Issuu on Google+

N:o 3 / 2011 perjantai 23.12.2011

Hyvää Joulua sekä Onnea vuodelle 2012

Kuvassa joulupukki mallia Turun Punkalaidun-seura ry. Kohtelias on pukki, kun on jättänyt piponsakin narikkaan.

Paljon mukavaa tarinaa Antti Einarinpoika ja monet muut ovat mukana sivuillamme!

Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245


TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2010

puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.

PEKKA VIRTANEN puh: 02 - 439 8403 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 TARJA KUUSELA puh: 050 4430 411 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275

sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN

puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970

varalla: JURVA KOSKENNISKA LIISA NIEMELÄ huvitoimikunta: PIRKKO ANTTILA-VUORI

puh: 02 - 438 6661 puh: 040- 8365557 puh: 044 - 2565469

AIMO HAKANEN SEIJA KORVENTAUSTA MARKKU VUORI

puh: 02 - 2482 781 puh: 0400 - 617 685 puh: 044 - 2565469

kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO

puh. 0400 - 826332

KORVENTAUSTA ANTTI

puh. 0400-617 685

toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla

puh: 0400 - 215219

PUHHEENJOHTAJAN PALSTA

Synkimmän kaamoksen keskeltä olemme jo joulun myötä kääntymässä vuoden loppuun ja uuden alkuun. Syksy on vesisateineen venähtänyt tänä vuonna pitkäksi. Päivät ovat lyhentyneet ja maa pysynyt mustana. Totuimme jo pari vuotta mukavaan kaamoksen loppuaikaan, kun maa oli lumesta valkoinen. Itse kullakin on pitelemistä, ettei kaamosmasennus pääse valtaamaan sielun syvyyk-

siä.

Luulisi suuren ja mahtavan EU:n pystyvän nämä talousasiansa hoitamaan, kun aikoinaan talousja rahaliitto rakennettiin niin, että se pystyisi torjumaan ennalta jäsenmaiden velkariisit. Epävarmassa taloustilanteessa ei voi muuta kuin toivoa, että Suomi onnistuisi tekemään omat ratkaisunsa kansan parhaaksi. Työntekijät ovat omalta osaltaan avittaneet palkkauksen raamisopimuksen hyväksymisellä talouden vakautta pariksi vuodeksi eteen päin. Vähän on pelko puserossa mitenkä pienen Suomen tässä kriisissä käy? Pelko tuntuu olevan kansalaistenkin puserossa, kun kuulostelee ja katselee tässä joulun alla ihmisten ostoskäyttäytymisiä. Eletään, kuin viimeistä päivää. Kauppiaat jo kehuvat huimasti kohonneesta joulumyynnistä, varsinkin viihde-, elek-troniikka- ja kodinkonemarkkinoilla. Toivottavasti, emme joudu pidempiaikaiseen “talouskaamokseen”. Nyt on seurassamme aika myös kääntää katseet jo ensi vuoteen, onhan se seuramme juhlavuosi.

50 vuotta oman kotiseutuseuran Kirkasvalolampuille olisi kysyntää. kautta on pidetty polkua auki Joulu toivottavasti toimii meidän Punkalaitumelle. Niin aika kiitää ja “kirkasvalolamppuna”, että jak- vuodet vierähtävät, miespolvet samme taas tässä kääntää kalen- vaihtuvat. Monen Turun puolen laitumelaisen on jo polku lopulliteriamme seuraavalle vuodelle. sesti umpeutunut. Talouskurut varoittelevat maailmantalouden heikoista näkymistä. Keväällä on aika juhlaan ja muisEuroopassa eletään euron kohtal- toille. Toivonkin Teitä runsaslukuionhetkiä ja velkakriisi odottaa rat- sasti saapumaan omaan juhlaanne. kaisuaan. Tuntuu, että koko maail- Näin vuoden lopussa kiitän seuran mantalous on epävarmuuden tilas- eteen pyyteettömästi töitä tehneitä sa. Illasta toiseen näitä toistetaan ja myös kiitos jäsenistölle ja ja luodaan epävarmuuden kuvaa. yhteistyökumppaneille. 2


SIUNATTUA JOULUA Lähestymme jälleen erästä juhlaa, jota monet pitävät vuoden kohokohtana, nimittäin joulua. Joulu sananakin aiheuttaa ihmisissä hyvän olon tunnetta ja kauniita muistoja vuosikymmenten takaa. Sanotaan, että tuoksut ovat eräitä tehokkaimpia entisten aikojen mieleen palauttajia. Näitä tuoksuja ovat joulukukista ja –kuusesta peräisin olevat kirpeät tuoksut sekoittuneena kynttilän tuoksuun ja ruokiin. Joulun tarkoituksena on aiheuttaa iloa ja rauhaa, jota ihminen pohjimmiltaan etsii ja tarvitsee. Nämä ovat löydettävissä hyvistä ihmissuhteista ja ennen kaikkea hyvästä jumalasuhteesta. Joulu on lähimmäissuhteiden juhla, hyvän tahdon juhla, joka kehottaa meitä miettimään missä olisi parantamisen varaa, missä voisin toimia paremmin. Eräs tärkeimpiä syitä, miksi Jumala loi ihmisen, on hyvän tekeminen lähimmäiselle. Ihminen on luotu rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään kuten itseään. Mutta tietysti kaikkein tärkeintä joulussa on sen sanoma. Jumala tuli ihmiseksi, lähelle meitä, jotta me pelastuisimme iankaikkiseen elämään, sinne todelliseen iloon ja rauhaan, jossa kaikki on kohdallaan. Sinne Jumala haluaa mahdollisimman monen pääsevän. Siksi Jeesus tuli maailmaan, ollen sekä Jumala että ihminen. Joulu tähtäsi Pääsiäiseen, ylösnousemukseen. Joulu kertoo jotain hyvin olennaista Jumalasta. Se kertoo, että Jumala, vaikka onkin kaikkivaltias välittää meistä. Hän ei ole kaukainen Jumala, vaan ihmistä lähellä, helposti lähestyttävissä. Hän haluaa, että joulumieli voisi vallita myös arjessa. Emme ole maailmassa sattumalta vaan hyvän Jumalan tahdon vuoksi ja Hänen varjeluksensa alla. Kaj-Erik Tulkki kirkkoherra, Punkalaidun

3


ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Antti Korventausta puh: 0400 - 617 685 Tarja Kuusela

Toivotan Hyvää Joulua Teille saalta vois tulla jokunen työkaikille tutun joululaulun sanoin : paikkakin? Tai jos sinnekkin laitettaisiin maksuja hoitamaan näitä “Me käymme Joulun viettohon peltisiä tullimiehiä, ku ny on tienvarsilla jo niitä peltipolliiseja. taas kuusin, kynttilöin. Rappariakin pirun peltipolliisi viime Puun vihreen oksat kiedomme kevväänä Porin tullissa oikein kunnolla sakotti pienestä ylinopeurme hopein, kultavöin, desta. Yritin kinata ja todistella, vaan mauistammeko lapsen sen, ettei mun ropposeni niin kovvaa kuljekkaan, mutta mikkään ei autmi taivaisen tuo kirkkauden.” tanut. Perrään vielä tuli muutaman viikon päästä lappu, että jos vielä vuorden sisällä saatte sakon, niin Pekka Virtanen ajolupa otetaan pois. On ne peltipolliisit kovan luokan lainvalvojia.

puh: 02 - 4874 552

Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403

***************

ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 90 Eur. 1/2 sivua 70 Eur. 1/4 sivua 50 Eur. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 300 kpl Painotalo: Multiprint Oy

julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y. RAPPARIN KUULUMISET

kun veroja syyrdetään kansalaisten niskaan. Ennen tupakin polttajat ja liemiruuan ystävät aina nahhoissaan saivat tuntea verokarhun raapaisun ensimmäisenä. Niin ja samaan sarjaan kuului auton menoverden verotus. Raparinkin nahka on jo aika turtunut, kun veronkantoa olen joutunut päivittäin pönkittään ton nautintoaineirden kulutuksen kautta. Paljon on vielä herroilla mahdollisuuksia lisätä näitä “tekoveroja”. Niissähän on rajana vain mielikuvitus.

Luin lehrdestä, että tämä uuden hallituksen keksimä makeis- ja jäätelövero on jo tuottanut verokarhumme pohjattomaan massuun ennkoitua enemmän verotulloo. Jos muistatte, niiin vuodenvaihteesa sitä jo korotettaan 75 sentistä 90 senttiin kilolta.

Tota mää oon ordottanu koska ne laittaa meirdän teille ja silloille jonkin näköiset tietullit. Niistähän kertyisi melkoiset summat, täytyyhän ihmisten kulkea paikasta toiseen jokapäiväiset työnsä ja askareensa tehrdesä. Kylä se muutaman vuoren päästä tullee, koska Kylä ei näytä näiden herrojen kek- ei ennää teitä pystytä kunnolla seliäisyydesä olevan mittään rajjaa, hoitamaan ja korjaamaan. Toi4

Kylä on rapparin kaasujalka tästä kovin keventynyt. Tuntuu, kun olisin jo tien tukkona. Välillä ohi ajavat näyttävät jotakin sormimerkkejä. Tai taitavat näin joulun alla heiluttelevan joulutervehdyksiä. Voikaa ny oikein paksusti ja syökää sitä sian persusta. Kohta siihenkin isketään jouluvero ja sitten on possun lonkalla hintaa. Hyvvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille tasapuolisesti! Toivoopi Kalasten rappari


Punkalaitumen Seurakunnan tapahtumia Jouluna

Sihteerin kynästä! Tällä kertaa sihteeri pyytää toivottamaan kaikille; Oikein Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle-vuodelle! Olkoompa tämä palsta nyt sitten vaikkapa toimituksen joululiverrys! Tässä joulun edussa erikoista on ollut että olemme vaimon kanssa voineet osallistua niin moneen joulutilaisuuteen, että olen mielessäni jäänyt niitä kaikkia sulattelemaan ja muistelemaan. Yksi hienoimmista tilaisuuksista oli eittämättä Turun Punkalaidun-seuran oma joulujuhla. Olemme aina pitäneet siitä koska se on ollut sellainen lapsille sopiva juhla. Jo omien lapsiemme kanssa siellä usein olimme mukana. Nyt meillä ei ollut lapsia mukana, mutta joulu mieli syntyi siitä että ajelimme joululaulujen soidessa kohti Turkua. Perillä tapasimme niin paljon tuttuja, joiden kanssa vaihdoimme kuulumisia pitkästä aikaa. Tällaiset juhlat kuin seuramme on saanut viettää jo kymmenien vuosien ajan ovat olleet vuoden kohokohta. Ohjelmaakin oli oman väen toimes-

Perjantaina 23.12. klo 18 Seuraa tähteä-konsertti kirkossa; Eeva-Liisa Isosaari (sopraano), Marko Hakanpää (urut). Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Lauantaina 24.12. klo 13.30 jouluaaton perhehartaus kirkossa (Lähdeniemi, Isosaari, lapsikuoro). klo 15 aattohartaus kirkossa (Karo, Isosaari, kirkkokuoro). Virret: 21:1-3; 31; 30; 21:8-10. Kolehti ovilla oman srk:n diakoniatyölle. klo 23 Jouluyön messu kirkossa (Tulkki, Lähdeniemi, Isosaari). Sunnuntaina 25.12. klo 5 joulukirkko Huhtamon kirkossa (Karo). klo 7 joulukirkko Punkalaitumen kirkossa (Karo, Isosaari, kirkkokuoro). Virret: 21:1-3; 744; 21:4-9; 21:10; 25:1-; 35. klo 9 joulukirkko Halkivahan kirkossa (Karo, Isosaari, ViisVeisaa). Maanantaina 26.12. klo 18 Tapaninpäivän iltamessu kirkossa. (Tulkki). Virret: 35; 447; 32; 30.

5


Terveiset täältä Littoisista! Luin tos äskön uutta LAITUMELAISTA .Muistaakseni se oli kevättä 1962, kun Hannulan Ension kanssa niitä sääntöjä kosmuskynällä kirjoiteltiin,eiks varsinainen seuran perustaminen tapatunut sitten virallisesti syyspuolella, no kyllä se sitten aikanaan sekin päivä tarkentuu. Olisi se mukava kun sais elinpäiviä sen verran lisää,että saisi seuran 50 vuotisjuhlapäivän kokea! Toivon Sinulle ja kauttasi seuran toimihenkilöille jaksamista juhlavuoren tapahtumien suunnittelemisessa ja toimeenpanemisessa. Vielä haluaisin toivottaa kaikille seuran jäsenille OIKEIN HYVÄÄ JOULUA ja ONNISTUNUTTA UUTTA VUOTTA 2012, joka on tosiaan hyvin merkittävä seuralle . Kaikkea hyvää Sinulle Reijo,seura on minun ajatuksissani aina ja lehtenne on siitä tuonut minulle mieluisan tervehryksen.Ikuisesti Teidän Rauno Kulmala kunniapuheenjohtaja,josta tittelistä olen hyin ylpeä.

UUTISIA

ta pystytty tuottamaan. Juhlista enemmän sa-noin ja kuvin Itsenäisyyspäivän jäljempänä lehdessä. kunniamerkillä, Suomen Toinen juhla missä olimme Valkoisen Ruusun ansioristi, mukana oli Elä-keliiton Punon palkittu Turun Sanomien kalaitumen yhdistyksen joulukulttuuritoimittaja JUKKA juhla Pakarilla, johon saimme SAARINEN. olla osallisina. Välitöntä tunnelmaa ja osallistujia lähes Seuran onnittelee Jukkaa! sata henkeä. Kolmas juhla, jonka haluan mainita, oli Punkalaitumen Eläkeliitto Satakunnanpiiri on Jutin entisen koulun nykyisten myöntänyt hopeisen rintamerkin ja asukkaiden järjestämä kuusikunniakirjan Reijo Rantaselle, juhla.. pitkäaikaisesta vapaaehtoistyöstä.

6

Tämä oli kylälle varsin merkittävä, kyläläisiä oli paikalla todella runsaasti. Yllättävää oli että juhlaan oli onnistuttu järjestämään todella paljon ohjelmaa. Lapsilla oli kuvaelmakin harjoiteltuna. Talon omat lapset ja Johanna rouva olivat todellisia lavataiteilijoita. Olipa mukaan saatu myöskin kyläkunnan muitakin lapsia. Tiernaukot kutittivat yleisön nauruhermoja, ikähaarukka 50 -80v. Ja saapuipa joulupukkikin paikalle namusineen.


Siivillä Viennaan!

Turun lentoaseman turvatarkastus. Tarkkailukoneen röntgenkatseessa näkyneitä nesteitä ei kuitenkaan löydy. Taisi olla korttipakka kassin pohjalla. Läpinäkyvän muovipussin ihana sekamelska rasvoineen ja hammastahnoineen pääsee tarkastushihnan moolokin läpi ja portti matkantekoon avautuu. Terhakkaat propellit ruuvaavat koneen tehokkaasti taivaalle. Istumme kuin Pargas-bussissa kaksi rinnakkain. Tyylikäs lentoemo suorittaa turvallisuussyistä matkan alkaessa plastisen ,virkaankuuluvan julkisen aamujumpan. Kuluu tunti ja päivä koittaa aamuaurinkoisella Riian lentokentällä. Tämä on balttilaisen lentoyhtiön kotikenttäetu. Ihmismassa liikehtii eestaas pitkin terminaalia. Lasikatseisen virkaihmisen ilme ei reagoi suomenkieliseen kysymykseen. Joku englannin sana tuo pientä, vaimeaa värähtelyä hyvinhoidettuun silmäkulmaan. Täällä puhutaan latviaa, jossa kaikki sanat tuntuvat aina lopulta päättyvän ässään. Jos suomalainen puhuisi kieltään latviaksi, se kuulostaisi tältä: “ Onpas haus-

kas matkas lentsikas Ulosmeno löytyy. Ratkailentämäs Baltikas ympärs sun paikka: juna, bussi vai mailmas” taxi ? Ystävällinen taxi voittaa. Sanoo hinnankin etukäTurusta saatu “boarding teen. “ Hotell Kavalier, Bitpass” auttaa sujuvasti te schön ! Olemme Wienisvaihtamaan kulkupeliä Riias- sä. sa. Muhkea Boeing imaisee Wieniin matkaajat sisäänsä. Lentoemokin hymyilee ystävällisen osaaottavasti, Panu H. kun selitän, että vaimo tulee koneeseen joskus myöhemmin, kun hän ehtii lentoaseman toiletista. Lentolaukku sopii mainiosti avaraan hattuhyllyyn. Joulua orotellesa Ihanan tukevasti suihkumoottorit tuuppaavat ison peltisikarin puolipäivän pil- Jouluun on tätä kirjotellesani viä vien päälle kohti Viennaa. aika huippaus. Ny on kulumasa Muutama nuorimies avaa tuamiosunnuntai. Tiän kyllä, ettei tietsikan nenänsä alle. näitä järjellä saisi aatella, mutta silti Sormet alkavat iloisen tans- oon miättiny sitä ruumiin ylösnousemista ja viimestä tuamioo. sinsa näppäimistöllä. PilviOn sitä sillon kansaa liikkeellä. en pumpulipeiton tuijotus Kun mää synnyn ihmisiä oli parisikkunasta alkaa painaa en miljarttia, ny jo seittemän. Kuinsilmäluomia suihkarin suhi- ka paljon niitä onkan mahtanu nassa. Pikku torkahdus on kualla mailman alvusta lukien siähen mennesä, kun se mailmanväistämätön. “Wien – unelmien kaupunki” ilmestyy koneen alle. Korvissa paukkuu. Rankka jarrutus, maassa ollaan. Kulkeudutaan hevosenkengän muotoisen terminaalin kilometrin pituiselta tuntuvan hallin ihmisjoukkoon. Erinomainen kävelyä harrastavan kuntorata, laukunveto lisätehosteena. 7

loppu tullee. Vaikka kyllä täälä tillaa on. Nykyset asukkaakkin mahtus hyvin vanhaan Uurenmaan lääniin. Olis jokaselle tillaakin liki pualitoista neliöö eli pari metriä pitkälti ja 75 senttiä levveelti. Kyllä siähen pitkällensä mahtuu. Viikon päästä onkin sitten ensmäinen arventti. Alkaa virallinen joulun orotus, ja pikkujoulujuhlaruletti on kuumimmillansa. Sitten tullee joulukuun kuures. Sitä juhlitaan Suamen ittenäisyyspäivänä. Sitäkin oon miättiny, että onks se ihan oikee päivä. Jos


sitä juhlitaan Suamen Venäjästä irtoomisen takia, nin eiks eruskunta jo marraskuun 15. p:nä ottanut kässiinsä maan korkeimman hallitusvallan. Se myähempi ittenäisyysjulistus oli vaan tosiasian totteemista. Vai olisko viä oikeempi päivä se, kun entinen isäntäkin myänsi eron. Eiks vaan se ollu tammikuun neljäs. Mutta samapa se. Ruattin vallan aikana Suami oli yks Ruattin maakunnista. Venäjä irrotettuansa Suamen Ruattista anto 29. maaliskuuta 1809 Suamelle autonomian, mikä kai tarkottaa, että Suami tunnustettiin ittenäiseks kansakunnaks. Tää vois olla paras ittenäisyyspäivä, vallankin, kun Suami ei ennää EU:hun liityttyänsä o sillai ittenäinen, kun ennen. Nysse unioni ohjaa enemmän, kun keisarin Venäjä aikanaan. Ja sitten kun EU:sta tullee liittovaltio, Suami on taas melkein ninkon Ruattinvallan aikana.

Laps. Mutta kun se ei kelpaa kaikille mailmasa. Eikä taira kelvata Joulupukkikan, vallankan jos sen esikuvana piretään pyhhää Nikolausta. Mutta kuijja mahtas olla ton Markkinavoiman kans. Se täsä näyttää melkein kaikkia juaksuttavan uskontoon ja pualueeseen kattomati.

Täsä netin, euron ja kvarttaalitalouren kaatumista ja sitä seuraavaa kaaosta varrotesani toivotan Teittille kaikille oikein rauhallista joulua ja toiveittenne mukasta uutta vuotta Nimimerkki Pölhö

Itte meinaan jouluni viärä läpitte vanhalla mallilla. Ilman isompia hötkyilyjä. Voi olla, että aattona joulun kunniaks syän toisenkin silahkan, jos viimesen kvarttaalin tulos antaa siähen mahrollisuuren.

Kun ittenäisyys saaraan juhlittua, nin täytyy ruattalaisten kunniaks juhlia viä Lussinpäivääkin ennen kon päästään jouluun. Kunnei vaan kukkaan Lusia-neiroks valittu polttas tukkaansa sen kyntteilikruunun kans pelatesansa. Voi mennä viä Yläkuvassa (entisen jutinkoulun) Johanna rouva ja alakuvassa tiernasilmäkkin, ninkon siltä esikuvalukot, jotka antoivat nauruhermoille kyytiä! takin. Kun se hyvä Tuamas sitten tua sen joulun, nin sitten kai karpataan nykymuatin mukasesti. Vähemmän hiilihytraatteja, enemmän rasvaa ja valkuaista. Ja jos karppaus takkuilee, sitten tarttee skarpata. Tälläikökö se nykykiälellä mennee? Miäli tekis sannoo jottain siittäkin, millai se veispuuki ja muu nykymeininki joulua juhlistaa. Mutta en sano, kun en ossaa. Mää niistä mittään ymmärrä. Mutta sitä oon miättiny, että mikä se on se oikee joulun valtias. Mun pualestani se kyllä saa olla se Seimen 8


tapasimme heti tuttuja. Anneli Hakanen, professorin vaimo tuli vastaamme Verkahovin pääovella. Aimo oli vielä pysäköimässä autoaan parkkiin. Odottelimme hetken, vaihdoimme kuulumisia matkalta ja kun Aimo ennätti paikalle jatkoimme yhdessä etsimään ravintolan ovea, koska pääovesta meitä ei laskettu sisään, jostakin syystä se oli, ja pysyi suljettuna.

Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa...... Näin hiljaa alkoi matkamme Turkuun, ei meillä muutenkaan mikään kiire ollut, mutta kuinka sattuikaan, niin juuri tuo levy rauhallisesti soiden auton levysoittimessa, aloitimme matkamme Kirstin kanssa kahden. Olimme matkalla Viettämään Punkalaidun-seuran joulujuhlaa. Matkamme jatkui leppoisasti jutustellen. Tutkistelimme jouluvaloja ja arvuuttelimme; onkohan sen pitkän talon ikkunassa taas kynttelikkö joka ikkunalla. Olihan se! Onkohan Haaroisten vanhan “Tarmolan” kaupan ikkunassa taas se monivärinen joulutonttujen ryhmä. Sekin oli paikallaan! Olimme saaneet olla puolitoistavuotta eläkkeellä ja viimeisten vuosien aikana kulkemamme monet matkat muistuivat mieleemme.

Ravintolan ovella törmäsimme Miljaan, Aimon siskoon ja hänen perheeseensä. Yhtäkkiä olimme koossa koko suku, ei aivan Antti vielä puuttui, mutta hän olikin jo sisällä aloittelemassa juonto hommiaan. Olimme saapuneet Ravintola Verkahoviin, ja ensi kertaa olimme täällä Verkahovissa, viettämässä yhteistä joulujuhlaa Turun puolen laitumelaisten kanssa. Tervehdimme tuttuja, ja niitä ei ollutkaan vähän, jokapuolelta kuului Morjes Reijo, terve Reijo.

taas viemään työhön Vahdolle. Saavuimme Oripäähän ja yht äkkiä , kuin taivas olisi auennut. Valtaisa lumimyräkkä yllätti meidät, tuskin eteemme näimme. Hiljensin vauhtia ja matkamme jatkui todella verkkaisesti. Ajattelin millaiseksi muodostuisi paluu matkamme, jos koko ajan sataa lunta kun olemme juhlissa. Riihikoskella taivas taas selkeni, lumisade loppui ja pääsimme Turkuun ilman suurempia ongelmia, ja vielä sopivan ajois- Pöytiin asettautuessamme, koin yllätyksen josta en tiennyt mitään. sa. Vesamäen Irja oli tullut pitämään Pysäköimme Verkahovin taakse ja puuropuhetta, entinen luokkalähtiessämme kiertämään parkki- toverini, niin kansakoulusta kuin paikalta kohti ravintolan ovea oppikouluajoiltakin. -Pitäisi kai

Olimme asuneet työn vuoksi, molemmat eri paikoissa. Kirsti Vahdolla ja minä Punkalaitumella. Ja viikonloppuisin ajoin aina tuon matkan edestakaisin, perjantaina noutamaan Kirstiä ja sunnuntaina 9


sanoa rouva Irja Aro-Heinilä, Pianon kanssa meitä yhteislauluismutta minulle hän on Vesamäen sa säesti Unto Nieminen. Irja. Sitten tuli vihdoin Irjan puuropuAntti (Korventausta) rykäisi ja heen vuoro. Tiesin että Irja tempaloitti juhlat toivottamalla omasta peramentillaan ottaa kyllä yleisönpuolestaan “ taas kerran” kaikki sä, ja niin siinä tapahtuikin. vieraat tervetulleiksi. Murretta Illon vesamäen kulmalta Hän on tainnut toimia juontajana saatiin kuulla tuutin täydeltä. Olin joulujuhlissamme pitkään, koska lukenut ja kuunnellut joitakin Irjan tuntui että hän kuin kuului tuolle jo sekä äänittämiä että kirjoittamia paikalle. murrapakinoita. Pidin niitä hyvinä Antti luovutti puheenvuoron Vir- vaikka en ihan jokaiseen murresatasen Pekalle, hänkin on ollut naan yhtynytkään. Vaikka syntoivottamassa vieraita tervetulleek- tymäkotiemme väli on vain kolme si jo niin kauan, että kumarrus ja kilometriä, niin murteessa tuntuu pokkaus olisi tuntunut aivan samal- kuin se olisi kolmekymmentä. Mita. No, muutama sana tietenkin etin oliko Irjan käyttämä kieli kanaina koristaa tilannetta. Jokatapauksessa, olimme siis kaikki tervetulleita. Pekka oli järkännyt minut Irjan viereen istumaan, olimme kuulemma samalta kulmakunnalta. Ja odottelinkin mielenkiinnolla koska hänen vuoronsa tulee! Iltaan toi väriä musiikillisella puolella Mauri Kivikoski, hän on monipuolinen taiteilija, soittaa kitaraa ja viulua, sekä laulaa. Enimmäkseen omia sepittämiään biisejä, niinkuin nykyään sanotaan. Viereisessä kuvassa Mauri viuluineen. 10

sakoulussa ollut juuri tuota mitä hän nyt käytti, vai enkö ollut sitä rekisteröinyt aivojeni sopukoihin silloin! Vai oliko koulun läheisyys sekoittanut meidän perheen murteen, jotenkin vain tuntuu oudolta Irjan käyttämät muutamat sanat. Irjan kuva edellisellä sivulla alimmaisena. Olimmehan me paljon yhteydessä kouluun ja opettejiin, koska asuimme aivn koulun vieressä. Äitimme oli keittäjänä koululla. Tämän lisäksi me mukulat juoksimme siellä tämän tästä. “Karraas koululla ny.” sanoi äitini kerran, kun hän pyysi minua noutamaan koulun kellarista meille perunoita. Siskollani oli siihen aikaan jo sulhaskokelas, ja hän ihmetteli Marketalle; mitä sun äitis pyysi Reijon tekemään. Vanhat varikset olivat löytäneet tiensä juhliimme, jutustelu sujui verkkaan niinkuin kahdelta vanhalta varekselta pitääkin. (Kuva ylhäällä vasemmalla) Joulupukkikin saapui paikalle, sivistyneenä miehenä oli jättänyt piponsa narikkaan, koska oltiin ravintolassa. Jouluruoat olivat hyviä ja maukkaita, eniten jäin kaipaamaan lämpi-


Löydät meiltä Nokian puhelimet ja tarvikkeet, sekä kaikki Saunalahden ja Elisan liittymät.

myymälä: Kaskenkatu 2, p. 010 666 4320 miä lautasia. Onkohan sekin sitä säästöä, kun nykyään niin harvoin voi lämpimän ruoan syödä lämpimistä lautasista. Arpajaispöytä oli taas runsas, ehkä liiankin kanssa. Ja niinhän siinä kävi että osa arpajaisvoitoista säästettiin myöhempää käyttöä varten. Se oli ihan oikein, koska usein voitot alkaa kerääntyä yksille ja samoille henkilöille. Ehkä onnetar ensi kerralla antaa muillekin vuoron! Juhlat loppuivat yhteiseen lauluun Maa on niin kaunis.. Paluumatka sujui ongelmitta ja kotona odotti uusin perheen jäsenemme Sara. Labbis joka huomaa kaiken. Nyt se ei ollut tehnyt edes mitään pahaa, taitaa oppia jo talon tavoille. HYVÄÄ JOULUA JOKAISELLE, SIIS TEILLE KAIKILLE. Reijo

Antti Einarinpoika

ta. Laajan keskustelun jälkeen hyväksyttiin ponsi, jossa esitettiin huoli lisämaasta, todettiin

Ensimmäisestä tasaval- SKDL:n eduskuntaryhmän lasta toiseen Punkalaitu- myönteiset aloitteet sekä todettiin, että tilanomistajat eivät suhtaudu mella

Osa XXI Uusia tuulia Punkalaitumella, jatkoa ed.numerosta

Kesällä 15.07.1945 oli SKDL:n Porin piirijärjestöllä aluejuhla Mäenpään Ty-talolla. Muutamaa päivää myöhemmin samassa paikassa oli kansalaiskokous, johon osallistui yli 130 henkilöä. E. Jokinen alusti maattomien ja pienmaanomistajien maa- ja laiduntarpeista ja K. Lehtonen maatyöväen palkoista ja hinnois11

myönteisesti voimassa oleviin palkkanormeihin ja teettävät alaikäisillä jopa 12 tunnin työpäiviä, joskus ilman palkkaakin; sekä että tämä on estettävä. Lisäksi todettiin, että on oman asemamme vaarantamista, kun ei sotasyyllisiä ole saatettu lailliseen edesvastuuseen - on perustettava kansantuomioistuimia nykyisen tuomarikunnan miehittämien luokkatuomioistuimien tilalle. Punkalaitumen Ty alkoi selvittää myös eräitä sisällissodan aikaisia asioita. Se tiedusteli entiseltä poliisikonstaapeli Kytömaalta (oli


SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI TALVI / KEVÄT -2012

HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 10.01.2012 klo 18:00 VVO Kotikeskus, Tuureporinkatu 6, 3 krs.

PERINTEINEN TARINAILTA Tiistaina 24.01.2012 klo 18:00 Ravintola Verkahovi 2. krs juhlatila, Verkatehtaankatu 4, Turku. Illan teemana “Tarinoita kotiseudun kylistä”. Joukolla tarinoimaan tai kuuntelemaan. Seuraa tarjoaa pullakahveet. Nuoret ja ensikertalaiset myös rohkeasti mukaan! Tervetuloa

SEURAN 50 -VUOTIS JUHLA Lauantaina 21.04.2012. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

SEURAN VUOSIKOKOUS Keväällä, tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin. Paikka Turun Sanomat. Artukainen. Päästään tutustumaan Turun Sanomien uuteen toimitukseen yms. toimintoihin.

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta.

Joulupähkinän vastaukset: kysymys 1. 118 cm 2. 380 eri lajia! 3. Päivi Ylimys 4. Vakkala Aaro 5. Täällä rauhan sieluun saan 6. Rauno Kulmala 7. puutarhuri Niemi 8. Ralf Nordgren 9. Juhani Lompolo 10. Kalevi Jokinen

suojeluskunnsn paikallispäällikkö 1918), missä ovat kapinan loppuselvittelyssä takavarikoidut työväenyhdistyksen jäsenluettelot ja pöytäkirjat. Nimismiehen puoleen kääntymistäkin väläytettiin. Papereita ei tiettävästi löytynyt. V. 1918 ’hävitetyn’ Työväen Osuuskaupan asiaakin yritettiin selvittää.

alaosastolla oli kesäjuhla. Myös Kanteenmaan Sd- työväenyhdistys järjesti kesäjuhlan. Maa- ja sekatyöväen ammattiosastoilla oli työn juhla heinäkuun alussa.

Mahdollisesti muutkin poliittiset yhdistykset järjestivät juhlatilaisuuksia. Ilmoituksia vaan ei ole Suomi-Neuvostoliitto-Seura lähteistä esiin tullut. (SNS) näyttää perustaneen alaosastoja. Ainakin Kanteenmaan jatkuu sivulla 14..... 12


Kokous- ja juhlatilat museokoulussa Kodikasta majoitusta majoitushuoneistossa tai Mökeissä rauhallisessa ympäristössä Lintu- ja Luontoretkiä Sarkkilan kansakoulu on museokoulu

Näin hyvä lumitilanne on Punkalaitumen Porttikalliolla

1874 rakennettu maakunnan vanhin maalaiskansakoulu Punkalaitumen kirkonkylässä. Jugend-tyylinen talo on ulkoasultaan rakennusperinteen suojelukohde ja se on peruskorjattu sisältä v. 2000. Koulutintissä Punkalaitumenjoen rantatörmällä on B&B majoitustilaa 10 (max 16) henkilölle. Malo *** Luokkahuoneissa kokous- tai juhlatilaa 80 ( maks. 100 ) henkilölle. Flyygeli vuosimallia 1875 ja poljettava kouluharmooni. Juhlapalvelu luokkatiloissa. Mökkimajoitusta Yhivuorella ja Porttikallion urheilukeskuksessa. Hiihtolaomalle Porttikalliolle, vielä ehtii kun pidätte kiirettä. TILAA VÄLITTÖMÄSTI! puhelin: Hanna-Riitta 050 5375 805 Sakari +358 50 5575 675 Avoinna ympäri vuoden, sopimuksesta. ***************

13


Juuri jatkosodan kynnyksellä perustettua Satakunnan maakuntaliittoa heräteltiin kesällä henkiin. Herättelijänä oli ent. EteläSatakunnan suojeluskuntapiirin päällikkö evl. Hannes Raikkala. Liiton hallituksen kokoonpano näyttää olleen oikeistovoittoinen. Kunnallislautakunta valitsi liiton paikallisasiamieheksi Punkalaitumelle Taavi Hiltusen. Suojeluskunnan lakkauttaminen edellisvuonna merkitsi loppua myös torvisoittokunnalle. Sitä oltiin nyt herättelemässä henkiin ja katsottiin siinä mielessä kysyvästi keskipitäjän nuorisoseuraan. Valtion asettama 33. maanlunastuslautakunta käynnisti Osmo Aunion johdolla maanhankintalain mukaisten tilojen perustamisen Punkalaitumella 27.07.1945 pidetyllä kokouksella. Lautakunnalla oli tilat Vartiolassa/Sarkin-

kävi äänestämässä vain vajaa 20 %, eikä kantaväestäkään Kansanavun keräys tuotti hyvin, äänestänyt kuin n. 68 %. tavoite ylittyi n. kolmanneksella. Parhaiten onnistui pohjois-seutu, Porvarilistat saivat äänistä 36,7 % ja vasemmisto 63,3 %. Edustajaheikoimmin etelälaita. paikoista porvaripuoli sai 7 ja Nuorten talkoot käynnisti kevään vasemmisto 12. Vasemmisto vahlopulla romurynnistyksen ja jatkoi visti asemiaan, sillä edellisessä valsen jälkeen muilla kohteilla. tuustossa voimasuhteet olivat olleet Syksymmällä tutkailtiin tuloksia. 10 – 9 sen hyväksi. VasemmisSarkkila kunnostautui parhaiten topuolueilla oli vaaliliitto, mutta jo suurista kouluista ja Kivisenoja ilmoittelussa ennen vaaleja kumpienistä. mallakin vasemmistopuolueella oli omat listansa. Niiden perusteella Kunnallisvaalit tulivat ajanvasemmiston paikoista SDP sai 3 kohtaisiksi vuoden -45 lopulla. ja SKDL 9, mikä merkitsi SDP:lle Kaikkiaan 45 valitsijayhdistystä, roimatappiota valtiollisiin vaaleihin 19 vasemmistosta ja 26 keskusverrattuna. Kun sos.dem. lehti UA ta-oikeistosta, jätti keskusvaalilaujulkaisi vaalituloksia ja kertoi takunnalle perustamisasiakirjansa. vasemmiston menestyksestä moVaalimainonta oli näkyvää. SDP:lla nissa kunnissa, ei lukijan silmään ja SKDL:lla oli yhteinen vaaliletarttunut Punkalaitumen tulosta olhtinen, vaikka ne muuten jo tekivät lenkaan. Olisiko tappio ollut niin pesäeroa toisistaan. Äänestysakkarvas, ettei sitä haluttu esitellä? tiivisuus jäi alhaiseksi. Siirtoväestä Valituiksi Punkalaitumen valtuuslinnassa.

14


toon tulivat:

4 – 3 vasemmiston hyväksi, mutta valtuuston kokousta. Vasemmissiirtymää vasemmalle tapahtui tolle tulevien toimielinten paikat Porvareista: Verner Juhe Orini- molemmilla puolilla. sovittiin jaettavaksi suhteessa emestä, Uuno Kestilä Liitsolasta (Illo), Mauno Karunen Tarkastelemissamme muissa lau- SKDL 60 %, SDP 40 %. Jalasjoelta, Urpo Hosia Kosti- takunnissa muutokset jäivät mel- Punkalaitumen Työväenyhdistys lasta, Nestori Rasi Talalasta, ko vähäisiksi. Kansan-huoltolau- juhli vuoden 1945 lopulla näytVihtori Rautala Kivisenojalta takuntaan Eino Rantalan tilalle tävästi 40-vuotista toimintaansa. ja tuli Lauri Syrjä. Puheenjohtajana Samoissa merkeissä juhli Oriniejatkoi Lauri Pouru. Kansanhuol- men – Liittolan Sd- TyöväenyhVeli Nikkilä Koskioisilta tolautakunnan kyläkunnittainen lu- distys 24.03.1946 ja Koskioisten Ty syksymmällä. SDP:sta: Viljo Rantala Orini- ottamusmiehistö lakkautettiin. emestä, Frans Ristimäki Tala- Työvoimalautakunnan johdossa lasta ja Tobias Nummelin Orin- jatkoi Kalle Lehtonen. Varapj:ksi Vuosikokouksissa 1946 jäivät muutokset työväenyhdistyksien iemestä tuli Toivo Leppänen. johtopaikoilla vähäisiksi. KoskioSKDL:sta: Kalle Lehtola Kan- Majoitusltk:n johtoon nousi Kalle isten Ty:n sihteeriksi nousi Olavi nastosta, Kalle Lehtonen Hav- Lehtonen, Kalle Hannulan siir- Nieminen. iokoskelta, Frans Moisio Jalas- tyessä varapj:ksi. joelta, Erkki Jokinen Mäen- Asutuslautakuntaan valittiin pu- Maalaisliiton Punkalaitumen päästä, Aarne Alén Oriniemes- heenjohtajaksi Ilmari Nuuttila ja paikallisosasto piti kokoustaan tä, Kustaa Jalonen Kivisenojal- jäseniksi T. Rantala ja V. Nikkilä. tammikuun 20. p:nä. Paikalla oli 10 henkeä. Pääasia näytti olleen ta, Olga Lehtinen Oriniemestä, Esa Kuisma Palojoelta ja Lauri Huoltolautakunnan, Sotaor- keräysorganisaation valinta. Piiri näet oli kehottanut järjestämään Kaskela Haviokoskelta. pojen ja -leskien työhuoltoltk:n keräyksen, josta paikallisosasto ja väestönsuojelultk:n johto säisaisi itse pitää 15 %. Edellisen valtuuston jäsenistä uusi lyivät entisissä käsissä. pestinsä 7. Näistä oli porvareita 3 ja sosialidemokraatteja 4, joista Koulujen johtokunnissa ehkä siir- Kansallisen kokoomuspuolueen 2 nyt kansandemokraattina. Uusia tymistä vasemmalle tapahtui taval- Punkalaitumen Kansallisseuralla oli vuosikokous maaliskuussa 1946. kasvoja valtuustoon tuli 12. Uusiu- lista enemmän. Tietoja kokouksen päätöksistä ei tuminen oli siis aika merkittävä. Kuten jo edellä näimme tapahtui Sotakuukausipalkkalautakunta ole löytynyt. vasemmistossa selvä siirtyminen ja kotiuttamislautakunta samoin Karjalan siirtoväkeä oli Punkalaivasemmalle. Porvaripuolellakin kuin polttopuutoimikunta ja väli- tumella 1945 lopulla vajaa 1 400 maanhankintakasvojen uusiutuminen oli huomat- aikainen henkeä, pääosa Muolaasta. toimikuntakin näyttävät tulleen tava. Itäkarjalaisia ja inkeriläisiäkin oli lakkautetuiksi. vielä n. 30. Valtuusto valitsi puheenjohtajakseen kansanhuoltojohtaja Erkki Uuden valtuuston päätökset pe- Hevosia siirtoväellä oli n. 140, leJokisen ja varalle mv. Vihtori Rau- rustuivat vasemmiston osalta jou- hmiä n. 470, hiehoja 40, vasikoita talan, uusia miehiä näissä tehtävis- lukuun lopulla kunnallisjärjestön n. 60 ja lampaita n. 240. Heinäpkokouksessa tehtyyn sopimuksä kumpikin. ula haittasi karjan pitoa. seen, jonka mukaan SDP ja SKDL Kunnallislautakuntaa johtamaan etsivät neuvottelujen kautta yhteis- Punkalaitumen siirtoväen huoltovalittiin edelleen Kalle Hurme ja en kannan käsiteltäviin asioihin. lautakunnan puheenjohtajaksi varamieheksi Verner Juhe sekä Neuvotteluja varten asetettiin ne- mainitaan kesäkuussa 1945 Vilho muiksi jäseniksi Nestori Rasi, Il- lihenkinen neuvottelu-kunta, jossa Sintonen ja syksymmällä uutena mari Nuuttila, Frans Ristimäki, kummallakin osapuolella oli kaksi jäsenenä Toivo Inkinen. SeuraaFrans Moisio ja Kalle Lehtonen. edustajaa. Neuvottelukunnan tuli van vuoden alusta puheenjohtaVoimasuhteet säilyivät entisenä eli kokoontua viimeistään tuntia ennen jana toimi edelleen Vilho Sintonen 15


JOULUPÄHKINÄ Turun Punkalaidunseura ry. joulukuu 2011 1.

Vehkajärvestä Ossi Halla-aho sai uistimella syyskuussa ison hauen, joka painoi 10,26 kg. Kuinka pitkä tämä peto oli? 2. Jalasjoen Yli-Viikarin pihapiirissä kesän aikana oli perhostutkija Juha Majala tutkinut perhoslajien esiintymistä. Kuinka monta lajia hän kesän mittaan löysi? 3. Telkkariin tulee ohjelmasarja “Kunta nimellä Punkalaidun”. Mikä on ohjaajakäsikirjoittajan nimi? 4. Matti Roukan muistin mukaan laitumelainen muurari on sanonut: “Ei pidä mennä muuraamaan, jos ei ole pyydetty!” Muurarin nimi? 5. Jukka Saarinen on tehnyt ansiokkaan laulun “Punkalaidun pitäjistä parhain”. Kuinka kuuluu kertosäkeen neljä viimeistä sanaa? 6. Turun Punkalaidun-seura perustettiin vuonna 1962. Perustava kokous oli 16.05. ja säännöt allekirjoitettiin 29.05.1962. Sääntöjen allekirjoittajiksi mainitaan kauppias, opettaja ja kersantti. Tietääkö joku kersantin nimen? 7. “Se on sama jos menee Rajalaan taikka Roukkaan, kyllä sieltä tyhjän koukkaan. Ne on kaikki nyppiny, kun ovat siellä koko syksyn hyppiny”. Kuka marjastaja totesi näin marjareissun päätteeksi? 8. Punkalatumella on toiminut kirjallisuuspiiri. Haviokoskella on piirin vetäjä pitänyt majapaikkaa talossa, jonka kuvan Heljä Suomi on maalannut ja joka on valittu kirjan kansikuvaksi. Romaanin nimi on “Joenvartijan rakkaus”. Kuka on kirjailija? 9. “ Maa johon mahtuu” on kirja, jossa kerrotaan Australiasta ja siellä elävistä suomalaisista. Eräs heistä oli Hakalan Topi Punkalaitumelta. Eleli Emmankallion lähellä. Kirjan kirjoittaja on lähtöisin myös laitumelaisia ja kiertänyt toimittajana laajasti maailmalla. Hänen nimensä? 10. Senja Metsähalme-Salo teki merkittävän kulttuurityön kokoamalla ansiokkaan 40V -historiikin seurastamme. Lukekaa! Siinä kirjassa mainitaan sivulla 229, että itsenäisyysjuhlissa 1990 presidentinlinnassa oli muiden mukana laitumelainen, joka totesi, että tilaisuus; “ vei kerrankin puheliaan miehen ihan sanattomaksi”. Kuka hän on? Joulupähkinän on laatinut Panu Helariutta! Vastaukset löydät tämän lehden sivuilta. Lähteet: Punkalaitumen Sanomat, Harmia joka päivälle, 40v-historiikki. ja jäseninä Esa Kuisma, Toivo Inkinen ja Paavo Uschanov. Siirtoväen uutena huoltojohtajana aloitti Reima Siivonen. Siirtoväen lopullinen sijoittaminen oli vielä aloittamatta. Viljelijäväestölle oli tilapäisjärjestelyin luotu mahdollisuus ammattinsa har-

joittamiseen. Vapaa työvoima kilpaili muiden mukana työpaikoista. Siirtoväessä oli myös yrittäjiä. Muolaan ortodoksinen ja osin venäjänkielinen Kyyrölän kylä oli tunnettu saviastiateollisuudestaan. Punkalaitumelle tultuaan alkoivat muolaalaiset valmistaa saviastioita, ’kooleja’ niin kuin kai punkalaitu16

melainen sanoo, ja varmaan kukkopillejäkin mm. VähäJaakkolan, Pourun ja Uusi-Pourun (Riissuon) tiloissa.


Laitumelainen