Issuu on Google+

N:o 2 / 2011 keskiviikko 19.10.2011

Hyvää syksyn jatkoa! Tervetuloa viettämään joulujuhlaa kanssamme 03.12.2011 klo 18:00 päivä on lauantai!

Tämä kertasse Laitumelaisse o ympätt jotta Haritust ja Koskioisist, o olttu vähä soras ja kututtu Teit juhlima joulu

Kannen kuva Appelgvistin majalta, jonne marja- ja sieniretkeläiset suuntasivat kulkunsa ensin. Tässä lähistöllä etsitiin metsän antimia ja lopuksi ajettiin Koskioisten kodalle kahvinkeittoon ja makkaran paistoon. Rillaukseen ninkun Jutin kylällä sanotaan.

mukavas seuras!

Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1457-0157


TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2010

puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.

PEKKA VIRTANEN puh: 02 - 439 8403 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 TARJA KUUSELA puh: 050 4430 411 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275

sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN varalla: JURVA KOSKENNISKA LIISA NIEMELÄ huvitoimikunta: PIRKKO ANTTILA-VUORI

puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970

Seurana olimme taas perinteisesti Yli - Kirran mäellä Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyssä esittelemässä kotiseutuseuraamme. Mukava oli siinä päärivin porstuassa jutella ihmisten kanssa ja tavata vanhoja tuttuja niin vuosien varrelta kuin tämän päivän “laitumelaisia”. Monet muistot heräteltiin, kun muisteltiin menneitä. Itse perinnetapahtuma on jo käsite ja sitä tullaan kaukaakin katsomaan aina pohjanmaata ja itäsuomea myöten. Taas kerran täytyy nostaa hattua kotipitäjän museo- ja kotiseutuväelle tämän ison urakan läpiviemisestä talkoohengessä.

puh: 02 - 438 6661 puh: 040- 8365557

Meille on myös muodostunut vuosikymmeniseksi perinteeksi Punkalaitumen Päivänä, heinäkuun AIMO HAKANEN puh: 02 - 2482 781 SEIJA KORVENTAUSTA puh: 0400 - 617 685 viimeisenä sunnuntaina JumalanMARKKU VUORI puh: 044 - 2565469 palveluksen jälkeen, kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä kunniapuh.joht: laskemalla kukkalaite kotikirkon KULMALA RAUNO puh. 02 - 246 1100 KORVENTAUSTA ANTTI puh. 0400-617 685 kupeessa Menneiden Sukupolvien Muistomerkille. Tänä vuonna toiminnantarkastajat: kukkalaiteen laskivat seuramme OSMO KALMARI puh: 0400 - 215219 varalla kunniapuheenjohtaja Antti KorKATRIINA SYRJÄLÄ puh: 02 - 4329 462 ventausta ja varapuheenjohtaja Panu Helariutta. Panu esitti myös Mietimme monesti kaiholla men- muistomerkillä oman kotiseuPUHHEENJOHTAJAN nyttä kesää ja kuinka kaukana tuaiheisen runonsa. PALSTA seuraava kesä taas onkaan. Syksyn myötä mennyt kesä on siirtynyt jälleen muistojen joukkoon. Moni meistä on varmaan kesän Punkalaitumella on eletty tänä Kesällä saimme taas nauttia läm- myötä pistäytynyt kotiseudulla kesänä onnellisten tähtien alla, möstä, auringosta, lomailusta, sukuloimassa ja erilaisissa sanoisinko melkein lottovoiton kesätapatumista ja monista muista kesätapahtumissa tai muuten vain saaneena, kun kahdeksan (8) – ajelemassa pitäjän raitilla muistoja osaista MTV 3:n “Kunta nimeltä kesään kuuluvista asioista. verestämässä. Monen askeleet Punkalaidun” on kuvattu “maataVoidaanko sanoa, että sään ovat vieneet tutulle kirkonmäelle lousnäyttelystä” lähtien aina elopuolesta entisajan kesät ovat jo ystävän, sukulaisen, naapurin tai kuun loppuun. Kuvauksissa on talpalanneet! tuttavan hautapaaden ääreen. lennettu satoja tunteja punkalaituSyksy tuo tullessaan arjen ja sii- Näin vanhemmiten se tekee kiirei- melaista elämänmenoa ja ihmisiä. Tästä materiaalista työstetään kahhen kuuluvat rutiinit ja kiireetkin. selle sielulle hyvää. deksan 24 minuutin kestävää jak2 puh: 044 - 2565469


soa. Ohjelma esitetään MTV 3:ssa ensi vuoden puolella. On ollut hienoa lukea pitäjän lehdestä kuvausryhmän tuottajineen ihastuneen Punkalaitumeen ja paikkakuntalaisiin. On kehuttu, kuten ohjaaja Päivi Ylimys, että ihmiset ovat olleet sympaattisia ja ystävällisiä, tänne on tullut kuin kotiin, tänne on kotiutunut ja tänne olisi helppo jäädä.

VAKAUTUSTA

Sehän siin on pahasta,

Panu Helariutta

ett ain on kyse rahasta.

Onpas tää nyt vakavaa

Vakuudet myös velanmaksuun

ja hymyt totisiksi saa,

ei oo aihe hauskaan kaskuun

kun vakautta tarvitaan ja vakuuksia haetaan.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan sarjan alkua ja toivottavasti “Kunta nimeltä Punkalaidun” os- Oikein täytyy vakuuttaa ataan tämän ohjelaman jälkeen sijoittaa pois Savosta, Punkaharjul- ja laskelmilla todistaa, ta.

ett euro pitäis arvonsa Tietysti toivomme, että tämä sarja lisäisi ihmisten ja yrittäjien kiinnos- ja raha ostovoimansa. tusta Punkalaitumeen ja vastaavasti kotipitäjässä osattaisiin ottaa kaikki “ilmainen mainos” irti TV -sarVakuudet pitää vaatia jasta.

Kun kaverille euro, kaksi Kreikka velkaikeen alla ei tee häntä rikkaammaksi. Akropolis-kukkulalla Taitaa kaljahönössä syönee Feta-juustoa sen juoda niska könössä. Se vahvistaa vain luustoa. ****************

Ja sopimukset laatia Syksyn myötä kuunnellessa uuden hallituksen “kovien” poikien ja tyt- Ett takaisin saa velkarahan, töjen kuntaremonttipuheita tulee väkisinkin mieleen “kauhuskenaa- Välttää tappion niin pahan. rio” ettei vaan tarvitsisi muuttaa TV -sarjan nimeä eli “Oli Kunta nimeltä Punkalaidun”. - Toivot- Valtioilla vakautus tavasti ei. -

on budjettien tarkoitus Hyvää syksyä Teille kaikille ja että riittäis varat nää nauttikaa syksyn kuulakkaista ulkoiluilmoista! eikä menis enempää. T: Pekka Virtanen

Siks vakavalla naamalla P.S. Merkitkää pikkujoulun ajan- sitä pitää pohtia , kohta allakkaanne.

niin että kansa ymmärtää menee kaaliin tieto tää

Ei se parane. Tämä on myönteinen lausunto yrittämisen tarpeellisuudesta silloinkin, kun näyttää vaikealta. Täällä Suomen läntisellä kolkalla juttu usein lähtee pyörimään kieltosanan kautta. Parempi puolisko kotona saattaa kysyä: “ Koska se Turun bussi lähtee?” Hän saa vastauksen: “Emmää tiärä, eiks se o tasan ja pualelta?” Saattaa joku tavata Malmilla vanhan kaverinsa ja kysyy: “ Nej ! Men ä de inte Johansson själv? “ Ei mittän valittamist. Ei huanomppa meininki. Positiivises miäles. Ette te varman ol voinu ol kuulemat sitä juttu Villest ja Kallest. jatku sivul 4 ja 5.....

3


ISSN 1457-0157 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Antti Korventausta puh: 0400 - 617 685 Tarja Kuusela puh: 02 - 4874 552

Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403

ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 90 Eur. 1/2 sivua 70 Eur. 1/4 sivua 50 Eur.

tukipakettien riittävyydrestä. Suomalaiset katsotaan hulluiksi, kun lainarahalle takuita vaativat. Saas nähdrä kuinka täsä käy. Taitaa EU nitistä liitoksissaan, kun tukirahhaa tarvitsisivat muutkin kuuman auringon maat. Ehkä sies-ta on venähtänyt liian pitkäksi, kun olis tarvinnut tehdrä töitä.

sä tuotettua edrullisesti. Olen sitä mieltä, että toimivat ja hyvät palvelut tuovat kustannussäästöjä – eivät kuntaliitokset.

Elämme mielenkiintoisia aikoja ja lammaa povataan tulevaksi tänne pohjolan takamaille, vaikka talouden merkit toista näyttävätkin, työttömyys on vähentynyt, vienti Toisaalta oikein odottaisi miten vetää, työpulaa on monella alalla maailma makaisi, jos joku etelän yms. maa menisi konkurssiin.. Konkurssihuutokaupasta voisi Ei täsä tiedrä ennää miten pitäis saada välimeren rannalta halvalla ellää, kai se on mentävä tohon mökkitontteja. Jos vaikka ostaisi omavaraistallouteen. Eiköhän sillä halvalla viiniviljelmät ja -sammiot pahimman yli selvitä. Menkää ny reheviltä vuorenrinteiltä ja nappail- si vielä suppilo-mettälle, meinaan isi anisjuoma “ouzoa” päivät pit- metät on niitä täynnä, kestävät pakät viinien lisukkeena. Mikäs sen kastakin ainaki -5 C. mukavampaa olisi eläke -rappa- Hyvvää syksyä kaikille tasapuolirille! sesti!

JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA.

Toinen asia mikä tänä kesänä, uudren hallituksen myötä, meidrän politikkojamme ja kansalaisia on puhuttanut on tämä taas voimaklehtemme painos kaasti tapetille nostettu kunta300 kpl uudristus. Nuori kuntaministeri Painotalo: Multiprint Oy Henna Virkkunen on ollut päälle päsmärinä vakuuttamasa sajulkaisija: Turun nomaa siitä, miten byrokratia Punkalaidun-seura r.y. vähenee, kuntien palvelut paranevat ja julkisen taloudren menoja saadraan karsittua, kun tehdrään RAPPARIN KUULUMISET kuntaliitoksia ja kuntarakenne Aikoihin on eletty, ku rapparinkin uudristetaan. pittää , näin eläkeiän kynnyksellä, liksastaan tinkiä ton Kreikan Toisaalta voidraan väittää, että hyväksi. Koko kesä on jauhettu monet selvitykset ja kokemukset ja kinattu miten meidrän on pakko vuosikymmenien varrelta kuitenkin etelän lomakeskusta rahhoittaa ovat osoittaneet, etteivät kuntaliiettei Zorbas -maa vallan mene tokset vähennä kustannuksia. On konkurssiin. Maa on elänyt osoitettu, että kuntapalveluidren leveästi, suoraan sanoen ihan hol- laatu ja asukkaiden tyytyväisyys tittomasti. Onkohan huittislaisia palveluihinsa ei ole kiinni kuntien konsultteja ollut oppejaan jaka- koosta, vaan miten palvelut on massa tyyliin; “hullumies Huittisis- saatu toimiviksi ja vastaamaan ta syö enemmän kuin tienaa”. asukkaiden todrellisia tarpeita. Ne EU:n maat kinailevat joka kuukausi saadraan myös pienissä yksiköis4

Toivoopi rappari. ************

Mone vuare jälkke he treffasiva tual kaupunkil ja Ville kysys Kallelt: Et sää kuppi kaffet jois? Voitas vähä muistel mennei. Ei mun muijal mittä vasta ols, vaik mentäs meil. No sit mentin kaffel ja Ville esittel vanhan kaveris ja sanos vaimolles: Kuule KULTA ,Täsä on Kalle. Et kai keittäs meil kaffet. Ei sul sattus , KULTA, löytymän viäl pulla siält komero hyllylt? —Ei teil taira toi naimisis olemine iha hullummi sujuva, ko sää tämän täst sano ,viäl vuassie jälkke, et KULTA tol vaimolles? kysys Kalle hetken pääst. Ville kumartus Kallen korvaan ja kuiskas: Kun et kerro kellekkä, ni mää en muist , mikä sen nimi o.


Kuvittele, että olisi olemassa pankki, joka lahjoittaa sinun tilillesi joka aamu 86.400 euroa. Tili tyhjennettäisiin joka ilta, olisitpa onnistunut sen käytössä miten hyvin tai huonosti tahansa. Mitä tekisit? Nostaisit kaikki rahat heti aamulla - tietysti! Jokaisella meistä on tällainen pankki. Sen nimi on AIKA. Joka aamu pankki lataa tilillesi 86.400 sekuntia. Joka yö se tyhjentää tilin, olitpa onnistunut käyttämään sitä miten tahansa. Tilille ei kerry säästöjä eikä sitä voi ylittää. Joka päivä pankki avaa sinulle taas uuden tilin. Joka yö tili tyhjenee. Jos et ole onnistunut käyttämään varojasi, menetys on yksin sinun. Paluumahdollisuutta ei ole. Ei ole mahdollista liioin jättää osaa huomiseksi. Sinun on käytettävä tililläsi olevat varat juuri tänään. Investoi ne niin, että saat niillä parasta mahdollista terveyttä, onnea ja menestystä! Aika rientää, kello tikittää. Tee parhaasi tänään! Ymmärtääksesi YHDEN VUODEN merkityksen, kysy siitä opiskelijalta, joka reputti vuosikurssinsa. Ymmärtääksesi YHDEN KUUKAUDEN merkityksen, kysy siitä äidiltä, jonka lapsi syntyi kuukautta liian aikaisin. Ymmärtääksesi YHDEN VIIKON merkityksen, kysy siitä

viikkolehdentoimittajalta.

pyykkilöitä sen koommin.

Ymmärtääksesi YHDEN TUNNIN merkityksen, kysy siitä rakastavaisilta, jotka odottavat toistensa tapaamista.

Siä ee oo tiällä olleenkaa hullumpi. Viime viikolla sato kaks kertoo. Ensiks sato kolome päevee ja toisella kerralla nelejä.

Ymmärtääksesi YHDEN MINUUTIN merkityksen, kysy siitä junasta myöhästyneeltä.

Tuavetti sano, että takki, jonka pyysit lähettämmää, on nappinee kaaheen paenava ja sen lähettämine oes tullunna kovin kalliiks. Niimpä myö leikattii napit irti ja laetettii ne taskuihi. Takki on tulossa moternisti sähköpostina.

Ymmärtääksesi YHDEN SEKUNNIN merkityksen, kysy siitä ihmiseltä, joka täpärästi vältti onnettomuuden. Ymmärtääksesi YHDEN MILLISEKUNNIN merkityksen, kysy siitä Olympia-hopean voittaneelta. Arvosta jokaista hetkeä, joka sinulla on. Ja arvosta sitä vielä enemmän, kun saat jakaa sen jonkun läheisen kanssa, sellaisen, joka on valmis viettämään aikaansa kanssasi. Ja muista, että aika ei odota ketään.

***************

Hyvä

poeka!

Kirjoitan tämän kirjeen hyvin hittaasti, kun tiiän, ettet ossoo lukkee kovin noppeesti. Myö ee asuta ennee siinä samassa paekassa ku silloin, ku lähit kottoo. Isäs nimittäin luk lehestä, jotta usseimmat onnettomuuvet sattuu 30 km:n sätteellä kottoo, jotenka myö muutettiin muuvalle. En voe lähettee sulle osotetta, ku se tamperelaisperhe, joka asu tiällä ennen, vei osotekilven mukanaa, jotta heiän ei tarviis muuttoo ommoo osotettaan. Tämä asunto on oekein mukava. Tiällä on pesukonekkii. En oo ihan varma, toemiiko se kunnolla. Viime viikolla laetoen pyykit konneeseen ja vejin nupista, enkä oo nähnynnä

5

Jussilta jäe eellen aaton avvaemet aaton sissään –kerettiin jo olla huolissammo, kun kesti ylj kaks tuntia, ennenkä Jussi sae meijät ulos aatosta. Elli-sisko sae eellen lapsen. En vielä tiijä, onko se tyttö vae poeka, joten en tiijä, ookko nyt setä vai täti. Laps näättää iha veljeltäs. Teuvo-setä putos kilijutynnyrii par viikkoo sitte. Sitä yritettii kiskoo ylös, mutta se taestel urheesti vastaan. Kolome entistä kaverias kuolj viime viikolla. Avolava –aato suistu jokkeen ja uppos. Raano ajo ja hän piäs ikkunasta turvaan, mutta muut kaverit istu lavalla eevätkä suaneet perälaatoo aaki. Tämmöstä tasasta tänne kuuluu eekä mittää kummempia tapahu, kute ee ennenkää. Terveesin äetes ********

Ei mut, mul ei ny olekkan aika jutel enemppä, sanos Kalle ja läht menemä. Poikkes mennesäs kioskil ja kysys myyjält : Ei sul ols tikui myyrä? Kioskiflikka katos vähä pitkä, ja vastas sitte: Emmää mikkän myyrä ol, mut emmää sul tikui ol myymät. Otaks koko punti? Kalle nyäkkäs ja läht siit sit kävelemä. jatku sivul 9.....


Kotiseutuseuramme perinteinen

P I K K U J O U L U Lauantaina 3.12.2011 klo 18:00 RAVINTOLA VERKAHOVISSA, 1. krs:n juhlatila, Verkatehtaankatu 4, Turku. Pikkujouluiltaa vietetään mukavan yhdessäolon, kotiseutuhenkisen ohjelman ja jouluruokailun merkeissä. Myös yllätysohjelmaa ja maankuulut arpajaiset ! ! Ruokailun onnistumiseksi ilmoita tulostasi 27.11.2011 mennessä Tarjalle puh. 050-4430411 tai Pekalle puh. 4398403 tai 040-5910576. Runsaan joulupöydän “sponsoroitu”hinta vain 23,- / henkilö. Tule viettämään mukavaa iltaa, tuttuja tapaamaan ja muistelemaan menneitä. Eletään iltahetki kotiseudulle. Tervetuloa ! Rohkeasti mukaan myös ensikertalaiset ! p.s. Muista pikkupaketti joulupukin konttiin.!

- timanttiporaukset ja sahaukset - kaikki rakennuspurkutyöt - piikkaukset - maanrakennustyöt (02) 2770277 040 5857204 fax (02) 2770278 Eerikinkatu 22 b A6, 20100 Turku 6


Uusia painotuotteita

Jukka Saarinen Kyl määki Turus Seuramme jäsen, entinen sihteeri, toimittaja Jukka Saarinen kirjoitti selviytymisoppaan Turkuun. Opaskirjanen helpottaa muualta kaupunkiin saapuvien hämmennystä perehdyttämällä turkulaiseen ruokaan, paikkoihin, ihmisiin ja murresanoihin. TS:n lehtijuttua lainaten Kyl määki Turus on lihaa luiden ympärille. Siinä tuodaan murresanat lähemmäksi ihmistä hauskoilla teemoilla ja piirretään kuvaa turkulaisuudesta. Jukka myös toteaa, että vaikka kirjanen on oiva apu kaikille uusille turkulaisille se on myös erityisen sopiva juuri tamperelaisille. Kirjasen loppupuolelta löytyy myös pieni väläys Turku – Tampere -sanakirjasta. Opasta on myynnissä Turun Sanomien asiakaskonttorissa (Kauppiaskatu 5). Toimittaja -sanoittajamestari Jukan kynä on ollut terällään tämän vuoden aikana ja jo kevään korvalla julkaistiin värssykirja nimeltään “Niin minä Sinua ajattelen”. Jukka sai ystävältään aiheen kirjoittaa värssykirjan, josta löytyy elämän jokaiseen tilanteeseen sopiva runo, muistolause, värssy. Erilaisiin tilanteisiin sopivat, huumorilla höystetyt pienet runot ja värssyt on tehty juhlinnan, kaipauksen kohdetta tai ihan muuten vaan arkipäivää ajatellen. Tästä kirjasta löydät sujuvat sanat tilanteeseen kuin tilanteeseen. Niin minä Sinua ajattelen on joka kod-

in käsikirja, johon on koottu mietelmiä, säkeitä ja sitaatteja eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi kirjassa on nimipäiväkalenteri, tilaa omille muistiinpanoille ja läheisten merkkipäiville.

olkapäällä (2009) ja Matkalla siellä, elämän tiellä (2010).

Minulla on sellainen kutina, että normaalia toimittajan päivätyötahtiaan hiljentäessään Jukalta jää entistä enemmän aikaa luovaan kirjoittamiseen ja musiikinkin saralla on tulossa uutta. Kiitos Jukka Syksyyn saavuttaessa julkaistiin jäämme mielenkiinnolla odotJukan kirjoittama kirja “Sinun tamaan. vuokses – Finlanders”. Kirjassa käydään läpi Suomen suositu- Aimo Hakanen mpiin tanssiorkestereihin lukeutuvan Finlandersin pitkää taivalta 27 Tie, totuus ja elämä vuoden ajalta ja nimen syntyhistoriaa sekä haastatellaan tärkeitä Aimo on koonnut valitsemiensa henkilöitä uran varrelta. Myös otsikoiden alle evankeliumin vanhat valokuvat tuovat muistoja keskeistä sisältöä. Tekstin pääosan mieleen myös keikoilla alkuaikoi- muodostavat Uudesta testamentisna käyneille. Kirjassa on myös ta peräisin olevat Jeesuksen oman kiva kuvaus Jukan matkasta Ve- puheen lainaukset. Kirja välittää sivehmaan Jenkkapirtille lukijalle helposti lähestyttävää yhteen koottua raamatunmukaista keikkabussin kyydissä. tietoa evankeliumin sanomasta ja siihen liittyvästä Jeesuksen opetuksesta. Kirjan tarkoitus on palvella Tuntuu, siltä että Jukan kirjoittamis- vaeltavia elämäntien kulkijoita ja en vimma vain kiihtyy, kun mies myös elämälleen uutta sisältöä etpääsee polvihousuistaan. Nimit- siviä kiireisen aikamme ihmisiä: tartäin täyttihän Jukka juuri elokuus- jota heille lohdutusta ja turvaa. sa 60 vuotta. Onnittelut vielä tämänkin lehden välityksellä. Seuramme jäsen Aimo Hakanen Kirjoittaja – sanoittaja on elämän- on eläkkeellä oleva Turun yliopistyönsä pääosin tehnyt TS:n eri ton suomen kielen professori, joka osastoilla toimittajana ja jopa on toiminut suomen kielen lehtorilueskellut Turku TV:n alkuaikoina na ja professorina Oslon ja Turun uutisiakin. yliopistoissa yli kolmen vuosikymmenen. Varsinaisen virJukan, sanoittajamestarin, kynästä katyönsä ohella ja myös eläkkeellä on syntynyt myös yli 100 levytetollessaan hän on osallistunut motyä sanoitusta mm. Katri- Helenanien tieteellisten seurojen ja kultlle, Matille ja Tepolle, Arja Kotuuriyhdistysten työhön sekä risevalle, Heidi Kyrölle, Lea Lavetoiminut aktiivisena esitelmöitsijänä nille, Rainer Frimannille, Kari Pija kirjoittajana. iroselle ym. Seinäjoen Tangomarkkinoilta on Jukka pokannut use- Aimon kirjaa saa Punkalaitumelta amman sanoituspalkinnon. PP-Putiikki Ky.stä ja Turun Kristillinen Kirjakauppa, HumalisKirjallisella puolella on myös tonkatu 7. Jukalta ilmestynyt runokirjat Enkeli 7


Murrejuttuja parin vuoden takaa

Irja Aro – Heinilä Katteeks käy I ja II

169 maratonia ja jopa 100 km:n ultrajuoksujakin on jo kertynyt 5 kpl. Markku on aloittanut maraton -juoksut vuonna 1997. Parhaimpina vuosina on kertynyt jopa 25 juoksua. Irjan murrejuttuja ym. tuotantoa Tänä vuonna on juostuja mavoi tilata: ratoneja 9 kpl. sanataiteilija kirjoittaa kirjoja niin aikuisille kuin lapsille, runoilee ja sanoittaa musiikkiteoksia, kirjoittaa murrepakinoita, laatii ohjelmakokonaisuuksia ym.

Tuikitavallista tykkäämistä I ja irja.aro-heinila@artboxirja.net tai Markku kertoili, että aikataII p. 040 8611311 voitteita hän ei aseta, vaan juoksee omaksi huvikseen. Naantalista Maija Karinkanta laitP.V. Parhaimmillaan maraton on toi tietoa näistä Irjan murrepakitaittunut alle 3.30 tunnin ja 100 noista ja kehuskeli, että punkalaikm 9.30 h. Markun haaveena tumen murrejutut ovat kuin hunajaa P.S. Meillähän entisillä laitumeon n. 2 vuoden eläkkeelle siirvanhoille punkalaitumelaisille. Palaisilla on sana hallussa ja kynä tämtymisen jälkeen josta maraton kinat ovat kirjan lisäksi kuunneltavissa cd:llä, hersyviä murre- missä. Tällä kertaa ei voida leh- kussakin EU -maassa. runoja laulavalla länsimurteella den sivuille enempää ottaa “puffatsuoraan Illon Tapialan kylästä. tavaa”. Runot kertovat kateudesta, pelosKirjoitelmia, runoja, historiikkeja Sari Känkänen ta ja rakkaudesta. syntyy niin Helariuttan pariskunnalSari on nuoremman polven ”Katteeks käy I ja II” ovat tilityk- ta Liisalta ja Panulta kuin kunni- Turkuun muuttaneita laitumesiä lapsen kateuden aiheista aina apuheenjohtajaltamme Korven- laisia, hän on keskipitäjän tytaikuisen sielun mustiin syöväreihin. taustan Antiltakin, unohtaa ei voi- töjä. Maraton harrastus alkoi Jokainen löytää sieltä omia ka- da entistä sihteeriämmekään Sen- varkain juoksukuntoilun kautta teuden aiheitansa ja voi kun tekee ja Metsähalme-Saloa. v. 2007 niin kuin Sari asian ilhyvää. Homma toimii kuin rippimaisi. Tähän saakka on kertuoli: kun tunnustaa niin vapautuu, tynyt juostuja maratoneja 10 näin Maija Karinkanta kirjoittaa *********** kpl ja puolikkaita n. 20 kpl. omassa blogissaan. Sari juoksee vielä sarjassa N Yl ja tulokset ovat jatkuvasti Irja Aro-Heinilä on miehensä parantuneet. Tämän kesän Veikon kanssa asunut viime sykTukholman maratonilta on systä, nykyään Naantaliin kuuluparas aika 3.31,52 ja puolikas vassa, Livonsaaressa. Muuttivat Helsini City Run juoksusta hieläkepäiviään viettämään eman 1.40 päälle. Kotiseudun yhteisökylään, joka on “110 % MARATON UUTISIA Maisematie-maratonin puolikpuhdasta unelmaa ja vallankuSeuramme jäsenistö harrast- kaan Sari myös kävi juoksemousta” kuten ovat itse itsensä aa monen moista puuhailua. massa ja viimeksi hän juoksi määritelleet. Löytyy myös rajumman puolen 33 km:n Pirkan kierroksen Illon tyttö Tapialan kylästä Vesa- kuntoilijoita, jotka laittavat ki- hölkän. Sari edustaa sellaismäen talosta on elämässään mo- lometrejä sujuvasti tossun ta pitkän matkan erikoisneen ryhtynyt. Vaikka näin vaati- eteen vähän enemmän kuin seuraa kun FMR, Finnish Maraton Runners. Sarin innostukmattomasti kuvaten hän on kerin- tavallinen tallaaja. sesta päätellen hänellä on nyt oleen opettaja, pappi, lähetysMarkku Koskinen vielä monet pitkät juoksut työntekijä, teol.tri, kasvatus- ja koulutuspäällikkö, mutta nykyään Seuramme jäsen, Roukan- edessä. Onnea ja menestystä kaikkein mieluiten taiteilija. Tämä maan poika, on jo taivaltanut ! 8


IN MEMORIAM

Lyyli Mirjami Riihihuhta 08.04.1926 Punkalaidun - 07.07.2011 Turku

Kesän keskellä saimme viestin Lyyli Riihihuhdan menehtymisestä iän mukanaan tuomaan sairauteen. Me Lyylin tunteneet muistamme hänet vakavamielisenä, positiivisesti ajattelevana, kilttinä ja kaikkien kanssa toimeentulevana ihmisenä, jonka kutsumuksena oli toisten palvelu. Ennen Turun seudulle tuloaan hän kohdisti voimavaransa synnyinkotinsa töihin ja vanhempiensa vanhuuden turvaamiseen unohtamatta kyläyhteisöäänkään. Monet ikäluokat muistavat hänet mm. koulun keittäjänä ja erityisesti lämminhenkisenä pyhäkoulun opettajana. Täällä Turun puolessa palvelutyö jatkui. Eläkkeelle hän siirtyi aikanaan kodinhoitajan tehtävistä. Mutta työ ei jäänyt tähän. Hän kävi edelleen hoitamassa ja aktivoimassa vanhuksia, kahvitti heitä kotonaankin. Pyyteettömästi hän auttoi myös lapsiperheitä ja muitakin lähimmäisiään, tarjosipa tarvittaessa yösijankin. Kotiseuturakkaana ja perinteitä arvostavana hän osallistui vuosikymmenet myös seuramme tapahtumiin. Lyyli oli niitä maan hiljaisia, joka ei melunnut itsestään. Hän oli todellinen lähimmäisen rakkauden ilmentymä. AK

Arja Virtanen Arjan juoksuharrastus alkoi vanhoilla päivillä Maraton -koulun kautta Turussa. Maratoneja on 7 vuoden aikana kertynyt 16 kpl ja puolikkaita yli 20. Arja juoksee vuodessa 2 - 3 täyspitkää maratonia ja muutaman puolikkaan. Takana on myös muutama Tukholman maraton ja viimeksi tänä vuonna sarjassa N 60 sijoitus oli hieno 5., toiseksi paras suomalainen. Tämän kesän kruunasi Tampereella Veteraanien SM kisojen voitto N 60 sarjassa. Syksyn Ruisrääkki, puolimaraton, sujui myös mainiosti ja voitto tuli N 60

Myyjä kattel häne kävelemistäs ja huus miähe perä : Ei kai sul vaa kihti ol tosa toises jalasas ? Ei, ko sarjassa ajalla 1.52, ajalla oli- varppas vaa, huus Kalle takasi. si myös voittanut sarjan N 55. Maratonin Arja on parhaim- Ei täs mailmas parane, muris Kalle millaan taivaltanut aikaan ittekselles ja tul karunkulma. 3.48. Unelmana on myös juos- Ei sul ols vähä piänt raha lainat ? ta muutama ulkomaan mara- ehrot yks äijä kulman takan. Kallee ton. vähä harmit tommone kerjäämine ja hän murahti vaa: Eiks sul sit ol mittän paremppa tekemist? Et kai Seura onnittelee näitä ko- vaan kinua kaljaraha ittelles. vakuntoisia jäseniä hienosta harrastuksesta ja menestyksestä! Kalle tuli sitten kotinurkille. Naapuri teki pihalla autoremonttia. ***********

—Et viittis jelpat , ko toi masina taas kronkla? Kalle jäi kattoma, jatku sivul 15.

9


SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY - 2011 / TALVI -2012

HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 16.11.2011 klo 18.00 VVO Kotikeskus, Tuureporinkatu 6, 3 krs.

PIKKUJOULU

Lauantaina 03.12.2011 klo 18:00, Ravintola Verkahovin 1. krs:n juhlatila, Verkatehtaankatu 4, Turku. (kts. Ilmoitus toisaalta lehdestä).

PERINTEINEN TARINAILTA

Tainailta pidetään 24.1.2012 klo 18:00 Ravintola Verkahovi, 2. krsn juhlatila. Aihe; “Tarinoita kotiseudun kylistä”.

SEURAN 50 -VUOTIS JUHLA

Keväällä -12. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta. Appelgvistin maja Haritun ja Nuutajärventien välisessä maastossa lienee niitä eniten vierailijoita houkutelluita kohteita Haritussa. Tarkoituksemme oli vierailla myöskin “Jerusale-min portilla”. Ehkäpä ensi vuonna!

10

Viereisellä sivulla oleva kuva on napattu Koskioisten kodalta, jossa sieni- ja marjaretkeläiset keittivät ja kahvit ja nauttivat perisuomalaiseen tyyliin liekitetyistä makkaroista. Kuvassa vasemmalta: Matti Juti, keskellä Virpi Pitkänen ja tyttärensä makkaraa liekittämässä.


11


Oppia ikä kaikki taikka sitten ei Olin kai kuuren vanha sillon, koma opin ajjaan polkupyärällä. Oli se aikamoista mulkkelemista alkuun. Vaikka helppoo mun oli, kun meillä oli naistenpyärä. Toista se oli naapurin pojjiilla, niitten kun tartti opetella miästen pyärällä sillai tankon välistä venkomalla. Mutta oli se sitten hyvä, kun sen tairon oppi. Kun vaan sitten sai sen pyärän käyttöönsä. Käyttäjiä oli muitaki ja ne oli viä isompiaki. Ja sitten kun soran aikaan ja sen jälkeen ei meinannu mistään saara pyärän kummeja. Joutu keksiin jos minkäkillaisia konsteja, että sai ilman pysymään niitten vanhojen risojen sisällä. Sitten kelpas jo, kun pääsi töihin ja pysty hankkiin oman pyärän. Varaosia ja varusteitakin tuli markkinoille. Talvikelejä varten lumiketjukkin renkaita kuluttaan. Aika paljon sitä sillon nuarena tuli pyäräiltyäkin. Ainakin tyämatkoja ja kauppareisuja. Ja sitten tiätysti tartti elokuvisa käyrä ja tansseisa hypätä. Joskus onnistu pääseen saattoreisullekin, kottoo kattoen aika pitkällekkin, ei ny kumminkan ihan Suhmuraan saakka. Tulipa sitä joskus ourommasa paikasa leikittyä savolaistakin ja kysyttyä tanssikaverilta saatolle pyytäesä, että mahtaneeko sulla olla pyöree.

Mutta ei mulle kukkaan koskaan en mailman merkkejä, mutta polkvastannu ninkun vitsisä, että ei kun upyärästä en o nähny mittään mainittavan. Pyäräreisuilla on myäs soikee. miälenkiintosia tutustumiskohteita. Mutta sitten tuli aika vakkiintua ja On poikkeuksellisen hianoja luanennen pitkää hankittua auto. tokohteita nin kon Ruissalo ja KaPyäräily jäi. Pyäreesti neljäks- tariinan laakso ja monet muut. Ja kymmeneks vuareks. Kun sitten kulttuurimaisema sinänsä on aineläkkeelle houkuteltuna, sillon van- akin mun silmälleni sopivaa. On halla vuasituhannella, rupes miätti- historiallisia nähtävyyksiä, jos niin, millai sitä aikansa sais kulluun, istä on kiinnostunu, aina kituli hankittua taas polkupyäräkin. vikauden hautapaikoista Mutta se vaatikin aikamoisen to- myähempien aikojen kohteisiin. tuttelun, että sillä oppi uurestansa Kaarinan Yli-Lemun kartanon ajjaan. Eikä kaikki tairot o viäkän nurkilta muunmuassa löytyy taistpalautunu. Ennen mailmasa sitä elupaikka, josta aikanansa histoajo, vallankin kylmemmällä, kun rian kirjaani oli kirjotettu, että sormia paleli, kilometritolkulla venäläiset löi Suamen soran aikaohjaamati. Nyt ei pääse viittä na ruattalaiset apujoukot Lemulla. metriä piremmälle, kun on jo tur- Arvelin sillon, että se oli varmaan vallansa tiällä. ensimmäinen taistelu, josa käytetErelleen sitä tullee pyäräiltyä, vaik- tiin taistelukaasuja. ka ei ennää ajan tappamiseks, enemmänkin eläkelläisen kiiruitten keskellä. Täälä Turruun seurulla on paikka paikon vallan hyvin järjestetty pyäräilymahrollisuuksia. On isompien teitten ja katujen varsilla turvallisen olosia pyäräteitä ja sitten rauhallisia pikkuteitä aika lähelläkin taajamia. Sitten on varsinaisia yhteiskunnan ylläpitämiä ulkoilureittejä. Mää en ihan tarkkaan tiä, saako niillä kulkee pyärällä, mutta kukkaan ei o tullu kiältään ainakan Lausteen ja Koivula-Haritun maisemissa sen paremmin kuin Halisten ja Räntämäen reiteilläkän, joisa ma oon ajellu. On niisä kaik-

Nin että siittä vaan pyäräilemmään ja maisemista nauttimaan. Itte kukin haluamallansa suunnalla ja vauhrilla. Hyvvää syksyä kaikille toivottellee nimimerkki Pölhö.

JÄSENMAKSUT Viime vuoden jäsenmaksun maksoi n. 180 jäsentä ja 10 yhteisöjäsentä. Nöyrä kiitos! Pidetään yhdessä polkua auki kotiseudulle! Kuluvan vuoden jäsenmaksut kasoori postittaa, kun saa seuran uudet pankkitilit avattua Liedon Säästöpankkiin. 12


Ulkoilu-, sieni- ja marjaretki Seuramme tämän vuotinen sieni- ja marjaretki syyskuun 17 p:nä suuntautui Haritun metsiin Punkalaitumen ja Urjalan rajamaille, jossa luonnonantimien keräilyn ja syksyisestä luonnosta nauttimisen ohella tutustuimme Appelqvistin kivimajaan. Mukaan oli uskaltautunut puoliväliin kolmeakymmentä nouseva joukko innokkaita asian harrastajia - pääosin entisiä laitumelaisia höysteenä muutama nykyinenkin. Oppaaksi olimme saaneet Markku Ojainmaan, joka tunsi seudun ja tutustumiskohteeseemme liittyvän tarinan.

tottunut. Valmiiksi hän sai kaksihuoneisen, ikkunallisen kivimajan, jonka alueen nykyinen omistaja Reino Rantanen on entisöinyt. Paikalla on myös liiteri ja joukko erilaisia kivilatomuksia, ilmeisesti suunnitellun linnan perustuksia. Appelqvist oli aikanaan syystä tai toisesta karsinut alueen komean kuusikon niin korkealle kuin oli yltänyt. Se kuusikko on ajat sitten lahonnut, mutta tilalle on kasvanut uusi komea kuusikko.

monella olevan jonkin verran koreissaan ja ämpäreissään.

Retken lopuksi siirryimme Koskioisten kyläyhdistyksen kodalle, jossa nautitsimme seuran tarjoamat känttykahveet ja makoisat makkarat. Sellainen mielikuva jäi, että porukka oli tyytyväinen päivän antimiin. Suurkiitokset oppaalle, kyläyhdistykselle, seurallemme ja tapahtuman järjestelijöille. Toivottavasti taas ensi vuonna tavataan samoissa merkeissä jossakin päin Mitä sitten tulee retkeläisten sieni- Punkalaidunta. ja marjasaaliiseen, todettakoon, että puolukoita ei sanottavasti löy- AK tynyt, mutta erilaisia sieniä näytti

Appelqvist oli lähellä sijainneen, murhatöiden kohteeksi joutuneen ja myöhemmin palaneen, Pirttilän torpan poika, joka oli viittä vaille tutkintoon asti opiskellut teologiaa, mutta sitten erakoitunut ja ryhtynyt joskus 18. ja 19. vuosisatojen vaihteen tietämissä rakentamaan itselleen kivistä erämaalinnaa. Linna ei koskaan valmistunut, sillä heikohkoon ravintoon totuttautunut mies menehtyi syötyään naapurin ruokapöydässä liian paljon vahvaa ruokaa, johon elimistö ei ollut Kuvissa yllä ja vasemmalla vieressä on edelleen kuvattu Appelgvistin kivimajalla, Ylä kuvassa ovat Helariutan pariskunta Liisa ovella ja Panu tähystelemässä sisäänkäynnin lähellä. Vasemmalla vieressä kuva kivimajan ikkunan suunnalta, joten kovin paljon ei Appelgvist aikoinaan valoa sisälle tarvinnut. Kuitenkin väitetään hänen tehneen melkoisesti kirjallista tuotantoa täällä asuessaan. 13


Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä

Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistys ry järjesti heinäkuun alkupäivinä Talonpoikaismuseo Yli-Kirran alueella järjestyksessään kahdennenkymmenennen kerran kaksipäivisen ‘Kaikien Aikojen Maatalousnäyttelyn’. Mittava tapahtuma esittelyineen ja työnäytöksineen oli tavanmukaisesti monipuolinen ja onnistunut ja osoitus kotiseutuväen yhä kestävästä innostuksesta ja talkoovalmiudesta. Kävijöitä tapahtumassa oli lähes neljätuhatta. Erityisen ilahduttavaa oli lapsiperheiden suuri määrä kävijöiden joukossa. Seuramme oli tapahtumassa mukana molempina päivinä omalla esittelypisteellään. Tarkoituksena oli osoittaa haluamme ja tarvettamme ylläpitää yhteyttä juuripitäjäämme ja tehdä seuraamme tunnetuksi sekä rekrytoida uusia jäseniä Turun suunnalla asuvista ja sinne päin tulossa olevista laitumelaisista. Jakelipa pisteemme kykyjensä mukaan tietoa myös itse maatalousnäyttelystä ja museostakin sitä haluaville. Esittelyaineistona olleet Laitumelaisen irtonumerot ja seuran historiikit hupenivat viimeisiä kappaleita myöten. Esitäytettyjä jäsenmaksulappuja sen sijaan jäi tähteeksikin.

dosta. Koska olimme kotiseutumuseon alueella, kysyttiin ensimmäiseksi sen käyttöön vihkimisvuotta (1954). Yli-Kirran museon päällimmäinen tarkoitus on esitellä runsaan vuosisadan takaista maalaistaloa ja sen elämää. Senpä vuoksi kysyttiin toiseksi punkalaitumelaisen talonpoikaistalon keskimääräistä peltopinta-alaa noin sata vuotta sitten (44 ha). Maatalousnäyttelyssä kun oltiin, koski kolmas kysymys Punkalaitumella ensimmäisen kerran järjestetyn Satakunnan maatalousnäyttelyn ajankohtaa (1883). Sitten siirryttiin maaltapakoasiaan. Kun ensin oli kysytty suuriko osa väestöstä sai noin sata vuotta sitten toimeentulonsa maataloudesta (n. 95 %) ja sitten todettu maatalouden koneellistumisen aiheuttama työtilaisuuksien väheneminen, kysyttiin montako henkilöä muutti Turkuun keskimäärin vuosittain 1970-luvun alkupuoliskolla (20). Viimeinen kysymys koskikin sitten Turun Punkalaidun-seuran perustamisvuotta (1962). Onnistumisjakauma oli: 6 oikein 0 %, 5 oikein 2,4 %, 4 oikein 13 %, 3 oikein 32,6

%, 2 oikein 31,7 %, 1 oikein 17,7 % ja 0 oikein 2,4 %. Kisassa parhaiten onnistuneet Martti Lehtelä ja Valte Nummelin Punkalaitumelta, Raija Lundstöm Kauniaisista sekä Raimo Murtomäki ja Esa Värinen Sastamalasta saivat pakinnoksi Juhani Helariuttan vast’ikään kokoaman historiikin ‘Yli-Kirra elää’. Jonkinmoisen kuvan kävijöiden alueellisesta koostumuksesta antanee vastaajien kotipaikkajakauma. Vastaajista oli Punkalaitumelta 23,3 %, Tampereen seudulta 11,4 %, Sastamalasta 10,4 %, Huittisista ja Helsingin seudulta kummastakin 6,4 %, Loimaalta 5,9 % ja Forssan seudulta 5,4 %, Akaasta 4 %, Turun seudulta 3,5 %, Urjalasta sekä Hämeenlinnan, Kokemäen ja Porin seuduilta kustakin 2,5 %. Loput olivat eri puolilta, kaukaisimmat Nurmeksesta, Jyväskylästä ja Lahdesta. Suuret kiitokset Punkalaitumen Museo ja Kotiseutuyhdistykselle, että saimme osallistua, kiitokset esittelypisteeseemme poikenneille ja kiitokset esittelypistettä hoitaneille. AK

Näyttelyssä kävijöillä oli pisteessämme myös mahdollisuus osallistua kotiseutuaiheiseen tieto-/ arvauskilpailuun. Kilpailulomakkeen täytti 208 henkilöä. Kilpailukysymykset, kaikkiaan kuusi, olivat vaikeita siitä huolimatta, että oli annettu mahdollisuus valita Kesän tapahtumista eli kaikkien aikojen Maatalousnäyttelystä museon oikea vastaus kolmesta vaihtoeh- päärivin porstuasta, missä meillä oli seuran esittelypiste. Kuvassa Seija Korventausta ja Panu Helariutta.

14


Antti Einarinpoika

SNS:sta, SKDL:sta ja Radikaalista kansanpuolueesta (häirkui homma oikken pela. Ei sul olis iköksi luonnehditun prof. Hentusjakari lainat, ei toho muntteri tahro en puolue, jonka äänenkannattaja millän muul vehkel pääst kii, pyys E n s i m m ä i s e s t ä tasavallasta toiseen oli ’Totuuden torvi’). naapur .

Punkalaitumella Suomalainen tiedustelu seurasi Emmää kyl tommosel kotterol LVK:n toimintaa mm. puhelinkviittis ajel, ko sää ole ai takapual Osa XX Toisen tasavallan uuntelulla ja tuli siihen tulokseen, pystys nokkapelli al. Kyl mää sul rakentaminen alkaa, jatkoa ed. että sillä ei ollut rauhansopimukssen jakari hae, meinas Kalle. numerosta. en toimeenpanon seurannan ohella muita pyrkimyksiä kuin rauhan Nii, et ei tää auto ol kyl muut ko ja järjestyksen säilyminen romurauttaa. Emmää muut sano. Liittoutuneiden valvontakomission Suomessa sekä sotakorvauksien Kui sul mahta toi terveys kestä, ei perustehtävä oli sotilaallinen. Sitä saannin turvaaminen. tair miäs ol autotas pare.? ei Suomessa hevin uskottu varsinkaan, kun se sotilaallisen tiedon Marraskuun puolivälissä 1945 Naapur oikas selkäs ja katto lisäksi selvitytti itselleen myö siviil- alkoi sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Kallee vähä virne naamal: Asiaa oli valmisteltu helmikuusta ipuolen asiat. alkaen. Suomessa ei ollut lainEi mul ol mittän valittamist, Siin Suomalaisen virkakunnan suhtausäädäntöä, jolla sotasyyllisyyskysse mene. Väkevitten juamatten ja tumista LVK:oon osoittanee ymyksiä olisi voitu ratkoa. JoudutHotapulveretten nojal! seuraava tapahtuma. LVK halusi tiin laatimaan perustuslain vastainKalle puristel päätäs. No. Ei mittä! saada luettelon kaikista yleisistä ja en taannehtiva laki. Edellisestä poliittisista yhdistyksistä, niiden vastaavantapaisesta, ns. kommuHyvä jatko vaa . ohjelmista ja johtohen-kilöistä. nistilaista, olikin aikaa jo viitisenKun LVK sitä kiirehti, se alka- toista vuotta. Syytettyinä olivat Panu H. jaisiksi saikin sitten tiedot SKP:sta, näkyvät sotapoliitikot: pres. Ryti, 15


min. Tanner, päämin. Rangell, päämin. Linkomies, ulkomin. Ramsay, Berliinin lähettiläs Kivimäki, min. Reinikka ja min. Kukkonen. Syytetyt tuomittiin helmikuun 1946 lopulla 2-10 vuoden pituisiin vapausrangaistuksiin ’virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi’. Yksi merkittävistä sotapoliitikoista, marsalkka Mannerheim, ei oikeuteen joutunut. Säästikö hänet presidenttiys tai pidettiinkö häntä pelkästään sotilaana jääköön arvailun varaan. Sanotaan, että hänen oikeudenkäynnin ajankohtaan sattunut sairaslomansa Sveitsissä, olisi ollut varotoimi samoin se, että hän luopui presidentin tehtävästä vasta oikeudenkäynnin jälkeen maaliskuun 4. p:nä. Kirjallisuudesta saattaa löytää ivallisen huomautuksen, että marsalkan miekka oli edelleen ulkona tupesta (vrt. ’miekantuppipäiväkäsky’ 1941). Eduskunta valitsi Juho Kusti Paasikiven Mannerheimin seuraajaksi. Uutta kolmen suurimman puolueen, SKDL:n, SDP:n ja Maalaisliiton, hallitusta ryhtyi kokoamaan pääjohtaja Mauno Pekkala, SKDL

Osa XXI Uusia tuulia Punkalaitumella

Kun Sd- kunnallisjärjestön edustajisto kokoontui huhtikuun 1945 loppupuolella, oli paikalla edustus kunnallistoimikunnan lisäksi Punkalaitumen, Oriniemen Liitsolan, Koskioisten ja Kanteenmaan työväenyhdistyksistä, ensiksi mainitusta SKDL:oon lukeutuviakin. Länsipään ja IllonPärnänmaan yhdistykset olivat edelleen lamassa ja vailla edustus-

ta. Järjestö valitsi kunnal-listoimikuntaan F. Ristimäen, A. Lahtisen, J. V. Ollilan, E. Suonsivun ja U. Saaren, kaikki vakaumuksellisia sosialidemokraatteja. Valtuustoryhmä sai taas muistutuksen aiheettomista poissaoloista ja kehotuksen pitää yhteyttä äänestäjiin.

sotilaskarkureita ja metsäkaartilaisia, mikä viittaa siihen, että ne suhtautuivat kriittisesti käytyyn sotaan. Ilmeisesti ne olivat äärivasemmiston vallankumoussiiven järjestöjä. Toverikuntien esikuva Helsingissä oli puuhaamassa mm. ns. Norjan retkeä, jolla Norja olisi vapautettu Saksan ikeestä. Laajempikin osallistuminMissä määrin SKDL ja por- en fasismin tukahduttamiseen oli varipuolueet olivat järjestäytyneet esillä. Skp:n johto ei LVK:n kankunnallisissa kysymyksissä, ei ole nan mukaisesti tälle tielle lähtenyt. lähteistä selvinnyt. Työväki järjesti vappuna 1945 Ilmeisesti Punkalaitumella oli vielä yhteisen vappujuhlan Mäentässä vaiheessa SKDL:lla ainoast- päässä. Paikalliset yhdistykset aan yksi paikallisosasto (Mäen- kokoontuivat Mäenpään työväenpää), joka suoraan otti kantaa kun- talolle ja marssivat sieltä 800nallisiin kysymyksiin. Tosin jo päisenä joukkona vakaumuksensyksymmällä näyttää myös Län- sa puolesta henkensä antaneiden sipäässä olleen oma yhdistys, joka hautamuistomerkille. Siellä pidettoisinaan käytti nimeä SKDL:n tiin lyhyt kunnianosoitus- ja muisLänsipään Työväenyhdistys. totilaisuus puheineen, minkä jälMaalaisliiton ja Kokoomuksen keen palattiin marssirivistönä takaikannan määrittelijöinä nähtävästi sin työväentalolle. Täällä vietetyssä olivat edellä eduskuntavaalityötä juhlassa oli väkeä 1 300. Illalla juhlat jatkuivat vielä Kanteenmaan, johtaneet edusmiehet. Oriniemen - Liitsolan ja Mäenpään Ammatilliset järjestötkin aktivoi- työväentaloilla, joihin kuhunkin tuivat. Ainakin keskipitäjältä ja osallistui 250-300 henkeä. pohjoisseudulta on tietoja Maa- ja sekatyöväen ammattiosaston Toukokuun lopulla oli Mäenpään toiminnasta. Myös Pienvil- Ty-talolla kunnallisjärjestön jelijäosastojen toiminnasta 1945 järjestämä yleinen kokous, jossa oli paikalla n. 100 henkeä. Alustaaikana on viitteitä. jina olivat SDP:n kansanedustajat Liitsolassa ja Mäenpäässä oli Eetu Karjalainen ja Viljo Rantoiminnassa mahdollisesti jo edel- tala. Tilaisuudessa syntyi pari tunlivuoden puolella perustetut Entis- tia kestänyt keskustelu ajankohtaiten sotilaiden Toverikunnat. sista kysymyksistä. Ehkäpä Kyseessä olivat vasemmistolaiset keskustelun alla oli muun ohessa yhdistykset, koskapa ne saivat SDP:n ja SKDL:n keskinäiset suhkorvauksetta pitää tilaisuuksiaan teet. työväentaloilla. Valtakunnallisissa lähteissä esiintyy mainintoja, että toverikuntien jäsenistössä oli mm. 16


LAITUMELAINEN