Issuu on Google+

KULT TUURI T채ss채 numerossa Pi채llysmiest채 puhuttaa


Kuopion Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Piällysmies on Kuopion Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on tärkeä tiedotuksen väline, jonka avulla kerrotaan ajankohtaisista asioista sekä välitetään järjestötoiminnan kautta hankittuja tekemisen ja oppimisen kokemuksia jäsenille ja sidosryhmille. Lehdessä tuodaan esille kiteytetysti Kuopion Nuorkauppakamarin toimintaa. Toimitustiimi: Päätoimittaja Markus Makkonen tiedottaja Kuopion Nuorkauppakamari markus.makkonen@tavarapuoti.fi p. 0409132282 Suvi Mönkkönen suvi.monkkonen@gmail.com p. 0407483454 Lars Remes puheenjohtaja Kuopion Nuorkauppakamari lars.remes@gmail.com p. 0408405140 Taitto: Jussi Pääkkönen (kansi) Mambo Media - Mediatoimisto Kopijyvä Oy (muu lehti) Julkaisija: Kuopion Nuorkauppakamari ry Osoite: Kuopion Nuorkauppakamari ry, PL 100, 70101 Kuopio Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio

www.jckuopio.fi

piallysmies_kansi2.indd 2

2/15/12 9:14 PM


KULTTUURI 3.0

K

uopiossa Anti-festivaalin yhteydessä vieraileva professori Pier Luigi Sacco kirjoittaa osuvasti kulttuurin vaikutuksesta alueiden hyvinvointiin. Sacco määrittelee kulttuurin kehityksen kolme vaihetta. Kulttuuri 1.0 syntyi ajassa, jossa varakkaat mesenaatit tukivat yksittäisiä taiteilijoita. Yleisö oli hyvin rajattu, samoin taiteen tuottajakenttä. Taide ei ollut niinkään markkinoilla kuin näiden kahden toimijan, rahoittajan ja taiteilijan vastavuoroinen lahja. Keskiluokan nousun myötä kulttuurista tuli kansalaisoikeus meille kaikille, puhutaan kulttuuri 2.0 vaiheesta. Kulttuurin tuottajapuolella taiteilijoiden määrä oli rajattu, mutta yleisö kasvo räjähdysmäisesti. Kulttuurin tuotantoa alettiin tukemaan myös julkisilla resursseilla. Vaikka vaiheeseen 2.0 siirtymisestä ei ole vielä kulunutkaan pitkä aika, alamme jo siirtymään vaiheeseen 3.0, jossa taiteen tuotantoteknologian halpeneminen ja saavutettavuuden helppous on tehnyt kulttuurintuottamisesta mahdollista meille kaikille. Professori Sacco puhuu aktiivisen kulttuuriin osallistumisen merkityksestä yhtenä alueiden me-

nestystekijänä. Hän näkee siinä laajalti positiivisia vaikutuksia usealle eri toimialalle. Osallistumalla passiivisen lukemisen sijasta myös kirjoittamiseen, passiivisen katsomisen sijasta myös kuvan tuottamiseen, muokkaamme samalla omaa sosiaalista identiteettiämme. Ymmärrämme prosessin kuvien ja tekstien takana. Tällä on vaikutusta innovaatioiden syntyyn, yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen, sosiaaliseen koheesioon kuten myös uuteen yrittäjyyteen. Elämänmittainen oppiminen ja yksilön hyvinvointi, jopa onnellisuus korreloi kulttuuriin osallistumiseen. Alueelle aktiivisesta kulttuuriosaamista on hyötyä niin voimistuvan paikallisen identiteetin kuin aineettoman pääomankin myötä. Puhutaan pehmeästä voimasta, jolla on myönteisiä vaikutuksia maineeseen ja alueen brändiin.

Kirsi Soininen

markkinointipäällikkö Kuopion kaupunki

3


SINNE JA TAKAISIN – erään Senaattorin JC-polku

Siitähän se ajatus sitten lähti

Sitä sun tätä

”Kiinnostaiskos sinua lähtee VIP -autokuskiks Naturalyyn?” ”Tjaa, eipähän tässä muutakaan tekemistä viikonloppuna ole” vastasin. Viikonlopun enemmän ja vähemmän ”liikuttuneessa tilassa” olleita Keskusliiton jäseniä kuskattuani ja iltagaalan humun sekä palkittujen tuuletukset nähtyäni tuumasin, että tähän toimintaan pitää päästä mukaan. Lähdin siis etsimään hauskaa yhdessä tekemistä ja hienoja juhlia. En miettinyt verkostoa, urapolkua tai kouluttautumista. Ne tulivat sitten myöhemmin.

Seuraava vuosi meni perinteisesti koejäsenenä toimintaan tutustuessa. Aloitin hommat kamarissa Tuottava Idea -kamaripäällikkönä. Lupauduin tehtävään, kun ei ollut muutakaan ihmeellistä tekemistä. Värkkäsi pari hakemusta, sekä markkinoin kilpailua ”kovasti” kirjoittamalla lyhyen jutun kisasta Piällysmieheen. Kajaanin vaalikokouksessa kävimme Ensitreffeillä. Kokous jäi mieleen Rönnyn Antin Cupido asusta, pultti ja mutteri leikistä, sekä Iltagaalassa tekemästäni Kosinnasta, jonka piti olla vain sellainen pikku juttu.

4


Toisin kuitenkin kävi. Rovaniemen vaalikokous tuotti kunnon ”JC hailaitin”, kun ehdotukseni Navicore voitti Tuottava Idea yrityssarjan pääpalkinnon. Oli huima tunne noutaa ehdottajan palkinto satapäisen yleisön hurratessa. Saman vuonna olin myös tekemässä Työtä ja Elämää messua Kari Puakki Paanasen ja Hakolan Mikon kanssa. Tämä projekti toi minulle ahaa elämyksen, että lähes tyhjästä pystyy kasaamaan kohtuullisen voiton, tekemällä sinnikkäästi töitä. Tuotoilla järjestyikin Kesäkuun reissu Eurooppakokoukseen eksoottiseen Tallinnaan. Joka oli uskomaton elämys koejäsenelle. Erityisesti Estonian Night runsaine tarjoiluineen ja sveitsiläisine tuttavuuksineen oli mieleen painuva.

liittovuotta. Päätinkin Tuottava Idea KPP -vuoden jälkeen hoitaa kamarin hallitushommat pois alta, jotta ehtisin vielä tekemään jotain aluetiimissä, ennen pois potkimista. Tarkka etenemissuunnitelma olikin toteuttamista vaille valmis, mutta eihän kaikki mene kuin elokuvissa. Hävisin DP kisan arvalla Nooralle. Pikainen pettymyksen nieleminen ja samassa kokouksessa EVP ehdokkaaksi, jossa voitinkin EVP 1 viran. Seuraavana vuonna kampanjoin varapuheenjohtajaksi ja vuonna 2010 olin puheenjohtaja. Puheenjohtajavuoden jälkeen toimin IPP -vuonnani aluetiimissä R-Comina. Hallitustoimien lisäksi olin mukana erilaisissa projekteissa. Järjestin pari ensimmäistä Kaljavesj’ -risteilyä. Markkinoin JCI-Pakkohoitoa (Pres-Lio kokoustamme), esittämällä pakkohoitopotilasta. Olin Anskin kampanjassa mukana smokkimiehenä boksereissa. Esitin Woosteria Vainoinpään Jukan EVP -kampanjassa. Vedin Hyvän Mielen Pullakahvit -projektin. Lisäksi innostuin debatoinnista. Janne M, Lars ja minä taistelimme tiemme Suomen parhaaksi debattijoukkueeksi vuonna 2008. Puheenjohtaja vuonna kuuluin Jedi-Akatemia kansallisen vuosikokouksen johtoryhmään.

Heräämisiä Vuonna 2006 Savonlinnan Kevätkonferenssin iltagaalassa silloinen kamarin puheenjohtaja Anski Huuskonen istutti minut pöytään ja kysyi minulta vakavasti ”Mitäs aiot JC Urallasi tehdä?”. Kysymys aiheutti ajatusprosessin, jossa päädyin siihen, ettei minulla ole yhtään aikaa huilailuun, jos aion ehtiä tekemään kaiken sen, mitä halusin. Tämän keskustelun jälkeen aloin järjestelmällisesti suunnittelemaan JC -uraani.

Loppusuora Olin siis suunnitellut viimeiseksi viraksi aluejohtajan virkaa, mutta kasvaneen alueen (Alue D) tuomat lisähaasteet ja useamman peräkkäisen vuoden jatkuvan touhuamisen ja puheenjohtajavuoden jälkeen takki oli tyhjä. Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin unohtaa aluejohtajuuden, koska en olisi pystynyt tekemään sitä täydellä tarmolla. Ajattelin, että voisin tehdä jonkin suuremman projektin omassa kamarissa ja ehdotinkin silloiselle puheenjohtajalle, Kieman Markolle, että haemme Aluevaalikokousta vuodelle 2012. Haku onnistui, projekti saatiin ja JCI-ATLANTIS toteutettiin. Näin jälkikäteen ajateltuna tein oikean ratkaisun valitsemalla kokouspäällikkyyden aluejohtajuuden sijaan. Projekti oli niin mukava toteuttaa.

Suunnitelmia ja toimintaa Vuodesta 2006 pyrin määrätietoisesti eteenpäin ja se tuottikin tulosta. Olin Tahko Before Ski tulojuhlapäällikkönä ja markkinointitiimin jäsenenä. Toimin Alueen 7 Tuottava Idea -aluepäällikkönä ja voitinkin parhaan aluepäällikön palkinnon. Tämän innoittamana kampanjoin Keskusliittoon Tuottava Idea -kasalliseksi projektipäälliköksi. Kisa oli tiukka ja olin altavastaajana Seinäjoen NKK Puheenjohtajaa vastaan. Kovalla työllä ja huolellisella valmistautumisella voitto saatiin kotiin ja vietinkin mielenkiintoisen vuoden 2007 Keskusliiton virassa.

Touhuja omassa kamarissa Olin sinänsä erikoinen tapaus, etten ollut yhdessäkään oman kamarin hallitusvirassa ennen Keskus-

jatkuu seur. sivulla

5


Ajatuksia Alussa kirjoitin, etten odottanut toiminnalta kovinkaan syvällisiä asioita. Polkuni varrella huomasin, että olen kasvattanut melkoisen verkoston ympärilleni. Olin saanut paljon tuttuja, kavereita ja erityisesti ystäviä. Olin kokenut henkisen kasvun erilaisten JC –toiminnasta saamieni oivallusten myötä, joka näkyi mm. siviilityöni muuttumisena aivan toisenlaiseksi. Olin kehittynyt puhujana, esiintyjänä ja erityisesti johtajana. Niin kehittyminen onkin tämän toiminnan suola, jota kannattaa nauttia mahdollisimman paljon. Joku kysyi minulta olisinko tehnyt jotain toisin. Voin rehellisesti vastata, että kyllä. Olisin tullut toimintaa mukaan huomattavasti nuorempana. Silloin olisin ehtinyt aluejohtajaksikin ;) Kiitos vielä Tarja-Liisalle, että houkuttelit minut mukaan toimintaan ja olet ollut tukenani kaiken kiireen keskellä. Kiitos Anskille persauksille potkimisesta. Kiitos Kuopion Nuorkauppakamarille tuesta ja kehittymismahdollisuuksien avaamisesta JC -polkuni varrella ja erityinen kiitos senaattoriarvosta, nyt voin notkua mukana jatkossakin. JC-Terveisin, Kari Riipinen #71706

Aamupala OP:lla Toukokuisena aamuna Kuopion nuorkauppakamari vieraili osuuspankilla, saaden samalla runsaasti tietoa osaamisen johtamisesta. Aamupala oli runsas ja hyvä, ja seurannut keskustelu oli samalla tasolla. Pankinjohtaja Arja Soramäki veti lyhyen esittelyn osuuspankista, ja teki selväksi että pankkimaailma on muuttunut parissakymmenessä vuodessa paljon, osaamisen johtamiselle on on ollut kysyntää ruohonjuuritasolta lähtien. Edes pankkivirkailijan työ ei ole samankaltaista kuin aiemmin. Kiitokset tapahtumaan osallistuneille ja isännille! Osuuspankin vieraanvaraisuudesta saimme nauttia myös kesäkuussa, Kihonkannan mökillä. Vietimme mukavaa iltaa grillaillen ja saunoen, ja talviturkinkin sai pois heitettyä. Paikka oli loistava ja sää suosi.

Kaljavesj-risteilystä ja sen uudesta toteutuksesta lankeaa kiitokset Willelle. Porukalla oli silminnähden hauskaa, ja toimintaa oli koko päiväksi. IKEA-vierailumme tehtiin elokuussa. Kuopion uusi IKEA on suomen suurimpia, ja kaikenlaista tavaraa sieltä löytyy, tarjotut keksitkään eivät olleet hullumpia. Syksy on nyt käynnistynyt aluekokouksen merkeissä. Vielä tiedossa on Lignell&Piispasen vierailu 11.10 sekä perinteisemmät vaalikokous ja pikkujoulut. Lisäksi kannattaa huomioida koulutukset sekä ministrategia (suunniteltu pidettäväksi 27.10). Tervetuloa mukaan! Janne Karvosenoja

6


PuuhaBussi ja Kaljavesj’ 6 Kesäkuun 30. päivänä oli jo perinteiseksi muodostunut Kaljavesj’ -risteily. Tänä vuonna tapahtumaa oli laajennettu myös uudella riemukkaalla PuuhaBussi -retkellä, jonka myötä tapahtuma laajeni kokopäiväiseksi. Tapahtumaa haittasivat kaunis keli ja iloiset ihmiset, mutta ruoka riitti silti kaikille alle sadalle osallistujalle.

Kuopion satamaan, mistä siirryttiin lähiseuturakkautta vahvistamaan Kallavedelle.

Kaljavesj’ risteily perinteitä noudattaen Satamassa hälisevä joukkio senkuin kasvoi, koska pääryhmään lisättiin kymmenkunta Siilinjärvellä JC-golf-kisoissa kiroillutta kamarilaista sekä muutama bussista myöhästynyt. Itse Kaljavesj’ -risteily toteutettiin perinteisesti Kuopion vanhimmalla risteilyaluksella, eli m/s Ukko-laivalla. Laivalla ohjelmaan on tavannut kuulua ruokailua ja leukailua. Niin kuului tälläkin kertaa, mutta pääohjelmana risteilyllä oli tällä kertaa olutohjelma, jossa osallistujat tutustutettiin useaan erityyppiseen olueeseen sekä kilpailtiin oluttietoudessa. Viimeiset tahdit illaksi kääntyneeseen päivään taikoi ilmoille ravintola Albatrossi, jonne iloinen joukkio itseohjautui mitä tyylikkäimmin.

PuuhaBussi tutustutti lähialueeseen Päivä alkoi kahden aikaan iltapäivällä kokoontumisella. Reippaasti nousimme bussiin ja ajoimme yhteistykumppani K-market Neulamuikkuun, missä jokainen osallistuja sai ostaa itselleen tarpeittensa mukaisen puuhapussin. Pussit iloisesti soiden sitten aloitettiin kierros lähialueen hienoimmissa helmissä. Tavoitteena retkellä olivat osallistuva oppiminen ja lähiseuturakkauden vahvistaminen. Reitti kulki seuraavasti: Kuopio-SuonenjokiPieksämäki-Varkaus-Leppävirta-Kuopio. Matkalla pysähdyttiin paikalle ominaisiin toimiin, mikä tarkoitti Suonenjoella, Pieksämäellä ja Leppävirralla paikallista iloitteluun ja anniskeluun tarkoitettua liiketilaa. Varkaudessa puolestaan päästettiin osallistujien luovuus valloilleen performarssitaiteen merkeissä. Retken aikana oppaina toimivat kaikki osallistujat. Näin luotiin tunnelmaton ohjelma, jossa järjestäjien ei tarvinnut vaivaannuttaa itseään. Kömpelöiden vitsien ja tekonaurun raikaessa bussi kiiti pitkin Savon sydänmaita. Tavoitteena ollut oppiminen ei ehkä toteutunut kaikkien osalta mutta lopulta bussi kuitenkin kaartoi turvalliseen

7


HISTORIALLINEN VAALIKOKOUS Kokouspäällikön mietteitä JCI-ATLANTIS on nyt onnellisesti takanapäin. Kokous oli kaikin puolin onnistunut ja kokousvieraat viihtyivät. Saamani palautteen perusteella kaikki kokouksen tiimit onnistuivat kiitettävästi. Vaikka aluekokouksien osallistujamäärät ovat pieniä, noin 150 hengen luokkaa, on järjestelyissä yhtä paljon suunniteltavaa, sovittavaa, toteutettavaa sekä varmistettavaa, kuin suuremmissa kansallisissa kokouksissa. Kaikkeen on panostettava 110%, jotta kokous onnistuu suunnitellusti. Oma panokseni lähinnä kohdentui kokouksen ideointiin, suunnitteluun, koordinointiin sekä yhteistyökumppanuuksien hankintaan. Suurimman työn tekivät 11 tiimiä, joilla jokaisella oma vastuualueensa. Kokonaisuudessa kokousjärjestelyihin osallistui 45 kamarimme jäsentä. Ilman näiden 45 henkilön innokasta ja motivoitunutta panosta, emme olisi saavuttaneet näin huimaa lopputulosta! Haluankin nyt kiittää kaikkia kokousjärjestelyissä mukana olleita sekä kokousyhteistyökumppaneita onnistuneesta kokouksesta: Suuri kiitos kaikille, Kuopion Nkk:n maine laadukkaiden ja ikimuistoisten kokousten järjestäjän kasvoi jälleen! Kari Riipinen #71706 JCI-ATLANTIS –kokouspäällikkö

Tulojuhla Atlantis käynnistyi Bacchuksen bileissä Kallaveden aalloilla Roll Risteilyjen M/S Ukolla. Noin tuntia ennen h-hetkeä näytti siltä, että Ahti ei huoli etelän ukkoilijaa Dionysosta vesilleen huhun lähdettyä liikkeelle, että laivassa on moottoririkko. Dionysoksen joukot saivat tyrmättyä huhun perättömänä ja M/S Ukon historian ensimmäiset toogabileet pääsivät alkamaan. Laivan antimista nautti ja varkautelaisen Rajakadun tahtiin tooga’n’rollasi satakunta kamarilaista ja seuralaista. Illan Paras asu -kisan voittajaksi tiukassa Suomen senaatin puheenjohtajan Antero Savolaisen ja senaattori Sari Jalkasen tuomaroimassa taistossa valittiin Elisa Norvanto verkostoituvaan, varmaan tyyliinsä. Taina Laitinen 8


Koulutukset Sivistystä ja supliikkia – Atlantiksen koulutukset Vaalikokouksen koulutuksia suunniteltaessa keskiössä oli pyrkiä toteuttamaan muinaisen Atlantiksen mukaisia arvoja; sivistystä, retoriikkaa ja yltäkylläisyyttä. Koulutustarjonta vastasikin tähän huutoon mielestäni mainioisti. Aamu polkaistiin käyntiin alueen debatilla ja vaikka kaikki eivät vielä ehtineet edes kaivaa rähmiä silmistään saatiin hyvä ja mielenkiintoinen debatti aikaiseksi. Sivistyksen juurilla oltiin aamupäivän kahden seuraavan koulutuksen osalta, kun Antti Haapakorva Talentreesta kertoi itsensä strategisesta johtamisesta ja myöhemmin Timo Pylvänen Savon Voimasta kertoi reilun 30 vuoden kokemuksella johtamisesta myrskyn silmässä ja energiatoimialasta ylipäänsä. Itse ainakin sain koulutuksista paljon irti. Kiitos kuulukin kouluttajille. Mahat täynnä maittavaa kokouslounasta oli sitten mainio tilaisuus nauttia yltäkylläisesti vuorovaikutuksen sietämättömästä keveydestä. Päivän keynote speaker Ismo Apell räjäytti pankin ja venytti ihmisten suupieliä. Kaksituntinen täynnä asiaa mm. kehonkielestä ryyditettiin mitä mainioimmalla huumorilla. Olen istunut ihan kalliilla rahalla paljon heikommissa stand-up -esityksessä, sen verran komaa kamaa oli Ismon setti. Kaiken kaikkiaan, vaikka tässä kissa häntäänsä nostaakin, on pakko sanoa, että koulutukset onnistui mainiosti ja toteutti itse itsellemme asettamia tavoitteita ja toiveita. Toivottavasti sinäkin tunnet samoin! Janne Mertanen

Kokoustoimisto Kokoustoimiston kokousviikonloppu alkoi oikestaan jo torstai-iltana kun tunnelmaan virittäydyttiin siementen pussituksessa ;) Koko viikonloppu hurahti yllättävän nopeasti, vastahan tässä päästiin alkuun, ja nyt se onkin jo ohi. Perjantai oli ehkä se työtelijäin päivä, että tiimi ehti saada kaiken valmiiksi kun vieraitakin tuli vähän miten sattuu pitkin päivää. Lauantai sitten menikin ihan itsestään kuin siivillä. Sunnuntaina oli enää eväsleipien jako, loppusiivoukset, kiitos ja heipat. Kokousviikonloppu on paketissa. Kiitos tiimille ja ennenkaikkea vieraille. Sari Mielonen

Trade Show Trade show avautui lauantaina klo 9.00. Näytteilleasettajia oli huikeat 21 kappaletta, ja joukkoon mahtui niin ehdokkaita, kosmetiikkaa kuin kokousmarkkinoijia. Open forum -esitykset pyörivät jatkuu seur. sivulla 9


alueella keskeisellä paikalla taukojen aikana ja vähän niiden ulkopuolellakin. Menoa ja meininkiä riitti noin klo 15 saakka, välillä jopa niin paljon, että seinän takana kylpylän hoitolassa melusta häiriinnyttiin. Erityiskiitokset täytyy esittää hotellin mukavalle kokouspalveluiden porukalle, joiden avulla trade show -alueen rakentaminen ja purkaminen sujui vaivattomasti. Heidi Jäntti

Lastenohjelma JCI Atlantiksen lastenohjelma Pikku-Atlantis järjestettiin Rauhalahdessa lauantaina virallisten koulutusten aikana. Lastenohjelmaan osallistui yhteensä 10 innokasta pikku-JiiCeetä. Aamupäivällä ohjelmassa oli Atlantis-aiheisten taideteosten maalausta, elokuvia ja pelejä. Iltapäivällä purimme energiaa jumppasalissa mm. sählyn, seinäkiipeilyn ja muiden pelien parissa. Välillä energiaa tankattiin lisää paitsi Rauhalahden ravintolan lounaalla, myös lapsille jaettujen puuhapussien karkkivarannoista. Lastenohjelma onnistui hienosti ja paras kommentti kuului lasten suusta ”täällä on ollut mukavaa”. Hanna Kumpulainen

IPP Iippariohjelma onnistui loistavasti. Käytiin aamusta tutustumassa L&P:llä, jossa esittelyssä oli myös vielä julkaisemattomia tuotteita. Siis suoranaisiin yrityssalaisuuksiin pääsimme käsiksi. Lisää salaisuuksia meille paljastettiin Vapaamuurareilla, jossa piirisuurmestari oli kertomassa järjestön toiminnasta. Keskustelussa kävi ilmi, kuinka pahasti vääriä ennakkokuvitelmat kyseisestä järjestöstä ovatkaan. Nautimme samalla Ravintola OS:n valmistaman lounaan. Marko Kiema

Seuralaisohjelma Seuralaiset suuntasivat lauantaina mustilla tyylikkäillä kaleereilla sisustusseikkailuun. Kodin Ykkösessä perehdyimme syksyn trendeihin Iittalan, Eero Aarnion, Vallilan ja VM Carpetin kautta. Syksyn sisustuksen väripaletti koostuu violetista, harmaan eri sävyistä ja murretuista sävyistä. Iso kuosiset verhot ovat nyt SE juttu, yhdistettynä vaikkapa minimalistiseen muuhun sisustukseen. Loppupäivän purjehdimme IKEA Kuopion syövereissä. Tutustuimme syksyn uutuuksiin, kuulimme IKEA:n toiminta periaatteista ja IKEA:sta työympäristönä. Seuralaisista huolehtivat komeat kaleerien kuljettajat, jotka mahduttivat autoihin myös kaikki ostokset. :)

Mari Mykkänen

10


jatkuu seur. sivulla

11

➼


Iltajuhla Iltajuhlan näyttämönä toimi amfiteatterimainen ravintola Estradi Rauhalahdessa. Atlantiksen merellinen teema jatkui kattavasti myös iltajuhlaan: pöytäohjelmat, koristeet sekä yltäkylläisesti ruokaa. Plaseerauksesta sekä pöytien koristelusta huolehtivat plaseerauksen konkarit, omat ”kaksosemme” Anu Antikainen ja Heidi Paasi. Haasteellisuutta plaseeraukseen antoi JC:mäinen ote ilmoittautua viimetipassa. Osa päätti vasta perjantai-iltana että haluaakin osallistua iltajuhlaan. Haasteellista oli iltajuhlan aikataulutus, koska ovet avautuivat kaikelle kansalle 22.30. Aikatauluista kiinni pitäminen jäikin hyvin pitkälle illan juontajien harteille. Illan juontajat, Elisa Norvanto ja Jere Niskanen, loivat rennon ja välittömän

Senaattorit vesillä Lauantain brunssin nautimme m/s Ukko laivalla samalla liikkuen kohti Alahovin viinitilaa. Matkalla saimme kokouspäällikkö Karin terveiset videon välityksellä. Reippailtua tuli happirikkaassa ja kosteassa ulkoilmassa pienten kävelymatkojen verran. Päivä jatkui erittäin mielenkiintoisella yritysvierailulla Lignell&Piispasella. Koskapa senaattoreita ollaan, niin yksi laiva ei riittänyt vaan nautimme lounaan m/s Princess Annella samalla seilaten takaisin Rauhalahden rantaa. Se mitä kukin ns. virallisen ohjelman jälkeen teki, jääköön jokaisen osallistujan omiin muistoihin. Kiitos Teille jotka mahdollistitte päivän niin osallistujat kuin yhteistyökumppanit ! Anski #69874

tunnelman heti alusta ja samalla ”ruoskivat” aikataulua mahdollisuuksien rajoissa takaisin ruotuunsa. Juontajat olivat kaikkea muuta kuin jäykkiä ja asiallisia (tämä viimeinen ihan positiivisella tavalla). Kevyttä kenttävinoilua sekä hersyvää huumoria, itseironiaa ja sopivassa määrin myös JC-ironiaa viljelevät juonnot saivat paljon kehuja. Mitä oikeastaan iltajuhlasta osaa sanoa? Se on kohtuullisen samanlainen rakenteeltaan jokapaikassa, miljöö, ruoka, ihmiset ja paikka vain vaihtuvat. Kaikki meni kohtuullisen hyvin, toki aina parannettavaa löytyy aina sekä oivalluksia joita voi sitten hyödyntää seuraavan kerran. Kertakaikkisesti hyvin onnistunut iltajuhla, hyvä jatkumo kokonaisuuteen ja teemaan joka kantoi koko viikonlopun loppuun asti. Tarja-Liisa Riipinen


SUOMEN NUORIMMAN LIKÖÖRIKAUPPIAAN TARINA The Ufo Shot Originalista myyntimenestys Alkoissa

V

uonna 2009 taloushallinnon tradenomiksi valmistunut 25-vuotias Daniel David Farzan pohti, mitä tehdä elämällä opiskelujen jälkeen. Luokkatoverit olivat pääsääntöisesti lähteneet luomaan uraa tilitoimistoissa ja pankkimaailmassa. Daniel päätti valita toisenlaisen urapolun ja reilun kahden vuoden työnteon jälkeen valinta näyttää olleen oikea. Olin nuoruudesta saakka haaveillut, että saisin rakentaa jotain omaa. Vuonna 2009 oltiin jo muutama vuosi varsinkin ravintolamaailmassa eletty niin sanottujen karkkishottien aikakautta ja pohtimaan, olisiko minusta yrittäjäksi alkoholialalle, kertoo Daniel. Täysin alaa tuntematta Daniel pohti, voisiko hänkin luoda oman alkoholibrändin. Tavoitteena oli poiketa massasta tuotteen nimen, maun kuin värinkin puolesta. Heti idean saatuaan Daniel hankki omistukseensa tavaramerkin Ufo Shot ja lähti viemään ajatustaan eteenpäin. Puoli vuotta idean saannin jälkeen Daniel oli löytänyt ideansa ympärille reseptiikan kehittäneen kemistin, graafisen suunnittelijan sekä Tyrnäväläisen viinatehtaan Shaman Spiritsin, joka valmistaa tuotteen markkinoille. Kaksi ensimmäistä vuotta olivat erittäin kivisiä. Hoidin itse 100% tuotteen myyntiä ja markkinointia kotimaisiin yökerhoihin. Tavoitteena oli saada tuote joskus Alkon valikoimiin, jonka listoille pääseminen on enemmäin kuin hankalaa. Alkolla on Suomessa monopoliasema alkoholituotteiden vähittäismyynnissa, valoittaa Daniel. Tiedossa oli, että ravintoloista myydään vain noin 10% kulutetusta alkoholista, loppu kulutus

tulee Alkon kautta, pois lukien matkustajatuonti. Vaikka ravintola-asiakkaita oli paljon, eivät myyntimäärät olleet kummoisia. Iloisia uutisia saatiin kuulla viime syksynä, kun Alko otti Danielin omistamaan Sertico Trading yritykseen viimein yhteyttä ja ilmoitti haluavansa Ufo Shot Originalin vakiovalikoimiinsa. Ufo Shot laskeutui Alkojen hyllyille kautta Suomen joulukuussa 2011 ja on ollut nyt myynnissä Alkoissa vajaan vuoden verran. En uskolla vieläkään sanoa, millainen on yritykseni vuoden 2012 liikevaihto, mutta toistaiseksi pinkki hedelmäsalmiakkiliköörini on myynyt parhaimmillaan yli kymmenkertaisia määriä kuukausittain siitä tavoitteesta, minkä Alko meille asetti. Ufo Shotin tuoteperhe laajentui syksyllä 2012, kun uudet värikkäät ja karkkiset Ufo Shotit Blasteroid, Pinkyway ja Fruzion lanseerattiin ravintolamarkkinoille. Tavoitteena on saada lisämakuja Alkon hyllyille, mutta myös Ufo Shotin saattaminen kansainväliseksi menestysbrändiksi kuuluu nuoren miehen suunnitelmiin. Nykymaailma on täynnä mahdollisuuksia idearikkaille bisneksestä kiinnostuneille ihmisille ja sanoisin, että olen elävä todiste siitä, ettei nykyisin tarvitse satoja tuhansia euroja oman tuotteet markkinoille tuomiseen kertoo Daniel. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.ufoshot.com sekä www.facebook.com/theufoshotoriginal Daniel David Farzan / 040 529 3107 / daniel. farzan@sertico.fi

13


Kulttuuri ja kaupunki

J

okaisella kaupungilla on ihmisten tavoin oma sielunsa, joka tekee siitä ainutlaatuisen, muista kaupungeista erottuvan asuinpaikan ja elinympäristön. Kaupungin sielun lähtökohtana on sen luonto, sijainti ja fyysinen ympäristö. Sielun ytimen taas muokkaavat lopulta seudun ihmiset, nykyiset ja seudulla aiemmin asuneet, heidän luonteensa, tapansa ja tekemisensä. Laajasti ajatellen kaikki ihmisten tavat ja teot, aikaansaannokset, voidaan käsittää kulttuuriksi. Jokaisella kaupungilla on esimerkiksi oma rakennuskulttuurinsa, tapansa suhtautua kaupunkialueen ympäristöön ja luontoon, yrityskulttuurinsa ja palvelukulttuurinsa. Toisaalta eri kaupungeilla ja seuduilla on omat vahvuutensa aloilla, jotka käsitämme perinteisesti sanalla kulttuuri: jollain kaupungilla on vahva kirjallisuusperinne, toinen on kuvataidekaupunki, muotoilun ja muodin kaupunki, teatteri- tanssi- ja musiikkikaupunki, elokuvakaupunki tai käsityökulttuurin vahva kaupunki. Kulttuurin kuluttamisessa ja tuottamissa on meneillään murros. Milanolainen Professori Luigi Sacco puhuu kulttuurin vaikutuksesta myös alueiden menestykseen. Sacco vierailee Kuopiossa Anti-Festivaalin aikoihin. Miten luovuus jalostuu alueen hyvinvoinniksi ja näkyy taloudellisesti? Miten kulttuurin kuluttamisen ja tuottamisen muotojen muutos vaikuttaa kaupunkien kehitykseen? Miten tiede, liiketoiminta ja paikallisyhteisöt voisivat yhdessä edistää alueen sosiaalista ja

kulttuurista kehitystä? Parhaimmillaan kulttuuri kohtaa muut toimijat ja näistä epätavallisista kohtaamisista syntyy uutta. Ihmiset haluavat olla osallisena kulttuurin tuottamiseen ja kuluttamiseen, ei vain tarkastella sitä ulkopuolisena.

Mikä on Kuopion sielulle ominaista, poikkeuksellisen vahvaa kulttuuria? Meitä kuopiolaisia hemmotellaan laajalla ja konstailemattomalla kulttuuritarjonnalla. Näyttelyt, konsertit, tapahtumat ja teatteri ovat kaikille tarjolla vaivattomasti ja lähellä. Tulevaisuuden trendit puhuvat vahvasti sen puolesta, että ihmiset jatkossakin kaipaavat voimakkaita yhteisiä elämyksiä, jota kulttuurin kuluttaminen tarjoaa. Kuopio on vahvasti musiikin ja tanssin kaupunki. Meiltä löytyy myös kirjallisuuteen ja taiteelliseen ilmaisuun linkittyvät historian vahvat juuret nimekkäiden henkilöiden kautta. Liekö siksi myös nykytaiteen Anti-Festivaali on löytänyt Kuopiosta jalansijan ja jatkaa jo toisella kymmenellään herättäen puheenaiheita. Anti on hämmentävä paikkasidonnainen nykytaidefestivaali. Se on lahja kuopiolaisille. Kuka tahansa voi sattumalta kohdata teoksen, osallistua sen tekemiseen ja hetken synnyttämät tunnetilat jättävät meihin pysyvän jäljen. Kuopio tunnistetaan sekä kotimaassa että kansainvälisestikin Kuopio Tanssii ja

14


harrastajakentän osalta. Kuopion on myös perinteisesti vahva kuvataidekaupunki. Kuopion koulu -käsite on valtakunnallisesti piireissä tuttu ja sillä tarkoitetaan täällä 80-luvulla kehittynyttä vireää ja värikylläistä Ars Liberan nuorten taiteilijoiden kehittämää ekspressionistia ilmaisua, jota Pauno Pohjolainen kumppaneinaan edusti ja edustaa. Myös muotoilun saralla kaupungissamme syntyy jatkuvasti uusia menestystarinoita. Jo pitkään alalla olleet huippusuunnittelijat Ritva-Liisa Pohjalainen ja Hanna Korvela tunnetaan, uusia eri materiaaleja hyödyntäviä muotoilijoita nousee tietoisuuteen koko ajan. Muotoilu on jo pitkään siirtynyt tuotteiden muotoiluista myös palveluiden muotoiluun. Miten näitä kaupunkimme kulttuurin ”lippulaivoja” voi tehdä vielä nykyistä houkuttelevammiksi ja saada niistä tietoa entistä laajemmalle? Jokaisella taideteoksella on oma mielenkiintoinen tarinansa. Samoin muusikoiden, menestyneiden yhtyeiden, taiteilijoiden tarinat kiinnostavat. Juuri tarinat sisältävät ihmisen, esineen tai paikan sielun. Ja juuri näiden tarinoiden kokonaisuudessa elää nytkin koko Kuopion sielu. Tarinoiden kirjaaminen ja kertominen on käytännön brändityötä parhaimmillaan. Tältä osin Kuopion kulttuurin brändäyksessä on vielä paljon työtä. Kirsi Soininen Kuopion kaupungin markkinointijohtaja

soi festivaalin kautta, se on usealle ensimmäinen kosketuspinta Kuopioon. Kaupunkimme nuorisomusiikkikulttuuri on noussut aivan viime vuosina valtakunnan kärkiriviin. Kuopioon, Kuopion musiikkilukioon ja konservatorioon kiinteästi liittyvät valtakunnallisestikin tunnustetut nimet. Tanssin alalla Kuopiossa opiskelee vastaava joukko maamme eturivin kykyjä. Kuopion musiikkibrändi ja menestys maamme uuden musiikin eturivin kaupunkina selittyy vahvalla koulutustarjonnalla, mahdollisuudella saada läheltä korkeatasoista koulutusta. Kuopiossa on korkeatasoinen musiikkilukio ja maamme suurin konservatorio. Kuopio on lisäksi Helsingin ohella ainoa kaupunki, jossa toimii Sibelius-Akatemia, väitöskirjatasoiseen musiikinopetukseen oppia tarjoava yliopistollinen musiikin oppilaitos. Oma sinfoniaorkesterimme on kantaa osaltaa vahvaa roolia sekä kulttuurikasvattajan, että elämysten tuottajana. Suunnitteilla on myös Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukio, jota kaavaillaan musiikkikeskuksen läheisyyteen. Toteutuessaan lukio vahvistaisi musiikkikeskuksen ”kulttuurikampusta”. Ilmaisukykyä kuopiolaisista kyllä löytyy. Ainutlaatuinen on myös tanssiteatteri Minimi, jossa tanssi ja draama keskustelevat keskenään. Korkeatasoista on myös kuopiolainen teatterikenttä, joka on vahva sekä ammattilaisten että

15


Heidi Jäntti

BLUEBERRY CONNECTION TWINNING JA EUROPEAN CONFERENCE 2012

Tästä se lähtee. Tapasimme twinningkamarimme JCI Schwabachin ja JCI Gheel-en-Thalsin schwabachilaisten kotikaupungissa kesäkuussa. Kuopiosta tapaamiseen osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi kuvassa olevat Taina ja Janne. Keskellä Jessica Schwabachin kamarista. Kuva: Heidi Jäntti

Alue on kuuluisa kultasepistään ja heidän taidostaan valmistaa kultalehtiä. Kävimme tutustumassa museoon, jossa pääsimme tutustumaan tähän nykyään jo harvinaiseen käsityön muotoon ja pääsimme maistelemaan paikallista kuohuviiniä, johon kultalehtiä oli lisätty. Kyllä, se on täysin turvallista syödä. Yhdellä kultalehdellä on paksuutta 0,1 mm. Kuva: Heidi Jäntti

Myös Saksasta löytyi tie Atlantikseen. Kuva: Janne Karvosenoja

Kultamuna. Tämän taideteoksen historia ei enää muistu allekirjoittaneen mieleen, mutta se on päällystetty Schwabachissa tuotetuilla kultalehdillä. Kuvassa vasemmalta Jan-Louis, Benny ja Rudi, reunuksella seisovat Luc ja Martina. Kuva: Heidi Jäntti Kansainväliset kokoukset ovat tunnettuja myös hienoista seremonioistaan ja bileistään. Tässä fiiliksiä keskiviikon Opening Ceremonysta. Kuva: Wille Markkanen

16


Schwabach sijaitsee aivan Nürnbergin kyljessä ja kävimmekin tutustumassa kaupunkiin reissumme aikana. Kuten kaikissa keskiaikaisissa kaupungeissa, myös Nürnbergissä uusi ja vanha kohtaavat ja sulautuvat yhteen. Meille oli järjestetty kävelykierros oppaan johdolla, joka päättyi Nürnbergin linnalle. Kuvassa vasemmalta: Jessica, Janne, Taina, Anne, Luc, Bernice, Benny, Heidi, Jan-Louis ja Martina. Kuva: Benny Lauwers Twinningporukkamme on todella lämminhenkistä ja vieraanvaraista. Saimme asua Saksassa kotimajoituksessa ja kaikki oli järjestetty todella hienosti. Mieli oli kovin haikea jatkaessamme matkaa kohti Braunschweigia, jossa tämän vuotinen Eurooppakokous järjestettiin. Mutta onneksi kohta nähdään, päätimme kutsua saksalaiset ja belgialaiset viettämään hiihtomaa Suomessa.

Nuorkauppakamari on ennen kaikkea verkostoitumista, mutta myös siinä voi kouluttautua. Tällainen porukka kokoontui Eurooppakokouksen ensimmäisenä päivänä kuuntelemaan Briania ja Maikea Braunschweigin kauppakamarille JCI Networking koulutukseen. Kuva: Don Bales

IMG_09: Eurooppakokouksen keynote speaker -lista oli vakuuttava. Kuvassa Joey Kelly, kestävyysurheilija, joka on juossut yli 40 maratonia, 30 ultramaratonia, 9 aavikkojuoksua jne. Joey puhui otsikolla No limits – How to I reach my goal. Kuva: Wille Markkanen Eurooppakokouksessa on koulutuksia joka lähtöön. Tämä kuva on otettu perjantain JCI CSR -koulutuksesta, johon allekirjoittanut osallistui. Yritysten yhteiskuntavastuu onkin tärkeä osa JCI:n strategiaa ja kyseinen koulutus pisti todella miettimään, mitä minä voin omassa työyhteisössäni tehdä kestävän kehityksen eteen. Kuva: Heidi Jäntti

No ei me siellä pelkästään kouluttauduttu, osataan sitä nyt hauskaakin pitää. Suomalaisten get together party oli torstai-iltana. Näistä fiiliksistä olikin sitten hyvä jatkaa Alps Nightiin, joka pidettiin ratikkahallissa. Kuulostaa eksoottiselta, mutta tila toimi oikein hyvin näihin bileisiin, joissa oli tarjolla mm. sveitseläisellä sulatetulla juustolla päällystettyjä leipiä. Kuva: Wille Markkanen

Mitäpä Eurooppakokous olisi ilman jalkapalloa. Suomen joukkue edusti mallikkaasti tullen kolmanneksi turnauksessa. Kuva: Wille Markkanen

17

Paljon olisi tarinoita kerrottavana tästäkin Eurooppakokouksesta. Viikko huipentui lauantai-iltana gaalaan ja sunnuntaina olikin sitten edessä kotimatka. Mukaan tarttui paljon uusia kokemuksia ja ystäviä. Ensi vuonna onkin sitten Monacon vuoro hurmata kokousmatkailijoita!


MIKÄ SINUA MOTIVOI? “Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio määrää sen, mitä teet. Asenne ratkaisee kuinka hyvin teet sen.” Motivaatiosta ja asenteesta puhutaan paljon myös tämän päivän yritysmaailmassa. Uutta henkilöstöä rekrytoidessa ei ole tavatonta palkata hyvällä asenteella ja motivaatiolla varustettua noviisia pätevän mutta työhönsä kyllästyneen konkarin sijaan. Motivaatio on se moottori, mikä saa yksilön yrittämään uusia asioita vaikeuksista huolimatta. Se on syy, miksi toiset saavat aikaan suuria tekoja muiden vain vieressä ihmetellessä. Motivoitunut henkilö ei vain toimi itsensä innoittajana, vaan usein ”sivutuotteena” innostaa ympärillään olevia kokeilemaan uusia asioita. Oman motivaation selvittämien ei aina ole aivan yksioikoista ja teemme usein asioita ilman, että tiedämme/ ajattelemme miksi sen teemme. Jokainen tekee tällä hetkellä varmasti monia asioita puhtaasta tottumuksesta. Jotta kuitenkin saisimme enemmän irti itsestämme ja oppisimme paremmin ohjaamaan voimavarojamme haluamaamme suuntaan, olisi tärkeä selvittää, mikä meitä oikeasti motivoi. Tämän ohella olisi myös hyvä kysyä, että minkä takia en saa itseäni motivoitua tekemään asioita, jotka uskon olevan itselleni tärkeitä. Itsetutkiskelun jälkeen löydetty vastaus voi olla hyvinkin yllättävä- esimerkiksi en jaksa urheilla, koska urheilun jälkeinen hyvänolon tunne motivoi minua vähemmän kuin herkuttelun aikaan saama endorfiinihumala. Nuorkauppakamaritoiminta on parhaimmillaan motivoivaa yhdessä tekemistä ja oppimista. Kuitenkaan jokaiselle se ei tarkoita aktiivista hallitustoimintaa tai kouluttautumista, vaan kenties uusia ystäviä tai yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toivomukseni olisi, että jokainen Kuopion Nuorkauppakamarilainen käyttäisi jonkin verran aikaa pohtiakseen sitä, mikä teitä Nuorkauppakamari-

Olen useampaan otteeseen pohtinut sitä, mikä saa ihmiset liittymään erilaisiin yhteisöihin, aloittamaan uuden harrastuksen tai ryhtymään uhkarohkeiltakin näyttäviin hankkeisiin. Olen ihaillut lahjakkaita taiteilijoita ja ihmetellyt usean nuoren yrittäjän tarmoa ja energiaa kohdata uusia haasteita pitkienkin laskusuhdanteiden jälkeen. Mutta mikä saa nämä ihmiset yrittämään uusia asioita tai taistelemaan tuulimyllyjä vastaan kerta toisensa jälkeen? Ajoittain joudun kysymään itseltänikin tuon saman kysymyksen kalenterin täyttyessä erilaisista tapahtumista, velvollisuuksista ja deadlineista. Kokouksesta toiseen juostessani pohdin, mikä voima minut on saanut ottamaan hoidettavaksi tehtäviä, jotka selvästikin vähentävät mahdollisuuksiani päättää itse vapaa-ajan käytöstäni? No se on tietenkin se tärkein yksilön liikkeellepanevista voimista - motivaatio. Nuorkauppakamarilaiset ovat joukko lahjakkaita, innovatiivisia, osaavia nuoria, joilla on halu tavata toisia samankaltaisia nuoria. Kuitenkin tästä yhtenevyydestä huolimatta, meitä motivoi kamaritoiminnassa hyvin erilaiset asiat: yksi motivoituu hyvistä kouluttautumismahdollisuuksista, toinen railakkaista iltajuhlista. Joku haluaa haalia uusia kontakteja tai oppia toteuttamaan projekteja, toinen taas on mukana silkasta uteliaisuudesta. Se mikä sinua tai minua Nuorkauppakamaritoiminnassa motivoi voi muuttua ja luultavasti muuttuukin ajan myötä. Osallistuminen kansainväliseen kokoukseen voi herättää motivaation lähteä hakemaan kansainvälisiin virkoihin ja onnistuminen Pikkujoulu-projektipäällikkönä voi synnyttää kipinän hakea kansallisen vaalikokouksen projektipäällikkyyttä.

18


toiminnassa tällä hetkellä motivoi. Motivaation selvitettyäsi voisit myös pohtia sitä, kuinka kamaritoiminta tällä hetkellä ylläpitää motivaatiotasi. Onko jotain sellaista, mikä on esimerkiksi vähentänyt motivaatiotasi osallistua kamarin tapahtumiin vai onko nykyisessä toiminnassa jotain sellaista, mikä on saanut sinut uudelleen innostumaan Nuorkauppakamareilusta? Olen varma, että oman motivaation ymmärtäminen antaa intoa ja energiaa olla mukana kamaritoiminnassa myös tänä syksynä. Motivoivaa syksyä meille kaikille! Tämän jutun kirjoitti Kamarin vuoden 2012 kv- vastaava Elisa Norvanto. Häntä kamaritoiminnassa tällä hetkellä motivoi kamarilaisten keskuudessa vallitseva hyvä fiilis, upeat kamariystävät ja kamaritoiminnan mukanaan tuomat työelämäyhteydet.

AINA VOI VÄITTÄÄ VASTAAN opastivat allekirjoittanut ja Taina Laitinen. Koulutuksessa käytiin läpi teoriaa, debatoinnin sääntöjä sekä hyvän debatoijan ominaisuuksia ja lopuksi harjoiteltiin debatoimalla aiheesta: Suklaa on parempaa kuin seksi. Debatointi kehittää mm. esiintymistaitoja, kykyä nopeaan argumentointiin ja poimimaan olennaisen aiheesta kuin aiheesta. Mutta ennen kaikkea se on hauskaa ja eloisaa katsottavaa. Alue D:n karsinta käytiin JCI Atlantiksessa lauantaina aamulla. Alueen kamareista kahdella oli edustusjoukkue paikalla ja tuomareiden mukaan tiukan taiston voitti Oulun Nkk. Joukkue edustaa näin ollen alue D:tä kansallisessa debattikilpailussa Tampereella lokakuussa.

”Jo antiikissa tunnettiin debatoinnin voima. Kuuluisat filosofit, kuten Sokrates, Platon ja Aristoteles käyttivät, dialektiikkaa, kyseenalaistavaa koulutusmenetelmää, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.” Lähde: JCI Atlantiksen verkkosivut ”Debatti on nopean oivaltamisen ja älykkään dialogin juhlaa. Yllättävät käänteet kuuluvat osana hauskuuteen ja kilpailun jälkeen on voittajan olo. Olipa lopputulos mikä tahansa. ” Lähde Suomen Nuorkauppakamarit ry:n verkkosivut Tätä jaloa taitoa kokoonnuttiin opettelemaan kuuden nuorkauppakamarilaisen voimin PohjoisSavon OP:n koulutustilaan erään elokuisena tiistaina. Debatoinnin saloihin innokkaita oppilaita

Heidi Jäntti

19


Timantit ovat ikuisia. Palvelu on ainutlaatuista! — Yli 90 % asiakkaista suosittelee Kopijyvän painopalveluita. —

!— a t t u U — t myös

Ny alvelut p o n i a p offset ijyvältä. Kop ET PIIRUSTUKSET UOTTEET | TEKNIS UT SS ME JA VA KU UR GISTIIKKAPALVELUT PAINOTUOTTEET | SU JÄRJESTELMÄT | LO US LA TI T SE ÖI HK SÄ NUS | GITAALINEN TALLEN MIKROKUVAUS JA DI

(@*

Asiantuntijoiden ja myynnin yhteystiedot

www.kopijyva.fi

Kopijyvä on paino- ja tulostusalan palveluyritys, jolla on ensiluokkaiset ratkaisut aineistonhallintaan ja suoramarkkinointiin. Testaa ainutlaatuiset palvelumme yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa. ESPOO

|

JOENSUU

|

JYVÄSKYLÄ

|

KOUVOLA

|

KUOPIO

|

MIKKELI

| TA M P E R E

| VA R K A U S

|

HÄMEENLINNA


Piällysmies: Kulttuuri 3/2012