Page 1

1

SATAKUNNAN POLIISILAITOKSEN HENKILÖSTÖLEHTI 1/2010

Viranomaisten 112-juhlat menestys s. 18-19

Neukkari käyttöön Satakunnassa s. 21

Osasairauspäiväraha joustavammaksi s. 6

Kannen kuva: Mikael Laine, muokkaus Timo Kekki


2

Pääkirjoitus Rikosylikomisario Pauli Kuusiranta Suurten muutosten ja kehityksen vuosikymmenet Kokelaskurssin jälkeen olin yksi niistä kuudesta, jotka aloittivat poliisiuransa Porin poliisilaitoksen järjestysosastossa 1.6.1972. Poliisimestarina oli tuolloin Lars Pairo ja järjestysosaston päällikkönä komisario Antti Helin. Poliisilaitoksen kakkosmies oli sihteeri Erkki Kirstilä. Meri-Porissa oli erillinen osasto. Päivystäjinä toimivat ylikonstaapelit ja apupäivystäjinä kokeneemmat vanhemmat konstaapelit. Nuoremmat konstaapelit toimivat vuorollaan lähettinä. Kenttähenkilöstö oli jaettu viiteen ryhmään, joiden johdossa oli ylikonstaapeli. Hälytystehtäviä hoiti muutaman poliisin muodostama ryhmä ja liikenteen valvonnasta ja ohjauksesta vastasi liikenneryhmä. Suurin osa järjestyspoliiseista oli passipoliiseina, jotka vastasivat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä vartioalueillaan. Pääasiallisesti partion muodosti kaksi poliisia, mutta toisinaan passissa oltiin yksinkin. Kuri oli tiukka ja passipoliisin antamia käskyjä oli syytä noudattaa. Toisinaan joku nuoremmista konstaapeleistakin saattoi päästä autopartioon. Rikospoliisin tutkintaryhmiä johtivat ylikonstaapelit, jotka myös

suorittivat kuulustelut. Tutkijat suorittivat kenttätutkintaa ja etsivät kuultavia. Rikospoliisissa oli oma päivystäjä, joka otti vastaan rikosilmoitukset. Tekninen toimisto huolehti teknisen tutkinnan lisäksi monista tehtävistä, mm. ehdonalaisten valvonnasta. Huoltopoliisi valvoi mm. viinanmyyntiä ja hoiti irtolaislain mukaisia tehtäviä. 1970-luku oli merkittävää muutosten aikaa. Poliisi sai ajoneuvokalustoa ja toiminta siirtyi autopartiointiin. Poliisikoiratoiminta yleistyi. Tekniikka sai rikostutkimusauton. Rikostiedustelu ja huumevalvonta ja – tutkinta alkoi kehittyä. Käsiradiot, sähkö-kirjoituskoneet ja kopiokoneet yleistyivät. Toiminnan suunnittelu-järjestelmät kehittyivät. Suuret yleisötilaisuudet suunniteltiin partion tarkkuudella. Yhteistoiminta poliisilaitosten ja poliisin eri yksiköiden kesken tehostui. Poliisin peruskoulutuksen ohella erikoiskoulutus yleistyi. 1980-luvun lopulla tuli ensimmäiset kännykät. Tutkat yleistyivät poliisiautoihin. Viranomaisyhteistyö mm. koulu- ja sosiaalitoimen kanssa tehostui.

Kuulustelut kirjoitettiin 1970luvun alkupuolelta alkaen suoraan kuulustelulomakkeelle eikä niitä enää kirjoitettu puhtaaksi kuten aiemmin oli tehty. Esitutkintaa koskevat ohjeet olivat pääasiallisesti hallinnollisia määräyksiä, joista keskeisin oli Poliisin käskylehti nro 5. Merkittävä muutos tapahtui vasta vuonna 1989 esitutkinta- ja pakkokeinolain säätämisen myötä.


3

Suuri muutos oli organisaatiomuutos 1996, jolloin valtakuntaan muodostettiin noin 250:stä poliisilaitoksesta 90. Porin kihlakunnan poliisilaitos käsitti entiset Ulvilan ja Noormarkun nimismiespiirit Porin poliisilaitoksen lisäksi. Viimeisimmässä ja laajimmassa organisaatiouudistuksella valtakuntaan muodostettiin 24 poliisilaitosta. Muutaman vuoden viiveellä poliisilaitosten organisaatio tarkentuu ja asettuu uomiinsa. Toimialue ja tehtävät ovat lisääntyneet samalla kun henkilömäärä on vähentynyt. Henkilöresursseista on kuitenkin aina ollut puutetta, kun asiaa tarkastelee menneinä vuosina ja vuosikymmeninä. Tehtäviä olisi antaa, jos vain olisi tekijöitä. Esimiesten johtamiskoulutuksen tehostuminen onkin viime vuosina ollut mer-

kittävää. Laillisuusvalvonta on merkittävästi tehostunut. Teknistä laitteistoa ja välineistöä on tullut poliisin avuksi. Kenttäjohtajan apuna on paikannusjärjestelmä, liikennevalvonta on teknistynyt. Matkalaskut, työaikakirjanpito, lomat ja muut poistumat hoidetaan sähköisesti. Parasta aikaa rakennetaan videoneuvotteluyhteyksiä pääpoliisiasemalle ja poliisiasemille sekä käräjäoikeuksiin ja vankiloihin. Työpäivät poliisin virassa ovat vähissä. Voin todeta ajan kuluneen hyvin nopeasti. Työ on ollut monipuolista ja haasteellista, mutta mielenkiintoista. Poliisityöt aloittaessani en voinut kuvitellakaan sitä suurta kehitystä, mitä sittenkin lyhyenä aikana on tapahtunut. Olen saanut työskennellä

osaavan ja motivoituneen henkilöstön kanssa. Määrätietoisella toiminnalla ja kovalla työllä pääsee tavoitteisiin. Esimiesten tuki on ollut vahvaa ja kannustavaa. Yhteistoiminta keskeisten yhteistyötahojen kanssa on ollut toimivaa ja tuloksellista. Olen pitänyt työstäni – mitä se sitten kulloinkin on ollutkin. Töihin on ollut mukava tulla ja mukava on siirtyä kohta myös uuteen elämänvaiheeseen – eläkepäiviä viettämään.


4

Päällikön palsta Poliisipäällikkö Timo Vuola PÄIHTEIDEN KÄYTÖN HILLITSEMINEN -

VIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA YLEISILLE PAIKOILLE Alkoholi ja päihteet aiheuttavat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden heikkenemistä. Alkoholi on myötävaikuttajana useimpiin yleisten paikkojen väkivaltarikoksiin. Suoranaisten rikosten ja häiriöiden lisäksi päihtyneiden käyttäytyminen lisää turvallisuustutkimusten mukaan eniten ihmisten turvattomuuden tunnetta ja alentaa keskustojen viihtyisyyttä. Järjestyslaki kieltää alkoholin juomisen yleisellä paikalla. Asukkailla on oikeus odottaa, että poliisi hillitsee päihtyneiden käyttäytymistä poistaen häiriköt katukuvasta ja puuttuu tehokkaasti ja säännöllisesti alkoholin käyttämiseen julkisella paikalla.

alkoholivalvonnan suoritemäärä kaksinkertaistetaan vuonna 2010. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi sakottaa jatkossa entistä herkemmin näkyvästä juopottelusta kadulla. Erityisesti alaikäisten alkoholin laittomaan hallussapitoon puututaan. Eduskunta tehosti puuttumista säätämällä viime syksynä lain, joka antaa poliisille oikeuden mm. tarkastaa kassit ja hävittää viinat paikan päällä.

Tuoreessa kuntien, poliisin ja muiden viranomaisten yhteisessä turvallisuussuunnitelmassa on paikallisen alkoholipolitiikan tehostamishanke (Pakka-hanke) valittu keskeiAlkoholista aiheutuvat turvalli- seksi keinoksi turvallisuuden ja suus- ja järjestyshaittojen enhyvinvoinnin parantamiseksi. nalta ehkäisy ja hoitaminen Hanke on perusturvavetoinen kuuluvat olennaisena osana ja siinä on mukana mm. Tampoliisin valvonta- ja hälytysteh- pereen yliopisto, Diakoniatäviin. Päihteiden käytön ammattikorkeakoulu, koulutushillitseminen yleisillä paivirasto, Lounais-Suomen Aluekoilla on yksi poliisin tehallintovirasto, Alko, ravintolat, hokkaimpia keinoja paran- poliisi ja vanhempien edustus. taa turvallisuutta ja viihtyi- Satakunnan poliisi on sitoutusyyttä. nut yhtenä tärkeänä toimijana mukaan hankkeeseen. Satakunnan poliisilaitos onkin Pakka-hankkeen tavoitteena on juuri sopinut Poliisihallituksen vähentää erityisesti lasten ja kanssa, että maakuntamme nuorten alkoholin käyttöä ja

siihen liittyviä ongelmia sekä vähentää alkoholin laitonta välittämistä näille. Hanke sisältää tutkimusta, koulutusta, tiedottamista ja valvontaiskuja. Porin kaupunki on palkannut hankkeeseen päätoimisen projektityöntekijän. Poliisin vastuuhenkilönä hankkeessa on komisario Reima Lajunen.


5

Talon tapahtumia ja tulevia... Uusia työharjoittelijoita laitokselle Uudet työharjoittelijat aloittavat Porissa ja Raumalla 22.2.2010. Heistä kaksi on sijoitettu Poriin, Heikkilä ja Sirviö ja kaksi Raumalle, Malmström sekä Salo.

Johanna Heikkilä (070884-)

Pasi Sirviö ( 171276-)

Jarmo Malmstöm (210883-)

Tuomas Salo (180584-)

Viranomaiset näyttävästi esillä 112– päivää vietettiin Satakunnassa Huittisten torilla ja Lauttakylän koulun alapihalla oli mahdollista tutustua poliisin kalustoon ja toimintaan. Ohjelmassa oli mm. poliisikoiranäytöksiä, alkusammutusharjoittelua, turvallisuusvalistusta sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kalustonäyttelyä. Järjestelyistä vastasivat Satakunnan poliisilaitos, Satakunnan pelastuslaitoksen Huittisten paloasema ja Lauttakylän koulu.

Kuva: Mikael Laine


6

UUDET SÄÄDÖKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHASTA, LAKI MUUTTUI VUODEN ALUSTA

Osasairauspäivärahalle on mahdollisuus siirtyä entistä joustavammin Osasairauspäivärahajärjestelmän tarkoitus on työhön paluun helpottaminen ja tukeminen sairausloman jälkeen. Työntekijän toipuessa työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta tulee usein vaihe, jolloin hänellä olisi työkykyä sen verran, että hän pystyisi työskentelemään osan työajasta. Välttämättä ei ole vielä edellytyksiä kyetä suoriutumaan täydestä työpanoksesta. Näissä tilanteissa osasairauspäiväraha saattaa olla hyvä ratkaisu. Osasairauspäivärahaan liittyvä laki on ollut Suomessa voimassa jo kolmen vuoden ajan. Sitä on kuitenkin käyttänyt vain vajaa 2000 ihmistä vuosittain. Aikaisemmin edellytyksenä oli, että ”kokoaikainen” sairaus on jo jatkunut 60 arkipäivän ajan, jonka jälkeen saattoi toipilasvaiheessa hakea enimmillään 72 päivän ajaksi osasairauspäivärahaa.

asti osasairauspäivärahalle. Aika näyttää, tuleeko vastaava mahdollisuus joskus vielä Suomessakin ajankohtaiseksi. Osasairauspäivärahan edellytykset , etuuden määrä

Vakuutetun täytyy olla kokopäivätyössä, iältään 16-67 –vuotias sekä sairautensa vuoksi työkyvytön. Hän voi palata osasairauspäivärahan turvin omaan työhönsä, mikäli työterveyslääkäri tai muu hyvin työolosuhteet tunteva lääkäri toteaa B– lausunnossaan, ettei vakuutetun terveys tai toipuminen vaarannu osaaikatyössä. Kyseessä on vapaaehtoinen järjestely, työntekijän ja työnantajan välillä eli sopimus, jossa työaika ja palkka vähenevät 40- 60 % aiemmasta. Kelalta anottava osasairauspäiväraha on puolet päivärahakautta edeltäneestä sairauspäivärahasta. Osasairauspäiväraha maksetaan työnVuoden 2010 alusta alkaen ky- antajalle, mikäli vakuutettu saa seinen 60 päivän karenssi on kyseiseltä ajalta kokoaikatyötä muutettu 9 päiväksi, joka on vastaavan palkan. sama kuin sairauspäivärahalle Etuutta on mahdollisuus saada säädetty omavastuuaika. Näin siis aikaisintaan 9 päivän jälollen järjestelmä on tullut jous- keen. Mikäli Kela hyväksyy hatavammaksi ja tulee mahdollikemuksen, päivärahaa makseseksi useammalle työntekijälle taan vähintään kahden viikon ja kuin aikaisemmin. Toisaalta enintään 3 kuukauden ( 72 arkiSuomessa osasairauspäivärapäivää) ajan. Enimmäisaikaan haan edellytetään ensin kokoai- lasketaan kuitenkin kaikki osakaista sairastamista tuo 9 päisairauspäivärahapäivät viimeiselvää, kun muissa Pohjoismaissa tä kahdelta vuodelta. on mahdollisuus siirtyä alusta

Miten osasairauspäivärahaa haetaan Tätäkin sairausvakuutuksen etuutta haetaan Kelalta lomakkeella, joka on yhteinen sekä sairaus- että osasairauspäivärahalle. Hakemuksen liitteinä on toimitettava työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työn vähenemisestä, työterveyslääkärin laatima B- lausunto, jossa todetaan työkyvyttömyys sekä se, ettei toipuminen tai terveys vaarannu järjestelyssä. Lisäksi tarvittaessa täytetään Y17 lomake, jos työnantaja maksaa täyttä sairausajan palkkaa. Näinhän tapahtuukin yleensä työkyvyttömyysjakson alkuvaiheessa.


7

Osasairauspäiväraja ja polii- Työterveyshuollolla on vaasin työ tiva rooli Miten osasairauspäiväraha sopii poliisille, joka on toipumassa työkyvyttömyydestään? Kaiketi se sopii huonosti silloin, kun poliisi työskentelee kentällä, jossa hänen on oltava 100 % työ- ja toimintakykyinen, vaikka työskentelisikin osapäiväisesti. Paremmin se sopinee muissa tehtävissä työskenteleville poliiseille. Uskoisin, että osasairauspäiväraha järjestely täytyy aina ”räätälöidä tapauskohtaisesti”. Se vaatii hyvän suunnitelman, joka tulee laatia työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Lakiin kirjoitettu määräys - terveys tai toipuminen eivät saa vaarantua - on koko tämän järjestelyn kulmakivi ja lähtökohta. On myös muistettava, että osasairauspäiväraha on mahdollisuus, joka on vapaaehtoinen ja perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.

neksella mielenterveydellisiä sairauksia, kolmanneksella tuki - ja liikuntaelinperäisiä vaivoja, lopuilla sitten erilaisia muita syitä. Voisi kuvitella, että uudet ohjeet tulevat jonkin verran muuttamaan myös diagnoosikirjoa. Olettaisi, että tuki- ja liikuntaelinperäiset sairaudet ja tapaturmien aiheuttamat vaivat sopisivat selkeämmin tähän lyhyemmän ”karenssin” järjestelmään.

Työterveyshuollolla on avainrooli, kun osasairauspäiväraha- asiaa suunnitellaan. Työterveyslääkäri arvioi sen, onko vakuutetun työkyky palautunut riittävästi osapäiväiseen työhön. Järjestely ei saa siis myöskään vaarantaa työntekijän terveyttä tai toipumista. Kyetäkseen arvioimaan tämän, lääkärin on tunnettava osa-aikainenkin työ ja työolosuhteet. Olemassa olevat ja toimivat yhteydet työnantajaan Pauli Riikonen, työterveyslääkäri Porin Lääkäritalo ovat erittäin tärkeät.

pauli.riikonen@porinlaakaritalo

Suomessa on siis ollut aikaisemminkin mahdollisuus hakea osasairauspäivärahaa, tosin etuus myönnettiin vasta 60 päivän kokoaikaisen sairastamisen jälkeen. Tätä etuutta on käytetty huomattavasti vähemmän kuin alun perin oli ajateltu, vain vajaa 2000 ihmistä vuosittain. Vaivat, jotka johtivat osasairauspäivärahaan ovat olleet noin kolman-


8

Jääkiekon riemua Raumalla Jääkiekon 40 + -kisat sujuivat järjestelyjen suhteen hienosti Raumalla. Turnauksen voittajaksi selviytyi odotetusti Turun joukkue, jossa se kohtasi Tampereen.

Z– lohko

X– LOHKO

Turku 8 pist. Jokilaakso 8 pist. Hämeenlinna 5 pist. Rauma 4 pist. Oulu 3 pist. Espoo 2 pist.

Tampere 6 pist. Jyväskylä 5 pist. LP 5 pist. Kuopio 2 pist. Kangasala 2 pist.

Maalivahti Leo Tusa piti joukkuetta pystyssä hyvillä torjunnoillaan. Kuvan nappasi Pasi Mäenpää.

Kisojen pistepörssi 32 Teo Harju-Jeanty Espoo

7 + 7

14

10 Tapio Laaksonen

Turku

9 + 5

14

7

JP Kangas

Jokilaakso

7 + 6

13

2

Kimmo Jokinen

Oulu

7 + 5

12

5

Kari Peltonen

Turku

3 + 9

12

Turku

5 + 6

11

19 Rauno Vehviläinen J:kylä

7 + 3

10

10 Juha Viianen

Rauma

3 + 7

10

7

Tampere 5 + 5

10

30 Jyrki Lehto

Ari Luoto

50 Pate Jämsen

H:linna

7 + 2

9

20 Kai Friman

Espoo

6 + 3

9

Rauma

4 + 5

9

Turku

5 + 4

9

9

Riku Laihonen

18 Juha Keskitalo

Tuomaritoiminnasta vastasivat Rauman jääkiekkoerotuomarit yhdessä Porin jääkiekkoerotuomarikerhon kanssa. Tuomaroimassa oli myös Risto Alanne.

Rauman joukkueen kapteeni Juha Viianen katsomassa vaihtoaitoista joukkueen saavutuksia.


9

Susanne Ekroth: Kokemuksia Länsi-Suomen toimituksesta

Apua, poliisi muuttaa Poriin!

Paatero vierailulla vuonna2007 Rauman kihlakunnan poliisilaitoksella. Kuva: Länsi-Suomi

Ensimmäinen vuosi Satakunnan poliisilaitoksen kanssa sujui paljon pelättyä paremmin. Ensitiedot muutoksista olivat hurjia. Poliisin uskottiin siirtävän maijansa, pukukaappinsa, putkansa ja toimistohuoneensa Raumalta Porin Pamppulinnaan. Aittakarinkadulle epäiltiin jäävän vain palvelupisteen ja lupakanslian. Aukioloajoistakin oli synkkiä aavistuksia. Kun lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero kolme vuotta sitten tuli selostamaan PORA uudistuksesta, henkilöstön ja lehdistön ilmeet olivat hyvin totisia. Satakunnan poliisilaitoksesta päätettiin vasta myöhemmin, mutta jo silloin vaikutti todennäköiseltä, että Rauman poliisilaitos kutistuu poliisiasemaksi. Poliisihallintoa uudistavan työryhmän jäsenenä puhunut Paatero lupasi silloin raumalaisille, että muutokset eivät tavallisen kansalaisen kannalta olisi kovin radikaaleja. Silloin luvattu on pitänyt. Alueella toimivat edelleenkin

samat tutut poliisit, eivätkä palveluiden aukiolotkaan juuri ole muuttuneet. Jopa partioautot liikkuvat yhä Rauman tunnuksissa. Kansalaiset ottavat heti yhteyttä toimitukseen, jos yhteiskunnan palvelut heikkenevät. Poliisista tällaisia viestejä ei viime vuoden aikana tullut yhtään aiempaa enemmän. Tietysti nopeusvalvontaa on vuorotellen ollut joko liikaa tai liian vähän. Myös suojatie- ja mopoilukulttuuriin on kaivattu virkavallan väliintuloa. Turvattomuutta kukaan ei ole valittanut. Tilanne olisi varmasti kokonaan toinen, jos Rauman tai Euran palveluja olisi jouduttu leikkaamaan. Rikoksia seuraavana toimittajana olen ollut huolestunut huumetilastojen pitkistä miinuksista. Se on ollut hallintouudistuksen suurin muutos. Porissa toimivalta maakunnalliselta huumeryhmältä ei viime vuonna tahtonut riittää resursseja Raumalle. Aikaisemmin 2000-luvulla kihlakunnan alueella tuli vuosittain

ilmi keskimäärin tusina törkeää huumausainerikosta. Viime vuoden saldo oli kolme, joista vain yksi oli Raumalta. Toki entiseen kihlakunnan alueeseen kuului myös Kiukainen, jossa kesällä paljastunut vyyhti oli yksi kolmesta laajasta nuorten jutusta. Sen yli sadassa huume- ja käyttörikoksessa on varmasti riittänyt töitä. Toistaiseksi omaisuus- ja väkivaltarikoksissa ei ole ilmennyt huolestuttavaa kehitystä Rauman suunnalla. Varkauksissa on miinusta, hengen ja terveyden uhkaaminen on alueella pysynyt entisellään. Silti on pelättävissä, että huumeparonit ja –paronittaret löytävät Raumalta huolettoman liikepaikan, jos tutkintaa entisestään keskitetään. Tämä huoli ei ikävä kyllä ole yhtä turha kuin se, että kaikki poliisit olisivat muuttaneet Poriin.


10

Jorma Nieminen eläkkeelle

Jorma Nieminen on Helsingin olympiavuoden 1952 mallia ja paljasjalkainen kokemäkeläinen. Koulunsa hän kävi myös Kokemäellä. Jo armeijassa huomattiin miehen kykyjen viittaavan poliisin ammattiin ja niin hänet koulutettiin sotilaspoliisiksi. Tämän jälkeen olikin selvää, että Jome hakeutui poliisikouluun, josta valmistui 1974. Ensimmäinen työpaikka löytyi Turun poliisilaitokselta, siellä hän ei kauaa viihtynyt, vaan hakeutui LP:n kirjoihin ja töihin Helsingin seudulle. Nuoren miehen veri veti kuitenkin kotiseudulle takaisin ja niinpä Jome hakeutui LP:n Porin komennuskuntaan ja asettui asumaan jälleen Kokemäelle. Siitä olikin sitten helppo siirtyä Kokemäen nimismiespiiriin nuoremmaksi konstaapeliksi vuonna 1980. Tuohon aikaan nimismiespiirin poliisimiehet olivat ns. sekamiehiä eli mitään varsinaista jakoa ei ollut kentän ja tutkinnan välillä, kaikki tekivät kaikkea. Hiljalleen piirissä muutamille henkilöille annettiin mahdollisuus keskittyä pääasiassa tutkintaan, joskin sekamiesjär-

jestelmä jatkui. Jomea alkoi kiinnostaa rikostutkijan työ ja yhä useammin hänet tavoitti kuulusteluhuoneesta tai tekniikan ihmeellisestä maailmasta. Jome oli se henkilö, joka piti tiiviisti piiristä yhteyttä Porin tekniikkaan ja atariin sekä keskusrikospoliisiin ja toisiin poliisipiireihin. Omaisuusrikokset olivat kahdeksan-yhdeksänkymmentä luvulla niitä juttuja, joitten kanssa tutkijat painiskelivat. Monesti Jomenkin työhuone muistutti rakennustyökalujen kierrätyskeskusta. Takavarikossa oli porakoneita, rälläköitä, naulaimia, hitsauslaitteita ym. Samat työkalut saattoivat käväistä montakin kertaa Jomen huoneessa. Niitten alkuperää sitten setvittiin yhdessä pidätettyjen kanssa. Jutut selvisivät usein isoissa ryppäissä. Jomella oli töissään team Ahman valmius. Usein ei piirin rajoilla ollut väliä, kunhan vain asiat hoitui, eikä vapaa-ajalla ja työajalla tuolloin ollut selvää rajaa, taisi jäädä muutamia tunteja merkkaamattakin. Hiukan ennen kihlakuntien

tuloa Kokemäki aloitti yhteistoiminnan Säkylän ja Huittisten nimismiespiirien kanssa. Tuona aikana Jome nimitettiin Säkylän nimismiespiiriin ylikonstaapeliksi. Säkylässä Jome ehti olla vajaat kaksi vuotta, kun Säkylän piirikin sulautui perustettuun Kokemäen kihlakuntaan. Jome palasi takaisin Kokemäelle töihin. Melko pian jaettiin poliisit lopullisesti kenttä- ja tutkintaosastoihin. Jome jatkoi tutkinnassa, hän sai sittemmin 2000luvulla rikosylikonstaapelin nimityksen ja työskenteli tutkinnassa pitkän poliisiuran tuomalla rutiinilla ryhmänjohtajana vajaan vuosikymmenen verran. Viime vuosina Jomesta on tullut tuttu kasvo myös kansainvälisesti. Hän reissailee nykyään milloin missäkin maailman kolkassa.

Pentti Punkari, Jorman pitkäaikainen työkaveri


11

Mäkisalon Ari eläkkeelle Arin ryhmä kuvassa Kuvaajana: Ritva Lapinniemi

Ari Mäkisalo on syntynyt olympiavuonna eli 1952 ja hän on paljasjalkainen porilainen. Koulunsa Ari kävi myös Porissa ja ylioppilaaksi pääsyn jälkeen hänellä oli ajatuksissa pitkä ja varma valtion leipä. Valtion rautateillä oli Arin sukulaisia ollut runsaastikin töissä ja ura VR:n palveluksessa kävi myös Arilla mielessä. Kuitenkin toinen valtion ammatti vei voiton ja Ari päätyi poliisikouluun, josta hän valmistui kesäkuussa 1975 ja aloitti poliisiuransa Porissa järjestyspoliisin palveluksessa. Tätä aikaa kesti aina vuoteen 1981, jolloin Ari siirtyi rikospoliisin palvelukseen, ensin työkiertoon ja sitä myötä hän myös rikospoliisiin jäi. Ari työskenteli rikospoliisissa eri tehtävissä mm. varkausryhmässä, petosryhmässä ja väkivaltaryhmässä. Arin ansiot myös tunnustettiin esimiestenkin taholta ja hän suoritti alipäällystökurssin 80-luvun puolivälissä. Porissa siirryttiin ns. aikavastuumalliin rikospoliisissa syksyllä 1996, jolloin Arista tuli tutkintaryhmä 3:n varajohtaja. Ryhmänjohtajaksi Ari nimettiin samaiseen ryhmään loppuvuonna 1998, jossa tehtävässä hän toimi lähes koko loppu-uransa. Ari tunnettiin tunnollisena ja

ammattitaitoisena tutkijana ja ryhmänjohtajana, jolle kaikkien alaisten ja asiakkaitten tasapuolinen kohtelu oli tärkeintä. Ari jaksoi aina kannustaa ja tukea ryhmänsä jäseniä, oli sitten kuinka vaikeasta työasiasta kyse. Ryhmän jäsenten oli aina helppo kääntyä Arin puoleen, jos joku asia tai tehtävä vaikutti tosi vaikealta. Yhteisten asioitten hoito oli aina myös Arin sydäntä lähellä. Ari toimi Porin seudun rikospoliisien yhdistyksessä lukuisissa eri luottamusmiestehtävissä. Hän toimi mm. yhdistyksen tilintarkastajana 1982 - 1985 ja yhdistyksen hallituksessa eri tehtävissä 1986 - 2008. Näistä ansioista Arille on myönnetty mm. liiton hopeinen ansiomerkki v.1995 ja Porin seudun rikospoliisien yhdistyksen kultainen ansiomerkki v. 2006. Lisäksi Ari toimi rikospoliisien julkaisun Kikka-Villen toimittajana 1987 - 1991 ja Kikka-Villen päätoimittajana 1992 - 1994. Lauluharrastus on myös ollut aina Arin sydäntä lähellä ja hän on toiminut aktiivisesti mukana Porin poliisilaulajien toiminnassa ja toiminut sen rahastonhoitajanakin. Vapaa-aikana autojen kanssa

”touhuilu” ja luonnossa liikkuminen ovat aina olleet Arille hyvin tärkeitä. Automerkeistä varsinkin Minit ovat olleet ylitse muiden ja Arin asiantuntemus Minien ”sielunelämästä” on todella kovaa luokkaa. Joutsijärvi ja monet muutkin luontopaikat ovat olleet aina Arille tärkeitä ja hän on tottunut tekemään pitkiä vaelluslenkkejä. Arin omien sanojen mukaan luonnossa käveleminen on paljon viisaampaa ja tärkeämpää, kuin esim. punttien kolistelu, jota Ari ei pahemmin ”digannut”. Myös matkustelu sekä kotimaassa että ulkomailla yhdessä muun perheen kanssa on aina kuulunut Arin vapaa-ajan harrastuksiin. Uskoisin Arin saavan aikansa kulumaan eläkkeellä ollessaankin, koska harrastuksia hänellä riittää ja kotona olevat vaimo ja kaksi nuorinta tytärtä varmaan pitävät eläkeläisen vauhdissa. Leppoisia eläkepäiviä toivottaa:

Harri Palomäki, rikosylikonstaapeli Ari Mäkisalon alainen ja työkaveri vuodesta 1996.


12

112 – juhlat viranomaisille menestys Satakunnassa Satakunnan hätäkeskuksen, Hätäkeskusyksikön, Satakunnan pelastuslaitoksen, Satakunnan poliisilaitoksen, liikkuvan poliisin Porin yksikön, Haltikin ja Satakunnan sosiaalipäivystyksen henkilöstöjen yhteiset iltamat olivat menestys! Pelastusjohtaja Pekka Tähtisen ideasta lähti liikkeelle hauska saman tontin toimijoiden tapahtuma, jossa osallistujia oli mukana noin 170. Ohjelma oli vallan mainio ja nauramiselta ei voinut välttyä! Seuraavassa kuvia illasta ja esiintyjistä.

Kuvakoosteen kokosi Janne Kumpulainen


13

Sana juhlista on kiirinyt jo muuallekin Suomeen ja vastaavanlaisia tapahtumia järjestetään tulevaisuudessa varmasti lisää.

Tilannekuva 27.11.2009


14

Ainahan se on mielessä, loma!

LOMA-ASIOIHIN MUUTOKSIA Keskeiset muutokset Sopimuksen selkeyttäminen Vuosiloman ansainta- ja laskentasääntöjä on muutettu; lauantai ei enää kuluta lomaa Talvilomapäivät on muutettu peruslomapäiviksi Lomapäivien määrät muuttuneet 15 vuoden palvelusaikaa koskeva määräys on muutettu

Vuosiloman pituus Vuosilomapäiviä ansaitaan tietty kiinteä lukumäärä tietyllä määrällä täysiä lomanmääräytymiskuukausia Kun tiedetään täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä ja sovellettava ansaintasääntö, niin lomapäivien lukumäärä ilmenee 3 §:n taulukoista Varsinaisen vuosiloman ansainnan tarkastelujakso on lomanmääräytymisvuosi (1.4.2009 31.3.2010)

Lomapäivien määrään vaikuttavat tekijät Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika Onko henkilöllä 15 v vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa?

Taulukko 1 Kk:t 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Pvä:t 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 Taulukko 2 Kk:det 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Pvät 3 5 7 10 13 16 19 21 24 26 28 30

TAI Välittömän valtion palvelun kesto Onko henkilöllä 31.3. mennessä vähintään vuosi valtion palvelusta on à sovelletaan 3 §:n taulukkoa 2 ei à sovelletaan 3 §:n taulukkoa 1 SEKÄ Täysien lomanmääräytymiskuukausien määrä Kuinka monta täyttä lomanmääräytymiskuukautta ao. lomanmääräytymisvuonna henkilöllä on?

Taulukko 3 KK:det 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Pvät 3 6 9 11 15 18 22 25 28 31 34 38

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika Uuden sopimuksen 6 § hyväksi luetaan Valtion palvelus Sairaus ja erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan vuoksi myönnetyt virkavapaudet Muun työnantajan palvelus Vastaavalla ammattialalla tai Tehtävissä, joista olennaista hyötyä tehtävien suorittamiselle


15

Vuosiloman antamisajankohta Vuosiloma annetaan virkamiehelle viraston määräämänä ajankohtana 20 päivää annettava lomakautena (1.6. - 30.9.) Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa viraston ja virkamiehen välisellä sopimuksella

Vuosiloman säästäminen Vuosilomien säästövapaasopimus on tehtävä silloin kun tehdään lomasuunnitelmia Säästää voi ”lyhytlomalaiset” (3 § taulukot 1 ja 2) vuosilomasta 15 päivää ylittävän osan ”pitkälomalaiset” (3 § taulukko 3) vuosilomasta 20 päivää ylittävän osan Säästövapaasopimus löytyy word kameleonlomat

Lomaraha Lomaraha maksetaan kesäkuussa Lomaraha määräytyy sen viran tai tehtävän palkkauksen mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa Lomaraha on 3 §:n Taulukko 1 mukaisesti 4 % Taulukko 2 mukaisesti 5 % Taulukko 3 mukaisesti 6 % Kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Sopimus tehtävä lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä Lomarahasta vähennetään 4,4 % kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti Esim. 1: ansiot 2690 €/kk, lomanmääräytymiskk on 12 ja palvelusaikaa yli 15 vuotta à 2690 € x 6 % = 161,40 € x 12 kk= 1936,80 € ß lomaraha à 2690 € x 4,4 % = 118,36 € ß lomapäivän Pitkä vuosiloma 38 pv: 1936,80 € : 118,36 € = 16 pv vapaata

hinta

Esim. 2: ansiot 2690 €/kk, 12 kk, palvelusaikaa alle 15 v, välitön valtion palvelus 1 v 2690 € x 5 % = 134,50 € x 12 kk = 1614 € ß lomaraha 2690 x 4,4 % = 118,36 € ß lomapäivän hinta Lomaoikeus 30 pv: 1614 € : 118,36 € = 14 pv vapaata

Seija Wallin


16

Vuoden kaukalopalloilija 2009 Niko Papinaholle riittää haastetta niin töissä kuin kaukalossakin Onnitellessani Niko Papinahoa saamastaan tunnustuksesta, hän kiittää ja kertoo kunnian kuuluvan koko joukkueelle. Ilman joukkueen menestystä ei yksilöitäkään välttämättä huomioida. Tämäkin pitää osittain paikkansa, mutta taitopelaajat erottuvat kuitenkin aina edukseen. Saavutusta ei siis tule vähätellä. Se on hieno juttu! Ensin jääkiekkoa, sitten kaukalopalloa Niko Papinaho ei ole pelikentillä ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Jääkiekkoharrastus nimittäin alkoi jo 7 -v vuotiaana korttelikiekossa. - Kävin koko Ässien juniorimyllyn läpi aina A- junioreihin asti. Sitten ennen viimeistä A- juniorikautta siirryin kovempien pelien perässä Jyväskylän Diskokseen Mestikseen. Jyväskylässä pelasin kaksi kautta ja sen jälkeen siirryin vuodeksi Kokkolan Hermekseen. Sitten ristiretkeni vei Kajaanin Hokkiin kahdeksi kaudeksi. Tämä reissu ei ollut lainkaan turha, sillä sieltä löytyi nykyinen vaimo Marika, muistelee Papinaho. Ennen viimeistä Mestis -kautta ajatukset olivat käyneet jo muutamaan otteeseen jääkiekon jälkeisessä elämässä. Silloin ajatus poliisin koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta alkoi olla selvää. - Olin ajatellut poliisikoulua jo pitkään. Muistan vieläkin,

kun asuin lukioikäisenä Ulvilassa ja naapurissamme asui Petri Itämäki. Hän työskenteli silloin Ulvilassa järjestyspoliisina ja on nykyään Seinäjoella kenttäylikonstaapelina. Hän muistutti minua aina poliisikoulusta ja silloin päätin, että jääkiekon jälkeen hakeudun sinne, Niko Papinaho kertaa. Niin myös kävi. Poliisikoulun aikana Papinaho pelasi vielä yhden kauden Suomi-sarjaa Lekissä Lempäälässä. Sen jälkeen laji vaihtui kaukalopallon pariin ja pariskunta asettui pysyvästi Ulvilaan. Ensimmäinen kausi Porin Kärpissä ei ollut helppo. Se johtui pitkälti jo siitä, että maila oli lyhyt ja peli paljon nopeampaa kuin jääkiekossa. Tähän vaikuttaa säännöistä puuttuva paitsio. Myös muita sääntöeroja lajien välillä on. Ensimmäinen kausi oli Papinahon mukaan totuttelua, mutta silti hopea irtosi kaudella 2006 -2007. Seuraavana kautena joukkue tippui jo ensimmäisellä kierroksella, kun vastustajana oli RB- Oulu. Sijoitus oli viides. Tästä kaudesta jäi niin paljon hampaan koloon, että sitten alkoikin tapahtua. 2008 2009 mestaruustaistossa olivat Porin Kärpät ja Bewe Helsingistä. Porin pojat hoitivat homman hienosti suoraan 3-0 voitoin. Tästä henkilökohtaisina muistoina Niko Papinaholla on play-

offien pistepörssin, maalipörssin, ja tähtipelaajan voitot ja lisäksi hänet valittiin vielä parhaaksi hyökkääjäksi. Kausi oli siis täydellinen kaikin puolin. Mestaruus mielessä Kun kysyn ajatuksista tämän kauden osalta, ne tuntuvat olevan hyvin selkeät. - Uskon, että Porin Kärpät voittaa tänäkin vuonna mestaruuden. Ainoa peikko on taas rakas vihollinen Helsingin Bewe, jolle hävisimme molemmat runkosarjan pelit. Harjoittelun merkitys on suuri, ja meidän pitää saada hyvä alku pudotuspeleissä, miettii Papinaho. Tahto on mielestäni tänäkin vuonna se, joka erottaa joukkueet toisistaan. Ilman sitä, hyväkään joukkue ei menesty.


17

Kuva: Satakunnan Kansa Pelaamista perheen ehdoilla

säilynyt perheessä hyvin. Pelaamisesta ei tulisi mitään, jos siihen ei olisi perheen tukea. Perheen ja pelaamisen yhteen- Aina kyseiset järjestelyt eivät sovittamisessa on oma haasole menneet putkeen, mutta teensa, samoin myös vuorosuurimmilta osin kyllä. Myös työn tekemisessä. Joka vuosi työvuorojen vaihteleminen on ennen kauden alkua Paonnistunut, kiitos siitä kuuluupinahon perheessä pidetäänkin kin työvuorosuunnitteluun ja pikku palaveri, miten kaikki työkavereille, jotka ovat ottaasiat loksahtavat paikalleen. neet harrastukseni hienosti Vaimo Marika ja 2- vuotias huomioon, kiittää Niko PaOnni-poikakin tarvitsevat myös pinaho. aikaa, samoin Portugalinvesikoira Rico. - Rauha on kaikesta menosta huolimatta vielä

Satakunnan poliisilaitoksen väki toivottaa Onnea ja Menestystä myös jatkossakin Nikolle!

Mari Kaunistola


18

Olkiluodossa tapahtumarikas vuosi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen OL 3- hanke etenee tasaiseen tahtiin. Samoin jatkuu poliisin OL3-projekti poliisihallituksen erillisrahoituksella vuoden 2010 loppuun ja kenties pidempäänkin. TVO arvioi OL 3- laitostoimittajan, AREVA-Siemensin raportin perusteella, että laitosyksikön valmistuminen saattaa viivästyä kesäkuusta 2012, joka on laitostoimittajan vahvistama tämänhetkinen aikataulu. Avaimet käteen -laitostoimittaja on vastuussa aikataulusta, ja siksi TVO on nyt pyytänyt uutta arviota valmistumisajankohdasta. OL 3- rakennustyömaalla työskentelee n. 4000 henkeä, joista 30% on puolalaisia ja 25% suomalaisia. Turvallisuusselvityksiä tehtiin vuonna 2009 lähes 6000. Turpiinilaitoksella asennustyöt ovat viimeistelyvaiheessa, ja rakentaminen kaikkien rakennusten osalta päättynee vuonna 2010. Reaktorilaitoksella pääpaino on yhä rakentamisessa. Merkittävimmät betonointityöt koskevat reaktorirakennuksen kupoliosaa. Muidenkin reaktorilaitoksen rakennusten rakennustyöt ovat edenneet hyvin ja ovat 2010 päättyessä loppusuoralla. Paineistimen kuljetus Viisi Olkiluoto 3 -laitosyksikön päälaitetta tuotiin Olkiluotoon 19.11.- 24.11.2009 välisenä aikana. Merikuljetus Ranskasta Suomeen alkoi 8. marraskuuta. Rauman satamaan komponentit saapuivat 18. marraskuuta yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa. Kule-

loidaan reaktoripiirin painetta. Höyrystimet tuotiin työmaalle kahdessa erässä merikuljetuksena. Ensimmäiset kaksi höyrystintä tuotiin sunnuntaina 22. marraskuuta ja jälkimmäiset kaksi tiistaina 24. marraskuuta. Höyrystin on lämmönvaihdin, jossa reaktorin tuottama lämpö siirtyy reaktoripiirin vedenkierrosta turpiinipuolen vedenkiertoon. Höyrystimistä lähes 300-asteinen vesihöyry johdetaan korkeapaitusalus Happy Ranger oli asetet- neturpiinille ja sitten välitulistimitu poliisin pyynnöstä seurantaan en kautta matalapaineturpiineille. ja aluksen kulkua seurattiin Turpiinit pyörittävät samalle akMRCC:n toimesta. Saksan alueselille kytkettyä generaattoria, vesillä GP:n aktivistit nousivat joka tuottaa sähköä. Yksi höyryskulussa olevaan alukseen ajamal- tin painaa yli 500 tonnia. Höyrysla kumiveneillä aluksen kylkeen timet ovat koko laitosyksikön kiinni ja kiinnittivät köysitikkaat suurimmat komponentit. aluksen kansirakenteeseen tele- Reaktorilaitoksen päälaitteiden skooppivarren avulla. asennusvaihe alkaa vuonna HR jatkoi tuloaan ja Ruotsin 2010. Ensin reaktorirakennukaluevesillä alukseen nousi lisää seen viedään paineastia, joka GP:n henkilöstöä. Aluksen kippari toimitettiin OL3:lle 2009 tammioli yhteydessä viranomaisiin ja kuussa. Tämän jälkeen rakenpyysi aktivistien välitöntä poista- nukseen viedään suunnitellun mista alukselta. Näin ei kuitenasentamisjärjestyksen mukaan kaan tapahtunut, vaan Suomen höyrystimet ja paineistin. ISPS säännöstön mukaiset toimivaltaiset viranomaiset aloittivat yhteistyön ja valmistautuivat aluksen tuloon Rauman satamaan. Reaktorirakennus ja Aktivistit poistettiin alukselta noTurbiinihalli 22.12.2009 peasti ja alukseen suoritettiin alustarkastus ja GP:n aktivisteille suoritettiin maahantulotarkastus. Saksan poliisi aloitti tutkinnan tapahtumasta. Paineistin tuotiin OL3:lle maantiekuljetuksena torstaina 19. marraskuuta. Matka kesti noin kaksi tuntia. Paineistin painaa 150 tonnia, ja sen avulla kontrol-


19

OL1-2 laitosyksiköt TVO:n ydinvoimalaitos Eurajoen Olkiluodossa saavutti vuonna 2009 käyttöhistoriansa parhaan tuotantotuloksen. Voimalaitosyksiköiden OL1 ja OL2 yhteenlaskettu sähköntuotanto oli 14,5 TWh (miljardia kilowattituntia). Määrä on noin kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin, 96,0 %, on kansainvälisessä vertailussa korkeaa tasoa. Ydinvoiman lisärakentaminen Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta keväällä 2010 tulee olemaan merkittävimpiä päätöksiä valtakunnassa. Periaatepäätöksen ovat jättäneet Teollisuuden Voima Oyj, OL 4 Laitosyksikön sähköteho 1000-1800 MW, lämpöteho 2800-4600 MW, painetai kiehutusvesireaktori TVO jätti PAP-hakemuksen OL4:stä 25.4.2008. Fortum Power and Heat Oy, LO 3 Laitosyksikön sähköteho 1000-1800 MW, lämpöteho 2800-4600 MW, painetai kiehutusvesireaktori Fortum jätti PAP-hakemuksen 5.2.2009 Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke. Hanke: yksi yksikkö, jonka sähköteho 1500-1800 MW ja lämpöteho 4500-4900 MW tai kaksi yksikköä, joiden kummankin sähköteho 1000-1250 MW ja yhteinen lämpöteho on 5600-6800 MW, reaktorivaihtoehdot paine- tai kiehutusvesireaktori. Fennovoima jätti PAP- hakemuksen 14.1.2009. Yhtiöt ovat jättäneet PAP- hakemukset lähes samanaikaisesti, jolloin YEL:n perustelujen mukaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tarkoituksenmukaista valmistella ja käsitellä hankkeet yhdessä.

TVO:n hakemusta puoltavat Olkiluodon valmis infrastruktuuri, sekä OL3- rakennushankkeen aikana saatu kokemus ja sen myötä kehittynyt ammattitaito ja osaaminen. Myös käytetyn ydinpolttoaineen siirtäminen loppusijoitusluolaan lähisiirtona on huomattavasti turvallisempaa, kuin sen kuljettaminen muiden luvanhaltijoiden toimesta maanteitse, rautateitse tai meriteitse Olkiluotoon. Kustannussäästö yhteiskunnalle on merkittävä. Päätöstä tehtäessä tulisi huomioida myös se, että viranomaisten ja voimayhtiön turvaorganisaation yhteistyö ja osaaminen on saavuttanut tason, joka on osoittautunut kansainvälisestikin merkittäväksi vahvuudeksi suomalaisessa ydinturvallisuuskulttuurissa. Kesällä 2009 IAEA:n IPPAS tarkastuksen loppuraportissa on erityismaininta viranomaisten osaavasta yhteistyöstä. Fortumin osalta esille on noussut ydinvoimalaitoksen lauhdeveden siirtäminen kaukolämpöverkossa Helsingin Energian käyttöön. Laudeveden hyödyntäminen on yhteiskunnallisesti merkittävä uudistus. Ongelmana on se, ettei Fortum ole saanut Helsingin Energiaa mukaan hankkeeseen. Toteutuessaan hanke toisi Fortumille merkittävän kilpailuedun. Fennovoiman hanketta taas tukee hankkeessa mukana olevien yritysten lisääntynyt energian tarve.

Halpa energia tuo kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja esim. metalliteollisuuden vahva osaaminen kyetään säilyttämään Suomessa ja tuotannon myötä välilliset vaikutukset heijastuvat laajalti talouselämässä. Nähtäväksi jää, montako ydinvoimalaa Suomeen rakennetaan. Vaihtoehdot ovat siis nollasta kolmeen. Lupaprosessin kuvaus vaiheittain: 1. YVA- menettely ja YVA- selostus 2. Ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen käsittely 3. Tarjouskilpailu, laitostoimittajan ja -paikan valinta 4. Ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan käsittely 4.1. Rakennus-, ympäristö- ja muut luvat 5. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen 6. Ydinenergialain mukaisen käyttöluvan käsittely 7. Ydinvoimalaitoksen käyttö

Onkalotyömaa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustyömaan rakennushanke on edennyt aikataulussa. Tunnelia on kaivettu jo yli 4km, ja työt edistyvät hyvin. Henkilöstöä Posiva Oy:ssä on noin 80. Käyttöönotto tapahtuu 2020, jolloin loppusijoitusluolastosta tuolee ydinlaitos. Mika Linden


20

Neukkari käyttöön Satakunnan poliisilaitoksella Alueneukkari on MS SharePoint -alustalle rakennettu paikallisen poliisitoimintaan liittyvän tiedon jakokanava. Sen maantieteellinen käyttöalue on yksi poliisilaitosalue ja käyttäjinä ovat koko alueen poliisin henkilöstö. Alueneukkarin tarkoitus on mahdollistaa tarpeellisen tie-

don helppo liikkuminen. Siinä saa käsitellä julkisia sekä turvaluokkien III ja IV tietoja. Vastuu asiassa on tiedon syöttäjällä. Poliisin sisälläkin salassa pidettävä tieto ei kuulu alueneukkariin.

käyttäjän käyttöoikeudet. Alueneukkariin voi siirtyä: - työpöydältä kansion ”Sharepoint työtilat” avaamalla ja alueneukkarin kuvaketta klikkaamalla - Seitin paikallisesta linkistä - oman koneen selaimeen asetetusta suosikkilistasta Järjestelmä tunnistaa jo tieto(konekohtainen käyttäjän oma koneelle sisään kirjauduttaessa asetus)

Vinkit ja vihjeet– palsta on Neukkarissa vapaa kanava tiedottaa henkilökuntaa erilaisista juttuvihjeistä tai muista tärkeistä asioista. Kynnys kirjoittamiselle tulee pitää matalalla.

Neukkarin käytön omaksuu yleensä melko nopeasti ja käyttö on pienen totuttelun jälkeen pääosin helppoa. Kaikki asiat ja toiminnot eivät tietenkään löydy Neukkaristakaan aina ensi silmäyksellä. Ongelmatilanteissa kannattaa kysellä muiden kokemuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Koulutustakin asiasta on suunniteltu järjestettäväksi mutta sen muoto ja ajankohta

ei vielä ole selvinnyt siinä määrin, että sitä kannattaisi lehteen painaa.

minnan kalenteri ja foorumi ovat jo tuotantokäytössä. Muukin sisältö on täysin käytettävissä ja tulee käyttöön Kokeilun arvoinen on Neukka- sitä mukaa kuin käyttäjät vain rin ”hakukone”, joka on nopea sen käytön ”omakseen” ottatoiminnaltaan. Hakutulos on vat. ”googlemainen”, klikkaamalla voi siirtyä haluttuun osumaan. Paluu hakutulokseen tapahtuu vasemman yläkulman paluunuolella. Tapahtumakalenteri, kokouskalenteri sekä Koulupoliisitoi-


21

Koulupoliisikalenteriin rikososaston henkilökunta merkitsee käymänsä kouluvierailut. Sieltä ne poimitaan valvonnan sektorin toimesta koontilomakkeelle kuukausittain. Tapahtumakalenterista saat selville lupapalveluiden käsittelemät lupaasiat. Tietoa voi hyödyntää mm. valvonnan sektorilla. Näin tapahtumiin voidaan varautua ennakkoon.

Timo Kekki


22

Villa Hockey vaihtoehtoinen hoitomuoto huumenuorille

Lääkkeettömällä hoidolla hyviä tuloksia Huume ei vie huolia- foorumi vieraili Ylöjärven Kurussa Seitsemisen kansallispuiston kupeessa sijaitsevassa Villa Hockey:ssä, joka tarjoaa kodinomaisen huumekuntoutuskodin 16- 28- vuotiaille nuorille. Hoidon keskeinen lähtökohta on, että kuntoutus on lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta, joka perustuu yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen.

ten omaan vertaisryhmään.

tujista 16 oli tyttöjä ja 32 poikia. Hoitovuorokausi Villa Hockeyssä Yhteisöllisyys hoidon kesmaksaa 220 euroa vuorokaudeskeinen teema sa. Hoitosopimuksia tehdään usein 4 kuukauden mittaisina. Viikko-ohjelmat laaditaan joka Kuntoutuksen keskeytysprosentviikolle erikseen. Siihen kuuluvat ti oli 41,5, näistä 18 keskeytystä päivittäiset aamu- ja iltaringit tapahtui ensimmäisen kahden sekä hoitoryhmät, kaksi työ- ja viikon aikana. kaksi liikuntailtapäivää sekä erilaisia retkiä. Sunnuntaisin ohjel- Jääkiekkoliitto yhtenä tomassa on vierailu- ja perhepäi- teuttajana Kuntoutus toteutetaan viikkovä, jolloin raittiit lähiomaiset ohjelman mukaisesti ja siihen ovat tervetulleita vierailulle. Lä- Villa Hockey perustettiin vuonna 2003. Perustajana on ollut Seposallistuu jokainen hoidossa ole- heisryhmät ovat tarkoitettu va. Viikko-ohjelmassa on päivit- omaisille, ja ne kokoontuvat po Helle, joka on perustanut aiemmin pohjoiseen vastaavantäisiä hoitoryhmiä, omaohjaaja- Tampereen Huumeklinikalla keskusteluja sekä työ- ja toimin- säännöllisesti. Myös liikunta on laisen paikan, Nousen Auringon keskeinen osa viikko-ohjelmaa. Talon. Paikkaa Tampereen seutailtapäiviä. Psykososiaalinen kuntoutus tar- Harrastamisen mahdollisuus on dulta etsiessään, Helle löysi kykoittaa moniammatillisen henki- joko omatoimisesti tai ohjatusti seisen kyläkoulun. Rahaa ei olryhmän kanssa. Sählyturnauksiin lut, mutta Helle käytti suhteitaan lökunnan ja asiakkaina olevien nuorten yhdessä tekemistä, ko- osallistuminen sekä ohjatut kun- jääkiekkomaailmaan. Niitä oli tosalitreenit ovat osoittautuneet luotu entisenä jääkiekkovalmenkemista ja oppimista. Nuoret mieleisiksi. Jokaiselle kuntoutuk- tajana. Jääkiekkoliitto lähti mutekevät omaohjaajansa kanssa sen suunnitellusti päättävälle kaan, samoin jääkiekkosäätiö. henkilökohtaisen kuntoutusnuorelle tehdään yksilöllinen Siitä nimi Villa Hockeykin keksitsuunnitelman, jota päivitetään jälkihoitosuunnitelma. tiin. Nykyään toiminnassa ovat kuntoutuksen edetessä. Siinä Villa Hockey:n asiakkaat tulevat mukana monet tukijat kuten laitetaan kuntoon nuoren eläeri puolilta maata kuntien sosimyös tamperelaiset jääkiekkomää kuntoutuksen jälkeiselle aalitoimien sekä A-klinikoiden seurat Tappara ja Ilves. ajalle, velkaneuvonnasta aina lähettäminä. Villa Hockeyssa koulun, työpaikan ja asunnon kuntoutetaan myös lastensuojeetsimisestä lähtien. Kuntoutuklu- ja kaksoisdiagnoosiasiakkaisen edetessä raportointia makta. Hoitopaikkoja on yhteensä susitoumuksen antaneeseen 14 kpl. kotikuntaan tehdään säännölliVuonna 2008 Villa Hockeyssa oli sesti. Asiakkaat käyvät oman itsehoitoryhmän lisäksi kuntou- hoidettavana 48 asiakasta. Kuntoutujien keski-ikä oli 21,2 vuottuskodin ulkopuolisissa NA- ja AA- ryhmissä ja tarvittaessa ty- ta. Asiakkaita oli pääsääntöisesti töt ovat voineet osallistua nais- Länsi-Suomen alueelta. Kuntou-


23

Tuomaksen tarina: Ekat kännit otettiin 9- vuotiaana. Sekakäyttö alkoi hieman myöhemmin ja sitten yläasteella kannabiksen käyttö olikin jo aika yleistä. Yläasteen jälkeen muutto omilleen olikin viimeinen niitti. Suonensisäiset huumeet olivat arkipäivää, samoin Subutexit piikitettynä. Kaikki, millä pää meni sekaisin, kelpasi. Tuomas on harvinainen narkomaani, sillä hänellä oli oppisopimustyöpaikka ja senkin jälkeen töitä rakennuksellakin järjestyi. Työajasta hänellä on ikimuistoiset arvet käsissä, sillä sormet oikeasta kädestä saatiin pelastettua viime tingassa työtapaturman sattuessa. Töissä monet päivät kun sujui myös päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös siviilissä tuli kohellettua. Hän puukotti piripäissään omaa isäänsä ja veljeään. Siitä seurauksena tuli vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdollista ja yhdyskuntapalvelua. Tuomion jälkeen kymmenen vuotta myöhemmin Villa Hockey on kolmas hoitopaikka, jota Tuomaksen kohdalla kokeillaan. Tämä hoito on eronnut muista selvästi jo sillä, että siellä Tuomas on ollut jo kaksi kuukautta, muista paikoista hän on lähtenyt aina kesken pois. Tuomaksen mukaan hoito vaikutti mukavalta, koska kaikki perustuu täyteen vapaaehtoisuuteen. Lisäksi hän pystyy vaikuttamaan itse siihen, miten hoitoa toteutetaan. Tuomas on hakenut koulupaikkaa ja hän on aikeissa vaihtaa myös asuinpaikkakuntaa. Kavereita ei juuri ole entisen elämän jäätyä taakse. Hänellä on kotikunnasta neljän kuukauden hoitositoumus. Hoidon päättymisen jälkeen kontrollijaksot ovat keskeisiä ja omaa tahtoa tarvitaan. Tuomas oli fiksu ja hyvätapainen. Vähän erilainen käyttäjä. Toivottavasti kolmas kerta toden sanoo...


24

HUOMIO! Henkilöstöbarometriin on aikaa vastata vielä 21.2.2010 saakka. Muista käydä täyttämässä kysely, se on tärkeää. Tällä tavoin saadaan henkilöstön ajatuksia kuuluviin. Vastaaminen ei vie aikaa kuin max.20 min.

PTR - PILKKI 2010 PTR -pilkkikisa järjestetään keskiviikkona 10.3.2010 Anttoorassa

Kokoontuminen Anttooran lomakylän parkkipaikalla klo 10.00 Kilpailusäännöt ja alueen kartta jaetaan paikan päällä. Ilmoittautuminen/tiedustelut 0400 598397 tai s-posti aki.aaltonen@poliisi.fi 9.3. mennessä Ajo-ohje: Pohjoinen Satamatie > Lampaluodontie > Anttoorantie > Finnintie > Anttooran lomakylä

Satavoima5  

Satavoima numero 5

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you