankylä, Finland

TAKSI 99800 TAKSI +358 200 99800 TAKSI 0200 99800 0200 99800 L E V+358 I – K ITTI LÄN TAKSI T OY 200 99800 +358 200 99800 TAKSI 02000200 99800 +358 200 99800

puhelun hinta: klo 06–20 (1,17 €/puh. + pvm) klo 20–06 (1,50 €/puh. + pvm)

puhelun hinta: klo 06–20 (1,17 €/puh. + pvm) klo 20–06 (1,50 €/puh. + pvm)

hinta: klohinta: 06–20 (1,17 (1,17 €/puh. + pvm) puhelun klo 06–20 €/puh. + pvm) L EV Ipuhelun – KI TTI LÄN TAKSI T OY klo 20–06 (1,50 €/puh. + klo 20–06 (1,50 €/puh.pvm) + pvm)

I – LÄ KI TTI T OY L E V I – LKEVITTI N LÄN TA KSTAKSI I T OY


16

SOM P I OM I N I N G | 2017

Agnico Eagle 60 vuotta

Avoimissa ovissa yleisöryntäys Kittilän kaivos järjesti jo perinteeksi muodostuneen avoimien ovien päivän 19. elokuuta. Agnico Eaglen 60-vuotisjuhlan kunniaksi yhtiö tarjosi vieraille keittolounaan ja täytekakkukahvit. Päivä oli yhtiölle menestys, vieraita kävi 680 henkilöä. Päivän aikana vierailevalle yleisölle esiteltiin malminetsintää sekä kaivoksen osastoja. Kaivosaiheisen oheisohjelman parissa Kittilän urheiluhallilla viihtyivät kaiken ikäiset. Silmin nähden tapahtumaan tyytyväinen yhtiön communications specialist Birgitta Brusila kertoo, että kaivosyhtiön järjestämään tapahtumaan saapui väkeä ympäri Lappia. Monipuolinen ohjelma tarjosi monenlaista nähtä-

vää. Oheisohjelmana päivän aikana oli muun muassa green screen -valokuvauspiste, jossa vieraat saivat valokuvan itsestään aidossa kaivosympäristössä. Lisäksi tarjolla oli aarteenmetsästystä lapsille ja lapsenmielisille, kullanhuuhdontaa sekä arvontaa. Lapin ammattikorkeakoulun Kaivi-hanke esitteli kehittämäänsä kaivospeliä, jossa pelaaja pääsee seuraamaan louhoksessa tapahtuvaa malmin lastausta ja halutessaan liikkumaan alueella virtuaalisesti. Urheiluhallilla osastot kertoivat vieraille kullantuotannon eri vaiheista, aina malminetsinnästä kultaharkon valamiseen. Mukana ovat myös kaivoksen turvallisuus-,

terveys- ja ympäristöosasto, henkilöstöosasto ja hallinto-osasto sekä analyysilaboratorio. “Kävijämäärä on tähänastinen ennätys. Urheiluhalli paikkana varmasti houkutteli lisää kävijöitä, koska sinne on helppo piipahtaa kylältä. Meillä oli seitsemän kiertoajelua, joihin osallistui yhteensä noin 360 henkeä”, Brusila esittelee. Kaivoksen johtaja Mikko Korteniemi kertoi yleisölle kaivoksen ajankohtaisista asioista, kuten tämän vuoden turvallisuustilanteesta, tämän hetkisestä henkilöstömäärästä ja vuoden 2017 tuotantotavoitteista. Yleisölle kerrottiin kuulumisia uudesta vedenkäsittelylaitoksesta, altaiden ylävirtaan korotuksista sekä uu-

den purkuputken ja NP4-altaan ympäristölupahakemuksista. Yleisö sai kuulla yhtiön viime vuoden tuloksesta sekä lahjoituksista Lapin yliopistolle ja Oulun yliopiston Oulu Mining Schoolille. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua näistä aihepiireistä.

Kiertoajelu kaivoksella Vierailulla käynyt väki pääsi tutustumaan itse kaivokseenkin. Agnico Eagle järjesti opastettuja bussikiertueita etukäteen ilmoittautuneille vieraille. Ensimmäisten kierrosten joukossa kaivoksen työsuojelupäällikkö Teemu Pitkänen selosti kaivoksen toimintaperiaatteita ja

Euroopan suurin kultakaivos zzVuonna 2008 toimintansa aloittanut Kittilän kaivos on Euroo-

pan suurin kultakaivos, jonka todetut ja todennäköiset malmivarat ovat noin 4,5 miljoonaa unssia. Kittilän kaivoksen omistaa Agnico Eagle Finland Oy, joka on kanadalaisen kullantuottajan Agnico Eagle Mines Limitedin tytäryhtiö. Emoyhtiöllä on kaivoksia Kanadassa, Suomessa ja Meksikossa sekä malminetsintää Pohjoismaissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Kaivos työllistää noin 900 henkeä. zzTyöntekijöistä Lapista on 90 prosenttia. Kittilästä työntekijöitä on 50 %. Työntekijöiden lisäksi kaivoksella on vuosittain 25 opiskelijaa. zzKaivostyyppi: maanalainen kaivos. zzKaivoksen arvioitu toiminta-aika: 2009–2035. zzVuoden 2015 tuotanto: 177 374 unssia kultaa. zzVuoden 2015 käyttökustannukset: 709 USD/unssi. zzKäsiteltävän malmin määrä: 4 000 tn/vrk. zzTyöntekijämäärä: 440.

The view of the open pit from the observation platform was a higlight of the tour. Open pit is no longer in production. Kittilän kaivoksen käytöstä poistettu avolouhos oli kierroksen odotettu nähtävyys.

eri rakennusten merkitystä itse kaivannaisprosessille. Kaivoskierroksella yleisö pääsi tutustumaan myös kone- ja ajoneuvonäyttelyyn sekä tutustumaan käytöstä poistuneeseen avolouhokseen näköalatasanteelta. Pari tuntia kestäneen kiertoajelun aikana bussi pysähtyi rikastushiekka-altaan vieressä, uuden vedenkäsittelylaitoksen kohdalla.

JUHA VESTERINEN


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

17

Agnico Eagle celebrates 60 years Open doors day was popular

T

he Kittilä mine has already held its traditional open doors day on August 19th. In honour of Agnico Eagle’s 60th anniversary, the company offered guests a cooked lunch, followed by celebratory cake and coffee. The day was a success for the company, and 680 people attended. During the day, the exploration and mining departments were introduced to the visiting audience. Additional activities held in Kittilä Sports Centre were enjoyed by people of all ages. It’s obvious the event was enjoyed, the company’s communications specialist, Birgitta Brusila, was pleased to announce that

the event organized by the mining company was appreciated by the people of Lapland. The versatile program offered many things to see and do. As part of the day’s programme, there was a green screen photo point where guests got a photo of themselves in a genuine mining environment, a treasure hunt for children and the young-at-heart, gold-panning and awards. The Univerity of Applied Sciences from Lappeenranta showcased their Kaivi project, introducing a mining game where the player follows the loading of ore in the quarry and is able to move around the area virtually. In the sports hall, the departments told the guests about the

different stages of gold production, from ore exploration to gold bullion casting. Also included were the Safety, Health and Environment Departments, the Human Resources Department, the Admin Department and the Analytical Laboratory. “We had a record number of visitors. The sports hall certainly attracted more visitors, as it is easy to get to from the village. We had 7 sightseeing tours, involving a total of about 360 people, “Birgetta continued. Mikko Korteniemi, Director of the mine, told the public about current issues such as the security situation in the current year, the current staff and the 2017 production targets. The public was

told about the new water treatment plant, the pools upstream of the elevations, and the new discharge pipeline and the NP4 pool environmental permit applications. The audience was informed about last year’s results and donations to the University of Lapland and the Oulu Mining School in Oulu University. After the presentation, a discussion was held on these topics.

Excursion to the mine Guests were able to visit the actual mine. Agnico Eagle organized guided bus tours for pre-booked guests.

Europe’s largest gold mine zzThe Kittilä mine, which began operation in 2008, is the largest

gold mine in Europe - with proven and probable ore reserves of about 4.5 million ounces. The Kittilä mine is owned by Agnico Eagle Finland Oy, a subsidiary of Canadian gold producer Agnico Eagle Mines Limited. The parent company has mines in Canada, Finland and Mexico and exploration in the Nordic countries, Canada, the United States and Mexico. zzThe mine employs about 900 people. zz90 per cent of the employees are from Lapland, with 50% from Kittilä. In addition, the mine has 25 students a year. zzMining type: underground mining. zzEstimated operation time of the mine: 2009-2035. zzProduction in 2015: 177 374 ounces of gold. zzOperating costs for 2015: USD 709 / ounce. zzAmount of ore to be treated: 4,000 tons / day. zzNumber of employees: 440.

Guests immortalised the vehicles with their cell-phone cameras. Some visitors asked to take a picture of themselves next to the mining vehicles. Vieraat ikuistivat kamerakännyköillä työkoneita. Jotkut vierailijat pyysivät ottamaan itsestänsä kuvan työkoneen vierellä.

On the first tour, the mine safety officer Teemu Pitkänen explained the principles of the mine and the role of different buildings in the extraction process. During the tour of the mine, the audience also saw the machine and vehicle exhibition and were able to view the open pit from the observation platform. The tour lasted a couple of hours, after which the bus stopped beside the tailings pond next to the new water treatment plant. JUHA VESTERINEN Translated by Sally Ulich


18

SOM P I OM I N I N G | 2017

Älykkäät arktiset rekat Sodankylässä on testattu keväästä 2017 alkaen rekkojen älysovelluksia Kevitsan ja Kemin sataman välisessä malminkuljetusliikenteessä. Ilmatieteen laitoksen Älykkäät arktiset rekat -hankkeessa on VR Transpointin malmirekkoihin asennettu kitka- ja sääolosuhde-mittauslaitteistoja. Rekat keräävät reaaliaikaista mittaustietoa keliolosuhteista kuten tien pinnasta, kitkasta ja lämpötilasta. Mitattu tieto välittyy muille tietä käyttäville malminkuljetusautoille. ”Hankkeen tavoitteena on rakentaa yleiseen käyttöön tiesääpalveluja, jotka välittävät paikallista säätietoa autosta toiseen ja parantavat näin liikenneturvallisuutta. Kevitsan ja Kemin sataman välillä sijaitsee yksi Ilmatieteen laitoksen kiinteä sääasema sekä kuusi Liikenneviraston asentamaa liikennesääasemaa. Nämä seitsemän asemaa muodostavat liikkuvan tiesääpalvelun rungon. Kiinteän tiesääasemaverkoston tietoja täydennetään liikkuvilla mittausase-

milla, jotka on asennettu malminkuljetusrekkoihin”, kertoo projektivastaava Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta.

Kuudessa rekassa kitkamittauslaitteisto Kuusi malminkuljetusrekkaa on varustettu kitkamittauslaitteistolla. Kitkamittauslaitteisto lähettää laserilla säteen tienpintaan ja mittaa tien pinnan olomuodon ja lämpötilan. Näillä perusteilla laitteisto laskee kitkatiedon, joka sitten viedään laitteistoon ja lähetetään muiden autojen saatavaksi. Kitkatieto vanhenee tietyn ajan mukaan. Kolme malmirekkaa on varustettu Sunit-ajoneuvotietokonevalmistajan tietokoneella ja kameralla, joilla on tarkoitus kerätä tietoa ajoneuvon omasta telematiikkaväylästä sekä kamerainformaatiota liikenteestä. Kyseisellä informaatiolla pyritään vertaamaan ja varmentamaan kitkahavaintoja. ”Kiinteiden tiesääasemien ja liikkuvien havaintolaitteilla varustettujen malmirekkojen tiedot analysoidaan reaaliajassa ja

Projektivastaava Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitoksesta. Project manager Timo Sukuvaara of FMI. tieto välitetään malmirekoissa oleville päätelaitteille. Kuljettaja näkee päätelaitteestaan ajoreitin olosuhteet ja osaa tämän perusteella varautua jo etukäteen muuttuviin olosuhteisiin” Timo Sukuvaara kertoo. Hänen mukaansa malminkuljetusrekkoihin tehdyt laiteasennukset ovat lähes valmiit, mutta päätelaitesovellus on vielä alkutekijöissä. Tällä hetkellä päätelaitteessa näytetään ajoreitti ja ajanmukainen kitkatieto reitiltä. Sovellus kertoo värillä, millainen kitka on milläkin alueella. Kuljettajat näkevät päätelaitteella muiden kuljettajien sijainnin reitillä. Lisäksi sovellus laskee ennusteen, miten tiesää on kehittymässä. Tulevaisuudessa kuljettaja pystyy näkemään suoraan päätelaitteeltaan, millainen säätila on odotettavissa muutaman kymmenen kilo-

metrin päästä. Kun tarkka sääolosuhde on tiedossa, osaa kuljettaja sopeuttaa ajonsa olosuhteeseen sopivaksi. ”Älykkäät arktiset rekat -hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun. Hankkeessa on malmirekkojen lisäksi mukana monta organisaatiota ja lähitulevaisuudessa tavoitteena on palvella myös muita ammattiautoilijoita ja esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin ajoneuvoja sekä linja-autoyrityksiä. Yhtenä tulevaisuuden tavoitteena on palvella myös tienpitäjiä siten, että esimerkiksi Destian aurausautot voisivat lähteä järjestelmän hälyttämänä auraamaan tieosuutta, jonka tienpinta on muuttumassa liikenteelle vaaralliseksi”, visioi Timo Sukuvaara. Jari Haavisto

A laser sensor measures road friction and temperature. / Kitkanmittauslaitteisto mittaa laserin avulla tien pintaa ja sen lämpötilaa.


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

Smart Arctic Trucks Since spring 2017, Sodankylä has tested intelligent applications for trucks carrying ore between the Kevitsa mine and the harbour in Kemi. Under the Smart Arctic Truck project of the Finnish Meteorological Institute (FMI), sensors to monitor friction and weather conditions were installed on VR Transpoint trucks. The sensors make real-time measurements of road conditions such as road surface, friction and temperature. These are transmitted to other ore trucks on the same roads. “The aim of the project is to build traffic weather services for public use, which will transmit local weather data from one car to another and thus improve road safety. FMI has one fixed meteorological station, and a further six traffic weather stations have been installed by the Finnish Transport Agency. These seven stations form the framework of a mobile traffic weather service. The data the stationary network is supplemented by the mobile measuring stations installed on ore trucks,” says project manager Timo Sukuvaara of FMI.

Friction sensors in six trucks Six ore trucks are equipped with friction sensors. The friction measurement system sends laser beams to the road surface and measures road surface conditions and temperature. Road friction is estimated and relayed to other vehicles. The friction data expires over a certain period of time. Three trucks are equipped with a computer and a camera from Sunit, a vehicle computer manufacturer, to collect information from the vehicle’s own telematics as well as visual information of traffic. This information aims to compare and verify friction observations. “The data from fixed stations as well as from mobile sensors are analysed in real time and data is transmitted to terminals in ore trucks. The driver sees the conditions of the road and knows how to anticipate changing conditions.” Timo Sukuvaara explains. According to Timo Sukuvaara, hardware installations in ore trucks are almost complete, but the software is still in its early stages. Currently, the terminal displays the route and the current friction data. The display shows in colour what kind of friction is in the area and drivers see the location of the other drivers on the route. In addition, the application calculates a forecast of how conditions are changing. In the future, the driver will be able to see directly from their display what kind of weather is expected on the road a few tens of kilometres ahead. When the weather conditions are known, drivers can adapt appropriately to the conditions. “The Smart Arctic Truck project will continue until the end of 2018. The project includes many organisations, and in the near future, the aim is also to serve other professional drivers, such as the Lapland Hospital District and bus companies. One of the goals of the future is to serve road maintenance companies so that, for example, Destia’s snowploughs could be alerted by the system to plough a stretch of road that has become dangerous for traffic.” Timo Sukuvaara envisions.

Jari Haavisto Translated by Sally Ulich

The driver’s display shows the road conditions in real-time. Kuljettajan päätelaitteisto näyttää reaaliajassa kuljettajalle reitin olosuhteet.

19


20

SOM P I OM I N I N G | 2017

Arctic Geoinvest Innovation Centre brings researchers and businesses together The Arctic Geoinvest Innovation Centre, which operates in Sodankylä, is looking for interested parties to work with. The aim is to create new innovations for the needs of the mining industry, for example, by commercializing research findings. The staff at the Innovation Center will be at at Levi’s FEM conference to showcase their skills. Merja Aikio-Paavola, Business Coordinator at Arctic Geoinvest Innovation Center describes the process. ”We are the administrators of the dialogue, we can bring together researchers and businesses.

The aim is to find collaborative models in which companies can commercialise research results. Products may be innovative solutions for mining needs.” Arctic Geoinvest offers services to companies and business ventures at different stages of development and to provide expert services and co-ordination services for innovation. ”We will also help when applying for funding,” Merja adds. For example, an innovation voucher is offered to small and medium-sized companies that have the enthusiasm and the ability to develop their business. Inno-

The Geo Innovation Centre’s competence areas include: • Geophysics measurements, research and expertise based on measurement data. • Remote sensing and modelling techniques for tracking and predicting environmental changes, reference material of atmospheric, surface and mast measurements, satellite data processing and archiving. • Remote sensing relating to geophysics and space sciences, for example mapping of space depris and NEO lines. • Evaluation, research and sustainable use of mineral resources. • Research, expertise and services relating to spatial information. • Specialist knowledge areas, for example 3D-modelling related to arctic geosciences.

vation vouchers can acquire new knowledge and know-how for the company. The value of the voucher is 6 200 euros. Your innovation voucher can be used for the procurement of expert services related to innovation. For example, from innovation companies, universities, polytechnics and other research organizations.

Co-operation between science and business The Arctic Geoinvest Innovation Centre includes the Geological Survey of Finland, the Lapland

Polytechnic, the Finnish Meteorological Research Center, the Geographic Information Center and the Sodankylä Geophysical Observatory. All of these offer research results through the Innovation Center for business use. ”Innovation potential lies in the interconnection of different industries, including the mining industry, in testing activities and in the development of measurement and automation technology,” explains Tiina Helminen, project manager at Arctic Geoinvest Innovation Centre. Tarja Karjalainen Translation by Sally Ulich

• Making use of wireless network technologies, for example in intelligent transport solutions. • Tourism-related innovations, for example alerts for Northern Lights.

Merja Aikio-Paavola, Business Coordinator at Arctic Geoinvest Innovation Center

The fields of expertise of collaborating companies include: • Radio technology systems and associated research and expert services. • Geophysics measurements and associated expert services. • Equipment and research services for mining operations. • Research, expertise and services related to spatial information. • Heavy industry and mining security systems. • Managing large data streams. • System design and project management.

AT YOUR SERVICE Palveluksessanne Cosy accommodation & Great food & Just for Fun

Mukavaa majoitusta & hyvää ruokaa & ohjelmaa moneen makuun

PL 60, 99601 SODANKYLÄ | p. 0400 618 870 | kirjaamo@sodankyla.fi | www.sodankyla.fi

SODANKYLÄ

Kaivosteollisuuden palvelukeskus Toimitilat, teollisuustontit & yrityksen innovaatio- ja kehittämispalvelut Sodankylän kunta elinkeinokoordinaattori Mika Uusitalo p. 040 179 5790 mika.uusitalo@sodankyla.fi www.sodankyla.fi

Broadroad Show

Super Friday’s Open Stage

A la cartekitchen

Fri 8.12.

11pm - 3am

Mon-Sat 6-11pm

i Sodankylä Hotel

www.sodankylahotel.fi puh. 010 230 5000 Unarintie 15, Sodankylä info@sodankylahotel.fi

www.peurasuvanto.fi puh. 010 230 5800 Ivalontie 5086, Sodankylä peurasuvannossa@gmail.com

Tähtikunta Oy toimitusjohtaja Timo Lohi p. 040 525 4292 timo.lohi@sodankyla.fi www.tahtikunta.fi Arctic Geoinvest Yrityskoordinaattori Merja Aikio-Paavola p. 040 173 8760 merja.aikio-paavola@businesslappi.fi www.arcticgeoinvest.com


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

21

Arctic Geoinvest -innovaatiokeskus saattaa yhteen tutkijoita ja yrityksiä Sodankylässä toimiva Arctic Geoinvest -innovaatiokeskus etsii toimijoita, joita voisi saattaa yhteen. Tavoitteena on uusien innovaatioiden synnyttäminen esimerkiksi kaivosteollisuuden tarpeisiin tutkimusosaamista kaupallistamalla. Innovaatiokeskuksen henkilökunta on myös Levin FEM-konferenssissa esittelemässä toimintaansa. ”Olemme vuoropuhelun ylläpitäjiä, saatamme yhteen tutkijoita ja yrityksiä. Tavoitteena on löytää yhteistyömalleja, joissa yritykset voivat liiketoiminnallistaa tutkimustuloksia. Tuotteet voivat olla esimerkiksi kaivostoiminnan

Geoinnovaatiokeskuksen osaamisalueita ovat • Geofysiikan mittaukset ja mittausaineistoon perustuva tutkimus- ja asiantuntijatyö. • Kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmät ympäristömuutosten seuraamiseksi ja ennustamiseksi, vertailuaineistot ilmakehän luotausten, maanpintahavaintojen ja mastomittausten avulla, satelliittidatojen prosessointi ja arkistointi. • Kaukokartoitukseen liittyvät geo- ja avaruustieteiden osaalueet mm. avaruussään monitorointi ja avaruusromun ja NEO-ratojen kartoitus. • Mineraalivarojen arviointi, tutkimus ja kestävä käyttö. • Paikkatietoon liittyvä tutkimus-, asiantuntija- ja palvelutehtävät. • Erikoisosaamisalueet mm. 3D-mallinnus liittyen arktisten geotieteiden aloihin.

tarpeisiin ratkaisuja tarjoavia innovaatioita”, Arctic Geoinvestinnovaatiokeskuksen yrityskoordinaattori Merja Aikio-Paavola kertoo. Arctic Geoinvest tarjoaa liiketoiminnan eri kehitysvaiheessa oleville yrityksille ja yritysyhteenliittymille innovaatiotoimintaa edistäviä asiantuntija- ja koordinointipalveluita. ”Autamme tarvittaessa myös rahoituksen hakemisessa”, Aikio-Paavola sanoo. Pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on intoa ja kykyä kehittää liiketoimintaansa, on tarjolla esimerkiksi innovaatioseteli. Innovaatiosetelillä voi ostaa uutta

• Langattomien verkkoteknologioiden hyödyntäminen esim. älykkään liikenteen ratkaisuissa. • Matkailua palvelevat innovaatiot; esim. revontulikuvaukset. Yhteistyöyritysten osaamisalueita ovat mm.: • Radiotekniset järjestelmät ja niihin liittyvät tutkimus- ja asiantuntijapalvelut. • Geofysiikan mittaukset ja niihin liittyvät asiantuntijapalvelut. • Laite- ja tutkimuspalvelut kaivostoiminnan tarpeisiin. • Paikkatietoon liittyvät tutkimus-, asiantuntija- ja palvelutehtävät. • Raskaan teollisuuden ja kaivosten turvallisuusjärjestelmät. • Suurten tietovirtojen hallinta. • Järjestelmäsuunnittelu ja projektihallinta.

tietoa ja osaamista yritykseen. Setelin arvo on 6 200 euroa. Setelin voi käyttää innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Innovaatiosetelillä voi hankkia palveluita esimerkiksi innovaatiopalveluja tarjoavilta yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta ja tutkimusorganisaatioilta.

Tieteen ja yritysten yhteistyötä Arctic Geoinvest -innovaatiokeskuksessa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Lapin Ammattikorkeakoulu, Lapin Ilmatieteellinen tutkimuskeskus, Paikkatietokeskus ja Sodankylän geofysiikan observatorio. Kaikki nämä tarjoavat tutkimustuloksiaan innovaatiokeskuksen kautta yritysten käyttöön. ”Innovaatiopotentiaalia on erityisesti eri toimialojen rajapinnoilla muun muassa kaivosteollisuudessa, testaustoiminnassa sekä mittaus- ja automaatiotekniikan kehittämisessä”, Arctic Geoinvest -innovaatiokeskuksen projektipäällikkö Tiina Helminen toteaa.

Tarja Karjalainen

Häggblom Maintenance Services Everything’s under control – we make sure that our customers’ machines work properly and efficiently; maintenance is always more cost-effective than repair. Our all-inclusive maintenance services ensure that our customers’ machines are operational and where they are needed: at work. We check buckets and tracks

Your dealer for quality freeride vehicles:

Ranniotie 10, SODANKYLÄ, Puh. Paavo Vasara 040 5296 712, Pekka Vasara 040 8451 848, Huolto / ajanvaraus 040 1708 885

www.konevasara.fi

AB A. HÄGGBLOM OY Yrittäjäntie 12, FI-67100 Kokkola, Finland Tel: +358 (0)20 765 8200, Eastern Finland: (0)20 765 8221 info@haggblom.fi

as agreed, draw up a service plan and carry out required services either onsite or in our workshop, whenever it suits our customers. We provide our customers with the information gathered from every service, and we also use this data in our product development in order to perform even better. 4www.haggblom.fi

HÄGGBLOM JUVANMALMI Juvantasku 3, FI-02920 Espoo, Finland Tel. +358 (0)20 765 8223 info@haggblom.fi


22

SOM P I OM I N I N G | 2017

Fennoscandia – a key area in future for mineral availability and development of circular economy Climate change is, alongside globalisation, the largest individual driver in the development of future technologies. This is taking us to entirely new paths in energy production and distribution systems, material efficiency, circular economy and business opportunities that arise from these. In the background of all this is globalisation: robotisation and artificial intelligence and the growing wave of the sharing economy. These development paths lead to the creation of not only entirely new technologies but also to an increase in the demand for new kind of raw materials. We talk of socalled high-tech metals that are critical for future development. There is a high demand for them in, for example, the future energy and environmental industry, fuel cell manufacture, nanotechnology, superconductors, hybrid vehicles and data communications. Making a modern mobile phone alone requires over forty different metals.

EU dependent on raw material availability The European Union awoke to the realities at the turn of the millennium. It was already almost a decade ago that a working group of the European Commission stated that EU’s economy is very much dependent on the availability of raw materials, and published a list of the 14 most critical raw materials to the availability of which particular

attention should be paid. The most critical raw materials to the EU are antimony, beryllium, cobalt, fluorite, gallium, germanium, graphite, indium, magnesium, niobe, platinum group metals, rare earth metals, tantalum and tungsten.

problem that persists is that our mineral potential is still not very well known. For example, Lapland’s greenstone belt and its fringe and rift areas are to a large extent still unchartered – so research and prospecting is still needed.

European countries are almost entirely dependent on the import of these materials, exported mainly by China, Russia, the Democratic Republic of the Congo and Brazil. The environmental risk caused by the producer countries combined with the availability risk brought about by geopolitical and economic development is really worrying.

We have taken a more active role in Lapland to respond to these global challenges. In recent years we have systematically funded a cluster-like operating model, and in 2014 Lapland was indeed chosen by the European Commission as a model area in Europe of modern cluster development in terms of sustainable refinement of natural resources. In terms of the circular economy and material efficiency, Lapland’s Smart Arctic Cluster with its research and develop networks is not only nationally but also by EU standards a forerunner and a recognised actor. Our latest achievement is the establishment of a national circular economy and bioeconomy centre in Kemi in cooperation with the Finnish Innovation Fund Sitra.

As a result, a working group of the Commission recommended that the EU reduce the economic threat caused by critical raw materials by increasing self-sufficiency in the production of such critical minerals. The list of critical raw materials is updated every five years and the EU recommends the member states to ensure sufficient land areas in their zoning for raw material production and to support the search for rarer ores. At the same time, raw material production should be intensified and their recycling increased.

Lapland taking an active role in sustainable refining of natural resources Finland and especially its northern parts are considered to have great potential in terms of many critical minerals. The main

With regard to the availability of the above critical materials, the EU’s Directorate-General Grow made an initiative for closer cooperation within Europe. We embraced this initiative, and currently Lapland is in charge of the Smart and Green Mining Regions of Europe (REMIX) project funded by Interreg Europe, involving some of the most significant mining areas in Europe. The project’s objective is to gather and share best practices in order that SMEs and municipalities

may benefit from mining operations. The project will also try to influence EU’s future mineral policy so that regional views will be taken into account better. In addition to the above, we are actively trying to support development in the field by means of various financial instruments. Another aspect that will become more and more important is land use and the integration of various industries to retain the stability of the mineral-extracting industry’s operating environment in the region. At the same time we are keeping a keen eye on developments in the operating environment and try to improve it, for example by developing the accessibility of Lapland and the local infrastructure. I have a firm belief that Lapland and the entire Fennoscandia will in future be one of the key areas not only in terms of mineral availability but especially when it comes to the development of new, sustainable and ecological mineral extraction and circular economy technologies. The eleventh Fennoscandian Exploration and Mining Conference (FEM 2017) that is now about to begin will again give us an excellent chance to view the industry and the future of the entire area. I hope you all have a good and rewarding conference. Mika Riipi County Governor of Lapland Regional Council of Lapland Chair of the FEM 2017 Steering Committee

Your 1st choice for Nordic values Callio is a globally unique multidisciplinary underground operating environment. It offers a diverse range of opportunities for success for new and innovative projects and established operators seeking new horizons alike, as well as for science, R&D, innovations, testing and training. Callio is located in the Pyhäsalmi Mine, 1,445 metres underground, and the surrounding areas in the town of Pyhäjärvi. The facilities of Callio are in one of the deepest known places in Europe. When mining activities end, Callio will provide businesses with a unique, safe and stable – even when measured against the most stringent global indicators – environment to start or expand successful business. The unique nature of the operating environment will be a valuable asset for businesses located at Callio. For R&D, Callio offers an underground laboratory and testing environment that cannot be found anywhere else. In fact, the infrastructure of Callio has already been used for versatile research and projects for dozens of years. The facilities also allow opportunities for a diverse range of testing operations as well as extensive trials and experiments.

FORCIT is a comprehensive service company operating in the explosives industry. We provide a wide-range of products and services - including production and delivery of explosives as well as consulting services for blasting and vibration control.

CONTACTS

Mine for Business - Callio Sakari Nokela Program Director +358 40 180 9511 sakari.nokela@pyhajarvi.fi

Read more: CALLIO.INFO

FORCITGROUP.COM


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

Mining sector employment in Finland

Mining is a positive force. Metal prices have risen for a couple of years in a row. The number of applications for ore excavation is increasing, and drilling volumes have risen. A report by the Ministry of Economic Affairs and Employment states that in 2016, total investments in mining operations have risen by 242 million Euroes, from the previous year. The largest investments were made in the mines at Kevitsa, Siilinjärvi, Suurikuusikko and Talvivaara. For example, Lemminkäinen Corporation has concluded a long-term agreement in Suurikuusikko for deepening the underground mine there. The benefits of mining include permanent employment, a highly-skilled workforce and an adequate salary level.

Mining is a major employer in Lapland Terrafame in Kainuu has an employment impact on 1100 people. By comparison in Lapland, Sodankylä’s Kevitsa has approximately 750 employees and about 900 in the Kittilä mine. Outokumpu Oy’s Kemi-Tornio production centre employs some 2,500 people. Measured by the number of personnel, mining activities in Lapland employ 1410 man-years. Mining is distinguished by longterm trend development with more positive turnover and staff development than other industries. The Lapland Economic Survey of 2017 states that in Lapland, the growth in mining operations and number of employees has been growing steadily throughout the decade. By industry, the largest employers in Lapland are health and social services, pro-

cessing, business services, trade and other services. Mining is included in the processing industry. The same industries are also among the largest in the country, though Lapland’s employment structure differs by 1–3 percentage points / industry. The processing industry’s share in Lapland is 13 percent, with the largest – health and social services – accounting for 20 percent. Growth in net sales has been significantly stronger in the country as a whole. In the fourth quarter, net sales grew by more than 50 percent, as a result of positive development of large companies. The development of mining is reflected in many other sectors. The specialization of business operations can be seen by approximating the proportion of personnel in each sector, in Lapland comparing to the whole country. Based on the index review, Lapland specializes in mining operations, metal ore mining, metal processing, travel agencies and tour operators, as well as accommodation. The index value in Lapland for mining activities is more than 2000. The mining industry index is almost 2000 in Lapland, compared to Finland’s benchmark of 100. The growth in net sales in Lapland mining continued to be strong in 2016. Net sales increased by 28.3% compared to 2015. In 2016, industry accounted for about half of Lapland’s turnover. With mining included, the share rises to 54%. Trade accounted for almost 17 per cent of the net sales, and construction 7 per cent. The number of employees in companies is more evenly distributed across different business sectors. JUHA VESTERINEN Translated by Sally Ulich

Kaivosala työllistää Suomessa

Kaivostoiminnassa on positiivinen vire. Metallien hinnat ovat nousseet pari vuotta peräkkäin. Malminetsintälupahakemusten määrä kasvaa jatkuvasti ja kairausmäärät ovat nousseet. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksessa kerrotaan, että vuonna 2016 kaivostoiminnan kokonaisinvestoinnit ovat nousseet 242 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Suurimmat investoinnit tehtiin Kevitsan, Siilinjärven, Suurikuusikon ja Talvivaaran kaivoksiin. Esimerkiksi Lemminkäinen Oyj on tehnyt Suurikuusikon kaivoksen kanssa pitkäaikaisen sopimuksen maanalaisen kaivoksen pääesiintymän syventämisestä. Kaivostoiminnan eduiksi luetaan vakituiset työsuhteet, korkealle koulutettujen osaajien kysyntä sekä riittävä palkkataso.

Kaivostoiminta merkittävä työllistäjä Lapissa Kainuussa Terrafamen työllistävyysvaikutus 1100 henkilöä. Vertailun vuoksi Lapissa Sodankylän Kevitsan vaikutus on noin 750 henkilöä ja Kittilän kaivoksen noin 900 henkilöä. Outokumpu Oyj:n Kemi-Tornion tuotantokeskittymässä työskentelee noin 2500 henkilöä. Henkilötyövuosissa mitattuna kaivostoiminta työllistää Lapissa 1410 henkilötyövuotta. Kaivostoiminta erottuu pitkän aikavälin trendikehityksessä muita toimialoja positiivisemmalla liikevaihto- ja henkilöstömääräkehityksellään. Lapin suhdannekatsauksessa vuodelta 2017 todetaan, että Lapissa kaivostoiminnan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvu on ollut koko vuosikymmenen voimakkaasti kasvavaa. Toimialoittain tarkasteltuna suurimpia työllistäjiä ovat La-

pissa terveys- ja sosiaalipalvelut, jalostus, liike-elämän palvelut, kauppa ja muut palvelut. Kaivostoiminta sisältyy jalostustoimialaan. Samat toimialaryhmät ovat suurimpia myös koko maassa, Lapin työpaikkojen toimialarakenne eroaa 1–3 % -yksiköllä/ toimiala koko maan rakenteesta. Jalostustoimialan osuus Lapissa on 13 prosenttia, kun suurimman terveys- ja sosiaalipalveluiden osuus on 20 prosenttia. Liikevaihdon kasvukehitys on ollut huomattavasti koko maata vahvempaa. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi yli 50 prosenttia suurten yritysten positiivisen kehityksen myötä. Kaivostoiminnan kehitys heijastuu useille muille sektoreille. Yritystoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla Lapin kunkin toimialan henkilöstömääräosuus koko maan osuuteen. Indeksitarkastelun mukaan tarkasteltuna Lappi on erikoistunut vahvimmin kaivostoimintaa palvelevaan toimintaan, metallimalmien louhintaan, metallien jalostukseen, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toimintaan sekä majoitukseen. Indeksiluku on Lapissa kaivostoimintaa palvelevan toiminnan osalta yli 2000. Metallimalmien louhinnan indeksi on lähes 2000, kun koko maan indeksiluku on vertailutietona 100. Lapin kaivostoiminnan liikevaihdon kasvu jatkui vahvana vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi 28,3 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Vuoden 2016 teollisuuden osuus Lapin yritysten liikevaihdosta oli noin puolet. Kaivostoiminta mukaan luettuna osuus nousee 54 prosenttiin. Kaupan osuus liikevaihdosta oli lähes 17 prosenttia ja rakentamisen 7 prosenttia. Yritysten henkilöstömäärä jakaantuu liikevaihtoa tasaisemmin eri toimialoille. (JV)

ERIKOISTERÄSTEN ASIANTUNTIJA Laaja valikoima teräs- ja metallituotteita Materiaalit kaivosteollisuuden koneisiin ja laitteisiin Oma lämpökäsittelylaitos Muuramessa Ammattitaitoinen henkilöstö Monipuoliset toimitusmahdollisuudet sekä oma sahaus- ja vesileikkauspalvelu

sten.fi Stén & Co Oy Ab Ilvesvuorenkatu 4, 01900 Nurmijärvi 0207 434 610 | myynti@sten.fi

Täysin suomalainen perheyritys joka on perustettu jo vuonna 1932.

• Työkaluteräkset • Rakenneteräkset • Nuorrutus- ja hiilletysteräkset

• Martensiittiset ruostumattomat teräkset • Tulenkestävät teräkset • Nikkeli- ja titaaniseokset

23


24

SOM P I OM I N I N G | 2017

How do we respond to the needs of the mining industry and the challenge of heavy traffic

A

fter a short decay, the mining industry has entered into the growing path. The exploration activity has been growing for some time already. According to Finnish safety and chemicals agency (TUKES) during the first four months the number of exploration applications and mining reserves has surpassed the quantity applied in 2016 respectively. If this trend continues, the number of applications exceed the quantity of a very active year 2012. There is a need to o overcome the bottleneck in handling the applications by recruiting more workers. In 2016 Finland was ranked fifth in the world and first in Europe with the ’Investment attractiveness index’ (Fraser Institue Annual – Survey of mining companies). Also in 2016 mining investments in Finland totaled 242 million € and the increase compared with previous year was 54 %. Companies in mining business estimate the increase in 2017 to be strong. Mining industry has created significant new direct and indirect jobs into Lapland and has enabled migration of many Lappish

“ex pats”. The lack of workers is an issue that has to be addressed special attention in the coming years. The Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland (Lapland ELY Centre) and TE Office in cooperation have put effort and are dedicated to enhance skills and expertise. We hope that vocational institutes, high schools and universities seize the day and take into account the development of the mining industry in order to guarantee the supply of skilled labour. Lapland ELY Centre offers training courses in order to improve employing opportunities in open labour markets and to ensure the availability of skilled labour for employers in Lapland. Training courses are dedicated to all who are in working age and is mainly vocational training. Training courses are targeted to unemployed and for those who are in danger of becoming unemployed. Lapland ELY centre and TE office plan and carry out vocational training together with employers. Vocational training helps companies among other things in

• searching professional workers when skilled work force needed is not available from other educational units • receiving tailor made vocational basic or additional to be carried out for example in case with temporary layoff The development of mining industry increases significantly heavy goods transports as well as car traffic. Finland has supported the construction of transport connections into new mines. Support is needed in ensuring the daily traffic and mining transports of the mining industry.

Deteriorating road network and Finland’s high logistic costs due to long distances are causing threats to cut the competitiveness of Finland. Due to decreasing condition of road network, we need quick measures in order to retain the value of our national assets. Government’s programme for tackling the infrastructure backlog has helped in removing the transport’s bottlenecks for the benefit of the economic life. The programme has refracted the increase of backlog, but investments have to be kept at least in the same level for years to come.

The increase of maximum weight of trucks into 76 tonnes has augmented the stress for road structures. Heavier trucks prerequisite thicker pavements and strengthening of road structures in critical sections (soft ground ia.). In the future platoon driving and autonomous vehicles bring extra challenge to road network.

Ministry of transport and communications has taken the initiative towards Norway and given Finnish transport agency a task to start a study together with Norwegian transport authorities in order to define the alternatives for the Arctic railway and preliminary feasibility. The study will be ready by the end of February 2018. One might hypothetically wonder ”what if the customer of Sakatti’s future mine would be in China”: would the most lucrative route be via Barents Sea ports through the Northern Sea Route all the way to China? Along the Northern Sea Route infrastructure is being built in the ports with increasing pace. A lot of icebreakers and specially reinforced ice breaking cargo vessels has been ordered from shipbuilders, for example from Daewoo 25 alone.

Laatua työmaalle!

• • • •

The port of Kemi will serve in the future furthermore transports generated by the mining industry. Therefore dredging the waterway passage to Kemi deeper is essential to the mining industry of Lapland. Simultaneously the deeper passage serves other forest and bio industry’s transports. Good transport connections create prerequisites for growth. The development of transport connections has strongly enhanced the success of regions and will. When it comes to mining industry the location of the mine is of course related to location of the deposit, but transport connections make a difference both regionally and form a broader perspective in material flows and transport. On behalf of myself and the Lapland ELY Centre, I am pleased to welcome you all to FEM conference and Lapland and I wish a bright future for mining industry. Jaakko Ylinampa Director General Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland

Työvaatteet Työkalut Varaosat ja paljon muuta

Aito kotimainen Sievi! Työvalot alk.

9 90

Storm XL+ S3

Storm metalliton talvisaapas on oikea valinta talveen! Thinsulate™ ja teddyvuori sekä alumiinihuopapohjallinen takaavat yhdessä erinomaisen lämmöneristyksen.

30:lle le! m si en mäisel

Sievi kenkien ostajalle vyö kaupan päälle!

Solid XL+ S3

Kestävät saappaat teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Päällisnahka pitää hyvin muotonsa ja hylkii vettä. Sivussa heijastin. Lämmin teddyvuori yhdessä alumiinihuopapohjallisen kanssa pitää jalat lämpiminä.

Star Roller XL+ S3

Master Hallilämmitin • 10 kW • B 35CED

Master Sähkölämmitin • 3,3 kW • Master B 3,3EPB

Star Roller vastaa vaativimpiinkin haasteisiin. Nilkkavammojen ehkäisemiseksi varren nilkkaosa on tuettu viskoelastisella Memory foam -pehmusteella. Nauhojen kiristys säädetään rullaa pyörittämällä, jolloin nauhamekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ja kohdistaa tuen oikeaan kohtaan. FlexStep®-joustava pohja. Loistava pakkasolosuhteisiin.

Jäämerentie 6 (S-marketin vieressä) p. 040-7672328 Palvelemme ma-pe 9 - 17, la 10 - 14


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

25

Miten vastaamme kaivosteollisuuden työvoimatarpeeseen ja raskaan liikenteen haasteeseen liikenteessä?

K

aivannaistoiminta on notkahduksen jälkeen kääntynyt kasvuun. Etsintöjen ja tutkimusten määrä on ollut kasvussa jo jonkin aikaa. Tukesin tietojen mukaan vuoden 2017 ensimmäisen reilun neljän kuukauden aikana malminetsintähakemuksia ja varauksia on jo tullut enemmän kuin koko vuonna 2016. Jos tahti jatkuu läpi vuoden samanlaisena niin hakemuksia tulee enemmän kuin tuli huippuvuonna 2012. Hakemusruuhkaa purkamaan joudutaan palkkaamaan lisätyövoimaa. Vuonna 2016 Suomi oli maailman viidenneksi kiinnostavin valtio kaivosinvestointi-indeksillä mitattuna ja Euroopassa kaikkein kiinnostavin. Vuonna 2016 kaivosinvestoinnit Suomessa olivat yhteensä 242 M€ ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 54 %. Alalla toimivat yritykset ennakoivat vuonna 2017 kasvun olevan edelleen vahvaa. Kaivostoiminta on tuonut merkittävästi uusia suoria ja välillisiä työpaikkoja Lappiin ja on myös mahdollistanut monille paluumuuton kotiseudulleen. Työvoi-

mapula uusia kaivoksia avattaessa on tekijä, johon pitää kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Osaamisen kehittämiseen on panostettu Lapin ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistyöllä. Oppilaitosten toivotaan ottavan kaivosalan kehittymisen huomioon omassa suunnittelussaan, jotta jatkossa turvataan ammattitaitoisen työvoiman saanti.

Lapin ELY-keskus tarjoaa työvoimakoulutusta, jonka tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ja turvata alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimakoulutus on tarkoitettu työikäisille ja on pääasiassa ammatillista koulutusta. Koulutukseen voivat osallistua sekä työttömät että ne työssä olevat, joita uhkaa työttömyys. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto suunnittelevat ja toteuttavat ammatillista koulutusta yhteistyössä työnantajien kanssa. Yhteishankintakoulutuksella yritys voi mm. • etsiä ammattitaitoisia työntekijöitä, silloin kun yrityksen tarvitsemia osaajia ei valmistu muusta koulutuksesta • saada henkilöstölleen räätä-

löityä ammatillista perus- tai lisäkoulutusta, jota toteutetaan esimerkiksi määräaikaisissa lomautustilanteissa

Kaivostoiminnan kehittyminen lisää merkittävästi niin raskasta kuin henkilöautoliikennettä. Suomen valtio on tukenut uusien kaivosten liikenneyhteyksien rakentamista. Tukea tarvitaan myös kaivosten työmatkaliikenteen ja kaivoskuljetusten turvallisuuden ja päivittäisen liikennöinnin turvaamiseksi. Rapistuva tieverkko ja Suomen pitkistä etäisyyksistä johtuvat korkeat logistiikkakustannukset uhkaavat heikentää Suomen kilpailukykyä. Tieverkon huonon kunnon takia tarvitaan nopeita parantamistoimenpiteitä, jotta kansallisomaisuutemme säilyisi. Hallituksen korjausvelkaohjelma on auttanut elinkeinoelämän pullonkaulojen poistamisessa. Ohjelmalla on saatu korjausvelan kasvu taitettua, mutta panostusta täytyy jatkaa tuleville vuosille vähintään samalla volyymilla korjausvelkaohjelman päätyttyä. Rekkojen maksimipainojen nosto 76 tonniin on lisännyt tiestön rasitusta. Raskaammat rekat edel-

lyttävät paksumpia päällysteitä ja kriittisistä kohdista rakenteen vahvistamista (pehmeiköt mm.). Tulevaisuudessa platoon driving ja autonomiset ajoneuvot tuovat lisähaasteita tieverkolle.

sia. Siksi Kemin väylän syventäminen on ensiarvoisen tärkeää Lapin kaivossektorille. Samalla syvennetty väylä palvelee myös metsäteollisuuden ja biotalouden kuljetuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut aloitteellinen Norjan suuntaan ja on antanut Liikennevirastolle tehtäväksi käynnistää yhdessä norjalaisten kanssa Jäämeren radan vaihtoehtojen kartoituksen ja alustavien kannattavuuslaskelmien tekemisen. Selvitys valmistuu helmikuun loppuun mennessä 2018.

Hyvät liikenneyhteydet luovat edellytyksiä kasvulle. Liikenneyhteyksien kehittäminen on vahvasti vaikuttanut maakuntien ja alueiden menestymiseen ja vaikuttaa myös jatkossa. Kaivosteollisuuden osalta kaivoksen sijaintiin vaikuttaa ratkaisevasti tietenkin esiintymän sijainti, mutta liikenneyhteyksillä vaikutetaan sekä paikallistasolla että laajemmalla tasolla materiaalivirtoihin ja liikenteeseen.

Jäämerenradan osalta voi leikitellä ajatuksella ”mitä jos tulevan Sakatin kaivoksen rikasteen asiakas onkin Kiinassa, kannattaisiko kuljettaa rikaste Jäämerelle ja Koillisväylää pitkin Kiinaan”. Koillisväylällä rakennetaan vauhdilla infraa satamiin ja operointiin alueella on tilattu suuria määriä uusia jäänmurtajia ja erikoisvahvisteisia jäätä murtavia rahtialuksia mm. yksistään Daewoon telakalta 25 kpl.

Omasta ja Lapin ELY-keskuksen puolesta toivotan FEM konferenssin ja osallistujat tervetulleiksi Lappiin ja kaivosalalle erittäin hyvää tulevaisuutta.

Kemin satama tulee palvelemaan jatkossa entistä suuremmassa määrin kaivosliikenteen kuljetuk-

Infrapunakuivausteknologia Mikronisointi ja kuivarikastus Hienoseulonta

Its flagship project is Sotkamo Silver Mine in eastern Finland. Company is listed on NGM Equity Stockholm and Nasdaq OMX Helsinki stock markets.

+358 40 522 5635 www.nanopar.fi

WWW.SILVER.FI

Jaakko Ylinampa Ylijohtaja Lapin ELY-keskus


26

SOM P I OM I N I N G | 2017

VASTUULLINEN 100-VUOTIAS GLOBAALI KAIVOSTOIMIJA TUTUSTU SAKATTI -HANKKEESEEMME FEM 2017 KONFERENSSISSA

WÜRTH WÜCON -TARVIKEVARASTO KÄYTÖSSÄSI 24/7

Työvaiheittain oikea tuotevalikoima saatavilla suoraan työmaalla

• Henkilösuojaimet ja vaatteet • Kiinnitys- ja asennustarvikkeet • Työvälineet ja -koneet • Rakennuskemikaalit 24/7 koko aoliurakointiketjun käytettävissä

• Henkilökohtaiset kulkuluvat • Perehdytys ja edustajatuki apuna • RFID-tekniikalla sujuvaa asiointia Vähemmän ajanhukkaa

• Vähemmän puuttuvien tuotteiden tilailua ja haeskelua • Vähemmän työmaaliikennettä • Kaikkien toiminta tehostuu • Työturvallisuus paranee Ottamasi tuotteet tunnistetaan automaattisesti RFID-tekniikalla, ei viiva-koodin luentaa. Järjestelmä huolehtii automaattisesti täydennystilauksista ja voit seurata kulutusta henkilötasolla. Toteutus ulko- tai sisätiloihin sijoitettavalla kontilla tai asiakkaan toimitiloihin toteutettuna.

Tarvitsee vain sähköliitännän.

www.wurth.fi puh. 010 3080

WüCon voidaan toteuttaa asiakkaan toimitiloihin tai standardi merikonttimitoissa

6m/9m/12m x 2,4m.

”Coordination of m the mining industry state-owned land in

F

orest and mining industries, both based on natural resources of Lapland, are growing fields responding to the needs of the future. Accumulating forest resources and large mineral deposits enable the development of businesses. The social acceptability of the operations is key to both of the businesses and requires actively listening to local people and stakeholders, as well as adaptive planning. Special attention in the utilisation of natural resources should be paid to securing the nature values, water protection, and landscape management. When operating on state-owned land in Lapland, the emphasis is on working in harmony with the traditional nature based livelihoods and tourism. Metsähallitus is a state-owned enterprise tasked with caring for, using, and protecting state-owned land and waters in a sustainable and productive manner. The main part of the business activities of Metsähallitus involves Metsähallitus Forestry Ltd., which is engaged in multiple-use forestry on state land. This includes forestry planning and management, the sale and delivery of wood, silviculture and care for nature, and the land use management. The sale, rental, and other real estate activities of state land is handled by the Metsähallitus Property Development unit. Property Development is also responsible for wind power projects and rock material activities. Public administrative duties include Parks & Wildlife Finland and Game and Fisheries Services. Parks and Wildlife unit manages nature protection areas and provides facilities for outdoor activities. It also takes care of nature conservation and cultural heritage management on state lands. Game and Fisheries services has the task of organising hunting and fishing matters and the task of wilderness supervision of rules and legislation on state-owned land. Property Development is responsible for most of mining matters in state lands. Mineral prospecting matters in forestry areas belong to Metsähallitus Forestry Ltd., or in conservation and wilderness areas, to Parks and Wildlife Finland.

Official permits, landowner´s consents, and issuing statements There are 81 000 hectares of claims, exploration permits, mining permits and mining areas in state-owned land in Finland. Of these some 72 000 hectares are in forestry areas and 9 000 hectares in nature protection areas. Besides these some 544 000 hectares of mineral prospecting reservations are situated in forestry areas and 90 000 hectares in protection areas. The information is based on TUKES register Sept. 1st, 2017. The main effort in mineral prospecting is targeted at Lapland. The municipalities and counties are responsible of the statutory land use planning. Metsähallitus promotes the implementation of the plans in its activities. Within the framework of these plans, Metsähallitus Forestry Ltd. is responsible for coordination in multiple-use forests, Parks and Wildlife unit in conservation and wilderness areas and in special areas, it is Property Development. Metsähallitus represents the state as a land owner in procedures linked with mineral prospecting and mining activities such as land use planning, applications for mining areas, environmental impact assessment procedures, and statements linked with the EU

Natura programme. Advocacy as a land proprietor is also exercised in licensing processes, such as permits for claims and mineral prospecting, mining permits, and water management and environmental permits. Metsähallitus also grants official permits for geological studies and mineral prospecting in conservation areas as well as permits for off-road transport. Metsähallitus represents the state land ownership also during inspections after a mine has been shut down and, for instance, by monitoring the quality of restoration work and the fencing structures of the mines. Statements issued by Metsähallitus are compiled in cooperation with experts from various fields. These statements are compiled opinions on the need to coordinate questions related to nature values, cultural heritage sites, recreation, wildlife matters, forestry, and areas with respect to matters such as reindeer husbandry or tourism. In this way the relevant parties can get an overall view of an extensive group of experts in one statement. It is also possible for Metsähallitus to have experts of different fields at hearings and meetings. Cooperation with licensing and supervisory officials (The Finnish Safety and Chemicals Agency TUKES, Regional State Administrative Agencies AVI, Centres for Economic Development, Transport and the Environment ELY) and and other operators (the Geological Survey of Finland GTK, mining and prospecting companies) is active and regular. Sample-taking on state-owned land in connection with exploration work in accordance with the Mining Act must be disclosed to Metsähallitus, which also issues off-road traffic permits. In nature conservation areas the permission of the proprietor of the area is also needed. Applications for an exploration permit for state-owned land in accordance with the Mining Act are always made to TUKES. Metsähallitus has issued documents of consent for mineral prospecting


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

mineral prospecting, y, and forestry on n Finnish Lapland”

Meet u booth A s at FEM 22

FROM MINE TO MINE

Dr. Kirsi-Marja Korhonen, Regional director, Metsähallitus Forestry Ltd. only to ease the initial backlog after the establishment of TUKES. At present it is not expedient to issue land owners’ consent for state-owned lands instead of TUKES permit process in accordance with the Mining Act. In nature conservation areas the Nature Conservation Act and regulations on the establishment of conservation areas must be complied with. The conservation network comprises very different types of areas and permitted activities cannot be generalised. The impacts have to be assessed with respect to the conservation goals of each separate area. What may seem like ”minor prospecting work” from the point of view of a prospector can lead to a weakening of nature values in a small area with a valuable array of species. Special EU-level regulations apply to Natura areas, for which reason operators need to be prepared to produce painstaking and time-consuming impact assessment reports.

Coordination of land use and infrastructure A key feature of Metsähallitus Forestry Ltd. involves the general societal obligations defined in the Metsähallitus Act: protecting the diversity of nature, promoting recreational use and employment, and the harmonisation of care, use, and protection of natural resources so as to secure the prerequisites of the Sami people to practice their culture, and to fulfil the obligations under the Reindeer Husbandry Act. The Reindeer Husbandry Act secures free grazing rights for reindeer herders. On state-owned lands the Reindeer Husbandry Act requires negotiations with reindeer herders when planning measures that significantly affect reindeer husbandry. The Reindeer Husbandry Act also separately defines a special reindeer husbandry area in which state-owned lands may not be used in a way that causes significant harm to reindeer herding. Pursuant to the

For more information, please call: Erja Kilpinen, phone +358 (0)20 753 7707 www.nordkalk.com

Member of Rettig Group

Reindeer Husbandry Act, Metsähallitus is obliged to hear the views of reindeer herding cooperatives in numerous questions linked with players in the mining field. In addition, permits can include the requirement to be in contact with a reindeer herding cooperative. In the Sami Homeland Region, Metsähallitus has the task of harmonising land use on state-owned lands in such a way that the possibilities of practising traditional nature based livelihoods and the Sami culture are secured. No land owners’ consent to exploration has been given for Sami Homeland Region. On the other hand, Metsähallitus does not take a stand on effects on the Sami culture in the permit procedure. Metsähallitus Forestry Ltd. maintains an extensive forest road network which is freely available for use in mineral prospecting. The network in Lapland comprises 13,500 km of company´s own roads and 5,500 km of shared roads. The widespread road network helps to enable the present extensive mineral prospecting in Lapland. Infrastructure, including the road and rail networks and data connections, is a key shared interest of the forest and mining industries, in which the synergy benefits are obvious. As the entity responsible for the management of state-owned land and water areas, Metsähallitus continues to strive to develop flexible and knowledgeable cooperation with players in exploration and mining in order to find the best possible solutions and reconciliation of various land uses to achieve ecological, economic, social and cultural sustainability. Dr. Kirsi-Marja Korhonen, Regional director, Metsähallitus Forestry Ltd.

www.fluidcontrol.fi Vanha Porvoontie 229, 01380 Vantaa | Puh. +358 9 350 74 10

27


28

SOM P I OM I N I N G | 2017

Betametilla on valmius moniin kaivosalan töihin Betamet has the readiness to complete various mining industry tasks

Vuosien varrella Betamet on tehnyt mittavia kone-, laite- ja putkiasennuksia kaivoksilla kotimaassa ja ulkomailla. Yrityksen projektiosaaminen, pitävät aikataulut ja työn laatu saavat kiitosta asiakkailta: lupaukset on täytetty ja vaatimuksiin on vastattu. Ajan mittaan kaivosteollisuudesta on muodostunut Betametin tukijalka paperi- ja terästeollisuuden rinnalle. Yritys palvelee niin vuorokauden huoltoseisokeissa kuin yli vuoden kestävissä laajoissa projekteissa kaivosyhtiöitä sekä kone- ja laitetoimittajia. Seisokkien aikana tehdään mittavia asennusprojekteja. Monipuolisen osaamisensa vaativiin kone-, laite- ja putkiasennuksiin sekä konepajatoimintaan Betamet on hankkinut useissa projekteissa Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Pienputkistoasennukset ja ilmalaiteasennukset kuuluvat palvelutarjontaan. Omat tilauskonepajat hoitavat konepajavalmistuksen.

Sitoutuneesti ja varmasti Projektien tehokas läpivienti perustuu kiinteään yhteistyöhön ja hyvään tiedonvälitykseen asiakasyrityksen ja projektin osapuolten kesken. Betamet panostaa osaamiseen, laatuun, joustavuuteen, luotettavuuteen ja pitäviin aikatauluihin. Työturvallisuus ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen ovat osa päivittäistä työtä. Hyvän maineen ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työtä ja erinomaista laatua sekä

Betamet

asiakastyytyväisyyden aktiivista seurantaa. Betametin projektit perustuvat huolelliseen projektisuunnitteluun. Se merkitsee yksityiskohtaista ja hyvällä ammattitaidolla tehtyä työnsuunnittelua ja osien esivalmistelua. Työn toteuttavat kokeneet, motivoituneet työntekijät ja ammattitaitoiset työnjohtajat, projektipäälliköt ja projektien vetäjät samoin kuin kenttähenkilöstö, johon kuuluu muun muassa mittamiehiä, asentajia ja hitsaajia. Yritys panostaa myös työvälineisiin. Betametilla on yksi Suomen laajimmista työkaluvarastoista, joka sisältää myös erikoistyökaluja. Tarvittavat työvälineet siirretään työmaille työkaluautoissa ja -konteissa. Jokaisella työntekijällä on myös henkilökohtainen työvälinepakki.

Mukana kaivosprojekteissa LKAB:n Kiirunan kaivoksen pellettitehtaan asennus vuosina 2006–2008 oli Betametin ensimmäinen suuri kaivosalan työ. Yhteistyö Outokummun kanssa laajeni vuonna 2011 kaivostoimintaan. Outokumpu Chrome Oy:n F3-projektissa yritys vastasi Kemin kaivoksen maanpäällisistä laitepuruista ja -asennuksista. Nordic Minesin Laivakankaan kaivoksella yritys hoiti kone- ja laiteasennukset. Boliden Kevitsa Mining Oy kaivoksella Sodankylässä jauhinmyllyjen asennus vaati isoja nostoja. Betametilla on kokemusta sekä vaativista nostoista että haalauksista. Vuonna 2016 Betamet oli mukana Agnico Eaglen kultakaivoksen sulfaatinpoistolaitoksen laite- ja putkistoasennuksissa.

www.betamet.fi Perustettu vuonna 1993 Yksityinen yritys Projekteja yli 20 maassa Käytössä ISO 9001:2015, ISO14001:2015 ja OHSAS18001:2007 Työntekijöitä noin 200 Liikevaihto noin 35 miljoonaa euroa

Project expertise, timely scheduling and quality of work are commended by its customers – promises are kept and demands met. The company serves mining companies, as well as machine and equipment vendors, from one-day service shutdowns to extensive projects lasting over one year. Major installation projects take place during downtime. Betamet has acquired its versatile expertise in demanding machine, appliance and pipe installation and machine shop operations in several projects in Finland and around the world. Pipework and air equipment installations are part of its service offering. In-house, custom workshops handle the machine workshop manufacturing. The installation of a pellet mill in the LKAB Kiruna mine in 2006–2008 was Betamet’s first major task within the mining industry. In the F3 project for Outokumpu Chrome Oy, the company was responsible for the Kemi mine’s terrestrial hardware demolition and subsequent installations. In Nordic Mines’ Laivakangas mine, the company handled machine and equipment installations. In the Boliden Kevitsa Mining Oy mining plant, located in Sodankylä, the installation of grinding mills required large-scale hoisting operations. Betamet has experience both in demanding lifting and hauling operations. In 2016, the company was involved in equipment and pipeline installations at the Agnico Eagle’s gold mine’s desulphurisation plant.


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

29

”Malminetsinnän, kaivosteollisuuden ja metsätalouden yhteensovittaminen valtion mailla Lapissa”

L

apin luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvat elinkeinot: puunjalostus ja siihen liittyen metsätalous sekä toisaalta kaivosteollisuus ovat kasvavia, tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia aloja. Karttuvat metsävarat ja runsaat malmivarat mahdollistavat elinkeinojen kehittymisen. Toiminnan hyväksyttävyys edellyttää molemmilta aktiivista paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kuuntelua sekä suunnittelun ja toiminnan sopeuttamista paikallisiin oloihin ja muuttuviin tarpeisiin. Erityinen huomio luonnonvarojen hyödyntämisessä on kiinnitettävä luontoarvojen turvaamiseen, vesiensuojeluun ja maisemanhoitoon. Lapissa valtion mailla toimittaessa korostuu molempien osalta yhteensovittaminen luontoarvojen, matkailun ja luontaiselinkeinojen kanssa. Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maita ja vesiä kestävästi ja tuottavasti. Metsähallituksen liiketoiminnasta pääosan muodostaa MH Metsätalous Oy, joka harjoittaa monikäyttömetsätaloutta valtion mailla. Siihen kuuluu metsätalouden suunnittelu ja ohjaus, puun myynti ja toimitukset, metsän- ja luonnonhoito sekä maankäytön yhteensovittaminen. Valtion maiden myyntiä, vuokrausta ja muuta kiinteistöliiketoimintaa hoitaa Kiinteistökehitys-yksikkö. Kiinteistökehitys vastaa myös tuulivoimahankkeista ja kiviainestoiminnasta. Julkisia hallintotehtäviä ovat Luontopalvelut ja Eräpalvelut. Luontopalvelut hallinnoi ja hoitaa luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita sekä hoitaa luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintötehtäviä ja tuottaa retkeilypalveluja valtion mailla. Eräpalvelujen tehtävä on järjestää valtion maiden metsästys- ja

kalastusasiat sekä valvoa toimien luvallisuutta ja laillisuutta valtion mailla. Metsähallituksessa kaivosasiat kuuluvat pääosin kiinteistökehitykselle ja malminetsintäasiat MH Metsätalous Oy:lle tai suojelu- ja erämaa-alueilla luontopalveluille, mutta kaikki Metsähallituksen toiminnot liittyvät osaltaan malminetsintään ja kaivosalaan.

Viranomaislupia, maanomistajan suostumuksia ja lausuntojen antamista Valtion monikäyttömetsissä Lapissa on 550 000 ja luonnonsuojelualueilla yli 78 000 ha kaivos-, valtaus- ja malminetsintäalueita. Lakisääteinen maankäytön ja elinkeinojen kehittäminen ja yhteensovittaminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoissa. Metsähallitus edistää toiminnassaan kaavojen toteutumista. Kaavojen puitteissa monikäyttömetsissä yhteensovittamisesta vastaa MH Metsätalous Oy, suojelualueilla ja vastaavilla Luontopalvelut sekä laajoissa maankäyttökysymyksissä Metsähallitus konserni ja erityiskohteilla Kiinteistökehitys. Metsähallitus tekee maanhaltijan edunvalvontaa malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvissä menettelyissä kuten kaavoituksessa, kaivospiirihakemuksissa, YVA-menettelyissä ja Natura-lausunnoissa. Maanhaltijan edunvalvontaa tehdään myös lupaprosessien, kuten valtaus- ja malminetsintälupien, kaivoslupien ja vesitalous- ja ympäristölupien yhteydessä. Metsähallitus myöntää myös suojelualueiden viranomaislupia. Viranomaislupia ovat mm. suojelualueiden perustamispäätösten nojalla annettavat luvat geologiseen tutkimuk-

Kaivosautojen asiantuntija lähelläsi TOJO-AUTOn juuret ovat yhtä kaukana kuin Suomen itsenäisyys. Silloin ei vielä autokauppaa ollut, mutta kauppaa tehtiin kuitenkin. Toyotan edustus tuli Rovaniemelle sekä Keminmaalle vuonna 1968. Sodankylässä toiminnot alkoivat 1983. “Olemme vuosien varrella olleet mukana rakentamassa räätälöityjä ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin malminetsintä- ja kaivosautoissa. Yhteistyömme ei pelkästään rajoitu autoihin vaan pystymme tarjoamaan myös varaosien sekä huoltopalveluiden osalta erilaisia toimintamalleja. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökuntamme järjestää myös koulutuksia tarvittaessa. Ota yhteyttä meihin niin autamme mielellämme löytämään parhaat ratkaisut tarpeisiisi”, Tojo-Autosta todetaan.

seen ja malminetsintään sekä maastoliikenneluvat. Metsähallitus valvoo valtion maihin liittyvää maanomistajan etua myös kaivoksen sulkemisvaiheen jälkeen jälkitarkastusten yhteydessä sekä mm. tarkkailemalla entisöintitöiden asianmukaisuutta ja kaivosten aitarakenteita. Metsähallituksen lausunnot koostetaan eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Niihin kootaan näkemykset luontoarvojen, kulttuuriperintökohteiden, virkistyksen, eräasioiden, metsätalouden ja alueisiin liittyvien yhteensovittamistarpeiden, kuten poronhoitoon tai matkailuun liittyvien asioiden osalta. Toimijat saavat näin yhdessä lausunnossa laajan asiantuntijajoukon kokonaisnäkemyksen. Myös kuulemisissa ja kokouksissa Metsähallituksesta voi tarvittaessa olla eri alojen asiantuntijoita. Yhteistyö lupa- ja valvontaviranomaisten (Tukes, AVI, ELY) ja toiminnanharjoittajien (GTK, kaivos- ja malminetsintäyhtiöt) kanssa on aktiivista ja säännöllistä. Kaivoslain mukainen etsintätyöhön sisältyvästä näytteenotosta ilmoitetaan valtion mailla Metsähallitukselle, jolta haetaan myös maastoliikennelupa. Luonnonsuojelualueille tarvitaan lisäksi alueen haltijan lupa. Kaivoslain mukainen malminetsintälupa haetaan valtion maille aina TUKESista. Metsähallitus on antanut maanomistajasuostumuksia malminetsintään vain TUKESin perustamisen alkuruuhkan helpottamiseksi. Nykytilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista antaa maanomistajasuostumuksia valtion maille ohi toimivan viranomaisen, vaan toiminnan edellytykset ratkaistaan kaivoslain mukaisessa lupamenettelyssä. Luonnonsuojelualueilla on nou-

datettava luonnonsuojelulakia ja suojelualueiden perustamissäädöksiä. Suojelualueverkosto muodostuu hyvin erilaisista alueista eikä sallittuja toimia voi yleistää. Vaikutuksia joudutaan arvioimaan kunkin alueen suojelutavoitteisiin peilaten. Malminetsijän näkökulmasta ”vähäinen etsintätyö” voi pienillä, lajistollisesti arvokkailla alueilla aiheuttaa luonnonsuojeluarvojen heikentymistä. Natura-alueilla on erityiset EU-tason säädökset, minkä vuoksi toimijat joutuvat varautumaan siihen, että malminetsinnän vaikutusten arviointi edellyttää yritykseltä työläitä ja aikaa vieviä selvityksiä.

Maankäytön yhteensovittamista ja infrastruktuuria Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toiminnan keskeinen erityispiirre ovat metsähallituslaissa määritellyt yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet: luonnon monimuotoisuuden suojelu, virkistyskäytön ja työllisyyden edistäminen sekä luonnonvarojen hoidon, käytön ja suojelun yhteensovittaminen siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan ja poronhoitolain velvoitteet täytetään. Poronhoitolaki turvaa poronhoitajille vapaan laidunnusoikeuden. Valtion mailla poronhoitolaki velvoittaa neuvottelemaan poronhoitajien kanssa suunniteltaessa poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Poronhoitolaissa on lisäksi erikseen määritetty erityinen poronhoitoalue, missä valtion maita ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Poronhoitolaista seuraa se, että Metsähallituksella velvollisuus kuulla paliskuntia myös useissa kaivosalan toimijoi-

hin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi lupiin voi tulla velvoitteita olla yhteydessä paliskuntaan. Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallituksen tehtävä on yhteen sovittaa maankäyttöä valtion mailla niin, että luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin edellytykset turvataan. Maanomistajansuostumuksia malminetsintään ei ole annettu Saamelaisten kotiseutualueelle lainkaan. Toisaalta lupamenettelyissä Metsähallitus ei ota kantaa saamelaiskulttuuriin kohdistuviin vaikutuksiin. Metsähallitus Metsätalous Oy ylläpitää Lapissa laajaa ja varsin kattavaa metsäautotieverkostoa, joka on malminetsintätyössä vapaasti ja ilmaiseksi käytössä. Verkostoon sisältyy 13 500 km omia teitä ja 5 500 km osakkuusteitä. Kattava tieverkosto mahdollistaa osaltaan nykyisen laajan malminetsinnän Lapissa. Infrastruktuuri tie- ja rataverkkoineen ja tietoliikenneyhteyksineen onkin metsäja kaivosalan keskeinen yhteinen intressi, jossa synergiahyödyt ovat ilmeiset. Metsähallitus valtion maiden ja vesien haltijana pyrkii edelleen kehittämään joustavaa ja asiantuntevaa yhteistyötä malminetsintä- ja kaivosalan toimijoiden kanssa, jotta eri toimintoja yhteen sovittamalla löydetään eri tilanteisiin parhaat mahdolliset ratkaisut ja kokonaishyöty. Kirsi-Marja Korhonen, MMT aluejohtaja, Metsähallitus Metsätalous Oy English version on page 27.


30

SOM P I OM I N I N G | 2017

Häggblom toimittaa kauhat ja osat kaivoskoneisiin Pitkäaikaisella tekemisellä hankittu osaaminen kattaa myös kaikkein suurimpien ja erityisammattitaitoa edellyttävien kauhojen valmistamisen. Jokainen iso Häggblom-kauha on mittatilaustyönäyte, asiakkaan koneen ja käyttökohteen mukaan.

S

uomen suurimmat kauhat ovat Kevitsan kaivoksella. kauhat on toimittanut Häggblom. Jukka Karhula Häggblom-yhtiöstä kertoo, että Kevitsan kaivos käynnistyi hieman sen jälkeen, kun Häggblom oli saanut valmiiksi merkittävän kehitysprojektin isojen kauhojen suunnitteluun ja valmistukseen liittyen. “Tämän kehitysprojektin myötä Häggblom kykeni suunnittelemaan ja val-

mistamaan asiakasräätälöidyt kauhat, jonka avulla asiakkaamme onnistui saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä operatiivisessa toiminnassa, mm. huomattavasti pidemmän huoltovälin ansiosta.” Yhtiön suurin suunnittelema ja valmistama kauha on Komatsu PC8000 -koneeseen tarkoitettu kauha. Kokoa kauhalla on 36m³. Jättimäisen kauhan käyttökohteena on erityisen kovan kiven lastaus CAT793 ja 795 -kaivosautoihin. Karhulan mukaa kauhapuolen erityisosaaminen pohjautuu kokonaispalveluun. “Oma tuotekehityksemme varmistaa huippuluokan osaamisemme niin materiaalien kuin teknisten yksityiskohtien osalta. Oma valmistus takaa laadun sekä antaa mahdollisuuden erikoisratkaisuihin. Huoltopalvelumme kunnostaa kauhat, toimittaa kauhojen kulutusosat ajallaan sekä tarvittaessa huolehtii vaikkapa kauhan vaihdosta koneeseen”, Karhula esittelee. Kuokkakauhat (5–25

Ab A. Häggblom Oy zzLiikevaihto oli 22,9 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Nousua 3,9 prosenttia.

zzTyöllistää 93 henkilöä. zzTilikauden tulos (2016) 588.000 euroa. zzJohtava telaketjusovellusten ja erikokoisten kauho-

jen suunnittelija ja valmistaja sekä niihin liittyvien palveluiden asiantuntija Pohjois-Euroopassa. zzMaansiirtokaluston vara- ja kulutusosat Suomessa ja Ruotsissa. zzMarkkinajohtaja Suomessa ja Ruotsissa. zzHäggblom-yhtiöt siirtyivät kesäkuussa 2016 toimivan johdon sekä kahden pohjalaisen sijoitusyhtiön, Oy Wedeco Ab:n ja pedersöreläisen Myro Equity Ab:n, omistukseen. Aikaisempi pääomistaja Profita Managementin hallinnoima Profita Fund III Ky -rahasto on yhdessä muiden omistajien kanssa myynyt koko omistuksensa Häggblom-yhtiöissä.

Häggblom toimitaa suuria kauhoja kaivosteollisuuden tarpeisiin. m³), pistokauhat (10–42 m³) ja pyöräkuormaajan kauhat (5–20 m³) vaativat paljon tuotteen suunnittelulta ja mitoitukselta sekä edellyttävät puomigeometrian vahvaa hallintaa. Häggblom markkinoi kauhan pitkää käyttöikää vankalla rakenteella, tehokkaalla suojauksella, luotettavilla kulutusosilla sekä asiantuntevalla huoltopalvelulla.

Kauhojen parina ovat lavat. Häggblom on kauhojen lisäksi kehittänyt ja valmistanut erittäin vaativia kaivosauton lavoja. “Lava on ikään kuin työpari lastaavan koneen kauhalle. Tällöin voimme optimoida molempien tuotteiden ominaisuudet siten että kaivosyhtiön kuljetus-

kaluston hyötykuorma on mahdollisimman suuri. Tämä taas mahdollistaa alhaisimmat operatiiviset kokonaiskustannukset asiakkaallemme.”

Toimiva johto osakkaana yhtiössä Karhula on ollut osaomistajana reilun vuoden yhtiössä. Karhulan mukaan on erittäin arvokas asia, että yhtiön johto on omistajana konsernissa. “Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen, joka on asiakkaamme parhaaksi. Omistajilla ja henkilökunnalla on vahva tahtotila olla paras ja halutuin kumppani toimialueellamme.” Häggblomin suurimpana yksittäisenä omistajana

on jatkanut yhtiön toimiva johto. Karhulan mukaan on erityisen ilahduttavaa, että yhtiöllä on paikallinen – pohjanmaalainen – omistuspohja. Toteutettu omistusjärjestely ei ole vaikuttanut yrityksen operatiiviseen toimintaan. Häggblom jatkaa strategiansa mukaista kehitystyötä, jonka tavoitteena on olla entistä vahvempi toimija ja asiantuntija omalla toimialallaan. Karhula näkee yhtiön tulevaisuuden valoisana, Häggblom ei pelkää investoida toimintaan, kun investoinnit johtavat entistä parempien tuotteiden valmistamiseen – taloudellisesti ja tehokkaasti.

Kansainvälinen konepajayritys

yrityksestä kansainväliseksi konepajaksi. Yhtiö sai alkunsa Kokkolassa vuonna 1954. Nyt Häggblom toimii pääosin Pohjoismaissa. Ruotsi on yhtiölle kotimarkkina, jossa asiakkaita palvelevat paikalliset myyjät. Kotimaan markkinajohtajuuden siivittämä yhtiö on etabloitunut Ruotsiin. Häggblom Sverige toimii koko valtakunnan kattavasti. Karhula huomauttaa, että asiakkaita on myös etäällä. Häggblom-kauhat ja kaivosauton lavat ovat herättäneet positiivista kiinnostusta myös Etelä-Amerikan sekä Aasian isoilla kaivosalueilla. Häggblom-kauhoihin voi törmätä Afrikan mantereellakin. JUHA VESTERINEN

Yhtiö on kasvanut autotalli-

GTK:n johtama Mining Finland -ohjelma vahvistaa Suomen kaivosteollisuuden brändiä maailmalla

Mining Finland on yksi hallituksen tukemista kasvuohjelmista, jonka tavoitteena on houkutella ulkomaisia investointeja suomalaiseen kaivosteollisuuteen, varhaisen vaiheen malminetsintään, kaivoskehityshankkeisiin ja kaivosteknologian kasvuyrityksiin. Toisaalta ohjelma tukee suomalaisten kaivosteknologia- ja palveluyritysten kansainvälistymistä ja viennin kasvua. Ohjelma käynnistettiin Finpron toteuttamana vuoden 2015 alussa, jolloin ohjelmaan ilmoittautui noin

20 teknologia- ja kaivoskehitysyhtiötä. Ohjelma siirrettiin ministeriön päätöksellä Geologian tutkimuskeskuksen johdettavaksi vuoden 2016 elokuussa. Ohjelmassa on vuoden 2017 loppuun mennessä mukana noin 50 alan yritystä ja organisaatiota, ja se kattaa koko kaivosteollisuuden arvoketjun. Mining Finlandin kohdemaiksi valittiin viennin edistämisen osalta Kanada, Chile, Peru, Etelä-Afrikka ja Australia sekä investointien hankkimiseksi Australia,

Kanada, Iso-Britannia ja Kiina. Keskeiset aktiviteetit ovat olleet alan messu- ja kongressitapahtumat sekä yritysdelegaatiomatkat kohdemaissa tavoitteena kontaktien luominen asiakkaisiin ja potentiaalisiin paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Vuoden 2017 aikana ohjelman puitteissa on osallistuttu seuraaviin kansainvälisiin tapahtumiin: Future Mines and Minerals, Tukholma; yritysdelegaatiomatka Iraniin; Mining Inda-

ba, Cape Town; PDAC 2017, Toronto; Exponor 2017, Antofagasta; Mines and Technology, Helsinki; yritysdelegaatiomatka Mosambikiin ja Sambiaan; Perumin 2017, Arequipa sekä Mines & Money/Technology, Lontoo. Ohjelman tavoitteena on ollut lisätä yhteistyötä myös Pohjoismaiden toimijoiden kesken kaivosteollisuuteen liittyvien investointien saamiseksi Pohjoismaihin. Mining Finland onkin ollut toteuttamassa perinteistä Nordic Mining Day -tapah-

tumaa PDAC-kongressin yhteydessä Torontossa ja sopinut kansainvälisen sijoittajaseminaarin järjestämisestä Helsingissä huhtikuussa 2018. Kotimaassa on puolestaan järjestetty koulutus- ja verkostoitumistapahtumia, joiden tavoitteena on ollut parantaa jäsenyritysten kaivosteollisuuden asiakasymmärrystä ja kuvata rahoitusmahdollisuuksia. Verkostoitumistilaisuuksilla on pyritty myös edistämään yritysten välistä yhteistyötä ja saamaan aikaan laajem-

pia tarjontakokonaisuuksia. Mining Finland -ohjelma on myös panostanut tiedottamiseen Suomen kaivosinvestointimahdollisuuksista, malminetsintäpotentiaalista sekä Suomen kaivosteknologiatarjonnasta. Lisätietoa jäsenyydestä ja ohjelman toiminnasta: ohjelmajohtaja Harry Sandström, +358 400 709 899, harry.sandstrom@gtk. fi, www.miningfinland.com, Twitter: @miningfinland, LinkedIn: MiningFinland.


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

31

Häggblom supplies buckets and parts for mining machinery The expertise gained through long-term production is put to good use in making large and specialised mining buckets. Each big Häggblom bucket is tailor-made specifically for the customer’s machine and application.

F

inland’s largest buckets are provided by Häggblom and used in the Kevitsa mine. Jukka Karhula from Häggblom explains that the Kevitsa mine started shortly after Häggblom had completed a major development project in connection with the design and manufacture of large buckets. “With this development project, Häggblom was able to design and manufacture custom-made buckets that helped our customers succeed in achieving significant cost savings in operational performance, for example through considerably longer

service intervals.” The largest bucket designed and manufactured by the company is for the Komatsu PC8000. The total volume of the bucket is 36m³. The purpose of the gigantic bucket is to load a particularly hard rock into the CAT793 and 795 mining vehicles. According to Karhula, the bucket’s speciality is based on the overall service. “Our product development ensures our top-notch expertise, both in terms of materials and technical details, with our manufacturing guaranteeing quality and offering special solutions. Our service repairs buckets, supplies parts which are worn, and – if necessary – takes care of bucket replacement.“ Back hoes (5–25 m³), face shovels (10–42 m³) and wheel loader buckets (5–20 m³) require careful design and dimensioning, as well as an in-depth knowledge of boom geometry. Häggblom markets bucket with a robust design, ensuring a long life due to effective protection, reliable

and replaceable wear parts and expert servicing. Dumper beds are partners for buckets. In addition to buckets, Häggblom has developed and manufactured highly durable dumper beds for mining trucks. “The mining truck dumper bed is like a partner to the bucket of a loader, we can optimize the properties of both products so that the payload of the mining company’s transport equipment is as great as possible, while allowing the lowest total operational cost to our customer.”

Functional management as a shareholder in the company Karhula has been a co-owner of the company for about a year. According to Karhula, it is extremely beneficial that the company’s management is also its owner. “This enables long-term development that’s best for our customers. Owners and staff have a strong desire to be the best and most de-

sirable partner in our business area.” The largest single owner of Häggblom has continued the company’s active management. According to Karhula, it is particularly gratifying that the company has a local ownership base. The ownership structure has not affected the company’s operational activities. Häggblom will continue to develop its strategy – aiming to be a stronger player and expert in its own field of business. Karhula sees the future of the company as bright, Häggblom is not afraid to invest, when investment leads to better products – economically and efficiently.

International engineering company The company has grown from a garage in Kokkola – where it was founded in 1954 – into an international engineering workshop. Today, Häggblom works mainly in the Nordic countries. Since becoming

Ab A. Häggblom Oy • Turnover was EUR 22.9 million in 2016. The increase was 3.9 percent. • Employing 93 people. • Profit for the financial year (2016) EUR 588,000. • The leading designer and manufacturer of telescopic applications and specialised buckets, as well as an expert in related services in Northern Europe. • Backhoe and spare parts for landfill in Finland and Sweden. • Market leader in Finland and Sweden. • Häggblom managmen took ownership of the company in June 2016, and of two Nordic investment companies, Oy Wedeco Ab and Pedersen-based Myro Equity Ab. Profita Fund III Ky Fund, which was previously owned by the main shareholder, Profita Management, together with other owners, sold all of its holdings in Häggblom companies.

the market leader in Finland, Häggblom has also established operations in Sweden, which offers a solid foundation for future growth. Häggblom Sverige works throughout the country comprehensively. Karhula points out that customers are also further away. Häggblom buckets and dump bodies have also attracted positive interest

from the large mining areas of South America and Asia. Häggblom buckets could have a big impact on the African continent.

JUHA VESTERINEN Translated by Sally Ulich

The GTK-managed Mining Finland programme strengthens the Finnish mining industry’s brand abroad Mining Finland is one of the government-supported growth programmes, which aims to attract foreign capital to the Finnish mining industry, early stage exploration projects, mine development projects and Finnish mining technology companies. Moreover the programme supports the export growth of Finnish companies supplying products and services to the global mining industry. The programme was established in 2015 and was first managed by Finpro. In the beginning, about 20 tech-

nology and mining companies found the programme interesting and became members. In August 2016, administration was transferred to the Geological Survey of Finland, and as of the end of 2017, there are about 50 member companies or organizations covering the whole value chain of the mining industry. The target countries chosen for Mining Finland were, from the export point of view, Canada, Chile, South Africa and Australia, and from the investment point of view, Australia, Canada,

Great Britain and China. The main activities have been both mining technology-related trade shows and congress events, in addition to delegation trips to target countries, aiming to create contacts with customers and potential local partners. During 2017, the programme has participated in following international events: Mines and Minerals, Stockholm; a delegation trip to Iran; Mining Indaba, Cape Town; PDAC 2017, Toronto; Exponor

2017, Antofagasta; Mines and Technology, Helsinki; a delegation trip to Mozambique and Zambia; Perumín 2017, Arequipa and Mines & Money/Technology, London. The objective of the programme has also been to increase co-operation with Nordic partners in order to attract more investments in Nordic countries. Mining Finland has been organizing the traditional Nordic Mining Day event linked to the PDAC congress in Toronto, and has agreed to organize an international investor

seminar in Helsinki in April 2018. In Finland, the programme has concentrated on training and networking events to improve the member companies’ understanding of the needs and expectations of the mining industry. Another target has been the introduction of financing possibilities. Networking events have had a positive impact on the co-operation of member companies, leading to a wider coordination of offers. In addition, Mining Finland has been active in informing investors

of Finnish mining investment possibilities, exploration potential and Finnish mining technology supply. For more information about membership and programme activities: Programme Director Harry Sandström, +358 400 709 899, harry.sandstrom@gtk. fi, www.miningfinland.com, Twitter: @miningfinland, LinkedIn: MiningFinland.


32

SOM P I OM I N I N G | 2017

Heading global with intelligent mining technology

T

he positive impact of mines on employment and innovation activities is very visible in all sectors that are developing with the mining industry in Finland. This is also the case in Kainuu, Eastern Finland, where the intensification of the mining industry in the late 2000s with Talvivaara was a stroke of luck for a large group of enterprises in the region, as these companies earlier received income from the paper industry that was being run down at the same time. A few of these innovative Kainuu SMEs, namely Infrasuunnittelu Oy, Meoline Oy, Aquaminerals Finland Oy, and Vumos Oy, are now taking their first steps towards international mining markets with their intelligent mining technology solutions with the help of the Mining Finland programme.

Intelligence and safety to mining sites Infrasuunnittelu Oy is an enterprise providing planning, measurement, modelling and monitoring services for the mines. Virtugo, virtual occupational safety application of Infrasuunnittelu, was created using a compilation of occupational safety observations made by Infrasuunnittelu staff working at the company’s various worksites. Virtugo is a game-like application that can be utilised in workplace occupational safety induction. - The Virtugo application is based on statutory occupational safety obligations at the worksite, and on genuine safety sites the client has introduced to the working environment, explains Antti Haataja from Infrasuunnittelu Oy. The application has an induction and examination section. First, the employee examines the worksite and its safety policies, after which the safety examination can be commenced, i.e. observation of safety deficiencies. – Virtugo is not just technology, but real occupational safety, Haataja underlines. Simulations customised for the operating environment can also be linked to Virtugo. When introducing into the mining environment, suitable virtual application sites include, e.g. chemical spills, shaft fires, or changes in traffic arrangements. Simulation can also provide extra value for traffic control, which includes simulation of e.g. signs and excavation guards, explains Haataja. The model is also suitable for detail-level technical work induction and the running in of new devices or practices. Virtugo’s benefit approach is the speeding up of safety induction, language-free, cost-efficiency through the personnel resources freed from training, and most importantly: standardisation of quality. Virtugo assists with the unification of the company’s internal safety culture and at

Vumos Big Bags” best, operates as the company’s interactive safety tool. - Infrasuunnittelu is seeking a mining partner who would be willing to offer their working environment as a pilot for the “Mining Virtugo”, Haataja adds. The mining partner committing to this development work will be able to introduce a new safety culture, not merely in its own working environment, but also for the entire industry. The company is currently becoming a member of the Mining Finland programme for identifying international mine demo sites and making useful partnerships alongside strong Finnish operators.

Risk management of industrial water using advance warnings Meoline Oy is a measurement technology company who has introduced the first real-time measurement device solution for the monitoring of heavy metal concentrations in industrial wastewater in difficult environmental conditions. The device is particularly designed to measure low concentrations of harmful metals. The innovation is suitable for optimisation of water cleansing processes and for the prevention of environmental catastrophes. The operation of the measurement device is based on an electrochemical method. - One of the most significant properties of the device is the Early Warning system, i.e. 24/7, real-time online monitoring. When the concentrations at the measurement site rise, the user will be sent an

AUTOMATED PRECISION SAW FOR BORE HOLE SAMPLES

www.nttcoresaw.com

+358 41 433 6767 samuli.taponen@nttcoresaw.com 125mmx90mm_NTT_Advert0817v3.indd 1

+358 13 681 7125 mika.kahkonen@ntt.fi 06/09/2017 20:56:28

automatic alert. In this way, potential environmental problems can be prevented using rightly-timed corrective measures, tells Meoline Oy’s CEO Jarkko Räty. The typical users of the Meoline MEO+ instrument are the mining and metal industry sectors or local state-owned utility companies. Thanks to its compact size, the instrument can be placed in a suitable location that takes into consideration the challenges of the working environment. The device is easy to use and the long servicing intervals keep equipment maintenance costs competitive. Furthermore, solar power and wireless data transfer make using the device possible almost irrespective of site or location. Some of the first Meoline monitors went to Chile in 2016. Two monitoring stations measure real-time copper concentrations close to large mining areas where natural water is used for watering agricultural areas. Constant monitoring has not only brought cost-efficiency to the site, but has also improved safety.

Natural products for cleansing water Continuing the water theme, Aquaminerals Finland Oy is a start-up enterprise that provides water cleansing solutions for industry. The company provides a new and cost-effective solution for the removal of leached metals and nitrogen from industrial process and waste water. The patented products of Aquaminerals are based on activated natural minerals that bind water impurities with themselves, while simultaneously neutralising the water to be processed. Settling minerals are used for effectively removing humus. Water treatment minerals remove from process and natural water e.g. phosphate, arsenic, chrome, uranium, nickel, copper, lead, zinc, magnesium and cadmium. Products made from natural minerals are delivered to the client as finely grained powder. In addition to the adsorbent preparations, the company also supplies the dosage equipment suitable for the site. Product and mineral dosage is always customised for each water matrix and site in question. The effectiveness of Aquaminerals adsorbent products has been verified in the laboratory, using field tests and to production scale at various sites.

Efficiency, traceability and savings in material handling Vumos Oy is a multifunctioning enterprise that provides material handling,

packaging and plant services for industry. Vumos Oy’s Big Bag™ is a mobile solution for material management and logistics. The bagging solution has been particularly designed for the challenging, dust-forming or adhesive materials of the mining industry, such as nickel, zinc, copper, pyrite and cobalt concentrates. The solution is also suitable for hazardous waste materials. The seal on the bag keeps the product clean and dry during haulage, without the risk of oxidation or dust formation. This is assured by the interior detachable lining of the bag. Commencement of the bagging process is nimble and effective. The material can be bagged on the same day as the bagging equipment arrives at the site. - 300 tons of material can be run through our mobile bagging equipment during an eight-hour shift. This is on average two to four times quicker material handling compared to other bagging solutions, Terje Uurtomies from Vumos Oy reveals. Bagging is just as good a solution for the management of continuous material flows as it is for project-type recovery of smaller side streams, separated from regular production. The quantity of bagged material remains uniform. The product and its quality is also easily traced – in the name of quality assurance, a sample is taken from each bag and each bag has details of the origin, time, place and weight of the product. - Thanks to our patented product, we are the market leader in mobile bagging services. Our bagging system is quick and effective method, bringing cost savings and extra value to the product, and can also be used for bagging materials that are awkward to bag, tells Uurtomies. Bagging increases the value of the material and offers more alternatives for material haulage and storage for loose goods. Bagged material is easier to sell on in suitable batches at times when the price of the raw material is high. By using the bagging system, there is also no need for volume storage facilities for loose product quantities, which becomes evident with the company’s lowered storage costs. The companies mentioned in the article are taking part at the Fennoscandian Exploration and Mining Conference, and will be found on the stands of Sotkamo Silver (booth A1) and MEN (booth A5).

Hanna Repo, Kainuun Etu Oy Project for the Activation of Kainuu’s Mining Industry Network (2015–2017, Regional Council of Kainuu, ERDF)


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

33

FinnMateria 2016 -seminaarin osallistujat vasemmalta lukien: kansliapäällikkö Hannele Pokka (Kestävän kaivostoiminnan verkosto), puheenjohtaja Risto Sulkava (Suomen luonnonsuojeluliitto), kansanedustaja Lauri Ihalainen (SDP), Kaivosteollisuus ry:n pj. Teija Kankaanpää (Yara Suomi Oy), toimitusjohtaja Timo Lappi (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry).

FinnMateria 2018 ensi vuonna Jyväskylässä

Ensi vuonna on tulossa FinnMateria 2018 -erikoismessut. Kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen erikoismessu tarjoaa jälleen uusinta tietoa, tekniikkaa ja innovaatioita. Kaivosalallekin tärkeä verkostoitumistapahtuma järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 21.–22.11.2018. Hyvin onnistuneilla kaksipäiväisillä FinnMateria-messuilla oli vuonna 2016 lähes 3000 kävijää. Ensi vuonna järjestettävä erikoismessu on seitsemännen kerran.

Seminaarissa käsiteltiin ristiriitoja FinnMaterian kiivaimmat keskustelut käy-

tiin seminaarissa ”Onko kaivos uhka vai mahdollisuus?” Seminaarissa nostettiin esiin sekä konsensusta että teräviä näkökantoja. Kaivostoiminnan vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja muihin elinkeinoihin pohtivat kansanedustaja Lauri Ihalainen (SDP), Kaivosteollisuus ry:n pj. Teija Kankaanpää (Yara Suomi Oy), toimitusjohtaja Timo Lappi (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry), puheenjohtaja Risto Sulkava (Suomen luonnonsuojeluliitto) sekä kansliapäällikkö Hannele Pokka (Kestävän kaivostoiminnan verkosto). Kansanedustaja Lauri Ihalainen (SDP) korosti, että vastuullisen kaivostoiminnan verkosto on laaja ja eri tahoja yhdistävä toimintakonsepti. Ihalainen tunnusti, että kaivannaisteollisuuden ja matkailuteolli-

suuden välillä on olemassa jännitteitä. “Uskottava, kestävä kaivostoiminta on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Joillakin paikkakunnilla ja alueilla voi olla vaikeasti yhteen sovitettavia asioita”, Ihalainen totesi. Hannele Pokka huomautti, että kestävän kaivostoiminnan verkosto ei ole yksittäisten konfliktien ratkaisija. Kunnilla on suuri rooli konfliktien ratkaisemisessa, koska kunnat ovat kaavoituksessa keskeisessä päättävässä roolissa. “Tässä kaavoitusvaiheessa kaivoshanke voidaan pysäyttää tai päästää se eteenpäin”, Pokka muistutti. Timo Lappi totesi, että Kuusamossa kunta määritteli kaavassa matkailulle tärkeät alueet. Kuusamossa käytiin rajankäyntiä sen suhteen, missä kaivostoimintaa voi-

daan harjoittaa. Lappi totesi, että kaavoitusprosessi on myös hyvä malli ratkaista intressiristiriitoja. Kun kaavoitusta edeltää riittävän kattava selvitys- ja keskustelutyö eri osapuolten keskuudessa, tulos on hyvä. Teija Kankaanpää puolusti kaivannaisteollisuutta ja totesi, että kierrätyksellä ei saada riittävästi mineraaleja talteen maailman tarpeiden tyydyttämiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kritisoi voimakkaasti Suomen lainsäädäntöä. “Ongelmien lähtökohtana on kaivoslaki, joka lähtee siitä että löytäjä saa pitää”, Risto Sulkava tiivisti luonnonsuojeluväen tuntoja. JUHA VESTERINEN

Strong professional since 1990. • STEVEDORING • LARGE VOLUME LOADING • UNLOADING

WE OFFER STEVEDOR LARGE VOLUME LOAD AND UNLOADING SERVIC

Strong professional since 1990.

FinnMateria 2016 -messuilla ohikulkijoiden mielenkiintoa herättivät kullanväriset harkot.

Strong professional since 1990.

www.liftl

www.liftlink.fi


34

SOM P I OM I N I N G | 2017

Elinkeinoministeri Lintilä Kittilässä:

Matkailu Suomen nopeiten kasvava toimiala

E

linkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vieraili Kittilässä perjantaina 22.9.2017. Ministerille esiteltiin Kittilän keskeisiä lukuja ja elinkeinoja. Tilaisuuteen osallistui kuntapäättäjiä ja Levin Matkailun edustusta. Aikaisemmin samana päivänä Lintilä kävi myös tutustumassa Kittilän kaivokseen. Kittilän kunnantalolla pidetyssä tilaisuudessa vt. kunnanjohtaja Timo Kurula esitteli ministerille Kittilää kahden elinkeinollisesti vahvan tukijalan, kaivostoiminnan ja matkailun lisäksi monipuolisena kuntana. Kunnassa on vahva kulttuurin, muun muassa kuvataiteen ja musiikin perinne. Kittilä rankattiin Suomen kuudenneksi vetovoimaisimmaksi kunnaksi vuonna 2016, ja tavoitteena on olla houkutteleva kunta jatkossakin. ”Olemme vetovoimaisia ja täällä viihdytään; kun palvelut on kunnossa, niin myös yritykset ja työntekijät löytävät tällaiselle paikkakunnalle”, Timo Kurula totesi. Elinkeinoministerille esiteltiin elinkeinoelämän rakennetta Kittilässä. Alueella on yli 700 yritystä ja alueen yritysten liikevaihto on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kittilän suuri

yritystiheys merkitsee taloudelle hyvää selkärankaa ja merkittävää työllistävää vaikutusta. Kittilän työpaikkaomavaraisuus onkin Suomen huippua. Myös uusia toimialoja Lapissa kehitetään, yhtenä esimerkkinä elintarvikeala. Alueen ravintoloissa toivottaisiin nähtävän enemmän paikallisia raaka-aineita, ja siksi alan haasteet, toimitusvarmuus ja logistiikka, tarvitsevat kehittämistä. Myös elintarvikelain uudistukset ovat tervetulleita. Uuden hankintalain voimaantulon myötä kunnassa tehdään kokonaisvaltaista työtä hankintatoimen uudistamiseksi ja hankintaosaamisen lisäämiseksi niin julkisille hankkijoille kuin niille tarjoaville yrityksille. Vt. kunnanjohtaja ja luottamushenkilöt nostivat esiin myös alueen kehittämiskohteita. Esimerkiksi runsaan sorateiden määrän vuoksi alueen infrastruktuurin kanssa on vielä tekemistä. Tielinjauksilla ja teiden kunnolla samoin kuin jäämeren radalla olisi valtava merkitys alueen toimialoille. Siitä hyötyisivät muun muassa teollisuuspalvelut, jotka ovat alueella kehittyneet viime vuosina. Ministeri Lintilä sai myös ajankohtaiskatsauksen Levin Matkailusta. Suomen vetovoima mat-

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tutustui matkallaan Kittilän kaivokseen. kailukohteena kasvaa, ja Levi on Suomen sisällä vetävä kohde. Suomen matkailussa on alkamassa uusi aika, verrokkina voidaan katsoa Islannin kehittymistä matkailumaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Levi on palveluineen ja majoituskapasiteetiltaan koko maailmassa ainutlaatuinen kohde napapiirin yläpuolella, ja jo nyt sesonkiaikoina Leville olisi tulijoita enemmän kuin voidaan

majoittaa. ”Matkailun merkitys vientituloon on suuri; voidaankin kysyä, olisiko matkailu Suomen ”uusi Nokia”, puntaroi Levin Matkailun toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi. ”Elämme suurkaupunkilaisen mielestä luksuksen keskellä, sillä täällä näkyy tähdet ja saa hengittää raikasta ilmaa. Kylmyys, pimeys ja arktisuus miellettiin ennen matkailussa poistyöntäviksi

ominaisuuksiksi, mutta nyt ovat uusi ’hot’”, Kukkohovi kuvaili. Tulevaisuuden suuntauksiksi Kukkohovi mainitsee uudet asiakasryhmät Aasiasta, Keski-Euroopan asiakaskunnan lisäämisen ja matkailijoiden liikkuvuuden parantamisen pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Myös Levin asiakastyytyväisyyttä halutaan kehittää, samoin kesämatkailun saavutettavuutta. Tulevaisuudes-

LAMI DOORS – When the impossible is demanded from a door.

kaivosteollisuuden sekä yhdyskuntatekniikan muoviputkijärjestelmissä Palvelumme: • erilaiset putkistoasennukset • PE-kalvoasennukset

• muovihitsaaminen nykyaikaisella kalustolla • alan konsultointi ja suunnittelu

• osavalmistus • kokonaisratkaisut qwertyuiopåäsdfghjklöäzxcvbnm,. QWERTYUIOPÅÂSDFGHJKLÖÄ* ZXCVBNM;:_!"#�%&/()=?

Water & Moisture Proof • Chemical Resistance – Hygienic Corrosion Free • Long Life Expectancy • Light Weight and Safe Fire Safety • Easy Installation with Choice of Frame Systems

qwertyuiopåäsdfghjklöäzxcvbnm,. QWERTYUIOPÅÂSDFGHJKLÖÄ* ZXCVBNM;:_!"#�%&/()=?

Juha Pälvimaa

Veli-Matti Ojanen

) +358 (0)40 168 2500

) +358 (0)40 168 1500

työpäällikkö, yrittäjä

LAMI GRP doors are specially designed for internal premises that reguires hygiene, water and moisture resistance and durability. LAMI doors are manufactured using a pressure moulding process. This process produces a door leaf that is completely seamless and has no joints or lippings. LAMI door selection includes LAMI Fire, Acoustic and X-Ray Doors as well as Standard Action and Double Action Doors.

työpäällikkö, yrittäjä

* juha.palvimaa@heapson.fi

* velimatti.ojanen@heapson.fi

Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

GRP - DOORS

www.heapson.fi

LAMI DOORS – Over 50 Years of High-end Hygienic GRP Doors www.lamidoors.com

Käyntiosoite: Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND


SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 7

Karapellontie 8, 02610 Espoo +358 (0)9 350 7060 kaitos@kaitos.fi

sa Levi haluaa olla arktisen alueen suosituin kohde Euroopassa ja tarjota ylivoimaisen digitaalisen asiakaskokemuksen. Ministeri Lintilä totesi Kittilän olevan mielenkiintoinen kohde juuri hänelle, sillä ministerin salkkuun kuuluvat niin matkailu kuin kaivostoimintakin. Ministeri muistutti, että matkailu on tällä hetkellä Suomen nopeimmin kasvava toimiala, ja Aasian matkailijoiden määrä tulee edelleen kasvamaan. Lisäksi Lintilä kertoi, että yhteinen Pohjoismaiden matkailustrategia on suunnitteilla, etenkin tukemaan Aasian matkailua Pohjoismaissa. Lintilä avasi myös aktiiviteettien merkitystä lomakohteen tarjonnassa; niillä voi parhaillaan moninkertaistaa matkailijan alueelle jättämän tulon. ”Aktiviteetit tarkoittavat esimerkiksi ohjattuja luontopalveluita – metsä voi olla ulkomaiselle matkailijalle kiinnostava kohde, mutta sinne ei uskalleta ilman opasta”, Lintilä kuvaili.

Kärsämäentie 5, 20300 TURKU +358 (0)2 2483 303 taretek@taretek.fi

kaitos.fi

taretek.fi

SompioMining Kaivostoiminnan erikoislehti - Special Mining Edition

Cheaf editor / Päätoimittaja

Jari Haavisto

Publisher / Kustantaja

Lapin Lehtikustannus Oy

ISSN 1237-4040

www.sompio.fi

2017

Journalist / Toimittaja

toimitus@sompio.fi + 358 (0) 50 5599 815 Advertisements / Ilmoitukset ilmoitukset@sompio.fi + 358 (0) 50 5599 818

Turvallista, tuottavaa ja taitavaa maarakentamista.

KESKEISINTÄ TOIMINTAAMME: Kaivostoiminta Liikenneväylät Teollisuusrakentaminen Satamat ja padot U N D E RG RO U N D R I G S | S U R FAC E R I G S

YLI 50 VUOTTA MAARAKENTAMISTA HARTIKAINEN.COM

A R C T I C D R I L L I N G C O M PA N Y LT D.

Teollisuustie 26B, 96320 Rovaniemi, Finland,Tel. +358 40 511 2289

www.adcltd.fi

35


36

SOM P I OM I N I N G | 2017

Finland´s leading ore handling port We are the leading ore handling port and the largest bulk port in Finland. Thanks to the appropriate infrastructure, our operations run efficiently, and our focus on customer service ensures that we are easy to do business with. The 13 meter (14 meter in 2020) safe water access channel to the Deep Port gives sufficient draft for all ships, small and large – even Panamax and Cape Size class vessels. Our port can handle more than 500 railway wagons in a 24-hour period, in other words more than six million tonnes of cargo per year. In our job we are aided – as the only port in Finland – by a railway wagon tippler, capable of unloading up to 1,500 tonnes of dark bulk per hour. Containers travel all over the world easily, quickly, flexibly and costefficiently in our weekly scheduled container service. We’re ready whenever you are. Let’s start at 7 a.m. – if not earlier!

Yo m e e u c a n co t us me a at n at t h ou r s t a n d e d F C Co n feren EM2017 13 ce i n Levi .

LEVI

KOLARI KEMIJÄRVI

VARTIUS YLIVIESKA

KOKKOLA Kantasatamantie 50, FI-67900 Kokkola, Finland Tel. +358 6 824 2400 satama@portofkokkola.fi www.portofkokkola.fi EXPERIENCED – EFFICIENT – SAFE CHOICE

IISALMI

NIIRALA

HELSINKI

Sompiomining 2017  
Sompiomining 2017  
Advertisement