Page 1

TORSTAI 4.4.2019

11. VUOSIKERTA nro 14

Irtonumero 2 euroa

X - Posti Oyj

Kampanjointi kiihtyy, s. 6–13

LYHYESTI

Ilkivaltaa kylällä

Teksti ja kuva: Karoliina Laikio

Kun moottoripyörät ilmestyvät katukuvaan, tietää kevään tulleen. Kirsti, Seppo, Siiri ja Leevi Konttelin perheessä moottoripyöräilystä on kasvanut kaikkien harrastus.

Koko perheen harrastus Teksti ja kuva: Tiina KalliojärviTienari

Seppo Kontteli on harrastanut moottoripyöräilyä jo reilun parikymmentä vuotta. Oma pyörä hänellä on ollut vuodesta 2000. Konttelin vaimo Kirsti on puolestaan aloittanut harrastuksen perheen muuttaessa Kuruun, eli vuonna 2004. – Ensimmäinen moottoripyöräni oli tummanpunainen hieno Honda. Teininä en saanut mopoa, vaikka kuinka halusin, niin päätin hankkia sellaisen sitten kun lapset olisivat isompia. Olivathan lapset silloin jo 5- ja 7-vuotiaita. Nyt myös Siiri, 20, ja Leevi, 18, ovat saaneet ”moottoripyöräkärpäsen” pureman. Siiri ajoi mopokortin heti, kun tarvittava ikä tuli täyteen ja samoin teki myös Leevi. Kumpaisellakin on ollut aluksi kevytmoottoripyöräkortti ja A2kortti. Siiri voi myös ajaa isoa, yli 35 kilowattista moottoripyörää A-kortillansa.

– Parasta on se, kun ensin ahtaa itsensä tiukkoihin coretex-vaatteisiin, laittaa kypärän päähään, käynnistää moottorin ja hyppää pyörän selkään. Ajellessa näkee vuodenaikojen kirjon sekä haistaa vastaleikatun tuoreen ruohon että vastakaadettujen puiden tuoksun. Asioita, joita ei autolla ajaessa huomaa. Ajamiseen keskittyminen rentouttaa ja vapauttaa mielen, kertovat Konttelit. Vuosia sitten perheen miehet matkasivat moottoripyörällä Italiaan saakka. Koska Leevi oli silloin vasta 9-vuotias, piti osa matkasta taittaa lautalla. Baltian maissa alle 12-vuotias ei saa istua pyörän kyydissä. Saksan ja Itävallan läpi he ajoivat viidessä päivässä, ja kokonaisuudessaan kymmenen päivän reissuun mahtui monia mielenkiintoisia kohteita, kuten Gardajärvi sekä Monte Baldo. Viime kesänä vanhemmat kävivät Ruotsissa. Kirstin korkeanpaikan

JussiMatissa uusi sukupolvi, s. 5

kammo sai kyytiä, kun 40 metriä korkea ja 2 kilometriä pitkän Höga Kusten sillan ylitys oli edessä. – Ylitettyäni sillan minulla oli todellinen voittajafiilis. Ehkä korkeanpaikan kammonikin vähän helpottui kyseisen mukavuusalueelta poistumisen jälkeen. Konttelit kertovat moottoripyöräharrastuksensa olevan investointi elämänlaatuun. Sepolla on tällä hetkellä 2006 vuosimallin 1300 kuutioinen Yamaha FJR, ja Kirstin 2011 vuosimallin Honda CBFssä on 600 kuutiota. – Moottoripyörämme ovat melko uusia ja vähäpäästöisiä. Niiden hinnalla saisi vain noin kolme kunnollista etelänmatkaa. Kiinnitämme huomiota asioiden ympäristöystävällisyyteen. Moottoripyörien keskikulutus on noin 4 litraa sadalle kilometrille. Seppo Konttelin mukaan kunnollisen ajopuvun kypärineen saa noin tuhannella eurolla, ja renkaat maksavat kolmisensataa.

Yhteenlasketut vakuutukset keventävät lompakkoa noin tuhannen euroa vuodessa. Jos joku Konttelin perheestä lähtee yksin pyörällä liikkeelle, otetaan käyttöön perheen whatsappryhmän sijainnin jakaminen. Aikaisemmin he käyttivät Yepzon-sijaintipalvelulaitetta moottoripyörän lokerossa ilmoittamassa kulkureittiä kotiväelle. Siiri Kontteli kertoo, että nuori naispyöräilijä kohtaa liikenteessä ikäviä asioita. – Liikenteessä kiilaillaan, ohitetaan todella läheltä, ajetaan ohitustilanteen jälkeen suoraan eteen, sekä jarrutellaan tahallaan edessä. Kirsti Kontteli puolestaan kertoo, että varttuneempien naiskuljettajien kohdalla tällaista häirintää ei ole. Perheen isän mukaan Kuru on hyvä paikka asua, ja täältä on hyvä lähteä ajelemaan moneen suuntaan. Kiinnostavia teitä sekä maisemia löytyy 50–100 kilometrin säteeltä.

Purkit piilossa, s. 14–15

Muutama viikko sitten, Karaoke-tanssien aikaan16. maaliskuuta Kurun Seuratalolla huomattiin, että inva-vessan ikkuna oli ammuttu rikki. Viime viikolla rikkiammuttu ulkolasi haettiin pois, ja ikkunoiden välistä paljastui kuusi haulia. Ilkivalta ei jäänyt siihen, sillä alkuviikosta paljastui lisää huonoja uutisia: myös kahvion puoleisia ikkunalaseja oli ammuttu rikki. Koska silminnäkijöitä ei tapahtumille ole saatu, ei voida varmaksi sanoa, ovatko ampumiset tapahtuneet samalla kertaa vai eri aikoihin. Kiinteistön omistaja Liisa Peltola pitää tapahtumia todella harmillisina. Peltolaan saakin olla yhteydessä, jos joku tietää jotakin ampumistapauksista. – Täytyy ilmoittaa tästä myös poliisille. Seuratalolla on järjestetty tapahtumista huolimatta normaalisti erilaisia tapahtumia, kuten viime sunnuntain Kesäaikatanssit. Peltola kertoo, että ilkivaltaa on tehty myös Kurun Pizzerialla, joka sivuovesta on yritetty päästä sisään. Lukko oli vaurioitunut murtoyrityksessä, mutta se on nyt saatu korjattua.

Kuvassa oleva hauli löytyi ikkunalasien välistä.


2

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

KAROLIINA LAIKIO

Vaalikoneista valintaan

V

Käytä ääntäsi Ennakkoäänestys alkoi eilen 3. huhtikuuta, mikä ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että uurnille täytyy lähteä heti sopivan tilaisuuden tullen. Varsinaiseen vaalipäivään on aikaa vielä yli viikko. Omaa ehdokastaan ehtii siis hyvin miettiä. Ääntään kannattaa käyttää ja käydä haastamassa Kurussa vierailevia ehdokkaita. Ehkä yhteisen keskustelun kautta nousee esiin myös se, kohtaako ehdokkaan arvopohja äänestäjän tärkeinä pitämien asioiden kanssa. Eduskuntavaaleissa ehdolla olevat kampanjoivat ennakkoäänestyksen alettua yhä näkyvimmin, sillä läheskään kaikki eivät vielä tiedä, kenelle äänensä antaisivat. Sellainen tuntuma on esimerkiksi Kurussakin kampanjaa tekevällä, keskustan ehdokkaalla Jouni Ovaskalla. Hänen mukaansa ihmisiä huolettavat niin tieasiat, vanhustenhoito ja koulutus. Myös Kurun Lehden oma ehdokkaille suunnattu vaalikysely sivusi kyseisiä aiheita. Kurun omat ehdokkaat, kansalaispuolueen Terhi Järvinen ja Matti Ylitalo kertovat kantansa esimerkiksi ikäihmisten hoidon ulkoistamiseen. Ylitalon mukaan yksityistämällä on mahdollista täydentää olemassa olevia palveluita, kun taas ympärivuorokautinen hoiva tulisi aina olla kunnan tai valtion järjestämää. Järvisen mukaan taas kilpailutus on huono tapa valita palveluntarjoaja, sillä isojen yritysten tarjoukset ovat halvimpia, mutta eivät välttämättä laadukkaita. Kaikkiin esitettyihin kysymyksiin voi tutustua sivuilla 10–11. Valitettavan moni ylöjärveläisehdokas jätti vastaamatta kokonaan kysymyksiin. Onneksi kurulaiset ovat aktiivisempia. Lukijoille tehdystä gallupista selviää, että kaikilla vastanneilla on jo ehdokas selvillä. Eikä tulos ollut huono yhtenäiskoululla käydyissä vaaleissakaan. Jos katsoo kurulaisten äänestysaktiivisuutta neljän vuoden taakse, voi sanoa, että pitäjässä äänestettiin varsin vilkkaasti. Ääniä annettiin yhteensä 1363, joka tarkoittaa 71,2 prosenttia. Kurun äänestetyimmäksi ehdokkaaksi nousi omalta kylän Minna Sarvijärvi yhteensä 425 äänellä. Siinä on tavoitetta tänä vuonna Kurusta eduskuntaan pyrkiville.

MINNA SARVIJÄRVI

oisin ilmoittautua laatimaan vaalikonekysymyksiä. Kysyisin vaalikoneessa ehdokkailta kerrallaan yhtä asiaa mahdollisimman yksiselitteisesti ja edellyttäisin perusteluja kaikkiin vastauksiin. Käsittelisin kattavasti kaikkia elämänaloja niin, että ehdokkaan arvomaailma tulisi mahdollisimman kattavasti esille. Äänestäjän on helppo samaistua ehdokkaaseen, jonka ajatusten juoksu kulkee suurin piirtein samaa rataa omien kanssa. Kysyisin täsmällisiä näkemyksiä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja huoltovarmuudesta huolehtimisesta. Kysymyksissä yrittäisin päästä käsitykseen ehdokkaan tajusta tavallisen ihmisen elämästä myös maaseudulla, yhden ihmisen taloudessa, erityislapsen huoltajana ja läheisen omaishoitajana. Vanhastaan tiedetään, että mitä etäämpänä edustaja on päätettävästä asiasta, sitä helpompaa on päätöksen teko. Yrittäisin kartoittaa ehdokkailta mahdollisimman laajaa elämänkokemusta. Olettaisin, että herkälle kuuntelun taidolle ja terveelle uteliaisuudelle on myös tilaus. Haarukoisin vaalikonekysymysten kautta ehdokkaan verkostoitumisen taitoja ja selviytymistarinoita vastoinkäymisistä. Välillä on käynyt mielessä, että ovatko päättäjät liian terveitä ja hyvätuloisia. Jos elämä on korjattu tähän mennessä pelkällä laastarilla ja särkylääkkeellä, voiko olla tuntumaa leikkausjonoista, tietokantojen yhteensopimattomuudesta tai muutoksenhakuprosesseista? Kantapään kautta opeteltu asioiden eteneminen avartaa ehdokkaankin maailmankatsomusta. Mitä paremmin ehdokas on perillä muun muassa kotitalouksien, yritysten, kuntien, kaupunkien ja maakuntien vuoden kierrosta, sitä helpompaa on muodostaa kokonaisuuksia ja riippuvuussuhteita. Asiat ovat harvoin toisistaan irrallaan eikä päätösten vaikutusten arviointia koskaan tehdä liian perusteellisesti. Uutisissa kerrottiin, että vaalikampanjointi on entistä kalliimpaa. Pääseekö rahalla eteenpäin poliittisella uralla? Vaikuttaako omaan äänestyspäätökseesi näkyvä, hieno kampanja ja upeat jakotuotteet? Vai tutustutko kiinnostavaan ehdokkaaseen kohtaamalla vaikkapa torilla tai kaupan ovipielessä? Haastatteletko ja haastatko ehdokastasi ajankohtaisilla, itseäsi koskettavilla teemoilla? Luulenpa, että se kannattaa! Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on edustuksellisen demokratian perusta. Käyttäkäämme äänioikeutta nyt, kun on sen aika!

SYNTYMÄPÄIVÄT

50 vuotta täynnä

VIIKONLOPUN SÄÄ KURUSSA PE

+ 4 °C

LA

+ 6 °C

SU

+ 7 °C

Lähde: Foreca

TYNKKYNEN Mika Nieminen oman kotinsa rappusilla kevään tuloa katsastamassa. Teksti ja kuva: Tuula Ylinen

Länsi-Teiskossa sijaitsevan Ruokoniemen maitotilan isäntä Mika Nieminen täytti viime maanantaina 50 vuotta. Jo hyvin nuorena Nieminen tiesi, että hän haluaa tilan jatkajaksi. Koulussa mieliaineita olivat laskenta ja käsityöt, jotka molemmat ovat olleet maitotilan eteenpäin viemisessä tarpeellisia taitoja. Metsäopistolta ja Osaralta haettua tietoa hyödyntäen hän suoritti agrologin kolmivuotisen tutkinnon. Emännäksi tilalle löytyi Kyröskosken Suurlavan tansseista Sirkku, jonka kanssa sormukset vaihdet-

tiin vuonna 1997. Mikan ja Sirkun perheeseen saatiin neljä lasta, ensin tulivat tytöt Anni ja Henna ja sitten pojat Ville ja Matti. Kaikki perheen lapset ovat pienestä pitäen osallistuneet Ruokoniemen tilan työtehtäviin. Niemisen toiveeena onkin saada pojista jatkajat tilalle. Villen kiinnostus tilan koneisiin ja niiden korjaamiseen sekä huoltamiseen on jo tullut tarpeeseen. Matti on enemmän suuntautunut karjaan ja navetan töihin. – Yrittäjänä oleminen on vaatinut koko ajan koulutusta ja ajan hermolla pysymistä. Tälläkin hetkellä me Sirkun kanssa opiske-

lemme Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Erilaisista koulutuksista ja kursseista on Niemisen mukaan hyvänä puolena vertaistuen saaminen muilta saman alan tekijöiltä. – Yhteisten asioiden jakaminen on palkitsevaa ja antaa käytännön vinkkejä tilalle hyödynnettäviksi. Ruokoniemen nykyaikaisella tilalla on maidontuotannossa noin sata lypsettävää. Työ on fyysisesti raskasta, ja pitkät työpäivät ottavat oman osansa jaksamisessa. Tämän vuoksi tulevaisuuden näkymissä onkin tarkoituksena hankkia lypsyrobotit, jolloin

tekniikka tulee avuksi ja säästää voimavaroja isännälle ja emännälle. Vapaa-ajallaan Nieminen rentoutuu luonnossa. – Nautin rauhallisista hetkistä mökillä, kalastelen ja metsästän. Myös Anni, Ville ja Matti ovat hankkineet metsästykseen tarvittavat luvat, joten yhteistä laatuaikaa nuorten kanssa voin viettää metsällä. Tulevaisuuden näkymätkin ovat jo Niemiselle hahmottuneet. – Toivon silloin nuorten vievän Ruokoniemen tilaa eteenpäin, ja itse viettäisin terveenä aikaa lastenlapsien kanssa.


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

3

Yhteismetsä – vaihtoehto pienten metsätilojen hoitoon

Ruoveden alueen ensimmäisen yhteismetsä aloitti toimintansa 1. tammikuuta. Osakaskunnan puheenjohtajan Lauri Elovainion mukaan yksi perustamisen peruste oli halu säilyttää metsätilat suurempana kokonaisuutena tulevaisuudessa tapahtuvista sukupolven vaihdoksista huolimatta. Teksti: Sinikka Leskinen, kuva: Elovainion perheen kotialbumi

Ruoveden alueen ensimmäinen yhteismetsä aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Yhden yhteismetsän kolmesta osakkaasta ja yhteismetsän osakaskunnan puheenjohtajan Lauri Elovainion mukaan Muroleen yhteismetsän metsäalueet sijoittuvat Muroleen kanavan

ympäristöön ja ovat kuuluneet alun perin Murolekosken tilaan. Tila jaettiin 1970-luvulla kolmen sisaruksen kesken, jolloin syntyivät Kosken, Murolekosken ja Korpivarjakan tilat. Elovainio sekä kaksi muuta osakasta, veli Harri Elovainio ja serkku Petri Mähönen, ovat näiden sisarusten lapsia ja heidän omistuksessa olleista Murole-

kosken ja Korpivarjakan metsätiloista muodostettiin Muroleen yhteismetsä. Elovainio kertoo, että yksi tärkeimmistä syistä, miksi yhteismetsähanketta alettiin miettiä, oli halu säilyttää metsätilat suurempana kokonaisuutena tulevaisuudessa tapahtuvista sukupolvenvaihdoksista huolimatta. Sukupolven vaihdoksissa, joissa metsä-

palstat jaetaan useamman perijän kesken, palstat pirstoutuvat yhä pienemmiksi alueiksi ja sen myötä kannattava metsänhoito vaikeutuu. Yhteismetsä säilyy kokonaisena alueena, vaikka osakkaiden määrä sukupolvenvaihdoksien myötä kasvaisikin. – Yhteismetsä alueellisesti isompana on taloudellisesti ja metsänhoidollisesti kannattavampi ratkaisu. Elovainion mukaan metsäyhtiöt ovat kiinnostuneita tekemään puukauppoja isommilta metsäalueilta. Lisäksi isomman alueen hoito on kannattavampaa kuin monen pienen palstan. – Esimerkiksi metsänistutus tulee suhteellisesti edullisemmaksi. Isossa metsäalueessa on useimmiten eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa, jolloin metsästä saatavaa taloudellista tuottoakin tulee myös tasaisesti. – Metsänhoito on tällä tavalla kestävää ja järkevää. Muroleen yhteismetsän tavoitteena on harjoittaa kestävää metsätaloutta Ruoveden metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsänhoitosuunnitelman

Yhteismetsät Suomessa • •

• •

Suomessa on Maanmittauslaitoksen tilaston (8.1.2019) mukaan 460 yhteismetsää. Kasvua vuodesta 2018 on 36 kappaletta. Yhteismetsä on usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue. Suomessa yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta. Siihen kuuluvat alueet voivat sijaita eri kunnissa. Osakkaat muodostavat yhdessä yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat eivät vastaa osakaskunnan velvoitteista henkilökohtaisesti, vaan osakaskunta yhdessä voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia. Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää yhteismetsälain ja yhteismetsän ohjesäännön mukaisesti osakaskunnan kokous, hoitokunta tai toimitsija. Valtio maksaa kiinteistönmuodostamislain mukaisten toimitusten, joita ovat yhteismetsän perustaminen ja yhteismetsään liittyminen, toimituskustannukset kokonaan. Yhteismetsän voivat perustaa vähintään kahden kiinteistön omistajat hakemalla asiaa koskevaa toimitusta maanmittaustoimistosta. Kiinteistönmuodostamislain mukaan yhteismetsän on muodostettava tarkoituksen mukainen kokonaisuus. Olemassa olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tiluksen luovuttajalle sitä vastaava osuus yhteismetsään. Yhteismetsä voi myös ostaa lisämaata kiinteistön kaupalla. Nykyisin voimassa oleva yhteismetsälaki asetuksineen on vuodelta 2003. Maanmittauslaitos, Wikipedia

mukaisesti, eikä toiminnan laajentamisellekaan nähdä osakaskunnassa esteitä. Elovainio pitää yhteismetsää erityisesti kaupunkilaiselle metsänomistajalle hyvänä vaihtoehtona, koska

silloin metsäomaisuus on hyvässä hoidossa osana suurempaa ja kannattavampaa kokonaisuutta, vaikka oma aika tai kiinnostus ei riittäisikään.

Elovainio pitää yhteismetsää erityisesti kaupunkilaiselle metsänomistajalle hyvänä vaihtoehtona, koska silloin metsäomaisuus on hyvässä hoidossa osana suurempaa ja kannattavampaa kokonaisuutta, vaikka oma aika tai kiinnostus ei riittäisikään.

Kevät tuli Kuruun - talvikunnossapito päättyi Teksti: Karoliina Laikio

Kevään tullen Kurun jääkiekkokaukalon hoito on tältä vuodelta lopetettu. Hilkka Lähdesmäki Kurun Kiinteistöpalvelusta kertoo, että talvi on ollut normaali, ja kaukalon kunnossapito on lopetettu maaliskuun puolivälissä - kuten muinakin talvina. Kiinteistöpalvelu on huolehtinut kaukalon kunnossapidosta yli kymmenen vuoden ajan niin arkisin kuin viikonvaihteisinkin. Lähdesmäen mukaan pisin talvi ja samalla kaukalon käyttöaika on ollut marraskuun alusta maaliskuun puoliväliin. Lähdesmäen mukaan kaukalolla oli viime viikolla vielä vähän jäätä, mutta turvallisuussyistä kaukalo on tältä keväältä suljettu. Tähän on saatu lupa

myös Ylöjärven kenttäpäälliköltä. Kurun Kiinteistöpalvelu on hoitanut menneenä talvena myös latuja. – Ylöjärveltä saimme hyvät ohjeet latujen hoitoon. Vinkkejä ja neuvoja on saatu myös latujen käyttäjiltä, eli hiihtäjiltä. Saatua palautetta hyödynnetään Kiinteistöpalvelussa. – Käyttäjät ovat valtavan hyvä keskustelukaveri. Kevääntulo näkyi reiteillä eri tavoin. Osa pitkistä hiihtoreiteistä oli vielä viikko sitten hyvässä kunnossa, kun taas osan kunto oli selkeästi heikentynyt muun muassa lumen sulamisen vuoksi. Lähdesmäen mukaan latuja seurataan jatkuvasti, koska niiden kunto saattaa muuttua päivässäkin.

Ylöjärven kaupunki tiedotti viime maanantaina 25. maaliskuuta, että esimerkiksi Räikän tykkilumilatua ajetaan vielä, mutta senkin huolto lopetetaan siinä vaiheessa kun kunnossapito ei enää onnistu latukoneella ja kun latu ei ole turvallinen. Haaviston latu suljettiin alkuviikosta, koska latu ei enää jäisten kohtiensa ja työmaaliikenteen vuoksi ole turvallinen. Talven jälkeen Kurun Kiinteistöpalvelun katse suuntaa jo tulevaan kesään. Latujen kunnossapidon tilalle tulee ulkoilureiteistä huolehtiminen. Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla sekä talven että kesän osalta. – Pyrimme siihen, että talviurheiluun tulisi mahdollisuus kaikille, ja kesällä puistoalueet saadaan

siihen kuntoon, että niitä katselisivat myös ulkopaikkakuntalaisetkin. Ensi kesänä yritys huolehtii puistoaluiden lisäk-

voitteena on myös saada kunnostettua ulkoilupaikkoja, kuten laavujen yhteydessä olevia nuotiopaikkoja.

jotakin synny. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että saataisiin laitettua paikkoja kuntoon. Kaikki yleisten alueiden

Pyrimme siihen, että talviurheiluun tulisi mahdollisuus kaikille, ja kesällä puistoalueet saadaan siihen kuntoon, että niitä katselisivat myös ulkopaikkakuntalaiset.

si muun muassa nurmialueista ja kukkaistutuksista, jotka ovat kuuluneet Kiinteistöpalvelulle jo kolme aikaisempaa vuotta. – Kun vedet lämpenevät, käymme uimarannat lävitse. Sataman siivous ja siellä olevien pensaiden leikkaus kuuluu myös mukaan suunnitelmiin. Kiinteistöpalvelun ta-

– Niille ei ole hetkeen tehty mitään, eli niille on alettava tehdä jotain. Kurun Kiinteistöpalvelussa aloitti viime kuun puolivälissä uusi työntekijä, eli niin sanottuun ulkopaikkoja hoitavaan porukkaan saatiin yksi osaava ja erätaitoinen henkilö lisää. – Kun kolme lyö päänsä yhteen, niin eiköhän siitä

hoidon kesäaikana tehtävät työt ovat käytännössä tuttuja yritykselle jo viime kesältä, jolloin Kurun Kiinteistöpalvelu teki kyseisiä töitä tuntiveloituksella. Nykyään yleisten alueiden hoitamisesta on tehty urakkasopimus Ylöjärven kaupungin kanssa.


4

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

Mäyriä ja supikoiria jäljestämässä Teksti ja kuvat: Pirjo Kivi

Viime viikon lauantaina 30. maaliskuuta kokoontui yhdeksästä miehestä, kolmesta naisesta ja muutamasta koirasta koostunut metsästysseurue Parkkuussa. Pari kertaa vuodessa kokoontuvien pirkanmaalaisten metsästäjien tarkoituksena on poistaa luonnosta sinne kuulumattomia supikoiria ja muita haitallisia vieraslajeja. Myös lähistöltä tullut pyyntö rakennuksen alla asustelevan mäyrän pyytämisestä oli huomioitu. – Mäyrien kaivamat laajat luolastot saattavat pahimmillaan luhistaa rakennuksen, kertoo ryhmän toimintaa johtanut Timo Konttinen Parkkuusta. Supikoirat ovat haitaksi muille pieneläimille levittämällä kapia, josta ne itse voivat parantua, mutta joka esimerkiksi kotieläi-

miin tarttuessa vaatii hoitoa. Maarianhaminasta jo Pellon ja Rovaniemen korkeudelle levinnyt supi on myös pesärosvo: syödyksi tulevat niin lintujen munat kuin poikasetkin. Juupajoen Lylystä paikalle tullut Jari Färlin kertoo asiasta olevan selvää näyttöä. – Supikoirakannan vähentämisellä on huomattu olevan välitön vaikutus kanalintukannan elpymiseen. Unohtaa ei myöskään sovi pelkoa Venäjän ja Viron puolella esiintyvän raivotaudin leviämisestä Suomeen. – 1990-luvulla Riistantutkimuslaitoksella oli jo kehitteillä suunnitelma luolastojen kaasutuksista Anjalankoskelta löytyneen raivotautitapauksen johdosta. Onneksi tauti saatiin muilla konsteilla hallintaan. Myöhemmin rajaseudulle on levitetty rokote-

syöttejä, kertoo aiemmin Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksella työskennellyt Konttinen. Supikoirakanta lisääntyy vauhdilla. Tavallisimmin pentuja on kymmenkunta, enimmillään yhdestä pentueesta on tavattu 24 tulokasta. – Viime metsästyskauden aikana yksistään Parkkuusta pyydettiin 84 yksilöä, kertoo Parkkuun metsästysseuran sihteeri Pasi Kalliomäki. Lauantain metsästyksessä seurue jaettiin kahteen eri ryhmään. Parkkuun ja Sikkilän alueilla käytiin koirien kanssa läpi yhteensä 15 luolastoa. Aamupäivällä tarkastetut luolastot olivat kaikki tyhjiä. Supikoiria ei nähty koko päivänä. – Supikoiran kiima-aika ajoittuu maaliskuulle, ja kun pesissäkin näyttää olevan vettä, ne ovat jo ehti-

Parsonrusselinterrieri Sisu tutki innolla luolastoja isäntänsä Jari Färlinin kanssa. neet nousta maan pinnalle. Keväisin ne liikkuvat aktiivisesti ja nukkuvat usein kuivassa paikassa kuusien alla, Konttinen kertoo. Puolen päivän tietämissä oli vuorossa tauko makkaranpaiston ja jutustelun merkeissä. Iltapäivällä 1,5-vuotias parsonrussellinterrieri Sisu löysi mäyrät kahdesta

Monen tunnin reippaan liikunnan jälkeen nuotiomakkara maistui Mats Palorannalle, Timo Konttiselle, Jari Färlinille sekä Esa Apolle.

Vielä päästiin pilkille Teksti ja kuvat: Jaana Tiura

Iso-Mustajärven urheilijoiden perinteiset pilkkikisast pilkittiin aurinkoisessa säässä maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 31. päivä. Pilkkikisat on järjestetty ItäAureessa jo yli 40 vuoden ajan. Perinne alkoi jo ennen urheiluseuran perustamista oman Järvelän suvun pääsiäispilkkitapahtumana ja jatkui seuran pilkkikisoina heti seuran perustamisen jälkeen. Tänä vuonna pääsiäistä vietetään vasta huhtikuun lopussa, joten pilkkikisoja piti siirtää reilusti aikaisemmaksi, jotta pilkkijäät olisivat vielä turvallisia.  Sääkin suosi pilkkijöitä tänä vuonna, sillä aurinko lämmitti pilkkijöitä

mukavasti koko tapahtuman ajan. Olisiko pilkkikisojen siirtäminen pääsiäiseltä otollisempaan kuunvaiheeseen ollut taika vai kesäaikaan siirtyminenkö sai kalatkin innostumaan?  ​Ei tietoa, mutta ensimmäistä kertaa koko pilkkikisojen pitkässä historiassa jokainen osallistuja sai kaloja. Saaliit eivät tosin olleet kenelläkään kovin suuria, sillä saaliskalaksi tuli lähes yksinomaan ahventa. Suurimman kalan palkinnon sai 220 gramman ahvenella. Osallistujia pilkkikisoissa oli harvinaisen vähän. Yleensä osallistujamäärä on lähellä sataa, tänä vuonna lämmin keväinen sää sai paikalle kolmisenkymmentä osallistujaa.

Tero Tiuran huomion mukaan jäätä oli viime viikonloppuna Iso-Mustajärvellä vielä runsaasti, kairan mitan verran.

eri paikasta. Ensimmäinen löytyi ison risuläjän alla olevasta laajasta luolastosta. Mäyrä vaihtoi paikkaa moneen otteeseen, eikä koira ihan jokaiseen piiloon perässä mahtunut. Luolaa avattiin useammasta paikantimen osoittamasta kohdasta, mutta kun tilannetta ei saatu ratkeamaan, kutsuttiin Sisu ylös. Muistoksi luolan asukkaalta nuori koira sai halkeaman korvalehteensä. Jälkimmäinen mäyrä löytyi rakennuksen alta sen omistajan ilmoittamasta paikasta, tämän yksilön Sisu otti kiinni empimättä. Tällä kertaa päivän saalis

jäi Konttisen mukaan keskimääräistä pienemmäksi. – Syksyllä määrät ovat yleensä suuremmat. Toivottavasti viime vuoden joulukuussa eduskunnalle annetun esityksen mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami sekä rämemajava eli nutria poistettaisiin pyyntirajoitusten piiristä. Hallituksen tavoitteena on saada muutos voimaan jo kuluvan kevään aikana. – Muutoksen jälkeen pyynti ei enää edellyttäisi metsästyskorttia. Ehkä tämä helpottaisi haitallisten vieraslajien poistamista Suomen luonnosta.

Saalistakin saatiin tulokset Miehet: Luhtamaa Kalle, 1230 g Rusila Hannu, 1140 g Seiloo Jouko, 840 g Aho Juhani, 470 g Piilola Erkki, 450 g Järvelä Eetu, 430 g Haavisto Risto 410 g Lahdenperä Hannu 390 g Ojanen Juha, 270 g Ojanen Seppo, 250 g Järvelä Elmeri, 249 g Lahdenperä Heimo, 240 g Karttila Kaarlo 220 g Koro Jukka, 170 g Järvelä Aki, 140 g Haavisto Topias 140 g Mäkelä Raimo, 110 g Tiura Tero, 100 g Ojanen Jorma 40 g Naiset: Akkanen Tarja,470 g Kalliomäki Johanna, 260 g Lahdenperä Ritva, 160 g Tiura Jaana, 160 g Knaapi Iida, 130 g

Nuoret: Luhtamaa Eetu, 610 g Tiura Kalle, 250 g Rusila Aatu, 240 g Järvelä Eino, 160 g Rusila Onni, 140 g Leponiemi Roope, 130 g Järvelä Matias, 0g


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

5

Uudet yrittäjät aloittivat JussiMatissa Teksti ja kuva: Pirjo Kivi

Itä-Aureslaisen JussiMatin sekä Kivimäen Taksin ohjaksiin siirtyi vuoden vaihteessa jo perheen kolmas sukupolvi. Yritystä viime vuosikymmenet pyörittänyt Kaija Kivimäki jätti vastuun yrityksestä hyvillä mielin Parkanosta takaisin Itä-Aureeseen muuttaneelle poikansa perheelle. – Jos perheestä ei olisi jatkajaa löytynyt, ovet olisi laitettu kiinni.

Vuonna 1950 aloittaneen ja vuodesta 1997 nykyisessä kiinteistössä toimineen kaupan sekä sen yhteydessä toimivan kahvilan vetovastuu on nyt Matti Järvenmäellä. Yrityksessä työskentelee myös Kankaanpäästä lähtöisin oleva vaimo Pauliina Järvenmäki. Matti Järvenmäen vastuulla on edelleen kahden auton tarjoamat taksipalvelut, joita hän on käytännössä hoitanut itsenäisesti jo

kuutisen vuotta. Kaupan toiminnassa hän aikoo olla mukana aina kun aikaa riittää. Uudet yrittäjät kertovat jatkavansa toimintaa pääosin entiseen malliin. Kaupan tuotevalikoimaa on laajennettu ja asiakkaiden toiveita pyritään kuuntelemaan tarkasti. -Mitä asiakas haluaa, sitä hänelle pyritään tilaamaan. Kesko toimittaa niin pakasteet kuin muutkin tuotteet meille kerran viikossa, Matti Järvenmäki kertoo. Uutta on lauantaisin tarjottava keittolounas. Täytettyjä sämpylöitä ja pullaa on tarjolla kahvin kanssa, ja A-oikeudet säilyvät edelleen. -Taistelijan Talo -yhdistyksen hankkimilla Videotykillä ja äänentoistolaitteilla varustettuja tilojamme voi vuokrata esimerkiksi kokouskäyttöön. Tarvittaessa hoidamme paikalle ruokaja kahvitarjoilut. Vuokraamme astioita ruokailuun ja kahvitukseen aina sadalle hengelle asti. Myös 15 litran kahvinkeitin sekä lämpöastioita ruokakuljetuksiin löytyy.

Laimi Riskusalo Sisätöstä poikkesi ohikulkumatkallaan ruokaostoksilla JussiMatissa.

Matti ja Pauliina Järvenmäki toivottavat asiakkaansa tervetulleeksi JussiMattiin. JussiMatissa voi poiketa maksamassa laskut nettipankissa. Sähköisen ePress-sanomalehtipalvelun kautta voi lukea veloituksetta kaikki kotimaiset paikallis- ja maakuntalehdet sekä myös ulkomailla julkaistut lehdet heti niiden ilmestyttyä. Paikalta löytyy edelleen jo vuosia toiminnassa ollut ja paljon käytetty kunnallinen kirjastopiste, josta voi lainata itselleen luettavaa. Kirjat vaihtuvat keskimäärin pari kertaa vuodessa. – Meiltä saa myös kaasua. Polttoaineiden myyn-

ti olisi lähiasukkaille tarpeellinen palvelu, mutta sen järjestäminen tulee ihan liian kalliiksi, Matti Järvenmäki harmittelee. Muutamia tapahtumiakin on kesäajaksi tulossa. Toukokuulle Järvenmäet ovat suunnitelleet päivää, jolloin asiakkaat voivat tulla tutustumaan kahvikupposen äärellä kauppiaspariskuntaan ja päivitettyyn tuotevalikoimaan. Kesällä pidettävän kalastustapahtuman järjestelyt alkavat tulevalla viikolla, sen tarkempi ajankohta selviää myöhemmin. Myös perin-

teinen AuresterFest-kylätapahtuma on suunnitteilla alkusyksyksi taas vuosien tauon jälkeen. Koko perheen päivätapahtuman lisäksi on luvassa iltajatkot. Pauliina ja Matti Järvenmäki odottavat tulevaa kesää mielenkiinnolla toivottaen asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi JussiMattiin. Kaija Kivimäki kannustaa nuoria yrittäjiä vuosikymmenen kokemuksella. – Talvella täällä on hiljaista, mutta kesällä myynti yleensä moninkertaistuu kesäasukkaiden saapuessa paikkakunnalle.

”Käsityönä tuotetta kunnioittaen” Teksti ja kuva: Karoliina Laikio

Ruokakeidas on toiminut Ylöjärven Elovainiolla kahden vuoden ajan. Kauppias Ville Pirtinahon mukaan kulunut aika on opettanut paljon, ja asiakkailta on saatu valtavasti voimavaroja toiminnan kehittämiseen. Kauppa on tullut tutuksi myös tuottajille. – Lähituottajat uskovat meihin. Olemme saaneet enemmän ja enemmän valikoimiin lihaa ja kalaa. Osa myytävistä tuotteista tulee Ruokakeitaalle suoraan tiloilta, osa tukkureiden kautta Pirkanmaalta. Pirtinaho kokee Ruokakeitaan aseman K-ryhmän ja S-ryhmän välillä haastavaksi. – Meillä ei ole ketjun omia merkkejä, ketjukonseptia tai kanta-asiakasjärjestelmää. Kanta-asiakasjärjestelmää on toki kaupallakin ehditty miettiä, mutta siihen ei ole haluttu lähteä mukaan. Järjestelmän puuttumisesta huolimatta Ruokakeitaalle on muodostunut uskollinen joukko kanta-asiakkaita, joilta on saatu myös vinkkejä

esimerkiksi reseptiikkaan. Samassa kiinteistössä Ruokakeitaan kanssa sijaitsee myös Tokmanni. Yritysten yhteistyö sujuu hyvin, ja Pirtinaho vaikuttaa tyytyväiseltä naapuriinsa. – Emme halua kilpailla Tokmannin kanssa. Toivomme, että varsinkin eisyötävät tuotteet haetaan Tokmannilta, jos niitä ei meiltä löydy. Pirtinaho pyrkii löytämään asiakkaalle juuri ne tuotteet, jotka asiakas toivookin. – Ohjeistamme eteenpäin, ja sanomme rehellisesti, mistä voisi saada. Yksi asia, mitä Tokmannilta ei löydy on palvelutiski, ja se onkin kaupan ehdoton ylpeys. Siitä löytyvät niin tuoreet kalat ja lihat sekä juustot. Tiski on avoinna sekä arkisin että viikonloppuisin. – Tiski on kaupan selkeä vahvuus. Niin hyvää, että isälle ja äidille kehtaa myydä. Tiskistä asiakas saa tarvitsemansa määrän haluamaansa tuotetta. Ostaa voi vaikka vain yhden pihvin.

Ruokakeitaan kauppiaan Ville Pirtinahon tapaa useimmiten palvelutiskin takaa. Pirtinaho pitää tiskiä kaupan yhtenä vahvuutena, ja se onkin avoinna arkisin ja viikonloppuisin. Toinen kaupan positiivinen puoli on avaruus, joka tuntuu säilyvän myös juhlapyhien aattoina. – Kauppa on rakennettu

niin, että käytävät ovat leveät. Asiakkaalla on tilaa katsoa, mitä haluaa. Juhlan jälkeen on aika miettiä tulevaa.

– Kehitämme lähiruokayhteistyötä ja lisäämme valikoimia. Tavoitteena on olla juuri meidän asiakkaillemme sopiva kauppa.

Pirtinahon mukaan vaikutteita haetaan ympäri maailmaa. – Meillä on mahdollisuus kokeilla ja toteuttaa.


6

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

ANNA-KAISA

IKONEN Minä välitän.

25 ALUEEN VAHVA VAIKUTTAJA VALTIOSIHTEERI TYÖELÄMÄPROFESSORI EX-PORMESTARI ”PUOLIKURULAINEN”

Maksaja ehdokas itse

Ilmoituksen maksaja: Anna-Kaisa Ikonen

Sosialidemokraatit ja kokoomuslaiset sopivat sulassa sovussa samaan kuvaan, sillä myös politiikka käsitettiin yhteisten asioiden hoitamiseksi. Erkki Törmä, Eero Heikkilä, Leena Mankkinen, Juho Ojares, Tapani Tienari, Leena Joensivu, Leena Törmä, Anna-Kaisa Ikonen ja Konstantin Dmitriev olivat mukana viime perjantaina 29. maaliskuuta, kun Salen ympäristössä kampanjoitiin lähestyviin vaaleihin liittyen.

Yhteisellä asialla Teksti: Sinikka Leskinen, kuvat: Karoliina Laikio

Jouni Ovaska Numero 149 Elinvoimaisen maaseudun puolesta. Lisää lähiopetusta kouluihin, panostuksia ammatilliseen koulutukseen. Luokanopettaja, varakansanedustaja

Maksaja: Huomisen rakentajat

115

Kokoomuslainen Juho Ojares on Ylöjärven oma ehdokas kevään eduskuntavaaleissa. Hän on yrittäjäperhetaustainen rakennustekniikan diplomi-insinööri, joka on vaikuttanut jo pitkään Ylöjärven poliittisessa elämässä. Kurun Salen piha-alueella hän oli tukijoukkoineen kertomassa omista tavoitteistaan Suomen, Pirkanmaan, Ylöjärven ja Kurun hyväksi. Kurua ajatellen hän pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät. Kantatie 65 pitää saada kuntoon jo pelkästään turvallisuuden takia, mutta myös yritysten toiminnan ja palvelujen takia. Hyvät tieyhteydet ovat edellytys nykyisten ja uusien yritysten ja asukkaiden saamiseksi paikkakunnalle. Kurulla on myös luontonsa puolesta hyvät mahdollisuudet kehittyä. Matkailun lisäksi Ojareksen mielestä esimerkiksi ranta-

rakentamista pitäisi kunnan toimesta helpottaa, ja eduskunnan vastaavasti muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia mahdollistavammaksi. Eteenpäin on hänen tavoitteensa yhdessä sanassa. Ojares on huolissaan hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudesta. Hänen tavoitteidensa perusajatuksena on se, Suomen ja suomalaisten on aika mennä eteenpäin. Ongelmien sijaan on etsittävä ratkaisuja, yhdessä. Hän korostaa vastuullisuutta kaikessa poliittisessa päätöksenteossa maalaisjärkeä unohtamatta. Hänen tavoitteitaan ovat esimerkiksi, että verotusta pitää alentaa ja maahanmuuton tulee olla vastuullista. Ojareksen mielestä kuitenkin aidosti työperäinen maahanmuutto on tervetullutta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa julkinen ja yksityinen eivät sulje pois toisiaan. Hoitajista on kuiten-

kin pulaa. Ojareksen kanta hoiva-alalla vellovaan keskusteluun on se, että yksilöllinen hoitajamitoitus ja hyvä yhtenäinen hoivatyön valvonta lisäävät vanhusten hyvinvointia ja turvallisuutta laitoksissa. Lisäksi työmarkkinoita pitää joustavoittaa, mikä

taas vaikuttaa olennaisesti työllisyysasteen nostamiseen ja valtion velkaantumisen katkaisuun. Välittämistä ei voi ulkoistaa, vaan meidän jokaisen tulee pitää huolta niin itsestämme, kuin toisistammekin. Kaveria ei jätetä.

Juho Ojareksen kampanjatiimi on ollut toiminnassa jo viime kesästä lähtien, ja siinä on mukana lähes 40 henkilöä. Eero Heikkilä (vasemmalla) kertoo, että kampanjan aikana ihmisille on jaettu muun muassa pullaa, karkkeja, kahvia ja pastilleja. Oheistavaran tarkoituksena on saada ihminen pysähtymään, ja saada ehdokas jäämään paremmin äänestäjän mieleen. – Ajatus on tärkeämpi kuin tavara. Mukana Kurussa Ojareksen matkassa olivat myös Kiia Korhonen ja Konstantin Dmitriev, jolle parasta vaalityössä on ihmisten kanssa oleminen.


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

7

Anna-Kaisa Ikonen poikkesi vaalien alla Kurussa Teksti: Sinikka Leskinen, kuva: Karoliina Laikio

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas AnnaKaisa Ikonen kertoo viettävänsä kesät Kurun Niemikylässä, josta hänen miehensä suku on kotoisin. Useimmille meistä hän on kuitenkin tullut tutuksi Tampereen kaupungin pormestarina, jona hän toimi vuosina 2013– 2017. Hän kertoo, että juuri pormestariaika sytytti

hänessä halun olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisissa asioissa. Eduskuntavaaliehdokkaana hän on ensimmäistä kertaa. Nykyisessä tehtävässään valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä hän on nähnyt, kuinka tärkeää on olla mukana asioista päätettäessä. Yksimielinen tavoite pirkanmaalaisilla ehdokkailla on että, Pirkanmaa tarvitsee ministerin.

Ikosen vaaliteemojen punainen lanka on vastuu ja välittäminen - hyvä elämä. Käytännössä Ikonen haluaisi löytää ratkaisun esimerkiksi hoitojonojen purkuun. Hallinnon rakenteet ovat kuitenkin isoja ja kun isot ratkaisut ovat kesken, se vaikeuttaa myös pienempien ongelmien ratkomista. Hänen välittävään politiikkaansa kuuluvat aja-

Anna-Kaisa Ikonen vastasi vaalitoimittaja Sinikka Leskisen kiperiin kysymyksiin Kurun Salella viime perjantaina 29. maaliskuuta.

tukset, kuten Suomen on oltava hyvä paikka asua ja elää myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme sekä arvokas vanhuus kaikille. –Yritysten menestys ja korkea työllisyys on paras tae tulevaisuuden hyvinvoinnille. Lisäksi ihmisten ja yritysten sujuvampi liikkuminen on yksi hänen tavoitteistaan. Pirkanmaan kohdalla hän aikoo jatkaa liikenneyhteyksien edunvalvontaa. Ikosta ei pelota sitoutua rohkeisiin uudistuksiin, kuten sosiaaliturvan uudistukseen ja perhevapaauudistukseen. Laadukas koulutus, julkisen talouden vastuullinen ja tehokas hoitaminen ja ilmastonmuutokseen vaikuttavat teot ovat osa hyvää elämää. – Tätä kaikkea ei kuitenkaan saada aikaiseksi yhden asian liikkeellä. Päättäjiksi tarvitaan sillanrakentajia, jotka luovat luottamusta ja kykenevät yhteistyöhön yli puoluerajojen, toteaa Ikonen vaalitavoitteidensa lopuksi ja lupaa kansanedustajana olla itse sillanrakentaja ja tuoda osaamisensa ja tietämisensä yhteiseksi parhaaksi.

Vaalihulinaa Salen ympäristössä Teksti: Sinikka Leskinen, kuva: Karoliina Laikio

Leena Mankkinen (sdp) on tukijoukkojen mielestä ahkera, luotettava, asioista selvää ottava sote-asiantuntija. Ehdokkaana hän on ollut myös Toijalassa kaksi kertaa. Mankkinen on suorittanut Tampereen yliopistossa

sosiaalihuoltajatutkinnon. Hän on toiminut vanhustyönjohtajana monessa kunnassa sekä järjestöjen toiminnanjohtajana. Viimeisimpänä Kaatuneitten Omaisten Liitossa. 1982–1986 hän toimi Ylöjärven-Kurun kansanterveystyön kuntainliiton sosiaalityöntekijänä. Ylöjärvi oli

Kangasalan jälkeen toinen kunta Pirkanmaalla, jossa havahduttiin siihen, että terveydenhoito tarvitsee sosiaalityöntekijän. Tässä ominaisuudessa hän kävi kerran viikossa Kurussa eri terveydenhuollon pisteissä. Mankkisella on myös pitkä kokemus julkisen sektorin päättäjänä. Hän on Ylö-

Tapani Selkee (oikealla) tapasi Salella sosialidemokraattien ehdokkaan Leena Mankkisen. Mukana kampanjoimassa oli myös Erkki Törmä.

järven kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen. Hän pitää tärkeänä, että uusi eduskunta ensi töikseen käsittelee sosiaaliturvauudistuksen ja sosiaali- ja terveyshuoltoa koskevan uudistuksen. Kansanedustajana hän haluaa toimia yleisturvamallin ja perhevapaauudistuksen kuntoon saattamisen hyväksi. Lisäksi hän haluaa, että palkat ja eläkkeet riittävät elämiseen. Vanhusten hoiva laitoksissa sekä kotihoidossa vaatii muutoksia. Mankkisen mukaan minimihoitajamitoitus tulee kirjata lakiin sitovana, valvontajärjestelmään pitää panostaa, kotihoitoon tarvitaan huomattavia lisäresursseja ja lisäksi asiantuntijoita tulisi vihdoin kuulla. ”Parempi huominen alkaa 14. huhtikuuta” on hänen lupauksensa kansanedustajana. Hän haluaa säilyttää hyvinvointivaltion. Mankkinen korostaa ennalta ehkäisevien ratkaisujen merkitystä, kun pyritään edistämään ihmisten hyvinvointia ja parantamaan elämänlaatua.

Ilmoituksen maksaa: Keskustan Oriveden py.

Nainen Keskeltä

Suomen arvoisia tekoja

Maaseudun ja kaupungin tasaarvon puolustaja. Yhdenvertaisuutta korostava yhteistyön tekijä. Ruokaketjun asiantuntija.

Marjo MäkinenAakula

marjomakinen-aakula.fi

148

DI, KTM, kansanedustaja

SAMI SAVIO

Tervettä järkeä päätöksentekoon • Maahanmuutto hallintaan • Julkinen talous kuntoon • Yrittämisen ja työnteon edellytykset turvattava • Asumisen ja liikkumisen kustannukset kuriin

14 www.samisavio.net

Olen tavattavissa Kurun torilla ti 9.4. klo 17–18

Aidosti perussuomalainen

Maksaja: Sami Savion kannatusyhdistys

Kehuttu urheiluaktiivi Leena Mankkinen Teksti: Karoliina Laikio

”Kolme kovaa Leenaa ja Törmän Erkki” -kuului viime viikolla Leena Mankkinen tukitiimin esittelylausaudus. Paikalla Kurun Salella perjantaina 29. maaliskuuta olivat Törmän pariskunnan: Leenan ja Erkin lisäksi kansanedustajaehdokas Leena Mankkinen ja Mankkisen kampanjapäällikkö Leena Joensivu. Koska ehdokkaat pääsevät puhumaan vaalien alla paljon itsestään ja omista tavoitteistaan, annoimme äänen tukijoukoille ja kysyimme, miksi Mankkinen olisi hyvä kansanedustaja. – Leena on yhteistyökykyinen, harkitseva ja eduskuntaan sopiva, Erkki Törmä luettelee. Kampanjapäällikkö Joensivun puheet eivät paljon eroa. – Ahkera, luotettava ja yhteistyökykyinen. Soteasiantuntija ja järjestöaktiivi, joka jakaa osaamistaan muille. Aktiivi Mankkinen todellakin on - tiivistetty cv:kin on hengästyttävä kertomus kaikesta siitä, missä hän ollut mukana. Hänen ensimmäinen luottamustehtävänsä oli vuonna 1968 alkanut Ylöjärven nuorisolautakunnan jäsenyys. Nykyisin hän on Ylöjärven kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen. Mankkinen on toiminut myös urheilun parissa, josta hänelle on myönnetty myös ansioristi. Hän aloitti vuonna 1967 Ylöjärven työväenopiston ensimmäisenä voimistelun tuntiopettajana ja opetti liikuntaa Voionmaan opistolla 1968–1971. Hän on toiminut myös muun muassa Ylöjärven Uimaseuran perustajana ja puheenjohtajana kaudet 1982–1996. 2000-luvun alussa hän toimi Toijalan Valppaan puheenjohtajana ja Ylöjärven Ryhdin johtokunnan jäsenenä vuosina 2013–2018.


8

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

TIETOA, TAITOA JA TARMOA

Karoliina Laikio

KATARIINA PYLSY EDUSKUNTAAN PIRKANMAALTA

Keskustalainen Jouni Ovaska oli mahdollista tavata viime viikolla jopa kahteen kertaan Kurussa. Keskiviikkoiltana 27. maaliskuuta Ovaska vieraili tupaillassa Kovasella, ja heti perjantaina 29. maaliskuuta keskustassa. Jounin päivän kunniaksi tarjolla oli mustaa makkaraa, jota käytiin syömässä yli puoluerajojen. Kuvassa Ovaskan isä Matti Ovaska, ja jo vuoden 2015 Ovaskan kampanjasta tuttu Antti Yli-Perttala, ehdokas Jouni Ovaska ja Leena Törmä.

Maksaja Katariina Pylsy

152

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi

www.pylsy.fi

LEENA MANKKINEN EDUSKUNTAAN Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista jatkettava.

Laadukas ja turvallinen vanhustenhoiva toimivaksi

Palkalla tai eläkkeellä on jokaisen tultava arjessa toimeen. Tavattavissa ABC-Sale, Kauppatie 1-3, 34300 Kuru 29.03. perjantaina klo 15-16 04.04. torstaina klo 11-13 12.04. perjantaina klo 10-11 leena.mankkinen@gmail.com ylojarvendemarit.fi/leena-mankkinen.html Maksaja: Ylöjärven sos.dem.Toveriseura ry/vaalityö

53

Älä jää pimentoon!

Kurun Lehti

Tapaamisiin torilla ja tupaillassa Teksti: Sinikka Leskinen, kuvat: Karoliina Laikio ja Sinikka Leskinen

Keskustapuolueen kansanedustajaehdokkaan Jouni Ovaskan vaalitilaisuudessa 27.maaliskuuta Kovasen perikunnan tuvassa Itä-Aureessa oli kotoinen tunnelma. Ovaskan sukujuuret äidin puolelta menevät Kovasen sukuun, niinpä tilaisuudessa oli edustettuna joukko sukua kyläläisten lisäksi. Ovaska on kotoisin Hämeenkyröstä, mutta asuu nykyisin Tampereella. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja. Hän on aikaisemmin toiminut Keskustan puoluesihteerinä ja Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Lasten kanssa työskentely sai hänet oivaltamaan, että kysymyksiin on aina vastattava suoraan ja selkeästi. – Vierailu alkuopetuksessa tekisi hyvää politiikoille, joilla usein on taipumusta vastata kuitenkaan vastaamatta esitettyyn kysymykseen. Vanhempien poliitikkojen kanssa työskentely on opettanut Ovaskalle, että asioista voidaan keskustella ja neuvotella ilman, että riidellään. Arkiset, ruohonjuuritason asiat ja ongelmat ovat lähtökohta hänen poliittisissa tavoitteissaan, joihin hän pyrkii viemällä asioita eteenpäin, jos mahdollista yhdessä muiden kanssa. Ovaskan vaaliteemoja ovat peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen

panostaminen, liikennehankkeet ja palveluiden säilyminen. ”Osaava kansa on pienen maan tärkein voimavara” on lause hänen vaaliesitteestään. Ovaskan mielestä suomalainen peruskoulu on hyvä. Sitä pitää vain ylläpitää ja kohentaa. Hänestä ammatillinen koulutus on oltava mahdollista kaikille taustoista riippumatta. – Kuntien erot koulutukseen suunnatussa rahoituksessa pitää pystyä tasoittamaan. Liikenteestä Ovaska totesi, että pelkästään raideliikenne ei pelasta, vaan tarvitaan myös kunnossa olevia valtateitä. Pirkanmaalaisena ehdokkaana hän pitää tärkeänä valtateiden 3, 9 ja 12 kunnossapitoa. Kurulaisten kannalta ehkä vielä tärkeämpää on alempiasteisen tieverkon parannus ja yksityisteiden avustukset, jotka myös kuuluvat Ovaskan liikennettä koskevaan vaaliteemaan. – Maakunnan kuoppaiset soratiet kaipaavat korjausta. Toimivat liikenneyhteydet ovat edellytys ihmisten liikkumiselle, hyvälle arjelle sekä työllisyyden kasvulle. Ovaska purkaisi turhaa byrokratiaa, että yrittäjyydestä tulisi kannattavampaa ja samalla syntyisi uusia työpaikkoja myös maaseudulla. Kovasen tuvassa kuulijoiden joukosta nousi kysymyksiä laidasta laitaan. Taksiuudistus ei saanut kiitosta eikä siihen ollut tyytyväinen kansanedustajaehdo-

kaskaan. Susia ammuttiin vanhan ajan malliin ja ihmeteltiin nykyistä suuntausta. Kaupungin rakennuslupapolitiikka ei myöskään saanut kiitosta. Suomen kristillisiin arvoihin pohjautuva kulttuuri ja laki nousi puheenaiheeksi maahanmuuttoasian yhteydessä. Sitä ei saisi kieltää koulumaailmassa eikä myöskään maahanmuuttajien kohdalla. Myös suomalaisten lasten on hyvä tutustua eri uskontoihin, oli Ovaskan ja yleisön yhteinen mielipide. Kun syvällisissä asioissa

liikuttiin, puhe sivusi myös eutanasiaa, jonka kannalla Jouni Ovaska ei sanonut olevansa. Puhetta oli myös ilmastoasioista. –Ilmastonmuutos ei saisi olla pelottelun asia. Erityisesti lasten kohdalla se on tärkeää, että he eivät pelkää tulevaisuutta, toteaa Ovaska. Hyvä varhaiskasvatus, opiskelun mahdollisuus, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tutustuminen jo koulussa ja opiskelijaelämässä antavat hyviä eväitä elämään.

Sinikka Leskinen

Minulle tärkeitä ovat: • maa- ja metsätalous, maaseutu • omavarainen elintarviketuotanto • yrittäjyys • ilmastonmuutoksen torjunta • biotalous • luonto • tieverkko, erityisesti yksityistiet • julkinen liikenne • koulutus • kulttuuri ... ja tietenkin IHMINEN! vauvasta vanhukseen

Jouni Ovaska (oikealla) Kovasen tuvassa pidetyssä vaalitilaisuudessa vierellään Pauli Kovanen, joka yhdessä Hannu Kovasen kanssa ”isännöi” perikunnan omistamaa taloa Länsi-Aureessa.


9

MIELIPITEET

Mielipidekirjoitus: Kotimaisen ruuan alasajo lopetettava Yli 90 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Moni kaupunkikuntakin on pinta-alaltaan pääasiassa maaseutua. Ei ole siis yhdentekevää millaisena maaseudun näemme ja haluamme nähdä. Arvostamme kotimaista puhdasta ruokaa puheissa ja vaadimme sille maailman kovimmat laatukriteerit, mutta miksi samaan aikaan suomalaiset ruoantuottajat ovat niin henkisessä kuin taloudellisessakin ahdingossa? Miksi päivittäistavarakauppamme ovat EU:n kannattavimpia, mutta samaan aikaan alkutuotanto taas yksi kannattamattomimmista? Miksi vaadimme tuottajilta entistä enemmän, jolloin he joutuvat mm. investoimaan lisää, ja samalla tukisummat laskevat? Jos tuottajat eivät enää jaksa, me emme voi ostaa kotimaista ruokaa, työpaikat karkaavat laajalta sektorilta ja hyvinvointimme kärsii. Turvallisuutemmekin kärsii, koska emme olisi omavaraisia. Samaan aikaan, kun kotimaisen ruoan arvo nähdään toisaalla jopa yhtenä suurimpana työllistäjänä ja vientituotteena, suomalaisen imagon nostona ja ylpeydenaiheena, mediassa keskustellaan mahdollisesta lihan ja maidon verotuksen nostosta. En ymmärrä suomalaisessa päätöksenteossa juuri tätä. Miksi me yhtenä EU-maana kuritamme niin monessa asiassa omiamme? Tässä liha- ja maitoveron nostossahan kärsivät eniten juuri tuottajat ja

suomalaiset elintarvikkeet korvattaisiin tuontivalmisteilla. Miksi me tulkitsemme koko Euroopassa yhteisiä määräyksiä kaikkein tiukimmin juuri Suomessa? EU:ssa suurin osa laeista ja määräyksistä hoidetaan kansallisella tasolla. Meidän tulisi tehdä ratkaisuja, jotka johtavat oman maan hyvinvointiin ja työllisyyden parantumiseen. Arvostus tulisi osoittaa innostavimmilla laeilla ja määräyksillä. Byrokratian ensisijainen merkitys on toimia oikeusvaltion tukipilarina ja mahdollistajana. Merkityksettömät määräykset, jotka käytännössä vain turhauttavat ja työllistävät virkamiehiä, tulee poistaa. Luottamus työntekijään on byrokratian yksinkertaistamisessa ensimmäinen askel. Ilmastonmuutoksen ehkäisy on erittäin tärkeää. Erityisen hienoa on nuorten osallistuminen tähän keskusteluun. Maa- ja metsätaloudella on ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta ratkaisua ei tehdä syyllistämällä ja laittamalla maaseudun ihmisiä maksajiksi. Suomi on kuitenkin EU:n ainoita maita, joka on saanut vähennettyä ympäristökuormitusta. Metsien kasvu on kaksinkertaistunut kuudenkymmenen viime vuoden aikana. Maataloudessa ilmastonmuutosta voidaan hillitä esimerkiksi pitämällä maa kasvukunnossa niin metsässä kuin pelloillakin. Maa- ja metsätaloudessa voidaan

myös aktiivisesti sitoa hiiltä. Viljelytoimenpiteiden muutoksella, esimerkiksi lisäämällä nurmia ja siirtymällä luomutuotantoon, voimme edistää hiilen varastoitumista maahan. Kestävä metsänhoito ja hakkuujätteiden järkevä käyttäminen biopolttoaineena on yksi ratkaisu. Vain kasvava ja hoidettu metsä toimii hiilinieluna. Maatalouden harjoittajille tulisikin korvata hiilensidonnan eteen tekemänsä työ esimerkiksi tukien muodossa. Tulevaisuudessa biotalous tulee liittymään kiinteästi maaseudun elämään, sillä myös biotalouden ratkaisut löytyvät maa- ja metsätaloudesta. Tämäkin meidän tulisi käyttää mahdollisimman hyvin omaksi hyödyksemme. Kärjistäen voisi sanoa, ettei viedä kaikkea ”puuta puuna” ulkomaille, vaan jatkojalostetaan sitä mahdollisimman pitkälle Suomessa, jolloin parannetaan oman maan työllisyyttä ja hyödynnetään ja kehitetään osaamistamme. Myös kotimaisilla biopolttoaineilla on hyvä vientipotentiaali. Maine ja hyvinvointi kasvaa aina sisältä. Inhimillisyydellä on erittäin suuri merkitys päätöksenteossa.

Oma edustajasi.

ARTO PIRTTILAHTI Kansaedustaja

Maksaja: Suomen Pirkanmaa ry

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

151

Katariina Pylsy Keskustan kansanedustajaehdokas maaseutujohtaja maatalous- ja metsätieteiden maisteri luomuviljelijä yrittäjä

Nyt lietsotaan ilmastohysteriaa Keskustelu ilmastomuutoksesta on saanut joukkohysterian piirteitä. Meidän on kannettava vastuu eikä suinkaan lisätä ongelmia jossain kehittyvässä maassa. Puhdas suomalainen tuotanto on todellinen ilmastoteko. On hölmöläisten puuhastelua asettaa sellaisia rajoituksia, että esimerkiksi vastuullisempi suomalainen teollinen toiminta siirtyy maihin, joissa sama tuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä. Päästöt kasvavat globaalisti, eivät suinkaan pienene. Tuotannon siirtyminen lisää myös kuljetuksien päästöjä. Tampere hiilineutraali kaupunki 2030 -hanke on esimerkki tämän hetken vastuuttomasta päätöksenteosta. Itseäni lukuun ottamatta kaikki tamperelaiset valtuutetut hyväksyivät 18.6.2018 esityk-

sen, jossa virkamiehille annettiin käytännössä vapaat kädet ilmastonmuutoksen nimissä. Toimenpiteiden sisällöstä tai kustannuksista ei ole tietoa. Asiaa ei lisäkseni kukaan muu kyseenalaistanut valtuustossa. Esimerkiksi Tampereen keskustaan pitää voida jatkossakin ajaa kaikilla, myös polttomoottorisilla ajoneuvoilla. Ihmisten on päästävä liikkumaan. Liikkumisen kustannuksia ei saa lisätä erilaisilla maksuilla ja veroilla. Jo nyt ollaan kipurajoilla. Auton ylläpito ja käyttökustannukset on monille liian kallista. Eliitin keskustelu tästäkin aiheesta on täysin vieraantunut jokapäiväisestä elämästä. Suomalainen ajaa pakollisia matkojaan keskimäärin yli kymmenen vuotta vanhalla henkilö-

autolla. Miksi 1-3 000 euron hintaisen auton omistajan pitäisi maksaa eliitin jopa 100 000 euron sähköautojen hinnanalennuksen? Tätä en kannata. Se tarkoittaisi, että mahdollisuus hankkia itselle uudempi auto on entistä vaikeampaa. Keskusteluun ilmastomuutoksesta on saatava realismia. Suomen ei tarvitse yrittää pelastaa koko maailmaa. Kiina, Yhdysvallat ja Intia ovat maailman suurimpia kasvihuonekaasujen päästömaita, eli ilmastotoimet tulee kohdistaa sinne missä ne tuottavat tuloksia.

Aarne Raevaara kansanedustajaehdokas (Tähtiliike)

Kuullaanko hyviä ajatuksia? Suomalaisilla on hyviä ajatuksia, mutta liian vähän tilaisuuksia kertoa niistä päättäjille. Yhteiskunnassamme on sellaista koulutusta, elämänkokemuksia ja energiaa, jota emme ole riittävästi pystyneet käyttämään. Tästä olen tullut vakuuttuneeksi kiertäessäni vaaliasialla täällä Pirkanmaalla.Toivoni on niissä ihmisissä, jotka jaksavat pysyä uskollisina oikeiksi tuntemilleen asioille ja periaatteille, jotka eivät pelkää silloinkaan, kun joutuvat jäämään yksin, jotka leimataan tarkoitus-hakuisesti väärillä nimekkeillä, eivätkä myy itseään lyhytaikaisesta hyödystä.

Tulevaisuuden poliittisessa kulttuurissa on kysymys myös siitä, että kaikilla tulee olla oikeus päästä vuorollaan kuntien ja valtionkin asioita päättämään - vähän Sveitsin malliin. Kehittyneessä demokratiassa on rohkaistava kansalaisia pois alamaisuuden roolista täyden kansalaisuuden rooliin, hankkimaan tietoa, totuutta, tulipa se mistä ilmansuunnasta tahansa, vaikka Mongoliasta. Kun kansalainen tekee valintansa, ketä äänestää, niin se tapahtuu usein totutun, vanhan luokkajaon perusteella, ollaan joko vasemmistoa, keskustaa tai oikeistoa. Tämä on käynyt

ongelmalliseksi mm USA:ssa - kolmatta vaihtoehtoa tarvitaan, kuten meillä, perussuomalaisia. Emme me ole tavallisia tallaajia kummempia, mutta valmiita yhteistyöhön, kuuntelemaan hyviä asioita, tulivatpa ne sitten miltä laidalta tahansa. Hei, mehän olemme jo maassamme paljossa onnistuneet olemme onnellisin kansa! Haastankin jokaista äänestämään, jotta päihitämme ruotsalaiset, heidän 80% äänimääränsä. Tuomo Isokangas, kansanedustajaehdokas, PS Maatialantie 30, 37100 Nokia P. 0504906536


10

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

VAALIGALLUP

Kurun Lehti kysyi, ehdokkaat vastasivat 1. Metsät toimivat osana niin Kurun luonto- ja maisema-arvoja kuin elinkeinoakin. Onko nykykäytäntö avohakkuista kestävä tapa hoitaa metsää ilmaston kannalta? 2. Olisitko valmis vähentämään liha- ja maitotuotteiden käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? 3. Ympäristöministeriön mukaan ilmansaasteisiin menehtyy vuosittain ennenaikaisesti noin 2 000 suomalaista. Eniten terveyshaittoja aiheuttava ilmansaaste ovat pienhiukkaset, joiden suurin lähde tällä hetkellä on puun pienpoltto. Tulisiko puun pienpolttoon puuttua esimerkiksi verotuksen keinoin? 4. Tulisiko Kurun joukkoliikenteen kehittämiseen varata määrärahoja vai keskittää ne mieluummin yksityisautoilun tukemiseen?

1. Ei ole. Valtion metsissä tulee siirtyä jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaiseen metsänhoitoon. Avohakkuut ovat erittäin vahingoillisia metsäluonnolle ja lajiston monimuotoisuudelle. Kolmasosa uhanalaisista (ja vaaraantuneista) lajeista asuu metsissä. Suomalaiseen metsätalouteen kuuluvat hakkuut ja puun käyttö eri muodoissaan, mutta minä toivon siirtymistä bulkkisellusta korkeamman jalostusasteen metsänkäyttöön. 2. Olen kasvissyöjä ja suosin täysin vegaanista ruokavaliota. Ihminen ei tarvitse maitotuotteita eikä lihaa elääkseen. Valintaani on vaikuttanut niin ympärstö-, ilmastokuin eläinoikeudelliset syyt. Kiinnostavampaa kuin tietää yksittäisen poliitikon omista kulutusvalinnoista, olisi sen sijaan tietää miten hän aikoo käyttää yhteiskunnallista päätösvaltaansa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Pelkillä kulutusvalinnoilla ei ilmastonmuutosongelmaa ratkaista. Tarvitaan kunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä päätöksiä.

5. Kuru on ollut osa Ylöjärveä 10 vuotta. Tällä hetkellä kirkonkylällä palvelee vielä muun muassa kaksi kauppaa, pankki ja kirjasto. Millaisena näet Kurun tulevaisuuden?

3.Ilmansaasteita aiheutuu monesta lähteestä. Puun pienpoltto ei ole suurimmasta päästä ympäristöongelmiamme.

6. Kurun alueen kyläkoulut on lakkautettu, ja opetus tapahtuu tällä hetkellä Kurun Yhtenäiskoulussa. Jos oppilasmäärä laskee tulevaisuudessa nykyistä oppilasmäärää (noin 180) alemmaksi, kannatatko siitä huolimatta koulun säilyttämistä Kurussa?

4. Joukkoliikenteen kehittäminen on aina kannattavaa. Yksityisautoilun tukeminen ilmeisesti tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön tukemista ja tällaiset tuet pitäisi ennemminkin purkaa. Sen sijaan autokannan uudistumista vähäpäästöisempään tai päästöttömään voi mahdollisesti tukea.

7. Ulkoistettu vanhustenhoito on herättänyt keskustelua myös Kurussa, sillä hoivakoti Attendo Graniitti tarjoaa sekä kevyttä että tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Tätä ennen toiminta järjestettiin Kurun Palvelukeskuksessa. Onko ylipäätänsä mahdollista tehdä samaan aikaan laadukasta vanhustenhoitoa ja kannattavaa liiketoimintaa? 8. Niin lasten päivähoitoa, vanhustenhoitoa kuin terveyspalveluitakin on viime vuosina siirretty yksityiselle puolelle. Onko jokin näistä sellainen, jonka toivot pysyvän/palaavan takaisin kunnalliselle puolelle? 9. Kannatatko perustuloa, eli sosiaaliturvajärjestelmän mallia, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja vastikkeetta rahaa toimeentuloa varten? 10. Minkä vaalilupauksen annat kurulaiselle äänestäjälle?

5. Kurussa on omaa vetovoimaa. Rauhaa, inspiroivaa luontoa ja oma vahva identiteetti. Näen Kurun tulevaisuuden valoisana juuri näistä syistä, mutta on selvää, että palveluita pitää olla ja tietoverkkoyhteyksien olla kunnossa.

Jenni Kiiskinen, Ylöjärvi vihreät FM, Ylöjärven lukion opettaja, kaupunginvaltuutettu

6. Kyllä. Kylän elinvoimaisuuden takaamiseksi ja oppilaiden tasa-arvon kannalta sekä Kurun vetovoimaisuuden vuoksi koulun pitää säilyä. 7. Jos valinta palveluntarjoajasta tehdään vain hinnan perusteella, on laatu usein heikkoa. Hoivatyö sopii mielestäni todella huonosti voitontaivoitteluun isossa mittakaavassa. Hoitotyön eettiset säännöt pitää olla toimijalla hallussa ja henkilökunnalla mahdollisuus niitä työssään noudattaa. 8. Kaikki nämä ovat sellaisia palveluita, joita pitää ensisijaisesti tarjota julkisina. Kunnallinen päivähoito on halutumpaa ja paikat ovat täynnä. Mielestäni kaupunki on siirtänyt liikaa päivähoitopaikkoja yksityisiin toimipisteisiin. 9. Kyllä. Perustulomalli mahdollistaa ja kannustaa aktiivisuuteen sekä vähentää byrokratiaa. Aktiivimallin kaltaiset kyykyttämiset eivät toimi. 10. Me vihreät olemme aina ihmisoikeuksien ja puhtaan luonnon puolella, eriarvoisuutta ja salakähmäisyyttä vastaan. Lupaan toimia arvojeni ja näiden periaatteiden mukaisesti. 1. Pitkän tähtäimen hiilensidonnan näkökulmasta olennaisinta on se, että metsät saadaan uuteen kasvuun hakkuiden päätyttyä. Tämä voidaan hoitaa istutuksin tai muilla keinoilla. Maisema-arvojen kannalta avohakkuu on harvoin paras toimintamalli. Eräs kestävä ja taloudellinen tapa hoitaa metsää on säännöllisten harvennushakkuiden tekeminen. 2. Ei. Suomalaisten syyllistäminen maailman ympäristöongelmista ei vastaa todellisuutta. Ongelman muodostavat kehitysmaiden hallitsematon väestönkasvu ja kehittyvien maiden ympäristönormeista piittaamaton teollisuus. 3. Ei. Suomalaisten normaalista elämästä ei pidä tehdä enää nykyistä hankalampaa ja kalliimpaa. Käytännössä ehdotettu vero olisi myös likimain mahdoton toteuttaa. Moni saa polttopuut omasta metsästä. 4. Joukkoliikenne on tarpeen autottomien tekemien työmatkojen lisäksi esimerkiksi ikäihmisten asiointimatkojen kannalta. Käytännössä asia kuitenkin kuuluu paikallisille päättäjille, jotka eivät voi suoraan tukea yksityisautoilua. Yksityisautoilun edellytyksiä on vahvistettava eduskunnan päätöksillä. 5. Kurun tulevaisuus on valoisa, jos alueelle saadaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Tämä houkuttelisi alueelle myös lapsiperheitä ja vahvistaisi palveluita. Esimerkiksi matkailumahdollisuuksia voidaan hyödyntää nykyistä vahvemmin. 6. Kyllä. Perussuomalaiset ovat puolustaneet johdonmukaisesti kyläkoulujen säilyttämistä. Pitkälti yli sadan oppilaan koulu on yhä iso. Koulukuljetuksista aiheutuvia kuluja ei myöskään useimmiten huomioida laskelmissa, vaikka pitäisi. 7. Se on mahdollista, mutta epäeettisen toiminnan kitkeminen vaatii lisää valvontaa ja sanktioita määräysten noudattamatta jättämisestä. Pitkällä tähtäimellä laadukas palvelu tarjoaa myös hoitoalan yrityksille paremman tulevaisuuden. 8. Erityisesti vanhustenhoidossa valtakunnallisesti havaittuihin ongelmiin on puututtava ja varmistettava mm. lainsäädännöllisin keinoin, että hoito on asianmukaista. 9. Ei. Päättynyt perustulokokeilu osoitti mallin tehottomuuden ja kalleuden. Byrokratian karsiminen on sinänsä kannatettava tavoite, mutta harkinnanvaraisista tuista ei voitaisi kuitenkaan kokonaan luopua.

Sami Savio, Ylöjärvi perussuomalaiset DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

10. Kuten päättyneellä eduskuntakaudella, jatkan valituksi tullessani työtä kantatie 65:n perusparannuksen ja liikenneturvallisuuden kehittämisen rahoituksen puolesta.


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

11

VAALIGALLUP

Kurulaiset ehdokkaat kaipaavat lisää palveluita ja toivovat parempaa matkailumahdollisuuksien hyödyntämistä 1. Kyllä. Metsä kasvaa takaisin ja on 100% kotimaista energiaa, tokihan hakkuut olisi hyvä tehdä niin, että arvomaisemat ei vaurioituisi. 2. En! Vain suomessa halutaan kontrolloida, mitä ihmiset syö. Halutaan tappaa viimeisetkin liha- ja maitotilat, muka ympäristöverukkeella. Täyttä sontaa sanon minä. 3. Ei! Höpöhöpö juttuja. Mikään ei todista kuolemien johtuvan kenenkään kiukaasta, tai takasta. Ellei sitten heitä naapuria vaikka kiukaan kivellä. Tutkijat eivät itsekään osaa sanoa raja-arvoa, sillä se ei koskaan ylittyisi. Syy tähän hullutukseen on se, että puulämmittäjät polttavat ydinvoimalaitoksen verran puuta joka vuosi. Se raha halutaan antaa Carunan kaltaisille riistofirmoille. Sitä paitsi puu on 100 prosenttisesti kotimainen energialähde, eikä siitä mene perusmaksua, eikä puunsiirtomaksua. Polttakaa ja pistäkää riistofirmoille kuriin. Pökköä pesään! 4. Kaikki eivät voi ajaa omalla autolla, ja kaikilla oltava yhtenäiset mahdollisuudet kulkea, se on perusoikeus! Autoilun veroja alennettava. 5. Valitettavasti on osa Ylöjärveä. Rehellinen mielipiteeni on, että kuntaliitokset pitäisi purkaa. Kurulla ei ole hätää, sen suhteen, että täällä on paljon mökkejä ja näyttäisi lapsiakin piisaavan. Ylöjärven pitäisi nähdä paremmin Kurun matkailumahdollisuudet. 6. Tottakai. Kuru on ja tulee olemaan aina tunnettu paikka ja lapsiakin on riittänyt. Ei ole huolta koulun loppumisesta, enkä sitä voi mitenkään kannattaa. 7. Miten voidaan laskea että, sama työ ja sama henkilöstömäärä, että se olisi yksityisenä edullisempaa. Ei mitenkään. Yksityistäminen menee palveluja täydentävänä, ympärivuorokautinen hoiva tulisi aina olla kunnan tai valtion järjestämä. 8. Kaikki. 9. Kaikille suomalaisille pitää tarjota riittävä perustulo, mutta on otettava huomioon se, että jatkuva tarkoituksellinen lomailu ei ole suotavaa. Eli tulee osallistua valmentaviin/työllistymistä edistäville kursseille. Köyhyys on poistettava.

Matti Ylitalo, Kuru kansalaispuolue, sitoutumaton yrittäjä

10. En muuta, kun että olen taatusti suoraselkäinen ja aina mahdollisuuksien tullen ajan tämän kylän asioita aktiivisesti, kuten aina. On minulla yksi idea takataskussa tätä kylää ajatellen valmiinakin, toivottavasti pääsen toteuttamaan sitä.

1. Kyllä. Avohakkuiden merkitys ilmaston kannalta on marginaalinen. Valtion metsien vuosittaisten avohakkuiden pinta-ala on Helsinkiä pienempi. Lisäksi avohakkuualueet antavat kasvualustan sellaisille puille, varpu- ja heinäkasveille sekä kanerville, jotka eivät varjopuiden alla pääse kasvamaan. Näin avohakkuut säilyttävät luonnon monimuotoisuutta. 2. En. Eettisistä syistä kuitenkaan en lihaa enää juurikaan syö. Mutta tämä lihansyöntiin ja maidonjuontiin liittyvä ilmastohysteria ei ole järkevää, kun ajatellaan sen osuutta ilmaston hyvinvointiin globaalisti. Suomen ruokatuotantoa on tuettava omavaraisuudenkin vuoksi. 3. Ei. Puunpolton aiheuttama hiukkaspitoisuus ei ole niin valtava, että siihen olisi aihetta puuttua. Huolenaihe taitaa tässä asiassa olla enemmänkin se, ettei puunpoltto lämmitysmuotona lisää energiayhtiöiden tuloja. Puututtaisiin mieluummin tehokkaammin köyhyyteen, joka sekin lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä. 4. Julkisen liikenteen kehittämiseen. Kurun julkinen liikenne on nykyisellään riittämätön ollakseen todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. 5. Melko surullisena. Palveluiden osalta Kuru ei nykytilassa ole muuttovetovoimainen. Kuruun ja maaseudulle koko Suomessa olisi saatava julkisia palveluita ja satsattava terveyspalveluihin enemmän. 6. Kyllä, ehdottomasti. Jo kyläkoulujen lakkautukset olivat virhe. Laadukkaasta opetustyöstä puhuttaessa on otettava huomioon myös koulumatkat, jotka jo nyt rasittavat liikaa kauempana asuvia oppilaita. Kahden tunnin päivittäinen matkoihin käytetty aika on aivan liikaa ala-asteikäiselle. 7. On. Mutta suuret ylikansalliset hoivayritykset eivät näin halua tehdä vaan keskittyvät liikevoittoihin. Suomalaisille, pienemmille hoivapalveluiden tuottajille on annettava paremmat mahdollisuudet toimia. Kilpailutus on huono tapa valita palveluntarjoaja. Jättiyritysten tarjoukset ovat halvimpia, mutta kuten on esille tullut, eivät laadukkaita. Ihmisarvoa ei saa mitata rahassa. 8. Ei välttämättä. Mutta yksityisten toimintaa on kunnan ja valtion toimesta valvottava tehokkaammin ja jopa säädettävä tiukempia lakeja laadun takaamiseksi. Omavalvonta ei hoiva-aloilla ole riittävää, eikä sen varaan voi jättäytyä. 9. En. Perustulo työntekijöille olisi tulonsiirto työnantajille ja se vaarantaisi järkevän palkkakehityksen. Palkalla on tultava toimeen ja palkan on tultava työpanoksen saajalta. Kannatan yhtenäistä ja riittävää perusturvaa, niille jotka eivät syystä tai toisesta pysty itseään elättämään kokonaan tai osittain. Perusturvassa yhdistyisivät toimeentulotuki, työttömyysturva, asumistuki ja muut tuet, jotka nykyisellään ovat yhdessä ja erikseen sekava viidakko, johon eksyvät niin tuen saajat kuin tuen myöntäjätkin.

Terhi Järvinen, Kuru kansalaispuolue, sitoutumaton Tekninen avustaja, työtön,

10. Lupaan toimia heikompiosaisten suomalaisten, maaseudun kehittämisen ja Suomen itsenäisyyden puolesta. Konkreettista lupausta ei ole järkevää antaa asioissa, joista yksin ei voi päättää.

Gallup-kysymykset lähetettiin kaikille ylöjärveläisille ja kurulaisille ehdokkaille, joiden sähköposti oli joko julkisesti saatavilla tai se pyynnöstä lehdelle toimitettiin. Näistä kyselyyn jättivät vastaamatta Juho Ojares, Helena Kontio, Rauno Kesseli, Jouni Kaasalainen ja Minna Mentula.


12

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

TERVEYS • Kalevalainen jäsenkorjaus (kisälli) • Energiahoidot • Kuumakivihieronta • Brain Relief hoito • Kraniosakraaliterapia

Luontaishoitola Kurutar Marika Vanhakylä Puh. 040 0400 423

Urheiluhieroja/ koulutettu hieroja Kirsi Kuivasniemi Suittilahdentie 1 Kuru P. 0400 978 999

AUTOT

AUTOTARVIKKEET JA VARAOSAT AVAINPALVELU

YLÖJÄRVEN AUTOVARAOSA Elotie 2, puh. 03 348 2950 AVOINNA ark. 8.30–18, la 9–14

Henkilöautokorjaamo • Huollot ja korjaukset ammattitaidolla

040 561 1462 T:mi Jari Rautanen Itä-Aureentie 2, Luode (ent. koulu)

IKKUNAT Kaihtimet ikkunan ostajalle puoleen hintaan! Pyydä tarjous 044 971 9830

Nuorisovaalien äänestysprosentti 87 voittajiksi nousivat Savio ja Järvinen Teksti ja kuvat: Tiina Kalliojärvi-Tienari Tämän viikon tiistaina Kurun yhtenäiskoulun 7–9-luokkien oppilaat suuntasivat äänestämään. Vaalit pidettiin yhtenäiskoulun yläkerrassa sijaitsevassa luokkahuoneessa, joka toimi vaalihuoneistona. Vaalitoimitsijoina toimivat yhdeksännen luokan oppilaat kahdessa vuorossa. Ensimmäisessä vuorossa olivat Juuso Heino, Teemu Myllykangas, Veikka Karhu ja Sara Ristiniemi sekä yksi järjestyksenvalvoja molemmissa vuoroissa. Toisessa vuorossa toimitsijoina olivat Milla Kianta, Heikki Majaniemi, Iina Järvinen, Weertti Dunder. Vaalitoimitsijat valittiin etukäteen arpomalla. Vaalit organisoitiin ja valmisteltiin yhteiskuntaopin opettajan Kaarina Tallilan johdolla. Oppilaat jonottivat vaalihuoneistoon, liikaa väkeä huoneeseen ei päästetty, siitä pitivät huolen reippaat järjestyksenvalvojat Onni Tiura ja Sisu Koro. Vaalitoimitsijat ottivat arvotun pestin mielellään vastaan. Kaikkien toimitsijoiden miestä oli mukavaa toimia kyseisessä tehtävässä. Ensimmäisen toimitsija etsi äänestämään tuleva henkilö nimen nimilistasta ja yliviivasi sen, seuraava toimitsijan tehtävänä oli antaa äänestyslipuke. Äänestyslipukkeen kanssa äänestäjä siirtyi äänestyskoppiin. Äänestyskopista poistumisen jälkeen vuorossa

oli lipun ojentaminen seuraavalle toimitsijalle, joka leimasi lipukkeen. Viimeinen toimitsija puolestaan siirsi vaaliuurnan päällä olevaa levyä sen verran, että äänestäjä saattoi tipauttaa täytetyn lipukkeensa vaaliuurnaan. – Tämä samainen vaaliuurna on ollut Kurussa käytössä jo vuoden 1907 vaaleista lähtien, kertoo Tallila. Ystävykset Pihla Alanen ja Anna Ahonen kertoivat äänestävänsä sekä puoluetta että henkilöä. Muutamia testejä netissä vaalikoneillakin he olivat tehneet. – Ääänestyskäyttäytymisen harjoittelusta on varmaan hyötyä tulevaisuudessa, kun pääsemme oikeasti äänestämään. Kynnys äänestämään menosta madaltuu, kun tietää miten pitää toimia. Tässä saadaan näkyviin myös nuorten mielipide, iloitsevat ystävykset. Heinon mukaan tilanteesta oppi äänestyskäyttäytymistä ja se osoitti, kuinka homma ihan käytännössä toimii. – Valitsin oman ehdokkaani samankaltaisten arvojen perusteella. Yksi oppilaista kertoo puolestaan äänestäneensä tuttua henkilöä, joka on toiminut hänen koulutaksinkuljettajanaan. – Ehdokkaani on hyvä tyyppi sekä äitini kaveri. Ennen vaaleja oppilailla oli yhteiskuntaopin läksynä tutustua useiden vaalikoneiden kysymyksiin ja etsiä omaa puoluetta. Useimmille ehdokkaan valinta oli helppoa. Ehdokas

Äänesstyslipuketta pudottamassa Aava Kuusjärvi. Vaalitoimitsijoina Iina Järvinen ja Sisu Koro. Koro ehti ehti järjestysmiehen tehtävien ohella myös tuuraamaan vaalitoimikunnassa. valittiin omiin samankaltaisten arvojen mukaan. Tästä äänestäjäjoukosta todennäköisesti on kasvamassa aktiivisia aikuisia, jotka äänestävät sekä kantavat vastuuta yhteisistä asioista ja niiden hoitamisesta. Äänestyksen loputtua Sonja Yli-Hankala, Ville Myllymäki ja Eetu Ahonen laskivat äänestyslipukkeet. Vain muutama tyhjä sekä asiattomasti kommentoitu lipuke löytyi.

Äänet kolmen kärjelle Terhi Järvinen ja Sami Savio saivat molemmat 11 ääntä, Anna-Kaisa Ikonen 6 ääntä. Äänet jakautuivat kaiken kaikkiaan noin parinkymmenen ehdokkaan kesken. Useimmat saivat vain yhden äänen. – Tämä kertoo osittain siitä, että oppilaat ovat vastanneet muun muassa nuorten vaalikoneen kysymyksiin ja äänestäneet heille tarjottuja ehdokkaita, summaa äänestyksen tulosta yhteiskuntaopin opettaja Kaarina Tallila.

Ruoveden Ikkuna- ja ovipalvelu Eini Törmä

Ikkunat ja ovet – mittojen mukaan.

Myös rahoituksella!

KOURUT • Kattopinnoitukset • Kattoremontit • Vesikourut • Kattoturvatuotteet ym.

KOURUWEB KY p. 044 551 1477

VIHERTYÖT PIHAPUIDEN KAATOA, POLTTOPUUTA, MÖKKITÖITÄ sekä VIHERRAKENTAMISTA Luoteentie 1541 34510 Luode Puh. John 040 733 5450 Saija 040 544 2337

Milla Kianta vaaliuurnalla. Vaalitoimitsijat Veikka Karhu ja Sara Ristiniemi valvovat toimitusta.

Pihla Alanen ja Anna Ahonen kommentoivat harjoitusvaaleja kuvassa näkyvällä tavalla. – Tärkein asia on se, että ehdokkaalta löytyy samankaltaisia arvoja kuin itseltä!


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

13

VAALIGALLUP

KAHVILA-RAVINTOLA

Gallup: ehdokkaat selvillä Teksti ja kuvat: Tiina Kalliojärvi-Tienari

Ravintola SILMU

Kurun Metsäoppilaitoksen päärakennuksessa

Pulla+ kahvi

2€

Aamupala klo 7.45 – 9.30 * 4,90 € Lounas klo 11.15 – 13.30 * 6,80 € Kahvilapalvelut MA-TO klo 7.45 – 16.30 PE klo 7.45 – 13.00 MYÖS TILAUS- JA PITOPALVELUT. Puh. 040 631 2239, silmu@amica.fi • www.amica.fi/silmu

Eduskuntavaalien lähestyessä jututimme ihmisiä vaalien tiimoilta seuraavilla kysymyksillä: 1. Äänestätkö eduskuntavaaleissa? 2. Äänestätkö puoluetta vai henkilöä? 3. Löytyykö ehdokkaasi omalta kylältä? 4. Mitkä ovat tärkeimmät kriteerisi valitessasi ehdokasta? 5. Oletko tehnyt testejä vaalikoneella?

RAVINTOLA LIVEMUSIIKKIA KARAOKEA

PIZZAA & SIIPIÄ

FB- tai kotisivuiltamme! www.pubkuru.fi

Avoinna 15.4.alkaen ma-to 10-21, pe-la 10-02, su 10-20

Sirkka-Liisa Nummi 1. Tottakai. Olen aina äänestänyt. 2. Kummatkin on selvillä. 3. Todennäköisesti ei löydy. 4. Asiantuntevuus. Kenen asiaa ehdokas ajaa. Äänestän ehdokasta joka ajaa koululaisten, nuorten ja eläkeläisten asioita. 5. En vielä.

SEURAA KEVÄÄN JA KESÄN OHJELMATARJONTAAMME

Mäkikuja 1 • KURU • p. 03 474 8100 • Avoinna ma-to 10-19, pe-la 10-02, su 10-19

La 13.1. KARAO

KONSERTTI Sarianna Tammilehto & Mambo Inn esittävät 13.4. kello 14 Kurun Yhtenäiskoulun salissa elämyksellisen konsertin

JATSIA LAPSILLE JA JATSINMIELISILLE

Anni Tienari 1. Tottakai äänestän. 2. Sekä että. 3. Ei löydy. 4. Eläkeläisten ja työikäisten asioita ajava henkilö. 5. En ole.

Liput 7€, alle 4v ilmaiseksi. Yhteistyössä: Ylöjärven kulttuuritoimi

ELÄINLÄÄKÄRI Tervetuloa vastaanotolle Niemikylään! Myös tallikäynnit.

HaukiVet

Jari Kivimäki 1. Äänestän. 2. Sekä että. 3. Ei löydy. Ehdokas löytyy kotiseudultani Mänttä-Vilppulasta. 4. Sanansa mittainen ihminen. 5. En ole.

Eläinlääkäri Outi Unkila p. 040 198 8488 Niemikyläntie 294, 34300 Kuru.

URHEILUHIEROJA •TRIGGERPISTEIDEN

hoitoa akupunktioneuloilla URHEILUHIEROJA KAARINA HALL

Honkalantie 19 C 17, Ruovesi P. 044 754 6999 tmikaarina@gmail.com https://slotti.fi/booking/tmikaarinahall/

Heikki Palander 1. Joo. Kyllä. 2. Äänestän henkilöä ja puoluetta aina. 3. Tällä kertaa ehdokkaani ei löydy Ylöjärven alueelta. 4. Ei valehtele ja on rehellinen. Kansa on kokonaisuus. Vähäosaisia ei saa koko ajan sorsia. Yleinen oikeudenmukaisuus kunniaan! 5. En. > Vuolle Ritva 1. Äänestän 2. Henkilöä tällä kertaa. 3. Ei löydy. 4. Eläkeläisten, lapsiperheiden ja vanhustenhoidon asioita ajava henkilö. 5. En. En aio tehdä.

ONNITTELUT

Kurun Lehti onnittelee 2-vuotiasta Ruokakeidasta! Kurun Lehti


14

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

Harrastuksena geokätköily < Kätkön etsiminen vaatii myös konttailua ja kaivamista. Maija Kapee kaivelee onkaloa, Emilia Kylmäniemi ja Joonas Hakala seuraavat ja ottavat oppia vieressä. Etsittävät kätköt valitaan etsijöiden mukaan, jolloin pienetkin lapset pääsevät mukaan. Jos reissuja tulee muille paikkakunnille, tutkitaan matkan varrelle sopivasti osuvat kätköt – vaikkei matka sen kummemmin kätköilyyn liittyisikään.

Teksti ja kuvat: Anne KantojärviKapee

Sisarukset Laura KapeeKylmäniemi ja Maija Kapee ovat harrastaneet kätköilyä vajaan kaksi vuotta. Aika pian harrastuksen aloitettuaan he alkoivat myös suunnitella omien kätköjen tekemistä ja tähän mennessä he

ovatkin tehneet Kuruun lähes 20 kätköä, ja jatkoa seuraa. Molempien geokätköilyhistoriaan kuuluu satoja löytöjä, Kapee-Kylmäniemellä niitä on kertynyt yli neljäsataa, Kapeella sata Laura-siskoaan enemmän. Kätköily on mukavaa ajanvietettä, mutta myös hauskojen muistojen ja sattumusten keräilyä. Kapee muistaa, kuin-

ka hänen vaatteensa ovat revenneet kätkölle kiipeilyn vuoksi ja pitipä yksi kätkö hakea uimalla saaresta. Kapee-Kylmäniemi odotteli viime marraskuussa sairaalassa Toivovauvan synnytyksen käynnistämistä ja ajankulukseen etsi muutaman kätkön sairaalan alueelta. Toivo-poika olikin vasta kuukauden ikäinen päästessään ensimmäiselle

kätköreissulleen. Parhaimmillaan kätköily on koko perheen yhteinen harrastus, jossa mukana kulkee tässä perheessä kolme sukupolvea. Kapee-Kylmäniemen Emilia-tytär, 5, on kehittynyt varsinaiseksi löytäjäksi: pikkuinen tyttö kipittää edellä ja löytää kuin ihmeen kaupalla kätkön. Tytöllä onkin yksi oma kätkö, jonka paikan hän itse valitsi ja nimesi Emilia piilotiksi. < Emilia Kylmäniemi on jo 5-vuotiaana etsinyt ja löytänyt paljon kätköjä. Tässäkin taitaa olla jo löytö hallussa.

Mysteerikätköjen koordinaatteja ratkaistaan kotona ajan kuluksi ja sopivan tilaisuuden tullen lähdetään etsimään. Samoin uudet kätköaiheet ja -paikat pyörivät mielessä. www.6123tampere.com on hyvä, kattava ja aktiivinen blogi aiheesta.

Parhaimmillaan kätköily on koko perheen yhteinen harrastus, jossa mukana kulkee tässä perheessä kolme sukupolvea.

Vain mielikuvitus on rajana kätköjä tehdessä, ja naamioionti avainasemassa.

Erilaisia kätköjä •

Peruskätkö, eli tradikätkö on yleisin ja suosituin piilotettujen kätköjen määrällä mitattuna.

Multikätkö eli monikätkö on kätkö, jonka löytäminen edellyttää käymistä useammassa paikassa etsimässä kätkön löytymiseen tarvittavia tietoja.

Mysteerikätkö on kätkö, jonka löytämiseksi on ratkaistava jokin pulma tai ongelma. Ratkaisun tuloksena saadaan selville varsinaisen kätkörasian koordinaatit.

Maisemakätkö, eli geokohde (engl. Earthcache) on kätkö, jonka löytymiseksi kätköilijän tulee vierailla koordinaattien ilmoittamassa geologisesti mielenkiintoisessa paikassa ja osoittaa käyntinsä suorittamalla kätkökuvauksessa kerrottu tehtävä, esimerkiksi valokuva ja liittämällä se kätkön internetlokiin. (Lähin tällainen kätkö löytyy Helvetinkolulta).

Kätköilysanastoa BYOP Bring Your Own Pen (tuo oma kynäsi). Kätkökuvauksissa käytetty lyhenne, joka tarkoittaa, että purkki on niin pieni , ettei siihen mahdu kynää. DENARI, DNF En löytänyt. DNF lokkaus on ilmoitus kätkön omistajalle siitä, että kätköä on yritetty sitä löytämättä FP Favourite Point Suosikkipiste, joita premium-jäsenet voivat antaa erityisen hyville kätköille. JÄSTI Harry Potter -kirjoista lainattu ilmaus, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka ei harrasta kätköilyä. MYSSE, MYSTI Mysteerikätkö

KK Kiitos kätköstä. Lokeissa käytetty lyhennys. Lokiin tulisi myös kirjoittaa muutakin lyhenteen lisäksi, sillä pelkkä KK-lokkaus harmittaa monia kätkön piilottajia. PREMIUM MEMBERSHIP Geocaching. com -sivun maksullinen jäsenyys PUTKI Perättäisinä päivinä tehtyjen löytöjen muodostama ”geoputki”. TARKASTAJA tarkastaa netissä mm. koordinaatit ja, että kätkökuvaus vastaa kätkökuvaukselle laadittuja sääntöjä. Kätkökuvauksissa ei saa mainostaa esimerkiksi yrityksiä.


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

15

Koordinaattien kertomaa Teksti ja kuva: Anne KantojärviKapee

Geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita GPS-sateliittipaikannuksen avulla. Harrastuksena geokätköily tuli mahdolliseksi siinä vaiheessa, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti GPS-signaalilta sivuhäirinnän 1. toukokuuta 2000. Tavallinen älypuhelin, johon on ladattu tarvittava sovellus ja rekisteröidytty geocaching.com:iin käy mainiosti. Kätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytymiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa sekä myös taustatietoa sijaintipaikasta ja lisävihjeitä helpottamaan löytöä. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä rasiasta tai purkista, lyijykynästä ja lokikirjasta, johon kätkön löytäjät voivat lisätä nimensä tai nimimerkkinsä ja käyntipäivän sekä kätkötiedotteen, jossa kerrotaan harrastuksesta lyhyesti. Aivan pienimmistä kätkörasioista kynä usein puuttuu; tällöin kuvauksessa yleensä kerrotaan asiasta. Paljon kätköilevät osaavat jo varautua ottamalla oman kynän mukaan sekä mahdollisesti muita apuvälineitä, sillä joskus kätköpurkin avaaminen saattaa tarvita esimerkiksi ruuvimeisselin. Kätkörasia voi myös sisältää joitakin vaihtotavaroita sekä kätköstä toiseen matkaavia reissaa-

jia, jotka voivat olla travel bugeja tai geokolikoita, joilla on yksilöllinen tunnus, jonka avulla niiden kulkua pystyy seuraamaan verkossa. Niille on usein määritelty myös jokin tavoite, kuten tiettyyn maahan pääseminen. Geokätköjen tulee olla yleisellä alueella, jolla voi jokainen vapaasti liikkua. Kätkön voi sijoittaa myös yksityisalueelle, mikäli kätkölle ja alueella liikkumiseen on hankittu maanomistajan lupa. Kätkön tuleekin olla haettavissa rikkomatta Suomen lakia. Usein purkkeja piilotellaan nähtävyyksien, kuten kirkkojen lähelle. Myös hienot maisemakohteet luonnossa ovat suosittuja, mutta myös aivan tavallisia tienvarsikätköjäkin löytyy. Tehtyään kätkön pitää siitä myös huolehtia: muun muassa lokivihko pitää vaihtaa ja tarkastaa, että purkki on ehjä. Ja tietysti myös se, että purkki löytyy koordinaattien ilmoittamasta paikasta. Maailmanlaajuisesti kätköjä on yli 6 miljoonaa, Suomessa noin lähes 60 tuhatta. Pohjois-Korea on yksi harvoista maista, jossa kätköjä ei ole. Geokätköily ei ole virallisesti kenenkään omistuksessa, joten virallisia sääntöjä harrastukseen ei ole. Kätköilyn ympärille järjestetään erilaisia tapahtumia, eli ”miittejä” ja opastusta, kuten mysteerikätkön ratkaisukursseja. Geokätköilijät ovat ystä-

APTEEKKI

vällisiä ja auttavaisia toisia kätköilijöitä kohtaan. Esimerkiksi mysteerien ratkaisuun saa vinkkejä ja niitä kannattaa myös rohkeasti pyytää. Kätkön läheisyyteen muodostuu niin sanottuja geopolkuja eli kätköpolkuja. Kätköilystä tietämätön saattaakin ihmetellä esimerkiksi kansallispuistossa polkua, joka päättyykin vaikka puun juurelle eikä johda minnekään. Myös ”pöljänpolkuja” tulee kun kätkö ei olekaan ihan helppo ja sitä joutuu etsimään useamman hetken. Termiä puusilmäily harrastajat käyttävät siinä tilanteesta, kun etsinnästä huolimatta kätkö pysyy etsijältä piilossa. Sovelluksen lataamisen ja kirjautumisen jälkeen etsintä voi alkaa. Kätkökuvauksen yhteydestä löytyy myös tietoa kätkön koosta, vaikeustasosta ja maastosta. Geocaching.comista voi seurata myös omaa kätköiluhistoriaa tilastojen avulla. Ne kertovat muun muassa peräkkäiset kätköilypäivät ja löydetyt kätkötyypit. Kätköille annetaan myös nimi, joka usein antaa vinkin paikasta ja kätkön teemasta. Alle 2-vaikeustason kätköt ovat kaikkien etsittävissä, mutta jos vaikeusastetta haluaa lisää pitää lunastaa premium-jäsenyys, joka maksaa vuodessa muutaman kympin. Joskus myös helpot kätköt on piilotettu ilmaisilta käyttäjiltä ilkivallan riskin vuoksi.

MINISUN MONIVITAMIINI MULTI 90 tabl. 3 MAKUA, appelsiini, mansikka ja kola

9,90

(norm. 11,90)

KURUN APTEEKKI

Elämänmittaista huolenpitoa.

Kauppatie 10, 34300 Kuru puh. 03 473 3239 www.kurunapteekki.fi

Palvelemme ma–pe 8.30–17.00 lauantaisin 9.00–13.00 pääsiäislauntai klo 9–13

VALOKUITU

Kuitu saapuu Etelä-Kuruun ja Karhelle 2019-2020 Parkkuun kyläydistys rakennuttaa Etelä-Kurun ja Karhen alueelle valokuitua vuosina 2019-2020 ja samassa yhteydessä Elenia uusii sähköverkkoa säävarmaksi. Nyt sinulla on ainutlaatuinen hetki hypätä kuidun kyytiin ja nauttia toimintavarmasta yhteydestä, joka mahdollistaa kaikki palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Kysy lisää Parkkuun Seudun Kyläyhdistys Ry Pertti Nikula 0500 623 381 pertti.nikula@gmail.com

KUITUTILAISUUS 25.4.2019 klo 18 Parkkuun Seuratalo Kahvitarjoilu Tervetuloa!

Parkkuun Seudun Kyläyhdistys Ry www.parkkuu.fi Pertti Nikula 0500 623 381 pertti.nikula@gmail.com

facebook.com/PohjoisHameenPuhelinOy Honkalantie 1, 34600 Ruovesi

ONNITTELUT

Kurun Lehti onnittelee 10-vuotiasta Kauppakeskus Eloa! Kätkörasia voi olla vaikka ihan tavallinen, joka kodista löytyvä tiivis pakastusrasia tai muu vastaava tiivis purkki. Purkkeja voi myös ostaa, kuvan musta niin sanottu PET-putkilo. Purkkiin laitetaan usein myös silica-pusseja kosteutta keräämään. Tiivis minigrip-pussi on hyvä säilö lokiviholle.

Kurun Lehti


16

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

SÄHKÖASENNUKSET

TAPAHTUMAT

Kurun markkinapäivä lähestyy • SUUNNITTELU • ASENNUS • TARVIKEMYYNTI

Mika Laitinen 0400 784 348 Lamminperäntie 176, 34320 Parkkuu

KAIVONPORAUKSET

TÄYDEN PALVELUN PORAKAIVOT JA MAALÄMPÖKAIVOT

Kyrönlahden Porakaivo Oy P. 0400 237 051

LVI-TYÖT

Kurun keskustaan odotetaan jälleen tuhansia ihmisiä heinäkuussa. Teksti ja kuvat: Karoliina Laikio

TJM-PUTKITEKNIIKKA OY Korpiniementie 3 34710 VASKIVESI

Timo Multamäki 044 352 3853

info@tjmputkitekniikka.fi

LVI-TYÖT JA TARVIKKEET RENKAAT

RENKAAT MUROLEESTA! T:mi Pekka Jaakkola 0500 231 891 Muroleen kanavatie 53

KARAOKE

HAMMASLÄÄKÄRI

Vaikka Kurun markkinoihin on aikaa vielä yli kolme kuukautta, käyvät markkinavalmistelut Kuru-Seurassa jo täydellä teholla. Johtokunnan jäsen ja tapahtumavastaava Jaana Tiura kertoo, että tulevan kesän markkinoille on varattu jo 65 toripaikkaa. –Käytännössä kaikki aikaisemmat ovat varanneet paikan, ja muutamia uusiakin on. Jos myyntipaikan kuitenkin heinäkuun 20. päivänä järjestettäviltä markkinoita haluaa, ei vielä ole liian myöhäistä. – Vielä mahtuu, reilu kymmenen otetaan vielä. Kiirettä kannattaa kuitenkin pitää, sillä Tiuran mukaan paikat on varattu joka vuosi jo keväällä täyteen. – Odotettavissa on, että pääsiäiseen mennessä paikat ovat täynnä. Sitten on peruutuspaikkoja. Torialueen puolestakaan enempää myyjiä ei voida loputtomasti ottaa. – Alue pysyy suurin piirtein samana. Sitä on hankala laajentaakaan, sillä alueella tarvitaan kuitenkin parkkipaikkojakin. Kuru-Seura on luonnollisesti mukana markkinoilla. Samalla juhlistetaan seuran kustantaman Kurun Lehden tulevaa kymmenvuotismerkkipäivää. Kuru-Seuran ja Kurun Lehden teltalla on myynnissä tuttuun tapaan kotiseututuotteita: postikortteja ja Kuru-viirejä. Tänä vuonna myyntiin otetaan myös Kuru-vaakunalla ja -tekstillä varustettuja kylpypyyhkeitä. Myynnissä ovat myös kirjat: Vänrikin tarina ja Kehtaa sen sanoo, jos on Kurusta kotosi.

Markkina-ajan ulkopuolella teokset voi käydä hankkimassa itselleen Kurun Lehden toimituksesta Kauppatieltä. Kurun Lehden 10-vuotisjuhlavuoden ja 150-vuotiaan Ylöjärven kunniaksi markkinoilla järjestetään myös paneelikeskustelu, jonka suunnittelusta vastaa Kurun Lehden kolumnistinakin tunnettu Jarkko Lehtopelto. Paneelin tarkoituksena on herättää keskustelua Kurun nykytilasta ja Kurun asemasta osana 150-vuotiasta Ylöjärveä. Samalla päästään todennäköisesti sivuamaan myös paikallismedian merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Markkinoilla nähdään myös perinteisiä markkinaelementtejä. Ylöjärven kaupunki huolehtii toisena järjestäjänä markkinoiden ohjelmasta ja markkinaisännästä. Ohjelmaa esitetään tuttuun tapaan lavalla kirjaston edessä.

Samalla lavalla palkitaan myös vuoden Heloposki Henna ja Urhea Matti. Arvonimien saajat julkistetaan perinteisesti osana Kuru-viikon ohjelmaa Kurun markkinoilla. Valinnat tekee Kuru-neuvosto, jolle voi laittaa omia ehdotuksiaan henkilöistä, jotka ovat toiminnallaan tehneet Kurua tunnetuksi ja toimineet aktiivisesti kurulaisten hyväksi. Viime vuonna Heloposki Hennaksi valittiin kirjastovirkailija Anne Tanttu ja Urheaksi Matiksi kiinteistönhoitaja Pekka Kuisma. Arvonimet pohjautuvat vuonna 1932 ilmestyneeseen J. L. Runebergin Hirvenhiihtäjät-runoelmaan. Kurun markkinat Kurun keskustassa 20. heinäkuuta. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä KuruSeuran ja Ylöjärven kaupungin kanssa.

Kurun markkinat 20. 7. Kurun keskustassa! Varmista paikkasi kesän tapahtumassa ja varaa nyt! Kysy lisää Jaana Tiuralta jaana.tiura@ ylojarvi.fi tai 050-322 9697

Mitä et Kurun markkinoilta löydä, sitä et tarvitse -sanonta pitää tarjonnan mukaan jokseenkin paikkansa. Tulevana kesänäkin myynnissä on esimerkiksi vaatteita, kirjoja, vihanneksia, marjoja ja koruja.


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

17

TAPAHTUMAT

RAVINTOLA

Digitaitoja senioreille – Mukanetti tarjoaa apuaan Teksti: Sinikka Leskinen

Ensi viikon tiistaina 9. huhtikuuta järjestetään Mukanetin esittely- ja opastustilaisuus Kurun kirjastossa (Enskassa) kello 10–13. Mukanetti (ATK Seniorit Mukanetti ry) on pirkan-

maalainen yhdistys, joka auttaa yli 50-vuotiaita seniorikansalaisia tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytön perustaidoissa. Yhdistyksellä on eri puolilla Tampereen seutua opastuspisteitä, joissa jär-

jestetään koulutusta ja ohjausta. Opastajat ovat vertaisohjaajia eli tavallisia tietokoneiden käyttöä osaavia ihmisiä. Opastus on yksilöllistä ja lähtee aina asiakkaan tarpeista.

Toimintaan kannattaa tutustua, jos kaipaa neuvoja ja opastusta arkisissa digikysymyksissä. Yhdistys tukee ja perehdyttää myös uusiksi vertaisohjaajiksi aikovia.Opastus on maksutonta.

Lähetysilta lähetysvideoiden ja lähetyslaulujen äärellä Teksti: Eija Multanen

Huhtikuun lähetysillassa tutustutaan eri lähetysjärjestöjen toimintaan Youtubesta löytyvien videoiden kautta ja lauletaan eri lähetysmaista Suomeen kantautuneita lauluja. Kurun lähetit ja lähetyskoh-

teet ovat Suomen lähetysseuran, Lähetysyhdistys Kylväjän, Sansan (Medialähetystyö Sanansaattajat) ja Kansanlähetyksen alaisia. Kaikki kyseiset järjestöt tekevät tärkeää työtä ympäri maailmaa ja kaikilta heiltä löytyy netistä tietoa ja kuvia toiminnasta.

Jokainen voi tietysti itsekseen katsoa materiaalia, mutta tällä kertaa lähetysväki on ajatellut viettää illan tutustuen yhdessä netin ihmeelliseen maailmaan ja pieniin välähdyksiin lähetystyöstä muutamilla toimialueilla. Laulattamassa illassa on kanttori

Eija Multanen. Ilta aloitetaan tarjoilulla, jonka tuotto ohjataan lähetyskentille.

Kurun yhtenäiskoulun sali täyttyy huhtikuun puolivälissä laadukkaasta musiikista ja huvittavista

hahmoista. Kyseessä on Mambo Inn -orkesterin konserttikiertueen ensimmäinen esitys. Kuru valikoitui kiertueen aloituskunnaksi kurulaissyn-

juonellinen esitys, jossa on musiikin lisäksi paljon teatterielementtejä ja huumoria. Suomenkieliset sanoitukset on suunnattu erityisesti lapsille, mutta esitys viihdyttää varmasti kaikenikäisiä musiikin ystäviä. Mambo Inn -orkesterissa soittavat Jukka Hänninen (saksofoni), Arto Piispanen (piano), Jouni Hokkanen (kontrabasso) ja Timo Lilja (rummut). He kaikki ovat pitkän linjan ammattilaisia sekä konsertti-, teatteri -, elokuvaettä tv -muusikoina. Paikalla on myös pieni kahvio. Konsertti on maksullinen, alle 4-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Lipunmyynti avataan 30 minuuttia ennen tilaisuutta. Tapahtuma järjestetään lauantaina 13. huhtikuuta kello 14.–15.00, se toteutetaan yhteistyössä Ylöjärven kaupungin kulttuuritoimen kanssa.

6 KK 40 euroa 12 KK 79 euroa TILAAJAN NIMI KATUOSOITE POSTITOIMIPAIKKA ALLEKIRJOITUS

info@mutalanhelmi.fi www.mutalanhelmi.fi

Avoinna ma–pe 6–17 la 9–20, su 11–17 Aamupalaa, lounasta, listaruokia, anniskeluoikeudet, vähittäismyyntiä, tilaus- ja juhlapalvelut.

PIZZERIA KURUN PIZZERIA Matkahuollontie 2, p. 044 242 5366 MA–TO 11–21, PE–LA 11–22, SU 11–21

KIRPPUTORI Uudet aukioloajat!

os. Mäkikuja 1, Kuru

(Ravintola Soittolan talo)

Tervetuloa hyville kaupoille! Avoinna ma, ke, pe & la klo 12–16.

TAKSIPALVELU

KURUN PARASTA TAKSIPALVELUA SOITA 0440 884 008

www.tilaataksi.net Taksikuljetukset, kuljetuspalveluajot, tilausajot pikkubussilla, sekä tavarankuljetus.

KESÄMATKAT

KURUN LEHTI

3 KK 25 euroa

Ala-Huhkaantie 12, 34140 Mutala p. 050 446 6444

Ter vet ulo a he rk utte lem aa n!

tyisen solistin ja kappaleitten sanoittajan Sarianna Tammilehdon aloitteesta. Jatsia lapsille ja jatsinmielisille on vauhdikas

Hyödynnä kevättarjouksemme ja tilaa lukemista koko kesäksi!

la 13.4. klo 19–01

Lähetysilta järjestetään keskiviikkona 10. huhtikuuta kello 18 Kurun seurakuntatalolla.

Jatsia lapsille ja jatsinmielisille

Teksti ja kuva: Sarianna Tammilehto ja Mambo Inn

KASARI/ A YSÄRI-ILT

1.8. Kesäpäivä Naantalissa 79 € Mikolan luomutila, Kultarannan puutarha, saaristolaislounas

Tilaa sähköpostitse ilmoitukset@kurunlehti.fi tai puhelimitse 044 343 0031 Voit myös palauttaa tämän

27.6. Hulvaton brittikomedia ”Pokka pitää” 79 € Hyacinth Bucket saapuu taas pyörremyrskynä lähimmäistensä elämään! Heinolan kesäteatterissa sis.kuljetus, väliaikakahvit ja lippu

kupongin täytettynä Kauppatie 16 A 34300 KURU

www.bussi-manninen.fi

23.5. Pölkinvuoren kasvimaailma Urjalassa ja Nuutajärven lasikylä 59 € sis. kuljetus, lounas, opastus ja kahvit 29.7.–3.8. Hammerfest – Nordkapp 729 €/H2 Nordkapissa kohtaat avaruutta ja yöttömän yön upeita maisemia

Bussiin Kurusta!

Kesäesitteemme noudettavissa Kurun kirjastosta

TOIMITUKSESTA Karl Gustav Polviander Porin rykmentin lipunkantaja

VÄNRIKIN TARINA -kirja myynnissä

KURUN LEHDEN toimituksessa hintaan 10,00 €


18

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

KURUN KAPPELISEURAKUNTA

KURUN KAPPELISEURAKUNTA ¤ www.ylojarvenseurakunta.fi/kuru

Su 7.4. Kellarimessu Kurun kirkossa klo 18.00. Jalkanen. Houseband. Ti 9.4. Etelä-Kurun tiistaikerho. Länsi-Teiskon rukoushuoneella klo 12.00.

Ke 10.4. Keskiviikkokerho Kurun srk-talossa klo 11.00. Ke 10.4. Lähetysilta Kurun srk-talossa klo 18.00. Tarjoilua lähetyksen hyväksi.

PÄIVÄN KIERTO Tänään: Ukko Aurinko nousee 6:35 ja laskee 20:09 Pe La Su Ma Ti Ke

Ira, Irina Ville, Vili, Jami Allan Suoma Romanien kansallispäivä Elias, Eelis, Eeli Migael Agricolan päivä, suomen kielen päivä Tero

6:32 ja 20:12 6:29 ja 20:14 6:26 ja 20:17 6:23 ja 20:19 6:20 ja 20:22 6:17 ja 20:24

MUISTOKIRJOITUS

In memoriam Keijo Ilomäki 28.3.1936–18.2.2019 Työteliäs yrittäjä Keijo Olavi Ilomäki syntyi 28.3.1936 Riuttaskylään Reinon ja Saiman vanhimpana lapsena. Pienestä pitäen Keijo piti nikkaroinnista ja ryhtyi työhön kekseliäästi ja touhukkaasti, Lokkero-Keijon lempinimen saaden. Taimi-täti kertoi Keijon olleen sopuisa, hyväluontoinen ja ahkera. Ilomäessä ei kylvetty riitaa, eikä voimasanoja. Kädentaidot tulivat esiin Keijon kasvaessa ja nikkaroidessa pikkureen ja viulun. Rippikouluikäisenä Keijon tekemät keittiön

”väliaikaiset” penkit ovat olleet käytössä näihin päiviin asti. Armeija-aikana Keijo soitteli itse tekemäänsä maniskaa, aina siihen saakka, kunnes se harmillisesti rikkoutui. Traktori tuli kuvioihin vuonna 1955 ja siitä alkoi Keijon konemiehen ura. Konemiehen työt veivät Keijon aina Lappiin saakka vuosiksi 1963-64. Traktorikaivuut Keijo aloitti 1966 ja metsäkonetyöt 1976. Halvaus sekoitti työelämää 80-luvun puolivälissä, mutta toipumisen myötä Keijo

kiinnostui haketuksesta. Siitä tulikin Keijon toimenkuva aina siihen saakka, kunnes Alzheimer alkoi ottaa jalansijaa. Yli 40 vuotta sitten Keijon tie vei yhteiseen kotiin Karjulaan Maijan kanssa. Heidän yhteinen harrastuksensa oli tansseissa käynti, jota polkkamestari-Keijo harrastikin koko ikänsä. Yhteisen matkan viimeiset vuodet Maija hoiti sairauden kanssa hiipuvaa Keijoa, josta kiitos Maijalle. Keijo nukkui pois Nokian terveyskeskuksen vuodeosas-

tolla 18.2.2019. Lapsenlapset olivat Keijolle tärkeitä ja nuorimmat heistä ilostuttivat usein Keijon eläkepäiviä. He jäivät kaipaamaan pappaa. Pappa ei tulekaan kesäksi kotiin. Kauniissa muistoissa ja lapsenlapsissa Keijon elämä jatkuu. ”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika on kuolla” – Saarn 3:1 Eija Palmi Keijon tytär

Ukko-nimi johtuu Kalevalassa mainitun muinaissuomalaisen ylijumalan nimestä Ukko. Väestörekisteriin on merkitty vuoden 1899 jälkeen2406 Ukkoa.

MUISTILISTA Pengonpohjan kyläyhdistys: koululla, os. Länsiteiskontie 234, tapahtuu: käsityöpuoti ja minikirppis avoinna klo 11-14 la 6.4. sekä la 13.4. jolloin kokoontuu myös kässykerho. Pääsiäisen näyttelyt: Pieni Polku Pääsiäiseen, ja Kahvikuppien kertomaa avoinna klo 10-14 pe 19.4. – ma 22.4. Leivomme ruisleipää la 20 ja ma 22.4. Kymmenes kirppiskausi alkaa la 27.4. Jos haluat varata paikan, soita Marjalle 050 564 6216 tai 040 867 9865. Kurun Sydänkerho: kokoonnumme kirjaston Kurusalissa to 11.4. klo 14-16. Tervetuloa mukaan! Eläkeliiton Kurun yhdistys ry: hei, tavataan taas pe. 12.4. klo.12 kirjaston Kuru-salissa.

LEHTILUUKKU

! a s s o k r e v Lue

MUISTOKIRJOITUS Kurun Lehti tilattavissa nyt myös näköislehtenä Laulu pöytälaatikosta

www.lehtiluukku.fi/lehti/ kurun-lehti

Hinta

1,80 € / lehti 6 kk 40 € ja 12 kk 79€ Voit maksaa yleisimpien pankkien verkkomaksulla tai Visa-, Visaelectron- ja MasterCard- korteilla.

Riuttaskorven perällä pienehkössä mökissä syntyi Kalevi viisilapsiseen perheeseen. !930–40-luvuilla hän varttui uitto- ja metsätöitä paiskien. Hänen vanhempansa menehtyivät keuhkotuberkuloosin johdosta nuorehkoina. Osa lapsista jouduttiin sijoittamaan perheisiin eri paikkakunnille. Rannikoille satamatöihin mentyään Kalevi innostui kirjoittamaan eri lehtiin, ja hänet palkittiin useasti kilpailuissa pakinoistaan. Vanhemmiten hän ehti kirjoittamaan kaksi romaania. Jokaiselle tutulle ja tuntemattomille aina ystävällinen enoni lepää nyt Aurejärven hautausmaassa ilman kiireitä ja maailman melskeitä. Korpimaiden yksityisajattelija Seppo Riihimäki

LAULU KURULLE

Sopii laulaa sävelellä Kuubalainen serenadi.

On liepeillä Suomenselän Kurun kunta syrjäinen ja outo usealle sen sijainti etäinen. Vaan tunnetaan Pirkanmaalla toki seutu tämäkin, ja täällä käytyänsä on muistava vieraskin. Kurun eteläpäätä Näsijärvi reunustaa, ja luoteisrajamailla Aurejärvi aaltoaa. Seitsemisen aarnimetsät korkeine harjuineen, Kurun sydänmaita halkoo soineen ja lampineen. Lepää pohjalla jämerällä tämä syntymäseutumme, kun graniittialustamme on perustuksemme. Yhtä vahva ja järkkymätön oli tahto ihmisten, jotka tunsivat omaksensa tämän seudun syrjäisen. Pirkkalaiset erämiehet tämän kolkan asuttivat, ja hyväksi riistamaaksi he alueen havaitsivat. Pian ryhtyivät viljelemään näitä koruja kankaita. Kohta nousivat keskisavut erämaiden vaiheilta. Aika kului, vuodet vieri, meni kehitys eteenpäin. Muuttuivat olosuhteet, ihmistahto määräsi näin. Ehkä uudet sukupolvet muistavat perinteet, ja vaalivat niitä vielä, vaikka muuttuvat suhdanteet. Kurussa 12.7.2001 Kalevi Taipale


Nro 14• Torstaina 4.4.2019

19

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI

KOKOUKSET

Kaupunginvaltuuston kokous 8.4. Kaupunginvaltuuston kokous pidetään kaupungintalon valtuustosalissa (Kuruntie 14 D) ma 8.4.2019 klo 17.00. Kokouksen asialista on julkaistu osoitteessa www.ylojarvi.fi ja Ylöjärven Uutisissa 3.4.2019. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville osoitteessa www.ylojarvi.fi kuntalain 140 §:ssä säädetyllä tavalla. Ylöjärvellä 29.3.2019

Kurun maaseutuseura ry:n

Parkkuun osakaskunnan

pe 12.04.2019 klo 18. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä Kurun Seurahuone Oy:n osakkeiden omistusasia. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta

Parkkuun Seurahuoneella la 13.4.2019 klo 10. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Kahvit ennen kokousta. Tervetuloa! Hoitokunta

VUOSIKOKOUS Parkkuun seurahuoneella

VUOSIKOKOUS

PILKKIKILPAILUT

Jaana Lamminen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

TORILLA

Niemikylän Eräpojat ry

KESKI-KURUN METSÄSTYSSEURA RY:N

POHJANMAAN PERUNAA Kurun torilla ma 8.4. klo 9–10 USEITA SiemenERI sipulia LAJIKKEITA ym. P. 050 553 9129 Lehtiniemi

KURUN TORILLA Pe 5.4. klo 13–17

TEEMME PEHMUSTEET Paljon kankaita

MYYDÄÄN!

Esittely KT Ylöjärvi Kuru 61,5m² su 7.4. 2h+k+p läpitalon kaksio klo 14.00– Vh. 42.000€ Mäkikuja 3A 14.30 Etuovi id 9682000 OVV Asuntopalvelut/Lahdelma, p. 050 434 4323

Keinujen katokset mitoilla

Teollisuustie 1, RUOVESI

Ideasorvi Oy

Koivupilkkeen myynti Sähköasennus ja suunnittelu Jätevesijärjestelmien suunnittelu Puh. 050 366 4103 www.ideasorvi.fi

Merkillisen reilu!

Vk Maanantai 14

1

2

15

8

16

17

TRAKTORIN VARAOSAT TOIMITUSMYYNTINÄ 18

Putkiasennus

0400 237 731 Jukka 040 832 6831 Olli

Tiistai

3

4

9

10

15

16

22

23

29

30

TOIMITUS

Puolueeton Kurun kotiseutu- ja paikallislehti

Päätoimittaja Karoliina Laikio Puh. 050 362 5614 toimitus@kurunlehti.fi Asiakaspalvelu Pirjo Kivi Puh. 044 343 0031 ilmoitukset@kurunlehti.fi

HINAUSPALVELU 050 524 3400 HINAUSPALVELU 050 524 3400

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

5

6

7

11

12

13

14

17

18

19

20

21

24

25

26

27

28

PISPALASI OY Puh. 03 213 3303 Päivystämme

24 H

Käyräkuja 30, Vuorentausta, Ylöjärvi

Uudenkyläntie 2, Kuru P. 0400 737 151 Palvelemme MA-PE klo 8.30–17.00 www.kurunpienkonehuolto.fi

Silmälääkärin vastaanotto PETTERI PAASSILTA

4 ti 16.4.

JARKKO LAPPALAINEN

4 ke 10.4. 4 ke 8.5.

4 ti 30.4.

AJANVARAUS p. 03 476 3454 Vaihtotie 6-8,Ylöjärvi p. 03 345 8900 Asiantuntijasi.

ISSN 1798-498X ISSN-L 1798-498X

Keskiviikko

•Teollisuustie Puh. 03 4761, 2011 RUOVESI •Puh. Ma–Pe klo476 8–16 (03) 2011 Ma–Pe klo 8–17

www.ruovedenautopaja.fi

Huhtikuu 2019

AUTOTARVIKKEET, -VARAOSAT JA TYÖKALUT

LVI-töiden ammattilainen

HUOLLOT KAIKILLE MERKEILLE!

Kukkakauppa puh. 03 348 0161 Hautaustoimisto puh. 03 348 0171 Päivystys puh. 0500 337823. ma–to klo 9–17.00 • pe klo 9–18.00 la klo 9–13.00, sunnuntait suljettu.

Ruovesi p. 03 476 0290 www.jaminkipohjantekstiili.fi Av. ma–pe 9–17, la 9–14

www.kurunlehti.fi Kauppatie 16 A 34300 KURU Puh. 044 343 0031 Asiakaspalvelu avoinna ma–to 10–14

AUREJÄRVEN JA ÄIJÄLÄN osakaskuntien/kalastuskuntien VUOSIKOKOUKSET la 20.4.2019 Itä-Aureessa, K-JussiMatissa klo 13 alkaen. Kokouksen tarkastetut pöytäkirjat nähtävänä JussiMatissa 27.4.–11.5.2019 välisen ajan. Hoitokunta

MYYDÄÄN

JÄMINKIPOHJAN TEKSTIILI & VAAHTOMUOVI

J.ASP

Muuraislammilla la 13.4. klo 10.

pidetään Riuttasjärvellä su. 7.4. alk. klo 10. Jäsenet perheineen tervetuloa! Ajo-ohje: Jokelasta rantaan!

KORPELAN PALVIAUTO

Lue lehti maksutta netissä! www.kurunlehti.fi

• asuntoautoihin • veneisiin • kesäkalusteisiin • tuoleihin

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

JÄSENTEN PILKKIKILPAILUT

Ruovedentie 36, Ruovesi

ark 8 – 18, la 9 – 15

Tervetuloa!

Ilmoitukset Kurun Lehden vastuu ilmoituksessa olevasta virheestä, väärästä julkaisupäivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa korkeintaan ilmoituksen hinta. Ilmoitusten jättöaika saman viikon lehteen maanantaisin klo 10 mennessä. Teksti tai vedos ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen: ilmoitukset@kurunlehti.fi Voit myös soittaa ma–to klo 10–14, puh. 044 343 0031. Kaikki ilmoitukset ovat neliväri-ilmoituksia. Sijainti tekstissä, ellei myyntineuvottelijan kanssa muuta sovita. Hinta 1,00 euro/pmm, plus alv 24%. Hintaan sisältyy tarvittaessa ladonta. Rivi-ilmoitukset (max. 20 mm) yksityishenkilöille 15 € sis. alv. Jättöaika ma kl0 10 mennessä. Muistilistan ilmoitukset maksuttomia kurulaisille ryhmille ja yhdistyksille. Muistilistalla ei julkaista hintatietoja. Toimitus pidättää oikeuden ilmoitusten julkaisuun ja lyhentämiseen. Jättöaika ma klo 10 mennessä.

Juttuvinkit lehteen toimitus@kurunlehti.fi

Kustantaja Paino Ilmoitusvalmistus Kuru-Seura ry Lehtisepät Oy M-Print Oy Tilaushinnat: Kesto: 79 € / v 12 kk: 84 €

6 kk: 45 €

3 kk: 28 €


20

Nro 14• Torstaina 4.4.2019

Sinun ruokakauppasi k e I s k u k se s s a N N A M K O T

2-vuotis JATKOT

Paulig Juhla Mokka KAHVI 500G

LIHATISKILTÄ GRILLIIN PORSAAN ULKOFILEEPIHVIT

BROILERIN RINTAFILEEPIHVIT

PORSAAN KASSLERPIHVIT

LIHAMESTARIN NAUDAN JAUHELIHA

PORSAAN GRILLILUUT Allsorts LAKRITSISEKOITUS 300G

1 00 1 00

LAKULAATIKOT MINTTU, SUKU JA BISBIS 700G

ER Ä

4 99 1

95

PS (3,33/KG)

LTK (7,07/KG)

Olvi VIRVOITUSJUOMAT 0,95L

Kukko LAGER III-OLUT 0,5L

PLO (0,84/L)

Saarioisten RUUKKU-ATERIAT 300G

Atria KANAN FILEESUIKALEET 250-300G

Suree Sriracha KASTIKKEET EXTRA HOT JA MILD 435ML

Kariniemen LIEKKI- JA HUNAJASIIVET 700G

5

00

Saarioisten LEIKKELEET 130–200G

2KPL 130–700G (3,57–19,23KG)

2 PKT (5,98/KG)

2 P K T/ TALOUS

Santa Maria SOFT TORTILLA ORIGINAL 320G

ALKAEN 27.3.2019

(SIS. PANTIN 0,15)

Kavli HAMPURILAISKASTIKKEET 425G

KG

KPL (3,13/KG)

TLK (3,68/L)

(SIS. PANTIN 0,20)

7 299 00 1 00 2 95

Perinteinen

PRK (8,70/KG)

PERJANTAINA PAPERINMYYNTI KLO 10–16 LOTUS EMBO WC-PAPERI 16rl + EMILIA TALOUSPYYHE 8rl

BEEF JERKY KUIVALIHAT 40G

10

00

Kivikylän HUILUNTUHTI JA KALKKUNAGRILLIMAKKARAT 400G

Kivikylän PALVARIN PYÖRYKKÄ JA -PIHVIT 350–380G

Santa Maria TACO KASTIKKEET 230G

ERÄ

ALKUVIIKON TARJOUS MA 8.4.–TI 5.4.

LIHAMESTARIN NAUTA-SIKA JAUHELIHA

4

50 KG

ER Ä

Tarjoukset voimassa ke 3.4.–la 6.4. ellei toisin mainita Ruokakeidas Elotie 9, 33470 Ylöjärvi Puh. 040 712 0100

Avoinna ma–to 8–21 pe–la 8–22 su 8–21

Profile for KurunLehti

Kurun Lehti nro 14/2019  

Kurun Lehden keväinen vaalinumero esittelee paikalliset ehdokkaat, kertoo nuorisovaaleista ja vaalikampanjoinnista. Mukana myös asiaa muun m...

Kurun Lehti nro 14/2019  

Kurun Lehden keväinen vaalinumero esittelee paikalliset ehdokkaat, kertoo nuorisovaaleista ja vaalikampanjoinnista. Mukana myös asiaa muun m...

Advertisement