Perusedellytyksiä kuljettajan turvalliselle toiminnalle liikenteessä voi nähdä vain n. 3 astetta leveältä sektorilta. Normaalisti ihminen voi havaita liikettä, valoja, värejä jne. yli 190 asteen alueelta. Havainnoi joka suuntaan, ei riitä että näet vain eteenpäin. Sinun on tiedettävä mitä autosi ympärillä tapahtuu. Liikuta katsettasi aktiivisesti. Näkökyky vaikuttaa keskittymiskyvyn ohella olennaisesti kykyysi tehdä ja tulkita havaintoja. Näkökyvyn tarkkuutta häiritsevät esim. häikäisy ja nopeat muutokset valaistus olosuhteissa. Pimeällä häikäistymistä välttääksesi älä katso suoraan vastaantulevan auton valoihin. Matalalla oleva aurinko voi myös häikäistä yllättävän paljon, laadukkaat aurinkolasit on hyvä pitää ajoneuvon vakiovarusteina. Muista, etteivät silmäsi mukaudu välittömästi muuttuneisiin valaistusolosuhteisiin siirtyessäsi valaistulta tieosuudelta valaisemattomalle tai päivänvalosta tunneliin. Häikäisyn vaaraa lisää likainen tuulilasi. Kun kohtaat pimeässä toisen auton, näkemäsi lyhenee 150 metristä hetkeksi vain 20 metriin. Hiljennä nopeutta ja lisää tarkkaavaisuutta. Auto on pystyttävä pysäyttämään näkyvällä tienosalla. Pimeässä heijastinta käyttävän jalankulkijan voi vaikeissakin olosuhteissa havaita melko etäältä, mutta valitettavasti kaikki jalankulkijat eivät heijastinta käytä vaikka se on laissa määrätty jalankulkijalle pakolliseksi. Havaintovälimatka on hyvin lyhyt, etenkin jos henkilö kulkee tien oikeaa reunaa. Mahdollisessa onnettomuudessa oikeudellinen vastuu on autoilijan, joten tällaisiinkin vaikeisiin tilanteisiin on varauduttava. Näkökykysi tutkitaan kuljettajantutkintoa edeltävässä lääkärintarkastuksessa. Seuraava pakollinen terveystilasi tarkastus on vasta täytettyäsi 45 vuotta. Näkökyky kannattaa kuitenkin tarkistuttaa säännöllisesti. Puutteet näkökyvyssä aiheuttavat kuljettajalle ajamisen raskaaksi varsinkin hämärässä ja pimeässä.
Ajonopeus Ajonopeus vaikuttaa kykyyn tehdä havaintoja. Nopeuden kasvaessa tarkannäönalue kapenee. Nopeuden ollessa suuri, tienreunoilta havainnoinnit jääväät epäselviksi ja ääreisnäkö ei huomaa sivulta lähestyvää ajoneuvoa tai eläintä. Ajonopeuden kasvaessa havainnoitavaa tulee näkyviin lisää ja yhä enemmän jää havaitsematta. Ihminen on hidas reagoimaan yllättävissä tilanteissa. Havainto yllättävästä vaarasta vie 1 – 2 sekuntia toiminnan alkamiseen. Keskimäärin reaktioaika hyvässä vireystilassa on n 1 sekunti. Tämän sekunnin aikana kuljettu matka on nimeltään reaktiomatka. Nopeus on suurin tekijä reaktiomatkan pituuteen. Reaktiomatkan lisäksi tulee jarrutusmatka, jonka pituuteen myös pito vaikuttaa suuresti. Liike-energian säännöstä on hyvä muistaa, että, jos nopeus kaksinkertaistetaan niin jarrutusmatka nelinkertaistuu. 53