Page 1

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

2 2008

Uusi kilpailukyky- ja elinkeinostrategia:

Tiukempi fokus Suomalaista cleantechia Kiinaan


Kasvun ympäristö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti Päätoimittaja Lauri Ylöstalo Toimituskunta Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n viestintätiimi Tekstit Teija Horppu ja Tuovi Similä Valokuvat Loma Graphics Oy Ulkoasu ja taitto Kimmo Ylitalo, Mainostoimisto Halo Oy Painopaikka Aldus Oy, Lahti Painos: 3 000 kappaletta ISSN 1796-5799 Osoitteisto Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n sidosryhmärekisteri

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 | 15140 Lahti Puh. (03) 811 411 | Fax (03) 8833 000 info@lahtisbp.fi | www.lahtisbp.fi

Rohkeutta panostuksiin

V

iimeisen vuoden ajan on työstetty taas suuria ja merkittäviä strategioita. Kansallinen innovaatiostrategia valmistui kesällä, yliopisto- ja korkeakoulusektori on muutosten kourissa ja kotikentällämme Lahden alueella valmistui vuoteen 2015 ulottuva uusi Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia. Kaikki nämä tuovat uusia mahdollisuuksia ja haasteita tiedepuistollemme. Alueemme elinkeinostrategian osaamisen kärjet – ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta – sopivat hyvin meille. Strategian tavoitteet ovat haastavia. Vuonna 2015 Lahden alue on

Kasvun mahdollistajat: 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa. 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus. 3. T&K-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue. Nämä strategian painopisteet antavat selvän suunnan toiminnallemme. Homma on aloittamista vaille valmis!

Strategiset tavoitteet eivät toteudu ilman panostuksia ja terävää fokusointia: Meidän tulee panostaa vahvasti oman osaamisemme kehittämiseen. Meillä täytyy olla entistä parempi kyky pureutua asiakkaittemme kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksiin. Tarvitsemme lisää innovatiivista liiketoimintaosaamista ja erityisesti ympäristöteknologian soveltamisen osaamista. Kansainvälisesti toimiminen on itsestäänselvyys. Muotoilun nostaminen vahvasti mukaan elinkeinostrategiaan on meille iso kysymys. Osaammeko rakentaa tehokkaan ja omaleimaisen toimintamallin? Löytyykö ympäristöosaamisen ja muotoilun välille hyvä synergia? Osaamisen lisäksi strategioiden toteutuksessa tarvitaan myös muita resursseja, kuten rahaa. Tavoitteet ovat haastavia. Olemme tehneet kovasti töitä edellisen elinkeinostrategian aikana ja edenneet hyvin. Olemme hyvällä pelipaikalla Lahdessa. Nyt pitäisi olla rohkeutta panostaa tulevaisuuteen ja lisätä vauhtia! Lauri Ylöstalo toimitusjohtaja


Teksti Tuovi Similä

Ympäristötehokkaampi ja yritysmyönteisempi Lahti Miltä näyttää Lahden elinkeinoelämä vuonna 2015? Kunnianhimoiset tavoitteet linjaa tuore elinkeinostrategia. Monilla alueilla tavoitellaan Suomen tai jopa Euroopan kärkisijoja.

L

KASVUN YMPÄRISTÖ

ahden alueen uusi kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 on sovitettu muuttuneen maailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin. – Edelliseen strategiaan verrattuna nyt on haluttu entistä selkeämmin fokusoitua erityisosaamiseemme, sanoo kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Strategiassa korostuvat myös vahvasti Lahden alueen integroituminen Helsingin metropolialueeseen ja kaiken yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Elinkeinostrategian toteuttajia ovat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy Lakes, Lahti Travel Oy sekä Lahden alueen uusyrityskeskus. Näiden työnjakoa terävöitetään. – Isoja muutoksia ei ole tulossa. Tiede- ja yrityspuistolla on vahvasti teknologiakeskuksen rooli. Se on myös yrityshautomo- ja innovaatiotoimintaa edistävä yksikkö. Lakesin vastuulla ovat nykyistä selvemmin perusyrityspalvelut ja yritysten verkottuminen, Myllyvirta toteaa.

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

3


Ympäristö, muotoilu ja innovaatiot Lahdessa vahvan osaamisen alueita ovat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Myllyvirta pitää merkittävänä saavutuksena Lahden tiede- ja yrityspuiston vetovastuuta kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterista. – Sitä viedään eteenpäin ja pyritään siihen, että ympäristöosaaminen heijastuu mahdollisimman monen yrityksen toimintaan Lahden alueella, Myllyvirta kertoo.

Lahden alueella vahvan osaamisen alueita ovat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta.

KASVUN YMPÄRISTÖ

4

Muotoilussa nähdään monia mahdollisuuksia. – Muotoilu on määrä viedä johdonmukaisesti koko tiedeja yrityspuiston toimintaan. Erityisesti panostetaan teollisen muotoilun liiketoiminnan vauhdittamiseen niin yrityshautomossa kuin muuallakin, Myllyvirta sanoo. Innovaatiotoiminnasta tiede- ja yrityspuistolla on jo hyviä näyttöjä. Innovaatiotyön korostuminen näkyy tiede- ja yrityspuiston toiminnassa Myllyvirran mukaan tiiviinä yhteistyönä suomalaisten ja kansainvälisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Positiivista kasvua ja yritysystävällisyyttä Kauppakamarin hallituksen puheenjohtajan Taavi Heikkilän mielestä strategia vie alueen elinkeinoelämää oikeaan suuntaan. – Siihen on kirjattu monia positiivisen kasvun asioita, jotka lisäävät kilpailukykyä. On pyritty siihen, että uusienkin yritysten olisi entistä helpompi tulla Lahteen, ja että asiat hoituisivat yritysten kannalta entistä tehokkaammin, Heikkilä sanoo ja jatkaa: – Yritysten näkökulmasta merkitystä on myös sillä, että Lahti voisi olla entistä houkuttelevampi alue muuttaa asumaan. Tarvitaan kovasti satsauksia eri tahoilta, jotta kunnianhimoiset tavoitteet voisivat toteutua.


Lahti houkutteli ympäristömaineellaan

T

uore lahtelaisyrittäjä Tommi Kunnala esittelee tyytyväisenä yhtiönsä uusia, 380 neliön toimitiloja. Tammikuussa perustetun Suomen Jätevesi Oy:n alkutaival on ollut vauhdikas. Yhtä aikaa Lahden kanssa avattiin toimipiste Joutsenossa, ja syksyllä yhtiö laajentuu pääkaupunkiseudulle. Ensi keväänä tähtäimessä ovat Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Lahdessa yritys työllistää 16 henkeä, ja työvoiman saanti on sujunut ongelmitta. Lahteen Kunnalan houkutteli sen maine ”ympäristökaupunkina”, eikä sijainnissakaan ollut moittimista. – Lahdessa on jatkossakin yhtiömme hallinnollinen keskus, Kunnala sanoo. Hän kertoo olevansa ”hurjan tyytyväinen” tiede- ja yrityspuistosta saamaansa apuun, ja arvelee yhteistyön tulevaisuudessa vain tiivistyvän. – On hyvä, että lähellä on saatavissa tietoa ja asiantuntemusta ympäristöalalta. Suomen Jätevesi Oy myy haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä avaimet käteen -palveluna. Suomessa on 300 000 taloutta vailla kunnallistekniikkaa. Vuoteen 2014 mennessä näiden on saatava jätevesiasiansa hoidettua asetuksen määräämällä tavalla.

Suomen Jätevesi Oy tekee jo nyt kymmeniä sopimuksia kuukaudessa, mutta Kunnalan mukaan vauhti kiihtyy ensi vuonna. Yhtiö suunnittelee ja toimittaa jätevesijärjestelmät aina kunkin kiinteistön tarpeiden mukaan. – Hoidamme kiinteistön omistajien puolesta kaiken, aina viranomaisluvista lähtien. Asiakas saa valmiiksi asennetun järjestelmän, ja halutessaan myös huoltopalvelun, Kunnala toteaa. Tuovi Similä

Muotoilusta uutta nostetta Lahdelle Lahdella on vanhastaan perinteitä muotoilun saralla, ja Muotoiluinstituutti arvostetaan korkealle koko maassa. Lehtosen ja Känkäsen mielestä muotoilun osaamiskeskusverkoston vetovastuu sopisi luontevasti Lahden tiede- ja yrityspuistolle.

Muotoilijan käyttö kasvattaa bisnestä Muotoilijan käyttö yrityksissä kasvattaa bisnestä tavalla tai toisella, Lehtonen ja Känkänen väittävät. Väite perustuu kokemukseen, ja monia esimerkkejä löytyy Lahdenkin seudulta. – Esimerkiksi muotoilun avulla tehty työvälineen käyttöominaisuuksien tai ergonomian parantaminen tuo sitä käyttävälle yritykselle välillisiä säästöjä henkilöstökuluissa, työaikojen lyhentymisen ja sairauspoissaolojen vähentymisen myötä, Känkänen kiteyttää. Tuovi Similä

KASVUN YMPÄRISTÖ

L L

ahti sovittelee harteilleen Suomen teollisen muotoilun keskuspaikan viittaa. Pontta tälle tuo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Muotoilun edistäminen osaamisklustereissa -kehityshanke, jonka toteuttajaksi on valittu Lahden tiede- ja yrityspuisto. Teollinen muotoilu on nostettu myös yhdeksi osaamisen kärjeksi Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa 2009-2015. TEMin hankkeen tarkoituksena on vuoden 2008 loppuun mennessä kartoittaa ja verkottaa keskenään Suomen muotoiluosaajat sekä perustaa koko maan kattava muotoilun osaamiskeskusverkosto, joka edistäisi ja tukisi muotoilun käyttöä yrityksissä. Asiamies Jorma Lehtonen tiede- ja yrityspuistosta sekä vs. koulutusjohtaja Ari Känkänen Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista ovat mukana hankkeen ohjausryhmässä. – Vuoden loppuun mennessä saamme valmiiksi neljä casea teollisen muotoilun eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Tulokset raportoidaan TEMiin, ja sen jälkeen on toivottavasti vuorossa pysyvämpi ja mittavampi ohjelma, Lehtonen sanoo. Koska aikaa on vähän, caset ovat Lehtosen mukaan valittu siten, että ne on toteutettavissa selvityshankkeen puitteissa. Pyrkimyksenä on arvioida muotoilun tuomia etuja esimerkiksi yritysten kasvuun.

5


Teksti Tuovi Similä

Kiinasta ja Venäjältä haetaan jalansijaa suomalaisille ympäristöosaajille KASVUN YMPÄRISTÖ

6

Suomalaisen ympäristötaidon vienti Kiinaan ja Venäjälle on pitkäjänteistä työtä. Se alkaa suhteiden luomisella viranomaisiin ja kunnallisiin päättäjiin.

Y

mpäristöteknologian Kiinan-viennin tehostamiseksi perustetun FECChankkeen toinen vaihe on alkanut uuden organisaation voimin. Samalla hankkeen painopiste siirtyy konkreettisiin projektineuvotteluihin. – Emme silti unohda suhteiden ylläpitämistä päättäjiin, joita ilman Kiinassa on lähes mahdotonta toimia, sanoo hankkeen johtaja Ari Makkonen. Hän siirtyi elokuun alussa FECC:in vetäjäksi Pöyry-konsernista. Makkosen lisäksi hankkeessa työskentelevät kokopäivätoimisesti Wang Yu Suomessa ja Yang Fenghui Shanghaissa. Kiinassa tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. – Bisnestä ei rakenneta yhdessä yössä. Luottamusta on rakennettava ja kontakteja pidettävä yllä jatkuvasti. Vain silloin syntyy se pohja, jolle bisneksen voi rakentaa, Wang toteaa. Kiinan ponnisteluissa on keskitytty jätteiden hallintaan, lietteiden käsittelyyn ja ilmanlaadun monitorointiin. – Pyrimme laatimaan näiden alojen suomalaisesta tarjonnasta


FECC-tiimi pohtimassa Kiinan vientikuvioita yhdessä TKK:n jätehuoltotekniikan professori Kailan kanssa. Vas. Ari Makkonen, Wang Yu, Juha Kaila ja Mari Pantsar-Kallio.

yleispätevän konseptin, jota voimme käyttää missä vain Kiinassa, Makkonen sanoo. Hanketta on aluksi viety eteenpäin Shanghain alueella, jossa kilpailu länsimaisten yritysten kesken on erittäin kovaa. Makkonen uskoo, että suomalaisilla voisi olla enemmän mahdollisuuksia läntisissä provinsseissa, ja nyt selvitellään, mitkä niistä olisivat hankkeen kannalta sopivimpia. Hän myös muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla ”high techiä”: – Suomalaisilla yrityksillä on myös paljon perinteistä teknologiaa, joka voisi soveltua läntisiin provinsseihin.

Venäjällä panostetaan jätehuoltoon ja energiaan Suomalaista osaamista viedään Venäjälle ympäristönhuolto- ja energiaklustereiden Venäjä-hankkeen puitteissa. – Klustereissa on mukana yhteensä 16 suomalaista yritystä, jotka tekevät saumatonta yhteistyötä ympäristöviennin edistämisek-

si, sanoo ohjelmajohtaja Mari Pantsar-Kallio Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Venäjälle tarjotaan kokonaisia palvelu- tai laitosratkaisuja. Tällöin ovet varsinaiseen kaupantekoon avautuvat kaupunginisien avulla. – Alkuvaiheessa virallisen tahon pitää olla mukana, koska tarjottavat palvelut ovat sellaisia, että niiden järjestäminen on kuntien vastuulla, sanoo projektipäällikkö Salem Banafa, joka vetää ympäristönhuoltoklusteria. Ympäristönhuoltoklusterin veturiyritys on Lassila & Tikanoja. Neuvotteluja kokonaispalvelujen myynnistä käydään Venäjän federaation eri alueiden kanssa. Energiaklusteri myy kokonaisia kaukolämpövoimaloita. Niitä tarvittaisiin kipeästi, sillä suuri osa Venäjän lämpöenergiaverkostosta on erittäin vanhentunutta. Energiaklusterin veturina on Onninen Oy.

FECC FECC eli Finnish Environmental Cluster for China on taannoisen kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta vuonna 2006 syntynyt hanke. Sen tavoitteena on rakentaa eri toimijoiden yhteistyönä Suomen ympäristöliiketoimintaa tukeva malli, joka sopii Kiinan markkinoille. FECC-hanketta rahoittavat Sitra, Tekes, Teknologiateollisuus ry, yritykset, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Kuopio Innovation Oy, Jykes Oy ja Greater Helsinki Promotion Ltd / Green Net Finland ry. Venäjä-hanke on jatkoa Sitran vuosina 2004-2008 vetämälle Venäjä-ohjelmalle. Suomalaisyritykset ovat verkostoituneet Ympäristönhuolto- ja Energiaklustereiksi, jotka etsivät Venäjältä sopivia vientihankkeita. Molempien hankkeiden vastuullisena johtajana toimii FT Mari Pantsar-Kallio Lahden tiede- ja yrityspuistosta.


Pekka Kiukkonen vie Allua maailmalle. Taustalla Allun massastabilointilaite.

KASVUN YMPĂ„RISTĂ–

8

8862


Teksti Teija Horppu

Allu ja massastabilointi globaaleille markkinoille Vaikka yrityksellä on jo lupaava jalansija kansainvälisillä markkinoilla, se voi silti hyötyä kansainvälistymistä tukevista hankkeista. Tästä hyvä esimerkki on Lahden kupeessa Orimattilassa toimiva Allu Finland Oy, joka yhteistyöverkostoineen on mukana kansallisessa Innovaatioputki-hankkeessa. Allulla on aktiivista toimintaa jo 40 maassa, ja Innovaatioputki-hankkeen avulla se jatkaa vahvaa kansainvälistymistään. Parhaillaan yritys tähyää Intian ja Venäjän markkinoille.

Tuotteistettu kansainvälistymisprosessi

INFO

Tavoitteena Allu-casessa on mallintaa cleantech-yrityksen kansainvälistymisprosessi ja tunnistaa kansainvälistymisen pullonkauloja, erityisesti kehittyvien markkinoiden osalta. Allun kanssa tuotteistettua kansainvälistymisprosessia pääsevät myöhemmin hyödyntämään myös muut ympäristöteknologiayritykset.

Allu Finlandin yritysverkoston liikevaihto on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä. – Tavoite on kova, mutta realistinen. Kun Allu menestyy, myös yhteistyöverkostomme menestyy, toteaa projektipäällikkö Pekka Kiukkonen. Globaalit markkinat ovat suomalaisille ympäristöteknologia-alan yrityksille suuri haaste. – Suomalaiset cleantech-yritykset ovat pieniä, mutta markkinat ovat suuret, Annukka Havas muistuttaa. – Tarkoituksemme ei ole vain valaa alan yrityksille uskoa, vaan konkreettisesti luoda niille kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia. – Allun työ on kansainvälistyä ja kasvaa. Opimme tässä prosessissa toivottavasti kiinnittämään huomiota oleellisiin asioihin ja tukemaan oikealla tavalla alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä, Pekka Kiukkonen toteaa. Lokakuun 8.-10. päivänä Lahden tiede- ja yrityspuisto järjesti yhdessä Ramboll Finland Oy:n, Allu Finland Oy:n sekä muiden yhteistyöyritysten kanssa kansainvälisen massastabilointikongressin Lahden Sibeliustalossa. Kyseessä oli alan ensimmäinen tässä laajuudessa järjestetty kansainvälinen kongressi. Kongressiin osallistui 250 massastabiloinnista kiinnostunutta asiantuntijaa ja yritysvierasta eri puolilta maailmaa.

Massastabilointi on nopea ja kustannustehokas menetelmä pehmeiden maa-alueiden lujittamiseen. Massastabilointimenetelmää voidaan käyttää mm. tie- ja rautatierakentamisessa, satama- ja teollisuusalueiden kenttärakenteissa sekä pilaantuneiden maiden käsittelyssä ja kunnostuksessa.

KASVUN YMPÄRISTÖ

K

olmevuotisella Innovaatioputki-hankkeella kaupallistetaan cleantech-innovaatioita. Lahden tiede- ja yrityspuisto vastaa hankkeen globaalista kaupallistamisosiosta. Hankkeeseen valittu Allu Finland Oy on yksi Lahden alueen ympäristöklusterin kärkiyrityksistä, dynaaminen ja tavoittelee kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Allulla on jo vahva brändi ja sen kansainvälistyminen on hyvällä mallilla. Yrityksen massastabilointituotteen toteutukseen tarvitaan kuitenkin monenlaista asiantuntemusta hallitseva yritysrypäs. Massastabilointia työmenetelmänä ei vielä tunneta maailmalla kovin hyvin. – Kyseessä ei ole vain Allun, vaan koko menetelmän tunnettuuden parantamisesta. Päästäkseen myymään laitteitaan Allun on ensin myytävä uusi tapa toimia, sanoo Lahden alueen ympäristöteknologiaklusterin kehittämisestä vastaava päällikkö Annukka Havas Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

9


Teksti Teija Horppu

Kuva Eagle Tuulivoima Oy

Eagle tuulen voimalla maailmalle Maailman ainoan matalan tuulen voimalan valmistuttajan Eagle Tuulivoima Oy:n liiketoiminta on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Tuleeko yrityksestä Suomelle uusi Nokia?

E KASVUN YMPÄRISTÖ

10

agle Tuulivoima aloitti toimintansa Lahden tiede- ja yrityspuiston yrityshautomossa vuoden 2008 alussa. Nyt runsaat kahdeksan kuukautta myöhemmin yhtiöllä on voimaloiden jälleenmyyntisopimus St1 Oy:n kanssa, kehitysapuyhteistyöhän liittyvät ensimmäiset voimalat toimitettuna Etelä-Afrikkaan, tytäryhtiö perusteilla Yhdysvaltoihin ja Eagle-tuulivoimalan siipi on ehdolla vuoden nanotuotteeksi. Yhtiön nettisivuilla vieraili sivuston kolmen ensimmäisen viikon aikana 1 049 kävijää eri puolilta maailmaa, Taiwania myöten. Lukuisat pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet yrityksestä. – Vauhtia osattiin odottaa, muttei tällaista high speedia, sanoo toimitusjohtaja Juha Siitonen. – Alunperin arvioimme, että olisimme vuonna 2010 siinä pisteessä, mihin etenimme kahdeksassa kuukaudessa.

– Kyseessä on merkittävin liikeidea, joka meillä on koskaan ollut haudottavana yrityshautomossamme, kertoo Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n yrityshautomon johtaja Risto Mauno. Hedelmällisen hautomoyhteystyön ansiosta Maunosta tuli Eagle Tuulivoiman hallituksen jäsen.

Hybtonitessa sen salaisuus Eagle Tuulivoiman menestyksen salaisuus piilee hybtonitessa, hiilen nanoputkien ja polymeerin seoksessa, josta pientuulivoimalan siivet valmistetaan. Materiaali on kevyttä, sitkeää ja jäykkää, minkä ansiosta tuulivoimalan siipien pinta-ala on voitu kaksinkertaistaa. Eagle-voimala tuottaa sähköä 30 prosenttia


on kutsuttu sähkön syöttötariffia pohtivaan työryhmään. St1 arvioi myyvänsä vuoden 2008 aikana useita satoja Eagletuulivoimaloita ja uskoo, että vuonna 2020 Suomessa on 100 000 viiden kilowatin tuulivoimalaa. Ne tuottaisivat sähköä puolen ydinvoimalan verran. www.eagle.fi

KASVUN YMPÄRISTÖ

enemmän kuin perinteisistä materiaaleista valmistettu pientuulivoimala, sillä sähköntuotannon aloitustuuleksi riittää kaksi metriä sekunnissa. – Hybtonite mahdollistaa tuulivoiman tuottamisen myös sisämaassa, missä keskituuli on viisi metriä sekunnissa. Kansainvälisillä messuilla minua on onniteltu siitä, että meillä on maailman paras pienen tuulivoimalan siipi, Eagle Tuulivoiman markkinointi- ja myyntijohtaja Miamari Siitonen kertoo. Eagle-tuulivoimaloihin liittyvät mahdollisuudet on ymmärretty myös Suomessa. Lahden Farmari-messuilla vieraillut Tasavallan Presidentti Tarja Halonen piti Eagle Tuulivoiman osastoa yhtenä näyttelyn kiinnostavimmista, ja yhtiön edustaja

11


Teksti Teija Horppu

Messureissuilta asiakkaita ja yhteistyökumppaneita

V

uonna 2006 lahtelaisen Ekomuovi Oy:n Esa Pykälä ja Pentti Miettinen kävivät ympäristötekniikkamessuilla Helsingissä. Aikansa kierreltyään ja katseltuaan eri osastoilla Pykälä pysähtyi Lahden tiede- ja yrityspuiston osastolle. Tästä pysähdyksestä alkoi Ekomuovin ja Lahden tiede- ja yrityspuiston pitkäjänteinen ja aktiivinen yhteistyö, jonka ansiosta Ekomuovi on voinut hyödyntää tiede- ja yrityspuiston palveluita, myös cleantech- eli puhtaan teknologian yritysten markkinointipalveluita. Vuonna 2007 Ekomuovi osallistui kuntatekniikkamessuille Lahden tiede- ja yrityspuiston järjestämällä yhteisosastolla. Keväällä 2008 Esa Pykälä oli tiede- ja yrityspuiston järjestämällä verkottumismatkalla IFAT-messuilla Saksassa. Syyskuussa 2008 Ekomuovi hyödynsi markkinointipalveluita kansallisilla ympäristötekniikkamessuilla. – Pidän Lahden tiede- ja yrityspuiston toimintatavasta. Se on käytännönläheistä, sillä kontaktointimatkoja räätälöidään yritysten tarpeiden mukaan, eikä toimintaa rasita turha byrokratia. Lisäksi tuntuu, että meidän yrittäjien ideoita kuunnellaan ja niitä myös toteutetaan, mahdollisuuksien mukaan, Esa Pykälä kiittelee. Tiede- ja yrityspuiston markkinointipalveluihin lukeutuvien messumatkojen hyötyihin Esa Pykälä lukee muutamat Ekomuovin saamat tarjouspyynnöt. IFAT-messumatkalta Pykälä haki ja sai kehittämisideoita, uusia tuttavuuksia sekä kontakteja laitetoimittajiin.

Vain ilmoittautuminen riittää

KASVUN YMPÄRISTÖ

12

Lahden tiede- ja yrityspuiston verkottumispalvelut on tarkoitettu kaiken kokoisille cleantech-yrityksille, mutta eniten niitä käyttävät pienet yritykset ja yrittäjät, joiden oma aika ei riitä messumatkojen järjestämiseen. Verkottumispalvelujen kansainväliselle messumatkalle osallistuvan ei tarvitse kuin ilmoittautua, lähteä mukaan ja maksaa kulut - kaikki käytännön järjestelyt hoitaa tiedeja yrityspuisto.

Kansainvälisellä messumatkalla yritysten edustajat viettävät tiiviisti aikaa keskenään. Kun vapaa keskustelu alkaa elää, syntyy kontakteja ja löytyy yhteistyömahdollisuuksia. Messujen yhteydessä järjestettävissä partneroitumistapahtumissa puolestaan tapahtuu kansainvälistä verkottumista. Samaan aikaan, kun yrittäjät verkottuvat keskenään, tiede- ja yrityspuisto etsii paitsi Lahden alueen yrityksille, myös itselleen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Kansalliset messut tarjoavat yritykselle kokonaisvaltaisen mahdollisuuden tuoda itseään esille. Messuille yritys voi varata paikan tiede- ja yrityspuiston yhteisosastolta tai vaihtoehtoisesti osallistua vain messuekskursioon tai toimittaa lehdistötiedotteensa messujen tiedotustilaisuudessa jaettavaksi.


Tulevia tapahtumia ja messuja Järjestämme vuosittain useita kymmeniä kotimaisia konferensseja ja tapahtumia sekä osallistumme merkittävimmille messuille ja tapahtumiin sekä Suomessa että ulkomailla. Lisätietoja www.lahtisbp.fi/tapahtumat.

Lahdessa 08.10. - 10.10.2008 Kansainvälinen Massastabilointikonferenssi Sibeliustalo, Lahti 15.10.2008 Tulosta työhyvinvoinnilla –seminaari Kongressikeskus Fellmanni, Lahti 15.10.2008 Toimialarajat ylittävästä tuotekehityksestä kilpailuetua taloteollisuudelle ja rakentamiselle SouthWood, C-halli, kokoustilat, Puuntyöstö 2008 –messut, Lahden messukeskus 15.10. - 17.10.2008 Puuntyöstö 2008 -messut Lahden messukeskus 16.10.2008 Ympäristökampuksen 1. uudisrakennuksen viralliset avajaiset klo 14-15 (kutsuvierastilaisuus) sekä Ympäristökampuksen avoimet ovet klo 15-17 Ympäristökampus, Niemenkatu 73, Lahti 16.10.2008 Tietoiskut RFID:n hyödyntämismahdollisuuksista puun tuotantoketjussa Lahden messukeskus, C-halli 24.11.2008 Innoklubin jouluseminaari Kongressikeskus Fellmanni, Lahti 26.11.2008 Cleantech Venture Day Sibeliustalo, Lahti 13.1.2009 ARA-päivä Lahti

Ulkomailla 7.10. - 9.10.2008 Miljöteknik-messut Göteborg, Ruotsi

KASVUN YMPÄRISTÖ

09.08. - 12.08.2009 Masters & Mentors – Meanings and Methods in Older Adults’ Sporting Activities Sibeliustalo, Lahti

13


Teksti Teija Horppu

Kuva Paperinkeräys Oy

Yhteistyöllä lisätehoa

Iskun materiaalien käyttöön

KASVUN YMPÄRISTÖ

14


Uusia säästöjä Isku tuottaa jätettä noin 9 000 tonnia vuodessa. Määrästä suuri osa, 90 prosenttia, ei tosin ole jätettä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan puuta, joka lasketaan biopolttoaineeksi. Yhtenä materiaalitehokkuuden parantamisen haasteena Iskulla onkin erotella energiajätteen sekaan kulkeutuva puu omalle lavalleen. – Ympäristönhoitaja on alansa ammattilainen ja hoitaa asiat tehokkaasti. Kun jätehuolto on ympäristönhoitajan vastuulla, Iskun väki voi keskittyä ydintoimintaansa eli huonekalujen valmistukseen, arvioi Isku Teollisuus Oy:n kehityspäällikkö Jarmo Ylivainio kokeilun etuja. – Hankkeen taloudellisia vaikutuksia on vaikea laskea. Tavoitteenamme on, että materiaalitehokkuuden tuomat säästöt kattavat ympäristönhoitajan palvelusta aiheutuvat kustannukset ja että saamme kehityksen kautta uusia säästöjä. Raportoinnin tulokset ratkaisevat, mitkä kokeilukauden käytännöt jäävät elämään marraskuun jälkeenkin. Materiaalitehokkuuden parantaminen Iskussa on Lahden seudun asumisen ja ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelmien yhteinen pilottihanke. – Meillä on tiiviit yhteydet yrityksiin ja myös yritykset ovat yhteistyössä aloitteellisia. Tämänkaltaista yhteistyötä teemme yritysten kanssa mielellämme lisää, sanoo Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n asumisen klusterin kehittämispäällikkö Vesa Ijäs.

KASVUN YMPÄRISTÖ

Y

mpäristövastuullinen teollisuusyritys haluaa parantaa toimintaansa, vaikka asiat olisivat jo hyvällä mallilla. Yksi sellainen on lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku Oy. Yhtiössä on jo aiemmin kiinnitetty huomiota jätteen laatuun ja lajitteluun, mutta kesäkuun 2008 alussa alkaneen puolivuotisjakson aikana yhtiö keskittyy parantamaan materiaalitehokkuuttaan. Tavoitteena ovat sekajätteen synnyn nollataso, energiajätteen vähentäminen ja niin tehokas kuormalavojen kierto ja huolto, että uusien lavojen ostamista voidaan vähentää. Materiaalitehokkuuden parantamisessa Iskun kumppanina on yhtiön käyttämä ympäristöhuollon ja kierrätyksen asiantuntija Encore Ympäristöpalvelu Oy, joka hoitaa kaikkien Suomessa olevien Iskun toimipisteiden jätehuollon. Puolivuotisen hankkeen ajan yhtiö hoitaa myös Iskun sisäisen jätelogistiikan. Encore Ympäristöpalveluiden työntekijä toimii Iskun ympäristönhoitajana: siirtää jätteet osastoilta eteenpäin tehtaiden keskitetyille jäteasemille, antaa osastoille lajittelua koskevaa palautetta, seuraa kuormalavojen kuntoa, korjaa lavoja ja valvoo niiden kiertoa osastolta toiselle. Materiaalitehokkuuden parantamisessa hyödynnetään radiotaajuustunnistukseen perustuvaa RFID-teknologiaa. Iskun tehdaskiinteistön jäteastiat ja jätteen syntypaikat on varustettu tunnisteella, jonka avulla kerätään muun muassa jätteen laatua ja astian tyhjennystiheyttä koskevaa tietoa. Tiedot tallentuvat järjestelmään, ja niiden perusteella arvioidaan, mihin suuntaan toimintaa pitää kehittää.

15


Teksti Tuovi Similä

Pienestä idusta kasvoi

ISO VISIO V

ahva usko omaan ideaan lennätti Elämänhallintapalvelut Vision hurjaan kasvuun. Liiketoiminnan itua haudottiin Lahden tiede- ja yrityspuistossa. Syksyllä kaksi vuotta sitten oma yritys oli vasta pelkkä haave Juha Anttosen ja Tero Viljamaan mielissä. Nyt Elämänhallintapalvelut Visio Oy työllistää noin 20 henkilöä, eikä toiminnan laajenemiselle ole asetettu rajoja. Sosionomi-opintojensa loppusuoralla Anttonen oli kehitellyt ajatusta nuorille suunnatusta lastenhuollon erityispalvelusta, visiotyöskentelystä. Samalta kurssilta valmistunut Viljamaa syttyi ideasta. Tulevat yrittäjät suunnistivat tiede- ja yrityspuiston yrityshautomoon, jota heidän opinahjonsa, Lahden ammattikorkeakoulu, oli suositellut. – Olimme esihautomossa puolisen vuotta, vuoden 2005 loppuun asti. Teimme samalla TE-keskuksen Pro Start –ohjelmaa ja olimme siinä ohessa vielä päivätöissäkin, Anttonen kertoo. Kun vuoden vaihde alkoi lähestyä, suunnitelmat olivat jalostuneet niin pitkälle, että liiketoimintakehittäjä Ari Hujanen rohkaisi miehiä ryhtymään täyspäiväisiksi yrittäjiksi.

KASVUN YMPÄRISTÖ

16

– Se olikin rohkea hyppy. Yhtään asiakasta ei vielä ollut, mutta meillä oli kova into ja usko omaan asiaamme, kertoo Anttonen, joka oli jo silloin kahden lapsen isä.

Markkinointia on opeteltava Palvelujen myyminen kuntasektorille on Anttosen mukaan hyvin vaativaa ja aikaa vievää. – Markkinointimme suorastaan mullistui, kun kävimme keväällä 2006 tiede- ja yrityspuiston myyntiteho-ohjelman. Sen tulokset näkyivät heti, ja saimme uusia asiakkaita, hän sanoo. Nyt noin 90 prosenttia Vision työstä suuntautuu avohuollon nuoriin. – Jokainen avohuoltoon käytetty euro on pois huostaanottokustannuksista, Anttonen sanoo. Vision tulokset ovat olleet erinomaisia, ja kunnissa luottamus uuteen työskentelytapaan on kasvanut. Visio toimii nyt kolmessa kaupungissa: Lahdessa, Keravalla ja Hämeenlinnassa. Keravalta hoidetaan koko Uudenmaan aluetta. – Seuraavaksi on tarkoitus mennä Tampereelle vuodenvaihteessa, Anttonen sanoo.

Mikä on Sinun visiosi?

Elämänhallintapalvelut Visio Oy Visio tarjoaa uudentyyppisiä lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palveluita, perhetyötä ja terapiaa sekä koulutusta ja konsultaatioita. Visio-palvelut on tarkoitettu 12-21-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. www.visionet.fi

Juha Anttonen Visio-nuorten visiitillä Nightwish-yhtyeen studiolla keväällä 2008.


Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kaipaa uusia toimintamalleja

K

un julkinen sektori ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja, se joutuu turvautumaan ostopalveluihin. Mutta kuinka saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan? Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan Lehtihankkeessa, jossa etsitään ja testataan uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen puolen yhteistyöhön. Tavoitteena on hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan kehittäminen. Lehti-hanketta koordinoi Lahden tiede- ja yrityspuisto. Siinä on mukana kuusi aluetta: Lahti, Etelä-Karjala, Hämeenlinna, Turku, Itä-Uusimaa ja Hyvinkää-Riihimäen kaupunkiseutu. – Me kaikki olemme samojen ongelmien äärellä, kun hyvinvointialaa kehitetään. Tällä isolla porukalla yritämme miettiä, kuinka yritys osaisi tarjota sitä mitä julkinen puoli haluaa ostaa, sanoo kehittämispäällikkö Sari Hänninen Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterista. Yhtenä alan kehityksen vauhdittajana kokeillaan innovaatioseteliä, johon hankkeessa on varattu rahaa alueellisia pilotteja varten. Setelien avulla esimerkiksi palveluntarjoaja voi kokeilla pienehköillä kustannuksilla yritykselleen uutta teknologiaa tai palvelua. – Kokeilu madaltaa kynnystä ottaa käyttöön uusia teknologioita tai palveluja edes hetkeksi. Sen jälkeen voi päätellä, tehostaako uutuus toimintaa millään lailla, Hänninen selvittää. Lehti-hankkeessa kullakin alueella on yhteisten tavoitteiden lisäksi omat alahankkeensa. Lahdessa panostetaan hyvinvointialan yritysten kanssa tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön ja uusien palvelukonseptien kehittämiseen. Hänninen muistuttaa hyvinvointialan toimijoita myös verkottumisen tärkeydestä. – Se on realismia. Yhden hengen yritys ei pysty takaamaan toimitusvarmuutta julkiselle puolelle, mutta kymmenen yhden hengen yritystä yhteisen sateenvarjon alla on jo varteenotettava yhteistyökumppani. Lehti-hanke alkaa vuodenvaihteessa 2008-2009 ja kestää kolme vuotta.

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES ja Elixir CMS Oy ovat solmineet vuoden 2010 loppuun kestävän tuotanto- ja viestintäyhteistyösopimuksen. LAKESin kumppaneita Elixir-yhteistyössä ovat Lahti Travel Oy sekä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy / Päijät-Hämeen Hyvinvointiklusteri. Lahden alueen kunnat ovat jatkossa vahvasti läsnä Elixir-ohjelmasarjassa sekä siihen liittyvässä Suomalaisten Valmentaja -kotivalmennuspalvelussa (elixir.fi) hyvän elämän ja aktiivisen vapaa-ajan suorituspaikkoina. TV-sarja Elixirin uusi ohjelmakausi käynnistyi syyskuun alussa MTV3-kanavalla. Ohjelmasarjan lähetysaika on maanantaisin klo 18.30. Uusinnat näkyvät MTV3:ssa seuraavana sunnuntaina klo 11.30.

KASVUN YMPÄRISTÖ

Lahden seutu yhteistyöhön Elixirin kanssa

17


Teksti Teija Horppu & Päivi Tirkkola

Sähköä liiketoimintaan – Kun ICT-yrityksen innovaatio on kehitetty toimivaksi palvelujärjestelmäksi, sitä testataan todellisessa ympäristössä. Ja sitten kun järjestelmä on jalostettu kaupalliseen kuntoon, verkosto auttaa sen viemisessä kansallisille ja kansainvälisille markkinoille, kertoo ohjelmakoordinaattori Jyrki Rautkivi. – Tähän saakka LLA-kehitysohjelmalla on kehitetty ratkaisuja etupäässä hyvinvointialan organisaatioille, kertoo LLA-kehitysohjelman projektipäällikkö Timo Kukkonen. – Jatkossa aiomme tarjota palveluitamme myös asumisja ympäristöteknologia-alojen yrityksille.

Puolueetonta neuvontaa

Ohjelmakoordinaattori Jyrki Rautkivi.

M

oni pk-yritys jättää hyödyntämättä tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Yrityksissä ei välttämättä tiedetä, mitä apua tietotekniikka tarjoaa liiketoiminnan kehittämiseen tai markkinointiin eikä kehen ottaa yhteyttä. Usein ongelmana on myös ajan ja resurssien riittämättömyys. Tällöin tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen saattaa jäädä taka-alalle. Uusien ja innovatiivisten tieto- ja viestintäteknologia (ICT) -alan palveluita tarjoavien yritysten haaste taas on löytää asiakkaita, jotka haluaisivat kokeilla heidän kehittämiään uusia sovelluksia. Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa ratkaisuja, neuvontaa ja jopa rahallista tukea pienille ja keskisuurille yrityksille näihin haasteisiin.

Verkostoista kumppaneita ja asiantuntijatukea KASVUN YMPÄRISTÖ

18

Langaton Lahti -kehitysohjelma ja -verkosto (LLA) saattaa innovatiivisia, elinkaarensa alkuvaiheessa olevia ICT-alan yrityksiä yhteen sellaisten toimeksiantajaorganisaatioiden kanssa, joiden prosesseja viestintäteknologian sovellukset voisivat tehostaa.

Päijäthämäläisille pk-yrityksille suunnattu Tietotekniikka liiketoiminnan tukena -ohjelma (TLT) tarjoaa tietotekniikan hyödyntämistä ja liiketoiminnan sähköistämistä koskevaa neuvontaa, asiantuntijapalveluita ja kehittämisehdotuksia 50-70 prosentin tuella. – Kuusipäiväisen TLT-palvelupaketin yhteensä 3 500 euron kustannuksista pkyrittäjän maksettavaksi jää alle 1 500 euroa, kertoo TLT-ohjelmasta vastaava liiketoimintakehittäjä Jari Turunen. Suomen KontaktiVerkon yrittäjä Kirsi Vuollet on yksi TLT-ohjelmassa mukana olleista yrittäjistä. Tälle pienelle mutta kasvuhakuiselle yritykselle ohjelma tuli todelliseen tarpeeseen. Yrityksen ICT-rakenne kaipasi kokonaisvaltaista ja puolueetonta tarkastelua. Vuolletin oma aika ja resurssit eivät tahtoneet riittää asioiden selvittelyyn. – Tarvitsin yritykseni näkyvyyden ja löydettävyyden varmistamiseksi itse päivitettävät kotisivut, toiminnanohjausjärjestelmän sekä mobiiliratkaisuja, kertoo Vuollet. Vuolletin otettua yhteyttä Lahden tiede- ja yrityspuistoon, asiat alkoivat edetä ripeästi. – Vaikka yritykseni on pieni, minuun ja tarpeisiini suhtauduttiin siellä vakavasti, Vuollet kiittelee.


Langaton Lahti (LLA) –kehitysohjelma ja –yhteistyöverkosto

Tietotekniikka liiketoiminnan tukena (TLT)

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n koordinoima kehitysohjelma ja osaajaverkosto, joka tutkii, kehittää ja pilotoi monikanavaisia tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvia uusia, toimeksiantajiensa palvelutuotantoa tehostavia sovelluksia ja palveluja. LLA-kehitysohjelmaa toteutetaan yhteistyössä alueellisten yritysten ja palveluja tuottavien organisaatioiden, Lahden alueen aluekeskusohjelman ja alueella toimivien yliopisto- ja korkeakouluyhteisöjen kanssa. Ohjelman teollinen partneri on TeliaSonera. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy.

Erityisesti päijäthämäläisille pk-yrityksille kohdennettu kehittämisohjelma, jonka kautta yrityksillä on mahdollisuus saada neuvoja, asiantuntijapalveluja, kehittämisehdotuksia ja käyttöönottokoulutusta jopa 70 prosentin tuella. TLT-ohjelmaa rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Hämeen TE-keskus, Päijät-Hämeen kunnat sekä yksityiset yritykset.

KASVUN YMPÄRISTÖ

LLA-ohjelmassa on kehitetty mm. Lahden suun terveydenhuollon asiakaspalveluihin edistyksellisiä ajanvaraussovelluksia..

19


Teksti Teija Horppu

YMPÄRISTÖKAMPUKSEN UUDISRAKENNUS AVASI OVENSA Ensimmäinen uusi toimistorakennus Lahdessa vuosiin

S

KASVUN YMPÄRISTÖ

20

yyskuun ensimmäinen viikonloppu oli toimitusjohtaja Jari Aaltoselle työntäyteinen harppaus kohti uutta, sillä tuolloin joensuulainen Aaltonen Consulting Oy avasi toimipisteensä Lahden Niemenkadun ympäristökampuksen vastavalmistuneessa uudisrakennuksessa, Aaltosen yhteistyökumppaneiden Lahden tiede- ja yrityspuiston sekä kansallisen ympäristöteknologiaklusterin läheisyydessä. Aaltosen yritys tarjoaa energia- ja ympäristöalan yrityksille tietointensiivisiä kansainvälisiä konsultointipalveluita. – Sijoitumme juuri Lahteen siksi, että Lahden alueella ja enintään tunnin etäisyydellä täältä sijaitsee monia merkittäviä Suomen energia- ja ympäristöklusterin yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita. Tarkoituksenamme on pystyä entistä paremmin palvelemaan sekä nykyisiä että uusia Etelä-Suomessa toimivia asiakkaitamme, Jari Aaltonen perustelee. Ympäristökampuksella varauduttiin uusien toimijoiden muuttoon hyvin: Lounasravintolan tilat kaksinkertaistettiin ja uudistettiin täysin heinäkuun aikana. Kampukselle on rakennettu sekä uusia neuvottelutiloja että parkkipaikkoja, koska väkimäärä kasvoi yli puolella entises-

tä. Kampuksella käy nyt työssä noin 300 henkeä. Lisäksi taloa kansoittaa Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen, Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan laitoksen parisen sataa opiskelijaa. Ympäristökampuksen uudisrakennuksen avajaisia ja avoimia ovia vietetään 16.10.2008.

Helposti muunnettavat tilat varattiin muutamassa viikossa x Vieras havaitsee kampuksella tapahtuneen muutoksen siitä, että pääsisäänkäynti on siirtynyt Niemenkadun puolelle. Uudisrakennuksesta TKK täyttää miltei kolme kerrosta. Uudesta talosta löytyvät myös LAMKin ympäristötekniikan opetus, Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden tiedekirjaston ympäristökirjasto sekä kuusi yritystä. – Uudisrakennus on täysin vuokrattu. Kysyntä oli niin vilkasta, että tiloihin saatiin

vuokralaiset muutamassa viikossa, kertoo Lahden tiede- ja yrityspuiston toimitilapalveluista vastaava johtaja Juha Määttä. Kova kysyntä kertoo, kuinka suureen tarpeeseen Niemenkadun ympäristökampuksen laajennus valmistui. – Lahdessa on huutava pula uudesta, hyvänlaatuisesta toimistotilasta, Määttä toteaa. Kampuksen uudet toimistotilat ovat Lahden parhaiten varusteltuja. Vain ulkoseinät ovat pysyviä, väliseiniä voidaan siirrellä ja tiloja muunnella uusien tarpeiden mukaan. Ja palvelu pelaa: kampusalueelle sijoittuville yrityksille on tarjolla oheispalveluita langattomasta verkkoyhteydestä etäkokousjärjestelmään ja postituspalvelusta saunatiloihin. Lisäksi saatavilla ovat talossa toimivien yritysten yrityspalvelut ja oppilaitosten osaava työvoima. Kampusalueen reilun 18 000 kerrosneliön rakennusoikeutta ollaan kaavamuutoksella nostamassa 33 000 kerrosneliöön. Seuraavan laajennusosan suunnittelu on jo pitkällä; laajennuksen on määrä valmistua vuonna 2010.


LAHTI CLEANTECH CAMPUS

C A B

P

Ympäristökampuksella sijaitsevat mm. A-talossa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

B-talossa – 1. uudisrakennuksessa Lahden tiedekirjasto, Ympäristökirjasto Lahden ammattikorkeakoulu, Ympäristöteknologia Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus

Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n yrityshautomo Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto Lahden Verkkopalvelu Oy Nitro FX Oy Pöyry Environment Oy Ramboll Analytics Oy Sympa Oy

Ympäristökampuksen vieraspysäköinti ja pääsisäänkäynti on siirretty 1.9.2008 Niemenkadun puolelle. Sisäänkäynti sijaitsee rakennusten A, B ja C välissä. Ajo kampukselle Niemenkadulta.

KASVUN YMPÄRISTÖ

C-talossa

HUOM!

Sijoitumme juuri Lahteen siksi, että Lahden alueella ja enintään tunnin etäisyydellä täältä sijaitsee monia merkittäviä Suomen energia- ja ympäristöklusterin yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita.

21


UUSIA KASVUN TEKIJÖITÄ Nimityksiä Lahden tiede- ja yrityspuistossa elo-syyskuussa 2008

FECC-hankkeen operatiiviseksi johtajaksi on kutsuttu 4.8.2008 alkaen DI Ari Makkonen. Makkonen siirtyy tehtäväänsä Pöyry-konsernista, jossa hän toimi viimeksi Pöyry Environment Kft:n toimitusjohtajana Unkarissa ja Euroopan tämän hetken suurimman ympäristöhankkeen, Budapest Central Waste Water Treatment Plant -projektin johtoryhmässä. Makkonen raportoi ympäristöteknologian osaamisklusterin johtaja Mari Pantsar-Kalliolle.

FECC-hankkeen projektipäälliköksi on nimitetty M.Sc. Yu Wang. Wang on valmistunut Pekingin yliopiston ympäristötekniikan laitokselta vuonna 2001 ja viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa kaatopaikkavesien käsittelytekniikoista Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.

FECC-hankkeen Country Manageriksi Shanghaihin, Kiinaan on nimitetty M.Sc. Fenghui Yang. Yang on suorittanut maisterin tutkinnot ympäristösuojelusta Fudanin yliopistossa sekä kansainvälisistä suhteista Hiroshiman yliopistossa.

KASVUN YMPÄRISTÖ

22

KTM Salem Banafa on nimitetty 1.9.2008 Venäjän ympäristöhuoltoklusterin projektipäälliköksi. Banafalla on laaja kokemus myynti- ja projektivientitehtävistä erityisesti Venäjällä ja Lähi-idässä mm. Lamor Groupin, Teräsvoima Oy/Exceco Oy:n ja Fexima Oy:n palveluksessa.

Jari Turunen on nimitetty 1.8.2008 ICT-palvelut -tiimiin liiketoimintakehittäjäksi Tietotekniikka Liiketoiminnan tukena -projektiin. Turunen toimi aiemmin Kouvolan Kasarminmäen osaamiskeskuksessa Neuvontapalvelut Yrityksen Tietotekniikan Tukena - hankkeen projektipäällikkönä.

KTM Timo Kukkonen on nimitetty 11.8.2008 ICT-palvelut -tiimiin Langaton Lahti -kehitysohjelman ja -verkoston projektipäälliköksi. Kukkosella on tutkinnot tietojärjestelmätieteistä ja laskentatoimesta. Hänellä on usean vuoden kokemus yrittäjyydestä.


Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Edistämme kasvutavoitteisten yritysten syntymistä, kasvua ja investointeja Lahden alueelle ja kehitämme alueen innovaatiotoimintaa. x

Vastaamme Suomen ympäristöteknologiaklusterin kehittämisestä ja kansainvälistämisestä. x

Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen keskittymän. Maailmanlaajuisen ympäristötiedepuistojen verkoston IASP Enviroparksin veturi Suomen ympäristöteknologian osaamisklusterin koordinaattori Liikevaihto 2007 6,1 milj. euroa. Vuoden 2008 budjetoitu liikevaihto 7,4 milj. euroa. Omistajat Lahden alueen kunnat 84 % (Lahti 74 %), yritykset 12 %, yliopistot ja korkeakoulut 3 % Henkilöstöä noin 40. Osakkuusyhtiö Ramboll Analytics Oy:ssä noin 60 henkilöä. Toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo Merkittävien kansallisten ja kansainvälisten verkostojen jäsen: TEKEL (Suomen Teknologiakeskusten Liitto) IASP (International Association of Science Parks) EBN (European Business and Innovation Centre Network) EEN:n (European Entreprise Network) Cleantech Scandinavia Greenovate! Europe

Teknologian siirto Innovaatiot

EN

Asuminen (OSKE)

Hyvinvointi (AKO)

KASVUN YMPÄRISTÖ

Hautomopalvelut

RI

KASVUN VAUHDITTAMINEN KLUSTERIYRITYKSESSÄ

Ympäristö (OSKE)

TE LUS

UUSIEN KASVUYRITYSTEN SYNNYTTÄMINEN

ISK

Innovaatiojärjestelmä Toimitilapalvelut

TÖTEKNOLOGIAN RI S OS PÄ A YM

AM

ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN

Klustereiden kehittäminen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ssä 2007-2013

KANSA LLIN

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tehtävät

23


Viisi visaista kysymystä Osallistu visaamme vastaamalla alla oleviin kysymyksiin yhtiömme kotisivuilla www.lahtisbp.fi. Kysymysten vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Arvomme kaikkien 30.11.2008 mennessä visaan vastanneiden kesken lahjakortin, jonka voittaja voi lunastaa kahdelle henkilölle valintansa mukaan konserttiliput johonkin Lahden Sibeliustalossa joulukuussa 2008 tai kevätkaudella 2009 järjestettävään konserttiin.

Palkin tona SIBEL IUSTA LON KONS ERTT ILIPU kahd T elle v alinn an muka iseen konse rttiin !

Arvonnan voittaja julkistetaan yhtiömme kotisivuilla. Voittajalle ilmoitetaan voitosta myös henkilökohtaisesti.

1 2 3 4 5

Mitkä ovat Lahden alueen kolme vahvaa osaamisaluetta?

Mihin kahteen suureen voimakkaasti kasvavien markkinanäkymien maahan suomalaisille ympäristöteknologia-alan yrityksille pyritään Lahti-vetoisesti avaamaan markkinoita?

Mikä materiaaliseos on maailmanmarkkinoiden valloituksen aloittaneen Eagle Tuulivoima Oy:n menestyksen salaisuus?

Minkä niminen oman alansa ensimmäinen suuri kansainvälinen kongressi järjestettiin Sibeliustalossa Lahdessa lokakuun 2008 alussa?

Millä Suomen yliopistoilla ja korkeakouluilla on toimipaikka Ympäristökampuksella Lahdessa?

Kasvun Ympäristö 2/2008  

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you