Page 1

Kulta-Lapin

KESÄ

2015

Matkalla Pohjoisessa

Sodankylä - Inari - Utsjoki


2

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

POHJOIS-LAPISSA JA KESKI-LAPISSA TAPAHTUU Tapahtumia Inarissa ja Utsjoella Kesäkuu 5.-7.6. Yöttömän yön viralliset Agility-juhlakisat, Pohjois-Lapin Koirakerho ry, Saariselkä 6.6. Perinnetalon kesäkauden avajaiset, Sevettijärvi 6.6. Valtakunnallinen Avoimet kylät Lapissa -kylätapahtumia mm. Koppelossa, Sevettijärvellä ja Kaamasessa 6.6.-13.6. Perhe kesätunturiin, omatoiminen perheviikko, Suomen Latu Kiilopää 8.6.-31.8. Tankavaaran kultakuume -koko perheen ohjelma starttaa joka päivä klo 10, Tankavaara 8.6.-25.9. Kiilopään kesän viikko-ohjelma, mukavaa tekemistä koko viikolle www.kiilopaa.fi 11.-13.6. Ivalon Kesämarkkinat, Inarin yrittäjät ry, Ivalon tori 12-14.6. Keskiyön auringon vaellus- viikonloppu, Elämys- ja Majoituspalvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki 12.6. Veijo Länsman-muistokonsertti klo 21, Nuorgamin Alakönkään törmällä 13.6. Lemmin tähti -karaokelaulukilpailut, Elämys- ja Majoituspalvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki 14.6. Pohjolan luonnonkukkien päivän luontoretki, Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Inari 15.6. alkaen Saariselän monipuolinen viikko-ohjelma, www.saariselka.com 19.6. Onkikilpailut koko perheelle ja juhannusjuhlat, Elämys- ja Majoituspalvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki 19.-20.6. Kultaperinne ry:n XXI Kullankaivajien Juhannuskisat, Panimon pihalla, Saariselkä 19.6. Juhannusaaton kokko ja tanssit, Hotelli Kultahippu, Ivalo 27.6. Perinteinen Ivalojoen kumilauttaretki Kutturasta Toloseen, järj. Lapin Luontolomat Oy

Heinäkuu 1.7.–14.8. Saamen käsityöpajat, ma-pe klo 11-17, Sajos, Inari 10.7. Itä-Inarin Erä- ja kalamiehet ry:n, Siikauistelu, Nellim 11.7. Itä-Inarin Erä- ja kalamiehet ry:n, Itä-Inarin uistelu, Nellim 11.7. Utsjoen lohirieha, Utsjoki 12.7. klo 13 Rajajuhla, kunnanviraston piha. Rajapuun istutus, musiikkiesityksiä, juhlapuheita, kahvitarjoilu, Utsjoki 15.7. Kumilautalla Ivalojoen kultahistoriaan, järj. Lapin Luontolomat Oy 16.-26.7. INARIVIIKOT www.inariviikot.fi 16.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna, klo 16.30, Saamelaiskirjasto, SAJOS, Inari 16.7. Inariviikot avaa Signmark, Inariviikot -teltta klo 18 & Avajaistanssit Ivalon Pelimannien tahdissa klo 21, Ivalo 16.7. Lapin Kullankaivajainliiton mestaruuskisat, kaikille vapaa pääsy, Tankavaara 17.7. Koskenlaskua Juutualla Inarissa, järj. Lapin Luontolomat Oy 17.7. Koppelon Kyläjuhla klo 17, Koppelon kylätalo, Ivalo 17.7. Gamas Blues & runoristeily, Inarin Satamasta klo 18 17.-18.7. Gamas Blues, Kaamasen Kievari klo 22, Kaamanen 17.-19.7. Kullankaivun SM-kisat Tankavaara 18.7. Tenomaraton, Utsjoki 19.7. Vanhan ajan elokuvaesitys, klo 12, Elokuvateatteri Aslak, Ivalo 19.7. Puistopilatesta, klo 14, Ivalon urheilukeskus 19.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna, klo 17, Koppelon kylätalo, Ivalo 20.7. Paikalliset Eväät -markkinatapahtuma klo 12, Inariviikot -teltta, Ivalo 20.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna,

Näyttelyitä

Jäämerta kohti -näyttely, Kauppakeskus Siula, Saariselkä, vapaa pääsy 27.3. -18.10. 520 poroa – Antonio Briceno, valokuvanäyttely, SIIDA, Inari 1.5.-27.9. Puusta pudonnut, Veehisten väki -näyttely, SIIDA, Inari 15.5.-5.10. Tähdistä ränniin, kultamuseon näyttely, Tankavaara 16.5.-20.9. Vuonon kahdet kasvot -Kuvia ja tunnelmia Varangilta, SIIDA, Inari 25.6.-30.9. Petteri Laitin juhlanäyttely, saamelaistaidetta, SAJOS, Inari Kultamuseon pysyvä näyttely Lapin kultahistorista, Tankavaara

klo 17, Ivalon kirjasto 21.7. Lasten elokuvaesitys, klo 11, Elokuvateatteri Aslak, Ivalo 21.7. Lasten onkitapahtuma, klo 13, Ivalon kunnantalon puistoalue, Ivalo 21.7. Urho Leijona, lastenlauluesitys, Lauluyhtye Kirkuna, klo 15, Ivalon kirjasto 21.7. Lasten limudisco, klo 16, Hotelli Kultahipun Kellari, Ivalo 22.7. Sevettijärvipäivä, klo 10, Sevettijärven urheilukenttä & tanssilava, Sevettijärvi 22.7. Puistopilatesta, klo 12, Ivalon urheilukeskus 22.7. Kirppispäivä, klo 12, Inariviikot -teltta, Ivalo 22.7. Sirkus SÄHKÖ, klo 15, Inariviikot -teltta, Ivalo 22.7. Stand UP -ilta, klo 20, Ivalo River Camping, Ivalo 23.7. Inariviikkojen Pihamarkkinat ja kirpputori, paljon ohjelmaa, vapaa pääsy, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 23.7. Pohjalaiset kruunuhäät -esitys, klo 19, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 23.-24.7. Markkinat Ivalon torilla, klo 9, Ivalo 23.7. Risteily Paratiisissa, Veskoniemen Satama, järj. Lapin Luontolomat Oy 23.7. Ulkomuseo -päivä, SIIDA, Inari 23.7. SÁPMI elokuvia klo 18 alkaen, SAJOS, Inari 23.7. Huhtamella & Tammela -konsertti, klo 19, Elokuvateatteri Aslak, Ivalo 24.7. Lemmenjoen Retkipäivä, ilmaiset kuljetukset Kiilopäältä, Saariselältä, Ivalosta ja Inarista, www.inariviikot.fi, Lemmenjoki 24.7. IVALO ROCK, klo 20, Ivalo River Camping, Ivalo 24.7. Lemmenjoen kultakisat ja kisatanssit, Elämys- ja Majoituspalvelut Lemmenjoen LUMO, Lemmenjoki 24.7. Pohjalaiset kruunuhäät -esitys, klo 18 & pelimannimusiikkia ja yhteislaulua, Ahkun Tupa, Lemmenjoki 25.7. IVALO ROCK, klo 18, Ivalo River Camping, Ivalo 25.7. WaterCross kelkkakisat 2015, klo 11, Hotelli Kultahipun rannassa, Ivalo 25.7. Nellimin rännijuhla, klo 14, Nellim 26.7. Inarinsaamelaisten kirkkopyhä, klo 11, Inarin saamelaiskirkko, Inari 26.7. Inariviikkojen päätöskonsertti, Nopsajalka, Hotelli Kultahippu, Ivalo 26.7.-2.8. Summer Camp -perheviikko, Suomen Latu Kiilopää 1.-2.8. Lapin Markkinat, Vuotso

Elokuu 7.-8.8. Kultakuumeen tartunta 2 vrk kumilauttaretki Ivalojoella, järj. Lapin Luontolomat Oy 13.-16.8. Jänkhällä Jytisee -tapahtuma, Saariselkä 14.8. Se, Vain elämää, musiikkiteatteriesitys, klo 15, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 14.-16.8. Ijahis Idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, Inari 15.8. Se, Vain elämää, musiikkiteatteriesitys, klo 15, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä Kuva: Juha Kauppinen

16.8. Se, Vain elämää, musiikkiteatteriesitys –lisäesitys klo 18, Laanilan Savottakahvila, Saariselkä 21.-23.8. Rautaa rajalla -tapahtuma, Saariselkä 22.-23.8. Rogaining -suunnistuksen MM-kisat, Saariselkä 23.-30.8. Saariselkä MTB maastopyöräilytapahtuma, Saariselkä 28.-29.8. Kultakuumeen tartunta 2 vrk kumilauttaretki Ivalojoella, järj. Lapin Luontolomat Oy Lemmenjoki

Tapahtumia Sodankylässä

Sodankylän kunnan alueella tapahtuu ympäri vuoden. Sekä kunta että paikalliset toimijat järjestävät aktiivisesti erilaisia tapahtumia, kursseja ja esityksiä. Jokaiselle löytyy varmasti jotain.

Urheilutapahtumat, kilpailut ja koko perheen liikuntatapahtumat 5.-7.6. Taiga – Festivaali, Tankavaara. 6.6. Arctic Airshow Sodankylä, lisätietoja http://airshow2015.sodik.fi/ 6.6. Avoin Pyssykylä Uistelu Vajualtaalla Petkulassa, lisätietoja: www.pyssykylanuistelijat.com 27.6. Yöttömän yön ravit klo 21 alkaen Raviradalla 10.-12.7. Kultamölkky, Tankavaaran kultakylä. 17. -19.7. Kullanhuuhdonnan SM- kisat Tankavaarassa, lisätietoja: www.tankavaara.fi 1.8. Watercross- kiihdytyskisat Nilimellan rannassa, lisätiedot: www.sodmk.com. 29.8. Porttipahtauistelu ja Mökkisarja, lisätiedot: www.pyssykylanuistelijat.com

Kulttuuritapahtumat, näyttelyt, konsertit, teatteriesitykset ja tanssinäytökset 8.6. Ikäihmisten kulttuuritiistai Hannuksenkartanon Hannussalissa klo 13-13.45. 10.-14.6. Sodankylän elokuvajuhlat, lisätietoja: www.msfilmfestival.fi 11.6. Laulu- ja musiikkiyhtye ANKA esiintyy – klo 17.30 Nutukkaassa ja klo 19.30 Festareiden tapahtumatorilla. 2.-9.8. Nuorten Luosto Classic- leiri, lisätietoja www.luostoclassic.fi 3.- 6.8. Välinäytös - Kulttuuritarjontaa Pyhä Unpluggedin ja LuostoClassicin väliselle ajalle: musiikkia, taidetta, ja erilaisia kursseja. Lisätietoja www.luosto.fi. 6.-9.8. Luosto Classic, lisätietoja: www.luostoclassic.fi 12.8. Musiikkiteatteriseikkailu- Väärinpäinmaa klo 9.15 Poikkijoen päiväkoti- ja perhepäivähoito ja klo 10.15 Paulaharjun ja Kylälaakson päiväkodit.

Muita kesän ja syksyn tapahtumia: 8. -9.6. Sodankylän markkinat torilla 5.9. Luoston ruskakarnevaalit, lisätietoja www.luosto.fi 19.-22.11. Kaamos jazz- festivaali WaterCross-kelkkakisat keräsivät katsojia Ivalojoen rannalle viime vuonna. Tapahtuma järjestetään myös tänä kesänä 25.7. Hotelli Kultahipun rannassa Ivalossa.


Kulta-Lapin

3

KESÄ 2015

Pääkirjoitus

Tervetuloa Kulta-Lapin kesään! P

ohjois- ja Keski-Lapissa on kesällä paljon nähtävää ja koettavaa. Olemme koonnet tähän kesänumeroomme mahdollisimman kattavasti Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien taustatietoja, tapahtumia ja aktiviteetteja kesän 2015 ajalle. Pohjoiset kunnat muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kokonaisuuden, alueen, joka on pinta-alaltaan kolmasosa Lapin Läänistä ja tiepituudeltaan kolmasosa koko Suomen tiepituudesta. Pohjois-Lappi on kaikkina vuodenaikoina hy-

vin kansainvälinen, meillä on pitkä, yhteinen raja niin Venäjän kuin myös Norjan kanssa. Etäisyys seutukunnan eteläkolkasta Nuorgamiin on 420 kilometriä eli sama matka kuin Helsingistä Vaasaan. Asukastiheys alueellamme on maamme harvin, vain 0,5 asukasta neliökilometrillä. Aluellamme asuu kolme neljäsosaa maamme saamenkielisestä väestöstä ja ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, Utsjoki, kuuluu alueeseem-

me. Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä löytyvät myös tältä alueelta.

M

atkailu on Pohjois-Lapin tärkein elinkeino. Matkailun menestys perustuu upeaan luontoon, monipuoliseen kulttuuriin ja hyvään palveluun. Alueemme hakee monimuotoisuudessa ja tapahtumien rikkaudessa vertaansa. Pohjoisessa virtaa Euroopan mahtavin lohijoki Teno. Kevon luonnonpuisto ja mahtavat erämaa-alueet takaavat lähes koskemattoman luonnon

sitä haluaville. Inari on Saamelaisalueen keskus, missä sijaitsee saamelaisten parlamenttirakennus Sajos ja Saamelaismuseo Siida, jota ei kerta kaikkiaan voi ohittaa. Siidan piha-alueelta kannattaa suunnata Inarinjärven risteilylle. Lemmenjoki, Ivalojoki ja Tankavaara ovat ensimmäisenä kaikkien kullankaivajien mielessä, kun puhutaan tästä jalosta metallista. Saariselän ja Kiilopään alueilta on hyvä aloittaa tutustumismatka Urho Kekkosen kansal-

lispuistoon, Euroopan mahtavimpaan luonnonpuistoon. Euroopan suurimpien tekojärvien Porttipahdan ja Lokan jälkeen saavutaan Sodankylään, joka on erityisen tunnettu Sodankylän Elokuvajuhlista, Jääkäriprikaatista ja Tähtelän tiedeyhteisöstä. Luosto ja Pyhätunturi ovat Pohjois-Suomen eteläisimpiä tunturikeskuksia, missä riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Keskeisimmistä tapahtumista kannattaa ehdottomasti vierailla Utsjoen lohikarnevaaleissa, Inari–viikon tapahtu-

missa sekä Sodankylässä 30vuotisjuhlavuottaan viettävissä Sodankylän Elokuvajuhlissa. Pohjois- ja Keski-Lapissa riittää mielenkiintoista tekemistä ja monipuolisia tapahtumia läpi kesän. Saat hyvän kuvan alueemme tapahtumista ja palvelutarjonnasta lehtemme kautta. Omasta puolestani toivotan sinut tervetulleeksi Kulta-Lapin Kesään 2015.

Jari Haavisto Päätoimittaja

Sisällysluettelo Tapahtumia Pohjois-Lapissa ......................................................2 Päätoimittajalta .............................................................................3 Alueen kartta....................................................................... 22-23 Sodankylä Suomen toiseksi suurin kunta....................................................4 Mitä tehdä Sodankylässä.............................................................5 Maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään .........................5 Klassinen soi Luostolla.................................................................6 Mitä tehdä Etelä-Sodankylässä ja Luostolla ............................6 Luostoa kehitetään .......................................................................7 326-vuotias kirkko henkii historiaa...........................................8 Kesäkahvila tuo kesäfiiliksen......................................................9 Piritan pellavavaatteet valmistetaan Sodankylässä............. 10 Maarin uniikkia rakukeramiikkaa........................................... 12 Sodankylän Elokuvajuhlat 30 vuotta...................................... 14 Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä........................................... 16 Lapin markkinat Vuotsossa...................................................... 17 Kullankuuhdontaa Tankavaarassa.......................................... 17 Saariselkä Inari on kansainvälinen matkailukunta................................. 18 Mitä tehdä Saariselällä.............................................................. 19 Koko perhe liikkumaan ............................................................ 21

Ivalolainen vesicrossaaja Joni Maununen nähdään Ivalon WaterCross-kelkkakisoissa kilpailemassa lajin paremmuudesta. Jonin mukaan Ivalo on vesicrossin Monaco. Kuva: Jani Sipola.

26

Historiaa henkivä Kaaapin Jounin tila on vanha saamelainen asuinpaikka Lemmenjoen kansallispuistossa. Asuinkenttä kuuluu osana Lemmenjoen suunnan saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Kuva: Pasi Nivasalo/Metsähallitus.

36

Anni Sarrelta on ilmestynyt kaksikielinen runokirja ”Heijastus”. Kirjan jokainen runo on kirjoitettu sekä inarinsaameksi että suomeksi. Oma runokirja on Annin vuosikymmeniä kestänyt haave ja hän on iloinen, että työ on nyt valmis.

36

Ivalo Mitä tehdä Ivalossa.................................................................... 24 Inariviikoilla riittää ohjelmaa .................................................. 25 Taitajat kesämielellä .................................................................. 26 Ivalo rokkaa................................................................................. 26 Oula vinkkaa kesätekemistä..................................................... 28 Nellim Mitä tehdä Nellimissä............................................................... 29 Inari Mitä tehdä Inarissa.................................................................... 30 Petteri Laitin taidetta................................................................. 31 Ruotsin T alent-tähti Ijahis Idjassa............................................................ 32 Siidan kesässä tapahtuu............................................................ 32 Lemmenjoki Mitä tehdä Lemmenjoella........................................................ 33 Lohensoutajan matkassa........................................................... 34 Kaamanen Mitä tehdä Kaamasessa ............................................................ 35 Sevettijärvi Mitä tehdä Sevettijärvellä ........................................................ 38

Piritan pellavavaatteet suunnittelevat sodankyläläiset Pirita Pernu-Lehtinen (vas.) ja Marja-Liisa Annala. Laadukkaat tuotteet valmistetaan Sodankylässä.

10

Näätämö Mitä tehdä Näätämössä ........................................................... 38 Utsjoki Saamelaisenemmistö asuu Utsjoella...................................... 39 Mitä tehdä Utsjoella.................................................................. 40 Lohokuninkuus ratkaistaan...................................................... 41 Nuorgam Mitä tehdä Nuorgamissa.......................................................... 42 Karigasniemi Mitä tehdä Karigasniemellä..................................................... 43

Kulta-Lapin Puhelin 020 710 9050, 010 666 4140 Päätoimittaja: Jari Haavisto 050 - 5599 813 Toimitus: Inga-Briitta Magga 020 710 9053 Sallamaari Paavola 050 - 55 99 816 Tarja Karjalainen 050 - 55 99 815, taitto Myynti: inarilainen@inarilainen.fi, ilmoitukset@sompio.fi Laskutus: 020 710 90 50

KESÄ 2015 Postiosoite: Piiskuntie 1, PL 61, 99800 Ivalo Painos: 30 000 kpl Verkkolehti luettavissa osoitteessa: www.lehtiluukku.fi Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy ISSN 1456-0844, yhdeksästoista vuosikerta Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Jakelu: lehtitelineissä


4

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Sodankylä on Suomen toiseksi suurin kunta

P

inta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta Sodankylä on Keski-Lapin vilkas kasvukeskus kaupunkitasoisine palveluineen. Viime vuosina Sodankylä on lähtenyt kasvuun kaivosten luotua paikkakunnalle satoja uusia työpaikkoja. Maailmankuuluista Sodankylän Elokuvajuhlista tunnetun kunnan keskustasta löytyy useiden ruokamarkettien

lisäksi koko joukko erikoistavaraliikkeitä. Myös paikallisia tuotteita tarjoavia putiikkeja on useampia. Sodankylä on perustettu vuonna 1893. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimman kunnan kokonaispinta-ala on 12.415 neliökilometriä, josta maa- pinta-alaa on 11 696 neliökilometriä ja vesistöjä 718 neliökilometriä. Vesistön pinta-alasta suurin osa on Lokan

ja Porttipahdan tekojärviä. Sodankylän asukasluku on vajaa 9000. Sodankylän naapurikunnat ovat Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski. Sodankylän kunnan väkiluku on lähtenyt nousuun kaivosteollisuuden synnyttämien työpaikkojen ansiosta. 1970-luvulla Sodankylästä muutettiin työn perässä Ruotsiin ja Etelä-

Suomeen. Sodankylä on yksi Suomen neljästä saamelaiskunnasta ja saamelaisia kunnassa asuu noin 300 henkilöä, mikä on reilu kolme prosenttia väestöstä. Sodankylän kunnassa sijaitseva Vuotson kylä on Suomen eteläisin saamelaiskylä.

Kunta suurin työllistäjä Kunta on Sodankylän suurin työllistäjä yli 700 työpaikalla. Kevitsan kaivos työllistää noin 350 ihmistä ( 2/2014). Suuri työllistäjä on myös Sodankylän Varuskunta, myös Metsähallituksella on noin 100 työpaikkaa Sodankylässä. Oulun yliopiston alaisuudessa toimivasta Tähtelän tiedeyhteisöstä löytyy noin 75 työpaikkaa, jotka jakaantuvat Sodankylän geofysiikan observatorion Maailmankuuluilla, kansainvälisillä Sodankylän Elokuvajuhlilla katsotaan elokuvia vuorokauden ympäri. Juhlilla on vieraillut mm. ohjaaja Francis Ford Coppola. Tänä vuonna juhlat järjestetään 10.-14.6. Lue lisää Elokuvajuhlista sivulta 14. Kuva: Pauliina Leikas.

Nattaset eli Nattastunturit on Sodankylän kunnassa Itä-Lapissa sijaitseva tunturiryhmä. Se koostuu useasta tunturista, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan vuonna 1956 perustetun Sompion luonnonpuiston alueella.

45 työpaikkaan Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen 30 työpaikkaan.

Kaunis ja ainutlaatuinen luonto Sodankylä on tunnettu kau-

Museo-galleria Alariesto Museum Gallery Alariesto

Vauhtin hurmaa Sompiossa, kulttuuri kulkee maantietä pitkin. Ecstasy of Speed, Culture on the Road.

Andreas Alarieston taidetta ja elämää Exhibition of Andreas Alariesto’s art and his life

Tervetuloa! Welcome! Liput ja museokauppa I Tickets and Museum Shop Sodankylän matkailuneuvonta I Sodankylä Tourist Info Avoinna I Open: ma-pe 9-16 I mon-fri 9-16 Jäämerentie33 I| puh. Jäämerentie puh. 040 040 -- 746 7469776 9776| Iwww.sodankyla.fi www.sodankyla.fi

niista luonnostaan. Kunnan maapinta-alasta on valtion maata 72 prosenttia. Kunnan alueella sijaitsee osa ainutlaatuista Urho Kekkosen kansallispuistoa, lisäksi Sompio luonnonpuisto, Koitelaiskairan suojeluvaraus, useita soidensuo-


Kulta-Lapin

5

KESÄ 2015

Mitä tehdä Sodankylässä? Kirkkopuisto

Yöttömän yön ravit

Keskusurheilupuisto

Vaeltaminen ja retkeily

Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689. Kirkko oli yksi seitsemästä rakennuksesta, jotka jäivät saksalaisilta polttamatta Lapin sodan aikana. Sodankylän uusi kirkko on rakennettu vuonna 1859 ja se on Seurakunnan pääkirkko. Sodankylän hautausmaa sijaitsee Kitisen joen rannalla kirkkojen välisellä alueella, hautausmaan eteläpäässä sijaitsevat sankarihaudat. Vanhassa kirkossa on esittelijä, joka tarvittaessa kertoo kirkon historiasta lisää.

Yöttömän yön ravit ravataan eksoottisissa merkeissä, sillä tapahtuma alkaa klo 21 ja jatkuu aina aamuyön puolelle. Nauti Lapin yöttömästä yöstä ja raviurheilun huumasta.

Sodankylän keskusurheilupuistossa on mahdollisuus harrastaa liikuntaa monipuolisesti. 400 metrin rata on päällystetty spurtan-pinnoitteella. Jalkapalloilijoita varten on tekonurmi, tennistä voi pelata kolmella eri kentällä ja myös katukoripalloalue löytyy. Sodankylän liikuntahallissa on iso Sali, joka voidaan jakaa kolmeksi kentäksi, painisali ja judosali, pieni kuntosali, kiipeilyseinä ja 42 m pitkä juoksurata. Keskusurheilupuistoa kiertää noin 1 km:n pururata, jonka varrella on kuntolaitteita. Myös lasten leikkikenttä löytyy urheilupuistosta.

Suuret erämaat ja upeat kansallispuistot mahdollistavat eräelämykset kaikkina vuodenaikoina. Tee vaellus tai retki Pyhä-Luoston kansallispuistoon tai Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Kävelyreitti

jelualueita, Luoston vanhojen metsien suojelualue ja muita vanhojen metsien suojelualueita. Koko kunnan valtavasta pinta-alasta on suojeltuja alueita yli 30 prosenttia. Keskilämpötila on tammikuussa –14 astetta ja heinäkuussa + 15 astetta. Sodankylän pakkasennätys on -49,5 astetta ja korkein mitattu lämpötila +30,9 astetta. Kunnan alueella vietetään

yötöntä yötä, jolloin aurinko ei laske horisontin alle 30.5. – 15.7. välisenä aikana. Kaamosaikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle on vain viisi päivää ajoittuen 19. – 25.12. väliseksi ajaksi. Pitkä aikavälin tarkastelussa pysyvä lumipeite on 30.10. – 15.5. välisenä aikana.

Kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään T

iesitkö, että kaikki maailman ihmiset mahtuisivat Sodankylään yhteen kerrokseen ja jokaiselle maailman asukkaalle jäisi 130 cm x 130 cm tila. Maailmassa arvoitiin vuonna 2010 olevan noin 6,8 miljardia asukasta. Sodankylän kunnan maapinta-ala on 11 696 neliökilometriä ja jakamalla maailman väestö tasaisesti koko kunnan maa-alueelle tulisi yhdelle neliölle 0,58 asukasta. Tästä voimme päätellä, että Sodankylän pinta-ala on valtaisia.

Kirkkopuistosta lähtee mukava kävelyreitti Pappilanniemeen. Kävelyreitti etenee Kitisen joen rantaa kohtaan, missä Jeesiöjoki yhtyy Kitiseen. Sodankylä on aikanaan syntynyt näiden kahden joen risteykseen. Pappilanniemessä on kota, jossa on mahdollisuus syödä retkieväät tai vaikka paistaa makkarat. Kävelyreitti etenee jokien yhtymäkohdasta Jeesiöjoen vartta nelostielle. Kävelyreitin pituus on noin 2,5 km.

Kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo sijaitsee Kitisen ja Jeesiön risteyskohdassa, joen länsirannalla. Kotiseutumuseolle johtava tie lähtee Kittilän tien risteyksestä. Sodankylän Kotiseutumuseon päärakennus on vuonna 1906 rakennettu Kuukkelin talo Rieston kylästä, nykyisen Lokan tekojärven alueelta, mistä se talkoovoimin siirrettiin museoalueelle 60-luvulla. Museoalueelle on lisäksi siirretty lukuisia muita Sodankylän perinteisiin elinkeinoihin liittyneitä rakennuksia mm. paja, lapintalo, vasotuskota, kesänavetta, aittoja ja poroaidan osa eli kirnu. Museokierroksella saa hyvän käsityksen Sodankylän alueen vanhasta koti-, kylä- ja elinkeinokulttuurista.

Midnight Sun Film Festival

Sodankylän Elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta sekä suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Festivaalijohtajana toimi alusta asti edesmennyt Peter von Bagh. Sodankylän Elokuvajuhlat on yksi maailman ainutlaatuisimmista festivaaleista: keskiyön auringon alla kohtaavat maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen kadunmies välittömässä ja lämpimässä ilmapiirissä.

Watercross

Moottorikelkkailu ei lopu kesälläkään! Vauhdikas kiihdytysajo Kitisellä, Nilimellan rannassa.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat

Kullanhuuhtojat ja heidän ystävänsä kokoontuvat Tankavaaran perinteisiin Kullanhuuhdonnan SM-kisoihin. Tapahtumassa valitaan myös Tankavaaran teräshenkilö. Kultatanssit ja karaoke kuuluvat viihdyttävään ohjelmaan.

Tankavaaran Kultamölkkykisat

Tankavaarassa kisataan Pohjoiskalotin mestaruudesta Mölkynheiton jalossa kilvassa kaksimiehisin joukkuein.

Luosto Classic

Kommattivaaran hiihtokeskus

Kommattivaaran hiihtokeskus tarjoaa kesäaikana monipuolisen kuntorataverkoston. Voit suorittaa lenkkisi erimittaisilla pururadoilla. Kommattivaarassa on rata myös frisbeegolfia harrastaville, Kommattivaaran maja, kota ja sauna ovat vuokrattavissa.

LuostoClassic on erilainen klassisen musiikin tapahtuma. Se tuo taidemusiikin ja maailman huippuorkesterit ulos tunturiluontoon ihmisen aidoksi kokemukseksi. Ukko-Luoston tunturisalissa kahdeksan esiintymislavaa on yleisön ympärillä ja kuulija istuu musiikin sylissä. Aittakurun teatterissa jääkautisen joen muovaaman syvän kurun pohjalla lammen rannassa huippumuusikot soittavat kymmeniä metrejä korkeammalla istuvalle yleisölle. Ahvenlammella kirkas vesi, jota vain uteliaat kalat satunnaisesti läikyttävät, kantaa pienimmänkin soinnun rantatöyräällä istuvan yleisön nautittavaksi, ”älä jätä tätä tapahtumaa väliin”.

Muita urheilun suorituspaikkoja

Museo-Galleria Alariesto

Pyöräily ja maastopyöräily

Museo-Galleria Alariesto sijaitsee aivan Sodankylän keskustassa, Vanhan Kirkon ja Poropatsaan välittömässä läheisyydessä, Sodankylä-talossa. Museo-Galleria avattiin heinäkuussa 1986 ja siellä esitellään pysyvästi taidemaalari Andreas Alarieston (1900-1989) elämäntyötä ja tuotantoa. Museo-Galleriaa ylläpitää Riikka ja Andreas Alarieston Lapinkuvat -säätiö ja Sodankylän kunta. Säätiön tehtävänä on huolehtia Alarieston taidekokoelmasta sekä vaalia erityisesti vanhan Sompion omaleimaista kulttuuriperintöä. Museo-Gallerian yhteydessä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila.

Poro ja lappalainen -patsas

Kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja on hyvin tärkeä harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

Sodankyläläiset käyvät uimassa Jääkäriprikaatin Siilashallin uimahallissa. Tasokas kuntosalimahdollisuus löytyy PolarGymiltä kunnan keskustasta. Uimaranta löytyy Nilimellan leirintäalueelta Kitisen sillan läheisyydestä, samalla alueella voi pelata myös beach volleyta.

Kylpylään

Aktiviteettien jälkeen on hyvä rentoutua Luoston Ametistikylpylässä. Riekonmuotoisen monitoimialtaan hellivät aallot ja erilaiset hierontapisteet sekä ametistiluolan poreallas tuovat tropiikin lämmön vaikka keskelle talvea. Pyöräily on hieno tapa tutustua Lapin luontoon ja paikallisiin kyliin. Pyöräilijöille löytyy haastetta niin maantieltä kuin maastostakin.

Marjastus

Loppukesällä täyttyvät luonnon aarrearkut. Puhdas metsä on täynnä herkullisia ja terveellisiä luonnonantimia. Soiden keltaisen kullan, hillan jälkeen kypsyvät mustikka, puolukka ja kaarnikka. Erittäin vitamiinipitoinen karpalo mehustuu entisestään ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

Luontopolkuja löydät muun muassa: • Ilmakkiaavan soidensuojelualue • Kieringin kyläkävelyreitti • Lokan luontopolku • Luoston vaelluspolku • Pappilanniemen luontopolku • Peurasuvannon lintureitti • Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit • Ruijan polku • Tankavaaran luontopolut • Ukko-Luoston tunturipolku • Unarin luontopolku • Urho Kekkosen kansallispuiston reitit • Viiankiaavan luontopolku

Luosto

Luosto on Sodankylän tunturikeskus, josta löytyvät monipuoliset majoitus- ja harrastusmahdollisuudet. Aktiviteetteja löytyy kaikkina vuodenaikoina. Käy tutustumassa ainutlaatuiseen Ametistikaivokseen. Vaella ja liiku selkeästi opastetuilla Luoston reiteillä ja käy valloittamassa Luoston huippu, Luoston päällä sijaitsevan säätutkan alueelta avautuvat upeat Lapin maisemat. Majoitu viihtyisissä kelomökeissä tai alueen hotelleissa.

Revontulen taikaa

Revontuliin voi tutustua myös kesällä revontulikota Pohjan Kruunussa, joka sijaitsee Askan kylän ja Porttikosken padon pohjoispuolella. Revontulikota on avoinna tilauksesta vähintään neljän hengen ryhmille. Esityksen aikana osallistujat saavat suuren määrän tietoa revontulista, miten ne syntyvät ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme. Esityksen ovat laatineet Sodankylän geofysiikan observatorion revontulitutkijat.

Sienestys

Kangasmetsät notkuvat rouskuista, haperoista, tateista ja löytyvätpä täältä japanilaisten arvostamaa matsutakeakin. Sienenpoimijan kannattaa olla nopea, sillä myös porot pitävät sienistä ja hakeutuvat samoille apajille.

Sodankylän kartta sivulla 22


6

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

ETELÄSODANKYLÄ, LUOSTO Mitä tehdä

Etelä-Sodankylässä ja Luostolla? Melomaan Hienoja melontareittejä löytyy esimerkiksi Seipäjärvestä Raudanjokeen laskevalta Seipäjoelta, joka on erinomainen melontajoki. Toinen hyvä melontareitti on välillä Vaiskojoki – Raudanjoki.

Muistomerkit Raudanjoella E4 tien varrella on Venäläisten sotilaiden hauta, mikä löytyy myös Seipäjärveltä. Seipäjärven kylästä löytyy myös Seipäjoen metsätyömaan muistolaatta. Torvisen kylän mäellä sijaitsee Raivaajapatsas.

Retkeilyreitit Pyhä-Luosto kansallispuisto tunnetaan erityisesti 12 huipun ja 35 km mittaisesta tunturijonostaan, joka on jäänne yhdestä maapallon vanhimmista vuoristoista. Pyhä-Luoston alueelta löytyy paljon merkittyjä retkeilyreittejä. Luoston retkeilyreiteistä lisätietoa Internetistä. Askan ja Torvisen väliltä Käyräsvaarasta lähtee Luostolle ja Pyhä-

tunturille menevä vaellusreitti, jonka pituus on 15 km. Reitin varrella sijaitsee autiotupa ja pitkospuita, reitti kulkee osin PyhäLuoston kansallispuistoa. Reittiä ylläpitää Metsähallitus.

Nähtävyyksiä Luoston tienhaaraa Torvisessa vartioivat kuvanveistäjä Erkki Alajärven suunnittelemat yli kymmenmetriset kurjet, jotka ohjaavat matkailijoita suuntaamaan kulkunsa Luostolle ja Pyhätunturille. Pyhä-Luoston kansallispuistossa sijaitsee Euroopan ainoa toimiva ametistikaivos. Lampivaaran Ametistikaivos lienee ainoita jalokivikaivoksia koko maailmassa, jonne matkailijat ovat tervetulleita. Kaivoksella tunturin laella sinut johdatetaan kivien kiehtovaan maailmaan. Porttikoski sijaitsee Askan kylän pohjoispuolella, jylhien kallioiden huipulla sijaitsee Porttikosken tanssilava, jossa järjestetään nykyisin varsin harvoin tansseja.

Harianna Souvenirs @ Luosto

# LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS # OMAN PAJAN KORUT / OWN WORKSHOP JEWELRY # NEULEET & TEKSTIILIT / CARDIGANS & TEXTILES AVOINNA MA‐PE / OPEN MON‐FRI 10‐18 Puh / Tel +358 400 449 648 Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

e o K

044 3242122 tai 0400 590237 info@kotitunturi.fi www.kotitunturi.fi

LuostoClassic, luonnollisesti klassista jo 13. kerran A

lussa oli ajatus. Miltä kuulostaisikaan sinfoniaorkesteri tunturissa? Sodankylän entisen kunnanjohtaja Martti Puran mietteistä lähti liikkeelle ketjureaktio, josta syntyi vuonna 2003 yksi maailman uniikeimmista klassisen musiikin festivaaleista, LuostoClassic.

Tunturissa Sibelius ja Sinfonia Lahti Tänä vuonna Pyhä-Luoston alue soi klassisesti 6.–9. elokuuta. Jo 13. kerran järjestettävän festivaalin teema on Näyttelykuvat – väri musiikissa, musiikki väreissä. Lisäksi elokuun ohjelmisto juhlii kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäiviä. Merkkipäivien kunniaksi nautitaan Sibeliuksen orkesterimusiikkista, jota tarjoilemaan saapuu ensimmäistä kertaa festivaalilla vieraileva Sinfonia Lahti. Sibeliuksen sävellyksiä ei ole monesti esitetty ison orkesterin voimin näin pohjoisessa. Odotukset ovat korkealla, sillä Sinfonia Lahti on viimeisen

o t s l o l a u L ä h y P a taik

lomamökit tituunnttuurirniTnaika ● Tunturituuli o K t u stell ainalo ● T vakrau● Karhunk n i yv Huk ja h

n i p a L o t ai t isä y t ih Vi

LuostoClassicissa klassista musiikkia kuunnellaan luonnon keskellä Ukko-Luoston rinteessä mahtavissa maisemissa.

parinkymmenen vuoden aikana noussut huimaan kansainväliseen maineeseen juuri Sibeliuksen musiikin esittäjänä. Sunnuntaina 9.8. pidettävässä Ukko-Luoston pääkonsertissa saadaankin nauttia harvinaislaatuisesta tunturin sävelsyleilystä, kun Sinfonia Lahti esittää ylikapellimestarinsa Okko Kamun johdolla Sibeliuksen sinfonisen runon Tapiola. Teos istuu erityisen hyvin juuri Ukko-Luoston jylhiin maisemiin. Lisäksi Sibeliukselta kuullaan uljas 5. Sinfonia ja Kurkikohtaus. Lahtelaiset esiintyvät myös Ahvenlammella lauantaiaamun puhallinmusiikkipiknikillä. Pääkonsertissa kuullaan lisäksi Luostosinfonian isää. Kalevi Aho on ollut Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjä vuodesta 1992 lähtien, ja orkesteri on kantaesittänyt suurimman osan Ahon orkesteriteoksista: elokuussa niistä kuullaan Gejia, kiinalaisia kuvia.

Uusi konserttipaikka ja musiikkia ulkoilmassa LuostoClassic ottaa elokuussa uusia askelia Sodankylän keskustassa. Intiimissä Sodankylän vanhassa kirkossa pidetään ensimmäistä kertaa perjantain varhaisillan konsertti kitarataituri Timo Korhosen ja ukrainalaissyntyisen kansainvälisten areenojen viulistikomeetta Andrej Bielowin voimin. Lisäksi kesän kuorovieras, turkulainen puoliammattilaiskuoro Key Ensemble johtajanaan Teemu Honkanen esiintyy niin torstaina 6.8. UkkoLuostolla kuin myös perjantaina 7.8. Sodankylän kirkossa. Jälkimmäisessä konsertissa kuoro esittää Sergei Rahmaninovin iki-ihanan, mutta vaativan kuoroteoksen Vigilia. Ulkoilmakonsertit ovat LuostoClassicia ainutlaatuisimmillaan. Perjantain aamuohjelmaan kuuluu kevyt musiikillinen vaellus Luoston maisemissa. LuostoClassic Goes to the Fells -luonto-

retkeä johdattavat paikalliset Kairankutsu-ohjelmapalveluyrityksen oppaat sekä Nuorten LuostoClassic -leirin soittajat. Lisäksi leiriläiset esiintyvät lauantaina Aittakurun jääkautisessa akustiikassa. Tulevana kesänä musisoidaan monien perinteikkäiden konserttipaikkojen lisäksi jälleen myös Poropuisto Koparassa. Festivaalille saapuu ensimmäistä kertaa kuvataiteilija ja koko kansan karjakko Miina Äkkijyrkkä, joka esittäytyy Luostolla vähemmän tunnetussa roolissaan runoilijana, laulajana ja lauluntekijänä. Äkkijyrkän kanssa poroaidassa kuullaan tuubataiteilija Harri Lidsleä ja lyömäsoittaja Casper Lidsleä. Klassisen ystäville on siis tiedossa huikea musiikkimatka Lapissa! Koko ohjelmisto löytyy festivaalin nettisivuilta. Sodankyläläiset saavat erikoishintaisia lippuja ja etuja Sodankylän matkailuneuvonnasta. Lippuja myy Lipputoimisto.

Seminaariaiheena ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut saamelainen Pyhätunturin Luontokeskus Naavassa järjestetään monitieteinen tutkimusseminaari 8.9. kesäkuuta 2015. Seminaarin aiheena on Olaus Matinpoika Sirma (n. 1655 Orajärvi, Sodankylä – 1719 Enontekiö). Sirma oli saamelainen pappi sekä runoilija, ja ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut saamelainen. Hän kävi koulua Torniossa ja lähti vuonna 1672 opiskelemaan papiksi Uppsalan yliopistoon. Hän tallensi muistiin saamelaisten joikuja, joista kaksi ilmestyi saamenkielisinä ja latinak-

si käännettyinä runoina Johannes Schefferuksen Frankfurtissa 1673 julkaistussa Lapponiakirjassa. Sirman äidinkieli oli keminsaame. Juhlaseminaarilla halutaan kunnioittaa Olaus Sirman elämäntyötä ja nostaa esille keminsaamen merkitys yhtenä Saamen kansan kielistä, vaikka sitä ei enää nykyisin puhutakaan. Seminaarin tarkoituksena on yhdistää tieteellinen keskustelu, keminsaamea puhuneiden jälkeläisten kokemukset ja maailmankuva sekä kaikkien asiasta kiinnostunei-

den ajatukset yhteisen iloisen juhlan merkeissä. Seminaari on osa laajempaa Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa toteutettavaa monitieteistä tutkimushanketta. Hankkeessa pohditaan perustutkimuksen keinoin entiseen Kemin Lappiin ja sen asukkaisiin liittyviä kysymyksiä. Juhlaseminaarin puhujina ovat mm. FT Mauno Hiltunen, FT Hanna Guttorm, dosentti Matti Enbuske, dekaani Timo Jokela. Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille.


Kulta-Lapin

7

KESÄ 2015

Lomaile keskellä kauneinta Lappia! Tule lomalle hyvin varusteltuun lomamökkiin Luostolle

WLAN

10 – 15 HLÖ

VARUSTUS

3 makuuhuonetta, iso olohuone - keittiö ja yläkerran aula, saunaosasto, 2 x WC, monipuolinen ruokailuvälineistö, jääkaappi - pakastin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivauskaappi, 2 x LED-TV, vahvistin + kotiteatterilaitteisto (Blu-ray), karaoke, tietokone, 100 mbit valokuitu-internet-yhteys (+WLAN), Palystation 3 + XBox - peli, välineet myös kokouksiin (valkokangas, piirtokuvaheitin...), lautapelejä, kirjahylly...

Rentoudu Saariselän keskustassa

Lapin ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on osallistunut Pyhä-Luoston matkailun kehittämiseen. Luoston kehittämisen lähtökohdat on määritelty ja kirjattu Luoston visioon 2020. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet yrittäjien lisäksi myös matkanjärjestäjät, kunnan edustajat sekä Luoston asukkaat ja mökkiläiset.

(150m kylpylästä)

Oppilaitos jalkautui kentälle: Luostoa kehitetään yhteistyössä Reilun parin vuoden ajan Lapin ammattikorkeakouluun kuuluva Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti (MTI) on tehnyt yhteistyötä Pyhä-Luoston Matkailuyhdistyksen ja alueen yrittäjien kanssa. Instituutti tekee työelämäyhteistyötä kymmenien yksittäisten yritysten kanssa ympäri Lappia, mutta tässä tapauksessa tarkoitus oli lähestyä matkailualuetta kokonaisuutena, tehdä kohdekehittämistä. Työskentelemällä matkailualueen kanssa MTI on rakentanut myös itselleen toimintamallia toimimisesta isomman kohteen kanssa. - Taustalla on oppilaitoksen aluekehittämistehtävä. Työelämäläheisyys on meillä tärkeätä arjessa. Pyhä-Luosto on lähtenyt matkailualueena hanakasti meidän kelkkaan mukaan. Toki yksittäisten yritysten kehittäminen ja opiskelijoille hyvien työelämätapausten saaminen opintojaksoihin oli tärkeätä, Matti Liimatta MTI:stä kertoo. - Oppilaat ovat saaneet mielekkäitä opintojaan tukevia projekteja alueen yritysten toimeksiantona ja yritykset ovat saaneet oppilaiden kautta uusia, tuoreita näkökulmia toimintansa kehittämiseen mm. online markkinointiin, myyntiin ja tuotekehitykseen, Anu Summanen Pyhä-Luoston matkailuyhdistyksestä sanoo.

Oppilaitokset jalkautuvat kentälle Luoston alueella yrityksistä on ollut mukana esimerkiksi

Snow Games, joka toimii nykyään Lapin Safareiden brändin alla. Jukka Hirvosen mielestä yhteistyö oppilaitoksen kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin, hänen mukaansa toivottavaa on nimenomaan se, että oppilaitokset jalkautuvat maakuntiin ja lähestyvät yrityksiä. - On mahdollisuus päästä win-win-tilanteeseen kun kaikki osapuolet hyötyvät. Olemme tehneet pieniä projekteja ja Snow Gamesilla keskityttiin lähinnä sähköiseen markkinointiin ja kaupankäyntiin. Anu Magga Jaakkolan porotilalta kiittelee, kuinka hyvän pohjatyön opiskelijat olivat tehneet tullessaan tutustumaan yritykseen. Yhteistyö instituutin kanssa on Maggan mielestä hyödyllistä. - Ryhmät arvioivat porotilavierailun laatua ja elämystä, toisessa osiossa kiinnitettiin huomiota markkinointiin. Nettisivuja päivitettiin, olen ottanu vieraskirjaan kuvia paperisesta vieraskirjasta eikä sitä oltu päivitetty kolmeen vuoteen. Jokainen oppilasryhmä sano että vanhan tiedon löytyminen on huono juttu. Omalle toiminnalle tulee ajan mittaan sokeaksi. - Ehkä ammattikorkeakoulussa on kehittynyt tatsi tehdä yhteistyötä nimenomaan kentän kanssa, Magga lisää. Myös Ravintola Kerttuli oli mukana yhteistyössä, mutta yrityksen kehittämiseen liittyvistä asioista kerrotaan lisää, kunhan ne ovat ajankohtaisia.

Luoston tulevaisuus valoisa Matti Liimatta näkee Luos-

ton ammattikorkeakoulun kannalta sopivan kompaktina ja haasteellisena alueena. - Luosto on lähellä, toimijat ovat luotettavia ja yritykset sopivan kokoisia, alueella on helppo toimia. ” - Luostolle tullaan nauttimaan kiireettömästä yhdessäolosta perheen ja ystävien kesken. Kaikki tarvittavat palvelut on helposti saatavilla. Näillä lähtökohdilla Luoston tulevaisuus on valoisa, Anu Summanen toteaa. Luoston kehittämisen lähtökohdat on määritelty ja kirjattu Luoston visioon 2020. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet yrittäjien lisäksi myös matkanjärjestäjät, kunnan edustajat sekä Luoston asukkaat ja mökkiläiset. Tällä hetkellä Luoston kehittämisessä on muutamia keskeisiä kärkihankkeita. - Ensimmäisenä ns. valottoman valaistuksen suunnittelu koko matkailualueelle, toteutuessaan sillä on iso merkitys mm. alueen viihtyvyyteen ja se myös mahdollistaa tähtitaivaan sekä revontulten tarkkailun nykyistä paremmin. Toisena on Luoston liikekeskushankkeen käyntiin saattaminen, kolmantena keskeisenä asiana on saavutettavuuden edistäminen koko Pyhä-Luosto alueella, Summanen kertoo. Liimatan ja Summasen mukaan yhteistyö on molemmin puolin ollut helppoa. Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa. - Uskon onnistuneiden projektien esimerkillään lisäävään myös yritysten halukkuutta sitoutua toimintaan nykyistä aktiivisemmin jatkossa, Summanen sanoo. Sallamaari Paavola

WLAN

2 – 4 HLÖ

VARUSTUS

48 m huoneisto 2-4 henkilölle. Mh, oh, kk, sauna, pesuhuone, WC. Huoneisto on hyvin varusteltu; hyvä astiasto, kuivauskaappi, pesukone, TV, Internet ja tietokone, karaoke/ kotiteatteri ja hyvät kodinkoneet. 2

www.vaartinkammi.com p. 050 5599813

KOKO LOMA YHDEN OVEN TAKAA Tervetuloa ravintolamaailmaamme än herkuttelemaan ja viihtymä BISTRO 11.00–21.30 Lappilainen a´la carte, t. maukkaat burgerit ja pizza ====== =========================

Kesän upeat tapahtumat 10.6.–14.6. Sodankylän Elokuvafestivaalit 3.8.–6.8. Välinäytös 6.8.-9.8. Luosto Classic

it 5.9. Luoston Ruskakarnevaal 1.10.–4.10. ja 23.10.–25.10. Rytmiä elämään uiltamme Tarkemmat tiedot internet-siv ====== =========================

Hemmottele itseäsi Ametistikylpylän lämmössä

Tekemistä säällä kuin säällä • Maastopyörät • Polkuautot • Minigolf • Tunturinvalloitus • Ametistikaivosseikkailu • Nuotioretki • Kotaillallinen

Avoinna klo 12.00–20.00 Aikuiset 14¤ Lapset 8¤

ja paljon muuta…

WELLNESS AMETHYST Puolihieronta 45 min...................... 48¤ Kokohieronta 90 min ......................78¤ Varaukset puh. 016 620 400

MAJOITUSTA JOKAISEEN MAKUUN HOTELLIHUONE

alk.

80¤

/vrk

max 2 aik. Sis. aamiainen, kylpylän ja kuntosalin käyttö.

KELOMÖKKI

alk.

100 ¤

/vrk

max 2 aik. + 2 lasta. Sis. aamiainen

Luostontie 1, 99555 Luosto. p. 016 620 400 luostotunturi@laplandhotels.com | www.laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO


8

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

SODANKYLÄ Sodankylässä yksi Suomen

kirkonkylä keskusta

vanhimmista puukirkoista

S

odankylän vanha puukirkko sijaitsee kirkonkylän keskustan tuntumassa Kitisen joen törmällä. Vanhan kirkon ympärillä on vanha hautausmaa. Kirkko on yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä puukirkoista. Se valmistui vuonna 1689, eli kirkko on 326-vuotias. Kirkko rakennettiin Kuningas Kaarle XI:n rahoituksella Sodankylän, Kittilän, Pelkosenniemen ja Savukosken asukkaille, jotta kirkkomatkat lyhenisivät. Talvella kirkkomatkat taittuivat porokyydillä ja kesäisin jokea pitkin veneillä. Kahta vuotta ennen kirkon valmistumista lappalaiset myönsivät kirkon sijoituspaikaksi Skaitma-nimisen paikan, joka on hiekkakangas Kitisen ja Jeesiöjoen välisen niemen itärannalla. Kirkko rakennettiin keskiaikaisten kirkonrakennusperinteiden mukaan. Saarnastuoli ja alttari ovat oletettavasti torniolaisten puuseppien taidokasta käsialaa. Kirkkoa on restauroitu Museoviraston toimeksiannosta useampaan otteeseen. Viimeisin restaurointi valmistui vuonna 1995.

Puukirkon pientä alttaria koristaa Petter Bergströmin maalama alttaritaulu.

Painoarvoa annettiin kirkon huolelliselle tutkimukselle ja töiden yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Materiaalit ja työntekijät löytyivät Sodankylästä. Esimerkiksi lattia ja paanukatto on kunnostettu. Uudet paanut ja naulat valmistettiin käsin. Naulat takoi perinteisin menetelmin Kelujärven kyläseppä Pauli Postila. Aluskatteeksi laitettiin tuohta varhaisempien korjausvaiheiden kattohuovan sijaan. Kirkon kattoa varten valmistettiin yhteensä liki 5 000 paanua, jotka käsiteltiin aidolla täystervalla. Sodankylä perustettiin kappelikunnaksi Kemin Lapin

12v

kirkkoherrakuntaan vuonna 1688. Sodankylä itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 1747. Vanha kirkko jäi pois vakinaisesta käytöstä Sodankylän uuden kivikirkon valmistuttua vuonna 1859.

K

irkon lankkulattian alle on haudattu 1700-luvulla arvokkaita henkilöitä, muun muassa kirkkoherra Sakari Cajander perheineen. Muumioista parhaiten on säilynyt vain parin viikon ikäisenä menehtynyt kirkkoherran poika. Historiansa aikana vanhassa kirkossa on ollut yhdeksän kirkkoherraa. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Henric

Jäämerentie 7, Sodankylä puh. 040-724 8834 2003 2015 Palvelemme: ma-pe 9.30 - 17.00, la 10.00 - 14.00

Pikiöljyllä paranoo vaik´ ois keskeltä poikki!

Myös Tervashampoo, pikiöljyvoide, aito hautaterva, eläinten tervashampoo.

Perinteinen Pikiöljy 10 ml ja Löylyterva 50 ml Pihka-Pekka Pihkavoide yhteishintaan

10 € 19,90 €

pää!

Ei pöllöm

Äänenavaustroppi ja pieni löylyterva yhteishintaan

10 €

1689 valmistunut vanha kirkko henkii historiaa monelta vuosisadalta. Värinsä kirkko saa tervaamisesta.

Wegelius. Viimeinen vanhan kirkon kirkkoherra oli Jacob Liljeblad vuosina 1854–1862. Kirkon alttaritaulu kuvaa Pyhää Ehtoollista. Sen maalasi tuohon aikaan Torniossa vaikuttanut ruotsalainen taiteilija Petter Bergström 1739. Vuoraamaton ja maalaamaton kirkko on saanut nykyisen värinsä tervaamisesta ja vanhenemisesta.

Talvisin kirkko pidetään suljettuna, koska siellä ei ole lämmitystä. Kirkkoon mahtuu reilut 200 ihmistä, vaikka kirkon istuintilat ovat ahtaat. Sodankylän vanha kirkko on suosittu kesähäiden vihkimispaikka sekä pienien tilaisuuksien järjestämispaikka. Kirkossa vierailee vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä.

Kirkko kiinnostaa etenkin Saksasta, Tanskasta ja Ranskasta tulevia matkailijoita. Myös yksittäisiä suomalaisia käy ihastelemassa kirkkoa.

Avoinna 9.8.2015 asti, joka päivä klo 9-18. Muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu on vapaaehtoinen.

Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen.

Huippuvalikoim saunatuotteita a ! Suo men hauskimm saunamittarit? at

Kuksat Puukot

Laatuisat

Lahjat Tuliaiset Koristeet Kotiinviemiset

www.kelokasi.fi

Tervetuloa omaan kauppaan! Kari Niemi 0400 318 188

Sijainnit ja aukioloajat: arina.fi


Kulta-Lapin

9

KESÄ 2015

SUOMALAISELTA KK A A U U S I N TA T E K N I I

A U L E V L A P A T S A R A P & Kesäkahvila sijaitsee Kitisen rannalla kirkkopuistossa, vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä. rannalta lähtee myös Pappilanniemen luontopolku. Viime vuonna kesäkahvilassa laulettiin ja naurettiin lämpimistä keleistä nauttien.

Kesäkahvila tuo kesäfiiliksen Sodankylän keskustaan Kesäkahvila veden ja luonnon äärellä luo kesäfiiliksen niin lomailijoille kuin työssäkävijöillekin. Päivän kahvihetken viettäminen luonnossa, Kitisen rannalla, katkaisee työpäivän niin upeasti, että unohtaa hetkeksi olevansa töissä. Pappilanniemen kävelylenkin päätteeksi on ihana istahtaa vielä hetkeksi nauttimaan juuri keitetystä kahvin tuoksusta ja suussa sulavista kampanisuista. Kylmät juomat ja jäätelöt maistuvat lapsosille nurmikolla leikkihetken päätteeksi. Maton pesureissulla veneen voi kiinnittää laituriin ja käydä pienellä tauolla nauttimassa juuri paistetut vohvelit. Päivän lehden voi lukea ja kuulumiset on mukava vaihtaa kesäkahvilan terassipöydissä. Viime kesänä Kesäkahvila Midnight Sun Cafe muodostui perheiden ja lomalaisten kah-

vila- ja vohvelipaikaksi, lasten ja vanhusten retkikohteeksi, kahviseuraa kaipaavien kohtaamispaikaksi, ulkoiluretken päätöspaikaksi, musiikin ja yhteislaulun nautintokohteeksi. Käytännössä siis kaiken kansan takapihaksi, johon oli lupa kaikkien tulla ja olla niin kauan kun viihtyy. Kesäkahvila tulee jälleen tarjoamaan erilaisia teematapahtumia kaikenikäisille. Kahvilatoiminnan lisäksi luvassa on tarjolla vilttikirppistä, yhteislaulua, musiikkiesityksiä, kivoja lasten tapahtumia ja kuka vielä tietää mitä kaikkea kesä tuo tullessaan. Kesäkahvilan käyttömahdollisuudet ovat rajattomat, aluettahan voi käyttää yksityisten, yritysten ja yhdistysten erityyppisiin tilaisuuksiin. - Teen mielelläni yhteistyötä eri tahojen kanssa, joten jos

tarvetta tämän tyyppiselle paikalle on” Virpi Lintula sanoo, ja toivoo että häneen otetaan rohkeasti yhteyttä. Matkaopas Tiina Einistö-Tapaninen tarjoaa kesäkahvilan yhteydessä Tarinakierroksia Sodankylän muistomerkeistä ja historiasta. Sodankylästä löytyy useita muistomerkkejä, joiden tarinat on hyvä nostaa jälleen ihmisten huulille. Tarinakierrokset tullaan sovittamaan niin, että kaikenikäisille löytyy sopivan pituisia kierroksia. Tänä vuonna Kesäkahvila palvelee asiakkaitaan heinäkuun ajan tutussa paikassa Vanhan kirkon puistossa. Kesäkahvilan tapahtumakalenteri julkaistaan kesäkuun lopussa, josta on helppo poimia itselle sopivat heinäkuun teematapahtumat. Jäikö kesäkahvilassa käynti viime vuonna jostain kumman syystä jäi väliin? Ei hätää, nyt sinulla on mahdollisuus korjata tilanne. Kesäkahvilan pitäjä Virpi Lintula toivottaa kaikki entiset ja uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi nauttimaan ihania hetkiä kesäkahvilaan.

Kesäkahvilan pitäjä Virpi Lintula ja matkaopas Tiina Einistö-Tapaninen kartoittamassa pappilanniemen kohteita Tarinakierrokselle.

T KODINKONEE

Meiltä edulliset Elisan Saunalahti -liittymät

T PIENKONEE

Elisan 4G-verkko on tutkitusti kattavin*

TELEVISIOT

DNA

SONERA

vertaaverkkoja.fi *Lähde ECE Oy. Tutkimus 4/2015.

IIKKA TIETOTEKN

JA PUHELIMET TT YMÄT II L

OTOIMIST ET E TARVIKK

SODANKYLÄ Ark. 9–17, la 10–14

SUOMALAISTEN PUOLELLA Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

www.tekniset.fi

Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä. Puh. 020 152 0330

Kitisen joen varressa kulkevalle luontopolulle pääsee aivan kesäkahvilan vierestä. Kulttuurimaisemassa kulkeva kolmen kilometrin mittainen polku on helppokulkuinen, sen varrella on muun muassa Sodankylän seurakuntatalo ja vanha pappila.

Astele Kitisen rantapolulle Aivan Sodankylän keskustan tuntumassa, Kitisen ja Jeesiöjoen yhtymäkohdassa, kiertää viehättävä Pappilanniemen luontopolku. Pääportilta, vanhan pappilan pihapiiristä polulle voit lähteä myös pyörätuolilla ja rattaiden kanssa, sillä kosteiden painanteiden yli on rakennettu pitkospuut ja sillat. Luontopolulle pääset myös yhdyspolkua pitkin jo vanhan kirkon luota kesäkahvilan pihasta. Luontopolun varrella voi tutustua Sodankylän Kyläsiljoon eli muinaiseen markkinapaikkaan, joka on merkitty sodankyläläisen naivistitaiteilija Andreas Alarieston paikasta maalaamalla kuvalla selityksineen. Maalaus selityksiin on Virpi Lintulan ja Tiina Einistö-Tapanisen kuvan taustalla kesäkahvilasta kertovan jutun yhteydessä. Kolmen kilometrin mittaisen luontopolun var-

relta löytyy grillikota, jossa voi paistaa vaikkapa makkaraa nälän yllättäessä. Paikalla on varasto, josta löytyy polttopuita sekä WC. Luontopolku on helppokulkuinen ja sen voi kulkea koko perheen kanssa. Joet ovat ruokkineet maaperää niin, että niemen luonto ja kasvillisuus on harvinaisen rehevää ja rikasta. Lapin ympäristökeskus on kartoittanut ja luetteloinut kasvillisuutta ja eläimistöä kulkijan nähtäväksi ja koettavaksi. Kitisen ja Jeesiöjoen yhtymäkohdassa Pappilanniemen kärjestä näkyy Sodankylän kotiseutumuseo. Punainen hirsirakennus on muinaisesta Sompiosta tekoaltaiden alta purettu vanha pirtti, joka on uitettu purettuna vesistöjä pitkin Sodankylään.


10

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Piritan pellavavaatteet valmistetaan Sodankylässä Kun etsit matkamuistoksi tai lahjaksi laadukasta Sodankylässä valmistettua tuotetta, kannattaa suunnata kirkonkylän keskustassa toria vastapäätä Unarintiellä sijaitsevaan Piritan liikkeeseen. Pirita on vuonna 1998 perustettu perheyritys. -Yrityksen kaikki tuotteet valmistetaan Sodankylässä. Pellavalanka on lähtöisin Italiasta, värjäys tehdään Suomessa ja kaikki lopputyö langasta valmiiksi vaatteeksi tapahtuu Sodankylässä, yrittäjä Pirita Pernu-Lehtinen kertoo.

Myös asiakkaan mittojen mukaan Piritan mallistosta löytyy mekkoja, puseroita, tunikoita, huiveja, jakkuja ja hameita. Tuotteita valmistetaan myös asiakkaiden mittojen mukaan. Mallit ovat Pirita PernuLehtisen ja Marja-Liisa Annalan yhdessä suunnittelemia. Useampia malleja on ollut alusta asti mukana tuotannossa. - Selkein klassikkomme on Justiina-jakku, jota on tehty jatkuvasti jo reilut 15 vuotta. Malli on edelleen sama, ainoa

muutos on neuloksen jalostaminen sellaiseksi, että voimme yhdistää siinä useampia värejä ja näin väri/sävyvaihtoehdot ovat moninkertaiset aikaisempaan reiluun 20 perusväriin verrattuna”, Pirita PernuLehtinen kertoo. - Mallien suunnittelussa lähdemme liikkeelle ajatuksesta, mitä lähdemme hakemaan ja seuraavaksi kehitellään sopiva neulosrakenne uuteen mallistoon ja sitten varsinaisia malleja. Seuraamme trendejä, samoin kuin värejä ja pyrimme näiden pohjalta kehittämään edustavat, mutkattomat mal-

lit erilaisille vartaloille”, Pirita kertoo. - Tällä hetkellä olen itse eniten haltioissani uusimmista housuistamme. Yleensä oma lempimalli löytyy aina uusimmista malleistamme, sillä aikaisempia on yleensä tehty jo sen verran, että itse ei huomaa aina nauttia erityisesti niistä. Kuitenkin melkein joka päivä nähdessään liikkeessä jonkin mallin asiakkaan päällä tuntee iloa, että on luotu edustava malli hyvinkin erilaisille vartaloille, Pirita toteaa.

Piritan liike sijaitsee Unarintien ja Sodankyläntien risteyksessä kirkonkylän keskustassa toria vastapäätä.

Myynnissä ulkomaillakin Piritan tuotteita on myynnissä myös jälleenmyyjien kautta eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. - Jälleenmyyjäliikkeet myyvät hyvin erilaisia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä hyvässä nousussa ovat Tunika Clara ja monikäyttöinen Laura-three way poncho. Pääosin tuotteet ovat eri maissa samoja, mutta erityisesti Hollantiin ja Saksaan toimitamme enemmän isoja kokoja. Tarja Karjalainen

Piritan malliston suunnittelevat Pirita Pernu-Lehtinen ( vas.) ja Marja-Liisa Annala.

VINKKI

!

2. maailmansodan jälkeen pidettiin tärkeänä linja-autoasemapalveluiden ulottamista sodan runtelemaan Pohjois-Suomeen. Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen kuten Sodankylän linja-autoaseman jälleenrakentaminen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö. Linja-autoasema Sodankylään valmistui 1962. Rakennus on arkkitehtien Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala suunnittelema. Sodankylän linja-autoasema sijaitsee vastapäätä kiinteistöä, missä Piritan liike sijaitsee.

Kylmänen panostaa korkeaan laatuun - porotuotteita tehtaanmyymälästä Kylmänen Food Oy on yksimaailman pohjoisimmista lihanjalostustehtaista, tehtaanmyymälät sijaitsevat Sodankylässä, Rantsilassa sekä Pudasjärvellä, joista kaksi ensin mainittua ovat myös tuotantolaitoksia. 1900-luvun alusta pienimuotoista lihanjalostusta harjoittaneesta perheyrityksestä on vuosikymmenten saatossa kasvanut pohjoisen ruokatalo, joka panostaa tuotekehitykseen ja laadukkaisiin tuotteisiin. Esimerkiksi poronlihan lämminsavustus aloitettiin Rantsilassa vuonna 1959. Kokolihatuotteet, säilykkeet, einekset ja tuore liha ovat yrityksen tärkeimpiä tuoteryhmiä. Yritys valmistaa lihatuotteiden lisäksi myös hilloja ja hyytelöitä, joihin raaka-aineet tulevat Sodankylästä ja Pudas-

järveltä, tuotteet valmistetaan loppuun Rantsilassa.

Poronlihatuotteet suosituimpia Viime vuonna yrityksellä tuli täyteen 50 vuotta säilykkeiden valmistusta. Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima. Toimitusjohtaja Antti Kylmäsen mukaan poroon liittyvät tuotteet, esimerkiksi savuporokeitto, on tällä hetkellä kasvavimpia tuotteita. Sodankylässä menee aina kunkin sesongin mukaan perinteisiä tuotteita, kuten kuivalihatuotteita. - Turistiaikana ja esimerkiksi jouluna kylmäsavuporo on ehdottomasti ykkönen. Paikallisille menee kunkin sesongin mukaan hyvinkin perinteistä tuotetta. Porosta keittolihat ja

käristys tietysti liikkuu aina, kertoo Eija Ikonen Sodankylän myymälästä.

Sodankylän merkitys kasvaa Tuotteissa käytetään ainoastaan suomalaista poronlihaa. Antti Kylmäsen mukaan Sodankylä on paras paikka poronlihan jalostukselle. Yritys tekee sopimuskauppaa paliskuntien kanssa, sillä tuotteiden ympärivuotinen saatavuus täytyy pystyä takaamaan kaupan ketjuille. - Tämän talon tuotanto lepää kokonaan paikallisten / lappilaisten raaka-aineiden varassa, Sodankylä on parasta poronhoitoaluetta, olemme keskiössä. Jakelu taas täältä on haastavaa, joten hoidamme lähettämisen Rantsilan ja

Vantaan lähettämöistä, päivittäin tuotteitamme menee noin 1.100 kauppaan, kertoo Antti Kylmänen. Uusi liiketoiminta-alue Sodankylässä on lemmikkieläinruokatehdas. Haukku, jonka valikoimasta löytyy muun muassa poron putki-, sääri- ja lapaluuta sekä raakalihatuotteita. Tulevaisuudessa myös paljon muuta. - Meillä jalostetaan koko poron ruho, joten kaikki kyllä menee, Kylmänen toteaa. Poron ohelle Sodankylään on kehitetty lampaanlihan tuotantoa ja jalostusta, joka Kylmäsen mukaan tukee yritystä poroteurastamon ja lemmikkieläinruokatehtaan käyttöasteen nousussa. Sodankylän keskustan pohjoispäässä sijaitseva myymälä on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-17.

Kylmäsellä on 60 tuotteen säilykevalikoima. ”Porosta keittolihat ja käristys liikkuu aina”, kertoo Sodankylän Kylmäsen myymäläpäällikkö Eija Ikonen.


Kulta-Lapin

Fysioterapeutti Riina Kuukasjärvi • Fysioterapia • Hieronta • Hyvinvointituotteet

• Pörhö - partnerkorjaamo • Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT • Huollot ja korjaukset kaikkiin automerkkeihin • Meiltä myös ilmastointilaitteiden huollot täysin automaattisella huoltolaitteella!

AUTOHUOLTO J. SOKERO Jäämerentie 30 | puh. (016) 615 600 Avoinna: ma-to 8-16, pe 8-14

Kaivinkonepalveluja • Jätevesijärjestelmät • Rakennusten pohjat/täytöt • Ojitukset Yhdistelmäkone 9 tn, Kari 0400 693 692

Sahaus- ja traktorityö Olli-Matti Ylitalo p. 0400 290 045

Runsas valikoima Eurosolarin

aurinkopaneelijärjestelmiä + asennustarvikkeita Antenniasennukset ammattitaidolla kotiin ja mökille

Valtuutettu antenniasentaja Canal Digital | Viasat | Digita Pro Opintie 1, Sodankylä P. 040 583 2196

• Huoneistojen ja mökkien remontointi • Kylpyhuone- ja saunasaneeraukset • Hirsirakennusten pystytys

Pyydä tarjous!

www.tvasennus.fi

Vuokrattavana hinattava palju!

Handmade raku ceramics Rakukeramiikkaa käsityönä

Sodankylästä käsin

Maalaus Matotus

Tapetointi Laatoitus

VTT:n märkätila-asentaja henkilösertifikaatti Vapaa-ajan asunnot, taloyhtiöt, omakotitalot

MIXTION OY 0400 199 811

jaakko.karhu@pp3.inet.fi

Helpottava Herman

- kodin huolto-/korjaustyöt - myös remontit - kosteiden tilojen märkätilaasentaja - ulkomaalaukset VUOKRATTAVANA ASUNTOVAUNU www.helpottavaherman.fi

Muista kotitalousvähennys Soita niin sovitaan jatkosta!

Hinnasto:

Siirtämiseen tarvitset

vain tavallisen henkilöauton, jossa on vetokoukku.

Vaivaton vaihtoehto:

Tilaa kuljetus suoraan meiltä. Tuomme ja haemme paljun sovittuna ajankohtana!

1 vrk (pe-su) 120 € Viikonloppu (pe-su) 160 € Kysy lisää ja varaa! 040 867 1786 vuontistuvat@gmail.com

040 867

1786

Nautinnollisia hetkiä rauhallisessa ympäristössä!

Avoinna ma-pe 10-17 www.maari.fi Kansanopistontie 5, Sodankylä

Keskellä ä Sodankylä KONDITORIA KAHVIO

Sodankylän keskusta, OP:n yläkerta

ma-pe klo 9-17 Puh. 0400 714488

Tanhuan Messulassa TANHUA-PÄIVÄ 25.7. KLO 11 • Ohjelmallinen juhlapäivä Messula 20v ja Tanhuan kyläseura ry 60v • Kilpailuja, karaoke, kuoroesityksiä, kylien välinen köydenvetokisa • "Tanhua ennen ja nyt, tarinoita Luirojoen ja Kiurujärven rannoilta" -kirjan julkaisu • Tanssit 21-01 TANSSEJA MYÖS 15.8, 29.8,19.9.

Jouni Ollila p. 0400-211 841

Kattopellit, aluskatteet, Vesikourut, Tikkaat, Listat, Terassiplexit

(lumiesteet) rakennuspaikalle toimitettuna. T:mi Kalevi Kujansuun Pelti

P. 040 554 6547 Nähdään meillä!

MYÖS RASKAAN KALUSTON HINAUKSET!

MAALAUSLIIKE HANNU LUMME • maalaukset • tapetoinnit • laatoitustyöt

Hannu Lumme 0400 231 381 hannu.lumme@luukku.com

Hannuksenranta 16, 99600 Sodankylä

Hyvällä päällä lomalla!

Puulämmitteinen palju on ehdoton tunnelman luoja kaikkiin tilaisuuksiin vuodenajasta riippumatta! Mahtuu jopa 6-8 henkilöä! - Kahdenkesken, ystävien kanssa - Juhliin ja polttareihin - Häihin ja synttäreille - Mökille 1 vrk (ma-to) 90 € - Talkoisiin

Kotitalousvähennys

Varaa aikasi huoltoon ajoissa!

TV-HUOLTO PUL JU

RAKENNUS- JA REMONTOINTIPALVELUT

Rakennuspalvelu Harri Vielma Oy 040 5366 745

Puh. 040 739 3743 riina.kuukas@gmail.com Lompolontie 1 (sisäänkäynti sivulta)

Tela-alustainen 14 tn, Villematti 0400 594 142

11

KESÄ 2015

AVATAAN KESÄKUUSSA!

Hiusten leikkaukset ilman ajanvarausta nopeasti ja ammattitaidolla

Ilveskulma, Ojennustie 9, Sodankylä Eila Ylitalo 040 594 9906 Avoinna ma - pe klo 9 - 17

Tervetuloa nauttimaan! Autopesut SEO-etukortilla aina 10 % alennuksella!

Kittiläntie 1, 99600 Sodankylä Toimelankatu 4-6, 98100 Kemijärvi 016-887 755, 0400 848 316 016-636 255, 0400 174 207 markus.alatalo@tunturiauto.fi matti.haatyla@tunturiauto.fi

LP AUTOHUOLTO OY Rovaniementie 3, Sodankylä PUH. 040 658 0988 | www.seomaki.fi Ark. 6.30-22, la 8-22, su 9-22

Kevyt ja raskas kalusto • Korjaus • Huolto • Varaosat • Jarrusovitukset • Alkolukot • Nelipyöräsuuntaukset

Uutuus Bosch Truck testeri pakettiautoista raskaaseen kalustoon. Kuormaus ja asennusnostimet 25 tm. Korjaamonostimien tarkastukset. Ilmastointilaitteiden huollot. Hydrauliikkaletkut.

www.tunturiauto.fi


12

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Maarit Mattasen työtilat, myymälä ja varasto löytyvät nyt samasta tilasta vanhalta Lapin Opistolta, vajaan kahden kilometrin päässä Sodankylän keskustasta Savukoskentien varrelta kävelymatkan päässä Nilimellan leirintäalueelta.

Maaritin lempipuu inspiroi keramiikassa

Uniikit koivumaljakot Sodankylästä S

odankyläläinen keramiikkataiteilija Maarit Mattanen löysi savityöt ja erityisesti rakukeramiikan 1990-luvulla käytyään eri käsityöalojen kursseilla. Puu, poronsarvi, nahka ja kivi jäivät saven ohittamiksi, ja yrittäjäura keramiikka-alalla alkoi vuonna 2001 omalla toiminimellä. Nykyisin Mattanen opettaa keramiikkaa myös kansalaisopistossa. Maari Handmade Raku Ceramics toimi viimeiset kymmenen vuotta vanhalla paloasemalla Sodankylän keskustassa, mutta muutti tammikuussa 2015 vanhalle Lapin Opistolle (Kansanopistontie 5) vajaan kahden kilometrin päähän Sodankylän keskustasta. - Nämä tilat on remontoidut ja siistit. Olen

keskittänyt yhteen huoneeseen kaiken: myymälän, varaston ja työtilan. Herättää kysymyksiä, että miten saa ihmiset tänne, paikkakuntalaiset löytävät kyllä kun monelle Lapin opisto oli tuttu. Kylällä työskentelin kahdessakin paikassa, vanha paloasema oli hyvä paikka etenkin kesällä, kun matkailijat pyörivät kirkkopuiston alueella, Mattanen kertoo. Mattasen tuotteita on myynnissä eri jälleenmyyntipaikoissa ympäri Suomea. Koruja löytyy Sodankylästä myös esimerkiksi Kaijan Pistosta sekä K-Supermarket Pohjantähdestä. - Kaupan pitkät aukioloajat mahdollistavat saatavuuden myös iltaisin ja viikonloppuisin. Netissä myyn Etsy-sivustolla. 5-6 vuotta sitten

tyttäreni kävi Japanissa Hirameki-tapahtumassa esittelemässä yritystäni ja sieltä löytyi myyjä. USA:ssa on myös ollut myyjiä. Suomessa luontokeskukset tilaavat paljon jälleenmyyntiin.

Muita Mattasen tekemiä rakukeramiikkatuotteita ovat tuikut, taulut, koriste-esineet sekä korut. - Kolme-neljä vuotta sitten tein ekoja koruja, rakuhelmet pyörittelen käsin ja yhdistän lasi- tai puuhelmiin. Ensimmäisen polton jälkeen tuotteeseen tehdään lasitus. Toinen poltto on rakupoltto, jonka Mattanen tekee kotona. Kaikki musta tuotteissa on savun värjäämää. - Rakupoltossa syntyy keramiikalle ilme. Rakupoltto tehdään pihalla, eli sään armoilla mennään. Jos pakkanen menee yli 10 asteen, niin tavara menee rikki. Yhdessä uunillisessa menee pari tuntia ja noin kolme uunillista poltan päivässä. Sallamaari Paavola

Maljakko edelleen ykkönen Ykkösjuttu Mattasella on koivumaljakko, josta ensimmäisen kappaleen hän teki vuonna 2001 näyttelyä varten. Nyt maljakkoja on seitsemää eri kokoa, lisäksi on yksi seinämaljakkomalli. - En ajatellut sitä kaupallisesti. Koivu on minun lempipuu, ja maljakko on ehdoton juttu edelleen vaikka kauan sitä on tehty. Uusia kokoja on tullut lisää, mutta se mitä ensin tein, on pitänyt pintansa, Mattanen toteaa.

MIDNIGHT SUN 30 FILM FESTIVAL th

festivaali

KLUBI HOTELLI SODANKYLÄ 2nd floor

KE 10.6. ja TO 11.6. • TUURE KILPELÄINEN JA KAIHON KARAVAANI

PE 12.6.

• TOURETTES • CHEESE • BOOGER HARP

LA 13.6.

• JONNA TERVOMAA & JUSSI JAAKONAHO DUO • J. KARJALAINEN festivaali

KLUBI

AVOINNA 22.00–04.00

1 0 .– 14. 6. 2015 SODA N KYL Ä L A P L A N D F I N L A ND WWW. MSFILMFESTIVAL.FI

AA, Yli 100 ELOKUV TÄ! yli 130 NÄYTÖS

Festareilla muun muassa

Kunnianosoitus PETER VON BAGHILLE: ”Kreivi” ja muut ikivihreät, omat suosikit sekä Petteri-seminaari. 70 MM JÄTTIELOKUVIA ”maailman parhaasta ”Vertigosta” ”Dersu Uzalaan” ja ”2001: Avaruusseikkailuun”. Rakastettujen brittielokuvien MIKE LEIGH johtaa ulkomaisia tekijävieraita. Kotimaisissa mm. ARMI TOIVANEN, MINNA HAAPKYLÄ, PETRI KOTWICA, ANSSI MÄNTTÄRI, VILLE SUHONEN. Useita suomalaisiakin ENSI-ILTOJA. Festivaalin 30v-SARJASSA mm. Kaurismäkiä (tekijät paikalla). 3D-SPESIAALIT Godardista sotaspektaakkeliin. Avanti!-orkesteri ja ANTONIO COPPOLA säestävät upeita MYKKÄKLASSIKKOJA entistä isommassa sirkusteltassa. LEFFAKARAOKE kolmena yönä, mm. kotimaisia hittejä ja Princen ”Purple Rain”. Ulkomaisissa uutuuksissa mm. Berliinin ja Locarnon filmijuhlien voittajat. Jukka Virtasen LEFFARAATI. ISMO ALANKO & valokuvakonsertti.


Kulta-Lapin

13

KESÄ 2015

MATK ALLA HUIP ULLE !

MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTTI (MTI) ON MATKAILUALAN SUURIN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO LAPISSA. MTI ON LUOVA YHTEISÖ JOKA KOKOAA YHTEEN OSAAMISEN LAPIN MATKAILUOPISTOSTA, LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA JA LAPIN YLIOPISTOSTA .

Tervetuloa Sodankylän keskustassa Neste Oil Mokkoon, iloisen ja reilun palvelun monipuoliselle liikenneasemalle! Keittiöstämme • R-Menun monipuoliset ateriat • Keittoa joka päivä • ScanBurgerin tunnetusti suuret ja maukkaat pikaruoka-ateriat • Omasta uunista aina tuoreet leivokset sekä pikkusuolaiset

Ota mukaan tai nauti viihtyisässä kahvilassamme!

Pelihenkisille • Toto antaa jännitystä hevosten ystäville • Veikkauksen uudet ja vanhat pelit voit tuoda meille • Kaikki raaputettavat arpavaihtoehdot löytyvät molemmilta kassoilta • Kalastus-, verkko- ja uraluvat

www.k-supermarket.fi

Neste Oil Mokko Lompolontie Mokot Oy, Sodankylä, puh. 0207 961 690, avoinna: ma–la 6.30–21, su 8–21, www.nestemokko.fi

Salaatti- ja ateriabaari POHJANTÄHTI

Haastajantie 1, 99600 Sodankylä, p. 0207 414 560 Palvelemme ark. 7-21, la 7-18 ja su 12-18

Autoilijoille • Tunnetusti korkealaatuinen Neste-pikapesu alustapesun kera pehmoharjakoneella • Pesupassilla joka 6. pesu veloituksetta • Pörhö-konsernin Partnerkorjaamo • Huollossamme palvelevat kokeneet asentajat. Meiltä esim. ohjauskulmien tarkastus uudella lasermittauskoneella ja ilmastointilaitteiden huolto uudella täysin automaattisella koneella. • Palveluksessasi kaikki Vianor-ketjun rengas- ja huoltopalvelut • Sijaisautomahdollisuus

Huolto palvelee: Puh. 0400 238 815, ma–pe 7.30–16.00

Palvelua joka päivä • Uusimpana palvelunamme Nostokäteisautomaatti, josta voi nostaa kaikilla korteilla käteistä. Pienin nostettava summa on 10 €.

Huom! Meiltä myös:

• henkilö- ja pakettiauton vuokraus • Asuntoautovuokraus • Peräkärryjen vuokraus

Neste Oil Mokko palvelee joka päivä iltayhdeksään. Lämpimästi tervetuloa!


14

Kulta-Lapin

VINKKI

!

KESÄ 2015

Palvelemme Sinua

Sodankylän matkailuneuvonta ja Museo-Galleria Alariesto sijaitsevat Jäämerentien varrella Sodankylän kirkkojen naapurissa. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös vanha paloasema, joka korkeine torneineen on hyvä maamerkki Sodankylän keskustassa suunnistamiseen. Avoinna ma – pe 9-16.

arkisin 9-18 ja lauantaisin 9-15

lisäksi internetissä www.sodankylanapteekki.fi sekä Palvelupisteissämme Luostolla ja Vuotsossa kauppojen aukioloaikoina sekä Sompion kirjastoautossa ajoreitin aikataulun mukaisesti. Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä, puh. 016 612 044 Tykkää meistä!

Apteekin maksulliset erityispalvelut • Lääkityksen tarkistuspalvelu • Koneellinen annosjakelu

OUTLANDER 6X6 SUUNNITELTU ROVANIEMELLÄ

Power

Freedom

Comfort

Versatility

Confidence Modularity

OUTLANDER 6X6 1000 XT T3 sh. 18

990,- Hinta perusvarustelulla.

RASKAANSARJAN AMMATTILAINEN

CAN-AM OUTLANDER 6x6 650 DPS T3 YLIVERTAISTA AJETTAVUUTTA JA MONIKÄYTTÖISYYTTÄ

KESÄN ERIKOIS­ HINTAAN!

14 990 €

Kampanja-aika 20.5.-20.7.2015. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

Sodankylän Elokuvajuhlilla elokuvia esitetään viiden päivän ajan yötä päivää. Elokuvateatteri Lapinsuu on yksi elokuvien esityspaikoista. Retrohenkinen teatteri sijaitsee aivan Sodankylän kirkonkylän keskustassa. Muut esityspaikat ovat kävelymatkan päässä Kitisenrannan koululla. Kuva: Sodankylän Elokuvajuhlat, Ella Karttunen.

Sodankylän Elokuvajuhlat 30 vuotta

KOEAJA

JA YLLÄTY! Takapyörien TTI-erillisjousitus pitkittäistukivarsilla ja kallistuksenvakaajan pikairrotus tarjoavat mukavuutta ja helpon käsiteltävyyden. Kuormalava on alan monikäyttöisin kaksitasoisen rakenteen, kippitoiminnon ja 318 kg:n kuormauskapasiteetin ansiosta. Erinomaisen vetokyvyn varmistaa erikoishidas L-vaihde.

OUTLANDER 500 DPS T3 VERRATON HINTALAATUSUHDE, MUKAVUUS JA MONIKÄYTTÖISYYS.

8 990 € Hintoihin lisätään toimituskulut, sis. ALV.

Runsaaseen varustukseen kuuluu mm. dynaaminen 3-asentoinen ohjaustehostin (DPS), portaaton vaihteisto (CVT), automaattisesti lukkiutuva Visco-Lok QE -tasauspyörästö, erikoishidas L-vaihde sekä Warn-sähkövinssi kauko-ohjauksella.

© 2015 Bombardier Recreational Products Inc. (BRP).

SKI-DOO LYNX SEA-DOO EVINRUDE ROTAX CAN-AM ®

®

®

®

®

®

brp.com

-Valtuutettu merkkihuolto-Alkuperäisvaraosat-Takuupalvelut-

Ranniotie 10, SODANKYLÄ Puh. Paavo Vasara 040 5296 712, Pekka Vasara 040 8451 848 Huolto / ajanvaraus 040 1708 885 www.konevasara.fi

Tuhti kattaus kotimaisia tekijöitä ja ensi-iltoja juhlavuoden kunniaksi Kotimainen tuotanto saa entistä suuremman huomion Sodankylän elokuvajuhlilla. Festivaalin 30. vuosikerta (10.– 14.6.2015) tarjoaa ensi-iltoja ja uutuuksia sekä vanhempaakin suomifilmiä yleensä tekijöiden läsnä ollessa ja joko heidän tai asiantuntijoiden esittelemänä. Ensi-illoista huikean menestyksen saaneen Metsän tarinan tekijän Ville Suhosen uusi dokumentti on nimeltään Ompelijatar. Elokuva kertoo Martta Koskisesta, kommunistista, joka sai viimeisenä naisena Suomessa kuolemantuomion 1943. Vuosikymmeniä kestäneen tiennäyttäjän uran suomalaisen elokuvan parissa tehneen Anssi Mänttärin fiktiouutuus on nimeltään Musta koira olkapäällä. Juha Suomalaisen Yle Teemalle ohjaama Ammatti elokuvantekijä: Mika Kaurismäki kertoo syksyllä 60 vuotta täyttävästä Sodankylän elokuvajuhlien yhdestä perusta-

jajäsenestä. Oskari Sipolan ohjaama ja Tua Harnon kirjoittama Ollaan vapaita pyrkii elvyttämään suomalaisen musiikkielokuvan perinnettä. Pääosissa näyttelevät ja laulavat Maria Ylipää ja Johannes Brotherus, lauluja elokuvaan ovat säveltäneet muiden muassa Kerkko Koskinen ja Olavi Uusivirta. Aki Kaurismäen Jean-Paul Sartren näytelmästä televisioon 1989 ohjaama Likaiset kädet (pääosissa Sulevi Peltola, Matti Pellonpää, Kati Outinen, Pirkka-Pekka Petelius ja Kari Väänänen) tulee Sodankylässä valkokangasensi-iltaan. Peter von Baghin dokumentti Sosialismi sai viime vuoden elokuvajuhlilla ensiiltansa, mutta sen jälkeen sitä ei ole Suomessa esitetty ennen kuin tänä kesänä Sodankylässä. Ensi-iltaohjelmistoa edustaa myös festivaalin historian ensimmäinen yllätysensi-ilta. Kansainvälisen käytännön mu-

kaisesti elokuva paljastuu yleisölle vasta esityksen alkaessa. Ohjaajien ja muiden tekijöiden lisäksi vieraina on jälleen näyttelijöitä kotimaan huipulta. Päin seinää -elokuvasta tulevat Putouksestakin tutut Armi Toivanen ja Eero Ritala, vastikään Moskovan festivaalin kilpailuun kelpuutetusta Armi elää! -elokuvasta Minna Haapkylä ja von Baghin Kreivi -komediasta Kirsti Wallasvaara. Viime syksynä edesmenneen Sodankylän elokuvajuhlien perustajajäsenen von Baghin lukuisten pitkien elokuvien lisäksi festivaaleilla nähdään mm. keskiviikon von Bagh -matinean harvinaisten lyhytfilmien kimara, jossa mukana mm. kokonaisuuden päättävä Suomalaiset ja raha: rakkaustarina. Vuoden lyhytfilmitarjonnasta yleisöä kiinnostaa varmasti Berliinissä palkittu Janne Reinikaisen ja Iddo Solskenen Tuolla puolen sekä tänä

vuonna ainoana suomalaisena Cannesin virallisiin sarjoihin kelpuutettu Salla Sorrin Ainahan ne palaa. Lyhytfilmiensi-iltoja ovat Arto Kaivannon ja Tapio Piiraisen von Bagh -potretti Cinefiilings – tavallista pitempi traileri sekä Juice Huhtalan Oodi Sodikselle. Suositun perinteen mukaisesti Sodankylässä nähdään katsaus kauden kotimaisiin pitkiin elokuviin Mielensäpahoittajasta ja Miekkailijasta Petri Kotwican uutuuteen Henkensä edestä. Klassikoita edustavat karaokena koettava Rovaniemen markkinoilla, Jörn Donnerin Naisenkuvia (mukana näyttelijävieras Kirsti Wallasvaara), leffakaraokevetäjä Sam Huberin tähdittämä Ripa ruostuu, Mika Kaurismäen Rosso ja Aki Kaurismäen Englannissa ohjaama I Hired A Contract Killer.


Kulta-Lapin

Reino Pyykkönen

15

KESÄ 2015

Timo Pyykkönen

0400 637 988 040 687 3388 • Sähköasennukset • Antenniasennukset • Sähkösuunnitelmat

• ATK-verkostot • Sähkötarvikkeet • Urakka- tai tuntityönä

Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä sahko@lapinsahkopalvelu.fi

T PUTKITYÖtyö nä

urakalla tai laskutus

KOKO LAPIN ALUEELLA!

Soita niin sovitaan sinulle paras ratkaisu!

LVI-tarvikkeet LVI-asennus ja -huolto

Tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin • Lämmitysjärjestelmien asennukset sekä saneeraukset • Vesikalusteiden asennukset sekä korjaukset • Viemäröinnit • Ilmastointiasennukset • Lattialämmitykset

LAPIN LVI-PALVELU Olavi Iivari puh. 040 638 6253 lapinlvipalvelu@outlook.com

Parhaisiin hetkiin aitoja makuja

Pirita design pellavaneuleet on suunniteltu ajatonta tyyliä arvostavalle naiselle. Mallisto on selkeä ja naisellinen. 100% pellavaa. Made in Sodankylä.

• paikkakunnan parasta poroa • lihoja meiltä ja maailmalta • säilykkeet • jalosteet • hillot ja mehut • HAUKKU eläinruoat

TEHTAANMYYMÄLÄ

design

Seitatie 6, Sodankylä Puh. 016 613 121 Avoinna ma-pe 9-17 www.kylmanen.fi

FACTORY SHOP

Palvelemme ma-pe klo 9 - 17 Unarintie 13 99600 Sodankylä puh. 040 543 5268 www.pirita.fi

Pysähdy matkalla tai poikkea talossa!

Herkullinen Lounas

Museo-Galleria Alariesto ja Sodankylän kunnan matkailuneuvonta sijaitsevat samassa talossa Sodankylän keskustassa vanhassa kunnanvirastossa. Museo-Galleriassa on esillä naivistitaiteilija Andreas Alarieston taiteen lisäksi hänen perheensä jäämistöä. Myös lapsia on ajateltu: heitä varten näyttelytilassa on kuvia, joissa hahmot kertovat taitelijan elämästä ja taiteesta.

Matkailuneuvontaa ja taidetta Sodankylän matkailuneuvonnan tilat sijaitsevat tunnetun käyntikohteen, vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä vanhalla kunnantoimistolla, Sodankylä-talolla. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös kunnanvirasto, jossa toimii myös kirjasto sekä Sodankylän kirkko. - Paikallisia käsitöitä, osaajiemme teoksia ja tuotoksia, Alarieston taidetta sekä kunnan käyntikohteiden, tapahtu-

mien ja palvelujen kattava kuvaus, ovat pääteemoina, kun suunnittelemme matkailuneuvonnan tilojen uudistamista, Annukka Rantalainen Sodankylän kunnasta kertoo matkailuneuvonnan kehittämisestä. Tarkoituksena on tuoda esille enemmän paikallisten käsityöyrittäjien ja taiteilijoiden tuotoksia tiloissa, jotka vastaisivat sekä kuntalaisten että matkailijoiden kysyntään aidoista perinteisistä tuotteista.

- Pyrimme myös parantamaan tilojen näkyvyyttä ja löydettävyyttä mainonnan avulla” Rantalainen sanoo. Tilojen suunnittelun lähtökohtana on ajatus, että vierailija voisi myös istahtaa hetken ja katsoa esimerkiksi screeniltä Sodankylästä tai käyntikohteista tehtyä esittelyvideota tai lukea esitteitä rauhassa viihtyisässä ympäristössä.

Aamiaisbuffet ma-pe klo 6.00-9.30, la-su klo 8-10 9,30€/hlö Lounasbuffet (keitto,salaatit, pääruoka, jälkiruoka, kahvi/tee,juomat, leivät) ma-pe klo 11-13 10,30€/hlö Carte-keittiö ma-la klo 18-21

Hotellissa kesätarjoukset, soita puh 016-617 121 Lisätietoja: www.sodankylahotel.fi acebook: Hotelli Sodankylä

Uutta! Peurasuvannon lomakylä

52 km Sodankylästä pohjoiseen palvelee kesällä!

HOTELLI SODANKYLÄ www.sodankylahotel.fi | info@sodankylahotel.fi

Unarintie 15, 99600 SODANKYLÄ puh. 016-617121


16

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

POHJOISSODANKYLÄ Mitä tehdä Pohjois-Sodankylässä Pyöräily, juoksu, rullaluistelu ja -hiihto

Sodankylän ja Sattasen välillä oleva 10 km pitkä pyörätie mahdollistaa turvallisen ja hyvän lenkkeilytien pyörä-, kävely- tai juoksulenkkiin, rullaluisteluun ja –hiihtoon.

Kalastus

Pohjois-Sodankylä on täynnä kalastusmahdollisuuksia. Kitisen joella, altailla, Lokan ja Porttipahdan alueilla ja lukuisilla pienillä joilla ja järvillä on hyvä kalastaa. Muistathan hankkia asianmukaiset kalastusluvat.

Melonta

Melominen on mahdollista Kitisellä ja sen altailla. Sattasjoki ja Kelujoki ovat hyviä melontareittejä. Lokkaan ja Porttipahtaan laskee useita pieniä jokia, jotka mahdollistavat melonnan kauniissa Lapin maisemissa, Luiro, Postojoet, Tankajoki.

Uinti

Uimapaikkoja löytyy useita. Lähes joka kylästä löytyy uimapaikka.

Tekojärvet

Porttipahdan ja Lokan tekojärvet ovat EU:n suurimmat tekojärvet. Järvillä on hyvät kalastusmahdollisuudet, myös ohjelmapalveluita on saatavissa. Käy katsomassa Lokan kylää, vieraile E4 tiellä Porttipahdan levähdyspaikalla, katso myös Vuotson kylän kohdalla Vuotson kanavaa, joka yhdistää Porttipahdan ja Lokan altaat.

Tankavaaran kultamuseo ja kultakylä

Tankavaaran kultamuseo hurmaa ainutlaatuisuudellaan. Kultamuseoon on koottu kultaan liittyvää historiaa niin Suomesta kuin ulkomailtakin, museo on ainutlaatuinen ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Tankavaaran kultakylässä voit aistia kullanhuuhdonnan tunnelmaa ja myös itse kokeilla vaskoolin käyttöä.

Viiankiaavan luontopolku

Kersilön kylästä on opastus Viiankiaavan luontopolulle. E4 tieltä ylitetään Matarakosken pato ja jatketaan vähän matkaa Moskuvaaran suuntaan ja siirrytään opastuksen polun lähtöpaikalle. Viiankiaavan luontopolku on merkitty hyvin maastoon, soille on rakennettu mukavat ja helppokulkuiset pitkospuut, pysähdy levähdyspaikoille ja käy lintutornissa tarkkailemassa alueen lintuja.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto on läntisen Euroopan merkittävin luonnonsuojelualue. Aloita tutustuminen kansallispuistoon vierailemalla Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskuksessa. Luonnonpuisto pitää sisällään erittäin laajan opastetun reitistön, autiomajoja ja varaustupia. Tee useamman päivän vaellus puistoon ja nauti uskomattoman kauniista luonnosta. Lisätietoa puistosta saat osoitteesta

Vuotso – Saamenmaan portti Sodankylä, Inari ja Utsjoki ovat kolme neljästä Suomen saamelaiskunnasta. Saamelaisalueen eteläisin kylä sijaitsee Vuotsossa. Vuotsoon saavuttaessa E4-tiellä on Saamenmaan portti, olet nyt saapunut virallisesti saamelaisalueelle.

Lintujen tarkkailua

Pohjois-Sodankylän luonto on ainutlaatuinen. Lintujen ”bongausta” voi suorittaa useita lintutorneista, joita löytyy Siurunmaan Hanhiaavalta, Viiankiaavan luontoreitiltä Kersilöstä tai Siurunmaasta, Petkulan kohdalta valtatie 4:n varresta Ilmakkijärven rannasta, Lokasta padon läheltä, Peurasuvannosta, Pikku-Tankavaarasta, Sompiojärveltä ja Vuotson Tervamaasta.

Pomokairan erämaa-alue

Pomokairan erämaa-alue kuuluu pohjoisen Peräpohjolan erämaa- ja aapasuoalueisiin. Pomokaira on erinomaista aluetta kalastukseen, marjastukseen ja metsästykseen.

Partisaani-iskujen muistomerkit

Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan. Pohjois-Sodankylän tuhoisin isku tehtiin Lokan kylään 14.7.1944, 70 vuotta sitten. Lokassa on tapahtumasta muistokivi. Laanilassa tehtiin 14.7.1943 partisaani-isku missä silloinen Oulun piispa Yrjö Wallinmaa sai surmansa, tästä tapahtumasta myös muistuttaa muistomerkki 4-tien varressa. Myös YliLuirolle tehtiin partisaaniisku 19.8.1943.

Mäntypää – Lokka tie

Kersilön kylän pohjoispäästä pääsee Viiankiaavan rengasmaisille luontopoluille. Lyhyemmän pituus on 4,3 km ja pidemmän pituus on 7,1 km. Luontopoluilla on opastetauluja, jotka kertovat luonnontilaisesta aapasuoluonnosta; arvokkaista letoista ja lähteistä, uhanalaisista kasvi- ja lintulajeista. Opastetauluista saa myös ohjeita alueella liikkumiseen ympäristöystävällisesti. Luontopolut on pääsääntöisesti pitkostettu.

Nelostieltä on avattu kaksi vuotta sitten uusi tieyhteys Lokan kylään. Tie lähtee Mäntypäästä, noin 70 km nelostietä pohjoiseen. Uusi tie on sorapäällysteinen mutta ajettava. Uusi tieyhteys antaa uuden mahdollisuuden loma-, marjastus- tai kalastusmatkan reittisuunnitteluun.

Kultakylän Kesä: ○5.-7.6. Taiga Festivaali & Suopunginheittokilpailu. ○6.6. Lasten Lauantai, ilmainen tapahtuma lapsille.

○ 20.6. Juhannustanssit ○11.-12.7. Kultamölkky ○16.-19.7. Perinteiset

Kullanhuuhdonnan SM-kisat.

○Olemme kesällä avoinna joka päivä 9-21.


Kulta-Lapin

Vuotson Lapin Markkinat Vuotson Porokylässä kauniissa piha­ piirissä | In an authentic old wooden reindeer fence Käsitöitä ja kädentaito­ tuotteita, lähiruokaa, suopunginheittokisat, työnäytöksiä, näyttelyi­ tä, teatteria, saamelais­ musiikkia, markkina­ tanssit ym.

KESÄ 2015

17

Cafe Harianna @ Yläpostojoki # TUOREET HILLALÄTYT / FRESH PANCAKES WITH CLOUDBERRIES # KOTITEKOISET LEIVONNAISET / HOME BAKED GOODS # LAHJAT & TULIAISET / GIFTS & SOUVENIRS

Saami and local handi­ crafts and handmade products, crafting demonstrations, Saami music performances, local food, dances of the market, theatre etc.

t h e L a p pis h M a r ke t Vuotson Porokylä, 99690 Vuotso

1.-2.8.2015

p. +358 (0)40 539 7137, vuotso@gmail.com Vuotson kyläyhdistys & Vuotson saamelaisseura www.facebook.com/vuotsonlapinmarkkinat

AVOINNA JOKA PÄIVÄ / OPEN DAILY 9‐19 4‐tien varrella 38 km Sodankylästä pohjoiseen / 38 km north of Sodankylä by the route 4 Puh / Tel +358 400 449 648 Meiltä myös mökkimajoitusta Luostolla

Vuotson Porokylä pihapiireineen tarjoaa upean, teemaan sopivan ympäristön markkinoiden järjestämiselle. Kuva: Sulevi Sieppi.

Vuotson Lapin markkinoilla esitellään kädentaitoja ja nojataan perinteisiin Sodankylän pohjoispuolella, nelostien varrella sijaitseva Vuotson kylä täyttyy elokuun alussa lukuisista iloisista kulkijoista, kun Vuotson kyläyhdistys sekä Vuotson saamelaisseura järjestävät parin vuoden tauon jälkeen perinteiset Vuotson Lapin markkinat. Saamelaiskulttuuria, alueen poronhoitoa sekä paikallisia kädentaitoja esittelevä markkinatapahtuma järjestetään Vuotson Porokylässä ja sen idyllisessä pihapiiris-

sä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 1-2.8. Käsitöiden ja kädentaitotuotteitten myynnin lisäksi kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmaan kuuluu mm. mielenkiintoisia työnäytöksiä, leppoisaa markkinamusiikkia, suopunginheittokisat sekä erilaista ohjelmaa lapsille. Lauantai-ilta huipentuu saamelaismusiikin konserttiin ja perinteisiin markkinatansseihin. Sunnuntaina markkinoiden oheisohjelmaan kuuluu muun muassa teatteria.

Tänä vuonna Vuotson Lapin markkinoiden teema on Sukupolvet. Teemaa tuodaan esille mm. näyttelyssä, jossa tutustutaan paikalliseen poronhoitoon usean sukupolven silmin. Markkinaväki pääsee nauttimaan näyttelyn yhteydessä myös mielenkiintoisista työnäytöksistä paikallisine tarinoineen. Vuotson Lapin markkinat ovat pienen kylän tapahtumaksi verrattain iso ja paljon ahkerointia vaativa, paikallisen

osaamisen ja yhteishengen taidonnäyte. Kun Vuotson Lapin markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, ne houkuttelivat paikalle lähes 3000 kävijää, ja useita kymmeniä käsityön ja kädentaitotuotteitten myyjiä niin läheltä kuin kaukaakin. Tänäkin vuonna markkinoille odotetaan runsaasti sekä kädentaitajia, että markkinavieraita nauttimaan kulttuuririkkaasta ja leppoisista markkinapäivistä. Anu Magga

Tähdistä ränniin - erään kultahipun tarina Miten ja milloin kulta on syntynyt? Millaisten vaiheiden kautta se on Lappiin päätynyt? Mistä kaikkialta kultaa löytyykään? Tällaisia kysymyksiä ovat useat asiakkaat pohtineet tai kysyneet vieraillessaan Tankavaaran Kultamuseolla. Kultamuseon tämän kesän näyttely vastaa mm. näihin kysymyksiin. Näyttelyn tekstitys on suomeksi ja englanniksi. Näyttely kertoo kullan käsittämättömän pitkän matkan tähtisumusta Lapin kultamaille ja kullankaivajan ränniin. ”Tähdistä ränniin”-näyttely luotsaa vierailijan miljardien ja taas miljardien vuosien taakse lähelle maailmankaikkeuden syntyä, josta lähdetään kohti nykyisyyttä. Kulta on alkuaineena syntynyt hyvin kauan ennen omaa aurinkokuntaamme. Tekstien ja kuvien sekä näytteiden kautta tulevat kullan lisäksi tutuksi myös erilaiset kulkeutumis- ja muotoutumisprosesseihin kuuluvat mineraalit ja kivet.

Tarkkasilmäisimmät huomaavat antiikin Kreikkaan kuuluvan Haadeksen nimenkin osana maapallomme syntyprosessia. Nykyinen Lapin alue on jossain vaiheessa ollut päiväntasaajalla. Hieman tätä kuvausta tarkemman sijainnin voi myös havaita näyttelyssä. Ja tiesitkö muuten, että meissä jokaisessa on pienenpieni määrä kultaa? Mikäli rohkenet, voit punnita näyttelyssä itsesi ja tarkistaa suuntaa-antavasta taulukosta, paljonko sinussa on suurin piirtein kultaa. Se voidaan vinkata, että tämän alkuainepitoisuutesi suhteen muuten usein sopiva sanonta ”painonsa arvosta kultaa” ei aivan pidä paikkaansa... Näyttelyssä on yhteistyötahona Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) Geologian museo. Tähdistä ränniin–erään kultahipun tarina-näyttely Tankavaaran Kultamuseossa 15.5.-5.10.

Kullanhuuhdonnan mestaruutta ratkotaan jo 43. kertaa Kultakansa kokoontuu jokavuotisen perinteen tavoin Tankavaaraan kullanhuuhdontakilpailuihin jo 43. kertaa. Tankavaaran kullanhuuhdontakilpailut ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista, sillä niitä on järjestetty jo vuodesta 1974. Tänä vuonna kisat järjestetään hieman aikaisemmin jo heinäkuun puolessa välissä. Pitkän viikonlopun mittainen tapahtuma alkaa jo torstaina 16.7. Kullankaivajain mestaruuskilpailuilla, jotka järjestävät Lapin Kullankaivajain Liitto ry. Kisassa on yleinen, lasten ja nuorten, veteraanien ja kolmen hengen joukkueiden sarja. Kisat ovat myös Kultacupin viimeinen osakilpailu. Kilpailut jatkuvat perjantain ja lauantain. Sunnuntaina 19.7. ohjelmassa on pelkästään loppukilpailuja sekä Vapaavälinesarja. Miesten ja naisten sarjojen voittajat palkitaan perinteisesti matkalipulla kullanhuuhdonnan MM-kisoihin 2016 Kaliforniaan. Kilpailuissa riittää jännitettävää myös yleisölle. Yleisö voi seurata huuhdonta-altaiden tapahtumia katetusta kisakatsomosta. Kultakylän alueella on koko viikonlopun ajan markkinatunnelmaa kojuineen. Paikan päältä voi ostaa muun muassa Lapin kultaan liittyviä tuotteita. Lisäksi kisalipun hinnalla pääsee myös vierailemaan Kultamuseossa, joka sijaitsee kisapaikan välittömässä läheisyydessä. Tankavaaran Kultakylässä on ruokaa tarjolla Ravintola Wanhassa Waskoolimiehessä.


18

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Suomen suurin kunta on kansainvälinen matkailukunta I

Löydä onnenhippusi Inarissa.

-projekti

Tutustu alueen ainutlaatuiseen geologiaan ja kultahistoriaan.

Nouda Geopark-karttasi

Inarin matkailuneuvonnoista.

SAARISELKÄ IVALO INARI KAAMANEN NELLIM SEVETTIJÄRVI LEMMENJOKI

YMPÄRI KYLIÄ,

ENEMMÄN KARTALLA. TUTUSTU PALVELUUN!

mapinari.fi

Hanki unelmapaikkasi Lapin kultamailta, Saariselältä.

72

uutta loma- ja yritystonttia Saariselän Rinnealueella, laskettelurinteiden ja latujen vieressä.

TILAA ESITE!

nari on Suomen suurin kunta. Se on myös yksi suurimmista ja kansainvälisimmistä matkailukunnista. Inari sijaitsee Euroopan unionin pohjoisimmassa kulmauksessa, keskellä Pohjoiskalottia. Se on laajuudeltaan viisi prosenttia Suomen pinta-alasta. Inarin rajanaapureina ovat Norja ja Venäjä ja tiiviistä yhteistyötä tehdään rajakuntien kanssa. Kautta aikojen Inari on ollut keskeisen sijaintinsa takia kulttuurien kohtauspaikka ja luonnollinen kulkureitti Jäämerelle sekä Kuolan niemimaalle. Vuosittain noin 140 000 matkustajaa palveleva kansainvälinen Ivalon lentokenttä tarjoaa nopeat yhteydet muualle maailmaan. Kunnassa asuu 6 788 ihmistä. Inarilaisista vajaa kolmannes on saamelaisia. Kunnassa käytetään suomen kielen lisäksi virallisesti kolmea eri saamen kieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Inarin kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu keskustaaja-

massa, Ivalossa, joka on kunnan suurin kylä. Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa Inarin luonto tekee Inarista Lapin vetovoimaisimman matkailukohteen. Inarissa on yli 100 nimettyä tunturia. Kunnan eteläosien erämaissa kulkee pohjoinen kuusimetsän raja ja pohjoisessa saavutetaan mäntyraja. Inarin metsä- ja tunturimaisemia halkovat lukuisat vesistöt, jotka virtaavat koilliseen Jäämereen. Inarin alueella on yli 10 000 järveä. Suomen toiseksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pituus on noin 100 km, keskisyvyys 14 metriä ja syvimmät kohdat lähes 100 metriä. Inarijärvessä on yli 3 300 saarta. Alueella vierailee vuosittain

satojatuhansia matkailijoita ja sesongit vaihtelevat sujuvasti neljän upean vuodenajan mukaisesti. Saariselkä on Suomen johtava hiihtokeskus, jonne tullaan kokemaan myös syksyn ruskaa ja talven kaamosta. Kesäisin Inariin saavutaan yöttömään kesäyöhön; retkeilemään, vaeltamaan ja seikkailemaan laajoihin erämaihin tai kalastamaan. Lisäksi Inari on sopivasti pysähdyspaikkana, kun matkailijat matkaavat Euroopan pohjoisimpaan paikkaan, Nordkappiin. Inarin kunta panostaa merkittävästi matkailun kehittämiseen. Alueen keskeisiä elinkeinoja ovat metsätalous, poronhoito, kalastus, matkailu, koulutustoiminta sekä muut yksityiset palvelutoiminnot. Uutena toimialana perinteisten elinkeinojen joukkoon on reilun kymmenen vuoden aikana noussut kylmäteknologia ja erityisesti auto- ja rengastestaus. lähde: www.inari.fi

Inarin kunnan matkailuneuvonnat Inari Ylä-Lapin Luontokeskus Siida Inarintie 46 Ivalo 99870 Inari Metsähallitus, Ivalon palvelupiste puh. 040 168 9668 Ivalontie 10 tourist.info@inari.fi 99800 Ivalo Avoinna joka päivä 9–19 puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi Saariselkä Avoinna ma–pe 10–17 Palvelupiste Kiehinen Siula-talo 99830 Saariselkä puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi Avoinna 21.6. saakka ma–pe 9–17, 22.6.–30.8. ma–pe 9–17, la 9–16

tontit@saariselka.fi

Täynnä kulttuuria ja tapahtumia. Tervetuloa!

MATK ALLA HUIP ULLE !

MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTTI (MTI) ON MATKAILUALAN SUURIN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO LAPISSA.

www.inari.fi

www.inarisaariselka.fi

MTI ON LUOVA YHTEISÖ JOKA KOKOAA YHTEEN OSAAMISEN LAPIN MATKAILUOPISTOSTA, LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA JA LAPIN YLIOPISTOSTA .


Kulta-Lapin

SAARISELKÄ

Mitä tehdä Saariselällä? Matkalla pohjoiseen

Nelostien varrelta pohjoiseen tullessa löytyy useita mahtavia pysähdyspaikkoja luonnonkauniissa maisemassa. Löysää kaasujalkaa ja tutustu saamenmaan rajan kahvittelu- ja ruokapaikkoihin, käsitöihin ja matkamuistoihin.

Vaellusmahdollisuudet

Urho Kekkosen kansallipuisto on maamme mahtavinta vaellusmaastoa. Puistosta löytyy reittejä monenlaisiin vaellustarpeisiin: lähireittejä lapsiperheille, päiväretkikohteita sekä mahdollisuus jopa viikkojen mittaisille patikointireissuille.

Puiston tupaverkosto on kattava. Tietoa reiteistä ja puiston palveluista saa esimerkiksi Metsähallituksen palvelupisteestä, Kiehisestä, joka sijaitsee Siulassa.

Lähiluontopolku

Saariselän uusin lähiluontopolku on ympärivuotisessa käytössä. Polku kulkee Luttojoen toisella puolella. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Inarin kunta toteuttivat yhdessä kaivatun polun. Polun varrelle on rakenteilla myös taukopaikka. Reitti on kaikkiaan 1,7 km pitkä ja on sopiva iltakävelyn tai lyhyen päiväretken kohde. Reitille pääsee reittien lähtöpisteen tai Iiskonlompolon kautta.

Linnut

Kansallispuiston alueella pesii säännöllisesti noin 110 lintulajia. Eniten kuulee järripeipon, pajulinnun ja urpiaisen laulua, mutta puistossa on hyvin mahdollista nähdä esimerkiksi maakotka, puiston tunnuslintu.

Siula

Angry Birds löytyy myös Saariselältä lapsiperheiden iloksi.

19

KESÄ 2015

Nelostiellekin näkyvä kauppakeskus, jossa on muun muassa erilaisia matkamuistoja myyviä liikkeitä, elintarvikekauppa, sekä Metsähallituksen palvelupiste Kiehinen. Lisäksi yläkerrasta mielenkiintoinen Jäämerta kohti-näyttely.

Kuvat: Inga-Briitta Magga

Kappeli

Saariselän tunturikappeli on suosittu vihkikirkko. Kappelin erikoisuus on sen ”alttaritaulu”: lähes koko seinän mittainen ikkuna, josta avautuu näkymä luontoon.

Maastopyöräily

Saariselän lähimaastoihin voi tutustua myös pyöräillen. Pyöriä ja varusteita voi vuokrata paikan päältä.

Angry Birds Activity Park

Holiday Club Saariselkä hotellin yhteydessä sijaitseva puisto on lapsiperheiden ykkösjuttu. Parkissa laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Teemoina ovat avaruus ja Lapin tunnelma. Avoinna 1.5. alkaen pe-su klo 12-19, ma-to suljettu. 19.6. alkaen avoinna päivittäin klo 12-19.

Kiilopää

Saariselän eteläpuolella sijaitsee Suomen Latu Kiilopään tunturikeskus. Itse Kiilopää on kätevästi tavoitettava tunturinhuippu 546 metriä merenpinnasta. Kiilopäällä voi harrastaa myös geokätköilyä, petanqueta, suopunginheittoa, mölkkyä sekä frisbeegolfia. Kiilopäällä on myös maankuu-

Siulan Jäämerta kohti-näyttely esittelee saamelaisaluetta seitsemän saamenpukuparin avulla.

lu savusauna, joka on avoinna kesällä 2.6.-25.9.2015 tiistaisin, keskiviikkoisin ja

perjantaisin klo 15-20.

Saariselän kartta sivulla 23

Pohjoisen luonto Pertti Kaikkosen upeissa kuvissa Pertti Kaikkosen näyttelyssä on esillä upeita luontovalokuvia pohjoisen luonnosta. Pohjoisen luonto on ollut ehtymätön ja mieluisa kuvauskohde oululaiselle luontokuvaajalle. Näyttelyn kuvat esittävät Poh-

jolan maisemia, kasveja, eläimiä ja rakennettua ympäristöä. Valokuvat on otettu enimmäkseen viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta esillä on muutamia vanhempiakin kuvia. Valokuvauksessa Kaik-

Inariviikot Savottakahvilassa 23.7.2015

koselle on tärkeää kuvan sommittelu sekä luonnon valo ja sen monipuolinen käyttö. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Pertti Kaikkosen valokuvanäyttely Tankavaaran luontokeskuksessa 18.5.-29.7.

KULTAA GOLD

Klo 10 Pihamarkkinat ja kirpputori

-myyntipaikat ilmaiset -päivän eväänä paistettuja Inarijärven muikkuja, uusia perunoita, sipuli-voisulaa, punajuuri- ja porokeittoa klo 11 alkaen. klo 14 Kultakisat, järj. Kultaperinne ry.

SE, VAIN ELÄMÄÄ: musiikkiteatteriesitys 14.8. ja 15.8. klo 15 ja lisäesitys klo 18 su 16.8. klo 18 Liput 20€ ennakkoon Savottakahvilasta puh. 0400-603 903

SEURAA KESÄN TAPAHTUMIA www.savottakahvila.fi & Tulossa syksyllä SE, VAIN ELÄMÄÄ 6., 8., 11. & 14.9. klo 19 Juha Vartiainen & Esa Roine musiikkikonsertti 13.-16.9.

Hyvä tukikohtasi on

Laanilan SavottaKahvila 99830 Saariselkä, puhelin 0400 603 903 savotta@kahvila.inet.fi

78¤ /vrk/2hh

sisältäen aito jen makujen   aamiaisen s ekä saunom isen. Hinta voimas sa -> 31.8.20 15 ast

sloma rheen elämy e  p  u d n o u L Saariselällä  lasta   aikuista ja 2 alk. 166¤/2   /vrk ,  huoneistossay: majoitus huoneistossavel-

ty ndu-reittiso Hintaan sisäl ltatontun Luo  kuk aamiaiset, Ku ppu (ensiapulaukku, 4 mire lus sekä retk litikut, avaimet Iiskonlo in) ss  tu o, pu kk lta uu ku  p ä  a, ek sa , polttopuut s akka. polon kotaan . 26.9.2015 sa

Pihamarkkinoille vapaa pääsy! enesty s

alk.

i.

klo 16 Töysän kruunuhääryhmä esittää Vanhoja Pohjalaisia Kruunun häätansseja

Yleisö m

Kesähuone

Voim

Kaikki majoitustarjoukset verkkokaupastamme  laplandhotels.com

KULLANKAIVUUPALVELUJA TARJOLLA! 4–8 tunnin kullankaivuuta kokeilijoille KÄVELYREITTI Kultapalstoja vuokralle 1,5 km 3410 Kulta ja jalokivet rajoituksetta löytäjälle Hinnat sisältävät opastuksen 1,5 km ja ALV:n TEL +358 - (0)400 -142 308 ylkk@netti.fi

Saariselkä 016 559 4455 | riekonlinna@laplandhotels.com LEVI  |  YLLÄS  |  ROVANIEMI  |  OLOS  |  PALLAS  HETTA  |  KILPISJÄRVI  |  SAARISELKÄ  |  LUOSTO


20

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Poro ja Reija

CampStation teltta

www.jaakot.fi

Erämaan ovi on auki.

+358 40 535 8774 info@jaakot.fi Facebook: Jaakot Oy

Hommaa taattu lomaviilis tai vie hulvaton tuliainen!

ista! Kesälukiaem novelleja

Humoristis pohojosen murtheella Nouda niteesi paikallislehtien toimituksista: Sompio-lehti, Unarintie 23, 99600 Sodankylä Inarilainen, Piiskuntie 1, 99800 Ivalo Käteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle. Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi | p. 010 666 4140

Sodankyläläisen suositun kirjoittajan, sattuneesta syystä salanimellä toimivan,

Himmu

Himmun novellikokoelma Tynnyrintappi

20 €

Tynnyrintappi

Oletko Sodankylässä elokuvajuhlien aikaan?

Kurkista Himmu-hahmon kulisseihin! Pe 12.6. klo 16-17 tapahtumatorilla (Sodankylän tori).

Saatavilla Himmun novelliNäe kuinka näyttelijä ja Himmu- Sompio-lehti kertoo kokoelmaa. Hae omasi! Himmu-tekstien monologin esittäjä Tiinaliisa Multamäki muuttuu Himmuksi. taustasta. Nyt ollaan korvat höröllä! Kerro toiveesi uuteen Lyhyt maistiainen Lauantaimakkaraesityksestä. Himmu-esitykseen.

Toimintani käynnistyy 17.8.2015 kaarnikkasorbettiretkellä. Tulossa myös muita retkiä mm. talostelu ja tulistelupäivä, porostelupäivä ja revontulien bongausta yöllä. Lisäksi aitavasottaminen ja kalastelupäivä 2016 eteenpäin.

Reppuusi otat rennon reissun. Hoivataan pikkuruista Einari poroa. Joutastellaan kalassa, marjassa tai poroissa. Ryhmiin mahtuu vauvasta vaariin 1-6 henkilöä. TARJOAN LÄPI VUODEN ERÄMAAMATKAILUA KUTTURASSA.

Y LISÄÄ! S Y K JA Ä T T Y E T H Y A OT R ei ja K u rt ti la 6 36 Pu h . 0 4 0 9 3 9@8in a ri sa a ri se lk a .f i re in d ee r. re ij a

Tilaa Saariselän Sanomat ja voita

Voita loma e ll kahde

RUSKALOMA KAHDELLE SAARISELÄLLÄ Palkinto sisältää lennot Hki-Ivalo-Hki, viikon majoituksen Santa´s Hotel Tunturissa, illallisen Kaunispään Huippuravintolassa ja pullakahvit Laanilan Savottakahvilassa kahdelle.

Tilaan Saariselän Sanomat kesto-tilauksena ja osallistun arvontaan. Tilaus 21,- eur / vuosi / neljä numeroa, neljä vuodenaikaa. Lehti ilmestyy: Ruska vko 35 Ensilumi vko 44 Kevät vko 3 ja Kesä vko 23. Tietojani saa käyttää Saariselän Sanomien ja Santa´s Hotel Tunturin markkinointiviestintään.

Lähettäjän nimi Osoite Sähköpostiosoite

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Saariselän Sanomat Tunnus 5009670 00003 Vastauslähetys

KILPAILUN SÄÄNNÖT: Kilpailuaika: 1.8.2015-30.4.2016. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kilpailulipukkeen Saariselän Sanomiin joko postissa tai netissä. Arvonta: suoritetaan 12.5.2016 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisäksi voittaja julkaistaan Saariselän Sanomien kesänumerossa ja Internetissä osoitteessa www. saariselansanomat.fi. Osallistumalla kilpailuun osallistujat myöntävät järjestäjälle, ilman erillistä suostumusta tai korvausta, oikeuden julkaista voittajan nimi.

Arvonnan järjestäjä: Lapin Lehtikustannus Oy, Saariselän Sanomat. Yhtiön työntekijät tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun. Kilpailuun osallistuminen edellyttää lehden tilaamisen. Kilpailun järjestäjä ei ole vastuussa minkäänlaisista Internetin tai muun tietoliikenteen tekniikan aiheuttamista viivästymisistä, virheistä tai teknisistä ongelmista.

Palkinto: Kahden hengen matka, johon kuuluvat lennot Helsinki-Ivalo-Helsinki (syyskuussa 2016, tarkka ajankohta sovitaan myöhemmin, ei sisällä kuljetusta Ivalon lentoasema-Saariselkä-lentoasema). Majoitus kahden hengen huoneessa sis. aamupala ja keittolounas. Juhlapäivällinen Ravintola Kaunispään Huipussa (sis. lounaan + alkoholittoman ruokajuoman). Palkintoa ei voi vaihtaa rahaksi tai luovuttaa toiselle henkilölle. Osallistujan kilpailun yhteydessä antamia tietoja saa käyttää Saariselän Sanomien omaan markkinointiviestintään.

Puh

Yhteistyössä:

Tilaa netissä www.saariselansanomat.fi ja toimi ohjeen mukaan tai lähetä tilauskuponki postissa Saariselän Sanomiin


Kulta-Lapin

21

KESÄ 2015

APARTMENT KUUKKELI

PLUSSAA

LOMAHUONEISTOJA, KELOMAJATALO

KAIKISTA MAJOITUKSISTA

KAIKKI HUONEISTOT JA HUONEET SAARISELÄN YDINKESKUSTASSA APARTMENTS KUUKKELI 1–6 HENGELLE

Suositut ja viihtyisät lomahuoneistot

Koko perheen voimin liikkumaan Suomen Latu Kiilopäällä järjestetään viikon mittainen liikuntapainotteinen, koko perheelle suunnattu Kiilopää Summer Camp – perheviikko heinäkuun lopulla. Tapahtuma on jatkoa kahden viime kesän järjestetyille tapahtumille, jotka kokosi väkeä viikoksi

Kiilopäälle liikkumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Kiilopää Summer Camp -tapahtumassa on paljon ohjelmaa kuten purouintia, savusauna, Kiilopään yöhuiputus, Yukigassen-pallosotaa, patikointia, suunnistusta ja frisbeegolfia. Lapsille on omaa

Kesätarjoukset Savotassa!

Majoitus Savottakämpässä

päivittäin klo 11–18

sis. sähkön ja saunan

/hlö/vrk

Munkki + kahvi Savottakahvilassa

3€

* LOUNAS KLO 11–13 9,90 € * PÄIVÄLLINEN KLO 13–20 12,90 € * PIZZOJA, HAMPURILAISIA

RAVINTOLA KUUKKELISTA KUUKKELIN KUULUISA PORONKÄRISTYS 90

14

SISÄLTÄÄ – – – ANNOS –

JOKA PÄIVÄ EVERY DAY

9–21

10€

Inari

Ivalo

Saariselkä

4 km

Laanilan Savotta

RECEPTION

11 erilaista ja 30 kohdetta

Aamupalat erillishintaan.

SALAATTIPÖYDÄN LEIVÄT JUOMAT MAITO, PIIMÄ, VESI JÄLKIRUOKAKAHVI

Laanilan Savotta

Musiikkia, teatteria ja muita tapahtumia Avoinna päivittäin klo 9–20 | Puh. 0400 603 903 myös syksyllä! www.savottakahvila.fi | facebook.com/savottakahvila

INARI-SAARISELKÄ VUOKRAHUONEISTOT KAUPPAKESKUS KUUKKELI/POSTI SAARISELÄNTIE 1 99830 SAARISELKÄ

PUH. 044 3636 972

SAARISELÄN TAVARATALO SAARISELÄNTIE 1 99830 SAARISELKÄ puh. 016 668 741 fax. 668 680 kuukkeli.lappi.fi kuukkeli@saariselka.fi

JOKA PÄIVÄ EVERY DAY

9–21

INARIN

PALVELEE KESKUSTASSA INARINTIE 51 INARI puh. 016 871 500 044 363 6912 kuukkeli.lappi.fi inarinkuukkeli@luukku.com

15€

/hlö/vrk

JOKA PÄIVÄ KLO 9–21

7€

Keittolounas

sis. saunan

Asuntoauto-/ vaunupaikka

ohjelmaa, kuten suunnistusta, pihapelejä ja Metsämörrin luontopolku. Illalla päivän hiet voi pestä pois maan kuulussa savusaunassa, josta voi pulahtaa vielä virkistävään tunturipuroon vilvoittelmaan. Summer Camp Suomen Latu Kiilopäällä 26.7.-2.8.

Alkaen 50 € / 2 hengen huoneisto / vrk

Keskeinen sijainti kylpylän vieressä

AAMUPALA RAVINTOLA KUUKKELISSA JOKA PÄIVÄ KLO 8–10.30 ERILLISHINTAAN KUUKKELEISSA MAJOITTUVILLE

TUPLAPLUSSAT KOKO KESÄN

YLI 100 € OSTOISTA 30.9. SAAKKA

• K-KAUPAN TUOTTEET • BAKERYSTÄ UUNITUORETTA LEIPÄÄ AAMUSTA ILTAAN • MYYMÄLÄGRILLI • UUDISTUNUT HEDELMÄ- JA VIHANNESTISKI • IP-POLTTOAINEPISTE • POSTI PALVELEE MA–PE KLO 9–17 • VEIKKAUS • LÄÄKEKAAPPI OMAN LEIPOMON TUOTTEET INARIN KUUKKELISSA MYYNNISSÄ MA–PE KLO 11.30 SUOMALAISET PIRKKA MAIDOT EDULLISEMMIN

PLUSSAA KAIKISTA OSTOISTA

10 % ALENNUS • SUPERMARKET VÄHINT. 100 € • RAVINTOLA –PIZZAT • HAMPURILAISET TEKSTIILIOSTOISTA MYÖS MUKAAN NOSTO • KOTIKEITTIÖ –TAKE AWAY PIKAPANKKI • KOTILEIPOMO • BAKERY • SAARISELÄN SUURIN 24h LAHJA-, TULIAIS- JA MATKAMUISTOMYYMÄLÄ • TEKSTIILIT POHJAKERROKSESSA • MAJOITUS • RECEPTION • POSTI • ALKO • TAXI

KUUKKELIN KOTILEIPOMO

LEIPOO

JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN UUNITUORETTA

OMAN LEIPOMON TUOTTEITA – PERUNA- JA SAVUPORORIESKAT – ISOT PORONLIHA- JA LIHAPIIRAKAT – MUNKIT RINKELI, JÄTTI, LAKKA, VADELMA

LAPIN KULTAA tarinoina ja hippuina Kesäyöt edullisesti Santa’s Hotelsin vieraana! Hinnat alkaen 59.50 € / 2hh / yö. Tarkemmat hinnat ja tarjousehdot www.santashotels.fi.

KULLANKAIVAJAN OPAS toinen painos Kirja kertoo kuvin ja sanoin miten kultaa kaivetaan Lapisssa 2000-luvulla sekä kullankaivuhistoriaa 1800-luvulta alkaen Suomessa ja maailmalla. Jokaisen kullankaivajan perusopas vaskauksesta ja rännityksestä sekä rännin ja saunan rakentamisesta aina vesipumpun moottorin huoltoon. Lappikirjat ja kullankaivuvälineet nettikaupasta. Katso ja tilaa www.hipputeos.fi

Jälleenmyyjämme Lapissa: Kaunispään Huippu, Kuukkeli, Savottakahvila, Kuttrantien Kultakioski, Kiehinen, Siida, Inarilainen (osassa vain kirjat)

www.santashotels.fi

Uutisia kultamailta. Katso www.kultahippu.fi Lähetä omia juttujasi Kesäosoite: Prospektorintie, Saariselkä Puh 040 5454 833


227

C

219

Pohjantie

Kelujoki 1. Uruniemi Camping 2. Toivasen Rantamökit, 3. Lomakylä Inari 4. Saamelaiskirkko 5. VisitInari.fi 6. Samekki – taidekäsityöt 7. Nativa – Café Wine Bar Lanca Käsityötori 8. K-Kuukkeli -lääkekaappi 9. Hotelli Inari -Ravintola Ranta-Mari - Näköalalennot 10. Inarin Lahjatalo Ky 11. Pankkiautomaatti, Sámi Duodji myymälä 12. Inarin veneilykeskus 13. SIIDA - Saamelaismuseo - Ylä-Lapin luontokeskus 14. Souvenirshop Inarijärven risteilyt 15. Inarin Kultahovi -hotelli 16. Juutuanvaaran hiihtokeskus, urheilukenttä 17. Sajos, Saamelaiskulttuurikeskus Sámi Duodji -saamelaiskäsityömyynti Saamelaiskirjasto 18. Neste-huoltoasema, ravintola 19. Inarin Hopea 20. Vasatokka, Angelintietä 11km 21. Kullankaivajien haudat - Pyrkyreiden palsta 22. Siwa -ruokakauppa / Matkahuolto 23. Juutuan polku 24. Grilli-kahvio

Suukoski

151 131 130

TI E

NE L O

17

KAN IEM EN

s

ön äk Pä

28 16

4

29

9 4

su ou nn go rin

Au

2

53

42

96

E EN TI SK

VU KO

SA

11

tie

8

KEM

IJÄ

4

1

Siljo

tie

2

e

3

ärinn

ntie

4

sen

2

Kan 1

3

ala

RVE

NTIE

gas

4

tie 7

5

13

nt

3

hela 4

1

ntie

1

2 2

ie

Tuo

2

t

2

olli suu

stie 6

13

9

16

Te

5

1

17

3

4

Tuohiaav antie

7

ko Ra

9

7a

11 10

22

hrä nke Kuu 2

H

63

12 17

Orajärventie

Torvisenvuopaja

10 12

19

3

4

ie

tot

en

2

ko

Museo

17

5

om vis Su

1

1

rik

3

Karisaari

2

6

13

1

8

2

tie

Va

1

tie Loito 3

Raudanjoki

5

nuk

tola

Pu is

5

han

Mets

1

6

12 4

9

Kaarrostie

6

kuri 5 ntie

32

13

6

Hannuksenranta

15

2

2

13

7

4

3

tie ren 1

5

2 1

K

4

1

6

3

23

1

15

14

2

25

16 12

5

8

4 2

me Jää 7

tie

ir 4 kko

9

8

aa ks on 4 tie

Ky läl

2

tie

5

aan

ank

7

14

ink

tar Pie 16 2

1

tie

5

16 14

23

5

10

11

46

2

ntie nio vai tsä Me 1

Tievatie 28

anta

2

Korvenr

tsä

21

9

e Oj

2

16

2

Me

20

11

tie

2

n ti

19

1

valkean

As

nintie

rus

Pyhä

34

METSÄHANNUS

17

ntie

aa

2

Korvenlampi

18

ank

Sa

14

ntie 1 1

Savisaari

vik

Veteraa

rju

Ha

15

19

Torvinen

tör

10

8

13

1

Vie

7

17

40

10

ie 1 nt aa om ht 6

7

pu

ja

8

1

2

11

16

TAHKOVAARA 22

8

1

14

13

13

5

12 9

11

2

7

57

ie

ant

ie

6 8

18

e

1

1

8

36

r vaa

4

Loukast

5

7

12

e inti 11 Uh

HANNUKSENRANTA

Ke

8

Pappilanniemi

Sodankylä

Unarin-Luusua

2

6

16

nto

1

Varsitie

r va ol

20

6

Po

e

Kierinki

9

2

M

Vuonimatie

2

1 2

23

Jonganharjuntie

12

Kersilö

9

ant ok i 3 un Kur

5

Tahkomäenti

1

2 3

MAN

16

10

1

10

2

4

5

6 1

16

Kylälaakson päiväkoti

2

Nutukas

Hannuksenkartano

4 E75

Ma

10 14

Seurakuntatalo

3 e tonti 2 opis

7

1

3

Vinnarintie

tie

sti

1 P

4

6

mp

tuo 36

1

2

2

Ha

Lin ntie

ja tuo

Lin

en 2

eh

mi

ä ets

8

tie 3 1

7

tie

A

3

mu

Laurintie

en

2

KYLÄLAAKSO

10

1

ihkitie

7

5

Hautausmaa

43

6

2

4

22

3 itie p Rim 4

n ltio

1

5

Emauksentie

H 4

Ka

2

14

M

IE

AN

V RO

1

ks

4

12 1

Um

1

Puulaakintie

Papintie

ie

ie

t ete

9a

2

9

ie

nt

6

lat

2

2

IE

T EN

2

TI E

13

EMAUS

1

ÄN

1

26

2

16

IL

iu

2 7 0

Camping

Palastie

Piilolantie

1

3

Pietar

3

e inkummunti

16

W

el

at t mm

9

14

ENTIE

Vanha kirkko

tie

ie

2

8

KEMIJÄRV

1 Kirkko Kirjasto Kunnanvirasto

To

eg

6

V

tie

1

Nordkapp 580 km Murmansk 465 km •Ala-aste Inari 200 km • Ivalo 161Kakm nsan 12 16 • Tankavaara 100 km • Kittilä 86 km • Kemijärvi 110 1 5 tie • Luosto 43 km Varp 4 iho a • SPyhä 62 km 1 atie5 6 • Rovaniemi 130 km • Oulu 336 km 1 • Helsinki 944 km

11

Jutotie

Sodankylätalo

ivo Poliisi niemen

ja

19

Siu

2

ie int ap 2

ku ivu Ko 1

17

17

17

11

6

20

10

11 sa 6 a

10

Uimaranta

967

Pelastuskeskus Sodankylä• instituutti •

A

6

Sompion

Posti

1

3

15

TT

27

5 1A

24

5

ie

tie

2

179

Porttipahdan tekojärvi

Välimatkoja Sodankylästä Jäähalli

Ta Vuo

178

Poikkijoen päiväkoti

Kitisenranta

Apteekki

5

13

12

MPU

KI

Pörsiölampi

13

Pörsiöoja

Jäähallintie Kelukoskentie

1

ast

pa

iön

s ör

Kuttura

158

Hakatie

2

4

tie

5

e

17

16

Ojennustie

9

15

5

ng

2

15

22

21

SODANKYLÄNTIE

19

22

8

e

Je

11

1

P

Ha

19

24

22

19 20

1

siö

18

entie

1

Opintie

Kauppakuja

ja

u nk

16

4

POIKKIJOKI ikoulunt

21

Lapintie

21

3

lta

Sateenkaar

Tuomentie

15

5

4

S 1 om

1 6 usko 2 2

n

tie

23

30

ntie polo5

Ostoskuja

L 1

10

107b

nku

5

tie

arr ka

4

2

Lom

Liikuntahalli 3 2

10

8

8

16

4

n ere

Haastajantie

e 7

Tori

7

40

4

4

7

Pohjantie

5 1 4

46 51

3

4

11

ti 2 e

ivä

5

ine

1

m Jää

Kit

33

39

38

42 4

liti Ni

Kasarmintie

27

14

ita

tie nta Ra 27

5

Taksi 1 Linjaautoasema rintie Una Hotelli 13

Hotelli

11

23

Kiira

Mo

Savotantie

9

i

1

2

rry

6

7

2

2

11

13

17

te

9

17

ntie

TIE

46

ie

Urheilupuisto

5 6

2

Vesitorni

32

29

stie

4

3

15

e ieh tom 16

tie

ra ka

3

n

16

15

21

mu 8 ka s

Iltar tie rni

KAANAANMAA

Aa

a

k oih

V

2

2

2

24 12 ie t jan 1

tie

1

Taajo

10

Uit

ie

41

nt pi

11

tie

lio

Va

21

20

lan

Ke

itie

Po

1

ie

Sodankylä

17

N LO

IVA

10

tie

1

ok

La

ito

22

iöj

20

9

Ra

7

37

ie

lot 1

2

25

24 1

Ke

es

52

2

nt ise

va Si 8 30

7

07a

17

30

13 ppa i ura ott 10

Vu

1

eh

Ki

14 17

tie

14

Je

7

21

17

tie 2

2

29

Unarin

8

3

ant

15

2

6

Liip

17 38

kka

10

Kaanaanmaantie

m

9

akij

9

Inari

18

42

Tar

n me

Le

11

25

7

14

1

kio

Ah

49

1

2

3

1

1

ie

6

5

tie

en

m

ar

Pa

44

an

e titi Ko 2 1

3

tie

47

kkatie

P

46

9

Vuotost

25

25

35

18 21

28

40

27

t on Ju 36

33

2

2

10

38

18

12 18

ie ot

s 17 lki a

4

35

7

42

33

41

16

las

57

33

totie

Juon

22

54

Sa

i ar

28

58

tie

n ha

tie

iön

2

Lukio Jeesiörannan koulu

4

29

7

11

13

15

22

25

es

2

ie

5

stie

52 39

30

4

2

3

Je

6

1

lut Kou

5

va Tar

41

8

6 8

u polk

7

3

erä

Aho

p sen 1

Helmikoti

pa

1

40

1

2 ka lan

Si

1

T

16

an

1

ur

sa Ris0

66

3

2

1

KIVIHARJU

Pe 2

14

12

ie 3

1

21

10

4

tie

in 18 17

tie

4

at

k ok

o akk 3 tie ma Su 2 stie u j O ie kat tie ilak kka Pa Ko tie psi ie 2 kkät Ro i 5 rm Ke ie tie 2 ksit vas Ke Hir 3 6 tie 5 in d a 5 Va

iv Su

8

11

6

2

46

i

jok

10

Na

Karhunkierros

20

22

ll o 9

58

18

2

jatie

24

tie

7

rm

ta

ASENPERÄ

sa

Ko

25

30

6

1 e ti to Et 2

9

15

Ka

5

13

ie nt

4

1

8

tie on 9

26

tk

7

No

1

ke sa Ai

ts

1

20 6

61

4

19 tie u

Ra

3

23

65

86

22

4

6

1

s 17 iela K

36

67

90

13

ie llit Ta 5

1

11

52

2

Pa

43

2

a

7

14

11

15

Nukkumajoki

21

entie

2

6

13

28

1

21

19

Jahtimieh

tie

28

47

pa

17

3

hus

12

30

4

2

2

Tuo

1

• Vuotso-Saariselkä 40 km • Utsjoki-Nuorgam 43 km 6 e • Saariselkä-Ivalo 30 km •lätiNäätämö-Kirkkoniemi, PAULAHARJU Jäkä • Ivalo-Nellim 40 km Norja 57 km 1 Terveyskeskus 1 • Ivalo-Inari 39 km • Nuorgam-Tana Bru, Norja 23 km otie p p 3 • Inari-Lemmenjoki 454Lukm2 • Karigasniemi-Nordkapp, 5 tie tsu • Inari-Kaamanen 32 km 7 Norja4 253 km Ra 9 ie • Inari-Karigasniemi 98 km 0 8 • Raja-Jooseppi-Murmansk, 2 ast 1 llok 6 Paulaharjun Ke 14 • Inari-Näätämö 145 km Venäjä 250 km 1 päiväkoti otie 16 lpp 5 • Inari-Utsjoki 1256 km Nu 8 9 tie 2

1

2

Karjalammentie

Kiekerotie

uraip Vuott

2

53

tie 6

ra

1

pa

R

7

1

7

15

1 2

Ko

92

8

LOO N

11

9 1

KARJALAMPI

18

5

Kaamanen

NTIE

15

23

26

Välimatkoja Ylä-Lapissa iotie ann

1

18

10

3

ie 2

Karjalammit

stie 8 9 Varra 12

7

itat Se

Portti

3

15

19

10

4 E75

IVA

17

94

- Poropirtit - Inarin Porofarmi 13 km Solojärvelle - Lemmenjoki 40 km

URUVAARA

joko

6

11

2

1

2

1

ARUSKUNTA-ALUE

Karigasniemi

9

1

Utsjoki

4

E TI

7

2

TIE S EN ITKO

13

U T6 UAN

ustie

16

8

JU TA

2

Poromiehentie

H PA

R ET otie PSuik

Suom

9

8

ie

Hallitie

PONTIKKAPALO

Ans a

12

3 PAA NN ETI E

12

1

TA-A N TINTIE RAN

7

8

Väylätie

TIE KULT A MIEHEN

2 6

SIULATIE

IE NT TA EE

TAMMU KKATIE

TINTIE POSTIMA

L MA

4

E TI

U RA

IE

6

K TE KA

14

Juutuan polku

NT LA

IN AR IN

KI

11

TIE SU AT NR TI E LÄ AN

12

tie

17

Hallitie

I TT

NTIE LEHTOLA

10

11

24

5

NTIE

22

18

19

Huolto

Lämpölaitos

ILÄ TT

KI

NTIE ARA

SK E IKO AR

15

10 8 7

HON

S AL

91

9

IE NT

NVA JUUTU A

19

18

SA

12

ATAMANTIE

17 IE NT

Ke luk os k

116

A

21

6

ame

3

2

4

Sah 1

Portti

23

14

K

Juutuanjoki 2 4

Inarijärvi

Lammassaari

NTIE KALLIO HUUTO

ILA PAPP

1

13

19

5

llan

tie

23

en tie

SAAMELAISMUSEO

Piisitie

ÄÄ TÄ

Otsamon reitti Juutuan polku

21 135HAUTAUSMAA

1

EM I, N

IVALO NTIE

10

20

SJO KI, KA RIG AS NI

15

UT

palontie

19

16

Pontikka

NTIE

170

21

18

171

26

E75 4

E

NIE ME

Inari

D

Pielpajärven polun lähtöpaikka

UR U

B

KESÄ 2015

Kulta-Lapin

10

22

a

TUOHIAAP


TIEHAKEMISTO

F Nuorgam

1

Aamukaste ............................D3 Ahkiotie..................................B4 Ahopolku ...............................B4 Aihkitie...................................B5 Aisakellontie ..........................B4 Ammattikouluntie...................D4 Ansajokos..............................D3 Asentotie ...............................C6 Auringonnousu ......................D4

Kulta-Lapin

23

KESÄ 2015

Ivalo IVALO

Inari Utsjoki Karigasniemi

Emauksentie..........................B6 Ettotie ....................................B4 Haapatie ................................B7

Haastajantie ..........................C4 Näätämö Hakatie ..................................D4

Sevettijärvi

2 Inarijärvi

Iltarusko.................................D4 1. Inarilainen Ivalontie ........................... B2,C4 2. Nordea-pankki

Ivalon Kiinteistömaailma

Pubi.fi, Anjan Pizza Jahtimiehentie .......................D3 3. Apteekki Jeesiönkuja ...........................C5 Metsähallitus / Info Jonganharjuntie.....................D5 Poliisi 4. Käsityökauppa Juontotie.......................... B4,C4 5. Nutukas Jutotie....................................D5 Petsamolaispatsas Jäkälätie ................................B3 6. Ivalojoen silta Jäähallintie ............................D4 7. Ivalon ev.lut. kirkko 8. Taksiasema Jääkärintie .............................A3 Ivalon tori Jäämerentie..................... C4,C5 9. Hotelli-Ravintola Kultahippu 10. Hotelli Ivalo

Kuolpuvaara

29

Hallitie.............................. B2,B3 Hampputörmäntie..................C6 Hangastie ..............................C4 Hannuksenranta ....................D5 Harjuntie ................................D5 Hetetie ...................................C5 Huoltotie ................................A2

Kaanaanmaantie 11. ...................C4 S-Market Vaskooli Posti Kaarrostie ..............................D4 Cafe Stop, Alko Kaikutie..................................C8 12. Maanmittaustoimisto Kaltiontie................................C5 13. K-Market Ivalo 14. Kirpputori Kangastie ..............................E6 15. Ivalon Autokoulu Kansanopistontie...................D4 Valokuvaamo Karhunkierros ........................C3 Autovuokraamo: Karjalammentie .....................C3 - Hertz Ivalo 16. Kirjasto Kasarmintie ................A3,B4,C5 17. Inarin kunnanvirasto Kauppakuja ...........................C5 18. Terveyskeskus Kehtomaantie 19. ........................D6 Pyhän Nikolauksen Ortodoksinen kirkko Kelotie ...................................B4 20. Osuuspankki Kelukoskentie .................. C2,D4 21. Linja-autoasema, kahvila, Kemijärventie................... C5,E5 Siwa Kernitie ..................................C4 22. Lahjatavaraliike Näkkäläjärvi 23.Uimaranta Kesäkiehinen.........................C6 24. Ivalon Urheilukeskus Kiekerotie ..............................B3 - Jäähalli, urheilukenttä Kielastie.................................B3 - Liikuntasali, kuntosali Kiiratie ...................................C4 - Nuorisotila Stönö 25. Rajavartiosto, uimahalli Kirkkotie.................................C5 26. Mukkavuopajan ulkoilureitti Kittiläntie................................B5 27. Lauran Grilli, Extra-Piste Koivikkotie .............................A5 28. Koirapuisto Koivukuja...............................C5 29. Leikkipuisto Komentajantie .......................A3 Koparatie ...............................B3 Korvenranta...........................B6 Kotatie ...................................B4 Kotitie ....................................B4 Kullerokuja.............................B7 Kurunokantie .........................D5 Kuunkehrä .............................C6 Kyläjärventie..........................A2 Kylälaaksontie .......................C5 Kylälehdontie.........................C8 Kärrytie ..................................B4

7 6 9

23

21

5 11 19 18

20 4 11 3

17

26

29

8

22

26

16

27

2 14 13

Tieosuudella Saariselkä – Ivalo näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä liikenteessä arvaamattomasti.

14 29 15

10

Porokolarin sattuessa

14

24 26

28

Nellim

Ivalo

3

RajaJooseppi Saariselkä Kiilopää 212

ankavaara otso

4

Lokan tekojärvi

Lokka NTOVAARA 51

orokuja

Tanhua 117

ä-Luosto

5

Mantovaarantie......................E4 Metsähannuksentie ...............D5 Metsämiehentie .....................B6 Metsärinne.............................E5 Metsävainiontie .....................B5 Moitakaarre ...........................C4 Mäntyharjuntie.......................B6 Naakijantie.............................D3 Notkontie ...............................B4 Ojalantie ................................D6 Ojennustie .............................C5 Opintie ...................................C5 Orajärventie..................... D6,D8 Ostoskuja ..............................C5

tie 5

275

PA

Lapintie............................ C4,C5 Laurintie.................................D5 Lentoasemantie.....................D7 Leppätie.................................B7 Linkkitie .................................C8 Lintuojantie ............................B6 Loitotie...................................D5 Lompolontie...........................C4 Loukastie ...............................D5 Luppotie.................................B3

6

Pajutie ...................................B7 Pakolantie..............................A4 Palastie..................................D5 Palkisentie .............................B4 Papintie .................................C5 Peiponpesä ...........................C6 Pietarinkankaantie.................B5 Pietarinkummuntie.................A5 Pihlajatie................................B7 Piilolantie ...............................D5 Piisitie ....................................C3 Pohjantie ......................... B3,C1 Poikelantie.............................C8 Pokaratie ...............................C4 Polvarintie..............................D5 Pontikkapalontie ....................B2 Porokuja ................................E4 Poromiehentie .......................B3 Puistolantie............................D5

25

Lentoasema 10 km autovuokraamot lentokentällä Autovuokraamo Hertz Ivalo ja Europcar

Hautausmaa

Rovaniemi 295 km

Saariselkä

Porokolareita tapahtuu jatkuvasti, lähes 4000 kappaletta vuodessa. Eniten vahinkoja sattuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa. Kesällä poroja on teillä erityisen paljon, koska ne tulevat mielellään aukealle ajotielle räkkää eli verta imeviä hyönteisiä pakoon. Maantiellä käy ilmavirtaus autojen takia, joka ajaa hyttyset pois. Lapissa poroja voi tavata kesällä ihan missä vain; maanteillä, hotellien pihoissa, bensatankkien läheisyydessä, keskellä liikenneympyrää, uimarannalla, - ihan missä vain. Kesäisin vasonnan jälkeen luonnossa voi laiduntaa jopa 340 000 poroa. Varoitusmerkit Varoittava poro liikennemerkki kilometrimäärineen pitää yleensä paikkansa. Niitä ei huvikseen ripotella tien poskeen varoittamaan. Ongelmana on ollut, että varoitusmerkkejä katoaa tienvarsilta sesonkiaikana matkailijoiden mukaan matkamuistoksi. Varoitusmerkit maksavat paljon ja suotavaa olisi, että niiden annettaisiin olla niiden alkuperäisessä käytössään. Tieosuuksilla, joilla varoitetaan porovaarasta liikennemerkein, kannattaa olla erityisen tarkkana. Tieosuus Saariselkä – Ivalo on suuren porokolarivaaran aluetta kesäaikaan. Tämä johtuu siitä, että alue on Ivalon paliskunnan kesälaidunaluetta. Tällä tieosuudella näkee myös toukokuussa syntyneitä pikkuvasoja, jotka voivat käyttäytyä ja poukkoilla liikenteessä arvaamattomasti. Tähän kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ajaessaan tällä välillä. Vahingon sattuessa Jos näet poron tie sivussa, hidasta vauhtia ajoissa. Vaikka poro näyttäisi ruokailevan tienpientareella rauhassa, se voi käyttäytyä yllättävästi ja hypätä tielle. Jos kuitenkin törmäät poroon, pysäytä auto ja totea tilanne. Aseta varoituskolmio tielle varoittamaan muita kulkijoita. Jos joku kyytiläisistä tarvitsee ensiapua, auta häntä tai soita hätäkeskukseen 112. Jos poro on loukkaantunut, se täytyy lopettaa välittömästi. Jos et itse pysty sitä tekemään, soita hätäkeskukseen ja pyydä sieltä apua. Sen jälkeen kuollut poro on siirrettävä pientareelle, pois ajokaistalta. Vaikka vain auto vain tönäisi poroa ja poro jatkaa matkaa, sille on voinut tulla sisäisiä vammoja ja ruhjeita, eli ilmoita pelkästä tönäisystäkin. Porokolariarviomiehet käyvät katsomassa, miten porolle kävi. Kolaripaikka on hyvä merkitä vaikka värikkäällä muovipussilla paliskunnan porokolariarviomiestä varten. Kuollutta poroa ei koskaan saa ottaa mukaan. Muista aina ilmoittaa vahingosta hätäkeskukseen! Korvaukset Autonkuljettaja- tai omistaja ei ole korvausvelvollinen loukkaantuneesta tai kuolleesta porosta. Vahingosta pitää ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Porokolareissa sattuneet henkilövahingot korvaa liikennevakuutus ja omalle ajoneuvolle sattuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vapaa-ehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistelmiin. Korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu. Korvaukset eivät vaikuta bonuksiin. Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta. Maanteillä liikkuville poroille ei mahda mitään. Itse asiassa poro oli Lapissa ennen kuin autot edes keksittiin. Maantiet ja reitit ovat alun perin rakennettu porojen perinteisten laidunten halki. Poro kuuluu Lapin luontoon! Lähteenä käytetty: Liikenneturvan Poro liikenteessä-esite IBM


24

Kulta-Lapin

KESÄ 2015 HIERONTAHOITO-RUVVIMTIPŠU

Mitä tehdä Ivalossa?

IVALO

SAMETTA

Anitta Porsanger Koulutettu hieroja / hermoratahieroja

Ivalo, P. 040-861 5952 info@hierontasametta.com

Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle.

Pohjoisen mahtavin uimaranta

Ivalon keskustasta löytyy pohjoisen mahtavin hiekkaranta. Ranta löytyy, kun kääntyy Ivalon pohjoisimmasta liikenneympyrästä sairaalan suuntaan ja vielä kerrostalojen takaa, uimarantakyltin kohdalta oikealle. Ivalojoen rannassa on hienoa hiekkaa satojen metrien matkalla. Ranta syvenee vähitellen, joten paikka sopii hyvin myös lapsille.

Kävelyreitti

Karhunpesäkivi

Myössäjärvellä, 25 kilometriä Ivalosta pohjoiseen sijaitseva ontto siirtolohkare ja matkailunähtävyys. Karhunmetsästäjän kerrotaan etsineen yösijaa kiviluolasta, ja aamulla herätessä vieressä oli nukkunut karhu. Tästä nimi karhunpesäkivi.

Ivalojoki

Pitkän matkaa autossa matkustettuaan koiratkin kaipaavat jaloittelua. Mukkavuopajan kävelyreitin alkupäässä – jonne pääsee Sudentien päästä – on koirapuisto.

Ivalon läpi kulkee Ivalojoki. Joki on mahtavaa retkeilymaastoa, varsinkin kauempana yläjuoksulla. Esimerkiksi Kutturan kylästä voi lähteä kanoottiretkelle tai vaellukselle jokea alas. Matkan varrella kuljetaan läpi alueiden, joilta vuonna 1868 löydettiin Ivalojoen kulta. Joelta, keskeltä erämaata löytyy entisöitynä Kultalan Kruununstatiooni, paikka jonka valtio rakensi vuonna 1870 pystyäkseen valvomaan kullan kaivamista ja myymistä paremmin. Kultalassa on Metsähallituksen autio- ja vuokratuvat. Kulta ei ole pelkästään historiaa, vaan yhä edelleen joella kaivetaan ja imuroidaan kultaa kesäisin.

Leikkipuistoja

Vuopajat

Mukkavuopajan kävelyreitti on mukava lenkkimaasto keskustassa jokaiselle happihyppelyä kaipaavalle. Opastekylttien avulla tutustuu samalla alueen luontoon ja kulttuuriin. Reitiltä pääsee lisäksi suojaiselle uimarannalle.

Koirapuisto

Lapset pääsevät verryttelemään jäseniään Ivalon keskustan leikkipuistoissa. Helpoiten pääsee Hevosmiehentien leikkikentälle, jonne käännytään kirjaston takaa. Hyvä leikkipuisto lähellä keskustaa on myös Ivalon ala-asteen pihalla, pohjoispuolella jokea, heti Koppelontien alussa.

Retrovaatekauppa

Yhdystiellä sijaitsee kauppa nimeltä Kenkä-Asu-kauppa, josta saa vaatteita, kenkiä ja asusteita 1960-luvulta lähtien. Retrovaatteet ovat aivan uusia ja valikoima suuri.

Kirjaston välinelainaamo

Kirjastosta Piiskuntieltä voi lainata tarvikkeita, joita ei jaksa lomamatkalle muutoin raahata, kuten käsipainoja, kävelysauvoja tai kahvakuulia.

Ivalojoen erikoisuuksia ovat vuopajat, aikoinaan serpentiinimäisestä jokiväylästä erkaantuneet mutkat.

Infopiste

Kunnan infopiste sijaitsee Metsähallituksella, aivan Ivalon keskustassa. Infoon ohjaa liikennemerkki kylän ensimmäisen liikenneympyrän jälkeen vasemmalle kääntyvästä risteyksestä. Ivalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

Kirkko

Ivalojoen kupeessa kohoava, erikoisen arkkitehtuurin omaava kirkko on rakennettu vuonna 1966.

Arktisia eläimiä

Ukonjärventie 20, Ivalo

Näköalakahvila Matkamuistomyymälä IKEAT HU YMÄT K Näyttelyalue NÄ Avoinna joka päivä 4.6.—20.9. www.ivalonmaahiset.fi

TAKSI IVALO P. 0100 87 888 www.ivalontaksit.fi IVALON APTEEKKI Palvelemme Ivalossa ma 9-18 ti-to 9-17 pe 9-18 la 10-14 IVALONTIE 10 99800 Ivalo Puh 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net

Käsityömyyntinäyttely

Taitajat –Crafters löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrelta. Myyntinäyttelyssä on käsityöläisten kädentaitoja mm. koruja, kierrätysmateriaaliompelutöitä, huovutus-, nahka- ja kalannahkatöitä nähtävänä ja myytävänä.

SOVINTOVAARAN HUIPPU

Ivalon kartta sivulla 23

IIvalosta muutama kilometrin pohjoiseen sijaitsee Wild Spirit Park, joka arktisten eläinten eläinpuisto. Sieltä löytyy mm. villisikoja, naaleja, kettuja, supikoiria, viiriäisiä ja muutama kanikin. Kesälle on odotettavissa myös naalivauvoja. Eläinpuistossa on aina opastetut kierrokset. Avoinna joka päivä klo 1019, paitsi sadepäivinä suljetaan aikaisemmin.

PALVELUPISTEET SAARISELKÄ Saariselän Kuukkeli p. 016 668 741 INARI Inarin Kuukkeli p. 016 671 500 UTSJOKI Uulan Säästö p. 016 677 105 NUORGAM Samimootor p. 016 321 8800

Sovintovaara

KARIGASNIEMI K-market Karigasniemi p. 016 676 241

Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen kohoaa Sovintovaara. Näköalavaaran päälle vie jyrkkä serpentiinitie, ja sieltä löytyy ravintola ja valokuvanäyttely.

NÄÄTÄMÖ Näätämön K-market p. 020 735 4466 MYÖS RASKAAN KALUSTON HINAUKSET!


Kulta-Lapin

25

KESÄ 2015

Inariviikot kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta Inariviikot ovat jälleen täynnä mitä mielenkiintoisempia tapahtumia ja juhlia. Inariviikot ovat jo osa Lapin kesää. Niitä on järjestetty jo kahdeksan vuotta. Inariviikot ovat saaneet tällekin kesälle paljon hienoja tapahtumia, kuten perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, toritapahtumia, festareita, konsertteja, teatteriesityksiä, Ivalon Pelimannien säveliä, huippuesiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat. Ja parasta on, että vuodesta toiseen Inariviikot saa mukaan uusia pieniä ja myös suuria

tapahtumia, joita ahkerat ihmiset toteuttavat. Lisäksi on piknik-konserttia, puistopilatesta ja tanssi- ja liikuntatapahtumia, rakkauskonserttia, Lemmenjoen retkipäivää, huskypäivää sekä kruununhäitä. Viime vuoden Inariviikot keräsivät tapahtumissa ja taidenäyttelyissä yhteensä 12 000 kävijää. Inariviikkojen avajaisia vietetään 16. heinäkuuta Vaskoolipatikan merkeissä Mukkavuopajan virkistysreitillä, jonne saa tulla liikkumaan kävellen, sauvakävellen tai juosten. Tapahtuma alkaa kello 16. Matkan varrella on myös

mehutarjoilu. Yhteislähtöja maalialue ovat S-marketin parkkipaikalla. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan mm. polkupyörä, heti patikan päätyttyä. Tapahtuman virallisena suojelijana toimii Signmark eli Marko Vuoriheimo. Hän on maailmalla tunnettu viittomakielinen rap-artisti, joka kuvailee tuotantoaan kevyeksi, kantaa ottavaksi bilemusiikiksi. Viittomakielisessä perheessä kasvaneen Vuoriheimon mukaan yhteiskunnan ei tulisi kohdella kuuroja vammaisina vaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuurinsa

ja historiansa. Signmark avaa Inariviikot virallisena avaajana ja suojelijana klo 18 Inariviikot-teltassa Hotelli Kultahipun alueella. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Päivän päätteeksi Ivalon Pelimannit tanssittavat avajaistanssien merkeissä samaisessa teltassa kello 21. Inariviikot saavat lisää vauhtia Signmarkin, ruotsalaisen rap-artisti Adam Tenstan ja inarinsaamelaisen räppääjämme Amocin toimesta perjantai-illan 17.7. Kultahipun ravintolakeikalla. Perinteiset tapahtumat kuten kyläjuhlat tuntuvat kasvattavan suosiotaan vuosi vuodel-

Tarkka ohjelma osoitteessa: www.inariviikot.fi

ta. Tänä kesänäkin Koppelossa järjestetään kyläjuhlat Koppelon kylätalolla samoin myös Nellimissä ja Sevettijärvellä. Tapahtumissa toteutuu ”koko kylä yhdessä” ajattelu hienolla tavalla, joten ei ihme että niissä viihtyvät sekä kuntalaiset että matkailijat. Inariviikoille on toivottu lisää luontoelämyksiä, lapsiperheille suunnattuja tapahtumia sekä kirkkokonsertteja. Ja niitä tänä kesänä onkin Inariviikkojen tarjonnassa. Suurimmat uudet tapahtumat ovat Lemmenjoen retkipäivä sekä Paikalliset eväät –messut 20.7., joilla pyritään nostamaan pai-

kallista osaamista sekä tuotteita ja yrityksiä Inariviikkojen kävijöiden tietoisuuteen. Inariviikkoja ovat toteuttamassa Inarin kunta sekä paikalliset yhdistykset, yritykset sekä yksityiset voimamiehet ja -naiset. Tapahtumia on runsaasti ja niitä järjestetään eri puolella kuntaa, eikä tämän lehden sivu riitä kertomaan niistä kaikista.

Kesäteatteri kuuluu pohjoisenkin suveen Kesäteatteritarjonnasta Inariviikoilla vastaa Ivaloiset-harrastajateatteriryhmä. Tämän kesän teatteriesityksenä nähdään Taavi Simosen kirjoittama Kartalta karisseet. Näytelmä kertoo kylästä, jonka asukkaat huomaavat yllättäen tipahtaneensa pois järjestäytyneestä yhteiskunnasta, jossa koulut on lakkautettu ja langaton ei kuulu, eikä palveluitakaan ole. Maansyrjän asukkaat nousevat taisteluun kylänsä puolesta. Kaikki ei mene kuitenkaan aivan suunnitelmien mukaan, sillä lomailevan pariskunnan "loistoajettava" matkailuauto jättää heidät kylätielle nahistelemaan. Kyseessä on hauska ja leppoisan viihdyttävä koko perheen esitys, jossa voi nauttia täysin sydämin kyläläisten touhuista ja toilailusta. Kartalta karisseet la 18.7.ja su 19.7. klo 18 Hotelli Kultahipun pihassa

Kirppispäivässä tavara kiertää ja vaihtaa omistajaa Inariviikkojen Kirppispäivä kokoaa suuren teltallisen myyjiä Kultahipun pihaan. Hienoja kirpputorilöytöjä voi tehdä pitkin päivää. Kirpparilla on monipuolisesti tavaraa; vaatetta, huonekaluja, pientä tavaraa ja käsitöitä. Kirppispäivä ke 22.7. klo 12-17 Inariviikot-teltassa Kultahipun alueella

Nopsajalka päättää Inariviikot Inariviikot huipentuvat ikärajattomaan ulkoilmapäätöskonserttiin, joka pidetään Hotelli Kultahipun alueella. Päätöskonserttiin on saatu tänäkin vuonna nimekäs esiintyjä. Nimittäin yleisöä keinuttaa Elokuu-bändistä tuttu Nopsajalka eli Antti Ilmari Hakala. Hakala on helsinkiläinen reggaeartisti ja -tuottaja. Hän aloitti uransa 1990-luvun lopulla Soul Captain Band -yhtyeessä ja jatkoi uraansa myöhemmin reggaemuusikko Jukka Pojan ja tuottaja Bommitommin kanssa Kapteeni Ä-ni -yhtyeessä. Mukavana yllätyksenä Nopsajalan lämppäriksi on saatu 23-vuotias helsinkiläislupaus Dilemma, oikealta nimeltään Joonas Linnamaa taustabändinsä kera. Konsertin järjestää Inarin kunnan kulttuuritoimi yhdessä Hotelli Kultahipun kanssa. Nopsajalan konserttiin voi ostaa lippuja ennakkoon Lippupalvelu.fi – nettipalvelusta sekä Ivalon pääkirjastosta kesäkuun alusta alkaen kirjaston aukioloaikoina. Maksuvälineenä kirjastossa käy ainoastaan käteinen. Lippujen hinnat ovat 15 euroa ja S-etukortilla 13 euroa. Nopsajalka su 26.7. klo 17 Hotelli Kultahipun alueella

Lasten oma päivä Lastenpäivää vietetään tiistaina 22.7., päivä aloitetaan klo 10 pienille lapsille soveltuvalla lastenelokuvalla Aslak-elokuvateatterissa. Kello 13 starttaa jo perinteeksi muodostunut Lasten onkitapahtuma. Lapset pääsevät onkimaan Inarin kunnantalon puistoalueella.

Ivalon Erämiehet tarjoavat jälleen tapahtumaan vavat ja madot. Tapahtuma on aina ollut suosittu ja jonain kesänä vavat ovat loppuneet kesken. Eli jos omistaa oman onkivavan, se kannattaa ottaa mukaan. Tapahtumaan ei ole osallistumismaksua ja se on leikki-

mielinen, jossa kaikki osallistujat palkitaan pienellä lahjalla. Paikan päällä on myös mehutarjoilu. Iltapäivästä Hotelli Kultahipun Kellarissa on lapsille oma Limudisco, jossa musiikkitarjonnasta vastaa Dj. Discossa on myös ohjattuja leikkejä.

Lastenpäivän päättää 3D-lastenelokuva Kätyrit klo 18 Aslakissa. Ikäraja K7. Lasten onkitapahtuma kunnantalon vuopajalla ti 22.7. klo 13. Lastenelokuvia klo 10 ja 18 elokuvateatteri Aslakissa. Limudisco Hotelli Kultahipun kellarissa klo 16.

Pihamarkkinat Savottakahvilassa Savottakahvilan perinteiset Pihamarkkinat järjestetään 23.7. −Perinteen mukaan meillä on Päivän menuna Inarinjärven paistettuja muikkuja ja uudet perunat sipulivoikastikeella sekä punajuuri. Lisäksi myös poronlihakeittoa, kertoo Savottakahvilan emäntä Kaisa Särkelä. Pihamarkkinoiden myyntipaikat ovat ilmaisia. Tapahtumassa kisataan myös Kaiken kansan kultakisojen ja tikanheiton merkeissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Pihamarkkinapäivät kruunavat klo 16.00 Töysän 40-henkinen Kruununhääryhmä, joka esittää pohjalaista hääperinnettä. −Pohjanmaalla entisajan häät ovat olleet hyvin komeat, yleensä koko kylän ja sukujen suuret juhlat. Usein on pidetty jopa kaksipäiväiset häät ja näitä häitä on nimitetty kruunuhäiksi. Kruunuhäissä musiikki tanssi, ruoka ja juoma ovat olleet morsiusparin lisäksi pääosissa, kertoo toiminnnanjohtaja Helli Loukasmäki Töysän 4H-yhdistys ry:stä. Kruunuhäät-nimitys tulee siitä, että morsian on kantanut hääjuhlan ajan päässään kaunista kruu-

nua, joka häiden jälkeen on “päänpeittäjäisissä” otettu pois ja morsiamelle on asetettu huivi päähän. Koko hääväki on pukeutunut vanhan tyylin vaatteisiin. Töysän Nuorisoseuran kruunuhääpe-

rinne vie aina 1950-luvulle asti. Pihamarkkinat Laanilan Savottakahvilassa to 23.7. klo 10 alk.


26

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Kelkka kiitää ja vesi roiskuu vesicrosseissa Vesicrosskisoissa ajetaan moottorikelkoilla kilpaa veden päällä. Vesicrossia on ajettu Ivalossa kilpaa jo vuodesta 1993 lähtien. Kisoja on ympäri Lappia viikon välein kesäkuun lopulta elokuulle. Tänä kesänä Ylä-Lapin Moottorikelkkailijat Ry järjestää Ivalon WaterCros-

” Ivalohan on vesicrossin Monaco. ” Joni Maununen sit Hotelli Kultahipussa, Ivalojoen rannassa. Ivalolainen vesicrosskuski Joni Maununen nähdään myös Ivalossa kisaamassa vetten päällä kelkallaan. Hän on lajin kokeneimpia kuskeja pohjoisessa. Muutenkin hän ajaa Ivalolainen vesicrossaaja Joni Maununen nähdään Ivalon WaterCross-kelkkakisoissa kilpailemassa lajin paremmuudesta. Kuva: Jani Sipola.

kelkalla ympäri vuoden. Mikä sitten pitää miehen ja kelkan vetten päällä? Joni Maununen kertoo, että vauhtia minimissään n. 30km/h pitää jo kelkan ja ukon veden päällä. −Mutta yks asia, mikä pitää mielenkiinnon yllä touhuun, on varmaan se jatkuva jännitys siitä, että moottorikelkkahan ei kellu. Muutenkin vesicross on vauhdikas ja haasteita pullollaan oleva kisamuoto ja harrastus, sanoo Maununen. Joni Maununen harjoittelee lajia luvallisella ajoharjoittelulammella. Enimmäkseen vesicrossinharrastajat ovat miehiä. Vain muutama naiskuski löytyy kisoihinkin asti. − Otan kelkan, työkalut ja kaverit auton kyytiin, sitten ajellaan lammelle kurvailemaan. Mielellään auringonpaistetta, sääskiä, makkaratulet ja hiekkaa kaikki työkalupakit ja hampaan välit täynä. Ja parastahan se on sielä touhuta niin, että on muitaki kuskeja sammaan aikaan sielä pelehtimässä, kertoo kelkkamies

Ivalo rokkaa jo kuudetta kertaa Ivalo River Campingin Tina Kiviniemi alkoi puolikymmentä vuotta sitten kehitellä omaa rocktapahtumaa Ivaloon. Kiviniemi haluaakin, että rokkitapahtumassa on jokaiselle jotakin. − Uusia esiintyjiä pitää olla joka vuosi, ettei porukka kyllästy, kuvailee Kiviniemi. Tänä kesänä lavalla nähdään Suomen ja Pohjoismaittenkin kuumia, nimekkäitä artisteja ja bändejä mm. Cat Cat, Maya Paakkari, Pertti Peippo & Ajomiehet, Tervettä Tavaraa, Mighty 44, Pelle Miljoona, Raaka-Aine ja Hiljaiset Tähdet.

−Pääesiintyjämme perjantaina on tämän vuoden Voice of Finland voittaja Miia Kosunen bändeineen. Lauantaina taas yksi kaikkien aikojen kovimmista ysärijyristä, nimittäin Solid Base, paljastaa Kiviniemi. Solid Base on ruotsalainen eurodancemusiikkia esittävä yhtye. Solid Base julkaisi ensimmäiset singlensä vuonna 1994. Yhtyeen laulajina toimivat Thomas "Teo T" Nordin ja Isabelle Heitman. Heidän tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Mirror, Mirror", "You Never Know" ja "This Is The Summer".

Yleisö on ottanut festivaalin omakseen ja viime kesänä tehtiin kävijäennätys. Ivalo ei kalpene muiden rockfestareiden rinnalla. −Joka vuosi on saatava paremmat ja paremmat Rockit, lupaa Kiviniemi. Lippuja saa Ivalo River Campingista. IBM Ivalo Rock 24.-25.7.2015. Ivalo Rockin yksi odotetuimmista pääesiintyjistä on ehdottomasti Solid Base.

Kädentaitoja ja osaamista Ivalossa Taitajat –Crafters myyntinäyttely löytyy Ivalon keskustasta, nelostien varrelta. Käsityömyyntinäyttelyn pitäjät Arja Nousiainen, Katja Simonen ja Tytti Bräysy ovat kaikki käyneet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsityölinjan. Jokaisella on jokin oma juttunsa, mitä tehdä ja jatkojalostaa. Arja sitoo kauniita kirjoja, vihkoja ja kortteja. Katja sanoo olevansa vapaalankahuovuttaja ja Tytti on hopeatyön ammattilainen. Naisten osaamiset täydentävät toisiaan ja kun taidot laitetaan yksien seinien sisään, saadaan idyllinen, laadukas ja värikäs käsityömyyntinäyttely. Tiloissa on myös monen muun käsityöläisten kädentaitoja nähtävänä ja myytävänä. Valikoima koostuu koruista, kierrätysmateriaaliompelutöistä, huovutustöistä, nahka- ja kalannahkatöistä, puu, luu-, sarvi- ja pahkatöistä, kirjansidonnasta, akvarellimaalauksista ja perhoista. Jokainen kuukausi tuo esille uusia taitajia ja tekniikoita. On ollut sorvaustöitä, kir-

joneuleita, puukkoja ja käsinvalmistettua poronnahkaa. Käsityömyyntinäyttelyn erikoisuutena on se, että käsitöitä tekeviä ammattilaisia on koko ajan paikalla liikkeessä. Jos vapaahetkiä tulee, pyritään samalla tekemään omia töitä ja tällöin asiakas voi myös seurata niiden valmistumista. Nykyisessä paikassa työtila on kuitenkin rajallinen. Kun asiakas kuulee tai näkee tuotteen työvaiheet, sen hintakaan ei enää ihmetytä. Käsitöiden tekeminen kiinnostaa ihmisiä. Yhtenä kesänä kaksi amerikkalaista naista jopa jättäytyivät seurueensa päiväreissulta pois ja jäivät kaupalle katselemaan ja kyselemään tuotteiden tekemisestä päivän ajaksi. Inga-Briitta Magga Taitajien myyntinäyttelyssä on monen käsityöläisten kädentaitoja nähtävänä ja myytävänä.

harjoittelupäivästään. −Ivalohan on vesicrossin Monaco. Täällä on koko laji keksitty Suomeen aikanaan ja ihan ensimmäinen kotimainen kisaki on ajettu Ivalossa yli 20 vuotta sitten. Ja se perinne ei ole katkennut, kiteyttää Joni Maununen. Ivalon WaterCross-kelkkakisat ovat Euroopan suurin ja vanhin alan tapahtuma ja samalla Inarin kunnan kuumimpia kesätapahtumia. − Tapahtuma kerää entiset ja nykyset kyläläiset paikkakunnalle pitkin Suomea, Norjaa ja Ruotsia, niin että kunnanrajat vain pullistelee, kertoo Maununen tapahtuman suosiosta. − lltakarkeloitahan on kisojen jälkeen koko illan ja pitkin kylää. Eli sangen mukava tapahtuma kaikkine oheistoimintoineen, joka kannattaa tulla kokemaan ja katsomaan, vinkkaa Ivalon WaterCross-kilpailuun osallistuva Joni Maununen. Inga-Briitta Magga


Kulta-Lapin

27

KESÄ 2015

IN A RIV IIKOT 1 6 .– 2 6 .7 .2 0 1 5 16.7.

21.7.

Inariviikot avaa tapahtuman suojelija Signmark

Lasten päivänä mm. leffaa, kalastusta ja limudisko

25.7.

26.7.

WaterCross-kelkkakisat

Päätöskonsertissa Nopsajalka, lämppärinä Dilemma

KELLOT•KORUT•KIHLAT•KIIKARIT•LAHJAT• PARISTOT•PALKINNOT•KAIVERRUKSET• KELLOJEN JA KORUJEN KORJAUSTYÖT

KESÄTAPAHTUMIA KAIKENIKÄISILLE! Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, festareita, konsertteja, pelimannitapahtumia, taidenäyttelyitä, retkeilyä, esiintyjiä meiltä ja muualta sekä tietysti watercrossia. Tervetuloa Suomen suurimman ja kauneimman kunnan kesätapahtumiin! Katso ohjelma: www.inariviikot.fi.

Ikuisesti Sinun • Agálaččat Du • Forever Yours

Liput päätöskonserttiin Ivalon € kirjastosta 15 €, S-Etukortilla 13 sekä Lippupalvelusta (+2,50 €).

KIHLAT IVALOSTA! TAX FREE

TANSSII - LAULAA - SOI - KALASTAA - HUUHTOO - TARINOI...

P. 040 760 4202

KELLO- JA KORUKAmARI Palvelemme: ma 10-17, ti-pe 9-17, la 10-14

Saariselän Pyhän Paavalin kappeli Avoinna joka päivä, ei opastusta

Kuulas-toimitilan taidenäyttelyt kesällä 2015

Ivalon kirkko Ryhmille esittely pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan

• Heinäkuussa Tiera1-valokuvanäyttely. Valokuvia maailman eri kanteilta. Järjestäjä Valokuvaajaryhmä Tiera / Juha Kauppinen. Näyttely esillä 1.7.-7.8.

Inarin saamelaiskirkko Opastus 15.6.–13.8.2015 klo 12–18 Pielpajärven erämaakirkko Avoinna joka päivä, ei opastusta

Pohjois-Suomen Kaiverruspalvelu

Ivalontie 10, IVALO p. 040-777 6626 www.kellojakorukamari.fi

• Kesäkuussa ”Mistä hahmot syntyvät?” -hiekka-animaatiotyöt: Tamara (Anra) Navgo. Näyttely esillä 3.-26.6.

Helpottava Herman

Muista kotitalousvähennys

- kodin pienet Reipas Soita niin korjaustyömies sovitaan jatkos ta! avuksi ja muut työt vaikka - puutarhatyöt Jussi Kukk seniorille! - ulkomaalaukset p. 0400 44 ala 4 780

• Elokuussa ”Sähköä ilmassa” - Ylä-Tuuloman voimalaitoksen rakentamisen ja sähkön tuontisiirron 50-vuotisjuhlanäyttely. Avajaiset 14.8. klo 15. Näyttely esillä 14.8.-13.9.2015. Järjestäjät SuomiVenäjä-seuran Ivalon Osasto ry / Inergia Oy Kuulas on avoinna kesäkaudella 3.6.-7.8. arkisin klo 12.00-18.00. Elokuussa 14.8. palataan tavallisiin auki-oloaikoihin keskiviikkoisin klo 16-19 ja viikonloppuisin klo 12-16. Kansalaisopiston ja kulttuuritoimen Kuulas-tila sijaitsee osoitteessa Ivalontie 6, Ivalo.

www.helpottavaherman.fi

LOUNASPIZZA 6,50 € ma–pe klo 11–14 Avoinna: Ma–La 11–21, Su 12–21 Kesäaikana: Ma–La 11–22, Su 12–22 Puh. 016 661 909 Ivalontie 12, 99800 Ivalo

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!

SOITA, TILAA, NOUDA JA NAUTI! Ivalontie 9, 99800 Ivalo Suomen pohjoisin kukkatalo kukkasidontaa ammattitaidolla Lapin luonnon materiaaleista INTERFLORA

Erikoishammasteknikon vastaanotto Ivalossa

Keittiön ostajalle sälekaihtimet kaupan päälle!

• keittiökalusteet ja -remontit • wc-kalusteet, peililiukuovet • sisä- ja ulkoremontit ja maalaustyöt • ovien ja väliovien maalaukset ruiskulla • huonekalujen verhoilut ja entisöinnit • veneiden kuomut • sälekaihtimet • puusepäntyöt, massiivipuukalusteet • erikoiskalusteet, ulko-ovet, ikkunat • portaat Useiden toimittajien keittiökalusteita. Katso kotisivuiltamme www.verhoilujapuutyokukkala.fi

Verhoilu ja Puutyö Kukkala Oy Vasantie 4, 040 546 6874

Lvi-asennukset ja -huollot + tarvikkeet Putkien sulatukset, jäädytykset ja avaukset kolmenkymmenen vuoden ammattitaidolla Jorma Ruokanen, Ivalo

Piiskuntie 5, Ivalo www.hammaspojat.com

Lelu-Tapuli

P. 016 661 100 www.kaijankukka.com

Kodin remontit ja verhoilutyöt

Lvi-JoBi Oy

Puh. 050 544 0431

040 411 1543

lvi-jobi@lvi-jobi.fi

• LELUT • LAHJAT • SISUSTUS • KAHVILA • KIRPPUTORI • MATKAMUISTOT

• Lääkärin lähetteellä SV-lain mukaisia korvattavia hoitoja • Nikama ja nivelkäsittelyt • Akupunktiohoidot • Kehon koostumusanalyysi • Neurologinen fysioterapia • Lämpö/kylmähoidot • Työfysioterapia • Sähköhoidot • Hieronta • Kuntotestaukset • Tuotemyynti

Kuksat, puukot, design-tekstiilit ym.

Puu- ja nahkatuotteisiin kaiverrukset (sis. hintaan) Avoinna:

Kesä- ja elokuu ma-la 9-19 Heinäkuu ma-su 9-20 Lelu-Tapuli Ivalo

A!

TULO

TERVE

Lelu-Tapuli, Ivalontie 4, 99800 Ivalo, Puh. 040 7690 602

Tervetuloa! T: Ari-Jukka, Melina, Minna ja Erja Piiskuntie 5, Ivalo puh 016 661 388, 0400 188 732 ilv.ari-jukka@co.inet.fi www.ivalonlaakintavoimistelu.fi


28

Kulta-Lapin

Mitä kesätekemistä suosittelisit Ylä-Lapissa? Kulta-Lapissa riittää tekemistä koko loman ajaksi. Tänne matkustavan kannattaa muistaa myös se, että täältä pääsee myös helposti ” ulkomaille” kuten Norjaan tai Venäjälle. Mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä. Oula Guttorm Inarista antaa oman vinkkinsä. − Kesä kuluu töissä tapahtumia järjestellessä. Olen tuottajana Juutua Midsummer Night – festivaalissa sekä Ijahis idja – alkuperäiskansojen musikkifestivaalissa. Näissä riittää arkipäiviksi puuhaa ja viikonloput menee sitten festarikeikoilla ympäri pohjoiskalottia. Tänä kesänä keikkailen SomByn, Ailu Vallen, Amocin ja IŋgáMáret Gaup-Juuson Mingáyhtyeen kanssa. Niinpä viikonloput ovat oikeastaan täynnä ohjelmaa elokuun lopulle asti. −Suosittelen matkalaisia vierailemaan saamelaismuseo Siidassa ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Samalla voi piipahtaa Sámi Duodji–kaupassa ostamassa aitoja saamelaiskäsitöitä ja saamelaismusiikkia muistoksi. Lisäksi kannattaa ilman muuta käydä Inarijärven risteilyillä. Ruokasuosituksena tähän kaikkeen sopii ehdottomasti Hotelli Kultahovin Inari-menu. Inarilaista iltaelämää kannattaa puolestaan väijyä PaPaNa baarissa. Retkikohteis-

ta Otsamo-tunturin valloitus tai Pielpajärven erämaakirkko ovat mainioita kohteita. − Inarin alueella on paljon mukavia kesätapahtumia. Suosituksissa vedän sen verran kotiin päin, että Lapin juhannus kannattaa kokea Inarissa Juutua Midsummer Night – tapahtumassa. Lisäksi elokuussa järjestettävä alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja on ehdottomasti vierailun arvoinen tapahtuma. Tänä vuonna on mukana paljon joikua, mutta myös modernia saamelaismusiikkia. Tapahtuman pääesiintyjä on Ruotsin Talent-voittaja Jon Henrik Fjällgren. Tänä kesänä tuskin ehdin itse vierailemaan kovin

KESÄ 2015 Kaikkea autoiluun ja vapaa-aikaan

Ivalon Auto Oy

• Autotarvikkeet • Hydrauliikka

• Renkaat • Huollot

• Veneet/perämoottorit • Moottorikelkka-/autovuokraus ja myynti

Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13, Rovaniementie 20, 99800 Ivalo, info@ivalonauto.fi Puh. 016-662 346 Päivystys: Mauri 0400-125 560, Seppo 0400-150 100, Vladimir 0500-690 180

Extra Oula Guttorm antaa vinkkinsä siihen, mitä pohjoisessa kannattaa lomalla tehdä.

monessa tapahtumassa keikkakiireiden vuoksi.

Käsityömyyntinäyttely

Katiska koottava

17

90

Kipor Vesi­ pumppu PAIKALLISTA KÄSITYÖTÄ Ivalon keskusta, Ivalontie 7. Avoinna ma-pe klo 10-17.

Aurinko­ paneeli 125 w

Crystal Valo­ 00 petrooli

20 A

6500

Huussi­ kuivike 40 L

00

9

1180 2280

5L

Säädin

Bensiini 2”

250

199

Palvelemme: ma–pe 9–18 la 9–15

20

10 L

Skeeter­ Vac Hyttys­ loukku

47900

Ivalontie 15, IVALO p. 016 662 095

SUOMALAISELTA

KK A A U U S I N TA T E K N I I

A U L E V L A P A T S A R A P & IIKKA TIETOTEKN

TELEVISIOT

JA PUHELIMET TTYMÄT II L

OTOIMIST ET E TARVIKK

Microlife BP A6 PC

Verenpainemittari

Abilar

Mittaa verenpaineen ja pulssin sekä tunnistaa eteisvärinän!

10% Pihkasalva 20g

1890

9900

Microlife FH 80

Lämpötyyny Lämpenee nopeasti, turvallinen käyttää. Konepestävä päällinen.

Katso koko tuotevalikoimamme osoitteessa

2900

Microlife FH 422

Lämpöpetauspatja Tasainen lämmönjako, 6 lämpötilatasoa. Konepesu 40°C.

www.annahoivaa.fi Löydät hoivatuotteet myös eläinystäville!

Meiltä myös

8900

Meiltä edulliset Elisan Saunalahti -liittymät

Elisan 4G-verkko on tutkitusti kattavin*

DNA

SONERA

vertaaverkkoja.fi *Lähde ECE Oy. Tutkimus 4/2015.

-tuotteet ihmisille ja eläimille! Psst! Tällä QR-koodilla yllätys verkkokaupassamme :)

Kaikille tilauksille toimitus 0€ • Postiennakko 0,90€ • Bussiennakko 0,90€

Meillä voit maksaa TUOHELLA – kysy lisää myymälästä

• PUHELIMET JA TABLETIT • PUHELIN- JA INTERNET-LIITTYMÄT • IT-PALVELUT • ATK-LAITTEET • VIDEOTYKIT • TULOSTIMET • MONITOIMILAITTEET • KOPIOKONEET • KASSAJÄRJESTELMÄT • TOIMISTOTARVIKKEET • YLLÄPITOPALVELUT • HUOLTOPALVELUT -LIITTYMÄT

Lapin Toimistotieto Oy Petsamontie 5, 99800 Ivalo • Puh. 020 152 0390 Ark. 9–17, la–su suljettu


Kulta-Lapin

29

KESÄ 2015

www.laplandoutdoor.fi matti.salmi@laplandoutdoor.fi +358 50 40 300 40

NELLIM Mitä tehdä Nellimissä?

Canoe and Kayak Tours & Rental Melontaretket ja vuokraus

Kolme kulttuuria

Nellim on kolmen kulttuurin kylä. Alkuperäiset asukkaat ovat inarinsaamelaisia, 1920-luvun jälkeen kylään muutti suomalaisväestöä ja sodan jälkeen kolttasaamelaiset.

Ortodoksinen kirkko Pyhälle kolminaisuudelle ja Trifon Petsamolaiselle pyhitetty kirkko on rakennettu vuonna 1987. Kirkon suunnittelussa on käytetty esikuvana rajan taakse jääneen Petsamon yläluostarin kirkon vanhaa osaa. Kirkon vieressä on ortodoksinen hautausmaa. Kirkon parkkipaikka on uusittu kesän alussa; nyt sinne mahtuvat juhlavieraiden autot ja bussitkin kunnolla. Kirkkoon kokoontuu paljon ihmisiä ainakin elokuun lopun Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksella.

TÄYDEN PALVELUN LOMAILUA NELLIMISSÄ

Järvelle

Majoitusta hotellihuoneissa, huoneistoissa ja mökeissä, à la carte -ravintola, baari, kahvila, asuntovaunualue, vuokrattavana moottori- ja soutuveneitä, kanootteja sekä kajakkeja.

Itäinen naapurimme Venäjä on ihan siinä vieressä. Paatsjoen sillalta aukeavat hienot jokimaisemat sekä näkymät kummankin valtion rajavartiotorneille.

Nellimin ortodoksinen kirkko.

Nellimistä pääsee kätevästi Inarijärvelle, joko vuokraveneellä tai matkailuyrittäjien kautta.

Paatsjoen silta

Erähotelli

Nellimin Erähotelli tarjoaa matkailijoille ja paikallisillekin monenlaisia palveluita, muun muassa majoitusta, ruokaa, kanootteja, veneitä, opastettuja veneretkiä, saunan ja pitopalvelua.

Ränni

Nellimin uittoränni on rakennettu seudun suurten savottojen alkaessa vuonna 1929. Se on hyvä päiväretkikohde koko perheelle. Pe-

rinteinen rännijuhla järjestetään lauantaina 25.7. klo 14 alkaen. Siellä voi tutustua ränniin, sen historiaan, tavata tuttuja, syödä ja juoda hyvin sekä nauttia Nellimin tunnelmasta.

Kalastus

Nellimin uistelukisat pidetään 11.-12.7. Ensimmäinen päivä on Siikauistelu ja seuraava päivä on nimetty Itä-Inarin uisteluksi. Uistelukisat järjestävät Itä-Inarin Erä- ja kalamiehet ry.

Tie

Nellimin tien kunto ja sen rakentaminen ovat ikuisuuskysymys, josta riittää puhuttavaa kyläläisten kanssa. Saadaanko tietä ikinä korjattua, jää nähtäväksi.

A AALOM M Ä R E SI ITSELLE A A KSILLA! R U A U V V A A MUK KAIKILL www.nellim.fi sales@nellim.fi p. 0400 809 949

Satamasta pääsee helposti Inarijärvelle.

Lapissa tapahtuu

JOKA VIIKKO Tilaa, lue ja pidä Lappi lähellä sydäntäsi!

S U O J R A T S I M U T S U T U T Uusille tilaajille

6 kk

vain

35

Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti.

TUTUSTUMISTARJOUS uusille tilaajille 6 kk määräaikainen tilaus 35 € Tarjous on voimassa 31.8.2015 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Kysy ulkomaan tilauksista erikseen: 020 710 9050 Tee tilaus, leikkaa irti ja postita, postimaksu on valmiiksi maksettu

Inarin ja Utsjoen paikallisuutiset kerran viikossa kotiisi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaukset helposti myös netissä www.inarilainen.fi/tilaukset tai soittamalla 020 710 9050 Mainitse tilatessasi TUTUSTUMISTARJOUS Lehden saaja Jakeluosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin, sähköposti Maksaja, ellei ole sama kuin lehden saaja Nimi Jakeluosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin, sähköposti

INARILAINEN

Tunnus 5009670 00003 VASTAUS­ LÄHETYS


30

Kulta-Lapin

INARI

KESÄ 2015

Mitä tehdä Inarissa? Nimet

Taksipalvelua Inarissa Nils Henrik Magga 040 195 6066

• Vuokrataan kumiteloilla MINIKAIVURI kuljettajan kanssa tai ilman. Koneen paino 1,7 tonnia. • Myydään POLTTOPUITA

Kesät talvet Inarissa! Tervetuloa saamelaiskyläämme! Majoitusta koskinäkymin, juuri remontoidut historia-teemaiset huoneet, mahtava Aanaarravintolamme ja ympäristön monet tekemiset. Tiervâpuáttim!

Inari on Suomen suurimman kunnan nimi. Ivalo on Inarin kunnan päätaajama, jossa sijaitsevat esimerkiksi virastot. Inarin kirkonkylä (tai vain Inari) on kunnan entinen hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Ivalosta noin 40 kilometriä pohjoiseen.

Sajos Kirkonkylälle avattiin vuonna 2012 uusi, upea saamelaiskulttuurin keskus, Sajos. Sajoksessa kokoontuu mm. saamelaiskäräjät. Siellä on myös saamelaiskirjasto, saamenkäsityökauppa Sámi Duodji, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luokkatiloja sekä saamelaisarkisto.

Siida

Saamelaismuseo Siidasta saa kattavan tietoannoksen saamelaiskulttuurista. Siidassa sijaitsee myös Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus ja sen näyttelyt, jotka kertovat pohjoisesta luonnosta. Siidan museokaupasta saa monenlaisia, laadukkaita pohjoisen tuotteita. Siidassa on myös ravintola Sarrit.

Inarijärvi

Saarikoskentie 2 99870 Inari Puhelin 016-511 7100 inarin.kultahovi@co.inet.fi www.hotelkultahovi.fi

Tu l e t e k e m ä ä n oma saamenkäsityö muistoksi, elämykseksi, ajankuluksi! Koko perheelle sopivia käsitöitä. Hinta tehtävän työn mukaan. Ryhmille ennakkovarauksella.

Saamenkäsityöpajat: ma-pe klo 11-17 (1.7.-14.8.) Opetuskielet: suomi, englanti, saame

Sajos kesä: Info ma-pe klo 9-17 Duodji Shop ma-pe klo 10-17 Ravintola Lyeme ma-pe klo 10-17 Saamelaiskulttuurikeskus

+358-(0)10 839 3109 sajos@samediggi.fi INARI

TAI

DETTA SAJOKSESS A

Petteri Laitin juhlanäyttely 26.6.- 30.9.

Inarijärvi on Inarin kunnan helmi, maamme kolmanneksi suurin erämainen järvi. Syvin kohta on 95 metriä, joka sijaitsee Vasikkaselällä. Järven keskisyvyys on 15 metriä. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järvessä on 3318 saarta, joista monet ovat nähtävyyksiä. Monella järven paikoista on mielikuvitusta herättävä nimi. Yksi niistä on Sigganitkemäsalmi. Salmi on tarun mukaan saanut nimensä Sigga-neitosen rakkausongelmista. Siggalla oli kaksi kosijaa, joiden välillä hän ei osannut valita. Seurakunnanvanhimmat keksivät kätevän keinon: kosijat pistetään kapean salmen vastarannoille, he ampuvat toisiaan jousipyssyllä, ja kumpi jää henkiin, saa Siggan omakseen. Jousimiehet surmasivat toinen toisensa, mikä sai Siggan loputtomaan itkuun. Salmi nimettiin tapahtuman mukaan. Kiveä jolta Sigga seurasi ampumista alettiin kutsua Morsiamenkiveksi.

Sajos on saamelaiskulttuurin keskus. Kuva: Sajos.

Kuuvan salmi on Matti Kuuva -nimisen henkilön kaivama salmi. Hän teki kaivutyötä sata vuotta sitten, työkalunaan lapio. Kanavan kulkee järven koillisosassa sijaitsevan niemen läpi. Pari sataa metriä pitkän ja pari metriä leveän kanavan kaivamiseen meni kymmenen vuotta, mutta tämän jälkeen Kuuvan vene matka kylille lyheni 30 kilometrin verran. Kaivaja peri myöhemmin muilta veneilijöiltä maksua kanavan käytöstä.

Ukonkivi

Ukonkivi on erikoisen muotoinen, korkea saari Inarijärvellä, joka näkyy Kirkonkylälle saakka. Saari on saamelaisten pyhä paikka, jonne aikoinaan uhrattiin jumalille. Ukolle järjestetään Kirkonkylältä risteilyjä. Ukolta näkyy Hautuumaasaareen, jonne haudattiin Inarin vainajia 1700-luvlla. Petojen takia kuolleet piti haudata saareen. Vuonna 1793 vainajia alettiin haudata läheiseen Hiekkasaareen, jonne viimeinen hautaus tehtiin vuonna 1904. Sodan jälkeen matkailijat eivät kunnioittaneet hautarauhaa, vaan veivät hiekan alta paljastuneita luita mukanaan. Nykyisin näille saarille ei saa rantautua lainkaan.

Jääluola

Korkia-Mauran saarella sijaitsee Jääluola. Siellä jää ei sulaa

kesälläkään. Jään paksuudeksi on arvioitu jopa 15 metriä. Luolassa kannattaa olla varovainen; jääreikiin on vuosituhansien aikana tippunut ja menehtynyt useita ihmisiä. Rannasta löytyy Metsähallituksen laituri ja tuletekopaikka.

Veneillen järvellä

Inarijärvi on veneilijän paratiisi, ja sieltä löytyy loputtomasti reittivaihtoehtoja. Reitistä riippuen voi mennä päiviäkin, ettei veneilijä tapaa muita ihmisiä. Veneellä liikkujan kannattaa kuitenkin muistaa, että järvi on syrjäinen, eikä sieltä mahdollisen hädän tullessa pääse helposti sivistyksen pariin. Kelit voivat vaihtua pikaisestikin. Huonoa säätä ei kannata lähteä uhmaamaan, vaan on parempi jäädä odottelemaan poutaa. Inarijärvessä on paljon lohikalaa.

Pielpajärven erämaakirkko

Pielpajärvellä sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne rakennettiin Inarin ensimmäinen kirkko vuonna 1646. Nykyään paikalla oleva kirkko on sekin vanha, rakennettu vuonna 1760. Pielpajärvelle pääsee 4,5 kilometrin pituista luontopolkua pitkin. Inarijärven risteilyltä on myös mahdollista jäädä Pielpalle vievän polun varteen.

Saamelaiskäsitöitä Inarin kirkonkylää pidetään saamenkäsitöiden luvattuna

paikkakuntana. Sámi Duodji ry:llä on myymälä Sajoksessa, jossa on laaja valikoima uniikkeja saamenkäsitöitä. Myymälästä löytyy myös Suomen laajin saamelaisen musiikin ja kirjallisuuden valikoima.

Saamelaiskirkko

Vuonna 1951 rakennettiin Inarin saamelaiskirkko vuoden 1940 pommituksessa tuhoutuneen kirkon raunioille.

Otsamo

Yhdeksän kilometrin päässä kylältä kohoaa Otsamo-tunturi, jolta on mahtavat näköalat lähiympäristöön. Tunturille vie merkitty polku keskustasta. Lähtöpiste on Siidaa vastapäätä, Nelostien toisella puolella. Huipulta voi myös jatkaa matkaa myös Riutulaan, jonne matkaa on kymmenen kilometriä tai oikaista Rovajärvelle, kolmen kilometrin päähän.

Juutuanjoki

7,5 kilometrin pituinen Oi Juutua! -luontopolku lähtee samasta paikasta kuin Otsamon reitti. Luontopolulle on koottu tarinoita Juutuan kulkijoista, tapahtumista ja kalastuksesta. Lähiluontoon on helppo päästä.

Koskenlaskua

Luonto-Lomilta voi tilata koskenlaskua kumilautalla Juutuanjoen koskissa. Sopii koko perheelle.

Inarin kartta sivulla 22

Antonio Briceñon 520 Bohcco-näyttely lahjoitettiin saamelaisille Venezuelalainen valokuvaaja Antonio Briceño kuvasi Saamenamaan elämää ja ihmisiä vuosina 2009 ja 2010. Valokuvista koostettu näyttely 520 Bohcco – 520 Poroa avattiin Saamelaismuseo Siidassa maaliskuussa. 520 Bohcco -valokuvanäyttelyn tuotokset kertovat saamelaisista, heitä ympäröivästä arktisista olosuhteista ja poroista. − Kiinnostuin valokuvaus-

matkoillani myös saamenkielestä, sen sanaston rikkaudesta ja uhanalaisuudesta. Näyttelyn nimi on kunnioitus kielelle. Saamenkielessä on 520 poroa tarkoittavaa ja kuvaavaa sanaa, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen, Briceño muistelee vierailujaan Lapissa. Antonio Briceñon näyttely on sekä visuaalinen että kielitieteellinen löytöretki ja se oli ensimmäisen kerran esillä Ca-

racasissa vuonna 2011. Näyttelyissään valokuvaaja pyrkii hakemaan aina uusia aiheita ja tekniikoita. Hänellä on ollut kyky löytää uusia maailmoja sen takaa, mitä hänen kameransa etsimessä tuntuu aluksi näkyvän. Teokset ovat elinvoimaisia, ja niistä huokuu valtava kunnioitus kuvissa olevien ihmisten integriteettiä ja identiteettiä kohtaan. 520 Bohcco -näyttely on saa-

vuttanut päämääränsä ja sen koti sijaitsee nyt Saamelaismuseo Siidassa. −Olemme saaneet 520 Bohcco –näyttelyn Antonio Briceñolta lahjaksi. Tämä lahjoitus on omistettu Siidalle ja Suomen saamelaisille, kertoo Saamelaismuseo Siidan johtaja Sari Valkonen. 520 Bohcco-valokuvanäyttely Siidassa 18.10.2015 saakka.


Kulta-Lapin

Petteri Laitin juhlanäyttely avaa Sajoksen näyttelytilat saamelaisille taiteilijoille Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa avataan näyttelytilat saamelaisille taiteilijoille. Ensimmäisen näyttelyn avajaisia vietetään 25.6, jolloin Petteri Laitin juhlanäyttely avataan yleisölle. Saamelainen käsityötaiteilija Petteri Laiti on syntynyt 1950 Utsjoen Kuolnassa, Tenoon laskevan Inarijoen rannalla ja kuuluu saamelaisen käsityön uranuurtajiin. Laiti on saanut käsityön ammattitaidon sukunsa perintönä. −Isä oli käsityölainen ja valmisti käyttöesineitä, kuten ahkioita, rekiä ja poron länkiä poromiehille tilauksesta ja äiti on hallinnut tekstiilityöt valmistaen muun muassa silkkejä, vöitä ja päähineitä, Laiti kertoo. Petteri Laiti sanoo kasvaneensa kilvan lastukasan kanssa jo kotonaan isän tehdessä käsitöitä. −Ennen ei ollut erikseen verstaita, vaan työt tehtiin pirtissä ja pihalla, muistelee Laiti. Laiti on valmistunut hopeasepäksi vuonna 1984 ja valmistumisen jälkeen hän perusti Inariin Átelje Samekin. Nyt mestarin siirtyessä eläkkeelle, hänen työtään jatkaa Sami Laiti, joka on isänsä opissa käy-

Rauhallinen paikka Inarijärven rannalla Mökkejä – Sauna

TOIVASEN RANTAMÖKIT URUNIEMENTIE 5, 99870 INARI p. +358 50 341 2365 e-mail: maija.toivanen@pp1.inet.fi

www.toivanencottages.com

Majoitus-, Caravanja Leirintäpalveluja

luonnonkauniilla paikalla Inarijärven rannalla Uruniementie 7, 99870 INARI E-mail: pentti.kangasniemi@uruniemi.fi www.uruniemi.fi P. +358 50 371 8826 Kuva: Ulla Isotalo.

On tärkeää ymmärtää ja tietää esineiden sisältö, viesti ja käyttötarkoitus. Perinteiset tuotteet ovat muodoltaan ja koristelultaan osattu kehittää eri materiaalien ominaisuuksia hyväksi käyttäen korkealaatuiseksi ja eläväksi kansantaiteeksi. Tämän kansantaiteen pitää antaa elää ja palvella yhteiskuntaa. (Petteri Laiti) Kuva:Terhi Tuovinen

nyt kisälliksi ja opiskellut alaa myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Petteri Laiti on suomen tunnetuimpia saamelaisia käsityöläisiä ja hän hallitsee monipuolisesti, jopa uusiokäyttäen, perinteisiä käsityötaitoja. Laiti on

erikoistunut pahka- ja sarvitöihin sekä puukkoihin, mutta on myös jalostanut porosta saatavia eri materiaaleja käsityökäyttöön. Hänen hopeatyönsä tunnetaan erityisesti siitä, että hän on yhdistänyt hopeaan perinteisen käsityön materiaa-

leja ja muotoja luovalla tavalla. Käsityömestarin pahkatöitä ja saamelaishopeita on esitelty useissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Petteri Laitin juhlanäyttely Sajoksessa 25.6.-30.9.2015.

Saamelainen käsityö on arvostettua Sámi Duodji ry on Suomen saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys, joka perustettiin Inarissa 1975. Yhdistys on saamenkäsityönte-

31

KESÄ 2015

kijöiden etujärjestö, joka järjestää näyttelyitä, neuvontaa ja myyntitoimintaa. Saamelaiskäsityöksi (Sámi Duodji) ymmärretään saa-

menkielessä käyttötarvikkeet, kuten vaatteet, työvälineet, taloustavarat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Käsityöllä on pitkät perinteet. Myös nykyajan käsityön perinteet ovat luonnonmateriaaleissa. Saamenkäsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan, mutta sovellettuna uusiin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain. Tuotteita, jotka on tarkoitettu matkamuistoksi ja joilla ei ole perinteistä käyttötarkoitusta, ei merkitä Sámi Duodji – merkillä. lähde: www.samiduodji.com

Risteilemään Inarijärvelle Inarijärven risteilijä M/Y Inari III liikennöi Inarijärvellä. Kesäaikaan järjestetään päivittäin risteilyjä. Risteilyn kesto on 2,5 tuntia ja sen aikana käydään sään salliessa maissa Ukonkivellä, vanhalla saamelaisten pyhällä paikalla.

Sámi Duodji - on saamelaiskäsityön tavaramerkki - osoittaa ostajille, että tavaran valmistaja on saamelainen - suojella saamenkäsityön laatua - on merkkinä siitä, että saamenkäsityö on elävä perinne.

Risteilyltä on myös mahdollista jäädä Pielpavuonoon, ja jatkaa matkaa kävellen Pielpajärven erämaakirkolle. Erämaakirkolta tulee yhteensä seitsemän kilometrin kävelymatka takaisin Siidaan. Jääminen Pielpavuonoon onnistuu ainoastaan sään salliessa ja kello 13 risteilyllä. Siitä on ilmoitettava henkilökunnalle laivaan saavuttaessa. Risteilijä pysähtyy Pielpavuonossa ainoastaan tarvittaessa. Risteilyt kesäkauden alussa 8.6. – 19.6. ja lopussa 11.8. – 20.9. kerran päivässä klo 13. Keskikesällä 20.6. – 10.8. risteilyjä tehdään kaksi päivässä klo: 13 ja 17. Lähtö Saamelaismuseo Siidan rannassa olevasta satamasta.

Ulkomuseopäivä 23.7.

Käsityömyyntiä, ohjelmaa lapsille ja opastuksia. Lisätietoja www.siida.fi Avoinna joka päivä klo 9–19

Saamelaisella käsityöllä on pitkät perinteet. Kuva: Sámi Duodji ry.

INARIN TAKSIPALVELU Arrelan taksit / Soili ja Markku

0400 982 477 1 + 4 henkilöauto 1 + 8 INVA, MB Vito 1 + 8 INVA, MB Sprinter

h 24rk v

Saamelaismuseo & Luontokeskus Inarintie 46, Inari, puh. 0400 898 212

Ravintola Sarrit puh. 040 700 6485


32

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Ijahis idjassa kuullaan säveliä villeiltä tuntureilta Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja järjestetään sille vakiintuneena ajankohtana elokuun puolessa välissä Inarin kirkonkylällä. Tapahtuman teema on Vilda duoddarat (suom. Villit tunturit). Teeman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Enontekiön ja muun länsipuolen joikuperinnettä sekä uudempaa saamelaismusiikkia. Villit tunturit kuuluvat Ijahis idjan konserteissa, joita järjestetään sekä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pihalle rakennetulla festivaalialueella että Sajoksen isossa auditoriossa. Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu myös perinteinen lasten ja nuorten päivä konsertteineen, saamelaismuseo Siidassa järjestettävä musiikkiseminaari sekä saamelaismusiikkiin keskittyvät klubi-illat. Ijahis idjan pääesiintyjä on tänä vuonna ruotsinsaamelainen Jon Henrik Fjällgren yhtyeineen. Fjällgren nousi suuren yleisön tietoisuuteen voittamalla Ruotsin Talent-kilpailun, Talang Sverigen viime vuonna. Kilpailun aikana Fjällgren teki tunnetuksi koskettavia joikujaan kuten ”Daniel’s joik” (suom. Danielin joiku”) ja ”Mitt hem är mitt hjärta” (suom. Kotini on sydämeni). Tänä keväänä Fjällgren osallistui Ruotsin euroviisukarsintoihin, Melodifestivaliin. Hän sijoittui upeasti toiseksi kappaleella ”Manne leam frijje” (suom. Olen vapaa). Kilpailun jälkeen julkaistu uusintapainos albumista ”Goeksegh – Jag är fri” nousi Ruotsin albumilistan toiselle sijalle. Fjällgren on syntynyt Kolumbiassa. Elämänsä ensimmäiset kuukaudet hän asui lastenkodissa, kunnes puolen vuoden ikäisenä hänet adoptoi-

tiin ruotsinsaamelaiseen poronhoitajaperheeseen Härjedaleniin. Pian Talang Sverige -kilpailun jälkeen Jon Henrik Fjällgren julkaisi albumin ”Goeksegh” (suom. Revontulet). Albumi nousi korkeimmillaan Ruotsin virallisen albumilistan kuudennelle sijalle. Jon Henrik Fjällgren on noussut nopeasti suureen suosioon saamelaisalueella, mutta myös ympäri Pohjoismaita. Viime kesänä hän konsertoi Ruotsin suurimmilla festivaaleilla sekä monissa saamelaismusiikkitapahtumissa. Ijahis idja on ainoa saamelaismusiikkifestivaali koko Suomessa ja siitä on hiljalleen muodostunut yksi merkittävimmistä Pohjois-Lapin kesätapahtumista. Festivaalin ohjelma vahvistuu alkukesästä ja se julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun aikana mm. tapahtuman omilla nettisivuilla osoitteessa www.ijahisidja.fi. Vuoden 2015 Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, YLE Sápmi, Inarin kunta, Saamelaismuseo Siida, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, ravintola Lyeme sekä Hotelli Kultahovi. Ijahis idja 13.-16.8.2015.

Ruotsinsaamelainen Jon Henrik Fjällgren on Ijahis idjan pääesiintyjä. Tämä on myös hänen ensimmäinen esiintymisensä Suomen puolella.

Saamen käsitöiden Siidan kesässä työpajoja Sajoksessa tapahtuu Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on monipuolinen käyntikohde Inarissa, jossa nähtävää ja koettavaa riittää koko päiväksi koko perheelle. Siidassa toimii saamelaismuseon lisäksi Metsähallituksen luontokeskus, joka tarjoaa retkeilyneuvontaa Pohjois-Lapin upeisiin kohteisiin. Siidasta saat tiedon esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuistossa toimivista yhteistyöyrittäjistä sekä päivittäisestä vuorovenekuljetuksesta, jolla pääsee nauttimaan upeasta tunturien ympäröimästä jokilaaksosta. Metsähallitus myös huolehtii Inarin kunnan matkailuneuvonnasta, joten paikallisten yrittäjien palveluista sekä tapahtumista löytyy tietoa Siidasta. Siidan näyttelyt ovat valmiina vastaanottamaan kesävieraat. Kolme vaihtuvaa näyttelyä vievät matkalle Varangin vuonolle, esittelevät Antonio Briceñon upeita valokuvia ja kertovat Veehisten väen tarinaa. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Siidan pysyvissä näyttelyissä riittää uutta nähtävää niissä aiemminkin vierailleelle. Saamelaismuseon historiallinen ulkomuseoalue avataan jälleen kesäkaudeksi. Ulkomuseoalueella pääsee tutustumaan esimerkiksi Kultamiehen kämppään ja Tirron pihapiiriin, lisäksi voi myös kokeilla taitojaan suopungin heitossa. 52-vuotiaalle ulkomuseoalueelle on myös rakennettu mobiiliopaste, joka videoin, kuvin ja tarinoin kertoo eri kohteista vähän enemmän. Mobiiliopasteen avulla pääsee lukemaan lisätietoja Tirron pihapiiristä sekä näkemään ulkomuseolla kuvattuja ohjelmia. Kesäkaudella Siidassa järjestetään myös monipuolisesti tapahtumia. Inariviikkojen yhteydessä Siidan ulkomuseoalueella järjestetään Ulkomuseopäivä, jolloin on luvassa opastettuja kierroksia, käsityömyyntiä sekä -näytöksiä ja ohjelmaa lapsille. Ulkomuseopäivä Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa 23.7. klo 10-16.

Inarin kylällä sijaitsevassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa toteutetaan tänä kesänä jo kolmatta vuotta perinteisten ja vähän modernienkin saamen käsitöiden työpajoja. Työpajoissa perinteistä kiinnostuneet matkailijat pääsevät itse tekemään saamen käsitöitä matkamuistokseen ja samalla oppimaan saamen käsitöiden historiasta ja perinteistä. Käsityöpajassa asiakkaat

saavat valita eri käsityövaihtoehdoista mieleisensä ja tehdä käsityöohjaajan avustamana itselleen matkamuiston. Käsitöiden teon lomassa käsityöohjaaja kertoo saamen käsitöiden historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan. Käsityöpajat ovat osa Sajoksen kulttuurillisen sisällöntuotannon kehittämistä. Käsityöpajojen tarkoitus on lisätä saamen käsitöiden tunnettavuut-

ta ja levittää sitä kautta tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Käsityöpajat toteutetaan yhteistyössä Sajoksessa sijaitsevan saamen käsitöiden kaupan, Duodji Shopin kanssa.

Erilaisia käsitöitä erilaiseen tarpeeseen Saamen käsitöillä on pitkät perinteet ja yleisesti saamen käsitöiksi ymmärretään

käyttötarvikkeet, kuten vaatteet, työvälineet, taloustavarat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin. Myös nykyaikana käsitöiden perinteet ovat luonnonmateriaaleissa, käsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan soveltaen uusiin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain. Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikataulunsa puitteissa tina- tai helmirannerenkaan, tiuhtanauhan, verasta tehdyn kantopussin tai laukun ja poronahkaisen pussukan eli sisnapussin. Käsityöpajat toteutetaan Sajoksen valoisassa pääaulassa maksua vastaan. Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäohjaajia. Sajoksen käsityöpajat ajalla 1.7. - 14.8.2015 arkisin klo 11–17.

Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikataulunsa puitteissa vaikkapa tinarannerenkaan.


Kulta-Lapin

33

KESÄ 2015

Valkeaporo

VALKEAPORO, LEMMENJOKI Mökkejä, jokiveneretkiä Katso retkipäivät sivuiltamme!postiosoite: Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo ja kullanhuuhdontaa Lemmenjoella! puhelin: 0400 394682

Koko perheen retkipäivä Lemmenjoella

MÖKIT/ HUONEET 30-80€/vrk

www.paarmadesign.fi

VENEAIKATAULU LEMMENJOKI 2015 TIMETABLE-FAHRPLAN NJURGUILAHTI RAVADAS KULTALAN HAMINA

AAMU 10.00 10.40 11.30

13.00 12.00 11.40

ILTA 17.00 17.40 18.30

20.00 19 00 18.40

07.06.–16.06. 17.06.–16.08.

vain iltavuorot, evenings only, nur abends aamu- ja iltavuorot, both mornings and evenings, morgens und abends 17.08.–17.09. vain iltavuorot, only evenings, nur abends Njurguilahti–Ravadas 15 €/hlö/yksi suunta, 15 €/pers./one way Njurguilahti–Kultasatama 20 €/hlö/yksi suunta, 20 €/pers./one way Lapset alle 12 v. –50 %, children under 12 year –50 %. Pyydämme varaamaan paikat. Please book the seats beforehand. Platzreservierung voraus, bitte. Hinnat sitoumuksetta. AHKUN TUPA/LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY LEMMENJOKI CAMPING VEIKKO JOMPPANEN OLAVI JOMPPANEN PALTTO ELÄMYSRETKET

Kulta

Lemmenjoen kulta löydettiin vuonna 1945. Sitä ennen kultaryntäys oli nähty jo Ivalojoella ja kultaa oli löydetty Tankavaarasta sekä Laanilan alueelta. 1900-luvun alussa useampikin toivorikas oli etsinyt kultaa Lemmenjoelta, mutta mitään suuria löytöjä sieltä ei silloin saatu. Lemmenjoen kulta löydettiin myöhemmin kuin muut osaksi siitä syystä, että se on paljon syvemmässä tuottamattomien maakerrosten alla. Ranttilan veljekset Uula, Niilo ja Veikko Inarijoen varrelta olivat kuulleet Lemmenjoelta löydetystä kullasta ja lähtivät sodasta päästyään etsimään sitä. Kultaa löytyikin joen pohjoisrannalta, Morgamojalta. Ensimmäinen, kolmigrammainen hippu löytyi syyskuussa. Kerrotaan, että metallia tunnistaessaan Niilo oli puraissut siihen hampaanjäljet. Muutaman päivän aikana, ennen kylmän syksyn laskeutumista Ranttilat löysivät kultaa kolmekymmentä grammaa. Seuraavan kesän aikana veljekset palasivat ja löysivät lisää kultaa. Tieto kulta-alueesta levisi nopeasti. Vuonna 1949 alueella oli kaivajia jo parisataa. ”Niitä alkoi tulla jos jonkinlaista kulkijaa. Kellä pesuvati kainalossa, kellä tyhjä limsapullo patenttikorkilla taskussa kullan poiskuljettamista varten. Eikö-

+358 (0)40 7554 306 +358 (0)16 673 435 +358 (0)45 1971 123 +358 (0)400 414 294 +358 (0)400 137 090 +358 (0)40 7705 201 +358 (0)40 7569 075 +358 (0)16 673 413

Koko perheen retkipäivää vietetään Lemmenjoella Inariviikoilla. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa. Kiilopäältä, Saariselältä, Ivalosta ja Inarista järjestetään ilmainen linja-autokuljetus itse tapahtumaan. Lemmenjoen retkipäivä järjestetään paikallisella yhteistyöllä. Mukana ovat Lemmenjoen paikalliset yrittäjät sekä Metsähallitus, Inarin kulttuuritoimi, Saariselän Sanomat. Lemmenjoen retkipäivänä ohjelmistossa on mm. koko perheen kalastus- ja kullanhuuhdontakisa paikan päällä. Yleisö saa tutustua ja vierailla venekyydityksellä Kaapin Jounin tilalla, jossa on ohjelmaa ja nokipannukahvit. Lisäksi pää-

RI GI N

D OL G

J O KI

LEMMENJOKI KUTSUU NAUTTIMAAN LUONNON RAUHASTA

35

eur/hlö Jokiveneretki Ravadasputouksille (3 t)

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3 t) Lähtö jokiveneretkelle Ahkun Tuvan rannasta. min. hinta 150€ NUOLI-veneet kuljettavat sinut Lemmenjoen kansallispuiston upeisiin joki- ja tunturimaisemiin. Perillä tutustut valkoisena vaahtoavaan Ravadas-putoukseen, jonka jälkeen nautit keittolounaan nokipannukahvien kera avotulilla. Hyvä päiväretki myös ryhmille, kysy tarjous! KAHVILA-RAVINTOLAMME palvelee joka päivä klo 9-21

Saamelaiskulttuuriohjelmat historiaa ja nykypäivää

OA! ETUL V AHKUN TUPA/ R E T LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Lemmenjoentie 1030 99885 LEMMENJOKI TEL. + 358 (0)40 7554306 www.ahkuntupa.fi

see tutustumaan korugalleriaan ja huopataiteilijan ateljeetyöskentelyyn. Lemmenjoella kuullaan myös tarinoita alueen historiasta sekä Lemmenjoen kansallispuiston vaellusreiteistä ja paljosta muusta.

Retkipäivänä pääsee seuraamaan myös vanhoja Pohjalaisia kruunun häätansseja sekä kokeilemaan melontaa oppaan opastuksella. Lemmenjoen vakituiset reittiveneet kulkevat Ravadas-putouksille ai-

imukainen jok N, aikataulun alueille PÄIVITTÄINE taon hd uu nh kulla veneliikenne

Saamelainen perheyrityksemme sijaitsee Lemmenjoen rannalla

kataulujen mukaiseksi. Tarjolla on paikallisista raaka-aineista valmistettua hyvää ruokaa. Ja illalla tanssitaan myös perinteiset kultatanssit. Retkipäivä Lemmenjoella 24.7.

Mitä tehdä LEMMENJOKI Lemmenjoella?

hän niitä parisensataa kulkijaa näitä jokivarsia silloin kierrellyt”, kertoo Niilo Ranttila kesän 1948 tapahtumista. Vuosien varrella sadat ja taas sadat kullasta kiinnostuneet ovat seuranneet Ranttiloiden jälkiä. Lemmenjoen kultahistoria on pitkä, jännittävä – ja ennen kaikkea työntäyteinen.

Lämmin

Lemmenjoki ei tarkoita rakkauden jokea, vaan nimi on muokattu pohjoissaamenkielisestä Leammijohkanimestä. Se tarkoittaa lämmintä jokea; joella paikallisilmasto on muuta aluetta lämpimämpi.

Kylä

Njurgalahti sijaitsee Lemmenjoen rannalla, noin 50 kilometrin päässä Inarin kirkonkylältä. Kylästä löytyy matkailijoille ruokaa, majoitusta, veneenvuokrausta, vene- ja kullanhuuhdontaretkiä.

Vaellukset

Ahkun Tuvalla myynnissä paikallista käsityötä

EN

M

Venekuljetukset Ravadasputoukselle ja Kultahaminaan. Vuokrakanootteja ja kanoottikuljetukset.

LE M

Järvenranta- ja erämaamökkejä sekä ohjelmapalveluja Lemmenjoen seudulla. Jokiveneretkiä Lemmenjoella, opastettuja kullanhuuhdontaretkiä valtauksellemme Morgamojalle.

EO

AL

TH

valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. Alueelta löytyy eripituisia merkittyjä reittejä mutta myös koskematonta luontoa omin päin vaellettavaksi. Vanhat kultapaikat, kuten Morgamin Kultala ja Kultahamina, sijaitsevat nykyään merkityn retkeilyreitin varrella. Morgamojalta löytyy muistomerkki Lemmenjo-

elta löydetyn ensimmäisen kultahipun muistoksi.

Joenkielinen

Joenkielinen-tunturi sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Njurgalahden kylästä. Tunturille pääsee merkittyä polkua pitkin, ja sieltä avautuvat mahtavat näköalat.

Luontopolku

Jos et ehdi lähteä pitkälle vaellukselle erämaahan, voit kulkea noin neljän kilometrin pituisen luontopolun vanhassa mäntymetsässä.

Jokiveneretket

Lemmenjokea pitkin pääsee tutustumaan Ravadaskönkääseen, Kultahaminaan ja alueen muuhun mahtavaan luontoon.

Melonta

Paikallisilta yrittäjiltä voi vuokrata kanootteja, joilla pääsee joelle.

Kullanhuuhdonta

Yrittäjät järjestävät tutustumisretkiä kultavaltauksille.

Ateljee

Kuuluisan huovutustaiteilijan, Kaija Palton ateljee sijaitsee Lemmenjoella. Njurgalahdesta pääsee joelle monen paikallisen yrittäjän järjestämillä venekyydityksillä tai vuokrattavilla kanooteilla ja kajakeilla. Kuva: Inga-Briitta Magga.


34

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

5

ä

ll sä

1 20

njoella e m m oilla Le .7.2015 k i i v i r Ina PE 24 ä v i ä p Retki

ke a tt

Uu

Kaapin Jounin tilalla ohjelmaa ja nokipannukahvit!

Lapin lomasi kohokohta

LEMMENJOELLA! Jokiveneretki Ravadasputouksille Lemmenjoen kansallispuistoon

Vakiolähdöt MA, KE, LA klo 10.30 kesto 4 tuntia • sis.-kahvistelu tai lounas • tarinoita poromiehen arjesta • joikua • tutustu poroihin • vierailu Kaija Palton Ateljee Huopapirtissä

hinta . • min. 2henk. 65€/henkilö • min. 4henk. 45€/henkilö + lounas 15€/henkilö retki sopii myös isoillekin ryhmille, pyydä tarjous!

Vakiolähdöt ajalla 06.06.-24.06. - 15.07-31.08.2015 (Syyskuussa tilauksesta)

•Järjestämme kullanhuuhdontaretkiä omalle valtaukselle kesto 6tuntia •Mökki majoitusta Lemmenjoen rauhallisella rannalla, mökit alk. 55e/vrk sis. sauna ja soutuvene. Ateljee Huopapirtti auki päivittäin klo 10-18 TERVETULOA!

PALTTO/ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA ATELJEE HUOPAPIRTTI Lemmenjoen kylätie 100 puh. 0400-287544, 040-7569075 www.lemmenjoki.org

TERVETULOA Koko perhe!

ILMAISET KULJETUKSET Kiilopäältä, Saariselältä, Ivalosta ja Inarista.

OHJELMAA KOKO PÄIVÄKSI

mm. •kultakisat ja kalastuskisat koko perheelle •veneretket perinteisillä jokiveneillä Kaapin Jounin tilalle •voit tutustua korugalleriaan ja huopataiteilijan ateljeetyöskentelyyn •Uskallatko kokeilla melontaa? Lisäksi upea esitys Pohjalaisista Kruunun häätansseista ja illalla tanssitaan perinteiset kultatanssit. Retkipäivän toteuttaa Lemmenjoen yrittäjät: Ahkun Tupa, Paltto Elämysretket ja Ateljee Huopapirtti, Elämys- ja majoituspalvelut Lemmenjoen Lumo, Valkeaporo, Kammi Galleria Yhteistyössä: Metsähallitus Luontokeskus Siida, Saariselän Sanomat, Inarilainen ja Inarin kunta.

Katso lisätietoa ohjelmasta inariviikot.fi

Lohensoutajan matkassa Luonnonkiharainen tukka hulmuaa tuulessa, kun Johan Erik Valle, Eetu näin kavereitten kesken, viilettää Tenon rannalla. Eetu on kotoisin Utsjoelta ja on soutanut Tenolla jo 16 vuotiaasta lähtien. Eetun tavatessa ilo suorastaan tarttuu, kun hän on nauravainen nuori mies. Heti ensimmäiseksi olen kysymässä tarvitseeko lohensoutajan treenata talvella kesän soutuja varten. Eetu vastaa nopeasti, että hän treenaa talvet soutulaitteella kolme kertaa viikossa, jotta ojentajat vahvistuvat. Sitten Eetu nauraa makeat naurut päälle ja sanoo, että nyt hän ei puhu totta. Tosiasiassa Eetu on poromies varsinaiselta ammatiltaan, joka on kaikin puolin raskas, ruumiillinen työ. Pitkän talven ja fyysisen urakan jälkeen ei treeniä tarvita kesäksi. Kroppa on kunnossa souduille jo automaattisesti. Eetun kesävalmisteluihin kuuluu joen läpikäynti talven jälkeen. −Talven jälkeen joka vuosi käyn joen läpi pohjamutia myöten ja skannaan kivet omaan pääkoppaan. Talvi liikuttaa kivien paikkaa. Tämä on aina pakko tehdä. Lohensoutaja Eetu on sosiaalinen ja se heijastuu heti tavatessamme. Hän kertoo, että kesällä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa paljon uusia kavereita ympäri maailmaa. Vaikka yhteistä kieltä ei kaikkien ulkomaalaisten kanssa olekaan, osaa Eetu olla elekielen turvin vaikkapa italialaisten kanssa samassa veneessä vaikka koko päivän. Kerran hän olikin parin italialaisen miehen kanssa lohestamassa. Eetu muistelee hauskaa ja koomista tilannetta. −Elekielellä kommunikoitiin koko päivä. Onneksi miehillä oli hallussa veneturvallisuusasiat, niitä ei tarvinnut käsimerkein selvittää. Joella soudettiin ja sitten heillä jäi viehe pohjaan kiinni. Yritin sitä siinä sitten elekielellä selvittää, että nyt se on kiinni pohjassa. He ymmärsivätkin, että nyt siellä on napannut iso lohi. No ei siinä mitään, saapasjalkamaan pojat alkoivatkin väsyttämään ”kalaa” innokkaasti ja lopulta

Johan Erik Vallen vene on valmiina lohensoutuun kahden kilometrin päässä Utsjoelta, Aittisuvannossa. Siellä sijaitsee hänen perheensä matkailuyritys Lomakylä Valle.

viehe pääsi oksan karahkasta irti. Italian pojat luulivat, että kala oli ollut kiinni ja olivat erittäin tyytyväisiä päivään Tenolla. Tenolla ei ole soutajilla omia reviireitä, vaan jokainen saa soutaa missä haluaa. Eetukin on vapaa kulkemaan missä vain. Eetun vene lähtee yleensä Aittisuvannosta kahden kilometrin päästä Utsjoelta, hänen perheensä matkailuyrityksen Lomakylä Vallen rannasta. Mutta asiakkaan toiveita kuunnellaan ja vene lähtee tarvittaessa Aittisuvannosta 20 kilometriä alavirtaan päin olevalta alueelta. Eli miehellä on laaja jokituntemus ja kalastusalue. Vapaa-aikana Eetu tykkää myös kalastaa, mutta silloin hän ei lähde soutamaan Tenolle. Silloin hän lähtee sivujoille kavereiden kanssa kalastamaan. Siellä yleensä tulistellaan ja paistetaan tikkukalaa.

−Siellä on oma rauha. Se oma juttunsa. Ensimmäistä soutuansa Tenolla Eetu ei unohda koskaan. Isä Petteri oli vihjaissut 13ja 15-vuotiaille veljeksille, että kyllä heidänkin pitäisi alkaa jo soutamaan ja tutustumaan kotijokeen. Aikaisemmin pojat olivat kulkeneet veneessä ukkinsa ja isänsä mukana. Saamelaiskulttuurissa taidot periytyvät sukupolvelta toiselle ja sitä pidetään tärkeänä. −Sinä kesänä mentiin Henkan kanssa kaksi viikkoa aamusta iltaan, jopa nukuttiinkin veneessä. Kun kerta isä käski soutaa, me pojat soudettiin. Isä oli antanut pojille viehepakillisen erilaisia vaappuja mitä oudoimman merkkisiä ja näköisiä. Niillä ei nuoret soutajat saaneet yhtään kalaa kahden viikon aikana, vaikka kaikkia kokeiltiin. Pojat tulivat surkeana isälleen kertomaan, ettei

näillä vaapuilla saa yhtään kalaa. Siltä istumalta isä oli etsinyt sille päivälle sopivan vaapun ja antanut sen saalistajille. −Emme soutaneet kuin varttitunnin, niin ensimmäinen 11,5 kilon lohemme oli kiinni. Se oli Eetun ja veljensä Henkan ensimmäinen itse pyydetty lohi, jonka he saivat Emma-nimiselä vaapulla. Johan Erikin eli Eetun matkaan pääsee joelle tänäkin kesänä. Kaikki on valmiina veneessä odottamassa; vavat ja vaaput. Ei tarvitse kuin saada itsensä rannalle niin Eetu vie joelle. Jokaisen Lapin kävijän pitää nähdä Teno ja kokea lohestus ainakin kerran elämässään.

Inga-Briitta Magga


Kulta-Lapin

Taksipalvelua Kaamasessa Nils Henrik Magga 0400 899 917

• Vuokrataan kumiteloilla MINIKAIVURI kuljettajan kanssa tai ilman. Koneen paino 1,7 tonnia. • Myydään POLTTOPUITA

Hei mökkiläinen ja paikkakuntalainen

Mikara Oy tarjoaa: • Maanrakennustyöt • Viemäröintikaivaukset • Vesijohtotyöt • Talojen pohjatyöt • Sora-ainesten toimitukset • Vaihtolavatyöt P. 0400 471 082 eMail: mika6900@gmail.com

Karigasniementie 2281 99800 Ivalo Puh. 0400 860 668 KARIGASMUOTKAN NIEMI RUOKTU Järjestämme kaiken ikäisille kalastus-, retkeily- ja KAAMANEN vaellusohjelmia. Myös ensikertalaisille! INARI Opastamme Teitä IVALO lajin saloihin. RAJAJOOSEPPI Myös perhokalastusta! UTSJOKI

• majoitus • kalastus • retkeily • metsästys • 15 karavaanaripaikkaa

Tervetuloa!

WWW.MUOTKANRUOKTU.COM

LAPPIA PARHAIMMILLAAN

Viihtyisä ja rauhallinen lomanviettopaikka Hyvä palvelu ja edullinen majoitus alkaen 30 e Perinteinen savusauna

Lämpimästi tervetuloa!

LOMAKYLÄ JOKITÖRMÄ

040 7796 527 • Kaamasentie 3831, Kaamanen www.neljantuulentupa.com

KESÄLLÄ 1.6.-15.9.2015 Caravan-alue auki

Tervetuloa!

35

KESÄ 2015

Mitä tehdä Kaamasessa?

KAAMANEN

Kaamanen

Kaamanen on noin 150 asukkaan kylä Nelostien varressa Muddusjärveen laskevan Kaamasjoen rannalla. Pohjoissaameksi kylän nimi on Gámas, mikä tarkoittaa poron koipinahkaa.

Luonto

Kaamasesta löytyy naavaisia, ikivanhoja hongikoita sekä valoisia joenrantakoivikoita. Tunturitkaan eivät ole kaukana. Muddusjärvi, Vastusjärvi, Vuontisjärvi ja Kaamasjoki sekä hiekkaiset harjut lyövät oman leimansa alueen luontoon.

Lintutorni

Kaamasjokisuun lintutorni on Suomen pohjoisin. Tor- Panssaridivisioonan Jääkäriprikaatin muistomerkki on Inarin Kaamasen tienristeyksestä noin 1 km nille ei ole opasteita, mutta etelään, Inarin suuntaan saksalaisten vanhan lentokenttäalueen laitamalla. Jääkärimuistomerkin sinne on helppo löytää. Ne- suunnitteli lahjoitustyönä taiteilija Jouko Nivarpää ja sen pystytti Hämeen Jääkärikilta. Kaamasen lostieltä kääntyy vasemmal- kyläläiset kunnioittavat sankarijääkäreitä mm. itsenäisyyspäivänä jätkänkynttilöitä polttaen. le risteys, jossa on kyltti Saa- Kuva: Inga-Briitta Magga. melaisalueen koulutuskeskus. Sen jälkeen tie kääntyy Laavu taa poikki, mutta kentän entinen omistaja Haapalahdentielle, josta torni jo näkyyNälkäjärven ja Pikkujärven väliin, Eino Sistonen korjasi sen käyttökuntoon. kin tien vieressä. Sieltä avautuu näköala kirkasvetisen lammen rannalla on laavu Nykyään kenttä toimii pienkonekenttänä, yli koko Kaamasjoen suistoalueen. Kaaretkeilijöitä varten. Toivoniemeen vieja sen omistaa Inarin kunta. manen on muutenkin lintubongareiden vältä Haapalahdentieltä lähtee kilometsuosiossa, koska alueelta löytyy sekä eterin mittainen polku hyvin varusteltuun levähdyspaikkaan. Kulttuuri län että pohjoisen harvinaisia lintuja. Eri Kaamasen kotitarveorkesteri on huumoluontoseurat ovat laittaneet alueelle palKevo rimusiikkiin ja revyy-tuotantoon keskitjon linnunpönttöjä, ja Neljän Tuulen tuLäheisellä Kevon reitillä kulkijat voivat tyvä poppoo Kaamasesta. valla ruokitaan lintuja, mikä edesauttaa hyvin käyttää Kaamasen palveluita hysiivekkäiden pysymistä seudulla. väkseen. Matkalla pohjoiseen Luontopolku Kauheat mutkat on Kaamasen tiellä,/ palNelostieltä, noin pari kilometriä kyliltä Kalastus jolti liikennepainetta. Nuorgamin Jouni Utsjoelle päin mennessä, Tuuru- harRunsaiden vesistöjen vuoksi kalastus on kun myymässä siellä/ on kuulua potenssiainetta. Juha ”Watt” Vainion laulun sanjulta lähtee noin kolmen kilomet- rin Kaamasessa suosittu harrastus. kari Jouni Nuorgamin matkamuistokoju pituinen luontopolku. Polku kulkee osittain Tuurukosken rantaa, nousee TuuruSotamuistoja löytyy edelleen Kaamasessa. Jouni Nuorharjulle ja palaa taas lähtöpaikkaansa. PolKaamasessa käytiin sodan aikana palgamin poika on jatkanut matkamuistoku on merkitty. jon taisteluita, ja maastosta on korjattu myymälän pitämistä auki kesäaikaan. Toinen luontopolku lähtee Haapalahdenpois paljon sotaromua. Kaksi kilometriä tieltä, pari kilometriä Nelostien risteykMökkiläiset Kaamasen Kievarista pohjoiseen, aivan Nelostien varressa on patsas Lapin soKylän väkiluku kaksinkertaistuu kesäisin. sestä. Täältä löytyy merkitty parkkipaikka ja luontopolun kyltti. Parkkipaikalta dan muistoksi. Alueella on parisataa mökkiä. lähtevä polku kulkee osin Muddusjärven rantaa, osin vaaramaisemassa vanhojen Suomen pohjoisin Kansallispuku frisbeegolfrata Kelkkahaalaria sanotaan Inarissa Kaasaksalaisten leirikenttien läpi KenttänieSaamelaisalueen koulutuskeskuksen masen kansallispuvuksi. (Etelä-Suomessa men laavulle Kaamasjokisuuhun ja sieltä omistama Toivonniemen frisbeegolfrakelkkahaalaria sanotaan pilkkihaalariksi.) takaisin Toivoniementielle. Reitti on neta on avoinna kesäisin. lisen kilometriä pitkä. Tulevaisuus Kolmas luontopolun lähtöpaikka löytyy Vastusjärven parkkipaikalta, jossa on Lentokenttä Kirkkoherra J. Fellman perusti Kaamamyös lettukota. Polku on parin kilometrin Kaamasen lentokenttä on venäläisten sosen vuonna 1822, ja historiaa ollaan kirpituinen ja kulkee läheisen vaaran ympäri. tavankien saksalaisten komennuksessa joittamassa pitkälle tulevaisuuteen. Kaaaikoinaan rakentama. Saksalaiset pommanen on kokoonsa nähden harvinaisen mittivat lähtiessään kentän useasta kohelinvoimainen kylä.

GIELLAJOHKAAN LOMALLE TAI KALALLE AVOINNA YMPÄRI VUODEN! Kelomökkejä, huoneita ja huoneisto, W-lan päärakennuksessa.

www.mapinari.fi/fi/lomakyla-jokitorma Varaukset: info@jokitorma.net p. 040 520 5963 www.jokitorma.net

TERVETULOA!

Lomakylä Jokitörmä, Kaamasjoen rannalla, Kaamasentie 2709 A, 99910 KAAMANEN

AVOINNA JOKA PÄIVÄ KESÄKUUN ALUSTA RUSKAN LOISTOON tilauksesta avoinna myös talvella

www.inarilainen.fi www.sompio.fi


36

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

Kaapin Jounin tila henkii historiaa

Anni S runok

K

Anni Sarrelta on ilmestynyt kaksikielinen runokirja ”Heijastus”. Kirjan jokainen runo on kirjoitettu sekä inarinsaameksi että suomeksi. Oma runokirja on Annin vuosikymmeniä kestänyt haave ja hän on iloinen, että työ on nyt valmis.

aapin Jounin tila on vanha saamelainen asuinpaikka, joka sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa, Sotkajärven pohjoispäässä. Tilalla pääsee näkemään saamelaisesta elämäntavan vaiheista, jossa saamelaiset alkoivat siirtyä kota-asumisesta taloihin eli kiinteään asumiseen. Idyllinen asuinkenttä sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Yli sata vuotta jatkunut tallaus, porojen ja muun karjan laidunnus sekä niittäminen ovat muokanneet asuinkentän arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Tällä kentällä viihtyykin monia huomionarvoisia lajeja, joista merkittävin on ketonoidanlukko. Alun perin Sotkajärven tilan perusti kalastajasaamelainen Antti Juhaninpoika Morottaja 1800-luvun lopulla. Morottaja (1853-1907) tunnettiin myös nimellä Menes-Antti ja Karhu-Antti. Tila sai kruununmetsäntorpan oikeudet vuonna 1898. Menes-Antti ei kuitenkaan kyennyt hoitamaan kruunun asettamia velvoitteita, vaan joutuikin luopumaan tilasta. Tilan lunasti itselleen Jouni Aikio eli Kaapin Jouni. Siitä lähtien tila säilyi Aikion suvulla seuraavat sata vuotta. Tila on ollut jatkuvasti asuttuna ja viimeinen suvun edustaja muutti tilalta vuonna 2004. Kaapin Jouni eli Jouni Aikio (1875-1956) on kuulu pororuhtinas ja aikansa mahtimies. Hänen perheeseensä kuului vaimo Margareeta (os. Jomppanen) ja yhdeksän lasta Aslakka, Jouni, Elli, Piera, Anni, Ola, Kapriel, Juhan Pau-

Kaapin Jounin asuinkenttä kuuluu osana Lemmenjoen suunnan saamelaiseen kulttuurimaisemaan. Kuva: Pasi Nivasalo/Metsähallitus.

lus ja Priita Katri. Jounin suku oli alun perinkin Inarista, mutta perhe oli asunut Utsjoen Pulmangissa. Laidunten kulumisen takia Kaapin Jounin isä Annan Kaapi eli Gabriel Aikio ja äiti Vuolabin Ella päättivät muuttaa takaisin Inariin 1800-luvun lopussa Jounin ollessa vielä nuorukainen. Kaapin Jounin perhe eli poronhoidosta ja tilalla oli myös muutama lehmä ja lampaita. Tilalta myytiin lihaa ja muuta syötävää niin kultamiehille kuin Jatkosodan saksalaisjou-

koille. Karjan lannalla perunamaakin kukoisti ja antoi satoa. Järvet ja joet antoivat perheelle kalaa ja metsissä saatiin riistaa. Kaapin Jouni oli sen ajan tunnetuimpia saamelaisia ja hänen nimi elää yhä. Lemmenjoen Sotkajärvellä vieraili aikoinaan presidenttejä, ministereitä ja maaherroja ja Jouni vieraili vastaavasti etelässä heidän luonaan. Kaapin Jouni sai monesti edustaa saamelaisia myös mediassa. Tunnettuna hahmona häntä haastatel-

tiin milloin radioon ja päätyipä hän Suomen Kuvalehden ja jopa National Geographic Magazinen sivuillekin, jossa kerrottiin hänet tunnetavan lappalaisten kuninkaana ja että hän on alueen rikkain mies tuhansine poroineen.

A

suinkentän rakennuksista on nähtävissä kerrostumia eri aikakausilta aina alkuajasta 1970-lukuun, jolloin päärakennus sai lautaverhoilun ja uudet sisäseinät. On mielenkiintoista nähdä eri ai-

kansa asukkaan asumisen tarpeet ja mieltymykset. Kaapin Jounin tila henkii monien aikakausien historiaa. Kaapin Jounin tila liitettiin osaksi Lemmenjoen kansallispuistoa vuonna 2002 ja niinpä se ostettiin valtiolle. Metsähallitus on entisöinyt tilan rakennuksineen vuonna 2008. Tila on valtakunnallisesti merkittävä kohde, sillä saamelaisia kulttuuriperintö- ja rakennuskohteita on suojeltu toistaiseksi erittäin vähän. Vierailu Kaapin Jounin tilalla sopii koko perheen kesäiseksi käyntikohteeksi. Se on paitsi kulttuurinen myös luontoarvoiltaan hieno käyntikohde. Lemmenjoen paikalliset yrittäjät järjestävät tilauksesta veneretkiä Kaapin Jounin tilalle. Retkillä on mahdollisuus tutustua asuinkenttään ja sen rakennuksiin. Luonnon kaunista joenrantaa on rentouttavaa seurata venematkan taittuessa. Sielu ehtii levätä, vaikkakin venematka on nopeasti ohi. Vesilinnut tervehtivät venekuntia uidessaan, eivätkä edes näytä pelkäävän lähestyvää venettä. Inga-Briitta Magga Lähde: Metsähallituksen julkaisu Lemmenjoen kansallispuisto – Kaapin Jounin tila, 2012.

Ylimmässä kuvassa on Kaapin Jounin asuinkenttää vuonna 1934. Kaapin Jouni eli Jouni Aikio on valokuvassa oikealla. Valokuva on ollut näytillä Lemmenjoen luontotuvalla, joka sulki ovensa vastikään. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Kaapin Jounin tilan päärakennus on nyt paikallisten matkailuyrittäjien käytössä päiväretkikohteena. Matkailijoilla on mahdollista päästä tutustumaan paikan mielenkiintoiseen historiaan. Venematka Njurgulahdesta ei kestä kuin 5-10 minuuttia. Lemmenjoen retkipäivänä 24.7. Kaapin Jounin tilalla on tarjolla nokipannukahvit ja muuta ohjelmaa.

− Olen kirjoittanut runoja suomen kielellä 30 vuotta. Inarinsaameksi en ole koskaan kirjoittanut mitään. Jokaikisen runon kääntämisessä oli kova urakka. Aamupäivän käänsin yhtä runoa. Välillä otin sanakirjankin käteen ja katsoin miten siellä sana on kirjoitettu. Kun sain käännöksen valmiiksi, niin sitten pitikin mennä sänkyyn makkaamaan, kun voimat loppuivat. Vuonna 2009 Anni sairasteli sen verran vakavasti, että lähtö oli lähellä. Anni mietti keskeneräistä runokirjaansa ja harmitteli, että mihin nuo runot joutuvat, jos hän nyt kuolee. − Toivottavasti tästä kirjasta on apua myös inarinsaamen opiskelijoille, senkin jälkeen kun minusta aika jättää. Kun runokirja on nyt tehty, niin nythän Anni voisi kirjoittaa myös muistelmateoksen. Hän on syntynyt Inarijärven Lahdenperässä 1936. Annin isä oli kuuluisa Posti-Matti. − Kun olen mökillä Akuniemessä, niin kaikki lapsuusajan tapahtumat tulevat mieleeni. Ja unissani liikun siinä alkeellisessa mökissä missä aikoinaan asuimme. Unessa se on niin ihana ja siisti. Mutta että alkaisin kirjoittamaan kaikkea ylös, niin enpä taida jaksaa. Nyt olisi aikaa, mutta ei ole voimia. Ja en osaa ajatella niin, että kirjoittaisin pätkän kerrallaan, päivästä toiseen. Kyllä sitä pitäisi istua alas kirjoittamaan sillä mielin, että tulee valmista, Anni tuumailee.

Isä patisteli töihin Anni muistelee olleensa kuusivuotias, kun isä tökkäsi kävyn käteen ja sanoi, että sinusta tulee nyt verkonpaikkaaja. Siitä lähtien Anni sai paikkailla isän kaverina repeytyneitä verkkoja. Työtä jatkettiin niin pitkään kunnes isä pisti päiväunille. Silloin Annille koitti vapaus ja hän livahti ulos leikkeihinsä. − Verkonpaikkaus oli meidän lasten vakituinen homma. Verkkojahan minä paikkailen vieläkin, mutta nyt tämä on vapaaehtoista. Ja istuma-aika on lyhyempi tässä iässä. Isän periaate oli se, että kukaan ei saa olla laiskana, ei edes lapsi. Jos hän ei muuta tekemistä meille keksinyt, niin hän kaivoi jostakin lahonneita verkkonarun pätkiä ja käski selvitellä niitä kuntoon. Posti-Matin motto kuului, et-


Kulta-Lapin

Sarre teki kirjan tä vaikeudet on tehty voitettaviksi. Tuota isän tokaisua Anni muisteli monta kertaa, kun runokirjan tekeminen alkoi käydä työlääksi. Annin mieleen on jäänyt, kuinka isä tuli kesäisin postireissuiltaan keskimoottorilla kohti Akuniemeä. Kotona nähtiin, että kaukaa järveltä näkyy pieni piste – isä on tulossa. Jonkin ajan päästä kuului keskimoottorin pauke. − Mehän lakaisimme äkkiä lattian ja pistimme kahvipannun hellalle. Ja suoraan sanoen me lapset toivoimme, että tulisipa isä nyt kotiin pienessä maistissa. Hänhän oli silloin oikein hyväntuulinen meitä kaikkia kohtaan. Mutta muutoin hän oli ankara kasvattaja eikä suvainnut laiskuutta. Kun hän oli ihmisten kanssa tekemisissä, niin silloin hän oli hyväntuulinen ja hänet tunnettiin puheliaana miehenä. − Isä oli hyvä ystävä kaikkien kanssa. En usko, että hänellä oli huonot välit kenenkään kanssa. Posti-Matti oli jäänyt orvoksi 13-vuotiaana ja hän vietti nuoruutensa huutolaispoikana. Anni arvelee, että tuolta ajalta periytyi isän asenne työntekoon. Hänhän lauleli pirtissä, että ”teepä työtä ahkerasti, joutilaisuus syntiin vie.” Anni naurahtaa, että hän ei sisarustensa kanssa kävyillä leikkinyt, kun ei kotipihalla kasvanut muuta kuin koivuja. − Rannalta löytyi erivärisiä kiviä ja mehän leikimme niillä. Ja leikkasimme paperista ihmisen hahmoja. Kai siihen kelpasi mikä paperi vain, mutta puhdas paperi oli parasta, sillä siihen oli hyvä värittää pää. Akuniemessä ei ollut oikein hyviä paikkoja mäenlaskuun, mutta olipa kuitenkin pieni kumpare niemen nokassa, jossa laskettiin mäkeä isän ja äidin isoilla mäystimillä. Omia suksia lapsilla ei ollut.

Laura-tädin koulussa Katekeetta Laura Lehtola kävi pitämässä koulua PostiMatin mökissä. Koulunpitoa kesti kaksi viikkoa kerrallaan ja tuon ajan Laura asui talonväen kanssa. − Äiti ja isä antoivat sänkynsä Lauralle ja menivät aittaan nukkumaan. Meillä lapsillahan ei sänkyjä ollutkaan, oli vain porontaljat lattialla. Äiti neuloi meille tyynyt ja laittoi höyheniä täytteeksi. Kerran minulla oli Paloniemen mummon antama lampaanrouko peittona. Se oli tosi raskas, mutta voi että se oli lämmin. Kovin pitkään sen alla ei nukuttu, sillä isä vei roukon kellarin katolle ja se jäi sinne. Kellari oli liian kylmä ja sitä piti eristää, ettei potut palellu.

37

KESÄ 2015

Anni Sarren runokirja Heijastus on kaksikielinen. Apua käytännön asioihin Anni sai Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemeltä. Saamenkielisten runojen kirjoitusasun tarkistivat Ilmari Mattus ja Matti Morottaja. Kirjan kannen revontulikuva on peräisin Martti Rikkoselta.

Laura toi tullessaan radion ja matkaharmoonin. − Lauran radiosta kuunneltiin uutisia ja pyhäpäivisin jumalanpalvelus. Meillähän ei omaa radiota ollutkaan. Kun ajattelen Laura Lehtolaa, niin hän tuntuu hyvin turvalliselta ihmiseltä ja hän otti minut siipiensä suojaan. Häntä ei mitenkään pelätty eikä pidetty muita parempana. Hän oli kuin perheenjäsen sinä aikana kun hän meillä koulua piti.

ka karuja elämän arkiset asiat olivat hänen lapsuudessaan. Nykyajan ihminen tassuttelee sisätiloissa talvisin sukillaan tai paljain varpain, mutta 30-luvulla tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan Annin kotona. − Karvakengäthän siellä piti olla talvisin jalassa, sillä lattianrajassa kävi veto. Äiti tai isä pisti talviaamuisin tulen hellaan ja kun huone oli jonkun ajan päästä vähän lämmennyt, niin me lapset nousimme

Vaikeudet on tehty voitettaviksi. Tuota isän tokaisua Anni muisteli monta kertaa, kun runokirjan tekeminen alkoi käydä työlääksi. Posti-Matti ja Laura olivat eri mieltä radion kuuntelusta. Matti oli sitä mieltä, että jumalanpalveluksen kuunteluunkaan ei kannata aikaa tuhlata, mutta Laura piti päänsä ja radio pysyi auki. Anni muistaa, että heillä ollessaan Laura siivosi, tiskasi ja laittoi ruokaa. Tuohon aikaan emännät eivät juuri ehtineet toistensa luona kyläillä, joten Anni uskoo, että äiti oli varmasti mielissään, kun sai Laurasta puhekaverin koulunpidon ajaksi. − Laura oli monipuolinen ihminen, joka teki lapintaloissa mitä vain. Hänhän toimi kätilönäkin, jos oli pakko. Vaikka eihän ne vanhan ajan ihmiset aina kätilöitäkään tarvinneet. Kun äitini synnytti nuorimmaisen lapsen, niin hän komensi muun väen ulos ja synnytti lapsen omin voimin.

Sukkasillaan ei tarjennut Anni Sarre ihmettelee, kuin-

ylös. Polttopuuta kului kauheat määrät, mutta kyllä sen polttoa piti säästääkin. Eihän mikään puu olisi riittänyt, jos mökkiä olisi lämmittänyt aamusta iltaan. Annin lapsuudessa mökin valaisimina toimivat avopiisi ja öljylamput. Navetassa äiti sytytti kynttilän. 50-luvulla tuli Tilley-lamppu ja sehän oli jo luksusta savuttaviin öljylamppuihin verrattuna. − Kun ajattelee sitä sen ajan tiskaustakin, niin siinä on naisväellä ollut kova homma. Ensin piti lämmittää vedet hellassa, ottaa hellan renkaita pois ja pistää siihen vesikattila lämpiämään. Jos oli syöty rasvaisia pororuokia, niin pitkään niitä astioita sai pestä, että ne sai puhtaiksi. Ei minun lapsuudessani ollut tiskiaineita, eikä tiskiharjojakaan. Oli vain tiskiluutu, joka oli revitty vanhasta paidan helmasta. Sehän oli aikaa, ettei mikään joutanut hukkaan. Kesällä pääsikin helpolla, jos ruokana oli ollut kalaa. Asti-

at oli syönnin jälkeen helppo huuhtaista rantavedessä. Annin kotona kala oli pääravinto ja siitä tehtiin yleensä kalapottua. Poronlihaa oli harvoin, eikä talossa ollut porokarjaakaan. Oli vain ajoporoja, joilla Posti-Matti kuljetti talvisin kirjepostia. Anni joutui usein siirtämään isän ajoporoja kaivokselta toiselle. − Ne porot olivat jossakin viiden, kuuden kilometrin päässä ja sinne piti mennä mäystimillä ja joskus kahlaamallakin. Päivä meni siinä, kun kävi niitä poroja siirtämässä. Onneksi porot lopulta vaihtuivat hevoseen. Posti-Matti kuljetti postia vuoden ympäri ja kelirikkoaikoina hän kuljetti kirjepostin kävellen. Hän joutui kävelemään pitkiä, reilun sadan kilometrin matkoja. Kesät olivat hänelle mieluisinta aikaa, sillä tuolloin posti kulki keskimoottoriveneellä. − Isä osasi korjata moottorit. Hänen oli ollut pakko oppia niitä korjaamaan. Hänhän oli kätevä käsistään ja hän teki saavit, viilipytyt ja puikkarit. Veneitä en muista hänen yksin tehneen, mutta apuna hän oli veneenteossa ja komentamassa miten sitä venettä pitää tehdä. Vieraat olivat Posti-Matin taloon aina tervetulleita, ja jos poromiehet halusivat yösijan, niin he saattoivat tulla taloon vaikka keskellä yötä. Lukkoahan ei ovessa vielä ollut, oli vain haka, eikä sitä välitetty yöksi sulkea.

Hilloja viilin päälle Navetassa oli enimmillään kaksi lypsävää ja niistä perhe sai tarvittavan maidon. Maitoa tuli vuorokaudessa parhaim-

millaan nelisen litraa ja kaikki meni saman tien kulutukseen. − Ei sitä tarvinnut miettiä, että miten maito säilyy. Se säilyi päälärissä oven pielessä tai eteisessä sen ajan että se käytettiin. Äiti teki maidosta viiliä ja paistoi juustoja. Se oli herkkua, kun sai pistää hilloja viilin päälle. Sehän oli sen ajan lapsen jäätelöä. Lehmille niiteltiin loppukesästä heinää jänkäniityiltä. Heinät vietiin suoviin kuivumaan ja talven mittaan niistä haettiin evästä lehmille. Joskus porotkin huomasivat suovat ja kävivät repimässä niistä heinää. − Ei se jänkäniityiltä ja kentältä niitetty heinä aina riittänyt talven yli, mutta isä osti heiniä, jos tarvittiin lisää. Ja kuivettuneet leivänpalat laitettiin lehmän hauteisiin. Jostakin Inarin saaresta isä ja äiti hakivat jäkälää ja sehän oli herkkua lehmälle. En muista, että kalanperkeitä olisi lehmille syötetty, mutta sen muistan, että kalan keittovesi niille joskus juotettiin. Perunaa oli kellarissa paljon, mutta keväällä sekin loppui, koska olihan peruna jokapäiväinen ravinto. Ja Posti-Matti oli niin hyväntahtoinen mies, että hän antoi pottuja kolttaperheille, jos huomasi, että heillä on ruoka vähänä. − Kellarissa oli kesäytynyttä ahventa ja sehän oli isän ja äidin herkku. Naapurin emäntäkin joskus oikein tilasi isältä niitä kesäytyneitä ahvenia. Minä olen jo vähän eri sukupolven ihminen, enkä koskaan oikein tuohon herkkuun tottunut. Sodan jälkeen kahvista oli pulaa ja Anni juoksenteli Onni-veljensä kanssa metsässä hakemassa tauloja, joista kei-

teltiin kahvin korviketta.

Kuuma vesi oli lääke Anni Sarre katselee kerrostaloasuntoaan Ivalon Kinttupolulla ja sanoo, että tällaisissa huusholleissa ei tarvitse huolehtia lämmityksestä eikä lumitöistä. Se on toisaalta hyvä, mutta toisaalta huono. − Jos minun sukupolveni vielä asuisi niissä alkeellisissa mökeissä päivästä toiseen, niin ehkä olisimme terveempiä, kun tekisimme askareita aamusta iltaan. Olen joskus ihmetellyt sitäkin, että ei isä paljoa sairastellut. Kerran hän tuli postireissulta kovassa kuumeessa. Hän ei jaksanut petiin asti, joten hän veti taljan lattialle ja pisti maata. Isä pyysi kuumaa vettä lääkkeeksi, kun ei muuta lääkettä ollut. Hän makasi siinä aikansa ja parani. Ja onneksi parani, sillä kukapa isän olisi siitä lattialta lääkäriin vienyt. Anni Sarren harrastuksiin on viime vuosina kuulunut kirjoittamisen lisäksi myös toiminta inarinsaamen kielenoppaana. Hän on puhunut inarisaamea opiskelijoille ja nauttinut siitä, että saa puhua lapsuutensa kieltä. − Saamen Radiosta kuuntelen joka päivä inarinsaamenkieliset uutiset. Joskus saatan kuunnella pohjoissaameakin. Jotkut inarinsaamelaiset sanovat, että he kyllä ymmärtävät pohjoissaamea, mutta minulla se vaihtelee. Joku voi puhua pohjoissaamea semmoisella ääntämyksellä, että en ymmärrä sitä vaikka kuinka yrittäisin, Anni naurahtaa.

Jaakko Peltomaa


38

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

SEVETTIJÄRVI NÄÄTÄMÖ

Nord1Market Sevettijärventie 12206 99940 Näätämö www.nord1market.com P. 016 672 521

P A LV E L E V

A:

i k s i t a h i -L i k s i t o t s - Juu t u k r e h i l l - Gri i k s i t e l e - Leikk

Rajakylä

Näätämö on kylä ja rajanylityspaikka Suomen ja Norjan välillä. Kylän nimi on koltansaameksi Njauddâm, pohjoissaameksi Njávdán, inarinsaameksi Njiävđám ja norjaksi Neiden. Näätämöstä on Jäämeren rannalle linnuntietä vain noin 12 kilometriä.

Kala

: I S K Ä - Kala LIS

TERVETULOA OSTOKSILLE!

Mitä tehdä Näätämössä?

stusvälin eet - Matkam ui - Taloust stot av - Kahvio arat ym.

Näätämön suurin vetovoimatekijä on Näätämöjoki ja sen kala. Näätämöjoki on Suomen puolella noin 50 kilometrin pituinen vesireitti, joka lähtee Iijärvestä ja laskee lopulta Norjan Jäämereen. Suomen puolella Näätämöjoelta löytyy erämaata ja kalastettavaa noin kymmenen ki-

Tasokasta majoitusta Norjan rajan tuntumassa • Huoneita • Lounaat ja päivälliset • Kahvio • Vaunupaikkoja • Sauna • Kalastusluvat

Utsjoki

NÄÄTÄMÖ Sevettijärvi

Kaamanen

Inari

Ivalo

Bussimatkalaiset ennakkoilmoitus

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

+358 45 871 2408 rajamotelli@gmail.com booking.com Rajamotelli Näätämö Sevettijärventie 12245, Näätämö

Vaeltajalle

Näätämön seutu sopii vaeltajalle niin päiväretkiin kuin pidempiinkin retkiin. Alueella on pieniä erämaisiä järviä, sekametsää, mäntykangasta, tunturikoivikkoa sekä avotunturia. Joki soveltuu myös

melomiseen. Ja Näätämössä käy matkailijoita. Parhaimman kesäsesongin aikaan paikallinen kauppa myy nälkäisille kulkijoille päivässä 150 kiloa kuuluisaa grillikylkeään.

Norja

Neidenin kylä sijaitsee heti rajan toisella puolella, Etelä-Varangin kunnassa. Sen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Kolttaköngäs, jossa harjoitetaan paikallista kalastusmuotoa, ns. käpäläkalastusta. Ortodoksinen Pyhän Georgioksen kappeli on Norjan pienin kirkkorakennus. Se sijaitsee kolttien vanhalla yhteismaalla Ala-Näätämössä. Neidenin luterilainen kirkko on myös vierailemisen arvoinen.

Mitä tehdä Sevettijärvellä? Kolttakeskus

RAJAMOTELLI NÄÄTÄMÖ

lometrin matkalta. Joesta löytyy niin koskia kuin suvantoja ja matalikkojakin, joita myöten pääsee kahlaamaan rannalta toiselle. Näätämöjoesta saa lohta, taimenta, harjusta ja siikoja. Yleisin saaliskala on harjus. Joesta saatava lohi on useimmiten pientä, mutta ennätyskala on venyttänyt vaakaa jopa 17,6 kilon mittaan - jos kalajuttuihin on uskominen.

Sevettijärvi on nauhamainen kylä Inarista Näätämöön vievän tien varressa. Petsamossa asuville koltille annettiin sodan jälkeen mahdollisuus joko jäädä uuden rajan taakse tai muuttaa Suomeen. Suurin osa lähti Suomeen. Suonikylän koltat asettuivat Sevettijärvelle, josta he saivat kolttatilan. Niitä rakennettiin yhteensä 52. Myöhemmin, vuoden 1973 kolttalain jälkeen koltille kustannettiin valtion avustuksella uudet tilat moderneine mukavuuksineen. Uudistusten myötä useimmat vanhat tilat jäivät kylmilleen. Sevettijärvellä asuu tällä hetkellä noin 350 ihmistä, joista suurin osa on sodan jälkeen tänne muuttaneiden kolttien jälkeläisiä. Yhteensä kolttia asuu Suomessa noin 600.

Ortodoksinen kirkko

Koltat ovat uskonnoltaan ortodokseja. Sevettijärven ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna on vihitty käyttöön vuonna 195. Se peruskorjattiin vuonna 1991, jonka jälkeen rukoushuone vihittiin kirkoksi. Hautausmaa on myös kaunis ja hyvin hoidettu. Ortodoksinen kirkko on omalta osaltaan edesauttanut koltan kielen ja kulttuurin säilyttämisessä mm. kirkkotekstien osalta, joita on käännetty ja käännetään koko ajan koltaksi.

Kuva: Tuomas Semenoff

Perinnetalo

Kirakkajärveltä 1990-luvulla siirretyssä vanhassa perinnetalossa toimii kolttamuseo. Kolttien perinnetalon esineet, filmit, valokuvat ja tekstit kertovat alueen kolttasaamelaisten historiasta. Perinnetaloon on vapaa pääsy, ja siellä on pieni museomyymälä. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon.

Kolttatalo

Kolttatalo on Sevettijärven entinen ter- Tämän nähdessäsi, tiedät olevasi veystalo. Siellä sijait- Sevettijärvellä. see myös Kolttien kyläkokouksen toimistotilat. Tasä Trifonin jalanjälkiä. Trifonia juhlitaan Nellimissä ja lo toimii eri kolttaprojektien Keväjärvellä, Sevettijärveltoimistoina, sieltä saa tietoa kolttakulttuurista. Käytöslä sekä Neidenissä, Norjassa. sä on myös maksuton interPirunpellot net-yhteys. Kylä on rakennettu jääkauKulttuuri den aikaiselle merenpohjalSevettijärvi sijaitsee syrjässä le. Muinaisen merenpohjan keskuksista, mutta se on silti suuria kiviä kutsutaan pielävä kylä. Kylään on paluurunpelloiksi. muuttanut lapsiperheitä, ja koltan kielen elvyttämisekTie si tehdään paljon töitä. KoltSevettijärven tie rakennettiin takulttuuri on saanut elvyttävasta 1960-luvulla. jikseen paljon nuoria.

Pyhiinvaellusjuhla

Perinteinen Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellusjuhla järjestetään elokuun lopussa. Ortodoksipappeja, seurakuntalaisia sekä muita kiinnostuneita kokoontuu yhteen seuraamaan Pyhittäjäi-

Luonto

Sevettijärvi sopii kulttuurimatkailun lisäksi erittäin hyvin luontomatkailukohteeksi. Kylän kautta kulkee kauniita retkeilyreittejä.


Kulta-Lapin

39

KESÄ 2015

Utsjoki on vuoden 2015 rajakunta

saamivillage.fi

Kesätapahtumia Utsjoella

Veijo Länsmanin muistokonsertti 12.6.2015 Nuorgamin alakönkään törmällä klo 21.00.

Utsjoen Lohirieha 11.7.2015

Tenon lohikuninkuus ratkaistaan Utsjoella perinteikkäin menoin parhaaseen lohenkalastusaikaan heinäkuussa. Utsjoen Eränkävijöiden järjestämässä tapahtumassa tarjoillaan niin ruumiin kuin sielunkin ravintoa, lohiherkkuja ja kulttuurielämyksiä Onnelantörmälle rakennettavassa saamelaiskylässä.

Rajan puun istutustilaisuus 12.7.2015 kunnanviraston pihalla klo 13.00.

Musiikkiesityksiä, juhlapuheita ja kahvitarjoilua.

Kuva: Studio Borga

k a r Ig a s n

Slow Down in Saami Village

Teno Maraton 18.7.2015

U Ts jo k I Ie m I nUorgam

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella Tenojokivartta pitkin. Täysmaraton, puolimaraton, varttimaratonille vai lasten minimaraton? Valitse matkasi ja juokse huippuaikaan Suomen huipulla, tervetuloa! Lisätietoja: www.facebook.com/ Saamivillage.fi

Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia. Luonto ja kulttuuri tarjoavat kehon ja mielen ravintoa joka vuoden­ aikana eri tavoin. Alueen sympaattisten perheyritysten vieraan­ varaisuuteen voit aina luottaa. Tervetuloa nauttimaan Suomen pohjoisimmista palveluista! Utsjoki Tourist Information

Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta U

tsjoki on Suomen pohjoisin kunta, jossa asuu 1 268 ihmistä. Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta neliökilometrillä. Utsjoki on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu Savukosken ja Enontekiön kuntien jälkeen. Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno ja Uuniemi. Pääasiassa kunnan asutus on keskittynyt Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka. Utsjoen kunnan kolmesta kyläkeskuksesta löytyy kaikki elämisen peruspalvelut. Ylä-Tenolla sijaitsee Karigasniemi. Inarijoki laskee Tenojokeen Karigasniemen kylässä tarjoten hyvät mahdollisuudet erähenkiselle retkeilykalastukselle sekä pienemmän joen myös perhokalastukselle. Suomen pohjoisin kylä on Nuorgam ja sieltä löytyy myös Euroopan Unionin pohjoisin kohta. Jäämeren läheisyyden

voi aistia kylässä ja matka arktisen meren rantaan on jylhine kallioineen mieleenpainuva elämys.

Lohta ja poroa Tenojoki sivujokineen on Euroopan parasta Atlantin lohen luonnonvaraista elinaluetta. Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa, poronhoito, luontaistalous sekä matkailu. Norjalaiset naapurista ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa rajan taakse käy vilkkaasti. Utsjoella on monta lomakylää, suurin osa niistä on perheyrityksiä. Utsjoen kunnan alueella on kaksi paliskuntaa, Kaldoaivi idässä ja Paistunturi lännessä. Poro antaa monelle ihmiselle elinkeinon. Touko- kesäkuulla vasomisen aikaan on maastossa liikuttava varoen, jotteivat vaatimet ja vastasyntyneet vasat häiriinny. Utsjoen kunnan kaksi erämaa-aluetta, Paistunturi ja Kaldoaivi tarjoavat kävijälle karua, luonnon kaunista tunturimaisemaa ja äärettömyyden tunnetta. Kaldoaivin erämaa-alue on myös Suomen laajin erämaa-alue.

Saamen silta on Tenojoen ylittävä maantiesilta, joka yhdistää Utsjoen kuntakeskuksen Suomessa ja Tenon kuntaan kuuluvan Roavvegieddin Norjassa. Silta on pituudeltaan 300 metriä ja se avattiin vuonna 1993. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesämatkailija saa nauttia

luonnon valohoidosta koko vuorokauden ympäri. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi.

Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto, jossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeily-

polku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää.


40

Kulta-Lapin

Keskellä kylää Utsjoella

Annukan grilli

Kesällä avoinna joka päivä 4.–14.6. klo 9– 24, 15.6.–8.8. klo 9–03 9.–22.8. klo 9–24. Tervetuloa! Puh. 044 384 7564 / 040 760 2260

Lohi-Aslakin Lomamökit

Tenontie 782, 99980 Utsjoki P. 0400 233 742, 0400 632 714 www.lohi-aslakinlomamokit.fi

TAKSI Utsjoki 0400 545 199

taksianttisujala@pp.inet.fi

TAXI OSSI GUTTORM Utsjoki-Karigasniemi-alueella Myös lentokenttäkuljetukset Ivaloon!

1 + 4 henkilöauto 1 + 14 pikkubussi

Puh. 040 748 9415

KESÄ 2015

Mitä tehdä Utsjoella?

UTSJOKI

Teno

Tenojoki on 250 km pitkä rajajoki Suomen ja Norjan välillä. Joki on kuuluisa ensinnäkin lohestaan, mutta Teno on suosittu myös retkeilijöiden keskuudessa. Sen varrella on paljon kauniita maastoja. Teno soveltuu myös melontaan.

Saamen silta

Tenojoki ylitetään Norjaan Saamen siltaa pitkin. Silta avattiin vuonna 1993. Se on 300 metriä pitkä.

Kala

Lohi leimaa koko Utsjoen kesäkautta. Sitä tullaan pyytämään ulkomailta asti.

Kirkko

Utsjoen nykyinen kirkko sijaitsee Mantojärven rin- Utsjoen kirkon törmällä Mantojärven rannassa on näyttävä, historiallinen kirkkotupa-alue. teessä, Nelostien varressa, Kuva: Inga-Briitta Magga. noin kuuden kilometrin päässä Utsjoen keskussäksi tuvassa on uusittu näyttely, joka kertoo alueen historitasta. Kirkko on rakennettu vuosina 1850-1853, ja sen on asta, luonnosta ja kulttuurista. Vapaa pääsy. suunnitellut Ernst B. Lohrman. Kirkon rakennuskivet ovat todennäköisesti kirkon yläpuolisen tunturin irtolohkareista Luontotuvalta saa Metsähallituksen virkistyskalastusluvat, kalouhittuja, ja tiilet ovat peräisin Norjan Sirmasta. Alttaritaulastuksenhoito- ja läänikohtaiset viehekalastusmaksut. Tarvitlun on maalannut August Koivisto. Kirkossa on istumapaiktaessa myös paikallisten lupia, mutta ei Tenon lupia. koja 250 henkilölle. Tämän kirkon edeltäjä, Pyhän Ulriikan kirkko oli rakennettu nykyisen pappilan lähelle vuonna Kevon luonnonpuisto 1700. Silloinen puukirkko oli sata vuotta myöhemmin niin heikossa kunnossa, ettei sen korjaaminen kannattanut. Kevon luonnonpuisto on maan pohjoisin suojelualue. 63 kiPyhän Ulriikan kirkon sakasti seisoo edelleen paikallaan lometrin pituinen merkitty reitti kulkee Kevon ainutlaatuisen pappilan pellon laidalla. kanjonin läpi. Reitti on maastoltaan haasteellinen. Reitin pohjoinen piste on Kenesjärvellä, Kaamanen-Utsjoki -tien varresKirkkotuvat sa ja eteläinen piste Sulaojalla, Kaamanen-Karigasniemi -tiellä. Kirkon vieressä on 14 vanhaa kirkkotupaa, jotka on rakennetJääurut tu 1700–1800-luvuilla sen ajan kirkossakävijöiden yöpymistä Kenespahdan jääurut sijaitsevat Kevon reitillä. Jääurut ovat varten. Kesäisin tuvilla on opastusta ja kahvila. 150 metrin korkuinen pystysuora tunturinseinämä, joka talKylätalo Giisá vella jäätyy ja kesällä sulaa Kenesjärveen. Tuoreen pullan ja kahvin tuoksu houkuttelee pysähtymään kylätalo Giisán viihtyisään ja rauhalliseen kahvilaan. Kylätalon Ailigas yhteydessä toimii myös Käsityömyymälä Šiella, joka myy aitoUtsjoen kunnassa sijaitsee kolme Ailigas-nimistä tunturia. ja, paikallisia käsitöitä sekä saamenkielistä kirjallisuutta. KyläYksi niistä sijaitsee Karigasniemellä, niillä main missä rajajotalon yhteydessä on myös pieni elintarvikekauppa ja kirppuki muuttuu Suomen puolella Tenoksi. Karigasniemen Ailigas tori, josta voi tehdä löytöjä. kohoaa 620 metrin korkeuteen. Nuvvus-Ailigas nousee myös Kylätalon palveluihin kuuluvat myös Utsjoen kirkonkylän osaTenon rannasta, Nuvvus-kylän kohdalta, ja on korkeudeltaan kaskunnan kalastuslupien myynti, ilmainen Wi-Fi ja Matka535-metrinen. Kolmas Ailigas sijaitsee Utsjoen kirkonkylällä. huoltopalvelut. Kylätalo Giisá on avoinna kesäaikaan 13.6.Sen korkeus on 342 metriä. 15.8. arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 10–15.

Luontotupa

Maraton

Metsähallituksen luontotupa Utsjoella palvelee matkailijoi ta kesäkauden Utsjoen kylällä. Luontutuvalla saa retkeilyneuvontaa ja siellä toimii myös Utsjoen kunnan matkailuinfo. Li-

Teno Maraton juostaan vuosittain Tenon mahtavissa maisemissa. Tänä vuonna EU:n pohjoisin maraton pidetään 18.heinäkuuta. Matkoina ovat virallisesti mitatut vartti-, puoli- ja täysmaraton.

Pub-Restaurant

Tule ja Rastigavalloita isa!

Suomen huipulla Utsjoella Tenojoen tuntumassa!

Kohtaamispaikka Utsjoen sydämessä Karaokea, tanssi-iltoja. Lounasta, pizzaa, pikkusuolaista, kahvia ja makoisia leivonnaisia. Tenon kalastusluvat. p. O4O 7OO 8154 www.rastigaisa.fi

Utsjoen kuntaan istutetaan ”Rajan Puu” Vuoden 2015 Rajaseutukunnaksi on nimetty Utsjoen kunta. Nimeämällä Vuoden Rajakunnan Rajaseutuliitto haluaa antaa vuosittain tunnustuksen rajaseutukunnalle, joka on kehittynyt alueensa elinvoimaiseksi ja tulevaisuuteen uskovaksi asuin-, työ- ja kasvuympäristöksi. Nyt nimeäminen tehtiin jo 14. kerran. Perusteluina Utsjoen valinnalle todettiin, että monipuolisesti eri hallinnon- ja elinkeinoelämän aloille ulottuva yhteistyö Utsjoen ja Norjan puolen naapurikuntien kanssa turvaa alueen asukkaille kattavat ja

laadukkaat peruspalvelut sekä toimeentulon edellytykset. Utsjoki tekee merkittävää yhteistyötä naapurimaan kanssa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Rajakoulujen yhteisopetuksen tarkoituksena on edistää yhdessä saamen kieltä, kulttuuria ja itsetuntoa, opettaa oppilaita kunnioittamaan lähiympäristöä molemmin puolin rajaa sekä luoda uusia sosiaalisia suhteita. Vuoden Rajakunta -tunnustukseen liittyy opetusneuvos Heikki Jarva suunnittelema veistos, "Raja – ihmisen tekemä", jo-

ka on hiottua spektroliittia. Veistos löytyy Utsjoen kunnanvirastosta. Veistos on kiertänyt Vuoden Rajakunnissa vuodesta 2002 alkaen. Vuoden Rajakuntaan Utsjoelle istutetaan "Rajan Puu” pienimuotoisessa juhlassa, joka on avoin kaikille. Juhlassa on puheita ja musiikkiesityksiä. Veistos ”Raja –ihmisen tekemä” on esillä Utsjoen kunnanviraston aulassa vuoden 2015 ajan. ”Rajan Puun” istutus Utsjoella kunnanviraston pihalla 12.7.


Kulta-Lapin

Uulan Säästö UTSJOKI www.uulansaasto.fi

Eritasoista mökkimajoitusta parhailla lohi-, rautu,ja riekkoapajilla Utsjoki–Nuorgamalueella

T Veneitä, koneita T Kalastusvälineitä T Opastusta, soutupalvelua

Avoinna joka päivä

9–21

41

KESÄ 2015

Hotelli PoHjantuli

Puh: 016 677 105

Tervetuloa Elintarvikkeet Kalastusvälineet hyvinvarusteltuun tavarataloon Tekstiilit Utsjoen Taloustavarat keskustaan! Matkamuistot

utsjoki

Rauhallinen järvenrantapaikka HUONEET ALK. 60 € sis. aamupalan P. +358 40 416 9993 Hietaniementie 40, 99980 Utsjoki

www.pohjantuli.fi

Vuokrattavana loma-huoneisto Utsjoen keskustassa

Tauno Johansen 0400 382 259 taunojohansen@hotmail.com

Ota yhteyttä!

www.villilumi.com

Kjell +358 40 557 3341 kjell.aalto@nw.inet.fi

MATK ALLA HUIP ULLE !

Maritta +358 40 587 9097 maritta@tenonlohituvat.fi www.tenonlohituvat.fi

tornitalo.fi

MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTTI (MTI) ON MATKAILUALAN SUURIN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO LAPISSA. MTI ON LUOVA YHTEISÖ JOKA KOKOAA YHTEEN OSAAMISEN LAPIN MATKAILUOPISTOSTA, LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUSTA JA LAPIN YLIOPISTOSTA .

Tenon lohikuninkuus ratkaistaan heinäkuussa Utsjoen Lohirieha järjestetään jo 35. kerran Tenojoella, joka on Euroopan paras lohijoki. Tenolla on järjestetty sou-

tukalastuskilpailuita vuodesta 1981. Lohikuninkuuskilpailussa on tavalliseen tapaan soutukalastussarja.

Tapahtumapaikka on perinteisesti kylän keskellä sijaitseva Onnelantörmä, joka tänä vuonna rakennetaan saame-

laiskyläksi, jonne myös myyjät ja markkinamiehet tulevat myymään tuotteitaan. Onnelantörmällä on tarjolla pikkupurtavaa, erilaisia lohiherkkuja ja monipuolista elävää musiikkia. Tarkkuutta voi kokeilla perinteisissä kenttäkisoissa kuten Tenon tikassa, ”lohen” ja uistimen tarkkuusheitossa. Myös voittokalan painoa voi arvuutella paikan päällä. −Perheen pienemmillä on mahdollisuus ongintaan ja saaliit ovat aika ”makeita”, lupaa puheenjohtaja Jarmo Helander Utsjoen Eränkävijät ry:stä. −Tervetuloa kaikki iloisin mielin mukaan Lohiriehaan! Tapahtumapaikalle on vapaa pääsy. Utsjoen Lohirieha 11.7.

Lohiriehassa on perinteisinä kenttäkisoina muun muassa lohen pituusheitto. Kuva: IngaBriitta Magga.

Ka jakkien ja maastopyörien vuokrausta & opastettuja retkiä Utsjoen alueella www.almaarktika.fi • 050 370 3093

Veijo Länsmania muistellaan Nuorgamin Alakönkäällä Kesäkuussa järjestetään Utsjoella muistokonsertti nuorena poismenneen saamelaismuusikon Veijo Länsmanin kunniaksi. Länsman oli kotoisin Utsjoen Nuorgamista. Hän hukkui 23-vuotiaana kesällä 1974. Hänen laulunsa ovat kuitenkin jääneet elämään ihmisten sydämiin. Saamelaisen populäärimusiikin legendoihin kuuluvan Veijo Länsmanin yhtäkkisestä poismenosta tuli kuluneeksi 40 vuotta viime kesänä. Muistokonsertissa päästään muistelemaan laulajalegendaa ja hänen tuotantoaan muistokonsertissa, joka järjestetään lähellä Veijon hukkumispaikkaa Nuorgamin Alakönkään törmällä. Poromiesperheessä varttuneen Veijo Länsmanin laulut olivat aikansa hittejä. Veijo Länsmanin sanoitukset kertovat Saamenmaan elämästä. Tänä päivänäkin nämä poroista ja tuntureista kertovat laulut soivat saamenradiossa. Konsertin artistit tulevat Tenojokilaaksosta. Länsmanin aikalaisia edustaa Amund Johanskareng Karasjoelta. Nuorta polvea konsertin artisteissa edustavat Niillas Holmberg, Hildá Länsman ja Áile Risten Holmberg. Artistit esittävät Veijo Länsmanin lauluja yhdessä ja erikseen akustisen duon säestyksellä. Konsertin aikana kuullaan myös muisteluksia Veijon Länsmanin elämästä. Konsertin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Sámi Siida ry, Yle Sápmi, Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskus ja Utsjoen kunta. Veijo Länsmanin muistokonsertti Nuorgamin Alakönkään törmällä 12.6.


42

Kulta-Lapin

Mitä tehdä Nuorgamissa?

NUORGAM

Kylä

Tenojoella käy n. 900 kalastusmatkailijaa vuosittain. Tenojokivarren kalastusmatkailijan keskimääräinen kalastusaika on 4 vuorokautta. Suomen puolella paikkakuntalaiset lunastivat 770 kalastuslupaa Tenojoelle. Paikkakuntalaisilla on oikeus kalastaa myös perinteisillä pyyntitavoilla: kulkutusverkoilla, seisovilla lohiverkoilla ja –padoilla. Tenojoen lohisaalis on keskimäärin 130 tonnia vuodessa.

Unohtumaton juoksuelämys Utsjoella – Tenojokivartta pitkin 18.7.2015 virallisesti Uusittu ja ti it mitattu re 18.07.2015

Nuorgam – pohjoissaameksi Njuorggán – on Suomen pohjoisin kylä. Sieltä on matkaa Jäämeren rannalle vain noin 30 kilometriä. Utsjoelta Nuorgamiin on matkaa 47 kilometriä. Utsjoelta tuleva tie 970 kulkee Tenon rantaa, ja sieltä avautuvat mahtavat maisemat. Rovaniemelle, jossa sijaitsee muun muassa lähin keskussairaala, on matkaa 510 kilometriä. Brysseliin matkaa kertyy 2655 kilometriä. Nuorgamissa asuu noin 170 ihmistä.

Raja

maraton Ennakkoilmoittautuminen päättyy 14.6.2015. Jälki-ilmoittautuminen päättyy 18.7.2015 klo 10. Lisätietoja puh. +358 40 550 5840 heidi.keskitalo@utsjoki.fi, www.utsjoki.fi/maraton

Nuorgamissa on valtakunnanraja Suomen ja Norjan välillä. Varsinaista rajavartioasemaa ei enää ole, vain valtakunnanraja – ja EU:n pohjoisin rajapyykki. Yhteinen tulliasema sijaitsee Polmakin kylässä Norjan puolella.

Palvelut

Kylässä on kokoonsa nähden todella paljon palveluita: monipuolista majoitusta, tekstiili-, rauta- ja ruokakauppoja. Lisäksi kylässä on kaksi polttoaineasemaa, joissa toisessa on automaatti. Se helpottaa kyläläisten ja matkailijoiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

TENON

LO HI L

A

AK S SO

SA

UT IM PIEN

TA

PO

HJO

KESÄ 2015

ISIN

VIIDEN TÄHDEN SIJAINTI TENON LOHILAAKSOSSA Mukava lomakylä Suomen katolla, Jäämeren kainalossa ja tuntureiden suojassa.

MAJOITUSTA

• huoneistoja, mökkejä, caravan- ja leirintäalue

PALVELUJA

• Suomen pohjoisin kahvila-ravintola; aurinkoterassi, ohjelmapalvelut, välinevuokraus, rantasauna Tenon rannalla

KESÄELÄMYKSIÄ

• Lohestusta Tenolla, tunturiretkiä, patikointia, luontokuvausta, pyöräilyä, retket Norjaan, kalastusta Jäämerellä, kuningasrapusafarit

TULE JA IHASTU! visitnuorgam.fi Nuorgamin Lomakeskus Nuorgamintie 4401 A 99990 NUORGAM Puh. 0400 294 669 info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi facebook.com/Nuorgaminlomakeskus

Lisäksi kylässä on kaksi polttoaineasemaa, joissa toisessa on uutuutena automaatti. Se helpottaa kyläläisten ja matkailijoiden elämää. Kauppa rajan yli ja matkailu pitävät kylän elinvoimaisena.

Alko

Nuorgamissa on Suomen pohjoisin Alko. Suuri osa asiakkaista tulee Norjan puolelta, jossa alkoholi on huomattavasti kalliimpaa kuin rajan tällä puolella.

Erämaata

Kaldoaivin erämaa-alue aukeaa kylän eteläpuolella. Nuorgamin ja Sevettijärven välillä kulkevat hyvät retkeilyreitit. Kesän patikointireitti on noin 60 kilometriä pitkä, ja sen varrelta löytyy autiotupia kymmenen kilometrin välein.

Pulmankijärvi

Retkeilyreitit kulkevat Pulmankijärven ohi. Pulmankijärvi on Suomen pohjoisin järvi, joka on muodostunut aikoinaan vanhasta Jäämeren vuonosta. Pulmankijärvi sijaitsee 20 kilometriä Nuorgamista etelään.

Alaköngäs

Alaköngäs on Tenon kuuluisa lohestusalue.

Tänä kesänä Nuorgamissa voi harrastaa melontaa Tenojoessa. Kajakkeja voi vuokrata paikanpäältä. Kuva: Alma Arktika.

Museotie Ala-jalve on noin viiden kilometrin pituinen museotie, joka on rakennettu Alakönkään kosken ohittamista varten.

Kuninkaankivi

Nuorgamintie 4329 A 99990 NUORGAM P. 016 321 8800 info.samimootor@samimootor.fi www.samimootor.fi

Aukioloajat ma-pe klo 9-18 la suljettu su suljettu Bensa-automatti 24/7

h Car Service Olemme osa maailmanlaajuista Bos asi koko sen -ketjua. HUOLTOMME huolehtii autost elinkaaren. UUSIMME LAITTEISTOAMME KOKO AJAN, käytössämme mm. • NUSSBAUM-TESTIRATA, jolla tarkistamme autosi jarrut, jousituksen ja aurauksen • NORDLIFT UC3500 -KATSASTUSNOSTIN, ravistinlevyin varustettuna • BOSCH -MOOTTORITESTERI • AUTOCOM-JÄRJESTELMÄTESTERI lähes kaikille merkeille • • • • • •

ROBINAIR-ILMASTOINTIHUOLTO SICAM-NELIPYÖRÄSUUNTAUS VARAOSAT JA TARVIKKEET kaikkiin automerkkeihin LISÄVARUSTEET RENKAAT kaikkeen kalustoon LEVYPYÖRÄT MYÖS M E I LTÄ

• Matkahuollon pakettipalvelut

• Lääkemyynti

Strömstadin rajankäynnin aikainen rajamerkki vuodelta 1766. Kivet ovat Tenojoen rannassa merkkinä 1751 solmitusta Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisestä Strömstadin rajasopimuksesta. Rajakivet on merkitty kuningas Adolf Fredrikin aikana, merkkikivissä on hallitsijan kruunumonogrammi ja vuosiluku 1766.

Saamelaistalo

Välimaan kenttä sijaitsee Utsjoelta Nuorgamiin vievän tien puolivälissä. Vanha saamelaistalo on kalastajalappalaisten tila 1800-luvulta. Museovirasto on entisöinyt asuinryhmän sen ajan kulttuurin muistomerkiksi.

Keskipiste

Nuorgam on portti Jäämerelle; sieltä voi retkeillä eri puolille Pohjois-Suomea ja Norjaa. Esimerkiksi karavaanarit pysähtyvät mielellään Nuorgamiin, pitävät sitä tukikohtanaan ja kulkevat päiväretkiä eri kohteisiin. Pulmankijärvi on lintu- ja kasviharrastajien suosiossa. Erittäin monia Nuorgamissa pysähtyviä kiinnostaa myös Teno ja sen lohi. Jäämeren kalastusmahdollisuudet ovat lähellä. Myös esimerkiksi vaeltamista, moottoripyöräilyä sekä ihan vain lomailua ja lepäilyä voi harrastaa alueella kätevästi.

Maastopyöräily ja melonta

Maastopyöräilyyn kannustaa kolme MTB-maastopyöräreittiä. Melontaa voi harrastaa luonnollisesti Tenojoessa, kauniissa jokimaisemassa. Nuorgamista voi vuokrata paikanpäältä maastopyöriä ja kajakkeja esim. Alma Arktikasta.


Kulta-Lapin

43

KESÄ 2015

KARIGASNIEMI

Hinauspalvelut ja oven aukaisut

0400 871 550 Mitä tehdä Karigasniemellä?

Tilausajot kahdella bussilla: 1+17, 1+7 Kuljetukset Kevonreitille, Venäjälle, Skandinaviaan ym.

0400 250 220

Kari Guttorm Karigasniemi

Majoitus, venevuokraus, perämoottorivuokraus, lohensoutupalvelu, opaspalvelut ja sauna Tenon rannalla

0400 871 550

Raja

Inarijokeen asennetusta kalakamerasta. Kylätalon pihassa on laavu ja nuotiopaikka, lasten leikkipaikka, lentopallokenttä sekä Tenojoen rannassa pari vaunupaikkaa karavaanareille. Inva- sekä karavaanaripalveluita ollaan kehittämässä. Inarijoen rannalle rakennettu sauna on ollut sekä paikallisten että karavaanarien suosiossa. Kesäkauden päättäjäisiä vietetään kylätalolla kalakauden lopulla, elokuun puolessavälissä. Kylätalo sulkeutuu talveksi. Puh. +358 40728 6822.

Karigasniemi on kolmen kielen ja kulttuurin kylä, joka sijaitsee Utsjoen kunnassa Suomen ja Norjan rajalla. Kylässä ja sen lähialueella asuu noin 500 asukasta. Rajan läheisyyden vuoksi Karigasniemi on kokoonsa nähden erittäin vilkas paikka, josta löytyy kauppoja, ravintoloita ja baareja. Myös poronhoito, poronlihan jalostus ja maatalous ovat tärkeitä työllistäjiä. Perinteisesti perheissä on harjoitettu useita elinkeinomuotoja rinnakkain.

Sáivu

Karigasniemen keskus on kylätalo Sáivu. Kylätalo Sáivu avaa ovet juhannuksen tienoilla. Kylätalo on auki arkipäivisin kello 9–18. Kesäkautena kylätalolta löytyy kunnan matkailuneuvonta, josta saa tietoa niin Karigasniemen, muun pohjoisimman Suomen kuin Norjankin tapahtumista ja palveluista. Kylätalon kahviossa saa täytettyä vatsansa, ja talolta voi ostaa myös paikallisia käsitöitä. Talolla voi lisäksi käydä internetissä sekä käyttää kopiointipalveluja. Kalastajia kiinnostanee mahdollisuus seurata taulutelevision kuvaa

Norjan puolella Karasjoelle ja sieltä aina Jäämeren rantaan, Lakselviin saakka. Kun saksalaiset vetäytyivät vuonna 1944 Suomesta Norjaan, he räjäyttivät sillan lähtiessään. Rajanaapurien välinen liikenne lamaantui vuosiksi, kunnes nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Korjausrakentamisen yhteydessä saunarannasta löydettiin vanhan sillan kappale, ja se muistuttaa Sáivun pihalla vierailijoita sodan tapahtumista.

Kalastus

Sijainti Tenojoen ja Inarinjoen risteyskohdassa varmistaa sen, että kalastusmatkailu on alueella ykkösjuttu.

Muistomerkki

Kylätalo Sáivun pihamaalta löytyy Lapin sodan muistomerkkinä terässillan kappale. Karigasniemeen tulevan tien rakentaminen aloitettiin 1930-luvulla Kaamasesta, mutta työmaa keskeytyi Luomusjoelle, kymmenen kilometriä ennen kylää. Syynä oli toisen maailmansodan syttyminen. Sodan aikana, vuonna 1943 saksalaiset sotilaat rakennuttivat tien Karigasniemelle asti. Samalla tehtiin myös ensimmäinen silta Inarijoen ylitse sekä tie

Sulaoja

Suomen suurin lähde ja saamelaisten pyhä paikka. Sulaojalla kulkee myös muutaman kilometrin pituinen luontopolku.

Vuodenajat

Kesäisin kylä kuhisee erimaalaisia matkailijoita. Vuodenvaihteen kaamospäivinä kylällä kulkee lähinnä vain paikallisia asukkaita.

palvelemme joka päivä!

T ENON

E

VOIMASSA SU 6.2.2011

K I E VA R I Ä R

tervetuloa myös sunnuntaisin! palvelemme klo 12-18.

TERVETULOA HYVILLE KAUPOILLE! 00 TERVEISIN KAUPPIAS SEPPO HÄRKÖNEN Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE lisätiedot

Tervetuloa! Avoinna 15.6.–29.9.2015 Marjastusta ja sienestystä

Veneitä ja kanootteja

Metsästys­ mahdollisuuksia

Ottipaikkoja lohen kalastajille

TARJOAMME VIIHTYISÄÄ ASUMISTA 2–4 hlö:n huoneissa/ mökeissä sekä erämaa- ja tunturimökeissä. Saunat sekä sisällä että ulkona takkatupineen. MAUKASTA RUOKAA porosta, lohesta, riistasta ja muista Lapin herkuista.

Valmistaja tai merkki

Ilman K-Plussa-korttia yksittäin xx kpl (xx/kg)

Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE

pkt

(xx/kg)

lisätiedot

0

00 VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

lisätiedot

000

000

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

TUOTE

lisätiedot

000

2 kpl

Valmistaja tai merkki

TUOTE

2 kpl

-xx % Etu K-Plussa-kortilla

2 kpl!

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

2 kpl!

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

lisätiedot

lisätiedot

TUOTE

0

TUOTE

0

00

TUOTE

000

00

pkt

(xx/kg)

pkt

pkt

(xx/kg)

(xx/kg)

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

KAUPAN NIMI

Palvelemme

Osoite ja puhelin

ark. 8–21, la 8–18, su 12–21

www.k-market.com

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

palvelemme joka päivä! VOIMASSA SU 6.2.2011

tervetuloa myös sunnuntaisin! palvelemme klo 12-18. Valmistaja tai tuotemerkki TUOTE lisätiedot Valmistaja tai merkki

TUOTE lisätiedot

Ilman K-Plussa-korttia yksittäin

-xx % Etu K-Plussa-kortilla

0

2 kpl

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

TENON ERÄKIEVARI

TUOTE lisätiedot

0

Rovisuvanto 99950 Karigasniemi

Laaja tuotevalikoima ja mahtava lihatiski! VOIMASSA SU 6.2.2011

K-Market Härkönen 2 kpl! YLÄTENONTIE 24 00 Valmistaja tai 99950 KARIGASNIEMI tuotemerkki

0

pkt

TUOTE

(xx/kg)

lisätiedot

0

00 pkt

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

2 kpl

(xx/kg)

TUOTE

0

VOIMASSA 26.8.2010 SAAKKA

Valmistaja tai merkki

TUOTE lisätiedot

00

Palvelemme ark 9-20, la 9-19, su 11-18 pkt

(xx/kg)

000 pkt

(xx/kg)

Valmistaja tai merkki

Valmistaja tai merkki

lisätiedot

lisätiedot

TUOTE

0

00 pkt

Osoite ja puhelin

ark. 8–21, la 8–18, su 12–21

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

000 (xx/kg)

KAUPAN NIMI KARIGASNIEMI

Palvelemme

TUOTE

pkt

(xx/kg)

Tarjoukset voimassa ma-ke 7.-9.2.2011 ellei toisin mainita

www.k-market.com

00

+358 16 676 241 seppo.harkonen@k-market.com lisätiedot

00

2 kpl! xx kpl (xx/kg)

P. 040 590 0015 tenon.erakievari@co.inet.fi, www.tenonerakievari.fi

0

TUOTE

YRITYKSILLE hyvät tilat koulutustilaisuuksiin. Perheille ja ryhmille rauhallinen lomailuympäristö. OPASTETTUJA RETKIÄ, ohjelmapalveluja sekä kalastukseen soutajia/ veneitä. Voit tilata varauksen yhteydessä.

VOIMASSA SU 6.2.2011


44

Kulta-Lapin

KESÄ 2015

AVOINNA

apin a L i s k t Y mmis tä i u t i s suo vyyksis nähtä

20.5.–15.6. klo 8.30–19.00 16.6.–10.8. klo 8.00–21.00 11.8.–30.9. klo 8.30–19.00

P. 0400 965 341

salopi@outolintu.inet.fi www.karhunpesakivi.fi

Aito poronkäristys joka päivä klo 11–19

(sis. muusi, puolukka, leipä, voi, kahvi/lapsille mehu)

10

amaan a p a t e l u T puhuvaa a ! hu Otto-kar

A A L A ivä K U SAVka pä Myös KESÄKIRPPIS!

Lasten käristys 6€

Kahvi+munkki

2

PaPaNa

jo

PaPaNa

TERVETULOA!

MONIPUOLINEN RUOKALISTA

US

TUNNELMALLINEN BAARI INARIN SYDÄMESSÄ

KESÄN TARJO

Viikoittain elävää musiikkia!

Porontäyslihahampurilainen

Auki joka päivä klo 10-02

Laaja valikoima matkamuistoja, vaatteita ym.

det

eu A-oik

9

+ ranskikset + limsa 0,3 L

80€

Meidät löytää facebookista: Papana www.papanabar.fi P. 044-921 9226 040-765 1605

Kulta-Lapin Kesä 2015  

Matkailijan kesälehti. Lapin parhaat palvelut ja tapahtumat yksissä kansissa. Jakelualueena Sodankylä, Inari ja Utsjoki.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you