2 minute read

Kiitos, ON ilo ohjata

Riitta Tiainen haastatteli ohjaajansa, Kylätilassa joogaa vetävää Raine Järvistä ja kyseli joogasta ja Rainen omasta joogaharrastuksesta. Samalla selvisi paljon joogan erilaisista muodoista ja hyvinvointivaikutuksista.

TEKSTI: RIITTA TIAINEN

RAINE JÄRVINEN on aloittanut joogaamisen 1970-luvulla. Ensin apuna olivat Jooga tapa elää -kirjan ohjeet, sitten hän ”ajautui” Mielikki Ivalon joogakurssille ja ohjaukseen. Perhe, työelämä ja muu urheilu vei ajan joogalta, ja harrastukseen tuli katko.

”Noin kymmenen vuotta sitten aloitin uudelleen, ja meditointi tuli osaksi päivittäistä harjoitusta. Ensin oli hajanaisia joogaharjoituskokeiluja ja säännöllisen joogaamisen aloitin Veikko Tarvaisen äijäjoogaryhmässä. Hän ”patisti” minua myöhemmin Suomen Joogaliiton joogaopettajakoulutukseen. Sillä tiellä olen.”

Rainen tarkoitus oli lähteä syventämään omaa osaamistaan eikä niinkään pyrkiä ohjaamaa joogaa. Koulutuksessa eteneminen edellytti kuitenkin myös ohjaustunteja. Mahdollisuus ohjausharjoitteluun löytyi Kylätilasta keskiviikkoisin klo 12.00, ja sama aika hänellä on käytössä edelleen.

”Ohjaaminen ja valmentaminen eivät ole ihan uusi asia minulle, sillä aikanaan valmensin sulkapalloa nuorille ja lapsille.”

Raine Järvinen.
Sami Väätänen

JOOGASUUNTAUKSIA on paljon, ja niistä Raine tuntee itselleen sopivimmaksi ns. SJL-joogan. ”Sitä kutsutaan myös lujan lempeäksi hatha-joogaksi.” Myös taijita Raine on harrastanut ja suorittanut Asahi Health -tutkinnon. Asahi on suomalainen terveysliikunta, joka pohjautuu paljolti kiinalaisiin terveysliikuntamuotoihin taijiin ja qigongiin.

”Tänä syksynä aloitin kehittämäni AsahiJoogan ohjaamisen Kylätilassa. Harjoituksen keskeinen tavoite on tietoinen liike, joka herättää tietoisuuden itsestä samalla eheyttäen mieltä. Harjoitus myös vahvistaa, avaa ja rentouttaa kehoa sekä luo kehoon joustavuutta ja tasapainoa.”

Raine kertoo ajatelleensa AsahiJoogaa kehittäessään erityisesti ikääntyneitä, osittain sen takia, että valtaosa Kylätilan ryhmäläisistä on senioreita. Ikääntyvillä on erityishaasteita: rintakehä jäykistyy, hengityslihakset heikentyvät ja ilman ulosvirtaus vähenee, alaraajojen lihasvoima ja tasapaino heikkenee. Vaarana on liikuntaja toimintakyvyn rajoittuminen sekä mielialan lasku. ”Tietenkin AsahiJooga sopii kaiken ikäisille”, Raine Järvinen vielä varmistaa. ”Kesällä suoritin Muistijooga-ohjaajakurssin, ja nyt syksyllä olen tehnyt joogaopettaja Antti Sipisen kanssa yhteistyötä sijaistamalla häntä joogaohjaajana lokakuun Stoan Muistijoogaryhmässä.”

JOOGA on yhä suositumpaa ja Rainella on tähän selitys: ”Joogalla on hyvä maine ja yhä useampi haluaa hikisen kuntoilun lisäksi rauhoittua, hakea joitain syvällisempää ja henkisempää. Joogalla on tunnetusti hyvät vaikutukset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja sen tietää jokainen, joka joogaa harrastaa.”

Rainen lista joogan hyödyistä on pitkä. Jooga lisää kehon liikkuvuutta, kohentaa kokonaisterveyttä ja fyysistä kuntoa, opettaa rentoutumista ja oikeaa hengitystä. Se lisää keskittymiskykyä ja tukee kehon ja mielen tasapainoa. ”Kaiken lisäksi jooga johdattaa henkiseen kasvuun ja terveisiin elämäntapoihin. Näin olen myös itse kokenut. Jooga, Asahi ja taiji kehittävät elinvoimaa.”

Vähäinen merkitys ei ole silläkään, että joogaharjoitus ryhmässä lisää yhteisöllisyyttä, joka on tärkeää kaikille ja etenkin ikääntyville. Raine muistuttaa, että joogan hyödyt tulevat pikku hiljaa ja odottamatta ja edellyttävät säännöllistä harjoitusta.

MITÄ JOOGA sitten merkitsee Rainelle itselleen? ”Jooga, Asahi ja taiji ovat minulle keinoja, joilla voin kehittää henkistä hyvinvointiani. Yllättävää kyllä fyysinen harjoitus on keskiössä. Etenkin silloin, kun keskittyy harjoitukseen, tekee liikkeet hitaasti ja tietoisesti antaen hengityksen ohjata. Tärkeää on myös päättää harjoitus hiljentymiseen eli meditaatioon. Näin tietoisuus itsestä lisääntyy ja pikku hiljaa alkaa katsoa maailmaa toisesta perspektiivistä, löytää itsensä ja havaitsee toiset.”

Joogaa Raine Järvisen ohjauksessa Kylätilassa.
Santtu Särkäs

Raine on kiinnostunut myös joogafilosofiasta ja joogan historiasta. ”Minulle jooga ei ole pelkästään fyysistä harjoittamista vaan kokonaisuus, jossa eettiset arvot ja henkisyys ovat mukana. Joogaohjaajana ei voi toimia, jos ei tunne joogafilosofiaa, esimerkiksi Patanjalin joogasutraa.” Eikä kyse ole vain tuntemisesta, sillä Raine tiivistää: ”Minulle joogasta on tullut tapa elää.”

Joogaan liittyy tiettyä mystisyyttä, ja tämän Rainekin vahvistaa: ”Kun mystiikka määritetään elämäntapana, jossa pyritään saavuttamaan yhteys jumalaan, perimmäiseen todellisuuteen tai henkiseen totuuteen, niin kyllähän joogalla myös tähän pyritään.” Hän kuitenkin korostaa, että joogaan kannattaa suhtautua terveysliikuntana silloin, kun tämä tavoite riittää itselle. ”Joogalla on oma filosofiansa, mutta se ei ole uskonto.” Hän muistuttaa, että jooga ja Asahi ovat harjoitusmuotoja, joita kannattaa kokeilla avoimin mielin ja saada käsityksen siitä, miten nämä itselle sopivat. Vielä toivomus, että yhä useampi mies tulisi joogamaan myös sekaryhmiin.

Tammikuun puolivälissä Kylätilassa alkavat Raine Järvisen vetämät joogaryhmät: maanantaisin Muistijooga- ja keskiviikkoisin AsahiJoogaryhmä.

This story is from: