Page 1

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Matkalla Pohjoisessa

Sodankylä - Inari - Utsjoki


2

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

KESKI- JA POHJOIS-LAPISSA TAPAHTUU Tapahtumia Sodankylässä

Tapahtumia Inarissa ja Utsjoella

Kesäkuu

Kesäkuu

9.6.-11.6. Taiga Festival - Tankavaara. 10.6. Tanssit Sattasen kylätalo Mäkituvalla. 11.6. Juha Hurme Viiankiaavalla klo 13. Teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme kertoo tunturiteatteriprojeki Operaatio Paulaharjusta, Samuli Paulaharjun elämästä ja tuotannosta ja erityisesti hänen teoksestaan Sompio (1939). 12.6. Perinteiset kevätmarkkinat, Sodankylän tori. 14.6.- 18.6. Midnight Sun Film Festival, Kitisenrannan koulu. 14.6. ANKA-yhtyeen konsertti, Hannuksenkartano. 23.6. Juhannusjuhla, Luosto. 24.6. Juhannusjuhla, Kotiseutumuseo, Sodankylä. 30.6. Bingo Orajärven Orapirtillä klo 18.

32. Sodankylän Elokuvajuhlat 14.-18. Yleisöä Elämältä kaiken sain-näytöksessä Kitisenrannan koululla 2016. Kuva Antti Yrjönen.

Heinäkuu 1.7. Yöttömän yön ravit. 8.7. Kesäkirmaus agilitykisat, koirakenttä raviradan vieressä, Kemijärventie 380. 8.7. Luosto Cyckling Weekend, Luosto. 8.7. Mosku-perinnejuhla, Lokka, Alaponku. 8.7. Tanssit Tanhuan kylätalo Messulassa. Soittaa LaWalla. 14.7.- 16.7. Kultamölkkykisat. 14.7. Tankavaarassa tanssittaa Eero Aven. 19.7. Tanhuan kylätalo Messulassa Korsuorkesterin konsertti ja tanssit. 20.7.-23.7. Kullanhuuhdonnan SM. 22.7. Tanhua-päivä. Illalla tanssit kylätalo Messulassa. 28.7. Katiskakeisari kilpailu, Riipi. 29.7. Porttipahta uistelu.

Heinäkuu

Inariviikkojen avajaiset Lemmenjoen Lumon pihalla Lemmenjoella 21.7.

Elokuu 2017 2.8.-6.8. Sompion Suvi. 2.8. Porttikosken lavatanssit, Toni Jaatinen Trio. 4.8. Perinnepäivä ja juhla, Kitisenranta, teltta. 4.8. Suopunginheiton SM-kisat, Kitisenranta. 4.8. Sompion Suven lavatanssit, Jukka Lampela Lapponia, Kitisenranta, teltta. 5.8. Vanhan ajan tanssit, Hanurikerho, Iltamaorkesteri, Riolli, Kitisenranta, teltta. 5.8. Suomen Tunturisuunnistus Kiilopää, Inari. 5.8-13.8. Nuorten LuostoClassic orkesterileiri, Luosto. 5.8. WaterGross, Nilimella. 10.8.-13.8. LuostoClassic-festivaali, Luosto. 11.8. Breath Luosto, Sirkuspajan ulkokenttä. 12.8. MiniMetsoleiri lapsille ja nuorille. Kommattivaaran maja. 19.8. Tanssit Tanhuan kylätalo Messulassa, Soittaa MarkoJuhani Group. 26.8. Kuorotapahtuma, Ukkoluoston lava, Luosto.

Näyttelyt Kesäkuun ajan kirjastossa Erkki Salmelan pronssivesistoksia. Norjalaisen valokuvaaja Bjarne Rieston häikäisevä valokuvanäyttely Horizon on nähtävillä Museo-Galleria Alarieston vaihtuvien näyttelyiden tilassa kesäkuun ajan. Avoiina ma-pe klo 9-16.

9.-11.6. Yöttömän Yön Agilitykilpailut, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä, järj. Pohjois-Lapin koirakerho 10.6. Ilmainen Lasten Lauantai, Tankavaaran Kultakylä 10.-11.6. Taiga Festivaali, Tankavaaran kultakylä 13.-18.6. Kaldoaivin maastopyörävaellus, järj. Alma Arktika 15.-16.6. Inarin kesämarkkinat Ivalon torilla 15.-16.7. Kultamölkkyturnaus, Tankavaaran Kultakylä 16.6. Suomi 100 / Suomen luonnonpäivä – rakastu kesäyöstä – Kiilopäällä, luonnonpaivat.fi 16.-18.6. Midnight Sun Geocaching, Suomen Latu Kiilopää 17.6. Akankiveltä Ukonkivelle -retkipäivä, luonnonpaivat.fi 23.-24.7. Kullankaivajien juhannuskisat Saariselällä Panimon pihalla 30.6.-2.7. Nightless Night Endless Light -valokuvaustapahtuma, Saariselkä

Sodankylän Riipissä kisataan katiskakeisaruudesta 28.7.

1.7. Perinteinen kumilauttaretki Ivalojoella, järj. Lapin LuontoLomat 15.7. Kutturan kultakisat Kutturan Kultakioskilla 15.7 Saariselän Kuukkelin kesämarkkinat, Saariselkä 15.-22.7. Joogaa tunturissa -kurssi, Suomen Latu Kiilopää 15.-22.7. Saariselkä-tapahtumaviikko, järj. Saariselkä on POP ry 16.7. Kullanhuuhdonnan opastusta Savottakahvilassa 16.7. Maastohousutanssit Aurora-tuvalla 17.7. Jokimelontaretki Saarnakönkäälle, Kultalaan, Sotajokisuulle ja Ritakosken Kultalaan 18.7. Kiilopää-päivä, Suomen Ladun oppaan johdolla Kiilopään huipulle 19.7. Rokulipäivä Savottakahvilassa 19.7. Virtaavan veden Sm kullanhuuhdontakisat Savottakahvilalla 20.7. Kullanhuuhdonnan toimintatorstai Tankavaaran kultakylässä 20.-23.7. Kullanhuuhdonnan Sm-kilpailut Tankavaran kultakylässä 21.7. Yhteislauluilta Savottakahvilassa 21.-30.7. Inariviikot-tapahtumia, inariviikot.fi 21.7. Inariviikkojen avajaiset Lemmenjoen Lumon piha, Lemmenjoki 21.7. Gamas Blues -konsertti, Kaamasen Kievari 25.7. Inariviikkojen lastenpäivän tapahtumat, Ivalo 26.7. Siidan kesäpäivä, Inari, Siidan ulkomuseoalue 27.-28.7 Inariviikkojen markkinat, Ivalon tori 25.-31.7. Inarijärven melontaretki, Suomen Latu 27.7. Mimmit 10 vuotta – Ystävyys -juhlakonsertti, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari 29.7. WaterCross-kelkkakisat, Hotelli Kultahipun ranta, Ivalo

Elokuu 5.-6.8. Suomen Tunturisuunnistus, Kiilopää 7.-14.8. Kalastusviikko Tenolla ja sen sivujoilla, järj. Alma Arktika 16.-20.8. XVIII Jänkhällä Jytisee -moottoripyörätapahtuma, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 17.-19.8. Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, Inari 19.8. Puuman jänkhäjuoksu, Saariselkä 25.-27.8. Maastopyöräilyn etappikisa, järj. Saariselkä MTB 25.-27.8. Rautaa Rajalle -autotapahtuma, Santa’s Hotel Tunturi, Saariselkä 26.8. Suomi 100 / Luonnonpäivät, päivätupa Aurora Saariselkä 26.8. Suomi 100 / Luonnonpäivät, Kaapin Jouniin tila Lemmenjoki

Näyttelyt Suomen ja kansainvälinen kultahistoria, Kultamuseo, Tankavaara Kentänpäässä-lastennäyttely, Saamelaismuseo Siida, Inari 31.12. asti Yksi esine, tuhat tarinaa – Karvakengät, Saamelaismuseo Siida, Inari 31.5.2017-1.10.2017 Opinpolut-näyttely, Siida Ivalossa ajetaan WaterCross-kelkkakisat Hoitelli Kultahipun rannassa 29.7. Kuvassa ajaa Joni Maununen. Sodankylässä vesicrossia ajetaan elokuun 5. päivä.

10.6.2017-18.5.2018. Lapin kullan tie-näyttely, Tankavaaran Kultamuseo 25.7.–27.8.2017. Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) on nähtävillä Saamelaismuseo Siidassa Inarissa


Kulta-Lapin

KESÄ

3

2017

Pääkirjoitus

Tervetuloa Kulta-Lapin kesään

P

ohjois- ja Keski-Lapissa on kesällä paljon nähtävää ja koettavaa. Olemme koonnet tähän kesänumeroomme Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien taustatietoja, tapahtumia ja aktiviteetteja kesän 2016 ajalta. Pohjoiset kunnat muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kokonaisuuden, alueen, joka on pinta-alaltaan kolmasosa Lapin Läänistä ja tiepituudeltaan kolmasosa koko Suomen tiepituudesta. Pohjois-Lappi on kaikkina vuodenaikoina hyvin kansainvälinen, meillä on pitkä yhteinen raja niin Venäjän kuin myös Norjan kanssa. Etäisyys seutukunnan eteläkolkas-

ta Nuorgamiin on 420 kilometriä eli sama matka kuin Helsingistä Vaasaan. Asukastiheys alueellamme on maamme harvin, vain 0,5 asukasta neliökilometrillä. Pohjois-Lapissa asuu kolme neljäsosaa maamme saamenkielisestä väestöstä ja ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, Utsjoki, kuuluu alueeseemme. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä löytyvät myös tältä alueelta. Matkailu on Pohjois-Lapin tärkein elinkeino. Matkailun menestys perustuu upeaan luontoon, monipuoliseen kulttuuriin ja hyvään palveluun. Alueemme hakee monimuotoisuudes-

sa ja tapahtumien rikkaudessa vertaansa. Pohjoisessa virtaa Euroopan mahtavin lohijoki Teno. Kevon luonnonpuisto ja mahtavat erämaa-alueet takaavat lähes koskemattoman luonnon sitä haluaville. Inari on Saamelaisalueen keskus, missä sijaitsee saamelaisten parlamenttirakennus Sajos ja museo Siida, jota ei kerta kaikkiaan voi ohittaa. Siidan piha-alueelta kannattaa suunnata Inarinjärven risteilylle. Lemmenjoki, Ivalojoki ja Tankavaara ovat ensimmäisenä kaikkien kullankaivajien mielessä, kun puhutaan tästä jalosta metallista.

Saariselän ja Kiilopään alueilta on hyvä aloittaa tutustumismatka Urho Kekkosen kansallispuistoon, Euroopan mahtavimpaan luonnonpuistoon. Euroopan suurimpien tekojärvien Porttipahdan ja Lokan jälkeen saavutaan Sodankylään, joka on erityisen tunnettu Sodankylän Elokuvajuhlista, Jääkäriprikaatista ja Tähtelän tiedeyhteisöstä. Luosto ja Pyhätunturi ovat Pohjois-Suomen eteläisimpiä tunturikeskuksia, missä riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Keskeisimmistä tapahtumista kannattaa ehdottomasti vierailla Utsjoen lohikarnevaaleissa, Inari–viikon ta-

pahtumissa sekä Sodankylässä 30. juhlavuottaan viettävissä Sodankylän Elokuvajuhlissa. Pohjois- ja Keski-Lapissa riittää mielenkiintoista tekemistä ja monipuolisia tapahtumia läpi kesän. Saat hyvän kuvan alueemme tapahtumista ja palvelutarjonnasta lehtemme kautta. Omasta puolestani toivotan sinut tervetulleeksi Kulta-Lapin Kesään 2015. 

Jari Haavisto Päätoimittaja

Sisällysluettelo Tapahtumia Pohjois-Lapissa ......................................................2 Päätoimittajalta .............................................................................3 Alueen kartta....................................................................... 16-17 Sodankylä Suomen toiseksi suurin kunta....................................................4 Sodankylässä yksi Suomen vanhimmista puukirkoista.........5 Mitä tehdä Etelä-Sodankylässä ja Luostolla.............................6 Luonnonrauhaa Pyhä-Luostolla.................................................6 Tunturissa odottaa LuostoClassic..............................................6 Rantapolkua helposti luontoon..................................................7 Mitä tehdä Sodankylässä.............................................................8 Pirita Design - Made in Sodankylä............................................9 Mökille Tanhuaan...................................................................... 10 Sodankylässä on paljon oivallisia kalastuskohteita............. 11 Kylmänen avasi tehtaanmyymälän Sodankylän................... 12 ”Suomi sataa” myös Sodankylän Elokuvajuhlilla................. 12 Sompion Suvi tarjoaa taidetta ja kulttuuria.......................... 13 Matkailuneuvontaa ja Alarieston taidetta............................. 13 Koiraparkissa lemmikit pääsevät jaloittelutauolle............... 14 Café Nasta - gluteeniton ja laktoositon lounaskahvila....... 14 Mitä tehdä Länsi-Sodankylässä, Kierinki.............................. 15 Kieringissä kesäuutuuksia........................................................ 15 Mitä tehdä Pohjois- Sodankylässä ja Tankavaarassa........... 18 Tankavaaran Luontokeskus kertoo Kekkospuiston tarinan.18 Kultamuseon vaihtuva näyttely johdattaa............................. 19

15

Kieringissä Pekka Hakola loihtii herkkuja ja ateria nautitaan laineilla seilaten.

Yleisön pitkäaikainen toive toteutuu, kun Inarissa viihtyvä Vesa-Matti Loiri esiintyy Peter Lerchen kanssa juhlakonsertissa.

22

Saariselkä Inari on kansainvälinen matkailukunta................................. 19 Mitä tehdä Saariselällä.............................................................. 20 Saariselkä-viikolla 15.–21.7. kultaa........................................ 20 Ivalo Mitä tehdä Ivalossa.................................................................... 21 Inariviikkojen tapahtumat keräävät ....................................... 22 Inari Mitä tehdä Inarissa.................................................................... 23 Matka saamelaiseen lastenkulttuuriin................................... 23 Saamelaismusiikki soi elokuussa Inarissa.............................. 24 Näyttely esittelee Saamenmaan mennyttä elämää.............. 25 Lemmenjoki Mitä tehdä Lemmenjoella........................................................ 25 Inariviikkojen avajaiset Lemmenjoella.................................. 25 Tule mukaan Suomen Luonnon juhliin................................. 26 Lemmenjoen kulta paremmin esille retkeilijöille...................2 Kaamanen Mitä tehdä Kaamasessa ............................................................ 28 Utsjoki Tenon Veneen tekijä Jouni Laiti.............................................. 27 Utsjoki on ainoa saamelaisenemmistöinen kunta............... 28 Mitä tehdä Utsjoella.................................................................. 29 Tutustu Nigaan........................................................................... 30 Nuorgam Mitä tehdä Nuorgamissa.......................................................... 30 Karigasniemi Kalastajan Majataloon lisää huoneita..................................... 30 Mitä tehdä Karigasniemellä..................................................... 31

Luonnonpäivät huipentuvat elokuun 26. päivä, kun kuorot saapuvat Suomen kansallispuistoihin. Kuorolaulu raikaa silloin Lemmenjoen kansallispuistossa.

26

Kulta-Lapin Puhelin 020 710 9050, 010 666 4140 Päätoimittaja: Jari Haavisto 050 - 5599 813 Toimitus: Tarja Karjalainen 050 55 99 815 Juha Vesterinen 050 - 55 99 819 Myynti: inarilainen@inarilainen.fi, saariselan.sanomat@saariselka.fi, ilmoitukset@sompio.fi Laskutus: 010 666 4140 Postiosoite: Piiskuntie 1, PL 61, 99800 Ivalo

Jouni Laiti on tehnyt Tenon-veneitä ja rekiä koko elämänsä. Hän täyttää tänä syksynä 67 vuotta ja nyt olisi hyvä aika jo hellittää.

KESÄ

27

2017

Painos: 30 000 kpl Verkkolehti luettavissa osoitteessa: www.lehtiluukku.fi issuu.com Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy ISSN 1456-0844, 21. vuosikerta Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: Sodankylä-Inari-Utsjoki-matkailualueella lehtitelineissä Kannen kuva Pertti Turunen.


4

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Sodankylä on Suomen toiseksi suurin kunta

P

inta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta Sodankylä on Keski-Lapin vilkas kasvukeskus kaupunkitasoisine palveluineen. Viime vuosina Sodankylä on lähtenyt kasvuun kaivosten luotua paikkakunnalle satoja uusia työpaikkoja. Maailmankuuluista Sodankylän Elokuvajuhlistaan tunnetun kunnan keskustasta löytyy useiden ruokamarkettien lisäksi koko joukko erikoistavaraliikkeitä. Myös paikallisia tuotteita tarjoavia putiikkeja on useampia. Sodankylä on perustettu vuonna 1893. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimman kunnan kokonaispinta-ala on 12.415,22 neliökilometriä, josta maa- pinta-alaa on 11 696,51 neliökilometriä ja vesistöjä 718,71 neliökilometriä. Vesis-

tön pinta-alasta suurin osa on Lokan ja Porttipahdan tekojärviä. Sodankylän asukasluku on vajaa 9.000. Sodankylän naapurikunnat ovat Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski. Sodankylän kunnan väkiluku on lähtenyt nousuun kaivosteollisuuden synnyttämien työpaikkojen ansiosta. 1970-luvulla Sodankylästä muutettiin työn perässä Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. Sodankylä on yksi Suomen neljästä saamelaiskunnasta ja saamelaisia kunnassa asuu noin 300 henkilöä, mikä on reilu kolme prosenttia väestöstä. Sodankylän kunnassa sijaitseva Vuotson kylä on Suomen ete-

Kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään

T

iesitkö, että kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään yhteen kerrokseen ja jokaiselle maailman asukkaalle jäisi 130 cm x 130 cm tila. Maailmassa arvoitiin vuonna 2010 olevan noin 6,8 miljardia asukasta. Sodankylän kunnan maapinta-ala on 11 696 neliökilometriä ja jakamalla maailman väestö tasaisesti koko kunnan maa-alueelle tulisi yhdelle neliölle 0,58 asukasta. Tästä voimme päätellä, että Sodankylän pinta-ala on valtaisa.

läisin saamelaiskylä.

työpaikkaan.

Kunta ja kaivos työllistävät

Kaunis ja ainutlaatuinen luonto

Kunta on Sodankylän suurin työllistäjä yli 700 työpaikalla. Kevitsan kaivos työllistää noin 350, suuri työllistäjä on myös Sodankylän varuskunta. Metsähallituksella on noin 100 työpaikkaa Sodankylässä. Oulun yliopiston alaisuudessa toimivasta Tähtelän tiedeyhteisöstä löytyy noin 75 työpaikka, jotka jakaantuvat Sodankylän geofysiikan observatorion 45 työpaikkaan Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen 30

Sodankylä on tunnettu kauniista luonnostaan. Kunnan maapinta-alasta on valtion maata 72 prosenttia. Kunnan alueella sijaitsee osa ainutlaatuista Urho Kekkosen kansallispuistoa, lisäksi Sompio luonnonpuisto, Koitelaiskairan suojeluvaraus, useita soidensuojelualueita, Luoston vanhojen metsien suojelualue ja muita vanhojen metsien suojelualueita. Koko kunnan valtavasta pinta-alasta on suojeltuja alueita yli 30 prosenttia. Keskilämpötila on tammikuussa –14 astetta ja heinäkuussa + 15 astetta. Sodan-

TAKSI 0200-99600 palvelee ympäri vuorokauden!

Sodankylän kirkonkylän keskustan halki virtaa Kitinen, joka on padottu joki. Keskustassa joki on olemukseltaan järvimainen. kylän pakkasennätys on -49,5 astetta ja korkein mitattu lämpötila +30,9 astetta. Kunnan alueella vietetään yötöntä yötä, jolloin aurinko ei laske horisontin alle 30.5. – 15.7. välisenä aikana.

Kaamosaikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle on vain viisi päivää ajoittuen 19. – 25.12. väliseksi ajaksi. Pitkä aikavälin tarkastelussa pysyvä lumipeite on 30.10 – 15.5. välisenä aikana. 

LAATUAKUT ASIANTUNTIJALTA

• Tietokonetestaukset • Lämmityslaitteet • Vaihtolaitteet (käynnistimet ja laturit) • Vaihtotyö ja mittaukset

SODANKYLÄN AUTOSÄHKÖ Tauno Tarsa, Tarkkalantie 24, 99600 Sodankylä Puh. 0400 153 118

Kuva: Saana Kotila

Tapahtumien ja kulttuurin Sodankylä Matkailuneuvonta I Jäämerentie 3 I 99600 Sodankylä I 040 746 9776 info@sodankyla.fi I www.visitsodankyla.fi #visitsodankyla I www.facebook.fi/visitsodankyla

KÄYNTIKOHTEITA

TAPAHTUMIA KESÄ 2017

Museo-Galleria Alariesto esittelee taiteilija Andreas Alarieston elämäntyötä ja tuotantoa

Midnight sun film festival 14.-18.6. Yöttömän yön ravit 1.7. Luosto Cycling Weekend 8.-9.7. Kesäkirmaus agilitykisat 8.-9.7. Tankavaaran Kultamölkkykisat 14.-16.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat 20.-23.7. Riipin Katiskakeisari 28.-29.7. Porttipahta uistelu 29.7. Sompion Suvi 2.-6.8. Watercross 5.8. Luosto Classic 10.-13.8. Kieringin maalaismarkkinat 1.-3.9.

Sodankylän Vanha kirkko (1689) on Suomen vanhimpia puukirkkoja Kotiseutumuseossa tutustut entisajan sompiolaiseen elämään Tankavaaran kultamuseo esittelee kullanhuuhdonnan historiaa ja nykypäivää Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallispuistot tarjoavat erämaan rauhaa Ametistikaivoksella kuulet ametistien synnystä ja pääset kaivamaan oman onnenkivesi

Lisää tapahtumia tapahtumakalenterista www.sodankyla.fi/tapahtumat


Kulta-Lapin

KESÄ

5

2017

Sodankylässä yksi Suomen vanhimmista puukirkoista S

odankylän vanha puukirkko sijaitsee kirkonkylän keskustan tuntumassa Kitisen joen törmällä. Vanhan kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Kirkko on yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä puukirkoista. Se valmistui vuonna 1689, eli kirkko on 327-vuotias. Kirkko rakennettiin Kuningas Kaarle XI:n rahoituksella Sodankylän, Kittilän, Pelkosenniemen ja Savukosken asukkaille, jotta kirkkomatkat lyhenisivät. Talvella kirkkomatkat taittuivat porokyydillä ja kesäisin jokea pitkin veneillä. Kahta vuotta ennen kirkon valmistumista lappalaiset myönsivät kirkon sijoituspaikaksi Skaitma-nimisen paikan, joka on hiekkakangas Kitisen ja Jeesiöjoen välisen niemen itärannalla.

Keskiaika näkyy kirkossa Kirkko rakennettiin keskiaikaisten kirkonrakennusperinteiden mukaan. Saarnastuoli ja alttari ovat oletettavasti torniolaisten puuseppien taidokasta käsialaa. Kirkkoa on restauroitu Mu-

seoviraston toimeksiannosta useampaan otteeseen. Viimeisin restaurointi valmistui vuonna 1995. Painoarvoa annettiin kirkon huolelliselle tutkimukselle ja töiden yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Materiaalit ja työntekijät löytyivät Sodankylästä. Esimerkiksi lattia ja paanukatto on kunnostettu. Uudet paanut ja naulat valmistettiin käsin. Naulat takoi perinteisin menetelmin Kelujärven kyläseppä Pauli Postila. Aluskatteeksi laitettiin tuohta varhaisempien korjausvaiheiden kattohuovan sijaan. Kirkon kattoa varten valmistettiin yhteensä liki 5 000 paanua, jotka käsiteltiin aidolla täystervalla. Sodankylä perustettiin kappelikunnaksi Kemin Lapin kirkkoherrakuntaan vuonna 1688. Sodankylä itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 1747. Vanha kirkko jäi pois vakinaisesta käytöstä Sodankylän uuden kivikirkon valmistuttua vuonna 1859.

Muumioita lattian alla Kirkon lankkulattian alle on haudattu 1700-luvulla arvokkaita henkilöitä, muun muas-

sa kirkkoherra Sakari Cajander perheineen. Muumioista parhaiten on säilynyt vain parinviikon ikäisenä menehtynyt kirkkoherran poika Abraham Cajander. Historiansa aikana vanhassa kirkossa on ollut yhdeksän kirkkoherraa. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Henric Wegelius vuosina 1747–1763. Viimeinen vanhan kirkon kirkkoherra oli Jacob Liljeblad vuosina 1854–1862.

Bergströmin Ehtoollinen

HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET!

TRIMMERI HUSQVARNALLA HUSQVARNALLAKAUPAN PÄÄLLE PARHAAT TULOKSET! PARHAAT TULOKSET! HUSQVARNALLA HUSQVARNALLA HUSQVARNALLA HUSQVARNALLA HUSQVARNALLA HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET! TRIMMERI PARHAAT TULOKSET! TRIMMERI PARHAAT TULOKSET! PARHAAT TULOKSET! HUSQVARNA AUTOMOWER®

HUSQVARNA AUTOMOWER® 400-SARJAN LEIKKURIN OSTAJALLE

Kirkon alttaritaulu kuvaa Pyhää Ehtoollista. Sen maalasi AKKUTRIMMERI 115 iL tuohon aikaan Torniossa vaiARVO 299 € kuttanut ruotsalainen taiteilija AUTOMOWER® HUSQVARNAHUSQVARNA AUTOMOWER® Petter Bergström 1739. * Vuoraamaton ja maalamaton * kirkko on saanut nykyisen väHUSQVARNA AUTOMOWER® rinsä tervaamisesta ja vanheHUSQVARNA AUTOMOWER® HUSQVARNA AUTOMOWER® HUSQVARNA AUTOMOWER® 400-SARJAN LEIKKURIN TRIMMERI HUSQVARNA AUTOMOWER® nemisesta. HUSQVARNA AUTOMOWER® HUSQVARNA AUTOMOWER® 400-SARJAN LEIKKURIN TRIMMERI TRIMMERI * TRIMMERI NORM. 4.790 € * OSTAJALLE Talvisin kirkko pidetään sulHUSQVARNA AUTOMOWER® * KAUPAN PÄÄLLE OSTAJALLE * RIDER 214TC KAUPAN PÄÄLLE * KAUPAN PÄÄLLE AKKUTRIMMERI 115 iL jettuna, koska siellä ei ole lämKAUPAN PÄÄLLE AUTOMOWER® AKKUTRIMMERI 115HUSQVARNA iL * • Combi 94 -leikkuulaite HUSQVARNA AUTOMOWER® ARVO 299 € HUSQVARNA AUTOMOWER® mitystä. 400-SARJAN LEIKKURIN AUTOMOWER® HUSQVARNA AUTOMOWER® ARVO 299 €HUSQVARNA • Hydrostaattinen 400-SARJAN 400-SARJAN LEIKKURINLEIKKURIN OSTAJALLE 400-SARJAN LEIKKURIN Kirkkoon mahtuu reilut 200 400-SARJAN LEIKKURIN HUSQVARNA AUTOMOWER® OSTAJALLE OSTAJALLE AKKUTRIMMERI 115 iL OSTAJALLE ihmistä, vaikka kirkon istuinOSTAJALLE AKKUTRIMMERI 115 iL 400-SARJAN AKKUTRIMMERI 115 iL ARVO 299LEIKKURIN € AKKUTRIMMERI 115 iL tilat ovat ahtaat. Sodankylän ARVO 299 €ARVO 299 € OSTAJALLE AKKUTRIMMERI ARVO 115 299 iL € vanha kirkko on ARVO 299 €115 iL AKKUTRIMMERI ARVO 299 € suosittu kesähäiden vihkimispaikka sekä pienien tilaiNORM. 4.790 € NORM. 4.790 € 4.290 € suuksien järjestämispaikka.  4.290 HUSQVARNA TF 224 4.290 € € RIDER 214TCRIDER 214TC

PARHAAT TULOKSET! PARHAAT TULOKSET! KAUPAN PÄÄLLE KAUPAN PÄÄLLE 4.290 €TRIMMERI

TRIMMERI KAUPAN PÄÄLLE KAUPAN PÄÄLLE

4.290 € 4.290 €

NORM. 4.290 4.790 € •€ Combi 94 -leikkuulaite NORM. RIDER 214TC NORM. 4.790 € 4.790 € • Combi 94 -leikkuulaite RIDER 214TC NORM. 4.790 € PUUTARHAJYRSIN RIDER 214TC Combi 94 -leikkuulaite •• Hydrostaattinen RIDER 214TC

4.290 4.290€€

94 -leikkuulaite •Combi Hydrostaattinen • Combi 94 •-leikkuulaite • Hydrostaattinen • Hydrostaattinen

• Briggs & Stratton moottori • Ketju/manuaalinen 60 cm

NORM. 4.790 €

NORM. 4.790 €

585 €

• Hydrostaattinen • Combi 94 -leikkuulaite • Hydrostaattinen

RIDER RIDER 214TC 214TC

• Combi 94 -leikkuulaite • Combi 94 -leikkuulaite • •Hydrostaattinen Hydrostaattinen

HUSQVARNA TF 224

HUSQVARNA HUSQVARNA TF 224 HUSQVARNA TF224 224 TF 224 HUSQVARNA TF 224 PUUTARHAJYRSIN HUSQVARNA TF PUUTARHAJYRSIN PUUTARHAJYRSIN • Briggs & Stratton moottori PUUTARHAJYRSIN PUUTARHAJYRSIN • Briggs & Stratton moottori PUUTARHAJYRSIN 585 € • Briggs & Stratton moottori • Ketju/manuaalinen 60 cm moottori 585 € • Briggs & Stratton • Briggs & Stratton moottori • Ketju/manuaalinen 60 cm • Ketju/manuaalinen 60 cm • Briggs & Stratton moottori • Ketju/manuaalinen 60 cm • Ketju/manuaalinen 60 cm • Ketju/manuaalinen 60 cm

HUSQVARNA HUSQVARNA TF TF 224224 PUUTARHAJYRSIN PUUTARHAJYRSIN

585 €

• Briggs & Stratton moottorimyy ja huoltaa: Lapissa • Laatumerkit Briggs & Stratton moottori • Ketju/manuaalinen 60 cm • Ketju/manuaalinen 60 cm

585 € 585€€ 585

585 € 585 €

JÄLLEENMYYJÄ Ranniotie JÄLLEENMYYJÄ 10, SODANKYLÄ /Paavo, 040 8451 848 /Pekka JÄLLEENMYYJÄ 040 1708 885 huolto/ajanvaraus www.konevasara.fi

Puh.JÄLLEENMYYJÄ 040 5296 712 JÄLLEENMYYJÄ

JÄLLEENMYYJÄ

www.husqvarna.fi Sodankylän vanha kirkko on valmistunut vuonna 1689. Värinsä kirkko saa tervaamisesta. Kirkko www.husqvarna.fi löytyyy helposti Kitisen joen rannasta. Kirkonkylän keskustassa on opasteet kirkolle. Kirkon takaawww.husqvarna.fi www.husqvarna.fi www.husqvarna.fi jokirannasta alkaa kaunis luontopolku.

JÄLLEENMYYJÄ

JÄLLEENMYYJÄ

JÄLLEENMYYJÄ

*


6

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Kauniiden käsitöiden pikkuputiikki Pyhällä

ETELÄSODANKYLÄ, LUOSTO

Meiltä myös mukavat asusteet ja kaunista kotiin

Tilaustyönä uniikkikorut

Hae helpot tuliaiset, lahjat ja muistamiset

Tunturissa odottaa LuostoClassic

Poikkea kultasepän pajalla tai tilaa netistä!

Ainutlaatuiset ja yksilölliset korut kultasepän korupajasta.

Näppäile navigaattoriin: Kultakeronkatu 2, 98530 Pyhätunturi aurora@aurorakoru.fi | auroradesign.fi 044-3242122

o t s l o l a u L ä h y P a k i a t n i p a L

mamökit nturiTnaiklo oti●tu a ● Tunturituuli K rin t u t n u u T l l ste ainalo vakrau● Karhunk n i hyv Huk

Mitä tehdä Eteläo t i a e Sodankylässä ja o K PYHÄN ILONA, värit ja typografia Luostolla? i Vi

Etelä-Sodankylän kyliin kuuluvat Raudanjoki, Seipäjärvi, Vuojärvi, Torvinen, Luosto, Lismanaapa, Aska ja Orajärvi.

ja sät i y ht

PYHÄN ILONA, värit ja typografia

Viidestoista LuostoClassic Pyhä-Luostolla ja Sodankylässä 10.–13.8.2017.

044 3242122 tai 0400 590237 info@kotitunturi.fi www.kotitunturi.fi

Luosto

Luosto on Sodankylän tunturikeskus, josta löytyvät monipuoliset majoitus- ja harrastusmahdollisuudet. Aktiviteetteja löytyy kaikkina vuodenaikoina. Käyt tutustumassa ainutlaatuiseen Ametistikaivokseen. Vaella ja liiku selkeästi opastetuilla Luoston reiteillä ja käy valloittamassa Luoston huippu, Luoston päällä sijaitsevan säätutkan alueelta avautuvat upeat Lapin maisemat. Majoitu viihtyisissä kelomökeissä tai alueen hotelleissa. Saat lisätietoa Luostosta osoitteesta www.luosto.fi .

Naisten kauppa Pyhällä! Yksilölliset, muodikkaat vaatteet ja kengät.

Nähtävyyksiä

Luoston tienhaaraa Torvisessa vartioivat kuvanveistäjä Erkki Alajärven suunnittelemat yli kymmenmetriset kurjet, jotka ohjaavat matkailijoita suuntaamaan kulkunsa Luostolle ja Pyhätunturille. Porttikoski sijaitsee Askan kylän pohjoispuolella, Porttikosken jylhien kallioiden huipulla sijaitsee Porttikosken tanssilava, jossa järjestetään nykyisin varsin harvoin tansseja.

Muistomerkit

Raudanjoella E4 tien varrella on ”Venäläisten sotilaiden hauta”, mikä löytyy myös Seipäjärveltä. Seipäjärven kylästä löytyy myös ”Seipäjoen metsätyömaan muistolaatta”. Torvisen kylän mäellä sijaitsee ”Raivaajapatsas”.

Melonta

Hienoja melontareittejä löytyy esimerkiksi Seipäjärvestä Raudanjokeen laskevalta Seipäjoelta, Seipäjoki on erinomainen melontajoki. Toinen hyvä melontareitti on välillä Vaiskojoki – Raudanjoki.

Retkeilyreitit

Pyhä-Luoston alueelta löytyy paljon erilaisia merkittyjä retkeilyreittejä, Luoston retkeilyreiteistä löytyy lisätietoa Internetistä www.luosto.fi . Askan ja Torvisen väliltä Käyräsvaarasta lähtee Luostolle ja Pyhätunturille menevä vaellusreitti, jonka pituus on 15 km. Reitin varrella sijaitsee autiotupa ja pitkospuita, reitti kulkee osin Pyhä-Luoston kansallispuistoa ja reittiä ylläpitää Metsähallitus.

Revontulen taikaa

Revontuliin voi tutustua myös kesällä revontulikota Pohjan Kruunussa, joka sijaitsee Askan kylän ja Porttikosken padon pohjoispuolella. Revontulikota on avoinna tilauksesta vähintään neljän hengen ryhmille. Esityksen aikana osallistujat saavat suuren määrän tietoa revontulista, miten ne syntyvät ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme. Esityksen ovat laatineet Sodankylän geofysiikan observatorion revontulitutkijat.

Helpottava Herman

Muista kotitalousvähennys

- kodin huolto-/korjaustyöt Soita niin - myös remontit sovitaan jatkosta! - kosteiden tilojen märkätila-asentaja Jouni Ollila www.helpottavaherman.fi

p. 0400-211 841

LuostoClassic on omintakeinen ja rajoja rikkova klassisen musiikin tapahtuma, jossa taide-elämykset tuodaan keskelle Lapin lumoavaa tunturiluontoa, ainutlaatuisiin ulkoilmasaleihin. Yleisö voi nauttia jääkautisen rakkakivikon akustiikasta luonnon muovaamassa Aittakurun amfiteatterissa tai istahtaa mustikkavarvikkoon Ukko-Luoston uniikissa konserttisalissa, Luostotunturin kupeessa. LuostoClassicin konsertit ovat kokonaisuuksia, joissa yhdistyvät rakkaus musiikkiin ja pysäyttäviin luontokokemuksiin.

Leirintäalue

Orakoski Camping Helppo tulla!

Aivan E75-tien varressa. 10 km Sodankylästä etelään. Pyhä-Luoston vaellusreittien kupeessa.

Tuotteita ja aukiolo: www.kaikkienilona.fi

Kultakeronkatu 2, 98530 Pyhätunturi

Luonnonrauhaa Pyhä-Luostolla c 0 m 100 y 15 k 30

R 177 G 0 B 87

pantone® 221 c

P

yhä-Luoston kansallispuistossa voit kokea jylhät maisemat, upean luonnon ja hiljaisuuden yhdessä alueen monipuolisten palvelujen kanssa. Kansallispuisto sijaitsee Pyhän ja Luoston tunturikeskusten vierellä, yhdistäen keskukset toisiinsa pitkin kuruja ja keroja. Pyhä-Luoston kansallispuiston ydinosan muodostaa Suomen eteläisin tunturijono. Alue palvelee monipuolisesti niin luonnonsuojelua, paikallisväestöä, retkeilyä kuin matkailuakin. Luostolla toimii muun mussa kauppa ja kylpylähotelli sekä ravintoloita. Kansallispuistolla on pitkä historia: 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto ja sitä laajennettiin vuonna 2005 luoteispuolella sijaitsevalle Luoston alueelle, jolloin muodostui Pyhä-Luoston kansallispuisto. Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolella metsät ovat säästyneet kokonaan hakkuilta, ja ne ovat iältään jopa 400-vuotiaita. Ukko-Luoston paljas laki kohoaa 514 metriä meren pinnan yläpuolelle. Luosto tunnetaan komeista, vanhoista männiköistä ja Pyhätunturi geologiasta ja saamelaishistoriasta. Tunturijonossa vuorottelevat puuttomat laet eli kerot ja syvät kurut. Kuruissa ja puronvarsissa esiintyy

c 33 m4 y 0 k 72

R 74 G 93 B 104

pantone® 7546 c

c 59 m0 y 100 k 7

R 118 G 173 B 28

Alueella on • Kahvio/vastaanotto • Keittotilat • Uimaranta • 13 eritasoista mökkiä • 2 saunaa • 2 tuli• WC- ja suihkutilat • Savusauna paikkaa

Puh. 040 858 2704 | www.orakoski.fi Rovaniementie 928, 99600 Sodankylä

Tervetuloa!

pantone® 369 c

reheviä metsiä, jopa pienialaisia lehtoja.

Ametistikaivos Lampivaaran ametistikaivos sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuistossa noin 400 metriä meren pinnan yläpuolella. Kyseessä on tiettävästi maailman vanhin ametistiesiintymä. Lampivaaran ametistien ikä on puolet maapallon iästä, noin 2 000 miljoonaa vuotta. Ametistit ovat syntyneet vuorten uumenissa kovassa paineessa. Luosto on ollut aikoinaan samanlainen terävähuippuinen vuoristo kuin Alpit ovat nykyään. Yhtä vanhaa peruskalliota kuin Luostolla on, esiintyy vain Kanadassa ja Australiassa. Kallioperän ikä on noin 3 000 miljoonaa vuotta. Lampivaaran ametistiesiintymä tuli kaiken kansan tietoon vuonna 1985. Paikka on ollut kuitenkin alueella eläneiden metsälappalaisten tiedossa jo pitkään. Ametisti on henkisyyden kivi, joka välittää korkeaa energiaa ylhäältä. Lumikvartsi tasapainottaa, se on kivessä keskimmäisenä. Savukvartsi taas saa voimansa maasta. Seppälä sanoo, että ametistia käytetään hoitavana kivenä kiviterapiassa. Saksalainen nunna Hildegard Bingeniläinen, joka oli keskiajalla tunnettu yrttien ja

Ukko-Luoston pältä näkee moneen suuntaan. kivien tuntija, mainitsi ametistin resepteissään. Tippa ametistivettä tekee ihosta ikuisesti nuoren. Katolisessa kirkossa ametistia kutsuttiin piispankiveksi, sillä piispat ovat kantaneet niitä sormuksissaan. Leonardo

Da Vinci piti ametistia työpöydällään, sillä hän uskoi kiven kirkastavan älyä ja nopeuttavan ajattelua. 


Kulta-Lapin

KESÄ

Rantapolkua helposti luontoon A

Kaivinkonepalveluja Nyt myös vaihtolava-, nosto- ja kuljetuspalvelu! Kitisen joen varressa kulkevalle luontopolulle pääsee vanhan kirkon takaa. Kulttuurimaisemassa kulkeva kolmen kilometrin mittainen polku on helppokulkuinen, sen varrella on muun muassa Sodankylän seurakuntatalo ja vanha pappila. Pikkukuvassa reitin lähtipiste vanhan kirkon takana. hevää ja rikasta. Lapin ympäristökeskus on kartoittanut ja luetteloinut kasvillisuutta ja eläimistöä kulkijan nähtäväksi ja koettavaksi. Kitisen ja Jeesiöjoen yhtymäkohdassa Pappilanniemen

kärjestä näkyy Sodankylän kotiseutumuseo. Tätä reittiä museolle ei kuitenkaan pääse kulkemaan, vaan kulku sinne on Jeesiöjoen eteläpuolelta samasta risteyksestä, josta lähtee tie kohti Kittilää.

Museo on punainen hirsirakennus on vuonna 1906 rakennettu Kuukkelin talo muinaisesta Sompiosta Rieston kylästä, tekoaltaiden alta purettu vanha pirtti, joka on uitettu purettuna vesistöjä pitkin Sodankylään 1960-luvulla. Museoalueelle on lisäksi siirretty lukuisia muita Sodankylän perinteisiin elinkeinoihin Kitisen rantareitin varrella näkee vilauksen myös Sodankylän kotiseutumuseon päärakennuksesta. Kulku museolle tapahtuu kuitenkin Jeesiöjoen etelärannalla kulkevaa Hampputörmäntietä pitkin.

Palvelemme ma-pe 9- 18, la 9 -15 Elokuvajuhlien aikana: ma-ke 9-18, to-pe 9-19, la 9-17

SUPERTARJOUS!

Aqualan L 200 g Kosteuttava ja hyvin imeytyvä voide koko perheelle.

7,90

(norm. 11,-)

Kesätarjouksia Melarest Melatoniini Extra Vahva 1,9 mg, 100 tabl. Nieltävä tai piparmintun makuinen suussa hajoava vahva melatoniinitabletti, joka lyhentää nukahtamisaikaa ja lievittää aikaeron vaikutuksia.

SB12-suuvesi, 500 ml Suuvesi hengityksen raikastamiseksi. Pitkäkestoinen, 12 tunnin vaikutus. 3 vaihtoehtoa: original, mild ja duo.

Multivita

Magnesiumsitraatti + B6, 90 kpl

Hyvin imeytyvää magnesiumsitraattia nieltävänä tai pureskeltavana, hedelmäisen greipin tai lime-sitruunan makuisena tablettina.

Nesteytys

SODANKYLÄ kirkonkylä

ratiopharm, 10 poretabl.

18,90

0,19/kpl (norm. 25,-)

17,90

35,80/l (norm. 21,-)

11,90

0,13/kpl (norm. 15,-)

9,00

Nesteytystarpeeseen rankkojen urheilusuoritusten yhteydessä 0,90/kpl (norm. 11,-) sekä neste- ja suolatasapainon säätelyyn esimerkiksi ripulin yhteydessä. Tarjoukset voimassa 31.7.17 asti. LOA! ETU RV E T

Sahaus- ja traktorityö Olli-Matti Ylitalo p. 0400 290 045 Tela-alustainen 18 tn, Villematti 0400 594 142

Sodankylästä käsin

Maalaus Matotus

VTT:n märkätila-asentaja henkilösertifikaatti Vapaa-ajan asunnot, taloyhtiöt, omakotitalot

MIXTION OY 0400 199 811

MUISTA MYÖS APTEEKIN VERKKOKAUPPA www.sodankylanapteekki.fi Verkkoapteekkitilaukset voi noutaa S-marketin noutopisteestä kaupan aukioloaikoina.

Sodankylän kotiseutumuseo on avoinna 20.8.2017 asti ti - su klo 12-18 Muina aikoina tilauksesta puh. 0400 535 652. Talvella suljettu. Hampputörmäntie 20.

SUOMALAISELTA

UUSINTA TEKNIIKKAA

&PARASTA PALVELUA Me ilt ä ne e t, k o d in k o ne e t, pienko it te e t, tele v is iot , vii h d e la ti et o k o ne e t, t p u he li m et , li it ty m ä h ti ). (S o ne ra ja Saun a la A m m a tt it a it oin en a s en n uspa lv e lu ja h u o lto me ka ikil le my y m il lem tu o tt eil le. No p e a toim itus! Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

Jäämerentie 10, 99600, Sodankylä p. 016 612 044

jaakko.karhu@pp3.inet.fi

liittyneitä rakennuksia mm. paja, lapintalo, vasotuskota, kesänavetta, aittoja ja poroaidan osa eli kirnu. Museokierroksella saa hyvän käsityksen Sodankylän alueen vanhasta koti- ja elinkeinokulttuurista.

SODANKYLÄ: Jäämerentie 7, puh. 0207 302 010 IVALO: Petsamontie 5, puh. 0207 302 011 Tykkää meistä!

Tapetointi Laatoitus

Kotitalousvähennys

ivan Sodankylän keskustan tuntumassa, Kitisen ja Jeesiöjoen yhtymäkohdassa, kiertää viehättävä Pappilanniemen luontopolku. Pääportilta, vanhan pappilan pihapiiristä polulle voit lähteä myös pyörätuolilla ja rattaiden kanssa, sillä kosteiden painanteiden yli on rakennettu pitkospuut ja sillat. Luontopolulle pääset myös yhdyspolkua pitkin jo vanhan kirkon luota. Luontopolun varrella voi tutustua Sodankylän Kyläsiljoon eli muinaiseen markkinapaikkaan, joka on merkitty sodankyläläisen naivistitaiteilija Andreas Alarieston paikasta maalaamalla kuvalla selityksineen. Kolmen kilometrin mittaisen luontopolun varrelta löytyy grillikota, jossa voi paistaa vaikkapa makkaraa nälän yllättäessä. Paikalla on varasto, josta löytyy polttopuita sekä WC. Luontopolku on helppokulkuinen ja sen voi kulkea koko perheen kanssa. Joet ovat ruokkineet maaperää niin, että niemen luonto ja kasvillisuus on harvinaisen re-

7

2017

TARKEMMAT YHTEYSTIEDOT JA AUKIOLOAJAT www.tekniset.fi

0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %.

www.tekniset.fi

SUOMALAISTEN PUOLELLA


8

Kulta-Lapin Makoisa kahvitauko keskellä Sodankylää!

Konditoria • Kahvio Ma-pe klo 9-17 • 0400 714 488 Jäämerentie 14 • 2 krs • Osuuspankin yläkerta

Ammattilaiset palveluksessasi • LVI-huolto- ja korjaustyöt • Talotekniikkaurakointi • LVI-myymälä Pohjantie 8, 99600 Sodankylä P. 0400 361 038 | lvi-tuote.fi pekka.ruha@lvi-tuote.fi

Kaikkien automerkkien kolarikorjaamo Sodankylässä.

Kaikille vakuutusyhtiöille sekä yksityisille.

Yli

30v kokemuksella!

AUTOPELTIKORJAAMO AIMO HEIKKILÄ Seitatiellä Tojo-autossa

0400 692189

2017

Mitä tehdä Sodankylässä ?

• kakut • leivokset • herkulliset tuliaiset

LVI-TUOTE OY

KESÄ

Vakuutusyhtiöiden kolariarvioinnit paikanpäällä.

Meillä korjauksen aloitusta nopeuttava CABAS-järjestelmä!

• Ihanat tuliaiskukat • Kauniit asetelmat • Muistoasetelmat haudoille

Ruusunmarja Kukkakauppa

Jäämerentie 18, Sodankylä p. 040 140 7780 ma-pe 9-17, la 10-15

Kukat kaikkialle maailmaan!

SEOn tauon paikka! Nälän selätys

Perinteisen kahvion lisäksi täyttävät ja maistuvat matkaeväät saa myös lämpimänä!

Tervetuloa nauttimaan!

Koiraparkki

Pihallamme on kaksi aitausta, joihin hännän heiluttajan voi jättää jaloittelemaan tauon ajaksi.

Miellyttävämpää matkaa!

Autopesut SEO-etukortilla aina 10% alennuksella!

LP AUTOHUOLTO OY Rovaniementie 3, Sodankylä PUH. 040 658 0988 | www.seomaki.fi Ark. 6.30-22, la 8-22, su 9-22

Kirkkopuisto Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Kuninkaallisen Majesteetin eli Kaarle XI:n kustannuksella. Kirkko oli yksi seitsemästä rakennuksesta, jotka jäivät saksalaisilta polttamatta Lapin Sodan aikana. Sodankylän uusi kirkko on rakennettu vuonna 1859 ja se on Seurakunnan pääkirkko. Sodankylän hautausmaa sijaitsee Kitinen joen rannalla kirkkojen välisellä alueella, hautausmaan eteläpäässä sijaitsevat sankarihaudat. Vanhassa kirkossa on esittelijä, joka tarvittaessa kertoo kirkon historiasta lisää. Kävelyreitti Kirkkopuistosta lähtee mukava kävelyreitti Pappilanniemeen. Kävelyreitti etenee Kitinen joen rantaa kohtaan, missä Jeesiöjoki yhtyy Kitiseen. Sodankylä on aikanaan syntynyt näiden kahden joen risteykseen. Pappilanniemessä on kota, jossa on mahdollisuus syödä retkieväät tai vaikka paistaa makkarat. Kävelyreitti etenee jokien yhtymäkohdasta Jeesiöjoen vartta nelostielle. Kävelyreitin pituus noin 2,5 km. Kotiseutumuseo Kotiseutumuseo sijaitsee Kitisen ja Jeesiön risteyskohdassa, joen länsirannalla. Kotiseutumuseolle johtava tie lähtee Kittilän tien risteyksestä. Sodankylän Kotiseutumuseon pääraken¬nus on vuonna 1906 rakennettu Kuukkelin talo Rieston kylästä, nykyisen Lokan tekojärven alueelta, mistä se talkoovo¬imin siirrettiin museoalueelle 60-luvulla. Museoalueelle on lisäksi siirretty lukuisia muita Sodankylän perinteisiin elinkeinoi¬hin liittyneitä rakennuksia mm. paja, lapintalo, vasotuskota, kesänavetta, aittoja ja poroaidan osa eli kirnu. Museokierroksella saa hyvän käsityksen Sodankylän alueen vanhasta koti-, kylä- ja elinkeinokulttuurista. Lisätietoa www. lapinmuseot.fi/sodankyla Midnight Sun Film Festival Sodankylän Elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta sekä suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Festivaalijohtajana on alusta asti toiminut Peter von Bagh. Sodankylän Elokuvajuhlat on yksi maailman ainutlaatuisimmista festivaaleista: keskiyön auringon alla kohtaavat maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen kadunmies välittömässä ja lämpimässä ilmapiirissä. Lisätietoa www.msfilmfestival.fi Yöttömän yön ravit Yöttömän yön ravit ravataan eksoottisissa merkeissä, sillä tapahtuma alkaa kello 20 ja jatkuu aina aamuyön puolelle. Nauti Lapin yöttömästä yöstä ja raviurheilun huumasta. 1.7.2017. Watercross Moottorikelkkailu ei lopu kesälläkään! Vauhdikas kiihdytysajo Kitisellä, Nilimellan rannassa 5.8.2017. Lisätietoja www. sodmk.com Kullanhuuhdonnan SM-kisat Kullanhuuhtojat ja heidän ystävänsä kokoontuvat Tankavaaran perinteisiin Kullanhuuhdonnan SM-kisoihin. Tapahtumassa valitaan myös Tankavaaran teräshenkilö. Kultatanssit ja karaoke kuuluvat viihdyttävään ohjelmaan. 20.-23.7. Lisätietoa www.tankavaara.fi Tankavaaran Kultamölkkykisat Tankavaarassa kisataan Pohjoiskalotin mestaruudesta Mölkynheiton jalossa kilvassa kaksimiehisin joukkuein. 14.-16.6.2017 Lisätietoa www.tankavaara.fi Luosto Classic LuostoClassic on erilainen klassisen musiikin tapahtuma. Se tuo taidemusiikin ja maailman huippuorkesterit ulos tunturiluontoon ihmisen aidoksi kokemukseksi. Ukko-Luoston tunturisalissa kahdeksan esiintymislavaa on yleisön ympärillä ja kuulija istuu musiikin sylissä. Aittakurun teatterissa jääkautisen joen muovaaman syvän kurun pohjalla lammen rannassa huippumuusikot soittavat kymmeniä metrejä korkeammalla istuvalle yleisölle. Ahvenlammella kirkas vesi, jota vain uteliaat kalat satunnaisesti läikyttävät, kantaa pienimmänkin soinnun rantatöyräällä istuvan yleisön nautittavaksi, ”älä jätä tätä tapahtumaa väliin”. Lisätietoja www.luostoclassic.fi Museo-Galleria Alariesto Museo-Galleria Alariesto sijaitsee aivan Sodankylän keskustassa, Vanhan Kirkon ja Poropatsaan välittömässä läheisyydessä, Sodankylä-talossa. Museo-Galleria avattiin heinäkuussa 1986 ja siellä esitellään pysyvästi taidemaalari Andreas Ala-

rieston (1900-1989) elämäntyötä ja tuotantoa. Museo-Galleriaa ylläpitää Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat -säätiö ja Sodankylän kunta. Säätiön tehtävänä on huolehtia Alarieston taidekokoelmasta sekä vaalia erityisesti vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä. Museo-Gallerian yhteydessä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila. Lisätietoa www.sodankyla.fi/alariestogalleria Poro ja lappalainen -patsas Kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja on hyvin tärkeä harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä. Keskusurheilupuisto Sodankylän keskusurheilupuistossa on mahdollisuus harrastaa liikuntaa monipuolisesti. 400 metrin rata on päällystetty spurtan-pinnoitteella. Jalkapalloilijoita varten on tekonurmi, tennistä voi pelata kolmella eri kentällä ja myös katukoripalloalue löytyy. Sodankylän liikuntahallissa on iso sali, joka voidaan jakaa kolmeksi kentäksi, painisali ja judosali, pieni kuntosali, kiipeilyseinä ja 42 m pitkä juoksurata. Keskusurheilupuistoa kiertää noin 1 km:n pururata, jonka varrella on kuntolaitteita. Myös lasten leikkikenttä löytyy urheilupuistosta. Kommattivaaran hiihtokeskus Kommattivaaran hiihtokeskus tarjoaa kesäaikana monipuolisen kuntorataverkoston. Voit suorittaa lenkkisi erimittaisilla pururadoilla. Kommattivaarassa on myös frisbeegolfia harrastaville rata, Kommattivaaran maja, kota ja sauna ovat vuokrattavissa. Muita urheilun suorituspaikkoja Sodankyläläiset käyvät uimassa Jääkäriprikaatin Siilashallin uimahallissa. Tasokas kuntosalimahdollisuus löytyy PolarGymiltä kunnan keskustasta. Uimaranta löytyy Nilimellan leirintäalueelta Kitisen sillan läheisyydestä, samalla alueella voi pelata myös beach volleyta. Kylpylään Aktiviteettien jälkeen on hyvä rentoutua Luoston Ametistikylpylässä. Riekonmuotoisen monitoimialtaan hellivät aallot ja erilaiset hierontapisteet sekä ametistiluolan poreallas tuovat tropiikin lämmön vaikka keskelle talvea. Pyöräily ja maastopyöräily Pyöräily on hieno tapa tutustua Lapin luontoon ja paikallisiin kyliin. Pyöräilijöille löytyy haastetta niin maantieltä kuin maastostakin. Marjastus Loppukesällä täyttyvät luonnon aarrearkut. Puhdas metsä on täynnä herkullisia ja terveellisiä luonnonantimia. Soiden keltaisen kullan, hillan jälkeen kypsyvät mustikka, puolukka ja kaarnikka. Erittäin vitamiinipitoinen karpalo mehustuu entisestään ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Sienestys Kangasmetsät notkuvat rouskuista, haperoista, tateista ja löytyvätpä täältä japanilaisten arvostamaa matsutakeakin. Sienenpoimijan kannattaa olla nopea, sillä myös porot pitävät sienistä ja hakeutuvat samoille apajille. Vaeltaminen ja retkeily Suuret erämaat ja upeat kansallispuistot mahdollistavat eräelämykset kaikkina vuodenaikoina. Tee vaellus tai retki Pyhä-Luoston kansallispuistoon tai Urho Kekkosen kansallispuistoon. Luotopolkuja löydät muun muassa: • Ilmakkiaavan soidensuojelualue • Kieringin kyläkävelyreitti • Lokan luontopolku • Luoston vaelluspolku • Pappilanniemen luontopolku • Peurasuvannon lintureitti • Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit • Ruijan polku • Tankavaaran luontopolut • Ukko-Luoston tunturipolku • Unarin luontopolku • Urho Kekkosen kansallispuiston reitit • Viiankiaavan luontopolku Sodankylän kartta sivulla 16


Kulta-Lapin

KESÄ

9

2017

Parhaat varusteet

Lapin luontoon! Meiltä neuvot ja välineet joka lähtöön

Korpi -miesten mallisto ammentaa juurensa jykevästä, sivistyneestä miehestä, jonka itsetunto on vahva ja mieli jo rauhoittunut.

Pirita Design – Made in Sodankylä K

un käyt sisään Pirita Design -kauppaan vastassa ovat upeat värit, jotka hehkuvat pellavaneuleissa. Olet tullut persoonalliseen putiikkiin, jossa jokainen vaate on tehty suunnittelusta lähtien paikan päällä, Sodankylässä. Kun astut peremmälle lasioven taakse ja työhuoneen puolelle, onkin vastassa iloinen ja touhukas työtiimi ja monenlaista ääntä: suuri tasoneulekone, ompelukone, pesukone ja niin edelleen. Omanlaisensa kotimaisen vaatteen tehtaanmyymälä on Pirita Design. Vuonna 1998 Pirita Pernu-Lehtinen perusti yrityksen, jossa suunnitellaan ja valmistetaan pellavaneuleita Sodankylässä. Näin tehdään edelleen ja neuleita myydään kotimaan palvelevissa putiikeissa ja Keski-Euroopassa. Tällä hetkellä vientiin menee kolmasosa tuotannosta. Pellava on luonnonmateriaali, joka on arvossaan ja neuleena ihanteellinen vaate käyttää ympäri vuoden. Miesten pellavaneulemallisto Korpi lanseerattiin viime kesänä ja on otettu hyvin vastaan. Mallistoa on nähty muotinäytöksissä Saksassa ja Suomessa ja sitä on saatavilla tehtaan-

myymälästä ja jälleenmyyjiltä.

Meiltä myös

kalastusluvat & aseet ja patruunat syksyn pyyntireissuille

Täyden palvelun urheilun ja vapaa-ajan erikoisliike. Meiltä löydät laajan valikoiman urheiluvälineitä ja -tekstiilejä sekä vapaa-aikaan että aktiiviurheiluun.

Arvostettu pellava - ajaton vaate - Kaksi kertaa vuodessa uusiutuva mallisto huomioi kunkin kauden muotivirtaukset ja -värit. Asiakaslähtöinen suunnittelu ja kattava asiakaspalvelu ovat kuitenkin meille ensiarvoisen tärkeää, Pirita toteaa. Monenlaiset vartalotyypit on huomioitu: Jokaiselle löytyy sopiva vaate, tarvittaessa räätälöitynä mittojen ja väritoivomusten mukaan. Meillä tehdään ajattomia, monikäyttöisiä neuleita. Tiedämme miten ja mistä vaate on tehty ja näemme mitä asukokonaisuuksia niistä voi luoda yhdessä asiakkaan kanssa, myymälässä palveleva ja tuotteita valmistava Marja-Liisa Annala kertoo. Suomi 100 vuotta inspiroi Pirita Design -neuleiden suunnittelussa ja näkyy tämän kevään ja kesän mallistossa. Neuleen pinta on saatu näyttämään klassikko Kastehelmi-astiaston pinnalta. Pellavalanka taipuu silmukoiksi, joista tehty pinta on upeiden mekkojen, jakkujen ja tunikoiden idea. Väreinä tässä mallistossa ovat muun muassa uutuuksina upeat turkoosi-vihreä ja oranssi-punainen.

∙ Ulkoilu ∙ Urheilu ∙ Kalastus ∙ Retkeily

S od a n k ylä Jäämerentie 9, 99600 Sodankylä Puh. 0400 - 376 280 Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 10-14 PLUSSAA OSTOKSISTASI

Suojaa ja ilmettä

Korpi – miesten mallisto oman tiensä kulkijalle

Korpi ammentaa juurensa jykevästä, sivistyneestä miehestä, jonka itsetunto on vahva ja mieli jo rauhoittunut. Ajatukset tähyävät tulevaisuuteen. 100 % pellavaneule on ekologinen valinta ja kestää vuosikymmenestä toiseen, pehmenee ja paranee käytössä. Pellavan hyvää tekevät ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Se on kesäkuumalla viileä ja talvella lämmin. Piritan liike sijaitsee Unarintien ja Sodankyläntien risteyksessä, kirkonkylän keskustassa, toria vastapäätä. Uusimmat mallistot löytyvät www.pirita. fi ja ajankohtaiset tapahtumat ja julkaisut facebookista PiritaDesign -sivulta. Olemme avoinna arkisin ja muulloin sopimuksen mukaan. Tervetuloa tutustumaan, toivottaa PiritaDesign -väki. 

Laadukkaat aurinkosuojat koteihin, yrityksiin ja julkisiin tiloihin

• markiisit terasseille, liikkeisiin, katoksiin • pystylamellikaihtimet

• säleverhot • rullaverhot • kaikki varaosat Ilmainen mittauspalvelu Sodankylän taajamassa!

Turvallisuusvaatimukset muuttuvat. Lukkojen ajanmukaisuus kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Päivitä lukituksesi patentoituun ABLOY®-ratkaisuun, lisäät kotisi turvallisuutta huomattavasti.

Korkein luottoluokitus Bisnode 2017

Jäämerentie 25, 99600 Sodankylä sodankylan.lukko@co.inet.fi

Puh. (016) 612 785 0400 307 630 040 500 4900 Fax. (016) 614 229


10

Kulta-Lapin

2017

Mökille Tanhuaan P

• Saha- ja höylätavaraa • Listat • Rakennuskonevuokraamo

Poikelan teollisuusalue, Poikelantie 8, 99600 Sodankylä Puh. 0400 398 267

Moskussa perinnejuhla Lokan Alaponkussa Moskun talossa vietetäåän 8. heinäkuuta Mosku-perinnejuhlaa. Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli legendaarinen poro- ja erämies Lapin koilliskairassa Sompiossa vuosina 1882-1938. Moskusta tuli kiistelty hahmo Lapin historiassa, kun hän

KESÄ

osallistui Itä-Lapissa vuoden 1918 sisällissodan aikaisiin ja jälkeisiin ”rauhoitustoimiin”. Tässä yhteydessä Mosku ystävystyi Lapin rajavartioston komentaja jääkärikapteeni Kurt Martti Walleniuksen kanssa. Moskusta on tehty elokuva Mosku - lajinsa viimeinen.

arinsadan asukkaan ja yli sadan mökin Tanhua sijaitsee Itä-Lapin erämaa-alueella, joka on yksi viimeisistä Euroopan erämaa-alueista. Luonto tarjoaa upeat puitteet rauhalliseen retkeilyyn, kalastukseen ja puhtaasta luonnosta nauttimiseen kaikkina vuodenaikoina. Tanhuaan pääsee tietä nro 967 Sodankylästä, Savukosken kautta ja Lokka-Mäntypää tie / E4-tieltä). Tanhuassa majoitusta tarjoaa Tanhuan Erämajat. Sani ja Jari Piiraisen yritys tarjoaa vuokrattavaksi viisi mökkiä, aivan Lokkaan johtavan tien vieressä, sillan kupeessa. - Täällä voi harrastaa esimer-

Kaikkien vakuutusyhtiöiden käyttämä

• Täyden palvelun merkkikorjaamo kaikille automerkeille •

Autokorjaamo Leino/Lekamax Oy 040 537 8781, Hallitie 1, Sodankylä

Vahinkotarkastukset korjaamollamme

• AUTOPELTIKORJAAMO, AUTOMAALAAMO ja AUTOKORJAAMO •

Kesän touhuihin!

Avuksi puutarhan askareisiin

Tule ja tutustu monipuoliseen valikoimaamme! Meiltä: • Työkalut • Tikkaat • Suojaimet • Kiinnitystarvikkeet • Traktorin varaosat • Sievin työkengät • Työvaatteet • ja paljon muuta Tolkun hintaan!

kiksi kirjolohen pyyntiä omasta kala-altaasta. Jos kalalle haluttaa Luirolle, lupia saa ostettua kaupalta ja meiltä, yrittäjä Jari Piirainen kertoo. Idea on tarjota matkailijoille yösija levähdykseen ja lomailuun. Mökkimajoituksessa löytyvät jääkaapit, mikrot ja muut tarvittavat välineet ruoanlaittoon. - Kota on kaikkien majoittujien vapaasti käytettävissä, siellä voi paistaa makkaraa ja valmistaa itse pyydystämiä kaloja. Meiltä löytyy matkailijalle kaikki perustarpeet: sähkö, suihkut, kemiallisen wc:n tyhjennyspiste, sauna ja wc. Joskus on pientä korjaustakin tarvittu, hitsisaumaa hitsattu ja rengasta vaihdettu. Kalaan ja veneilemään pääsee heti rannasta, kaupalle on matkaa pari sataa metriä. Kaupasta saa elintarvikkeiden lisäksi bensaa ja dieseliä, postipalveluita ja Veikkauksen palveluita. Veneellä voi liikkua Luiron alavirtaan useamman kilometrin ja ylävirtaankin kilometrin verran ennen koskia. - Luiro on keväällä hieno paikka kanoottiretkelle, vesi on korkealla ja matalistakin paikoista pääsee paremmin, Sani Piirainen vinkkaa Tanhuan matkailumahdollisuuksista. Tanhua vilkastuu kesällä kovasti. Kesämatkailijat ja mökkiläiset tulevat lumien lähdettyä.

Luirojoki virtaa Tanhuan kylässä. Kylä houkuttelee mökkeilijöitä: kylässä on yli sata mökkiä. san hautaa, joista yksi oli laMukkalan pin noidan kalmisto rummun lappalaiskalmisto jäännöksineen ja muine aarteineen, jotka luovutettiin MuseoTanhuassa sijaitseva Mukkalan virastolle. Metalliesineet olivat lappalaiskalmisto löydettiin ke- ilmeisestikin etelästä kuljetetsällä 1931 Luirojoen Rakokos- tua kauppatavaraa, vastaavia on ken niskan läheltä Mukkalan löydetty muun muassa Virosta. talon pellolta, noin kuusi kiLöydetyt rahakolikot ovat lometriä Luiron yläjuoksulle olleet 1590 –luvun rahoja, ja päin kylän keskustasta. hautojen arveltiin olevan vuoPaikalta löydettiin kahdek- den 1600 vaiheilta. 

Tanhuassa tapahtuu Tanhuan kyläseura järjestää kylätalolla:

Tansseja:

Teatteriesitys

pe 20.10 klo 18 la 8.7. soittaa LaWalla n (Taideyliopiston teri rkes suo ke 19.7. Kor Teatterikonsertti + tanssit korkeakoulu) la 22.7. Tanhua-Päivä, illalla soittaa Nostalgia Tule siekin! la 19.8. MarkoJuhani Group

Kuissuvannontie 3b, 99640 Tanhua www.messula.fi Messulan varaukset Sani Piirainen 0400 692 397

ILMAINEN

LVI-KUNTOKARTOITUS Haluatko helposti tiedon kotisi putkiston kunnosta? Kartoittamalla kotisi käyttövesi-, lämpöverkko ja muut putkistot varmistat turvallisen kodin asua ja elää. Kartoituksen aikana käymme kanssasi läpi kotisi mahdolliset ongelmakohdat. Saat vastauksen kaikkiin kotiasi koskeviin kysymyksiin ja lopuksi hyvin dokumentoidun vertailukelpoisen selvityksen, jota voit käyttää apuna esimerkiksi taloa myytäessä. Omakotitalon LVI-kuntokartoitus on täysin maksuton, etkä sitoudu sen kautta mihinkään!

Kauniita kesäkelejä! Toivottavat Matti, Sanna ja Virve

SOITA 040-5091686 TAI LUE LISÄÄ LVI-IIVARI.FI Jäämerentie 6 (S-marketin vieressä) p. 040-7672328 Palvelemme ma-pe 9 - 17, la 10 - 14

LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS OSOITTEESTA UNARINTIE 15, SODANKYLÄ www.lvi-iivari.fi - asiakaspalvelu@lvi-iivari.fi - puh. 0405091686


Kulta-Lapin

KESÄ

11

2017

Sodankylässä on paljon oivallisia kalastuskohteita kesämatkailijalle S

odankylän laaja kunta tarjoaa kalastuksesta kiinnostuneelle matkailijalle paljon eritasoisia kohteita. Sodankylässä voi heittokalastaa jokivesissä, uistella Kitisellä ja Porttipahdan ja Lokan tekoaltailla. Oma lukunsa ovat paikkakunnan ja lähikuntien lukuisat järvet, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia kesäiseen harrastamiseen. Kunnan suurin luonnonjärvi on Unari, jossa harjoitetaan myös ammattikalastusta. Pohjoisessa Inarin ja Sodankylän rajajokena virtaa Venäjälle laskeva Luttojoki ja sen latvahaara Suomujoki. Lisäksi tällä UK -kansallispuistoon kuuluvalla alueella virtaavat Jaurujoki ja Lokan altaaseen laskeva Kopsusjoki. Luirojoen latvat ovat Lokan altaan yläpuolella. Lokan kylän alapuolella joki virtaa uudelleen Sodankylän kunnan alueella. Lokan tekojärvi on Suomen suurin ja sen pinta-ala säännöstelyn ylärajalla on 418 km2. Sen avulla säännöstellään Kitisen ja Kemijoen voimalaitoksille tulevaa vesimäärää. Luirojen latvat laskevat Lokkaan ja alapuolisen järven alapuolisen Luirojoen vesimäärää säädetään padolla. Lokan tärkeintä kalastoa ovat siika, hauki, ahven, made ja taimen. Vesistössä Lokan alapuolella sijaitseva Porttipahdan tekojärvi saa vetensä Lokasta Vuotson kanavan kautta. Lisäksi siihen laskee puolenkymmentä jokea. Porttipahdan kesäiset rantamaisemat ovat kauniit vedenpinnan ollessa ylärajalla. Saa-

ria järvessä on useita ja suurin osa niistä sijaitsee järven luoteispäässä. Porttipahta laskee etelään jakaen vetensä alapuolisen Kitisen voimalaitoksille. Sodankylän suuret tekojärvet ovat etenkin hauenkalastajan ja talvisen pilkkikalastajan toivepaikkoja. Haukikanta on tiheä ja saaliskalat voivat olla suuriakin. Myös taimen ja kookkaaksi kasvava ahven kuuluvat järvien kalastoon. Alueella risteilevät joet tarjoavat perho- ja viehekalastajalle harjuksia ja taimenia. Joista Luirojoki on myös erinomainen esimerkiksi hauen perhokalastukseen.

Kalastuksen ”Nobel” Sodankylään Sodankylässä on vahva kalastuskulttuuri ja kalastuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Siitä osoituksena on sodankyläläisen Jorma Kaaretkosken toiminnastaan saama vapaa-ajankalastuksen ”Nobel”, toimistaan vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi. Kahdeksannentoista kerran jaetun palkinnon aikaisempia saajia ovat muun muassa entinen sisäministeri Kari Rajamäki, näyttelijä Jasper Pääkkönen ja Yleisradion Erätulilla-ohjelma. Lapin vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja Jorma Kaaretkoski on ollut mukana alan järjestötoiminnassa sekä Lapissa että valtakunnan tasolla yli kolmekymmentä vuotta. Raadin va-

Meltausjoen Unarinköngäs on hieno paikka. Kallioiden välissä kuohuva joki riippusiltoineen on kalastajalle mielenkiintoinen kohde. Alueella on useita laavuja sekä vuokrattava eräkämppä, aivan kosken kuohujen vieressä. linta oli yksimielinen.

Sodankylässä hyviä kalapaikkoja Kysyimme kokeneelta kalamieheltä ja kalanobelisti Jorma Kaaretkoskelta, mihin kohteeseen hän vieraansa veisi kalaan Sodankylässä.

Kaaretkoski suosittelee kalastajille Lokan ja Porttipahdan altaita. Altailta saa saaliiksi muun muassa suuria ahvenia. Harjuskalastajalle oivia paikkoja voisivat olla Ylä- ja Alapostojoki tai Pomojoki, jossa kalaa voi pyytää perholla ja vaapulla. Kitisenjoen alueella viehekalastaja pääsee Kitisen vieheka-

lastuksen yhtenäislupa-alueella kalastamaan Kokkosnivan voimalaitoksen ja Porttipahdan voimalaitoksen välillä 150 kilometriä. Yhteisluvan alueella on paikoin kalastusrajoituksia, jotka kalastajan on hyvä selvittää etukäteen. Taimenen pyyntimitta yhteisluvan alueella on 40 senttimetriä.

Peurasuvannon alapuolella vaappukalastajalle on hyviä paikkoja. Koukkuun saattaa tarttua istutettua taimenta, perinteisten jokikalojen lisäksi. Matarakosken padon yläpuolella on myös mahdollista verkkokalastaa. Lupia myy Petkulan osakaskunta. 

Kalastusluvat Sodankylässä zzNeste Mokko, Lompolontie 2 99600 Sodankylä. Puh. 0207 961

690.

zzNeste Jäämerentie, Ranniotie 10 99600 Sodankylä. zzPuh. (016) 614 151, 0400 691 622 zzLP Autohuolto Oy (SEO) Rovaniementie 3 99600 Sodankylä. Puh.

040 658 0988

zzVäri ja Urheilu Simonen, Sompiontie 1 99600 Sodankylä. zzPuh. (016) 615 616. zzSportia-Harjus, Jäämerentie 15 99600 Sodankylä. Puh. 0400 376

280.

zzKieringin kauppa ja kahvila, Tuirantie 4 97390 Kierinki. Puh. 040

809 1610.

zzLapland Hotel Luostotunturi, Luostontie 1 99555 Luosto. Puh.

(016) 620 400.

zzK-Extra Tupasvilla, Hartsutie 1 99555 Luosto. Puh. (016) 624 308. zzKoilliskairan Luontokeskus, Tankavaarantie 11 B 99695 Tankavaa-

ra. Puh. 0205 64 7251.

Pyyntimitat: zzHarjuksen pyyntimitta on leveyspiirin 67˚00 ´N pohjoispuolisissa

sisävesissä vähintään 30 cm ja eteläpuolisissa vähintään 35 cm.

zzRasvaevällisen taimenen (luonnontaimen) pyyntimitta on leveyspii-

rin 67˚00 ´N pohjoispuolisissa sisävesissä vähintään 50 senttimetriä ja leveyspiirin 67˚00 ´N eteläpuolella olevissa vesissä vähintään 60 senttimetriä. zzRasvaeväleikatun (istutettu) taimenen pyyntimitta on 50 senttimetriä. zzSellaisen taimenen, joka elää purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä pyyntimitta on enintään 45 cm. zzKuhan pyyntimitta on vähintään 42 cm. eräluvat.fi

Luirojoen Lohikosken laavulla on hyvä viettää taukoa kalastuksen lomassa. Luirojoen varrella on useita laavuja. Luirolle pääsee Sodankylän pohjoispuolelta, Moskuvaaran kylän kautta.


12

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Kylmänen avasi tehtaanmyymälän Sodankylän keskustaan Kulinaristit voivat vierailla uudessa Kylmäsen tehtaanmyymälässä. Uusi Kylmäsen herkkupuoti sijaitsee Sodankylän keskustassa, S-marketin vieressä.

S

-market Sodankylän vieressä sijaitseva uusi myymälä on Nelostien varrella. Matkailijavirta Ylä-Lappiin kulkee myymälän vierestä. Sodankylän tehtaan myyntipäällikkö

Jari Alajoutsijärvi on ollut vetovastuussa Kylmäsen Sodankylän tehtaalla reilun vuoden. Keskustan myymälä avattiin maaliskuun alussa. Uusi myymälä on avoinna viikon jokaisena päivänä. Alajoutsijärvi ja uuden myymälän vetäjä Eija Ikonen uskovat, että sijainti Sodankylän keskustassa parantaa tuotteiden saatavuutta.

Myymälä laajenee Kylmäsen myymälästä asiakkaat hamuavat erikoisia poro-

Kylmäsen herkkupuodissa on erikoistuotteita moneen makuun. ja riistatuotteita. Myymälässä on saatavana myös kilotavarana kuivattua eläintenruokaa. Myymälästä saatavia suurempia ruhonosia ja erikoistuotteita ei kauppojen hyllyiltä löydä. Kylmäsen tuotteita on edelleen normaalisti myynnissä kauppo-

Mökin muistilista: • • • • • • • •

Polttimot Jatkojohdot Sähkötarvikkeet Tuulettimet Palovaroittimet Sammutuspeitteet Paristot jne...

• Parhaat lelut & pelit, myös matkapelit • Suloiset Muumivaatteet • Vauvojen tarvikkeet

Meiltä myös sähköasennukset ja asennustarvikkeet mökin rakennustyömaalle ja remonttiin! • Asennuskalusteet • Valaisimet • Kaapelit • Sisustusvalaisimet • Lamput • LED-lamput • Halogeenit • Loisteputket • Lämmittimet • ym.

Jäämerentie 10, 99600 SODANKYLÄ | Puh: 040 487 2080 Avoinna ma-la 10-18, su 12-18 Sähkö 040 487 2085 | Lelut 040 487 3085

jen hyllyillä, uusi myymälä täydentää vain tarjontaa. ”Uusi myymälä on kolme kertaa suurempi kuin vanha myymälä. Se näkyy tuotevalikoimassa ihan varmasti. Myynnissä on sellaisia tuotteita, joita ei ole ennen ollut myynnissä”, myyntipäällikkö Jari Alajoutsijärvi toteaa. Kylmäsen tehdas Sodankylässä on paikallaan ja pysyy. Alajoutsijärven mukaan Sodankylän tehdas on Kylmäselle tärkeä. Tehdas ostaa poroja kolmen paliskunnan alueelta ja on jalostamisessa erikoisosaaja. ”Haluamme esimerkiksi poronlihan erikoistuotteet paremmin esille. Nyt se onnistuu. Poronkylki, hirven keittolihat ja

valmiiksi narutettu poronpaisti on helppo noutaa uudesta myymälästämme”, Alajoutsijärvi jatkaa.

Odotukset ovat korkealla Kylmäsen tehtaalla uskotaan, että kynnys hakea tuotteita pienenee paremman saavutettavuuden ansiosta. Uuteen myymälään avattiin myös pienimuotoinen kahvio. ”Kahviossa voi samalla hörpätä nisukahvit, kun käy ostoksilla”, Alajoutsijärvi sanoo. Nelostien varrelle tulevan myymälän pihamiljööseen on suunnitteilla näkyvyyttä lisääviä opasteita, liikennevirtaa oh-

jaamaan. Kylmäsen myyntipäällikkö toteaa, että etelän turistit ostavat paljon poromakkaraa, poroa ja riistaa eri muodoissa. ”Yhä enemmän menee vehnättömiä Haukku-koiranmakkaroita ja muitakin lemmikkieläintuotteita”, Alajoutsijärvi sanoo. Kylmäsellä uskotaan, että jo sana ”tehtaanmyymälä” vetää myymälään uusia asiakkaita. Muitakin suunnitelmia myymälän osalta on vielä tekeillä. ”Kunhan saamme toiminnan rullaamaan, niin emmeköhän me jotakin vielä keksi tulevaisuudessa”, Eija Ikonen hymyilee. 

Juha Vesterinen

”Suomi sataa” myös Sodankylän Elokuvajuhlilla Sodankylän 32. elokuvajuhlien (14–18.6.2017) tekijävieraisiin on espanjalaisen Carlos Sauran ja kumppaneiden rinnalle tullut todella merkittävä lisäys: saksalaisen elokuvan ”uuden aallon” keskeinen näyttelijätähti, edelleen työskentelevä Hanna Schygulla. Sodankylään saapuvalta Schygullalta nähdään komea sarja huippuohjaajien elokuvia eri vuosikymmeniltä. Sodankylän elokuvafestivaalilla juhlitaan tänä kesänä myös satavuotiasta Suomea: ohjelma sisältää historiaa ja elokuvaa yhdistävän matinean, suomalaiseen elokuvaan terävän läpileikkauksen tekevän pitkien elokuvien sarjan sekä vanhan suomifilmin keskeisten ohjaajien kadonneista elokuvista koostuvan mestariluokan niistä löytyneiden näyteaarteiden kera. Kokonaisuuden aloittaa keskiviikon 14.6. Suomi sataa ja paistaa – elokuvamme maammelaulun sulosoinnut ja riitasävelet -matinea, jossa käsitellään kotimaisen elokuvan suhdetta maamme historiaan ja sen kehityskulkuihin esitelmien, keskustelujen ja elokuvien muodossa. Alustajina toimivat alan pätevimmät elokuvatutkijat, jotka ovat erikoistuneet tutkimusalueen uusimpiin trendeihin ja mustiin aukkoihin.

Yksi Sodankylän Elokuvajuhlien päänäyttämöistä on elokuvateatteri Lapinsuu kylän keskustassa. Ulkomaalainen näkökulma aiheeseen on pyydetty maailmankuululta saksalaiselta kriitikolta Olaf Mölleriltä. Festivaalin normaaliohjelmistossa esitetään Suomi 100 -elokuvasarja, jossa keskiviikon matineassa esitellyt elokuvat saavat rinnalleen tukun menneen esitysvuoden sopivia näytteitä. 


Kulta-Lapin

KESÄ

13

2017

Sompion Suvi tarjoaa taidetta ja kulttuuria Kun Suomi täyttää sata vuotta, myös Sodankylän kunta haluaa olla juhlistaa merkkivuotta. Sompion Suvi on taide- ja kulttuuritapahtuma, joka järjestetään Sodankylässä 2.8. – 6.8.2017 välisenä aikana. Tapahtuma kokoaa yhteen sodankyläläiset toimijaryhmät toteuttamaan yhteisöllistä, vuorovaikutteista ja osallistavaa tapahtumaa Sodankylässä. Sompion Suven aikana järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia, kuten musiikkikonsertteja ja näytöksiä, puuhapajoja, lasten tapahtumia, perinnetyöpajoja, yhteislaulua, puistojumppaa, kotiseuturetken, tanssikurssi, Suopunginheiton SM–kisat yms Perjantaina 4.8. vietetään perinnepäivää, jolloin vierailla on mahdollisuus tutustua vanhoihin perinteisiin, pukeutua perinnevaatteisiin ja osallistua Sodankylän Eläkeläiset ry:n järjestämään perinnekulkueeseen ja -juhlaan. Perinnepäivään kuuluu myös markkinatori, jossa eri yhdistykset esittelevät toimintaansa ja myyvät tuotteitaan. Lisäksi Sodankylän Moottorikerhon järjestämä Watercross on osa Sompion Suvi –tapahtumaa, unohtamatta Porttikos-

VIIHTYISÄ JA MONIPUOLINEN KAUPPAPAIKKA KÄSITÖIDEN JA SISUSTAMISEN YSTÄVILLE SOMPIONTIE 2 99600 SODANKYLÄ WWW.SOMANTUPA.FI

SOMAN TUPA AVOINNA MA-PE10-17 LA10-15

Askartelu - Langat - Ompelu - Sisustus

kulttuuriin ja I ! Tutustu hanki Sodankylän tuliaiset. K K Hellitä hetkeksi ja levähdä N I V paikallisessa kahvilassa.

Sompion Suven aikana järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia, kuten musiikkikonsertteja ja näytöksiä, puuhapajoja, lasten tapahtumia, perinnetyöpajoja, yhteislaulua, puistojumppaa, kotiseuturetken, tanssikurssi, Suopunginheiton SM–kisat, Kuva vuoden 2016 sirkuskoululaisten järjestämästä lasten tapahtumasta. ken lavatansseja.

Vanhan ajan päivä Eläkeliiton Sodankylän yhdistys on lähtenyt lystinpitoon mukaan. Perjantai 4. elokuuta on

nimetty ”Vanhan ajan päiväksi”, jolloin paikallinen katukuva halutaan muuttaa entisaikojen näköiseksi. Yhdistys toivoo, että kansa pukeutuu tuolloin vanhaan kuosiin. Luvassa on ainakin vanhan

kansan kulkue läpi kylän ja markkinahyörintää Kitisenrannassa. Juhlateltassa pidetään illansuussa myös perinnejuhla, johon kaikki ovat tervetulleita.  Sompion Suvi 2.8. – 6.8.2017.

Persoonallinen putiikki täynnä meillä tehtyjä ihanuuksia -luonnollisesti pellavasta. Museo-Galleria Alariesto ja Sodankylän kunnan matkailuneuvonta sijaitsevat samassa talossa Sodankylän keskustassa vanhan kirkkojen lähellä.

Matkailuneuvontaa ja Alarieston taidetta Sodankylän matkailuneuvonnan tilat sijaitsevat tunnetun käyntikohteen, vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä Sodankylä-talolla. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös poropatsas, kunnanvirasto, jossa toimii myös kirjasto. Myös Sodankylän uusi kirkko. on samassa pihapiirissä. Museo-Galleria avattiin heinäkuussa 1986 ja siellä esitellään pysyvästi taidemaalari Andreas Alarieston (1900-1989) elämäntyötä ja tuotantoa. Museo-Galleriaa ylläpitää Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat-säätiö ja Sodankylän

Tervetuloa tutustumaan

kunta. Säätiön tehtävänä on huolehtia Alarieston taidekokoelmasta sekä vaalia erityisesti vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä. Museo-Gallerian yhteydessä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa on mahdollista järjestää erilaisia näyttelyitä. Museokaupassa on myynnissä sodankyläläisten käsityöläisten tuotteita. 

Outletrekistä upeita löytöjä.

Avoinna: ma-pe klo 9-16, muina aikoina tilauksesta. Museo-Galleriassa on esillä naivistitaiteilija Andreas Alarieston taiteen lisäksi hänen perheensä jäämistöä. Myös lapsia on ajateltu: heitä varten näyttelytilassa on kuvia, joissa hahmot kertovat taitelijan elämästä ja taiteesta.

Myös miehille. Helppo tulla 4-tien varrella, Toria vastapäätä, Linja-autoaseman lähellä. Palvelemme ma-pe 9-17 muulloin sopimuksen mukaan

Unarintie 13 99600 Sodankylä P. 040 543 5268 pirita.fi


14

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Älä tuhlaa lomaasi lapioidessa.

SUURTEHOIMURILLA homma hoituu tehokkaasti! Imuroitavia materiaaleja ovat mm. puru, kutteri, turve, hiekka, sora, betoni/tiilimurska, vilja, pelletti, hake, lecasora, erilaiset maa-ainekset, lähes kaikki mikä sopii 6” imuletkuun Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä Jorma Moberg 040-762 4858 www.arctiapine.com

SEO:n huoltoasemalla virkistyvät menopelin lisäksi matkustajat koirineen. Koirille on kaksi häkkiä huoltamon pihamaalla rauhallisessa nurkkauksessa. Ihmisille monenmoista matkaevästä.

ARCTIA - PINE OY

Koiraparkissa lemmikit pääsevät jaloittelutauolle Koirien kanssa matkustavat voivat ulkoiluttaa koiriaan Sodankylän SEO:n koiraparkissa. Parkki valmistui heinäkuussa 2015. - Tällä hetkellä on käytössä kaksi isoa häkkiä. Koiraparkin käyttö lisääntyy koko ajan, kun ihmiset oppivat tietämään sen. Varsinkin syksyllä linnunpyyn-

nin aikaan parkki hyvin oli jo käytössä. Onhan se helppoa käydä vaikka kävelyllä ja voi koiran laittaa turvallisesti häkkiin, jos vaikka pizzan syö silla aikaa, Pasi Vaarala Sodankylän SEO:lta toteaa. Koiraparkista löytyy koiran jätöksille pusseja parkissa sijaitsevan roskiksen päältä.

- Sen kummempia sääntöjä koiraparkissa ei ole kuin, että samaan häkkiin ei laitettaisi toista koiraa ilman, että koirien omistajat sopivat siitä keskenään. Seo ei vastaa korvauksista, jos parkissa sattuu jotain. Koiraparkissa koira on omistajan omalla vastuulla, Pasi Vaarala muistuttaa. 

Kalaisille vesille mieli? Metsähallitukselta rantatontit omaksi tai vuokralle Sodankylä, Kivipurnuoja

Rajalan kylän läheisyydessä sijaitseva neljän erillisen loma-asuntotontin kohde. Tontit myydään tarjouskaupalla huutokaupat.com-sivustolla. Kohdenumerot: 440753, 440760, 440764 ja 440786

Café Nasta - gluteeniton ja laktoositon lounaskahvila Elokuvateatteri Lapinsuun naapurissa sijaitsevassa Cafè Nastassa on tarjolla päivittäin vaihtuva keittolounas lisukkeiden sekä leipien kera. Jälkkäriksi

voit valita kahvin/teen seuraksi joko itsetehtyjä leivonnaisia, smoothieita tai vaikkapa Rovaniemellä valmistettua jätskiä! Tuotteiden valmistuksessa

suositaan lähiseutujen antimia sekä eettisyyttä. Café Nastan löydät Sodankylän keskustasta, osoitteesta Jäämerentie 19. 

Lisäksi erätontteja Savukoskella Kemijoen tuntumassa ja Sodankylän Tuollopalossa. Kysy lisätietoja: Paula Pekkinen puh. 040 630 9119 paula.pekkinen@metsa.fi

PIENKONEET KESÄÄN Stiga ekologiset akkuleikkurit!

Esim. DINO47 Sivulle puhaltava, kuulalaakeroidut pyörät, teräsrunko

219,-

Markkinoiden tehokkaimmat

MONI EI KESTÄ, HONDA KESTÄÄ!

MÖNKIJÄT alk.

7490,-

Meiltä myös mönkijän renkaat, peräkärryt, ym. tarvikkeet.

Kysy tarjous!

Honda

POWER BANKIT

Generaattorit alk.

1090,-

TRAKTORI

Honda

495,-

Sis. airot + hankaimet

PIENKONEESI ASIANTUNTIJA

Vesipumput

PIENKONEKORJAAMO P. KEMPPAINEN OY

Honda

Perämoottorit

799,Testivoittaja

Honda

Honda alk.

Uudet oo peräm ttorimallit!

alk.

alk.

Vene

Meiltä myös MÅRD-veneet

T3

10 490,-

Ruohonleikkurit

Terhi Saiman

1590,-

• KORJAUS • HUOLTO • VARAOSAT

395,-

Pohjantie 124 99600 Sodankylä p. 0400 - 122 750

Raivaussahat & trimmerit

pasi.kemppainen@pp3.inet.fi

alk.

369,-

(Vene 2/2016)

Honda BF20

3590,-

Palvelemme ma-pe klo 9-17

Myös Matkahuollon kautta!


Kulta-Lapin

KESÄN 2017 TAPAHTUMAKALENTERI KIERINKI 8.-9.6. 10.6.

Suomi 100 Pop Up taidetapahtuma. Osallistavaa taidetta. Kesäkauden avajaiset. Avoimet kylät Suomi 100 v. Jokilautta-Ravintola The Village Idiot’s Restaurant Vesillelasku 23.-25.6. KIERINGIN JUHANNUS 8.7. Sukujuhlatanssit Hietalassa klo 21.0018.7. Kotimaa. Kantaesitys klo 19.00 alkaen Hietalan pihapiirissä. Esiintyy Rintamateatteri. 28.-30.7. Perinteiset teatterifestivaalit. 3-päiväinen teatteritapahtuma Kieringissä. 4.-5.8. Mestästyskauden avajaiset. 1.-3.9. Kieringin Maalaismarkkinat.

Lisätiedot: www.kierinki.com tai fb Kierinki Village www.kieringinloma.fi

KESÄ

JOKILAUTALLE HERKUTTELEMAAN! Varaa oma risteilysi! Risteilyyn sisältyy aina ruoka- tai kahvitarjoilu. Esim. keittoja, kalaruokia, pihvejä...

of The

änä kesänä Kieringissä testataan Jokituotteita: Kieringin jokilauttaravintola Village Idiot liikennöi kesäkuun puolivälistä alkaen Kieringin kylän rannasta. Jokilauttaravintola toimii tilausperiaatteella ja mukaan lauttaretkelle mahtuu kerrallaan noin 20 henkeä. Lauttamatkan aikana ravintoloitsija Pekka Hakola loihtii herkkuja ja ateria nautitaan laineilla seilaten. Myös kanoottiretket on uutuustuotteemme. Kanoottiretket toteutetaan pienryhmille 4 - 10 henkeä, joko yhden tai kahden hengen kanooteilla. Jos kanootti tuntuu liian pelottavalta, voidaan retki tehdä myös jokiveneillä. Kanoottiretken aikana rantaudutaan, tehdään tulet, keitetään nokipannukahvit ja paistetaan makkaraa. Kesän 2017 Sodankylän elokuvafestivaaleilla on Kieringin Telttakylä Sodankylän torialueella tapahtuman keskipis-

L a u t t a r a v i n t o l a

Village Idiot

Kieringin Lauttaravintola | Pekka Hakola, puh. 0400 696 061 Jänesnivanranta, 97390 Kierinki | yllasotsonpesa.com

teenä. Telttakylässä on tarjolla lähiruokaa Sodankyläläisiltä tuottajilta, käsitöitä ja taidetta. Tuotteet ja tuottajat voivat vaihdella päivittäin, joten vieraille on jokaisena päivänä erilaista paikallista tarjottavaa. Telttakylä on toiminut vuodesta 2013 alkaen Kieringin tapahtumien lisämajoitustilana. Elokuvajuhlien jälkeen telttakylä palaa takaisin Kierinkiin matkailijoiden majoitustilaksi karavaanialueelle. Hotellitasoista majoitustilaa on Kieringin Lomakylässä viime talvena avatun Majatalon myötä 50 hengelle. Majatalossa huoneita on 12 ja lomahuoneistoja on käytössä 8, joista jokaiseen mahtuu 2 – 6 henkeä. Myös romanttiset mummonmökit ovat erityisesti kesämatkailijoiden suosiossa. Kieringin Teatterifestivaalit pidetään kuluvana vuonna 28. – 30.7.2017, mutta jo aikaisemmin päästään teatterielä-

Kierinkiin kokolle

Kieringissä poltetaan perinteistä juhannuskokkoa juhannusaattona 23. kesäkuuta kello 18. Kokon poltto aloittaa juhannuksen juhlinnan, joka jatkuu 25.6. saakka.

Teatteria heinäkuussa

Tehdään matkasta näköisesi.

Kieringissä kesäuutuuksia

T

15

2017

Kolmipäiväiset teatterifestivaalit aloitetaan tänä vuonna perjantaina 28. heinäkuuta ja jatkuu sunnuntaihin 30. heinäkuuta saakka. Festivaalin ohjelmaa vahvistuu myöhemmin.

LÄNSISODANKYLÄ Järvikylät Mitä tehdä Sodankylän Järvikylissä? Sodankylän Järvikyliin kuuluvat Unarin-Luusua, Kukasjärvi, Kierinki, Uimaniemi, Sassali, Syväjärvi, Hinganmaa, Riipi ja Vaalajärvi. Järvkyliin käännytään Vaalajärveltä Meltaukseen päin.

Kieringin aamiaisravintola. mysten pariin Hietalan pihapiirissä, jolloin teatteriryhmä Rintamateatteri tuo kantaesityksensä Kotimaa Kierinkiin. Esitys on 18.7.2017 klo 19.00 alkaen. Kieringin Maalaismarkkinat 1. – 3.9.2017 kokoaa taas käsityöntekijät ja maaseudun tuottajat Lapin upeimpaan mark-

kinatapahtumaan Kierinkiin. Maalaismarkkinoilla on tarjolla lähiruokaa Lapista, käsitöitä, taidetta, eläimiä ja maatalouskoneita. Kaikki idyllisessä Kieringin miljöössä, aidoissa vanhoissa pihapiireissä ja rakennuksissa. 

Perinnekylä Kierinki

Kieringin kylä on läpi kesän täynnä tapahtumia muun muassa Teatterifestivaalit ja Maalaismarkkinat. Kylässä on muun muassa monentasoista majoitusta, kauppa, ravintola ja tankkauspiste. Kylällä on myös uimaranta. Hoidetussa perinnemaisemassa käyskentelee ylämaankarjaa.

Unarin-Luusuassa on paljon nähtävää

Käy katsomassa Unarin kylämuseo, Uimaniemen Ulingasojan entisöity mylly tai vapaana kuohuva Unarinköngäs. Unarista on saatavissa monenlaisia majoitus- ja ateriapalveluita, kalaretkiä ammattikalastajien kanssa tai lähden vaikka saunalautalla saunoen kalastusretkelle.

Melontareittejä

Järvikylät nimitys tulee useista vesistöistä ja niitä yhdistävistä joista, melontamahdollisuudet ovat monipuoliset. Hyviä melontareittejä ovat esimerkiksi Unari – Uligasjoki – Moulusjoki – Meltausjoki reitti. Riipin kylän lähellä virtaava Riipijoki on mukava melontajoki, lähde liikkeelle vaikka Vuomakodalta, joka sijaitsee Meltauksentiellä Riipijoen sillan kupeessa. Vaalajärveltä löytyy melontareitti Vaalajärvi – Vaalajoki – Jeesiöjoki – Kitinen sekä Jeesiön kylästä Jeesiöjoen melontareitit.

Unarin kappeli

Unarin kappeli vuodelta 1983 toimii järvikylien kirkkona ja siunauskappelina. Kappeli sijaitsee osoitteessa Meltauksentie 3857 ja sinne on matkaa kirkonkylältä noin 57 kilometriä.

Uimarannat

Järvikylien alueelta löytyy paljon hyviä uimarantoja. Unarinjärven hiekkarannat virkistävät kesäisiä kulkijoita. Merkittyjä uimarantoja löytyy lähes jokaisesta järvikylästä.

Matti Paavonpoika Riipin muistomerkki

Lauttaravintola Village Idiot -ravintoloitsija Pekka Hakola. Kuva: Kylä kuvaa -hanke.

Riipin kylässä sijaitsee Matti Paavonpoika Riipin muistomerkki, hän oli Lapin ensimmäinen valtiopäivämies. Hän edusti talonpoikia Tukholman säätyvaltiopäivillä 1760–1765.


227

219

Pohjantie

130

en tie Ke luk os k

s

ön

9

23

28 16 29

4

su ou nn

53

go rin

2

42

96

TI E EN

VU KO SK

SA

6

9

Kaarrostie

11

32

13

e

sen

tie

8

KEM

IJÄ

3 4

1

Siljo

tie

2

e

4

Raudanjoki

5

nuk

ärinn

3

lan tie

Pu isto

han

5

1

2

Kan 1

RVE

NTIE

gas

4

tie 7

5

13

nt

3

hela 4

1

ntie

1

2 2

ie

Tuo

tie

Torvisenvuopaja

10

hrä

nke

2

22

12

Kuu

2

stie 16

olli suu

Te

1

5

6

3

4

antie

Tuohiaav

H

63

ko

2

Ra

9

17

13

11

Museo

to en

2

k

10

20

4

2

19

3

7a

Karisaari

17

5

o vis Su

1

6

13

1

8

2

rik

3

Orajärventie

tie valkean

Va

1

Loito ti

3

6

6

12 4

15

2 4

tsä

6

10

4

3

13

4

7 1

Hannuksenranta

1

5

3

tie ren 1

5

1

2

jä n tie 5

tie

5

1

15

14

2

25

16 12 8

4 2

me Jää

Ki 7 r 4 kko tie 2

8

laa ks on 4 tie

Ky lä

11

16 27

4

joko Ans a

16 14 5

24

10

11

46

2

9

12 17

1

7

2

anta

2

Me

Pyh

21

Korvenr

ala

2

tie

aan

As

11

40

11

23

1A

4

2

1

kaa 5 ntie

7

kan

14

tar in Pie 16

19

2

Oj

ie

1

tie

METSÄHANNUS

19

9

e

7

17

16

rus

2

nti

rju

15

18

10

Torvinen

34

10

1 nt aa om ht 6

11

Korvenlampi

14

tie

än

nintie

17

40

rm

Sa 2

8

Vie

Ha

1

8

7

ank

vik

Veteraa

Nu

26

5

6

5 1

tie nio n Me tsä vai

1

Tievatie 28

1

2

5

TAHKOVAARA 22

8

1

8

16

13

13

14

11

7

12 9 8

Uh

HANNUKSENRANTA

Ke

36

tie ran 7 5

vaa

6

ie

Sodankylä

Unarin-Luusua

2

6

16

P

4

Loukast

5

2 13

20

6

nto

1

Vuonimatie

18

e

11

Jonganharjuntie

12

Kersilö

Kierinki

9

1

5

MAN

e

1

7

12

e inti 11

3

Tahkomäenti

9

kanti no

2

Pappilanniemi

utö

Savisaari

Varsitie

r va ol u Kur

4 E75

16

10

1

Hannuksenkartano

23

2

2

1 2

16

Kylälaakson päiväkoti

2

Nutukas

3

14

Seurakuntatalo

4

5

6 1 3

Vinnarintie

tie

3 e tonti 2 opis

7

10

2

1

Papintie

en

sti

1 P

4

Laurintie

2

Nordkapp 580 km Murmansk 465 km •Ala-aste Kirkkoniemi 369 km • Inari 200Kakm nsan 12 16 161 • Ivalo km • Tankavaara 100 km • Kittilä 86 km 1 5 tie • Kemijärvi 110Varp 4 o h i a • SLuosto 43 km1 atie5 6 • Pyhä 62 km • Rovaniemi 130 km 1 • Oulu 336 km • Helsinki 944 km

Ma

9a

2

2

10

pp

ja tie

4

3

mu

1

1

2

Um Piilolantie

Puulaakintie

12 1

7

Palastie

6

8

tuo 36

1

m Ha

Lin t Lin

43

e 2

ieh

äm

ts Me

8

7

e nti

itie

Aihk

ks

2 7 0

Camping

KYLÄLAAKSO

10

1

iu

2

9

14

ENTIE

Vanha kirkko

tie

ie

at t mm

5

Hautausmaa

n uoja

6

2

4

22

3 itie p Rim 4

ntie 13

1

5

Emauksentie

He 4

ltio Ka

2

M

IE

AN

V RO

1

2

2

ie

el

6

8

KEMIJÄRV

Sodankylätalo

3

lat

EMAUS

W

ie tet

1 Ur u niem enti e 4

1 Hon kan iem 2 enti e

Ven e valkam a

10

12

Pohjantie 2

46 51

ti 2 e

Piisitie

11

4

7

20

10

9

ie

6 1

967

Pelastuskeskus Sodankylä• instituutti •

V

Sompion

Välimatkoja Sodankylästä Jäähalli

11

Jutotie

179

Porttipahdan tekojärvi

Poikkijoen päiväkoti

5

tie

2

ie

pa

1

5

S 1 om

Ta Vu

178

Pörsiöoja

Jäähallintie Kelukoskentie

iö rs

1 Kirkko Kirjasto Kunnanvirasto

1

IE

T EN

Pörsiölampi

13

11

ie

nt

4

Kuttura

158

Hakatie

2

rry

8

16

nt 11 sa 6 a

10

6

To

2

TI E

13 14

16

1

ÄN

11

1

Uimaranta

Opintie

ivo Poliisi niemen

eg

1

26

L 1

2

16

IL

18

entie

A

tie

a

3

muntie

Pietarinkum

Siu

2

ja

19

17

16

4

Sateenkaar

Kitisenranta

Apteekki Posti

5

3

15

17

TT

lta

5

1 6 usko 2 2

ast ng Ha

17

5

ie int ap 2

ku ivu Ko 1

MPU

KI

i

es

Je

8

nku

1

2

15

16

Ojennustie

9

13

12

8

1

10

POIKKIJOKI ikoulunt

19

22

19

15

SODANKYLÄNTIE

22

21

20

Ostoskuja

Kauppakuja

j ku

ön

4

17

3

Tuomentie

29

58

ivä

n

ntie polo5

23

tie ren

30

24

22

19

3

11

27

rn

15

5

21

Lapintie

21

10

107b

17

te

9

Iltar itie

15

21

mu 8 ka s

Vo 13

5

ine

4 4

2

Lom

Liikuntahalli 3 2

Aa

a ihk

23

tie

4

Kit

1

me Jää

27

Haastajantie

e 7

Tori

7

2

24 12 ie t jan 1

tie 15

14

e arr ka

tie nta Ra

33 38

39

42 4

liti Ni

Hotelli

1

ie

lan

Kiira

ita Mo

1

2

5

Taksi 1 Linjaautoasema rintie Una Hotelli 13

Kasarmintie

32

35

6

6

2

3

tie en 2

Savotantie

9

i

stie

7

IE

46

11

11

5 6

2

Vesitorni

Urheilupuisto

4

tie

NT

10

tie

1

n

16

ant

2

2

KAANAANMAA

9

1

3

1

15

n he mie 6 k

41

ie nt

pi

ito

22

tie

lio

Va

21

20

kka

Taajo

to Uit

La

Ra

ie

t ara

Po

m

17 38

akij

9

i

jok

n me

Inari

18

42

Tar

2

3

13

Le

11

25

10

Ke

itie

Liip

36

15

1

2

7

17

LO

IVA 47

10

17

20

11

52

2

7

37

ie

lot

ok

25

24 1

Ke 1

2

iöj

46

Sodankylä

5

va Si 8 tie

30

7

107a

es

2

1

ie

25

9

13 ppa i ura ott 10

1

is eh

Ki

14 17

2

29

Unarin

14

8

Je

30

Vu

ie

49

1

3

Ke

kkatie

tie

2

ie ksit

19 32

ki

10

7

6

Ro

totie

Juon

en

m

ar

Pa

7

21

14

1

t 2 kio 17

18 21

40

27

s 17 lki

a

44

e titi Ko 2 1

3

ie nt

52

1

Kaanaanmaantie

tie psi

Hir 3 6 tie adin 5 Va 7

13

22

46

9

tie

tie vas

2

21

entie

2

2

Vuotost

38

25

35

Ah

i ar

57

ie ot

28

Pa 33

stie 8

18

42

18

18

1

ka lan

ie

54

4

3

14

11

33

12

las

2

Si

28

nt 29

t on Ju 36

rm

15

22

25

siö

58

e

ti an

33

41

16

pa

16

an

1

ur

Pe

5

52 39

30

2

Lukio Jeesiörannan koulu

4

K

h

e Je

4

2

tie oulu

Sa

T

41

u

6

8

1

2

3

21

10

40

6

8

polk

7

3

erä

Aho

p sen 1

Helmikoti

9 Varra 12

17

13

2

jatie

7

10

8

te en ol

21

Na

Karhunkierros

kka

Ko

ätie ikk 5

2

Ke

5

5

tie

as arv

1

ie

kat

ilak

Pa

11

Jahtimieh

stie

15

6

Su

stie

2

8

11

1

2

tie ma

Oju

KIVIHARJU

3

3

1

2

ohu

28

20

22 2

66

sa Ris0

1

1

2

Pa

43

24

6

ie 15

14

12

To

S

13

9

Kartta: 3Inarin kunta Tu

15

28

1

st 17 iela K

17

tie

18

4

tie

in

ta

4

tie

a kk

10

7

Kaamanen

Iva lo o n

2

7 18 1

47

pa

1

2

9

kko 3

a uiv

1 e ti to Et 2

6

2

16

1

1S ah ur int ie

nkuja

22

12

30

uraip Vuott

4

36

6

rm

7

10

© Maanmittauslaitos, 2014

Karjalammentie

7

os jo t on 8

9

5

9

KARJALAMPI

Kiekerotie

53

2

23

sa

Ko

25

SASENPERÄ

6

13

tie ll on 9

4

1

5

30

ke sa Ai

Ka

8

tie on 9

26

tk

7

No

1

1

20

3

61

4

ts

T 5

4

65

86

22

19 tie u

Ra

it all

INARINTIE

Jalvent ie

lv e

J ouk

Au

23

22

17

6 1

Jompp asenpo lku

10 Lehtolantie

6

21

12

16 Itk 9 o se nt V.E 6 .Tö rm äs en ti

7 9

1

17

116

nt a An Ra t i nt. 91

7

Väylätie

2 6

2 e Ja

Karjalammit Kartta: Inarin kunta15

18

1

tie 6

ra

67

90

13

ie

1

11

1

1

23

26

8

1

pa

a

8 ie

19

10

2

Ko

21

2

9

ie 6,6

92

2 17

1

11

1

6

1 ntie yl ä tak Ko 2

2

Jo 4 ke lan tie

6

13

8

13

4 E75

14

11

10 4 Ve ntä jän 14 t ie 1 9

an ne 8 tie

Ka ltio 2 t 3 1 ie

IVALO NTIE

10

Pe tro ne 8l

M EN

4 12 1 Sah6 1 6 1 8 Pystykor a Kultam ie he nti3e mellan tie 9 3 5 1

EN T

RV ESJ Ä

2

2 Tammukkat.4

6 2 4

12

13

itat Se

10 ,0

1 ädi nt. nnit Fa

4

26

• Vuotso-Saariselkä 40 km • Utsjoki-Nuorgam 43 km 6 e • Saariselkä-Ivalo 30 km •lätiNäätämö-Kirkkoniemi, PAULAHARJU Jäkä • Ivalo-Nellim 40 km Norja 57 km 1 Terveyskeskus 1 • Ivalo-Inari 39 km • Nuorgam-Tana Bru, Norja 23 km ie t o pp 2 3 • Inari-Lemmenjoki 454Lukm • Karigasniemi-Nordkapp, 5 tie tsu • Inari-Kaamanen 32 km 7 Norja4 253 km Ra 9 ie • Inari-Karigasniemi 98 km 0 8 • Raja-Jooseppi-Murmansk, 2 ast 1 llok 6 Paulaharjun Ke 14 • Inari-Näätämö 145 km Venäjä 250 km 1 päiväkoti tie 6 1 po 5 • Inari-Utsjoki 125 km ulp N 8 9 6 tie 2

1

21

32

13 ti e ran va a 14 Ju u tu a n

1 tant . kee Kate

7

2

1 Pa

13

4

7

3

Juutuanvaara

R

1

Uruniemi

10

19

8 2

Välimatkoja Ylä-Lapissa iotie ann 5

Poromiehentie

7

94

Portti

1

2

12

10 2 Loijakkakieppi 5

6

ustie

1

3,0

t. din ratä Lau 4

12

2

2 nt . Pappila

12

5,0

Karigasniemi

1

5

Suikotie

1

VARUSKUNTA-ALUE

3

11

Hallitie

5,0

Hallitie

4 olku np ttaja

18 10 Postimatintie 3 17 4 16 Siulatie 15 7

t.

10

Suom

9

8

e

2

5

17

14

tie

PONTIKKAPALO 20

nti

1

18

Huolto

Juutuanvaaran 4 Lämpölaitos hiihto- ja urheilukeskus

än K it til ä

n 1 ala um Ra 6 2

4

19

3 tie ki Aih 4

35

11

ro Mo

Lammassaari 10

4

6

8

3 kot ie ek Ri

t. 23 3 t uan 1 t1a9juu h Pa

7

20 ie sut rat 19 24 län i t Ki t tie 10 lan 2 29 11 14

8

-

14

1

430

38

6

at.

3

Portti

jä nes 5

opp inku

8

1

Me

IE

7

6

S

nt ie

9

ku ol np 11 57 rv e m Pom

2 e riko sk aa

42

Koulukeskus

135

131

l

4

jos Sa

3 ie vat

5

2

Ur uvaar anti e

170

as at amantie

15

2

4

151

ntie Huutokallio

3

Utsjoki

äk

21

Vuopajanniemi

palontie

Ka

Juutuanjoki

171

26

Inarijärvi SIIDA

1

Pontikka

u olk

16

e nt i el a

np

19

sk Ko

tua Juu

ie nt

i

TI E

e em

Sa rv in

EN

18

AS

4

Siida, Ylä-Lapin Saamelaismuseo Siida, Ylä-Lapin luontokeskus luontokeskus 1 Saamelaismuseo Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Sajos, kirjasto kirjasto 2 Saamelaiskulttuurikeskus Inarin risteilyt risteilyt 3 Inarin Venesatama, kierrätysjätteiden kierrätysjätteiden lajittelupiste lajittelupiste 4 Venesatama, Hotelli Inarin Kultahovi Hotelli Inarin Kultahovi 5 Pahtaniemi Neste huoltoasema huoltoasema 6 Neste Saamelaisalueen koulutuskeskus koulutuskeskus 7 Saamelaisalueen Pankkiautomaatti 8 Pankkiautomaatti Hotelli Inari Inari 9 Hotelli Inarin Kuukkeli Kuukkeli 10 Inarin Siwa 11 Siwa Lomakylä Inari Inari 12 Lomakylä Toivasen rantamökit rantamökit 13 Toivasen 14 Uruniemi Uruniemi Camping Camping

Suukoski

Mets

Inari

E75

AM

E

Kelujoki

jo e lle

KA

D

kuri 5 ntie

b Uts

C

2017

17

B

KESÄ

Kulta-Lapin

1

16

a

TUOHIAA


Tokkatie

10

Haapalaaksontie

2

11

n tie

8

me Ulkunie

M

2

Palolantie

ie

6 än t

rm ik

Vas anp . Po ron 4 polk u

pi

t.

r ann an t ie

en

lm

Sa

1

Hi ill

np

olk

u

1

ipo 2 lku

kä ri

12

n ja 15 arti av 2 aj 1 R

10 Siss s

tie

Rajankangas

ti e

am

on

S a 15 ar ine it

7

2

ie

2 os ti e

t ie

2 u 14 u r akko

tio t

19

Rajavartiosto Uimahalli

m ita ine

2

Jä ä

t. ton

Ke Nu o

33 36

18

40

56

lan

Löy tö

np.

Sud e

1

3

21

itie

ar

Pumpulitie

Le ir

21

6

6

Ko

t

Valkamant.

22 Pirt t iku ja

4

Männiköntie

18

17

Sa

Männiköntie

en

a

p.

i

tie 18 an ar 8

en ieh M t säm e

Ta v i ha

J

12

n

10

5

H

e histie

Takkatie

la 1 k ka u

ie

1

11 nt. 1 a Pa un at 11 i k an un 14 at

an 1 pe r

ä nt

5

Tulustie

up

20

ea nt ie oval-3 Ki Raknkj. kea

Vävyniemi

Salo 5 kan

21

onti 1 e 1

e

Por

enti Sud

8

2

t un k uja an

Ilvesti e

29

3

tie Vasan

M uk

26

e p

1 Hotelli Kultahippu 2 Posti, Alko, S-Market Vaskooli, ABC-asema 3 Apteekki 4 Taksiasema 5 Pääkirjasto 6 Kunnanvirasto 7 Osuuspankki Mukkavuop aja 8 Nordea 9 Poliisi, Metsähallitus 10 K-market Ivalo 11 Huoltoasema St1 12 Tarvike Center 13 Siwa 14 Hotelli Ivalo Mukanperäsaari 15 Palvelukoti 16 Näverniemien leirintäalue 17 Ivalo River Camping, huoltoasema SEO 18 Saamelaisalueen koulutuskeskus

5

Ra 14 ko va lk

ja ku an

1 nti e 5 o p a ja M ukka9 em vu opa jant. i t ont. 1 vyn 10 ä e V ti t. 1 otka in 36 S 8 in ar vu

2 kaa Nä nti e lk äl an to nt ie

Urhei lutie

2

la

15

12

t ar M

stie

e de 1 n ti 3 e

kk Pi

7 Ilve

ti e

ap

Kaanaanmaantie ...................C4 Kaarrostie ..............................D4 Kaikutie..................................C8 14 Kaltiontie................................C5 Korteniemi Kangastie ..............................E6 Kansanopistontie...................D4 Karhunkierros ........................C3 Karjalammentie .....................C3 Kasarmintie ................A3,B4,C5 Kauppakuja ...........................C5 Kehtomaantie ........................D6 15 Kelotie ...................................B4 Näverniemi Kelukoskentie .................. C2,D4 2 te rin Kemijärventie................... C5,E5 6 Näve 9 10 Kernitie ..................................C4 Näverni a 2 Kesäkiehinen.........................C6 16 6erinkuj 4 npolku 5 ementie i v Kiekerotie ..............................B3 Nä Näver7 Kielastie.................................B3 Kiiratie ...................................C4 Kirkkotie.................................C5 Kittiläntie................................B5 38 Koivikkotie .............................A5 Koivukuja...............................C5 Hirviniemi Komentajantie .......................A3 Koparatie ...............................B3 Korvenranta...........................B6 Kotatie ...................................B4 Kotitie ....................................B4 Kullerokuja.............................B7 Kurunokantie .........................D5 Kuunkehrä .............................C6 Kyläjärventie..........................A2 Kylälaaksontie .......................C5 Kylälehdontie.........................C8 Kärrytie ..................................B4

kk

P k. to as

4

13

Su

2 1

5

Hu

2

a kk Hu

a kk

2 . 6 onp nt

23

M

Pa

P 12 eur a

Jalmarinp.

8

21

n tie

11

3

26 2 Mu

42

nt ie ako

.

1

i

lp Ko

11

tihe iki n

t. an

11

Ko p 5 44

kin t.

no

Ky

2

m int.

l

ok

56

ah arj Valt

a

5

k il a

tie 5

275

9

e

lo

a 7 a nk k

n ti

Pa

ant i e t til

3

J un

l oj Iva

51 45 iin osepp aja-Jo

Saariselkä

Lapintie............................ C4,C5 Laurintie.................................D5 Lentoasemantie.....................D7 Leppätie.................................B7 Linkkitie .................................C8 Lintuojantie ............................B6 Loitotie...................................D5 Lompolontie...........................C4 Loukastie ...............................D5 Luppotie.................................B3 Mantovaarantie......................E4 Metsähannuksentie ...............D5 Metsämiehentie .....................B6 Metsärinne.............................E5 Metsävainiontie .....................B5 Moitakaarre ...........................C4 Mäntyharjuntie.......................B6 Naakijantie.............................D3 Notkontie ...............................B4

6

Pajutie ...................................B7 Pakolantie..............................A4 Palastie..................................D5 Palkisentie .............................B4 Papintie .................................C5 Peiponpesä ...........................C6 Pietarinkankaantie.................B5 Pietarinkummuntie.................A5 Pihlajatie................................B7 Piilolantie ...............................D5 Piisitie ....................................C3 Pohjantie ......................... B3,C1 Poikelantie.............................C8 Pokaratie ...............................C4 Polvarintie..............................D5 Pontikkapalontie ....................B2 Porokuja ................................E4 Poromiehentie .......................B3 Puistolantie............................D5

Poroja tiellä Poronhoitoalueella tiet halkovat porojen laidunmaita. Porot kulkevat teillä erityisesti siirtyessään eri laidunalueille vuodenaikojen vaihtuessa. Sulat tienvarret ovat ensimmäisiä vihertämään alkavia paikkoja ja houkuttavat poroja syömään tienvarsille. Myöhemmin kesällä porot pakenevat hyönteisiä maanteille koska autojen ilmavirtaus ajaa hyttyset pois. Poroja voikin tavata ihan missä vain. Porokolari Poronhoitoalueella ajetaan 3500–4500 porokolaria vuodessa. Keskeisin tekijä porokolarien ehkäisyssä on autoilijan ajokäyttäytyminen. Ajonopeuden pudottaminen on paras keino välttää porokolari. Autonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvollinen kolarissa loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Ajoneuvon liikennevakuutus korvaa porokolarissa sattuneet henkilövahingot. Ajoneuvoon aiheutuneet vahingot korvaa hirvieläinvakuutus. Jos onnettomuus tapahtuu, toimi seuraavasti: • varoita muuta liikennettä ja huolehdi varoituskolmio paikalleen • huolehdi loukkaantuneiden ensiavusta ja soita hätäkeskukseen, 112 • lopeta loukkaantunut eläin tai hanki paikalle tähän kykenevä henkilö • ilmoita hätäkeskukseen aina vaikka vain kolhaisisit poroa. ÄLÄ JÄTÄ LOUKKAANTUNUTTA ELÄINTÄ KÄRSIMÄÄN! • siirrä ruho pientareelle pois ajokaistalta ja merkitse paikka näkyvästi vaikka värikkäällä muovipussilla porokolariarviomiestä varten • Ruhoa ei saa ottaa mukaan. • ilmoita autosi vahingoista vakuutusyhtiöösi Ole erityisen varovainen näillä porokolariherkillä tieosuuksilla: • valtatiellä 20 välillä Panumanjärvi-Taivalkoski • valtatiellä 5 välillä Kuusamo-Ruka • kantatiellä 82 välillä Vikajärvi-Kemijärvi • kantatiellä 79 välillä RovaniemiKittilä • valtatiellä 4 välillä RovaniemiSodankylä • valtatiellä 4 välillä Vuotso-Ivalo • valtatiellä 21 välillä Kihlanki-Muonio

Ojalantie ................................D6 Ojennustie .............................C5 Opintie ...................................C5 Orajärventie..................... D6,D8 Ostoskuja ..............................C5

ko

APA

ntie

tie

27

hä-Luosto

5

l

tatie

Pistot.

3

10

12

a nto

Kotap.

117

aka

Pe ur a

10

Lukio u ä p olk RaYläaste n

a av ar

Pail

8

5

H

25

e 22 et sät i M

1

6

7

TIE IVALON

Tanhua

16

13 11 PETSAMONTIE

Piiskuntie

9 3

Ivaloj o

51

Porokuja

K

iin, R Nellim

2

Ala-aste

1

15

Lokka NTOVAARA

Junttilanperä

.

5

2

Ruskatie

19

7

4 8

9

4

Lokan tekojärvi

is t

nt

Yhd ysk uja tie 16 ys 1 3 Tokkap. d 4 Hevosmiehent. Yh

Me ts

212

15

2

t.

2

n aa

20

3

KinttupolkuKoulup.

Saariselkä Kiilopää

Pu

.

2 2

Tuulentie

13

8

stie

p.

Kaamo

3

RajaJooseppi

6 n tie lko

m 16Muta 9 2 ntie jo

3

Jahtimiehentie .......................D3 Jeesiönkuja ...........................C5 Jonganharjuntie.....................D5 2utie t Juontotie.......................... B4,C4La Jutotie....................................D5 Jäkälätie ................................B3 Jäähallintie ............................D4 Jääkärintie .............................A3 Jäämerentie..................... C4,C5

39

3

P

KO

Sahanperä

e

tie IE N T rk in LO 6 ie E ti E P ot ylä

tie k in 16

30

ti 21 ä

ti An

Sa

lku

10

Kaamos

Iltarusko.................................D4 Ra nta Ivalontie ........................... B2,C4 po

1

2

Nellim

Ivalo

21

1

12 5

u

np ne R yy 3

e Sairaalanti

Eetuntie

Kuolpuvaara

V

ie int

2

Ee

31

e

20

ja ku lla Me uja vik Sa ja ku lto ja Pa tiku lot Ka

Inarijärvi

10 i

3 ti e n

24

3

2

1

2

a

2

5

ri Hen

6

Nilla n tie 13

ie

Näätämö

2

äjä nk r v ent. Jä

ik He n r

t.

nt ajo

Haapatie ................................B7 Haastajantie ..........................C4 e n ti ve Hakatie ..................................D4 uja tik jär lot ldo a Ka Hallitie.............................. PB2,B3 Hampputörmäntie..................C6 ja oku kk Hangastie ..............................C4 Kir Hannuksenranta ....................D5 18 ja iku Jok Harjuntie ................................D5 uj k o k Hetetie ...................................C5K ir k Huoltotie ................................A2

13

Ma u

24 2

18

An sel

Mutamaa

Nillan tie

e

Nillankenttä

nu n

sa rä

IE

12

nti Pi rka

Jänk

ti

Pe

IV AL O NT

Emauksentie..........................B6 6 Hall 4 Ettotie ....................................B4 i tie

Sevettijärvi

pe lo

on

n tie

a ra

äva

y yll

Ivalo

Kyrö

e

.

n

M

ii ar

1

a

a ja op vu

In

Nuorgam

Tankavaara uotso

3

Aamukaste ............................D3 Ahkiotie..................................B4 Ahopolku ...............................B4 f Aihkitie...................................B5 Aisakellontie ..........................B4 12 Ammattikouluntie...................D4 13 Ansajokos..............................D3 Asentotie ...............................C6 Auringonnousu ......................D4

17

2017 Al

F

KESÄ

Kulta-Lapin

nt

TIEHAKEMISTO

Kartta: Inarin kunta Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.


18

Kulta-Lapin

Cafe Harianna @ Yläpostojoki # TUOREET HILLALÄTYT / FRESH PANCAKES WITH CLOUDBERRIES # KOTITEKOISET LEIVONNAISET / HOME BAKED GOODS # LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

2017

Mitä tehdä POHJOIS- PohjoisSODANKYLÄ Sodankylässä ja Tankavaarassa Pohjois-Sodankylään tässä lehtijaottelussa kuuluvat Sattanen, Kersilö, Rajala, Siurunmaa, Kelujärvi ja Puolakkavaara, Lokka, Moskuvaara, Petkula, Madetkoski ja Vuotso.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ / OPEN DAILY 9‐19 4‐tien varrella 38 km Sodankylästä pohjoiseen / 38 km north of Sodankylä by the route 4 Puh / Tel +358 400 449 648 Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

KESÄ

Pyöräily, juoksu, rullaluistelu ja -hiihto Sodankylän ja Sattasen välillä oleva 10 km pitkä pyörätie mahdollistaa turvallisen ja hyvän lenkkeilytien pyörä-, kävely- tai juoksulenkkiin, rullaluisteluun ja –hiihtoon.

Kalastus Pohjois-Sodankylä on täynnä kalastusmahdollisuuksia. Kitisen joella, altailla, Lokan ja Porttipahdan alueilla ja lukuisilla pienillä joilla ja järvillä on hyvä kalastaa. Muistathan hankkia asianmukaiset kalastusluvat. Melonta Melominen on mahdollista Kitisellä ja sen altailla. Sattasjoki ja Kelujoki ovat hyviä melontareittejä. Lokkaan ja Porttipahtaan laskee useita pieniä jokia jotka mahdollistavat melonnan kauniissa Lapin maisemissa, Luiro, Postojoet, Tankajoki. Uinti Uimapaikkoja löytyy useita, lähes joka kylästä löytyy uimapaikka. Tekojärvet Porttipahdan ja Lokan tekojärvet ovat EU:n suurimmat tekojärvet. Järvillä on hyvät kalastusmahdollisuudet, myös ohjelmapalveluita on saatavissa. Käy katsomassa Lokan kylää, vieraile E4 tiellä Porttipahdan levähdyspaikalla, katso myös Vuotson kylän kohdalla Vuotson kanavaa, joka yhdistää Porttipahdan ja Lokan altaat. Tankavaaran kultamuseo ja kultakylä Tankavaaran kultamuseo hurmaa ainutlaatuisuudellaan. Kultamuseoon on koottu kultaan liittyvää historiaa niin Suomesta kuin ulkomailtakin, museo on ainutlaatuinen ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Tankavaaran kultakylässä voit aistia kullanhuuhdonnan tun-

nelmaa ja myös itse kokeilla vaskoolin käyttöä. Lisätietoa www.kultamuseo.fi Viiankiaavan luontopolku Kersilön kylästä on opastus Viiankiaavan luontopolulle. E4 tieltä ylitetään Matarakosken pato ja jatketaan vähän matkaa Moskuvaaran suuntaan ja siirrytään opastuksen polun lähtöpaikalle. Viiankiaavan luontopolku on merkitty hyvin maastoon, soille on rakennettu mukavat ja helppokulkuiset pitkospuut, pysähdy levähdyspaikoille ja käy lintutornissa tarkkailemassa alueen lintuja. Urho Kekkosen kansallispuisto Urho Kekkosen kansallispuisto on läntisen Euroopan merkittävin luonnonsuojelualue. Aloita tutustuminen kansallispuistoon vierailemalla Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskuksessa. Luonnonpuisto pitää sisällään erittäin laajan opastetun reitistön, autiomajoja ja varaustupia. Tee useamman päivän vaellus puistoon ja nauti uskomattoman kauniista luonnosta. Lisätietoa puistosta saat osoitteesta www. luontoon.fi Vuotso – Saamenmaan portti Sodankylä, Inari ja Utsjoki ovat kolme neljästä Suomen saamalaiskunnasta. Saamelaisalueen eteläisin kylä sijaitsee Vuotsossa. Vuotsoon saavuttaessa E4-tiellä ovat Saamenmaan portit, olet nyt saapunut virallisesti saamelaisalueelle. Lintujen tarkkailua Pohjois-Sodankylän luonto on ainutlaatuinen. Lintu-

jen ”bongausta” voi suorittaa useita lintutorneista, joita löytyy Siurunmaan Hanhiaavalta, Viiankiaavan luontoreitiltä Kersilöstä tai Siurunmaasta, Petkulan kohdalta valtatie 4:n varresta Ilmakkijärven rannasta, Lokasta padon läheltä, Peurasuvannosta, Pikku-Tankavaarasta, Sompiojärveltä ja Vuotson Tervamaasta. Pomokairan erämaa-alue Pomokairan erämaa-alue kuuluu pohjoisen Peräpohjolan erämaa- ja aapasuoalueisiin. Pomokaira on erinomaista aluetta kalastukseen, marjastukseen ja metsästykseen. Partisaani-iskujen muistomerkit Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan. Pohjois-Sodankylän tuhoisin isku tehtiin Lokan kylään 14.7.1944, 70 vuotta sitten. Lokassa on tapahtumasta muistokivi. Laanilassa tehtiin 14.7.1943 partisaani-isku missä silloinen Oulun piispa Yrjö Wallinmaa sai surmansa, tästä tapahtumasta myös muistuttaa muistomerkki 4-tien varressa. Myös Yli-Luirolle tehtiin partisaani-isku 19.8.1943. Mäntypää – Lokka tie Nelostieltä on avattu kaksi vuotta sitten uusi tieyhteys Lokan kylään. Tie lähtee Mäntypäästä, noin 70 km nelostietä pohjoiseen. Uusi tie on sorapäällysteinen mutta hyvin läpikuljettava. Uusi tieyhteys antaa uuden mahdollisuuden loma-, marjastus- tai kalastusmatkan reittisuunnitteluun.

Tankavaaran luontokeskus kertoo ”Kekkospuiston” tarinan Näyttelyitä ja luontopolkuja, karttoja ja kirjoja Tankavaaran luontokeskus on portti pohjoisen luontoon ja yhteen maamme suosituimpaan retkeilykohteeseen. Luontokeskuksen näyttelyt ja filmiesitykset kertovat tästä ainutlaatuisesta kansallispuistosta, jonne tehdään vuosittain lähes 300 000 käyntiä. Poikkea luontokeskukseen ja tutustu ”Kekkospuiston” tarinaan. Luontokeskuksessa voi vierailla kesällä arkipäivisin. Luontopuodista voi hankkia tarvittavat kartat vaellukselle sekä tehdä tupavarauksia. Lapsille suunnattu satuluola on talvinen nurkkaus perheen pienimmille. Halutessaan voi tilata seu-

rueelleen maksullisen ryhmäopastuksen. Oppaan johdolla voi ryhmän toiveiden mukaisesti tilata yleisesittelyn tai tutustua tiettyyn teemaan syvemmin. Esim. Kekkosen kierroksella paneudutaan kansallispuiston perustamisen historiaan. Kekkosen kierrokseen sisältyy vierailu myös Kultamuseolla, missä on oma tarina kerrottavanaan. Kekkosen kierros päättyy Wanhan Waskoolimiehen ravintolaan, missä nautitaan kala-ateria ”Kekkosen tapaan”. Luontokeskuksen pihalta lähtevät luontopolut vievät kulkijaa salaperäiseksikin luonnehditun kynttiläkuusikon keskellä, Tankavaaroilla ja hie-

nolla rinnesuolla. Pikku-Tankavaaran huipulta avautuu kirkkaalla säällä upea näkymä Sompion luonnonpuiston Nattastuntureille sekä Urho Kekkosen kansallispuiston laajalle tunturialueelle. Polun opastetaulut kertovat tästä pohjoisen luonnosta. Sotahistoria on omana teemanaan. Polun varren vanhat rakennelmat viestivät Toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista alueella. Toukokuussa 2017 valmistuneeseen korsuun voi tutustua turvallisesti myös sisätiloissa. Vanhojen rakenteita suositellaan katsottavat vain polulta. 


Kulta-Lapin

Kultamuseon vaihtuva näyttely johdattaa Lapin huuhdontakullan vaiheisiin

KESÄ

19

2017

Inarin kunnan matkailuneuvonnat Inari Ylä-Lapin Luontokeskus Siida Inarintie 46 99870 Inari puh. 040 168 9668 Ivalo tourist.info@inari.fi Metsähallitus, Ivalon palvelupiste Avoinna joka päivä 9-19 Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 040 168 9668 Saariselkä tourist.info@inari.fi Palvelupiste Kiehinen Avoinna ma-pe 9-16 Siula-talo 99830 Saariselkä puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi Avoinna 11.6. saakka ma-pe 9-17 12.6.-27.8. ma-pe 9-17, la 9-16

O

letko miettinyt, mitä kaikkia vaiheita kullankaivaja käy läpi työssään Lapin kaivukautena? Ja miten eli millaisilla menetelmillä? Monenko vaiheen kautta Lapin kulta puolestaan päätyy koruksi tai korun osaksi? Kultamuseon vaihtuva näyttely ”Lapin kullan tie” vastaa tähän. Se kertoo kullankaivajasta, kullankaivajan työstä ja menetelmistä kultahippujen löytämiseksi sekä Lapin huuhdontakullan eri vaiheista koruksi tai korun osaksi. Näyttelyssä on esimerkkejä kullankaivajan työstä eri vaiheineen sekä kullankaivajista itsestään. Oma erillinen esittelynsä on Lapin kullan työstämisen vaiheista korumuotoon. Näyttelyn pääosassa ovat kullankaivajat ja koruntekijät ja tämä näkyy myös siinä, että painopiste on valokuvissa ja videoissa. Kuvat puhuvat puolestaan. Vierailija pääsee myös kokeilemaan Kullankaivajan tunnepolku-peliä, jota pelataan suurilla pehmonopilla. Pelissä kuvataan niitä iloja ja harmeja, joihin kullankaivaja työssään törmää sekä parin pisteen verran myös koruntekijän näkökulmaa. Joudutko ehkä odottamaan heittokierroksen ajan

Kultaseppä työssään, KeloKoru. imuletkun tiivisteen vuoksi tai pääsetkö monta askelta eteenpäin kauniin hipun löydyttyä? Tekstit kuvineen ja tietoineen voi luonnollisesti lukea läpi ilman pelaamistakin. Sivujuonteena näyttelyssä tulee esille Lapin huuhdontakulta kestävän kehityksen näkökulmasta. Hiljattain on käynnistynyt yritysvetoinen Certified Gold of Lapland-projekti, jonka tavoitteena on sertifioida ja

Kullankaivaja työssään. Kuva Marko Lauronen.

brändätä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lapista tuotettu kulta. Näyttelyn teossa ovat olleet mukana seuraavat yhteistyötahot: MATO-Productions, Taigakoru, Paarma Design ja KeloKulta. Näyttely sisältyy pääsylipun hintaan ja on esillä ajalla 10.6.2017 – 18.5.2018. 

Suomen suurin kunta Inari on kansainvälinen matkailukunta

I

nari on Suomen suurin kunta. Se on myös yksi suurimmista ja kansainvälisimmistä matkailukunnista. Inari sijaitsee Euroopan unionin pohjoisimmassa kulmauksessa, keskellä Pohjoiskalottia. Se on laajuudeltaan viisi prosenttia Suomen pinta-alasta. Inarin rajanaapureina ovat Norja ja Venäjä ja tiiviistä yhteistyötä tehdään rajakuntien kanssa. Kautta aikojen Inari on ollut keskeisen sijaintinsa takia kulttuurien kohtauspaikka ja luonnollinen kulkureitti Jäämerelle sekä Kuolan niemimaalle. Vuosittain noin 140 000 matkustajaa palveleva kansainvälinen Ivalon lentokenttä tarjoaa nopeat yhteydet muualle maailmaan. Kunnassa asuu 6 788 ihmistä. Inarilaisista vajaa kolmannes on saamelaisia. Kunnassa käytetään suomen kielen lisäksi virallisesti kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu keskustaaja-

massa, Ivalossa, joka on kunnan suurin kylä. Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan alueesta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa Inarin luonto tekee Inarista Lapin vetovoimaisimman matkailukohteen. Inarissa on yli 100 nimettyä tunturia. Kunnan eteläosien erämaissa kulkee pohjoinen kuusimetsän raja ja pohjoisessa saavutetaan mäntyraja. Inarin metsä- ja tunturimaisemia halkovat lukuisat vesistöt, jotka virtaavat koilliseen Jäämereen. Inarin alueella on yli 10 000 järveä. Suomen toiseksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pituus on noin 100 kilometriä, keskisyvyys 14 metriä ja syvimmät kohdat lähes 100 metriä. Inarijärvessä on yli 3 300 saarta. Alueella vierailee vuosittain

satojatuhansia matkailijoita ja sesongit vaihtelevat sujuvasti neljän upean vuodenajan mukaisesti. Saariselkä on Suomen johtava hiihtokeskus, jonne tullaan kokemaan myös syksyn ruskaa ja talven kaamosta. Kesäisin Inariin saavutaan yöttömään kesäyöhön; retkeilemään, vaeltamaan ja seikkailemaan laajoihin erämaihin tai kalastamaan. Lisäksi Inari on sopivasti pysähdyspaikkana, kun matkailijat matkaavat Euroopan pohjoisimpaan paikkaan, Nordkappiin. Inarin kunta panostaa merkittävästi matkailun kehittämiseen. Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat metsätalous, poronhoito, kalastus, matkailu, koulutustoiminta sekä muut yksityiset palvelutoiminnot. Uutena toimialana perinteisten elinkeinojen joukkoon on reilun kymmenen vuoden aikana noussut kylmäteknologia ja erityisesti auto- ja rengastestaus. Lähde: www.inari.fi


20

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

SAARISELKÄ Mitä tehdä Saariselällä? Matkalla pohjoiseen Nelostien varrelta pohjoiseen tullessa löytyy useita mahtavia pysähdyspaikkoja luonnonkauniissa maisemassa. Löysää kaasujalkaa ja tutustu saamenmaan rajan kahvittelu- ja ruokapaikkoihin, käsitöihin ja matkamuistoihin. Vaellusmahdollisuudet

Urho Kekkosen kansallispuisto on maamme mahtavinta vaellusmaastoa. Puistosta löytyy reittejä monenlaisiin vaellustarpeisiin: lähireittejä lapsiperheille, päiväretkikohteita sekä mahdollisuus jopa viikkojen mittaisille patikointireissuille. Puiston tupaverkosto on kattava. Tietoa reiteistä ja puiston palveluista saa esimerkiksi

Lounas ma-la klo 11-15 Sauna ja kylpytynnyri Varaukset etukäteen

Muina aikoina À La Carte tilauksesta TERVETULOA! p. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi Sateenkaarenpääntie 9 Saariselkä

Metsähallituksen palvelupisteestä, Kiehisestä, joka sijaitsee Siulassa. Lähiluontopolku Saariselän uusin lähiluontopolku on ympärivuotisessa käytössä. Polku kulkee Luttojoen toisella puolella. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Inarin kunta toteuttivat yhdessä kaivatun Aurora-polun. Polun varrella on taukopaikka. Reitti on 1,7 km pitkä ja on sopiva iltakävelyn tai lyhyen päiväretken kohde. Reitille pääsee reittien lähtöpisteen tai Iiskonlompolon kautta. Linnut Kansallispuiston alueella pesii säännöllisesti noin 110 lintulajia. Eniten kuulee järripeipon, pajulinnun ja urpiaisen

laulua, mutta puistossa on hyvin mahdollista nähdä esimerkiksi maakotka, puiston tunnuslintu.

lin erikoisuus on sen ”alttaritaulu”, joka lähes koko seinän mittainen ikkuna, josta avautuu näkymä luontoon.

Siula Nelostiellekin näkyvä kauppakeskus, jossa on muun muassa erilaisia matkamuistoja myyviä liikkeitä sekä Metsähallituksen palvelupiste Kiehinen. Lisäksi Siulan yläkerrasta löytyy mielenkiintoinen Jäämerta kohti-näyttely.

Maastopyöräily Saariselän lähimaastoihin voi tutustua myös pyöräillen. Pyöriä ja varusteita voi vuokrata.

Kappeli Saariselän tunturikappeli on suosittu vihkikirkko. Kappe-

Angry Birds Activity Park Holiday Club Saariselkä hotellin yhteydessä sijaitseva puisto on lapsiperheiden ykkösjuttu. Parkissa laitteet eivät liikuta ihmisiä, vaan ihmiset laitteita. Teemoina ovat avaruus ja Lapin tunnelma.

Lvi-asennus, -urakointi, -huolto ja -tarvikemyynti. Putkien sulatukset, jäädytykset ja avaukset. Myös sähköasennukset. Vuosikymmenten kokemuksella!

Ivalo / Saariselkä

040 411 1543, lvi-jobi@lvi-jobi.fi

tarinoina ja hippuina

Kiinnostako kullankaivu ja sen historia?

Kullankaivajan opas kertoo kuvin ja sanoin miten kultaa kaivetaan Lapisssa 2000-luvulla sekä kullankaivuhistoriaa 1800-luvulta alkaen Suomessa ja maailmalla. Jokaisen kullankaivajan perusopas vaskauksesta ja rännityksestä sekä rännin ja saunan rakentamisesta aina vesipumpun moottorin huoltoon. Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä/Hipputeos Oy

Lappikirjat ja kullankaivuvälineet nettikaupasta. Katso ja tilaa www.hipputeos.fi

KÄVELYREITTI

Jälleenmyyjämme Lapissa: Kaunispään Huippu, Kuukkeli, Savottakahvila, Kutturantien Kultakioski, Kiehinen, Siida, Varastomyymälä Keravalla Kivenhakkaajantie 3 Uutisia kultamailta. Katso

www.kultahippu.fi Kesäosoite: Prospektorintie Saariselkä puh 040 5454833

tevästi tavoitettava tunturinhuippu 546 metriä merenpinnasta. Kiilopäällä voi harrastaa myös geokätköilyä, petanqueta, suopunginheittoa, mölkkyä sekä frisbeegolfia. Kiilopäällä on myös maankuulu savusauna.

Kiilopää Saariselän eteläpuolella sijaitsee Suomen Latu Kiilopään tunturikeskus. Itse Kiilopää on kä- Saariselän kartta sivulla 17

Lvi-JoBi Oy

LAPIN KULTAA

Reitit UK-puistoon lähtevät tästä. 1,7 kilomertrin mittainen Aurora- lähiluontopolku on helppo kävellä vaikka koko perheen kanssa. Reitillä on selkeät opasteet.

1,5 km

k

n- ntie tee ää Saenp r aa 1,5 km

Saariselkä

Saariselkäviikolla 15.–21.7. kultaa ja kimallusta

Saariselkä-viikon ohjelmassa on useita kultamaiden perinteisiin kaivautuvia tapahtumia, kuten Kutturan kultakisat tapahtumaviikon alkajaisiksi lauantaina 15. heinäkuuta. Kultaperinne ry:n paikallisten kullankaivajien ja Kultakioskin järjestämissä kisoissa huuhdotaan kultaa keskellä perinteisiä kultamaita. Laanilan Savottakahvilassa voi tutustua kullanhuuhdontaan ja sen tekniikoihin kokeneen kullankaivajan opastuksessa sunnuntaina 16. heinäkuuta. Aloittelijakin voi lähteä testaamaan taitojaan Tankavaaran Kultakylään. Toiminnan torstaina järjestettävässä tapahtumassa on sarjoja joka lähtöön. Tapahtuma on loistava tilaisuus valmistautua vaikkapa 21.–23.7. Tankavaarassa pidettäviin SM-kisoihin. Uudistuneen K-Market Saariselän Kuukkelin kesämarkkinoilla lauantaina 15.7. on markkinatarjouksia, tuote-esittelyjä, maistajaisia ja kahvitarjoilu. Sunnuntaina 16.7. Kunnon Miehet -orkesteri tanssittaa Metsähallituksen uudella Aurora-tuvalla. Maanantaina 17.7. jokimelontaretki Saarnakönkäälle, Kultalaan, Sotajokisuulle ja Ritakosken Kultalaan. Tiistaina on Kiilopään huiputus: kiivetään Suomen Ladun oppaan johdolla. Päivän päätteeksi pyörähdetään purossa uimassa ja lämmitellään Kiilopään savusaunassa. Keskiviikkona 19.7. Rokulipäivää Savottakahvilassa. Ohjelmassa on pihamarkkinat, tikka- ja kullanhuuhdontakisat sekä Töysän Nuorisoseuran kruununhääperinteitä vaaliva esitys. 21.7.


Kulta-Lapin

INARI INARINTIE 45

99870 INARI PUH. 016-671 500 inarinkuukkeli@luukku.com

kuukkeli.lappi.fi JOKA PÄIVÄ

KESÄ

21

2017

SAARISELÄN KAUPPAKESKUS

MAJOITUS

KUUKKE LI LOMAHUONE I STOT JA- HUONE E T 1-6 HE NGE LLE SAARI SE LÄN KE SKUSTASSA JA LAANI LASSA

kuukkeli.lappi.fi

MA–LA

JOKA PÄIVÄ EVERY DAY

7–22 SU 8–22 • K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI • OTTO-PIKAPANKKI

POLTTOAINEAUTOMAATTI

PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

Norjaan menevän valtatien varrella 30 km ennen Ivaloa.

ALK

* hinta / hlö/2h huoneessa aamupalalla.


Kesätarjous voimassa 30.8.2017 saakka. 
 (Ei voimassa 17-20.8.2017) MAJOITUS KUUKKELI Inari-Saariselkä vuokrahuoneistot Oy,

K-MARKETIN TARJOUSLEHTI jaetaan JOKA VIIKKO JOKAISEEN inarilaiseen kotiin. TERVETULOA edullisille ostoksille.

Saariseläntie 1, Saariselkä, 99830. E: kuukkeli@saariselka.Þ P: +358 (0) 443 636 972

www.majoituskuukkeli.Þ

Mitä tehdä Ivalossa? Pitkän matkaa autossa matkustettuaan koiratkin kaipaavat jaloittelua. Mukkavuopajan kävelyreitin alkupäässä, jonne pääsee Sudentien päästä, on koirapuisto.

Kävelyreitti Mukkavuopajan kävelyreitti on mukava lenkkimaasto keskustassa jokaiselle happihyppelyä kaipaavalle. Opastekylttien avulla tutustuu samalla alueen luontoon ja kulttuuriin. Reitiltä pääsee lisäksi suojaiselle uimarannalle.

Leikkipuistoja Lapset pääsevät purkamaan energiaansa Ivalon keskustan leikkipuistoissa. Helpoiten päässee Hevosmiehentien leikkikentälle, jonne käännytään kirjaston takaa. Hyvä leikkipuisto lähellä keskustaa on myös Ivalon ala-asteen pihalla, pohjoispuolella jokea, heti Koppelontien alussa. Kirjaston välinelainaamo Kirjastosta Piiskuntieltä voi lainata tarvikkeita, joita ei jaksa lomamatkalle muutoin raahata, kuten käsipainoja, kävelysauvoja tai kahvakuulia.

Koirapuisto

Kirkko

.

* € 0 5 , 37

A HINT

Ivaloon, Inariin, Utsjoelle,

24h

Pohjoisen mahtavin uimaranta Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle. Ivalojoen rannassa on hienoa hiekkaa satojen metrien matkalla. Ranta syvenee vähitellen, joten paikka sopii hyvin myös lapsille.

SAARISELÄNTIE 1 99830 SAARISELKÄ PUH. (016) 668 741 FAX. 668 680 kuukkeli@saariselka.fi

Ivalojoen kupeessa kohoava, arkkitehtoonisesti erikoinen kirkko on rakennettu vuonna 1966.

sijaa kiviluolasta, ja aamulla herätessä vieressä oli nukkunut karhu. Tästä nimi karhunpesäkivi.

Käsityömyyntinäyttely Taitajat –Crafters löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrelta. Myyntinäyttelyssä on käsityöläisten kädentaitoja mm. koruja, kierrätysmateriaaliompelutöitä, huovutus-, nahkaja kalannahkatöitä nähtävänä ja myytävänä.

Ivalojoki Ivalon kylän läpi kulkee Ivalojoki. Joki on mahtavaa retkeilymaastoa, varsinkin kauempana yläjuoksulla. Esimerkiksi Kutturan kylästä voi lähteä kanoottiretkelle tai vaellukselle jokea alas. Matkan varrella kuljetaan läpi alueiden, joilta vuonna 1868 löydettiin Ivalojoen kultaa. Joelta, keskeltä erämaata löytyy entisöitynä Kultalan Kruununstatiooni, jonka valtio rakensi vuonna 1870 pystyäkseen valvomaan kullan kaivamista ja myymistä paremmin. Kultalassa on Metsähallituksen autio- ja vuokratuvat. Kulta ei ole pelkästään historiaa, vaan yhä edelleen joella kaivetaan ja imuroidaan kultaa kesäisin.

Arktisia eläimiä Ivalosta muutama kilometrin pohjoiseen sijaitsee Wild Spirit Park, joka on arktisten eläinten eläinpuisto. Sieltä löytyy naaleja, supikoiria, viiriäisiä, villisikoja, kaneja ja koiria. Eläinpuistossa on aina opastetut kierrokset. Husky-farmi/ eläinpuisto sijaitsee Ivalosta 3,7 km Inariin päin. Sovintovaara Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen kohoaa Sovintovaara. Näköalavaaran päälle vie jyrkkä serpentiinitie, ja sieltä löytyy ravintola ja valokuvanäyttely. Karhunpesäkivi ( kuva) Myössäjärvellä, 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitseva ontto siirtolohkare ja matkailunähtävyys. Karhunmetsästäjän kerrotaan etsineen yö-

Vuopajat Ivalojoen erikoisuuksia ovat vuopajat, aikoinaan serpentiinimäisestä jokiväylästä erkaantuneet mutkat. Infopiste Kunnan infopiste sijaitsee Metsähallituksessa, aivan Ivalon keskustassa.

9–21

• • RAVINTOLA –PIZZAT • HAMPURILAISET MYÖS MUKAAN • KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY • KOTILEIPOMO • BAKERY • SAARISELÄN SUURIN LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ • TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA

RAVINTOLASSA EDULLINEN LOUNAS & PÄIVÄLLINEN JOKA PÄIVÄ

IVALO Erikoishammasteknikon vastaanotto Ivalossa Puh. 050 544 0431, 050 597 1125 Piiskuntie 5, Ivalo www.hammaspojat.com


22

Kulta-Lapin

IVALO MATKA LOFOOTEILLE 26.–30.8.2017 Reitti: Ivalo - Sodankylä - Kilpisjärvi (yö) - Bjerkvik - Sortland - Melbu - Henningsvaer (yö) - Lyngvaer Borg - Leknes - Å, Lofoottien eteläpää - Svolvaer (yö) - Bjerkvik - Kiiruna (yö) - Sodankylä - Ivalo

745,00 €/hlö/2hh puolihoidolla 965 €/hlö/ 1hh puolihoidolla Oppaana matkamme ajan: Lisa Fabritius

KYLPYLÄMATKA PÄRNUUN Hotelli Viiking 19.-27.5.2018 795,00 €/hlö/2hh täysihoidolla 780,00 €/hlö/2hh puolihoidolla 985,00 €/hlö/1hh täysihoidolla 970,00 €/hlö/1hh puolihoidolla Sis. 2-3 hoitoa päivässä kylpylässä, yöpymiset (Lahti) ja lounaat Suomen puolella, ateriat laivalla (Viking Express) mennen tullen. Reitti: Ivalo - Sodankylä - Rovaniemi Lahti - Helsinki - Tallinna - Pärnu

KESÄ

2017

Inariviikkojen tapahtumat keräävät yhteen matkailijat ja paikkakuntalaiset Inariviikot kokoaa yhteen Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumat niin asukkaiden kuin matkailijoidenkin iloksi jälleen 21.– 30. heinäkuuta. Ohjelmasta löytyy perinteisesti kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia, teatteria sekä tietysti WaterCross-kisat. Tapahtumia järjestetään ympäri laajaa matkailualuetta aina Sevettijärveltä Tankavaaraan. Yksi tämän kesän kohokohdista tulee varmasti olemaan Inarin kunnan Suomi 100 -juh-

lakonsertti, joka järjestetään 28.7. saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. – Yleisön pitkäaikainen toive toteutuu, kun Inarissa viihtyvä Vesa-Matti Loiri esiintyy Peter Lerchen kanssa juhlakonsertissa, kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen iloitsee. Yleisöä hemmotellaan nimekkäillä esiintyjillä muutenkin. Ravintola PaPaNassa esiintyy samana iltana Scandinavian Music Group ja nyt jo viidettätoista kertaa soivien Gamas Blues -festareiden pääkonserttiin 22.7. tulonsa ovat varmistaneet muun muassa Slim Butler

Ystävyys-juhlakonsertissa 27.7. kuullaan TV:stä tuttujen Mimmien suosituimpia kappaleita kymmenen vuoden varrelta sekä uusia ystävyysaiheisia lauluja.

Lisätiedot ja varaukset: 0400 981 243 Marjatta 040 7338134 Merja

Kukkolan Bussit Rantatie 19, 99800 Ivalo info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

Kauneus & Ekohoitola

www.eko-onneli.fi

Puh. 040 516 9067 Metsätie5, Ivalo

LUOMUHOIDOT

SUOMALAISELTA

UUSINTA TEKNIIKKAA

A U L E V L A P A T S A R A P & Me ilt ä ne e t, k o d in k o ne e t, pienko it te e t, tele v is iot , vii h d e la ti et o k o ne e t, t p u he li m et , li it ty m ä h ti ). (S o ne ra ja Saun a la A m m a tt it a it oin en a s en n uspa lv e lu ja h u o lto me ka ikil le my y m il lem tu o tt eil le. No p e a toim itus! SODANKYLÄ: Jäämerentie 7, puh. 0207 302 010 IVALO: Petsamontie 5, puh. 0207 302 011 Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

TARKEMMAT YHTEYSTIEDOT JA AUKIOLOAJAT www.tekniset.fi

0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %.

www.tekniset.fi

• Lääkärin lähetteellä SV-lain mukaisia korvattavia hoitoja • Nikama ja nivelkäsittelyt • Akupunktiohoidot • Kehon koostumusanalyysi • Neurologinen fysioterapia • Lämpö/kylmähoidot • Työfysioterapia • Sähköhoidot • Hieronta • Kuntotestaukset • Tuotemyynti • Foot Balance -pohjalliset

Tervetuloa! T: Ari-Jukka, Melina, Marjut ja Maija Piiskuntie 5, Ivalo puh 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi www.ivalonlaakintavoimistelu.fi

IVALON APTEEKKI Palvelemme Ivalossa ma 9–18 pe 9–18

ti–to 9–17 la 10–14

IVALONTIE 10 99800 Ivalo Puh 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net

PALVELUPISTEET INARIN KUNNAN KIRJASTOAUTO p. 0400 327 475

SAARISELKÄ

Saariselän Kuukkeli p. 016 668 741

INARI

Inarin K-market p. 016 671 500

UTSJOKI

Uulan Säästö p. 016 677 105

NUORGAM

Samimootor p. 016 321 8800

KARIGASNIEMI

K-market Karigasniemi p. 016 676 241 SUOMALAISTEN PUOLELLA

NÄÄTÄMÖ

K-market Näätämö p. 020 735 4466

& Slim Cuts sekä ORTJU. Lasten ja lapsenmielisten lämminhenkisessä Ystävyys-juhlakonsertissa 27.7. kuullaan TV:stä tuttujen Mimmien suosituimpia kappaleita kymmenen vuoden varrelta sekä uusia ystävyysaiheisia lauluja. Kuvataiteen ystävät pääsevät tutustumaan 25.7. alkaen Suomen rakastetuimpiin klassikoihin kuuluvaan Helene Schjerfbeckin teokseen Toipilas (1888), joka on nähtävillä Saamelaismuseo Siidassa 27.8. saakka. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen näyttelytiloissa puolestaan on juhlanäyttely Merja-Aletta Ranttilan 35-vuotisen taiteilijauran kunniaksi. – Meillä on joka vuosi ollut ilo saada mukaan uusia, omaleimaisia, pieniä tai isoja tapahtumia, Karjalainen kertoo. Tänä vuonna esimerkiksi Ivalossa Kulttuuritila Kuulaaseen pystytetään pienet kangaspuut, joilla kuka tahansa voi kutoa pätkän yhteistä Suomi 100 -kangasta, joka sitten leikataan sopiviin osiin, viimeistellään ja lahjoitetaan johonkin hyvään tarkoitukseen. Suomen Tikkaurheiluliitto taas järjestää 27.7. K-Supermarket Ivalossa tikanheiton neljän tunnin kilpailun, jonka tulos kirjataan Inariviikkojen ennätystulokseksi ja joka pyritään rikkomaan sitten Inariviikoilla 2018. Kaikki Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumat löytyvät osoitteesta: www.inariviikot.fi. Tämän kesän Inariviikkojen virallisten somettajien tunnelmia tapahtumista löytyy sosiaalisen median kanavista aihetunnisteella #inariviikot. Inariviikkojen ohjelmaa ilolla tukemassa on alueen energiakonserni Inergia Oy. 


Kulta-Lapin

KESÄ

Ter ve tuloa Inar i v iikoille 21.–30 .7.2017!

Avajaiset ja teatteripäivä Lemmenjoella 21.7. Inariviikkojen Suomi 100 -juhlakonsertti 28.7.

Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, tanssia, teatteria, festareita sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat. Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesässä on tapahtumia kaikenikäisille!

Ivalon Pelimannipäivät 21.–23.7.

WaterCross-kelkkakisat 29.7.

Katso kaikki tapahtumat: Inariviikot.fi

Mitä tehdä Inarissa?

#inariviikot

Mökkejä – Sauna

TOIVASEN RANTAMÖKIT URUNIEMENTIE 5, 99870 INARI p. +358 50 341 2365 e-mail: maija.toivanen@pp1.inet.fi

www.toivanencottages.com

Kesät talvet Inarissa! Tervetuloa saamelaiskyläämme! Majoitusta koskinäkymin, juuri remontoidut historia-teemaiset huoneet, mahtava Aanaarravintolamme ja ympäristön monet tekemiset. Tiervâpuáttim!

Saarikoskentie 2 99870 Inari Puhelin 016-511 7100 inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi

Sajos (kuva) Kirkonkylälle avattiin vuonna 2012 uusi, upea saamelaiskulttuurin keskus, Sajos, jossa kokoontuu mm. saamelaiskäräjät. Siellä löytyy myös saamelaiskirjasto, saamenkäsityökauppa Sámi Duodji, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luokkatiloja sekä saamelaisarkisto.

Inarijärvi Inarijärvi on maamme kolmanneksi suurin erämainen järvi. Sen syvin kohta on 95 metriä sijaitsee Vasikkaselällä. Järven keskisyvyys on 15 metriä. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järvessä on 3318 saarta, joista monet ovat nähtävyyksiä. Monella järven paikoista on mielikuvitusta herättävä nimi. Yksi niistä on Sigganitkemäsalmi. Salmi on tarun mukaan saanut nimensä Sigga-neitosen rakkausongelmista. Siggalla oli kaksi kosijaa, joiden välillä hän ei osannut valita. Seurakunnanvanhimmat keksivät kätevän keinon: kosijat pistetään kapean salmen vastarannoille, he ampuvat toisiaan jousipyssyllä, ja kumpi jää henkiin, saa Siggan omakseen. Jousimiehet surmasivat toinen toisensa, mikä sai Siggan loputtomaan itkuun. Salmi nimettiin tapahtuman mukaan. Kiveä, jolta Sigga seurasi ampumista, alettiin kutsua Morsiamenkiveksi. Kuuvan salmi on Matti Kuuva -nimisen henkilön kaivama salmi. Hän teki kaivutyötä sata vuotta sitten, työkalunaan lapio. Kanavan kulkee järven koillisosassa sijaitsevan niemen läpi. Pari sataa metriä pitkän ja pari metriä leveän kanavan kaivamiseen meni kymmenen vuotta, mutta

Rauhallinen paikka Inarijärven rannalla

INARI

Nimet Inari on Suomen suurimman kunnan nimi. Ivalo on Inarin kunnan päätaajama, jossa sijaitsevat esimerkiksi virastot. Inarin kirkonkylä (Inari) on kunnan entinen hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Ivalosta noin 40 kilometriä pohjoiseen.

Siida Saamelaismuseo Siidasta saa kattavan tietoannoksen saamelaiskulttuurista. Siidassa sijaitsee myös Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus ja sen näyttelyt, jotka kertovat pohjoisesta luonnosta. Siidan museokaupasta saa monenlaisia, laadukkaita pohjoisen tuotteita ja käsitöitä. Siidassa on myös ravintola Sarrit.

23

2017

tämän jälkeen Kuuvan venematka kylille lyheni 30 kilometrin verran. Kaivaja peri myöhemmin muilta veneilijöiltä maksua kanavan käytöstä. Ukonkivi Ukonkivi on erikoisen muotoinen, korkea saari Inarijärvellä, joka näkyy Kirkonkylälle saakka. Saari on saamelaisten pyhä paikka, jossa aikoinaan uhrattiin jumalille. Ukolle järjestetään Kirkonkylältä risteilyjä. Ukolta näkyy Hautuumaasaareen, jonne haudattiin Inarin vainajia 1700-luvlla. Petojen takia kuolleet piti haudata saareen. Vuonna 1793 vainajia alettiin haudata läheiseen Hiekkasaareen, jonne viimeinen hautaus tehtiin vuonna 1904. Sodan jälkeen matkailijat eivät kunnioittaneet hautarauhaa, vaan veivät hiekan alta paljastuneita luita mukanaan. Nykyisin näille saarille ei saa rantautua lainkaan. Jääluola Korkia-Mauran saarella sijaitsee Jääluola. Siellä jää ei sulaa kesälläkään. Jään paksuudeksi on arvioitu jopa 15 metriä. Luolassa kannattaa olla varovainen; jääreikiin on vuosituhansien aikana tippunut ja menehtynyt useita ihmisiä. Rannasta löytyy Metsähallituksen laituri ja tulentekopaikka. Veneillen järvellä Inarijärvi on veneilijän paratiisi, ja sieltä löytyy loputtomasti reittivaihtoehtoja. Reitistä riippuen voi mennä päiviäkin, ettei veneilijä tapaa muita ihmisiä. Veneellä liikkujan kannattaa kuitenkin muistaa, että järvi on syrjäinen, eikä sieltä mahdollisen hädän tullessa pää-

se helposti sivistyksen pariin. Kelit voivat vaihtua pikaisestikin. Huonoa säätä ei kannata lähteä uhmaamaan, vaan on parempi jäädä odottelemaan poutaa. Inarijärvessä on paljon lohikalaa. Pielpajärven erämaakirkko Pielpajärvellä sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuonna 1646. Nykyään paikalla oleva kirkko on sekin vanha, rakennettu vuonna 1760. Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luontopolkua pitkin. Inarijärven risteilyltä on myös mahdollista jäädä Pielpalle vievän polun varteen. Saamelaiskäsitöitä Inarin kirkonkylää pidetään saamenkäsitöiden luvattuna paikkakuntana. Sámi Duodji ry:llä on myymälä Sajoksessa, jossa on laaja valikoima uniikkeja saamenkäsitöitä. Myymälästä löytyy myös Suomen laajin saamelaisen musiikin ja kirjallisuuden valikoima. Lisäksi kylältä löytyy useampia hopea-alan käsityöliikkeitä. Saamelaiskirkko Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuoden 1940 pommituksessa tuhoutuneen kirkon raunioille. Otsamo Yhdeksän kilometrin päässä kylältä kohoaa Otsamo-tunturi, jolta on mahtavat näköalat lähiympäristöön. Tunturille vie merkitty polku keskustasta. Lähtöpiste on Siidaa vastapäätä, Nelostien toisella puolella. Inarin kartta sivulla 16

Kentänpäässä -lasten näyttely on matka saamelaiseen lastenkulttuuriin ja pohjoiseen luontoon. Näyttely on Siidan lahja satavuotiaan Suomen lapsille. Kuva Maiju Saijets.

Matka saamelaiseen lastenkulttuuriin Samelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa Inarissa vietetään kesäpäivää Inariviikoilla keskiviiikkona 26.7.2017. Kesäpäivän aikana tutustutaan Suomi 100 -juhlavuoden näyttelyihin. Ateneumin taidemuseon rakastetuimpiin klassikoihin kuuluva maalaus, Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888)on nähtävillä Siidassa 25.7.–27.8.2017 ja siihen pääsee tutustumaan opastetusti Siidan kesäpäivänä klo 11 ja 14. Lisäksi Ylä-Lapin luontokeskus Siida järjestää kolme opastettua kierrosta Kentänpäässä-lastennäyttelyssä. Suomenkieliset opastukset alkavat klo 12 ja 16. Lisäksi järjestetään inarinsaamenkielinen opastus klo 15. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhdessä tuottama Kentänpäässä-lastennäyttely on matka saamelaiseen lastenkulttuuriin ja pohjoiseen luontoon. Näyttely on Siidan lahja satavuotiaan Suomen lapsille. Näyttelykierroksen lomassa voit poiketa kahville tai lounaalle Siidan Ravintola Sarrittiin. Mikäli Ahti suo antejaan, Sarritissa svustetaan kalaa, jota voi ostaa kotiin vietäväksi tai paikan päällä herkuteltavaksi. Osallistuminen opastetuille kierroksille sisältyy Siidan kesäpäivänä pääsylipun hintaan. 


24

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit / Soili ja Markku

0400 982 477 www.siida.fi

Saamelaismuseo & Luontokeskus

Avoinna 1.6.–31.8. ma–su 9–19|1.–30.9. ma–su 9–18|1.10.–31.5. ti–su 10–17

Saamelaismusiikki soi elokuussa Inarissa Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja (suomeksi Yötön yö) järjestetään vuosittain Inarin kirkonkylällä, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Tänä vuonna

KAHVILA ČAIJU SAAMEN KÄSITYÖPAJAT TAIDENÄYTTELYJÄ KONSERTTEJA SAAMELAISKULTTUURIN JUURILLA

se on viikonvaihteessa 18.-20. elokuuta Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien

konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyvät klubi-illat. 

Lisätietoja tapahtumista: sajosculturalcentre sajos www.sajos.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS AVOINNA MA-PE KLO 9-17

sajos@samediggi.fi 010 839 3109


Kulta-Lapin

Inariviikkojen avajaiset Lemmenjoella

MÖKIT/ HUONEET 30-80€/vrk

Inariviikkojen avajaisia vietetään ensimmäistä kertaa Lemmenjoella. Avajaisten kulttuurillisesta annista vastaa Kirsi-Klaudia Kangas Kosimakirje-sikermällään ja Hiljaiset tähdet -orkesteri tanssittaa avajaisyleisöä. Metsähallitus tarjoaa retkitohtorin palveluita kaikille retkeilystä ja Lemmenjoen kansallispuiston ajankohtaisista asioista kiinnostuneille. Vastaanotto on maksuton, eikä ajanvarausta tarvita. Samaan aikaan Lemmenjoella vietetään teatteripäivää ja illalla ohjelmassa on lavatanssit ja karaokea. Kukkolan Tilaus-

Ahkun Tuvalla myynnissä paikallista käsityötä

KESÄ

40

LEMMENJOKI KUTSUU

eur/hlö Jokiveneretki Ravadasputouksille (3 t)

NAUTTIMAAN LUONNON RAUHASTA

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3 t) Lähtö jokiveneretkelle Ahkun Tuvan rannasta. min. hinta 130€ NUOLI-veneet kuljettavat sinut Lemmenjoen kansallispuiston upeisiin joki- ja tunturimaisemiin. Perillä tutustut valkoisena vaahtoavaan Ravadas-putoukseen, jonka jälkeen nautit keittolounaan nokipannukahvien kera avotulilla. Hyvä päiväretki myös ryhmille, kysy tarjous! KAHVILA-RAVINTOLAMME palvelee joka päivä klo 9-21

Saamelaiskulttuuriohjelmat historiaa ja nykypäivää

OA! ETUL AHKUN TUPA/ LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Lemmenjoentie 1030 99885 LEMMENJOKI TEL. + 358 (0)40 7554306 www.ahkuntupa.fi

imukainen jok N, aikataulun alueille PÄIVITTÄINE nhuuhdontalla ku ne en veneliik

TERV

liikenne Oy kuljettaa avajaisvieraita Lemmenjoelle Ivalosta kunnantalolta kello 11:30, pa-

luukyyti Lemmenjoelta lähtee ohjelman jälkeen. Kuljetuksen hinta on 25 euroa/henkilö. Alle

25

2017

Saamelainen perheyrityksemme sijaitsee Lemmenjoen rannalla

7-vuotiaat lapset matkustavat ilmaiseksi. .

VENEAIKATAULU LEMMENJOKI 2017 TIMETABLE-FAHRPLAN AAMU 10.00 10.40 11.30

NJURGUILAHTI RAVADAS KULTALAN HAMINA 07.06.–16.06. 17.06.–16.08. 17.08.–17.09.

13.00 12.00 11.40

ILTA 17.00 17.40 18.30

20.00 19 00 18.40

vain iltavuorot, evenings only, nur abends aamu- ja iltavuorot, both mornings and evenings, morgens und abends vain iltavuorot, only evenings, nur abends

Njurguilahti–Ravadas 15 €/hlö/yksi suunta, 15 €/pers./one way Njurguilahti–Kultasatama 20 €/hlö/yksi suunta, 20 €/pers./one way Lapset alle 12 v. –50 %, children under 12 year –50 %. Pyydämme varaamaan paikat. Please book the seats beforehand. Platzreservierung voraus, bitte. Hinnat sitoumuksetta. AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY LEMMENJOKI CAMPING VEIKKO JOMPPANEN OLAVI JOMPPANEN PALTTO ELÄMYSRETKET

+358 (0)40 7554 306 +358 (0)16 673 435 +358 (0)45 1971123 +358 (0)400 137 090 +358 (0)40 7705 201 +358 (0)40 7569 075 +358 (0)16 673 413

Mitä tehdä LEMMENJOKI Lemmenjoella? Hiljaiset tähdet -orkesteri tanssittaa avajaisyleisöä

Näyttely esittelee Saamenmaan mennyttä elämää

Saamelaismuseo Siidan Máttut – Juuret -valokuvanäyttely tutustuttaa Saamenmaan elämään 1900-1950-luvuilla. Näyttely on esillä Siidassa 18.5.-27.8.2017. Se esittelee Suomen saamelaiskulttuurien monimuotoista kirjoa perinteisten elinkeinojen, rikkaan pukuperinteen ja Saamenmaan vaihtelevien maisemien ja vuodenaikojen kautta. Valokuvanäyttely on koottu Saamelaismuseo Siidan valokuvakokoelman kuvista, joista välittyy saamelaisen kulttuurin perhe- ja luontokeskeisyys ja sitä kautta pohjoisen alkuperäiskansakulttuurin ainutlaatuisuus. Saamelaismuseo Siida on tuottanut näyttelyn yhteistyössä Kuopion VB Valokuvakeskuksen kanssa, jossa se oli ensimmäinen kerran esillä viime kesänä. 

Kulta Lemmenjoen kulta löydettiin vuonna 1945. Sitä ennen kultaryntäys oli nähty jo Ivalojoella. Lisäksi kultaa oli löydetty Tankavaarasta sekä Laanilan alueelta. 1900-luvun alussa useampikin toivorikas oli etsinyt kultaa Lemmenjoelta, mutta mitään suuria löytöjä sieltä ei silloin saatu. Lemmenjoen kulta löydettiin myöhemmin kuin muut osaksi siitä syystä, että se on paljon syvemmässä tuottamattomien maakerrosten alla. Ranttilan veljekset Uula, Niilo ja Veikko Inarijoen varrelta olivat kuulleet Lemmenjoelta löydetystä kullasta ja lähtivät sodasta päästyään etsimään sitä. Kultaa löytyikin joen pohjoisrannalta, Morgamojalta. Ensimmäinen, kolmigrammainen hippu löytyi syyskuussa. Kerrotaan, että metallia tunnistaessaan Niilo oli puraissut siihen hampaanjäljet. Muutaman päivän aikana, ennen kylmän syksyn laskeutumista, Ranttilat löysivät kultaa kolmekymmentä grammaa. Seuraavan kesän aikana veljekset palasivat ja löysivät lisää kultaa. Tieto kulta-alueesta levisi nopeasti. Vuonna 1949 alueella oli kaivajia jo parisataa. ”Niitä alkoi tulla jos jonkinlaista kulkijaa. Kellä pesuvati kainalossa, kellä tyhjä limsapullo patenttikorkilla taskussa kullan poiskuljettamista varten. Eiköhän niitä parisensataa kulkijaa näitä jokivarsia silloin

kierrellyt”, kertoo Niilo Ranttila kesän 1948 tapahtumista. Vuosien varrella sadat ja taas sadat kullasta kiinnostuneet ovat seuranneet Ranttiloiden jälkiä. Lemmenjoen kultahistoria on pitkä, jännittävä ja ennen kaikkea työntäyteinen. Lämmin Lemmenjoki ei tarkoita rakkauden jokea, vaan nimi on muokattu pohjoissaamenkielisestä Leammijohka-nimestä. Se tarkoittaa lämmintä jokea. Paikallisilmasto on joella muuta aluetta lämpimämpi. Kylä Njurgulahti sijaitsee Lemmenjoen rannalla, noin 50 kilometrin päässä Inarin kirkonkylältä. Lemmenjoen kylästä löytyy matkailijoille ruokaa, majoitusta, veneenvuokrausta, vene- ja kullanhuuhdontaretkiä. Vaellukset Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. Alueelta löytyy eripituisia merkittyjä reittejä, mutta myös koskematonta luontoa omin päin vaellettavaksi. Vanhat kultapaikat, kuten Morgamin Kultala ja Kultahamina, sijaitsevat nykyään merkityn retkeilyreitin varrella. Morgamojalta löytyy muistomerkki Lemmenjoelta löydetyn ensim-

mäisen kultahipun muistoksi. Joenkielinen Joenkielinen-tunturi sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Njurgulahden kylästä. Tunturille pääsee merkittyä polkua pitkin, ja sieltä avautuvat mahtavat näköalat. Luontopolku Jos et ehdi lähteä pitkälle vaellukselle erämaahan, voit kulkea noin neljän kilometrin pituisen luontopolun vanhassa mäntymetsässä. Jokiveneretket Lemmenjokea pitkin pääsee tutustumaan Ravadaskönkääseen, Kultahaminaan ja alueen muuhun mahtavaan luontoon. Melonta Paikallisilta yrittäjiltä voi vuokrata kanootteja, joilla pääsee joelle. Kullanhuuhdonta Yrittäjät järjestävät tutustumisretkiä kultavaltauksilleen. Ateljee Kuuluisan huovutustaiteilija Kaija Palton Ateljee Huopapirtti sijaitsee Lemmenjoella.


26

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Valkeaporo

VALKEAPORO, LEMMENJOKI postiosoite: Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo puhelin: 0400 394 682 valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

Järjestämme kullanhuuhdontaretkiä Morgamojalle joka viikko MA, KE ja LA

Järvenranta- ja erämaamökkejä sekä ohjelmapalveluja Lemmenjoen seudulla. Jokiveneretkiä Lemmenjoella, opastettuja kullanhuuhdontaretkiä valtauksellemme Morgamojalle.

Venekuljetukset Ravadasputoukselle ja Kultahaminaan. Vuokrakanootteja ja kanoottikuljetukset.

Tule mukaan Suomen Luonnon juhliin

Suomen Luonnopäivänä 26.8. Lemmenjoen Kaapin Jounissa nautitaan musiikista ja tutustutaan tilan menneisyyteen. Kuva: Kirsi Ukkonen. Suomen Luonnonpäivänä venekuljetus Kaapin Jouniin lähtee Ahkun Tuvan rannasta. Kuva: Susanna Koistinen.

S

uomen luontoa juhlitaan Luonnon päivät 2017 – ohjelmakokonaisuudella, joka on osa virallista Suomi 100 -hanketta. Luonnon päivät ovat yhdessä tekemisen ja luontoon yhdessä menemisen päiviä. Juh-

lia voi monella tapaa – yksinkertaisesti menemällä yhdessä kaverin tai perheen kanssa luontoon tai osallistumalla järjestettyihin tapahtumiin. Kesällä Metsähallituksen Lapin luontopalvelut järjestää

Lapin lomasi KOHOKOHTA

yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa Inari-Saariselkä

LEMMENJOELLA!

Jokiveneretki Ravadasputouksille Lemmenjoen kansallispuistoon Vakiolähdöt MA, KE, PE klo 10.30 kesto 4 tuntia • Tutustu poroihin • Sis. porokeittolounas • Vierailu Kaija Palton Ateljee • Tarinoita poromiehen arjesta Huopapirtissä • Joikua

Hinta: min. 2henk. 80€/henkilö, min. 4henk. 60€/henkilö Retki sopii myös isoille ryhmille, pyydä tarjous! Vakiolähdöt ajalla 07.06.-21.06. ja 14.07-30.08.2017 (syyskuussa tilauksesta)

• Järjestämme kullanhuuhdontaretkiä omalle valtaukselle, kesto 6 h • Mökkimajoitusta Lemmenjoen rauhallisella rannalla Nyt myös UUSI UPEA Gielas-mökki KAIJA PALTON ATELJEE HUOPAPIRTTI

Avoinna: Talvella sopimuksen mukaan Kesällä ma-pe klo 10-17 TERVETULOA! PALTTO ELÄMYSRETKET / ATELJEE HUOPAPIRTTI Lemmenjoen kylätie 100, puh. 0400-287544, 040-7569075, www.lemmenjoki.org

alueella kahtena päivänä yhteensä neljä tapahtumaa. Kesäkuun 17. päivänä retkeillään ja nautitaan luonnosta Sompiojärvellä sekä Inarinjärvellä. Luonnonpäivät huipentuvat elokuun 26. päivä, kun kuorot saapuvat Suomen kansallispuistoihin. Kuorolaulu raikaa silloin myös Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Lemmenjoen kansallispuistossa. Akankiveltä Ukonkivelle luonnonpäivän tapahtuma 17.6. yhdistää saamelaisten pyhät paikat luontoretkeen. Akankivi ja Ukonkivi ovat saamelaisille pyhiä paikkoja. Ukonkivi on ympäristöstään erottuva luonnonmuodostuma. Akankiveä voi ihailla Sompiojärvellä vedenpinnan ollessa alimmillaan. ”Akankiveltä Ukonkivelle” Sompiojärvellä klo 12-14 Sompiojärvellä kuulemme totta ja tarua salaperäisestä Sompiojärvestä ja sompiolaisesta elämänmenosta ennen vanhaan ja nykyisin. Järvi on menettänyt luonnontilansa tekojärvien rakentamisen yhteydessä, mutta on edelleen merkittävä kalastuskohde ja mm. lintuharrastajien suosima kohde. Sompion luonnonpuiston luonto ja retkeily sekä lintujen bongaaminen ovat myös tämän luonnonpäivän aiheita. Klo 12 alkavassa tapahtumassa Sompiojärvellä mukana järjestämässä ovat Sompioseura ry., Sodankylän lintuharrastajat yhdessä Pohjois-Lapin puistoalueen kanssa. Kahvitarjoilu! ”Akankiveltä Ukonkivelle” Inarissa klo 17-21 Iltaristeilylle Ukonkivelle ja Pielpavuonoon lähdetään Inarista klo 17. Risteilyn aikana Saamelaismuseo Siidan

asiatuntija kertoo Ukonkiven kulttuurihistoriasta. Ukonkivi kierretään sen pyhää luonnetta kunnioittavassa hiljaisuudessa. Alus rantautuu Pielpavuonoon, jossa herkutellaan, nautitaan tulista ja tutustutaan kasveihin sekä Inarijärven kaloihin. Pielpavuonossa Inarin Kultahovin keittiömestari Heikki Nikula valmistaa päivään sopivat pienet juhlaherkut luonnonantimista. Herkuttelun lomassa Metsähallituksen luontopalveluiden edustajat esittelevät luonnonkasveja ja niiden käyttöä. Inarinjärven kaloja ja kalatalotta esittelee Erno Salonen Luonnonvarakeskuksesta. Lisäksi retkellä nautitaan kesäillasta, yöttömästä yöstä ja luonnon rauhasta. Inariin palataan n. klo 21. Tarjoilun järjestämiseksi sitovat ilmoittautumiset retkelle tehdään viimeistään sunnuntaina 11.6. Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan siida(at)metsa.fi tai p. 0206 39 7740. Laulu kajahtaa kansallispuistoissa 26.8. Elokuussa sata päivää ennen maamme itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomea ja sen luontoa Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Lemmenjoen kansallispuistossa musisoiden. Tuolloin järjestetään luontokonsertteja, joissa yhdistyvät upeat maisemat, musiikki, pohjoinen luonto ja luonnon antimet. Konsertit on aikataulutettu niin, että vierailla on mahdollista osallistua molempiin tilaisuuksiin. UK-puiston luontokonsertissa Saariselän Aurorassa 26.8. klo 12-14 esiintyvät Inarin kunnan Kansalaisopiston sekakuoro ja Ivalon laulumiehet Katri Kittilän johdolla. Yleisö pää-

see osallistumaan ohjelmistoon kuuluvilla yhteislauluosuuksilla. Tilaisuudessa on myynnissä Saariselän kyläyhdistyksen valmistamia juhlaherkkuja, joissa maistuu pohjoinen luonto sienten, marjojen ja luonnonyrttien muodossa. Varaa siis mukaan pikkurahaa. Lemmenjoen kansallispuistossa saamelaismusiikin konsertti 26.8. alkaa klo 16. Kansallispuiston historiallisella Kaapin Jounin saamelaistilalla kuullaan musiikkia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamenkielellä ja kunkin kieliryhmän perinteisellä tyylillä, joita ovat joiku, livđe ja leudd. Saamelaismuusikoiden ryhmässä ovat mukana Hanna-Maaria Kiprianoff, Laura Pieski, Anna Lumikivi, Satu Aikio ja Marko Jouste. Tilaisuudessa lauletaan lisäksi yhteislauluja saameksi ja suomeksi. Konsertin yhteydessä tutustutaan Kaapin Jounin tilan ja sen asukkaiden historiaan oppaan johdolla. Inarin kultahovin kokki Heikki Nikula valmistaa konserttiyleisölle juhlaherkut luonnon raaka-aineista. Lemmenjoen konserttiin järjestetään linja-autokuljetus Saariselkä-Ivalo-Inari-Ivalo-Saariselkä. Noin 5 minuutin venekuljetus Kaapin Jounin tilalle on Njurgulahdesta Ahkun Tuvan rannasta klo 15 alkaen. Tarjoilun ja kuljetusten järjestämiseksi sitovat ilmoittautumiset retkelle tehdään viimeistään sunnuntaina 20.8. Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan siida(at)metsa.fi tai p. 0206 39 7740 tai Saariselän palvelupiste Kiehiseen ukpuisto(at)metsa.fi tai p. 0206 39 7200.


Kulta-Lapin

KESÄ

27

2017

Lemmenjoen kulta paremmin esille retkeilijöille Kulta ja kullankaivu ovat merkittävä osa Lemmenjoen kansallispuiston ja koko Lapin historiaa, mutta sitä on esitelty alueen retkeilijöille tähän mennessä vähän. Tämä asia korjaantuu, kun kesän 2017 aikana Lemmenjoella alkaa Kultareitin rakentaminen. Kultareitin tavoitteena on jakaa tietoa sekä lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kullankaivusta. Lemmenjoen Kultareitti kulkee keskeisten kulta-alueiden läpi ja sen avulla retkeilijän on turvallista tutustua kullankaivuun. Lemmenjoen kansallispuistossa tehtyjen kävijätut-

kimusten mukaan alueen kultahistorialla on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnassa. Kullankaivun historia ja nykypäivä kiinnostavat retkeilijöitä. Lemmenjoen Kultareitti onkin kullankaivun teemareitti, jonka tarkoituksena on esitellä Lemmenjoen kultahistorian ja kullan geologian pääkohdat sekä kertoa kullankaivun nykypäivästä ja menetelmistä alueella. Kultareitti kulkee suurimmaksi osaksi jo olemassa olevia retkeily- tai huoltoreittejä pitkin ja sen pituus on noin 30 km. Reitti alkaa Kultahami-

nasta ja suuntaa aluksi Lemmenjoen kullan ensimmäiselle löytöpaikalle. Morgamojan varrella kohteena ovat vanha lapiokaivualue rivinteerauksineen sekä Morgamojan Kultala. Kultalan jälkeen reitti kulkee Pihlajamäelle, jossa esitellään konekaivuuta. Reitti jatkuu Karhu-Korhosen kirjastolle ja kullankaivaja Yrjö Korhosen vanhalle kämpälle ja sen läheisille konekaivualueille. Kultareitti päättyy virallisesti Ravadaksen autiotuvalle. Omatoimikohteena varsinaisen reitin ulkopuolella on Jaakko Isolan kämppä, joka on nykyään Lapin Kullankaivajain Liiton hallussa.

Morgamojan kulttuuriperintö oikeuksiinsa

Morgamojan kämppäkokonaisuuttaa ja pihapiiriä kunnostetaan kesän 2017 aikana. Kuva Susanna Koistinen.

Lemmenjoen kulta-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka vaalimisesta Metsähallituksella on erityinen vastuu. Lemmenjoen Kultareitti - hankkeessa säilytetään kult-

Lemmenjoen Kultareitti perehdyttää rektkeilijän kullankaivuun ja alueen kultahistoriaan. Kuva Susanna Koistinen. tuuriperintöä kunnostamalla Morgamojan kultahistoriallisia rakennuksia ja kullankaivun rakennelmia ympäristöineen. Morgamojan ympäristöä hoidetaan raivaamalla risukoita rakennusten ympäriltä ja vanhojen rivinteerausten päältä. Raivauksen jälkeen vanha kaivualue saadaan paremmin näkyville ja siihen on helppo tutustua turvallisesti.

Kultareitin ja Lemmenjoen varren retkeilyrakenteiden kunnostamisella parannetaan retkeilijöiden turvallisuutta ja luonnolle aiheutuvaa häiriötä minimoidaan. Retkeilijöiden turvallisuus paranee myös sillä, että kulku ohjataan konekaivualueilla turvallisiin kohtiin, joihin on kaivualueiden haltijoiden lupa. Lemmenjoen Kultareitti

-hankkeeseen rahoitus on saatu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, Inarin kunnasta ja Metsähallituksen Luontopalveluilta. Osa maaseudun kehittämisohjelman rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa tulee EU:n maaseuturahastosta. Hankkeen hallinnoija on Metsähallitus. 

Tenon Veneen tekijä Jouni Laiti:

Nyt olisi hyvä aika jo hellittää

J

ouni Laiti on tehnyt Tenon-veneitä ja rekiä koko elämänsä. Tenon Vene-verstaan omistaja, toimitusjohtaja ja työntekijä Laiti sanoo, että hän täyttää tänä syksynä 67 vuotta ja nyt olisi hyvä aika jo hellittää. − Olen saanut tehdä veneitä niin paljon kuin olen ehtinyt. En ole enää nuori ja kyllä sen huomaa, etteivät liikkeet ole enää yhtä ripeitä kuin parikymmentä vuotta sitten. Jos tähän löytyisi jatkaja, niin myisin yrityksen mielelläni hänelle. Pari vuotta takaperin alkoi sydän reistailla, mutta onnistuneen toimenpiteen jälkeen kunto on nyt entisenlainen. Mitään kauheaa kiirettä hänellä ei ole eläkkeelle, mutta semmoinen tuntu hänellä on, että päivätyö voisi nyt olla tehty ja kun terveyttä vielä riittää, niin nyt voisi nauttia eläkepäivistä yhdessä vaimon kanssa. −Jos jatkaja löytyisi, niin olen valmis opastamaan ja neuvomaan kaikessa mahdollisessa. Voin jäädä tähän avuksi vaikka puoleksi vuodeksi, niin että uusi veneentekijä saisi kaiken pyörimään. Jouni Laiti sanoo, että miljoonabisnes veneenteko ei ole, mutta siitä saa ainakin yksi ihminen leivän. Hän on varma siitä, että ihmiset arvostavat tulevaisuudessakin aitoa Tenon venettä ja haluavat tilata niitä. Toivottavasti silloin vain löytyy joku joka osaa vielä tenolaisen tehdä.

Isä oli veneentekijä Tenon Vene-verstas on toiminut Utsjoen kirkonkylällä vuodesta 1991. Sitä ennen verstas oli toiminut Nuvvuksessa kymmenen vuotta. Jounin isä Niiles perusti verstaan 1975 ja -82 Jouni otti siitä vetovastuun. Jouni muistaa olleensa pikkupoika, kun isä Niiles veisteli veneitä kesäisin. Talvella niitä ei voinut tehdä, kun ei ollut tekemiseen tiloja. −Mäntytukit haettiin aina Inarijoki-varresta. Tukit sahattiin laudoiksi

kenttäsirkkelillä. Sirkkelin jälki oli vähän epätasaista, joten isä viimeisteli jäljen kirveellä. Kirves oli vielä silloin tosi tärkeä työkalu veneentekijälle. Nythän sen käyttö näissä hommissa on täysin historiaa. −Ennen kenttäsirkkeleitä tukit sahattiin kahden ihmisen käyttämällä tukkisahalla. Muistan hämärästi lapsuudestani, että sahaan semmoisella isän kanssa. En muista sahattiinko siinä oikeasti venelautoja, vai halusiko isä vain näyttää mikä tuommoinenkin työkalu on. Inarijokivarressa Jouni-poika katseli isänsä kanssa isoja männyn oksia sillä silmällä, että mistä oksasta saisi hyvät kaaripuut. Jouni sanoo, että juuri Inarijoki-varren mänty on parasta veneentekoainesta. − Se ei halkeile. Kerran tein isän kanssa veneen Utsjoki-varren männystä ja kyllä sekin oli hyvää, vaikka olikin oksaista. Olen tehnyt veneitä Inarin männystä ja se käyttäytyykin jo eri tavalla. Solojärveltä ostin pitkiä ja kauniita tukkeja, mutta nehän halkeilivat aika lailla. Nykyisin Jouni valmistaa veneensä mäntyvanerilevystä. Päällepäin levy näyttää samalta kuin mäntylautakin. Se on kaunista materiaalia, kestävää ja vähän helppokäyttöisempää kuin lauta. Nyt Jouni turvautuu veneliimaan, mutta hänen nuoruudessaan tehtiin poronkarvoista ja tervasta liisteri, jota vedeltiin veneen saumoihin. Jouni sanoo, että Tenon veneet ovat nykyisin vähän leveämpiä kuin hänen lapsuudessaan. Ne ovat myös lyhyempiä. Ennen vanhaan veneiden piti olla pitkiä, sillä niihin lastattiin kuormaa ja Teno oli ainoa kulkuväylä, maanteitähän ei ollut. Siivekkeet tenolaisiin alkoivat ilmestyä 60-luvun mittaan ja 70-luvulla sellaiset löytyivät joka veneestä. Vuosien varrella Jouni on kokeeksi tehnyt veneen myös haavasta ja huomannut, että kyllä haapapuustakin kelpo vene tulee.

Jouni Laiti viimeistelee venettä, joka viedään Altajoelle. – Tämä on melkein yhdeksän metrin vene. Norjalainen tapa on, että toinen soutaa ja toinen heittelee. Ja kun kala tulee, se paistetaan heti rannassa, tietää Jouni. - Haapalauta on oksaton, kaunis ja sopivasti taipuisa. Haapa kuitenkin elää ja kun se kastuu, niin se levenee. Ja tiedän, että koivuvaneristakin syntyy hyvä ja kestävä vene.

Norjaan hyvät markkinat Jouni Laitin tekemillä veneillä ajellaan ja soudellaan pitkin maailmaa. Niitä löytyy Etelä-Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja yksi on viety Seinejoellekin. − Ranskassa asuva pariskunta, josta mies oli ranskalainen ja vaimo suomalainen, halusi viedä Ranskaan jotakin suomalaista, semmoista mikä kestää ja mille on käyttöä. Sitten isäntä tilasi minulta veneen. Jouni tietää, että tenolaisia löytyy myös ainakin Kemijoelta ja Tornion-

joelta. Parhaillaan hän tekee yhdeksän metrin venettä, joka viedään Altajoelle. −Minulla on Norjaan hyvät markkinat, ja jos tähän jatkaja löytyy, niin esittelen hänet ilman muuta norjalaisille tutuilleni. Norjaan on pakkokin olla hyvät markkinat, kun Tenojoelle uusia veneitä menee vain rajallisesti.

Keskellä kylää Jouni Laiti muistuttaa, että Tenon Veneen hyväkuntoinen verstas on hyvällä paikalla. Jos joku suunnittelisi verstaaseen jotakin koulutustoimintaa, niin sitä ajatusta auttaa se, että vieressä on koulu ja keskuskeittiö. − Minulla on mökki Paistunturissa ja siellä olisi mukava viettää aikaa enemmän. Kalastuskin kiinnostaisi mutta nythän siihen ei ole ollut ai-

kaa. Kyllä sitä nuorena jaksoikin tehdä töitä ja pakkohan niitä oli tehdäkin. Lapsia ei paljon nähnyt, kun oli verstaalla ja monet kesäyöt menivät kaaripuunhakureissuilla metsässä. Entä onko Jouni koskaan tehnyt keskimoottorivenettä? − Sellaista en ole koskaan tehnyt. Olen kyllä aikoinaan ihaillen katsellut inarilaisten vanhoja keskimoottoriveneitä ja miettinyt, että pitäisi ottaa niistä mitat ylös että tietäisi millainen on Inarijärven keskimoottorivene. Vieläköhän Inarista löytyisi tekijämiestä, joka osaisi antaa keskimoottorin tekoon tarvittavat piirustukset, jos innostuisi eläkepäivillä vielä sellaista tekemään, hän myhäilee.  Jaakko Peltomaa


28

Kulta-Lapin

I! K INK V Kaamasessa soi heinä-

kuussa blues jo viidettätoista kertaa. Gamas Blues -festareiden pääkonserttiin 22. heinäkutta tulonsa ovat varmistaneet muun muassa Slim Butler & Slim Cuts sekä ORTJU.

KESÄ

2017

GIELLAJOHKA

LAPPIA PARHAIMMILLAAN

Majoitus-, ravintola- ja kalastuspalvelut upean ja kalaisan Kielajoen rannalla.

Viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikka Hyvä palvelu ja edullinen majoitus alkaen 30 e Perinteinen savusauna

Lämpimästi tervetuloa!

040 7796 527 • Kaamasentie 3831, Kaamanen www.neljantuulentupa.com

TERVETULOA! Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen, p. 040 738 6825 info@giellajohka.fi, www.giellajohka.fi

Mitä tehdä KAAMANEN Kaamasessa? Kaamanen Kaamanen on noin 150 asukkaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Pohjoissaameksi kylän nimi on Gámas, mikä tarkoittaa poron koipinahkaa. Luonto Kaamasesta löytyy naavaisia, ikivanhoja hongikoita sekä valoisia joenrantakoivikoita. Tunturitkaan eivät ole kaukana. Muddusjärvi, Vastusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaamasjoki sekä hiekkaiset harjut lyövät oman leimansa alueen luontoon. Lintutorni Kaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tornille ei ole opasteita, mutta sinne on helppo löytää. Nelostieltä kääntyy vasemmalle risteys, jossa on kyltti Saamelaisalueen koulutuskeskus. Sen jälkeen tie kääntyy Haapalahdentielle, josta torni jo näkyykin tien vieressä. Sieltä avautuu näköala yli koko Kaamasjoen suistoalueen. Kaamanen on muutenkin lintubongareiden suosiossa, koska alueelta löytyy sekä etelän että pohjoisen harvinaisia lintuja. Eri luontoseurat ovat laittaneet alueelle paljon linnunpönttöjä. Neljän Tuulen tuvalla ruokitaan lintuja, mikä edesauttaa siivekkäiden pysymistä seudulla. Luontopolku Nelostieltä, noin pari kilometriä kyliltä Utsjoelle päin mennessä, Tuuruharjulta lähtee noin kolmen kilometrin pituinen luontopolku. Polku kulkee osittain Tuurukosken rantaa, nousee Tuuruharjulle ja palaa taas lähtöpaikkaansa. Polku on merkitty.

Toinen luontopolku lähtee Haapalahdentieltä, pari kilometriä Nelostien risteyksestä. Täältä löytyy merkitty parkkipaikka ja luontopolun kyltti. Parkkipaikalta lähtevä polku kulkee osin Muddusjärven rantaa, osin vaaramaisemassa vanhojen saksalaisten leirikenttien läpi Kenttäniemen laavulle Kaamasjokisuuhun ja sieltä takaisin Toivoniementielle. Reitti on nelisen kilometriä pitkä. Kolmas luontopolun lähtöpaikka löytyy Vastusjärven parkkipaikalta, jossa on myös lettukota. Polku on parin kilometrin pituinen ja kulkee läheisen vaaran ympäri. Laavu Nälkäjärven ja Pikkujärven välissä, kirkasvetisen lammen rannalla, on laavu retkeilijöitä varten. Toivoniemeen vievältä Haapalahdentieltä lähtee kilometrin mittainen polku hyvin varusteltuun levähdyspaikkaan. Kevo Läheisellä Kevon reitillä kulkijat voivat hyvin käyttää Kaamasen palveluita hyväkseen. Kalastus Runsaiden vesistöjen vuoksi kalastus on Kaamasessa suosittu harrastus. Sotamuistoja Kaamasessa käytiin sodan aikana paljon taisteluita. Maastosta on korjattu pois paljon sotaromua. Kaksi kilometriä Kaamasen Kievarista pohjoiseen, aivan Nelostien varressa on patsas Lapin sodan muistoksi. Suomen pohjoisin frisbeegolfrata

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen omistama Toivonniemen frisbeegolfrata on avoinna kesäisin. Lentokenttä Kaamasen lentokenttä on venäläisten sotavankien saksalaisten komennuksessa aikoinaan rakentama. Saksalaiset pommittivat lähtiessään kentän useasta kohtaa poikki, mutta kentän entinen omistaja Eino Sistonen korjasi sen käyttökuntoon. Nykyään kenttä toimii pienkonekenttänä, ja sen omistaa Inarin kunta. Kulttuuri Kaamasen kotitarveorkesteri on huumorimusiikkiin ja revyy-tuotantoon keskittyvä poppoo Kaamasesta. Matkalla pohjoiseen ( kuva) Kauheat mutkat on Kaamasen tiellä, / paljolti liikennepainetta. Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä/ on kuulua potenssiainetta. Juha ”Watt” Vainion laulun sankari Jouni Nuorgamin matkamuistokoju löytyy edelleen Kaamasessa. Jouni Nuorgamin poika on jatkanut matkamuistomyymälän pitämistä auki kesäaikaan. Mökkiläiset Kylän väkiluku kaksinkertaistuu kesäisin. Alueella on parisataa mökkiä. Tulevaisuus Kirkkoherra J. Fellman perusti Kaamasen vuonna 1822 ja historiaa ollaan kirjoittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaamanen on kokoonsa nähden harvinaisen elinvoimainen kylä.

INGA-BRIITTA MAGGA.

TUNTURIKYLÄ

UTSJOKI KARIGASNIEMI

MUOTKAN RUOKTU

KAAMANEN INARI IVALO RAJAJOOSEPPI

Karigasniementie 2281 99800 Ivalo Puh. 0400 860 668 Erittäin hyviä reittejä tunturiin sekä vaeltajille että retkeilijälle. Kesällä järjestämme kaiken ikäisille kalastus-, retkeily- ja vaellusohjelmia. Myös ensikertalaisille! Opastamme Teitä lajin saloihin. Myös perhokalastusta!

• kalastus • majoitus • retkeily • metsästys • 15 karavaanaripaikkaa

Tervetuloa! WWW.MUOTKANRUOKTU.COM

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta U

tsjoki on Suomen pohjoisin kunta. Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta neliökilometrillä. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno ja Uuniemi. Kunnan asutus on keskittynyt Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka. Kunnan kolmesta kyläkeskuksesta löytyvät kaikki elämisen peruspalvelut. Ylä-Tenolla sijaitsee Karigasniemi. Inarijoki laskee Tenojokeen Karigasniemen kylässä tarjoten hyvät mahdollisuudet erähenkiselle retkeilykalastukselle sekä pienemmän joen myös perhokalastukselle. Suomen pohjoisin kylä on Nuorgam ja sieltä löytyy Euroopan Unionin pohjoisin kohta. Jäämeren läheisyyden voi aistia kylässä.

Lohta ja poroa Tenojoki sivujokineen on Euroopan parasta Atlantin lohen luonnonvaraista elinaluetta. Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa, poronhoito, luontaistalous sekä matkailu. Norjalaiset naapurista ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa rajan taakse käy vilkkaasti. Utsjoella on monta lomakylää, suurin osa niistä on perheyrityksiä. Utsjoen kunnan alueella on kaksi paliskuntaa, Kaldoaivi idässä ja Paistunturi lännessä. Poro antaa monelle ihmiselle elinkeinon. Touko-kesäkuulla vasomisen aikaan on maastossa liikuttava varoen, jotteivat vaatimet ja vastasyntyneet vasat häiriinny. Utsjoen kunnan kaksi erämaa-aluetta, Paistunturi ja Kaldoaivi tarjoavat kävijälle karua, luonnon kaunista tunturimaisemaa ja äärettömyyden tunnetta. Kaldoaivin erämaa-alue on Suomen laajin erämaa-alue. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesämatkailija saa nauttia luonnon valohoidosta koko vuorokauden ympäri. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto, jossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni.


Kulta-Lapin

KI ! K VIN Šiella ry on utjokisten käsityöntekijöiden yhdistys, jolla on myymälä Utsjoen kylätalo Giisassa ja kesäisin Utsjoen kirkkotuvilla. Siellasta löydät aidot, paikalliset käsityöt.

KESÄ

Uulan Säästö UTSJOKI www.uulansaasto.fi

Avoinna joka päivä

9–21

29

2017

Puh: 016 677 105

Tervetuloa Elintarvikkeet Kalastusvälineet hyvinvarusteltuun tavarataloon Tekstiilit Utsjoen Taloustavarat keskustaan! Matkamuistot

Majoitu

Hotelli PoHjantuli utsjoki

Rauhallinen järvenrantapaikka HUONEET ALK. 60 € sis. aamupalan P. +358 40 416 9993 Hietaniementie 40, 99980 Utsjoki

www.pohjantuli.fi

Keskellä kylää Utsjoella

• 1hh ja 2hh hotellihuoneet • 2-4 hengen rantamökit • 8 hengen lomahuoneisto

Syö hyvin

• Aamiainen • À la carte • Lounas päivittäin klo 12–15 • Avoinna ma–la 12–22, su 12–21

Annukan grilli

Burgerit, hampurilaisateriat, poron­ käristys, lohiateriat. PEHMIKSET. Tervetuloa! Utsjoentie 5. Utsjoki. Puh. 044 384 7564 / 040 760 2260

Vuokrattavana loma-huoneisto Utsjoen keskustassa

Viihdy

Ota yhteyttä!

• Porotilavierailut • Patikkaretket • Taakkaporovaellukset • Veneretket • Kalastusretket • Jäämeren retket

Kjell +358 40 557 3341 kjell.aalto@nw.inet.fi Maritta +358 40 587 9097 maritta@tenonlohituvat.fi www.tenonlohituvat.fi

0400 948 210 | Ellintie 25, 99980 Utsjoki | holidayvillagevalle.fi

UTSJOKI Teno Tenojoki on 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mutta Teno on suosittu myös retkeilijöiden keskuudessa. Sen varrella on paljon kauniita maastoja. Lisäksi Teno soveltuu myös melontaan. Lohi Lohi leimaa koko Utsjoen kesäkautta. Sitä tullaan pyytämään ulkomailta asti. Saamen silta Tenojoki ylitetään Norjaan Saamen siltaa pitkin. Silta avattiin vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä. Kirkko Utsjoen nykyinen kirkko sijaitsee Mantojärven rinteessä, Nelostien varressa, noin kuuden kilometrin päässä Utsjoen keskustasta. Kirkko on rakennettu vuosina 1850-1853. Kirkon on suunnitellut Ernst B. Lohrman. Rakennuskivet ovat todennäköisesti kirkon yläpuolisen tunturin irtolohkareista louhittuja ja tiilet ovat peräisin Norjan Sirmasta. Alttaritaulun on maalannut August Koivisto. Kirkossa on istumapaikkoja 250 henkilölle. Tämän kirkon edeltäjä, Pyhän Ulriikan kirkko oli rakennettu nykyisen pappilan lähelle vuonna 1700. Silloinen puukirkko oli sata vuotta myöhemmin niin heikossa kunnossa, ettei sen korjaaminen kannattanut. Pyhän Ulriikan kirkon sakasti seisoo edelleen paikallaan pappilan pellon laidalla.

tornitalo.fi

Mitä tehdä Utsjoella? Kirkkotuvat Kirkon vieressä on 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka on rakennettu 1700–1800-luvuilla sen ajan kirkossakävijöiden yöpymistä varten. Kesäisin tuvilla on opastusta ja kahvila. Kylätalo Giisá Tuoreen pullan ja kahvin tuoksu houkuttelee pysähtymään kylätalo Giisán viihtyisään ja rauhalliseen kahvilaan. Kylätalon yhteydessä toimii myös Käsityömyymälä Šiella, joka myy aitoja, paikallisia käsitöitä sekä saamenkielistä kirjallisuutta. Kylätalon yhteydessä on myös pieni elintarvikekauppa ja kirpputori, josta voi tehdä löytöjä. Kylätalon palveluihin kuuluvat myös Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan kalastuslupien myynti, ilmainen Wi-Fi ja Matkahuoltopalvelu. Luontotupa Metsähallituksen luontotupa Utsjoella palvelee matkailijoita kesäkauden Utsjoen kylällä. Luontutuvalla saa retkeilyneuvontaa ja siellä toimii myös Utsjoen kunnan matkailuinfo. Lisäksi tuvassa on näyttely, joka kertoo alueen historiasta, luonnosta ja kulttuurista. Vapaa pääsy. Luontotuvalta saa Metsähallituksen virkistyskalastusluvat, kalastuksenhoito- ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut. Tarvittaessa myös paikallisten lupia, mutta ei Tenon lupia. Kevon luonnonpuisto Kevon luonnonpuisto on maan pohjoisin suojelualue. 63 kilometrin pituinen merkitty reitti kulkee Kevon ainutlaatuisen kanjonin läpi.

Kevon kanjoni on kevon vaellusreitin yksi upeimpia kohteita. Reitti on maastoltaan haasteellinen. Reitin pohjoinen piste on Kenesjärvellä, Kaamanen-Utsjoki -tien varressa ja eteläinen piste Sulaojalla, Kaamanen-Karigasniemi -tiellä.

nousee myös Tenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja on korkeudeltaan 535-metrinen. Kolmas Ailigas sijaitsee Utsjoen kirkonkylällä. Sen korkeus on 342 metriä.

Jääurut Kenespahdan jääurut sijaitsevat Kevon reitillä. Jääurut ovat 150 metrin korkuinen pystysuora tunturinseinämä, joka talvella jäätyy ja kesällä sulaa Kenesjärveen.

Uimahalli Utsjoen kirkonkylässä on Suomen pohjoisin uima halli, jossa voit polskia lämpimässä vedessä, 17 metriä pitkässä altaassa.

Ailigas Utsjoen kunnassa sijaitsee kolme Ailigas-nimistä tunturia. Yksi niistä sijaitsee Karigasniemellä, niillä main missä rajajoki muuttuu Suomen puolella Tenoksi. Karigasniemen Ailigas kohoaa 620 metrin korkeuteen. Nuvvus-Ailigas

Pankkipalvelut Utsjoen kirkonkylällä palvelee Osuuspankki. Utsjoen kunnan alueella ei ole pankkiautomaattia, mutta käteistä saa nostaa paikallisista kaupoista. Lähin Otto-automaatti sijaitsee Inarin kirkonkylällä.


30

Kulta-Lapin

Mitä tehdä Nuorgamissa? Kylä Nuorgam (pohjoissaameksi Njuorggán) on Suomen pohjoisin kylä. Sieltä on matkaa Jäämeren rannalle vain noin 30 kilometriä. Utsjoelta Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä. Utsjoelta tuleva tie 970 kulkee Tenon rantaa, ja sieltä avautuvat mahtavat maisemat. Rovaniemelle, jossa sijaitsee muun muassa lähin keskussairaala, on matkaa 510 kilometriä. Brysseliin matkaa kertyy 2655 kilometriä. Nuorgamissa asuu noin 170 ihmistä. Raja Nuorgamissa on valtakunnanraja Suomen ja Norjan välillä. Varsinaista rajavartioasemaa ei

2017

NUORGAM

enää ole, vain valtakunnanraja ja EU:n pohjoisin rajapyykki. Yhteinen tulliasema sijaitsee Polmakin kylässä Norjan puolella.

joisin Alko. Suuri osa asiakkaista tulee Norjan puolelta, jossa alkoholi on huomattavasti kalliimpaa kuin rajan tällä puolella.

Palvelut Kylässä on kokoonsa nähden todella paljon palveluita: monipuolista majoitusta, tekstiili-, rauta- ja ruokakauppoja. Lisäksi kylässä on kaksi polttoaineasemaa, joissa toisessa on automaatti. Se helpottaa kyläläisten ja matkailijoiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

Erämaata Kaldoaivin erämaa-alue aukeaa kylän eteläpuolella. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat hyvät retkeilyreitit. Kesän patikointireitti on noin 60 kilometriä pitkä, ja sen varrelta löytyy autiotupia kymmenen kilometrin välein.

Alko Nuorgamissa on Suomen poh-

KESÄ

Pulmankijärvi Retkeilyreitit kulkevat Pulmankijärven ohi. Pulmankijärvi on Suomen pohjoisin järvi, joka on muodostunut aikoinaan MARJATTA HOLMBERG

vanhasta Jäämeren vuonosta. Pulmankijärvi sijaitsee 20 kilometriä Nuorgamista etelään. Alaköngäs Alaköngäs on Tenon kuuluisa lohestusalue. Museotie Ala-jalve on noin viiden kilometrin pituinen museotie, joka on rakennettu Alakönkään kosken ohittamista varten. Kuninkaankivi Strömstadin rajankäynnin aikainen rajamerkki vuodelta 1766. Kivet ovat Tenojoen rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimuksesta. Rajakivet on merkitty kuningas Adolf Fredrikin aikana, merkkikivissä on hallitsijan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.

vi on lintu- ja kasviharrastajien suosiossa. Erittäin monia Nuorgamissa pysähtyviä kiinnostaa myös Teno ja sen lohi. Jäämeren kalastusmahdollisuudet ovat lähellä. Maastopyöräily ja melonta Maastopyöräilyyn kannustaa kolme MTB-maastopyöräreittiä. Melontaa voi harrastaa luonnollisesti Tenojoessa, kauniissa jokimaisemassa. Nuorgamista voi vuokrata paikan päältä maastopyöriä ja kajakkeja esim. Alma Arktikasta. Pankkipalvelut Nuorgamissa ei ole pankkiautomaattia. Lähin pankkiautomaatti sijaitsee Inarissa ja luottokorttiautomaatti Nor-

Eritasoista mökkimajoitusta parhailla lohi-, rautu,ja riekkoapajilla Utsjoki–Nuorgamalueella

T Veneitä, koneita T Kalastusvälineitä T Opastusta, soutupalvelua Tauno Johansen 0400 382 259 taunojohansen@hotmail.com

www.villilumi.com jan Tanassa.

Saamelaistalo Välimaan kenttä sijaitsee Utsjoelta Nuorgamiin vievän tien puolivälissä. Vanha saamelaistalo on kalastajalappalaisten tila 1800-luvulta. Museovirasto on entisöinyt asuinryhmän sen ajan kulttuurin muistomerkiksi. Keskipiste Nuorgam on portti Jäämerelle. Sieltä voi retkeillä eri puolille Pohjois-Suomea ja Norjaa. Esimerkiksi karavaanarit pysähtyvät mielellään Nuorgamiin, pitävät sitä tukikohtanaan ja kulkevat päiväretkiä eri kohteisiin. Pulmankijär-

Tutustu Nigaan

Kalastajan Majataloon lisää huoneita Karigasniemen Kalastajan Majatalo on saanut 12 uutta, kahden hengen hotellihuonetta. Hotellin yhteyteen on avattu myös lappilainen à la carte -ravintola Guossi. 100-paikkaisen à la carte -ravintola Guossi yhteydessä on myös nykyaikainen kokousti-

la 22 hengelle. Ravintolan listalla on puhtaita, paikallisia luonnonantimia ja lähiruokaa, kuten poronlihaa, kuningasrapua ja tietysti lohta. Hotellihuoneiden lisäksi tarjolla on kodikkaita huoneistoja monipuolisella varustuksella. Kalastajan Majatalon yhteydes-

sä on myös caravan-alue, jossa on sähköpaikat kahdeksalle ajoneuvolle. Euroopan parhaat Atlantin lohen kalastusalueet, Utsjoen tunturiylängöt ja erämaan rauha vetävät matkailijoita puoleensa Utsjoen Karigasniemen kylään. 

Nigá saamelaispoika-näyttely on esillä Utsjoen kunnankirjastossa koko kesän ajan. Näyttely pohjautuu samannimiseen novellikokoelmaan. Nigá 1 kirjan kuvien lisäksi on näyttelyssä mahdollisuus kurkistaa osaan Nigá 2 –kirjan uutta kuvitusta.   Nigá -nimisen saamelaispojan lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat ajoittuvat 1940–50-luvulle. Kirjan 25 novellia pohjaavat todellisiin tapahtumiin saamelaisperheen elämässä. Perhe saa toimeentulonsa metsästyksestä ja kalastuksesta syrjäisessä erämaakylässä. Tärkeän lisän perheen toimeentuloon tuovat muutamat kotieläimet. Perheeseen kuuluvat Jouni-isä, Elle-äiti ja vilkas Saamelaiskirjailija Niilo Aikio on itse elänyt kirjan päähenkilön Nigan tavoin lapsuutensa ja nuoruutensa Pulmankijärven erämaakylässä tuona samana ajankohtana ja hänellä on aito kosketus kirjansa olo- Karigasniemellä sijaitsevan Kalastajan Majatalon uusien hotellihuoneiden sisustuksessa on käytetsuhteisiin. ty lämpimiä, maanläheisiä värisävyjä.

Mukava lomakylä Suomen katolla, Jäämeren kainalossa ja tuntureiden suojassa. MAJOITU MUKAVASTI • Tasokkaat uusitut huoneistot • Caravan- ja leirintäalue • Edulliset kesämökit VIIHDY JA VIRKISTY • Suomen pohjoisin kahvila-ravintola • Välinevuokrausta • Luontokuvausta • Retket Norjaan, kalastusta Jäämerellä, kuningasrapusafarit

• Rantasauna Tenon rannalla • Lohestusta Tenolla • Jokiveneretket • Tunturiretkiä, patikointia, pyöräilyä

TULE JA IHASTU visitnuorgam.fi

Nuorgamin Lomakeskus

Nuorgamintie 4401 A, 99990 NUORGAM P. 0400 294 669, info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi


Kulta-Lapin

T ENON

ER

Ä K I E VA R I

Tervetuloa!

Avoinna 10.6.2017 alkaen Marjastusta ja sienestystä

Veneitä ja kanootteja

Metsästys­ mahdollisuuksia

Ottipaikkoja lohen kalastajille

TARJOAMME VIIHTYISÄÄ ASUMISTA 2–4 hlö:n huoneissa/ mökeissä sekä erämaa- ja tunturimökeissä. Saunat sekä sisällä että ulkona takkatupineen. MAUKASTA RUOKAA porosta, lohesta, riistasta ja muista Lapin herkuista.

YRITYKSILLE hyvät tilat koulutustilaisuuksiin. Perheille ja ryhmille rauhallinen lomailuympäristö. OPASTETTUJA RETKIÄ, ohjelmapalveluja sekä kalastukseen soutajia/ veneitä. Voit tilata varauksen yhteydessä.

TENON ERÄKIEVARI Rovisuvanto 99950 Karigasniemi

P. 040 679 5320 / 040 590 0015 tenon.erakievari@co.inet.fi, www.tenonerakievari.fi

KESÄ

Raja Karigasniemi on kolmen kielen ja kulttuurin kylä, joka sijaitsee Utsjoen kunnassa Suomen ja Norjan rajalla. Kylässä ja sen lähialueella asuu noin 500 asukasta. Rajan läheisyyden vuoksi Karigasniemi on kokoonsa nähden erittäin vilkas paikka, josta löytyy kauppoja, ravintoloita ja baareja. Myös poronhoito, poronlihan jalostus ja maatalous ovat tärkeitä työllistäjiä. Perinteisesti perheissä on harjoitettu useita elinkeinomuotoja rinnakkain. Sáivu Karigasniemen keskus on kylätalo Sáivu. Kesäkautena kylätalolta löytyy kunnan matkailuneuvonta, josta saa tietoa niin Karigasniemen, muun pohjoisimman Suomen kuin Norjankin tapahtumista ja palveluista. Kylätalon kahviossa saa täytettyä vatsansa, ja talolta voi ostaa myös paikallisia käsitöitä. Kalastajia kiinnostanee mahdollisuus seurata taulutelevision kuvaa Inarijokeen asennetusta kalakamerasta. Pihassa on nuotiopaikka, lasten leikkipaikka, lentokenttä sekä Tenojoen rannassa pari vaunupaikkaa karavaanareille. Kesän aikana kehitetään kylätalon inva- sekä karavaanaripalveluita. Inarijoen rannalle rakennettu sauna on ollut sekä paikallisten että karavaanarien suosiossa. Alko Karigasniemellä on Alkon

Kari G. Oy Karigasniemi

Mitä tehdä Karigasniemellä? myymälä. Kammi Kyläyhdistys hallinnoi kylätalon lisäksi kammia Luomusjärven rannalla, noin 12 kilometrin päässä kylältä ja kuuden kilometrin päässä Kevon reitin lähtöpaikasta. Muistomerkki Kylätalo Sáivun pihamaalta löytyy Lapin sodan muistomerkkinä terässillan kappale. Karigasniemeen tulevan tien rakentaminen aloitettiin 1930-luvulla Kaamasesta, mutta työmaa keskeytyi Luomusjoelle, kymmenen kilometriä ennen kylää. Syynä oli toisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana, vuonna 1943 saksalaiset sotilaat rakennuttivat tien Karigasniemelle asti. Pakkotyön tekijöinä olivat neuvostoliittolaiset sotavangit ja saksalaiset rangaistusvangit. Samalla tehtiin myös ensimmäinen silta Inarijoen ylitse sekä tie Norjan puolella Karasjoelle ja sieltä aina Jäämeren rantaan, Lakselviin saakka. Kun saksalaiset vetäytyi-

tervetuloa myös sunnuntaisin! palvelemme klo 12-18.

wi-fi, dvd, wc, ac

lisätiedot

Valmistaja tai merkki

0

Vuodenajat Kesäisin kylä kuhisee erimaalaisia matkailijoita. Vuodenvaihteen kaamospäivinä kylällä kulkee lähinnä vain paikallisia asukkaita.

Ilman K-Plussa-korttia yksittäin xx kpl (xx/kg)

-xx %

0

Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE

pkt

(xx/kg)

lisätiedot

0

00

0

VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

lisätiedot

000

00

(xx/kg)

(xx/kg)

TUOTE

lisätiedot

2 kpl

2 kpl

Valmistaja tai merkki

TUOTE

00

Etu K-Plussa-kortilla

2 kpl!

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

2 kpl!

pkt

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

lisätiedot

lisätiedot

TUOTE

0

TUOTE

0

00

TUOTE

000

00

pkt

(xx/kg)

pkt

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

KAUPAN NIMI

Palvelemme

Osoite ja puhelin

ark. 8–21, la 8–18, su 12–21

www.k-market.com

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

kääntyvällä kouralla

palvelemme joka päivä! VOIMASSA SU 6.2.2011

tervetuloa myös sunnuntaisin! palvelemme klo 12-18.

MÖKKIMAJOITUSTA

Olemme avanneet

RAUTAKAUPPA TENOHALLIN!

Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE lisätiedot

Valmistaja tai merkki

TUOTE lisätiedot

Ilman K-Plussa-korttia yksittäin xx kpl (xx/kg)

-xx %

Etu K-Plussa-kortilla

0

2 kpl

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

P. 016 676 31000 www.tenohalli.com 0 TUOTE lisätiedot

pkt

(xx/kg)

Laaja tuotevalikoima ja mahtava lihatiski! VOIMASSA SU 6.2.2011

K-Market Härkönen 2 kpl! YLÄTENONTIE 24 00 Valmistaja tai 99950 KARIGASNIEMI tuotemerkki

0

pkt

TUOTE

(xx/kg)

lisätiedot

0

2 kpl

(xx/kg)

TUOTE

TUOTE

lisätiedot

0

VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

Valmistaja tai merkki lisätiedot

00

Palvelemme ark 9-20, la 9-19, su 11-18 pkt

(xx/kg)

000 pkt

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

lisätiedot

TUOTE

0

00 pkt

Osoite ja puhelin

ark. 8–21, la 8–18, su 12–21

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

000 (xx/kg)

KAUPAN NIMI KARIGASNIEMI

Palvelemme

TUOTE

pkt

(xx/kg)

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

www.k-market.com

00

+358 16 676 241 seppo.harkonen@k-market.com Valmistaja tai merkki

Kysy tarjouksia! 00 Avoinna: ma–pe 10–18, la 10–16, su suljettu 2 kpl!

Sauna, suihku, wc, veneitä, moottoreita

Sulaoja Suomen suurin lähde ja saamelaisten pyhä paikka. Sulaojalla kulkee myös muutaman kilometrin pituinen luontopolku.

VOIMASSA SU 6.2.2011

TUOTE

Outakoski (Reistintie 27 b)

Kalastus Sijainti Tenojoen ja Inarinjoen risteyskohdassa varmistaa sen, että kalastusmatkailu on alueella ykkönen.

TERVETULOA HYVILLE KAUPOILLE! 00 TERVEISIN KAUPPIAS SEPPO HÄRKÖNEN Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE

VAIHTOLAVA/ NOSTURIAUTO

vät vuonna 1944 Suomesta Norjaan, he räjäyttivät sillan lähtiessään. Rajanaapurien välinen liikenne lamaantui vuosiksi, kunnes nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Korjausrakentamisen yhteydessä saunarannasta löydettiin vanhan sillan kappale, ja se muistuttaa Sáivun pihalla vierailijoita sodan tapahtumista.

VOIMASSA SU 6.2.2011

TILAUSAJOT

oven avaamiset, apukäynnistys 12/24V yms.

KARIGASNIEMI

palvelemme joka päivä!

0400 250 220

HINAUSPALVELU

31

2017


32

Kulta-Lapin

KESÄ

2017

Hotel Aurora Luosto

Tutustu paikallislehtiin!

Osta irtonumero esim. R-kioskeilta tai näköislehti netistä. Keski-Lappi / Sodankylän kunta:

Pohjois-Lappi / Inarin ja Utsjoen kunnat:

www.sompio.fi

www.inarilainen.fi

68 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen, 4-tien varrella.

Hyvä ruokapaikka! Laaja valikoima kesän

kalastusvälineitä Shimano

Virvelisetti

29,90 Rapala Magnum

Vaappu

20,-

4 kpl

Kalaverkot alk.

15,-

Abu Garcia

Vetouistelusetit

59,90

Vapaa-ajan osasto 0207 342 390 Muotiosasto 0207 342 392 Sompiontie 1, 99600 Sodankylä

Veneilyliivi

30,Keeper

Kahluuhousut ja -kengät

179,-

Kiinalainen ja eurooppalainen keittiö! 24

h

KEIDAS N Ö M Ä R KÄY

LA R AV IN T O A P P U A K

Pinewood

Anorakki

sääskihupulla

99,-

ma, ti, ke, pe . . . 9.00 - 17.00 to . . . . . . . . . . . . . . . . 9.00 - 19.00 la . . . . . . . . . . . . . . . . 9.00 - 14.00

puh. 0500-350735 www.kayramonkeidas.fi Sodankyläntie 6789, 97540 Tiainen

Kulta -Lapin Kesä 2017  

Matkailijan kesälehti. Lapin parhaat palvelut ja tapahtumat yksissä kansissa. Sodankylä, Inari ja Utsjoki.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you