__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

extra

virtuaali KULTTUURI

haitari

MUSEOIDEN DIGILOIKKA

TAIDETTA KOTISOHVILLE

TATU MÖNTTINEN PERUSTI KORONATEATTERIN

MATTI PURO OPETTAA TANSSIA KAMERAN EDESSÄ

JYRKI ANTTILA KONSERTOI VIRTUAALISESTI

FESTIVAALEJA VERKOSSA


Kuva: Kalle Salonen


virtuaali

Kulttuuria kotisohville Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN

Koronavirus vei monelta näyttelijältäkin toimeentulon pienessä hetkessä. TATU MÖNTTINEN ei kuitenkaan lamaantunut. Hän perusti Karanteeniteatterin, jonka suosio kasvaa koko ajan. Striimatut esitykset saattavat tulla osaksi tulevaisuutta. un Suomen hallitus teki maaliskuun puolivälissä päätöksen, että kaikki kokoontumiset suljetaan tarttuvan koronaviruksen vuoksi, niin freelancerina työskentelevä näyttelijä Tatu Mönttinenkin menetti toimeentulonsa yhdessä päivässä. Jotakin oli tehtävä. – Yhtenä aamuna pohdin, mitä ihmettä tällaisessa tilanteessa voisi tehdä. Teatterisalit ovat tyhjiä, eikä meillä ole enää töitä. Ajattelin, olisiko mahdollista striimata esityksiä, katsoisivatko ihmiset niitä mahdollisesti omilta kotisohviltaan. Voisiko niiden kautta antaa kulttuurin ystäville iloa? Kun Tatu Mönttinen oli ideoinut asiaa ajatuksissaan vähän lisää, hän päätti kartoittaa, mitä mieltä hänen ystävänsä siitä olisivat.

– Laitoin omalle seinälleni Facebookissa kyselyn, mitä ajatuksia live-esitysten striimaaminen muissa herätti. Lisäksi halusin tietää, löytäisinkö mahdollisesti yhteistyötahoja. Vastaanotto oli positiivinen. Kaverit innostuivat ja kannustivat Tatua toteuttamaan ideaansa. – Sitten sain myös yhteistyökumppaniksi Helsingin kulttuurija tapahtumapaikan Tiivistämön, joka oli juuri hankkinut striimaukseen tarvittavia laitteita, joten yhtäkkiä kaikki olikin kohdallaan. Karanteeniteatterin ensimmäisen esityksen ensi-ilta oli aprillipäivänä 1. huhtikuuta.

Yleisön merkitys Tatu Mönttinen aloitti oman uransa uudessa teatterissa esittämällä Matti Nykäsestä kertovaa Hyppy sumuun –monologia. – Alussa mietin, että mitä tästä tulee ilman yleisöä, vaikka tiesin, että siellä jossakin on yleisöä. Lisäksi opin, että kun katsoin tiettyä kameraa, niin katsoin silloin yleisöä, Tatu Mönttinen

3


Kuva: ©Tapio Vanhatalo/Helsingin Kaupunginteatteri

L Karanteeniteatterin ohjelmistossa on nähty mm. Martti Suosalon Palvelija -esitys ja Tatu Mönttisen monologi Hyppy sumuun. Karanteeniteatterin tuorein ohjelmisto löytyy www-sivulla tai Facebookissa.

kuvailee ja kertoo, että hän on esittänyt Hyppy sumuun -monologiaan ainakin 40 kertaa liveyleisölle. – Kun esiinnyin kameroille, muistin aina missä kohtaa liveyleisö yleensä reagoi mitenkin. Jälkeenpäin ajateltuna, saatoin jännittää esitystä vielä enemmän kuin liveyleisön edessä. Yleisön läsnäolon tärkeyteen vaikuttaa aina itse esitys. – Olen jo ehtinyt pyytää mukaan joitain esityksiä, joiden tekijät ovat kokeneet, ettei esitystä voi esittää ilman liveyleisöä. He ovat kokeneet, että esitys menettää jotakin, jos se tehdään pelkästään kameroiden edessä. On myös olemassa esityksiä, joissa yleisö on läsnä, mutta sen merkitys ei ole niin korostunut. Toisaalta yleisöltä saatu palaute on aina tärkeää. – Mekin haluamme kehittää interaktiivisuutta, jotta yleisön saisi jollakin tavalla mukaan. Olisihan se mukavaa, kun yleisö voisi osallistua ja kommentoida. Sellaisissa tilanteissa minulla pitäisi olla tv kameran vieressä, johon yleisön kommentit tulisivat, Tatu Mönttinen kertoo.

4

Karanteeniteatterin ohjelmistossa on ehtinyt olla muun muassa monologeja ja pienryhmien teatteriesityksiä. Toukokuussa kameran takana oli myös näyttelijä Martti Suosalo. – Hän lähti avoimin mielin mukaan. Täytyy olla kiitollinen Suosalolle, että hän otti tämän enemmänkin mahdollisuutena, kun häneltäkin oli peruttu noin 30 esitystä tältä keväältä. Martti Suosalon esitysten myötä Karanteeniteatteri teki jonkin sortin teatterihistoriaa. – Katsojaluvut kasvoivat huimasti. Suosalo on niin suosittu.

Kohti tulevaa Tatu Mönttinen toivoo, että tämä uusi muoto tehdä teatteria jäisi pysyväksi. – Olisi upeaa, jos kaikki laitosteatterit ja pienemmätkin teatterit voisivat tulevaisuudessa striimata samalle alustalle esityksiään. Useita yhteistyöpyyntöjä on jo tullut. – Lisäksi tarkoitus olisi tehdä tulevaisuudessa uutta tuotantoa, eli tehdä ihan varta vasten strii-

mattua teatteria varten suunniteltua ohjelmistoa. Silloin kameroita ja interaktiivisuutta käytetään eri tavalla kuin jo aiemmin valmistuneissa esityksissä, Tatu Mönttinen kuvailee. Hän näkee striimauksessa tulevaisuuden mahdollisuuksia. – Olen innoissani tästä kaikesta ja ideoita on paljon, vaikka tämä teatterimuoto ei varmaan ikinä voita live-esityksiä, mutta se voisi olla hyvä lisä Suomen teatterikentälle. On paljon ihmisiä, jotka asuvat ulkomailla tai vaikeiden liikenneyhteyksien takana tai ovat liikuntarajoitteisia, niin jatkossa hekin voisivat nauttia kotonaan, eturivissä upeista näytelmistä ja esityksistä. Karanteeniteatterin tulevaa ohjelmistoa kartoitetaan koko ajan. – Tämä touhu kehittyy nyt nopealla vauhdilla, ja neuvotteluja on koko ajan käynnissä. Uutta ohjelmistoa joka tapauksessa tehdään. Ideoita on paljon ja niitä pitää koko ajan jalostaa, Tatu Mönttinen iloitsee. Lisätietoa: www.karanteeniteatteri.fi v


Drive in -liveshow’t Turussa

Kuva: EleventLIVE

Mitä kaikkia tapoja on esittää elävä teos yleisölle poikkeuksellisessa tilanteessa? Teatterin tiedotuskeskus TINFO kerää tietoa teatterien erilaisista verkossa tapahtuvista esityksistä ja teostallenteista.  Ohjelmistolista päivittyy sitä mukaa, kun TINFO saa tietoa esityksistä. Lisätietoa: www.tinfo.fi/fi/Teatteri_kotisohvalle

Kuva: Kira Gluschkoff

F TINFON info

virtuaali

Mari Palo esiintyy Turun Messukeskuksen Drive in –livenäytöksessä 17. kesäkuuta.

Kesäkuussa Turun Messukeskuksen pihalle avautuvat keskiviikkoiset drive in -livenäytökset vaihtuvin kulttuurisin teemoin. Näytöksiä tuottavat Turun Messukeskuksen kanssa yhteistyössä paikalliset kumppanit, kuten Linnateatteri, Turun Kaupunginteatteri ja Naantalin Musiikkijuhlat. Ohjelmassa on mm. Turun Kirjamessujen 30-vuotisjuhlavuoteen liittyvä Naantalin Musiikkijuhlien konsertti 17.6., jossa esiintyjinä ovat Total Cello Ensemble ja  Mari Palo. Juhannuksen jälkeen 24.6. vuorossa on Turun Kaupunginteatterin ja Linnateatterin improbattle. Heinäkuussa kesäiltoja vietetään puolestaan elokuvien parissa, kun paikalle tulee Kinotourin drive in –elokuvateatteri. Kaikki näytökset toteutetaan terveysturvallisuus, etäisyydet ja hygienia tiukasti huomioiden.  Kaikki lipunmyynti tapahtuu ennakkoon lippukaupassa: www.turunmessukeskus.fi. 

L

Kuuntele Katso pohjoista taivasta -antologian runoja 

Kahden markan mummot eli Minna Kivelä ja Ria Kataja.

Viihdettä poikkeustilaan EleventLIVE tarjoaa erilaisia teatteri-, tanssi-, musiikkija viihde-esityksiä livestriimauksen kautta. – Tämä tilanne laittoi meidät aikaistamaan suunnitelmiamme nettitoiminnan suhteen ja toivottavasti tanssi sekä viihde auttavat jaksamaan tänä raskaana aikana, yhdessä tästä selvitään! Elevent Groupin toimitusjohtaja Helena Ahti-Hallberg toteaa. Ohjelmistossa on mm. videoneuvottelujärjestelmää hyödyntäen kuvattu näyttelijä Ria Katajan ja näyttelijä Minna Kivelän ideoima yhdeksänosainen komediasarja, joka perustuu muutamaan ennalta tehtyyn sopimukseen ja loput improvisaatioon. Kahden markan mummot -show on paikka, jossa tyhmät jutut, kahden markan hahmot ja suodattamaton tajunnanvirta kohtaavat. Ondemand palvelusta löytyvä sarja on vuokrattavissa joko jaksoittain tai koko kausi kerrallaan.

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Hän on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin äänikanavalle. Nyt julkaistu ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle elokuussa. – Haluamme ilahduttaa projektillamme kaikkia suomalaisia. Erityiskohteenamme ovat ikäihmiset, jotka eivät tänä poikkeuskeväänä ole voineet tavata läheisiään eivätkä välttämättä edes toisiaan.

Väliaika-podcast herkuttelee teatteri-ilmiöillä Väliaika on Turun Kaupunginteatterin uusi podcast, jonka ensimmäiset jaksot ovat nyt kuunneltavissa Anchorissa sekä mm. Spotifyn ja Googlen podcast-alustoilla. Väliajalla herkutellaan kiinnostavilla teatterikentän ilmiöillä, naureskellaan sattumuksille kulisseissa ja sukelletaan teatterintekijöiden arkeen. Väliaika tarjoaa keskustelua kaikille kulttuurialan tapahtumista tai teatterista kiinnostuneille. Ei ole väliä onko teatteri entuudestaan tuttu kuuntelijalle, sillä tekijät raottavat esirippua kansantajuisesti. Hauskat tarinat kulisseista imaisevat mukaansa teatterin taikapiiriin ja antavat uutta näkökulmaa niin yleisölle kuin teatterintekijöillekin.

Haluamme osaltamme auttaa tarjoamalla kulttuuria arjen piristykseksi, Mika Myllyaho kertoo. – Kuten antologian esipuheessani totean, runoudella on sekä emotionaalista että älyllistä käyttövoimaa – runo myötäelää ja lohduttaa sekä väittelee ja vakuuttaa – se on lahja, ruusu ja serenadi. Toivon antologian runojen tuovan kaikille sekä aivan erityisesti seniorikansalaisillemme elämyksellisiä ja virikkeellisiä hyvän mielen hetkiä, Jenni Haukio luonnehtii. Kustannusosakeyhtiö Otava lahjoittaa jokaiseen suomalaiseen ikäihmisten palvelukotiin lukukappaleen Katso pohjoista taivasta -runoantologiaa. Kansallisteatterin Äänikanavalta löytyy vinkkejä luku- ja kuuntelukokemuksen rikastuttamiseen.

Digitaalinen kulttuuritalo Espoossa

Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden pystyttämä verkkopalvelu tuo Suomen koteihin digitaalisen kulttuuritalon. Kotona247-palvelu tarjoilee ruuduille elävää musiikkia ja kulttuuria suorina lähetyksinä. Urban Espoo -palvelu toimii sekä verkossa että mobiilisovelluksena digitaalisen kulttuuritalon tavoin. Urban Espoossa käyttäjä voi virtuaalikaupungissa piipahtaa studioon, kokea luonto- ja kaupunkielämyksiä, oppia uusia taitoja tai perehtyä vaikkapa arkkitehtuuriin.

Screen in Town -kiertue eri puolilla Suomea

Yhteistyössä urheiluseurojen ja tapahtumajärjestäjien kanssa toteutettu Screen in Town -kiertue tuo Drive-in elokuvat eri puolille Suomea. Screen in Town -kiertueen esityksiä nähdään kesäkuussa Seinäjoen lisäksi ainakin Oulussa, Kokkolassa, Vaasassa, Jyväskylässä, Turussa, Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Pieksämäellä, Kotkassa ja Kirkkonummella. Toimintaa jatketaan kysynnän mukaan. Lisätietoa näytöksistä: www.screenintown.com

5


V Museoiden digiloikka Suomen museoliitto ja John Nurmisen Säätiö ovat julkaisseet uuden verkkopalvelun, jonka tavoitteena on koota kaikkien suomalaisten museoiden digitaaliset sisällöt ja tarjonta samaan paikkaan. Digimuseo.fi on Suomen museoliiton ja John Nurmisen Säätiön tammikuussa perustaman Yhteinen Perintö Oy -nimisen yhtiön ensimmäinen palvelu. Sen konseptia on kypsytelty jo pitkään, mutta koronaepidemia vauhditti sen käyttöönottoa. – Tarve päästä kulttuurin pariin on meillä kaikilla suuri, ja nyt avattu palvelu mahdollistaa sen turvallisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Päätimme nopealla aikataululla tuoda museosisällöt kaikkien suomalaisten ulottuville. Halusimme avata kaikille saman, helpon yhteyden kulttuuriperintöön, josta me säätiön työssä olevat saamme päivittäin nauttia konkreettisen työn parissa, kokoelmamme ympäröimänä, John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt toteaa. Digimuseo.fi -palvelun ideana on nähdä, kuulla ja

6

jakaa kokemuksia ja kulttuurielämyksiä. – Tämä oli jo aikanaan johtoajatuksena, kun rakensimme kumppaneittemme kanssa merellistä tarina-aittaa, lokistories.fi -verkkopalvelua. Jo tällöin olimme tunnistaneet tarpeen siirtyä vitriineistä verkkoon, ja nyt se tuli tehtyä vauhdilla. – Ennen Digimuseo.fi -palvelukokonaisuutta museoiden digitaalisten aineistojen julkaisemiseen ei ole ollut yhteistä alustaa, eikä ansaintamallin sisältämää kanavaa niiden käyttämiseksi. Nyt museoala saa käyttöön palvelun, jolla digitalisaation mahdollisuudet voidaan hyödyntää ja tuottaa museopalvelujen käyttäjille elämyksiä ennennäkemättömällä tavalla. Palvelun nopea käyttöönotto ei olisi ollut mahdollista ilman sitoutuneita yhteistyökumppaneitamme, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä iloitsee.

Uusi toimintamalli Museokentän nykyinen digitaalinen tarjonta on laaja, mutta myös hajanainen. Digimuseo.fi selkeyttää tarjontaa: jatkossa kuluttaja löytää virtuaaliset museot ja niiden palvelut yhdestä paikasta. Samalla toimintakenttä selkiytyy myös museoiden näkökulmasta. Varsinkin pienille museoille Digimuseon tarjoamat palvelut ovat kullanarvoisia: museot voivat keskittyä sisältöihin, kun tekniset ratkaisut on keskitetty yhdelle alustalle. – On hienoa, että Suomen museoliitto on yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa tarttunut entistä-

kin ajankohtaisempaan haasteeseen ja kutsuu museoita mukaan kehittämään omia digitaalisia palveluitaan ja sisältöjään uudella alustalla, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo sanoo ja jatkaa: - Monet museot ovat jo avanneet aineistojaan vapaaseen käyttöön, mutta Digimuseo.fi tarjoaa uuden kiinnostavan kanavan luoda ja jakaa myös maksullisia kulttuuriperintöpalveluita ja -sisältöjä.

Kilpailun finalistit virtuaalisesti Digimuseo.fi -palvelussa avattiin aluksi kolmen Vuoden museo 2020 -kilpailun finaaliin valitun museon ovet: kävijällä on mahdollisuus tutustua Turun Apteekkimuseo & Qwenselin talon, Espoon Helinä Rautavaaran museon sekä Loimaan Maatalousmuseo Saran kokoelmiin. Neljäntenä kohteena on John Nurmisen Säätiön merelliset kokoelmat. Kokoelmiin tutustumisen lisäksi palvelussa järjestetään näyttelyitä ja opastettuja kierroksia. Täysin uudenlaiselle virtuaalimuseokierrokselle voi osallistua jopa yhdessä ystävien ja ryhmän oman oppaan kanssa. Digimuseo.fi -sivusto sisältää jo aiemmin käyttöönotetut museoiden digitaaliset palvelut: Seinätön museo, Kysy museolta sekä Lokistories. Tulevaisuudessa Digimuseoon lisätään myös museokauppa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat antaneet tervehdyksen Digimuseo. fi -alustan avajaisiin. Tervehdyksessään presidenttipari toivottaa uuden palvelun tervetulleeksi: – Nyt avatun palvelun kunnianhimoinen tavoite on saavuttaa merkittävä asema suomalaisten museoiden digitaalisten palvelujen alustana. Digimuseo.fi hyödyntää suomalaista korkeatasoista osaamista teknologisissa ratkaisuissa.
v


Useat maailman museot tarjoavat mahdollisuuden tutustua kokoelmiinsa sekä virtuaalisille museokierroksille joko omilla www-sivuillaan tai esim. Google Arts & Culture -palvelun kautta, joka tarjoaa runsaan kattauksen museoita ja gallerioita eri puolilta maailmaa, kuten British Museum, Musée d’Orsay, New Yorkin Guggenheim-museo, Akropolis-museo, Rijksmuseum jne. Suomesta palvelussa ovat mukana Espoon modernin taiteen museo EMMA, Ateneumin taidemuseo sekä Alvar Aalto-säätiö. Lisäksi Google Mapsin kautta voi vierailla suomalaisissa museoissa, kuten muun muassa Helsingin kaupunginmuseossa, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa, Riihimäen Metsästysmuseossa ja Salon Elektroniikkamuseossa.

Carin Bryggmanin valokuvakokoelman julkistaminen Finnassa on osa hänen elämäntyötään esittelevää näyttelyä Turun linnassa.

Kuva: Turun museokeskus / Otso Pietinen 1950

D

Museoita maailmalla ja meillä

L Katso kulttuuriaarteita kotisohvalta

Kuva: © Trustees of the British Museum

Arkistojen, kirjastojen ja museoiden laajan yhteistyön tuloksena syntynyt valtakunnallinen tiedonhakupalvelu Finna on kuuden vuoden ajan tuonut kulttuurin ja tieteen aineistot kaikkien saataville. - Kulttuuriperintö, taide ja kirjallisuus ovat ihmisille voimavara poikkeusaikoina. On myös tärkeää tarjota edellytyksiä tutkimukselle, opiskelulle ja opetukselle tilanteessa, jossa fyysisiin materiaaleihin ei ole tavanomaista pääsyä, johtava palvelusuunnittelija Maria Virtanen Kansalliskirjastosta kertoo. Finna.fi-palvelun tarjoamat kokoelmat ovat karttu-

neet viime aikoina vilkkaasti. Uusimpia kokoelmia ovat mm. Espoon kaupunginmuseon julkaisemat yli 1000 valokuvaa ja liki 200 asiakirjaa Asuntosäätiön arkistosta, Helsingin kaupunginmuseon yli 1 400 teoksen verkkoaineisto sekä Ilmailumuseon laaja kattaus kotimaiseen ilmailuun keskittyvää historiaa. Turun museokeskus on vuorostaan julkaissut Finnassa sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin valokuvakokoelman, jonka museokeskus sai testamenttilahjoituksena Carin Bryggmanin kuolinpesältä 1990-luvun puolivälissä.

Mm. Lontoossa sijaitsevan British Museumin kokoelmiin ja arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan Google Arts & Culture –sovelluksella. 

Miten koronaepidemia on vaikuttanut viestintääsi? Postimuseo kerää ja tallentaa tietoa ja kokemuksia viestinnästä koronan aikana. Museo haluaa tietää, kuinka ihmiset viestivät poikkeusoloissa, millaisin välinein ja onko yhteydenpitoon tullut kenties uusia oivalluksia, tapoja tai välineitä. Kyselyn avulla Postimuseo selvittää myös, onko ihmisten keskinäinen viestintä lisääntynyt, vähentynyt tai pysynyt entisellään ja mikä merkitys eri viestintävälineiden käytöllä on ollut korona-ajasta selviytymiseen. Museo tallentaa saamansa vastaukset kokoelmiinsa, jossa ne ovat tutkijoiden ja muiden viestinnästä kiinnostuneiden käytettävissä. Vastaajien luvalla Postimuseo jakaa viestintäkokemuksia myös sosiaalisessa mediassa. Kysely on avoinna 13. syyskuuta saakka osoitteessa: www.postimuseo.fi

Digitaalisia sisältöjä viihtymiseen ja opetukseen Suomen kansallismuseon verkkosivun uudesta avoin museo -osiosta löytyy digitaalisia sisältöjä kaikille kulttuurihistoriasta ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille sekä opettajille työnsä tueksi. – Kokosimme sisällöistämme kertovaa video-, kuva- ja tehtäväaineistoa yhteen helposti saavutettavaan kokonaisuuteen, ja Suo-

men kansallismuseoon voi nyt tutustua paikasta ja kellonajasta riippumatta, Suomen kansallismuseon markkinointipäällikkö Heidi Ketola kertoo. Teemoittain ja sisältötyypeittäin kootun verkkosivun Inspiroidu-osiossa esitellään poimintoja Suomen kansallismuseon kokoelmista. Katso ja kuuntele -osio pitää

sisällään videoita Suomen kansallismuseon museokohteista ja esineistä, Kansallismuseon näyttelykierroksia sekä eri suunnista tarkasteltavia 3D-hylkymalleja ja vuoden 1863 valtiopäivät VR-toteutuksena. Opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan Opi-osion monipuolisia materiaaleja. Lisätietoa: www.kansallismuseo.fi

virtuaali


virtuaali Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN

Tenori JYRKI ANTTILA on pitänyt virtuaalikonsertteja ja kohdannut laulaen puhelimen välityksellä useita syntymäpäiväsankareita, äitejä ja pitkään karanteenissa olleita henkilöitä. Koronaviruksen aiheuttama tilanne silti huolestuttaa.

Lauluja

kameran edessä keä osa elämäämme. Tällaisina hetkinä sen oikein ymmärtää. Laulu voi olla myös psyykenlääkettä sellaisille ihmisille, jotka eivät voi tällä hetkellä hyvin. yrki Anttila on pohtinut jo ainakin kymmenen vuoden ajan sitä, miksi he eivät tallenna esitettyjä konsert-

teja tai operetteja. – Ihmiset joskus kyselevät niiden perään, että onko tallenteita olemassa. Aina on vaan ollut niin kova kiire, etten ole ehtinyt laittaa alulle tällaista toimintaa, Jyrki Anttila toteaa. Nyt hänellä onkin ollut aikaa pohdiskella kaikenlaista. – Tänä keväänä on ollut aikaa enemmän kuin olisi ollut tarpeellista, joten ryhdyin kehittelemään ja ideoimaan virtuaalisia konsertteja. Ensimmäinen virtuaalinen konsertti nähtiin vapunaattona, kun Jyrki Anttila esiintyi kameran edessä sopraano Johanna Rusasen kanssa. – Se sujui hienosti. Meillä molemmilla on kokemusta tv-esiintymisistä, joten esiintyminen ilman liveyleisöä sujui hyvin. Saimme hyvän latauksen jo ensimmäiseen virtuaaliseen tapahtumaan. Vaikka esiinnyimme tunnin, se tuntui kymmeneltä minuutilta. Jos aika joskus normalisoituu, niin voisin jättää tällaisen toimintamuodon itselleni ihan pysyväksi, Jyrki Anttila kuvailee ja iloitsee siitä, että on päässyt tauon jälkeen taas musisoimaan toisten muusikoiden kanssa. – Laulaminen on meidän työtämme. Se on tär-

8

Operetit odottavat Jyrki Anttila toivoo, että ajat pian paranisivat. – Alamme lämmitellä esimerkiksi kolme vuotta sitten esitettyä Mustalaisruhtinatarta, joka oli jättimenestys. Nauhoitamme operetin kesäkuussa ja laitamme myyntiin, jotta ihmiset saisivat katsella ja kuunnella sitä tietokoneiltaan. Lisäksi meillä pitää olla nopeat valmiudet myös mennä esiintymään lavoille, kun aika sen sallii. Ehkä otamme pienen riskin, kun ryhdymme näinä aikoina ryhmän kanssa harjoittelemaan, mutta meidän on pakko saada tehdä työtämme, Jyrki Anttila napauttaa. Keväällä hänen piti olla kiertueilla kahden operetin kanssa: valmiina esitettäväksi olivat Kreivitär Mariza sekä Viktoria ja hänen husaarinsa. – Nämä molemmat esitykset ovat nyt siirtyneet syksyyn tai ensi vuoden alkuun. Tämän hetken tilanne tuntuu Jyrki Anttilasta hurjalta. – Meiltä vietiin koronaviruksen vuoksi pienessä hetkessä kaikki työt alta pois ja siihen liittyvät tulot. Tilalle tarjottiin kuukausittain muutaman sadan euron työttömyyskorvausta, On tämä aivan järkyttävää, Jyrki Anttila huokailee.

Koronan vaikutukset Jyrki Anttila pyörittää Konsertti- ja ohjelmatoimisto OperArtia, joka on jo kahdenkymmenen vuoden aikana työllistänyt satoja taiteilijoita. Korona-

virus on iskenyt ikävällä tavalla hänen yritystoimintaansa. – Meillä on vuoden liikevaihdosta pudonnut tämän kevään aikana kohta 40 prosenttia, Jyrki Anttila toteaa. Hän ihmettelee Suomen hallituksen toimintaa. – Kyllä se on hidasta ollut yritysten tukien kanssa. Näin ei kuuluisi olla. Minäkin olen työllistänyt jo pitkän ajan ihmisiä ja maksanut veroja. Me yrittäjät olemme pitäneet tätä maata pystyssä, ja nyt joudumme vain odottamaan. Kyllä hallitus suhtautuu liian kevyesti yrittäjien asemaan, Jyrki Anttila pohtii.

Pienimuotoisia konsertteja Kesällä Jyrki Anttila ja pianisti Maija Anttila nähdään Kertokaa se hänelle -konserteissa ympäri Suomea. – Olen varannut erilaisia kesäteatteritiloja, joissa esitämme muun muassa Mauno Kuusiston ja Tapio Rautavaaran upeita lauluja. Lisäksi konserteissa kuullaan Jyrki Anttilan bravuureita, joita hän on uransa aikana esittänyt. – Konserteissa kuullaan muun muassa Granada, Häävalssi, Kulkurin iltatähti, Romanssi jne. Jyrki Anttilalta voi myös tilata esimerkiksi lahjaksi laulun, jonka hän esittää henkilökohtaisesti WhatsApp-sovelluksen kautta. – Olen laulanut monille äideille äitienpäivänä sekä syntymäpäiväsankareille ja henkilöille, jotka ovat olleet pitkään karanteenissa. He ovat olleet yllättyneitä ja iloisia, toisilla on noussut kyyneleetkin silmiin. Vastaanotto on ollut todella koskettavaa, koska tilanne on niin henkilökohtainen, Jyrki Anttila toteaa lopuksi. v


9


e Vinkataan kulttuurista Museokortin ylläpitämä Vinkataan kulttuuria kotisohville – Pelastetaan toisemme tylsyydeltä! -Facebookryhmään voi vinkata sisältöjä esimerkiksi museoiden, teatterin, tanssin, musiikin, elokuvien, kirjallisuuden sekä muun kulttuurin ja taiteen parista. Karanteeniklubi on kaikille avoin foorumi, jossa kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaiset voivat jakaa ajatuksia ja tietoa omista virtuaaliesityksistään ja -tapahtumistaan. Koronakonsertit -sivustolla ilmoitetaan vuorostaan artistien netin yli esitettävistä ja esitetyistä livekeikoista.

Taideprojekti kokoaa koronan tunteet näyttelyksi Espoon kulttuurikeskuksen ja Sami Yaffan kuratoima Korona Kollektiivi -taideprojekti etsii teoksia kaikilta taiteen aloilta, jotka käsittelevät koronaviruspandemiaa. Teoksia otetaan vastaan 30.6 asti ja Korona Kollektiivinäyttely pidetään syksyllä 2020 Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila Ahjossa. Kollektiivi on avoin ammattilaistaiteilijoille ja harrastelijoille ja teoksia otetaan vastaan kaikista taiteen muodoista. Sami Yaffan kuratoima näyttely nähdään Espoon kulttuurikeskuksessa

Kuva: Warner Music

syyskuussa

Musiikkia, stand-uppia ja näytelmiä

L

Lippu.fi, Rockway ja Muusikkojen liitto yhdistivät voimansa ja perustivat maaliskuussa Keikalla.fi -livestream-palvelun esiintyjiä ja kuluttajia palvelemaan. Sivustolla edustetaan kaikkia alan esiintymismuotoja – musiikkia, stand up -komiikkaa, puhujia ja näytelmiä. Keikalla.fi striimikeikoilla ovat esiintyneet mm. Pyhimys, Hevisaurus ja Lordi sekä Maija Vilkkumaa, joka bändeineen tekee kesällä stream-trilogian: keikat ovat nimeltään Alkukesä (esitys oli 29.5.), Keskikesä ja Loppukesä. Maija Vilkkumaa tekee stream-trilogia Keikalla-fi alustalla.

Oopperan ja Baletin videopalvelu Kansallisoopperan ja -baletin virtuaalinäyttämö Stage24 on saavuttanut suuren suosion koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeuksellisen kevään aikana. Kun esitystoiminta keskeytyi Oopperatalossa maaliskuussa, on Stage24-palvelussa julkaistu siitä lähtien esitystallenteita menneiltä vuosilta kahdesti viikossa kevätkauden aikana. – Olemme iloisia, että yleisö on löytänyt Stage24palvelumme ja olemme voineet palvella oopperan ja baletin ystäviä myös esitystoiminnan keskeydyttyä. Jatkamme Stage24-palvelua vahvasti myös palatessamme normaaliin toimintaan, sillä sen avulla palvelemme koko Suomea, avaamme ikkunan kansainväliselle yleisölle ja madallamme kynnystä tutustua ooppera- ja balettitaiteeseen, viestintäjohtaja Liisa Riekki kertoo.

10

Orkesteri olohuoneessasi Sinfoniaorkestereilla on myös eri alustoja konserttien katseluun ja kuunteluun. Esimerkiksi suorat HKO Screen -verkkolähetykset tuovat Helsingin kaupunginorkesterin konsertin kotisohvalle ja konsertit ovat katsottavissa verkossa myös suoran lähetyksen jälkeen. Konserttien lisäksi saatavilla on taiteilijahaastatteluja ja ajankohtaisia dokumentteja. Lisäksi HKO Screen -mobiilisovellus on saatavilla sekä Android- ja iOS-laitteisiin.

Puistokonsertti Yle Areenassa

Kuulijat pääsevät tänä vuonna nauttimaan Tampere Filharmonian suositusta Puistokonsertista missäpäin tahansa - vaikka omalla kotipihallaan tai laiturin nokassa. Tämä 8. elokuuta järjestettävä konsertti siirtyy Sorsapuistosta Tampere-talon Isoon saliin, ja se nähdään suorana Yle Areenassa. Konsertin johtaa Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Solistina esiintyy sopraano Marjukka Tepponen.


Kuva: Arttu Rantakärkkä

virtuaali Kulttuuritalo muuntautui live stream-studioksi Sunborn Live Stream polkaisi käyntiin mm. Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaanin ja Waltteri Torikan striimatut konsertit toukokuussa, ja tapahtumien kirjo kasvaa kesäkuussa, kun 30-vuotisjuhliaan viettävä The 69 Eyes soittaa ympäri maailmaa striimattavan keikan perjantaina 26. kesäkuuta. Lisäksi kesän aikana on luvassa vielä mm. Stam1nan ja S-Toolin keikat. The 69 Eyes soittaa perjantaina 26.6. ympäri maailmaa striimattavan keikan Helsingin Kulttuuritalolla.

Jazzia kotiinkuljetuksella Flame Jazz Turussa on kehittänyt kevään aikana Flame Jazz Home Delivery -konsertit, missä kotimaiset jazzartistit tuodaan kuorma-autolla esiintymään suoraan ihmisten kotipihoille. Tilaajat voivat kuunnella musiikkia pihalla tai ikkunasta sopivan turvavälin päässä, voimassa olevia kokoontu-

D

misrajoituksia noudattaen. Ensimmäisen kotiinkuljetuksen esiintyjä toukokuussa oli Timo Lassy Trio ja 12. kesäkuun esiintyjä on Verneri Pohjola Quartet. Kotiinkuljetuskonsertit mahdollisesti jatkuvat edelleen. Lisäksi Flame Jazz Stream -konsertteja voi kokea Keikalla.fi -alustalla.

Livelava kansanmusiikille ja -tanssille

Kansanmusiikin ja kansantanssin ystävillle on avattu Livelava uudella KamuKanta-sivustolla, jolle voi kirjautua kuka tahansa ja myös lisätä Livelavalle linkin omaan kansanmusiikki- tai kansantanssivideoon. – Livelava syntyi alan ammattilaisten ja

harrastajien toiveesta saada sivu, joka kokoaa yhteen kaikki verkkoon syntyneet upeat konsertit ja työpajat, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) toiminnanjohtaja Sirpa Lahti kertoo. Lisätietoja: www.kamukanta.fi

Jarkko Aholan konsertista 10.7. Tampereella G Livelabissa tehdään myös G Livestream -livestriimaus G Livelabin omaan sovellukseen ja G Livelabin nettisivuille.

G Livestream

Elävän musiikin innovatiivisena esityspaikkana tunnetun G Livelabin konserteista pääsee myös nauttimaan striimausalustan kautta. Livenä striimattavia keikkoja voi katsoa G Livelabin oman mobiilisovelluksen kautta. Kaikki G Livestream -keikat ovat katsottavissa jälkitallenteina viikon ajan kunkin konsertin jälkeen. Livenä lähetettäviän esitysten visuaalisesta ilmeestä vastaa mm. G Livelabin graafisen identiteetin suunnitellut valokuvaaja Tero Ahonen.


Kuva: Ville-Veikko Niemelä

Kuva: Heta Saukkonen

Tanssitunteja omassa olohuoneessa Teksti: TILMA HIRVONEN

Matti Puro ei jäänyt omien sanojensa mukaisesti tuleen makaamaan koronapandemian aikana, vaan antaa nyt kaiken keskellä tanssitunteja netissä. Tunnille voi osallistua kuka vain ja mistäpäin tahansa.

enestynyt tanssija, tanssinopettaja, koreografi Matti Puro nousi koko kansan tietoisuuteen Tanssii tähtien kanssa -kilpailusta, eikä turhaan. Hän on voittanut tanssikilpailun jo kolmesti. Normaaleissa olosuhteissa hän opettaa viikoittain Helsingissä sekä pitää satunnaisesti tanssileirejä ja -kursseja ympäri Suomea. Sitten tuli korona, ja Matti Puro perusti yhdessä tanssija, tanssinopettaja ja koreografi Katri Mäkisen kanssa Lattarikellarin. Se tarjoaa koko kansalle mahdollisuuden osallistua Matin ja Katrin Zoom-tunneille. – Tarjolla on alkeis- ja keskitason tunteja. Lisäksi pidämme sellaisia tunteja, joiden avulla ihmiset pääsevät helpoin askelin mukaan vähän hikoilemaan ja pitämään hauskaa, Matti Puro kuvailee. Tunnit ovat maksullisia ja niitä pidetään tiistaisin ja torstaisin. Tarjolla on erilaisia lattarilajeja aina sambasta paso dobleen. Lisäksi Matti ja Katri pitävät sunnuntaisin ilmaisia facebook-livelähetyksiä. – Siellä meillä on ollut mukana paritanssituntien välissä sketsejä ja vierailevia esiintyjiä. Ideat ovat lähteneet laukalle, ja joka viikko lisätään jotain uutta, Matti Puro naurahtaa.

12


virtuaali Hän kuvailee prosessin olleen opettava. Ennen pelkästään tanssijana ja tanssinopettajana toiminut Matti on nyt päässyt kokeilemaan esimerkiksi tuottajan roolia. – On ollut hauskaa oppia uutta. Olen varannut vierailijoita ja järjestänyt vuokrastudion joka viikko kuntoon. Erilaisten laitteiden kanssa on ollut myös pohdittavaa ja tarvikkeitakin on vuokrattu.

Hyvää palautetta ja kehuja Livelähetykset ovat saaneet hyvää palautetta. Tunnin kestävä lähetys on kerännyt kymmeniä tuhansia katsojia ja saanut hurjan määrän kommentteja sekä tykkäyksiä. – Ihmiset ovat tykänneet, ja olen saanut alan ammattilaisiltakin kehuja. Toimimme käytännössä nollabudjetilla ja olemme silti saaneet hyvän show’n pystyyn. Ohjelmaa on ollut kaikin puolin todella kiva tehdä. Katsojat saavat lahjoittaa omantunnon mukaan rahaa lähetyksen tukemista varten. Niillä rahoilla on parannettu esimerkiksi laitteistoa ja korvattu tanssin tiimellyksessä rikkimenneitä mikkejä. Tekniikka on tuonut oman haasteensa opettamiselle myös Matti Puron muiden tuntien osalta. – Tietoa ja taitoa pitäisi löytyä laajalta alueelta ja laitteistoon uppoaa paljon rahaa. Matti Puro kuvailee netin kautta opettamisen olevan samaan aikaan hyvin samanlaista ja hyvin erilaista. Normaalin opetuksen yhteydessä pääsee antamaan paremmin palautetta, sillä pieneltä ruudulta on vaikea nähdä, mitä pitää kommentoida. – Palautteen antaminen ja kommunikaatio on jäänyt tosi vähälle. Varsinkin uusien asiakkaiden kanssa, sillä osa ei halua näyttää omaa tanssiaan kameralla, saati kysyä neuvoa. Olen opettanut myös tuttuja pienryhmiä ja siellä kysytään rohkeammin palautetta.

Uusia kasvoja Matti kertoo tuntien olevan erilaisia, sillä nykyään hän joutuu koko ajan itse tanssimaan ja näyttämään mallia. Haasteita on tuonut myös sähköpostien kanssa urakoiminen, koska kaikki ilmoittautumiset, maksut ja linkkien lähetykset toimivat sitä kautta. Hän kertoo, että asiakkaiksi on tullut paljon uusia kasvoja. Netin välityksellä opetettavat tunnit ovat mahdollistaneet ulkopaikkakuntalaisten osallistumisen, ja osallistujia onkin ollut aina lapsista aikuisiin. – Lattarikellarin tunneilla ei itse asiassa ole ollut yhtään tuttua oppilasta ja sunnuntain ilmaisissa lähetyksissä väkeä on ympäri Suomea. Matti Puro kertoo oppineensa paljon uutta livelähetyksien sekä Zoom-tuntien ansiosta. Hän näkee tämän korona-ajan enemmän tilaisuutena kehittää itseään ja omaa tekemistä sekä olla innovatiivinen. – Olen ollut jotenkin todella innoissani keksimässä uusia ratkaisuja. On ollut pakko keksiä keinoja ja kehittää tilannetta. Jos olisin jäänyt tuleen makaamaan, olisi aika tullut pitkäksi todella nopeasti.

Tanssi on ilmaisukeino Matti kuvailee tanssin olevan hänelle keino ilmaista itseään. Kun hän tanssii, hän unohtaa kaiken muun ja saa keskittyä vain omaan oloon, kehoon ja musiikkiin. – Tanssiminen on omalla tapaa keino päästää irti arjesta, vaikka se onkin minulle arkea, Matti naurahtaa ja toteaa, että tanssi pitää myös kunnossa. – Sen on huomannut nyt, kun sitä on päässyt vähemmän tekemään. Matti Puro kertoo tulevaisuuden näyttävän hyvältä. Hän myös uskoo livelähetysten jäävän osittain arkeen tämän aikakauden jälkeenkin. – Tässä eletään päivä ja viikko kerrallaan. Pakko on toki suunnitella tulevaisuutta ajatellen, että palataan normaaliin. Meille jää varmasti käteen paljon uutta opittua ja koettua. Tulevaisuudessa Matilla on uusia projekteja ja suunnitelmia, mutta niistä tiedetään vasta kun tilanne aukeaa. Lattarikellarin toimintaa ollaan joka tapauksessa kehittämässä. v

Tanssin pyörteisiin kotona Tanssia olohuoneessa

Raumalaisen Kulttuurikuppila Brummin livestriimit tuovat iskelmä- ja tanssimusiikin suoraan olohuoneeseen pientä maksua vastaan. Suoraan livelähetykseen voi lähettää mm. biisitoiveita ja terveisiä.  Lipun ostaneet voivat halutessaan katsoa tanssit myöhemmin omalla henkilökohtaisella koodillaan.IskelmäLive-iltojen striimeissä esiintyvät mm. Sinitaivas, Neitoset, Tommi Soidinmäki ja Marko Maunuksela.

Henna Karppinen-Kummunmäki: Lavatanssien hurma – Keinu kanssani SKS Lavatanssit hurmaavat sukupolvesta toiseen, ja niiden suosio on pienen notkahduksen jälkeen jälleen nousussa. Nyt lavoille ovat löytäneet nuoremmatkin sukupolvet. Kolmekymppinen lavatanssiharraja Henna Karppinen-Kummunmäki on koonnut suomalaisen lavatanssikulttuurin kauniiksi kirjaksi, josta selviää niin nykypäivän tanssien lavaetiketti kuin suosituimmat lavat ja soitetuin musiikki. Uutuuskirja antaa runsaasti käytännön vinkkejä lavatansseista kiinnostuneelle ja tempaa aloittelijankin tanssilattialle. Samalla teos luo läpileikkauksen Suomen tanssilavakulttuuriin ja kertoo suomalaisten lavatanssien historiasta.

Martti Linna. Tanssilavojen Suomi Karisto Oy Huhtikuussa ilmestynyt Tanssilavojen Suomi -tietokirja esittelee ja taustoittaa kattavasti suomalaista tanssilavaelämää kautta aikojen. Esitellyiksi tulevat niin itse tanssipaikat, niillä soitettu musiikki, eri tanssityylit kuin itse tanssin harrastajatkin: esimerkiksi 1950-luku Olavi Virtoineen ja lavanrakennusbuumeineen, 1960-luvun tango- ja rautalankakansan yhteentörmäys, 1970-luvun humppavillitys, 1980-luku ja haitarijatsin paluu ja 1990-luvun tangokuninkaalliset. Haminalainen kirjailija ja lavatanssiharrastaja Martti Linna (s.1966) kiersi kirjaa varten kesällä 2019 ahkerasti tanssipaikkoja ympäri Suomea tallentaen kuvin, sanoin ja tietenkin tanssien niiden historiaa ja nykyisyyttä.

13


Kuva: Maarit Kytöharju

Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN

Melkeinpä kaikki kesän festivaalit ovat peruuntuneet. Mitä se tarkoittaa tulevaisuudessa? Loistaako Suomi jälleen ensi vuonna festivaali- ja kulttuuritapahtumien maana Euroopassa?

”Kyllä tästä selvitään” ulunut kevät yllätti myös Finland Festivalsin toimin-

nanjohtajan Kai Amberlan. – Kun helmikuussa peruttiin koronaviruksen vuoksi kuukauden kestävä Hong Kong Arts –festivaali, johon minunkin piti osallistua, aloin uskoa tilanteen vakavuuteen. Hong Kong Arts on yksi maailman suurimmista festivaaleista. – Siellä olleet ystäväni olivat tehneet yli vuoden töitä festivaalin eteen. Sen peruminen oli iso asia, Kai Amberla toteaa. Tämän jälkeen alkoi suomalaisten festivaalien peruuntumiset. Tuntui siltä kuin tapahtumajärjestäjät olisivat pitäneet toiveesta kiinni, että ihmeitä tapahtuisi. Tapahtumien perumisia pitkitettiin, mutta koronavirus vain jatkoi leviämistään. Lopulta kaikki festivaalit oli peruttu keväältä aina heinäkuun loppuun asti.

14

– Tällä hetkellä myös monet elokuussa ja syyskuussakin pidettävät festivaalit ovat ilmoittautuneet peruuntuneiksi, vaikka hallitus ei ole vielä antanut ohjeistuksia tuolle ajalle. Valloillaan on epävarmuus siitä, tulevatko ihmiset näinä aikoina paikalle. – Jos ihmiset jättävät tulematta näihin tapahtumiin, tappiot ovat valtavat. Jos festivaali perutaan ajoissa, tappiot ovat pienempiä.

Oikeita ratkaisuja Kai Amberla kiittää Suomen hallituksen toimintaa. – Se on toiminut järkevästi ja johdonmukaisesti. Ensin lähdettiin siitä, että kokoontumisia rajoitettiin kymmeneen henkilömäärään kerrallaan. Rajoituksia tehtiin sen mukaan, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja muut asiantuntijat ohjeistivat. Nyt kesäkuussa sallitaan jo 50 hengen kokoontumisia ja erillisten järjestelyiden myötä myös 50-500 hengen yleisötilaisuuksia. Rajoitusten osittainen purkaminen ei silti tuo kesätapahtumia takaisin, vaikka jotkut festivaalit yrittävät järjestää jotakin pienimuotoista. Osa tapahtumajärjestäjistä on muuttanut kokonaan toimintatapojaan. – He ovat tehneet erilaisia striimauksia ja virtu-

aalisia näyttelykokonaisuuksia ynnä muuta. Osa tapahtumajärjestäjistä on osannut toimia nopeasti ja kehittänyt myös maksullisia digipalveluja, jotta esimerkiksi muusikoillekin jäisi jotain palkkiota tekemiselleen.

Kuinka käy jatkossa Toivotaan, että tämän vuoden huono tilanne ei vaikuttaisi mitenkään ensi vuoden festivaaleihin. – Edustan taide- ja kulttuurifestivaaleja, jotka eivät tavoittele voittoa. Uskon, että festivaalit jäävät kaikesta huolimatta henkiin, koska opetus- ja kulttuuriministeriön asenne on ollut koko ajan hyvä. Kyllä tästä selvitään! Yleinen tilanne ja epävarmuus voi silti varjostaa ensi vuoden festivaaleja. – Kunpa tietäisimme, mikä on valtion ja kuntien taloustilanne silloin. Kaikki festivaalit ovat sikäli markkinavetoisia, että ne ovat riippuvaisia lipunmyynnistä. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin tukea niin valtiolta kuin kunnaltakin. Se miten elinvoimaisena ne selviävät, jää vielä nähtäväksi, Kai Amberla toteaa ja kertoo, että hän käy vuosittain takuuvarmasti ainakin Helsingin juhlaviikoilla, koska hän asuu Helsingissä ja tapahtumat ovat niin häntä lähellä. v


Kuva. Jonne Räsänen

Mm. Johanna Vuoksenmaata haastatellaan perjantain Kirjapäivien ohjelmassa.

virtuaali Urkuviikko ottaa digiloikan

Kirjallisuutta Youtubekanavalla

L

Kuva: Krista Järvelä

Kirjallisuustapahtuma Vanhan kirjallisuuden päivät hemmottelee kirjallisuuden ystäviä ohjelmalla, mikä lähetetään Kirjapäivien Youtube-kanavan kautta sekä perjantaina 26.6. että lauantaina 27.6. Kirjaostoksillekin pääsee, kun seuraa tapahtuman kotisivuja ja niille päivitettäviä näytteilleasettajien esittelyjä ja linkkejä verkkokauppoihin.

Lahden Kansainvälinen Urkuviikko ottaa tänä kesänä digiloikan! Elokuussa 3.–9.8. esitetään neljä konserttia kaikille avoimina ja täysin maksuttomina nettitaltiointeina. Taltioinnit ovat katsottavissa lahtiorgan.fi -sivustolla sekä mm. YouTube-kanavalla. Konsertit kuvataan etukäteen ja lähetetään Urkuviikon aikana. Ne jäävät katsottaviksi Urkuviikon kotisivuille syksyn ajaksi. Ohjelmassa on mm. Ville Urposen ja Jimi Järvisen urkukonsertit.

Volter Kilpi verkossa -etätapahtuma Tältä vuodelta peruuntuneen Volter Kilpi Kustavissa –kirjallisuusviikon tilalla järjestetään Volter Kilpi verkossa -etätapahtuma, josta voi nauttia ympäri Suomen. Se soveltaa peruutetun tapahtuman Tuleville polville -teemaa. Luvassa on luento-ohjelmistoa sekä taiteellista sisältöä.

Kaustinen tuo festivaaliviikon eetteriin

D

VirtuaaliKaustinen käynnistyy verkossa maanantaina 13.7. alkaen. Silloin sivustolla on nähtävissä päivän pelimanniohjelma, workshopit ja Lasten Kaustinen. Iltakeikkojen juonnetut livelähetykset alkavat joka päivä kello 19. Osa ohjelmasta on katsottavissa verkkosivuston lisäksi suoraan virtuaalifestivaalin YouTube-kanavalta. Ohjelman voi nähdä osoitteessa: www.kaustinen2020.net Mestaripelimanni Mauno Järvelä aloitti Kaustisen suositut puskasoitot pääsiäisenä. Sunnuntaina 19.7. ne huipentuvat suureen yhteissoittoon VirtuaaliKaustisen päätöspäivänä.

Musiikkia kaikille Korsholmasta Tämän vuoden Korsholman Musiikkijuhlat (28.–5.8.) poikkeavat tavallisesta, mutta festivaalia ei olla peruttu. Musiikkijuhlan teemana Yksin, villi ja vapaa tarjoaa maksutta virtuaalisesti konsertteja, joissa esiintyvät mm. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Jan Söderblomin johdolla, Mari Palo, Total Cello Ensemble sekä festivaalin taiteellinen johtaja Cecilia Zilliacus ystävineen Tukholmasta käsin.

Suven runoilijaa juhlitaan virtuaalisesti Kajaanin Runoviikko on peruttu tältä vuodelta, mutta Suven runoilijaa Tua Forsströmiä juhlitaan tänä vuonna virtuaalisesti heinäkuun ensimmäisellä viikolla mm. makupaloilla Forsströmin runoista sanoin ja sävelin sekä suomeksi että ruotsiksi sekä hänen haastattelullaan. Runoviikon virtuaalinen ohjelma löytyy www.runoviikko.fi

Jyväskylän Kesä juhlii virtuaalisesti Tänä vuonna 65 vuotta täyttävää Jyväskylän Kesää ei ole peruttu, vaan festivaali toteutuu uudella tavalla. Festivaaliviikko alkaa 1.7. radio-ohjelmistolla, jota kuullaan Radio Keskisuomalaisen taajuudella kolmena arki-iltana 1.–3.7. Radio-ohjelmistossa katsotaan Jyväskylän Kesän historiaan ja tulevaisuuteen sekä kuullaan ympäristöteemaista ohjelmaa. Lauantaina 4.7. juhlitaan Puistojuhlia virtuaalimuodossa. Yhden päivän striimifestivaalilla esiintyvät Emma-voittaja Jesse Markin, jytärock-trio Räjäyttäjät ja The Hearing.  Jesse Markin esiintyy Jyväskylän Kesän striimifestivaalilla.

15


RI TAPAHTUMAKALENTE

MATTI PURO

K E S Ä

I R U U T T L U K I TANSSI TAIDE MUSIIKK TEATTERI KUVA

" ja viikko kerrallaan ”Nyt eletään päivä

KUVA 2/2020 KIRJALLISUUS ELO

SEN ANU KUIVALAI a va elokuva ku tta kypsän iän rakkau

haitari

MUK ANA LI VIRTUAeA xtra

PIIA LEINO kirjoitti vähän erilaisesta vanhuudesta

n a m l A Kameran edessä JYRKI ANTTILA

ikulan Jone N kulttuuria parasta

ANNE MAT TILA taiteen ja runojen keskellä

TILAA NYT Tilaa Kulttuurihaitari suoraan kotiisi: www.kulttuurihaitari.fi puh. 040 7126 254 tai lähettämällä tilauskuponki

at biisien kasvutarin

UBLININ POIMINTOJA DRJONNASTA TA KULT TUURI

teri synt1yi

Kun koronateat

TEATTERI TAIDE OOPPERA TANSSI MUSIIKKI KIRJALLISUUS ELOKUVA LASTENKULTTUURI

Tilaa nyt Kulttuurihaitari kestotilauksena 24,90

Helmikuussa

Toukokuussa

Syyskuussa

"

Kyllä! Tilaan Kulttuurihaitarin kestotilauksena, neljä numeroa vuodessa 24,90 Tilaus alkaa seuraavasta numerosta 3/2020. Laskutus tilauksen alettua. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

Sukunimi Etunimi Lähiosoite

Voit voittaa liput Cirque du Soleilin

Corteo –esitykseen. 16

Marraskuussa

Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin

Syntymävuosi

Allekirjoitus ❏ En tilaa nyt, mutta osallistun arvontaan. Maksan postimaksun itse. 2/2020 Arvonta suoritetaan 31.7.2020 ja kaikki siihen mennessä palautetut tilaukset ja ei-vastaukset osallistuvat arvontaan.

Kulttuurihaitari maksaa tilauksen postimaksun.

Tilma Mediat Oy Vastauslähetys Sopimus 23200-4 23003 VINKKILÄ

Profile for Kulttuurihaitari

Kulttuurihaitari Virtuaali-extra  

kulttuuri, kulttuuritapahtuma, teatteri, tanssi, kuvataide, taide, musiikki, ooppera, kirjallisuus, elokuva, lastenkulttuuri, virtuaalikultt...

Kulttuurihaitari Virtuaali-extra  

kulttuuri, kulttuuritapahtuma, teatteri, tanssi, kuvataide, taide, musiikki, ooppera, kirjallisuus, elokuva, lastenkulttuuri, virtuaalikultt...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded