Sompiomining 2011

Page 1

Sompio kairaa pintaa syvemmältä

SompioMining Kaivostoiminnan erikoislehti

Porari Vesa Koskenniskan kuvasi Kari Lindholm Kittilän kultakaivoksen Rouravaaran avolouhoksella. Vesan työnantaja on sodankyläläinen Moreenityö Mäcklin Oy.


Kaivosteollisuu voimakasta ka

K

aivosteollisuus jatkaa voimakasta kasvua. Ala tuottaa hyviä uutisia aikana, jolloin taloudessa leijuu monenlaisia uhkakuvia. Suomi tarvitsee kaivosalan virkistäviä kasvutuulahduksia. Jo päätetyt kaivosinvestoinnit ja pitkälle viedyt kaivoshankkeet etenevät. Samoin malminetsintä näyttää jatkuvan vilkkaana. Nämä kaikki luovat pohjaa vahvalle uskolle kaivostoiminnan edelleen kehittymiseen.

Raskaan sarjan betonielementtirakentaja The leading manufacturer of concrete elements in the Cap of the North

www.rajaville.fi

Malminetsintä ja kaivostoiminta ovat erityisen tärkeitä siksi, että ne muodostavat perustan koko kaivosklusterille. Teknologia- ja tutkimusosaaminen, laite- ja konevalmistus sekä kaivostoiminnan palvelusektori ovat laaja kokonaisuus, jolla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Kun vielä lasketaan mukaan kaivostoiminnan vaatimat liikenne- ja energiaratkaisut, voidaan puhua erittäin merkittävästä teollisuudesta. Valtion kaivospolitiikassa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä kehitysaskeleita. Kesällä voimaan tullut uusi kaivoslaki asettaa lainsäädännön kehikon toiminnalle. Uuden kaivoslain säätäminen oli pitkä ja välillä työläskin prosessi. Kaivoslain tavoitteena on

luoda malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle hyvät toimintapuitteet. Toisaalta lailla pyritään vahvistamaan kansalaisten, maanomistajien ja muiden asianosaisten perustuslaillisia oikeuksia, samoin kuin kuntien vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Tulevat vuodet näyttävät, miten on onnistuttu. Viime vuonna julkaistiin Suomen mineraalistrategia, joka kartoittaa alan kehitysnäkymiä aina vuoteen 2050 saakka sekä sisältää ehdotuksia kehittämistoimenpiteistä. Mineraalistrategia painottaa alan tietämyksen parantamisen sekä koko tuotantoketjun käsittävän klusterityöskentelyn tärkeyttä. Parempaa tietämystä tarvitaan niin kotimaisten kuin kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Teknologiat ja laitteet, jotka on kehitetty ja koekäytetty täällä arktisissa olosuhteissa, ovat käypää kauppatavaraa ympäri maailmaa. ”Green mining”-konseptit eli kaivannaistoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen, materiaaleja ja energiaa säästävät tuotantomenetelmät, materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö ovat avainsanoja kaikkialla maailmassa. Mineraalistrategiassa kiinnitetään huomiota myös koko kaivannaisalaa

The mining indust Hyvinvointia Lappiin sähköä ihmisille ja yrityksille www.rovakaira.fi

T

he mining industry’s intense growth continues. Despite the number of threats looming over the economy, this sector is still able to generate good news. Finland needs the refreshing winds of growth brought by the mining industry. Progress is being made in mine investments already determined and mining projects under way. Lively ore prospecting also seems to be continuing. All of these form a basis for firm confidence in the further development of mining activity. Ore prospecting and mining activity are particularly important because they form the basis of the entire mining cluster. Technological and research expertise, manufacture of equipment and machines, and the servi-

ce sector for mining operations form an extensive entity with substantial growth potential. In addition, including the transport and energy solutions required by mining activity, the industry can be regarded as extremely important. State mining policy has taken major steps forward in recent years. The new Mining Act, which entered into force this summer, provides the legislative framework for activity in this sector. Enactment of the new Mining Act was a time-consuming, at times arduous process. The objective of the Act is to provide sound operating conditions for ore prospecting and mining activity. On the other hand, it also aims to reinforce the constitutional rights of citizens, landowners and other parties concerned, as well as local authorities’


us jatkaa asvua koskeviin hallinnollisiin ongelmiin. Tällaisia ovat mm. kaavoituskysymykset sekä hitaat ja monimutkaiset lupamenettelyt. Useita mineraalistrategian suosituksista on käynnistetty. Viimeisimpänä voidaan mainita Tekesin hiljattain aloittama Green Mining tutkimusohjelma. Mineraalistrategian toimeenpano saa tukea myös Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on seurata strategian toimeenpanon etenemistä ja tehdä tarvittavia kehittämisehdotuksia. Myös kaivannaissektorilla toimimme osana Euroopan Unionia. Raaka-aineiden saatavuus ja muut strategiset kysymykset ovat nousseet tärkeään asemaan eurooppalaisessa keskustelussa. Suomi on mukana keskeisesti rakentamassa yhteistä raakaainepolitiikkaa. Suomen mineraalistrategia, maamme kaivosalan osaaminen sekä Geologian tutkimuskeskus ovat erinomaisia tukipylväitä tässä työssä. Uskon, että EU:n raaka-ainepolitiikka etenee Suomen toivomaan suuntaan ja haluamme olla tässä kehityksessä mukana. Nyt jo kahdeksannen kerran järjestettävä

FEM on vakiinnuttanut asemansa Pohjoismaiden suurimpana kaivosalan tapahtumana. Kittilän Levi on tuonut järjestelyihin uusia tuulia ja tapahtuma on kansainvälisesti merkittävä. FEM omalta osaltaan korostaa

yleistä kaivosalan merkitystä ja vahvistaa uskoa alan tulevaisuuteen. Onnittelen järjestäjiä ja toivotan kaikille mieleenpainuvia päiviä malminetsinnän ja kaivostoiminnan parissa.

JYRI HÄKÄMIES Elinkeinoministeri

try’s intense growth continues possibilities of influencing decision-making. The degree of success in this remains to be seen in the years to come. Last year saw the publication of Finland’s Minerals Strategy, which charts the industry’s development prospects up to 2050 and contains proposals for development measures. The Minerals Strategy emphasises the importance of enhancing the level of knowledge in the sector, and the key role of cluster-based work throughout the production chain. Greater knowledge is required to secure both domestic and international business opportunities. Technologies and equipment developed, tried and tested here in arctic conditions can be sold around the world. Green mining concepts, involving reduction of the extractive industry’s en-

vironmental impacts, production methods which save on materials and energy, as well as recycling and recovery of materials, are key themes around the world. The Minerals Strategy also draws attention to administrative problems affecting the entire extractive industry, such as land use planning issues and slow, complex permit procedures. Work has begun on many of the recommendations listed in the Minerals Strategy. The most recent is the Green Mining research programme, lately launched by the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Implementation of the Minerals Strategy is also supported by the Government Programme of Prime Minister Jyrki Katainen’s Cabinet. The Ministry of Employment and the Economy is in charge of monitoring the

progress of strategy implementation and making the necessary proposals for development. As elsewhere, in the extractive sector we operate as part of the European Union. Various strategic issues, including the availability of raw materials, have emerged as key topics in Europe-wide discussion. Finland plays a key role in constructing a common raw materials policy. Finland’s Minerals Strategy, our nation’s expertise in the mining industry, and the Geological Survey of Finland are excellent cornerstones for this work. I am confident that the European Union’s raw material policy will progress in the direction Finland would like to see, and we intend to contribute to this development.

Arranged for the eighth time now, FEM has established itself as the largest mining industry event in the Nordic countries. Levi in Kittilä, Lapland, has brought fresh winds to the arrangements for this internationally noteworthy event. FEM contributes to raising the general significance of the mining sector, while strengthening confidence in the industry’s future. I extend my congratulations to the organisers, wishing everyone memorable days in the world of ore prospecting and mining activity.

JYRI HÄKÄMIES Minister of Economic Affairs

SompioMining

3


Suomen kaivospoliittiset linjaukset koostuvat useista eri kokonaisuuksista

S

uomen kaivospoliittiset linjaukset koostuvat useista eri kokonaisuuksista. Mineraalipolitiikka, tukipolitiikka, omistajapolitiikka sekä lainsäädäntö ovat keskeisimpiä politiikan lohkoja. Lainsäädännöllä luodaan puitteet toiminnan harjoittamiselle. Kaivoslain ohella kaivostoimintaa säätelevät monet muut lait. Lainsäädännön tehtävänä on varmistaa erilaisten, osin ristikkäistenkin yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen. Miksi kaivoslakia oli tarpeeni uudistaa? On muistettava, että vuoden 1965 kaivoslaki valmisteltiin ja säädettiin lähes 50 vuotta sitten, sen ajan olosuhteisiin ja tarpeisiin. Maa oli sodan jäljiltä köyhä, se tarvitsi teol-

listamista, se tarvitsi kotimaisia raaka-aineita. Elimme myös varsin suljetussa, valtionyhtiöiden taloudessa; ulkomaankauppa oli tiukasti säädeltyä eikä ulkomaisten yritysten toimintaa kaivosalalla sallittu. Vanhan kaivoslain tavoitteena olikin yksiselitteisesti malminetsinnän ja kaivostoiminnan edistäminen valtion näkökulmasta.

Moni asia on sen jälkeen muuttunut. Taloutemme ja yhteiskuntamme perustuvat nykyisin valtaosin tietämyksen varaan. Rajoista vapaan kaupankäynnin ansioista raaka-aineomavaraisuus ei ole enää niin merkittävä tekijä kuin viisikymmentä vuotta sitten. EU-jäsenyyden myötä ulkomaisten yritysten toiminta tuli sallituksi, jopa toivotuksi kaivosalalla. Kaivostoiminta - niin Suomessa kuin muualla - on erityisen kansainvälistä toimintaa. Yhteiskunta ja lainsäädäntö ovat myös muutoin muuttuneet. Uusi perustuslaki korostaa kansalaisten ja asianosaisten oikeuksia sekä heidän mahdollisuuksiaan päästä vaikuttamaan päätöksentekoon heidän etujaan koskevissa asioissa. Uudessa kaivoslaissa pyritäänkin vahvistamaan kansalaisten, maanomistajien ja muiden asianosaisten oikeuksia. Samoin pyritään seutukuntien vahvistami-

seen lisäämällä kuntien vaikutusmahdollisuuksia lähinnä alueiden käyttöä koskevilta osin.

Uudessa kaivoslaissa otetaan huomioon myös muussa lainsäädännössä tapahtunut kehitys. Nykyisen kaivoslain säätämisen jälkeen on annettu mm. lähes koko ympäristölainsäädäntö. Samoin perustuslain, hallintolain, hallintolainkäyttölain ja monen muun jo voimassa olevan lain sisältö on tarvittavassa määrin sisällytetty kaivoslakiin. Merkille pantavaa onkin, että vaikka uuden kaivoslain muutokset sinänsä näyttävät suurilta verrattuna aikaisempaan, on kaivoslakiin kirjattu paljon sellaista, josta on jo säädetty ja jota on noudatettu jonkin muun lain perusteella. Esimerkkinä tästä on asianosaisten kuuleminen sekä lausuntojen pyytäminen kunnilta ja ympäristöviranomaisilta kaivosoikeuksia koskevien hakemusten käsittelyn yhteydessä. Tähän käytäntöön siirryttiin Suomessa muutama vuosi sitten perustuslain ja hallintolain säädösten velvoittamana. Kaivosvaihetta koskevaan lupakäsittelyyn ei nykykäytäntöön verrattuna tullut olennaisia muutoksia. Hakemuksissa edellytetään tosin annettavaksi jonkin verran täsmällisempiä tietoja hankkeesta, aiotuista toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Kaivosviranomaiselle on jatkossa aikaisempaa suuremmat valtuudet antaa tarvittaessa lupaan liittyviä määräyksiä, joilla malminetsintää ja kaivos-

toimintaa ohjataan sekä otetaan huomioon muut yhteiskunnalliset intressit. Selkeästi nykyistä täsmällisemmät säädökset säädettiin malminetsinnän ja kaivostoiminnan lopettamistilanteisiin mm. alueiden ennallistamisen ja vakuuksien asettamisen osalta. Maanomistajille maksettavista korvauksista säädetään laissa, kun ne aikaisemmin perustuivat asetukseen. Kaivosalueen käyttöoikeuden lunastuksesta päättää valtioneuvosto. Kaivosviranomaistehtävät siirtyivät muilta osin työ- ja elinkeinoministeriöstä Tukesiin. Uraanin etsintään ja mahdolliseen kaivostoimintaan liittynyt mielenkiinto on nyttemmin hieman vaimentunut. Käyty keskustelu heijastui kuitenkin myös kaivoslakiin siten, että uraanikaivoksen perustamisen edellytyksenä on asianomaisen kunnan puoltava lausunto. Uuden kaivoslain tuoma muutos malminetsintään ja kaivostoimintaan tarkentuu lähivuosina. Selvää on hallinnollisen työmäärän lisääntyminen sekä viranomaisessa että yhtiöillä. Sen sijaan arvioitavaksi jää, onko viime vuosien lakimuutoksilla olennaisia muutoksia Suomessa tapahtuvaan malminetsintään ja kaivostoiminnan edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on pitää tällainen arvio ajan tasalla. PEKKA SUOMELA Kaivosylitarkastaja

Finland’s definition of mining policy consists of several policy definitions

F

inland’s definition of mining policy consists of several policy definitions. Minerals policy, aid policy, ownership policy and legislation are the key policy segments. Legislation creates a framework for operations, and mining activities are regulated under the Mining Act and other legislation. The purpose of legislation is to ensure the achievement of different, even partly contradictory social objectives. Why is it necessary to revise the Mining Act? It should be remembered that the 1965 Mining Act was prepared and passed nearly fifty years ago, to meet the conditions and needs of the time. The war had left the country impoverished, requiring industrialisation and domestic raw materials. We also lived in a rather closed economy comprising stateowned companies; foreign trade was strictly regulated and foreign companies were not allowed to operate in the mining sector. The old Mining Act had the unambiguous aim of promoting ore prospecting and mining activity from a state perspective.

4

Since then, much has changed. Our economy and society are mainly based on knowledge. Due to the absence of trade barriers, selfsufficiency in terms of raw material is not as important as fifty years ago. When Finland entered the EU, foreign companies were not only allowed but even desired in the mining sector. Both in Finland and abroad, mining is a particularly international activity. Society and legislation have undergone other changes. The new Constitution emphasises the rights of citizens and parties concerned, as well as their opportunities to influence decision-making in matters affecting their interests. The new Mining Act aims to solidify the rights of citizens, landowners and other parties concerned. It also sets out to strengthen sub-regions by giving municipalities greater opportunities to influence decision-making, with respect to the use of land areas in particular. The new Mining Act also takes account of other legislative developments. For example, almost all environmental legislation was adopted after the enactment of the current Mining Act. To the necessary extent, the Mining Act includes elements of the Constitu-

SompioMining

tion, the Administrative Procedure Act, the Administrative Judicial Procedure Act and other acts already in force.

Remarkably, although the changes to the new Mining Act seem major compared to the earlier act, much that is contained in the new act has already been provided for and complied with based on other legislation. Such cases include, for example, hearing the parties concerned and requesting comments from municipalities and environmental authorities when handling applications for mining licences. This practice was adopted in Finland a few years ago, as required by the provisions of the Constitution and the Administrative Procedure Act.

activity regarding, for example, restoration of the environment and depositing collateral. Whereas compensation paid to landowners was previously laid down by decree, it is now provided for in the Act. Claiming the right to use a mining area is subject to a Government decision. Other mining authority functions were transferred from the Ministry of Employment and the Economy to Tukes. Interest in the prospecting and possible mining of uranium has cooled of late. However, the Mining Act reflects the discussion on this issue, laying down that the establishment of a uranium mine requires a favourable statement from the municipality concerned.

Compared to current practices, no fundamental changes were introduced to licence handling procedures related to the mining phase. Applications must nevertheless include slightly more detail on the project, the intended operations and their schedule. The mining authority will have greater authorisation to issue orders concerning licences, if necessary. Such orders will steer ore prospecting and mining while taking account of other societal interests.

Changes introduced by the new Mining Act to ore prospecting and mining activity will be specified over the next few years. It is clear that both the authority and companies face increasing amounts of administrative work. However, it remains to be evaluated whether the legislative amendments of recent years will bring about fundamental changes in ore mining and the preconditions for mining operations in Finland. The Ministry of Employment and the Economy is tasked with keeping such evaluations up to date.

More specific regulations than those currently in force were issued with respect to the termination of ore prospecting and mining

Chief Inspector of Mines

PEKKA SUOMELA


Tuleeko Lapin kaivoksista eurooppalaisia siirtotyömaita?

L

apissa kaivosteollisuus on toimiala, jonka merkitys Lapin tulevaisuudelle on erittäin tärkeä. Edellytys toimialan kasvulle on maaperän malmirikkauden ohella Lapin hyvä infrastruktuuri ja hyvät hyvinvointipalvelut. Kaivosteollisuudessakin tärkeä menestymisen edellytys on motivoitunut ja hyvässä asumis- ja työympäristössä viihtyvä henkilöstö. Menestyvän kaivostoiminnan edellytys on myös toiminnan alueellinen hyväksyttävyys. Mutta säilyykö Lapissa toimialan hyvä maine ja alueellinen hyväksyttävyys? Kysymys on hyvin aiheellinen nyt kun perusteilla on useita suuria kaivoksia ja kun jo toiminnassa olevien kaivosten toimintaa aiotaan nopeasti laajentaa. Näyttää siltä,

että useimmat kaivosyhtiöt valmistautuvat ottamaan malmin mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman paljon ja mahdollisimman halvalla. Pyrkimys liiketaloudelliseen voittoon on luonnollinen, mutta muilta osin asioita pitäisi pohtia Lapin ihmisten näkökulmasta. Yrityksen, myös kaivostoiminnan, alueellinen hyväksyttävyys syntyy siitä, että toiminta antaa työtä ja toimeentuloa alueen väestölle pitkäjänteisesti ja yhteisymmärryksessä muiden elinkeinojen kanssa. Nyt tiedossa olevat suunnitelmat eivät välttämättä tue näitä tavoitteita. Julkisuudessa on ollut jo suunnitelmia, jossa malmit louhittaisiin mahdollisimman suurella kapasiteetilla mahdollisimman lyhyessä ajassa ja pääosin jalostettaisiin muualla kuin Lapissa. Pa-

himmassa tapauksessa Lapille on tarjolla 10- 20 vuoden siirtotyömaita, sillä lappilainen paikallinen, nykyinen ja tänne muuttava, työvoima ei riitä suunniteltuun suureen työvoiman kysyntään. Tällainen toiminta ei sitouta alueen väestöä tukemaan kaivostoimintaa, se ei mahdollista tarpeellisten hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja se tulee vaikeuttamaan kaivosyhtiöiden toimintaa. Siksi suosittelen vahvasti, että kaivosyhtiöt ottaisivat toiminnan yhteiskuntavastuun Lapissa vakavasti. Ympäristövaikutusten lisäksi suunnitelmissa on otettava lähtökohdaksi, että riittävä henkilöstö on pääosin lähialueella asuvaa paikallista väestöä eikä tilapäisiä reppumiehiä ympäri

Eurooppaa. Yhtiöiden on myös varauduttava kantamaan paikallisen työllistämisen ja muun osallistumisen kautta oma vastuunsa paikallisten hyvinvointipalvelujen säilyttämisestä. Nämä toiminnan reunaehdot mahdollistavat ja takaavat parhaiten kaivosyhtiöiden toiminnalle välttämättömän paikallisen, pitkäaikaisen tuen. TIMO E. KORVA Ylijohtaja Lapin Aluehallintovirasto

Will the mines in Lapland become working grounds for migrant workers?

I

n Lapland, the mining industry is a sector of extreme importance for the future of Lapland. In addition to providing a richness of ore in its soils, one of the prerequisites for expansion in the industry is Lapland’s good infrastructure and good welfare services. Even in the mining industry, one of the important keys for success is a well motivated staff placed in a good residential and occupational environment. The regional acceptance of activities is also vital for the success of mining operations. But, will the good reputation and regional approval of this sector be retained in Lapland? This is a rather topical issue at the moment, as we see a number of large-scale mines being established at the same time as other already functioning mines plan to rapidly expand. It appears that many mining companies are prepared to extract ores as quickly as possible, in quantities as large as possible, and for the cheapest possible pri-

ce. Of course, it is natural for any company to strive for commercial gain, but from other perspectives, matters need to be considered from the point of view of the people of Lapland. Regional acceptance is achieved by a company, also mining operations, when these activities provide long-term jobs and livelihoods for the people of the region and in a mutual understanding with other business sectors. The plans we are currently aware of do not necessarily support these goals. We have already heard of plans where ore would be extracted with as high a capacity as possible, within as short a time as possible, only for the ore to be taken elsewhere for further refinement. In the worst-case scenario, Lapland offers worksites for migrant workers for a period of 10 to 20 years, as the local, Lappish workforce of today and those moving here will be insufficient for satisfying the great need for employees. Working in this way does not make the people of the re-

gion too willing to support mining activities – it does not facilitate the arrangement of welfare services, and it will certainly complicate the operations of the mining companies. Therefore, I strongly recommend that these mining companies take the societal responsibility of their actions in Lapland very seriously. In addition to environmental impacts, the point of departure for plans needs to be to primarily obtain sufficient labour from the local inhabitants of the neighbouring regions, not taking on migrant workers from all over Europe. Through the provision of local employment and other involvement, mining companies also have to be prepared to take responsibility for preserving local welfare services. These end

conditions for operations not only facilitate, but also guarantee mining companies will receive the necessary, long-term support from the locals for their activities.

SompioMining

TIMO E. KORVA Director General

5


Vuoden 2011 syyskuussa Suomessa oli toiminnassa yhdeksän metallimalmikaivosta. Näistä liikevaihdoltaan suurimpia ovat Talvivaaran perusmetallikaivos, Kittilän kultakaivos, Kemin kromikaivos ja Pyhäsalmen monimetallikaivos. Kesällä 2010 uudelleen

avattu Hituran nikkelikaivos on saavuttanut suunnitellun tuotantokapasiteetin. Kittilän lisäksi toiminnassa olevia kultakaivoksia ovat pienemmät Oriveden, Jokisivun ja Pahtavaaran kaivokset sekä toukokuussa vihitty Pampalon kultakaivos Ilomantsissa.

Toiminnassa olevat metallimalmikaivokset syyskuussa 2011 Kaivos, sijaintikunta Yrityksen nimi

Emoyhtiön nimi

Tärkeimmät arvoaineet

Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Hitura, Nivala

Agnico-Eagle Finland Oy

Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA)

kulta

Belvedere Mining Oy

Belvedere Resources Ltd. (CA)

Pahtavaara, Sodankylä

Lappland Goldminers Oy

Lappland Goldminers AB (publ) (SE)

nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium kulta

Kemi, Keminmaa

Outokumpu Chrome Oy

Outokumpu Oyj

kromi

Dragon Mining Ltd.(AU)

kulta

Jokisivu, Huittinen Polar Mining Oy (rikastamo Sastamalassa) Orivesi, Orivesi Polar Mining Oy (rikastamo Sastamalassa) Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy

Dragon Mining Ltd.(AU)

kulta

Inmet Mining Corporation (CA)

Talvivaara, Sotkamo

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj

kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta nikkeli, sinkki, (uraani)

Pampalo, Ilomantsi

Endomines Oy

Endomines AB (publ) (SE)

kulta

Metallikaivokset, joissa rakentaminen käynnissä syyskuussa 2011 Kaivos, kunta

Yrityksen nimi

Emoyhtiön nimi

Tärkeimmät arvoaineet

Kevitsa, Sodankylä

Kevitsa Mining Oy

First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK)

kupari, nikkeli, PGM, kulta

Kylylahti, Polvijärvi

Kylylahti Copper Oy

Altona Mining Ltd. (AU)

kupari, koboltti, nikkeli, sinkki

Laiva (Laivakangas), Raahe

Nordic Mines Oy

Nordic Mines AB (SE)

kulta

Teollisuusmineraaleja 2010 louhineet yritykset ja toiminnassa olleet kaivokset/louhokset Emoyhtiön nimi

Tärkeimmät arvoaineet

Sijaintikunta (Kaivos /louhos)

Nordic Mining ASA (NO)

Litium

Länttä

Juuan Dolomiittikalkki Oy

dolomiitti, kalkkikivi

Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara)

Nordkalk Oy Ab

kalkkikivi, dolomiitti, wollastoniitti

Yrityksen nimi Keliber Oy

SMA Mineral Oy

SMA Mineral AB (SE)

dolomiitti, kvartsi

Kesälahti (Ahola), Lappeenranta (Ihalainen), Länsi-Turunmaa (LimbergSkräbböle), Huittinen(Matkusjoki, Putkinotko), Kerimäki (Ruokojärvi, Löksänjärvi), Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Siikainen, Sipoo, Lohja (Tytyri), Kolari (Äkäsjoensuu) Tornio (Kalkkimaa), Pieksämäki (Ankele)

Salon Mineraali Oy

Omya Oy

kalkkikivi

Salo (Hyypiänmäki)

maasälpä, kvartsi

Kemiönsaari (Sälpö/Kyrkoberget), Nilsiä/Siilinjärvi (Kinahmi)

apatiitti

Siilinjärvi

talkki, nikkeli

Sotkamo (Uutela, Lahnaslampi, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Lipasvaara), Juuka (Pihlajavaara)

teollisuuskivet

Lapinlahti (Joutsenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Kiiminki (Metsäsianniemi), Suomusjärvi (Sallittu), Länsi-Turunmaa (Ybbernäs)

Sibelco Nordic Oy Ab (ent. SP Minerals Oy Ab) Yara Suomi Oy Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab

Yara International ASA (NO) Mondo Minerals B.V. (NL) Paroc Group Holding konserni

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

6

SompioMining

Kaivoksen rakentaminen on käynnissä kolmella alueella. Raahen lähellä olevan Nordic Mines’n kultakaivoksen rakentaminen ja laitteiston käyttöönotto ovat loppuvaiheessa ja tuotanto käynnistyy vielä vuoden 2011 aikana. Sodankylässä Kevitsan kaivoksen rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2010 ja ovat edenneet aikataulussa. Nikkeli- ja kuparirikasteen tuotanto Kevitsan kaivoksella käynnistyy vuonna 2012. Polvijärvellä, Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kylylahden kaivoksen rakentaminen ja Luikonlahden rikastamon kunnostus aloitettiin syksyllä 2010 ja tuotanto käynnistyy vuonan 2012. Kaavin Luikonlahdella vuonna 2006 suljetulla rikastamolla on aikaisemmin rikastettu sulfidimalmeja ja talkkia. Teollisuusmineraaleja ja teollisuuskivimalmia vuonna 2010 louhittiin Suomessa 32 louhoksesta kahdeksan yrityksen toimesta. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kivilajeja, joilla on teollista käyttöä. Teollisuuskiviä käytetään murskattuna ja jauhettuna esimerkiksi vuorivillan ja sementin valmistukseen. Suomessa toimii noin 4050 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä Suomessa on yleensä alle kymmenen. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää. Malminetsintään on 2000-luvulla käytetty vuosittain 40-60 miljoonaa euroa, josta GTK:n osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Etsintätoiminta on suuntautunut erityisesti kultaan, nikkeliin ja korkean

teknologian metalleihin. Kaivostoiminnan valmistelussa pitkälle edenneitä projekteja on noin kymmenen. Lisäksi useissa toimivissa kaivoksissa valmistellaan laajennushankkeita. Tällä hetkellä kaivokset työllistävät suoraan noin 2300 henkilöä. Lisäksi kaivosten alihankinta työllistää noin 2000 henkilöä, kun huomioidaan myös kaivosten rakentaminen.

MAIJA UUSISUO Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto

Sompio +358106664140

Suomessa yhdeksän toimivaa kaivosta


Geologian tutkimuskeskus yli 125-vuotias - jo 40 vuotta Pohjois-Suomessa

G

eologian tutkimuskeskus (GTK) juhli juuri 125 vuotista olemassaoloaan, mutta perinteet ulottuvat huomattavasti kauemmaksi. GTK:n päätehtävänä on ollut selvittää Suomen kallio- ja maaperän syntyä ja kehitystä ja niihin mahdollisesti liittyviä hyödynnettäviä luonnonvaroja. Pohjois-Suomen ja Lapin osalla tämä oli aluksi pioneerityötä, jonka tarkoituksena oli tunnistaa ja kartoittaa alueen kallioperän kivilajeja, raaka-aineita ja maaperämuodostumia. Pohjois-Suomen geologian tutkimus sai voimakkaan piristysruiskeen, kun 1970-luvulla Rovaniemelle perustettiin GTK:n aluetoimisto, nykyinen

Pohjois-Suomen Yksikkö (PSY). Työntekijämäärä kasvoi alun kolmesta henkilöstä vuoden 1988 maksimiin, 182 henkilöön. Nykyään PSY:n henkilömäärä on 83, minkä lisäksi Lapin alueella työskentelee vaihteleva määrä kenttähenkilöstöä. 1970-luvun puolivälissä toteutettu kallioperätutkimuksen ja malminetsinnän tehostaminen johti nopeaan tiedon lisäykseen Pohjois-Suomen kallioperän syntyhistoriasta ja kivilajien kerrosjärjestyksestä. Ilmasta ja maasta tehdyt geofysikaaliset mittaukset sekä kallioperäkairaukset tuottivat runsaasti tietoa, joka aiemmin oli ollut niin pioneerien kuin nykyistenkin tutkijoiden silmien ulottumattomissa. Tämä tieto sekä geologian kehitys tieteenä ja suomalaisten asema kansainvälisen tutkimuksen eturintamaan tuottivat ne tulokset, jotka tänään ovat nähtävissä muiden muassa Pahtavaarassa, Suurikuusikossa, Kevitsassa ja Talvivaarassa. Kaikkiaan GTK on löytänyt yli 20 sellaista malmiesiintymää, jotka ovat johtaneet kaivostoimintaan.

PSY:ssä. Uuden strategian mukaan tutkimusta on kohdennettu erityisaloille kuten kallioperän kolmiulotteinen mallintaminen, uudet menetelmät geoinformaation käsittelyssä ja uuden teknologian vaatimien harvinaisten hitech-metallien tutkimus. Näillä aloilla tutkimuksen GTK-tasoinen vastuu on PSY:ssä. Alueyksikkö vastaa myös geologiaan liittyvien, laajojen tietoaineistojen hallinnasta ja muokkaamisesta siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin maakunnan elinkeinoelämää, kaavoitusta, ympäristönsuojelua ym. tarpeita. PSY on myös voimakkaasti mukana sekä kansainvälisen maailmanpankin että ulkoministeriön rahoittamissa kehitysyhteistyöhön liittyvissä geologian alan projekteissa mm. Laosissa ja Ugandassa. GTK on laatinut geologisia retkeilykarttoja yhdessä Metsähallituksen kanssa jo seitsemältä eri alueelta, muun muassa kansallispuistoista. GTK on järjestänyt geologiaan liittyviä kursseja eri oppilaitoksissa, geologiainformaatiota ja luokkaretkiä kouluille sekä pyrkinyt tuomaan geologiaa lähelle kansalaisia esimerkiksi Arcticumissa juuri päättyneen Kultaa -näyttelyn kautta.

Korsnäs

FT KIMMO PIETIKÄINEN toimii GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä Rovaniemellä Kallioperäja raaka-aineet toimialan toimialapäällikkönä

Tietoa keräävä ja kartoittava tutkimus jatkuu

GTK on löytänyt yli 20 sellaista malmiesiintymää, jotka ovat johtaneet kaivostoimintaan. GTK has 20 discoveries which have been mined afterwards.

Geological survey of Finland 125 years, northern Finland office 40 years

F

orever young Geological Survey of Finland (GTK) had the 125th birth day this year. The main task has been to study the evolution of Precambrian bedrock and Quartenary deposits in Finland and possibilities to find exploitable metals and material in them. In Northern Finland and especially in Lapland this was true pioneer work in the beginning. Geology and stratigraphy of this frontier, ultima thule, was very poorly known

and bedrock mapping highly needed in the beginning. GTK’s Northern Finland Office (PSY) with staff of three was established in Rovaniemi in 1970, but grew fast in mid 70’s, maximum being 182 in 1988, the time of big discoveries in Sodankylä, Kittilä and Sotkamo. GTK has 20 discoveries which have been mined afterwards.

Today the PSY staff is 83 plus varying number of field workers. The main focus, according to the new strategy, is in such new fields of geology as 3D modeling, data management, exploration of hi-tech-metals where the leading role in GTK is in PSY. Our geoscientists are involved in several overseas projects i.e. Laos and Uganda. The general public come together with GTK at various geology courses in schools and

colleges, geology theme maps for hikers, shows and exhibitions such as “Gold” during this summer in Arcticum Rovaniemi.

Ph.D KIMMO PIETIKÄINEN is currently Division Manager in Bedrock and Resources division in Geological Survey of Finland, Northern Finland Office, Rovaniemi

SompioMining

7


Pioneer in mine construction yit.fi yitgroup.com

Specialist of material handling and conveyor systems for mining industry since 1980

Firotec Oy Asevelitie 1 FI- 83500 Outokumpu tel. +358 (0)40 555 2943 keijo.mutanen@firotec.com www.firotec.com

• • • • • •

Cranes (1–500T) Hoisting plans Elevating work platforms Telehandlers Wheel loaders Project management

1.

2.

3.

RAAHE Tel. +358 424 9821 +358 400 421 895 Fax +358 8 263 100

Kirkkokatu 43 A 6, FI-92100 Raahe helaakoski@helaakoski.com

24-hour service 4.

www.helaakoski.com

PAJALA Tel. +358 400 421 895 ROVANIEMI Tel. +358 400 421 895

OULU Tel. +358 40 573 2982

SODANKYLÄ Tel. +358 400 421 895

KOKKOLA Tel. +358 400 819 663

PYHÄJOKI Tel. +358 40 671 9650

VAASA Tel. +358 40 571 3965

HÄMEENLINNA Tel. +358 40 582 1936

PORVOO Tel. +358 40 582 1936 +358 400 454 083

KOUVOLA Tel. +358 400 580 911 +358 40 539 6542


Maailman lumoavin elokuvatapahtuma Sodankylän elokuvajuhlat 13.–17.6.2012 Tuhannet elokuvan ystävät ja Lapin rakastajat vaeltavat joka kesäkuu napapiirin pohjoispuolelle viettämään valon taiteen juhlaa viideksi yöksi ja päiväksi. Esillä on elokuvan suurten mestareiden töitä vuosikymmenten varrelta, uuden elokuvan helmiä ja loisteliaat mykkäelokuvaesitykset elävän musiikin säestyksellä. Sodankylän Elokuvajuhlat on tunnelmaltaan ainutlaatuinen festivaali: keskiyön auringon alla kohtaavat maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen kadunmies välittömässä ja lämpimäs-

sä ilmapiirissä. Tätä festivaalia leimaa selkeimmin rakkaus elokuvaan, täältä puuttuvat jäykät muodollisuudet eikä byrokratian viidakkoon eksymisestä ole pelkoa! ”Sodankylän henki” tunnetaan hyvin maailmalla, ja siitä on kiittäminen erityisesti ansiokasta vierasjoukkoa. Festivaalin päävieraina ovat olleet 1986 - 2011 mm. seuraavat tekijät: Samuel Fuller, Jonathan Demme, Michael Powell, Jim Jarmusch, Krzysztof Kieslowski, JeanPierre Léaud, Agnès Varda, Stanley Donen, John Sayles, Terry Gilliam, Wim Wenders, Paolo Taviani, Bob Rafelson, Francis Ford Coppola, Milos

Forman, Abbas Kiarostami, Vesa-Matti Loiri ja monet muut maailman tunnetuimmat tekijävieraat. Joka vuosi paikan päällä vierailee maailman parhaiden elokuvien ohjaajia, elokuvan ammattilaisia Suomesta ja muualta maailmasta sekä tiedotusvälineiden edustajia ympäri maailmaa. Elokuvajuhlien kävijämäärä vuosittain on 19.000–25.000. Sodankylän elokuvajuhlien taiteellisen toimikunnan jäsenet vuonna 2012 ovat: Peter von Bagh, Aki Kaurismäki, Mika Kaurismäki ja Timo Malmi. Lisätietoja More information www.msfilmfestival.fi

Midnight Sun Film Festival

13.-17.6.2012 had an Oscar for "If the Academy film festival in the l na igi the most or have been the World, you would first winner." - KRISTO PAPIC -

“Absolutely the most magnificent thing I’ve ever experienced.” FATIH AKIN, Germany

www.msfilmfestival.fi

Midnight Sun Film Festival Enchanting encounters under the Midnight Sun. Five days and nights of love for the cinema A warm, informal spirit connects world-famous film directors and ordinary filmgoers. Soon people are sitting in a local cafe exchanging ideas. There are no red carpets in sight.

Live the cinema From morning to night mas-

terworks from different decades and fresh pearls for people of all ages - live the enchantment of the cinema! If the music turns you on, you can dance in front of the screen. Other people are sure to join you. Enjoy silent films with the “soundtrack” played by a live symphony orchestra or soloist. And round out the evening at the memorable festival club or karaoke. In the company of mas-

13.-17.6.2012 ters Samuel Fuller, Jonathan Demme, Krzystof Kieslowski, Francis Ford Coppola and Milos Forman have been among the main guests at the festival. What legendary lm directors would you take with you to a deserted island? Discussions led by a professor of _ lm art consider such interesting questions - why not join in? Top critics open new perspectives on the evening’s films

KAIVOSALAN KOULUTUS SODANKYLÄ-INSTITUUTISSA

Taitajien tekijä

www.lao.fi

SompioMining

9


Mitä kaivokset merkitsevät kunnille ? Lähetimme Sompion gallup-kysymykset kaikille niiden Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kuntien ja kaupunkien johtajille, joissa jo on kaivostoimintaa tai kunnassa on meneillään kaivoshanke. Kolmeen kysymykseemme vastasivat Kolarin, Kittilän ja Pajalan kunnanjohtajat.

Kysymyksemme olivat: 1. Miten kaivos on otettu kunnassanne / kaupungissanne vastaan? 2. Millaisia taloudellisia vaikutuksia kaivostoiminnalla on ollut kunnan / kaupungin talouteen suorasti tai välillisesti? Ovatko esimerkiksi verotulot lisääntyneet? 3. Millaisia sosiaalisia vaikutuksia kaivostoiminnalla on ollut?

Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen:

Kevitsa laukaisi investointiryöpyn

Ensi vuonna kaupallisen toimintansa aloittava Kevitsan kaivos on otettu Sodankylässä erittäin hyvin vastaan. Kaivos on pannut vauhtia kunnan investointeihin ja pudottanut työttömyyden ennätysalhaiseksi.

”Lähinnä kaivosta koskeneet epäilykset ovat kohdistuneet ympäristövaikutuksiin, mutta kaiken kaikkiaan kaivoksen tuoma hyöty on koettu positiivisemmaksi kuin sen haitat”, sanoo Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Kunnan johto, luottamushenkilöt että virkamieskunta ovat yksituumaisia siitä, että kaivoksista tulisi saada kaikki mahdollinen hyöty kuntaan. ”Mahdollisimman paljon uusia asukkaita ja palveluita Sodankylään”, Pesonen summaa tavoitteet. Hän muistuttaa, että kaivosten välillisiä vaikutuksia laskettaessa, voidaan kertoimena käyttää jopa kolmosta. ”Kaivostyöpaikkojen yhteydessä käytettävä välillisten vaikutusten laskukerroin on kaikista aloista korkein”, Pesonen toteaa.

Tulevien tie ei yhtä auvoinen Pesonen uskoo, että Kevitsan jälkeen Sodankylässä vireille tulevien kaivohankkeiden tie ei tule olemaan yhtä auvoinen. ”Luulen, että uudet hankkeet synnyttävät Kevitsaa

10

laajemman keskustelun. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen mahdolliset ympäristöhaitat vaikuttavat varmasti siihen, millaista keskustelua uusista kaivoshankkeista Sodankylässä käydään”, Pesonen sanoo. Uusiin kaivoshankkeisiin suhtautumiseen vaikuttanee myös se, että uudet valtaukset ja löydökset toisivat kaivoshankkeet lähemmäs asutusta ja kyliä kuin Kevitsassa.

Muitakin aloja kehitettävä Sodankylässä on tehty jo päätös siitä, että, jos kuntaan ryhdytään rakentamaan uutta kaivosta, sen vaikutuksia ruvetaan alusta saakka seuraamaan systemaattisesti. Yhteistyötä aiheen tiimoilta on viritelty Oulun yliopiston suuntaan. ”Koko ajan tulee pitää mielessä kaivosalan suhdanneherkkyys: maailmanmarkkinoiden tilanne voi johtaa esimerkiksi kaivoksen sulkemiseen joksikin aikaa”, Pesonen muistuttaa. Sodankylä haki rahoitusta Kevitsan kaivoksen sosioekonomisten vaikutusten selvittämiseen, mutta rahoitus meni vastaavan selvityksen tekemistä varten Ilomantsin Pampalon kaivoksen vaikutuksista. ”Kunnan elinkeinopoliittisen strategian päivityksen yhteydessä olemme kiinnittäneet erityishuomiota siihen, että kunnan elinkeinorakenteen tulisi olla mahdollisimman monipuolinen. Pelkkien kaivosten varaan ei voi rakentaa, vaan rinnalla on kehitettävä palveluita, matkailua sekä maa- ja metsätaloutta”, Pesonen sanoo.

SompioMining

Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen esittelee Suomen toiseksi suurimman kunnan karttaa, ”Kolmasosa kunnasta on vallattu”, Pesonen kertoo. Kevitsan jälkeen on odotetaan tietoa mahdollisista muista avattavista kaivoksista.

8 miljoonan investoinnit Sodankylän työttömyys on kaivosten imussa laskenut ennätysmäisen alhaiseksi. Kunnan verotulojen väheneminen on ollut huomattavasti pienempää kuin muualla taloustaantumassa kärvistelevässä Suomessa. ”Ensi vuodeksi meille on tulossa ennätysmäisen suuret kahdeksan miljoonan euron nettoinvestoinnit. Ilman kaivohanketta rakentamisinvestoinneista tuskin toteutuisi muu kuin vanhusten palvelutalon Hannuksenkartanon peruskorjaus”,

Pesonen sanoo. Ensi vuonna Sodankylään rakennetaan uusi päiväkoti ja urheiluhalli. Pesosen mukaan rakentamisinvestointeja helpotta se, että Etelä-Suomessa rakentaminen on seisahtunut lähes kokonaan. ”Kun etelässä ei ole rakentajille töitä, sieltä tulee edullisia tarjouksia urakkakilpailuihin”, kunnanjohtaja kertoo.

Vaikutus verotuloihin näkyy 2013 Vaikka kaivoksen imussa kaikki muukin kasvaa, Sodankylän ensi vuoden

talousarvio on rakennettu varovaiselle yhden prosentin verotulojen kasvuennusteelle. ”Valtakunnallisesti odotetaan nollakasvua. Luotamme kuitenkin siihen, että Sodankylän työttömyys pysyy yhä alhaisena, mikä tuo lisää verotuloja kunnan kassaan.” Tänä vuonna yhteisöveron tuotto on kasvanut Sodankylässä neljätoista prosenttia verrattuna vuoteen 2010 ja kunnallisveron tuotossakin on odotettavissa kasvua. ”Se, miten kaivostyöpaikat vaikuttavat kunnan verotuloihin, on todellisuudessa

nähtävissä ensimmäisen kerran vuonna 2013. Nythän kaivos on työllistänyt paljon rakentajia, jotka ovat maksaneet verotulot muualle kuin Sodankylään”, Pesonen sanoo. Kaivoksen kunnalle tuomia verotuloja kasvattavat myös kiinteistöverot, joita Kevitsan on arvioitu maksavan Sodankylän kunnalle 300.000 – 800.000 euroa. ”Kunnan 4,5 miljoonan euron kiinteistöverotuotoista summa olisi jopa kaksikymmentä prosenttia”, Pesonen laskee. TARJA KARJALAINEN


Kolarissa on rakentaminen lisääntynyt Kolarin kunnasta Sompion kysymyksiin vastasi kunnanjohtaja Heikki Havanka.

1.

Kolari on vanha kaivospitäjä. Täällä on totuttu kaivostoimintaan. Täällä oli 1980- luvun loppuun saakka kaksi kaivosta. Vaikka nyt on ollut kaivostoiminnassa

20 vuoden tauko, ovat kuntalaisten mielipiteet erittäin myönteisiä.

2.

Kaivoksen rakentamista vasta valmistellaan, mutta jo nyt se näkyy monella tavalla. Työpaikkoja on kaivosyhtiössä jo useita kymmeniä. Välttämättä se ei näy vielä verotuloissa,

Hyvillä eväillä paremmat päätökset

mutta taloudellinen toimeliaisuus on kuitenkin näkynyt monella tavalla. Uutta rakennetaan, asuntojen kysyntä kasvaa, kauppatiloja rakennetaan ja niin edelleen.

Kokouspalvelut pieniin ja suuriin tilaisuuksiin ● tilat kokous- ja juhlakäyttöön ● kokoustarjoilut: aamupala, lounas, kahvit, iltapala tai illallinen Meiltä myös ● juhlat esim. pikkujoulut ja saunaillat ● lounaat ja illalliset salissamme tai paikan päälle toimitettuna

3.

Ei vielä mitään erityistä. Rauhallinen yhteiselo jatkuu.

Tiedustelut ja varaukset Teija 0400-689 998, teija@kaaretkoski.fi

Pajala odottaa väkimäärän nousevan 10.000 asukkaaseen

Pohjois-Ruotsin Pajalan kunnasta Sompion kysymyksiin vastasi kunnanjohtaja Lena Jatko.

1.

Kaivostoiminta on otettu todella hyvin vastaan. Se on luonut uutta tulevaisuuden toivoa. Kiinnostus kaivosalan koulutuksiin on suurta ja uusia yrityksiä on perustettu. Useat nuorisot harkitsevat näiden koulutusten aloittamista. Kaivostoimintaan on myöskin suhtauduttu hyvin ymmärtäväisesti. Esim. kylien asukkaat ja saamekylät ovat sen hyväksyneet. Vä-

estönkasvuakin on myöskin tullut jonkin verran.

2.

Ks. edellinen kysymys. Asunnoista on tullut pulaa ja väliaikaisia asuntoja on laitettu. Uusien asuinalueiden ja puhdistuslaitoksien rakentamista suunnitellaan. Kunnan asukasmäärän arvioidaan nousevan 10 000:een vuoteen 2020 mennessä (asukasmäärä on tällä hetkellä 6300 as.)

3.

Palveluala kasvaa niinkuin myöskin yrittäjien tulot. Verotulot eivät kuitenkaan ole vielä kasvaneet,

koska suurin osa kaivosalueella työskentelevistä eivät ole paikkakunnalla kirjoissa. Kaivostoiminnan alkaessa vuonna 2012-2013 vaikutuiset palkkatyöläiset kuitenkin siirtyvät toivottavasti asumaan paikkakunnalle. Pajalassa oleskelee entistä enemmän väkeä, ja avoimiin työpaikkoihin tulee entistä enemmän hakijoita. Pajalaa ajatellaan nykyään yleisesti kasvupaikkakuntana. Kunnan sosiaalitoimi ei ole huomannut suurempia muutoksia. Kiinteistöjen hinnat ja kysyntää myöskin kasvaa.

Kittilän verotulot kasvaneet kuudella miljoonalla eurolla 1.

Kittilässä kultakaivos on otettu hyvin vastaan. Kuntaan on tullut 600 uutta työpaikkaa, 400 uutta vakituista asukasta ja 6 miljoonaa uutta veroeuroa. Kultakaivos on avannut uusia työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä, ja tämän kuntalaiset tietysti ymmärtävät. Lappi pysyy asutettuna vain, jos täällä on työtä ja tulevaisuutta.

Kevitsan nikkeli-kuparikaivos • • • •

2.

Vuonna 2006 kunnan verotulot olivat 14,3 ja vuonna 2010 20,5 M euroa, eli verotulot ovat lisääntyneet huomattavasti. Jatkossa ne kasvavat vielä enemmän, kun investoinnit on poistettu ja kaivos alkaa maksaa yhteisöveroa.

FQM Kevitsa Mining Oy

Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki, Puh. 09 611 140, Faksi 09 611 142 Astropolistalo, Kaikutie 1, 99600 Sodankylä, Puh. 0400 884 100, Faksi 016 614 090 Kaivostoimisto, Kevitsantie 705, 99670 Petkula

3.

Kultakaivoksen myötä meillä on matkailun lisäksi toinen kivijalka elinkeinossa, ja se on varsinkin näinä aikoina todella huojentavaa. Elinkeinorakenteen monipuolistuminen näkyy monella tavalla. Meille muuttaa esimerkiksi paljon perheitä, joissa toinen vanhemmista on töissä kaivoksella ja toinen matkailussa tai kunnalla. Matkailuun on näin helpompi saada ym-

Rakentaminen käynnissä, tuotanto alkaa v. 2012 Louhintakelpoiset malmivarat n. 160,6 milj. tonnia 5 milj. malmitonnia/v., kapasiteetin lisäystä suunnitellaan Henkilöstöä rekrytoidaan, haastavia mahdollisuuksia kansainvälisessä yhtiössä

www.first-quantum.com

www.sompio.fi Kittilästä Sompion kysymyksiin vastasi kunnanjohtaja Anna Mäkelä.

pärivuotisia, monivuotisia työntekijöitä, jotka haluavat myös asua Kittilässä. Kaivos on työllistänyt

myös paljon nuoria, viime kesänä noin 70. Kunnan elinvoimaisena pysymisen kannalta on ensiarvoisen

tärkeää, että paikallisilla nuorilla on tulevaisuudennäkymiä myös kotipaikkakunnalla.

SompioMining

11


Agnico-Eagle Finland, Kittilän kaivos

Kittilän kaivos on nykyaikainen ja turvallinen kultakaivos Suomen Lapissa. Lyhyessä ajassa se on kasvanut Euroopan suurimmaksi kullantuottajaksi. Uusinta, alan parasta tekniikkaa käyttävä kaivos toimii turvallisesti ja vastuullisesti sekä ihmisiä että luontoa kunnioittaen. Toiminta on tarkkaan säänneltyä ja tehokkaasti valvottua. Kittilän kaivos on osa Agnico-Eagle Mines Limited -yhtiötä, joka on Kanadan viidenneksi suurin kullantuottaja. Kansainvälisesti toimivalla yhtiöllä on yli 55 vuoden kokemus kaivostoiminnasta. Agnico-Eaglellä on yhteensä kuusi toimivaa kultakaivosta sekä malminetsintää ja kehitystoimintaa Kanadan lisäksi Meksikossa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Kittilän kaivos tarjoaa työpaikan yli 600 eri alojen ammattilaiselle. Kaivos on tärkeä työllistäjä Kittilässä. Yli puolet kaivoksen henkilöstöstä on lähtöisin Kittilästä ja suurin osa Lapin alueelta.

Agnico-Eagle Finland Oy, Pokantie 541, FI-99250 Kiistala, Finland

www.agnico-eagle.com


Kaivostoiminta ja Lapin maakuntakaavoitus

|

|

±

|

|

É Hyypiö

ÉÉ

!

!

|

EO É É ÉÉ É É É É É! (É É÷

ÉÉ É

É ÉÉÉ É É

Juokuanvaara

ÉÉÉÉ

Hyypiönmaa

ÉÉÉ

É

ÉÉ É É É É É É É

ÉÉ ÉÉ

! !

!

!

!

! ! ! !

! !

! !

! ! !!

!

!

|

±

É

ÉÉ

±

±

É

É

± ±

É

ÉÉ

É

±

|

!

! ! ! ! !

±

±

|

±

±±

|

±

±

|

! ! ! ! !! ! !

|

± ± ±

|

|

! !

!

! !

! !

!

Viantie njo ki

!

± ± ± !! ! ! ! ± !

!

!

!

!

|

± ±

± ± ± ±

! !

! !

!

!

! !

! !

! !

|

Uusikangas

Viantie

!

!

!

!

!

!

|

± ± ± ± ±

|

! !

!

|

±

±

±

±

±

±

!

!

±

!

! ! ! ! ! ! ! ! ! !

!

|

±

! ! ! ! ! ! !

!

|

±

!

!

±

|

!

!

! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

É

|

|

! !

±

Pikku Seipisuo

!

| |

!± ± !

± ± ±

Tikkala

Maksniemi

! ! ! !

!

±

( !

10

± ±

Sonnikangas

Marostenmäki

± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ±

±

± ± ±

!

±

!

!

± ±±

!

!

±

!

!

!

!

!

|

!

Palok angas

SM ÷

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

) 3611close *" # fluency of official processes. Without rm ÷ ma dialogue, it will be impossible 868 to anticipate 8139 and schedule future mining projects in view of the progress of regional land use planning. |

!

Ajoskrunni

AA 90

|

mk 8040

!

!

Karsikko

) "

Kantolanharju

÷

tv 2386

Is oharju

Puta

Kuuselanm Hepolanperä

Pihlajakari

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

!

! !

!

Pursuing closer cooperation and dialogue with the mining actors and the authorities responsible for planning would promote the implementation of mining projects and the

|

!

!

!

÷

Simoniemi

|

!

÷

SR 3096

|

|

!

÷

SL 4059

( !

!

±

±

!

!

Puntarniemi

M 4504

It takes about five years to draw up the reSM gional land use plan, )3577 including appeals. " Prepared according to sub-area, the plans will be revised about every 10 to 12 years. The mining project can also be prepared for inclusion in the regional land use plan by drawing up a phased land use plan that only concerns the mining project.

÷

EO 2417

Saukkoranta

! ! ! ! ! ! !

|

!

! !

±

|

! !

Nenä

!

! ! ! !

TP 607

÷

EO 2416

! ! ! !

) "

±

!

±

±

!

!

|

2282

nal land use plans for Lapland indicate the existing and potential mining areas on the basis of background surveys. The designation of potential mineral resources areas is developed in the regional land use plan for Western Lapland by setting aside mining development zones. Including mining in the preparation of regional land use plans is the best way of securing spatial preconditions for implementing mining projects and of investigating needs to change infrastructure and land use as a result of the project.

±

!

!

* ÷#

±

!

!

2415

rm 865

±

|

SM 3614

± ±

±

÷

±

!

± ±

±

±

!

Paavonkari

!

±

±

!

! ! !

±

± ± ±

!

|

!

± ±

±

|

!

Hepola

±

±

!

Taipaleenkylä

±

±

st

±

!

±

!

±

±

!

±

!

!

|

±

±

!

±

±

|

!

±

!

!

!

SL ÷ z 4170 !ñ÷ ( EO

A Ajos45

Puutteenperä

Itkusuonkangas

Pikku-Berliini ±

!

LS 1701

Sy vänojankangas

±

!

! !

!

!

|

Veitsiluoto

Rytikari

Is o Sarv imaa

Kurikkamaa

Ahvenjärvet

±

) "

± ± ±

! !!

!

!

|

!

Kiimamaa

±

± ± ±

!

Järppi

Kotamaankangas

Is o Särk ijärv i

± ±

!

Nälli

!

± ± ± ±

±

± ±

Kittilänjärvi

± ± ±

Syväkangas Ritikka

± ± ±

± ±

±

±

!

|

Kemin Kiik kara

M 4504

njoki

|

|

Täikkö

±

|

Selkäsaari

±

!

!

!

±

± ±

!

!

!

!

!

Takajärvi Siikakangas

!

!

± ±

±

± ± ±

!

!

± ± ± ±

±

!

± ± ± ±

±

Vi an tie

± ± !

±

±

!

!

± ± !

!

±

± ± ±

±

±

!

±

±

±

!

!

±

!

±

!

± ± ±

±

±±

!

Lautamaa

|

!

|

!

±

± ±

± ± ± ± ± ± ± ± ± ±

±

± ± ± ± ±

±

!

± ± ±

!

± ±

!

±

!

±

!

±

!

±

±

!

±

±

±

!

±

!

±

± ±

± ± ±

!

±

!

±

± ±

!

±

±

±

±

!

Honkamaa

±

±

|

!

±

!

±

!

±

!

±

|

±

!

Rova

Tervaharju

±

|

!

Käärme

|

Nauska

Kivikko

±

!

±

±

|

±

!

±

±

±

!

Ketunpesämaa

± ± ± ± ±

±

±

±

±

Ristikangas

Karjalahti

Jok im

Jarkkolanmaansaarekkeet

Kettufarminkangas

Koivuharju Ruutti

±

!

Lehtimaa

Lintumaa

Viianmaa

Vähänjärvenkangas

± ± ±

± ±

Väinölä

± ± ± ±

!

Ky nttilänmaa

Suurensuonmaa

±

±

±

±

!

÷

SM 360

Paasivaara

Juokuanvaara

±

±

|

±

±

|

±

±

|

±

±

±

Paattio

±

±

Pajusaari

±

±

!

Torvinen

Karihaara

± ± ± ±

!

!

|

±

Sotisaari

±

!

|

±

Ketolanperä

É

|

±

|

!

tv ÷

Drawn up according to sub-area, the regio-

ÉÉ ÉÉ É ÉÉ

Helkkusenvaara

Mining and regional planning in Lapland Mining is presented as one of the spearhead sectors in the regional plan for Lapland. Mining sites and Lapland’s most important structural development corridors for traffic and other infrastructure are shown in the map on regional structure in the regional plan. The regional plan serves as the objective document for drawing up the regional land use plan, which defines concrete objectives and combines different types of spatial needs.

ÉÉ ÉÉ É ÉÉÉ

±

±

±

±

±

|

!!

!

É É É ÉÉ É

|

|

Jokisuu

|

Maakuntakaavojen taustaselvityksiin on sisältynyt erillistarkastelut geologisista luonnonvaroista. Selvityksiin tukeutuen maakuntakaavoihin on osoitettu nykyiset ja todennäköiset kaivosalueet niihin liittyvine tukitoimintoineen. Myös todennäköisiä mineraalivarantoalueita on osoitettu Itä-

SL

Lautiosaari

KM

Pörhölä

Ala-Kaakamo

!

|

±

!

!

!

! ! ! ! ! ! !

!

!

!

! ! !

SR ÷ )3105 "

Pölhö

Kaakamo

!

Kestinmaa

Tasasenkangas

É

A 15

SL 4163

!

!

!

! ! !

!

!

yt

Is olehto

É

!

Kontionmaa

Kallinkangas

TP 603

|

!

ek ÷

Tervasmaa

÷ ÷ É" EO 2586 )÷ SM Oikeusvaiku4167 2585 ! (É É É 3582 z ñ 121 ÷ É SL É É É É A tukset ! ÷ 4249 c É 16 ( ! ( ! ( tv EO ÷ 164 2388 EN 2584 ÷ M a a÷ kSMu n t añz - 2262 É É É ÉÉ É É É É É ÷ ( ! A ) oh-" 3583 " LL 47 kaava on Maakuntakaavoituksen eteneminenAA EK )÷ 91 1609 SR yytt * 3107 1916 rm ÷# SL Maakuntakaavan laatiminen kestää muu- jeena kuntien 867 4053 SR TP rm ÷ ÷ TP *870 )# " 606 yleis- ja asetoksenhakumahdollisuudet mukaan 3102 lukien 602 SM ÷ ma ÷ ) SL m a k a a 3616" v o j eñzn noin viisi vuotta. Lapin maantieteellisestä 8132 ÷ SM SL ÷ (÷ 3581 " 4059 )! EO z laajuudesta johtuva tapa laatia kaavat osa-4059 laatimisessa. ñ 2412 A ) " A SR ÷ 46 SM ÷ alueittain tarkoittaa kaavan tarkistamista Maakuntakaa8 3108 SR ÷ SM ÷ )3579 " ) 3108" T ) 3607 " SL van yleispiirnoin 10 - 12 vuoden välein. Maakuntakaaz 703 ñ SM ÷ 4059 SL ÷ 3578 " ) teisyys mahva ei ole ikuinen, vaan sitä voidaan tarpeen KEMI 4161 kk ÷ M 8500 tv 4507 SR ÷ z ÷ mukaan tarkistaa ja korjata joko normaalis- d o l l i s t a rma " ñ SR ÷ EO 2387 ÷ )3110C" )3115 ÷# 2413 ! ( 866 * ma ÷ aluevarausten sa etenemistahdissa tai erillisprosessissa. 118 ma ÷ ma 8134 ÷ ma ÷ 8136 8136 t ä s m e n t y m8133 iSoklin kaivoshankkeen kohdalla maakuntaSM ÷ z ñ SL rm ÷ SL ÷ )3580 " 4052 * 4059 kunta- 873# kaavan tarkistaminen edellytti normaalista sen M 4503 ma ÷ kaavoitusaikataulusta poikkeavaa, nopeam- k a a v o i s s a . 8138 tv ÷ 2387 ma ÷ voi paa etenemistä. Tässä tapauksessa kai- Joustavuus 8137 TP Selkäsaari A tai RMz SL ÷ ñ merkintä 601 tapauskohtai- 4059 voshankkeen maankäytölliset edellytykset T SL z tv ÷ ÷ ñ Länsi-Lapin maakuntakaavassa Elijärven kaivos laajennusalueineen on z SL 704 4060 ÷ ñ 2386 sesti tarkoittaa EK 1916 –merkinnällä. Kaivostoiminnan kehittämisen toteutettiin vaihekaavoituksen keinoin. Yhtä 4059 vyöhyke näkyy T ( EO ! A hanketta koskeva kaavoitusprosessi voi kui- suuriakin eroa- ÷ ÷ 714katkoviivalla ek. 44 A 2414 |

!

) 3584 "

Lastenmaa

Illinkumpu

Kankaanalus ta

±

!

!

! !

!

±

!

!

!

Yli-Kaakamo

ÉÉ

Perämaa

|

±

±

SM ÷

±

± ± ± ± ± ± ± ± ±

±

!

± ± ± ±

± ±

!

±

±

Heikinjuntinperä Luukkaanperä !

!

|

±

± ±

Muhonmaa

Luukkaankangas

Perämaa

ÉÉ

±

Maakuntakaavatasolla yhteensovittamista SM eri maankäyttöintressien kesken voidaan 3568 käsi-tellä laajoina kokonaisuuksina, mikä z z ñ ñ selkeyttää esimerkiksi poronhoidon tai suo( ! jelualuei-den kokonaisrakenteeseen kohdistuvia vaikutusmekanismeja.

Tornivaara

Heimari

Haisulamminkangas

É

±

am

Kangas

) 3585 "

Katosmaa

Hirmula

aj oki

Ka ak

±

!

!

|

|

Pentinsaari

±

Lassila

Lapin maakuntakaava Lapissa maakuntakaavaa laaditaan osaalueittain. Rovaniemen maakuntakaava on vuo-delta 2001, Itä-Lapin vuodelta 2004 ja Pohjois-Lapin maakuntakaava vuodelta 2007. Tun-turi-Lapin maakuntakaava on kuulutettu voimaan kesällä 2010 ja LänsiLapin maakunta-kaava on parhaillaan valmistelu- eli luonnosvaiheessa.

|

|

njoki

Tiekso

Laivajärvi

ÉÉ

±

±

|

±

±

±

|

±

±

±

Is o Niiv inmaa

Yli-Heimari

Is o-Vise

|

±

±

Liedakkala

Ruottala

±

± ± ± ±

±

±

± ±

|

±

±

±

±

±

±

±

±

Soittajanpalo

± ±

±

±

±

± ±

±

± ±

±

±

±

±

±

±

±

Kotik umpu

±

±

±

±

Viitakangas

±

Putoustenaho

Ilmola

±

Kivivaara

Kellolehto

Kaupinmaa

Hirvikumpu

± ± ± ±

±

Mustamaa

nu s jok i

|

|

|

|

±

±

±

±

Maula

Is ok umpu

Vallonaho

±

Törmä

Vähä My känmaa

Koroiskylä

Ris timaa

±

Heinisuovionmaa

Mykänmaa

Ak ku

Kalkkimaa

Kem ijoki

Pauluksenmaa

Alakangas

Pihlajamaa

Kaivoshankkeisiin kohdistuu useista eri laeista johtuvia vaatimuksia. Kaavoituksen kannalta keskeisenä ja usein rinnakkaisena SL mukainen ympämenettelynä on YVA -lain 4165 ristövaikutusten arviointiprosessi. Vaikutusten arvioinnin ja osallistumismenettelyjen suunnittelu ja aikataulutus yhdistellen tai SM ÷ ) 3590 at" ma ÷ toisiinsa lomittaen selkeyttää osallisille ( ! 8143 320 ÷ hankkeesta syntyvää kokonaiskuvaa ja pareot haimmillaan edistää molempien prosessien ÷ hallintaa. RIITTA LÖNNSTRÖM z ñ SM ÷ ) 3586 " suunnittelujohtaja SL ÷ 4168 Lapin liitto SM ÷

É ÉÉ

Ahvenviita

Yhteistyötarpeet Maakuntakaavoituksen näkökulmasta yhteistyön tiivistäminen sekä vuoropuhelun syventäminen kaivostoimijoiden ja kaavoituksesta vastaavin kesken antaisi paremmat mahdollisuudet edistää sekä kaivoshankkeiden SMtoteutusta että viranomaisprosessien )3564 " sujuvaa etenemistä. ñz Tulevien kaivoshankSL 4176 keiden÷ ennakointi ja aikataulutus suhteesSL 321 ÷ 4176 sa maakuntakaavoituksen z etenemiseen on ñ at SL ( ! ÷ z ñ 4093 ÷ SM käytännössä mahdoton haaste maankäy3565" ) SL ( ! 4093 tönsuunnittelijalle ilman toimivan vuoropuEN ÷ 2285 helun tukea. Maakuntakaava on yleispiirteiz nen ja kehittämisen periaatteita korostava SM ñ ÷ )÷ " SM 3588" ) 3587 suunnitteluasiakirja. Kaavamerkintöjä ja AA määräyksiä voidaan esittää monenlaisella 96 tarkkuudella ja tasolla. Jopa hyvinkin epäAA M ma ÷ 95 4507 varmoille alue- 8128 ma ÷ tarpeille on 8128 löydettävissä soveltuvia merKeminmaa V ÷ kintätapoja.827

ÉÉ

Kaivostoiminnan sisältyminen maakuntaEK 1919 ! ( kaavatason suunnitteluun on paras SLtapa ÷ 4093 turvata kaivoshankkeen toteuttamisen alueidenkäytölliset edellytykset. MaakunSL takaavatasolla on mittakaavasta (johtuen 4093 EK ! luontevinta tarkastella liikenteen1918ja muun infrastruktuurin tarpeita ja linjauksia sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuEO 2405 via muutostarpeita, kuten asumisen ( ñz ja pal! veluiden vaihtoehtoisia järjestelyjä ja niiden M vaikutuksia. 4506

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rinnalla Lapin maakuntasuunnitelma muodostaa tavoiteasiakirjan maakuntakaavojen laadinnalle. Maakuntasuunnitelma esittää yhteisesti sovitun tavoitetilan maakunnan suunnittelun lähtökohdaksi. Maakuntakaavan tehtävänä on konkretisoida tavoitteet kaavakartaksi, joka on oikeusvaikutteinen. Lakisääteiseen kaavoitusprosessiin kuuluvat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä mahdollisuus muutoksenhakuun. Kaavoituksen tehtävänä on yhteensovittaa erilaiset alueidenkäytön tarpeet avoimen ja vuorovaikutteisen prosessin kautta.

vuuksia alueiden rajauksissa, mutta selvää ja periaatteellista ristiriitaa kuntakaavan ja maakuntakaavan välillä ei voi olla. Maakuntakaavalla on lisäksi viranomaisia koskeva oikeusvaikutus. Viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista.

tenkin heikentää kokonai-suuksien hallintaa ja eri intressien yhteensovittamisen tasapainoista käsittelyä, kun tarkastelun painopiste kohdistuu yksin kaivoshankkeeseen.

Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavoissa. Merkinnän tulkintaan liittyvien ongelmien ja väärinkäsitysten vuoksi näistä laajoista varantoaluemerkinnöistä luovuttiin TunturiLapin maakuntakaavan yhteydessä. LänsiLapin kaavaan esitetään kehittämisperiaatemerkintää vastaavalla tavoitteella, mutta tarkemmin kohdennettuna kuvaamaan potentiaalisia kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeitä. Merkintään sisältyy siten selkeä tavoite kaivostoiminnan edistämisestä.

±

Maakunnan tavoitteet Lapin maakuntasuunnitelmassa kaivostoiminta esitetään yhtenä Lapin kärkitoimialana. Maakuntasuunnitelman aluerakenne 2030 -kartassa osoitetaan Pajalan ja Kolarin Hannukaisen, Kittilän Suurikuusikon, Sodankylän Pahtavaaran ja Kevitsan, Savukosken Soklin, Ranuan Suhangon, Posion Mustavaaran sekä Keminmaan Elijärven kaivoskohteet. Aluerakennekarttaan sisältyvät kehittämiskäytävät, jotka osoittavat Lapin keskeisimmät kehitettävät väylästöt myös kaivostoimintaa palveleville liikenteen ja muun infrastruktuurin rakenteille.

The regional land use plan serves as a guideline for municipal master plans and detailed plans. It also involves the promotion obligation, which applies to authorities. RIITTA LÖNNSTRÖM Regional Planning Director

SompioMining

13

Vasanka


Nyt etsitään väkeä suurella volyymilla

Kevitsan kaivo rekrytointi kuumimmillaan Kesällä käynnistynyt Kevitsan kaivoksen henkilökunnan rekrytointi on kuumimmillaan juuri nyt. Rekrytoinnit ovat ohi vuoden vaihteeseen mennessä. Kaivoksen toiminta on tarkoitus aloittaa ensi kesänä. ”Päälliköt ja asiantuntijat etsittiin ensin kevään ja kesän aikana. Syyskuusta lähtien olemme etsineet väkeä muun muassa rikastamoon. Nyt palkataan henkilökuntaa suurella volyymilla eli yhdellä kertaa saatetaan hakea johonkin tehtävään

Lumiahon Murskaus Oy

Lumiahon Murskaus Oy on yksi johtavista toimijoista alallaan Suomessa, päätoimialue toiminnalla on Jyväskylästä Rovaniemelle. Meidän tehtävämme on tuottaa asiakkaan raaka-aineelle lisäarvoa murskaamalla ja jalostamalla tuotteita eri tarkoituksiin

Yhteystiedot:

14

Lumiahon Murskaus Oy Malmitie 1326 86460 Alpua www.lumiahonmurskaus.com

SompioMining

Juha Lumiaho Gsm 0500-384 400 lumiahon.murskaus@co.inet.fi

esimerkiksi kahtakymmentä ammattilaista”, Kevitsan rekrytoinneista vastaavan Sodankylän Opteamin projektipäällikkö Vuokko Valta kertoo.

Parisataa työntekijää Opteamin kautta Kevitsaan valitaan noin 170 työntekijää, joista 20-30 henkilöä on päälliköitä ja asiantuntijoita. Toimintavaiheessa Kevitsa työllistää noin kaksisataa henkilöä. ”Suurin osa avainhenkilöistä tulee kaivokseen muualta kuin Sodankylästä, muun väen uskomme löytyvän vähintäänkin Lapin läänin alueelta”, Vuokko Valta sanoo. Hänen mukaansa avainhenkilöt tulevat enimmäkseen Lapin läänin ulkopuoleltakin siitä syystä, että pohjoisesta ei ole yksinkertaisesti löytynyt päteviä hakijoita avoinna olleisiin työpaikkoihin. Kevitsan rekrytoinnit työllistävät Sodankylän Opteamissa kolme ihmistä. ”Meidän tehtävämme on viedä rekrytointiprosessit läpi, jotta kaivosalan ammattilaiset saavat keskittyä ydintehtäviinsä. Me valitsemme hakijoiden joukosta kuhunkin tehtävään soveltuvimmat henkilöt. Tavoitteena on löytää jokaiseen paikkaan juuri se henkilö, jolla on kyseiseen tehtävään paras mahdollinen pätevyys. Meidän esitysten perusteella lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina Kevitsa”, Vuokko Valta sanoo.

Kyselyitä päivittäin Vaikka Pohjois-Suomessa rekrytoidaan henkilökuntaa samaan aikaan useampaankin kaivokseen, Opteamiin tulee päivittäin kyselyitä Kevitsan kaivoksen työpaikoista. ”Kevitsan työpaikat kiinnostavat. Kevitsan työpaikkoja on markkinoitu imagomarkkinoinnin keinoin eli olemme korostaneet markkinoinnissa Sodankylän hyviä puolia asuinpaikkakuntana”, Vuokko Valta selvittää. Opteam on hakenut väkeä myös niihin yrityksiin, jotka ovat syntyneet Sodankylään kaivoksen myötä, esimerkiksi rakennusalan ammattilaisia ja työnjohtajia kaivoksen yhteistyökumppaneille. Opteam onkin jäämässä pysyvästi Sodankylään, sillä kunnan tulevaisuus näyttää sellaiselta, että yksityisen rekrytointiyrityksen lisäksi paikkakunnalla tarvitaan jatkossa myös vuokratyövoimaa välittävää yritystä. ”Olemme käyneet keskusteluja myös Sodankylän kunnan kanssa rekrytointitarpeista. Parhaimmissa ennusteissa näyttää siltä, että Sodankylään voisi lähivuosina syntyä jopa neljätuhatta uutta työpaikkaa, joten työvoimaa yrityksille rekrytoivaa yritystä paikkakunnalla tarvitaan”, Valta toteaa. Kaivostyöhön Sodankylään muualta muuttavien puolisoille Opteam ei varsinaisesti etsi työpaikkoja. ”Toki näitäkin kyselyitä tulee ja neuvomme mielellämme hakijoita. Tällä hetkellä tilanne on se, että puolisoille löytyy töitä tietyiltä aloilta. Olen sanonut, että pieni riski kannattaa ottaa tänne muut-


oksen

n taessa: vaikka työpaikkaa ei heti löytyisikään, tulevaisuus näyttää niin valoisalta, että ennen pitkää työpaikka löytynee varmasti alalta kuin alalta”, Valta povaa. TARJA KARJALAINEN

Kevitsan kaivoksen rekrytoinnista vastaavassa Sodankylän Opteamissa työskentelevät projektipäälliköt Pauliina Peltonen (vas.), Vuokko Valta ja Petra Koivuranta.

Ground breaking explosives and Nordic know how since 1893

We carry out continuous development cooperation with companies in the quarrying and mining industry. In addition to a wide range of products and product development, we offer nationwide charging, transport and storage services as well as technical support. This way we ensure a flexible and tailor-made service package for our customers, meeting their specific requirements. Teemme jatkuvaa kehitysyhteistyötä kaivosteollisuuden ja louhinta-alan yritysten kanssa. Laajan tuotevalikoiman ja tuotekehityksen ohella tarjoamme maanlaajuisesti panostus-, kuljetus- ja varastointipalveluita sekä teknistä tukea. Näin varmistamme asiakkaillemme joustavan ja räätälöidyn palvelukokonaisuuden, joka vastaa juuri heidän haasteisiin.

www.forcit.fi

+358 (0) 207 440 400


Garrisons demonstrate their in Laplanders are concerned about the Armed Forces’ plans to close garrisons. The possible closure of the military bases in Lapland is seen as a threat to the safety of the area. The former Director of the National Defence College, retired Colonel Heikki Hult, who is an expert on military strategy, talks about Lapland in the context of military policy.

Q: How do you see the current strategic military and political position of Lapland? What is the Arctic region’s strategic situation compared to the time when the Soviet Union disintegrated about 20 years ago?

tics in international politics is a fact. On the other hand, one can also ask did geopolitics disappear at all after the Cold War ended? Perhaps it just wasn’t so apparent given the importance of other factors such as the war on terrorism. In Russian politics it has always had a dominant role. Lapland’s position in military politics strategy is directly measurable by the major powers’ interest in and dependence on the Arctic regions at the time. Finnish Lapland is part of the Arctic region on the Eurasian continental shelf. The major powers have become increasingly interested in the Arctic region because of its large energy reserves and because of the possibility of economic transport routes between continents becoming available as a consequence of global warming. In particular, Russia’s future financial plans are based largely on the exploitation of the Arctic.

A: The return of geopoli-

During the Cold War, the

16

SompioMining

strategic role of Lapland was defined, on one hand, by the likely routes of the U.S. strategic bombers and cruise missiles across Lapland or the surrounding areas into the Soviet Union, and on the other hand by the most important base of the Soviet strategic nuclear submarines in the Kola region. Now, it is determined, above all, by the competition for Arctic energy resources, but also Russia’s threat under conditions of siege. Where the economic interests of great powers are, military interests follow immediately. This is happening in the Arctic region at a very fast rate. While progress has been made by way of negotiations, such as the treaty between Russia and Norway defining a division line in the Barents Sea, the near-term development will raise the region of Lapland into a strategic position similar to that during the Cold War. In particular, Russia’s actions provide the basis for this assessment.

Q: If the Infantry Brigade were abolished, would it compromise the defence of Lapland? What would the political and strategic consequences be? Can we assume that the continuation of military training in the region implies Finland’s willingness to defend Finnish Lapland? A: For both questions I could quote an interview, which the well-known Russian military policy expert and researcher, Pavel Felgenhauer gave about a month ago to Iltalehti: “Neither Russia, Israel nor Georgia abandoned anti-personnel landmines. Finland did abandon them. Thus Finland does not intend to go to war.” Sodankylä’s garrison was founded during the Cold War after defining events such as the erection of the Berlin Wall, the Diplomatic Note Crisis between the Soviet Union and Finland, and the Cuban Missile Crisis, to affirm that Finland as a sovereign state intends

to manage the region. The abolition of the garrison and Infantry Brigade, which provides military training, would be the clearest signal of the opposite. Demonstration of intentions is a more important signal for a small country than the demonstration of military power under normal conditions. Q: How would Russia and the United States interpret the abolition of the Infantry Brigade in the central ore region of Lapland? Is the location of the Infantry Brigade in the centre of the mining area of a strategic or military political significance? A: Either party would be able to think that Lapland has been left to the free use by the other side in a crisis situation. But also Sweden and Norway would be seriously involved in this thought experiment. Lapland’s ore alone may not be the most important ob-

jective of the great powers, but the region as a military transit area, as the foremost area of defence, or as an area from where to launch an attack. The location of the Infantry Brigade in this central area is an important signal in all directions. From this area troops such as infantry brigades can be directed to any area of Lapland, since the location in the centre of the region demonstrates its defensive character. Q: Has the race between the major powers for supremacy in the Arctic regions already started? A: The competition of the major powers - including others than the United States and Russia - for the Arctic region has already begun. In the politics of Western Europe’s economic superpowers, especially in their relations with Russia, their need and probably dependence on resources of the Arctic region is already apparent.


ntention to defend the country Also China has already expressed a claim for its own sector in the Arctic. Q: In 2008 Russian President Medvedev stated to political scientists regarding Russia’s external relations, that “there are areas in which Russia has privileged interests and historical ties.” Just before that statement, the war in Georgia began. Is Finland also seen as one of the states belonging to the regions Medvedev talked about? A: In its security doctrine, Russia defines areas of privileged interests to be countries which are inhabited by a Russian-speaking population and Russian citizens, even if only a small fraction. “The historical ties” includes at least the former Soviet states and probably also those regions and countries that once belonged to the

Russian Empire. Q: Territorial defence capability has been an important issue for Finland. How do you see the regional defence capability developing in Finland and other Western countries, where reserves will be reduced? A: In recent years, the Government has defined in its defence reports that compulsory military service is the basis of a credible defence for all of Finland. Our military doctrine is a regional defence system. According to current estimates, given the development of the state’s economy in the coming years and the subsequent reduction of resources for defence, the next worse alternative is that of the basic requirements for defence mentioned here, that only compulsory military service remains, and

even that badly effected. It should be remembered that conscription is not restricted to the initial military service, but Finland’s compulsory military service continues almost until retirement. This, in turn, requires that the reservist receives appropriate continued education, and proper training for the tasks which the country requires in the worst case. Western European countries no longer see an immediate military threat to its territory from Russia and its forces, since they withdrew from the middle of Europe a thousand kilometres to the east. At the eastern edge of the North, the situation is different, as we know. Q: Do you see the Finnish accession to NATO as a solution to maintaining Finland’s defence capability, and that trusting in NATO, the reserves in Finland can be wound

Holiday in the middle of Lapland – rent a cottage Luosto

118 km north of Rovaniemi, cottage located in centre of Luosto. 2-storey log chalet 2006, living room/ kitchen 2 extra beds, downstairs bedroom with double bed and bunk, upstairs 2 sleeping alcoves 2 beds in each, sleeping loft 5 beds, sauna (electric stove), washroom (2 showers), dressing room, open porch.

equipment

WLAn

257 km north of Rovaniemi, in Saariselkä holiday resort, central area. Apartment in wooden rowhouse (terrace house) block 1979, renovated 2010, living room convertible sofa/bed, cooking corner, bedroom 2 beds, sauna, washroom, WC, hall, open porch.

equipment

A: I do not see this. NATO requires from its member states their own military defence capability. NATO does not have supra-national armed forces, but its military capability is based on the member states’ military capabilities. Currently NATO is more a military political organisation than a defence alliance. In crisis situations, political support is of foremost importance to Finland, but military support in the form of reinforcements due to the membership is highly unlikely. When we talk about the formation of a reserve, we are referring to the Army reserve to defend the whole country. A professional Army does not create a reserve. After the Cold War the main focus of the United States shifted almost entirely from Europe to Asia and the Middle East. This has opened up new possibilities for Russia in Europe. The Russian military doctrine, which was updated last year, states that NATO’s expansion near Russia’s territory, as well as the stationing of U.S. armed forces closer to Russia’s borders, is a threat to Russia. Russia has also warned Finland against joining NATO. Q: How would Russia react if Finland joined NATO? Is the concentration of Russian armed forces at the border with Finland seen at least in part that Russia is preparing for Finland’s accession to NATO and the arrival of NATO weaponry and NATO forces in the territory of Finland? A: In recent years, Russia

has warned Finland diplomatically that joining NATO would force Russia to take necessary actions. Certainly Russia would react, and it has already reacted. The structure and focus of the new Western Military District of Russia is clearly changing in a north-westerly direction due to - among other things - the Arctic issues discussed previously. Our super power neighbour naturally has many means to react, influence, apply pressure etc. Russia does not see Finland as a military threat, but the possibility that forces hostile to Russia could use Finnish territory, is seen as a threat in Russia. Due to NATO membership there will be, at least temporarily, military personnel and equipment from other NATO countries in Finland. Currently Russia probably sees Finland in its military assessment almost as a NATO country without a formal membership. Q: Is getting out of compulsory military service made too simple for service men? A: Yes, it seems so. Military service is a statutory obligation. Equality of male citizens is not realised, if a mere declaration is sufficient to transfer this obligation and burden to someone else. Another Finnish man will have to take this role and task. The state’s most important task is to ensure the safety of its citizens. By law, we naturally take care of the needs and subjective rights of a wide variety of people. If the external security of the nation fails, what is the significance of these other security needs?

Q: Should Finland save military costs in a situation where Russia on the other hand increases its forces? Is this the right way to handle this situation? A: As a sovereign nation, Finland has a duty to monitor and manage the state territory, regardless of what Russia is doing at any given moment. Once we have the political decision to take care of this duty without allies, this will require investment. Building the defence capability of a small country is a process lasting decades. It can be destroyed in a short time. Now we are close to this. Q: What kind of armed forces will Finland need in the future, and what is the importance of the reserve for Finland’s defence capability? A: Finland needs a credible defence, especially if we are going to continue to operate independently. Finnish crisis and wartime defence will continue to be based on those in regular service, mainly by air and naval forces as well as mobilisation of the reserve for the Army. Their combat skills raise the price for the invasion of the country to such a high level, that the possible enemy will give up its plan from the beginning, or if this fails, the invader will be fought back from the most important regions of the country. This is not possible without a broad, well-trained reserve. If we hang up the gloves of the reserve, then there is no use of many other tools on the construction site of this country. KARI LINDHOLM

10 – 15 persons

Electric light, electric stove, electric fridge-freezer, electric heating, storage fireplace/ heater, hot/cold water, shower, 2 toilets, microwave oven, television, dvd, dishwasher, washing machine, drying cupboard for clothes, WLAN, Karaoke, Xbox , DVDhometheatre

sAAriseLkä

down?

KAUHAT JA TYÖVÄLINEET SUURIIN KONEISIIN yli 30 vuoden kokemuksella

WLAn

2 – 4 persons

Electric light, electric stove, fridge, electric heating, open fire, hot/cold water, shower, toilet, microwave oven, television, cd-player, dvd, washing machine, drying cupboard for clothes , WLAN, Karaoke, DVD-hometheatre

More information websites www.vaartinkammi.com or call +358 50 5599813.

Temmeksentie 1, 90400 Oulu tel. +358 8 373252 fax + 358 8 378394 www.maakasi.fi

SompioMining

17


Ammattilaisen rekrytointi vaatii rekrytoinnin ammattilaisen Jokainen kaivoshanke vaatii valtavan määrän rekrytointiosaamista. Meillä sitä on. Parhaillaan rekrytoimme lähes 200 alan huippuosaajaa vakituiseen työsuhteeseen Kevitsan kaivokseen. Kaivoshankkeen rakennusvaiheessa palvelemme urakoitsijoita henkilöstövuokrauksen ja suorarekrytointien avulla. Perustamme oman toimiston kaivoksen läheisyyteen, jotta olemme lähellä asiakasta ja suurta osaa työntekijöistä. Rekrytoimme parhaat osaajat valtakunnallisesti, tarvittaessa hyödynnämme myös tehokasta kansainvälisen rekrytoinnin konseptiamme. Testaamme vaativissa olosuhteissa työskentelevät hakijat soveltuvuusarvioinneilla jo karsinta- ja valintavaiheessa. Lue lisää osoitteessa opteam.fi

Valitse oikea kumppani kaivostoiminnan kehittämiseen Lemminkäiseltä saat kaikki, mitä tarvitset kaivostoiminnan suunnittelusta tuotannon aloittamiseen ja ylläpitoon: alueen infran, rakennukset ja talotekniikan. Lisäksi projektinjohtopalvelumme asiantuntijat vastaavat tarvittaessa koko projektista; suunnittelusta, hankinnoista, kilpailuttamisesta ja johdosta. Lemminkäiseltä saat enemmän! Ota yhteyttä:

Opteam on vastuullinen, työelämää uudistava henkilöstö-palvelualan yritys, jolle on myönnetty Suomen Henkilöstöpalveluyritysten Liiton auktorisointi.

-

UNITED BY OUR DIFFERENCE

Infrarakentaminen: Risto Kupila, puh. 02071 53608 Talonrakentaminen: Marko Palonen, puh. 02071 58612 Talotekniikka: Timo Kankkunen, puh. 02071 57273 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lemminkainen.fi www.lemminkainen.fi


Etsintä on kaivoksen kivijalka Pahtavaarassa Sodankylässä toimivalla Lappland Goldminers AB:n Pahtavaaran kultakaivoksella etsintä on kaivostoiminnan perustana. Maan uumenissa piilottelevia kultaesiintymiä etsitään timanttikairauksissa läpi vuoden.

Teloilla liikkuva kairakone jyrisee valtauksella Pahtavaaran kultakaivoksen lähimaastossa. Timanttikaira porautuu maapallon kylkeen hitaasti, mutta varmasti. Viikkoja jatkunut vesisade on pehmittänyt maanpinnan kuralle, mutta se ei kullanetsijöitä lannista. ”Kultaa etsitään Pahtavaarassa käytännössä vuoden ympäri. Arktiset olosuhteet eivät keskeytä tutkimuksia talvellakaan”,

kertoo vt. konserninjohtaja ja toimitusjohtaja Henrik Grind Lappland Goldminers AB:sta. Pahtavaaran kaivospiirin ympärillä sijaitsee useita Lappland Goldminersin valtauksia, joita tutkitaan 1–2 kairakoneen voimin. ”Kairauskalusto on riittävä yhtiön tämänhetkisiin resursseihin. Myös näytteiden analysointiin tarvitaan aikaa.” Kulta esiintyy Pahtavaarassa vapaana kultana, tästä syystä kullan rikastusprosessi perustuu painovoimaan. Kemikaaleja ei juuri tarvita. ”Ympäristöasiat ovat meille erittäin tärkeitä. Lain vaatimukset täytetään tinkimättä”, Grind vakuuttaa.

Ersmarksberget ensi vuonna Grind sanoo, että Pahtavaara on tällä hetkellä Lappland Goldminersin ykkösprojekti. Yhtiö aikoo perustaa kul-

takaivoksia jatkossa myös Ruotsiin. ”Avaamme kultakaivoksen Ersmarksbergetissa ensi vuonna. Fäbolidenissa tehdään parhaillaan kannattavuuslaskelmia.” Pahtavaaran todennettu malmivaranto riittää Grindin mukaan noin kahden vuoden kaivostoimintaan. Pahtavaaran kaivos tuottaa kultaa todennäköisesti kauemminkin. ”Esiintymät ovat lupaavia”, Grind sanoo.

Tavoite noin 700 kiloa Kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla Pahtavaaran kaivos tuotti kultaa yhteensä 4 021 unssia eli 125 kiloa. ”Kullantuotantotavoite on tänä vuonna noin 650–700 kiloa”, kertoo Grind. Viime vuonna yhtiö tuotti 740 kultakiloa. Pahtavaaran malmin kultapitoisuus on 2,5 grammaa tonnissa. Yhtiön tavoitteena on tuotannon

kaksinkertaistaminen Ersmarksbergetin kaivoksen avaamisen jälkeen. Pahtavaaran kultakaivos työllistää 55 työntekijää. Urakoitsijoiden palkkaamaa henkilöstöä työskentelee kaivoksella suunnilleen saman verran. ”Jos alueelle suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat, saamme varautua jatkossa työvoimapulaan”, Grind arvioi.

Kaivos syntyy vain harvoin Henrik Grind on toiminut geologina useilla mantereilla. Kokemusta ja tietoa on kertynyt pitkän työuran aikana monilta kaivoksilta. Hän toteaa, että esiintymien tutkiminen perinteisin menetelmin eli syväkairaamalla on erittäin tärkeää. ”Ilman kairausnäytteitä on vaikea sanoa, mitä maan uumenista todella löytyy”, sanoo Grind.

”Suomi on houkutteleva maa kaivosteollisuuden näkökulmasta. Infra on kehittynyttä ja alue on poliittisesti vakaata”, kertoo vt. konserninjohtaja ja toimitusjohtaja Henrik Grind Lappland Goldminers AB:sta. Vain pieni osa alalla tehtävistä tutkimuksista johtaa kaivoksen perustamiseen. ”Tiedämme, että maan kätköissä on malmioita, mutta niitä on kuitenkin vaikea löytää. Tutkimus sitoo myös runsaasti pääomaa, jopa kymmeniksi vuosiksi.” Grind sanoo, että vaik-

ka malmioiden tutkimus- ja analyysimenetelmät ovat kehittyneet, pitää myös vanhoihin tutkimustuloksiin perehtyä huolellisesti. ”Kultaa on löydetty ennenkin, nykyään toiminnan resurssit ovat paremmat.”

sen läheisyydessä maanpintaan puhkeavia sekä maanpinnan läheisyydessä olevia esiintymiä, joita voitaisiin hyödyntää avolouhoslouhintana. ”Olemme kairanneet maan alla noin 60 000 metriä vuodesta 2008 lähtien. Maan päällä olemme kairanneet noin 25 000 metriä. Näillä kairausmäärillä olemme pystyneet pitämään malmivarat suuruusluokassa, joka mahdollistaa noin puolentoista vuoden louhinnan. Pahtavaaran malmi vaatii erittäin tiheää kairausta ennen kuin louhinta on mahdollista.” Virkkusen mukaan maan alla ajetun tunnelin kokonaispituus alkaa lähentyä

19 kilometriä. ”Vuosittainen peränajon tarve, joka mahdollistaa 500 000 tonnin vuosittaisen louhinnan, on noin 3 500 metriä.” Nykyisten avolouhosten läheisyydessä sijaitsevaa ”Länsi”-nimistä mineralisaatiota on tutkittu useampaan otteeseen. Sen sisältämä tonnimäärä on kasvanut. Yhtiö on hakenut mineralisaation louhimiseksi kaivospiirin laajennusta. ”Laajennuksen odotetaan saavan lain voiman vielä tämän vuoden aikana. Pienempien avolouhosten perustaminen kaivospiirialueen sisällä ei ole poissuljettua tulevaisuudessa”, kertoo Virkkunen. – (KL)

KARI LINDHOLM

Tavoitteena suuremmat malmivarat Lappland Goldminers AB:n tavoitteena on 125 000 tr. oz malmivarat, jotka vastaavat viiden vuoden tuotantoa Pahtavaarassa vuoteen 2014 mennessä. Pahtavaarassa kairataan vuosittain maan alla noin 20 000 metriä. Maan pinnalla on käynnissä 10 000 metriä käsittävä kairausohjelma. ”Ajamme vinotunnelia syvemmälle tasolle, josta pystymme aloittamaan kairaukset malmien syvyysjatkeiden tutkimiseksi ja Pahtavaaran kaivoksen malmivarojen lisäämiseksi”, sanoo Lappland Goldminersin päägeologi Risto Virkkunen. Maanpäällisten kairausten tarkoituksena on paikallistaa kaivospiirin sisällä ja

”Kairaus on keskeinen osa kullanetsintää”, kertoo etsintägeologi Mikko Suikkanen Pahtavaaran kaivokselta.

PUHELIMET PUHELINTARVIKKEET SONERAN LIITTYMÄT TIETOKONEET ATK-TARVIKKEET TOIMISTOTARVIKKEET

TULOSTIMET KOPIOKONEET MONITOIMILAITTEET PROJEKTORIT DOKUMENTTIKAMERAT NAVIGOINTILAITTEET

KASSAKONEET KASSAJÄRJESTELMÄT ASENNUS-, HUOLTO- JA YLLÄPITOPALVELUT verkkokauppa: kauppa.tty.fi

/LVll PHLVWl RVRLWWHHVVD ZZZ WW\ ¾

Ivalo Levi Sodankylä Kemijärvi Rovaniemi Kemi Oulu


Varuskunnat kertovat m Lappilaiset ovat huolissaan Puolustusvoimien suunnitelmista varuskuntien lakkauttamiseksi. Lapissa sijaitsevien varuskuntien mahdolliset lakkauttamiset nähdään uhkana myös Lapin turvallisuudelle. Lapin sotilaspoliittisesta asemasta kertoo sotilasstrategian asiantuntija, Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian Laitoksen johtajana toiminut eversti evp. Heikki Hult. K: Minkälaisena näette Lapin strategisen ja sotilaspoliittisen aseman tällä hetkellä? Mikä on arktisten alueiden strateginen asema verrattuna tilanteeseen, jolloin Neuvostoliitto hajosi noin 20 vuotta sitten? V: Geopolitiikan paluu kansainvälisessä politiikassa on

tosiasia. Toisaalta voidaan myös kysyä, hävisikö geopolitiikka mihinkään kylmän sodan päätyttyä. Se ehkä jäi vain muiden seikkojen, kuten terrorismin vastaisen sodan varjoon parin viime vuosikymmenen aikana. Venäjän politiikassa geopolitiikka on aina ollut hallitsevassa roolissa. Lapin sotilaspoliittinen ja strateginen asema on määritettävissä myös suurvaltojen kunkin hetkisestä kiinnostuksesta ja riippuvuudesta arktisiin alueisiin. Suomen Lappi kuuluu euraasialaisen mannerjalustan arktiseen ”Maanpuolustuksen tahtotilan osoittaminen on pienelle maalle tärkeämpi signaali kuin normaaliolojen sotilaallisen voiman osoitus”, sanoo eversti Heikki Hult. Kuvassa harjoittelevat Jääkäriprikaatin tarkka-ampujavarusmiehet.

osaan. Arktisen alueen suuret energiavarat sekä ilmaston lämpenemisen mukanaan tuoma mahdollisuus taloudellisiin kuljetusreitteihin maanosien välillä on nostanut useiden suurvaltojen kiinnostusta alueeseen. Erityisesti Venäjän tulevaisuuden taloussuunnitelmat perustuvat paljolti arktisen alueen hyödyntämiseen. Kylmän sodan aikana Lapin strategisen aseman määrittivät toisaalta Yhdysvaltojen strategisten pommikoneiden ja risteilyohjusten todennäköiset lentoreitit Lapin tai lähialueen yli Neuvostoliiton alueelle, ja toisaalta Neuvostoliiton strategisten ydinsukellusveneiden tärkein tukikohta, Kuolan alue. Nyt sen määrittää ennen kaikkea kilpailu arktisen alueen energiavarojen hyödyntämisestä, mutta edelleen myös Venäjän uhkakuva

saarrettuna olostaan. Minne suurvaltain taloudelliset intressit suuntautuvat, sotilaalliset intressit seuraavat välittömästi mukana. Näin on hyvin nopeassa tempossa tapahtumassa arktisella alueella. Vaikka myönteistäkin, neuvotteluvaraista kehitystä on tapahtunut, kuten Venäjän ja Norjan sopimus Barentsin meren jakolinjasta, on lähiajan kehitys nostamassa Lapin alueen lähes samankaltaiseen strategiseen asemaan kuin kylmän sodan aikoihin. Erityisesti Venäjän toimet antavat perusteita tälle arviolle. K: Mikäli Jääkäriprikaati lakkautettaisiin, tarkoittaisiko se samalla puolustuskyvyn heikentymistä Lapissa? Mitä seurauksia lakkauttamisella olisi puolustuspoliittisesti ja strategisesti? Voidaanko sotilaskoulutuksen säilyttämisen alueella kertovan Suomen halusta puolustaa myös Lappia? V: Molempiin kysymyksiin voisin siteerata tunnetun venäläisen sotilaspolitiikan asiantuntijan ja tutkijan Pavel Felgenhauerin noin kuukausi sitten Iltalehdelle

antamaa haastattelua, jossa hän sanoi: ”Venäjä, Israel eikä Georgia luovu jalkaväkimiinoista. Suomi luopuu. Suomi ei siis aio käydä sotaa”. Sodankylän varuskunta perustettiin kylmän sodan kuumimpien tapahtumien, kuten Berliinin muurin pystyttämisen, Neuvostoliiton Suomen lähettämän nootin ja Kuuban ohjuskriisin jälkeen kertomaan siitä, että Suomi aikoo itsenäisenä valtiona hallita aluettaan. Varuskunnan ja koulutusta antavan joukko-osaston, esimerkiksi Jääkäriprikaatin, lakkauttaminen olisi mitä selvin vastakkainen signaali. Tahtotilan osoittaminen on pienelle maalle tärkeämpi signaali kuin normaaliolojen sotilaallisen voiman osoitus. K: Millä tavoin Lapin keskeisellä malmialueella sijaitsevan Jääkäriprikaatin lakkauttaminen tulkittaisiin esimerkiksi Venäjällä ja Yhdysvalloissa? Onko Jääkäriprikaatin sijainnilla kaivosalueen keskellä strategista tai sotilaspoliittista merkitystä? V: Kumpikin mainittu osapuoli voisi ajatella, että

Lapin alue on jätetty tuon toisen puolen vapaaseen käyttöön kriisitilanteessa. Mutta myös Ruotsi ja Norja olisivat vakavasti osallisia tässä ajatusleikissä. Itse Lapin malmi ei ehkä olisi suurvaltojen tärkein tavoite, vaan alue sotilaallisena läpikulkualueena, etummaisena puolustusalueena tai hyökkäyksen lähtöalueena. Jääkäriprikaatin sijainti keskeisellä alueella on kumpaankin ilmansuuntaan merkittävä signaali. Alueelta voidaan suunnata joukkoja, kuten jääkäriprikaateja, koko Lapin alueelle. Jääkäriprikaatin rauhanajan sijoituspaikka keskellä Lappia osoittaa selvästi puolustuksellisen luonteensa. K: Onko suurvaltojen välinen kisa arktisten alueiden herruudesta jo alkanut? V: Suurvaltojen, muidenkin kuin Yhdysvaltojen ja Venäjän, kilpailu arktisesta alueesta on jo käynnissä. Länsi-Euroopan taloudellisten suurvaltojen politiikassa, erityisesti Saksan ja Ranskan suhteissa Venäjään, on nähtävissä niiden tarve ja todennäköinen riippuvuus tulevaisuudessa arktisen alueen varannoista. Kiinakin on jo esittänyt vaatimuksen, että sille kuuluisi oma sektorinsa arktisesta alueesta. K: Venäjän presidentti Medvedev totesi politiikan tutkijoille Venäjän suhteista ulkovaltoihin vuonna 2008, että ”on yhä alueita, joissa Venäjällä on etuoikeutettuja intressejä sekä historiallisia siteitä.” Juuri ennen tuota lausuntoa alkoi Georgian sota. Onko myös Suomi nähtävä näihin Medvedevin tarkoittamiin Venäjän etupiirin alueisiin kuuluvana valtiona? V: Venäjä määrittää turvallisuusdoktriinissaan etuoikeutettujen intressien alueiksi maat, joissa asuu Venäjän kielistä väestöä ja Venäjän kansalaisia, vähäinenkin määrä. ”Historialliset siteet” käsittävät ainakin entiset neuvostotasavallat ja todennäköisesti myös ne alueet ja maat, jotka aikoinaan kuuluivat Venäjän keisarikuntaan. Venäjän strategiassa on nähtävissä selvästi pyrkimys palauttaa hallintaansa tai ainakin suoraan vaiku-

20

SompioMining


maanpuolustustahdosta tusvaltaansa entiset keisarikunnan alueet.

K: Alueellinen puolustuskyky on ollut Suomelle tärkeä asia. Miten näette alueelliselle puolustuskyvylle käyvän jatkossa Suomessa ja muissa läntisissä maissa, joissa reserviä supistetaan? V: Valtioneuvoston viime vuosien puolustusselonteoissa on Suomen puolustuksen perusteiksi määritetty yleiseen asevelvollisuuteen perustuva uskottava puolustus, jolla koko maata puolustetaan. Sotilaallisena doktriininamme on alueellinen puolustusjärjestelmä. Tämän hetken arvioiden perusteella valtiontalouden tulevien vuosien kehityksestä ja sen maanpuolustukselle asettamista resurssien supistuksista seuraava pahin vaihtoehto on, että edellä mainituista puolustuksemme perusvaatimuksesta vain yleinen asevelvollisuus jää jäljelle, sekin pahoin rampautettuna. On muistettava, että yleinen asevelvollisuus ei tarkoita pelkästään varusmiespalvelusta, vaan Suomen miehen asevelvollisuutta lähes eläkeikään asti. Se taas edellyttäisi, että reserviläinen saa kunnollisen kertausharjoituskoulutuksen ja kelvollisen varustuksen siihen tehtävään, mihin isänmaa hänet pahimmassa tilanteessa asettaa. Länsi-Euroopan maat eivät näe enää välitöntä alueeseensa kohdistuvaa sotilaallista uhkaa Venäjän taholta sen joukkojen vetäydyttyä keskeltä Eurooppaa tuhat kilometriä itään. Pohjolan itäisellä reunalla tilanne on toinen, niin kuin tiedämme. K: Näettekö Suomen liittymisen Natoon olevan ratkaisu Suomen puolustuskyvyn ylläpitämiselle, ja että Naton apuun luottaen reservi voitaisiin ajaa alas Suomessa? V: En näe. Nato edellyttää jäsenvaltioiltaan omaa sotilaallista puolustuskykyä. Natollahan ei ole ylikansallisia asevoimia, vaan sen sotilaallinen kyky perustuu jäsenvaltioiden sotilaalliseen kykyyn. Nato on tällä hetkellä ennemminkin sotilaspoliittinen organisaatio kuin puolustusliitto. Poliittinen tuki kriisitilanteissa Suomelle olisi kyllä ensiarvoisen tärkeää, mutta jäsenyyden myötä saatava sotilaallinen tuki apuvoimien muodossa on varsin epätodennäköistä. Kun puhumme reservin muodostumisesta, tarkoitamme erityisesti maavoimien reserviä, jolla koko maata puolustettaisiin. Ammattiarmeija ei synnytä reserviä. Yhdysvaltain päähuomio on kylmän sodan jälkeen siirtynyt Euroopasta lähes kokonaan Aasiaan ja

Lähi-Itään. Tämä on avannut Venäjälle uusia mahdollisuuksia Euroopassa. Viime vuonna päivitetyssä Venäjän sotilasdoktriinissa todetaan, että Naton laajentuminen Venäjän lähialueelle, samoin kuin Yhdysvaltain asevoimien tuleminen Venäjän rajojen läheisyyteen, olisi uhka Venäjälle. Venäjä on myös varoittanut Suomea liittymästä Natoon. K: Miten Venäjä reagoisi, jos Suomi liittyisi Natoon? Onko Venäjän asevoimien keskittäminen Suomen vastaiselle rajalle nähtävissä edes osittain siten, että Venäjä varautuu Suomen Natoon liittymiseen ja Nato-aseistuksen sekä Nato-joukkojen saapumiseen Suomen alueelle?

V: Venäjä on viime vuosina diplomaattikielellä varoittanut Suomea Naton jäsenyydestä toteamalla, että se pakottaisi Venäjää ryhtymään tarpeellisiin toimiin. Varmasti Venäjä reagoisi, ja se on jo reagoinutkin. Uuden läntisen sotilaspiirin struktuuri ja painopiste on selvästi muuttumassa luoteiseen suuntaan myös edellä todetuista arktisista syistä. Suurvaltanaapurilla on luonnollisesti monia keinoja reagoida, vaikuttaa, painostaa jne. Suomea Venäjä ei näe sotilaallisena uhkana, mutta Suomen alueen joutuminen Venäjälle vihamielisten käyttöön sotilaallisessa tarkoituksessa, on Venäjän uhkakuva. Natojäsenyyden myötä Suomeen tulisi ainakin tilapäisesti muiden Natomaiden sotilaita ja kalustoa. Sotilaallisessa tilannearviossaan Venäjä todennäköisesti pitää tällä hetkellä Suomea lähes Natomaana ilman virallista jäsenyyssopimusta. K: Onko asevelvollisten pääseminen pois varusmiespalveluksesta tehty liian yksinkertaiseksi? V: Kyllä vaikuttaa siltä. Asevelvollisuus on lakimääräinen velvollisuus. Miespuolisten kansalaisten tasa-arvo ei toteudu, jos pelkällä ilmoituksella voi tällaisen velvollisuuden ja rasitteen siirtää toisen kannettavaksi. Joku toinen Suomen mieshän silloin joutuu tämän paikan ja tehtävän täyttämään. Valtion tärkein tehtävä on kansalaistensa turvallisuudesta huolehtiminen. Lakimääräisesti huolehditaan kyllä mitä erilaisimmista kansalaisten tarpeista, subjektiivisista oikeuksista. Jos kansakunnan ulkoinen turvallisuus pettää, mitä merkitystä näillä muilla turvallisuustarpeilla enää on? K: Pitääkö Suomen säästää sotilasmenoista tilanteessa, jossa Venäjä päinvastoin vahvistaa voimiaan? Menetellään-

kö tässä tilanteessa nyt oikein?

V: Suvereenina valtiona Suomella on velvollisuus valvoa ja hallita valtioaluettaan riippumatta siitä mitä, Venäjä kullakin hetkellä tekee. Kun olemme sen poliittisella päätöksellä päättäneet hoitaa omatoimisesti ilman liittolaisia, tämä edellyttää asiaan satsaamista. Pienen maan maanpuolustuskyvyn rakentaminen on

kymmenien vuosien prosessi. Romuttaa se voidaan lyhyessä ajassa. Nyt ollaan lähellä sitä. K: Minkälaiset puolustusvoimat Suomi tarvitsee jatkossa, ja mikä on reservin merkitys Suomen puolustuskyvylle? V: Suomi tarvitsee uskottavan puolustuksen varsinkin, jos aiomme edelleen toimia

itsenäisesti. Suomen kriisin- ja sodanajan puolustus tulee perustumaan jatkossakin vakinaisessa palveluksessa olevista, lähinnä ilma- ja merivoimienjoukoista sekä liikekannallepanossa reservistä perustetuista, ennen kaikkea maavoimien joukoista. Näiden joukkojen taistelukyky nostaa maahan tunkeutumisen hinnan niin korkeaksi, että mahdollinen vihollinen luopuu aikees-

taan tai sen epäonnistuessa kykenee lyömään maahan tunkeutuneen vihollisen valtakunnan tärkeimmillä alueilla. Tähän ei pystytä ilman laajaa, koulutettua reserviä. Jos reservin hanskat ripustetaan naulaan, silloin ei ole käyttöä monilla muillakaan hanskoilla tässä isänmaan rakennustyömaassa. KARI LINDHOLM


Lemminkäinen palvelee Kevitsassa useita urakoita Lemminkäinen on viime ja tämän vuoden aikana käynnistänyt Kevitsassa useita urakoita, joiden yhteisarvo on runsaat 70 miljoonaa euroa. Yhtiö on tehnyt kaivosalueella mm. maarakennus- ja betonirakennustöitä sekä mittavan louhinta- ja

murskausurakan. Alueelle on rakennettu mm. kolme patoallasta. Lemminkäinen on myös pystyttänyt kaivoksen konttorirakennuksen. Rakennushankkeita varten alueella on ollut toiminnassa myös Lemminkäisen valmisbetoniasema. Kesällä 2011 Lemminkäinen käynnisti myös kaivoksen sähköistysurakan. Työhön kuuluvat Kevitsaan rakennettavien tuotantolaitosten rakennus- ja projektisähköistys sekä instrumentointiasennukset. Tämä Lemminkäisen talotekniikka-toimialan suurin yksittäinen teollisuussähköistysprojekti työllistää 70 henkeä; yhdessä Lemminkäisen Kevitsan urakat ovat tarjonneet työtä parhaimmillaan lähes 300 rakentajalle. Hankkeet valmistuvat vuodenvaihteessa. Ennen Kevitsaa Lemmin-

käinen teki mittavat rakennustyöt Talvivaaran kaivosalueella. Viime keväänä yhtiö käynnisti laajat rakennustyöt lannoitetuottaja Yara Suomi Oy:n Siilinjärven fosfaattikaivosalueella. Kaivosvarikkoalueelle rakennettavaan kokonaisuuteen kuuluu toimistotiloja, huoltokorjaamo, pesuhalli sekä varastotiloja. Kuten Kevitsassa, Siilinjärven hanke työllistää Lemminkäisen kaikkia toimialoja; talonrakennusta, infrarakennusta sekä talotekniikkaa.

Uutta puhtia kaivoslouhintoihin Tolarockista Lemminkäinen on kalliorakentajana tehnyt pitkään myös kaivoslouhintoja Pohjoismaissa. Suomessa on malmia louhittu

mm. Elijärven, Hituran, Kittilän Suurkuusikon ja Pampalon kaivoksilla. Pahtavaaran kultakaivoksella Lemminkäisellä on parhaillaan käynnissä kolmivuotinen louhintaurakka. Uutta puhtia Lemminkäisen kaivoslouhintoihin toi kajaanilaisen Tolarock Oy:n osto kesällä 2008. Vuonna 2000 perustettu Tolarock on nimenomaan kaivoslouhintaan erikoistunut kalliorakennusalan yritys, joka on toiminut koko Suomen alueella sekä Ruotsissa. Yhtiön viimeisimmät hankkeet ennen käynnissä olevaa Pahtavaaran urakkaa ovat olleet Hituran ja Särkiniemen kaivoksilla. ”Tolarockin ostolla olemme vahvistaneet asemaamme kaivoslouhinnan osaajana. Yrityskaupan myötä saamamme ammattitaitoisen henkilöstön ja erikoiskawww.vdcpro.se

Kaivosteollisuuden buumi on työllistänyt rakennuskonserni Lemminkäistä viime vuosina merkittävästi. Yhtiö on saanut useita mittavia rakennus- ja malminlouhintaurakoita eri kaivoksilta Suomesta ja Ruotsista. Eniten Lemminkäistä ovat viime aikoina työllistäneet First Quantum Minerals Ltd:n Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen rakennustyöt Sodankylässä.

Proofreading Oikoluku English lessons Englannin oppitunteja Translation and writing Käännöstyöt

Gold Star

Ota yhteyttä | Please contact: Sally Ulich | puh/tel: +358 (0)44 273 2193 sally@ulich.org | www.goldstar.fi

Native English speaker, BSc Biology (York) Post Graduate Certificate in Education (York) MPhil Biology and Geography (Oulu) Certificate in English Language Teaching to Adults (Cambridge)

www.vdcpro.se www.vdcpro.se

Käännös- ja KieliPalvelut ammattitaidolla!

Pohjois-Ruotsin kaivoksilla Keväällä 2010 Lemminkäinen teki merkittävän päänavauksen, kun yhtiö sai LKAB:n Kiirunan rautamalmikaivoksilta ensimmäisen louhintaurakkansa. Hankkeessa louhitaan työtunneleita malmin louhintaa varten. Marraskuussa 2010 saatiin Kiirunasta 45 miljoonan euron tilaus työ- ja kaivostunneleiden rakentamisesta. Hankkeessa rakennetaan 21 kilometriä erilaisia lujitettuja tunneleita maailman suurimpaan maanalaiseen rautamalmikaivokseen. Li-

www.vdcpro.se

Professional english language services

luston ansiosta kykenemme aiempaa paremmin palvelemaan kaivosalan asiakkaita”, sanoo johtaja Risto Kupila Lemminkäinen Infra Oy:stä.

sätyönä Lemminkäinen on myös päällystänyt kaivostunneleita ja malmikenttiä Kiirunassa. Lemminkäisen Kiirunan kaivoksen käynnissä olevien hankkeiden yhteinen arvo on lähes 60 miljoonaa euroa. Lemminkäisen asema Ruotsin kallio- ja kaivosrakentamisen markkinoilla vahvistui edelleen keväällä 2011, kun yhtiö sai 15 miljoonan euron tilauksen maanalaisten kaivostunneleiden ja malmin louhinnasta Svartlidenin kultakaivoksessa Pohjois-Ruotsissa. Urakan tilaajan Dragon Mining Sweden AB:n hanke käsittää 3,5 kilometrin mittaisten kaivostunneleiden rakentamisen sekä kultamalmin louhintaa.

Gold – A Sustainable Asset

Lappland Goldminers is a proGold – A Sustainable ducing Asset Mining Company with an extensive exploration portfolio.

Lappland Goldminers is a producing Mining anproducing exTheCompany Company iswith today Gold from the Pahtavaara Gold tensive exploration portfolio. The Company is today producing Gold Mine in northern Finland. Gold production Ersmarksberget, from the Pahtavaara Gold Mine in northern Finland.atGold production northern Sweden, is planned to at Ersmarksberget, northern Sweden, is planned startThe early 2012. start earlyto2012. Fäboliden project near Lycksele Sweden The Fäboliden project near Lycksele Sweden is one of the future is one of the future projects in the projects in the Company portfolio. Company portfolio.

Gold – A Sustainable Asset Lappland Goldminers is a producing Mining Company with an extensive exploration portfolio. The Company is today producing Gold www.lapplandgoldminers.se www.lapplandgoldminers.sefrom the Pahtavaara Gold Mine in northern Finland. Gold production

Gold – A Sustainable Asset at Ersmarksberget, northern Sweden, is planned to start early 2012. The Fäboliden project Sweden is one of the future Lappland Goldminers is a producing Mining Company withnear an Lycksele exprojects in the Company portfolio. tensive exploration portfolio. The Company is today producing Gold from the Pahtavaara GoldisMine in northern Finland. Gold production Lappland Goldminers a producing Mining Company with an ex-

Gold – A Sustainable Asset

• Maaperätutkimukset • Kallioporaukset • RC-poraukset • Soijaporaukset • Tyhjennyspumppaukset • Kallionpesut

at Ersmarksberget, northern Sweden, is planned is to today start early 2012. Gold tensive exploration portfolio. The Company producing www.lapplandgoldminers.se The Fäboliden project near Lycksele Sweden is one of the future from the Pahtavaara Gold Mine in northern Finland. Gold production projects in the Company portfolio.

at Ersmarksberget, northern Sweden, is planned to start early 2012. The Fäboliden project near Lycksele Sweden is one of the future projects in the Company portfolio.

www.lapplandgoldminers.se

www.lapplandgoldminers.se

Ketoranta 11, 99650 Sattanen Lenni Mäcklin 0400-396 296 Janne Simontaival 0400-380 230 www.mmoy.fi

22

SompioMining

O ta ! y h te y tt ä

MATTI AALTO Lemminkäinen Oyj


e kaivosteollisuutta Kiirunassa Lemminkäinen on rakentanut työ- ja kaivostunneleita. Kuva Kiirunasta.

Ammattiopisto Lappiasta OsAAjiA kAivOsALAn tArpeisiin Ammattiopisto Lappia kouluttaa kaivosalan osaajia nuorten ja aikuisten perustutkinnoissa sekä räätälöidyissä oppisopimus­ koulutuksissa. Aikuiskoulutus tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia päivittää ja kehittää ammatillista osaamista. Valittavana on yli 70 perus­, ammatti­ ja erikois­ ammattitutkintoa sekä täydennys­ ja lisäkoulutusta. Ammattiopisto Lappian aikuiskoulutuspalvelut tarjoaa yrityksille ja yhteisöille myös koulutus­ sekä kehittämispalveluja. Kaivosmiehiä ja rikastajia valmistuu Tornion ja Pello-Kolarin toimipaikoissa. Perustutkinto-opiskelijoita on 83. Tänä syksynä aloitti 34 opiskelijaa, heistä on naisia 10. Aikuiskoulutuksen kaivosalan ryhmissä on 24 opiskelijaa, naisopiskelijoita on 2. Lisäksi kaivosten työvoimatarpeisiin kouluttautuu laaja-alainen ammattiosaajien joukko muun muassa sähkö-, metalli-, rakennus- ja kemiantekniikan aloilla.

Kaivosalaa kattavasti Suomen malmiesiintymistä, toimivista kaivoksista ja myös suunnittelussa olevista kaivoshankkeista huomattava osa on Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Ammattiopisto Lappialla on laaja yhteistyöverkosto alan toimijoiden kanssa ja opiskelijat suorittavat työssä oppimisjaksoja pääosin PohjoisSuomessa muun muassa Kemissä, Torniossa, Kittilässä, Kolarissa ja Sodankylässä. Kaivosalan perusopetus kattaa koko tuotantoketjun lisäksi kaivosprosessien tukitoimet kuten automaatioja kunnossapitotehtävät. Jokainen opiskelija saa perusvalmiudet kaivosrakentamiseen, malmin tutkimukseen ja kairaukseen sekä ergonomia-, turvallisuus- ja ympäristöosaamiseen. Perusopetukseen sisältyy myös englannin- ja ruotsinkielten opetusta. Louhinnan opettaja Juha Vesa painottaa monipuolisen osaamisen merkitystä niin opiskelijoille kuin opettajillekin: ”Itse olen ra-

Kaivosalan opiskelija Joonas Puisto ja louhinnan opettaja Juha Vasa painottavat, ”kaivosalan ajanmukainen oppimisympäristö, poraussimulaattori ja koneet antavat hyvät valmiudet työssäoppimis­ jaksoille.” Ota yhteyttä: www.lappia.fi/ao

Teksti ja kuvat: Eija Hiukka

kennusinsinööri ja työskennellyt pitkään kaivosalalla. Opettajana pystyn antamaan opiskelijoille laaja-alaista ammatillista tietoa, ohjaamaan ja painottamaan opetusta käytännön työssä tarvittaviin valmiuksiin. Kaivosalan kansainvälisyys edellyttää myös kielitaidollista ammattiosaamista.”

”En aio jäädä työttömäksi”

taa hyvän pohjan ja työssäoppimisjaksoilla palaset loksahtavat kohdalleen käytännön työssä”, Torniolainen Joonas Puisto on kertoo Joonas Puisto. Hän on tyy2-vuosikurssin kaivosalan opiske- tyväinen alan vaihtoon. ”Kaivoslija. ”Saan suoritettua tutkinnon ja rikastusalan työllisyysnäkymät kahdessa vuodessa, koska minulla ovat hyvät, enkä aio jäädä työttöon aiempia hyväksi luettavia opin- mäksi. Pohjoiseen tai etelään – tosuorituksia. Koulun opetus an- tärkeintä on, että pääsee töihin.”

ILMOITUS

SompioMining

23


Kittilän kultakaivos painuu

Agnico-Eagle Finland aloittaa maanalaisen tuotannon Kittilän kultakaivoksella vuonna 2013. Yhtiö tuottaa kultaa Kittilässä noin 5 000 kiloa vuodessa. Kittilän kultakaivoksen avolouhintavaihe päättyy ensi vuonna. Agnico-Eagle Finland siirtää louhinnan maan alle parhaillaan valmistuvaan kaivokseen vuoden 2013 aikana. Kaivoksen johtajan Seppo Voutilaisen mukaan yhtiö on rakentanut tähän mennessä kaivostunneleita yhteensä 25 kilometriä. Tunnelit ovat sisämitoiltaan 5,5 x 5,5 -metrisiä. ”Malmi kuljetetaan maanpinnalle kuorma-autoilla pelkästään tuotantokäyttöön tarkoitettua ajoramppia pitkin”, kertoo Voutilainen

Kilometrin syvyydessä Yhtiö tutkii kaivospiirin malmioita ahkerasti. Viime vuonna syväkairausta tehtiin 11 kairakoneen ja 86 kairaajan voimin 135 kilometriä, edellisvuonna 165 kilometriä. Voutilaisen mukaan alueella on kuusi merkittävää malmiota. ”Olemme kairanneet tähän mennessä noin kilometrin syvyyteen. Malmiot jatkuvat tuotakin syvemmälle. Varantoja riittää ainakin vuoteen 2030 saakka, mahdollisesti jopa yli 30 vuodeksi”, Voutilainen sanoo. Valtaosa kultakaivoksista on kannattavia, vaikka kullan maailmanmarkkinahinta putoaisi alle tuhannen dolla-

13.-17.6.2012

24

SompioMining

rin tasolle unssilta. ”Kittilän kaivos on kannattava jopa tuotakin matalammalla kullan hinnalla”, Voutilainen sanoo. Kittilän kaivos käynnistettiin avolouhoksena, jotta tuotantoon päästäisiin välittömästi. Nyt avolouhos on edennyt reilun 130 metrin syvyyteen. Kaivos tuottaa kultaa noin 5 000 kiloa vuodessa.

tämisen pitää osua kohdalleen kerralla”, kertoo Voutilainen. Sortumien välttämiseksi maanalainen kaivos on rakennettu käänteisen pyramidin muotoon. ”Näin kalliopaine voidaan ohjata pois louhinta-alueelta.”

Malmiot linsseinä

Kittilän kaivoksen kulta ei ole niin sanottua ”näkyvää kultaa”, joka olisi helppo rikastaa kiviaineksesta. ”Meillä kulta on sitoutuneena sulfidimineraaleihin. Kullasta on sitoutuneena arseenikiisun hilaan noin 80 prosenttia, pyriitin noin 20 prosenttia”, Voutilainen kertoo. Kullan esille saaminen vaatii monimutkaisen prosessin, sulfidivaahdotuksen lisäksi painehapetuksen ja liuotuksen. Ensin malmi

Kittilän kaivoksen malmio ei muodostu yhdestä laajasta ja selkeästä linssistä. Siksi louhinta on haasteellista ja tarkkuutta vaativaa. ”Leveisiin malmilinsseihin päästään käsiksi pääosin sivulta. Kapeisiin linsseihin mennään pitkittäin. Välillä linssi hupenee ja katoaa kokonaan. Joudumme etsimään malmin ja raakun rajapintoja tarkasti. Räjäyt-

2.-5.8.2012

Monimutkainen prosessi

9.–12.8.2012

rikastetaan vaahdotusmenetelmällä, jonka tuloksena rikasteen kultapitoisuus nousee noin 10-kertaiseksi malmiin verrattuna. ”Toisessa vaiheessa kulta erotetaan rikastetusta malmista hapetuksen ja syanidin avulla. Sulfidimineraalit hajotetaan autoklaavissa korkeassa lämpötilassa ja paineessa, jossa kulta vapautuu.” Kulta otetaan sen jälkeen talteen, sekä liuotuksen että sähkösaostuksen kautta, ja sulatetaan harkoiksi, joiden kultapitoisuus on noin 95 prosenttia. Voutilainen sanoo, että vapaa syanidi hapetetaan, jonka jälkeen se tuhotaan. ”Rikastushiekka pidetään erillään omassa altaassaan, joka on vuorattu tiiviillä bitumikermillä. Ympäristön puhtaus on meille erittäin tärkeää.”

600–650 työntekijää Kittilän kaivoksella työskentelee tällä hetkellä 409 palkattua henkilöä. Urakoitsijoiden palkkalistoilla työskentelee lisäksi 219 henkilöä. ”Lisäksi meillä työskenteli noin 80 kesätyöntekijää viime kesänä”, kertoo yhtiön henkilöstöpäällikkö Kimmo Hannukainen. Kaivoksen työntekijöistä noin puolet asuu Kittilän kunnassa. Hannukainen sanoo, että toinen puoli kulkee töissä Kittilässä kotikunnistaan käsin. ”Kaivostyö on ollut perinteisesti keikkatyötä ja sitä se on yhäkin.” 87 prosenttia Kittilän kaivoksen henkilöstöstä on kotoisin Lapista. Kittilän kunta saa kaivoksesta vuotuista verotuottoa noin 3,5 miljoonaa euroa. KARI LINDHOLM

13.-15.9.2012


u maan alle

”Sijoituskullan suosio pitää kullan hinnan korkealla.” Vice President Ingmar Haga

”Malmi ja sivukivi liikahtavat avolouhoksesta kevyesti, kun koneet ovat suuria”, kertovat autonkuljettaja Juha-Pekka Nilivaara (vas.) ja kaivinkoneenkuljettaja Harri Vanhanarkaus Kittilän kultakaivokselta. Nilivaaran ajokkina on sadan tonnin Caterpillar 777-kiviauto. Vanhanarkaus kuljettaa sadan tonnin Caterpillar 385 C -kaivinkonetta.

”Kiviautoa on yllättävän helppo käsitellä. Polttoainetta kuluu noin 1 500 litraa vuorokaudessa”, kertoo CAT 777:n kuljettaja Juha-Pekka Nilivaara.

Matti Visuri on Kittilän kultakaivoksen työsuojeluvaltuutettu.

Agnico-Eagle on kasvanut nopeasti Toronton pörssissä noteerattu kanadalainen AgnicoEagle Mines on nopeasti kasvava kaivosyhtiö. Viime vuosina yhtiö on avannut viisi uutta kultakaivosta. Kasvu on vaatinut valtavat pääoman sijoitukset. Yhtiön osakkeen arvo on noussut samalla noin 40 prosenttia. ”Tällä hetkellä yhtiö omistaa kuusi kaivosta. Agnico-Eagle Mines on tehnyt toiminnan laajenemisen vuoksi miljardiluokan investoinnit”, kertoo yhtiön

Euroopan toiminnoista vastaava johtaja, Vice President Ingmar Haga. Agnico-Eagle ei ole investoinut riskikohteisiin lainkaan. Sen kaivokset sijaitsevat Suomen lisäksi Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Suurimmat kultamalmivarannot on todettu yhtiön Kittilän kaivoksella. ”Kullan hinta on kolminkertaistunut siitä, kun toiminta aloitettiin Kittilässä. Toisaalta myös kaivoksen kustannukset ovat kohonneet laajentumisen seu-

rauksena noin 2,5-kertaisiksi”, Haga sanoo. Hän kertoo yhtiön tämänhetkisen markkina-arvon olevan noin 10–11 miljardia U.S. dollaria. ”Tuotamme Kittilässä 150 000 unssia eli noin 5 000 kiloa kultaa vuodessa. Se on 15 prosenttia yhtiön kokonaistuotannosta”, kertoo Agnico-Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen johtaja Seppo Voutilainen. Kittilän kaivoksella malmitonnissa esiintyy keskimäärin 4,7 grammaa kul-

Kairaaja Mauri Raaterova Sodankylästä (vas.) ja Ammattiopisto Lappian harjoittelija Pekka Leppäniemi Pellosta työskentelevät Arctic Drilling Company Oy:n (ADC) timanttikairakoneella Kittilän kultakaivoksella. taa.

Kittilään satoja miljoonia euroja Agnico-Eagle on investoinut Kittilään viime vuosina lähes 300 miljoonaa euroa. Uusia investointeja vaatii vuonna 2013 aloitettava maanalainen kaivostoiminta. ”Avolouhoksen kasvaessa haasteena on sivukiven

sekoittuminen kultamalmiin. Maan alla toimiminen on huomattavasti kalliimpaa, mutta sivukiven määrä pienenee olennaisesti”, Voutilainen sanoo. Maan alle louhittuihin tunneleihin rakennetaan parhaillaan infraa. ”Ajoneuvokorjaamo, tuotantokonekorjaamo, tankkauspiste, pesualueet, ruokala ja sosiaalitilat mahdollistavat täysipainoisen työsken-

telyn maanalaisessa kaivoksessa.” Voutilainen sanoo maanalaisen kaivosinvestoinnin olevan suuruudeltaan kymmeniä miljoonia euroja. ”Pelkästään tunnelin louhintakustannukset ovat noin 2 000 euroa metriltä. Tunneleita on rakennettu yhteensä 25 kilometriä.”

SompioMining

KARI LINDHOLM

25


Rautatie Jäämerelle kahdessa vaiheessa

Ratayhteys Sodankylään vuoteen 2020 mennessä Rautatie voisi ulottua Sodankylään nopeimmillaan vuonna 201720. Yhteyttä Kirkkoniemen satamaan tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä.

”Jotta tähän aikatauluun päästäisiin, tulisi päätös radan rakentamisesta tehdä nyt. Aikaa vie rakentamisen

ohella YVA-selvityksen tekeminen”, sanoo Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi. Kuntayhtymä tekee parhaillaan radan käyttäjäselvitystä.

Käyttäjäselvitys tekeillä Käyttäjäselvityksessä tärkeimpiin selvitettäviin asi-

oihin kuuluvat elinkeinoelämän näkemykset rautatien tarpeellisuudesta ja elinkeinoelämän nykyiset sekä tulevat kuljetustarpeet ja –määrät”, Timo Lohi kertoo. Tässä vaiheessa selvitetään Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden, varustamoiden ja tavaran tuottajien kiinnostusta ratayhteyteen. ”EU:n tavoitteena on saada kolmasosa maantiekuljetuksista siirrettyä rautateille

vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2030 kuljetuksista jo puolet pitäisi saada siirrettyä maanteiltä rautateille. Tämä tukee EU-rahoituksen saamista Jäämeren ratahankkeelle”, Lohi sanoo. Kuljettavaa radalle riittäisi jo nyt, vaikka kaikki KeskiLapin kaivoshankkeet eivät ole vielä käynnistyneetkään. Sodankylän ja Rovaniemen välillä kulkee nykyään vuosittain noin 400.000 tonnia puuta ja Kevitsan kaivoksen kuljetustarv e tulee ole-

maan noin 250.000 tonnia vuodessa. Jotta rautatien rakentaminen tulisi kannattavaksi, olisi kuljetusmäärien vähintään kaksinkertaistuttava. Kuljetusmääriä lisäisi se, että Jäämeren rata avaisi Kirkkoniemen sataman kautta nykyistä huomattavasti nopeamman kuljetusreitin esimerkiksi Keski-Euroopasta Aasian kasvaville markkinoille. Koillisväylää käyttävä reitti olisi vaihtoehto maantiekuljetuksille kaikille Pohjois-Kalotin alueella toimiville kaivoksille.

Hankkeet järjestykseen

Ensi vuoden aikana pohjoisen ratahankkeet vertaillaan ja saatetaan laittaa tärkeysjärjestykseen. ”Vertailun valmistuttua ollaan nykyistä selvemmässä tilanteessa sen suhteen, mikä hankkeista on Liikenneministeriön listauksessa kärjessä”, Lohi sanoo. Hänen mukaansa Jäämeren ratahanke on joka tapauksessa sen mittaluokan hanke, että sitä ei rahoiteta pelkästään kansallisella talousarviorahoituksella. ”Ratayhteyden saaminen osaksi Euroopan laajuista liikenneverkostoa, TEN-T -verkkoa, olisi hankkeen rahoitukselle merkittävä mahdollisuus. Suomen budjetissa hanke todennäköisimmin

Arctic Ocean Railway in two stages

Rail Connec to Sodanky A railway connection to Sodankylä could be completed as soon as 2017-20. With the aim of a connection to Kirkenes harbour by 2030. ”In order to achieve this schedule, the decision to build should be made now. It will take time to complete the Finnish Association for Impact Assessment (FAIF) report, and then construction” said Timo Lohi, Development Manager of the Rautatieyhteys Rovaniemeltä Sodankylän kautta Jäämerelle avaisi pohjoisen kuljetusreitin muun muassa Aasian kasvaville markkinoille. Uusi reitti olisi tärkeä väylä pohjoisen kaivoksilta, öljy- ja kaasukentiltä eteläiseen Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kuva: Kasvua arktiselta alueelta -esite.

26

SompioMining

Northern Lapland Regional Development Federation. The Development Federation is currently carrying out a survey of future users of the track.

User survey “The most important questions to be answered by the user survey are - among others – the view of industry and businesses regarding the need for the railway, including assessment of their current and future requirements” says Lohi. At this stage we will investigate the needs of mining companies, shipping companies and suppliers operating in Finland the proposed track. ”The EU’s goal is to transfer a third of freight from road to rail by 2020. By 2030, half of freight transportation should be transferred from road to rail. This is supported by EU funding


Miilux toimii lähes kaikissa Suomen kaivoksissa Miilux Kulutusteräskeskus palvelee kaivos- metalli- ja kiviteollisuuden sekä maanrakentamisen ja koneenrakennuksen yrityksiä Suomessa ja ulkomailla.

”Ratayhteyden saaminen osaksi Euroopan laajuista liikenneverkostoa, TEN-T -verkkoa, olisi hankkeen rahoitukselle merkittävä mahdollisuus”, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi. toteutuu pitkän aikavälin hankkeena”, Lohi sanoo. Hänen mukaansa EU:n Jäämeren ratahankkeen vahvin puolustaja on EU:n kuljetuspolitiikka, joka tukee rautatieliikenteen kehitystä. TARJA KARJALAINEN

* Sodankylän ja Rovaniemen välisen ratayhteyden hinnaksi on arvioitu noin 250 miljoonaa euroa. * Jotta ratayhteys olisi taloudellisesti kannattava, kuljetuksia tulisi olla vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia. Tämä määrä täyttyisi noin seitsemällä päivittäisellä junayhteydellä. * Ajatuksissa on, että radalla ajettaisiin myös yksi matkustajajunavuoro vuorokaudessa.

s

ction ylä in 2020 received for the Arctic Ocean track project. ” Lohi says. There would already be sufficient freight for the track, even though all of the Central Lapland mining projects have not yet started. About 400,000 tonnes of wood are annually transported between Sodankylä and Rovaniemi, and the Kevitsa mine will need to transport approximately 250,000 tonnes per year. In order for the construction of the railway to be profitable, the volume of transport would need to at least double. Transportation volumes would increase by the fact that the track would open the Arctic Ocean through the port of Kirkenes, making a much faster route of transport to Central Europe, and the growing Asian market. The Northeast Passage could offer an alternative to road transport for all mines operating in the area of Northern Fenno-Scandanavia.

Planning the projects By next year, the northern railway projects will be compared, and put into order of importance. ”When the comparison study is finished, it will become much clearer which projects will be at the top of the list of the Ministry of Transport,” Lohi says. According to him, the Arctic Ocean rail project is of such a magnitude that it cannot be financed purely from the national budget.

”Vahvuuksiamme ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, korkealaatuiset tuotteet, nopeat ja varmat toimitukset oman varaston ansiosta, sekä ammattitaitoinen henkilökunta”, sanoo Miilux Oy:n ttehtaanjohtaja Olli Mattila. Miilux Oy on osa Miilukangas-konsernia. Tuotantotilat sijaitsevat Raahessa, hyvien meri- ja maantieyhteyksien päässä. ”Olemme kasvaneet viime vuosina merkittäväksi toimijaksi kulutusteräsmarkkinoilla. Edelleen panostamme palveluun ja kehittämällä jatkuvasti toimintojamme pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa”, kertoo Olli Mattila. Miiluxin tuotteita käyttää yli tuhat asiakasta ympäri maailmaa: kaivokset ja kaivoslaitteiden valmistajat, maanrakennuskoneiden kauhojen valmistajat, murskainten valmistajat, kierrätyspalveluyritykset, maanrakennusyritykset, kuljetusvälineteollisuuden yritykset.

Kaivostoimiala merkittävä Laadullisesti Miiluxin ”kovaa reunasta reunaan” tuotteet soveltuvat hyvin kaivosten tuotantolinjojen, murskainten, seulomisen sekä kuljetus ja siirtokaluston tarpeisiin. Esimerkiksi Kittilän Suurikuusikossa kultaa kaivava kaivosyhtiö Agnico-Eagle Finland Kittilä Mine suunnittelee tuotteensa Miilux 400 ja Miilux 500 kulutusteräslaaduilla. Talvivaaran nikkelikaivoksen suuret pyöräkoneen ja kaivinkoneen kauhat tulevat kukin vuorollaan korjattavaksi Raaheen Miilukankaan konepajalle. Siellä ne suojataan Miilux – kulutusteräksillä. Miilux toimii lähes kaikissa Suomen kaivoksissa ja osassa Pohjois-Ruotsin kaivoksia. Kaivoksille toimitettavia tuotteita ovat kauhojen kulutusosat, kuljetinlinjojen suojalevyt, seulaverkot ja murskainten kulutusosat. Mm. Metson leukamurskainten sivukiilat toimitetaan Miiluxilta ja ovat kovuudeltaan HB 530. Olli Mattila valistaa, että esimerkiksi kaivoslaitteita valmistava Sandvik Mining and Construction ostaa kaikki kaivoskuormaajiensa strategiset kulutusteräksensä Miiluxilta.

”Making a connection with the trans-European transport network – the TEN-T network could be a significant opportunity to get the project funded. It is likely to become a long-term project in Finland’s budget, ” Lohi says. According to him, the Arctic Ocean railway project will strongly support the EU transport policy, which endorses the development of rail transport.

* The cost of the rail connection between Sodankylä and Rovaniemi is estimated to be approximately 250 million Euros. * In order for the rail link to be economically viable, it should transport around 1.5 million tons. This would be fulfilled by running about seven trains a day. * It is foreseen that the track will also be used for a daily passenger service.

Talvivaarasta korjattavana oleva suuri kauha, sekä Miilux Oy:n tehtaanjohtaja Olli Mattila.

SompioMining

27


Firotec Oy on kaivosten materiaalinkäsittelyn eriko Outokummun Metalli Oy:stä kolme vuotta sitten eriytynyt Firotec Oy jatkaa vuonna 1980 alkanutta kaivosteollisuuden materiaalinkäsittelyn ja kuljetinjärjestelmien erikoisosaamisen projektitoimittajana. Toimitusjohtaja Keijo Mutasen mukaan Firotec Oy on pienten ja keskisuurten kaivosten ja jatkojalostuksen materiaalinkäsittelyn erikoisosaaja, mutta myös isot asiakkaat kuten Talvivaara ja Outokumpu Oyj ovat asiakkaitamme. ”Erikoisosaaminen tar-

koittaa, että ymmärrämme malmimurskeen ja eri materiaalien ominaisuudet, yhdistämme ne laiteteknologiaan ja siten pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan kullekin asiakkaalle toimivan ja luotettavan prosessin. Tästä meillä on yli 30 vuoden kokemus. Tarjoamme mieluiten kokonaisuuksia alkaen esisuunnittelusta ja päätyen service-palveluun”, kertoo Mutanen. Hänen mukaansa tällainen projekti oli muun muassa Endomines Oy:n Ilomantsi/Pampalon kultakaivoksen

materiaalinkäsittelyjärjestelmän ja murskauspiirin kokonaistoimitus. ”Se toteutettiin viime vuonna. Lisäksi valmistimme ja asensimme kaikki Pampalon rikastamon putkistot, kaikki päälaitteet ja valmistimme myös rikastamon prosessikomponentteja.” Mutasen mukaan Firotecin kaivosasiakkaat käyttävät yrityksen erikoisosaamista myös asennus-, muutos-, kapasiteetin nosto-, ja perusparannusprojekteissa, koska myös näissä töissä

ISO 9001

tarvitaan prosessiymmärrystä ja vankkaa kokemusta. ”Tällä hetkellä meidän suurin projekti on Outokummun Kemin kaivoksen kuljettimet, sekä maan päälle että maan alle yhteensä 25 kuljetinta. Osa niistä on uusia ja osa on muutostöitä.” Mutasen mukaan toimitus Kemin kaivokselle alkoi tammikuussa 2011 ja päättyy kesällä 2012. ”Kuljetintoimituksen lisäksi asennamme Kemissä lisäksi murskaimia ja seuloja, sekä valmistamme ja asennamme siiloja ja muita

komponentteja.” Firotecin pienempiä työmaita tällä hetkellä ovat Kylylahti Copper Oy:n Luikonlahden rikastamo ja Mondo Minerals Oy:n Vuonoksen kaivos. -Meillä on tällä hetkellä neuvottelussa useita uusia projekteja, joita julkistetaan lähiviikkoina. Yksi on Venäjälle ja yksi Pohjois- Suomeen. Mutasen mukaan Firotec Oy on voimakkaasti kasvuhakuinen sekä kotimaassa, että ulkomailla. ”Vuonna 2010 liikevaih-

tomme oli 3,6 miljoonaa euroa, tänä vuonna 5-6 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 yli 10 miljoonaa euroa. Jo nykyinen tilauskantamme mahdollistaa tämän kasvun”, kertoo Mutanen.

Firotecin päätuotteet ovat kappaleenkäsittelylaitteet sekä materiaalinkäsittelyn ja kuljetinjärjestelmien projekti- ja osaprojektitoimitukset. Muita tuotteita ovat lautassyöttimet ja liettolaitokset erilaisiin teollisuussovelluksiin.

ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista

kiinteistönhoitoa SERTIFIOITU ORGANISAATIO

• • • •

kiinteistönhoito ja valvonta lumityöt ja hiekoitukset teiden harjauspalvelut trukkipalvelut, kuormaus ja purku

• maankaivuutyöt • traktorityöt • pienroskan, hiekoitussepelin ja luonnonpölyn poisto imulakaisuautolla

kaikenlaiset sähköasennukset ja -korjaukset sekä siivouspalvelut edullisesti urakka tai laskutustyönä.

Jäämerentie 4-6, FI-99600 Sodankylä, Finland Puh./Tel + (0)16 614 421 | Gsm/Mob + (0) 400-395 773 kiinteisto.palvelu@pp.inet.fi | www.kiinteistopalvelu.com

• Maanrakennus

• Tehdaspalvelut

• Konepalvelut

• Lavettipalvelut

SAVUKOSKI – SOKLI-KUNTA Yara päättää Soklin kaivosinvestoinnista vuoden 2012 aikana. Yrittäjä, ole mukana kun rakentaminen alkaa! SOKLI JA SAVUKOSKI –hanke tiedottaa Soklin kaivoshankkeen etenemisestä.

Maanrakennusta vuodesta 1962 | Käyntiosoite Färimäenkatu 4, 95420 TORNIO | Puh 0207 545 800 | Fax 0207 545 809 |

www.maanrakennusalamaki.fi

28

SompioMining

SOKLI JA SAVUKOSKI –hanke: Janne Mukkala Kauppakuja 2 A1, 98800 Savukoski 040 485 1506 www.sokli.fi www.savukoski.fi


oisosaaja

LuostoClassic: Classical music in the fells The sky provides the roof and old pine trees the walls of the Ukko-Luosto concert hall. There are eight stages for performers around the audience, who sit inside the music. In the Aittakuru amphitheatre the musicians play at the bottom of the gorge to an audience sitting tens of metres above. At Ahvenlampi pond the clear fell waters, which are only disturbed occasionally by curious fish, carry even the finest tones to the ears of the audience on the bank of the pond. LuostoClassic is a boundary-breaking music event where symphony orchestras

have sometimes performed even with a score including cannons and rifles. At the festival club top performers unwind with the audience all night long. Luosto Classic 2012, BBC first time in Finland Artistic Director: John Storgårds. Artists and ensembles: BBC Philharmonic Orchestra, dir. John Storgårds, Lapland Chamber Orchestra, dir. John Storgårds, Colin Currie, percussions, Tuba Ensemble, leader: Harri Lidsle, Taina Piira, soprano, Aki Alamikkotervo, tenor, Heidi Luosujärvi, accordion, Jukka Nykänen, piano

Programme 2012: Thu 9.8. 7:00 p.m. Evening Concert at the Ahvenlampi Stage, The Wind Quintet of Lapland Chamber Orchestra 11:00 p.m. Jam Session at the Luostohotel (FestivalClub) Fri 10.8. 1:00 p.m. Afternoon Concert at The Chapel, Heidi Luosujärvi, accordeon, Jukka Nykänen, piano 1:00 pm LuostoClassic Business Forum at Naava, new Nature center in Pyhä 3:00 pm Reception of municipalities 6:00 p.m. Concert at the Aittakuru Stage, Tuba En-

semble 9:00 p.m. Dinnerconcert at the Luostohotel, The String Ensemble of Lapland Chamber Orchestra 11:00 p.m. Jam Session at the Luostohotel Sat 11.8. 12:00 a.m. Tuba Combat in front of the Luostohotel Tuba Ensemble 1:00 pm Reception of British Embassy at hotel Luostotunturi (planned) 4:00 p.m. Afternoon concert at the Ukkoluosto Main Stage, Lapland Chamber Orchestra, dir. John Storgårds, sol. Colin Currie, percussion, Eg Dave Maric: Concerto for Percussion and Chamber

Orchestra (World Premiere, co-comissioned by Scottish Ensemble, Lapland Chamber Orchestra and LuostoClassic) 9:00 p.m. Evening Concert at the Naava (Beard Moss, the new culture center), BBC Philharmonic Orchestra Wind Ensemble, dir. John Storgårds, W.A. Mozart: Serenade in B-flat major K. 361/370a “Gran Partita”, Antonín Dvořák: Serenade in d minor op. 44 11:00 p.m. Jam Session at the Luostohotel Sun 12.8. 1:00 p.m. Main Concert at the Ukkoluosto Main Stage, BBC Philharmonic

Orchestra, Lapland ChamberOrchestra, dir. John Storgårds, sol. Colin Currie, percussion, Taina Piira, soprano, Aki Alamikkotervo, tenor, Kalevi Aho: Percussion Concerto (Finnish first performance, co-commissioned by LuostoClassic and London Philharmonic Orchestra), Kalevi Aho: Symphony no. 12 ”Luosto” 6:00 p.m. Scandic Hotel, Farewell Dinner Party for the Festival Staff, Artists and Audience Programme ad libitum

SompioMining

More information www.luostoclassic.fi

29


MTG:n kynsijärjestelmät ja kulutusosat Suomessa maahantuo KESTOTEC OY Kestotec on kauhatuotteisiin ja kauhojen kulutusosiin keskittynyt yritys, jonka toiminnan lähtökohtana on uusien ja entistä tuottavampien ratkaisujen tarjoaminen asiakkaidensa eduksi. Yritykseltämme löytyy osaaminen ja kokemus huippuluokan kynsijärjestelmistä ja kauhojen suojaamisesta. Ota yhteyttä, niin keskustellaan erilaisista mahdollisuuksista tehdä kauhojenne kunnossapidosta kustannustehokkaampaa ja helpompaa.

Lisätietoja: Mikko Harjula, +358 50 4347 030

Puh. 010 231 2830

www.kestotec.fi

www.mtg.es publi_kestotec.indd 1

17/10/11 12:05:23


SompioMining Kaivostoiminnan erikoislehti Mining special edition

Päätoimittaja/ Chief editor: Jari Haavisto

Julkaisija/Publisher Fourpress Oy ISSN 1237-4040

Toimitus/Editors: Tarja Karjalainen Kari Lindholm

Yhteystiedot/Contact www.sompio.fi +358(0)10 666 4140

Talo&Kaluste&Uunipäivät Talo&Kaluste&Uunipäivät myymälässämme

2.-3.11. klo 10-20

Sompiontie 2, 99600 Sodankylä Marko 040 5633 307, Juhamatti 040 5630 075 www.keskilapinrakentajat.fi

TOPI-MALLISTON 2012 ENSIESITTELY!

Savukosken kunta jatkaa valmistautumista Soklin kaivoshankeeseen Savukosken kunta jatkaa Soklin kaivokseen valmistautumista uudella hankkeella. Kunta sai Lapin liitolta EAKR – rahaa Sokliin valmistautumisen jatkamiseen vuoden 2013 loppuun asti. Hankkeen rahoitus on yhteensä 124 380 euroa, 70 prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista. Hankkeen projektipäällikkönä jatkaa jo Sokliin valmistautumishankkeessa työskennellyt savukoskelaissyntyinen Janne Mukkala. ”Mukavahan tänne oli tulla takaisin. Hanke on tuttu ja hankkeessa toimivat henki-

löt, yrityksen ja yhteisöt ovat tuttuja, joten hommiin päästään käsiksi heti”, Mukkala toteaa. Soklin vaikutukset maankäyttöön tarkastelun alla Hankkeessa Savukosken kunta pyrkii mm. selvittämään Savukosken kirkonkylän maankäyttötilannetta teettämällä maankäyttösuunnitelman, jossa maankäyttöä ja kaavoitusta tarkastellaan kaivoshankkeen näkökulmasta. Projektipäällikkö Mukkala sanoo että erityisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa Savukosken kunnalla on jo kiire. ”Maankäytön etukäteissuunnittelulla voimme kuntana vastata myönteisen kaivospäätöksen jälkeen tuleviin, kaavoitusta koskeviin kyselyihin ja sijoittaa toimintoja järkevästi.”

Kuljetus&Maanrakennus

J.Norberg Oy

J.Norberg Oy on Sodankylässä toimiva kuljetus- ja maanrakennusalan yritys, toimialueena koko maa. Palvelut Kuljetukset: • vaihtolava- kuljetukset • erikois- kuljetukset • tien kunnossapito

Maanrakennus: • kaivos ja tehdaspalvelut • koneurakointi • koneiden vuokraus • maa-aineskuljetukset • pohja/pihatyöt

Juha Norberg | Puh. 0400-495 172 juha.norberg@pp.inet.fi | www.jnorberg.fi

Maankäytön suunnittelun lisäksi Savukosken kunta pyrkii nostamaan profiiliaan mahdollisena tulevana kaivoskuntana. Pohjois-Suomessa on vireillä useita isoja kaivoshankkeita ja Savukosken kunnan on omalta osaltaan pyrittävä varmistamaan että Soklin mahdollinen kaivoshanke ei jää Lapin muiden isojen hankkeiden varjoon.

päristövaikutuksista. Soklin malmi kuljetetaan rikastettavaksi Kovdoriin, Venäjälle

joko putkikuljetuksena tai rautateitse. Ratkaisua siitä, kumpi kuljetusmuoto vali-

taan, ei vielä ole tehty.

Investointipäätös vuonna 2012

kaivosteollisuuden sekä yhdyskuntatekkaivosteollisuuden sekä yhdyskuntatekniikan muoviputkijärjestelmissä kaivosteollisuuden sekä yhdyskuntatekniikan muoviputkijärjestelmissä

Investointipäätöstä Soklin fosfaattikaivoshankkeesta voidaan odottaa vuoden 2012 aikana, heti kun keskeiset selvityksen ovat valmiit. Syksyn 2011 aikana Yaralla pitäisi olla hallusPalvelumme: saan YVA-selostus malmin eri kuljetusvaihtoehtojen ymPalvelumme:

niikan muoviputkijärjestelmissä

• erilaiset putkistoasennukset Palvelumme:

•• erilaiset muovihitsaaminen nykyaikaisella •putkistoasennukset erilaiset putkistoasennukset kalustolla • muovihitsaaminen nykyaikaisella • muovihitsaaminen nykyaikaisella kalustolla • kalustolla osavalmistus • osavalmistus

•• osavalmistus kokonaisratkaisut

Juha Pälvimaa työpäällikkö, yrittäjä

Juha Pälvimaa  +358 168 2500 Juha (0)40 Pälvimaa

työpäällikkö, yrittäjä työpäällikkö, yrittäjä  juha.palvimaa@heapson.fi +358(0)40 (0)40 168  +358 1682500 2500

 juha.palvimaa@heapson.fi

juha.palvimaa@heapson.fi Heapson Oy |  Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

• kokonaisratkaisut

•• kokonaisratkaisut alan konsultointi ja suunnittelu

• alan konsultointi ja suunnittelu

• alan konsultointi ja suunnittelu Kotipaikka: Sotkamo Kotipaikka: Sotkamo Toimialue: Koko Suomi Toimialue: Koko Suomi Kotipaikka: Sotkamo Henkilöstö n. 20 henkilöä Toimialue: Koko Henkilöstö n. 20Suomi henkilöä Henkilöstö n. 20 henkilöä

Veli-Matti Ojanen Veli-Matti Ojanen työpäällikkö, yrittäjä työpäällikkö, yrittäjä

Veli-Matti Ojanen +358 (0)40 1500 +358 (0)40168 168 1500

työpäällikkö, yrittäjä velimatti.ojanen@heapson.fi  velimatti.ojanen@heapson.fi

 +358 (0)40 168 1500

Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

velimatti.ojanen@heapson.fi Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

www.heapson.fi

www.heapson.fi Käyntiosoite: Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND www.heapson.fi

Käyntiosoite: Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND Käyntiosoite: Heapson Oy | Talvivaarantie 66 | 88120 Tuhkakylä | FINLAND

SompioMining

31


SODANKYLÄ

Kasvava kaivosteollisuus tarvitsee yrittäjiä ja työntekijöitä Sodankylään • kehittyvä ja osaava Lapin kuntakeskus • turvallinen ja puhdas elinympäristö • kansainvälisten kulttuurien kohtaamispaikka • portti arktisille alueille Palvelemme kaivosteollisuuteen ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa | Sodankylän kunta/elinkeinotoimi Kunnanjohtaja Mayor of Sodankylä Viljo Pesonen tel.+358 40 1614 430 Kehittämisjohtaja Development Manager Jukka Lokka tel.+358 40 1460 448 Yritysasiamies Advisor of Business Development Kauko Nurmela tel.+358 400 291 271 sähköpostit: etunimi.sukunimi@sodankyla.fi

www.sodankyla.fi