IÄNI 1/2023

SAVONLINNALAINEN

KULTTUURIJULKAISU

KESÄ / 2023

Kannessa

Etukansi: Esa Tuomiranta: Poltettu oranssi, 2022, öljyväri kankaalle

Takakansi: Esa Tuomiranta: Inferno, 2022, öljyväri kankaalle

Esa Tuomiranta (s. 1958) on punkaharjulainen taidemaalari. Hänen maalaustensa lähtökohtana on usein ihmishahmo tai kasvokuva, joka voi muuttua työskentelyn edetessä viitteelliseksi. Maailmantapahtumat ja elämänkokemukset yhdistyvät teoksissa tilalliseksi kuvavirraksi.

Tuomiranta työskentelee öljyväreillä, työstäen useita pohjia samanaikaisesti. Hän vertailee valmiita ja keskeneräisiä maalauksia rinnakkain, jolloin niiden vuoropuhelusta voi syntyä uusia aiheita ja ideoita. Voimakkaalla värimaailmalla, viivan käytöllä ja sommittelulla hän korostaa maalausten ekspressiivisyyttä. Teosten toteutuksessa korostuu vapaamuotoinen maalauksellisuus.

IÄNI on savonlinnalainen kulttuurijulkaisu, jota julkaisee luovien alojen yhdistys Pääkonttori ry. Toteuttamisen käynnistämistä tukee Savonlinnan kaupungin hallinnoima, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama S creatives -hanke. Paperilehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, minkä lisäksi digisisältöjä jaetaan verkossa.

Julkaisija: Pääkonttori ry

Taitto, lehden tunnus ja grafiikka: Heidi Tamminen

Paino: Tott-Print, Savonlinna

Ota yhteyttä: kulttuuri.iani@gmail.com, 050 475 4160, www.screatives.fi

IÄNI, Savonlinnalainen kulttuurijulkaisu. ISSN 2814-9785

Painosmäärä 5 000. Ilmaisjakelu. Jakelupisteet:

Riihisaari - Savonlinnan museo, Riihisaari, SAVONLINNA • Savonlinnan Taidelukio, Sotilaspojankatu 3, Savonlinna • Pääkirjasto Joeli, Asemantie 5, Savonlinna • Kirjastoauto Loisku Lumpehinen, Savonlinna • Linnalan opisto, Sotilaspojankatu 7, Savonlinna • Kulttuurikellari, Olavinkatu 34, Savonlinna • Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4-6, Savonlinna • Savonlinnan Teatteri, Kylpylaitoksentie 4, Savonlinna • Citypiste, Kauppatori 4, Savonlinna • Oopperajuhlatoimisto, Olavinkatu 27, Savonlinna • Elokuvateatteri Killa, Punkaharjuntie 3, Savonlinna • Elokuvateatteri Kuvalinna, Olavinkatu 13, Savonlinna • Kerimäen kirjasto, Kerimäentie 6, KERIMÄKI • Punkaharjun kirjasto, Tehtaantie 5, PUNKAHARJU • Metsämuseo Lusto, Lustontie 1, Punkaharju • Aseman Taidelaituri, Finlandiantie 58, Punkaharju • Bar Cafe Assa, Parikkalantie 10, PARIKKALA • Sovintola, Pyhäjärventie 8, KESÄLAHTI • Maitolaituri Kahvila & Puoti, Enonkoskentie 11, ENONKOSKI • Savonrannan kirjasto, Kangastie 3, SAVONRANTA • Kioski Alanteen Helmi, Alanteentie 17, SULKAVA • Juvan kunnankirjasto, Raili Kostian tie 2, JUVA • Rantasalmen kirjasto, Poikkitie 2, RANTASALMI • Keskuskonttori, Taipaleentie 15, VARKAUS • Kuopion pääkirjasto, Maaherrankatu 12, KUOPIO • Mikkelin teatteri, Savilahdenkatu 11, MIKKELI • Joensuun taidemuseo Onni, Kirkkokatu 23, JOENSUU • Kulttuuritila Nuijamies, Valtakatu 39, LAPPEENRANTA • Kulttuurikeskus Poleeni, Savontie 13, PIEKSÄMÄKI • Kaapelitehtaan Konttori, Kaapeliaukio 3 (A-porras 1.krs), HELSINKI

2 Pääkirjoitus

Tulkkina luovan työn tekijöille

Veera Kolehmainen

3 Taidelukiolta

Kruunupuisto

Eve Sallinen

4 Teema

Vapautta ajatella ja tehdä asiat toisin –mietteitä luovan työn ääreltä

Craft & Design -verkosto

9 Sarjakuva

Savonlinna – Helsinki, lauantai 28.1.2023

Juho Sihvonen

10 Tiesitkö?

Klassisen musiikin nuoret lupaukset

Savonlinnan kesässä Matti Makkonen

13

14 Toiminta

S creatives Festival

15 Näkökulma

Kaupunkifestivaalin tärkeydestä Eevi Kinnunen

16 Puheenvuoro kuvataiteelle

Prosenttitaide: Kuvataiteella monipuolisesti virikkeinen ympäristö Outi Savolainen

18

5 kysymystä

5 kysymystä: Poe Squad

Hagmoney, TRA

20

Taidelukiolta

Kantaaottavaa kirjallisuutta

lukiolaisten silmin

Taidelukiolaiset, Katriina Koponen

28 In English

Toimituskunta

Veera Kolehmainen päätoimittaja

Katri Susitaival Heidi Tamminen

VEERA

KOLEHMAINEN TULKKINA LUOVAN TYÖN TEKIJÖILLE

KUVA: IITA SILLANPÄÄ

Savonlinnan seudulta

löytyy monenlaista

luovaa tekemistä.

IÄNI avaa toisessa

numerossaan ajatuksia

luovan työn takaa.

Työtä on monenlaista ja monella eri saralla. Siemen luovaan työhön itää täällä monella jo nuorena. Työtä tehdään näkyvissä ja näkymättömissä. Sitä tullaan kaukaakin tänne tekemään. Sitä tehdään, vaikkei se aina olisi helppoakaan. Selvää kuitenkin on, että sitä Savonlinnassa paljon tehdään. Myös kulttuurin, taiteen ja luovien alojen työn tuotokset ovat monipuolisia. Emme välttämättä aina edes itse osaa tunnistaa, missä kaikkialla ne vaikuttavat.

Toimiessani kaupungin hallinnoimassa hankkeessa, jossa teen pitkälti luovan alan ammattilaisten kanssa töitä, olen usein huomannut toimivani tulkkina julkisen sektorin ja taiteilijoiden välillä. Eri alat puhuvat eri kieltä. Itseäni viehättää suuresti ajatus siitä, että näitä kielimuureja voisi rikkoa, ja ymmärrystä esimerkiksi luovista aloista laajentaa. Kuinka paljon enemmän vaikkapa kaupunkimme elinkeinotoiminta voisi luovista aloista hyötyä? Mitä seuraisi, kun matkailu- ja ravintola-ala hyödyntäisi täysipainoisesti paikallisten taiteilijoiden osaamisen? Entäpä julkinen liikenne tai kaupunkisuunnittelu?

Tässä kohtaa näen ehdottomasti mahdollisuuden muutokseen. Itseäni muutoksen aikaansaaminen inspiroi. Aina ja kaikessa muutokselle ei ole tarvetta. On paljon pysyvää ja vanhaa, jonka

arvo meidän olisi hyvä ymmärtää. Toisaalta vain muutos luo kehitystä. Savonlinna on kaupunki, jossa voimme, ja jossa meidän on syytäkin ammentaa kaikkemme perinteistä, historiasta ja kulttuurista. Savonlinna on myös kaupunki, jossa meidän on syytä katsoa tulevaisuuteen. Haastankin kaikki kaupunkien ja kaupunkikehityksen parissa työskentelevät kutsumaan luovan alan ammattilaiset kehitystyöhön mukaan. Väitän, että väkevyydessään niistä olisi jopa ”kehityksen moottoriksi”, mikäli asialle vain antaa mahdollisuuden.

Jos emme ymmärrä toisiamme, emme voi nähdä potentiaalia. Emme myöskään pysty arvostamaan toisiamme, emme näkemään, mikä toiselle on tärkeää. Puhumattakaan siitä, että ymmärtäisimme, miksi toimimme kuten toimimme. Olennaisinta lienee on, että ainakin haluaisimme ymmärtää.

Tämä IÄNI-numero antaa sinulle mahdollisuuden ymmärtää luovan alan tekijöitä yhä vähän paremmin. IÄNI antaa äänen jälleen suoraan tekijöille.

Pääkirjoitus

Craft & Design -verkosto on täynnä paikallisia osaajia. Kuva: Aleksi Mustonen

CRAFT & DESIGN SAVONLINNA VAPAUTTA AJATELLA JA TEHDÄ ASIAT TOISIN –

MIETTEITÄ LUOVAN TYÖN ÄÄRELTÄ

Millaisia merkityksiä

luovan työn tekemisen

taustalta löytyy?

Luovuus on voimavara, joka voi ilmentyä

monella tavalla. Craft

& Design Savonlinna

-verkoston käsityöläiset ja muotoilijat kertovat

luovan työn merki -

tyksestä elämässään, käsitellen sitä kukin

oman ammattinsa näkökulmasta.

Muistan, kun kouluaikana joku sanoi, että luovuus ruokkii luovuutta. Kohdallani tämä pitää hyvin paikkansa. On aikoja, kun ideoita ei tule, tai ne eivät sovi juuri siihen, mitä haen. Joskus taas tuntuu, kuin jalkapohjissa olisi siivet tai rullat, ja aivoissa sykkii miljoona synapsia ja hiusten alla kihelmöi hassusti. Ideat ryöppyävät ja liidän. Ja kun ideat alkavat tulla, niitä kumpuaa lisää ja lisää: kiitävistä hetkistä autojen ajaessa ohitse, vesipisarasta pöydän pinnalla, hiekoitussoran silittelystä, kauniista valokuvasta…

Minulle luova työ on vapautta ajatella ja tehdä toisin. Hengittää vapaasti, olla onnellinen ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin olen. Se ei yleensä tarkoita säännöllistä työaikaa. Se ei ole aina helppoa eikä stressitöntä. Sitä ei voi puristaa. Ideoita luonnostellaan silloin, kun ne tulevat. Oli se sitten silloin, kun ketään ei näy ja bussit eivät kulje, tai kesken tiskauksen tai unen. Sillä muuten ne katoavat, kuten aika katoaa ympäriltä niitä luonnostellessa.

Työssäni saan tuntea olevani jotenkin ajan jatkumossa; lopulta käsieni kautta valmistuu jotain, joka elää minua pidempään. Jotain, joka toivottavasti saa myös jonkun toisen onnelliseksi.

Korumuotoilija Jonna Kärkkäinen

Teema

Luovan työnteon rooli elämässäni ei ole olla työtä. Se on kokonaisvaltainen elämäntapa, jonka tarkoituksena on tehdä maailmasta kauniimpi, herättää tunteita ja kyseenalaistaa totuttuja toimintamalleja. Luovan työn tekeminen merkitsee miulle vapautta: teen mitä haluan ja milloin haluan. Se antaa tilaa elämästä nauttimiselle. Luomalla kauniita asioita ihmisten arkeen toivon saavani aikaan muistoja, pieniä lempeitä ajatuksia, jotka ilahduttavat ihmisiä vuosikymmenienkin päästä.

Vaate- ja kuosisuunnittelija Kaisa Turtiainen

Työni antaa minulle mahdollisuuden toteuttaa itseäni. Suunnittelua saan tehdä oman mallistoni vaatteiden ja asusteiden sekä tilaustöiden puitteissa. Korjausompelussakin saa käyttää välillä hyvinkin luovaa ajattelua, jotta asiakkaan ongelman saa ratkaistua.

Kestävät arvot ovat suuressa roolissa kaikessa tekemisessäni. Nykyinen vaateteollisuus kuormittaa ilmastoa merkittävällä tavalla, kun koko ajan tuotetaan uutta halvoista materiaaleista epäinhimillisissä oloissa. Haluan olla luomassa vaihtoehtoja pikamuodille ja valmistan siksi itse käsityönä kaikki oman mallistoni tuotteet. Näin jokainen tuote pääsee oikeasti käyttöön eikä suuria varastoja synny. Minulle on myös tärkeää käyttää laadukkaita, aikaa kestäviä materiaaleja ja hankkia ne vastuullisilta toimijoilta. Korjausompelu liittyy myös vahvasti kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Vaatteiden käyttöikää saa pidennettyä, eikä aina tarvitse ostaa uutta.

Pyrin omalla työlläni viemään eteenpäin viestiä vastuullisuudesta, jotta yhä useampi alkaisi miettimään omia kulutustottumuksiaan ja käsityön arvostus kasvaisi entisestään.

Ompelija-artesaani Milja Muhonen

Turtiainen maalaa ensimmäistä muraaliaan.

Kuva: Veera Kolehmainen Teema

Muodon löytäminen ja ”vau”-tunteen saavuttaminen on joskus muutaman vasaranlyönnin ansiota, samoin muodon kadottaminen.

Matka oman muotokielen syntyyn onkin pitkä: vanhempien esimerkki taiteilijakodissa, aika Unkarissa seppämestarin opissa tai kesä Antoni Gaudin arkkitehtuuria tutkimassa.

Inspiraatio koruun tai taottavaan rautaan syntyy kohtaamisissa, asiakkaan haaveista ja toiveista. Luova ajattelu käynnistyy kierrellen kansallisromantiikan, luonnon ja arkkitehtuurin kanssa, kynä suhisee ja ideat piirtyvät paperille. Asiakkaan toiveet ja käsityöläisen taidot lyövät kättä, jolloin päästään valitsemaan sopivat materiaalit ja tekniikat toteutukseen. Silloin on aika sytyttää ahjo ja voittaa kuuma rauta selkä märkänä takoen. Tuhansien iskujen jälkeen onkin syytä hymyillä, antaa ahjon hiilien tummua ja viimeistellä valmis tuote. Lyön leiman tuotteeseen josta olen ylpeä.

Puun kanssa työskentely on innostavaa mutta vaativaa. Materiaalin luonne täytyy ottaa huomioon suunnittelussa niin ulkonäkö- kuin kestävyyssyistä. Välillä materiaalit sekä koneet turhauttavat, ja tulee epäonnistumisia. Kun saa aikaiseksi jotain omannäköistä ja toimivaa, se innostaa jatkamaan eteenpäin. Jatkuvasti on jotain uutta opittavaa ja kokeiltavaa, joten puussa on pitkäksi aikaa haastetta.

Tämä työ tarkoittaa mulle myös helppoa arkea. Omalla verstaalla saa tehdä töitä rauhassa ja lyhyen työmatkan ansiosta on aikaa tehdä myös muita tilan töitä. Kovina pakkaspäivinä ei tarvitse murehtia, lähteekö auto käyntiin, tai onko tie lingottava ennen lähtöä. Vastapainona toki tulee ajoittainen yksinäisyys ja iso vastuu kaikesta. Vastoinkäymisiä on ollut paljon ja töitä joutuu tekemään, mutta rakkaus puuhun ja käsillä tekemiseen on säilynyt.

Puuseppä Teijo Jalkanen

Puuseppä työssään.

Kuva: Teijo Jalkanen

Seppä Teppo Nousiainen

Teema

Teema

Lankojen järjestelyä kudontaa varten.

Kuva: Mervi Pesonen

Luovaa työskentelyäni on ohjannut vahvasti estetiikka, kaipaus kauneuteen. Haluan luoda tuotteita, joissa kohtaavat harkittu muoto, sopivin työtapa ja laadukas materiaali. Materiaalin raaka-aine, tuntu, värit ja kuosit ovat asioita, joista olen erittäin tarkka. Koen värit voimakkaina ja näen sävyt hyvin tarkasti. Siksi rakastan työskennellä värien ja pehmeiden materiaalien parissa. Käytän paljon aikaa tuotteiden suunnitteluprosessiin: katselen ja tunnustelen materiaaleja ja niiden värejä eri valossa ennen päätöksiä.

Tuotesarjat syntyvät usein edellisten jatkumoksi. Minulla on jatkuvasti mielessäni jokin tuotteistamisen prosessi, mutta asiat konkretisoituvat omassa tahdissaan ja joskus vasta pitkänkin ajan päästä. Luonnonläheinen elinympäristöni näkyy vahvasti suunnittelussani. Kokemani maisemallisuus, kasvit ja tunnelmat toistuvat kangaskuoseissani. Minusta on ihanaa kertoa asiakkailleni tuotteisiin liittyviä tarinoita.

Käsityömuotoilija Pirjo Hämäläinen

Luovan työn flow’ta koen kangaspuiden ääressä, kun kudon kangasta ilman tarkkaa suunnitelmaa. Voin antaa intuition ohjata värien ja lankojen valintaa. Työssä on leikkiä, innostusta ja työn imua parhaimmillaan. Taustalla on vuosien kokemuksen tuoma hiljainen tieto materiaaleista ja siitä, miten kangas on parasta kutoa sekä ehkäpä myös aiempien sukupolvien käsityötieto, jonka olen perinyt geeneissäni. Luova mieleni kaipaa suunnitteluhaasteita. Se on tutkijan mieli, joka hakeutuu uuden äärelle ja nauttii, kun saa keksiä, kokeilla ja kehitellä. Haasteena voi olla uuden malliston suunnittelu tai kankaan rakenteen sovittaminen kutomakoneen tekniikkaan.

Luovassa työssä ei ole valmiita polkuja ja vastauksia, ne on luotava itse. Minulla on ihana vapaus valita, mihin käytän työpäiväni. Voin valmistaa sarjana hyväksi todettua tuotetta tai viettää päivän piirtämällä tulevaisuuden visioita. Molempia tarvitaan. Vapauden äärellä koen epävarmuutta siitä, olenko tehnyt oikeita päätöksiä ja olenko osannut käyttää aikaani tuottavasti. Se paljastuu vasta myöhemmin asiakkaan kohtaamisessa. Onko tuote toimiva, kaunis, koskettaako se asiakkaani tarpeita? Vasta kun näin on, saan palkan työstäni.

Tekstiilisuunnittelija Mervi Pesonen

Tiesitkö?

MATTI MAKKONEN

KLASSISEN MUSIIKIN NUORET LUPAUKSET

SAVONLINNAN KESÄSSÄ

Kesäisessä Savon-

linnassa voi kuulla

ihmeellisen taidokasta

laulua ja soittoa

musiikkiopistoraken -

nuksen ikkunasta tai

konserteissa ympäri

kaupunkia.

Savonlinnan Musiikkiakatemia yhdistää suomalaisen, maailmalla arvostetun klassisen musiikin huippuosaamisen, kansainväliset taiteilijat sekä nuoret lahjakkuudet ainutlaatuisella tavalla Savonlinnan kulttuurikesässä. Musiikkiakatemian mestarikursseilla nuorilla taiteilijoilla on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen oppimiseen, jossa avoin vuorovaikutus ja monipuolisuus ovat tärkeitä tekijöitä matkalla syvempään oivallukseen. Merkittävää on myös se, että kamarimusiikkikursseilla opettajat ja opiskelijat musisoivat yhdessä. Musiikkiakatemia myös omalta osaltaan lisää alueen kulttuurista kiinnostavuutta oopperajuhlakauden aikana.

Myliavska Zoriana (vas) ja Ivanukha Valeriia Ukraina-konsertissa 14.7.2022. Kuva: Juuso Koski

Savonlinnan Musiikkiakatemia on taidemusiikki-instituutio, jonka juuret juontuvat akateemikko ja säveltäjä

Yrjö Kilpisen vuonna 1955 perustamiin Savonlinnan Musiikkipäiviin – maamme vanhimpaan kesäiseen musiikkifestivaaliin. Savonlinnan Musiikkiakatemian kannatusyhdistys ry luotiin vuonna 2002 entisen Savonlinnan Oopperajuhlien koulutussäätiön, Aino Ackté -instituutin, toiminnan hiipuessa. Myös nykyiset Savonlinnan Oopperajuhlat heräsivät henkiin kesällä 1967 Savonlinnan Musiikkipäivien mestarikurssin yhteydessä.

Musiikkiakatemia on yli kymmenen vuoden ajan järjestänyt talvisin musiikin mestarikursseja myös vieraissa kulttuureissa, joissa on suurta mielenkiintoa ja oppimisen halua eurooppalaiseen klassiseen musiikkiin. Musiikkisilta Savonlinnasta on ulotettu mm. Azerbaidžaniin, Dubaihin, Egyptiin, Jordaniaan, Singaporeen ja Turkkiin. Musiikkisilta luo tiivistä yhteyttä kohdemaiden nouseviin kykyihin ja auttaa heitä etenemään kansainvälisille huipuille. Savonlinna ja Suomi ovat kiitettyjä nimiä, kun jo yli 200 stipendiaattia on päässyt Savonlinnaan nauttimaan Musiikkiakatemian kesäkurssien opetuksesta. Musiikkiakatemia onkin jo ulkomailla tunnetumpi kuin kotimaassa.

Professori, pianotaiteilija Ralf Gothóni on Musiikkiakatemian sielu ja merkittävä kansainvälisten toimintojen kehittäjä. Kesällä 2023 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun nuori pianisti Gothóni musisoi ensimmäistä kertaa Savonlinnassa. Tänä kesänä Gothóni kollegoineen konsertoi Savonlinnan Tuomiokirkossa esittäen Schubertin Forelli-kvinteton.

Goth óni orkesterin johdossa.

Kuva: gothoni.com

Savonlinnan musiikkiakatemian toiminnan tavoitteena on nuorten muusikoiden ammattitaidon syventäminen sekä suomalaisen musiikkielämän ja sen kansainvälisten suhteiden edistäminen. Musiikkiakatemian laajat kansainväliset ja kansalliset verkostot mahdollistavat mestarikurssien järjestämisen lahjakkaille opiskelijoille ainutlaatuisessa ympäristössä. Yhdessä tekeminen Savonlinnan kesässä synnyttää elinikäisiä ystävyyssuhteita eri kulttuureista tulevien nuorten musiikin ammattilaisten välille.

Savonlinnan musiikkiakatemia vaikuttaa

• Joka kesä Savonlinnassa noin 150 opiskelijaa noin 20 maasta

• Vuodesta 2020 koulutusta myös talviviikoilla, tähtäimessä Savonlinnan neljä vuodenaikaa

• Vuosittain yli tuhat opetustuntia, vuosikymmenten aikana koulutusta yli 5 000 mestarikurssilaiselle

• Kansainväliset huippuprofessorit

• Laaja konserttiohjelmisto Savonlinnan musiikkikesässä

• Vuotuinen Talvijuhlakonsertti ikkuna pääkaupunkiseudulle

• Musiikkisilta maailmalle: Egyptissä koulutusta jo 13 vuoden ajan

• Kasvatteja maailman arvostetuimmille konsertti- ja oopperalavoille

• Laaja yhteistyöverkosto aina kansainväliseltä tasolta paikallisiin kulttuuritoimijoihin asti

• Mestarikurssit Savonlinnassa yhteistyössä Savonlinnan kesäyliopiston ja Taideyliopisto – Sibelius-Akatemian kanssa

• Kannatusyhdistyksen valtuustossa merkittäviä elinkeinoelämän ja julkishallinnon vaikuttajia

Viola Elomaa

Savonlinnan taidelukion opiskelijat olivat Kruunupuistossa maalaamassa havainnosta. Lopullisia töitä on ”etäännytetty” todellisuudesta.

EEVI KINNUNEN, TANSSITAITEILIJA KAUPUNKIFESTIVAALIN MERKITYKSESTÄ

KUVA: ARNAUD BEELEN

S creatives Festival on Savonlinnan ja Itä-Suomen luovien alojen kaupunkifestivaali.

Osallistuin itse vuoden 2022 festivaalille lavarunoutta ja nykytanssia yhdistävällä, improvisoidulla duetolla lavarunoilija ”Nihkee Akka” Jonna Nummelan kanssa.

Kaupunkifestivaali tuo taiteen savonlinnalaisten luokse, se tulee kaduille, puistoihin ja kahviloihin, se valtaa tyhjiä liiketiloja ja ottaa haltuun jo ennestään tuttuja kulttuurin kohtaamispaikkoja ja lavoja. Taiteen kokemisen mahdollisuus kurottautuu teatterilavojen ja gallerioiden ulkopuolelle, taide ei ainoastaan kutsu luokseen, vaan tulee ihmisen luokse spontaanilla tavalla. Aamukävelyllä naapuritalon tyhjän liiketilan on vallannut paikallisen kuvataiteilijan teokset, kauppareissulla voi törmätä musiikkiesitykseen tai käsityötyöpajaan, illalla voi suunnata Kulttuurikellarille konserttiin.

Itäsuomalainen kaupunkifestivaali ei tuo lähemmäksi pelkästään taiteilijaa ja yleisöä, mutta myös taiteen tekijät keskenään. Harvempaan asutuilla alueilla, joissa kulttuurin resurssit usein hajautuvat epätasaisesti, toimii paikallinen festivaali yhtenä alustana alueen luovan alan ammattilaisten kohtaamiselle. Verkostoituessa syntyy yhteyksiä ja yhteistyötä. Syntyy mahdollisuuksia. Ideoita. Usein ideoista tulee totta, kunhan mukaan saadaan myös tarkoitukseen sopiva tuki ja rahoitus.

Kulttuurin arvo ja asema yhteiskunnassa ovat jatkuvan kyseenalaistamisen kohteena. Kulttuurialan arvoa perustellaan numeroiden ja tuottavuuden kannalta ja kulttuurin aineeton- ja itseisarvo jää usein keskustelussa varjoon. Jokainen meistä kuluttaa kulttuurisisältöjä päivittäin, usein ihan huomaamatta. Taide on kahvimukissa, sarjakuvassa, tv:ssä, pienillä ja isoilla lavoilla, se on lapsen askelissa olohuoneessa ja karaokelaulajan huulilla. Se on tekstissä, liikkeessä, kuvassa, äänessä ja monessa muussa. Meissä kaikissa. Taide voi olla kyseenalaistaja, lohduttaja, vaatija, esille tuoja ja heijastaja, se voi innostaa, suututtaa, naurattaa, itkettää, ihmetyttää ja yllättää. Parhaimpina hetkinä se koskettaa. Taide ja kulttuuri tuntuu, ja tunteminen, jos mikä, on rohkeaa. S creatives Festivalilla on mahdollisuus tavoitella ja tarjota kaikkea tätä kesäisessä Savonlinnassa. Nähdään yleisössä!

OUTI SAVOLAINEN PROSENTTITAIDE: KUVATAITEELLA MONIPUOLISESTI VIRIKKEINEN YMPÄRISTÖ

KUVA: OUTI SAVOLAINEN

Taiteen edistämiskeskus mahdollistaa rakennuttajien hakea avustusta “prosenttitaiteeseen”, jossa rakennuskustannuksista käytetään

tietty prosentti visuaaliseen taiteeseen rakennusvaiheessa.

Se on erinomainen tilaisuus luoda virikkeinen ja uniikki ympäristö, jossa parhaimmillaan taiteilija osallistetaan tilasuunnitteluun alusta asti. Visuaalinen taide tekee tilasta viihtyisän ja tuo kuvataiteen lähemmäs arkea.

Minä pääsin lopulta hyödyntämään molempia ammattitaitojani Rantasalmen uuden päiväkotirakennuksen taidehankinnan toteuttajana: kuvataidetta ja muotoilua.

Rantasalmelle rakennetussa uudessa Kuutti-päiväkodissa toteutettiin taidehankinta prosenttitaiteen avulla. Koko päiväkodin kantavaksi teemaksi muodostui ranta. Ranta on kohtaamispaikka, jossa kahden eri elementin maailmat yhdistyvät. Rannalla on eläimiä ja kasveja sekä veden ylä- että alapuolella. Teemasta nousseet kuva-aihiot toistuvat paitsi päiväkodin tilojen taideteoksissa, myös käyttöesineissä.

Olen antanut tilaajan reitittää tekemistäni päiväkotiprojektissa. Henkilökunta asetti suunnittelutyölle omia raameja: teoksen toteutuksessa arvostettiin ekologisuutta, kestävyyttä sekä osallistavaa otetta. Teoksiin toivottiin eläinaiheita ja käytännön helppoutta: minua kannustettiin suunnittelemaan teoksia, jotka pysyvät mahdollisimman matalina seinän pinnassa ja näin ollen eivät juurikaan kerää pölyä. Koen itseni ennen kaikkea kolmiulotteisen muodon kanssa työskenteleväksi taiteilijaksi, ja suunnittelin reliefimäisen teoksen, joka pysyy pois arjen tieltä ja on helposti huollettava. Sain mahdutettua teokseen tilaajan toiveet sekä itselleni tärkeän kolmiulotteisuuden ja muottityöskentelyn.

Kuvataide ja muotoiluajattelu kulkevat työskentelyssäni aina käsi kädessä, mutta ehkäpä muotoilija minussa on taiteilijaa nöyrempi ulkopuolisille toiveille. Konkreettisimmin Kuutti-päiväkodin teoskokonaisuudessa muotoilu on esillä lasten esittämien toiveiden toteuttamisessa. Lapset toivoivat kultaisen dinosauruksen, suklaamunia ja jäätelöä. Suunnittelin heille jälkiruokamuotit, joista dinosaurus on puraissut palan pois. Tämä muotitus oli palkitsevaa ja tein sitä hymyssä suin. Oli hauskaa, miten lasten toive ja oma intohimoni esinemuotoiluun yhdistyivät lystikkäällä tavalla. Olen vahvasti sitä mieltä, että tilaajan kuuntelu oli kannattavaa ja toiveiden pohjalta ideointi johdatti minut polulle, jota oli ilo kulkea. Toivon, että lapsilla on vastaava ilo muotteja käyttäessä ja tilaa käyttäessään.

Tällä palstalla Ars Nova ry kutsuu eri henkilöitä kirjoittamaan sanasen aiheesta kuvataide.

HAGMONEY, TRA 5 KYSYMYSTÄ: POE SQUAD

Keitä olette?

Poe Squad on syvien vesien rap-musiikkia tuottava kahden häiriintyneen hengen kollektiivi. Kokonaisuuden osia kutsutaan nimillä Hagmoney ja TRA.

Mistä tulette?

Ponnistamme Itä-Suomesta, mutta luonnostaan levottomat jalat ovat sittemmin vieneet puolet meistä Helsingin harmauteen. Poe Squadin perusta on valettu Savonlinnassa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Keitos on kuplinut synkät vuotensa Joensuussa hautuen lopulta nykyiseen epämääräiseen muotonsa pidempien taukojen ja uuden vuonna 2019 syttyneen kipinän myötä. Toisaalta Poe Squad tulee synkän mielen syövereistä, elämän ja kuoleman, ilon ja surun rajaseuduilta eikä siten kategoriseen musiikkityyliinsä ominaisesti asemoidu tai identifioidu mihinkään konkreettiseen sijaintiin.

taa silloin tällöin olla myös katajaisen kansan mytologian elementtejä. Niin kutsutun vanhemman hiphop-koulukunnan vaikutteet kuuluvat Poe Squadin kappaleissa, jotka näin ollen ovat tyyliltään melko kaukana uusien julkaisujen valtavirrasta. Poe Squadin ensimmäisen albumin yhteydessä lanseerasimme musiikkimme tyylilajiksi MBM (Monttubilemusa), joka ilmentää hyvin tavoittelemaamme aluetta mustan huumorin ja kuolemanvakavien aiheiden risteyksessä. Vahva osa identiteettiämme on myös Hagmoneyn omakätisesti luoma visuaalinen ilme, joka näkyy videoissa, kansitaiteessa, mainoksissa ja julkaisuissa. Hagmoney ja TRA ovat käytännössä sarjakuvahahmoja, jotka elävät tyylitellyssä, mutta sitäkin karummassa kuvitetussa maailmassaan.

Mistä nautitte eniten siinä mitä teette?

Mistä teidät tunnetaan?

Maineen ja kunnian valokeila on toistaiseksi väistellyt varjoissa liikkujia. Musiikkimme yhdistää omintakeisella tavalla suomalaisen mielenmaiseman ja unohdettujen tarinoiden kuvaston Yhdysvaltain betoniviidakoissa kehittyneeseen äänimaailmaan. Kappaleiden aiheissa toistuvat rappio, ihmisen epätäydellisyys, elämän nurja puoli, loppumattomat maantiet ja havumetsät sekä tahrattomat amerikanraudat. Mukana saat-

Poe Squad on tekijöilleen ennen kaikkea jonkinlaista puoskariterapiaa ja eskapismia. Itseä puhutteleva biisi on paras lopputulema. Mikäli sen jälkeen laitakaupunkien laulumme keräävät kuunteluita ja soivat ohi ajavissa autoissa, on se vain tervetullut lisä. Emme kuitenkaan kaipaa ulkopuolista tunnustusta tai kritiikkiä teoksistamme, koska niitä tehdään lähtökohtaisesti vain oman luovuuden ja armottoman itsekritiikin ehdoilla. Omanlaista nautintoaan aiheuttaa myös se, kun ajatuksen saa verhottua monisyisen ja -tulkintaisen tarinan muotoon – siten, ettei kaikki tule kuuntelijallekaan valmiiksi pureskeltuna tarjottimella.

Millaista viestiä

haluatte välittää?

Poe Squadin musiikki ei missään mielessä pyri ottamaan kantaa eikä siinä siten ole myöskään varsinaista arvopoliittista tai yhteiskunnallista ydinviestiä. Luonnollisesti kirjoittajan arvot puskevat usein läpi teksteistä ja yhteiskunnallisten rakenteiden kuvasto on vahvasti läsnä. Viesti itsessään

on aina kunkin kappaleen tarina ja teema. Ikuinen kädenvääntö paholaisen kanssa, vihollisten luista rakennetut unensiepparit, ajelu Chevroletissa öisillä hiekkateillä, ajan vääristämät muistelmat onnellisten saarilta ja vainoharhojen sekä pettymysten kutoman hauraan psyyken avunhuudot. Ehkä kurjimmankin saranin koinsyömältä lavetilta löytyy rappioromanttinen katsantokantansa näihin vääjäämättömien monttubileiden etkoihin, joita myös elämäksi kutsutaan.

Kuvataideosaaminen pääsee esille levynkansissa. Albumitaide: Hagmoney

TEKSTIT: TAIDELUKIOLAISET, JOHDANTO: KATRIINA KOPONEN

KANTAAOTTAVAA KIRJALLISUUTTA

LUKIOLAISTEN SILMIN

Realismin aikakaudella kirjailijan työllä nähtiin olevan yhteiskunnallinen tehtävä: osoittaa epäkohtia ja niiden seurauksia.

Tunnetuimpia suomalaisia varhaisia realisteja oli Minna Canth, jonka tuotanto otti kantaa aikansa tasa-arvon epäkohtiin.

Savonlinnan Taidelukiossa luettiin kevään 2023 kirjallisuushistorian opintojaksolla Canthin klassikkonovelli Kuoleva lapsi (alkup. 1888), joka kuvaa karmivalla tavalla köyhyyden seurauksia, kun sairas lapsi ei saa tarvitsemaansa hoitoa.

Entä mistä aiheesta nykyään pitäisi kirjoittaa kantaaottavaa kirjallisuutta? Mistä teos voisi kertoa? Ohessa Taidelukion 2. vuoden opiskelijoiden ehdotusluonnoksia Canthin tapaan.

Rasismi Suomessa

Seurataan suomalaista rasistia ja maahanmuuttajaa Suomessa ja heidän kohtaamisiaan sekä tuodaan esille heidän näkökulmiaan. Suomalainen ei ole edes tietoinen rasistisuudestaan vaan se tulee ns. automaatilla ja hänellä on paljon ennakkoluuloja muista kuin suomalaisista.

Maahanmuuttaja kertoo omasta elämästään ja siitä, kuinka pääsi turvaan Suomeen, mutta kohtaa koko ajan rasistisia ihmisiä, jotka välttämättä eivät ole edes tietoisia asiasta.

Valheellinen tieto ”nykyajasta” tulevaisuudessa

Kirja voisi luoda kuvaa siitä, miten nykyaikana julkaistu valheellinen tieto tulee vaikuttamaan tulevaisuuden tutkijoiden ja ihmisten näkemykseen menneisyydestä.

Sukupuolivähemmistöjen syrjintä

Kirja on transsukupuolisen nuoren näkökulmasta. Hänen kokemaansa syrjintää ja häirintää seurataan, esimerkiksi kun häntä tuijotetaan tai huudellaan kadulla tai ei päästetä oikean sukupuolen tiloihin. Lopulta hän joutuu alkamaan piilottamaan oikeaa identiteettiään ja elämään vääränä sukupuolena?

Liikakansoitus (liikaa ihmisiä maapallolla)

Kirjassa voisi esim. näyttää jonkin kylän arkista elämää, jossa ihmisiä on valtavasti ja elinympäristön kantokyky on ylitetty. Kirjassa tuotaisiin esiin elinolosuhteet, köyhyys yms.. Asiaa voisi liioitella, keksiä joku hieno ja dramaattinen tarina.

Maapallon tulevaisuus

Merenpinta on noussut monella metrillä ja moni kaupunki meren rannalla on elinkelvoton. Maapallon keskilämpötila on noussut planeetalla liikaa ja jäätiköt ovat sulaneet. Etelässä tukalat helleaallot ja resurssisodat ovat saaneet monet ihmiset muuttamaan pohjoisempaan. Muovit ja muu saaste ovat tuhonneet luonnon ja massasukupuutto tuhoaa planeetan biosfäärin.

Ilmastonmuutoksen ongelmat

Ulkonäköön perustuva syrjintä

Dystopia, jossa on tosi ääripäähän vedetyt säännöt pukeutumisesta ja muusta ulkonäöstä ja jos niitä ei noudata niin rangaistaan? Voisi esim. keskittyä pieneen porukkaan, joka koittaa muuttaa tätä sääntöä kapinoimalla.

Monoetnisen yhteiskunnan vaikutus siinä eläviin etnisiin vähemmistöihin

Esim. pienessä suomalaisessa kaupungissa asuvan maahanmuuttajataustaisen nuoren kohtaamat stereotypiat, kiusaaminen, yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne jne..

Maailma, jossa kukaan ei elä oman onnensa vuoksi

Kuvataan maailma, jossa ihmisten elämästä on tullut itseään toistava oravanpyörä, joka toistaa samaa mallia jokaisella. Ihmiset tekevät töitä kunnes kuolevat, eivätkä koskaan edes tiedä mitä he yrittävät elämällään tai työnteollaan saavuttaa. Voisi olla päähahmo, joka alkaa kyseenalaistaa tätä mallia ja alkaa elää elämäänsä oman onnensa vuoksi, ei vain siten, miten kaikki muut elävät.

Dystopia, jossa seurataan eri eläimiä ja niiden elinympäristöjä ympäri maailmaa. Kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jos siihen ei puututa ja tehdä asialle jotain.

Voidaan kuvata eläinten kautta tekemättömyydestä johtuneita vakavia seurauksia. Kerrotaan jotain esimerkkejä näistä seurauksista. Ihmisen tekojen vaikutukset.

Köyhien ja rikkaiden erot

Kirjoitetaan saman talon rikkaista ja köyhistä. Köyhät työskentelevät rikkaille siinä talossa. Rikkaiden ja köyhien näkökulmaa tuodaan esille raa’asti. Rikkailla on selkeä valta-asema ja eriarvoisuus näkyy selkeästi.

III Saimaa Jazz Festival

SAVONLINNASSA 16.-18.6.2023

mm. Aili Ikonen & Helposti palavaa, Sointi Jazz Orchestra & Joakim Berghäll JAZZFESTIVAL.FI,

Savonlinna International Music Academy

Ralf Gothóni, Artistic Chairman

Kristian Attila, Artistic Director

In cooperation with Summer University of Savonlinna and University of the Arts Helsinki / Sibelius Academy

Kesäkonsertit 2023

5.7. Sirpa Kähkönen (kirjailija), Seela Sella (lausuja/näyttelijä), Pia Freund (sopraano) & Kristian Attila (piano)

12.7. Yuki Kuroda (baritoni) & Jyri Mishukov (piano)

21.7. Ralf Gothóni (piano), Mark Gothóni (viulu), Emile Cantor (alttoviulu) & Marko Ylönen (sello)

22.7. Chinese Art Song – Changyong Liao (baritoni) & Hartmut Höll (piano)

24.7. / 26.7. / 27.7. / 29.7. Mei-Ting Sun (piano)

25.7. Tuuli Takala (sopraano) & Kristian Attila (piano)

1.8. Paavali Jumppanen (piano)

Savonlinna Music Academy

Katso lipunmyyntitiedot sekä kaikki noin 30 konserttia: www.savonlinnamusicacademy.com

XVI Yösoitot -konserttisarja

Liput ennakkoon:

Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkossa (ent. Pikkukirkko) Savonlinnassa heinäkuussa 2023

Mm. Harri Kuusijärvi (harmonikka), Loimolan Voima -duo, Santeri Rautiainen (kitara), Mei-Ting Sun (piano), Seeli Toivio (sello), Uspenie-kvartetti, Trio Tanguango & Juha Kotilainen (baritoni)

Liput ennakkoon:

Katso kaikki konsertit: OPERANOVA.FI

15.7. KMH-trio (IT/DE/FI) 25.7. PLOP & JUNNU 18.8. Otherworld Ensemble (USA/FI)

10.9. Riikka Keränen kvartetti

22.9. La Litanie des cimes (FR)

29.9. Minttu Hellsten

30.9. Valtakunnallisen TangoMaestro -tangolaulukilpailun finaali

13.10. Sid Hillen F# & Pepa Päivinen

26.10. Sarah Murcia Eyeballing (FR)

24.11. Ducret Blaser Mockūnas (FR/CH/LT)

Tervetuloa Ars Nova ry:n

MAA -kuvataidenäyttelyyn kesällä 2023:

1.- 23.6. JÄRVIKALASTUSMUSEO• Kerimäki 30.6.-30.7. PIIPPUHALLI• Savonranta

2.-26.8. ENONKOSKI

Lue lisää: www.arsnova.fi

KATTAUS KULTTUURINNÄLKÄÄN

ILLAN OOPPERAN ESITTELYT

Oopperan asiantuntijan johdolla kurkistus illan oopperan taustoihin oopperailtoina Riihisaaressa klo 17.00

LIVVINKARJALAN VERKKOKURSSI

Verkkotapaamisia, karjalan kieleen tutustumista ja arkielämän kielen oppimista syyslukukaudella -23

ELOKUVATUTKIMUS, PERUSOPINNOT

Oulun yliopiston opetussuunnitelman mukainen 25op

kokonaisuus elokuvasta kiinnostuneille talvella 23-24

Kiertonäyttelyn toteutumisen mahdollistavat Leader Piällysmies sekä Savonlinnan kaupunki

TRANSLATIONS: MICHAEL DUTTON & EKSAKTI LANGUAGE SERVICES

THE FREEDOM TO THINK AND DO THINGS

DIFFERENTLY: NOTES ON THE WORK OF A CREATIVE page 4

CRAFT & DESIGN SAVONLINNA

What lies behind the work of a creative? As a resource, creativity comes to light in many ways. Here, local handicraft professionals from the Craft & Design Savonlinna business network share their thoughts about what creative work means to them from the unique perspectives of their own respective professions.

”In my life, being creative is not about work per se. It’s an all-encompassing way of life, the purpose of which is to make the world more beautiful, to elicit thoughts and feelings, and to bring into question the tried and tested ways of doing things. For me, creative work means freedom. I do what I want, when I want. It gives me space to enjoy life. And by bringing beauty into people’s lives I hope to create memories and tiny moments of pleasure that will inspire people for many years to come.”

Kaisa Turtiainen, clothing designer

IÄNI means ‘voice’ in the Savo regional dialect. This publication is intended to give a voice to those working in the arts and culture scene of Savonlinna – to the stories they want to tell. The theme of this issue is creative work, and we have selected the following articles for you to read in English.

”Finding a form or shape and getting that ‘wow’ feeling is sometimes a matter of a few hammer blows, as is the case with losing it, too. And the journey to developing your own visual language is long – from following the examples set by my artist parents at home, to spending time in Hungary learning how to be a master blacksmith, or a summer studying the architecture of Antoni Gaudi.

The inspiration for a piece of jewellery or wrought iron comes from encounters, from my client’s dreams and wishes. Creative thinking starts with a twist on national romanticism, nature, and architecture. The pencil starts to whisper and ideas take shape on the paper. The client’s wishes and the craftsman’s skills entwine in choosing the right materials and techniques for the project. Then, it’s time to fire up the kiln and beat the hot iron into submission while breaking a sweat. After thousands of blows, you can smile, let the coals darken, and set about finishing the piece. Nothing gets sold without my literal stamp of approval. I need to feel proud of my work.”

Teppo Nousiainen, blacksmith

THE IMPORTANCE OF A CITY FESTIVAL page 15

EEVI KINNUNEN, DANCE AND PERFORMANCE ARTIST

The S creatives Festival is a city festival celebrating the regional arts scene in Savonlinna and Eastern Finland.

I took part in the 2022 festival as one half of an improvisational duet performance, combining contemporary dance and slam poetry, alongside slam poet Jonna “Grumpy Bitch” Nummela (“Nihkee Akka” in Finnish).

The city festival brings art into the lives of all Savonlinna residents, permeating the streets, parks, cafés and empty business premises, and making its presence felt at the city’s familiar sites and stages of cultural expression. The opportunity to experience art spreads far beyond theatre stages and galleries, however. Not only does art call people to engage with it but art itself spontaneously engages with people, too. The empty shop you pass on your morning walk may have been taken over by a local painter’s works of art, your trip to the grocery store might see you joining the audience at a musical performance or taking part in a handicrafts workshop, and in the evening you may even head to Kulttuurikellari to enjoy a concert. Not only does this city festival bring together

art and its audience in Eastern Finland, but it sees artists themselves encountering each other in new ways. In a sparsely populated region where cultural resources are unevenly distributed, a local festival serves as a meeting place for the area’s creative professionals. Interaction and networking lead to the forging of connections and igniting of collaborations. Opportunities arise. Ideas take flight. And these ideas are often realised when the necessary support and funding is in place.

The role and value of art in society are a constant source of debate. The value of the arts is viewed in terms of numbers and productivity, and the immaterial, inherent value of culture itself is often pushed to the margins. Each and every one of us consumes culture daily. Often without even noticing. Art is found on the side of our coffee mug, in a newspaper cartoon, on TV, on stages large and small – it’s in a child’s first steps and on the lips of a karaoke singer. It is words, movements, images, sounds, and so much more. It lives in us all. Art can question us, comfort us, make demands from us, be a source of insight and reflection. It can inspire us, anger us, make us laugh, and make us cry. It can amaze and surprise us. At its best, art moves us. Art and culture feels, and, after all, what is more courageous than feeling? The S creatives Festival offers a unique opportunity to share in and be touched by all of these aspects. See you this summer in Savonlinna!

ILLUSTRATIONS pages 3 & 13

Students from Savonlinna Senior Secondary School of Arts and Music (Savonlinnan Taidelukio) spent time at the Kruunupuisto holiday resort to paint from their observations. The final works take giant steps from reality.

The magazine is part of the S creatives project, funded by the Ministry of Education and Culture.