__MAIN_TEXT__

Page 1


KULMILLA

Kannen ja lehden piirustukset  Yuichiro Sato

Järvilinnan taiteilijoiden lehti nro: 4

“Japanissa lohikäärme symbolisoi kulttuuria.

KUSTANTAJA Kauko Sorjosen säätiö

osata piirtää  lohikäärme.  En  ole  tätä  aiemmin  tehnyt, 

TUOTTAJA, TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Järvilinnan taiteilijat ry

Tämä on minun näkemykseni kulttuurista”

PÄÄTOIMITTAJA Maija Rantasalo OSOITE Järvilinnantie 213, 41330 Vihtavuori jarvilinna@gmail.com www.jarvilinna.fi PAINOPAIKKA Siirtopaino Jyväskylä ISSN 2343­4082 (painettu) ISSN 2343­4104 (verkkojulkaisu)

Japanin perinteiden  mukaan  hyvän  taiteilijan  tulee  mutta nyt halusin yrittää: ­ Yuichiro.  Osallistu ja tuo omat värisi kuvaan: Väritä  kuvat  ja  anna  oma  sävysi  kuvien  maisemalle;  yhteiselle, mutta monikasvoiselle kulttuurillemme. Väritetyn kannen voit kuvata ja lähettää meille: maijarantasalo@gmail.com. Järvilinnan taiteilijat julkaisevat kuvia Taiteen monet kasvot­facebooksivulla pitkin kesää.


PÄÄKIRJOITUS Satu Kulttuurista Maija Rantasalo 

päätoimittaja

Eräänä päivänä taiteilija sai korkea­arvoisen asiakkaan. ­ Minut on juuri nimitetty Kulttuuriksi, piirrä minun muotokuvani. Tulen viikon päästä noutamaan teoksen. Taiteilija  oli  iloinen  työstä,  joka  toisi  varmasti  paljon  mainetta  ja  kunniaa,  ja  hyviä  työtarjouksia.  Hän  ahersi koko viikon, mutta ääriviivat pakenivat paperilta, paperi kului puhki. Ei siitä kuvaa tullut. ­ Tuli sytykeruusu, sanoi taiteilija, kun asiakas tuli noutamaan kuvaansa. Kulttuuri antoi taiteilijalle savipaakun ja sanoi: ­ Veistä sitten kuvani. Tulen viikon päästä noutamaan teoksen. Ja Taiteilija veisti väsymättä seitsemän päivää ja yötä. Mutta kun asiakas tuli noutamaan teostaan, seisoi taiteilija pää painuksissa pidellen jotain piilossa selkänsä takana. ­ Ei siitä veistosta tullut. Tuli kissan kuppi, taiteilija sanoi. ­ No, jospa tekisit minusta installaation, ehdotti Kulttuuri. ­ Onnistuisikohan se? ­ Tottahan toki, taiteilija sanoi ja ryhtyi taas työhön täynnä tarmoa ja innostusta. Kulttuurin tullessa installaatiota katsomaan istui taiteilija pihalla hajamielisen näköisenä. ­ Tuli sitten liiteri, taiteilija sanoi ja tarkasteli ohi lipuvia pilviä, joiden elämä näytti niin ihanan yksinkertaiselta. ­ Mutta ei sekään ole yhtään näköinen, sanoi harmistunut asiakas.

Silloin taiteilija suutahti: ­ Miten minä voisin pysäyttää lautakasaan tai saveen sen mistä olemme tulleet  ja miten? Entä tämä hetki sitten, ei ole sellaista paperia mihin se mahtuisi kaikkineen ja kaikilta puolilta. Itse et ole yhtään näköinen! Ja sillä hetkellä juuri nimitetty Kulttuuri kävi kalpeaksi, hajosi omaan mahdottomuuteensa  ja satoi värikkäänä mosaiikkina yli koko maan. Taiteilija poimi yhden mosaiikin palasen maasta, käänteli sitä kämmenellään   ja  katsoi  haltioituneena  miten  valo  leikki  sen  lukemattomilla  lasitekerroksilla.  Jostain  kulmasta  katsottuna  siinä  näki  omat  kasvonsa  seisomassa  tutussa  maisemassa,  toisesta  kulmasta  naapurin  kiirehtimässä  omalle  verstaalleen,  ja  jos  vielä  vähän  käänsi, näki pilvet, kauas karkaavat. Taiteilija  laittoi  sirpaleen  taskuunsa  ja  leikki  ajatuksella  ihmisistä,  joilla  jokaisella  olisi  ikioma  palasensa  taskusessaan,  salaperäinen aarre, joka kulkee matkassa minne ikinä polkunsa vie ja josta voi tarkistaa sijaintinsa, kun tuntee olevansa vähän  eksyksissä, tai ihan muuten vaan, vaikka vain nähdäkseen asiat monelta kantilta.


TAITEEN MONET KASVOT TAIDEKESKUS JÄRVILINNAN KESÄNÄYTTELY 2017  10.6.­27.8.2017. Avoinna ti­su klo 12­18. Vapaa pääsy Veistoksia, installaatioita, maalauksia, grafiikkaa, sekä ympäristö­ ja mediataidetta Taidekeskus Järvilinnan huvilassa ja puistossa. Taidekeskus  Järvilinnan  kesänäyttely  2017  juhlistaa  satavuotiasta  Suomea  teemallaan  monikasvoinen  Suomi.  Suomen  taide  on  aina  ollut  monien  kulttuurien  värittämää  ja  ottanut  vaikutteita  muualta.  Järvilinnan  taiteilijat  kutsuivat  kesänäyttelyn kumppaneiksi taustaltaan sekä kansainvälisiä että kotimaisia taiteilijoita, joilla on tuoda teoksiinsa erilaisia  näkökulmia tämän päivän Suomesta ja sen kulttuurista. Useista taiteenaloista ja näkökulmista koostuva kesänäyttelymme  tuo tarjolle erään pienen maan monet kasvot yli 20 taiteilijan silmin.   Näyttelyn taiteilijat:  Ulla Aatinen, Alberto  Ferretti, Auli  Halttunen,  Catharina  Kajander,  Sanna  Koivisto,  Panu  Koskimies,  Pekka  Lappalainen,  Iker Laskibar, Erkki Liukkonen, Kristiina Lempiäinen­Trzaska, Sanna Nissinen, Ville Markkanen, Maija Rantasalo, Yuichiro  Sato,  Roxana  Sadvokassova,  Elsa  Trzaska,  Kristian  Venäläinen,  Rita  Vargas,  Sonja  Vectomov,  Himmee  Himmeli  työryhmä: Erkki Liukkonen, Maija Rantasalo, Heidi Rekola, Joonas Orenius, Ukko Mikkilä Järvilinnan taiteilijat ry kiittää Taiteen monet kasvot yhteistyökumppaneitaan: Kauko Sorjosen säätiö, Laukaan kunta, Arja Seppälä/Art Cafe Järvilinna

Järvilinnan kauniit kasvot Taiteen monet kasvot ­näyttelyn avaa lasitaiteilija Katja Rauhamäki.  Hän  oli  ensimmäisiä  Järvilinnan  taiteilijoita  ja  Järvilinnaan  saavut­ taessa  hänen  taidelasituotteistaan  kimaltava  pajansa  on  ensimmäi­ senä  tulijaa  vastassa.  Taiteilijan  teokset  syntyvät  kierrätyslasista  ja  myös  töiden  teemana  on  usein  ajan  kierto;  historia,  nykyisyys  ja  tulevaisuus,  joiden  hauraat  ja  ohikiitävät  hetket  säilyvät  taiteilijan  lasiin ikuistamina.


Syksyn tuulelta maahan kumartuneet,

Auli Halttunen, kuvataiteilija, Laukaa

talven rujouden kestäneet Nyt kaulaansa lämpöä päin nostaen,

Auli Halttunen on yksi monista Järvilinnan taiteilijoista. Kuvataiteilijan koulu­ taivasta kohti kurkottaen tuksensa  hän  on  hankkinut  Italian  taideakatemiasta  ja  toimii  opettajana  Jy­ Ilmoille kuin huutaen: minä elän, elän, elän! väskylän kaupungin kuvataidekoulussa.  ’’Tämän  vuotiseen  kesänäyttelyyn  olen  työstänyt  savesta  kukkasia.  Savi  taipuu  helpommin  muotoonsa  kuin  ehdoton  suosikkini  puu,  niinpä  teen  mielelläni aina silloin tällöin pieniä keramiikkaveistoksia. Jännittävin hetki on  silloin,  kun  avaan  uunin  ja  näen  mitä  sen  lämpö  on  saanut  aikaan.  Veistoksissani  esiintyvät,  kuten  maalauksissanikin,  naishahmot  ja  puutarha  erilaisine kasveineen. Nämä kukkaset ovat onnittelukimppuni minun 100­vuotiaalle isänmaalleni!’’ Luonnos teoksesta Kevät, Auli Halttunen, 2017

Ulla Aatinen, graafikko, Laukaa Ulla Aatinen  on  grafiikkaan  erikoistunut  kuvataiteilija,  jonka  grafiikanpaja on Järvilinnassa. Hän tekee enimmäkseen vä­ rikkäitä  puupiirroksia,  mutta  grafiikan  vastapainoksi  myös  maalaa,  piirtää  sarjakuvia  ja  tekee  ulkoteoksia  erilaisista  materiaaleista. “Olen  koloristi,  jolle  värit  ovat  tärkeämpiä  kuin  itse  aihe.  Voin  luopua  viivasta,  kuvasta  ja  muodosta,  mutta  värien  sekoittelusta  en  koskaan.  Käytän  mielelläni  värillisiä  pape­ reita,  joihin  painan  useita  märkiä  värikerroksia  päällekkäin  ja  nautin  siitä  miten  ne  luovat  yhdistyessään  uusia  sävyjä.  Painoprosessia  ei  voi  koskaan  täysin  hallita  ja  siinä  syntyy  Kosminen kehrääjä, Ulla Aatinen, 2017

ainutlaatuisia onnellisia vahinkoja.

Kosminen kehrääjä  on  antenni  ja  lähetin,  joka  on  yhteydessä  näkymättömiin  hahmoihin  ympärillämme.  Se  lähettää  viestejä  avaruuteen ja vastaanottaa niitä tuonpuoleisesta, ja sen avulla voi olla yhteydessä toiselle puolelle menneisiin rakkaisiin. Se on  pieni muistolehto, jonka omistan keväällä menehtyneelle ystävälle. Mene teoksen keskelle, sulje silmäsi ja näe.”


Panu Koskimies, kuvanveistäjä, Jyväskylä Panu  Koskimies  veistää  enimmäkseen  puuta,  savea  ja  kiveä,  mutta  myös  maalaa  ja  tekee  grafiikkaa,  etenkin  puupiirrosta.  Viime  ajat  hän  on  viettänyt  tiiviisti  dreijan  äärellä,  tutkien  muodonantoa  ja  sen  jatkotyöstämistä. Tuotok­ sina pieniä ja suuria veistoksia ja keraamisia kulhoja.  Koskimies  on  osallistunut  kahdeksan  kertaa  Jyväskylän  taiteilijaseuran  jury­ tettyyn  näyttelyyn,  pitänyt  yhden  yksityisnäyttelyn  (Pallonkokoinen  2005,  Vaajakosken Wanha Woimala), ollut mukana Saarijärven taiteilijaseuran Sie­ na ry:n näyttelyssä kolme kertaa ja osallistunut yhteisnäyttelyyn Venäjän Ya­ roslissa 2011. Hän on myös opettanut ja ohjannut kuvataiteita ja kädentaitoja  Jyväskylän Nuorten taidetyöpajalla 2001­2015.  “Taiteilijana tutkin, hutkin, mätkin, pätkin. Minulle virhe on aina avain johonkin  uuteen, sattuma paras ystäväni. Puu ja metsä, ihminen ja kulttuuri kannatte­ levat minua; hyvä on täällä huojua.” Metsän lahjat, Panu Koskimies, 2017

Kristian Venäläinen, muotoilija, kuvanveistäjä, Laukaa Kristian  Venäläinen  on  toiminut  muotoilijana  Saksassa  Rosenthalin  muotoiluosastolla,  keramiikka­  ja  lasimuotoilun  laitoksen  yliopettajana  Kuopion  Muotoiluakatemiassa,  sekä  dekaanina  taiteen  ja  muotoilun  koulutusohjelmassa Finlandia yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän  on  pitänyt  lukuisia  yksityisnäyttelyitä  ja  osallistunut  moniin  ryhmänäyttelyihin  niin  Suomessa  kuin  ulkomailla.  Nyt  hän  työsken­ telee Taidekeskus Järvilinnassa. “Kantava  teema  työskentelyssäni  on  materiaalien  ominaisuuksien  ja  mahdollisuuksien  esiintuominen,  se  ohjaa  myös  valmistusprosessia.  Joskus on vain parempi olla hiljaa ja kuunnella mitä teos ja materiaalit  haluavat.  Teokseni  syntyvät  käsillä  tekemisen  ja  käsillä  tuntemisen  kautta. Minun  päämateriaali  on  keramiikka  juuri  sen  muokkautuvuuden  ja   konkreettisuuden  ansiosta.  Tykkään  kuitenkin  yhdistellä  teoksissani  Ylösnoussut, Kristian Venäläinen, 2016

sitä toisten materiaalien kanssa.”


Himmee Himmeli­työryhmä Valumestari  Erkki  Liukkonen,  seppä  Maija  Rantasalo  ja  kolme  Järvilinnan  valupajalla  harjoittelunsa  suorittanutta  opiskelijaa  Heidi  Rekonen, Joonas Orenius ja Ukko Mikkilä toteuttivat kesänäyttelyyn  yhteisteoksen Abelin torni. Teos  toteutettiin  valu­  ja  sepänpajalla  yhteistyönä,  demokratian  ja  tasa­arvon  pyhässä  hengessä  ideoinnista  viimeistelyyn.  Himmee  Himmeli ei halua teoksellaan lisätä ihmisen taakkaa, vaan jakaa sen  tarvitseville.

Abelin Torni, Himmee Himmeli­työryhmä, 2017

Maija Rantasalo, seppä, Laukaa Järvilinnassa  työskentelevä  seppä  Maija  Rantasalo  rakastui  kauan  aikaa  sitten  teräksen  kontrasteihin,  opiskeli  materiaalin  salat  ja  hyödyntää  niitä  kuvanveistossa. ”Kun  materiaali  pistää  tarpeeksi  hanttiin,  sen  kanssa  on  pakko  löytää  yhteinen  sävel.  Ja  loppu  onkin  sitten  nokista  ja  hikistä  tanssia  ajatuksen  kanssa. Taide on minulle ajatus, joka pääsee itsensä ulkopuolelle, vuoro­ puheluun  maailman  kanssa,  jossa  voi  nähdä  ja  käsittää  laajemmin  kuin  yksikään yksinään.”

Tanssija, Maija Rantasalo, 2015


Sanna Nissinen, kuvanveistäjä, Kuopio Sanna  Nissinen  on  valmistunut  kuvataiteilijaksi  Saimaan  ammattikorkeakoulusta  Imatralta vuonna 2012 pääaineenaan kuvanveisto. “Rikkinäisyys  ja  keskeneräisyys,  jonkinlainen  vaillinaisuus,  ovat  usein  toistuvia  teemoja  työskentelyssäni.  Keskeneräisyys  edustaa  muutoksen  tilaa,  rikkinäisyys  on  merkki  eletystä  elämästä  ­  torso  ei  ole  vain  epätäydellisesti  kuvattu  ihminen,  vaan todellinen kuva epätäydellisestä ihmisestä.  Hyödynnän  installaatiomaisiksi  tai  sarjallisiksi  kokonaisuuksiksi  muodostuvissa  teoksissani piirustusta ja kuvanveiston perinteisiä tekniikoita. Tekoprosessin jäljet  saavat  näkyä  valmiissa  töissä,  tai  paremminkin  työt  eivät  olisi  valmiita  ilman  tekoprosessin näkymistä niissä.

Yrityksiä koota itsensä XV, Sanna Nissinen

Kristiina Lempiäinen­Trzaska, kuvataiteilija, Jyväskylä Kristiina Lempiäinen­Trzaska työskentelee Taidekeskus Järvilinnassa. Kuvataiteilijana hän on toiminut vuodesta 1987 (Master  of Arts  1987  Purdue  University,  Indiana,  USA  ja Taiteen  maisteri  2014 Aalto­yliopisto).  Maalausten  ja  piirustusten  lisäksi  hän  tekee  tila­  ja  ympäristöteoksia.  Hän  on  suunnitellut  ja  toteuttanut  useita  kuorojen,  sekä  teatteri­  ja  tanssiryhmien  esitysten  lavastuksia.  ”Tarkastelen asioita, jotka ovat jättäneet jäljen. Kuviin kiinnittyy käsitys siitä, miltä maailma näyttää, kun se tuntuu. Jäljen esille  tuomisessa  tärkeäksi  on  kehittynyt  paikka  ja  kokemuksen  maisemallisuus.  Ihminen  on  viitteellisesti  läsnä;  maisema  on  kohtaamispaikka,  jonka  erilaiset  kokemukset,  kertomukset  ja  muistot  rakentavat.  Maisema  on  unelma,  uhka,  pelko,  hätä,  kaaos tai kannanotto. Paikka on sidottu myös aikaan; mikä eilen oli tärkeä ja tosi, voi nyt olla olematta – yhteys paikkaan on  kadonnut, siitä on tullut tavoittamaton. Käyn vuoropuhelua ajan ja paikan kanssa niin, että jotain niiden muuttuvasta suhteesta  välittyy teoksiini.

Horisontti, Kristiina Lempiäinen­Trzaska, 2015


Pekka Lappalainen, kuvataiteilija,  Karkkila Pekka  Lappalaisella  on  monipuolisen  kokemuksensa  ansiosta  käytössään  laaja  skaala  tekniikoita  ja  käytettävä  tekniikka  valikoituu  aina  työn  ja  kohteen  tarkoituksen  mukaan.  Kuvan­ veiston alueella taiteilija liikkuu mieluiten pronssin, eri metallien  sekä kiven seurassa. “Olen  taiteilija,  joten  näen  ympäristömme  toisenlaisesta  näkö­ kulmasta.  Aikamme  tapahtumia  kriittisellä  silmällä  katsoen  tuon  oman  näkemykseni  ja  myös  mahdollisen  muutoksen  vai­ kutuksen ympäristöömme teosteni kautta.  Teoksiini vaadin ns. ”punaisen langan”, viitteen tahi vihjauksen,  jolla saan katselijan edes pieneksi hetkeksi pysähtymään, ajat­ telemaan  tai  kyseenalaistamaan  omaa  mahdollisesti  lukkiutu­ nutta näkemystään.” Kokkolintu, Pekka Lappalainen, 2017

Elsa Trzaska, kuvataiteilija, Helsinki Elsa Trzaska on valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammat­ tikorkeakoulusta vuonna 2013. Hän työskentelee videotaiteen ja  lyhytelokuvien  parissa,  joissa  koetetaan  ymmärtää  ympäröivää  maailmaa  sekä  ihmisiä  erilaisten  yksityiskohtien  ja  tunnelmien  avulla.  “Olen kiinnostunut elämän käännekohdista ja nyansseista, sekä  ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja mitättömistä ongelmista.  Teoksissani  keskeisissä  osissa  ovat  naiset  sekä  naisten  asema  Kottarainen, Elsa Trzaska, 2015

ja merkitys  nyky­yhteiskunnassa  heijastettuna  historiaan  ja  tai­

teeseen. Jokaisessa  teoksessa  pureudutaan  nykynaiseuden  pieniin  yksityiskohtiin  ja  rooliin  laajemman  aihekokonaisuuden  puit­ teissa.  Olen kiinnostunut eettisistä normeista, yksilön käytöstä ohjaavista sosiaalisista tilanteista tai pakotteista ja hypoteettisista  ajatuksista.  Haluan  välittää  katsojalle  kuhunkin  teokseen  rakennetun  näkökulman  omasta  ympäristöstämme  ja  toimintatavois­ tamme.


Alberto Ferretti, kuvanveistäjä, Viitasaari Genovassa 

syntyneen

taiteilijan

kiinnostus

ulottuu

maalauksesta kuvanveistoon,  installaatioihin  ja  digitaaliseen  tekniikkaan. Hänen teoksiaan on julkisissa tiloissa ja kokoel­ missa. Hän osallistunut lukuisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin  näyttelyihin.  2007    hän  osallistui  Venetsian  Biennaaliin.  Hän  on  myös  järjestänyt  ja  kuratoinut  merkittäviä  Italian  ja  Suo­ men välisiä taidenäyttelyitä. “Teokseni  No  GLOBAL  repäisee  haavekuvien  huivin  edes­ tämme  ja  näyttää  kuinka  meistä  on  tullut  viivakoodien  van­  NO GLOBAL, Alberto Ferretti, 1999

keja. Olemme  valmiita  kulutettaviksi.  Esiin  astuu  toinen  hah­ mo,  valmiina  rikkomaan  edessämme  olevat  telkeet  ja  avaa­

maan toivon vapauteen. Hahmo muuttuu musiikiksi ja huudoksi. Se on kykenevä synteesi torjumaan vallalla olevan globaalin  ajattelun,  iskien  vastaan  luomiskyvyllä  ja  spontaanisuudella.  Erimielisyyden  diagonaali  kurvi  teoksessa  provosoi  rauhan­ omaisen ja harmonisen olemisen tavan murtumisen. Se on tie joka työntää meidät ajattelemaan toisenlaista mahdollisuutta,  maailmaa ihmisille, ja mahdollisuutta elää yhdessä tässä maailmassa.”

Catharina Kajander, keramiikkataiteilija,  Helsinki Catharina Kajander on valmistunut Taideteollisen Instituutin keramiikka­ osastolta 1966. Hän on pitkän linjan taidekeraamikko. Hänen teoksiaan  on  lukuisissa  kotimaisissa  ja  ulkomaisissa  kokoelmissa  ja  mm.  Helsingin  Talvipuutarhan  suihkulähde  on  hänen  käsialaansa.  Hän  on  osallistunut lukuisiin yksityis­ ja ryhmänäyttelyihin, sekä keramiikka­alan  järjestötoimintaan  Suomessa  ja  kansainvälisesti.  Hänelle  on  myönnetty  valtion taiteilijaeläke. “Teen  suuria  käsinrakennettuja  veistoksia,  joiden  pääasiallisena  ma­ teriaalina on savi. Tällä hetkellä työskentelen SJÄHLÖ9 ryhmässä työs­ täen savesta ruumiinosia kuten kohtuja ja sukuelimiä, joita kutsun Pan­ doran lippaiksi.” Kipu; Cancer, Catharina Kajander


Iker Laskibar, kuvanveistäjä, Laukaa Baskimaalta  kotoisin  oleva  taiteilija  työskenteli  vuosia  Alzhei­ merin taudin tutkimuksen parissa, mutta omistautuu  nykyisin tai­ teelle. Hän käyttää veistoksissaan puuta, metallia, kiveä ja kera­ miikkaa. Iker Laskibar on myös kirjailija. “Katson,  näen,  mietin,  kirjoitan,  piirrän  ja  suunnittelen,  mutta  työstettävillä materiaaleilla on omat suunnitelmansa: Minä  en  yksin  määrää,  sillä  myös  materiaalit  antavat  oman  näkemyksensä teokselle. Minulle  kaikista tärkein on viesti; niille  muodot, mutta lopulta päädymme aina yhteisymmärrykseen. Parhaillaan  työskentelen  veistossarjojen  parissa:  Halaukset(puu  ja metalli), Solidaariset rajat(puu) ja Sisu(metalli ja kivi). Minuun  sattuu,  että  on  ihmisiä,  jotka  luulevat  heillä  olevan  enemmän  oikeuksia  kuin  muilla,  siksi  veistän  Solidaarisia  rajoja;  minua  yllättää,  että  on  tuhat  tapaa  halata,  siksi  veistän  Halauksia;  koskaan  en  anna  periksi  ennen  kuin  saan  teokseni  valmiiksi,  siksi  veistän  Sisuja;  minua  huolestuttaa,  että  on  olemassa  yhä  vähemmän vapautta, siksi veistän Ilmojen vankiloita.” Sisu I, Iker Laskibar, 2017

Erkki Liukkonen, taidevalaja, Jyväskylä Valumestari  Erkki  Liukkosella  on  kokemusta  taidevalusta  ja  sen  opettamisesta  50  vuoden ajalta. Hänen taidevalimonsa Järvilinnassa on tullut tutuksi ”Kaiken kansan  valupajana”. Valumestaria itseään voisi luonnehtia sanoilla: Mitä Erkki ei tiedä, sitä  ei tiedä Erkkikään.  ”Kova  itsekritiikki  estää  omien  teosten  syntymisen  liukuhihnalta,  mutta  silloin  kun  niitä  syntyy,  takana  on  vahva  ajatus,  usein  vallitsevaa  kyseenalaistava,  tai  vähin­ täänkin ihmettelevä. Pro Patria, Erkki Liukkonen


Ville Markkanen, mosaiikkitaiteilija, Jyväskylä Ville  Markkanen  on  valmistunut  mosaiikkiartesaaniksi.  Hän  käyttää  teoksissaan  kaakeli­  ja  lasimosaiikkia,  jotka  ovat  osin  rakennustyömailta  jääneitä  materiaaleja,  sekä  rikkinäisiä  astioita.  Hän  aloittaa  työskentelyn  Taidekeskus  Järvilinnassa  tänä  kesänä.  “Mottoni on: sisäinen taide on oma sisäinen aarteensa. Minulla on tarkka värisilmä  ja improvisoin mosaiikkia taiteeksi.    Mosaiikin avulla pystyn uudistamaan vanhoja ja hylättyjä huonekaluja. Ja näin an­ nan  niille  uuden  elämän.  Minulle  voi  tuoda  huonekalun,  johon  suunnittelemme  yh­ dessä asiakkaan kanssa mosaiikkityön, jonka toteutan.”  Itse tehty Mona Lisa, Ville Markkanen

Rita Vargas, FT, Jyväskylä Portugalilaissyntyinen  taiteilija  on  väitellyt  taiteen  tohtoriksi  Jyväskylän  yliopistosta  ja  suorittanut  kuvataiteen  tutkinnon  (kuvanveisto  ja  taide­ kasvatus)  Évoran yliopistossa, Portugalissa  ja Southamptonin yliopis­ tossa, Isossa Britanniassa. Hän on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin  näyttelyihin ja hänen töitään on useissa yksityisissä ja julkisissa kokoel­ missa. “Viimeisten  seitsemän  vuoden  aikana  elämänmittainen  oppiminen  on  ollut  minulle  mahdollista  matkallani  taidehistorian  tohtoriksi  Jyväskylän  yliopiston  taiteen  ja  kulttuurin  laitoksella.  Tämä  on  myötävaikuttanut  suuresti  työhöni  Ratamon  grafiikka­  ja  valokuvakeskuksessa,  jossa  minulle on ollut mahdollista kehittää taiteelleni runko. Työni hedelmiä on  voinut  nähdä  Galleria  Ratamossa,  Galleria  Beckerissä  ja  nyt  myös  Taidekeskus Järvilinnassa. Olen löytänyt sopivan määrän mielenrauhaa  taiteeni  luomiseen  Suomessa  ja  ihania  ihmisiä,  jotka  opettavat  minulle  joka päivä miten tulla paremmaksi ihmiseksi ja paremmaksi taiteilijaksi. Eternal Lovers, Rita Vargas, 2017


Roxana Sadvokassova, opiskelija, Jyväskylä Ollessaan  vaihto­oppilaana  Yhdysvalloissa,  Kazakstanissa  syntynyt  taiteilija  muisti  lapsuuden  haaveensa  muotisuunnittelijan  ammatista  ja  oivalsi  mahdol­ lisuutensa tulla taiteilijaksi. Hän sai hyvää palautetta vanhoista piirustuksistaan,  mikä kannusti häntä jatkamaan tutkiskelua. Ajan myötä hän siirtyi valokuvauk­ seen,  kuvanveistoon,  runouteen  ja  lopulta  elokuvien  tekemiseen,  vain  huoma­ takseen niiden kaikkien olevan yhteydessä hänen haluunsa olla tarinankertoja.  “Tänä  vuonna  päätin  antaa  taiteilijuudelle  kaikkeni  ja  katsoa,  mihin  se  minut  vie.  Tällä  hetkellä  kokeilen  elokuvantekoa,  käsikirjoittamista  ja  animaatioiden  tekoa. Minulla on pitkä matka edessäni kohti tavoitettani tulla multimediatarinan  kertojaksi etenkin ohjaajana. Ehkä tärkein piirre minussa on hämmentyneisyys:  se  toimii  polttoaineena  taiteelleni,  jonka  tarkoituksena  on  ymmärtää  itseäni,  maailmaa ja paikkaani täällä.” Vanha Kalamies, Roxana Sadvokassova

Sonja Vectomov, kuvanveistäjä, Jyväskylä Sonja Vectomov on kotoisin Tshekin maasta, jossa on myös saanut  kuvanveiston  koulutusta.  Vuodesta  1982  Suomessa  asunut  kuvanveistäjä  on  suorittanut  Taiteen  maisterin  tutkinnon  Taideteol­ lisessa  korkeakoulussa  Helsingissä  ja  pitänyt  lukuisia  näyttelyjä  Suomessa,  Tshekissä  ja  muissa  Euroopan  maissa.  Viime  vuosina  taiteilija  on  tehnyt  isompikokoisia  veistoksia,  joita  on  mahdollista  nähdä  Jyväskylässä  Hämeenkatu  4:n  pihassa  ja  Kuokkalan  karta­ non puistossa, sekä Särestöniemen museon pihassa, ja Kittilän Kau­ kosessa.  Hänen  taiteellinen    työskentelynsä  on  monipuolista:  maa­ lauksesta, grafiikan kautta kuvanveistoon. Kuvanveistossa savi, kipsi  ja  paperimassa  ovat  ahkerassa  käytössä,  mutta  taiteilijan  lempi­ materiaali  on  pronssi.  Tällä  kertaa  veistosten  materiaalina  on  se­ menttilaasti.  “Aiheeni  koskevat  useimmiten  ihmistä  ja  luontoa.  Luonto  on  myös  aiheena tämän näyttelyn teoksessani ‘Syksyn muistoja’.  Syksyn muistoja, Sonja Vectomov

Mitä kauniimpaa voi olla kun Suomen syksy?


Sanna Koivisto, kuvataiteilija, Ii Sanna  Koivisto  on  toiminut  päätoimisena  kuvataiteilija  vuodesta  1977.  Hänen  laaja  ja  monipuolinen  tuotantonsa  koostuu  pronssi­,  keramiikka­,  ja  sekatekniik­ kaveistoksista, piirustuksista, maalauksista, julkisista monumenteista sekä ympä­ ristötaideteoksista. “Kuvan  keinoin  lähestyn  elämää.  Ihmettelen,  tutkin  ja  oivallan.  Tekniikoita  on  useita  ja  lisää  kehittelen.  Pronssi  materiaalina  on  herkkyydessään  kiehtova  ja  ilmaisurikas.  Sen  kanssa  haluan  jatkaa.  Planeettamme  säästäminen  tuholta  on  kattava  tietoisuus  ja  aihepiiri  taustalla,  samoin  naiseus.  Järvilinnaan  tuomani  pronssiveistokset  ovat  edellä  kerrottua  teemaa.  Vapaus;  ei  pelota  –  huolettaa  joskus.  Ei  pelota  –  mietityttää  usein.  Ei  pelota  –  aiheuttaa  kiitollisuuden  tässä  hetkessä.”  Vapautuminen, Sanna Koivisto

Yuichiro Sato, kuvataiteilija, Laukaa Japanilainen  taidemaalari  Yuichiro  Sato  on  valmistunut  taiteen  maisteriksi  (Tohoku  University  of Art  and  Design)  ja  työskentelee  nyt  Järvilinnassa.    Japanin  kulttuuriasiain  neuvosto  lähetti  hänet  Suomeen  2016  Lupaavien  taiteilijoiden  merten  takaisen  ohjelman  puitteissa.  Vuoden  mittaisen  oleskelunsa  aikana  hän  ihastui  Suomeen ja halusi jatkaa työskentelyään täällä. "Seuraan 

japanilaisen

maalaustaiteen

polkua,

jossa

on

elementtejä sekä  perinteisestä  japanilaisesta  taiteesta  että  uuden  luomisesta.  Jotkut  asiat  taiteessani  ovat  muuttuneet  merkittävästi  Suomessa  ollessani,  toiset  taas  eivät  lainkaan.  Japanissa  tein  abstrakteja  teoksia,  mutta  nyt  maalaan  hyvin  tarkkoja  maisemia.  Uskon, että muutos tapahtui Suomen kohtaamisen myötä. Se taas  ei ole muuttunut, että työni ovat yhä varsin suuria.  Näyttelyyn tuomani teokset ovat syntyneet Suomessa. Teoksissani  yritän  kietoa  ihmiset  maisemaan:  kokosin  Suomen  luontoa  ja  ihmisiä, ja piirsin puun, metsän ja viereisen järven.” Seisoja, Yuichiro Sato, 2017


TERVETULOA TAITEEN LUO TAIDEKESKUS JÄRVILINNAAN!  

Taidekeskus on  uudistunut  monin  tavoin  kevään  aikana.  Tavoitteemme  on  luoda 

Järvilinnasta yhä  monipuolisempi  yleisön,  taiteen  ja  taiteilijoiden  kohtaamispaikka  matalalla  kynnyksellä  ja  korkealla  laadulla.  Alueelle  ja  näyttelyihin  on  aina  vapaa  pääsy.  Taiteilijoiden  työpajoissa  voi  vierailla  tutustumassa  taiteilijoiden  työhön  ja  järjestämme  myös  opastettuja  kierroksia ryhmille. Järvilinnan taiteilijat pitävät pajoissaan eri taiteenalojen kursseja.  

Taide sai  lisätilaa  päärakennus  Huvilasta,  jonka  yläkertaan  on  remontoitu  kevään  aikana 

yhteensä 140 m² näyttelytilaa vaihtuville näyttelyille. Neljästä erillisestä huoneesta koostuvia tiloja  vuokrataan edullisesti yhdessä tai erikseen ulkopuolisille näyttelyille syksystä 2017 alkaen. Taiteilijaresidenssimme  on  tuonut  Järvilinnaan  työskentelyjaksoille  monia  kotimaisia  ja  kansainvälisiä  taiteilijoita.  Residenssin  taiteilijat työskentelevät Järvilinnassa joko omissa  työtiloissaan tai Järvilinnan vakituisten taiteilijoiden pajoilla, jotka mahdollis­ tavat monien eri taiteenalojen työskentelyn.Uusitut näyttelytilat tarjoavat tilat myös residenssitaiteilijoiden näyttelyille. Katso lisätietoja ajantasaisesta kurssitarjonnasta, näyttelyistä, vuokrattavista näyttelytiloista,  residenssistä ja opastetuista kier­ roksista kotisivuiltamme www.jarvilinna.fi.

KAHVILAN UUSIA TUULIA Olen  innoissani  Järvilinnan  kesästä  2017  –  onhan  tämä  minulle  ensim­ mäinen kesä Huvilan emäntänä. Yritykseni, Art Café Järvilinna, aloitti toimintansa  helmikuun  alussa.  Alakerran  huoneita  sisustettiin  uudella  tavalla  eri  toimintoja  ajatellen.  Kahvila  on  nyt  omana  huoneenaan  ja  siinä  on  palvelua  nopeuttava  tarjoilutaso. Maksamisen jälkeen kahvin ja leivoksen voi itse viedä haluamaansa  tilaan.  Kiitetty  haudutettu  tee  pysyy  valikoimissa,  ja  lapsia  sekä  liikkuvia  ihmisiä  ajatellen  olen  laajentanut  valikoimaa  leivoksista  proteiinipitoisiin  välipala­

Arja Seppälä

vaihtoehtoihin. Virvokkeet  ja  jäätelöt  löytyvät  omista  kylmätiloistaan.  Lapsille  on  oma  leikkinurkkaus  ja  yläkerrasta  löytyy  lastenhoitohuone.  Kesällä  ovet  avautu­

vat terassille,  jossa  voi  nauttia  Leppäveden  Ilveslahden  lumoavasta  maisemasta.  Se  on  joka  päivä  erilainen. Kokous­  ja  perhejuhlapakettien  lisäksi  Art  Café  Järvilinnasta  voi  tilata  kevyitä  lounaita  ryhmille  etukäteen  varaamalla.  Teen  yhteistyötä  lähialueen  tuottajien  kanssa  suosien  keskisuoma­ laista  lähiruokaa.  Yksi  erikoisuus  on  Järvilinnan  kalapaistos,  joka  valmistetaan  Järkisärki­kalasta.  Tämä on salaatin ja leivän kera mainio kesäeväs. Myymälässä  on  tätä  kalatuotetta  myynnissä,  samoin  kuin  saman  yrittäjäparin  Voi  hyvin  hunajaa.  Lisäksi  myytävänä  on  Järvilinnan  taiteilijoiden  teoksia  ja  muita  lähialueiden  tuotteita  sekä  mielenkiintoinen valikoima eri alojen kirjoja myös poistohinnoin. Ulkoilua  haluava  arvostanee  Pihapiirin  taidepolkua,  varsinkin  jos  mukana  on  nelijalkaisia.  Lenkki  kiertää  Järvilinnan  puistossa  pysyvästi  olevien  merkittyjen  taideteosten  ohitse.  Pidempää  jaloittelua  kaipaava  voi  nousta  maantien  toiselle  puolelle  lähtevälle  Kalliopolulle.  Näköalapaikalla  on  mahdolli­ suus istahtaa kuuntelemaan metsän ääniä. Tervetuloa Järvilinnaan nauttimaan ainutlaatuisesta kesäpäivästä!

Art Café Järvilinna  Järvilinnantie 213 41330 Vihtavuori jarvilinna.arja@gmail.com 050 566 6975 www.jarvilinna.fi


JÄRVILINNAN KESÄSSÄ TAPAHTUU Luentoja taiteesta kesä sunnuntaisin su 18.6. klo 14 "Kielto ja kaipaus ­ rakkaus Reidar  Särestöniemen taiteessa" ­ Anne Koskamon luento

KIELTO JA KAIPAUS – RAKKAUS REIDAR  SÄRESTÖNIEMEN TAITEESSA Anne Koskamo, Säreistöniemen museon johtaja

su 25.6. klo 14 "Slovenian literature – between poetry  and prose" Lecture of Alja Adam and Leonora Flis su 9.7. klo 14 Anitta Valtosen luento, Juttu­Nitta: "Niin kauniita puutarhoja että itkettää" su 16.7. klo 14 taidekriitikko Hannu Castrenin luento  Lisätietoja p. 050 566 6975/Arja Seppälä

Hiekkaveistoksia Järvilinnassa Hiekkataiteilija  Zigmunds  Vilnis  (Latvia)  veistää  neljä  teosta  kesällä  Järvilinnassa,  joista  yhden  teemana  on  juhlavuoden  kunniaksi  Suomi  Sata.  Veistokset  ovat 

Miettivä mies, Reidar Särestöniemi

nähtävillä 3.6 alkaen koko kesän. Taideristeily Järvilinnaan Satu­aluksella pe 7.7., 14.7. ja 21.7. Lähtö Jyväskylän satamasta klo 10, 

Ruotsalainen kirjailija Hans Lidman (1910–1976) vieraili taiteilija 

paluu klo 16. Ilmoittautuminen p. 050 320 51 91 viikkoa 

Reidar Särestöniemen  (1925–1981)  luona  1960­luvun  lopulla. 

ennen.

Saunan lauteilla  istuessaan  Lidman  kiinnitti  huomiota  seinällä 

Täällä Pohjantähden alla , ke 5.7. klo 18 Konsertti 

olevaan peltiin, johon oli piirretty miehen kasvot: ne toivat kirjai­

Suomen 100­vuotisjuhlan kunniaksi Esiintyjät:

lijalle mieleen Picasson Minotaurus­hahmon. Reidar sanoi, että 

Wojciech Toklowicz, viulu, Esa Ojajärvi, piano

hahmo oli hän itse: ”Maalauksissani on vain minä itse. Niissä on 

Tuovi Kämäräinen, laulu ja tekstit.

minun onneni  ja  tuskani,  minun  täyttymätön  kaipuuni,  koko  mi­

Ilmoittautuminen 30.6. mennessä p. 050 566 6975.

nun elämäni.”

Vihtasillan syyssutinat Järvilinnassa la 2.9. klo 10­14 yhdessä Vihtasillan kyläyhdistyksen Vihtaset ry:n kanssa

Särestöniemi pyrki  taiteessaan  kohti  omaakuvaa,  sillä  vaikka  hänen  tutkimuksen  kohteenaan  oli  luonto,  hän  katsoi  syvälle  itseensä. Taiteilijan inspiraation lähteenä olivat paitsi ympäröivä  luonto  myös  ihmissuhteet.  Ystävyys  ja  rakkaus  antoivat  uutta  voimaa  ja  iloa  elämään  ja  työskentelyyn.  Homoseksuaalina  Reidar  tunsi  koko  elämänsä  ajan  kuuluvansa  yhteiskunnan  marginaaliin.  Hän  ei  voinut  olla  vapaasti  oma  itsensä,  sillä  ho­ moseksuaalisuus  oli  rangaistava  rikos  vuoteen  1971  asti  ja  luokiteltiin  vielä  dekriminalisoinnin  jälkeen  sairaudeksi  vuoteen  1981  saakka.  Särestöniemi  purki  tuntojaan  maalauksissaan,  joissa  viiksekkäät  karhut  ja  ilvekset  syleilevät  toisiaan  ja  rakastuneet  hylkeet  lepäävät  yhdessä  Jäämeren  rannalla.  Hän  vertasi  itseään  kotoisaan  koiraskarhuun,  jolla  oli  palvova  katse  ja  sydämessä  lämmin  pesä  rakkaalleen. Taiteilijan  maalaukset,  runot ja kirjeet kertovat kaipuusta, rakkaudesta ja sen menetyk­ sestä, yksinäisyydestä, elämän iloista ja suruista.

Profile for Järvilinnan taiteilijat

Kulmilla kesä 2017  

Järvilinnan taiteilijat ry:n lehti. Sisältää Taiteen monet kasvot -näyttelykatalogin.

Kulmilla kesä 2017  

Järvilinnan taiteilijat ry:n lehti. Sisältää Taiteen monet kasvot -näyttelykatalogin.

Profile for kulmilla
Advertisement