1 minute read

Reilu kilpailu on kaikkien etu

Keskustelu julkisen sektorin omistamien terveysyhtiöiden asemasta on noussut uudelleen esille sote-uudistukseen liittyvien lakien eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Monilta poliitikoilta löytyy ymmärrystä julkisen sektorin omistamien yhtiöiden asettamiseksi erityisasemaan.

Hallituksen esityksen mukaan julkisessa omistuksessa olevat sote-yritykset rinnastetaan yksityisiin yrityksiin. Tällöin niiltä hankittavien palveluiden määrää on rajoitettava samalla tavalla kuin rajoitetaan muiltakin ulkopuolisilta hankittavia palveluita.

Julkisomisteisten yhtiöiden puolustajat vaativat hallituksen esitystä muutettavaksi niin, että julkisen sektorin yritykset ovat osa hyvinvointialueen omaa tuotantoa. Tällöin niiltä voisi ostaa palveluita ilman rajoituksia.

Julkisen sektorin osakeyhtiöitä ovat esimerkiksi Tampereen Sydänsairaala, Tekonivelsairaala Coxa ja Orton. Tuorein vastaava järjestely on suunnitelmissa Itä-Suomessa, jossa kolme sairaanhoitopiiriä on perustamassa Lighthouse-nimistä osakeyhtiötä tuottamaan terveyspalveluita myös avoimille markkinoille.

EPÄREILU KILPAILU EI OLE KENENKÄÄN ETU

Terveyspalvelualan yksityisiä yrityksiä ei huolestuta se, että tulee lisää kilpailua. Yritykset toimivat avoimilla markkinoilla, joiden luonteeseen kuuluu, että syntyy uusia yrityksiä ja sitä kautta kilpailua. Markkinoilla jo toimivia yrityksiä huolestuttaa kilpailun vääristyminen.

Kun julkinen toimija perustaa yksityisoikeudellisen yrityksen, joka myy palveluita avoimille markkinoille, se voi hyödyntää toiminnassaan verovaroilla hankittuja resursseja. Tällöin on vaarana, että kyseinen yritys saa perusteettomia kilpailuetuja suhteessa muihin samoilla markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden.

Millä perusteilla hyvinvointialue laskuttaa omistamaansa yritystä sen käyttöön antamistaan resursseista, esimerkiksi toimitiloista, laitteista ja tukipalveluista? Onko hintaan laskettu täysimääräisesti tilavuokrat, henkilöstökulut, ajanvaraus, vastaanotto, siivous, tietojärjestelmät, viestintä ja markkinointi, vakuutukset?

Jos hallitus muuttaa esitystään ja määrittelee julkisen sektorin omistamat yritykset hyvinvointialueiden omaksi tuotannoksi, se vähentää entisestään yksityisten yritysten mahdollisuutta tuottaa palveluita hyvinvointialueille. Samalla hyvinvointialueille syntyy kannuste perustaa lisää kyseisiä kilpailuvääristymiä aiheuttavia yhtiöitä – siis yhtiöitä, jotka sekoittavat avoimia markkinoita perusteettomien kilpailuetujensa turvin.

JULKISET SAIRAALAYHTIÖT KASVATTAVAT HOITOJONOJA

Avoimilla markkinoilla toimivat julkisomisteiset yhtiöt tavoittelevat asiakkaikseen vakuutusyhtiöitä, muita hyvinvointialueita, palveluseteliasiakkaita sekä yksityisasiakkaita ja ulkomaisia asiakkaita.

Täytyy kuitenkin muistaa, että julkisen sektorin toimijalla on ensisijainen vastuu oman alueensa asukkaiden hoitamisesta. Jos sen omistama yritys onnistuu myymään merkittävän määrän palveluita vastuualueensa ulkopuolisille toimijoille tai yksityisasiakkaille, on vaarana, että oman alueen hoitojonot kasvavat. Tällöin yhtiöt palvelevat ulkopuolisia asiakkaita niillä resursseilla, joilla pitäisi hoitaa oman vastuualueen potilaita.

On arvioitava, missä määrin avoimilla markkinoilla harjoitettava liiketoiminta vaikuttaa oman vastuualueen hoitojonojen purkamiseen. Kuinka moni julkisen terveydenhuollon asiakas esimerkiksi Pirkanmaalla on jonossa siksi, että verovaroilla hankituilla resursseilla hoidetaan yksityisasiakkaita?

Voidaan perustellusti kysyä, kuuluuko liiketoiminnan harjoittaminen ylipäätään julkisen sektorin, esimerkiksi sairaanhoitopiirin tai perustettavan hyvinvointialueen, toimialaan. Eikö niiden pitäisi keskittää kaikki resurssinsa vastuullaan olevien palveluiden järjestämiseen parhaalla mahdollisella tavalla?