6
Kynnys Nro 1 / 2017
”Suunnittelu ei huomioi esteettömyyttä käytännössä” Varsinais-Suomen käräjäoikeuden virastomestari Harri Grönvall, kiinteistöpäällikkö Petri Nurmio Senaatti-kiinteistöiltä sekä työpäällikkö Pasi Jakonen Casaneera Oy:stä kommentoivat Turun oikeustalon esteettömyyskorjauksia. Teksti: SANNI PURHONEN
Millaisia korjauksia oikeustalolla on tehty? Senaatti-kiinteistöt on tehnyt esteettömyyskartoituksessa ja yhdessä käyttäjän kanssa todettujen puutteiden korjauksia. Tavoitteena on ollut mahdollistaa rakennuksen ja tilojen käytettävyys. Talossa on tehty lähinnä erilaisia luiskaratkaisuja, joilla on lisätty saavutettavuutta. Muutokset on tehty jo olemassa oleviin tiloihin jälkikäteen. Aikaisemmat irtonaiset alumiiniluiskat on korvattu kiinteillä ratkaisuilla. Lisäksi esteettömyyttä on parannettu lisäämällä tiloihin opasteita, on hankittu siirrettävä induktiosilmukka sekä korotettuja istuimia ja viraston kotisivuille on tehty esteettömyysopas. Miten yhteistyö Turun Kynnyksen kanssa on sujunut? Yhteistyö Kynnys ry:n kanssa on toiminut loistavasti ja se on tuonut projektiin näkökulmia, joita normaalissa rakentamisessa ei osaa ottaa huomioon. Olli Norberg on ollut suuressa roolissa kun esteettömyyttä on rakennettu. Häneltä on saatu hyviä näkökantoja ja kommentteja siihen, mitä pitää ottaa huomioon, kun asiakas käyttää esimerkiksi sähköpyörätuolia. Onko oikeustalon puolella opittu prosessin aikana jotain uutta esteettömyydestä? Suurin oppi projektissa on ollut, ettei normaali suunnittelu käytännössä huomioi juuri lainkaan esteettömyyttä vaan parhaaseen tulokseen päästään kun ratkaisut suunnitellaan paikanpäällä yhdessä asiantuntijan kanssa. Myös urakoitsijan kannalta iso apu on ollut, että suunnittelussa mukana oli luiskan käyttäjä ja hä-
neltä saatiin etukäteen opastusta ja palautetta myös luiskan asennuksen jälkeen. Kun prosessin aikana käyttää eri alojen ammattilaisia niin lopputulos on hyvä. Joukossa ideat rikastuvat. Millaista palautetta korjauksista on saatu? Senaatti-kiinteistöjen saama palaute on ollut positiivista. Urakoitsija on saanut tekemisistään hyvää palautetta, jonka jälkeen muitakin luiskia on toteutettu. Oikeustalon henkilökunnalta ja asiakkailta on niin ikään saatu hyvää palautetta. Onko jotain vielä tekemättä? Rakennus ei vielä kaikilta osin ole esteetön ja työ jatkuu yhdessä käräjäoikeuden ja muiden käyttäjien kanssa. Tavoitteena on esteettömyyden jatkuva parantaminen sitä mukaa, kun havaitsemme uusia puutteita. Puhetta on ollut, että keväällä töitä jatketaan ainakin ulkoalueiden osalta. Mitä muuta haluaisitte prosessista kertoa tai kommentoida? Esteettömyyden parantamisen kannalta tärkeää on käyttäjän aktiivisuus, hyvä ja luotettava urakoitsija sekä asiantuntijuuden löytäminen. Senaatti-kiinteistöille Harri Grönvallin apu ja näkemykset ovat olleet tässä korvaamattomia, samoin kuin hyvän, joustavan ja innovatiivisen urakoitsijan löytyminen. Rakentaminen on helppoa, kunhan vain tiedämme mitä teemme ja teemme oikeita asioita. Rakentaminen on sujunut joustavasti ja aikatauluja on pystytty järjestämään hienosti. On ollut myös hienoa, että oikeustalon kiinteistöpäällikkö Petri Nurmio on ottanut huomioon Harri Grönvallin esittämät esteettömyysparannusehdotukset.
Olli Nordberg kertoo: Lautamies pyörätuolissa Olen toiminut käräjäoikeuden lautamiehenä Turussa vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta alkaen yhtäjaksoisesti, yhtä nelivuotiskautta lukuun ottamatta. Suomessa oli aikaisemmin kaksijakoinen alioikeuslaitos. Vanhoissa kaupungeissa toimivat kaupunkien ylläpitämät raastuvanoikeudet ja muualla maassa kihlakunnanoikeudet. Käräjäoikeuksien istuntojen tavanomaiseksi kokoonpanoksi tuli yksi käräjäoikeustuomari ja kolme lautamiestä eli maallikkotuomaria. Kun aloitin luottamusmiesurani Turun kaupunginvaltuuston valitsemana lautamiehenä, istunnot pidettiin kaupungintalolla, jossa raastuvanoikeus oli kokoontunut vuodesta 1921. Tilat olivat vanhanaikaiset ja pyörätuolia käyttävälle varsin esteelliset. Lähin esteetön wc löytyi kadun toisella puolella sijaitsevasta kahvilasta. Uudessa vuonna 1997 valmistuneessa oikeustalossa oli kyllä esteetön wc ja pääasiassa saavutettavat istuntosalit. Tuomari, sihteeri ja lautamiehet istuvat kuitenkin salissa erikorkuisilla korokkeilla ja sinne ei ollut luiskia. Jotta pää-
sin paikalleni, minun piti ottaa joka kerta kotoani mukaan irtoluiskat. Hallinnon puolesta luvattiin kyllä hankkia rakennukseen luiskat, mutta niiden säilytykseen ei löytynyt luotettavaa ratkaisua. Pysyväksi ratkaisuksi esitin kiinteiden luiskien rakentamista, mutta asia ei edennyt. Kun uudeksi virastomestariksi tuli Harri Grönvall, oli hän heti kiinnostunut kehittämään rakennuksen esteettömyyttä. Hän oli käynyt Turun ammattikorkeakoulun esteettömyyskartoittajakoulutuksen. Niinpä puhuimme heti samaa kieltä rakennuksen ongelmista. Harrin aloitteesta ja hallintojohdon myötävaikutuksella esteettömyyssuunnittelu alkoi viime vuonna yhteistyössä talon rakennuksesta vastaavan Senaattikiinteistöjen kanssa. Sen tuloksena on saatu tyylikkäästi luiskattua useimmat istuntosalit, toimiviksi kaikille oikeudenkäynnin osapuolille. Nyt avustajani ei tarvitse kantaa painavia luiskia istuntoihin. Kaikki muutkin ovat olleet tyytyväisiä muutoksiin. Rakennuksessa otetaan käyttöön myös uusia kuulemisen apuvälineitä kuulovammaisia varten. Tällekin parannukselle on iso tarve.