Page 1

Huomisen 2017

O1

K U N TA R A H O I T U K S E N A S I A K A S L E H T I

Sodankylässä investoidaan hyvinvointiin

KUNTARAHOITUKSEN VUOSI 2016

s.10

Tuupalan koulu on puu­­raken­tamisen pioneeri Talouden rakenne murroksessa


PÄÄKIRJOITUS

Vastuullista huomista tekemässä V

astuullisuus on pitkään vahvistunut globaali trendi. Sen myötä niin kuntien kuin yritystenkin on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota siihen, mitä vaikutuksia niiden toiminnalla on. Positiivisista vaikutuksista kerrotaan mielellään, negatiivisista vielä usein vaietaan. Rahoitusalalla vastuullisuuden ytimessä on riskien hallitseminen. Finanssi­kriisiä seurannut tiukentuva sääntely asettaa tiukat prosessivaatimukset. Tämä vaatii ­rahoituslaitoksille lisäresursseja, mutta tekee koko toimialasta vastuullisemman. Pelkästään sääntelyn vaatimusten täyttäminen luo erittäin vahvan pohjan hyvälle ­hallinnolle ja tiukalle riskienhallinnalle. Tätä taustaa vasten oli yllättävää, että jo vuonna 2018 voimaantulevaksi odotettu, Basel III -säännöstöön perustuva vähimmäisomavaraisuusastevaatimus näyttää lykkääntyvän. Komissio julkaisi viime vuoden lopulla asiaa koskevan CRD-paketin, jossa otetaan kantaa muun muassa vaatimuksen suuruuteen, mutta vaatimuksen voimaantuloaika ei vieläkään ole selvillä. Tämä tarkoittanee ainakin parin vuoden lykkäystä aiemmin suunniteltuun aikatauluun. Kuntarahoitus yhdessä muiden eurooppalaisten julkisen sektorin rahoittajien kanssa pyrkii vakuuttamaan komission siitä, että pieniriskisempi toimintamallimme huomioidaan pankkisääntelyn vaatimuksissa. Varaudumme silti edelleen tiukkaan sääntelytulkintaan, ja tämä ohjaa vahvasti toimintaamme myös kuluvana vuonna. Viime vuoden hyvä tulos käytetään pääomien kasvattamiseen ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Vaikka riskien minimoiminen on tärkeä elementti rahoitusalan vastuullisuudessa, niin asiakkaamme odottavat meiltä muutakin kuin varmistelua. Tämä on käynyt selväksi viime vuonna lanseeratun vihreän rahoituksen saamasta innostuneesta vastaanotosta. Vihreän rahoituksen kysyntä on ylittänyt odotukset, ja kansainvälisillä pääomamarkkinoilla Suomen mukaantulo ympäristöbondien markkinalle on otettu vastaan ilolla – ja lukuisilla palkinnoilla. Vihreä rahoitus ei ole viherpesua, ei Kuntarahoitukselle eikä vihreää rahoitusta hyödyntäville asiakkaille. Me tarjoamme hankkeille marginaalialennuksen, vaikkei vihreä raha pääomamarkkinoilta hankittaessa olekaan tavallista joukkovelkakirjalainaa edullisempaa. Uskomme, että tämä kädenojennus kannattaa tehdä. Vihreät hankkeet puolestaan ovat alallaan aitoja edelläkävijöitä. Sellaisia tarvitaan vielä paljon lisää, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan, mutta suunta on oikea. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj


TÄSSÄ NUMEROSSA

KUNTARAHOITUKSEN TILINPÄÄTÖS

s.10

02 04 06

Palvelut yhdellä luukulla Sodankylä rakentaa hyvinvointikeskusta sote-uudistuksen varjossa.

Kuntarahoituksen vuosi 2016 Vakaa kasvu jatkui epävarmuudesta huolimatta.

Taloudesta Talouden rakenne muuttuu bitti kerrallaan.

Kuntavaikuttajan kyselyvartti Satu Huikuri luotsaa Joensuun taloutta.

Tuupalan puukoulu Kuhmossa rakennetaan vihreällä rahoituksella koulua puuelementeistä.

Apollo Apollo-palvelu toi Turulle paremman näkyvyyden koko konsernin talouteen.

Työn ääressä Karoliina Kajovan työhuone on todellinen avokonttori, sillä toimintakenttänä on koko maailma.

Vihreät hankkeet Vihreän rahoituksen vaikutukset näkyvät jo ensimmäisen vuoden jälkeen.

Kolumni Hullu vuosi muistuttaa politiikan ja talouden suhteesta.

10 12 17 18

24 26

s.6

Lyhyesti

22

SODANKYLÄN HYVINVOINTIKESKUS

Pääkirjoitus

30 31

TUUPALAN VIHREÄ PUUKOULU

s.18

TALOUDEN RAKENNE MUUTTUU BITTI KERRALLAAN

s.12

Nimitykset

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, www.kuntarahoitus.fi Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto SEK Painopaikka Forssa Print Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

HUO M I S EN T EK I JÄT

3


LYHYESTI

Sähköistetään Suomen autot! Kuntarahoitus tukee sähköautojen yleistymistä tarjoamalla niiden

Kysy lisää sähköautoleasingistä osoitteesta leasing@kuntarahoitus.fi tai omalta asiakasvastaavaltasi.

hankintaan leasingrahoitusta nollamarginaalilla. Sähköistetään Suomen autot! -kampanja on osa Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jossa ympäristöinvestoinneille tarjotaan laina- tai leasingrahoitusta tavallista rahoitusta edullisemmalla marginaalilla. Sähköautoilun vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on merkittävä, mutta sähköautojen käyttöönotto tarvitsee edelleen lisäkannustimia. Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutok-

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN TEEMAPÄIVÄ TORSTAINA

4.5. 2017

4

HUOM I S E N TE K IJÄT

sen hillitsemisessä, ja voivat olla sitä myös sähköautokannan kasvattamisessa. Kynnyksenä sähköautojen yleistymiselle on ollut autojen korkea hankintahinta ja puutteellinen latausinfrastruktuuri. Kunnallisten energiayhtiöiden näkökulmasta sähköautojen ajoneuvokannan pitäisi olla suurempi, jotta latauspisteverkostoa kannattaa laajentaa. Sähköistetään Suomen autot! -kam-

panjassa Kuntarahoitus pyrkii lisäämään sähköautojen määrää tarjoamalla vuoden 2017 aikana kunta-asiakkailleen täyssähköajoneuvojen hankintaan rahoitusta 0,00 prosenttiyksikön marginaalilla. Rahoitettavia kohteita ovat julkista liikennettä lukuun ottamatta kaikki kuntakonsernien käytössä olevat ajoneuvot, joita voi hankkia täyssähköversioina. Rahoitusta voi saada myös latausinfran rakentamiseen.

Sote- ja maakuntauudistus Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton riskienhallintapäivän teemana Suomen Kuntaliitto ja Kuntarahoitus järjestävät vuosittaisen rahoitusriskien hallinnan teemapäivän torstaina 4.5.2017 klo 9.30–16 Kuntatalolla Helsingissä. Tällä kertaa päivä keskittyy erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksiin. Millainen on uuden kunnan talouden yleiskuva? Mitä uudistukset merkitsevät toimitilaratkaisuille? Mitä on otettava huomioon rahoitusinstrumenteista, rahoituskumppaneista ja riskien hallinnasta päätettäessä? Esityksissä kuullaan myös

käytännön kokemuksia kuntien erilaisista ratkaisuista. Päivä on suunnattu etenkin kuntien taloudesta ja rahoituksesta vastaaville, kaupungin- ja kunnanjohtajille, tilahallintajohtajille sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistolle. Tilaisuus on maksuton ja pidetään suo­ meksi. Siihen voi ilmoittautua Kuntarahoi­ tuksen ja Kuntaliiton verkkosivuilla. Tervetuloa!


Panttikirjat voi toimittaa Kuntarahoitukseen sähköisesti Vuoden 2017 alusta lähtien panttikirjat lainojen vakuudeksi annetuista kiinnityksistä on voinut toimittaa Kuntarahoitukseen sähköisesti. Panttikirjojen sähköistyminen nopeuttaa asiakkaan lainannostoprosessia ja sujuvoittaa myös panttikirjojen siirtämistä eri rahoituslaitosten välillä. Asiakkaiden ei siis enää tarvitse lähettää Kuntarahoitukselle kirjallisia panttikirjoja. Riittää, kun rasitustodistuksesta ilmenee, että panttikirja on sähköinen ja että Kuntarahoitus on pantin haltija. Panttikirjat haetaan entiseen tapaan Maanmittauslaitokselta.

$€ Viitelainoja euroissa ja dollareissa Kuntarahoitus on laskenut vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä liikkeeseen kaksi miljardin viitelainaa, toisen euroissa ja toisen Yhdysvaltain dollareissa. Euromääräinen kymmenvuotinen viitelaina laskettiin liikkeeseen tammikuussa ja dollarimääräinen viisivuotinen viitelaina tammikuussa. Molemmat lainat ylimerkittiin selvästi. Eri valuutoissa liikkeeseenlasketuilla viitelainoilla Kuntarahoitus pystyy tavoittamaan erilaisia sijoittajia.

Kunta­ rahoitukselle Green Bond Pioneer -palkinto Kuntarahoitus sai maaliskuussa merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, joka jaetaan ympäristörahoituksen edelläkävijöille. Climate Bonds Initiative (CBI) palkitsi Kuntarahoituksen Green Bond Pioneer -palkinnolla uutena liikkeeseenlaskijamaana. Climate Bonds Initiative on sijoittajille suunnattu, voittoa tavoittelematon järjestö, joka haluaa edistää vähähiilistä taloutta edistäviä ison mittakaavan investointeja. Green Bond Pioneer -palkinnot jaettiin tänä vuonna toista kertaa. Yhteensä palkittuja organisaatioita ja rahoituslaitoksia oli 16. CBI:n valintaprosessiin osallistui riippumattomista rahoitusalan asiantuntijoista koostuva paneeli, jonka tehtävänä oli varmistaa, että palkinnonsaajat vastaavat oman kategoriansa edelläkävijäkriteereitä.

Pioneer-palkinto jaetaan vihreän ­rahoituksen markkinaa kehittäville edelläkävijöille.

Green Bond Pioneer -palkinnon avulla CBI haluaa jakaa tunnustusta johtaville rahoituslaitoksille, jotka edistävät vihreän rahoituksen yleistymistä, kehittävät vihreiden bondien markkinaa ja tarjoavat hyviä esimerkkejä vähähiilisestä sijoittamisesta.

Huomisen koulua rakentamassa Miltä näyttää koulu, joka suunnitellaan ja rakennetaan puhtaalta pöydältä palvelemaan uudenlaisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja? Mitä kaikkea prosessissa tulee ottaa huomioon? Opetusinnovaatioiden levittämistä varten perustettu HundrED-yritys on seurannut Hämeenlinnan Nummikeskuksen rakennusprosessia syksystä 2016 alkaen. Rakennusprosessi kuvataan aina suunnitteluvaiheesta valmistusvaiheeseen. Osana hanketta on nyt syntynyt opas, joka antaa vinkkejä uusien opetusmenetelmien vaatimuksiin vastaavien tilojen suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja rahoitusvaihtoehdoista. Kuntarahoitus on yksi hankkeen kumppaniverkoston jäsenistä.

Opas on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien eri toimialojen päättäjille, joilla on keskeinen rooli uusien kouluhankkeiden ohjaamisessa ja suunnittelussa. Iso osa ohjeista on hyödyllisiä myös muunlaisten rakennushankkeiden vastuuhenkilöille. Lataa opas: tinyurl.com/zl824fb

HUO M I S EN T EK I JÄT

5


SODANKYL Ä

Palvelut yhdelle luukulle Sodankylässä syrjäkylältä keskustaan voi olla matkaa jopa 90 kilometriä. Kun kylälle lähdetään asioimaan, palvelut ovat nyt hajallaan taajamaalueella. Uusi hyvinvointikeskus kokoaa maakunnan sotepalvelut ja ison osan kunnan asiointipalveluista joustavaksi palveluketjuksi ja yhdelle luukulle.

6

HUOM I S E N TE K IJÄT


T EK S T I : S oi l i He l m i n e n | K UVAT : M i k k o Tör mäne n

S

odankylän vanha terveyskeskus on toimintojen osalta meidän on ajateltava “Kunta ei tuota rakennettu 1970-luvulla, ja sitä tulevan maakunnan puolesta. Olemme on laajennettu vuosien mittaan. tutkineet mahdollisimman tarkkaan saipäivääkään tulevan Rakennus on kuitenkin päässyt niin huoraanhoitopiirin järjestämissuunnitelmat ­keskuksen palveluja, noon kuntoon, ettei sen jatkolle ole muita ja yrittäneet tulkita pieniäkin vinkkejä mutta teemme kaikki vaihtoehtoja kuin purkaminen. Yksi rakentulevaisuudensuunnitelmista. Olemme nuksen siivistä on jo jouduttu sulkemaan pyytäneet sairaanhoitopiiriltä ja Lapin sen rakentamiseen pahojen sisäilmaongelmien takia. liitolta toiveita ja näkemyksiä tiloihin ­liittyvät päätökset.” – Menossa on taistelu aikaa vastaan: liittyvistä tarpeista, mutta kenelläkään ei pystymmekö käyttämään vanhoja tiloja uuole toimivaltaa ottaa asiaan kantaa, Pesonen den hyvinvointikeskuksen valmistumiseen asti? kuvailee. kuvaa tilannetta kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut. RakennusVuoden 2019 lopussa valmistuva hyvinvointikeskus on hankkeen kanssa oli pakko edetä huolimatta siitä, ettei nimensä mukaisesti erilainen kuin käytöstä poistuva terveyskesajoitus ollut ihanteellinen. kus. Sote-uudistuksen myötä tiloihin integroidaan terveydenhuol– Jotkut ovat jopa epäilleet, että halusimme tällä investointopalvelujen lisäksi myös sosiaalitoimen palvelut. nilla paaluttaa Sodankylään uuden maakunnan palveluja. Se ei – Tavoitteena on luoda yhden luukun periaate kaikille sotemissään tapauksessa ollut peruste, vaan asukkaiden aito tarve, palveluille. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut ovat Pesonen sanoo. toiminnallisesti lähellä toisiaan, mutta tällä hetkellä terveysSodankylän hyvinvointikeskuksen investointi vaatikin sosiaalikeskuksessa asioivat joutuvat tapaamaan sosiaalityöntekijöitä ja terveysministeriöltä poikkeusluvan. Sote-uudistuksen valmiskunnantalolla, neljän kilometrin päässä terveyskeskuksesta. telun aikana suurten sote-investointien tekemistä on rajoitettu Toivomme, että myös apteekki saadaan hyvinvointikeskukseen väliaikaisella lailla. Poikkeuslupa myönnetään vain hankkeille, saman katon alle. jotka ovat perusteltuja sote-uudistuksen tavoitteiden ja koko

ON AJATELTAVA MAAKUNNAN PUOLESTA Sodankylässä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että uusi hyvinvointikeskus tarvitaan. Hankkeen vaikeusastetta on kuitenkin nostanut sote-uudistuksen aikataulu ja epävarmuus sen lopullisesta sisällöstä. – Kunta ei tule tuottamaan päivääkään tulevan hyvinvointikeskuksen palveluja, mutta me teemme kaikki sen rakentamiseen liittyvät päätökset. Haastavaksi suunnittelun on tehnyt se, että meillä ei ole vielä vastapuolta, jonka kanssa neuvotella keskuksen toiminnasta. – Sote-palvelujen kirjosta kunnan vastuulle jää jatkossa vain sairauksia ennaltaehkäisevä työ, joten hyvinvointikeskuksen

maakunnan näkökulmasta. – Ministeriön toiminnalle poikkeuslupaprosessissa täytyy antaa kiitosta: päätöksenteko oli sujuvaa ja lupa saatiin yllättävänkin nopeasti. Hanketta toki oli kunnassa valmisteltu jo kaksi vuotta eli kaikki paperit olivat valmiina. Ministeriö pyysi vain muutamia lisätarkennuksia, Pesonen kertoo.

AVAINSANOJA MUUNNELTAVUUS JA KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS Sodankyläläisten hyvinvointipalveluihin liittyviä tarpeita on selvitetty laajasti. Kuntalaisten ja eri ammattiryhmien toiveita kartoitettiin jo ennen varsinaisen suunnittelutyön käynnistymistä osana Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun laitoksen

HUO M I S EN T EK I JÄT

7


Kiinteistöleasing täydentää rahoitusvalikoimaa Sodankylä on viime vuosina investoinut merkittävästi kunnalliseen palveluinfraan. – Investointitahtimme asukasta kohti on varmaan maan huippua. Viime vuosina on rakennettu palvelutalo, liikuntahalli ja tänä vuonna otetaan käyttöön uusi jäähalli, kunnanjohtaja Viljo Pesonen kertoo. Kunnassa on etsitty erilaisia tapoja rahoittaa tarvittavat investoinnit. Esimerkiksi päivähoidon ja vanhustenhoidon palveluja ostetaan yksityisiltä toimijoilta, jolloin kunnan ei tarvitse omistaa myöskään kiinteistöjä joissa palvelut tuotetaan. Kiinteistöleasing sopi siksi erinomaisesti Sodankylän hyvinvointikeskuksen rahoitusmuodoksi. Se hajauttaa entisestään kunnan rahoitusinstrumenttien valikoimaa ja antaa liikkumatilaa taseeseen tehtäviä investointeja varten. Kunnassa uskotaan myös, että kiinteistöleasing tulee helpottamaan kunnan ja maakunnan välisen vuokrasopimuksen tekemistä. – Leasingvuokrakustannukset ovat ennustettavia ja läpinäkyviä, ja investoinnin kuoletus ja kiinteistönhuolto on hinnoiteltu selkeästi. Se helpottaa neuvotteluja maakunnan kanssa, Pesonen sanoo.

tutkimushanketta, joka keskittyi julkisen rakentamisen ennakoivaan tarveselvitykseen. Varsinaisen hankesuunnittelun pohjaksi eri käyttäjäryhmien tarpeita ja asiakkaiden palveluketjuja on kartoitettu pienryhmätapaamisissa. Ensisijaisesti Sodankylän hyvinvointikeskus tulee tarjoamaan tulevan maakunnan palveluja. Tarkoitus on kuitenkin tuoda samaan yhteyteen myös kunnan asiakaspalvelupiste. Iso osa kunnan asioinnista on sähköistä, ja sen hoitamiseksi hyvinvointikeskuksen yhteyteen on luvassa neuvontaa ja sähköisen asioinnin palvelupiste. Monia kuntalaisia ja päättäjiä huolettaa se, saadaanko valmistuvan keskuksen tilat riittävän kattavasti vuokrattua maakunnan käyttöön. Riskinä voi olla, että keskukseen jää tyhjiä tiloja kunnan maksettavaksi. – Tyhjien tilojen riskiä taklataan suunnittelemalla tiloja niin, että ratkaisut joustavat tilanteiden muuttuessa. Esimerkiksi sote-uudis-

8

HUOM I S E N TE K IJÄT

Kiinteistöleasing hajauttaa entisestään kunnan rahoitusinstrumenttien valikoimaa ja antaa liikkumatilaa taseeseen tehtäviä investointeja varten.

tukseen kuuluva asukkaan valinnanvapaus on huomioitu niin, että hyvinvointikeskuksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös yksityisiä palveluntarjoajia. Tilat ylipäätään suunnitellaan muuntuviksi, ja optioksi on jätetty myös mahdollisuus laajennushankkeille.

ELINKAARIHANKE ON ALANSA PILOTTIPROJEKTI Sodankylän suurinvestointi on tiettävästi Suomen ensimmäinen elinkaarihankkeena toteuttava hyvinvointikeskus. Kiinteistöinvestointi tulee olemaan noin 20 miljoonan euron luokkaa ja koko elinkaarihankkeen arvo huolto- ja ylläpitokustannuksineen on tuplasti tämän verran. Elinkaarihankkeet eivät itsessään enää ole Suomessa uusia. Tyypillinen elinkaarihanke on kuitenkin esimerkiksi koulurakennus. Hyvinvointikeskuksesta tekee haastavavamman se, että sen tilat poikkeavat paljon toisistaan: poliklinikalta, kuntoutusosastolta, laboratoriolta tai röntgenosastolta vaaditaan aivan erilaisia toiminnallisuuksia.


Ainutlaatuista pohjoista vetovoimaa Sodankylän talous on vakaalla pohjalla. Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta on monestakin eri syystä alueensa vetureita. Kunnassa toimii Lapin jääkäripataljoona, joka kouluttaa vuosittain jopa pari tuhatta varusmiestä. Tuoreempi piristysruiske kunnan taloudelle on vuonna 2012 toimintansa aloittanut Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, joka työllistää 400–600 ihmistä. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä Sodankylälle, jossa asukkaita on vajaat 9000 ja työpaikkoja noin 3800.

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira teki Sodankylälle esiselvityksen hyvinvointikeskuksen toteutusvaihtoehdoista vuoden 2016 alussa. – Inspiran selvityksellä oli aivan ratkaiseva Tuloja ja elinvoimaa Sodankylään tuo myös Luoston lomakohde, joka merkitys sille, että päädyimme toteuttamaan vetää alueelle matkailijoita ympäri vuoden. Kuntaan on onnistuttu hyvinvointikeskuksen elinkaarihankkeena. Se auttoi rakentamaan myös omaleimaisia ja korkealaatuisia kulttuuritapahhahmottamaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja rohkaitumia, kuten maailmanlaajuista kulttimainetta nauttiva Sodansi valinnassa. Päädyimme elinkaarihankkeeseen ennen kylän elokuvajuhlat ja monipäiväinen klassisen musiikin kaikkea sote-uudistuksen tuoman epävarmuuden takia. huipputapahtuma Luosto Classic. Kunnan ja maakunnan välisiä tulevia kiinteistöneuvotteluja ajatellen elinkaarisopimus tuo selkeyden ylläpidon ja huollon vastuisiin, Pesonen sanoo. Hankinta päädyttiin tekemään kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Inspira on kilpailutuksessa yhtenä neuvonantajana. Kilpailullisena neuvottelumenettelynä hoidettu prosessi sinetöidään kuluvan Sodankylän valtuustokauden aikana kunnanvaltuustossa. elokuvajuhlat ja Luosto – Alkuun kunnassa käytiin keskusteluja siitä, tarvitaanko hankkeen kilpailutukseen ulkopuolisia kumppaneita. Nyt olemme huomanneet, Classic vetävät paikka­ että neuvonantajien ja Kuntarahoituksen asiantuntemus ja palvelualttius kunnalle kulttuuri­ on helpottanut ratkaisevasti meidän työtämme. Kukaan ei enää kyseenmatkailijoita. alaista yhteistyökumppanien keskeistä roolia, Pesonen sanoo. – Prosessi on sen verran monimutkainen ja kunnan oma organisaatio niin pieni, että omin voimin työ olisi osoittautunut hankalaksi. Me teemme omat ratkaisumme, mutta neuvonantajien tekemiin selvityksiin perustuen. Kaikkiin kysymyksiimme on osattu vastata.

HUO M I S EN T EK I JÄT

9


KUNTARAHOITUKSEN VUOSI 2016

Vakaa kasvu jatkui Kuntarahoituksen liiketoiminta säilyi yllättävänkin vakaana kotimaisesta ja kansainvälisestä epävarmuudesta huolimatta.

K

untarahoituksen toimintaympäristöä leimasivat vuonna 2016 edellisvuosien tapaan monet talouden epävarmuustekijät. Markkinakorot olivat ennätysalhaalla ja EKP:n osto-ohjelmat lisäsivät Euroopassa markkinoiden likviditeettiä. Ison-Britannian Brexit-päätös ja USA:n presidentinvaalit pitivät markkinoita varpaillaan pitkin vuotta. Kotimaassa erityisesti pitkään valmisteilla ollut sote- ja maakuntauudistus ja sen toteutukseen liittyvät avoimet kysymykset ovat lisänneet Kuntarahoituksen asiakkaiden epävarmuutta tulevaisuu-

desta ja vaikuttaneet niiden investointihalukkuuteen. Asiakkaiden kiinnostus Kuntarahoituksen rahoituspalveluja kohtaan säilyi vuonna 2016 hyvällä tasolla. Nostettujen lainojen määrä oli 2,9 miljardia euroa, mikä merkitsee neljän prosentin kasvua edellisvuoteen. Yhtiö oli edelleen asiakaskuntansa ehdottomasti tärkein rahoittaja. Leasingrahoituksen kanta kasvoi yli 50 prosenttia 286 miljoonaan euroon. Kuntarahoitus-konsernin korkokate kasvoi melkein 20 prosenttia edellisvuodesta ja oli noin 206 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi lähes 15 prosenttia 174 miljoonaan euroon. Taseen loppusumma pysyi vuoden takaisella tasolla ja oli 34 miljardia euroa. Kuntarahoituksen tytäryhtiön, neuvonantopalveluja tarjoavan Inspiran liikevaihto oli suunnilleen viimevuotisella tasolla, 2,2 miljoonassa eurossa. Talouden globaalit näkymät vuonna 2017 ovat vaikeasti ennakoitavissa, mutta Kuntarahoitus uskoo toimintansa kannattavuuden säilyvän vuonna 2017 hyvällä tasolla.

LIIKEVOITTO LÄHES

+15 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS 2010–2016

2010 / 61

10

2011 / 67

HUOM I S E N TE K IJÄT

2012 / 72

2013 / 83

2014 / 90

2015 / 95

2016 / 106


VARAINHANKINNAN JAKAUMA VALUUTOITTAIN

Toimitusjohtaja Pekka Averio: ”Vuosi 2016 merkitsi Kuntarahoitukselle uuden alkua. Euroopan keskuspankin valvontaan siirtyminen, epävarma markkinatilanne ja Suomen hallituksen valmistelemat suuret rakenteelliset uudistukset tekivät vuodesta työntäyteisen. Jatkuvasta muutoksesta ja haastavista olosuhteista huolimatta Kuntarahoitus menestyi hyvin vuonna 2016.

Euro (EUR) 33 % Japanin jeni (JPY) 25 % Yhdysvaltain dollari (USD) 25 % Englannin punta (GBP) 7 % Brasilian real (BLR) 4 % Muut valuutat 6 %

Varainhankintamme onnistui erinomaisesti, ja pystyimme ydintehtävämme mukaisesti tarjoamaan paikallishallinnolle ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Kuntarahoitus on kuntien varainhankintajärjestelmän keskeinen toimija rahoituksen kanavoijana kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, samoin Kuntien takauskeskus varainhankinnan takaajana. Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä on jo yli 25 vuoden ajan varmistanut kilpailukykyisen rahoituksen asiakkailleen kaikissa markkinaolosuhteissa. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutustavoissa on huolehdittava reunaehdoista, jotka vahvistavat kuntien ja maakuntien taloutta ja varmistavat tarpeellisten investointien jatkumisen. Vuonna 2016 toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöystävällisiin investointeihin kannustavan vihreän rahoituksen, joka sai erinomaisen vastaanoton sekä asiakkailta että sijoittajilta. Uskon, että rahoituksen vastuullisuus tulee yleisesti korostumaan jatkossa muutenkin kuin ympäristövaikutusten kohdalla. Jatkamme yhtiön kehittämistä, jotta voimme jatkossakin palvella asiakkaitamme joustavasti, tehokkaasti ja vastuullisesti.”

AVAINLUVUT (KONSERNI):

31.12.2016

31.12.2015

Korkokate (milj. euroa)

206 172

Liikevoitto (milj. euroa)

174 152

Taseen loppusumma (milj. euroa)

34 052

33 889

Omat varat yhteensä (milj. euroa)

1 124

1 069

Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

66,89 64,61

HUO M I S EN T EK I JÄT

11


TALOUDESTA

Talouden rakenne muuttuu bitti kerrallaan Suomi eli ja kasvoi pitkään puun, paperin ja elektroniikan avulla. Paperitehtaan varjosta ponnisti Nokia, joka piti Suomea kasvu-uralla liki parikymmentä vuotta. Nyt talouskasvun veturi löytyy kännykänkuoren sijaan sen suojaamasta ohjelmistoalustasta. On siirrytty tavarataloudesta tietointensiivisten palvelujen maailmaan.

T EKSTI: M arja Beri sa | K U VITU S : Ka t i Nä rh i

V

almistava teollisuus ei suinkaan ole katoamassa. Kun elinkeinorakenteessa painotus muuttui maataloudesta teolliseen tuotantoon, eivät tilalliset kadonneet. Maatiloista tuli sen sijaan fiksumpia ja satapäisen karjan lypsystä huolehtii usein robotti. Se, miten lisäarvo teollisuudessa muodostuu, on muuttumassa. Autovalmistaja saa voittonsa korin ja vaihteiston sijaan automatiikasta ja ohjelmista, joiden avulla auto havaitsee ympäristöään, ohjaa itse itseään ja varoittaa liian matalasta rengaspaineesta, kuvailee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola.

KANSANTALOUDEN SUHTEELLINEN ETU Elinkeinorakenne määräytyy kansantalouden suhteellisen edun perusteella. – Sen mukaan markkinataloudessa kannattaa jokaisen yrityksen

12

HUOM I S E N TE K IJÄT

– ja siten kansantalouden – erikoistua sellaisten tuotteiden valmistamiseen, johon sen tuotannolliset voimavarat parhaiten soveltuvat eli jossa kokonaiskustannukset ovat suhteellisesti pienimmät. Kansantalouden suhteellisen edun määräävät näin ollen kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat tuotantokustannuksiin: luonnonvarojen, energian, työvoiman, aineellisen ja henkisen pääoman määrä ja hinta sekä tuottavuuden ja teknologian taso. – Suhteellinen etu ei välttämättä myöskään säily vakiona ajan kuluessa, vaan muuttuu teknologian kehittyessä, pääoman ja osaamisen karttuessa sekä tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen muuttuessa. Tukemalla koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa julkinen valta voi myös vaikuttaa siihen, millaisessa tuotannossa kansantaloudella on suhteellinen etu. Pohjola sanoo, että ilman t&k-toiminnan mahdollistamia innovaatioita ei synny visiota, jolla varmistetaan tulevien vuosikymmenten talouskasvu. Sekä yritysten että julkisen sektorin tulisi panos-


taa koulutukseen ja aloittaviin tietointensiivisten alojen yrityksiin. Mutta mistä resurssit, kun maailmantalous on epävarma ja taantuma sitkeä? – Yritykset jakavat ennätysosinkoja, joten rahaa kyllä on. Se, mistä on puute, on rohkeus ja pitkän aikajänteen suunnittelu. Jos nykytilanne tuo omistajille rahaa, ei heillä ole tarvetta muutokseen. Ongelmana on se, että kvartaalitaloudessa lyhyen aikavälin voitto tulee nopeasti, mutta toisaalta puuttuu näkemys siitä, mistä tekijöistä voitto tulee muodostumaan 20 vuoden kuluttua.

KASVUKELPOISIA IDEOITA ON TUETTAVA Julkisen vallan rooli innovoinnissa ja tutkimuksessa on varmistaa, että niistä koituvat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti.

– Aloittavalla yrityksellä on tuote- ja liiketoimintariski. Liiketoimintariski on yrityksen oma eikä sitä tule kustantaa veronmaksajilla. Tuoteriskin olemus on erilainen: onko tuote onnistunut vai ei, pystyvätkö muut yritykset heti kopioimaan sen. Tuoteriskiä voi verrata koulutukseen. Julkinen valta tukee kaikkialla maailmassa koulutusta, koska sen johdosta yksilön osaaminen koituu parhaassa tapauksessa koko yhteiskunnan hyödyksi. On laskennallisesti kannattavaa tukea sitä. Toisaalta julkisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja supistetaan nyt tilanteessa, jossa yritykset ovat leikanneet omia investointejaan 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. T&k-investointien osuus kokonaistuotannosta on Suomessa jo noin prosenttiyksikön alempi kuin Ruotsissa, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli samaa

“Yrityksiltä puuttuu näkemys siitä, mistä tekijöistä voitto tulee muodostumaan 20 vuoden kuluttua.”

HUO M I S EN T EK I JÄT

13


noin neljän prosentin luokkaa. – Julkisia investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen tulisi kasvattaa, sillä niiden positiiviset vaikutukset muuhun talouteen ovat suuria. Kun niiden yksityiset tuottoasteet ovat 20–30 prosenttia, ovat yhteiskunnalliset tuottoasteet jopa 50–100 prosenttia suuremmat. Myönteistä Pohjolan mukaan talouspolitiikassa on se, että digitalisaation merkitys talouden muutosvoimana on ymmärretty ja että julkinen sektori nähdään sen mahdollistajana. Kansallinen palveluväylä, liikennekaari ja digitaalinen sote-uudistus ovat hyviä esimerkkejä. Maaperä digitaalisten palveluiden rakentamiselle on sekin periaatteessa otollinen: moni pelialan yritys on saanut alkunsa pienestä, asiastaan innostuneiden koodarien joukosta, jonka alkuinvestointina on ollut läppäri ja työpiste. Toisaalta viihdesoftan osuus kokonaistuotannosta on liian pieni, jotta se voisi yksinään nostaa koko kansantalouden nousuun. On toinenkin ongelma: – Start-up-yrityksiä on Suomessa tällä hetkellä ehkä määrällisesti vähemmän kuin aiemmin, mutta laatu on entistä korkeampi. Osittain tästä johtuen myös suomalaiset ohjelmistoalan kasvuyritykset pyrkivät jalkautumaan Piilaaksoon, missä sekä rahoitus että asiakkaatkin ovat.

“Kokonaistuotanto ei ole Suomessa kasvanut kymmeneen vuoteen, mutta markkinapalvelut ovat pitäneet talouskasvua yllä.”

RAKENNEMUUTOS VAATII AJAT­ TELUN MUUTOSTA Pohjolan mukaan Suomen yritysverotus ja -verokanta ovat Euroopan mittakaavassa maltillinen ja yrittämistä koskeva sääntely on sekin muuttumassa yhdenmukaisempaan suuntaan. Toimintaympäristö ei siis ole yrittämisen jarru. Piilaakson vetovoima näkyy kaikkialla Euroopassa, ja globalisaatio ja digitalisaatio tuovat mukanaan väistämättä myös suuremman liikkuvuuden ja toimintaympäristöjen moninaisuuden. Suomen kansantalous kasvoi vuosien 2001 ja 2008 välillä yli 20 prosenttia, mistä liki puolet syntyi tehdasteollisuudessa. Kasvu oli jopa Ruotsia nopeampaa. Sen jälkeen bruttoarvonlisäys on supistunut Suomessa niin, että koko ajanjakson kasvuksi jää vain 14 prosenttia ja tehdasteollisuuden osuudeksi 2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 kokonaistuotanto oli vuoden 2006 tasolla. – Vaikka kokonaistuotanto ei ole Suomessa kasvanut kymmeneen vuoteen, ei talouskasvu ole loppunut, sillä markkinapalvelut ovat pitäneet sitä kaiken aikaa yllä. Markkinapalveluita ovat kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Markkinapalvelujen kasvusta puolestaan runsas puolet on syntynyt tietointensiivisissä palveluissa. Tässä tarkastelussa niitä ovat informaatio ja viestintä, rahoitus ja vakuutus sekä ns. liike-elämän palvelut eli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut. Lähes 60 prosenttia informaation ja

14

HUOM I S E N TE K IJÄT

viestinnän bruttoarvonlisäyksestä syntyy meillä tietojenkäsittelypalveluissa. – Teollisuus supistuu, koska elintason noustessa teollisten tavaroiden osuus kotitalouksien kulutuksessa vähenee ja palvelujen kasvaa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa samaan suuntaan. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologian sekä digitalisaation nopea kehitys laskevat tietointensiivisten palvelujen suhteellisia hintoja, jolloin niiden kysyntä sekä kulutuksessa että tuotantopanoksina kasvaa. Talouden rakennemuutoksessa ei ole kyse ainoastaan palvelualustoista tai bittivirroista. On osattava mukautua siihen, mitä megatrendit tuovat.


Mitä vienti kertoo talouskasvusta? Professori Matti Pohjolan mukaan vienti ei ­itsessään ole talouskasvun lähde. Se on kuitenkin erityisesti pienille kansantalouksille tärkeä keino hyödyntää osaamistaan. – Vientimarkkinoiden kautta yritykset hyötyvät suurtuotannon eduista, kun valmistuksen kiinteät kustannukset, esimerkiksi tuotekehitykseen liittyvät, alenevat markkinoiden koon kasvaessa. Erikoistumalla siihen, mitä parhaiten osataan, voidaan osaaminen näin skaalata suuremmille markkinoille. Tuotanto tehostuu ja tuottavuus kasvaa. Kansantalous vie ulkomaille niitä tuotteita, joiden valmistuksessa sillä on suhteellinen etu. Viennin rakenne paljastaa näin ollen millaisia tavaroita ja palveluja maassa osataan parhaiten tehdä. Suomen viennin suhde bruttokansantuotteeseen on lähes 40 prosenttia. Viennistä 70 prosenttia on tavaroita. Palvelujen osuus on kuitenkin kasvanut 15 viime vuoden aikana 15 prosentista 30 prosenttiin, yhtä suureksi kuin Ruotsissa. – Tavaraviennin suurimmat ryhmät ovat perinteiset eli paperi ja pahvi, rauta ja teräs, erilaiset koneet ja laitteet sekä verrattain uutena ryhmänä moottoriajoneuvot. Palvelujen (kuljetus ja matkailu pois lukien) suurimmat erät ovat puolestaan tietotekniikkapalvelut, liike-elämän palvelut, rakentaminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit.

– Jos ollaan tarkkoja, niin Nokiankin menestys lähti alun perin olemassa olevan idean kopioinnista ja soveltamisesta. Maailmalla oli kehitetty uusi tapa jalostaa puuhioketta, ja tätä ideaa lähdettiin soveltamaan Suomen oloihin. Nokian rakentaminen vaati vuosikymmeniä ja useita eri tuoteperheitä, Pohjola huomauttaa ja jatkaa: – Esimerkiksi paperille ei maailmalla enää ole kysyntää, sen sijaan kartonki elää ja voi hyvin. Pakkauksia ja kertakäyttöastioita tarvitaan ja jatkossa erityisesti älykkäät pakkaukset ovat valokeilassa. Pitää siis yhdistää biomassaa ja teknologiaa ja käyttää puukuitua uudella tavalla, ja juuri tämän uuden tavan löytäminen tutkimuksen ja kehityksen kautta on kilpailukyvyn avain.

Vuonna 2015 tietotekniikan viennin arvo oli lähes yhtä suuri kuin paperin ja pahvin. T&k-lisensseistä saatiin puolestaan yhtä paljon vientituloja kuin paperimassasta. Kuvaa Suomen osaamisen perustasta voidaan tarkentaa vertaamalla viennin rakennetta muihin maihin. Paperin, pahvin ja paperimassan osuus Suomen tavaraviennin arvosta on noin 17 prosenttia, mikä on peräti kymmenkertainen 35 kehittyneimmän maan keskiarvoon verrattuna. Suomi on siten erikoistunut muita maita selvästi enemmän niiden valmistukseen.

HUO M I S EN T EK I JÄT

15


Luottoluokitus heijastaa talouskasvua Suomen valtion luottoluokitusta arvioivat kansainväliset luottoluokituslaitokset Moody’s, S & P Global Ratings sekä Fitch Ratings. Luottoluokitus on arvio velallisen – kuten valtion – kyvystä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Karkeasti ilmaistuna luokitus kertoo, mikä on velallisen todennäköisyys joutua maksukyvyttömyystilaan. Suomi nautti parhaimmasta mahdollisesta AAA-luokituksesta aina alkutalveen 2014 asti, jolloin luottoluokittajat pudottivat sen toiseksi parhaaseen luokkaan AA+ (eli Hyvä). Syinä tähän olivat julkisen velan kasvu ja BKT:n heikentyminen. Luokitus on pysynyt samana, vaikka taantuma koetteleekin. Viimeksi luokituksia tarkistettiin vuoden 2016 loppupuolella ja tuolloin luokittajat katsoivat, että talousnäkymät ovat vakaat ja Suomen talous tulee toipumaan vähitellen. Kuntarahoituksen luottoluokitus kulkee käsi kädessä valtion luokituksen kanssa, eli myös se on AA+. Periaatteessa luottoluokituksen aleneminen voi vaikuttaa siihen, millaiseksi suoraan pääomamarkkinoilta hankitun rahoituksen eli lainan hinta muodostuu. Mitä korkeampi luottoluokitus, sitä kilpailukykyisempi hinta – ja tietenkin päinvastoin.

AA+ Kuntarahoituksen osastonjohtaja Joakim Holmström sanoo, että luokituslasku ei ­ainakaan toistaiseksi ole muuttanut merkit­ tävästi Kuntarahoituksen varainhankinnan hinnoittelua. Toistaiseksi isoimmat muu­ tokset korkopisteissä ovat 1–2 yksikön luokkaa. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan, ja myös sen oma luottoluokitus on sama kuin valtion ja Kuntarahoituksen.

Joakim Holmström Kuntarahoituksen osastonjohtaja, varainhankinta

Jutussa on hyödynnetty Matti Pohjolan artikkelia ”Kansantalouden rakennemuutos ja talouskasvu”, joka julkaistaan kevään aikana Digitaalinen Suomi -julkaisuhankkeen verkkosivuilla.

16

HUOM I S E N TE K IJÄT


KUNTAVAIK UT TAJAN KYSELY VART TI

T EK S T I : S oi l i He l m i n e n | K UVA: M i s k a Ko rpe laine n

Satu Huikuri MITKÄ OVAT JOENSUUN JOHTAMISEN PÄÄLINJAT JA YDINSTRATEGIAT LÄHIVUOSINA? Joensuussa mennään koko maahan verrattuna pari vuotta etuajassa: siirryimme jo tämän vuoden alussa uuteen toimintamalliin, jossa sote-palvelut ja pelastustoiminta eivät enää ole kaupungin, vaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten järjestämisvastuulla. Rahoitusvastuu ja omistajaohjaus säilyvät kaupungilla vielä sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon asti. Siun sotelle menevien maksuosuuksien osuus kaupungin nettomenoista on tällä hetkellä runsaat 60 prosenttia. Samaan aikaan toteutimme myös kaupungin organisaatio- ja hallintouudistuksen. Nyt haetaan uuden kunnan toimintamallia. Miten keskitymme vahvistamaan kilpailukykyä, luomaan elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä? Miten se näkyy konsernistrategiassa? Siun soten myötä meillä on jo hyvä vauhti päällä uusien toimintamallien rakentamisessa kunnan ja tulevan maakunnan välillä. Tavoitteena on säilyttää tämä etumatka ja nostaa profiilia toteuttamalla fiksuja valintoja ja toimintamalleja ja tuomalla niitä esille.

MITEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS TULEE VAIKUTTAMAAN JOENSUUN ASUKKAIDEN ARKIPÄIVÄÄN? Tavoitteena on, että kaupunkilaisille muutokset näkyisivät parempina palveluina, muun muassa sujuvampina palveluketjuina.

MITKÄ NÄET JOENSUUN SUURIMPINA HAASTEINA TALOUDEN NÄKÖKULMASTA? Kaupungin talous on muihin suomalaiskuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Meillä on ollut ylijäämäisiä vuosia, mutta liikkumavara on pieni ja siksi prosessien ja rakenteiden kehittämistä pitää jatkaa. Joensuussa on perinteisesti korkea työttömyys ja keskimääräistä pienempi asukaskohtainen verotulo. Yritysten houkutteleminen ja työpaikkojen synnyttäminen on tärkeää. Joensuun asukasmäärän kasvu on positiivinen asia, mutta se tuo mukanaan investointipaineita muun muassa lasten ja koululaisten määrän kasvun myötä. Kaupungin toimitilojen, asuntojen ja yhdyskuntatekniikan tarve on suuri. Vuosi 2017 on meille ennätysvuosi talonrakennuksen osalta: rakennamme ja peruskorjaamme kiinteistöjä 49 miljoonalla eurolla.

KUKA?

Satu Huikuri

• Kauppatieteiden tohtori, hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisteri. Väitteli oikeustaloustieteestä vuonna 2011 • Työskennellyt Joensuun kaupungin palveluksessa vuodesta 2003 lähtien, sitä ennen töissä Joensuun yliopistossa • Edennyt kaupungissa taloussuunnittelijasta kehityspäälliköksi, tilaajajohtajaksi ja vuoden 2017 alusta talousjohtajaksi • Syntynyt Joensuussa 1979 • Asuu Joensuussa

MIKÄ TEKEE JOENSUUSTA HIENON KAUPUNGIN? Joensuu on sopivan kokoinen ja kompakti, täällä on helppo toimia ja ilmapiiri on välitön. Meillä asiat hoituvat sujuvasti. Kaupunki kehittyy koko ajan ja kaupunkikuvakin muuttuu nopeasti.

MINKÄ KIRJAN LUIT VIIMEKSI? Minulla on aina kirja kesken. Tällä hetkellä luen Raisa Porrasmaan kirjaa Japani pintaa syvemmältä. Olen lähdössä lomamatkalle Osakaan, Kiotoon ja Naraan, ja haluan tutustua maahan ennalta.

KENET KOLLEGASI HALUAISIT NÄHDÄ SEURAAVASSA HUOMISEN TEKIJÖISSÄ? MITÄ KYSYISIT HÄNELTÄ? Kuopio on Joensuulle rakas naapurikaupunki ja tärkeä verrokki. Haastan Kuopion talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikaisen vastaamaan siihen, miten kuopiolaiset valmistautuvat maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.

HUO M I S EN T EK I JÄT

17


Puukoulun rakentamisessa vihreä, ekologinen ajattelu on tärkeällä sijalla.

18

HUOM I S E N TE K IJÄT


KUHMON VIHREÄ PUUKOULU

Ongelmasta kehittyi uusi mahdollisuus Kuhmolaisessa Kontion koulussa sisäongelmat muodostuivat niin suuriksi, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi luvan käyttää koulun tiloja vain vuoden 2017 loppuun asti. Korjaamisen sijaan Kuhmo päätti rakentaa uuden koulun, joka on monessa mielessä poikkeuksellinen. T EK S T I JA K UVAT : M a r tti Hu u s k o

V

anhan koulun korjaukset olisivat maksaneet noin kahdeksan miljoonaa euroa eli lähes 80 prosenttia uuden rakentamisesta. Kuhmon kaupunki päätyi rakentamaan uuden, 11,6 miljoonaa euroa maksavan Tuupalan puukoulun. Kokonaisuus on jaettu kolmeen pienempään osaan, joiden yhteenlaskettu tila on 5 500 neliötä. Näin koulu muodostaa pienille lapsille turvallisen tuntuisen, kylämäisen ja yhteisöllisen koulukokonaisuuden. – Kun Pohjois-Suomen AVI:n antama lisäaika perusopetuksen järjestämiselle Kontion tiloissa oli loppumassa, oli kaupungin toimittava, kertoo Tuupalan uuden puukoulun rakennustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Heikkinen.

PUUKOULU OLI LUONNOLLINEN VALINTA Kuhmo on puupitäjä, jossa on panostettu puualan kehittämiseen vuosikymmenien ajan. Viimeisten kolmen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut erityisen paljon. Vuoden 2014 jälkeen paikkakunnalle on perustettu CLT-massiivipuuele-

menttejä valmistava Crosslam Kuhmo ja niistä rakennusteollisuudelle massiivipuisia taso- ja tilaelementtejä valmistava Elementti Sampo. Rakennustoimikunnan puheenjohtajan mukaan oman kaupungin puuelementtiyritysten tarjonta loi aivan uuden mahdollisuuden puukoulun rakentamiselle. – Kun eri tekijöiden perusteella päädyttiin puukoulun rakentamiseen, korostettiin myös sitä, että vihreä, ekologinen ajattelu on koko hankkeessa tärkeällä sijalla, muistelee Pekka Heikkinen. Päätös puukoulun rakentamisesta ei ollut itsestäänselvyys. Aluksi kaupungin päättäjiä pelotti hankkeen hinta ja teknisten ratkaisujen löytyminen sekä rakentamisstandardien puuttuminen. – Yritysten toiminta rohkaisi meitä käyttämään betonin sijasta puusta valmistettuja ekologisia rakenneratkaisuja. Lopulta syntyi yksimielinen päätös rakentaa uusi Tuupalan koulu puusta.

HUO M I S EN T EK I JÄT

19


TIUKAT TERVEYSKRITEERIT OPPILAIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJANA Puukoulun rakentamisessa oleellinen piirre on Terve talo -kriteeristön noudattaminen. Sen perusta luodaan sillä, että koko rakentaminen tapahtuu sääsuojattuna niin kutsutussa hupussa. Tärkeää on, että kuivaketju pysyy ehjänä kaikissa vaiheissa. Se varmistetaan hyvin suunnitelluilla rakenneratkaisuilla kaikissa kolmessa koulurakennuksessa. Projektia helpottaa huomattavasti valmiiden puuelementtien käyttö. CLT-massiivipuuelementtien pinta on hiottu ja se vaatii vain vahakäsittelyn. Tämä helpottaa jatkorakentamista. CLT-elementit ovat myös huomattavasti kevyempiä kuin betonielementit. Lisäksi elementtien mittatarkkuus on hyvä, joten niiden asentamisessa ei ole ongelmia. Puukoulun rakentamisurakka vaatii suunnittelijoiden ja rakentajien jatkuvaa yhteistyötä. Rakennusmestari Markku Pääkkönen kertoo Suomen ensimmäisen CLT-elementtirakenteisen koulun olevan kaikille melkoinen haaste. Tässä yhteydessä puurakentamiseen liittyvä tiukka sääntely harmittaa tekijöitä. – Puurakentaminen pitäisi saada yhdenvertaiseen asemaan muun rakentamisen kanssa, sanoo Pääkkönen.

PUURAKENTAMINEN EI OLE AVARUUSTIEDETTÄ Puuelementtirakentaminen ei ole avaruustiedettä. Huolellisuutta työ tietenkin vaatii, sillä valmiit puulevypinnat on pidettävä kunnossa. Kaikki mukana olevat suunnittelijat, urakoitsijat ja rakentajat ovat kuitenkin motivoituneita, ja intoa pitää yllä uusi rakentamistapa. Maaliskuussa Tuupalan uuden puukoulun rakennushanke on noin puolessa välissä. – Jo tässä vaiheessa olemme vakuuttuneita siitä, että rakentamisessa tärkeät perustekijät: laatu, hinta ja työn edistyminen aikataulussa on pidetty hyvin hallinnassa, selvittää Markku Pääkkönen. Lisäksi pelätty hintaero betonirakentamiseen verrattuna ei toteudu. Rakentamiskustannukset ovat kilpailukykyiset eli samalla tasolla kuin betonirakentamisessa. Kustannukset jäänevät alle 12 miljoonaan.

REFERENSSIKOHDE CLT-ELEMENTTIRAKENTAMISELLE Rakenteilla olevaa Tuupalan uutta puukoulua rakennustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Heikkinen ja kaupunginjohtaja Eila Valtanen pitävät hienona rakentamisreferenssinä. Se on tärkeää Kuhmolle, koska kaupungissa on pitkään kehitetty puualan rakentamiseen liittyvää osaamista ja yritystoimintaa. Arkkitehtitoimisto Karsikkaan suunnitteleman Tuupalan uuden puukoulun rakentamisesta saatuja kokemuksia halutaankin hyödyntää mahdollisimman laajasti, korostaa kaupunginjohtaja. – On mukavaa, että Kuhmo on kehityksen eturintamassa. Ajattelun kokonaisvaltaisuutta kuvastaa se, miten Kuhmossa on panostettu biotalouteen.

20

HUOM I S E N TE K IJÄT

Oppilaat ja henkilökunta odottavat innolla uutta koulua Tuupalan uuden puukoulun tulevat oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta odottavat rehtori Seppo Vilénin mukaan jo innolla muuttoa. – Uusi yhtenäiskoulumalli tarjoaa mahdollisuuksia uusiin ratkaisuihin opetuksessa ja eri ammattilaisten yhteistyössä. Tilojen käytössä pystytään huomioimaan eri-ikäisten lasten ja nuorten tarvitsemat ratkaisut, selvittää rehtori uusia suunnitelmia. – Luokanopettajien ja aineenopettajien vahvuudet ja erityisosaamiset saadaan mahdollisimman hyvään käyttöön ja opetuksen rajapinnat loivenevat. Esimerkiksi erilaisiin erityisopetuksen tarpeisiin voidaan vastata paremmin, kun tuen tarpeessa olevat oppilaat opettajineen ja avustajineen toimivat lähellä toisiaan. Seppo Vilén uskoo, että myös aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteensovittaminen muun toiminnan kanssa onnistuu hyvin. Lisäksi uudet koulun tilat hyödyttävät myös kaikkia kuntalaisia: iltaisin kuhmolaiset voivat käyttää uudenaikaisia tiloja monipuolisesti liikunnan, musiikin, kuvataiteen ja käsityön harrastamiseen.


Rakentamaan vihreällä rahoituksella Kaupunginjohtaja Eila Valtanen myöntää, että myös Kuhmossa kuntatalous on tiukoilla. Siksi uusien tilojen vaatimus Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta oli kova – varsinkin kun valtio oli juuri lopettanut uusien koulujen rahoittamisen.

Tuupalan puukoulusta rakentuu turvallisen tuntuinen, kylämäinen ja yhteisöllinen koulukokonaisuus.

Kun Tuupalan uuden puukoulun rakentamispäätös oli tehty, oli vuorossa eri rahoitusmuotojen tarkastelu. Valtanen kertoo, että lainan vaihtoehtona harkittiin myös leasingrahoitusta. Tarkkojen laskelmien jälkeen Kuhmossa päädyttiin perinteiseen lainarahoitukseen. Kilpailutuksen jälkeen rahoittajaksi valittiin Kuntarahoitus. Oman säväyksensä päätökselle antoi se, että Kuntarahoitus myönsi Tuupalan uuden puukoulun rakentamiseen vihreää rahoitusta. Vihreän rahoituksen ehtoihin kuuluu, että hanke kuuluu esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisen, kestävän rakentamisen tai energiatehokkuuden alueelle. Ehtojen täyttymistä arvioi puolueeton ympäristöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Kaupungin energiatalous nojaa pitkälle omaan raaka-aineeseen eli puuhun. Kuhmon energiaomavaraisuus on noin 70 prosentin luokkaa, mikä on koko Suomessa huipputasoa.

RATKAISUMALLEJA MUILLE KUNNILLE Tuupalan uusi puukoulu on osoittautunut kiinnostavaksi uuteen rakennustekniikkaan liittyväksi käyntikohteeksi. Jo nyt yhteydenottoja ja tutustumiskäyntikyselyjä on tullut hankevastaava Markku Pääkkösen mukaan runsaasti. Ihmisiä kiinnostavat sekä puukoulurakennus että erilaiset uudet tekniikat ja materiaalit eli puuhun perustuvat ratkaisut. Tärkeää koulun rakentamisessa on myös sen työllistävä vaikutus. Tällä hetkellä rakennuksella työskentelee kolmisenkymmentä rakennusalan ammattilaista pääosin Kuhmosta. Vähäisiä eivät ole myöskään koulun rakentamisen välilliset vaikutukset. Kaupunginjohtaja Eila Valtanen muistuttaa, että Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin laskelmien mukaan jokaisen massiivipuuelementtirakentamiseen käytetyn euron kerrannaisvaikutukset ovat peräti 2,7-kertaiset.

HUO M I S EN T EK I JÄT

21


APOLLO

Apollon monikäyttöisyys yllätti Turun kaupunki on käyttänyt Kuntarahoituksen Apollo-palvelua noin vuoden ajan konsernin rahoitussalkun hallintaan ja analysointiin. Palvelun laaja-alaisuus oli iloinen yllätys. TE K S TI: Soi l i H el mi n e n | K UVAT : S a m i L a m be rg ja i S tock ph oto

T

urku oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka otti käyttöön viime vuonna lanseeratun rahoitussalkun hallinnan työkalun Apollon. Kaupunkikonsernin rahoituskokonaisuuden hallinnan kompleksisuutta kuvaa se, että Turun Apollo-palveluun on viety konsernin 17 tytäryhtiötä ja erilaisia rahoitussopimuksia on noin 260. Kaikki konsernin lainat eivät vielä ole yhdessä järjestelmässä, mutta siihen pyritään. – Pystyimme Apollon avulla korvaamaan aiemmin käytössä olleen lainaohjelman ja erilaisia Excel-pohjaisia työkaluja, kertoo Turun rahoituspäällikkö Kari Pentti. – Nyt meillä on kaikki kaupungin ottolainat ja koronvaihtosopimukset sekä kaupungin myöntämät antolainat samassa järjestelmässä ja yhdessä näkymässä. Apolloa hyödynnetään esimerkiksi antolainojen laskutusta tehtäessä, mutta kirjanpitoliittymää ei Apollosta vielä ole. Myös Pentti itse käyttää Apolloa vähintäänkin viikoittain. – Apollossa on paljon hyödyllisiä toimintoja: kalenteri, josta näkyy seuraavat tapahtumat, erilaisia raportteja ja korkoanalyyseja. Viime aikoina siihen kehitetyt valmiit vakioraporttipohjat ovat hyödyllisiä esimerkiksi kaupungin johdon käyttöön.

VALTTINA MONIKÄYTTÖISYYS – Yllätyin siitä, miten laaja palvelu Apollo on. En osannut odottaa, että se olisi peräti erinomainen työkalu taseen hallintaan: näen siitä korkoriskit ja markkinakorot ja palvelu jopa hinnoittelee koronvaihtosopimukselle käyvän markkina-arvon. – Apollo on myös budjetoinnin työkaluna erittäin hyvä, esimerkiksi korkotulot ja -menot nykyisellä markkinaoletuksella näkee siitä monen vuoden ajalle. Siitä saamme myös tilinpäätökseen tarvittavat saldot ja annamme sen kautta tytäryhtiöille omien antolainojen saldot. Kari Pentti arvostaa myös pilvipalvelun tuomaa mutkattomuutta.

22

HUOM I S E N TE K IJÄT

– Voimme antaa uusille käyttäjille helposti tunnuksia. Jos kokouksessa tulee esiin kysymys, johon ei ole etukäteen osattu varautua, tiedot voi nopeasti tarkistaa saman tien.

KIVUTON KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Turussa Apollon käyttäjiä on yhteensä yli kaksikymmentä, joista suurin osa työskentelee kaupungin konsernihallinnossa ja osa konsernin tytäryhtiöissä. Tytäryhtiöillä on palvelussa rajatumpi näkymä, niiden taloushenkilöstö näkee vain omaa yhtiötä koskevat tiedot. Kaupunkikonserni määrittää itse sopimusten salauksen tason Kuntarahoituksen suuntaan. – Käyttöönotto on tapahtunut muiden töiden ohella ja hyvin sujuvasti. Meidän oma henkilöstömme on erittäin ammattitaitoista, ja olemme saaneet paljon apua Kuntarahoituksesta, Pentti sanoo.

KEHITYS KEHITTYY Apollo lanseerattiin asiakkaille tietoisesti palveluna, jonka toiminnallisuuksia kehitetään jatkossa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Jatkuva kehittäminen on näkynyt asiakkaille jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. – Esimerkiksi uusia raporttikokonaisuuksia tulee koko ajan, koska asiakkaat ovat niitä toivoneet. Meidän toiveitamme onkin kuunneltu erinomaisesti. Apollon käyttäjäpäivissä olemme voineet käydä laajempia keskusteluja kehityssuunnasta, ja nähdäkseni käyttäjien tarpeet ja toiveet ovat aika samansuuntaisia, vaikka painotuserojakin tietenkin on. – Minusta on tärkeää, että palveluun kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Toivon, että myös sijoitukset saataisiin mukaan Apollon kokonaiskuvaan, se olisi tärkeä lisätyökalu taseen hallintaan.


Mikä Apollo? Apollo on helppokäyttöinen, tietoturvallinen pilvipalvelu, joka ei vaadi asennuksia. Ominaisuudet • Kaikki rahoitussopimukset yhdessä palvelussa • Markkinainformaatio • Rahoitussalkun analysointi ja vaihtoehtoisten ratkaisujen simulointi • Elinkaaren hallinta ja raportointi • Konsernitason rahoitussopimusten hallinnointi Lisätietoja Apollosta: www.kuntarahoitus.fi/apollo

“Uusia raporttikokonaisuuksia tulee koko ajan, koska asiakkaat ovat niitä toivoneet. Toiveitamme onkin kuunneltu erinomaisesti.”

HUO M I S EN T EK I JÄT

23


Kuntarahoitus hankkii varoja maailmanlaajuisesti Kuntarahoituksen varainhankinta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuista, sillä Kuntarahoituksen sijoittajakunta on poikkeuksellisen laaja. Kuntarahoituksen joukkovelkakirjalainoihin sijoitetaan maailmanlaajuisesti. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintansa eri maantieteellisiin alueisiin ja sijoittajatyyppeihin sekä eri maturiteetteihin ja valuuttoihin. Hajautus pienentää jälleenrahoitusriskiä eri markkinatilanteissa ja mahdollistaa kustannustehokkaan varainhankinnan. Suurin osa sijoittajakysynnästä tulee Aasian ja Tyynenmeren alueelta sekä Euroopasta. Kuntarahoituksen sijoittajakunta on monipuolinen ja keskeiset sijoittajatyypit ovat keskuspankit, varainhoitajat, liikepankit, vähittäisasiakkaat sekä vakuutus- ja eläkeyhtiöt. Liikepankkien osuus sijoittajina on kasvanut viime aikoina sääntelyn tuomien maksuvalmiusvaatimusten takia.

KUKA?

Karoliina Kajova

• Ikä 28 vuotta. Asuu Helsingissä. • Valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2014, pääaineenaan rahoitus. • Tullut Kuntarahoitukseen kesätöihin jo opiskeluaikanaan ja on työskennellyt talossa hieman yli kolme vuotta. • Vapaa-aikanaan harrastaa jumppaa ja pilatesta sekä italian kieltä. Entisenä uimarina ja uimaopettajana toivoisi, että ehtisi pulahtaa myös altaaseen useammin. Myös nuoruuden näyttelijäharrastuksen uudelleen aloittaminen on haaveissa, samoin kuin 50-luvun swing-tanssin aloittaminen.

24

HUOM I S E N TE K IJÄT


T YÖN ÄÄRESSÄ

Koko Suomen lähettiläs Kuntarahoituksen varainhankinnassa työskentelevän Senior Analyst Karoliina Kajovan työhuone on todellinen avokonttori, sillä toimintakenttänä on koko maailma. TE K S TI : Ja an a Kos u n e n | K UVA: S a m i L a m be rg

V

älillä Kajova singahtaa sijoittajatapaamiseen toiselle puolelle maailmaa, välillä taas hoidetaan asioita puhelimen välityksellä niin Lontooseen, Saksaan, Aasiaan kuin Pohjoismaihinkin. Kajova tuntee olevansa maailmalla koko Suomen lähettiläs, sillä niin monipuolisesti hän saa kotimaataan ja työnantajaansa tapaamisissa esitellä. Kansainvälistä ja nopeatempoista analysointi- ja kommunikointityötä. Näillä sanoilla Karoliina Kajova kuvailee omaa työtään Kuntarahoituksen varainhankintaosastolla. Kansainvälisyydestä kielivät ne lukuisat puheeseen lipsahtelevat vieraskieliset sanat ja ilmaisut, joille Kajova joutuu hakemaan suomenkielisiä vastineita. Silti oman tehtäväkentän kuvailu on sujuvasanaista ja ilmeikästä. – Olen aina nauttinut esiintymisestä ja harrastanut näyttelemistäkin sekä ollut mukana väittelykerhossa. Esiintyminen on tärkeä osa työtäni, sillä esittelen toimintaamme ja edustan työnantajaani paljon niin Suomessa kuin ulkomaillakin, hän kertoo. Kun presentaatio menee hyvin, sen tuomaa onnistumisen tunnetta ei voita mikään, hän hymyilee.

YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS MOTIVOI Kun Kajova kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen kynnyksellä lähti etsimään rahoitusmarkkinoilta töitä, halusi hän löytää tehtävän, jossa kokee tekemisensä olevan yhteiskunnallisesti merkittävää. – Minulle on tärkeää tietää, miksi teen päivittäistä työtäni ja mihin hankkimamme varat menevät. Tunnen tekeväni hyvää ja yhteiskunnallisesti vastuullista työtä, kun ymmärrän yhteyden työni ja uuden päiväkodin tai sairaalan rakentamisen välillä. Neljän hengen yhteen puhaltavassa tiimissä Kajova on viihtynyt nyt mainiosti vähän yli kolme vuotta. Aika on hionut raakileesta timantin sekä antanut rutkasti lisää vastuuta ja kokemusta. Kajova kokee olevansa vahvasti sisällä organisaatiossa ja kehuu sen luomia mahdollisuuksia oppia jatkuvasti uutta yli osastorajojen. – Kun talo on pieni, voi kysyä asioita keneltä tahansa ja oppia koko ajan kollegoiltaan. Pääomamarkkinat muuttuvat alati ja se tuo työhön kiinnostavia uusia projekteja. Hereillä on siis oltava

koko ajan. Pidän kuitenkin siitä, että uudistumista tapahtuu, hän jatkaa. Kajovan pääasiallinen työtehtävä on varainhankinta. Varainhankintaosasto hankkii varat, joilla Kuntarahoitus rahoittaa asiakkaitaan. Varat hankitaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja viime vuosina uutta varainhankintaa on tehty vuosittain 6–7,5 miljardia euroa. Työhön liittyy markkinoiden jatkuvaa ja varsin tarkkaa seurantaa sekä varainhankintakauppojen hinnoittelua ja toteutusta. Oman toiminnan kehittäminen on myös keskeistä. Hyviä kommunikointija tiedonvälitystaitoja tarvitaan niin talon ulkopuolella pankki- ja sijoittajatapaamisissa kuin sen sisälläkin eri osastojen välillä, eikä unohtaa sovi markkinointinäkökulmaakaan. – Merkittävään rooliin on noussut myös maailman poliittisen tilanteen hahmottaminen: on osattava vastata sijoittajien kysymyksiin laajalla perspektiivillä ja selittää, mihin kontekstiin Suomi ja Kuntarahoitus kuuluvat. Sijoittajia kiinnostaa tällä hetkellä kovasti maailman poliittinen ja taloudellinen liikehdintä sekä se, miten se Suomeen ja Kuntarahoitukseen vaikuttaa. Esimerkiksi Brexitin vaikutus Suomen talouteen on viime aikoina ollut pinnalla oleva kysymys, mutta yhtä lailla olen vastannut myös pakolaisvirtoja koskeviin kysymyksiin.

UIMAOPEN HAAVEISSA PULAHDUS TAKAISIN ALTAASEEN Vauhdikkaan työn vastapainoksi Kajova viihtyy vapaa-ajallaan liikunnan parissa sekä opiskelee italian kieltä ja kulttuuria. On paljon asioita, joita Kajova suunnittelee aloittavansa heti kun aika vain antaa myöten. Entinen uimaope haaveilee, että pääsisi käymään useammin uimassa. Myös nuoruuden rakas näyttelemisharrastus polttelee. Yliopistoaikana Kajova innostui hyvistä väittelytaidoista yliopiston väittelykerhossa. – Harrastuksistani olen saanut varmasti valmiuksia myös työssäni menestymiseen. Niiden kautta olen kehittänyt itselleni taitoja, joista aina välillä huomaan hyötyväni, varsinkin kansainvälisellä työkentällä, hän toteaa.

HUO M I S EN T EK I JÄT

25


VIHREÄT H ANKKEE T

Vihreän rahoituksen ilmastovaikutuk jo näkyvissä

26

HUOM I S E N TE K IJÄT


T EK S T I : S oi l i He l m i n e n | K UVA: J oh a n n a Levo mäk i

Tärkeä edellytys kuntien ympäristöinvestointien yleistymiselle on rahoitus- ja ympäristötoimien yhteistyön tiivistyminen.

kset Kuntarahoitus ryhtyi tarjoamaan vihreää rahoitusta asiakkailleen vuoden 2016 alussa. Rahoitus on osoittautunut suosituksi, ja jo ensimmäisen vuoden aikana rahoitettujen hankkeiden ilmastovaikutukset ovat mittavia.

K

untien investoinnit ovat mittaluokaltaan isoja ja niiden hankkeet vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntarakenteeseen. Sen takia kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Niiden toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja pienentää energiankulutusta. Positiivisia ilmastovaikutuksia on pakko saada aikaan, sillä tuoreen ilmastolain mukaan Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 lähtötasosta.

HUO M I S EN T EK I JÄT

27


LÄPINÄKYVÄÄ RAHOITUSTA Kuntarahoitus hankkii vihreän rahoituksen varat erillisellä vihreällä bondilla, joka edellyttää raportointia rahoitettujen kohteiden aikaansaamista ympäristövaikutuksista. Ensimmäisenä vuonna rahoitettujen vihreiden hankkeiden ilmastovaikutukset arvioi suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll. Tutkimuksen mukaan rahoituksen piirissä olevien hankkeiden ansiosta säästyy vuosittain noin 35 000 megawattituntia energiaa. Tämä vastaa noin 17 500 uuden, 50-neliöisen asunnon vuotuista lämmitysenergiantarvetta. Hankkeiden suorien hiilidioksidipäästöjen vähennysvaikutus on noin 8 650 hiilidioksiditonnia vuodessa. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi vihreillä hankkeilla on vielä merkittävämpiä epäsuoria ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi Länsimetro mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, mikä parantaa muun muassa jätteenkäsittelyä ja jätteiden hyödyntämistä energiantuotannossa.

LENTÄVÄ LÄHTÖ UUDELLE RAHOITUSTUOTTEELLE Vihreän rahoituksen saama vastaanotto yllätti positiivisuudellaan ensimmäisenä vuonna. Huolimatta siitä, että vihreät hankkeet hyväksytään riippumattoman vihreän arviointiryhmän toimesta ja niistä tarvitaan enemmän taustatietoja kuin muista rahoituskohteista, hyväksyttyjä hankkeita löytyi ensimmäisen vuoden kuluessa lähes kaksikymmentä, ja niiden yhteenlaskettu rahoitus oli 442,5 miljoonaa euroa.

Hyvä kysyntä tarkoittaa sitä, että syksyllä 2016 liikkeeseen laskettu Suomen ensimmäinen vihreä bondi on jo myyty loppuun. Bondin koko oli 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vihreiden hankkeiden portfolio kasvaa koko ajan, ja nyt kerätään siis jo hankkeita seuraavaa liikkeeseenlaskua varten. Kuntarahoituksen seuraavan vihreän bondin liikkeeseenlaskun ajankohdaksi on arvioitu vuoden 2017 loppua tai vuoden 2018 alkua.

YHTEISTYÖTÄ YLI KUNNAN SEKTORIRAJOJEN Pariisin ilmastosopimus toi mukanaan Suomelle ja sen kunnille konkreettisia uusia ilmastotavoitteita, eikä niitä saavuteta ilman uudenlaisia toimintaperiaatteita. – Tärkeä edellytys kuntien ympäristöinvestointien yleistymiselle on rahoitus- ja ympäristötoimien yhteistyön tiivistyminen kunnissa. Molemmilla on keskeinen tehtävä siinä, että investointeja suunniteltaessa huomioidaan laajasti ympäristönäkökulmat, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuksista vastaava osastonjohtaja Juha-Pekka Ketola. Myös rahoitettujen hankkeiden tuloksia arvioinut Ramboll toteaa raportissaan, että tunnusomaista vihreille hankkeille on yhteistyö, usein myös useiden kuntien välinen. Yhdistämällä innovaatioita, uusia teknologioita, oppimista ja ympäristöalojen ja muun yhteiskunnan välistä verkostoitumista näillä hankkeilla on kauaskantoisia ja laaja-alaisia vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja elämään Suomen kunnissa, Ramboll arvioi.

Ketkä sijoittavat vihreisiin hankkeisiin?

SUOMEN ENSIMMÄISEN VIHREÄN BONDIN SIJOITTAJAJAKAUMA

Pankit 36 % Keskuspankit ja muut instituutiot 32 % Varainhoitajat 21 % Vakuutus- ja eläkeyhtiöt 11 %

28

HUOM I S E N TE K IJÄT

Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 42 % Pohjois- ja Etelä-Amerikka 29 % Pohjoismaat 22 % Aasian ja Tyynenmeren alue 7 %


Laaja valikoima hankkeita Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta saavat hankkeet voivat olla hyvin erilaisia. Vihreän rahoituksen viitekehyksessä on määritelty seitsemän eri luokkaa, joihin investoinnin pitää suuntautua soveltuakseen rahoituksen piiriin.

UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ JOUKKOLIIKENNE JÄTEHUOLTO VESI- JA JÄTEVESIHUOLTO KESTÄVÄ RAKENTAMINEN YMPÄRISTÖNHOITO, MUKAAN LUKIEN LUONNON ENNALLISTAMINEN Tähän mennessä rahoitetuista hankkeista useimmat liittyvät kestävään rakentamiseen. Mukana on myös mittavia joukkoliikennehankkeita.

VIHREÄN HANKESALKUN KEHITYS miljoonaa euroa

Vihreä rahoitus myötätuulessa Kuntarahoituksen vihreä rahoitus on kasvanut voimakkaasti viime vuoden alun lanseerauksen jälkeen. Vihreän rahoituksen piiriin on hyväksytty yhteensä 23 laina- ja leasinghakemusta. Maaliskuussa 2017 vihreän hankesalkun koko oli noin 700 miljoonaa euroa. Kuntarahoituksen asiakkaat ovat ottaneet uuden tuotteen hyvin vastaan. Kunnilla on merkittävä potentiaali Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja Kuntarahoitus haluaa tukea tätä kehitystä tarjoamalla tuotteen, joka on tavallista rahoitusta edullisempaa. Kuntarahoituksen vihreä rahoitussalkku jakaantuu siten, että julkisen liikenteen osuus on reilu puolet. Seuraavaksi suurin viipale käsittää fiksuja rakentamisratkaisuja, kuten liki nollaenergialla toimivia koulurakennuksia. Loppuosa vihreistä projekteista liittyy vedenpuhdistukseen ja energiatehokkuuteen. Kuntarahoitus laski ensimmäisenä suomalaisena liikkeeseen ympäristöinvestointien rahoittamiseen korvamerkityn joukkovelkakirjalainan eli vihreän bondin viime vuoden lokakuussa. Seuraavan vihreän bondin valmistelu etenee vihreän rahoituksen kohteiden kasvusta johtuen. Tavoitteena on laskea liikkeeseen uusi vihreä bondi tämän vuoden loppupuolella tai viimeistään ensi vuoden alussa.

500 400 300 200 100 0 1.1.2016 3.1.2016 5.1.2016 7.1.2016 9.1.2016 11.1.2016

Kuntarahoituksen asiakkuuksista vastaava osastonjohtaja Juha-Pekka Ketola

HUO M I S EN T EK I JÄT

29


KOLUMNI | ESA KALLIO

Hullu vuosi muistuttaa politiikan ja talouden suhteesta

M

aailma pidättää hengitystään seuratessaan Donald Trumpin hallinnon nopeita käänteitä. Trump on lyhyen kautensa aikana saanut lähes kaikkien valtioiden päämiehet varpailleen. Yhdysvaltain uusi poliittinen johto saa paljon kritiikkiä, mutta markkinat ottivat ensishokin jälkeen Trumpin valinnan positiivisesti vastaan. Ilmassa oli jopa innostusta: yleinen käsitys oli, että maailmantalous saisi Trumpin hallinnon päätöksistä lisäpotkua. Optimistien ajatuskulku on se, että Trumpin lupaama elvytys kääntää amerikkalaisen markkinakysynnän kasvuun ja USA:n nopea talouskasvu puolestaan vetää koko maailmantalouden suosta, jossa se nyt rämpii. Tuleeko näin tapahtumaan? Ainakin sitä voi epäillä. Trump aikoo samaan aikaan purkaa vapaakauppaa ja asettaa ulkomaiselle tuonnille tullitariffit. Tavoitteena on kasvattaa amerikkalaisyritysten omaa tuotantoa, kun kysyntää samaan aikaan kasvatetaan vahvalla elvytyksellä. Tämä kuitenkin johtanee korkotason nousemiseen ja inflaation kasvuun. Se myös mitä todennäköisimmin vahvistaisi dollaria, mikä vaikeuttaisi amerikkalaisyritysten vientiä ulkomaille ja nostaisi tuontitavaroiden hintoja USA:ssa. Itse elvytyksen onnistumisen edellytykset ovat monin tavoin kyseenalaisia. USA:n työllisyystilanne on erinomainen, joten sitä on vaikea parantaa. Elvytys pitää rahoittaa velalla, ja valtionvelka on jo vanhastaan pilvissä. Keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä maan talous voi joutua syöksyspiraaliin,

30

HUOM I S E N TE K IJÄT

jossa amerikkalaisyritysten kilpailukyky katoaa. USA:n talouskasvun taittuminen vetäisi koko maailmantalouden uuteen lamaan. Trumpin protektionismi saattaa kääntyä haitallisimmaksi Yhdysvalloille itselleen. Esimerkiksi Kiina tuo maahan pääsääntöisesti amerikkalaisen teollisuuden käyttämiä osia ja komponentteja, ja niille asetetut tullitariffit haittaavat enemmän amerikkalaisia kuin kiinalaisia yrityksiä. Kiina saa USA:sta tuomansa lentokoneet ja autot hankittua muualtakin. Kiinan talouspoliittinen merkitys kasvaa, ja USA:n heikkenee, ja Aasian alue kokonaisuutena vahvistuu. Trumpin hallinnon eristäytymispyrkimykset voivat vähentää myös USA:n painoarvoa Natossa. Valtatyhjiölle löytyy aina ottajia, ja Saksan painoarvo Natossa voi hyvinkin kasvaa. Se puolestaan saattaa kiristää manner-Euroopan perinteisten kilpailijoiden Saksan ja Ranskan suhteita. Trumpin varaukseton tuki Ison-Britannian EU-irtautumiselle on presidentin monen muun näkemyksen tavoin epäloogista. Trump haluaa sulkea maansa rajat, mutta on kuitenkin valmis tarjoamaan Britannialle hyvän kauppasopimuksen. Tämän hän tekee vauhdittaakseen EU:n heikentymistä. Samaa tarjousta on tuskin luvassa, jos joku muu maa haluaisi irtautua unionista.

EUROOPPAKIN KUOHUU Käsittelin jo viime syksynä kolumnissani Brexitin vaikutuksia Eurooppaan. Jo tuolloin – vastoin monien talouden analyytikoiden näkemyksiä – olin varma, että Brexitin todellisia vaikutuksia ei ollut vielä nähty. Ne alkavatkin näkyä vasta nyt, ja eskaloituvat tulevina vuosina. Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti hallituksensa päätyneen niin sanottuun kovaan Brexitiin eli EU:n sisämarkkinoista eroamiseen. Tavoitteena on säilyttää täydellinen raja- ja lainsäädäntökontrolli, mutta samaan aikaan britit toivovat saavansa solmittua EU:n kanssa


NIMIT YKSE T KO O N N UT S i r pa Ke s ti l ä Esa Kallio Kirjoittaja on Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Uusia asiantuntijoita Kuntarahoituksessa

RAINER HOLM hyvät kauppaehdot. Koko vyyhteä sotkee entisestään korkeimman oikeuden näkemys, jonka mukaan hallitus ei voi tehdä Brexit-päätöksiä ilman parlamentin hyväksyntää. Brexitin vaikutukset Britannian taloudelle alkavat näkyä vasta viiveellä. Isojen yritysten muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta monen Lontooseen asettuneen suuryrityksen tiedetään jo tekevän vaihtoehtoisia suunnitelmia. Lontoolla on ollut erityisasema eurokeskuksena. Brexitin jälkeen tämä asema on erityisesti uhattuna. Kilpajuoksu Euroopan uuden keskittymän asemasta on käynnissä. Vahvoja ehdokkaita ovat Pariisi, Dublin ja Frankfurt, mahdollisesti myös Amsterdam ja Madrid. Finanssimaailmaa keikuttavat myös Trumpin hallinnon pyrkimykset vähentää rahoitusalan sääntelyä Yhdysvalloissa. Jos siinä onnistutaan, epätasapaino amerikkalaisten pankkien ja muiden rahoituslaitosten välillä kasvaa ja muuttaa kilpailuasetelmaa. Se on kuitenkin varmaa, että amerikkalaiset tulevat jarruttamaan kansainvälisen sääntelyn seuraavan vaiheen eli Basel IV -sopimuksen etenemistä. USA:n ja Britannian protektionismi osuu erityisesti Suomen kaltaisiin pieniin, viennistä riippuviin maihin. Toisin kuin populistit Suomessakin mielellään väittävät, protektionismin levitessä maailmalla Suomi häviää aina. Kun valuutalla ei voida joustaa, on työvoiman hinta ainoa jouston keino. Vuosi 2017 on Euroopan poliittisen ja taloudellisen kehityksen kannalta tärkeä vuosi. Alankomaiden parlamenttivaalit, Ranskan presidentinvaalit sekä Saksan liittopäivävaalit ovat kaikki käännekohtia, jotka saattavat entisestään vahvistaa populismia myös Euroopassa. Mietitkö, miksi ihmeessä talouden ammattilaisten pitäisi käyttää aikaansa politiikan spekuloimiseen? Siitä yksinkertaisesta syystä, että talous on aina politiikan seurausta. Jos poliittiset näkymät sisältävät uhkia, samaa voi odottaa myös talouden kehitykseltä. Toivottavasti olen väärässä, ja politiikan ja talouden kehä osoittautuukin riskiskenaarioita positiivisemmaksi. Pian se nähdään.

Rainer aloitti Kuntarahoituksessa digitaaliset ratkaisut ja IT -toiminnon johtajana joulukuussa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Nesteellä tietohallinnon johtoryhmässä vastuullaan järjestelmäkehitysprojektit, Digialla ja Tiedolla finanssisektorin asiakkuuksien parissa sekä Nordea IT:ssä. Rainer valmistui Turun kauppakorkeakoulusta tietohallinnon koulutusohjelmasta kauppatieteiden maisteriksi keväällä 1999. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat golf, veneily, liikunta ja lasten urheiluharrastusten tukeminen.

JOONA TORNIAINEN Joona aloitti tammikuussa Credit Risk Analystina Kuntarahoituksen riskienhallintaosastolla, jossa hän työskenteli jo viime kesänä kesätyöntekijänä. Joona opiskelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan laskentatoimi ja tekee tällä hetkellä työn ohella graduaan. Vapaa-aikansa Joona kuluttaa lenkkeillen, kuntosalilla, tennistä pelaten sekä ystävien kanssa aikaa viettäen.

KRISTA PELTOMÄKI Krista aloitti helmikuun alussa Kuntarahoituksen rahoituspalveluissa leasingin rahoitusneuvojana. Hänellä on pitkä työkokemus rahoitusalalta eri pankkien sekä rahoitusyhtiön palveluksessa. Viimeiset vuodet Krista on työskennellyt leasingyhtiö NF Fleetissa avainasiakaspäällikkönä. Vapaa-ajallaan hän lenkkeilee ja käy kuntosalilla sekä viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Intohimoihin kuuluu myös ruuanlaitto ja matkustelu.

HUO M I S EN T EK I JÄT

31


MARGINAALI

0,00 %

Sähköistetään Suomen autot! Kuntarahoitus tukee sähköautojen yleistymistä tarjoamalla niiden hankintaan leasingrahoitusta nollamarginaalilla. Kuntarahoitus tarjoaa vuoden 2017 aikana kunta-asiakkailleen täyssähköajoneuvojen hankintaan rahoitusta 0,00 prosenttiyksikön marginaalilla. Rahoitettavia kohteita ovat julkista liikennettä lukuun ottamatta kaikki kuntakonsernien käytössä olevat ajoneuvot, joita voi hankkia täyssähköversioina. Rahoitusta voi saada myös latausinfran rakentamiseen. Kysy lisää sähköautoleasingista osoitteesta leasing@kuntarahoitus.fi tai omalta asiakasvastaavaltasi.

Huomisen tekijät 01/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you