Page 1

1/2019 VAALIT

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

JUHLAVUOSI

90 VUOTTA KAUPPAKAMARITOIMINTAA KYMENLAAKSOSSA s. 24 OTSIKKO lyhyt yt s. 14

OTSIKKO OTSIKKOOTSIKKO 13s. 18 VUOTTA KAUPPAKAMARIN KIPPARINA PÄÄKIRJOITUS JOUKO LEHTORANTA

s. 3

TEEMANA Liikenneviraston pääjohtaja EDUSKUNTAVAALIT

KARI WIHLMAN SUOMI Peiton paikkauksen tilalle

TAKAISIN PITKÄJÄNTEISTÄ PAALUPAIKALLE VÄYLÄPOLITIIKKAA

s. s. 1410 lyh

URAPOLKU - JYRI KYLMÄLÄ, UPM

VALIOKUNTAVALKEAT


JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339

34

Luottamushenkilöt kokoontuivat tammikuussa suunnittelemaan toimintavuotta Kotkan Kaupunginteatteriin.

KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL, SHUTTERSTOCK ILMESTYY 2019 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA

3 PÄÄKIRJOITUS Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja, Jouko Lehtoranta

8 URAPOLKU UPM Kymin integraatinjohtaja Jyri Kylmälä

4 KIRJA Ryhmän johtamisen käsikirja

4 NYT PUHUTTAA Asuntomessuille Kouvola-shop

10 HENKILÖ Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä

7 UUSI JÄSEN Kuljettajat.fi

KANSIKUVA: KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

ISSN 2341-9962

SEURAA MEITÄ SOMESSA

14-19 TEEMA VAALIT Suomi takaisin paalupaikalle Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöiden kyselytutkimus vaalitavoitteista

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

Valiokuntavalkeat käynnistivät Kymenlaakson kauppakamarin 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumat. Perustamispäivänä pidettävien Avoimien ovien päivässä, 14.3., puheenvuoron käyttää perustajayritys Suomen Sokerin (nykyisin DuPont Nutrition & Health Danisco Sweeteners Oy) toimitusjohtaja Mari Kainiemi. 2 KAUPPAKAMARI

24-27 ALUEELTA Kymenlaakson kauppakamari on vireä 90-vuotias

30 KALENTERI Vaalitentti Kouvolassa Avoimet ovet Datariinassa

34 KAMARIKUULUMISIA Valiokuntavalkeat kokosi luottamushenkilöt Kotkan Kaupunginteatteriin

28

24


PÄÄKIRJOITUS

13 vuotta eikä suotta

O

tsikkoni viittaa ajanjaksoon, jonka olen saanut toimia kymenlaaksolaisen elinkeinoelämän näköalapaikalla – kauppakamarimme kipparina. Aika on ollut antoisa ja päättyy nyt maaliskuun lopussa, kun mielestäni täysin palvelleena siirryn uuteen elämänvaiheeseen: downshiftaan, vedän henkeä 34 yhtäjaksoisen tj-vuoden jälkeen ja teen jatkossa hillityn harkitusti oman yritykseni nimissä hallitustyöskentelyä, koulutusta ja urheilumanagerointia. Tultuani valituksi kauppakamarin tj-postiin talvella 2006 annoin lehtihaastattelun, jossa muun muassa totesin, että toivon E18-moottoritien toteutuvan lähitulevaisuudessa ja että määrätietoinen lobbaaminen voi johtaa tähän. Kun ao. moottoritie Helsingistä Vaalimaalle saatiin täysin valmiiksi viime keväänä, niin tunsin yhden onnistumisen vaikuttamistyössämme. Kauppakamarimme teki tätä työtä vuodesta 1990 alkaen, mikä kertoo kuinka pitkäjänteistä tämänkaltainen työ on. Kun nyt on tullut aika henkilökohtaiselle ”tilinpäätökselle” näistä kauppakamarivuosista, niin TOP3 asiaa isossa kuvassa ovat: olen saanut valtavan verkoston satojen, jopa tuhansien hienojen ihmiskohtaamisten kautta, on syntynyt hyvin laaja-alainen elinkeinoelämän tuntemus ja olen saanut olla vahvana vaikuttajana erityisesti kymenlaaksolaiseen yrityselämään liittyvissä asioissa. On toisten henkilöiden asia arvioida, miten hyvin tai huonosti olen tehtävässäni onnistunut. Ajattelen kuitenkin samoin, kuten yksi arvostamani urheilujohtaja, korismaajoukkuemme päävalmentaja Henrik Dettman johtamiskirjassaan: ”Olen onnistunut tehtävässäni, jos jätän suomalaisen koripalloilun parempaan kuntoon kuin sen sain”. Henkkaa voin jo onnitella: hän on onnistunut nostamaan Susijengin aivan uudelle tasolle ja luomaan brändin, josta moni muukin urheilulaji tai yrityskin voisi ottaa mallia.

Kivijalka koko toiminnalle on noussut pysyvästi

Hyvin tai huonosti, joka tapauksessa näiden 13 vuoden aikana kauppakamarimme jäsenmäärä – kivijalka koko toiminnalle – on noussut 350 jäsenestä pysyvästi 550 jäsenen tasolle, asiakas- ja jäsentyytyväisyytemme on parantunut merkittävästi, kauppakamarimme tunnettavuus on aivan eri luokkaa kuin 2006 ja toimintamme volyymi – eurot ja osallistujamäärät – on liki kaksinkertaistuneet. Kaikki terveellä tulorahoituksella aikaansaatua. Näitä saavutuksia en todellakaan ole tehnyt yksin, vaan yhteistyössä osaavan asiantuntijatiimimme, korvaamattomien luottamushenkilöidemme, jäsenistömme ja sidosryhmiemme kanssa. Heille kaikille haluan lausua nöyrimmät kiitokset. Näistä asetelmista uskon, että Kymenlaakson kauppakamari voi jatkossa ottaa vielä merkittäviä lisäharppauksia seuraajani Marika Kirjavaisen johdolla. Toivotankin hänelle onnea ja menestystä tässä mielenkiintoisessa, paljon antavassa, mutta myös paljon vaativassa tehtävässä. Lopuksi haluan toivottaa teidät kaikki jäsenyritystemme ja sidosryhmiemme edustajat lämpimästi tervetulleiksi kauppakamarimme Avoimien ovien päivään torstaina 14.3., jolloin on kauppakamarimme virallinen 90-vuotissynttäripäivä. Juhlimme tätä merkkipäivää yrityskeskus Datariinassa Kotkassa varsin vapaamuotoisessa verkostoitumistilaisuudessa. Samalla saan mahdollisuuden kasvotusten kiittää toivottavasti mahdollisen monia jäseniämme, luottamushenkilöitämme ja muita sidosryhmiemme edustajia. Tilaisuus toimii myös oivana kick offina Marikalle tjpestiin, jonka hän siis virallisesti ottaa vastaan 1.4.19.

JOUKO LEHTORANTA Toimitusjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI KIRJA

NÄIN MOTIVOIN YHTEISTYÖHÖN – RYHMÄN JOHTAMISEN KÄSIKIRJA onnis­ tuneen yhteistyön johtamiseen. Yhteistyön johtamisen kulmakivet perustuvat vankkaan, eri toimialoilla, sektoreilla ja kulttuureissa testattuun sosiaalisen identiteetin johtamis­ malliin. Kirja kertoo vinkit, miten saat ihmiset aidosti ja innostuneesti mu­ kaan yhteiseen tekemiseen ja miten voit tiimin vetäjänä innostaa tiimin yhteistyöhön. Kirjassa johtajuus nähdään ryhmäilmiönä: johtaja saa valtansa ryhmältään. Kirjassa on esitelty tut­ kimuksiin perustuva SIMOL­malli vie huomiota johtajasta kohti ryhmää. Tällöin johtamisen luonne muuttuu olennaisesti: onnistuminen ei perustu johtajan karismaan tai johtajille tyy­ pillisinä pidettyihin ominaisuuksiin, vaan ryhmän yhteiseen sosiaaliseen identiteettiin ja johtajan kykyyn hyödyntää sitä. Johtajan tehtävänä on rakentaa ryhmälle yhteinen identiteetti, joka palvelee laajemmin organisaation tavoitteita ja tavoittaa riittävän hyvin kaikki ryhmän jäsenet. Jotta tämä onnistuu, johtajan on luotava luottamusta ja kyettävä motivoimaan ihmisiä sekä tekemään näistä itse­ ohjautuvia. Kirja tarjoaa johtajille, tiiminvetäjille ja esimiehille käytännönläheisen, toimivan mallin oman organisaation, verkoston tai tiimin yhteistyön johta­ misen avuksi.

KIRJASSA TUTUSTUTAAN

4 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Asuntomessut olivat näyttävästi esillä Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa Visit Kouvolan osastolla.

ASUNTOMESSUALUEELLE NOUSEE PAIKALLISTEN YRITYSTEN KOUVOLA-SHOP Kouvola Innovation organisoi yritysyhteistyötä paikkakunnan yritysten ja Kouvolan Asuntomessujen kanssa ”Messukohteena koko Kouvola” -projektin avulla. Parhaillaan meneillään on Asuntomessualueelle pystytettävän Kouvola-shopin suunnittelu. Shoppiin on jo ilmoittautunut runsaasti yrityksiä, jotka haluavat esitellä tuotteitaan tai toimintaansa. 96 neliön teltan sisustuksessa ja tuotteiden esillepanossa käytetään VisitKouvolan matkamessuilla olleita kalusteita. Kouvola-shopin kokonaisuudesta vastaa Kouvola Innovation Oy/Live & VisitKouvola (paikka, teltta, vuokrat, kalustus, ulkoasu jne.). Myytävistä tuotteista, kassasta, työvuoroista vastaavat mukana olevat yritykset. Asuntomessut ovat avoinna joka päivä ajalla 12.7.-11.8.2019 klo 10-18. (keskiviikkoisin klo 21.00 asti) Sitovat ilmoittautumiset halukkuudesta osallistua Kouvola-shoppiin viimeistään 8.3. sähköpostitse: tiina.vainio@kinno.fi Messulehti työn alla Kauppakamari, Liikemiesyhdistys ja Yrittäjäjärjestöt julkaisevat yhteistyössä ensi kesänä Messulehden. Lehden työstäminen on parhaillaan meneillään. Messulehti toimii kouvolalaisten yritysten mainoskanavana Asuntomessuille saapuvien matkailijoiden tavoittamiseksi. lehti julkaistaan jo touko-kesäkuun vaihteessa, joten mainonta palvelee koko kesän ajan. Lehdellä on erittäin laaja jakelu 170 000 talouteen. Messulehti jaetaan maakuntalehtien välissä Kouvolan, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Porvoon ja Loviisan seudulla sekä digilehtenä verkossa. Messulehti on jakelussa myös VisitKouvolan jakelupisteissä. Aikakausilehtiformaattinen lehti on 52-sivuinen nelivärijulkaisu. Ilmoitusmyyntiä ja sisällöntuotantoa hoitaa mainostoimisto Sepeteus. Ilmoitusvaraukset: Matti Vesala 050 363 3629.


LYHYESTI LUKUINA LYHYESTI LUKUINA

NIMITYKSIÄ MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJAKSI

14.4.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus oli 10,1 prosenttia.

13

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa asetettiin yhteensä 2 146 ehdokasta, joista miehiä oli 1 301 ja naisia 845.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

70,1

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

2 146

LÄHTEET: TILASTOKESKUS JA VAALIT.FI

Kymenlaakson kauppakamarin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu yrittäjä, Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Kirjavainen. Marika Kirjavaisella on vahva yrittäjätausta. Hän on toiminut yrittäjänä Kuljetus Kirjavainen Oy:ssä vuodesta 1997 alkaen. Yrittäjäjärjestöjen paikallisyhdistysten toiminnassa Kirjavainen on ollut mukana vuodesta 2009 alkaen. Viimeisimpänä Kymen Yrittäjien hallituksessa, jossa puheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta. Tultuaan valituksi kauppakamarin toimitusjohtajaksi hän luopui eduskuntavaaliehdokkuudestaan. Hän aloittaa toimitusjohtajan tehtävässään 1.4.2019.

SIRPA KANTOLA-PAKKANEN YHTEYSPÄÄLLIKÖKSI

KTM Sirpa Kantola-Pakkanen aloitti Kymenlaakson kauppakamarin yhteyspäällikkönä helmikuun alussa. Hän on toiminut viimeisimmät vuodet paperi- ja selluteollisuuden asiantuntijapalveluihin keskittyneen Cadre Oy:n varatoimitusjohtajana ja yrittäjänä vuodesta 2010 lähtien. Hän työskenteli Kymenlaakson kauppakamarissa kehityspäällikkönä 2007- 2010. Kantola-Pakkanen vastaa kauppakamarin valiokuntatyön organisoinnista ja isojen seminaariprojektien kuten Suunta –johtamisseminaarin ja Kymenlaakso Summitin järjestelyistä. Työnkuvaan kuuluvat myös kauppakamarin eri palveluprosessien ja uusien jäsenpalvelujen kehittäminen sekä EK-yhteyshenkilönä toimiminen. 5 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI BLOGI- JA APPSIVINKIT BLOGI- JA APSIVINKIT

KY kauppakamari @K2KYM

West Coast Englanninkielinen bisnesjulkaisu West Coast esittelee länsirannikon menestystarinoita

@Romakka 6. helmik. Juho Romakkaniemi uudelleentwiittasi Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajamme @LeenaLmaa tarjoaa oikeita ratkaisuja #vanhustenhoitoon numerohuutokaupan sijaan.

ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. westcoastmedia.fi

Mainosradio Markkinointitoimisto Staartin tuottamassa podcastissa alan huiput puhuvat markkinointiviestinnästä Juuso Kemin johdolla. mainosradio.staart.fi

Bonfire.fi Liike-elämän vaikuttajat tuottavat blogikirjoituksia, videoita ja podcasteja, joita voi hakea itseä kiinnostavien teemojen mukaan. bonfire.fi

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN PERUSTAMISPÄIVÄÄ VIETETÄÄN AVOIMIEN OVIEN MERKEISSÄ 14.3. KOTKAN DATARIINASSA. AAMUKAHVIT ON KATETTU 8.3010.30 JA PÄIVÄKAHVIT 13.-18.00. TERVETULOA!

KOUVOLAN TOIMISTO MUUTTI ÄSSÄTORNIIN Kymenlaakson kauppakamarin Kouvolan toimisto muutti helmikuussa Ässätorniin, Ilmarinkuja kolmeen. Uudet toimistotilat sijaitsevat pääsisäänkäynnin yhteydessä talon katutasossa. Uuden toimiston avajaiset pidetään keväällä. Seuraa kotisivujamme ja Facebookia.

6 KAUPPAKAMARI

KPK0119_blogivinkit.indd 6

30/01/19 11:12


KOMPASSI UUSI JÄSEN

Kuljettajat.fi

Tero Helveellä on monta pyörää pyörimässä TEKSTI KIRSI JUURA KUVA KULJETTAJAT.FI KUVA-ARKISTO

V

erkkokaupan kasvu, tarve nopealle ja laadukkaalle tavarakuljetukselle sekä logistiikka-alan sääntelyn purku näkyvät Kymenlaaksossa myös pk-sektorin kuljetusyritysten kasvuna. Kuljettajat.fi Oy Suomi on muodostunut yrityskaupoilla parin viime vuoden aikana kolmen eri kuljetusyrityksen yhdistettyä toimintansa yhden brändin alle. Nyt yli kahdenkymmenen auton kyydissä kulkee muun muassa lääkkeitä ja muuta terveydenhuollon tavarankuljetuksia, kappaletavaraa, varaosia sekä leipomo- ja elintarvikekuljetuksia. Lisäksi yritys tarjoaa säännöllistä kuriiriliikennettä ja kuljettaa asiakkaidensa kiireellisiä pikatoimituksia ympäri Suomen. Kuljettajat.fi -yritystä luotsaa Tero Helve yhdessä toisen kuljetusalan konkarin, kotkalaisen Antti Jyrkilän kanssa. Yhtiökumppanin perinteikäs perheyhtiö Jyrkilä Oy tuo kokonaisuuteen synergiaa. Tavarakuljetuksia hoidetaan tarvittaessa myös samaan yritysryppääseen kuuluvan Taksiparoni Oy:n kalustolla. Kuljettajat.fi:n vajaan kahden miljoo-

nan liikevaihtoa on tarkoitus kasvattaa edelleen. - Olemme pystyneet nostamaan liikevaihtoamme kannattavasti, mutta yleisesti ottaen orgaanista kasvua on tiukasti kilpailulla alalla usein haasteellista saada aikaan. Näin ollen myös uudet yritysostot ovat laajentumisemme keskiössä lähitulevaisuudessa. Uskon, että laadukas työnjälki osaavalla henkilöstöllä kantaa hedelmää., Helve toteaa. Toimitusjohtaja Tero Helve on toiminut kuljetusalalla 15 vuotta. Nälkä kehittää omaa ajattelua toi hänet logistiikkavaliokunnan jäseneksi ja yrityksen kauppakamariin. - Olin aikanaan useita vuosia logistiikkavaliokunnassa, mutta sitten se jäi kiireiden takia. Jatkuva nälkä saada jotain inputia omaan päähän toi minut nyt takaisin. Kauppakamari tarjoaa hyvän verkoston omien näkemysten ja ajattelun laajentamiseen ja ajatusten testaamiseen ammattilaisten kanssa, Helve toteaa. Aktiivisena toimijana Helve on pusertanut töiden ohessa tuotantotalouden opintoja ja kävi pokkaamassa helmikuussa

diplomi-insinöörin paperit LUT-yliopistosta. Aikuiskoulutusohjelman kautta karttui verkostoja ja laajasti uutta tietoa, ja opiskelut poikivat myös uuden konsultointiin yrityksen perustamisen. Kuljettajat.fi -yrityksen osalta viimeiset vuodet ovat keskittyneet operatiivisen toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen. Nyt on Helven mukaan aika siirtyä hallitustyöskentelyn parantamiseen ja strategian hiomiseen sekä kasvusuunnitelmien konkretisointiin. Keväällä edessä ovat kauppakamarin järjestämä HHJ-kurssi sekä osallistuminen KasvuOpenin Kymenlaakson kasvupolulle.

Kuljettajat.fi Aittakorventie 2, 48400 KOTKA Liikevaihto 2018: 1,8 M€ www.kuljettajat.fi tero.helve@kuljettajat.fi 0400 650 520

7 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI URAPOLKU

Kymin integraatinjohtaja – vuodet veivät sellumieheksi JYRI KYLMÄLÄ UPM KYMIN INTEGRAATTIJOHTAJA, SELLUTEHTAAN TUOTANTOJOHTAJA

UPM Kymin integraatinjohtaja, Jyri Kylmälä, tuntee Kuusaanniemen tehtaat kuin omat taskunsa, onhan takana jo yli 20 vuotta yhtiössä. Tänä aikana metsäteollisuus on uudistunut laajaksi biotuoteteollisuudeksi, myös Kymin tehtailla on tehty mittavia investointeja. Metsä on tiiviisti miehen mukana vapaa-ajan vietossakin. ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI...

suuria investointiprojekteja joissa kaikissa

upseeritoiminnassa ja partiotoiminnassa

josta sain palkkakuitin, oli mansikkamaalla

olin jollakin tavoin mukana.

mukana mahdollisuuksien mukaan. Perheessäni on vaimoni Helena sekä

Kotolan kylässä Virolahdella. Työskentelin kaksi viikkoa keräämällä mansikoita ja

MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLANI…

neljä lasta, joista vanhin on jo muuttanut

ansaitsin reilu 300 markkaa. Ihmettelin

En saanut jo ennakkoon puhuttua kesä-

omaan opiskelija-asuntoon.

suuresti kun työpaikalla tauolla tarjot-

työtä esimiestehtävissä kotipaikkakunnan

tiin työnantajan puolesta sämpylää ja

tehtaalla. Hain loppukeväästä töitä kaikilta

TÄLLÄ HETKELLÄ…

leikkeleitä sekä mehua. Olin 13-vuotias.

Kymen läänin alueen sellutehtailta ja sain

verkostoidun uudessa työssäni UPM:n

Olin kuitenkin ollut jo kaksi edellistä kesää

yllättäen puhelinsoiton Kuusanniemen sel-

lisäksi Kymenlaakson kauppakamarissa

mummolassa Häkälässä kesäpoikana ja

lutehtaan tuotantopäällikkö Markku Laak-

sekä Kouvolan talousalueen vaikuttajana

osallistuin kaikkiin mahdollisiin karjatilan

soselta. Hän tarjosi minulle vuoromestarin

sellu- ja paperiteollisuuden menestymis-

töihin apupoikana. Siellä opin että teke-

paikkaa sellutehtaan kuitulinjoille ja

mahdollisuuksien edistämiseksi. Kymin

mällä pärjää.

valkolipeämölle. Oli vuosi 1996. Sain aikaa

sellutehtaalla valmistaudumme kevään

miettiä yön yli ja katsoin kartasta missä on

vuosihuoltoseisokkiin toukokuussa ja osal-

ENNEN NYKYISTÄ TYÖTÄNI…

Kuusankoski. Toimin kesän vuoromesta-

listun lisäksi UPM:n johtamiskurssille, joka

toimin UPM Kymin sellutehtaan tuotanto-

rina Kymin Paperiteollisuus Oy.ssä ja tänä

on tarkoitettu tässä uravaiheessa oleville

päällikkönä yli kymmenen vuotta. Vastasin

aikana sellutehtaan vaihteleva työhaaste

keskijohdon toimihenkilöille.

loppuvaiheessa koko tehtaan tuotannosta

vasta kunnolla aukeni minulle itsellenikin.

ja käyttöorganisaatiosta. Tuotantopäällikön tehtävässä vastaan tulee kaikkea

TÖIDEN OHELLA….

mahdollista turvallisuus- ja ympäristö-

harrastan kestävyysurheilua, hiihtosuun-

asioista henkilöstöön ja projekteihin

nistusta ja hiihtoa talvisin sekä suunnistu-

saakka. Yleisjohtamisen taidot karttuivat

sta, polkujuoksua ja joskus maratonejakin.

näiden vuosien aikana ja suhteet eri

Vuokattihiihtoon lähden tänä talvena

henkilöstöryhmien kanssa kehittyivät

neljättä kertaa kainuulaiseen sprinttiin

merkittävästi. Näiden vuosien aikana Ky-

(50+50km) ja maratonennätyksekseni

min sellutehtaalla toteutettiin myös useita

taitaa jäädä 3:45. Lisäksi toimin reservi-

8 KAUPPAKAMARI

KOULUTUS Diplomi-insinööri, selluloosatekniikka (TKK, Otaniemi)

MOTTO: Ei hötkyillä.. perehdytään kunnolla ja tehdään päätökset.


9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN +1. KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

1. Jokainen kontakti on mahdollisuus. 2. Edullisemmat hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin koulutuksista, seminaareista ja tuotteista. 3. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 4. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 5. Vaikuta elinkeinoelämässä. Kauppakamarin tilaisuuksissa ja kokouksissa olet mukana vaikuttamassa maakunnan kehitykseen ja edistämässä tärkeitä hankkeita. 6. Asiakirjat ulkomaankauppaan. 7. Neuvoja sopimuskiemuroihin. 8. Näkyvyyttä ja kontakteja. Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet. 9. TIetolähteet päivittäiseen työhösi. Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

VERKOSTON VOIMAA Etsitkö uusia asiakkaita tai kumppaneita? Autamme sinua verkostoitumaan ja tutustumaan eri toimialojen yrityksiin ja uusiin liiketoiminta-alueisiin tilaisuuksissamme. Tutustu tilaisuuksiimme ja ilmoittaudu mukaan.

KEHITÄ JA KEHITY

Suunta- ja Kymenlaakso Summit ovat suuret verkostoitumistilaisuutemme vuodessa. Lisäksi järjestämme kymmeniä pienempiä tilaisuuksia.

VAIKUTTAMISEN VAHVUUTTA Haluatko olla mukana parantamassa yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa elinkeinoelämää koskevaan lainsäädäntöön? Kauppakamarin vaikuttamistyön ja luottamushenkilöidemme kautta se on mahdollista. Olemme äänitorvesi päättäjien suuntaan!

20813

JO yritys- ja yhteisöjäsentä ympäri Suomea

Uskotko tiedon voimaan? Haluatko pitää itsesi ja yrityksesi kehityksen kärjessä? Järjestämme vuosittain yli 50 ajankohtaista koulutustilaisuutta yritystoiminnan eri osa-alueilta. Laadun mittaamiseksi keräämme asiakaspalautteen joka koulutuksesta. Viime vuonna koulutustapahtumien palautteiden keskiarvo oli 4,3/5. Kymenlaakson kauppakamarin jäsenenä saat monipuoliset koulutukset ja ammattikirjat jäsenetuhintaan. Säästö jopa 120 €/koulutus.

LAKIMIEHET APUNA

Kauppakamarin yhteisen neuvontapalvelun kautta lakimiehet ja asiantuntijat vastaavat kysymyksiisi.

9 KAUPPAKAMARI


HENKILÖ HENKILÖ

Vaikeiden päätösten vaalikausi TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän.

10 KAUPPAKAMARI 10 KAUPPAKAMARI

12 KAUPPAKAMARI


KAUPPAKAMARI 1111KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 13


HENKILÖ TEEMA

MARKKU JOKISIPILÄ TURUN YLIOPISTON PROFESSORI

ja sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014. VÄITTELI TOHTORIKSI VUONNA

2004 Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista. MAAJOUKKUETASON SOUTAJA

1990-luvulla, toiminut myös lajin tv-kommentaattorina ja lajiliiton valmennus- ja johtotehtävissä. HARRASTUKSET:

Urheilu, rock-musiikki ja draamaelokuvat PERHE:

Vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa

12 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

T

eurovaalit, pelko oikeistopopulistien esiinmarsulevan kevään eduskuntavaalit tuntuisista sekä kesällä alkava Suomen EU-puheenjohvat vielä viime vuoden lopulla etenetajuuskausi. vän perinteisiä latuja. Vaikka virallisia “Jos tavallista äänestäjää ajattelee, niin työlvaaliteemoja pidettiin vielä vakan alla, lisyys- ja talouskysymykset taitavat olla heille oli niiden helppo ennustaa liittyvän kestävyysvielä konkreettisempia kuin ilmastonmuutos. vajeeseen, hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiValitettavasti mihinkään ei ole tarjolla helppoja seen, sote-uudistukseen, talouteen ja työllisyyteen ratkaisuja”, Jokisipilä toteaa. sekä brexitiin ja EU-politiikkaan. Hän itse uskoo keskustelun sotesta, kestäNäin veikkaili vielä muutama kuukausi sitten vyysvajeesta ja tulevista taloushaasteista viriävän myös Turun yliopiston Eduskuntatutkimukvielä uudelleen. Lisäksi istuvaa hallitusta tullaan sen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä. Pientä haastamaan mm. tehdyistä koulutusleikkauksista. osviittaa tulevista muutostuulista tosin saatiin jo Kestävyysvajeen kohdalla päädytään auttamataiemmin syksyllä, kun tulevat vaalit julistettiin ta myös maahanmuuttokysysynkän IPCC-raportin jäljiltä myksiin, sillä ilman muualta monissa puolueissa ilmasto“YHTÄ NOPEAA tulevia uusia veron- ja vaaleiksi. POLIITTISEN eläkkeenmaksajia suomalaiUusi ja vielä kovempi nen hyvinvointiyhteiskunta yllätys kokenutta politiikan ILMAPIIRIN ei pysy pystyssä. Osaajapula tutkijaa odotti kuitenkin tamMUUTOSTA ON on sekin arkea jo monella mikuussa, kun eduskuntaHARVOIN NÄHTY.” toimialalla. puolueet vasemmalta oikealle “Maahanmuutto pysyy kääntyivät kannattamaan varmasti yhtenä teemana selvästi nykyistä tiukempaa ja toivottavasti sitä myös maahanmuuttopolitiikkaa. käsiteltäisiin oikein. Humanitaarinen ja työpeTaustalla olivat Oulussa ja Helsingissä paljastunee räinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, joka alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset. pitää huomioida myös julkisessa keskustelussa”, “Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta Jokisipilä toteaa. on harvoin nähty. Aiemmin hyvinkin hankalaksi koettu maahanmuuttoteema oli parissa päivässä SOME ON TÄRKEÄ OSA VAALITYÖTÄ kaikkien poliitikkojen huulilla. Ja aika harvinaista Kevään vaaleissa jättäytyy sivuun moni politiikan on sekin, että vasemmiston puolelta vaaditaan konkari. Osa kokee työpäivien tulleen vuosikympoliisille lisää resursseja tai kehutaan kokoomusmenten myötä jo täyteen, toiset taas perustelevat laista ministeriä pykäläkiristyksistä”, Jokisipilä vetäytymistään politiikan pinnallistumisella ja toteaa. viihteellistymisellä. Monen luopujan mielestä nykymenossa on asioihin paneutumisen sijaan HAASTEITA ON RIITTÄMIIN tärkeämpää pysyä vain otsikoissa ja äänestäjien Tutkimuslaitoksen johtaja ei kiistä kummankaan mielissä. teeman, ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton Jokisipilän mukaan vetäytyjien joukko ei tärkeyttä. Ennemminkin Jokisipilää askarruttaa määrällisesti ole poikkeuksellinen, mutta jakoon puolueiden reagointinopeus, joka tuntuu saavan tuleva äänipotti on. Ja nämä äänestäjät tavoittaakentistä herkemmin sytykkeensä median paineesseen on ehdokkaan hallittava paitsi perinteinen ta, mielipidekirjoittelusta ja some-keskusteluista. media myös some-julkisuus. “Toki vaalien läheisyys vaikuttaa. Samalla voi “Turut, torit ja tuulikaapit ovat edelleen tietysti pohtia, nouseeko näiden tilalle vielä jotain tärkeitä kontaktipaikkoja, mutta yhä enemmän ihan muuta”, Jokisipilä aprikoi. äänestyspäätöksiä tehdään myös sosiaalisen meMitä nuo muut teemat voisivat sitten olla? dian pohjalta. Kannattaa huomata, että liikkuvien Jokisipilä ei listaa kauan mieti, sillä tulevalla neliäänestäjien osuus on kasvanut jokaisissa vaaleissa vuotiskaudella on haasteita riittämiin. ja on jo yli kolmannes”, Jokisipilä muistuttaa. Talous- ja työllisyystilanne on saatu kuluvalla Nuoremmalle ehdokaspolvelle sosiaalinen hallituskaudella kääntymään positiiviseksi ja media on jo itsestään selvä viestintäkanava, mutta tämä trendi pitäisi pystyä turvaamaan, vaikka sen mahdollisuudet ovat alkaneet viime vuosina taivaalle kasaantuu alati synkempiä pilviä. Suurkirkastua myös konkareille. Käytännössä läpimevaltasuhteet eivät osoita lientymisen merkkejä, no alkaa olla tunnetullekin ehdokkaalle vaikeaa globaalitalous yskii ja brexitin todellisia seuraukilman some-näkyvyyttä. sia on vielä mahdotonta ennustaa. “Sen mahdollisuudet ovat tiedossa, mutta Suhdannenäkymiä synkentävät myös Italian samalla myös suuren yleisön some-lukutaito on leväperäinen taloudenpito, Ranskan sisäinen aivan toista luokkaa kuin aiemmissa vaaleissa”, kuohunta sekä Euroopan talousveturin Saksan Jokisipilä lisää. haasteet. Kaiken kukkuraksi edessä ovat vielä


KYMENLAAKSOLAINEN YRITTÄJÄ hae mukaan maksuttomaan asiantuntijasparraukseen!

Kymenlaakson Kasvupolulle valitaan mukaan 15 kasvuintoista yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta asiantuntijasparrausta.

Lue lisää Kymenlaakson Kasvupolusta ja jätä hakemus:

kasvuopen.fi/kasvupolut Haku päättyy 31.3.2019

UUSI VUODEN TYÖNTEKIJÄ -ANSIOMERKKI Keskuskauppakamarin myöntämä Vuoden työntekijä -ansiomerkki palvelee nykypäivän työelämää ja kaikkia yrityksiä. Kun työyhteisössäsi on aihetta palkita henkilöstöä esimerkiksi onnistuneista projekteista, hyvistä hankkeista, loistavista työsuorituksista tai huipputuloksesta: hae Keskuskauppakamarin Vuoden työntekijä -ansiomerkki ja järjestä juhlat!

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä. Vuosimerkit, elämäntyömerkit ja rautaisen ansiomerkin löydät osoitteesta ansiomerkit.fi

KUVA: SHUTTERSTOCK 13 KAUPPAKAMARI

13 KAUPPAKAMARI


TEEMA

KAUPPAKAMARI 1214KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI


VAALIT

Suomi takaisin

paalupaikalle TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Suomi keikkui vielä vuosituhannen vaihteessa erilaisten kilpailukyky-, osaamis- ja hyvinvointimittausten kärkisijoilla, mutta suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Kauppakamarit haluavat kääntää kurssia ja rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka panostaa pitkäjänteisesti osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Sen myötä syntyy maa, joka on paras meille kaikille.

15 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 15 1513KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI


I

VAALIT

lmastonmuutos kuriin ja Suomi kestävän kasvun tielle. Työllisyysaste 80 prosenttiin, julkinen talous tasapainoon, osaamisesta jälleen selkeä vientivaltti, liikenneinfran kehittämiseen aivan uusi vaihde ja pykäbyrokratian tilalle sujuvampaa sääntelyä. Siinä Kauppakamarien keskeiset teesit tuleviin eduskuntavaaleihin. Samat teemat ovat toki olleet viime vuosina monien muidenkin järjestöjen ja puolueiden asialistoilla. Siksi pyörää ei ole tässä kohtaa yritettykään keksiä uudelleen. Sen sijaan on mietitty, miten se saadaan lopultakin pyörimään aidosti koko Suomea hyödyttävällä tavalla. ”Meillä on mennyt viime vuosina hieman paremmin, mutta edessä on silti monia vaikeita päätöksiä. Suomi oli vielä vuosituhannen vaihteessa esimerkki huippuosaamisesta, dynaamisuudesta ja uusiutumiskyvystä, joka konkretisoitui myös kansainvälisissä vertailuissa lukuisina kärkisijoina. Nyt meidän on päästävä takaisin samoille paalupaikoille”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiivistää. Samalla hän painottaa, ettei teeseissä ole kyse perinteisestä etujärjestöajattelusta. Ennemminkin halutaan tuoda rohkeita ratkaisuja Suomen rakenteellisiin ongelmiin. ”Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka. Me haluamme tehdä Suomesta parhaan maan meille kaikille”, Romakkaniemi korostaa. ILMASTONMUUTOSTA ON TURHA PAKOILLA Vaalien alla äänestäjille annetaan aina tukku lupauksia paremmasta huomisesta. Ne kaikki käyvät kuitenkin pidemmässä juoksussa merkityksettömiksi, jos ilmastonmuutos etenee synkimpien ennusteiden mukaan. Siksi tuota teemaa ei Romakkaniemen mukaan voi enää väistää. ”Ilmastonmuutos on ratkaistava tässä ja nyt ja se vaikuttaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämään. Konkreettisia päätöksiä sen jarruttamiseksi on tehtävä paitsi kansainvälisesti myös paikallisella tasolla – viime kädessä ihan omissa arkisissa valinnoissamme”, hän tähdentää. Samalla hän tiedostaa, että moni voi tuntea globaalin haasteen edessä suoranaista voimattomuutta. Samalla mieleen hiipii helposti epäilys, minkä verran Suomen kaltaisen

16 KAUPPAKAMARI 18 KAUPPAKAMARI

pienen ja syrjäisen maan ilmastoteoilla on lopulta merkitystä isossa kuvassa. Romakkaniemen mukaan jokainen kehitysaskel on tässä kohtaa tärkeä. Kaiken lisäksi rohkeille ja innovatiivisille tiennäyttäjille voi avautua tätä kautta aivan uusia kehityspolkuja. ”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, Romakkaniemi listailee. Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että ilmastopolitiikan keinot ovat uusien haittaverojen ja kieltojen sijaan markkinalähtöisiä. Päätöksillä on luotava yrityksille helposti

”VAALIT OVAT AINA VAIKUTTAMISEN PAIKKA. ME HALUAMME TEHDÄ SUOMESTA PARHAAN MAAN MEILLE KAIKILLE”

ennustettava ja neutraali toimintaympäristö, joka jättää riittävästi aikaa vastata muutoksiin. ”Nopea tempoilu luo vain yleistä epävarmuutta ja jarruttaa investointeja. Lisäksi poliittisen ohjauksen on perustuttava mitattaviin vaikutuksiin, ei yksit-

täisten teknologioiden tai energianlähteiden tukemiseen”, Romakkaniemi tähdentää. OSAAMINEN UUTEEN NOUSUUN Yksi iso haaste on osaavan työvoiman puute, joka jarruttaa jo nyt Suomen talouskasvua. Väestön ikääntyessä tilanne pahenee edelleen ja siksi hälytyskellojen pitäisi soida jo joka suunnalla. Perusopetuksen taso on heikentynyt selkeästi, myös siirtymässä koulutusasteelta toiselle on selkeää tyhjäkäyntiä ja välivuosia. Ne käyvät kalliiksi sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle. ”Laadukas koulutusjärjestelmä ja huippuosaaminen ovat olleet Suomen keskeisiä menestystekijöitä jo vuosikymmeniä, mutta nyt tämä perusta on rapautumassa. Yli 10 prosenttia peruskoulun päättävistä ei omaa edes riittävää lukutaitoa toisen asteen opintoja varten. Tällaiseen syrjäytymiseen meillä ei ole varaa”, Romakkaniemi painottaa. Myös erilaisia tutkintoja, niiden osia sekä työssäoppimista ja työntekoa pitäisi päästä yhdistelemään nykyistä joustavammin – käytännössä koko työuran ajan. Oppisopimuskoulutuksessa tulisi puolestaan kokeilla palkkaporrastusta. ”Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa monin verroin nykyistä enemmän. Sujuvat, korkeintaan kuukauden mittaiset lupaprosessit olisivat yksi osaajia houkuttava vetovoimatekijä.” TYÖLLISYYSASTE UUDELLE TASOLLE Hyvinvoivan Suomen kaikkein tärkein peruskivi on riittävä työllisyysaste. Se toteutuu vain, jos työn tekeminen ja teettäminen on nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille. Keskuskauppakamarin tavoitteena on tulevalla hallituskaudella 75 prosentin työllisyysaste, joka tarkoittaa noin 100 000 uutta työllistä. Julkisen talouden tasapainoa tämä parantaisi noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Pidemmässä juoksussa tähtäimessä on 80 prosentin työllisyystaso. Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan työllisyyden lisääminen on kestävin tapa turvata kansantaloutta. Samalla se torjuu myös syrjäytymistä. “Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa pelkästään mukavilla ja pehmeillä konsteilla”, hän muistuttaa. Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatiikin mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, paikallisen sopimisen lisäämistä


KALENTERI KUVA: RONI REKOMAA, LEHTIKUVA

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

ja työmarkkinajoustoja sekä työvoiman parempaa liikkuvuutta muun muassa asunto- ja liikennepolitiikalla. “Kannustinloukkujen purkaminen pitäisi ottaa nyt tosissaan ja siihen olisi laitettava myös poliittista pääomaa. Eri osapuolten pitäisi lisäksi ottaa enemmän vastuuta työllisyyden ja julkisen talouden hoidosta. Ansiotulojen verotuksessa ylin rajaveroaste tulisi laskea 50 prosenttiin”, Kotamäki listailee. LIIKENNEVERKKO VAATII ISOJA INVESTOINTEJA Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logistiikka ovat Suomen kilpailukyvyn perustekijöitä. Pelkästään nykyisen korjaus- ja investointivelan vähentämiseen tarvitaan noin 300 miljoonan euron lisärahoitus ja koko liikenneverkon kehittämiseen pitkäjänteinen 12-vuotinen investointisuunnitelma. “Väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuonisto, jossa liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja tuotteita. Nyt tämän suoniston sakkautuminen on pysäytettävä ja korjausvelkaa kurottava kiinni. Lisäksi kokonaisuuden kehittämistä on pohdittava nykyistä pitkäjänteisemmin ja huomioiden myös liikenteen muut uudistustarpeet”, listaa alueiden kilpailukyvyn ja liikenteen

asiantuntija Kaisa Saario. Nykyinen liikenteen rahoitusmalli kaipaa muutoinkin perusteellista remonttia, jotta etenkin isoja ratahankkeita saataisiin eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa erillistä hankeyhtiöitä tai vielä sitäkin kokonaisvaltaisempaa muutosta liikenteen rahoitukseen. ”Ehtona kuitenkin on, etteivät uudistukset lisää yritysten jo valmiiksi korkeita logistiikkakustannuksia”, Saario toteaa. Kolmantena tavoitteena on merenkulun väylämaksun poistaminen. Nykyisellään maksu on puolitettu. Liikenteen avaamista kilpailulle on niin ikään jatkettava. Samalla on kuitenkin tunnistettava myös muut kuin sääntelystä johtuvat kilpailun esteet. PYKÄLIEN PURKUTALKOILLE JATKOA Kauppakamarit ovat perinteisesti tehneet sinnikästä työtä pykäläviidakon purkamisen ja joustavampien viranomaiskäytäntöjen eteen. Tulevalla vaalikaudella perkaamista riittää mm. kaavoitusprosesseissa, maanomistajien oikeuksissa, investointilupien käsittely- ja valitusprosesseissa, alkoholilainsäädännössä sekä apteekkeja koskevassa sääntelyssä. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan monessa kohtaa on

menty viime vuosina oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin moni tärkeä uudistushanke, kuten maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä sote, ovat jämähtäneet tämän tästä paikalleen. ”Monesti käsissä on aivan liian isoja kokonaisuuksia ja sellaisina ne halutaan saada myös valmiiksi, vaikka pilkkominen pienemmiksi voisi monessa kohtaa olla järkevämpää”, Linnainmaa harmittelee. Politiikoilta ja ministeriöiltä puuttuu säädösten sujuvoittamisesta myös pitkäjänteisyyttä, joka kantaisi yli vaalikausien. ”Lainvalmisteluun kaivattaisiinkin kokonaisvaltaista konsernijohtamista, joka seuraa selvästi nykyistä tiiviimmin sekä hallitusohjelman että siihen liittyvän lainvalmistelun edistymistä. Se helpottaisi myös uusien lakien jälkiarviointia ja nopeuttaisi tarvittavia korjaustoimia”, Linnainmaa muistuttaa.

17 KAUPPAKAMARI

17 KAUPPAKAMARI 35 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 19


VAALIT Näin vastasivat Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöt

Työllisyysaste 80 prosenttiin, liikenteeseen uusi rahoitusmalli ja työperäinen maahanmuutto helpommaksi TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KESKUSKAUPPAKAMARI

Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöiltä kysyttiin mielipiteitä kauppakamariryhmän vaalitavoitteista ja tiedusteltiin, mitä asioita Kymenlaaksosta valittavien kansanedustajien tulisi heidän mielestään edistää. Työttömyys on kuluneella hallituskaudella pienentynyt Kymenlaaksossakin. EK:n suhdannebarometrikyselyissä nousee kuitenkin edelleen esille osaavan työvoiman puute. Kyselyssä tiedusteltiinkin erityisesti työllisyyteen ja työllistämiseen liittyviä näkemyksiä.

Oppisopimusjärjestelmän muokkaaminen joustavammaksi ja laajemmaksi lainsäädäntöteitse on yksi kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteista. Kyselyssä tiedusteltiin, rekrytoisiko vastaaja oppisopimuskoulutettavia, jos palkkaporrastus toteutuisi niin, että oppisopimuskoulutettavan palkka olisi 30-50% ammattitaitoisen henkilön palkasta. Vastaajista 38% vastasi kyllä, 7% ei ja 55% ei osannut sanoa. Työperäisen maahanmuuton helpottamista lainsäädäntöteitse kannatti 73% vastaajista.

Ilmastonmuutosta tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Suomalainen cleantech -teknologia ja osaaminen poikivat uutta ja kasvavaa liiketoimintaa. Kysyimme, ovatko kymenlaaksolaiset yritykset mukana kasvavassa liiketoiminnassa. Toisaalta tiedusteltiin yritysten omien ekotekojen perään.

Kauppakamariryhmä on asettanut tavoitteeksi 80 prosentin työllisyysasteen. Tämä sai myös Kymenlaakson kauppakamarin luottamaushenkilöiltä lähes täysin yksimielisen kannatuksen; 93 prosentin mielestä tavoite on oikea. Luottamushenkilöiden mielestä työllistymistä edistäisivät parhaiten: 1. Nuorten entistä huolellisempi ohjaaminen koulusta työelämään ja syrjäytymisen ehkäiseminen. 2. Työllistymistä haittaavien kannustinloukkujen purkaminen. 3. Hyvät tie- ja raideyhteydet työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.

Suomi tarvitsee liikenneinfralle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jonka avulla pystytään vähentämään korjausvelkaa maan eri osissa ja hyödynnetään EU:n rahoitusmahdollisuuksia ja hankeyhtiöiden käyttöä yksittäisissä uusissa liikennehankkeissa. Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöistä 69% on samaa mieltä.

18 KAUPPAKAMARI


VAALIT luottamushenkilöistä kannattaa % työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin

93 Työn murros, väestön ikääntyminen ja pula osaavasta työvoimasta tulevat hidastamaan Suomen talouskasvua. Mitkä keinot tarjoavat ratkaisuja osaavan työvoimaan saatavuuteen?

73

%

(valitse neljä tärkeintä toimenpidettä)

1. Alueen koulutustarjonnan on tuettava alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja yritysten tarpeita, 76% 2. Yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö, 74%

69

3. Työtaitojen päivittäminen ja muuntaminen läpi työuran, 56% 4. Muuntokoulutus paikallisten yritysten tarpeiden mukaan entistä joustavammaksi, 53%

kannattaa työperäisen maahanmuuton helpottamista lainsäädäntöteitse

%

Kysyimme, mitä muita asioita kansanedustajien tulisi mielestäsi edistää Kymenlaakson vetovoimaisuuden ja yritysten toimintaedellytysten kasvattamiseksi? •

Kilpailulainsäädäntö pk-yrityksiä paremmin huomioivaksi.

Turhan pääkaupunkiseudulle keskittämisen vähentäminen.

Pitää meidän puolia, vaikka joutuisi joskus napit vastakkain muiden alueiden kanssa. Tämän kulman kurittaminen saa riittää!

Insinöörikoulutuksen saaminen Kouvolaan ykkösasia! Paikkakunnalla paljon teollisuutta ja suunnittelutoimistoja -> toimihenkiöiden palkkaaminen vaikeaa. Kysymys: miten Kymenlaakson vetovoimaa saadaan parannettua pääkaupunkiseudulla? Esimerkiksi asuntojen hintaero merkittävä, toisaalta etäisyys pieni. Henkinen etäisyys Helsingistä Kotkaan/Kouvolaan huomattavasti pitempi kuin toisinpäin. Pääkaupunkiseutu kärsii mm. suuresta henkilöstön vaihtuvuudesta verrattuna Kymenlaaksoon. Teollista toimintaa alueelta löytyy runsaasti ja infra on jo pääosin kunnossa.

Kotka-Vaalimaa-Kouvola kolmion hyödyntäminen (Hamina-Kotka -satamapari, Vaalimaan raja-alue, Kouvolan logistiikka - Utti )

Jos Kymenlaaksoa halutaan viedä eteenpäin ja vielä kasvattaa, niin toimintaedellytykset tulee säilyttää myös kyläyhteisöissä! Jos poliitikot haluavat kylien/maaseudun palveluiden sieltä häviävän, olemme jossakin vaiheessa reilun 10 vuoden jälkeen taas uusien haasteiden edessä. Kokonaisvaltaisesti katsottaessa kaikki rakentuu, mutta kapeakatsantaisesti ongelmat kerääntyvät ja tulevat esille tuonnempana.

Nostaa esille Kymenlaakson läheistä sijaintia pääkaupunkiseutuun nähden.

Kymenlaakson tiet ja väylät kaipaavat investointirahaa. Siihen on laitettava pääfokus.

Palveluiden alv:n alentaminen.

Paikallisten kansanedustajien tulisi ylipäätänsä keskittyä enemmin paikallisiin ongelmiin/haasteisiin ja kehittää niitä!

Yliopiston saaminen Kymenlaaksoon olisi ehdoton elinehto alueen kehitykselle. Ehdottomasti tärkein, jotta valtion resursseja ja tutkimus saadaan hyödyttämään seutukuntaa.

Kilpailulainsäädäntö pk-yrityksiä paremmin huomioivaksi.

Turhan pääkaupunkiseudulle keskittämisen vähentäminen.

Rohkea kokeilukulttuuri kunniaan!

kannattaa liikenteen uudenlaista rahoitusmallia

Kysely tehtiin Questback-kyselynä 4.-20.2. välisenä aikana. Siihen vastasi 59 Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöä.

Onko yrityksessänne tehty tai voidaanko tehdä joitain seuraavista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? (Useampi vaihtoehto valittavissa)

1. Etätyön käyttöönotto tai lisääminen 67% 2. Kierrätyksen ja kiertotalouden lisääminen 61% 3. Autoilun ja lentomatkailun vähentäminen työkäytössä, 39% 4. Energiaratkaisut esim. aurinkoenergian tai tuulivoiman käyttö yrityksen energialähteinä, 39% 5. Teollisten laitosten osalta päästöjen vähentäminen, 16%

Tarjoaako ilmastonmuutoksen torjunta yrityksellenne uusia tai laajentuvia liiketoimintamahdollisuuksia?

(esimerkiksi teknologiaratkaisujen kehittäminen)

48,3% 31%

20,7%

Lähde: Kymenlaakson kauppakamarin kysely

Kyllä

Ei

En osaa sanoa 19 KAUPPAKAMARI


TILASTO

Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat yli 63 miljardia vuodessa YRITYKSET TOIMIVAT HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KIVIJALKANA MONIN TAVOIN. NE LUOVAT TYÖPAIKKOJA SEKÄ TARJOAVAT PALVELUJA JA TUOTTEITA KAIKILLA ELÄMÄN OSA-ALUEILLA. LISÄKSI YRITYSTOIMINNAN LUOMA SUURI VEROVIRTA TOIMII RAHOITTAJANA JULKISILLE PALVELUILLE. VUODESTA 2015 VUOTEEN 2017 YRITYSTEN MAKSAMAT VEROT JA VERONLUONTEISET MAKSUT KASVOIVAT KAIKKIEN VEROLAJIEN OSALTA. Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa. Lähes yhtä merkittävä määrä verotuottoja syntyy palkoista pidätetyistä ennakkoveroista, joita kertyi yli 14 miljardin euron arvosta sekä eläkevakuutusmaksuista, joita kertyi lähes 15 miljardin edestä. Toisin kuin usein luullaan, Yhteisövero ei ole yritysten maksamista ja tilittämistä veroista merkittävin. Yhteisöveron määrä vuonna 2017 oli reilut viisi miljardia, eli alle yhdeksän prosenttia kokonaiskertymästä. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuresta veroselvityksestä. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille. Selvitys kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät verot.

KAUPPAKAMARI 2022 KAUPPAKAMARI 20 KAUPPAKAMARI

YRITYSTEN AIKAANSAAMAT VEROVIRRAT

Ennakonpidätys palkoista

14,28 MRD.

Arvonlisävero 18,46 MRD. sisältää vakuutusmaksuveron 0,45 mrd.

verojalanjälki

63,25 mrd.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,58 MRD.

työttömyysvakuutusmaksut 1,92 MRD.

Virvoitusjuomavero 0,14 MRD. tupakkavero 0,95 MRD.

alkoholivero 1,35 MRD.

ympäristöverot 3,12 MRD.

kiinteistövero 0,70 MRD. ennakonpidätys puun myyntitulosta 0,26 MRD. ennakonpidätys ja lähdevero Koroista ja osuuksista 0,12 MRD.

ennakonpidätys ja lähdevero osingoista 1,12 MRD.

yhteisövero 5,42 MRD.

eläkevakuutusmaksut 14,84 MRD.

LÄHDE: TILASTOKESKUS, VEROHALLINTO, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARI

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

Lue lisää! kauppakamari.fi/veroselvitys


VEROT

KYMENLAAKSON YRITYSTEN VEROJALANJÄLKI

LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARIN LASKELMAT

Yli 6700 Kymenlaaksoon rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2017. Kymenlaaksolaisyritykset maksoivat erityisesti yhteisöveroa huomattavasti enemmän vuonna 2017 kuin vuonna 2015. Yritysten verojalanjäljessä ovat mukana suurimmat verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, työeläkemaksut ja muut palkan maksamiseen liittyvät maksut sekä yhteisövero. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa ei ole mukana ympräristöveroja, joiden merkitys on viime vuosina kasvanut.

TYÖLLISET JA YRITYKSET Maakunnassa asuvien työllisten lukumäärä on pysytellyt noin 70 000 työntekijässä vuosina 2015-2017. Sen sijaan yritysten määrä on kasvanut samana ajanjaksona.

LÄHDE: TILASTOKESKUS

KOLME SUURINTA TOIMIALAA Kymenlaaksossa suurimmat verovirrat kertyivät teollisuudesta, rakennusalalta ja kaupan alalta, kun tarkastellaan yhteistöveron sekä työnantajana toimimiseen liittyvien verojen ja maksujen yhteismäärää. Näiden verojen ja maksujen yhteismäärä on kasvanut merkittävästi tarkastelujakson aikana. Kymenlaaksolaisyritykset maksoivat erityisesti yhteisöveroa huomattavasti enemmän vuonna 2017 kuin vuonna 2015. Maakunnan suurimmat arvonlisäveroa tilittävät toimialat vuonna 2017 olivat rakentaminen (63M€), tukku- ja vähittäiskauppa (33M€) sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (27M€). LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARIN LASKELMAT 21 KAUPPAKAMARI


SUHDANNEBAROMETRI

Toimitusjohtaja Juha Korhonen, Kymenlaakson Osuuspankki

Rakennusneuvos Esa Eloranta, Jatke Oy.

Kymenlaakson yrityksissä maltilliset, mutta muuta maata myönteisemmät odotukset KYMENLAAKSOLAISTEN YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT KEVÄÄLLE OVAT MALTILLISET. YRITYSTEN ARVIOT HIIPUIVAT VÄHÄN VIIME KESÄN KORKEISTA LUKEMISTA, MUTTA OVAT MUUTA MAATA MYÖNTEISEMMÄT. TUOTANTO JA MYYNTI KASVOIVAT LOPPUVUONNA. TEKSTI JA KUVAT: KIRSI JUURA

Tilanne kävi ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Kymenlaakson kauppakamarin tammikuun lopussa julkistamasta suhdannebarometristä. Yrityksiä vaivaa edelleen ammattitaitoisen työvoiman puute. Tammikuun tutkimuksessa 24 prosenttia kymenlaaksolaisista yrityksistä ilmoittaa osaavan työvoiman puutteen olevan este yrityksen kasvulle. Yleisin tuotannon kasvun este on riittämätön kysyntä. Ammattitaitoisen työvoiman puute Kymenlaaksossa näyttää viime vuosina vakiintuneen 22-26% välille EK:n suhdannebarometrien mukaan. Tammikuussa 2019 tehtyyn suhdannebarometrikyselyyn vastasi Kymenlaaksossa 59 yritystä, jotka työllistävät 5243 henkilöä.

• • • •

Suhdannetilanne oli tammikuussa keskimäärin normaalilukemissa Tuotanto- ja myyntimäärät olivat vuoden 2018 lopulla nousussa – vuoden 2019 alkupuoliskolla lisäys jäänee vähäiseksi Riittämätön kysyntä on yleisin tuotannon kasvun este Suhdanteiden ennakoidaan pysyvän lähikuukausina likimain ennallaan, saldoluku -2

22 KAUPPAKAMARI 22 KAUPPAKAMARI


Sataman tavaravirrat kulkivat vilkkaasti HaminaKotkan Satamassa on meneillään suurimmat investoinnit ja rakennustyöt miesmuistiin. - Viime vuonna sataman kautta kulki ennätysmäärä liikennettä ja kasvu tuntuu jatkuvan edelleen. Puutavaran ja sellun vienti on vähän laskenut, raakapuun tuonti taas noussut. Hallan ja Haminan satamissa on paljon puuta ja meille se kertoo, että tehtailla tuotanto jatkuu hyvällä tasolla, kaupallinen johtaja Eija Rossi kertoi Suhdannebarometri -tilaisuudessa. Satamayhtiön näkymät keväälle ovat hyvät. - Haminassa nousee LNG-terminaali loppuvuodesta 2020, Kotkan Mussalon satamassa odottaa kymmeniä tuhansia kaasuputkia mereen upotusta ja Kuopioon suunnitteilla oleva Finnpulpin havusellutehdas on jo valinnut HaminaKotkan sataman tuotteidensa laivausreitiksi. UPM:n biojalostamon investointipäätöstä odotellaan vuoden 2019 kuluessa ja se tuo toteutuessaan pitkälti toista tuhatta rakennustyöntekijää alueelle pariksi-kolmeksi vuodeksi. Investoinnit ovat merkittäviä. Meillä on poikkeuksellinen tilanne, kun näin paljon rakennetaan ja investoidaan, Rossi toteaa. Suhdannebarometrin tulosten mukaan 24% alueen yrityksistä ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman puutteesta. Ammattitaitoisen väen rekrytointihaasteet ovat koetelleet myös satamayhtiötä. - Ammattitaitoisesta työvoimasta satamassa ja vähän muissakin toiminnoissa alkaa olla pulaa. Rekrytoinnissa voi olla haasteita, kun rakentaminen alkaa, Rossi totesi. Kasvun mahdollisina esteinä Rossi näkee erityisesti logistiikan pullonkaulat. Suomen suurin vientisatama on riippuvainen sekä raide- että tieväylien vetoisuudesta. Kohennusta tarvitsevia kohtia ovat akselipainojen korotus raideliikenteessä, kaksoisraide satamaan ja puuttuvien raideparien investointiraha Kotolahden ratapihalle.

Toimitusjohtaja Jarkko Pippola, Data Group Sata

IT-alalla valoisat näkymät ICT-palveluihin ja ratkaisuihin erikoistuneella Data Groupilla eletään kasvun vuosia. Vuosi alkoi yrityskaupalla ja kolmen uuden työntekijän rekrytoinnilla. Yrityksen toimitusjohtaja Jarkko Pippola kertoi suhdannebarometritilaisuudessa, että kasvua edelliseen vuoteen oli tammikuussa 16%. - Mitä enemmän dataa siirtyy pilveen, sitä enemmän tehdään myös laitekauppaa. Osa kasvusta on tullut liiketoimintakauppojen kautta, mutta suurimpana kasvun tekijänä on yrityksen toimintatapojen muutos, Pippola kertoi. Kasvava liiketoiminta vaatii uusia työntekijöitä. Kolmen alkuvuodesta rekrytoidun lisäksi haussa on vielä kahdesta kolmeen asiantuntijaa. Oman yrityksen lisäksi myös Data Group Sata IT -ketjun hallituksen puheenjohtajana toimiva Pippola tuntee hyvin alaa vaivaavan osaavien työntekijöiden puutteen. - Lähdimme etsimään yritykseen myyntihenkilöstöä yhteistyössä TE-keskuksen ja Markkinointi-instituutin kanssa uudella tavalla, myös valintakriteerejä muuttamalla. Tilanne vaatii muuttumista meiltä työnantajana. Jos olisimme pitäytyneet vanhoissa keinoissa, emme olisi saaneet näitä henkilöitä. Data Groupissa on panostettu koko henkilöstön valmiuksiin muuttua yrityksen ja asiakkaiden tarpeiden mukana. Joulukuussa yritys varasi Kouvolan Lumon Areenan henkilöstön sparraukselle. Päivän tuloksena puserrettiin kokoon yrityksen arvot, joita koko henkilökunta oli luomassa ja johon kaikki sitoutuvat. - Jatkuva muutos on tämän ajan henki ja IT-, digi- ja teknologia-aloilla sitä on vielä keskimääräistä enemmän. - Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja miettiä, minkälaisista teknologisista ratkaisuista asiakkaalle on suurin hyöty, hän sanoo. Ammattitaidon kehittymisen keskiössä Pippola pitää jokaisen henkilökohtaista kasvua. - Uutta pystyy imemään vasta, jos on halua kehittää itseään ja innostuu asioista. Ja pitää oppia nauttimaan myös keskeneräisyydestä.

Eija Rossi HaminaKotka Satamasta oli Suhdannebarometritilaisuuden yrityskommentaattorina tammikuussa. 23 KAUPPAKAMARI


Kauppakamariyhdistyksen ensimmäinen asiamies, majuri Uljas Rauanheimo (1929-1936)

90 vuotta kauppakamaritoimintaa

Einarin ja Uljaan jalanjäljis 1.

Kauppakamarin perustaminen Kymenlaaksoon 90 vuotta sitten oli kaatua heti alkumetreillä. Kun pormestari Hugo Melart kolmen muun ”asianharrastajan” kanssa loppuvuodesta 1928 esitti kauppakamariyhdistyksen perustamista paikkakunnalle, lähetti Keskuskauppakamari hakemuksen bumerangina takaisin ja ehdotti, että Kotkaan perustettaisiin Viipurin Kauppakamarin paikallisosasto. Paikalliskamarin perustaminen ei silloisen ”Kyminlaakson” kauppa- ja teollisuuspiirejä tyydyttänyt. Itsenäisen kauppakamarin perustamista Kotkaan perusteltiin sillä, että Kotkalle maan suurimpana vientistatamana ja Kyminlaaksolle tärkeänä ja itsenäisenä teollisuusalueena oli varattava oma, sille kuuluva asema maan kauppa- ja teollisuuselämässä. Sen jälkeen hakemus eteni suotuisammissa tuulissa ja 14.3.1929 Valtioneuvosto hyväksyi Kotkan kauppakamariyhdistyksen perustamisen ja vahvisti yhdistyksen säännöt. Tästä sai alkunsa Kymenlaakson kauppakamarin tie alueen elinkeinoelämän ja yritysten puolestapuhujana. 1917 Venäjän väliaikainen Senaatti hyväksyy kauppakamariasetuksen. Helsinkiin, Vaasaan ja Turkuun perustetaan itsenäisen maan ensimmäiset Kotkan Kauppakamariyhdistyksen perustava kokous pidetään kauppakamarit. 19.11.1928

14.3.1929 Valtioneuvosto vahvistaa uuden kauppakamarin perustamisen ja sen säännöt.

2. 24 KAUPPAKAMARI

2.

1950 Kouvolan kauppakamariosasto perustetaan Liikemiesyhdistyksen aloitteesta.

1.1.1960 Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa uudeksi nimeksi Kymenlaakson kauppakamarin.


Q&A LAKIMIES

”Jo vuoden 1928 lokakuulla oli harrastus kauppa- ja teollisuuskamarin perustamiseksi Kyminlaaksoa varten kehittynyt käytännöllisiksi toimenpiteiksi. Pidettiin pienempi asianharrastajien kokous ja valittiin komitea. johon kuuluivat pormestari Hugo Melart, kauppaneuvos K.E.Hartikainen, johtaja J.Vitikainen ja johtaja Alb. Lindgren, asiaa edelleen kehittämään.”

Asiamies 1.8.1929 alkaen, majuri Uljas Rauanheimo. Toimistoapulaisena neiti Lisa Melart. Toimisto sijaitsi Kirkkokatu 16, Kotka. Puhelin 977. Toimistoaika 10-12 ja 13-17. Tulot; jäsenmaksuja 62 400 Smk, valtionavustus 18 750 Smk.

Ensimmäisen toimintavuoden tärkeimmät käsiteltävät asiat • Rautatien uusi liikennesääntö • Suomen ja Englannin välinen kauppavaihdon vilkastuttaminen • Lausunto uudesta tullilakiehdotuksesta • Talvilaivaliikenteen avustaminen

1929 Ensimmäisen toimintavuoden lopussa 246 jäsentä.

14.3.1929

Perustettavan kauppakamariyhdistyksen toimintapiiriin kuuluivat: • Kotkan ja Haminan kaupungit • Kouvolan kauppala • Kymin, Pyhtään, Strömforsín, • Vehkalahden, Virolahden, • Miehikkälän, Sippolan, Anjalan, Elimäen, Valkealan, Kuusankosken, Iitin ja Jaalan pitäjät.

Valtioneuvosto hyväksyy Kotkan kauppakamariyhdistyksen perustamisen

ssä

Ensimmäinen puheenjohtaja, vuorineuvos Einar Ahlman Kymi-yhtiöstä. Maalaus Antti Favén.

25 KAUPPAKAMARI


Ympyrän myymälä Haminassa arviolta 1950-luvulla

Yhdeksän vuosikymmentä kauppakamarin jäsenenä TEKSTIT: KAUPPAKAMARIN ARKISTOT JA KIRSI JUURA KUVAT: KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI JA YRITYSTEN KUVA-ARKISTOT Kymenlaakson kauppakamarilla on edelleen jäseninään useita yrityksiä, jotka ovat olleet mukana toiminnassa kauppakamarin perustamisesta alkaen. Pitkäaikaisten yritysten joukossa on niin teollisuuden, kaupan, pankin kuin satamatoimintojen edustajia sekä muun muassa mediakonserni Kaakon Viestintä. Jo perustamisvaiheessa toimintaan lähtivät mukaan molemmat silloiset liike-pankit; Kansallis-Osake-Pankki ja Pohjoismaiden Yhdyspankki, jotka myöhemmin yhdistyivät Meritaksi ja tunnetaan nykyisin Nordeana. Pankin toimihenkilöt ovat kautta vuosikymmenten toimineet aktiivisesti myös kauppakamarin eri luottamustehtävissä. Nordean Helsingin yrityspankin johtaja Harri Korhonen on Kouvolan kauppakamariosaston hallituksen jäsen. Harri Korhonen, Nordea - Kauppakamari on antanut meille näköalapaikan maakunnan elinkeinoelämään ja sen kehitysnäkymiin. Samalla olemme saaneet mahdollisuuden antaa oma panoksemme maakunnan kehittämiseen, sanoo Korhonen. -Kauppakamari on toiminut erinomaisena paikkana verkostoitua maakunnan eri toimijoiden kanssa. Erilaisten koulutus- ja asiantuntijapalveluiden tarjoajana kauppakamarilla 26 KAUPPAKAMARI

on kautta vuosien ollut merkittävä rooli kymenlaaksolaisten yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn ylläpitäjänä ja sitä kautta maakunnan hyvinvoinnin edistäjänä, sanoo Korhonen. Myös Steveco Oy:n varatoimitusjohtaja Ari-Pekka Saari pitää kauppakamaritoiminnassa tärkeänä yhteiskunnallista vaikuttamista ja alueen kehittämistä. - Olemme alusta asti halunneet olla vastuullinen osa yhteisöä ja mukana vaikuttamassa seudun ja valtakunnankin asioihin elinkeinoelämän äänellä, Saari sanoo. Kauppakamaria oli perustamassa Ari-Pekka Saari, Steveco satakunta yritystä ja yhdistykseen kuuluminen koettiin ilmeisen tärkeäksi, sillä vuoden 1929 lopussa jäsenmäärä oli yli tuplaantunut ja käsitti 246 henkilöä tai jäsenyritystä. Ari-Pekka Saari tutkailee kauppakamaritoimintaa paitsi jäsenyrityksen myös logistiikkavaliokunnan puheenjohtajan 1. näkökulmasta. -Vuosikymmenten vieriessä on lukuisa joukko yhtiön henkilöstöä saanut kamarin tilaisuuksissa hyvän kosketuspinnan oman ja eri alojen toimijoihin ja voinut sitä kautta saada uusia näkökulmia omiin tehtäviinsä sekä toisaalta tutustua kollegoihin muissa yrityksissä, hän toteaa.


Ennen oli Vetekki, Ympsä, Syppi ja Koppi Kauppakamaria perustamassa olleet jäsenyritykset ovat 90 vuoden aikana fuusioituneet ja moni yrityksistä tunnetaan tänä päivänä eri nimellä. Yritysten historia juontaa kuitenkin jopa satojen vuosien taakse, kuten Kymenlaakson metsäteollisuusyrityksillä ja satamatoimintoja hoitavilla yrityksillä. Kotkan kauppakamariyhdistyksen perustajina oli noin 100 yritystä tai henkilöä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana määrä yli kaksinkertaistui ollen vuoden 1929 lopussa 246. Seuraavat yritykset mainitaan Kotkan kauppakamarin vuosikertomuksessa 1929. Kotka Enso Gutzeit -> Stora Enso Ab Federation Stevedoring Ltd -> Steveco Etelä-Suomi sanomalehti -> Kaakon Viestintä A.b. J. Bruhn ->yhdistyi Stevecoon Halla A.fb ->fuusioitui 1932 Kymmene Oy:ön-> nykyisin UPM Oy Huolintakeskus A.b -> Nurminen Logistics Kansallis-Osake-Pankki -> Nordea Osuusliike Liitto r.l. -> Ympyrä ja Liitto -> Ympyrä -> KSO Pohjoismaiden Yhdyspankki -> Nordea O.y. Savo-Karjalan Tukkuliike -> Kesko Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r.l. -> SOK Suomen Sokeri O.y. -> DuPont Nutrition & Health

Kymi Karhula o.y. -> Ahlström -> Ahlström Munksjö Inkeroinen Kymenlaakson Osuusmeijeri r.l. -> Valio Kymenrannan Osuuskauppa r.l. -> KSO Tammerfors Linne & Jern Man. A.b. ->Tampella-> Stora Enso Lähteet: Kotkan kauppakamarin vuosikertomus 1929 ja Kari Alanko

Kuusankoski Kymmene Aktiebolag -> UPM A.b. Werla Träsliperi & pappfabrik -> UPM

Kauppa, satamatoiminnot ja teollisuus olivat 1920-luvulla Kymenlaakson elinkeinoelämän kivijalat. Kauppakamariyhdistyksen perustamisvaiheessa sen hallitukseen kuului 27 jäsentä ja 12 varajäsentä, joista sääntöjen mukaan vähintään viidentoista jäsenen tuli edustaa tukkukauppaa ja teollisuutta. Kaupan toimialalta perustajajäsen Harri Miettinen, KSO J.Vitikainen tunnettiin yhtenä 2. suurimmista tukkukaupan toimijoista. Vähittäiskaupoista olivat jo perustamisvuonna mukana sekä Ympyrä ja Osuusliike Liitto kuin Kymenlaakson Osuuskauppa,/ Ympäristö, joiden fuusiosta syntyi myöhemmin vahva maakunnallinen Kymen Seudun Osuuskauppa. -KSO maakunnallisena toimijana näkee Kymenlaakson kauppakamarin liike-elämän yhteistyöfoorumina ja haluaa olla mukana kehittämässä kauppakamarin toimintaa koko maakunnan hyväksi, toimitusjohtaja Harri Miettinen korostaa. -Koko maakunnan elinvoiman kehittämisessä kauppakamarilla on keskeinen rooli. Kauppakamari luo mahdollisuuksia yritysten kehittymiselle edunvalvontatyön kautta niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla, Miettinen sanoo.

Kymenlaakson metsäteollisuusyhtiöt ovat olleet toiminnassa aktiivisesti mukana kauppakamarin perustamisesta lähtien. Kuvassa Inkeroisten kartonkitehdas ja Ankkapurhan koski 1910-1920 -luvulla. Kuva Stora Enso.

3.

Ruukin massan lastaus autoista laivaan. Kuva Steveco

4.

27 KAUPPAKAMARI


n e i v ien o

m i o v A

PÄIVÄ

aamukahvit 1.

8.30-10.30

päiväkahvit

13.00-18.00

9

14.3.1st9o2hy�äksy� n vo n io lt Va eu n kauppakamari so k a pala Ky�en jän Kotkan kaup edeltä riyhdist�ksen kama asiakirjan ja is per�stam ännöt sä

Torstaina 14.3.tulee kuluneeksi päivälleen 90 vuotta siitä, kun kauppakamaritoiminta käynnistyi Kymenlaaksossa. Vietämme päivää yhdessä vuosien varrella kertyneiden jäsentemme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa Kotkan Datariinassa kakkukahvien merkeissä. Tervetuloa aamukahveille tai iltapäiväsumpeille oman aikataulusi mukaan. Ota työkaverisikin mukaan. Ohjelmassa musiikkia, kakkukahvit ja rentoa seurustelua sekä muutama puheenvuoro:

9.00 ja 13.30 Kymenlaakson kauppakamari tänään Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari 14.00 -18.00 Houseband musisoi 15.00 90 vuotta 9 minuutissa - kauppakamarihistorian lyhyt oppimäärä Kirsi Juura, viestintäpäällikkö, Kymenlaakson kauppakamari

Osoite: Datariina, Heikinkatu 7, Kotka

KUTSU

loa!

Tervetu

16.00 Edelleen kauppakamarilainen - perustajayrityksen edustajan puheenvuoro Mari Kainiemi, tehtaanjohtaja, DuPont Nutrition & Health Danisco Sweeteners Oy Kymenlaakson kauppakamarin varapuheenjohtaja

n ki kesä k i a k a Tavoit kailijat! mat

Tee tuotteesi ja palvelusi tunnetuiksi messukävijöille, kesän matkailijoille ja paikkakuntalaisille. 52-sivuinen aikakauslehti jaetaan maakuntalehtien välissä kaikkiin kotitalouksiin alkukesästä. Ilmoitustilavaraukset: Matti Vesala, 050 363 3629, aineistot@messuistavirtaa.fi

JULKAISIJA: Kouvolan Liikemiesyhdistys YHTEISTYÖSSÄ: Kymenlaakson kauppakamari ja Yrittäjäjärjestöt 28 KAUPPAKAMARI


KALENTERI

Eduskuntavaalit 2019

VAALITENTTI

EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT RUUVIPENKISSÄ

Jenny Hasu Keskusta

Antti Häkkänen Kokoomus

Jari Lindström Siniset

Paula Werning SDP

keskiviikkona 3.4. klo 18.00 KRAO, Prikaatintie 2, Kasarminmäki, Kouvola

Juha Huhtala Vihreät Markku Pakkanen Keskusta

NYT KYSYTÄÄN:

Kymenlaakson kehittämisestä, oppisopimuksesta, liikennehankkeista, taloudesta ja työllistämisestä. Vastaamassa kaksi ministeriä, kansanedustaja ja kolme uutta ehdokasta! Järjestäjät: Kouvolan seudun kauppakamariosasto ja Kouvolan Liikemiesyhdistys

VAPAA PÄÄSY

K2KYM

Ilmoittautumista toivotaan kahvitarjoilun takia 31.3. mennessä www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri

OLETHAN MUKANA JUHLAVUOSIKIRJASSA?

18 irja 20 Vuosik to akemis

ysh I Yrit enet

I Jäs 2017 rtomus Vuosike

Kauppakamarin Vuosikirja tavoittaa Kymenlaakson tärkeimmät päättäjät ja vaikuttajat sekä laajan yrityskentän. Vuosikirja on hyödyllinen tietopaketti, joka sisältää mm. kattavan katsauksen kauppakamarin toimintaan, talouskatsaukset ja tilinpäätöstiedot. Yritykset saavat näkyvyyttä Vuosikirjassa oikeissa kohderyhmissä. Tänä vuonna julkaistaan normaalien ilmoitustilojen lisäksi erilliset 90-vuotisonnittelusivut.

Vuosikirja palvelee kymenlaaksolaisten asiantuntijoiden ja yritysten hakemistona. Julkaisusta löytyvät kauppakamarin luottamushenkilöt, asiantuntijat, jäsenluettelo ja laaja yrityshakemisto toimialoittain. Vuosikirja 2019 julkaistaan toukokuun alussa ja postitetaan kaikkiin jäsenyrityksiin, yhteistyökumppaneille sekä paikallisille ja valtakunnallisille päätöksentekotahoille. Vuosikirja julkaistaan verkossa sähköisenä e-lehtenä. Mainostilavaraukset: helena.nikkanen@macall.fi GSM 0400 383 683 / 044 737 1013 www.macall.fi Vuosikirjan mediakortti: https://kymichamber.fi/viestinta/vuosikirja

!

MAKSUTTOMIA JÄSENTILAISUUKSIA

-tule verkostoitumaan ja tutustumaan toimintaan

KOUVOLAN SEUDUN KAUPPAKAMARIOSASTON KEVÄTKOKOUS

3.4. klo 17.00 KRAO, Prikaatintie 1, Kouvola Kahvit tarjolla klo 16.30 alkaen.

Esityslistalla tilinpäätös ja toimintakertomus 2018. Ilta jatkuu vaalipaneelin merkeissä klo 18.00 samassa tilassa. Ilmoittautumiset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN KEVÄTKOKOUS 9.5. KOTKA

Kokousesitelmän pitää Wipak Oy:n toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari. Hän on Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n hallituksen jäsen ja toimi Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana vv. 2014-2016. Ilmoittautumiset: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/ tapahtumakalenteri

29 KAUPPAKAMARI


KAMARIKUULUMISIA KALENTERI

SUURI

PALKKAPÄIVÄ

23.5. SUURI PALKKAPÄIVÄ Suuri palkkapäivä tarjoaa kattavan tietopaketin tuoreimmista palkanlaskentaan liittyvistä muutoksista sekä ajankohtaista asiaa työlainsäädännöstä ja verotuksesta! Jäsenhinta 329€ + alv 23.5.klo 9.00-16.00 MERIKESKUS VELLAMO, KOTKA ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN16.5.

MAALISKUU

5.

ESIMIEHEN TEHOPÄIVÄ 9.00-16.00 KOUVOLA

Työkaluja esimiestehtävän kehittämiseen. Ymmärrät paremmin erilaiset roolit ja löydät keinoja päivittäiseen toimintaan. Jäsenhinta 329 € +alv

13.

REMBURSSILLA MAAILMALLE 9.00-15.00 KOTKA

19.

TEHOKAS AJANKÄYTTÖ - VÄHEMMÄN STRESSIÄ, ENEMMÄN TULOKSIA 9.00-12.00 KOTKA

20. 27.

Yrityslähtöinen käytännön näkökulma, miten yhdistetään ostajan vaatimukset ja myyjän toiveet remburssissa Jäsenhinta 329 € + alv.

Konkreettisia ja käytännönläheisiä työvälineitä, joiden avulla kehität ajankäyttöäsi ja lisäät voimavarojasi. Jäsenhinta 269 € + alv. KIRJANPITÄJÄN PÄIVÄ 9.30 - 16.00 KOUVOLA

Hyvä kirjanpitotapa, arvonlisäveron vähennysoikeus, kirjausketju ja menojen jaksottaminen. Jäsenhinta 329 € + alv SOSIAALISEN MEDIAN SUUNNITELMALLINEN SISÄLLÖNTUOTANTO JA MITTAAMINEN 9.30 - 16.00

Ajankohtaiset uudistukset, sisältötyön suunnitelmallisuus ja mittaaminen, tilastointityökalujen hyödyntäminen. Jäsenhinta 329 € +alv. 30 30 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU

2.

ETÄJOHTAMINEN 9.00–14.00 KOUVOLA

3.

HUIPPYMYYJÄ! 9.00-15.00 KOTKA

9.

HALLITSE KASSAVIRTAA 9.00-15.00 KOTKA

Etäjohtamisen hyödyt, haasteet ja kulmakivet. Tarjolla työkaluja sekä käytännön harjoitteita. Jäsenhinta 269 € + alv

TOUKOKUU

14.

CONTROLLERIN EXCEL-VINKIT 9.0016.00 KOTKA

Tavoitteena oppia hyödyntämään exceliä taloushallinnon raportoinnissa. Sisältää Pivot-toiminnon laajan läpikäynnin. Jäsenhinta 329 € + alv

Opi ymmärtämään asiakasta ja myymään vieläkin tehokkaammin! Jäsenhinta 329 € + alv

Tee parempia liiketoimintapäätöksiä. Kassavirta on erinomainen talousjohtamisen ja -seurannan sekä toiminnan ohjauksen väline. Jäsenhinta 329 € + alv

4.

KESÄKUU PALVELUMUOTOILUN PERUSTEET HALTUUN 9.00-16.00 KOUVOLA

Opi hyödyntämään palvelumuotoilua omien palveluidesi kehittämisessä ja parantamisessa. Koulutuksessa opitaan palvelumuotoiluprosessia ja asiakaslähtöisen kehittämisen periaatteita. Jäsenhinta 329 € + alv

Tarkemmat kuvaukset koulutuksista ja ilmoittautumiset myös netissä: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi


HHJ -kurssi antaa niin yrityksen omistajille, hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle kuin johtoryhmäläisille tietoa ja työvälineitä pk-yrityksen hallitustyöhön.

HALLITUSTYÖSKENTELYYN VALMENTAVA HHJ -KURSSI ALKAA TOUKOKUUSSA HHJ-kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja käytännönläheisesti yritysesimerkkien avulla. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville. Kurssi antaa niin yrityksen omistajille, hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle kuin johtoryhmäläisille tietoa ja työvälineitä hallitustyöhön. HHJ-kurssin jälkeen on mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi sekä osallistua vuosittaiseen valtakunnalliseen HHJ-alumniseminaariin.

HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö ja kirja.

7.5. 17.5. 24.5. 28.5. 5.6.

1. jakso: Hyvä hallintotapa 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso: Strategiatyö Ryhmätyöjakso 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

Kurssi-isäntä: Oma Säästöpankki Koulutuspaikka: Datariina, Kotka Jäsenhinta 1400 € + alv 24 % / normaalihinta 2200 + alv 24 %. Tiedustelut: koulutuspäällikkö Heidi Hardén heidi.harden@kauppakamari.fi tai 0440 296 112 Lue lisää: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

TILAUSKOULUTUSTA YRITYKSILLE Haluamme palvella jäsenyrityksiämme entistä yksilöllisemmin ja olla mukana kehittämässä henkilöstön osaamista. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Järjestämme yrityskohtaista koulutusta jäsenyritystemme toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Yrityskohtaisen koulutuksen etuja: • • •

Koulutuksen sisältö vastaa juuri oman organisaatiosi osaamistarpeita Helppo kouluttaa suurempikin ryhmä henkilöstöä kerralla Koulutus on mahdollista toteuttaa työpaikallasi tai koulutustiloissamme

Järjestämme yrityskohtaisia koulutuksia muun muassa esimiestyöhön, asiakaspalveluun, Office-ohjelmistojen käyttöön ja erilaisiin lakimuutoksiin liittyen.

Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous koulutuspäivästä, joka palvelee juuri teidän yrityksenne tarpeita! Tiedustelut: heidi.harden@kauppakamari.fi tai 0440 296 112

31KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 31


KALENTERI

HALLITUS-

VALIOKUNTIEN KOKOUKSET

AAMUKAHVIT

DIGIVALIOKUNTA 13.3. klo 8:30-10:30, Xlab, Kirkkokatu 20, Kotka Ohjausryhmän kokous, Kymenlaakso Summit. Isäntänä Maarit Vahvanen, Xlab, XAMK. 24.4. klo 9:00-11:00, Hub Kouvola Viiraamo, Kouvola Suunnittelu- ja ohjausryhmän kokous. Digivalmennukset, Digicanvas. Isäntänä Aleksanteri Repo, Noheva Luova Osk.

TERVETULOA YRITTÄJIEN HALLITUSAAMUKAHVEILLE 11.4. DATARIINAAN

JC-VALIOKUNTA 5.2. klo 17:30-18:30, Skype-kokous 3.4. klo 16:00-17:00, Datariina, Kotka. Teemana Suomen JC kiltojen/valiokuntien kesäpäivät 2019 Kymenlaaksossa. Isäntänä Kymenlaakson kauppakamari

Tervetuloa erityisesti Kymenlaakson pk-yrittäjille suunnattuun aamukahvitilaisuuteen kuulemaan, miten hyvin toimiva hallitustyö auttaa yritystä menestymään, tuo uusia ideoita ja toimii johdon tukena.

KAUPAN JA PALVELUJEN VALIOKUNTA 11.3. klo 13:00-15:00 ABC Anjalankoski Teemana digitalisaatio. Isäntänä kaupallinen johtaja Ari Hyytiä, KSO 7.5. klo 13:00-15:00, ElämysBunkkeri, Kouvola Teemana Elämystalous ja asuntomessut. Isäntänä toimitusjohtaja Erkki Puhakka, ElämysBunkkeri

Pääpuhujana on Serres Group oy:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Jyllilä aiheenaan ”Menestystarina”. Kauhajokelainen Serres oy on palkittu hyvästä hallitustyöstä Hallituspartnerien Kultaisella Nuijalla vuonna 2014.

KASVUVALIOKUNTA 5.3. klo 13:00-15:00 XAMK, Kouvola Teemana kansainvälistymisen ja kasvun työkalut. Isäntänä vararehtori Mirja Toikka, XAMK.

OHJELMA alk. 9.00 • Tilaisuuden avaus, Hallituspartnerit Kymenlaakso ry:n puheenjohtaja Markku Saastamoinen. • Kymenlaakson kauppakamarin toiminta yritysten hyväksi, Marika Kirjavainen, Kauppakamarin toimitusjohtaja 1.4. alkaen kertoo • Hallitustyöhön valmentava HHJ- koulutus, kauppakamarin koulutuspäällikkö Heidi Hardén. • Hallituspartnerit -yhdistyksen toiminta Kymenlaakson pk-yritysten hallitustyön kehittämisessä, yhdistyksen asiamies Jari Simola • Hallitusaamukahvit järjestävät yhteistyössä Hallituspartnerit Kymenlaakso ry, Kymenlaakson kauppakamari, Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy.

4.4. klo 13:00-15:00, Datariina, Kotka Teemana KasvuOpen. Isäntänä myyntijohtaja Jari Pynnönen, Kymdata KOULUTUS- ja TYÖVOIMAVALIOKUNTA 15.3. klo 13.00-15.00 Kotkamills Oy Isäntänä Jyri Lippo, Kotkamills. LOGISTIIKKAVALIOKUNTA 18.3. klo 10:00-15:00, Finavia ja Finnair, Helsinki Teemana tavaralogistiikka ja digitalisaatio. Isäntinä toimitusjohtaja Kimmo Mäki, Finavia ja toimitusjohtaja Topi Manner, Finnair sekä toimitusjohtaja Janne Tarvainen, Finnair Cargo. 17.5. klo 10:00-12:00, Datariina, Kotka Teemana Maailman kauppa ja brexit. Erikoisalustajana Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori. STARTUP-VALIOKUNTA

Ilmoittautumiset tilaisuuteen: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri viimeistään 8.4.

5.3. klo 9-11, Xlab, Kotka Teemana X-lab- toiminta ja yhteistyö, Start Up Kymenlaakso -sivusto. Isäntänä projektipäällikkö Maarit Vahvanen, Xlab, XAMK.

Tervetuloa!

2.4. klo 9:00–11:00, Ahlstrom-Munksjö Glassfibre, Kotka Teemana digitalisaatio. Isäntänä toimitusjohtaja Pekka Helynranta, Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy.

TEOLLISUUSVALIOKUNTA

Paikka: Datariina, Heikinkatu 7, Kotka Tiedustelut: jari.simola@jakendos.fi

2. 32 KAUPPAKAMARI

3. 32 KAUPPAKAMARI


KAMARIKUULUMISIA NAISVERKOSTO VIERAILI KOUVOLAN MEHILÄISESSÄ LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄISEN KOUVOLAN YKSIKÖN JOHTAJA ANU JOKINEN KUTSUI KAUPPAKAMARIN NAISVERKOSTON VUODEN ENSIMMÄISEEN LOUNASTAPAAMISEEN KOUVOLAAN. TAPAAMISELLA KATSASTETTIIN POHJOLA-TALOSSA SIJAITSEVAT PÄIVÄKIRURGISET TILAT JA NAUTITTIIN LOPUKSI LOUNAS UPOUUDESSA POHJOLA-RAVINTOLASSA.

4.

Anu Jokinen vetää Lääkärikeskus Mehiläisen toimintoja Kaakkois-Suomessa ja Lahden alueella.

NAISVERKOSTON MAALISKUUN TAPAAMINEN 28.3. klo 12 - 13.30

Lounastilaisuus HaminaKotka Sataman tiloissa Kotkan Mussalossa Merituulentie 429

TERVETULOA!

HALLITUSTYÖSKENTELYN HHJ-KURSSI HALLITUSTYÖSKENTELY KIINNOSTAA. MARRASKUUSSA PÄÄTTYNEELLÄ HHJ-KURSSILLA OLI ENNÄTYSMÄÄRÄ OSALLISTUJIA. ISÄNTÄYRITYKSENÄ TOIMI KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS. 8. 5.

Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Asko Jaakkola piti isäntäyrityksen puheenvuoron.

7.

33 KAUPPAKAMARI

1.


KAMARIKUULUMISIA VALIOKUNTAVALKEAT KAUPPAKAMARIN YHDEKSÄN VALIOKUNNAN JÄSENET STARTTASIVAT VUODEN TOIMINNAN VALIOKUNTAVALKEILLA KOTKAN TEATTERISSA. PÄIVÄN AIKANA LUOTTAMUSHENKILÖT SUUNNITTELIVAT TULEVAT TEEMANSA, VAIKUTTAMISTAVOITTEENSA JA VIERAILUKOHTEENSA. LÄHES 200 LUOTTAMUSHENKILÖÄ MUODOSTAA KAUPPAKAMARITOIMINNAN LAAJAN ASIANTUNTIJAVERKOSTON.

XX

1. 1.

3.

2.

2.

3.

2.

1. 1. Uudet valiokuntalaiset esittäytyivät kolmen minuutin pitchauksella, vuorossa Erkki Puhakka, Elämysbunkkeri. 34 KAUPPAKAMARI

2. Pitchausvuorossa Viljami Taimisto, Tykkimäen Sauna.

2.

3. Mika Lammi Kouvola Innovation, piti ajankohtaiskatsauksen aiheena digitalisaatio ja tekoäly.

5.

3.

6.


YHTEYSTIEDOT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI DATARIINA HEIKINKATU 7 48100 KOTKA ÄSSÄ-TORNI ILMARINKUJA 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com

4. 4.

TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi

5.

ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi

1.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ HEIDI HARDÉN puh. 0440 296 112 heidi.harden@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 0440 296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

4. 5. 5.

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

6.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ SIRPA KANTOLA-PAKKANEN puh. 0440 296 110 sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa

2

7.

4.

3. 4. Valiokuntien puheenjohtajat palkittiin viime vuoden työstä juhlavuoteen soveltuvalla lahjalla. Vas. Ari-Pekka Saari - Logistiikkavaliokunta, Jari Pynnönen - Kasvuvaliokunta, Annika Vilkki - Digivaliokunta, Aleksi Uusitalo - Startup-valiokunta ja Jyri Lippo - Koulutus- ja työvaliokunta.

8.

Sähköinen jäsentiedote julkaistaan 7-8 kertaa vuodessa. Sen julkaisusta lähetetään tieto jäsenille ja yhteistyökumppaneille sähköpostitse. Jäsentiedote on laaja verkkojulkaisu, jonka kaikki numerot voi lukea www.kymenlaaksonkauppakamari.fi etusivulta avautuvasta bannerista.

3. 35 KAUPPAKAMARI


#kymenlaaksosummit2019 #kymenlaaksonkauppakamari

Profile for Kymenlaakson Kauppakamari

Kymenlaakson kauppakamari 1 2019  

Kymenlaakson kauppakamarin jäsen- ja sidosryhmälehti

Kymenlaakson kauppakamari 1 2019  

Kymenlaakson kauppakamarin jäsen- ja sidosryhmälehti

Advertisement