Page 1

Ajassa

kaiken ikää

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti


Ajassa kaiken ikää

2

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko

Jyrki Isojärvi

VASTAANOTTO SODANKYLÄSSÄ JA UTSJOELLA Ajanvaraukset p. 040-738 8916 020 743 3940

Myös koti- ja laitoskäyntejä Inarissa, Ivalossa ja Utsjoella

Lvi-JoBi Oy Lvi-asennukset ja -huollot + tarvikkeet Putkien sulatukset, jäädytykset ja avaukset 30 vuoden ammattitaidolla Jorma Ruokanen, Saariselkä

040 411 1543

lvi-jobi@lvi-jobi.fi

Inari-Saariselkä VUOKRAHUONEISTOT Oy

Majoitusvaraukset 24 h netissä majoituskuukkeli.fi p. 044-36 36 972 e-mail: kuukkeli@saariselka.fi

Lomahuoneistot ja kelotalohuoneet Saariselän ydinkeskustassa ja Laanilassa (aamiainen lisämaksusta) Meillä myös Laanilassa kohteita, jotka soveltuvat ryhmille VUOKRAUKSET & RECEPTION Joka päivä klo 9-21 Kauppakeskus Kuukkeli Saariseläntie 1 99830 Saariselkä

”Ikäihmisistä näkee kuka on asunut maalla ja kotona. Kotityöt, ulkoaskareet ja luonnossa liikkuminen pitävät huomaamatta toimintakykyä yllä. Valitettavan usein käy niin, että, kun ihminen muuttaa kotoaan laitokseen, hänen toimintakykynsä laskee”, toteaa geriatri (vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri) Riitta Matero. Hänen mukaansa kylästä kuntakeskukseen tai kaupunkiin muuttaminen ei kuitenkaan aina tarkoita kunnon romahtamista. ”Joku voi löytää uuden nuotin elämäänsä, kun pääsee keskustassa kulkemaan eri tavalla, tapaamaan ihmisiä ja aloittamaan esimerkiksi uusia harrastuksia. Kylillä asuville yksinäisille ihmisille esimerkiksi ajokortin puuttuminen on voinut olla liikkumista ja sosiaalista elämää rajoittava tekijä. Sosiaalisuus ja muiden ihmisten seura on tärkeä toiminatakyvyn ylläpitäjä”, Matero sanoo. Mitä pidempään ihminen pysyy toimintakykyisenä, niin, että selviytyy itse arjen askareistaan ja mitä iäkkäämpänä hän sairastuu johonkin pitkäaikais-

Geriatri Riitta Matero muutti Sodankylöän Sattasesta Inarin Kenkäniemeen jäätyään eläkeelle. Inarilla hän nauttii muun muassa marjaretkistä. Pikku hiljaa myös riippuvuus nykytekniikasta on alkanut hellittää, eikä toimivaa nettiyhteyttä kaipaa niin paljon kuin heti muuttamisen jälkeen.

Geriatri kannustaa ikäihmisiä elämään oman näköistä elämää

Hän itse muutti eläkepäivillään Sodankylästä Inarin Kenkäniemeen sairauteen, sen lyhyemmäksi jää yleensä elämän loppupäässä jakso, jonka joutuu viettämään esimerkiksi laitoshoidossa. ”Sitä, kuinka pitkään joku ihminen elää, ei voi ennustaa. Vaikka kuinka pitäisi itsestään huolta, perimä ja sattuma ovat kuitenkin ne tekijät, jotka pitkälti määräävät sen, kuinka iäkkääksi elämme. Yli 95-vuotiaiksi elävät ihmiset ovat todellisia tervaskantoja”, Riitta Matero sanoo.

Vanheneminen yksilöllistä Riitta Matero on itse oiva esimerkki siitä, kuinka yksilöllisesti ihmiset ikääntyvät: virallisesti eläkkeellä oleva geriatri tekee muutaman päivän kuukaudessa töitä, eikä olemus kieli siitä, että hän olisi jo eläkeiän ohittanut. ”On ihan virkistävää käydä välillä töissä. Minulla on niin pitkä kokemus ammatistani, että en halua jättää sitä hyödyntämättä. Ammattitaitoani pidän yllä myös osallistumalla vuosittain geriatriatrian alan koulutuspäiville”, Riitta Matero kertoo. Eläköidyttyään hän muutti puolisonsa kanssa asuinpaikkaa Sodankylän Sattasesta omakotitalosta Inarin Kenkäniemeen.

”Vähitellen alan päästä irti riippuvuudesta nykyajan tietoliikenneyhteyksiin. Asuinpaikassa ei edes puhelinyhteys aina pelaa, siinä on iso ero, kun Sattasessa oli valokuitu käytössä”, Riitta toteaa ja esittelee nokialaistaan, josta puuttuvat nykyajan hienoudet, mutta yhteydet pelaavat parhaiten.

terveenä, vaan sen mukaan, mikä toimintakyky on toipumisen jälkeen. Tärkeintä on, ettei jättäydy pois kaikesta, sillä silloin toimintakyky katoaa.” Riitta Matero muistuttaa myös siitä, että jotkut ihmiset eivät halua olla mukana missään, vaan viihtyvät mainiosti itsekseen – siihenkin on annettava mahdollisuus ikäihmiselle.

Sitä, kuinka pitkään joku ihminen elää, ei voi ennustaa. Tee kiinnostavia asioita Ikäihminen säilyttää toimintakykynsä parhaiten silloin, kun elämän eri puolet ovat tasapainossa: fyysinen, henkinen ja sosiaalinen puoli elämästä ovat kunnossa. ”Tärkeintä on mahdollisuus ylläpitää omannäköistään elämää, tehdä niitä asioita, jotka kiinnostavat itseä. Jokainen osallistuu oman jaksamisensa mukaan. Pitkäaikaissairaana tai sairaskohtauksen, kuten aivo- tai sydäninfarktin jälkeen ei välttämättä kykene osallistumaan samalla tavalla kuin täysin

Paikalleen jääminen romahduttaa kunnon Geriatrin mukaan sairastuneille käy toisinaan niin, että he rupeavat pelkäämään uutta sairauskohtausta ja välttelevät tekemisiään sen vuoksi. ”Jos esimerkiksi kaatuu kerran pahasti, voi jäädä pelko uudesta kaatumisesta ja rupeaa siksi välttelemään liikkumista. Paikalleen jääminen kuitenkin romahduttaa kunnon varsin nopeasti. Makaaminen on pahinta. Jokainen voi liikkua oman jaksamisensa mukaan esimerkiksi apuvälineiden avulla.”

Toisinaan liikkumisen esteenä on se, ettei uskalla uuden sairauskohtauksen pelossa lähteä yksin liikkeelle. Silloin on hyvä hakeutua mukaan esimerkiksi potilasjärjestöjen liikuntaryhmiin tai liikkua muutoin ryhmässä tai toisen ihmisen seurassa, geriatri neuvoo. Riitta Matero on työskennellyt uransa aikana Lapin lisäksi Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Eläkkeelle hän jäi Sodankylän terveyskeskuksen geriatrin virasta muutama vuosi sitten. ”Pohjoisessa vanhempia ihmisiä on perinteisesti kunnioitettu. Nyt tämä kulttuuri on pikkuhiljaa loppumassa, kun omaiset asuvat usein muualla”, Matero toteaa. Hän onkin pannut merkille, että yhä pohjoisempana on tarjolla senioriasuntoja, joiden lähellä on ikäihmisten tarvitsemia palveluita ja sosiaalisia kontakteja. ”Parhaimmillaan seniorit asuisivat kylän keskustassa palveluiden äärellä. Toivottavasti tällaisia asuntoja tulisi pian lisää myös Pohjois-Suomen kaupunkeihin ja kyläkeskuksiin”, Riitta Matero sanoo. Tarja Karjalainen


Ajassa kaiken ikää

3

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

M

itä syntyy, kun kymmenen tuttua ihmistä kokoontuu yhteen keskustelemaan ikäihmisten elämäntaidoista: kipeistä ja koskettavista asioista, muistoista ja siitä, mitä vaikeat asiat ovat heille opettaneet ? Äkkipäätään voisi luulla, että keskustelu on kankeaa tai että kaikki istuvat tuppisuina. Mutta mitä vielä ! Lapin ihminen osaa kyllä halutessaan puhua. Sodankylän paikallislehden Sompion ja Kylässä hyvä, Kotona paras2 -hankkeen Ikäihmisten elämäntaidot talteen -kampanjan kyläkierrokset käynnistyivät Sassalin kylästä, missä keskustelu kävi vilkkaana projektisuunnittelija Merja Laurikaisen ja toimittaja Tarja Karjalaisen johdolla.

V

aimonsa omaishoitajaksi ryhtynyt Esko Lausto on saanut opetella monenlaisia Sodankylän paikallislehti Sompio järjesti yhdessä Kylässä hyvä, Kotona paras2 -hank- uusia asioita sen jälkeen, kun tekeväinen ja keen kanssa kolme keskustelutilaisuutta, joiden teema oli Ikäihmisten elämäntaidot osaavainen vaimo sairastui niin, että kotityöt esiin. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Sassalissa. Toinen tilaisuus Vuotsossa ja kolmas jäivät Eskon kontolle. Sodankylän kirkonkylällä. Kuva Sassalista. Lue tilaisuuksista sivuilta 18-19. ”Olemme vaimon kanssa keskustelleet siitä,

kuinka paljon hän on elämässään tehnyt: leiponut, tehnyt käsitöitä ja ruokaa sekä opettanut näitä taitoja eteenpäin. Olen sanonut hänelle, ettei siitä pidä huolehtia, ettei hän enää kykene näihin asioihin. Hän on tullut elämänkaarensa päähän, hän on tehnyt elämäntehtävänsä ”, Esko sanoo. Toisinaan hän toivoo, että voisi tavata enemmän muita ihmisiä. ”Enää ei ole sellaista kylästelykulttuuria kuin ennen oli, että piipahdettaisiin kylässä tuosta vain. Oikeastaan se loppui meidän perheessä, kun muutimme täältä Sassalista kirkonkylälle vuonna 1976. Vaimo on kehottanut menemään ja sanonut kyllä pärjäävänsä kotona yksinään, mutta ei minusta tunnu hyvälle jättää häntä kotiin yksinään”, Esko Lausto tuumii. isää yhteisöllisyyttä toivoi jokainen Sassalin Ikäihmisten elämäntaidot esiin-tilaisuuteen osallistunut. Ainakaan nämä ihmiset eivät panisi pahakseen vaikka vieras tulisikin tupaan ennalta ilmoittamatta ja aikaa sopimatta. Tarja Karjalainen

L

Kokonaisvaltaista huolenpitoa • • • •

Pienimuotoinen kotiapu Hoiva ja huolenpito Keskustelua, kuuntelua ja muistelua yhdessä Viriketoiminta, mm. retket, jumpat ulkoilut

Anja Pulju, lähihoitaja 040 7375 888 www.virikeapu.fi | anja.pulju@virikeapu.fi Muista kotitalousvähennys!

Juha Lehtinen sairastui muistin vievään Alzheimerin tautiin viisikymppisenä.

14

7

Outi ja Antti Turkia, yhteistä aviotaivalta tasan 19 vuotta. Kuva Tuula Alapirtti.

Auttaa ja huolehtii puolestasi.

Helpottava Herman koMtituialstouasSodankylä

Inarin kunta

Jouni Ollila p. 0400 211 841

Jussi Kukkala p. 0400 444 780

• kodin huolto- ja korjaustyöt • myös remontit • kosteiden tilojen märkätila-asentaja

• kodin pienet korjaus- Rei pas ja muut työt työmies • ulkomaalaukset avuksi • puutarhatyöt vaikka • lumityöt ym. seniorille!

www.helpottavaherman.fi 13v

Saara ja Risto Nikkinen rakastuivat toisiinsa ensi silmäyksellä.

10

Ajassa Toimitus: puh. 010 666 4140 toimitus@sompio.fi Ilmoitukset: puh. 010 666 4140 ilmoitukset@sompio.fi www.sompio.fi www.inarilainen.fi

Aivoihin asennetut elektrodit ovat helpottaneet Tapio Tapanisen Parkinson-oireita

12

vähennys

Soita niin sovitaan jatkos ta!

Hurja kesätarjous

Jäämerentie 7, Sodankylä puh. 040-724 8834 2003 2016

KUKSA & PUUKKO

Palvelemme: ma-pe 9.30 - 17.00, la 10.00 - 14.00

65€

Kari Niemen kahvi- ja teeveestä tutut

kaiken ikää

2016 Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Painos: 30 000 kpl Kustantaja: Lapin Lehtikustannus Oy Postiosoite: Unarintie 23, 99600 Sodankylä ISSN 1456-0844 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Jakelu: Oulu ja Rovaniemi: Seniorimessut Sodankylä, Inari ja Utsjoki: liitteenä paikallislehtien välissä, terveyskeskuksissa, asumispalveluissa, apteekeissa www.kelokasi.fi


Ajassa kaiken ikää

4

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Inarin kunnassa on noin 250 kuulolaitetta

Kuulonhuoltoa saa myös Ivalossa Farmaseutti Timo Tapaninen työskentelee Ivalon apteekissa. Hän on työn ohella opiskellut kuulonhuoltoalaa ja perustanut alalle yrityksen nimeltä Audiovalo Oy, joka toimii Ivalon apteekin yhteydessä.

”Tällainen firma ei yksin selviäisi täällä pienellä paikkakunnalla, niin tämä on sen vuoksi sijoitettu apteekin yhteyteen.” ”Asiakkaat ovat löytäneet yllättävän hyvin paikkakunnan uuden palvelun. Asiakkaita tuli jo ennen kuin meiltä ehti ilmoitus

Kuulolaitteen käyttöikä on noin 3-5 vuotta.

lehteen asti. Paikallisen kuuloyhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä ja sitä kautta monet ovat kuulleet meistä ja käyttäneet jo tarjoamiamme palveluita”, kertoo farmaseutti Timo Tapaninen Audiovalo Oy:sta. Inarin kunnassa on 250 kuulolaitetta kantavaa ihmistä. Tapanisen mukaan, useammat hyötyisivät kuulolaitteen käytöstä. ”Inarin ja Utsjoen kuntien alueella olisi tarvetta ainakin 800 kuulolaitteelle”, arvioi Tapaninen.

Ei tarvitse lähteä Rovaniemelle Monella ihmisellä kuulontutkimusta on jarruttanut pitkä välimatka Rovaniemelle, jossa tähän asti on ollut saatavilla vastaavia palveluita, joita Audiovalo Oy nyt tarjoaa. Timo Tapanisen mukaan, kuulolaitetta on hyvä huoltaa päivittäin ainakin siltä osin, että korvakappale putsataan kerran päivässä, mutta vähintään kerran viikossa. Korvantauskoneen putket

Audiovalo Oy toimii Ivalon apteekin yhteydessä. Farmaseutti Timo Tapaninen on erikoistunut ihmisen kuulon kuntoutukseen ja tarjoaa nyt sen alan palvelua Ivalossa.

on hyvä vaihtaa kerran kuukaudessa. ”Ja isompi rutiinitarkastus tulisi tehdä kerran vuodessa”, ohjeistaa Ta-

paninen. Kuulolaitteen käyttöikä on noin 3-5 vuotta, jonka jälkeen se on yleensä hyvä uusia.

”Monesti kuulo ehtii muuttua siinä ajassa ja samalla laitteetkin koko ajan kehittyvät.” ”Kuulolaitteen säätö on

sellainen prosessi, että totuttelu vaatii aikaa. Koje tai korvakappale ei saa painaa, äänimaailmaan on totuteltava ja laitetta

Avaa ovi Esperin hoivakotiin! Lämminhenkistä ja turvallista asumispalvelua. Vakituisen asumisen ohella tarjoamme huolenpitoa myös lyhytaikaiseen hoivan tarpeeseen. Asukkaaksi voi tulla myös palvelusetelillä. Lue lisää www.stm.fi/palveluseteli.

Tule tutustumaan! Esperi Hoivakoti Haapalehto | Oulu | 050 4127 407 Esperi Hoivakoti Teppola | Oulunsalo | 044 522 1164 Esperi Hoivakoti Suvanto | Ylivieska | 050 302 4081 Esperi Hoivakoti Tervarinne | Kemi | 046 922 2441 Esperi Hoivakoti Santaholma | Haukipudas | 050 592 1854 Esperi Hoivakoti Lauttalampi | Kuusamo | 050 342 4268


säädettävä. Normaalia kuuloa ei kuulolaitteella saavuteta, mutta aina vain lähemmäs kuitenkin päästään.” Kuulolaitteissakin on erilaisia trendejä. Kuulolaitteen malli riippuu muun muassa siitä, kuinka paljon kuulo on alentunut. Jos tarvitsee paljon vahvistusta ja ohjelmavaihtoehtoja, niin silloin korvan taakse laitettava on paras vaihtoehto. Eniten onkin käytössä korvatauskojeita. Niihin saa eniten voimakkuutta sekä ominaisuuksia ja samalla saadaan myös suurempi paristo. Onpa se helpointa huoltaakin. Lisäksi on olemassa erikokoisia korvaan asetettavia kojeita, jotka tulevat korvan konkkaan, korvakäytävän suulle tai kokonaan korvakäytävän sisään.

Lääkärin lähetteellä Audiovalo Oy tekee kuulon mittauksista, kuulolaiteasennuksia, säätötöitä

Ajassa kaiken ikää

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

SAARISELÄLLÄ KAUPPAKESKUS SIULASSA www.skiwear.fi p. 0400-837 128 Laila Horsma

Monipuolinen valikoima vaatteita, suomalaista suunnittelua, urheiluun ja vapaa-aikaan. AVOINNA SYYSKUUSSA JOKA PÄIVÄ KLO 10-19, MUINA AIKOINA MA-LA KLO 10-18

LAAJA KOKOVALIKOIMA: • Naisille 34-52 D • Miehille 46-60 Pitkissä housuissa kolme eri lahjepituutta

HOITUVI

hoivaa,tukea,virkistystä

040 834 2668

Monipuolisia palveluja ikäihmisille Inarin kunnan alueella

Hyödynnä kotitalousvähennys!

sekä laitekorjauksia. Lisäksi tarjolla on kuulolaitteisiin liittyviä aputarvikkeita, kuulosuojaimia ja kodin apuvälineitä. Tällä hetkellä Inarin kunnan asukas, joka on Inarin terveyskeskuksen kuulonhuoltoasiakas, voi tulla Tapanisen luokse huollattamaan kuulolaitteitaan. Kuulemisen ongelmista voi tulla keskustelemaan myös ilman

lähetettä. ”Yleensä meille tullaan asiakkaaksi lääkäreiden lähetteellä. Utsjoen kunnan kanssa emme ole valitettavasti vielä saaneet sopimuksia aikaiseksi, mutta tarkoitus on tarjota myös sinne samantyylinen sopimus kuin Inarin terveyskeskukselle.” Inga-Briitta Magga

Tuholaistorjunta/Otsonointi VUOKRATTAVANA LOMAHUONEISTO Saariselän keskustassa

Kuka hoitaa asioitasi, Verrattavissa kun et enää itse siihen testamenttiin kykene?

Edunvalvontavaltakirja on testamenttiin verrattavissa oleva määrämuotoinen asiakirja, joka ei ole kuitenkaan pätevä, jos sitä ei ole tehty oikeassa muodossa. Tästä syystä edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen suositellaan asiantuntijan apua. Asiakirjoja laativat ja tarkastavat muun muassa lakimiehet ja Edunvalvontavaltuutus Ry:n edustajat. Yhdistys järjesti viime keväänä Sodankylässä tapahtuman, jossa opastettiin valtuutus-asiakirjan laadinnassa ja tarkastettiin asiakirjoja. Laaditun asiakirjan voi myös lähettää tarkistettavaksi yh-

distykseen. Valtuutuksen saanut henkilö voi hoitaa taloudellisia asioita, kuten pankki- ja veroasioita sekä omaisuuden myyntiin liittyviä asioita. Valtuutettu voi hoitaa myös valtuutuksen antaneen henkilön henkilökohtaisia asioita, kuten terveydenhoitoon liittyviä asioita, silloin, kun henkilö itse ei pysty päättämään asioista. Edunvalvontavaltuutuksen käyttöön ottamiseksi tarvitaan lääkärinlausunto ja maistraatin leima. Muistisairauden edetessä henkilön kyky ymmärtää valtakirjan merkitys menetetään kokonaan, joten edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa laatia mahdollisimman ajoissa.

- hajut, homeitiöt, tuholaiset

0400-292 247

T:mi Heikki Äärelä Jokikuja 160 B 99800 Ivalo

heikkiaarela@gmail.com

49 m2, 1-5 hlö pikkuriekko@elisanet.fi p. +358 (0)500 708 594 www.pikkuriekko.com

Edunvalvontavaltuutus on järkevää varautumista tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksen avulla voit etukäteen itse määrätä, kuka hoitaa asioitasi, mikäli olet tulevaisuudessa toimintakyvytön. Valtuutuksen voi tehdä kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisella ei kuitenkaan menetä omia oikeuksiaan kenellekään, koska valtuutus otetaan käyttöön vasta sitten, kun ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan.

5

Edunvalvojaa ei tarvita Edunvalvontavaltuutuksen tärkein vaikutus on, että edunvalvontavaltuutuksen laatimisen johdosta toimintakyvyttömälle henkilölle ei tarvitse määrätä edunvalvojaa. Edunvalvontavaltuutus on siis edunvalvontaan nähden rinnakkainen tapa järjestää toimintakyvyttömän henkilön asioiden hoito. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisen yhteydessä laaditaan omaisuusluettelo. Edunvalvontavaltuutettu on velvollinen kirjaamaan ylös toimenpiteet, joihin hän on toisen puolesta ryhtynyt Henkilöt, jotka toimivat edunvalvontavaltuutettuina voivat liittyä jäseniksi Edun-

KUKKAKAUPPA-HAUTAUSTOIMISTO Palvelemme Ivalossa: ma–pe klo 9–18, la 9–14 Muina aikoina sopimuksen mukaan P. 016 661 100

Lapin Avittajat LAPPILAISTA LAADUKASTA TYÖTÄ

Meiltä löytyy ammattilaisia moneen lähtöön, teemme Ivalossa mm. • Kiinteistöjen huoltoa ja siivousta • Maisemointikunttausta • Muita maan- ja pihanrakennustöitä Olipa avun tarve suuri tai pieni, ota rohkeasti yhteyttä! mauri.mikkola@lapinavittajat.fi 040 0938 226 riitta.hilli@lapinavittajat.fi 040 7258 897 www.lapinavittajat.fi MUISTA

KOTITALOUSVÄHENNYS!

valvontavaltuutus Ry:n, joka järjestää valtuutetuille oikeu-

dellista neuvontaa. Tarja Karjalainen

Tietoa, tukea ja toimintaa omaishoitoperheille Napapiirin Omaishoitajat ry on valtakunnallisen Omaishoitajat ja läheiset –liiton paikallisyhdistys, joka pyrkii kehittämään omaishoitajien asemaa ja tukimuotoja toiminta-alueellaan Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Ranualla, Rovaniemellä, Sallassa, Savukoskella ja Sodankylässä (OmaisOiva lisäksi Inarissa ja Utsjoella). Yhdistys järjestää tapahtumia, retkiä, koulutuksia ja neuvontaa omaishoitotilanteissa ole-

ville henkilöille. Tukimuotojen tavoite on kotona asumisen mahdollistaminen ja omaishoitajan sekä hoidettavan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. OmaisOiva tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia lähelle omaishoitoperheitä ja omaishoitajille eväitä omaishoitajuuteen koulutusten, ryhmien ja vertaistuen avulla. OmaisOiva tuo omaishoitajien elämään vähemmän täytymistä ja enemmän

osaamista, motivaatiota, tunteiden käsittelyä, kykenemistä sekä ennen kaikkea vaihtoehtoja. 16 tunnin valmennus avaa ovia omaishoitajuuteen, yhteiskunnan palveluihin, hoitotyöhön ja avustamiseen, sekä omaishoitajan voimavaroihin. Säännöllisesti kokoontuvat omaishoitajien ryhmät sopivat kaikille, jotka kaipaavat pysyvää vertaisjoukkoa. Kahvilat ovat avoimia tilaisuuksia, joissa voi kysyä omaishoi-

dosta, tutustua omaishoitajiin ja paikallisyhdistyksen toimintaan. Tietoiskuja omaishoidosta järjestetään siellä, missä ihmiset liikkuvat, esimerkiksi kauppakeskuksissa. Taukopirtti tarjoaa omaishoitajille hetkellisen avun arkeen. Omaishoitaja voi tuoda läheisensä Taukopirtille koulutettujen vapaaehtoistoimijoiden turvalliseen seuraan ja mennä itse sillä aikaa esimerkiksi asioimaan,

harrastamaan tai levähtämään. Taukopirtti-päivien ohjelmaan kuuluu muun muassa leppoisaa yhdessäoloa, musiikkia, tietovisailua, liikuntatuokioita, kädentaitoja, ulkoilua, lounas ja päiväkahvi. Taukopirtti-kerhotoiminta toteutetaan ammatillisesti ohjattuna ja koordinoituna vapaaehtoistoimintana. Taukopirtti-kunnat ovat Kemijärvi (Elinkaaritalo), Ranua (Marjaniemen palvelukeskus), Rovaniemi (Piekkari), Salla

(Hopeaharjun palvelutalo) ja Sodankylä (Hannuksenkartano). OmaisOivan ja Taukopirtin järjestämiin tapahtumiin osallistuminen ei edellytä kunnan kanssa solmittua omaishoitosopimusta tai yhdistyksen jäsenyyttä. Mukaan osallistumaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki, joita omaishoitoasiat koskettavat ja kiinnostavat.


Ajassa kaiken ikää

6

AUDIOVALO OY

Älä kärsi kuivasta suusta!

Kuulonhuoltopalvelu

Ivalontie 10, 99800 Ivalo • KUULONMITTAUS • LAITEASENNUS • HUOLTO • KOJEPARISTOT • LETKUT • SUODATTIMET • KUIVAIMET • KUULOSUOJAIMET • KUULON APUVÄLINEET Nyt henkilökohtaiset kuulosuojaimet metsästyskaudelle! Ajanvaraus arkiaamuisin 8:00–9:00

Apteekista bioXtran kosteuttavat ja suojaavat tuotteet Ivalontie 10

PUH: 050 464 3006 www.audiovalo.fi

NYT syyskuun ajan NÄMÄ TUOTTEET

Toimipiste Ivalon apteekin yhteydessä

-10 %

(norm. 11,95€)

Kuusiluoto Oy

Kaarnatie 22, Oulu

Hammastahna ja suuvesi

syljen korvikkeeksi

Sovi esittely p. 044 018 3684 www.apuajoneuvo.fi

(norm. 7,90€) (norm. 10,85€)

Kosteuttava geeli Liikkumisen apuvälineet. Uusi palveluhalli Oulussa.

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

suuhygieniaan

Puh. 010 281 7215 ivalon.apteekki@apteekit.net

Vapaaehtoinen kaveri muistisairaalle Muisti-KaVeRi on koulutettu vapaaehtoinen, joka voi tarjota muistisairaille ihmisille tukea omannäköisen elämän jatkumiseen ja arvokkaan elämän kokemiseen. Se, jos mikä, tuottaa mielihyvää ja tarjoaa elämyksiä, millä taas on vaikutusta muistisairaan ihmisen hyvän elämän ja kuntoutumisen kokemiseen. Muisti-KaVeRi voi toimia esimerkiksi muistisairaan ihmisen kalakaverina, kirpparikaverina, teatterikaverina, tanssikaverina, hiihtokaverina, lenkkikaverina, kauppakaverina - tai ihan vain kaverina yhteisen ajan jakamiseen. Muisti-KaVeRi vastaa kaveruuteen, ei hoitoon liittyvistä asioista. Yhteyshenkilö, avopalvelun ohjaaja Taina Jylhä, Utsjoen kunta. puh: 0408436216 sähköposti: taina. jylha@utsjoki.fi Utsjoen seurakunnan Nuttupiiri kokoontuu Kulmakivellä joka toinen tiistai kello 18 alkaen.

Uusi upea K-supermarket Ivalo

Aina raikasta

Laadukasta li haa

Avataan torstaina 1.9.

ista Herkkuja Lap

Tervetuloa Suomen pohjoisimpaan tavallista parempaan ruokakauppaan I VA LO

Ivalontie 17, 99800 Ivalo kari.lohiniva@k-supermarket.fi Palvelemme joka päivä klo 8-21.

Palvelemme joka päivä klo 8-21!

www.k-supermarket.fi

Herkkutorimme tarjoaa aina pyyntituoreet kalat ja mureat lihat. Grillistämme saat valmiit herkut niin lihasta kuin kanastakin.


2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

7

Kuva Tuula Alapirtti.

Mitä kuuluu Lintu-Antille?

Ajassa kaiken ikää

Vuosituhannen vaihteessa Lintu-Antti oli Saariselän alueen tunnetuin henkilö. Hänen ylläpitämänään Kuukkelilammesta tuli suosittu käyntikohde, häntä käytiin tervehtimässä, hänestä puhuttiin, kirjoitettiin ja tehtiin lauluja, hän vuoleskeli lintuja silmäätekeville, ja oli oivallinen esiintyjä ja tarinankertoja. Nykyään Antti asuu Rovaniemellä. Elo- Antin satavuotisjuhlalintu, jossa sata kuun alussa hän täytti 75 vuotta perheen sulkaa, uutuustuote. piirissä ilman suurempia juhlia.

Prologi

Matkaan Rovaniemelle jututtamaan Anttia. Meillä on lähes sukulaisuussuhde – koirani on aikoinaan haettu Kuukkelilammelta, se on Moitan pentu ja Viiman sisko. Koirien kautta saa yllättäviä yhteyksiä. Muistan miten koiran hinnasta puhuttaessa tajusin lompakkoni jääneen kotiin. Antti lupasi koiran ilmaiseksi, kunhan se vaan saa hyvän kodin. Käsitän näin käyneen, ja sain vastalahjaksi loistavan koiran. Mietin mihin Lintu-Antin suosio on perustunut, mietin mitä kysymyksiä hänelle esittäisin. Päätän lopulta hänen antaa itse kertoa tekemisiään. Sitä kautta paljastuu usein enemmän. Antti Turkia tuli pohjoiseen, kun elämä alkoi mennä sekaisin niin työmaalla kuin kotonakin. Tuntui järkevämmältä aloittaa kaikki alusta, vaikka ero nuorista lapsista koski kovasti. Taitavana rakennusmiehenä hän alkoi tehdä mm. kammeja, jollaisen hän pystytti Kaunispään huipullekin. Hän alkoi palvella siinä ihmisiä. ”Metlalta sain vinkin Moitakurunlammesta. Menin paikalle ja ristin sen Kuukkelilammeksi kuukkelin tullessa heti katsomaan minua.” Oli vuosi 1989. Metlan johtaja Eljas Pohtila auttoi Anttia ostamaan kahden hehtaarin palstan. Asia ei ollut yksinkertainen, sillä maanluovutus aiheutti Pohtilallekin ongelmia. Puhumme pitkään Mannin Martista, joka oli tehnyt uraa linja-autokuskina, ja sen jälkeen asettunut Saariselän kupeelle. Antti kertoo Martin auttaneen häntä paljon, ja häneltä Antti sai mallin ensimmäiseen kammiinsakin.

Kuukkelilammen suosio

Antti arvelee Kuukkelilammen menestyksen perustaksi sopivan etäisyyden. Jos paikka olisi ollut viisi kilometriä lähempänä tai kauempana, niin tilanne olisi ollut toinen. Nyt ihmiset jaksoivat hiihtää sinne, ja olivat sopivasti pikkunälässä ja janoisia. Mietin, että etäisyys teki siitä samalla aivan erilaisen ympäristön kuin mitä Saariselän keskusta oli. Kauniin metsän keskellä olevaan luonnonmaisemaan on helpompi istuttaa rauhan ja aitouden mielikuva. Paikan maine kasvoi nopeasti. Antti kertoo, että jopa 500 ihmistä hiihteli sinne päivässä. Silmäätekevät huomasivat Antin taidot sekä nuotiotarinoitsijana että linnunvuolijana. Pian Pepsi Paloheimo, Jukka Uunila ja monet muut pyysivät

Antin kehittelemä polttopuiden kantoteline, yksinkertainen ja kevyt.

häntä esiintymään myös majoilleen. Legenda lähti liikkeelle. Muutamassa vuodessa Antti Turkiasta tuli kaikkien huulilla oleva Lintu-Antti, josta Souvarit tekivät lauluja, ja jonka häistä kirjoittivat kaikki maamme lehdet. Oma osansa suosiossa olikin Antin Noita-Naiseksi kutsumallaan Outi Turkialla. Antti ehti tutustua valtavaan määrään ihmisiä. Hänen mieleensä jäi erityisen suurella lämmöllä entinen vasemmistopoliitikko Ele Alenius, jonka Antti kertoi olleen todella lämmin ihminen, vaikka poliittisesti olikin itse toisella suunnalla. ”Toivon kuitenkin, että kaikki ihmiset saivat minulta tasavertaista asiakaspalvelua, siihen ainakin pyrin. Ja erityisen suurella lämmöllä muistan näkövammaisia, joille tein vuolunäytöksiä. Panin kiertämään vuolemani linnun, ja he hyvin hellästi koskettelivat sitä työn eri vaiheissa.” Samassa päässäni välähtää. Antin suosio linnuntekijänä perustuu käsityön kehoyhteyteen. Kun tietokonemaailma ja tekninen kehitys teki samaan aikaan perinnetyökaluja tarpeettomiksi, oli Lintu-Antin näytöksissä jotain tavattoman nostalgista. Antin puukko välitti ihmiskäden kautta jotakin mikä miellytti toisen ihmisen kättä ja silmää.

Linnunteon taustoja

”Olin 9-vuotias, kun sotainvalidi Aatos Partanen teki meidän pihassa äidille linnun. Äitini sanoi minulle, että sinunkin Antti pitää opetella tekemään tämmöisiä lintuja. Tein heti ensimmäisen yritelmäni, mutta kesti 30 vuotta ennen kuin

Lintu-Antti 75-vuotispäivänään elokuun alussa 2016. Taustalla Jätkänkynttilä.

olin valmis vuolemaan lintuja ammatikseni”, kertoo Antti ja muistuttaa samalla kertoneensa tätä tarinaa todella usein kysyttäessä. Yhden linnun teko kestää noin 20 minuuttia. Prosessin aikana Antilla on ollut tapana kertoa kaikenlaista ja vastailla kaikkeen mitä ihmiset ovat keksineet kysyä. Antti kaivaa puuarkun, jossa on yli 50 puukkoa. Esille nousee Veikko Hakkaraisen Kullervo-puukko, jolla hän on vuoleskellut enimmän osaa elämästään. Lisäksi käydään läpi Yrjö Puronvarren puukkoja, Pentti Kaartisen tekemä Tommi-puukko ja Antti Grönlundin tekemä puukko. Antti esittelee muitakin suuri arvostus äänessään. Outi Turkia tulee pyytämään kahville ja toteaa, että tuo arkku se on aina tiellä, kun siivoan. Hymyilyttää. Pian istumme kahvipöydässä, ja maistelen pöydän antimia. Alan ymmärtää miksi niin moni on niihinkin ihastunut. Samalla tajuan lisää siitä mikä on tehnyt tuosta pariskunnasta niin suositun. Se on mutkattomuus.

Tulipalo vei välillä kaiken

Kuukkelilammelta ei päässyt joka päivä Ivalon pankkiin, joten tavaksi tuli säilyttää melkoisia käteissummia laatikossa hattuhyllyllä. Maaliskuussa 1997 iski tulipalo. ”Olin ryhmän kanssa lopettamassa pikkukodassa, kun kuulin, että tuli on irti. Päärakennus oli ilmiliekeissä. Kiersin sen taakse ja löin ikkunat rik-

ki ja vetelin puoshaalla rahat hyllyltä lattialle ja sängystä peittoja päälle. Sillä moni rahanippu pelastui sen verran, että Suomen pankki suostui ne tunnistamaan. Minkäänlaista vakuutusta ei ollut.” Alkoi uudisraivaus tyhjästä. − Täytyy antaa tunnustus kaikille, että luottivat, että minä vielä maksan, vaikka enimmät rahat olivat palaneet. Elokuussa paikka avattiin uudestaan. Avajaisista tuli samalla hääjuhla. Vuodet kuluivat ja tuli aika miettiä eläköitymistä. Vuonna 2008 paikka meni vuokralle ja 2011 se myytiin. ”Eikä olla siellä sen jälkeen käyty kuin tavaroita pois hakemassa. Ehdittiin jo väsyä siihen hommaan, ikää alkoi olla ja aloin sairastella. Sitten onneksi laitettiin sydämeen tahdistaja, ja nyt olen ollut hyvässä kunnossa.” Antti kertoo käyneensä läpi niin voimakkaita mullistuksia, että ihme olisi, jos hän johonkin vielä kaatuisi. ”Ja parhaiten olen aina viihtynyt, jos on hyvä puukko ja sopivaa puuta mukana. Menemme veistopajaan. Antti esittelee tulevaa tuotettaan, lintua, johon hän on maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi vuollut sata sulkaa. Se on kauniisti pakattu ja linnut on numeroitu. Vieressä on polttopuiden kantoteline, sekin uusi tuote. Haapaa, pihlajaa ja koivun vitsaksia - yksinkertainen, kevyt ja kaunis. Katselen ja herkistyn. Kun koskettelen näitä tuotteita, tuntuu kuin jotakin siirtyisi käteeni ja sitä kautta minuun. Käsityötaito on hieno taito. Vesa Luhta


-

t -

-

n

n

-

-

. ä n

o

t

a -

-

e -

n

n t

i n -

n s

Ajassa kaiken ikää

8

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Mätiäinen ja me muut J otenki minusta tuntuu, että tänä kesänä on ollu ukkonen koko ajan tai ainaki usiasti. Ennenhän mie en ukkosta pelänny, mutta sen jäläkhen ku se löi meijän pihapuuhun niin, että oksat pölisi niin molen pelänny ku hullu. Mie olen oikein perehtyny mitä pittää tehä ukonilimalla henkensä pitimiksi ja nykysten mie juoksen hopusti tyyny kainalossa ja kumisaaphat jalassa Latan takapenkille ku tullee ukkonen. Isäntä nauraa honottaa pirtissä sohvankannella, että jo sitä pittää olla ihimisen höperö ja ota sie vielä kumihanskat käthen ettei vain salama iske kynsille. Siinä hymyt hyytyy ku salama iskee siltä perskarvat kippurhan joku päivä, saappa nähä. Ja se onki sille ihan oikhein. Muuan päivä molin just tullu mustikasta ku taivhalle alako kertyä synkkiä piliviä ja koillisessa kumisi ukkonen. Mulle tuli hirviä hoppu hakia lakanat narulta ja samantien alako taivhalta sattaa naurhin kokosia sajepisaroita. Ukkonen nousi niin nopiasti päälle, että hyvä ku kerkesin villatikkurin kiskoa päälle ja juosta authon. Tyynyki meinas unohtua, mutta paksukainen heitti sillä minua ja honotti, että puolet seleviytymispakkauksesta on vielä täällä. Siellä auton penkillä maatessa on aikaa miettiä vaikka mitä ku Apuki unohtu pirthin. Tehän tiiättä miten net ajatukset alkaa lentää ja hyppelehtiä asiasta toishen ku ei ole oikein mithän

tekemistä. Ensin mie mietin, että tulleeko telekkarista illalla mithän ja sitten mulle tuli mielhen se yks ärsyttävä ihminen yhestä ohjelmasta joka aina lässyttää ku vähä-älynen. Mie en muutenkhan ymmärrä tätä nykyihmisten sönköttämistä ku kunnon sanat pittää vääntää lepertelyksi. Miepä kerron nyt tässä muutaman jokka saa minun verenpainhen taphinsa asti; koira ei ole koira ku se on koiruus, joku ku on oikein mukava tai kaunis niin son ihanuus ja sitten on ihanuuttaki olemassa. Tässä pläjähtää sitten kaikkien lässytysten ykkönen, son MASUASUKKI!!! Son kuulkaas oikiasti vauva joka ei ole vielä syntyny ja sille on keksitty toinenki nimi jota voi käyttää sitten ku son syntyny, sillon son rakkauspakkaus! Jo silimäniterhän mie en sitten käsitä miten voi aikuset ihimiset taantua tuommoselle herneaivotasolle.Tästä enhän Piltti puuttuu. Herneaivoista minun ajatus sitten lensi isänthän joka tarjos eilen vierhaille kuivaalihhaa vaikka sitä on itelläki enhän pikkusen jälellä. Sitä ei tartte muille syöttää ku ei itekhän raskita syyvä ku hillassa. Ja siitä mie lentelin sitten miettimhän niitä vieraita Irmaa ja Eskoa, mukavia muuten, mutta se emäntä son kyllä yhenlainen mätiäinen. Molin just pyykkiä silittämässä ku net tuli ja Esko rupes kehumhan kuin se

A A K K I I N K E UUSINTA T

A U L E V L A P A PARAST

Meiltä kodinkoneet, pienkoneet, televisiot, viihdelaitteet, tietokoneet, puhelimet, liittymät (Sonera ja Saunalahti)

ME OSAAMME PUOLESTASI Ammattitaitoinen asennuspalvelu ja huolto.

Nopea toimitus!

SUOMALAISTA PALVELUA!

SUOMALAISTEN PUOLELLA

Jäämerentie 7, 99600 Sodankylä Ark. 9 -17, la 10 -14 puh. 020 152 0330 www.tekniset.fi

tuoksuuki hyvälle tuommonen vastapesty pyykki. Irma hymmyili ja ihmetteli kuin mie viittin silittää petivaathetki, ryphynhän ne mennee kuitenki. Hän ei kuulemma silitä ku jokku pakolliset paitapuserot. Mie olen sen kotua jo oppinu, että pyykki silitethän ja pinothan sievästi kaaphin, en kyllä nuku ryppysillä lakanoilla, hyi. Sitten ku met istuimma kahavilla ja söimmä mustikkapiirakkaa niin het kehu kuin oliki hyvä semmonen pullataikinapohjanen piirakka, het ku ei koskhan leivo niin son niin harvinaista herkkua. Nyt en kyllä malttanu hymistellä, oli ihan pakko ihmetellä isosti kuin joku ei leivo vaikka on semmonen hieno ja iso keittiö ku heilläki on ja kaikki maailman konhet. Ja kuin son iso säästö ku itte leipoo, sillä kaupan pullapitkon hinnalla saa jo litran taikinan tehyksi tai ainaki melekein. Irma vain venyttellee ittiäsä ärsyttävästi ja kertoo kuin hällä on palijo mukavampaaki tekemistä ku leipominen, ei ole kuulemma koskhan tykänny semmosesta räpimisestä. Mie en kohta tykkää koko Irmasta.

Tämän hetkinen puhheenaihehan on tieten nämä marjastukset ja met isännän kans kerroimma kuin molimma käyny hillassa yöllä ku päivällä oli liian kuuma ja tähän Esko tuumasi, että se vain onki hyvä idea. Hän oli kuulemma kans käyny yhen sankollisen noukkimassa ja se heille riittää ihan hyvin talaveksi. No mie en sitten malttanu olla kehasematta kuin met olimma saanut aika palijo enempi niitä hilloja ja mustikoitaki molin noukkinu jo kolome sankollista. Vielä olis viinimarjat ja puolukat noukkimatta, huhhuh. Irma oli kuulemma sujuvasti ostanu sankollisen valamhiksi perkattuja mustikoita ja puolukat soli jo tilannu samalta muorilta. Se ku oli kuulemma niin tarkka ja siisti. Sitten se kyssyy minulta, että myynkö mie mustaherukoita heille sankollisen, tieten puhthaita ja mehuaki het saattas ostaa. En myy!! Enkä varsinkhan myy mätiäiselle joka kyllä ittekki kykenis net noukkimhan saatikka puhistamhan! Sen mie ymmärrän, että ihiminen on sairas tai vanha tai muuten viallinen, mutta tuommosta mie en ymmärrä! Nämät käy kuntosalilla ja jos helevetin pilateksissa, muttei saa marjoja noukittua!! Irma vishin huomas ku mulla oikein väri nousi poskhin vaikka äänhen en heitä ritisoinukhan ja se tuumas ihan rauhallisesti, että hän on tämmönen laiska ihminen ollu aina. Ihan paska maajussin morsian olis, mutta onneksi Esko on rakennuspuolella ja hoitelee itte työnsä. Ja Esko ei näytä olevan milläskhän, myöntelee ihan tasasen olosena semmosen emännän saanhen, laiskan mutta muuten mukavan. No mullahan alako ihan hulluna kiinnostaa miten laiska se Irma loppupeleissä onkhan ja selevis seuraavanlaista; se ei pese itte mattoja ku son niin hankalaa, pesulat on sitä varten. Ikkunat se senthän pessee itte, mutta vain kerran vuojessa (herraiesus!!) ja ruokaa se laittaa sillon ku sillä sattuu huvittamhan,

Esko kokkaa ku on parempi. Pihatöitä se ei tehe ku se ei tykkää ruopia maata ja kynsiä kukkasia, Esko puuhaa ku kerran tykkää siitä. Ja tämä son kyllä kaiken huippu; sänkyä ei petata joka päivä! Kyllä hän kuulemma kovasti arvostaa meikäläisiä jotka on ahkeria ja siistiä, mutta hänestä ei silti semmosta tule vaikka kuin toivois. Ei ole kuulemma mithän järkiä kiusata ittiäsä hommilla joista ei tykkää ku on muutenki niin palijo töitä jotka on pakko tehä tykkäs tai ei. Sen mieki tahtosin tietää, että mitä net semmoset hommat sitten on. Ku net oli lähteny mie taivastelin isännälle, että jo nyt on kyllä rento ihiminen, ei kyllä meillä onnistus tuommonen homma. Ei ikinä. Kyllä saa isäntä olla ilonen ettei ole sattunu mätiäisen kans naimishin. Mutta sitten ku mie siinä Latan penkillä aloin ajatella asiaa tarkemmin, niin mulle niinku vähäsen kirkastu se Irman ajatusmalli. Enhän miekhän tuskassa tehny niitä hommiani, mie tykkäsin niistä. Minusta on mukava pyllistellä marjassa ja miettiä omiani, kattoa kuin mehumaijasta lirisee kaunhin väristä mehua talven varalle ja nuuskia kaalikääryleitten hajua pirtissä. Pakko son vishin sen verran avvautua, että kyllä mieki jätän ärsyttävät hommat isännälle. Jotkut muutamat vain. Se saa aina tampata matot ja kantaa net ulos ja sisälle enkä mie ikinä raaputa auton ikkunoita talavella ku son niin tympiää kynsimistä. Muuta en nyt rupia tässä tunnustamhan, mutta voi olla muutama muuki homma jota laistan. Ahkera olen kyllä silti vaikka miten päin kattos, kunnon työihminen. Irma on sitten vishin semmonen rento elämäntapaintiaani, Eskon oma ihanuus. Ja hyvin mahumma molemmat samhan kahvipöythän. HIMMU

Lukuiloa vapaa-aikaan!

Humoristisia novelleja

pohojosen murtheella

Nouda niteesi paikallislehden toimituksesta: Sompio-lehti Unarintie 23, 99600 Sodankylä Käteismaksu. Mahdollista tilata myös ulkopaikkakunnalle. Lisätietoa tilauksista: www.sompio.fi 010 666 4140 Sodankyläläisen suositun kirjoittajan, sattuneesta syystä salanimellä toimivan, Himmun novellikokoelma Tynnyrintappi

Himmu

20 € Tynnyrintappi


Ajassa kaiken ikää

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Anja tarjoaa virikkeellistä apua ikäihmisille Anja Pulju on sodankyläläinen yrittäjä, joka tarjoaa yksilöllisiä virikepalveluita ikäihmisille Virikeapu-yrityksensä kautta. Anjalla on 32 vuoden kokemus vanhustenhoitotyöstä. Idea yrityksen perustamiseen lähti vilpittömästä halusta tarjota ikääntyneille ihmisille inhimillistä apua siihen, että he pystyisivät elämään mahdollisimman mielekästä elämää omissa kodeissaan. Anjan yritys täyttää pian neljä vuotta. ’’Minä tarjoan palveluita laidasta laitaan. Esimerkiksi apua arjen askareiden hoitamiseen, hoivaa ja huolenpitoa ja muuta viriketoimintaa’’, Anja kertoo. Hän on käynyt asiakkaidensa luona kahvilla ja juttelemassa, auttanut kaupassa käymisessä, lähtenyt seuraksi teatteriin, käynyt kyläilemässä asiakkaan ystävien luona sekä ulkoillut. Hän kertoo tekemisen lähtevät ensisijaisesti asiakkaasta. Anja tekee sitä, mitä vanhus itse haluaa tehdä. Hän painottaa sitä, ettei tee asioita ihmisen puolesta, vaan hänen kanssaan. Hän kertoo olevansa hieman harmissaan kunnallisista kotihoitopalveluista tutun kiireen vuoksi. Hän kertoo pyrkivänsä tekemään oman työnsä siten, ettei asiakkaalle tule tunnetta kiireestä. Hän viettää asiakkaidensa kanssa aikaa yleensä yhdestä ja puolesta tunnista kahteen tuntiin. ’’Kunnan kotihoidon työntekijä käy ikäihmisen luona tekemässä vain sen, mitä täytyy. Antaa ruoan ja lääkkeet, mahdollisesti pesee. He eivät esimerkiksi jää juttelemaan vanhuksen kanssa, kysy vaikka että miten yö on mennyt’’, Anja kertoo. Anja kertoo myös, että vanhukselle voi tulla helposti turvattomuuden tunne sen takia, että kunnallisen kotihoidon työntekijät saattavat vaihdella. Hänen mukaansa vanhus ei välttämättä muista, kuka työntekijä on kiva, kuka ei, kuka juttelee ja kuka ei. Se luo osaltaan tunnetta turvattomuudesta.

Kotona paras paikka Anjan mielestä ikäihmiselle paras paikka on koti, jos vain terveys sen sallii. Myös erään Anjan asiakkaan omainen, Hilkka Poikela, on samaa mieltä. ’’Ihmisen täytyisi saada asua mahdollisimman pitkään kotona’’, Hilkka sanoo. Hilkan oma äiti asui 80-vuo-

9

Lisää hyvinvoinnin vuosia! • Fysioterapia • Fysikaaliset hoidot • Hieronnat • Lymfa laitehoito • Kotikäynnit • Kinesioteippaukset

Tmi Fysioterapeutti Kaisa Pulju

Puh. 040 727 5060 Hyvän Olon Keskus, Unarintie 13, Sodankylä

Sodankylän Eläkeläiset ry

Eläkeläisten toimintaa ja edunvalvontaa Sodankylässä jo vuodesta 1971 lähtien.

Juhlimme 45-vuotistaivalta 21.10.2016 klo 14.00 Sodankylän liikuntahallilla. Kerhotoiminta Kerhomme kokoontuu 5.9. lähtien maanantaisin klo 11.00 Kitisellä. Liikunta- ja kuntosaliryhmien kokoontumisista ilmoitamme erikseen.

Tule ja tutustu!

Hyvää oloa fysioterapialla • Fysioterapia • Hieronnat • Kotikäynnit • Myös lahjakortit

Tmi Fysioterapeutti Tuija Kurttila p. 040 525 4297 | tuija.kurttila@outlook.com Hyvän Olon Keskus, Unarintie 13 Yksilöllistä ja luottamuksellista palvelua kaikissa hautauksiin liittyvissä asioissa.

Anja Pulju (oik.) tapaa asiakkaansa Sirkka Uimaniemen kanssa kaksi kertaa viikossa. He käyvät yhdessä esimerkiksi ulkoilemassa.

tiaaksi asti omassa kodissa Sassalissa, jonka jälkeen hän muutti ensin palveluasunnon kautta Hannuksenkartanoon. Anja on noin vuoden ajan käynyt säännöllisesti Hilkan äidin luona Hannuksenkartanossa. Hilkka ja Anja ovat myös yhtä mieltä siitä, että jos ikäihminen asuu kotona, hänellä pitäisi olla siellä mielekästä tekemistä ja seuraa. Kotona asuva vanhus ei saisi tuntea oloaan yksinäiseksi. Monesti tästä koituu kuitenkin ongelma, jos vanhan ihmisen lapset ovat esimerkiksi muuttaneet pois paikkakunnalta. ’’Siinä täytyisi olla se yhteisö ympärillä, tai muuten vanhus erakoituu, ja se voi tapahtua hyvinkin nopeasti’’, Hilkka kertoo. ’’Koti ei ole mikään säilytyspaikka’’, Anja sanoo. Anja suosittelee palveluitaan

erityisesti sellaisille ikäihmisille, joiden omat lapset asuvat mahdollisesti kaukana Etelä-Suomessa, eivätkä he pysty pitämään Lapissa asuville vanhemmilleen seuraa. ’’Monesti niillä, joiden vanhemmat asuvat pohjoisessa, on huoli siitä, että miten omat vanhemmat voi’’, Anja kertoo. Anja on saanut työstään pelkästään positiivista palautetta. ’’On ollut mukavaa, ettei tarvitse olla yksin’’, sanoo Sirkka Uimaniemi, eräs Anjan asiakkaista. Myös Hilkka kertoo Anjan työn vastanneen odotuksia ja olevansa tyytyväinen Virikeavun tarjoamiin palveluihin. ’’Anja antaa hyvää apua, kun hän käy äidin tykönä’’, Hilkka sanoo. Hilkka kertoo, ettei hänen äi-

Kuivilan Hautaustoimisto

Yrjö Kuivila | Jäämerentie 18, 99600 Sodankylä puh. (016) 611 113, 0400 250 310 Palvelemme ma-pe 9-15, muina aikoina sopimuksen mukaan

tinsä pyst y tu o tKoulutettu hieroja: • klassinen hieronta tamaan Pintakäsittelyt: • triggerpistepainanta selkeää • sisämaalaukset • kinesioteippaus • ulkomaalaukset puhetta . • kalvokäsittely • tapetoinnit Hän on • lihasenergia-tekniikat • Myös kotikäynnit kuitenkin Anjan kanssa jumpaHieronta | Maalaus- ja pintakäsittely tessa toisP. 040 1234567 | martta.kuusela@polargym.fi t a n u t Hieronnat Polar Gymin tiloissa selkeästi perässä Anja kertoo myös monissa Anjan antamia ohjeita: auki, muissa asiakkaissaan tapahtukiinni, auki, kiinni. Hilkka ker- van selkeän muutoksen mietoo myös kuulleensa äitinsä hoi- lentilassa, kun hän käy heidän tajilta, kuinka hän nukkuu yöt luonaan. rauhallisemmin niinä päivinä, ’’Monesti vanhus saattaa olla kun Anja on käynyt hänen luo- hieman apaattisen oloinen, kun naan. Myös Anja kertoo Hilkan sinne ensin menee, mutta lopuläidin piristyvän silminnähtäväs- ta heillä oikein silmät loistavat ti, kun hän menee tapaamaan ilosta’’, Anja kertoo. vanhusta. Saana Tervo

Kuusela martta

Lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista Esperin ikäihmisten hoivakodit tarjoavat hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä. Vakituisen asumisen ohella hoivakoteihimme on mahdollisuus tulla asumaan lyhytaikaisesti esimerkiksi omaishoitajan

vapaan tai sairaalasta kuntoutumisen ajaksi. Hoiv ako dei ssamme ikäihminen voi nauttia elämästä ja mukavasta arjesta. Tuemme ja kannustamme asukkaita osallistumaan arjen askareisiin ja hoivakodin mukavaan yhteiseen tekemiseen.

Virike- ja harrastustoiminta suunnitellaan aina asukkaiden tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan sekä toiveet huomioiden. Tavoitteena on ylläpitää ja säilyttää asukkaan olemassa olevat voimavarat mahdollisimman pitkään. Omaiset ovat aina terve-

tulleita hoivakoteihimme! Ammattitaitoinen muistisairaiden ikäihmisten hoitoon ja ohjaukseen erikoistunut henkilöstömme huolehtii asukkaista ympäri vuorokauden. Asumispalveluun kuuluvat ympärivuorokautinen hoiva, ravitsevat

ateriat, toimivat tukipalvelut (pyykki-, siivous- ja turvapalvelut) sekä monipuolinen virike- ja harrastustoiminta. Asukkaaksi voi tulla palvelusetelillä, kunnan maksusitoumuksella tai itse maksaen. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan hoivakotei-

himme. Annamme mielellämme lisätietoja: Aluepäällikkö Santtu Karppinen, 0400 923 357, santtu.karppinen@esperi.fi Rovaniemen Esperi Hoivakoti Niva aukeaa loppuvuodesta 2016.


Ajassa kaiken ikää

10

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Rakkautta ensi silmäyksellä on riittänyt jo 56 vuotta

”Sitten, kun se roihahti, niin se oli sitä, sanotaanko, että rakkautta ensi silmäyksellä”, kuvailee Sodankylän Unarin-Luusuassa asuva Risto Nikkinen rakastumistaan vaimoonsa Saaraan (os. Kuusela). Tunne oli molemminpuolinen. Tammikuussa 2017 pariskunta viettää 56. hääpäiväänsä. Ulkopuolinenkin näkee, että tämä pariskunta viihtyy yhdessä. Risto Nikkinen arveleekin, ettei kumpikaan osaisi oikein elääkään ilman toista. ”Tapasimme tansseissa niin kuin siihen aikaan moni muukin. Samalla savotalla olin kokkina, missä Risto oli töissä. Tapaamiset kuitenkin jäivät, kun Risto lähti armeijaan. Sieltä hän lähetti minulle postikortin ja ajattelin, etteipä se olekaan minua unohtanut niin kuin luulin. Sitten, kun uudelleen tavattiin, niin eipä juuri erossa ole sen jälkeen oltu”, Saara Nikkinen muistelee yhteisen taipaleen alkua.

Melkein kaupunkilaisia Nuori pari muutti asumaan Riston kotipaikkaan Unarijärven rannalle, missä asui myös Riston äiti. Hänen kanssaan pariskunta jakoi yhteisen kodin kahdenkymmen vuoden ajan.

Saara on kotoisin Unarijärven toisesta päästä Uimaniemestä. ”Tässä oli hyvä paikka asua, kun lähellä olivat savotat, jotka tarjosivat työtä. Sen jälkeen, kun savotat loppuivat, meillä oli karjaa vuoteen 2001 saakka. Melkeinhän tässä ollaan kaupunkilaisia. Rovaniemen kaupungin raja kulkee tuossa kahden kilometrin päässä”, Risto toteaa. Todellisuudessa Nikkiset asuvat metsässä: matkaa Sodankylän kirkonkylälle on 84 kilometriä, Rovaniemelle 91 kilometriä, Unarin-Luusuan kylään linnuntietä järven poikki 5 kilometriä ja maantietä pitkin 13 kilometriä. ”Meiltä on kysytty, että, eikö siellä pelota, jos vaikka karhu tulee. Olen kulkenut tuolla metsissä pian kahdeksankymmentä vuotta, enkä ole kertaakaan törmännyt karhuun. Edes koira ei ole koskaan ilmaissut käytöksellään, että karhu saattaisi olla lähellä”, Risto sanoo. Välimatkoista huolimatta Nikkiset eivät ole koskaan tunteneet, että kotoa pitäisi lähteä jonnekin muualle. Yksinäisyyttä he eivät ehdi tuntea, sillä aina joku lapsista tai lapsenlapsista on kylässä. Lapsenlaisia heillä on 18 ja neljättäkin polvea on jo seitsemän lasta. ”Työtä on riittänyt niin paljon, ettei sillä ole merkitystä, missä asuu. Nykyään käymme kaksi-kolme kertaa kuukaudessa Sodankylän kirkonkylällä asioilla. Sitä on oppinut tekemään

esimerkiksi ostokset niin, ettei edes maito lopu kesken”, Saara kertoo. Kauppareissuilla kulkevat kylmälaukut aina mukana: kesällä ne suojaavat elintarvikkeita kuumuudelta ja talvella jäätymiseltä. ”Siltä ajalta, kun tuotimme vielä maitoa, meillä on navetalle jääneet maidon jäähdytyslaitteet tallella. Tuon kaupalta kerralla noin 15 litraa maitoa ja säilön ne navettaan maidonkylmennyslaitteeseen. Sieltä sitten haen aina tarvittaessa jääkaappiin. Näin maitokin säilyy pilaantumattomana kauppareissujen välin. Kylässä käyvät lapsenlapset ihmettelevät, mistä mummilla piisaa maitoa, kun jääkapissa

Kumpikaan ei osaisi oikein elääkään ilman toista. oli vasta äsken vain yksi purkki maitoa. Kerron, että navetastahan sitä maitoa on ennenkin saatu”, Saara kuvailee. Kun pariskunnan kuusi lasta olivat vielä pieniä, Saaralla saattoi kulua kaksi-kolme kuukauttakin, ettei hän lähtenyt kotoa mihinkään. ”Imettäminen piti kiinni lapsessa ja töitä tilalla riitti”, Saara toteaa. Vielä nykyäänkin Nikkiset tuottavat tai hankkivat elintarvikkeistaan suuren osan itse. ”Kalaa, hirvenlihaa, metsä-

marjoja, vadelmia ja perunoita on omasta takaa. Mansikkamaalta on tänäkin kesänä tullut jo 50 litraa mansikoita, vaikka alkukesästä näytti siltä, että sato on huono. Aikaisemmin, kun oli karjaa, lihaakin oli enemmän omasta takaa, samoin maitoa, jota olen tottunut juomaan paljon”, Risto Nikkinen sanoo. Sähköt Nikkisille tulivat 1986, sitä ennen sähkö tuotettiin aggregaatilla. Puhelin tilalle tuli 1970. Tietä tilalle ei alun perin ollut, mutta nykyään yksityinen tie on käytössä myös talvella, jolloin se aurataan säännöllisesti kunnan avustuksen turvin.

Järven yli viidestikin päivässä Kun perheen lapset olivat kouluikäisiä ja tilalta piti saada maidot meijeriin, Risto veneili ja ajoi kelkalla viiden kilometrin matkan järven yli päivittäin jopa useampaan kertaan. Vaikeinta kulkeminen oli keväisin ja syksyisin parin viikon jääriiton aikaan, jolloin jäätietä ei ollut käytössä. Tuolloin Unarin-Luusuaan kertyi kävelymatkaa yli kymmenen kilometriä päivässä. ”Eihän ne lasten koulut loppuneet ja alkaneet kaikilla samaan aikaan, joten useamman reissun sai veneellä tehdä. Kulkemista kyllä helpotti, kun saatiin tie. Maitoja ei enää tarvinnut soutamalla ja metsän läpi kuljettaa. Vaikeinta oli aina keväällä ja syksyllä ne pari sääriittoviikkoa, jolloin jäät eivät olleet kulkukelpoisia”, Risto muistelee. ”Nykyään me olemme jo sen verran vanhoja, että meille tulee postikin tänne saakka jokaisena arkipäivänä”, Saara toteaa. Kahvipöydässä he muistelevat muun muassa sitä, mistä kaikesta he ovat elämänsä var-

rella selviytyneet: siitäkin, kun puuvene syttyi palamaan kesken maidonkuljetusmatkan. ”Tukahdutin paloa veneessä olleiden vaatteiden avulla. Vaatteita veneessä tarvittiin aina lasten lämmikkeiksi koulumatkojen ajaksi. Sain soudettua lähimpään rantaan ja ajattelin, että kumisaappaista on hankkiuduttava eroon, jos vaikka tipahdan järveen, että silloin kumisaappaat eivät saa olla jaloissa”, Saara muistelee. Nikkisen pariskunta arvelee, että kyllä nykyihminenkin heidän silloisesta työmäärästään selviytyisi, jos haluaisi, mutta rahan tienaaminen voisi olla vaikeampaa. ”Sitähän voi pohtia, että, kuinka paljon on valmis tekemään töitä, että saan kaiken sen tavaran, mitä haluaa, vaikka eivät ne pakollisia olekaan. Ihminen tulee loppujen lopuksi vähällä toimeen. Täällä korostuu elämisen aitous ja laatu. Kun jotakin ei ole ollut, ei sitä ole osannut vaatiakaan, kun ei ole muusta tiennyt”, Risto Nikkinen summaa. Eläkepäivät Nikkisillä kuluvat monenlaiseen tekemiseen. ”Tekevälle löytyy aina tekemistä, jos ei muuta, niin halon hakkuutta. Elämä joka tapauksessa jatkuu omaa rataansa”, Risto Nikkinen sanoo. Saara puolestaan nauttii käsitöiden tekemisestä ja leipomisesta. ”Käsityöt ovat asia, joita on mukava tehdä, aika kuluu huomaamatta”, Saara toteaa. Molemmat ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tärkeää on se, että jokainen lapsista on löytänyt paikkansa elämässään. Tarja Karjalainen

SODANKYLÄ

Navetta on ollut tyhjillään 2001 vuodesta lähtien.

ROVANIEMELLE

Rovaniemen kaupungin raja kulkee kahden kilometrin päässä Nikkisiltä. Matkaa Sodankylän kirkonkylälle on 84 kilometriä, Rovaniemelle 91 kilometriä, Unarin-Luusuan kylään linnuntietä järven poikki 5 kilometriä ja maantietä pitkin 13 kilometriä. Järven takaa lähdetään kauppareissuille vain muutaman kerran kuukaudessa. Kartta Google maps.


Ajassa kaiken ikää

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Saara ja Risto Nikkisen koirat 11-vuotias Hilla ja 8 kuukauden ikäinen Jeri halusivat myös kuvaan. Tilalta on 300 metriä Unarijärven rantaan.

11


Ajassa kaiken ikää

12

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Tapio sai Parkisonin 50-vuotislahjaksi Aivojen sähköstimulaatio auttaa ”Sain Parkinson-diagnoosin 50-vuotislahjaksi”, toteaa Tapio Tapaninen. Joulukuussa 60 vuotta täyttävä Tapio istuu Sodankylän Riipin Tinaselässä sijaitsevalla maatilalla modernissa

olohuoneessaan keinutuolissa kertomassa tarinaansa. Pään pyöreät arvet kertovat leikkauksesta, joka Tapiolle on tehty taudin oireiden taltuttamiseksi. Mikään muu kodissa

ei kieli siitä, että täällä asuisi Parkinson-potilas. Parkinson-diagnoosin saatuaan Tapio osallistui vuosikausia entiseen tapaan maatilansa töihin ja lukuisiin luottamus-

toimiinsa. Nyt hän tekisi toisin. Älä sinnittele töissä viimeiseen asti Sairastuneille Tapio antaakin

yhden neuvon: ei ole pakko sinnitellä töissä viimeisen asti. ”Kun diagnoosin on saanut kannattaa jättää työnteko asteittain vähemmäksi. Kerralla ei kannata kuitenkaan töitäkään jättää. Sillä ei se jouten olokaan niin rapiaa ole. Silloin on vaarassa jäädä sohvalle makamaan”, Tapio sanoo. ”Meille tullutta lomittajaa oli peloteltu kauhujutuilla siitä, millaisia kohtauksia minä saatan saada. Itse en ole sairauttani salaillut, enkä ole osannut ajatella, mitä muut luulevat sairaudestani. Kerron kyllä, jos joku kysyy”, Tapio toteaa. Pari vuotta sitten perheen vanhin poika otti tilan hoitoonsa. ”Kun ymmärsin, kuinka tiukoille emäntä joutui, luovuin luottamustoimista ja myös tilan töistä. Nyt myös emäntä on luopumiseläkkeellä. Tietysti auttelemme poikaa tarvittaessa. ”Haju- ja makuaisti, jotka olivat taudin myötä kadonneet, ovat nyt osittain palanneet. Myös tasapaino on parempi. Parkinsonin tauti vie ihmiseltä ilmeet, voin näyttää siltä, että olisin juuri yhden syönyt ja toista syömässä, älyä tauti ei kuitenkaan ole vienyt”, Parkisonin tautia sairastava Tapio Tapaninen kertoo.


Minä olen antanut apuani esimerkiksi EU-hakemusten kanssa”, Tapio sanoo. Hän on tyytyväinen siihen, millaista tietoa sai Parkinsonin taudin toteamisvaiheessa neurologiltaan Lapin keskussairaalassa. ”Se, mitä on odotettavissa ja millainen tauti on, kerrottiin hyvin selkeästi ja seikkaperäisesti. Neurologi sanoi, että vaikka kyseessä onkin pitkäaikaissairaus, ei tähän ole vielä kukaan kuollut. Hän sanoi myös, että kymmenen vuotta menee kuin heittäen ennen kuin mitään ihmeempää tapahtuu. Myös aivoleikkauksesta sain hyvät tiedot. Luin kyllä yhden aihetta käsitelleen lehtijutun ennen omaa operaatiotani ja silloin tuli mieleen, että mitäköhän tässä vielä on odotettavissa. Minulla on mennyt kaikki hyvin.” Kalloleikkaus kesti kahdeksan tuntia Kun Tapiolle tarjottiin mahdollisuutta leikkaukseen, jossa päähän asennetaan elektrodit, joiden kautta aivoja stimuloidaan sähköllä, hän oli heti valmis leikkaukseen. ”Lääkitys oli siinä vaiheessa niin voimakas kuin se voi olla: 750 milligrammaa päivässä. Nyt vastaavaa lääkettä menee 150 milligrammaa päivässä. Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat isoilla annoksilla huomattavasti voimakkaampia kuin pienillä annoksilla ja tällä sähköstimulaatiolla ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia”, Tapio kertoo. Elektrodien asennusleikkaus oli itse asiassa kaksi leikkausta, joista toisessa asennettiin elektrodit kalloon ja toisessa elektrodien ohjausyksikkö rintaan. ”Kahdeksan tuntia kestänyt kalloleikkaus tehtiin ilman nukutusta. Aamulla laitettiin korvien kautta puudutusainetta ja päähän asetettiin häkkyrä, joka piti sen tiukasti paikoillaan. Leikkauksessa olin makuuasennossa ja yksi hoitajista huolehti koko ajan siitä, että minulla on hyvä olla”, Tapio muistelee. Elektrodien asennuksen ajan potilaan tulee olla hereillä, koska kaulan kautta aivoihin kulkevien piuhojen oikeiden

Ajassa kaiken ikää

paikkojen löytämiseksi potilaan puhetta seurataan. ”Kun sanat olivat selviä sekä käsi ja jalka velttoina, paikka oli löytynyt. Olihan se tietysti vähän erikoista, kun kalloa porattiin ja muun muassa kuulin, kuinka toista reikää piti kovertaa, mutta kaikki meni kuitenkin hyvin ja kalloleikkauksesta toipui yllättävän nopeasti”, Tapio toteaa. Tarvittaessa Tapio voi itse kaukosäätää elektorodien toimintaa. Rinnassa olevan lähetinlaitteen pattereiden kestoksi on arvioitu viisi vuotta. Säännöllisillä tarkastuksilla seurataan tarkasti vointia ja laitteiden toimintaa. Joka kerta tarkistetaan muun muassa se, ettei Tapio ole alkanut nähdä asioita kahtena. ”Vaimo huomauttaa, jos säädän laitetta väärään suuntaan. Puheesta sen huomaa, jos laitetta pitää säätää.”

13

Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi etunimi.sukunimi@napapiirinomaishoitajat.fi www.napapiirinomaishoitajat.fi

KERHOTOIMINTAA IKÄÄNTYNEILLE OMAISHOIDETTAVILLE Seija Sipola Koordinaattori p. 040 674 1144

Eija Suomalainen Suunnittelija p. 040 170 3242

TIETOA, TUKEA, TOIMINTAA OMAISHOITAJILLE Tarja Hannola Katri Mustakangas Minna Ruokamo Koordinaattori Suunnittelija Ohjaaja p. 0400 987 633 p. 040 579 8551 p. 040 147 5031

Liikuntaa lääkkeeksi Tapio harrastaa päivittäin liikuntaa, koska se estää Parkinsonin tautiin kuuluvaa yleistä liikkeiden hidastumista ja lihasjäykkyyttä. ”Käyn metsällä ja kalassa ja lenkkeilen niin kuin ennekin. Onhan se hitaampaa, enkä jaksa yhtä paljon kuin ennen, mutta liikun kuitenkin. Viime talvena kävin tuohikurssin ja muutenkin näpertelen käsilläni monenlaisia asioita.” Juuri jäykistyminen oli se asia, johon Tapion vaimo Helena kiinnitti aikoinaan huomiota. ”Helena mainitsi minulle, etten liikuta enää vasenta kättäni. Arvelin sen johtuvan siitä, että samaan aikaan oikea käsi oli ollut kipeänä. Pääsin sitten Aslak-kuntoutukseen, mistä sain lähetteen terveyskeskuslääkärille ja sieltä suoraan Lapin Keskussairaalaan neurologille, joka totesi, että oireeni ovat klassiset Parkinsonin taudin oireet. Ainoastaan vapinaa minulla ei ollut”, Tapio kertoo. Monet oireista ovat hellittäneet sähköstimulaattorin käyttöön oton jälkeen. Tarja Karjalainen

Sähköskootteri helpottaa liikkumista Skand Oy maahantuo, kokoaa ja myy sähköskoottereita. Skootterimallisto on herättänyt senioriväestön mielenkiintoa, lainsäädäntö on ollut tätä muutosta vauhdittamassa. ”Uusi lainsäädäntö sallii ajamisen ilman ajokorttia

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

jopa 25km/h, juuri kukaan ei tiedä vielä tätä. Edes rekisteröintiä ei tarvita. Skand Leijona on nyt Suomen suosituin sähköskootteri. Erityisesti se kiinnostaa senioreja, mutta pyrimme tekemään siitä koko ajan enemmän

ja enemmän koko kansan laitteen”, kertoo Miika Utoslahti Skand Oy:stä. Utoslahden mukaan skootterin menestys perustuu sille, että se on talvella turvallinen. Skootteriin saa talvikäyttöön talvirenkaat ja akkuläm-

Skand Leijona on vallannut markkinoita helpon ajettavuuden ja käyttöturvallisuuden ansiosta. Ajaa voi ilman ajokorttiakin. Kuva Jukka Lampila.

Neuleiden ystävän

paratiisi keskellä Sodankylää! Poikkea iloiseen ja palvelevaan Pirita Design –FactoryShopiin. Meiltä ihanuuksia pellavasta ja ajattomia löytöjä Outlet-tuotteista.

Made in Sodankylä.

Helppo tulla 4-tien varrella, Toria vastapäätä, Linja-autoaseman lähellä. Ryhmille ennakkovarauksella tuote-esittelyä ja ostoshetki. Tervetuloa!

t. Pirita Design –väki

mittimen. Skootterilla liikkuva ikäihminen välttyy liukastumisilta. Utoslahden mukaan skootterilla on helppo ajaa pitempääkin matkaa. Ikäihmisen kulkuväline on Utoslahden mukaan tyylikäs, nuorekas ja mukava ajettava. ”Laite soveltuu hyvin myös sorateille ja isommille poluille. Polkusoveltuvuus on testattu muun muassa Hossan retkeilyalueella. Huomionarvoista on myös se, että skoottereihin on paljon lisävarusteita saatavilla. Laitteilla on hyvä takuu, loppukokoonpano Suomessa ja suomalainen laadunvalvonta”, Utoslahti korostaa.

Sähköskootterin huolto onnistuu laajalla alueella. Laitteen sähköosat ovat huoltovapaita ja huoltotoimenpiteet ovat hyvin yksinkertaisia. Utoslahden mukaan jarrujen säädöt ja muut tekevät huollot itse ”Kaikki moottoripyörähuollot osaavat tehdä huollot, myös useimmat polkupyörähuollot. Meillä on myös monta sataa liikettä kattava lista meidän suosittelemista huoltopisteistä, mutta mikäänhän ei estä viemästä laitetta huoltoon mihin tahansa muuallekin”, Utoslahti kertoo. Skootterin laskennallinen käyttöikä on noin kymmenen vuotta, mikäli

Palvelemme ma-pe 9-17 muulloin sopimuksen mukaan Unarintie 13 99600 Sodankylä P. 040 543 5268 pirita.fi

laite on kovemmassa käytössä. Laitteen osat ovat hyvin yksinkertaista ja hyväksi todettua perustekniikkaa. Skootterille luvataan kattava varaosien saatavuus. ”Meiltä saa kaikkia varaosia, haluamme varmistaa varaosasaatavuuden myös tulevaisuudessa koska se tulee olemaan osa meidän liiketoimintaamme.” Utoslahdella on vielä vinkki. ”Sähköskootterillamme saa ajaa kävely- ja pyöräteillä, jopa ostoskeskuksissa, kaupoissa ja muissa sisätiloissa missä vaan on tarpeeksi käytävätilaa.”


Ajassa kaiken ikää

14

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Juha sai Alzheimer-diagn "En ole käpertynyt surkuttelemaan"

Palvelemme Sinua

arkisin 9-18 ja lauantaisin 9-15 lisäksi internetissä www.sodankylanapteekki.fi sekä Palvelupisteissämme Luostolla ja Vuotsossa kauppojen aukioloaikoina sekä Sompion kirjastoautossa ajoreitin aikataulun mukaisesti. Lääkityksen tarkistuspalvelu

Koneellinen annosjakelu

Inhalaatiohoidon tarkistuspalvelu

Apteekin maksulliset erityispalvelut

OA! ETUL RV E T

Hymyile vapaasti! Erikoishammasteknikko

ERKKI MELAMIES

Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. 0400 396 662

T:mi Pirjo Vehmasaho Vuotturaippa 24 SODANKYLÄ

Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä puh. 016 612 044

• Jalkojenhoidot • Detox -jalkakylpy • Kampaamopalvelut Avoinna ke, to, pe klo 9 alkaen Tykkää meistä!

Ajanvaraukset ja tiedustelut ma-pe klo 9-14

puh. 0400 765 979 Jalkojenhoidot myös kotikäyntinä.

Ennenaikaisesti eläkkeelle joutunut Juha Lehtinen entisen työpaikkansa pihalla. Paikalle hän saapui kaksipyöräisellä, jolla hän on ajanut pitkiäkin matkoja Suomessa ja Euroopassa. Ajanut, vielä kun on aikaa.


Ajassa kaiken ikää

noosin työikäisenä

Virkistävää, monipuolista toimintaa, mukavaa yhdessäoloa, retkiä, matkoja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kokoonnumme parittomina tiistaina klo 14 Kitisenrannan koulun ruokalassa, Vasantie 9. Tervetuloa mukaan!

Sodankyläläinen Juha Lehtinen on yksi niistä harvoista, jotka ovat sairastuneet Alzheimerin tautiin nuorena. Nuorena tarkoittaa tässä yhteydessä vielä työikäistä. Juhalle asia vahvistui selkäydinnestetutkimuksen jälkeen vuonna 2011.

Eläkeliiton Sodankylän yhdistys ry

"Lääkäri totesi minun olevan äitini poika, syystä että äidilläni on sama sairaus", kertoo Juha lääkärikäynnistään syksyllä 2011. "Tottakai dignoosi pisti minut miettimään ja veti hiljaiseksi. Varsinaista järkytystä dignoosi ei minulle tuonut, olin nähnyt taudin äidilläni, eli tutusta asiasta oli kysymys.”

Vyöhyketerapia Reiki-energiahoito Kuivaverianalyysi

Persoonani muuttuu ja muistini katoaa.

Sodankyläss

Stressin oireita Ennen eläkkeelle jäämistään Juha toimi vastuullisissa tehtävissä ammatillisen koulutuksen parissa. "Viimeisimpänä tein töitä laajasti maakunnan alueella. Kiirettä tietysti oli.” Juha kertoo tapauksista, jotka johtivat epäilyihin siitä, että jossakin mättää. "Kerran olin ajamassa kohti pohjoista. Lähdin liikkeelle Sodankylästä ja Sattasen korkeudella jouduin miettimään miksi olin menossa Ivaloon, mikä työ siellä olikaan?" Juha pysäytti autonsa sopivaan

ä

• Siivoukset kodeissa ja liiketiloissa • Koti- ja hoivapalvelut apua arjesta selviämiseen

Reipas ja luotettava

Sairaudestaan huolimatta Juha Lehtinen, ajaa vielä autoa. ”Tiedän, että ajokorttini lähtee jossain vaiheessa. Olemme puolisoni kanssa matkustelleet autolla ja kaksipyöräiselläkin, eli yhteistä aikaa runsaasti.”

paikkaan ja tutki kalenterista matkan tarkoitusta. "Työmatka oli ihan oikein, suunta vain väärä, Kittilään piti mennä. Onneksi en ollut Sattasta pitemmällä. Auton keula kääntyi oikeaan suuntaan ja työpäivä oikeassa osoitteessa meni hyvin", Juha muistelee. "Muutenkin töissä alkoi asioita menemään sökerölle.” Juhan mukaan aluksi vahva epäily oli työstressin suunnassa. "Minut ohjattiin viimein muistihoitajan puheille, jossa todettiin jotain, jonka vuoksi seuraava osoite oli neurologian osastolle laajempaan testiin. Siellä todettiin, että tehdyn testin olisi pitänyt mennä paremmin.” Matka jatkui seuraavaksi magneettikuvauksiin ja sieltä selkäydinnestenäytteen ottoon tunnetuin seurauksin. "Eläkepaperit ja -päätös tulivat nopeassa tahdissa.”

Valmistautumista tulevaan pien kohdalla.” "Minun osaltani tauti selvisi alkuvaiheessaan ja sain siihen heti lääkityksen. Kuudessa vuodessa kohdallani taudin eteneminen on ollut verkkaista.”

Shindoryhmävenyttelytunnit Turvesaunat

Varaa aikasi: puh. 045 267 7000 | www.virpilintula.fi Lapintie 34, 99600 Sodankylä

Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Sen yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alle 65-vuotiailla tauti on harvinainen. Sen sijaan iän karttuessa eli yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa (laaja-alaista henkisten kykyjen heikentymistä) aiheuttava sairaus. Kaikista dementiasta kärsivistä noin 80 prosentilla on Alzheimerin tauti. Juhan mukaan tutkimukset kertovat taudin etenevän yksilökohtaisesti. "Tutkimuksien mukaan tauti näyttää etenevän nuorempien kohdalla nopeammin, kuin iältään vanhem-

15

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Ensimmäisiä ajatuksia ja huolia Juhalla diagnoosin jälkeen ovat olleet siitä mitä jää kesken ja miten taudin eteneminen tapahtuu. "Mitään selvää kaavaa ei ole, jonka mukaan asiat etenee.” Juha kertoo selvitelleensä asioita perheen parissa, mutta myös avoimesti kaikkien muidenkin ihmisten kanssa. "Testamentti ja hoitotahto ovat valmiina, niissä olen huomioinut tietysti läheiset. Lapset ja lapsenlapset sekä tietysti puolisoni, joka elää kanssani taudin edetessä.” Juha kertoo, ettei ole käpertynyt surkuttelemaan. Hän harrastaa edelleenkin monia asioita, aivan uusiakin. "Tiedän, että ajokorttini lähtee jossain vaiheessa. Olemme puolisoni kanssa matkustelleet autolla ja kaksipyöräiselläkin, eli yhteistä aikaa on runsaasti.”

Juha käy talvisin avanto-uimassa ja ympäri vuoden vesijumpassa. Viimeisimpänä aluevaltauksena hänellä on lyhytelokuvien teko Äijäköörissä. "En ole jäänyt neljän seinän sisäpuolelle. Kuljen ja harrastan ihmisten parissa. Kanssaihmisiä ei tarvitse karttaa, he tietävät sairaudestani, koska kerron siitä avoimesti.”

Puh. 044 336 5648

Miesten hiusten leikkaukset ilman ajanvarausta. Ilveskulma, Ojennustie 9, Sodankylä Eila Ylitalo 040 594 9906 Avoinna ma - pe klo 9 - 17

Lähettiläs Juha on avoin, sanavalmis ja osaa ilmaista itseään, josta syystä hänestä on sairautensa aikana tullut muistisairauksista kertova lähettiläs kanssaihmisille, mutta myös terveydenhuoltoalan ammattilaisille. "Kerron tätä omaa tarinaani ja taudin etenemistä. En tunne olevani kuitenkaan koekaniini, tämä on minun elämääni, jota elän. Kanssaihmiset ovat pääosin suhtautuneet sairauteeni hyvin, vaikka joidenkin osalta jossain vaiheessa havaitsin vetäytymistä.” Juha toimii aktiivisesti Lapin Muistiyhdistyksen ja Suomen Muistiliiton asiantuntijajäsenenä. Juhan mukaan tauti on tunnettu jo kolmekymmenluvulta saakka. Lääkitystä siihen on kehitetty koko ajan. "Lääkkeitä on minunkin sairauden aikana tullut lisää. Käytän itse yhtä niistä.” Juha toteaa, ettei odota ihmettä. "Persoonani muuttuu ja muistini katoaa. Sen myötä en pysty enää huolehtimaan itsestäni. Kaikista perustarpeistani ja toiminnoistani joutuu joku muu huolehtimaan.”

Huolehtikaa toisistanne Oma tulevaisuus Juhalle on tiedossa. "Yhä useampi sairastuu johonkin muistisairauteen. Mitä nopeammin se saadaan selville sen paremmat mahdollisuudet on oireiden hal-

kemus Vuosien ko parissa. n ikäihmiste

KOULUTETTU HIEROJA AINO-MAIJA AIKIO-HITE Karjalammentie 15 A 4 | 050 441 8364 Myös kotikäynnit ja ilta-/lauantaiaikoja.

Sodankylän taksit palvelevat ympäri vuorokauden!

0200-99600 Kalustona useita henkilöautoja, sekä 5 tila-autoa.

lintaan". Kanssaihmiset ovat Juhan mukaan suuri apu selviytymisessä. "Kun havaitset ihmisen, joka on selkeästi hukassa, tarjoa apuasi. Tällaisiin tilanteisiin oppia löytyy eri tahoilta. Auta kun voit, yhteisöllisyys antaa

turvaa.” Lopuksi Juha kehoittaa niitä ihmisiä, jotka epäilevät itsellään olevan muistihäiriöitä hakeutumaan ammattilaisen tutkittavaksi. "Asiaa ei tarvitse hävetä, eikä pelätä.” Juha Ruonaniemi


Ajassa kaiken ikää

16

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

VOITA 10 10 000 VOITA 000€€ SISUSTUSLAHJAKORTTI! SISUSTUSLAHJAKORTTI!

Kimara 204

KUN TEET TARJOUSPYYNNÖN 31.3.2016 MENNESSÄ,

OSALLISTUT 10 000 € SISUSTUSLAHJAKORTIN ARVONTAAN.

KUN TEET TARJOUSPYYNNÖN 31.3.2016 MENNESSÄ,

VOITA 10 10 000 €€ VOITA 000 KOTI KOLMELLA TAVALLA SISUSTUSLAHJAKORTTI! SISUSTUSLAHJAKORTTI! KOTI KOLMELLA TAVALLA OSALLISTUT 10 000 € SISUSTUSLAHJAKORTIN ARVONTAAN.

KUN TEET TARJOUSPYYNNÖN 31.3.2016 MENNESSÄ,

OSALLISTUT 10 000 € SISUSTUSLAHJAKORTIN ARVONTAAN.

KUN TEET TARJOUSPYYNNÖN 31.3.2016 MENNESSÄ,

OSALLISTUT 10 000 € SISUSTUSLAHJAKORTIN ARVONTAAN.

KOTI KOLMELLA TAVALLA

KOTI KOLMELLA TAVALLA SODANKYL Ä

Ainoakodit ja Kimarat myy: Janne Raasakka puh. 0400 251 800 janne.raasakka@rautia.fi

Toteuta unelmasivalitse Kimara Kimaran mallisto kattaa laajasti kaikki hirsirakennukset omakotitalosta aina pihapiiriä komistaviin grillikatoksiin asti. Kimara-hirsirakennukset ovat myynnissä meillä.

Kimara 204

Kimara Katariina, Seinäjoen asuntomessujen kohde 31

Tule heti Kimara-kaupoille ja ota kesätarjous itsellesi!

Toteuta unelmasivalitse Kimara

Kimaran mallisto kattaa laajasti kaikki hirsirakennukset

Nyt Tikkurilan VALTTItai VINHA-puunkäsittelyaineet omakotitalosta aina pihapiiriä komistaviin grillikatoksiin kaupan päälle tilauksiin 31.8.2016 Kimara Katariina, mennessä, kun toimitus vuonna 2016. meillä. asti. Kimara-hirsirakennukset ovat myynnissä Seinäjoen asuntomessujen kohde 31

Tule heti Kimara-kaupoille jawww.kimara.fi ota kesätarjous itsellesi!

SODANKYL Ä

Ainoakodit ja Kimarat myy: Janne Raasakka puh. 0400 251 800 janne.raasakka@rautia.fi

L E I J O N A S K O O T T E R I T. F I

Meiltä kaikki tarvittava remonttiisi!

remonttipalvelu

SODANKYLÄ IVALO Nyt Tikkurilan VALTTI- tai VINHA-puunkäsittelyaineet päälle tilauksiin 31.8.2016 Sumatie 2, 99600kaupan Sodankylä Ivalontie 71, 99800 Ivalo mennessä, kun toimitus vuonna 2016. Ma-pe 8.30-17.00 Ma-pe 8.00-17.00 La 9.00-13.00 La 9.00-13.00 www.rautia.fi P. 010 346 6260 P. 020 742 4070 www.kimara.fi

VID

EO N

ET

Testaa sähköskootteria ilmaiseksi kotisi ympäristössä 10 päivää! Skand Leijonalla ajat tyylillä ja äänettömästi 15 tai 25 km/h. Et tarvitse ajokorttia ja voit ajaa myös kävely- ja pyöräteillä. Hinta alk. 1990€.

Soita 02 480 9060! TILAA ESITE

TILAA TESTATTAVAKSI

Kotimaista kokoonpanotyötä! Leijonat toimittaa koko Suomeen kotimainen perheyritys Skand Oy

ISS

Ä


Ajassa kaiken ikää

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Seniorin tietokoneopas on mainio omatoimiopiskelijan apuväline Kirjailija Ulla Sannikka on kirjoittanut seniorikansalaisille tarkoitettuja tietokoneoppaita jo usean vuoden ajan. Sannikkan tuore teos ”Seniorin tietokoneopas: Windows 10” tarjoaa kattavat ohjeet ja tuen tietokoneasioiden itseopiskelulle. Tietokoneet ja ohjelmistot kehittyvät vinhaa vauhtia. Sannikka on kirjoittanut lukuisia kirjoja vuosien varrella, joiden avulla seniorikansalaiset voivat perehtyä tietokoneiden maailmaan. Kirjan lukemisen ja itseopiskelun tueksi voi yhdistää vaikkapa tietokonekurssille osallistumisen. Mikäli Windows 10 -käyttöjärjestelmällä varustettu tietokone on jo hankittuna, kirjan kanssa on hyvä perehtyä askel kerrallaan tietokoneiden maailmaan. Kirjailija Sannikka kertoo huomanneensa kursseja vetäessään, että mitään kirjaa tai muuta materiaalia ei ollut senioreita ajatellen olemassa. Kirjailija päätti ryhtyä koostamaan vetämilleen kursseille omia pieniä materiaaleja. Ensimmäisen kirjan runko alkoi syntyä. Satku-kustantamon kustannuspäällikkö oli aikoinaan ensimmäisen kirjaidean takana. Sannikkan kokoamia materiaaleja koottiin sittemmin kirjaksi. Ensimmäinen kirja ilmestyi jo vuonna 2000. Kirja soveltuu kirjailijan mukaan monenlaiseen käyttöön. ”Viimeisin kirja, kuten kaikki edellisetkin, soveltuu moneen käyttöön. Se on tekstityylinsä puolesta sopiva kotikäyttöön. Kirjaa voi käyttää itseopiskeluun oman koneen ääressä, rauhallisesti omaan tahtiin. Sitä voi käyttää myös

kurssikirjana ja ns. opettajan kirjana lyhytkursseilla”, Sannikka kuvailee. Sannikkan mukaan kirjassa on ajateltu lukijaa. Kirjailija halusi tehdä helppolukuisen teoksen. ”Suosittelen kirjaa jokaiselle, joka tuntee tavallisten tietotekniikkakirjojen olevan liian vaikeaselkoisia. Kirja on pyritty tekemään rakenteeltaan selkeäksi ja käyttämään sellaista kieltä, jota tietotekniikan termejä tuntematonkin ymmärtää. Kirjaa voi lukea rauhassa kotona ja omaan tahtiin opiskella tietotekniikan peruskäyttöä.” Perusasioista liikkeelle Teos lähteekin liikkeelle perusasioista: kirjailija käy läpi yleisimmät välineet, joiden avulla tietokonemaailman saloja tutkitaan. Tietokoneen hallintalaitteet ja oheislaitteet käydään läpi, mitä niillä laitteilla on tarkoitus tehdä ja miten. Kirjailija kertoo teoksessa, että kirjan tarkoituksena on rohkaista tietokoneen käyttöön, kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa, tarvittaessa kirjasta voi tarkistaa asioita. Käsikirjamainen teos tarjoaa tähän tarkoitukseen oivat apuvälineet. Kirjan voi täten avata, vaikka tietokoneet eivät ole ennestään lukijalle tuttuja. Kirjailija on huomannut, että kuvien avulla viestin perille saattaminen on helpompaa. Kuvia on teoksessa runsaasti. Tutustuminen Windows 10:een Uudet tietokoneet myydään usein vii-

meisimmällä käyttöjärjestelmällä varustettuna. Tällä hetkellä käyttöjärjestelmän versio Microsoftin Windowsissa on versio 10. Uusissa käyttöjärjestelmissä tulee monesti mukana myös uusia ominaisuuksia. Vanhat tutut kuvakkeet ovat saattaneet poistua ja tilalle on tullut tukku uusia. Tietokoneen käyttöjärjestelmää käydään kirjassa läpi tekstin ohella myös kuvin. Kuvien avulla toimintaympäristö hahmottuu paremmin lukijalle, ja omatoimiopiskelija voi käyttää kirjaa harjoittelun tukena tutustuessaan uuden järjestelmän ominaisuuksiin. Mikäli termit eivät ole tuttuja, ne selviävät kirjaa lukiessa. Kansio, resurssienhallinta, hakutoiminto ja monet muut termit selitetään auki ja kerrotaan mitä ne ovat.

Keskeinen osa tietokoneen käyttöä on tekstin tuottaminen. Lähes kaikki kaupoissa myynnissä olevat tietokoneet sisältävät jonkinlaisen tekstinkäsittelyohjelman. Kirjassa annetaan opastusta Microsoft Word 2013 -tekstinkäsittelyohjelman käyttöön varsin kattavasti. Isompia tekstimassoja käsittelevät saavat myös ohjeistusta. Kirjassa kerrotaan miten tekstinkäsittelyohjelma Wordin ominaisuuksista saa paremmin irti. Kirjassa ei ole kuitenkaan esitelty taulukkolaskentaohjelmistojen käyttöä, jotka olisivat hyödyllisiä esimerkiksi kotitalouden menojen budjetoinneissa. Kirjassa keskitytään tekstin tuottamisen työkaluihin.

Kirjassa on varsin laajasti käyty läpi Internetin käyttöä. Tämä maailmanlaajuinen verkko ja sen sisältämät ominaisuudet ja mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Tässä opaskirjassa Internetin käyttöön saa riittävät alkutahdit, samalla tavalla, kuin tekstinkäsittelyohjelmiston käyttöön. Kirjan avulla itseopiskelija saa Internetin käytöstä perustiedot, joilla pääsee eteenpäin taitoja harjoittelemaan. Yhteisöpalveluita koskeva osuus on kohtuullisen suppea, huolimatta yhteisöpalveluiden nopeasta kasvusta. Kirjassa on esitelty lyhyesti Facebook- ja Google+ -palveluihin kirjautuminen. Pääpaino on edelleen kirjan nimen mukaisesti Win-

Tutustu ja tilaa netistä tai soita 0400 795 286

Ulla Sannikkan Seniorin tietokoneopas: Windows 10 on kirjoitettu ikäihmisille. Tämä on huomioitu myös tekstin kirjasinkoon valinnassa. Käytetty tekstikirjasin on tavallista kirjaisinta suurempi.

Tekstinkäsittelyn perusteet tutuksi

Internetin käyttö tutuksi

• Korotetut tuolit ja hoivakalusteet • Työergonomia

17

dows 10 -koneen tutuksi tekemisessä. Laaja Internet-osio palvelee tarkoitustaan erinomaisesti, onhan tietoverkkoihin liittyminen keskeinen osa nykyaikaista viestintää. Skype käyttöön Kirjan viimeisessä osiossa käsitellään useita lukijan kannalta hyödyllisiä seikkoja. Windows 10 -käyttöjärjestelmän mukana tulee ilmainen viestintäohjelmisto, Skype. Skypen avulla senioritkin voivat soitella toisilleen ilmaiseksi Internetin kautta. Mikäli kone on varustettu web-kameralla, myös kuvapuhelut onnistuvat. Skypen kautta on mahdollista lähettää esimerkiksi kuvatiedostoja jutustelun yhteydessä. Skype-palvelu on varsin hyödyllinen, jos läheisiä on vaikkapa ulkomailla. Netin linjoja pitkin puhelut eivät maksa mitään ja tietokoneen hankinnalla voi näin saada aikaan myös konkreettisia säästöjä. Kirjan viimeisessä osiossa neuvotaan myös, miten kannattaa toimia ongelmatilanteissa. Tietokoneelle tallennetut tiedot voivat myös hävitä, joten tietokonetta käyttävän on suositeltavaa huolehtia tiedostojen varmuuskopioinnista. Kirjassa annetaan opastusta myös tähän. Juha Vesterinen

Eurooppalaista yhteistyötä kaatumisen ehkäisyyn Suomessa ollaan alustavasti suunniteltu eurooppalaisen kaatumisen ehkäisyn kehitystyötä Lapin ja Länsi-Pohjan Sote-alueelle. Euroopassa kehitetty FALLS synergiatyö kaatumisen ehkäisyyn keskittyy neljään osa-aiheeseen. -Kaatumisen ehkäisyn hyvät käytännöt, kaatumisriskiin liittyvät lääkkeet, kaatumiset ja hauraus-raihnaus, ja teknologia. -Hyvät käytännöt kuvataan vanhuspalveluun liittyvän tiedon ja hoitopolkujen rakenteissa, jossa alueellinen kehitystyö ja kansalliset kärkihankkeet ovat keskeisiä. Näihin kuuluu mm. Irlannin, Skotlannin ja Suomen kansalliset kaatu-

mishankkeet. FALLS synergiassa ollaan alkuvuoden aikana mallinnettu Irlannin ja Skotlannin kansallisia hankkeita, ja uusia kohteita on tulossa mukaan muun muassa Hollannista, Itävallasta, Kataloniasta, Portugalista ja Ruotsista. Irlannissa terveydenhuolto jakautuu yhdeksään alueelliseen terveysorganisaatioon, jotka vastaavat Suomen SoTe –alueita. - Erilaiset turvatekniikat ja seurantajärjestelmät ovat näissä tärkeitä kokonaisuuksia. Seniortekin ratkaisut ovat EIP AHA:ssa esiintyvien palvelujen ja tuotteiden vertailussa erittäin vahvoilla, ja osoittavat miten teknologia integroituu hyviin käytäntöihin.


Ajassa kaiken ikää

18

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Vuotsolaiset:

”Mehän olemma kaikki evakkoja täällä”

Kun 14-vuotias Ilmi Magga ( os. Mutenia) lähti kotikylästään maailmalle tavarat pakattuina yhteen pahvilaatikkoon, hän sai isältään mukaansa yhden elämänohjeen: ”Kun et varasta, etkä valehtele, sillä pärjää.” Tuolla evästyksellä Ilmi kokee pärjänneensä niin hyvin, että kysyttäessä hän nimeää parhaaksi taidokseen selviämisen taidon. ”Kovin paikka elämässä on ollut se, kun palasin kokonaan takaisin Vuotsoon eläkkeelle jäätyäni. Kun olin ollut vuosikymmeniä muualla töissä, Vuotsoon uudelleen asettuminen tuntui siltä, etten kuulu oikein sinne, enkä tänne.

Oli juureton olo.” Ilmi ei osaa nimetä mitään erillistä asiaa sille, millä hän pääsi asiastaan yli. ”Elämällä se meni ohi. Tyttäret tarvitsivat apua lastenhoidossa ja aika teki tehtävänsä”, Ilmi toteaa. Ilmi eli aikuiselämästään 33 vuotta niin, että viikot hän asui työn vuoksi Rovaniemellä ja viikonloput Vuotsossa. ”Ei sitä joutanut miettimään, että, miten se menee, kun oli niin paljon tekemistä. Työssä oli koko ajan uusia asioita opeteltavina ja kotona Vuotsossa riitti viikonloppuisin.” Tällaiseen järjestelyyn perheessä päädyttiin elan-

non turvaamisen vuoksi. ”Kun altaat tulivat, menetimme suuren osan porokarjasta. Kun laidunmaat jäivät veden alle, porot siirtyivät vieropalkisiin ja osa menehtyi muun muassa hukkumalla tai muusta syystä. Me ajattelimme, että minun on helpompi lähteä kodin ulkopuolelle tienaamaan, kun olin lapsesta saakka ollut vieraalla töissä muun muassa pikkuapulaisena Vuotson Majalla”, Ilmi muistelee. Allasevakkoja ”Mehän olemma kaikki evakkoja täällä”, toteavat Vuotson keskustelutilai-

Ikäihmisten elämäntaidot esiin -keskustelutilaisuudessa Vuotsossa keskusteltiin muun muassa tekoaltaiden aiheuttamasta juurettomuuden tunteesta.

Ilmi Magga (oikealla) lähti maailmalle 14-vuotiaana, isältään hän sai neuvon; jonka turvin on pärjännyt: ”Kun et varasta, etkä valehtele, sillä pärjää.” Vasemmalla Merja Laurikainen.

suuden osanottajat. ”Mullakin mies, joka päivä mainitsee, että koti on jäänyt veden alle”, yksi naisista mainitsee. He ovat sitä mieltä, että altaiden tulo on synnyttänyt jo kaksi sukupolvea, jotka eivät ole koskaan toipuneet siitä, että heidät otettiin altaiden alle jääneistä kylistä pois. ”Julkisuudessa on tuotu liikaa esille niitä, jotka todistavat sitä, kuinka paljon hyvää altaat ovat tuoneet tullessaan. Mutta kuka kysyy niiltä, joiden elämä ja elinkeino tu-

Palveluja kotiin

houtui altaiden myötä. Kuka mainitsee ne, jotka alkoholisoituivat tai menettivät elämänuskonsa mielekkään tekemisen puutteessa”, keskustelijat kysyvät. ”Siitäkään ei ole paljoakaan puhuttu, kuinka isännät tekivät tilakauppoja jokiyhtiön herrojen kanssa liian pienillä summilla”, keskustelijat toteavat. ”Siihen aikaan, kun allastiloja ostettiin, naiset eivät osallistuneet sellaiseen päätöksentekoon. Miehet olivat kahdet so-

dat läpikäyneitä, tottuneita tottelemaan ylempiään. Heille kerrottiin, että tulee sähkö ja uusi parempi elämä. Viinalle perso isäntä oli helppo houkutella kamariin allekirjoittamaan paperit. Mitään neuvoja ja asiantuntijoita ei tilallisilla ollut. Miljoona markkaa tuntui isännistä omaisuudelta, joka oli kuitenkin hetkessä mennyt”, keskustelijat toteavat. Aito luontosuhde Keskustelijoiden puheista käy ilmi, kuinka luonteva,

Kysy lisää ! palveluistamme

Kotipalveluja ja hoivaa

Osuuskunta Sompion Tähti tuo palvelut kotiin silloin kun niitä tarvitaan. Olemme apuna asioilla käynnissä, teemme asioita yhdessä ikäihmisen kanssa – leivomme, laitamme ruokaa, ulkoilemme ja siivoamme. Huolehdimme tarvittaessa myös suihkutuksista ja

ILOA KOKO VUODEKSI! Kun tilaat kotiaputyötä vuodeksi 4 tuntia / kk, todelliset kustannukset vain

65 € / kk.

hoivapalveluista. Voit tilata meiltä palveluita juuri niin usein ja niin paljon kuin tarvitset. Palvelemme Sodankylässä sekä sivukylissä että keskustassa. Kustannus on laskettu kotitalousvähennyksen jälkeen ja edellyttää 12 kk sopimusta. Lyhyemmissä sopimuksissa hinta ilman kotitalousvähennystä on 116 € / kk.

Voit öd hy yntää ystä ta koti lousvähenn si sa myös ostaes palveluitamme iäkkäille nh va emmillesi.

Osuuskunta Sompion Tähti Palvelukoordinaattori Tarja Löf p. 040 353 2074 sompiontahti@outlook.com

Osuuskunta Sompion Tähden toimisto sijaitsee Sodankylän keskustan tuntumassa, Alantalolla. Tämä historiallinen ympäristö on vuokrattavissa tilaisuuksiin ja erilaisiin hyvinvointipalveluihin. Tiloissa tarjolla mm. hierontaa.

Ikäihmisille yksilöllistä hierontapalvelua

Vastaanotto Alan talolla

MYÖS LAHJAKORTIT HIERONTAAN!

Hieronta auttaa:  Kipuun  Unen laatua  Päänsärkyyn  Rentoutumaan  Ahdistukseen

Kivunhoitoon erikoistunut koulutettu Hieroja

Alantalo, Kirkkokatu 4, Sodankylä | www.sompiontahti.fi

Auli Varpenius p. 040 - 419 3378


Yhteisöllisyys on aitoa Naapuria ja läheistä käydään tervehtimässä, kylästelemässä kysymättä ja etukäteen sopimatta. ”Jos jotakuta ei näy vähään aikaan, kysellään ja

varmistellaan muilta, että mitä sille ja sille kuulu. Ei ihmisiä jätetä yksin.” Keskustelijat kuitenkin tietävät sen, kuinka helppo on luisua keinoelämään, jossa päivä kuluu ikkunasta ulos tuijotellessa, television ääressä tai älypuhelinta taikka tietokonetta räplätessä. ”Liian helppo on olla tekemättä mitään, kun on eläkkeellä, eikä kiire mihinkään. Sitä ajattelee, että joutaahan tuon huomennakin ja jättää tekemättä.” Eräs keskustelijoista oli kokenut eläköitymisen vaiheen vaikeimpana elämässään. ”Kun en ole alun perin tästä kylästä, eläkkeelle jäätyä se jotenkin tuntui siltä, että mikä minun paikkani nyt on, kun aikaisemmin se elämä oli määrittynyt pitkälti työn kautta. Nyt ei ollut sitä roolia. Kun perheessä ei ole esimerkiksi porokarjaa, jonka hoitamiseen aika kuluisi, välillä on päiviä, ettei ole oikein tiennyt mihin ryhtyä.” Sukupolvien välinen kanssakäyminen on Vuotsossa tärkeää: vanhemmat siirtävät osaamistaan luontevasti lapsenlapsilleen ja vanhempia ihmisiä, heidän osaamistaan kunnioitetaan. Alkukesän vasanleikko

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

19

on paikka, jossa sukupolvet kohtaavat luontaisesti, sinne tullaan vaikka asuttaisiin jo muuallakin, tuodaan mukana lapset ja esitellään heidät. Kaikki sukupolvet mukana touhuissa.

”Vanhuus on mielentila” ”Vanhuus on mielentila”, sanoo Sodankylän kirkonkylällä asuva Hilja Jokela. Myös Kirsti Neitola on sitä mieltä, että ihminen on juuri sen ikäinen, minkä ikäiseksi tuntee itsensä. Hilja Jokela sanoo, että vanhemmiten ihmisen on kasvatettava itseään muutokseen. ”Vanhetessa tulee uskaltaa luopua. Niin harrastuksista kuin muistakin asioista, siitä ettei enää jaksa kuin ennen. Siitäkään ei saa loukkaantua, Kirkonkylällä keskustelemassa: Mauno Lukkari, Matti Huotari, Ritva Kitti, Kirsti Neitola, jos joku sanoo vanhaksi, Hilja Jokela ja Merja Laurikainen. sitä on opittava sietämään”, kirkonkylällä keskusteluon muistisairas ja Hannuksessa, na, kun kello soi, tuntui, ettei miltilaisuuteen osallistuneet tunnistaa hänet yhä. lään jaksa nousta. Enkö koskaan saa summasivat. Jokainen keskustelija myöntää, nukkua!!”, Kirsti Neitola muistelee. ”Mieli säilyy nuorena, mieli kun että nukkumisella on suuri merkitys Hänelle sukupolvien läsnäolo on on siellä päässä. Vaikka fyysisesti ikäihmisen hyvinvoinnille. Uni on tärkeää. vanheneekin, mieli voi olla nuori. ”Myös edesmennyt mieheni on Asioihin asennoituminen ja suh- tärkeää. Keskustelijoita ottaa päähän, kun puheissa mukana, kun maatilan tautuminen vaikuttaa paljon. Kun löytää asioista jotakin positiivista, nyt, kun saisi nukuttua, ei tarvitse- töitä tehdään eri vuodenaikoina. on paremmassa kunnossa. Kun taas kaan unta kuin nuorempana. He Koen, että aikoinaan tekemälläni oikein keljuttaa, yön yli nukkuminen ovat pohtineet sitä, miksi näin on. työllä on merkitystä, kun nuori ”Nyt, kun olisi aikaa nukkua, ei sukupolvi jatkaa töitä.” auttaa”, Ritva Kitti pohtii. tarvi unta kuten ennen. NuorempaTarja Karjalainen Hän iloitsee siitä, että mies, joka

LAPIN KULTAA LAPIN KULTAA tarinoina ja hippuina

tarinoina ja hippuina

”Kultaa, poroja ja partisaaneja ”Kultaa, poroja Laanilassa – Pieni pala Lapin his-ja partisaaneja Laanilassa toriaa” on oululaisen Lauri Skant-– Pieni pala Lapin historiaa” on oululaisen sin kirja Laanilan menneisyydestä, kullasta ja kullankaivajista, sota-kirja Laanilan menLauri Skantsin muistoista ja partisaanien tihutöistä. tarinoina neisyydestä, kullasta jaja hippuina Kirjassa on ylikullankaivajista, 250 sivua, runsaastisotamuistoista ja kuvia, karttoja, historiallisia dokuKiinnostako kullankaivu ja senKirjassa historia? partisaanien tihutöistä. mentteja ja kultalegendojen omaon yli 250 sivua, runsaasti kuvia,kultaa Kullankaivajan opas kertoo kuvin ja sanoin miten kohtaisia muistelmia. kaivetaan Lapisssa 2000-luvulla sekä kullankaivuhistoriaa karttoja, historiallisia Kirjan ohjehinta 20 €, Kustantaja 1800-luvulta alkaen Suomessa ja ja maailmalla. dokumentteja kultalegendojen Hipputeos toinen painos

LAPIN KULTAA

Jokaisen kullankaivajan perusopas vaskauksesta ja ränniomakohtaisia muistelmia. tyksestä sekä rännin ja saunan rakentamisesta Kirjan ohjehinta 20 € aina vesipumpun moottorinKustantaja huoltoon. Hipputeos Seppo J. Partanentoinen ja Raimo Niemelä/Hipputeos Oy painos

t ja kullankaivuvälineet nettikaupasta. atso ja tilaa www.hipputeos.fi Hipputeos on kustantanut kymmeniä kirjoja Lapista ja Lapin kultahistoriasta. Hipputeos on kustantanut Arvo ”TIERA” Ruonaniemenkymmeniä kirjat tar- kirjoja joushintaan 9,90 €/kpl nettikaupassamme. Lapista ja Lapin kultahistoriasta. Arvo ”TIERA” Myynnissä myös Lapin kultahippuja ja Ruonaniemen kirjat tarjoushintaan 9,90 €/kpl koruja sekä kullankaivuvälineitä. nettikaupassamme. Myynnissä myös Lapin kulta-

hippuja ja koruja sekä kullankaivuvälineitä.

Tarinoita ja uutisia kultamailta

Tarinoita ja uutisia kultamailta: www.kultahippu.fi www.kultahippu.fi

Hipputeoksen kirjat ovat myynnissä kaikissa kirjakaupoissa Hipputeoksen kirjat ovat myynnissä kaikissa kirjakaupoissa Tilaukset nettikaupasta www.hipputeos.fi Tilaukset nettikaupasta Lappikirjat, kullankaivuvälineet, www.hipputeos.fi kultahiput Lappikirjat, kullankaivuvälineet, Hipputeos Oy Junailijankatu 2, 04200 Kerava, p. 040 kultahiput 545 4833

jämme Lapissa: Kaunispään Huippu, Kuukkeli, teos Junailijankatu 2 04200 Kerava puh 040 5454833 hvila,Oy Kutturantien Kultakioski, Kiehinen, Siida, tomyymälä Keravalla Kivenhakkaajantie 3

SUOSITTU RUSKARETKI JÄÄMEREN KIERROS

1.9. – 29.9. TIISTAISIN JA TORSTAISIN

Minimihenkilömäärä 15. Tilauksesta myös muina päivinä, mikäli lähtijöitä on yli 20.

Lähde mukaan kokeneen oppaan mukaansa tempaavaan kerrontaan Lapista ja Pohjois-Norjasta! Retkellä kuulet mm. Inarijärvestä, alueen erämaista, saamelaisuudesta, poronhoidosta, Pykeijan kylästä, kuningasravuista,lohesta, petoeläimistä, kullankaivajista ja –huuhdonnasta ym. Pykeijan kylässä mahdollisuus maistaa kuningasrapuleipää + kahvi, omakustanteisesti. Lähtöpaikat: klo 7.45 Kiilopää klo 8.00 Saariselkä, hotellien pysäkit klo 8.30 Hotelli Ivalo/Linja-autoasema/Hotelli Kultahippu klo 9.00 Hotelli Inari/Hotelli Kultahovi Sevettijärvi-Neiden-Pykeija-Varangerbotn-Utsjoki-KaamanenInari-Ivalo-Saariselkä n. klo 20-21 Retki sisältää: Opastetun bussikuljetuksen. Kahvin/teen savuporoleivän Sanilan Porotilalla, lohikeittolounaan Tenon lohesta, salaatin, kahvin ja leivonnaisen Nuorgamin Lomakeskuksessa. Nuorgamin Lomakeskuksesta on mahdollisuus ostaa myös paikallisia porotuotteita ja matkamuistoja. Lättykahvit juodaan Neljän Tuulen Tuvalla Kaamasessa. Hinta 115€/hlö, ei lapsialennusta Taustakuva: Inga-Briitta Magga

aito ja läheinen suhde heillä on luontoon. ”Kun elää luonnon kanssa, ei sitä tarvitse erikseen mainita. Sama se on käsitöiden tekemisen kanssa täällä: kaikkihan niitä tekevät, ei sitä erikseen harrastuksena pidetä. Luonnosta ja käsillä tekemisestä saa voimaa”, keskustelijat toteavat. Esimerkki aidosta luontosuhteesta, joka auttaa selviytymään, on se, että hillastusaikaan kukaan ei ole yleensä kipeänä. Selkäsairaatkin parantuvat. ”Ennen, kun meillä kulki meidän oma lääkärimme Näsi täällä, hän totesi, että hilla- ja marja-aikaan on turha pitää vastaanottoa, kun kukaan ei silloin sairasta.” Jos Vuotsossa olisi marjastuskausi ympäri vuoden, lääkäriä ei tarvittaisi koskaan. ”Kun on mielekästä tekemistä, murheet unohtuu.” Myös huumori kukkii Vuotsossa: tämän tästä porukkaa remahtaa valtavaan nauruun.

Ajassa kaiken ikää

Ilmoittautumiset edellisenä päivänä klo 18 mennessä tekstiviestillä: 045 265 1695, 0400 696 678 tai info@kukkolanbussit.com Ilmoitathan nimesi, puhelinnumerosi ja mistä tulet kyytiin. Retkimaksu bussissa kortilla tai käteisellä.

AN MUKA ETKELLE! E D H R LÄ MALLE O T T A UM UNOHT

Kukkolan Bussit

www.kukkolanbussit.com


20

Ajassa kaiken ikää

2016 ● Pohjoisen ikäihmisen ajankohtaislehti

Ajassa kaiken ikää 2016  

Ajassa kaiken ikää on pohjoisen seniori-ikäisen oma lehti, jossa on runsaasti luettavaa nykyajan ikäihmiselle ajankohtaisista asioista.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you