Page 1

Kuhmoisten Sanomat N:o 51 - 52 - 2017 - 67. vsk

SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI

Irtonumero 2,00 €

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Joululehti

Kuhmoisten Sanomat

kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja hyviä lukuhetkiä tulevalle vuodelle!


Kuhmoisten Sanomat

2

PIISPAN JOULUTERVEHDYS

LUKIJAPOSTI

Hyvän tahdon ihmiset Joulua kutsutaan hyvän tahdon juhlaksi, eikä syyttä. Jouluna halutaan kokea rakkautta ja lämpöä, muistaa ystäviä ja sukulaisia, toivottaa naapureille ja työtovereille iloa ja rauhaa. Tottahan tällaiset ovat hyvän tahdon ilmauksia, eikä niitä pidä säästellä muinakaan vuodenaikoina! Muuttaako joulu arkisen ihmisen jonkinlaiseksi ”hyvän tahdon ihmiseksi”? Vetääkö se esiin hyveitä, joita ei muuten harjoitettaisi? Onko jossain kovien kuorien alla piilossa hyvän tahdon ihminen, jolla ei tavallisesti ole aikaa eikä kiinnostusta keskittyä toisiin ihmisiin ja heidän asioihinsa? Jouluna sellainen ihmeen luontevasti astuu esiin hymyilemään ja tervehtimään lähimmäisiä kaikilla hyvillä toivotuksilla. *** Joulun evankeliumissa enkelit laulavat Jumalalle kunniaa korkeuksissa, mutta jatkavat heti maanpäällisillä ihmisten asioilla: Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Vuoden 1776 Bibliassa lauseen loppu esiintyi muodossa ”ihmisille hyvä tahto”. Sen mukaisesti on aikoinaan runoiltu monia joululauluja. Mutta Biblian sanoissa huomio kiinnittyi ihmisiin, joilla toivottiin olevan hyvä tahto – edes nyt jouluna. Enkelten lause on kuitenkin ollut aika vaikea kääntää Uuden testamentin kreikasta. ”Hyvän tahdon ihmisten” voitiin siinä ymmärtää tarkoittavan niin ihmisten hyvää tahtoa kuin ihmisiä kohtaan osoitettua hyvää tahtoa. Mikael Agricola suo-

Eräs joulunaika

mensi v. 1548 sanat muodossa ”ihmisissä hywä tahto”, ja vasta v. 1938 Kirkkoraamattu käänsi asetelman toisin päin: ”joita kohtaan hänellä on hyvä tahto”. Tuskin moni vuosikymmeniin huomasi, ettei jouluevankeliumissa enää puhuttu ihmisten hyvästä tahdosta lainkaan! Niin vahva oli Agricolan ja Biblian sekä joululaulujen perinne. Tokihan joulu on ihmistenkin hyvän tahdon juhla. Nykyisin käytössä oleva Kirkkoraamattu v. 1992 on selittävämpi: ”rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Tosiasiassa kreikan kielessä ei tässä ole sanaakaan rakkaudesta. Mutta asia on aivan oikein suomennettu: hämärä ”hyvän tahdon ihmiset” tarkoittaa Jumalan hyvää tahtoa ihmisiä kohtaan. Siitähän on joulun evankeliumissa kysymys: Jumala antaa ihmisille lahjan. *** Jumala lähettää Poikansa syntymään pieneksi ihmiseksi. Jumala tulee lapseksi, joka kääritään kapaloissaan nukkumaan. Kukapa ei osoittaisi hellyyttä vastasyntyneelle? Jumalan hyvä tahto voi tehdä ihmisestäkin hyvän. Ja hyvin sellainen voi alkaa vaikkapa jouluna. Toivotan rauhaa ja hyvän tahdon juhlaa!

Matti Repo

KOLUMNI

Itsenäisyyttä monella tasolla Suomen 100-vuotinen taival tuli ansaitusti esille päättyvänä vuonna. Juhlinta huipentui luonnollisesti ja arvokkaasti itsenäisyyspäivän tuntumaan. Juhlavuosi toi monipuolisuudessaan esiin suomalaisuutta myös iloisena asiana raskaitakaan aikoja unohtamatta. Valtio elää, ja me elämme valtiossa. Mutta me elämme myös kunnassa. Sen juhlinnan aika on Kuhmoisissa ensi vuonna, ja juhlanumeroiksi kirjoitamme 150. Toinenkin merkkipaalu saavutettiin juuri äskettäin ja se oli sata kuten Suomellakin. Isojen juhlien varjosta nousi vain ani harvoja lehtikirjoituksia tuosta kuntapuolen merkkipaalusta. Se on kuitenkin yhteiskunnan peruskiviin kuuluva asia, jonka saavuttaminen vaati aikaa. Nyt yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuntavaaleissa on itsestään selvyys, mutta 1917 ja sitä ennen se ei ollut. Ensi vuonna tapahtuva kuntajuhlinta lähtee Kuhmoisten kunnan perustamisesta vuonna 1868. Nälkävuosista oltiin juuri nousemassa, joka kymmenes pitäjäläinen oli kuollut,

Kirjoittaja on kuhmalainen kotiseutuneuvos Kissakulmantien varrelta.

ja sitten vielä oli pakko perustaa uusi yhteisö, jolla oli verotusoikeus. Kuntakokouksia alettiin pitää, ja kunnallekin oli saatava luottamusmiehiä. Seurakunnan asiat päätettiin kirkonkokouksessa. Arvatenkin samat henkilöt kävivät molemmissa. Kunnassa äänimäärä perustui maksettujen verojen määrään, se manttaalilukuun ja maanomistukseen tai liiketoimintaan. Suurin osa aikuisistakin kuntalaisista oli kokonaan päätösvaltaa vailla. Valtiollisiin vaaleihin saavutettiin yleinen, salainen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 1906, ja seuraavana vuonna aloittaneeseen eduskuntaan kohdistettiin valtavas-

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

ti odotuksia. Pettymyksiä koettiin toinen toisensa jälkeen, kun elettiin keisarin alamaisina. Eduskunta sääti uuden kunnallislain, joka olisi antanut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kansalaisille, oli rikas tai köyhä. Vaan mitä tekikään keisari Nikolai II, Suuriruhtinaamme? Jätti vahvistamatta lain vuonna 1908, vaikka Suomen kansan itse valitsemat kansanedustajat olivat lain itselleen laatineet. Emme olleet siis itsenäisiä. Muutenkin toistuvasti tapahtuneet eduskunnan hajottamiset estivät lainsäädännön uudistusta. Niissä

Ei saatu lakeja valmiiksi, kun ei oltu itsenäisiä. oloissa ei saatu torpparivapautustakaan eteenpäin, vaikka maareformin tarve olisi ollut päivän polttava ja ratkaisevalla tavalla yhteiskuntarauhaa turvaava ja elintasoa kohottava. Siinäkin asiassa päästiin tosi toimiin vasta 1918 ja erityisesti 1920-luvun alussa. Maareformin rinnalla

puhuttiin yleisestä oppivelvollisuudesta ja alkoholin käytön kieltämisestä. Ei saatu lakeja valmiiksi, kun ei oltu itsenäisiä. Päinvastoin elettiin sortokautta. Ja sitten alkoi maailmansota. Kun Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi, säädettiin kunnallislait, torpparivapautus oli tapahtumaisillaan, kahdeksan tunnin työajasta teollisuudessa säädettiin laki. Nämä loppuvuonna 1917. Valitettavasti oltiin myöhässä. Aseistus oli täydessä käynnissä. Valkoisten suojeluskunnat ja punaisten järjestyskaartit valmistautuivat kovaan koitokseen. Vihapuhe oli raivoisaa ja vallankumoukseen yllyttäminen tallasi alleen viisaat ja sävyisät. Tuloksen tästä kaikesta tiedämme, ja ensi vuonna nekin muistot nousevat pintaan. Ja kipeätä tekee, mutta historia on silti tunnettava. Sekasorto ja kapina-aika pyyhkäisivät alleen kunnallisvaalit, jotka piti järjestettämän talvella 1918. Ei päästy yhteisesti toteuttamaan pitäjäkohtaista kansanvaltaa, vaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

Viikkoa ennen joulua istun vastapäätä lääkäriäni. Hän katsoo minua ja sanoo: ”Kun sinä olet noin rauhallinen ihminen, sanon suoraan, että tämä on syöpää”. Oli kuin olisin saanut saavillisen kylmää vettä niskaani. Tähän en ollut varautunut. Kaiken syksyä olin käynyt tutkimuksissa ja kokeissa. Olin jo jossain vaiheessa jättää käynnit kesken, koska oli vaikea päästä lähtemään perheen takia. Siskoni patisti minua jatkamaan, hän sanoi, ettei lääkäri turhaan puhu. Kuin unessa kuulin lääkärin sanovan, että laittaisin sinut heti sairaalaan, mutta haluat varmaan olla joulun kotona ison perheen luona. Joulun jälkeen sairaalaan, hän oli jo varannut paikan. Niin perhe, miten sen kerron heille? Kuusi lasta odotti joulua, nuorin vasta nelivuotias. Kokosin itseni, nyt ei auta masentua, lapsille on laitettava joulu tuli mitä tuli. Samalla on järjestettävä kotiasiat sairaalassa olon ajaksi. En saanut kunnallista kodinhoitajaa, oli varattu muualle. Luvattiin sitten kun tulen kotiin. Isä ei voinut hoitaa yksin kotia, joten lapsille piti saada hoitopaikka poissaoloni ajaksi. Se järjestyi, mummit, kummit, lähisuku tuli avuksi. Lapset suhtautuivat näennäisen hyvin, kerroin heille, ettei tässä hätää, tulen pian takaisin. Enhän vielä itsekkään tiennyt tilanteen vakavuutta, eikä sitä tiennyt lääkärikään. Aattopäivät menivät kiireisessä touhussa. Käytännön asiat veivät ajatukset

pois sairaudesta. Joskus kävi vaan mielessä, miten tästä kaikesta selvitään. Joulu meni lasten iloitessa, itselläkin rauhallinen mieli. Pyhien jälkeen koti hajosi, lapset lähtivät hoitopaikkoihinsa ja minä Tampereen Keskussairaalaan. Leikkauksen jälkeen tuli helpotus. Kasvain oli saatu pois ja etäpesäkkeitä ei ilmeisesti ollut. Joutuisin kyllä jälkiseurantaan. Siellä ollessani, kahdeksanvuotias tyttäreni sairastui umpilisäkkeen tulehdukseen. Ennen kuin hänet saatiin Hameenlinnaan, se ehti puhjeta. Tyttö saatiin pelastettua, mutta hänelle tuli kovin kivulias matka. Minulle ei kerrottu tyttäreni sairastumisesta, ennen kuin tuli kotiinlähdön aika. Mieheni soitti, että tulisin Hameenlinnaan, hän on siellä vastassa. Pääsisin tyttäreni kanssa yhtä aikaa kotiin. Silloin vasta sain tietää hänen sairastuneen. Olivat kotijoukot päättäneet, että kun olisin vahvemmassa kunnossa, sitten vasta sanotaan. Ehkä oli silloin parempi niin. Tulimme hyvillä mielin kotiin, vaikkakin vähän kipeinä. Perhe oli koossa, ihana kodinhoitaja apuna. Seuraava syöpä tuli kohdalleni muutaman kymmenen vuoden kuluttua, siitäkin selvisin. Olen ollut onnekas, saanut elää ja nähdä lapseni, lastenlapseni ja lastenlastenlapsien kasvavan ja seurata heidän elämäntaivaltaan. Olen onnellinen perheestäni.

Maria Ampuja

Mursketta tarvitaan Nyt kun Hollolan Seurakunta laatii Kuhmoisten kappeliseurakunnalle toimintabudjettia, niin voisiko Kuhmoisten seurakunnan edustaja ehdottaa määrärahaa Papinsaaren hautausmaan käytävien murskepinnoitukseen? Nykyisin käytävät ovat

kuin syksyinen kynnöspelto. Vainajan saattajat joutuvat kumisaappaat jalassa menemään haudalle. PS. Jämsän Miekkainpetäjän hautausmaan käytävät on hyvin hoidettu.

Kalevi Järvinen Keuruu

Näin kirjoitat lukijapostiin ff Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat.fi. ff Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. ff Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa.


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

3

Kirja ja tapahtumat juhlistavat Kuhmoisten 150-vuotisjuhlavuotta Sari Heliövaara

Sari Heliövaara

Kuhmoisissa siirrytään vuo­denvaihteessa juhlavuodesta toiseen Suomi 100-juhlavuoden päättyessä ja Kuhmoisten kunnan 150-vuotisjuhlavuoden alkaessa. Juhlavuotta on valmisteltu kunnassa jo pitkään. Kunnanhallitus asetti reilu vuosi sitten työryhmän valmistelemaan Kuhmoisten merkkivuotta. Työryhmässä ovat mukana kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin, nuoriso-ohjaaja Satu Alenius, nuorisovaltuutettu Reetta Sihto, kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti, eläkkeellä oleva sivistystoimen sihteeri Leena Lahti, sivistystoimenjohtaja Pertti Terho sekä sivistystoimen hallintosihteeri, jonka tehtäviä hoitaa tällä hetkellä Minna Korppila ennen uuden hallintosihteerin valintaa. Sirkka-Liisa Ranta on työstänyt syksyn ajan Kuhmoisten 150-vuotisjuhlateosta, jonka on määrä ilmestyä ensi keväänä. Tekstiosuus on valmiina ja kuvasuunnitelma valmistuu tammikuun aikana.

Juhlavuoden logo käyttöön

Ensimmäinen juhlavuoteen liittyvä näkyvä tapahtuma oli viime keväänä järjestetty juhlavuoden logon suunnittelukilpailu. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 24 työtä, joiden joukosta työryhmä valitsi voittajaksi lahtelaisen Pasi Korhosen suunnitteleman logon, jossa on valkoisella pohjalla punainen sydän Kuhmoisten vaaku-

nasta tuttuine aaltokuvioineen ja alla teksti Kuhmoinen 150. Logo näkyy juhlavuoden mittaan eri yhteyksissä. – Logoa käytetään juhlavuoden tapahtumien yhteydessä ja niiden markkinoinnissa, sitä painetaan kirjekuoriin, viireihin ja tpaitoihin ja lisäksi logo lisätään jälkiteippauksena uusiin tienvarsimainoksiin, kertoo työryhmän puheen-

johtaja Pertti Terho.

Juhlavuoden kuvateos keväällä Yksi vuoden kohokohdista ajoittuu kevättalvelle, jolloin Kuhmoisten juhlavuoden kirja julkistetaan. Työryhmä kutsui tammikuussa kirjan tekijäksi kuhmoislaisen tietokirjailija Sirkka-Liisa Rannan. Häneltä tilattiin 100-sivuinen

kuvapainotteinen teos Kuhmoisten 150 vuodesta. Muutoin Ranta on saanut vapaat kädet kirjan tekemiseen. Hän ohittaa kunnallispolitiikan ja keskittyy kuvailemaan Kuhmoisten luontoa, toimeentulon lähteitä eri aikoina sekä kuhmoislaisia vapaa-ajanviettotapoja. – Painopiste on 150-vuotisen historian alkuvuosissa ja siinä miten kaikki on saa-

nut alkunsa, sanoo Ranta. Sekä tekstin että kuvien osalta on pitänyt tehdä tiukkaa valintaa, koska materiaalia olisi tarjolla suurempaankin sivumäärään. Kirjan tekstiosuus on parhaillaan työryhmän arvioitavana ja kuvasuunnitelma valmistuu tammikuussa. Kirjasta teetetään 500 kappaleen painos tarjouskilpailun voittaneessa Otavan kirjapainossa. Kirjan

julkistusta suunnitellaan kevättalvelle.

Tapahtumia läpi vuoden Juhlavuosi näkyy myös monissa paikkakunnan tapahtumissa läpi vuoden. Työryhmä lähestyi viime keväänä paikallisia yhdistyksiä kirjeitse ja aktivoi niitä suunnittelemaan tapahtumia juhlavuodeksi. Terhon mukaan toistaiseksi vain pari yhdistystä on ilmoitellut tapahtumistaan. – Kuhmoisten Vapaaajanasukkaat ry:llä on paljonkin suunnitelmia vuoden varrelle, samoin Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksellä. Tulossa on muun muassa seminaareja, konsertteja, jätekeräystempauksia, esitelmiä ja opastettuja retkiä. Työryhmä toivoo, että muutkin yhdistykset ja seurat aktivoituisivat pistämään pystyyn omia 150-vuotisjuhlatapahtumia. – Vuoden alussa avaamme kunnan nettisivuille juhlavuoden teemasivuston ja siihen linkittyvän facebook-sivun, jossa yhdistysten toivotaan ilmoittelevan tapahtumistaan, sanoo Terho. Varsinainen juhlavuoden pääjuhla järjestetään torstaina marraskuun 8. päivä, jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 150 vuotta Kuhmoisten kunnan perustamisesta.

Seurakunta luopuu kolmesta kiinteistöstä Sari Heliövaara Hollolan seurakunta on luopumassa kirkkovaltuuston viime viikolla vahvistaman kiinteistöstrategian mukaan Kuhmoisissa kolmesta omistamastaan kiinteistöstä sekä seurakuntatoimiston vuokratiloista Toritien varrella vuoteen 2021 mennessä. Myyntilistalla ovat Velisjärven leirikeskus, Papinsaaressa sijaitseva Rantaluhdan asuinkiinteistö sekä kirkon lähellä oleva Rauhamaan asuinkiinteistö. Luopumista harkitaan myös Asunto Oy Kuhmoisten Suvilassa sijaitsevasta asuinhuoneistosta. Näistä ensimmäisenä heti ensi vuoden alussa menee myyntiin Papinsaaressa sijaitseva Rantaluhdan asuinkiinteistö, johon on jo tehty kuntotutkimus. Myös Velisjärven leirikes-

kukseen tehdään kuntokartoitus ennen kuin se menee myyntiin ensi vuonna. Velisjärvelle ei enää oteta tilavarauksia. Myös Padasjoella sijaitseva Särsjärven leirikeskus on menossa myyntiin, mutta vasta ensi vuoden jälkeen. Leirikäyttöön jäävät nykyaikaisemmin varustellut Kärkölän Kalliopirtti ja Hollolan Parinpelto. Kuhmoisissa pidettäviä rakennuksia ovat Papinsaaren siunauskappeli, Papinsaaren museokappeli, kirkko sekä Kanttorila. Kehitettäviä rakennuksia on seurakuntakoti, jonne ontarkoitus saneerata tilat seurakuntatoimistoa varten. Padasjoella seurakunta harkitsee leirikeskuksen lisäksi Pappilan päärakennuksesta, Pappilan navetasta ja Pappilan rantasaunasta luopumista.

Kehitettäviä seurakunnan rakennuksia Padasjoella ovat Pikku Pappila ja seurakuntatalo. Tavoitteena on viraston ja toimistotilojen siirtäminen seurakuntatalolle. Pikku Pappilaa on kaavailtu tulevaisuudessakin asumiskäyttöön. Seurakunnan ydintoimintojen kannalta välttämättömiä ja pidettäviä rakennuksia on Padasjoella kirkon lisäksi vain siunauskappeli.

Seurakunnalla sata kiinteistöä Vuoteen 2022 ulottuva kiinteistöstrategia tähtää kiinteistökustannusten alentamiseen. Strategia sisältää selvityksen seurakunnan rakennuksista, niiden kuluista ja ehdotetuista toimenpiteistä. Visiona on, että seurakunnalla on tulevaisuu-

dessa perustehtäväänsä varten sopiva määrä tarkoituksenmukaisia, terveellisiä ja käyttö­ kustannuksiltaan koh­tuul­ li­sia toimitiloja. Strategia syntyiseurakunnan kiinteistöpäällikkö Keijo Kokon mukaan hyvässä yhteishengessä ilman soraääniä. – Meillä oli kappelineuvostojen kanssa hyvä yhteistyö ja keskustelut. Samoja asioita seurakunnat ovat pohtineet jo itsenäisinä ollessaan. Kuluvan vuoden alussa toteutuneen seurakuntaliitoksen jälkeen Hollolan seurakunnalla on omistuksessaan kaikkiaan sata kiinteistöä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 20 800 neliömetriä. Jokaista seurakuntalaista kohden tilaa on 0,8 neliömetriä, kun seurakuntien keskiarvo on 0,26 ne-

liömetriä per seurakunta- tarve sekä pyydetään hintalainen. arviot ulkopuoliselta asiantuntijalta. Rakennukset voidaan joko myydä tai vuokKuntoarvio voi vielä muuttaa myyntilistaa rata. Seurakunnasta muistuteSeurakunnan tavoitteena taan, että strategia on peon luopua vuoteen 2021 riaatteellinen päätös, ja etmennessä noin 3 000 neliö- tä rakennusten kuntotutkimetristä huonokuntoisista musten tulokset saattavat tai vähällä käytöllä olevista vielä muuttaa käytännön tiloista. Samalla on tarkoi- ratkaisuja. tus kehittää tilojen yhteisKiinteistöstrategian ulkokäyttöä. puolelle jätettiin seurakunVähiten korjausvelkaa on nan maaomaisuus, jota on kirkoissa, eniten pappilois- reilut 1 800 hehtaaria. Kaasa, leirikeskuksissa ja siu- voitettuja rantatontteja on nauskappeleissa. Korjaus- Kuhmoisissa viisi ja Padasvelan vähentämisen lisäk- joella 10. si seurakunta keskittyy säiMaankäytöstä, kaavoilytettävissä rakennuksissa tuksesta ja rantatonttien energiatehokkuuden pa- myynnistä laaditaan erillirantamiseen muun muassa nen maankäyttösuunnitelmaalämmöllä, lämpöpum- ma. puilla ja led-valaistuksella. Myös hautausmaiden Vielä ennen rakennuksis- huoltorakennukset rajatta tai toimitiloista luopu- tiin pois strategiasta, silmista tarkistetaan niiden lä ne kuuluvat hautaustoikunto, tuleva peruskorjaus- mintaan.


Kuhmoisten Sanomat

4

SANAN KULMA Tuija Viertiö

20.12.2017 ff Aurinko nousee 9.36

Totta ja legendaa

ff Aurinko laskee 14.56

Onnea nimipäivänä! Tänään Benjamin, Kerkko To Tomi, Tuomas, Tommi, Tuomo, talvipäivänseis. Pe Raafael La Senni, Noel Su Aatami, Eeva, Eveliina, Eevi Ma Joulupäivä Ti Tapaninpäivä, Teppo, Tapani, Tahvo Ke Hannu, Hannes, Hans To Viattomien lasten päivä, Piia Pe Rauha La Taavi, Taavetti Su Silvo, Sylvester Ma Uudenvuodenpäivä Ti Aapeli Ke Elmeri, Elmo

Lo p p u v u

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

oden

tärpit ff Eloku va päivänä ja Tuntematon sotila s uusintanä ytös su 7.1 tapanin.2018 ff Neste ell tona klo 1 ä ilotulitus uuden 8, Euron P v aikassa pu uodenaatoliltaöin. ff Kuhm o van kerra isten Sanomat ilm n torstain a 4. tamm estyy seuraaikuuta 20 18.

Helluntaisrk. Toritie 44

To 21.12. Ei tilaisuutta To 28.12. klo 18

JUMALA VOI rukousilta ”Jumala voi tehdä enemmän” (Ef.3:20) Kaikki tervetulleita

Laatikollinen jouluterveisiä

Tiina Siikanen

Tukioppilaat järjestävät monenmoista toimintaa ja edistävät hyvää luokkahenkeä sekä koulukaveruutta.

Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten yhtenäiskoulun tukioppilaat olivat maanantaina viettämässä Sarin kotikahvilassa ansaittua lukukauden päätöstä pikkujoulun merkeissä. Yhdeksän tukioppilaan ryhmä muodostuu kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista. Kulunut syksy on pitänyt heidät kiireisenä. Ohjaaja Minna Nuuttilan mu-

kaan tukioppilaat ovat syksyn aikana erityisesti keskittyneet pienten ykkös- ja kakkosluokkalaisten huomioimiseen, jotta koulussa käyminen olisi heille mahdollisimman mukavaa ja turvallista. Tänään keskiviikkona tukioppilaat ovat koulun jouluradion toimittajina. Iso laatikko on täynnä oppilailta kerättyjä jouluterveisiä, joita luetaan yhteisessä radiolähetyksessä.

Kerran katselin netistä lasten animaatio elokuvan: viisi legendaa. Päähahmot olivat siis joulupukki, pakkasukko, hammaskeiju, nukkumatti ja pääsiäispupu. Se oli kertomus lapsen uskosta satuolentoihin. Lapsen toivosta, unelmista, haaveista, ihmetyksestä ja uskosta ja siitä kuinka nämä satuolennot yrittivät säilyttää lapsella nämä ominaisuudet. Se kertoi hyvyyden voimasta ja lopussa myös voitosta. Animaatiossa oli paljon yhteneviä asioita hengellisen elämän alueilta. Raamatussakin puhutaan lapsen kaltaisesta uskosta, kuten: Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta ja ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Satuolentojen pajassa

Kirjoittaja on Helsingissä välillä käväissyt paluumuuttaja

oli maapallo, jossa oli paljon valopisteitä. Ne olivat merkkeinä siitä, mitä lapset tunsivat ja uskoivat. Eräänä päivänä nuo valopisteet alkoivat vähentyä, koska lapset menettivät uskoansa. Satuolennot

huolestuivat. Ja syytä olikin, sillä pimeyden olento toimi sammuttajana muiden olentojensa kanssa. Sen päämäärä oli saada katoamaan usko, unelmat, toivo ja ihmetykset ja tuoda tilalle pelkoa. Sillä pelko oli sen tavoite. Nukkumatin kultainen unihiekka muuttui sen käsissä mustaksi hiekaksi ja lapset alkoivat nähdä painajaisia. Silloin alkoi taistelu hyvän ja pahan välillä lasten mielen alueella. Hyvikset kokivat tässä taistelussa vastaiskuja, joitain tappioita ja menetyksiäkin. Lopulta enää yksi valopiste oli maapallossa, pieni poika joka uskoi yhä. Loppunäytännössä tuo poika kohtasi pahan ja sanoi sille: ”minä kyllä uskon sinuun, en vaan pelkää sinua”. Hurjan taistelun jäl-

keen paha alkoi menettää otettaan ja kärsi lopulta tappion. Ja maapallossa loistivat taas monet valopisteet kertoen, että lasten usko oli palannut. Tänäkin päivänä hyvä ja paha, eli valon enkelit ja pimeyden enkelit taistelevat keskenään ihmisen omistusoikeudesta. Luomiskertomuksen perusteella ihminen kuuluu Jumalalle. Jeesuksen syntymä, kuolema ja ylösnousemus vahvistavat tämän omistusoikeuden. Se on Jumalan lahja, jonka hyväksymällä ja vastaanottamalla sen omalle kohdallesi lahjapaketti avautuu. Annetaan sisäiselle lapsellemme mahdollisuus tähän lahjaan, toivoon, unelmiin, haaveisiin, ihmetyksiin ja uskoon. Siunattua joulunaikaa.

Terveiset Kathmandusta Nopeasti on taas vuosi viime joulusta tähän vierähtänyt! Nepalissa loka- ja marraskuu ovat oikeastaan säiden puolesta vuoden kaikkein parasta aikaa, ja vielä näin joulukuussakin saamme nauttia kirkkaista, aurinkoisista ja melko lämpimistäkin päivistä. Öisin lämpötila laskee Kathmandun korkeudellakin viiden asteen tienoille. Koska kovinkaan kummoisia lämmityslaitteita ei ole, se tarkoittaa vilpoisia sisätiloja. Viime joulun vietimme 1990-luvun kotikylässämme Amp Pipalissa ja sinne suunnittelemme joulumatkaa tänäkin vuonna. Päättymässä olevaan vuoteen on mahtunut paitsi paljon istumista toimistossa tietokoneen äärellä (maailma on tullut samanlaiseksi kaikkialla!) myös matkoja ja lukemattomia kohtaamisia vanhojen ja uusien ystävien ja tuttavien kanssa. Elina on matkustellut pääasiassa Nepalin sisällä tutustumassa Lähetysseuran paikallisten kumppaneiden tekemään työhön. Maan viranomaismääräysten mukaan kansainvälisten järjestöjen kaikki ruohonjuuritason työ tulee toteuttaa paikallisten kumppaneiden kautta. Näitä paikallisia kumppanijärjestöjä Lähetysseuralla on Nepalissa yhteensä viisitoista. Matkoillaan Elina on päässyt tutustumaan mm. HIV/AIDS-perheiden parissa tehtävään työhön Lounais-Nepalissa, pyhäkoulunopettajien koulutukseen Länsi-Nepalin syrjäseudulla, tulvatuhoihin

Kuhmoinen-Padasjoki kappeliseurakunnan nimikkolähetit Elina ja Juha Lind Amp Pipalissa viime jouluna. Kaakkois-Nepalin tasankoalueella sekä monipuoliseen kummityöhön eri puolilla maata. Juhan matkoista tärkein suuntautui Pakistaniin, jossa Suomen Lähetysseuralla on 1960-luvulta lähtien ollut mm. koulu- ja terveydenhuoltotyötä. Pakistanin huonon turvallisuustilanteen vuoksi Lähetysseuralle ei ole enää vuosiin ollut suomalaisia työntekijöitä maassa. Työ Luoteisessa rajamaakunnassa Afganistanin rajan tuntumassa jatkuu silti paikallisten työntekijöiden voimin yhteistyössä Pakistanin yhdistyneen kirkon kanssa. Nepalissa vuotta ovat värittäneet vaalit. Syyskuussa 2015 julkistetun, kahdeksan vuotta työn alla olleen uuden perustuslain voimaan saattaminen edellytti vaalien järjestämistä kahden ja puolen vuoden sisällä niin paikallis-, osavaltio- kuin valtakunnallisella tasolla. Nyt sitten toivotaan, että poliittinen tilanne vakiintuisi ja maalle saataisiin hallitus, jonka elinikä olisi enemmän kuin yksi vuosi.

Se voisi antaa kehitysponnisteluille paremman perustan. Nyt usein tuntuu, että hyviä suunnitelmia kyllä on, mutta niiden käytännön toteutus ei vain tahdo onnistua. Elokuiset tulvat Etelä-Nepalissa sekä Pohjois-Intiassa ja Bangladeshissa nousivat hetkeksi otsikoihin kansainvälisestikin. Nepalissa joillain alueilla tulvat olivat pahimmat 60 vuoteen. Kuolonuhreja oli Nepalissa lopulta noin 160 (koko tulva-alueella toista tuhatta), mutta tuhojen laajuutta kuvaa se, että noin 80000 kotia tuhoutui täysin ja kaksinkertainen määrä koki vähäisempiä vaurioita. Myös Lähetysseura osallistui tulvan uhrien auttamiseen paikallisten kumppaneiden kautta noin 105000 euron panoksella. Alkuvaiheessa jaettiin hätäapuna mm. ruokaa, puhdasta juomavettä ja/tai vedenpuhdistustabletteja, peitteitä ja tilapäissuojia. Nyt, neljä kuukautta tulvien jälkeen, on siirrytty jälleenrakennusvaiheeseen. Marraskuun lopussa vietimme Kathmandussa

40-vuotisjuhlaa sen kunniaksi, että tänä vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ensimmäiset Suomen Lähetysseuran lähetit tulivat Nepaliin. Itse kävimme Nepalissa ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 1985 ja perheenä tulimme tänne tammikuussa 1992. Työmme on nyt kovin erilaista kuin edeltäjiemme 1970-luvulla tai omamme 1990-luvulla. Silti luotamme siihen, että kutsuja ja lähettäjä on uskollinen. Jumala, joka on siunannut tätä työtä menneinä vuosikymmeninä, on maailman muuttuessakin sama. Hän, jossa nyt on toivomme, on se sama Jumala, joka on ennenkin rohkaissut ja kantanut. Se sama, joka lähetti Poikansa maailman valoksi ja pelastukseksi. Siihen joulun ilon ja ihmeen vastaanottamiseen valmistaudumme jälleen kerran, me täällä yhdessä alati kasvavan nepalikristittyjen joukon kanssa, te siellä 100-vuotiaassa kotiSuomessa. Työkautemme päättyy jo keväällä. Mutta koska vasta olemme pääsemässä alkuun, olemme päätyneet siihen, että muutaman kuukauden kotimaanjakson jälkeen palaamme Nepaliin ainakin toiseksi kaksivuotiskaudeksi. Kiitollisena lähettävistä seurakunnistamme ja ystävistä siellä, rukoilemme teille ja meille kaikille rauhan ja ilon täyteistä joulun juhlaa ja siunattua vuotta 2018!

Elina ja Juha Lind


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

5

Suutolaan mahtuu viisi joulukuusta Päivi Hotokka

Päivi Hotokka

Saliin yksi, arvokkaasti lasilla ja vaalealla värillä koristeltu talon pääkuusi. Toiseen päähän taloa toinen, punasävyinen, jonka koristeet ovat perinteisiä, maalaishenkisiä. Lapsille yläkertaan kolme. Malinin perhe viettää tänä vuonna Suutolan talossa toista jouluaan. Vanhassa rakennuksessa on yllin kyllin tilaa tuoda juhla sisään sisustamalla ja koristelemalla. Niinpä kotiin mahtuu tänä vuonna peräti viisi joulukuusta. Kuusenkoristeet talon emäntä Päivi Malin on vuosien varrella kerännyt kotimaasta ja ulkomailta. – Koristeita on muutama iso pahvilaatikollinen, ja joka vuosi tungen kuusiin melkein kaikki niistä. Kun viime vuonna kävin Lontoossa, lähdin tyhjän laukun kanssa ja toin sieltä käsimatkatavaroissa pelkkiä kuusenkoristeita. Lisäksi Malin hankkii koristeita esimerkiksi kirp- Malinien perheessä joulua viettää myös vajaan vuoden ikäinen karjalankarhukoira Utu. Sillä on oma joulukalenteri, josta paljastuu koiralle putoreilta, vaikka keskel- mieluisia herkkuja. Poronsarvia tai muuta rekvisiittaa Päivi Malin ei kuitenkaan aio Utulle hankkia. lä kesää. Jopa Prismasta voi löytää mieluisia, kun Päivi Hotokka Päivi Hotokka Päivi Hotokka käy aattona tarkistamassa alennukseen laitetut joulukoristeet. Parhaita kuusenkoristeita ovat ne, jotka jollakin tavalla poikkeavat tavallisesta. Skottiruutuiset koristeet lähtevät aina Malinin mukaan. – En kuitenkaan halua överiä kuusta. Laitan lähinnä palloja, käpyjä ja jääpuikkoja muistuttavia koristeita. Salin kuusen latvaan nostetaan enkeli, jonka Päivi Malin on kauan sitPäivi Malinille tärkeitä ovat joulukukat, lähinnä hyasintit ja amaryllikset. Tänä vuonna ten ostanut Paavo VirtaSuutolassa on myös perinteinen joulukukka kielo. sen kyläkaupasta KoskenPäivi Hotokka päältä. verhot. – Joulu on mielestäni kiva tapa päättää vuosi. On Jouluihminen helpompi virittäytyä tunlapsesta asti nelmaan, kun ympärillä Jotta kuusen voi ripustaa on koristeltu. täyteen koristeita, sen on oltava mahdollisimman Niin vaikea tuuhea ja oksien jäykät. luopua kuusista Malinit hakevat omasta metsästä luonnonkuuset, Joulun pyhiä Malineiljoita on etsiskelty pitkin la vietetään sukulaisten syksyä. kanssa. Ruuat ovat peVaikka talossa on paikka rinteisiä, ja Kimmo Maviidelle kuuselle, metsästä lin valmistaa laatikot. Täniitä tuodaan pari enem- Päivi Malinin tuorein koristelöytö on laatikollinen vanhoja Lapsilla on portaikossa omatekoiset joulukalenterit. Einon nä vuonna kinkku pääsmän. Siten on vielä valin- lasisia palloja. Viikkoa ennen joulua kuuset ovat vielä met- kalenteriin tulee päivittäin legopalikoita, ja kokoamisoh- tään paistamaan hiljattain nanvaraa, jos kuusi ei näy- sässä, ja kun ne tuodaan sisään, joulutunnelma on valmis. jeet hän saa puhelimeen. Jouluaattona legosarja on valmis. muuratussa leivinuunissa. täkään hyvältä sisälle asePäivi Malin pyrkii pitätettuna. mään välipäivinä vapaata, – Kai minä olen jouluih- jouluksi ja tehdä tuttaville la hän saattaa soitella pia- vuodelta 1928. min englantilainen joulu- jolloin voi nukkua pitkään minen, Päivi Malin toteaa lahjaksi kukkakoreja. Lisää ideoita koristeluun tyyli oli ykkönen, Suuto- ja olla vain kotona. nolla sellaisia joululauluja, ja jää miettimään, mistä se Joulu päättyy loppiaisen jotka eivät kuulosta aivan löytyy netin Pinterest-pal- laan muuton myötä tyyjohtuu. velusta, jossa voi jakaa ku- li on muuttunut perintei- ja nuutinpäivän välimaaskauhean jouluisilta. Joululauluja jo – Lapsesta asti olen ollut lokakuussa Lokakuussa alkaa myös via ja linkkejä. Myös netti- semmäksi suomalaiseksi. tossa. hirveästi joulun perään. Malin sanoo aina suun– Vaikeinta on kuusten joululehtien selaami- kauppojen joulusivut pitää Silloinkin minulla oli täy- Päivi Malinin mielestä pa- nen. Niitä Malinilla on käydä läpi heti lokakuus- nittelevansa enemmän pois laittaminen, vetkutsikokoinen kuusi omassa rasta joulussa on sen odot- 1990-luvun alusta lähtien sa, kun ne julkaistaan. joulun valmistelua kuin lo- telen sitä aina pitkään. huoneessani. taminen. Varsinaisesti hä- joka vuodelta. Nyt hän on – Makuni on alkanut tul- pulta ehtii toteuttamaan. Sitten lopulta muut sanoHän muistelee, et- nen juhlakautensa alkaa hankkinut myös vanhem- la vaativammaksi, Malin Tänä vuonna on kuitenkin vat, että katso nyt millaitä myös hänen äidillään ensimmäisestä adventista, pia lehtiä, uusimpana löy- pohtii. muun muassa saatu keitti- nen määrä neulasia on laton ollut tapana koristella mutta jo lokakuun puolel- tönä Kotilieden joululehti Siinä missä aikaisem- öön uudet punaruudulliset tialla!


6

Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Nina haluaa sytyttää partiokipinän Päivi Hotokka

Päivi Hotokka Toiveiden täyttymys oli molemminpuolinen, kun Nina Korhonen muutti vuosi sitten Kuhmoisiin ja liittyi partiolippukunta Kuhmoisten Korpisusiin. Korhonen pääsi jatkamaan uudella paikkakunnalla rakasta partioharrastustaan, ja Korpisudet sai hänestä osaavan vetäjän nuorille partiolaisille. Lippukunnan toiminta oli ollut vuoden verran lähes tauolla, koska ryhmille ei löytynyt johtajaa, joka olisi pystynyt vetämään säännölliset kokoontumiset. – Kun saimme Ninan, toiminta lähti sutjakasti pyörimään, kiitti lippukunnanjohtaja Silmu Sarvala partiolaisten joulujuhlassa, jota vietettiin viime torstaina.

Lippukunta vuokraa kanootteja Päivi Hotokka

Kuhmoisten Korpisusien sudenpennut muistavat mukavana syyskauden tapahtumana myös melomaan pääsemisen. – Melominen oli helppoa ja kanootti oli sairaan nopea. Se meni tuhatta. Lippukunta hankki kesällä kolme intiaanikanoottia Kuhmoisten Osuuspankin lahjoittaman apurahan turvin. Kanootteihin mahtuu kolme melojaa kuhunkin. Kun lapset lähtevät järvelle, jokaisessa kanootissa on aina yksi aikuinen. Kuhmoisten Korpisudet vuokraa Kuhmoisten sataTyynykin kastui massa sijaitsevia kanootyöretkellä Viime viikon torstaina vietetty partiolaisten joulujuhla päättyi perinteiseen nuotiolauluun. Partioryhmien vetäjä teja myös ulkopuolisille Lippukunnassa on kulu- Nina Korhonen sai juhlassa lasten vanhemmilta kiitosta aktiivisesta toiminnan pyörittämisestä. pientä maksua vastaan. neena vuonna kokoontunut kaksi partiolaisryhmää. 7–9-vuotiaita sudenpentuja on 11 ja 10–12-vuotiai- me myös partiohuivimer- sade tunkeutui sisään tel- vuoden aikana, sillä johta- taas vajaa 30. pimisen takia. Hienointa ta seikkailijoita on 14. Kor- kit ja leikimme hippaa, tan seinän läpi. ja ei voi yksin lähteä ret– Aurasta saamani oppi ovat isot tapahtumat, joispisudet ovat edustaneet kertovat seikkailijat Tuuk– Ärsyttävää, että ma- kille näin suurten ryhmien on ollut tarpeen täällä, hän sa näkee ja kokee paljon Kuhmoista muun muas- ka Lehtonen, Artjom Sh- kuupussi oli märkä, kun kanssa. sekä tapaa vanhoja ystäviä. toteaa. sa kevään partiomarssilla katyrev, Havu Sarvala ja heräsin. – Samoja elämyksiä haKulunut vuosi uusine Tampereella sekä partio- Juho Sumioinen. – Tyynykin oli läpimär- Partio on ympyröineen on ollut Kor- luan antaa lapsille ja sytyttaitokisoissa Lahdessa ja Kaminateltassa oli läm- kä, muistelevat Metsänpei- koko elämä hoselle kiireinen ja ailahte- tää heissä samanlaisen kiTampereella. min, jopa vähän liiankin kot-lauman pojat. levainen. Partio on kuiten- pinän. Sekä lasten että johtajan lämmin, ja kukin oli vuoJonkinlainen kipinä Nina Korhonen kertoo, Nina Korhonen muutti kin helpottanut sopeutumukaan mieleenpainuvin- rollaan kipinävahtina. näyttää jo syttyneen, silettä yöretken järjestämi- Kuhmoisiin Paimiosta, ja mista paikkakunnalle. ta oli kuitenkin syksyinen – En saanut kahteen tun- nen yksin vei voimia, mut- hänen aiempi lippukuntan– Partiotoiminta on mi- lä Korhonen kehuu partioyöretki Saaresmajalla. tiin unta, Havu Sarvala ta paikan päällä hän sai sa oli Aurassa toimiva Au- nulle päämäärä, se on mi- laistensa olevan lähes aina – Teimme trangialla ruo- tunnustaa. apua partiolaisten van- ran Eräkurjet. Muutos oli nun elämäni. paikalla. He ovat innostukaa ja illalla paistoimme Sudenpentujen retkiyö- hemmilta. Vanhemmis- suuri, sillä Eräkurjissa on Partio on hänelle tärke- neita niin hyvinä kuin huonuotiolla makkaraa. Teim- nä oli vähän kosteaa, sillä ta on ollut suuri apu koko jäseniä 160, Korpisusissa ää fiiliksen, ystävien ja op- noinakin päivinä.

Kuhmoisiin yli 13 000 joulukorttia tällä viikolla Sari Heliövaara Kuhmoisten postiin saapui alkuviikosta Lahdesta joulukorttien lajittelupisteestä 26 laatikollista joulukortteja. Yhteen laatikkoon mahtuu noin 500 korttia, joten kaikkiaan vastaanottajille pääsyä odottaa noin 13 000 joulutervehdystä. – Nämä ovat punaisissa kuorissa postitettuja joulumerkillisiä kortteja, lisäksi

normaalihintaisella merkillä varustettuja kortteja on jaettu jo aiemmin ja jaetaan pitkin viikkoa, kertoo jakelun vastaava Annariikka Nurminen Kuhmoisten Postista. Tänä vuonna joulu osuu mukavasti viikonlopulle, jolloin joulupostia on aikaa jakaa koko viikko. Postista luvataan, että viimeisetkin kortit ovat perillä postilaatikoissa perjantaina.

Sari Heliövaara

– Silloin kun aatto on keskellä viikkoa, on jakelupäiviä vähemmän ja päivät venyvät pitkiksi. Tälläkin viikolla myöhäisempiin jakeluaikoihin on syytä varautua, muistuttaa Nurminen.

Pakettien määrä kasvussa

Jouluviikko on edelleen postinjakajien vuoden kiireisin viikko, vaikka jouluSari Heliövaara korttien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Nurminen muistaa, että vielä kymmenkunta vuotta sitten korttilaatikoita tuli Lahdesta yli 40, ja niissä kortteja reilut 20 000. – Moni luottaa vielä perinteisen kortin voimaan, vaikka digitalisoituminen onkin vähentänyt selvästi joulukorttien lähettämistä. Vastaavasti pakettipostin määrä on roimassa kasvusPerinteinen joulukortti pitää pintansa vielä digiaikanakin. sa. Valtakunnallisesti Pos-

Kuhmoisten postinjakajia Seija Hännikäistä ja Esa Hauskasta naurattaa, vaikka edessä on vuoden kiireisin työviikko. tio arvioi pakettilähetysten määrän kasvavan viime joulusta 40 prosenttia. – Joululahjoja tilataan nykyään tosi paljon verkkokaupoista ja Kiinasta kaikenlaista pikkusälää, sanoo Nurminen. Pakettimäärän kasvu nä-

kyy jakajien työssä päivittäin.

Osoitetiedoissa toivomisen varaa Laura Liski työskentelee toista joulua peräkkäin Kuhmoisten Postissa kiire-

apulaisena. Hän lajittelee joulukortit ensin alueittain ja sen jälkeen kunkin reitin jakaja talouksittain. – Osoitetietojen lukeminen korteista monta tuntia päivässä on silmille rankkaa, tietää Liski. Joulukorttien osoitteet ovat joskus mitä sattuu, ja käsialoissa riittää tulkitsemista. – Ei ole harvinaista, että kortissa lukee vain saajan nimi ja paikkakunta. Onpa joku piirtänyt joskus kartankin ohjeeksi postinjakajalle. Jakajien paikallistuntemus onkin tärkeää korttien perille saamiseksi. Usein muut jakajat kääntyvät Jarmo Leppäsen puoleen, jolla on postinjaosta 35 vuoden työkokemus. – Joitakin kortteja palautuu takaisin, mutta sitten yritetään uudestaan. Lopulta kaikki kortit saadaan perille.


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

7

Sukkamummon puikoista sujahtaa sadan parin vuosivaudilla Tiina Siikanen Terttu Hauskanen on todellinen sukkamummo. Parhaimpina vuosina valmistuu sata paria erikokoisia ja värisiä sukkia niitä tarvitseville. Sukkien kutominen pääsi vauhtiin toden teolla hänen jäätyään eläkkeelle vuonna 1992. Sadan parin vuosivauhdilla on valmistunut siis lähes 2700 villasukkaparia. Hauskasen vakiolankamerkki on 7 Veljestä. – Tänä vuonna on mennyt jo 65 täyttä kerällistä. 7 Veljestä lanka on mukava neuloa eikä siitä tehty sukka vanu edes pesukoneessa. Lankaa kuluu miesten sukkaan puolisentoista kerää. Hauskanen pitää tarkasti kirjaa neulomistaan sukista. Myös lankakerien vyötteet ovat kaikki hyvässä tallessa. Hän kirjaa ruutuvihkoonsa jokaisen sukan neulomistiedot, joiden avulla hän pystyy tekemään aina oikeankokoisia ja jalkaan sopivia sukkia. – Yhteen ruutuvihkoon mahtuu kolmen vuoden sukkahistoria. Vihkosta voin katsoa ohjeet, eikä tarvitse tehdä muistin varassa. Hauskasen sukkien salaisuus piileekin oikein mitoitetussa kantapäässä ja riittävän pitkissä varsissa sekä suintuvissa väreissä. Sukkia on viety myös maailmalle. Costa Ricassa asuvat kaukaisimmat

Tiina Siikanen

Hauskasen tekemien villasukkien käyttäjät. – Yksi Ruotsissa asuva vakioasiakas osti viime vuonna 13 paria lahjaksi perheelleen, muistelee Hauskanen. Sukkamummon lempinimen Hauskanen sai eräältä pieneltä pojalta, joka tuli onnelliseksi lämpimistä sukistaan. Moni tuntee Ruolahden sukkamummon ja osaa suunnata keltaisen talon pihaan, kun sukkatarve iskee. Pieni kyltti portin pielessä varmistaa, että oikeaan osoitteeseen on tultu. – Sukkia on kyllä aina varastossa, tälläkin hetkellä noin 33 paria näin ennen joulua.

Monta työpaikkaa elämän aikana Hauskanen on ehtinyt tehdä elämänsä aikana monenlaista työtä. Nuorena tyttönä hän oli perheissä kotiapulaisena. Sitten löytyi puoliso, ja hän muutti kirkonkylältä Ruolahdelle miehen kotitaloon, jossa apua kaipasi anoppi. Ja olipa muutama lehmäkin elantoa täydentämässä. Työelämään kodin piiristä Hauskanen palasi nelikymppisenä. Hänen luettelemansa työpaikat tuovat mieleen monia nostalgisia muistoja kuhmoislaisen elämänmenon vaiheista. Hauskanen työskenteli erilaisissa palvelutehtävissä Motelli Eurooppa Nelosessa, ravintola Tehissä ja

Villasukkien neulominen on pitänyt Terttu Hauskasen työteliäänä ja virkeänä eläkeläisenä. Korona-baarissakin. Eläkkeelle hän jäi terveyskeskuksesta. – Selkä ei enää oikein kestänyt potilaiden nostamista. Hauskanen on nyt 82 vuotias virkeä ikäihminen. Neulomisen ohella päivät kuluvat joutuisasti puiden kannon ja lämmittämisen parissa sekä muita talousaskareita tehden. Postilaatikko on tien varressa portilla, ja postin hakumatkal-

la tulee samalla ulkoiltua. – Autosta jouduin luopumaan 80 vuotiaana, kun jalkojen kanssa alkoi olla ongelmia. Nyt miniä kuljettaa minua asioille. Hän huolehtii myös lankahankinnat Jämsästä. Moni on ihmetellyt yksin asumistani ja ehdottanut kirkonkylälle muuttoa. Mutta kodistani en halua muuttaa pois ennen kuin on pakko, Hauskanen toteaa päättäväisenä.

Tänä vuonna on mennyt jo 65 kerällistä. Yksinäiseksi Hauskanen ei tunne oloaan. Hänellä on kolme poikaa, jotka käyvät miniän ohella säännöllisesti tervehtimässä ja auttamassa raskaimmissa töissä. Mukavaa ja puhe-

liasta sukkamummoa käy tervehtimässä mielellään myös moni kylän vakituinen asukas ja tutuiksi tulleet kesäasukkaat vuosien varrelta. Kissaansa, joka eli peräti 23 vuotta, Hauskanen kaipaa. Kustin kuva muistuttaa keittiön seinällä – Viisas kissa, osasi katsoa ennen maantien ylitystä tuleeko autoja. Neuvoin naapurinkin lapsia ottamaan Kustista oppia.

Ensi vuonna syntyvät vauvat saavat junasukat juhlavuoden kunniaksi Tiina Siikanen Ensi vuonna Kuhmoisiin syntyvien vauvojen pikkuiset jalat pysyvät varmasti lämpimänä lahjasukkien avulla. – Idea lähti siitä, kun vähän joka puolella Suomea kudotaan talkoilla esimerkiksi veteraaneille ja vauvoille sukkia ja pipoja talkoilla. Esimerkiksi TAYS:iin kudottiin 15 000 pipoa. Kysäisin sisaruksia Rea Rautanevaa ja Kaija Ruuskasta mukaan talkoisiin. He ottivat innokkaasti haasteen vastaan, kertoo kuhmoislaistaustainen Aira Mäkinen. Kolme puuhakasta neulomisesta pitävää naista tarttuivat sukkapuikkoihin ja alkoivat neuloa niin kutsuttuja junasukkia Kuhmoisten vauvoille Kuhmoinen 150 vuotta -hengessä. Ys-

tävykset ovat paljasjalkaisia pihlajakoskelaisia. Heistä Mäkinen kausiasukkaana viihtyy Pihlajakoskella puolisonsa kanssa useita kuukausia vuodesta. Sukankutojaystävykset toivovat oikein monta vauvaa syntyväksi ensi vuonna. Jos nyt lahjoitetut sukat loppuisivat, ovat he jo lupautuneet tekemään lisää. Tosin 20 paria riittää aika pitkälle. Neuvolan terveydenhoitajan Raija Kirjasniemen mukaan tällä hetkellä on tiedossa jo kymmenen sukkaparin saajaa ensi vuodelle. – Mutta lisää ehtii vielä, Kirjasniemi kannustaa toiveikkaana. Terveydenhoitaja vie sukat perille, kuten myös kunnan lahjan uuden tulokkaan luo. Kuhmoisten kunta muistaa vastasyntyneen perhettä rahalahjalla

Tiina Siikanen

ja Puulonin valmistamalla lasten jakkaralla.

Koskettava tarina junasukkien taustalla Vauvojen sukat on neulottu 1940-luvulta peräisin olevan junasukkamallin mukaan. Koskettava tarina kertoo Kerttu Latvalan matkasta sotaa pakoon alkuvuodesta 1940 kahden kuukauden ikäisen tyttövauvan kanssa. Junamatka Vaasasta oli keskeytynyt, kun rata oli poikki pommitusten vuoksi. Junassa istui heitä vastapäätä entinen käsityönopettaja, jolle oli tullut sääli vauvaa ilman tossuja. Hän oli sitten purkanut omaa valkoista villatakkiaan ja neulonut siitä sukat vauvalle sillä aikaa, kun rataa korjattiin. Latvala jatkoi sitten elä-

Aira Mäkinen lahjoitti ystäviensä kanssa valmistamat junasukat Kuhmoisten neuvolaan. Terveydenhoitaja Raija Kirjasniemi iloitsee jo etukäteen sukkalahjan viemisestä ensi vuonna syntyville vauvoille. mänsä aikana junasukkien neulomista, kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Samoin on tehnyt tytär Terttu

Latvala. Junasukka on pitkävartinen ja joustava ja pysyy siksi hyvin pikkulapsen jalassa. Malli on levinnyt

laajalle. Ohje ja tarina löytyvät esimerkiksi Taito Etelä-Pohjanmaan www-sivuilta: www.taitoep.net


8

Kuhmoisten Sanomat

Parturi-kampaamo Hohka p. 040 725 2010

kiittää lukijoita, ilmoittajia ja kirjoittajia kuluneesta vuodesta ja toivottaa

Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta! Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys ry Kuhmoisten Kätevät ry

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

9

kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan hyvin sujuneesta yhteistyöstä

Mukavaa Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle!

Jami Liivenkorkee Toritie 55, 17800 KUHMOINEN Puh. 0400 425 708 Hyvää Joulua ja turvallista Uu tta vuo tta 2018!

Kiitos v. 2017 Onnea v. 2018 Koirapalvelu Awis

Tunnelmallista Joulua! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

asuntotrio.fi

Isännöinti- ja tilitoimisto

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t:mi

Pertti Helminen


Kuhmoisten Sanomat

10

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Hyvää ja Rauhallista Joulua Takanamme on vauhdikas ja monipuolinen vuosi. Tekemistä ja uusien asioiden oppimista on riittänyt. Intohimoinen ja innostunut ote on auttanut onnistumaan. Suurin kiitos menestyksestä kuuluu hienolle henkilökunnallemme. Konkarit ovat pitäneet hyvää huolta untuvikoista. Iso kiitos kuuluu myös Kuhmoisten ja Padasjoen asukkaiden, yritysten ja kuntien tuelle. Toimintaamme on suhtauduttu positiivisesti ja kannustavasti. Pienillä paikkakunnilla toimiville yrityksille yhteistyö ja avunanto ovat merkittäviä tukipilareita kehittymiselle ja menestymiselle. Suuri ilon ja ylpeyden aihe meille on Risto Halmeen 1960-ruokaryhmä. Kiinnostus ryhmää kohtaan on ollut suurta ja sen myynti on kasvanut rakettimaisesti. Kannustamme kaikkia lähialueen ihmisiä kääntymään meidän puoleemme kalustehankintoja harkitessa. Haluamme toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua ihan kaikille!

kevään jumalatar

x2

SAKO

RuotsB puukko jäsenin

24.12.

tielle rutsa

. ot

... kilvan helkkäilee.

O

selkäC nojisC sa

.kalat. asuvat kellossa?

tällä käki? törmä

3B8BOf

avara vihaiset tiuhat

kirjB GertC rude jäävät käteen

Bates

saunassa

HurmeC rinta

periyC tyy

sorto

hyhmä

tihenC tyä

.pois.

Nappa

vauvan myötä

autokin

arabiraha

O naiseksi

rva IlasC kivi

.SA. Camillo Brown

Firefox

laardit

Grels syöpäC läiset

sisin sarjat

käytöC OC vella

toistaja mekastaa

pajan ääni ryyppy

Sievinen

linnan herra

Lius

Mart

heijasC tua

pankille maksetC tava äidit

Eliot

kanaC lintu

Petteri

näyttB Risto

elp .h

O keisariC galvaC tyyli tälläkin noida x2 tanssitaan Albert

moni turnaus

Hovi

hattuC ainekin

vähättelevä

2017

Runne

Ckitara

tunnoC ton


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

11 Lämmintä Joulumieltä ja Hyvää Uutta Vuotta. t. Pekka Viertiö Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, naapureille ja ystäville! t. Edwin Piimäkorvesta

Tunnelmallista Joulunaikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle 2018 toivottaa kaikille Ritva Tervala Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2018! t. Sirkka ja Toivo Toivotamme ystävillemme Vapahtajan armorikasta syntymäjuhlaa ja siunattua uutta vuotta 2018. t. Elvi ja Pentti Ruokola

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018 sukulaisille, ystäville ja tuttaville. t. Kati, Matti, Mikael, Sonja ja Atte Patavedeltä Hyvää Joulua kaikille tutuille toivottelee Ritva ja Hessu Lammilta Joulu on satu lapsien, vaan kaikki saamme kokea sen. Laulut mukavasti raikaa, sisältäen lämpöä taikaa. Lämpöistä Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta. t. Raija ja Esko Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. t. Urho Kiiskinen

Kuhmoisten Sanomien lukijoille antoisaa joulun aikaa sekä iloa ja valoa vuoteen 2018. t. Maria Ampuja Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2018. t. Ulla Salmi Leppoisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikki sukulaiset ja ystävät. t. Seija ja Pertti Sainio Joulu mielen herkistää, ilon sydämihin saa! Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2018. t. Riitta ja Esa Lahnalahti

Hauskaa Joulua ja Kulttuuririkasta Uutta Vuotta. t. Jukka-Pekka Lehtinen Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille sukulaisille, naapureille ja ystäville. Parempaa vuotta 2018. t. Anja Vyyryläinen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Reijo ja Outi Oinas Rauhallista Joulua tutuille ja tuntemattomille sekä Hyvää alkavaa vuotta 2018. t. Mäntykankaan Martti

Ollaan ihmisiksi. Rauhallista Joulua. t. Laavu-ukko Hyvän mielen joulua ja Taivaan Isän siunaamaa tulevaisuutta toivottaen Unto ja Maiju Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. t. Aila Mantila

Kiitos kuluneesta vuodesta! Rauhallista Joulua, Onnea ja sopuisaa vuotta 2018. t. Kaarina ja Aimo Ojala Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta Suomäestä Lempi ja Pentti Lämmintä Joulumieltä ja Onnea Vuodelle 2018 sukulaiset ja ystävät. t. Reetta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. t. Riitta ja Heikki Piilonen Riemukasta Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille tutuille! t. Matti ja Eija Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Maija ja Seppo Pitkäranta Iloa ja lämpöä rauhaa syvää. toivotamme kaikille Joulua hyvää! t. Marjatta ja Veikko Mattila

Jouluterveiset sisaruksille perheineen, Maire-tädille ja muille tutuille. t. Pirkko perheineen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Kyllikki ja Sulo Lahtinen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2018! t. Jaakko ja Maire Ruokola

****************************************************************************************************************

Ystävät, tutut, naapurit! Joulurauhaa ja toteutuneita toiveita vuodelle 2018. t. Isot ja Pikku Oravat

Hyvöö Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. t. Heikki Mäkinen

*****************************************************************************************************************

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Reijo Rajala

*****************************************************************************************************************

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2018 kaikille ystäville. t. Anna-Liisa Kortelahti

Oi käykää ystävät laulamaan, kun joulu, joulu on meillä. Se tuttu ystävä vanhastaan, on tänne poikennut matkoillaan ja viipyy hetkisen meillä. t. Tiina, Jouni ja Pafi-koira Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! t. Tuovi Konttila Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja naapureille! t. Helvi ja Teuvo Sarvala Jouluinen tuulahdus täältä metsästä. Välimaan metsäautotien tontuille rauhallista joulua ja antoisampaa Uutta Vuotta 2018. t. Ryöstetty Pukki Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2018! t. Arvo Hansio sekä Seija, Markku ja Ari Korpela Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Leena Virtamo Orivedeltä Iloista Joulumieltä ja Onnellista Uutta Vuotta 2018 ystäville, sukulaisille ja naapureille! t. Iida ja Ritva Toivonen perheineen Hyvää Joulua ja parempaa Uutta Vuotta kaikille. t. Sari ja Heikki Ansiomäki Naapurit, ystävät ja tuttavat! Ihanaa Joulunaikaa teille kaikille. t. Sirkka Hanki Hyvää Joulua Kuhmoisten asukkaille ja tämän lehden lukijoille. t. Kalevi Järvinen Keuruulta

Rauhaisaa Joulua ja Onnea vuodelle 2018. t. Paula ja Veikko Tanninen Hyvää Joulua sukulaiset, ystävät ja naapurit. t. Anja ja Pekka Stenberg Hyvän Joulun toivotuksin muistamme sukulaisia, naapureita ja ystäviä lähellä ja kaukana. Onnea vuodelle 2018! t. Liisa ja Hannu Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018 kaikille sukulaisille ja ystäville! t. Eino Kuittinen Toijalasta Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2018. t. Vesa Nurminen perheineen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, tuttaville ja naapureille. t. Annikki ja Eero Hyvää Joulua ja Onnea uudelle vuodelle 2018. t. Pateli Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2018! t. Leena Lehtonen Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2018 kaikille sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Kerttu Päijännekodin palveluasunnolta Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille lehden lukijoille. t. Tuulikki Ranta o.s. Rantanen perheineen Vantaalta Rauhaisaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2018. t. Satu Seimola Harjulan pesue Muurahaispolulta kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa Joulua sekä Onnekasta vuotta 2018! t. Eija, Pasi, Eetu ja Ella Huom!

Joulutervehdykset jatkuvat seuraavalla sivulla...


Kuhmoisten Sanomat

12

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Himmeli tuo joulun Sari Heliövaara

************************************************************

jatkuu edelliseltä sivulta...

Sari Heliövaara

Havujen tuoksut, piparin paisto. Loppuneet arjen juoksut, tuvassa kynttilän loiste. Rauhaisaa Joulua joka tupaan t. Kaija-Leena Laakso

Himmeli-innostus iski Taimi Lahtiseen noin 30 vuotta sitten, kun hän oli vielä maanviljelystilan emäntänä Sappeessa. – Näin jossain himmeleitä ja ajattelin, että meillä olisi kotona kauran ja rukiin olkia vaikka kuinka paljon. Hän opiskeli himmelin teon itse lehdissä olleiden ohjeiden mukaan, ja sen jälkeen olkikoristeita onkin syntynyt taitavissa käsissä kymmeniä ja taas kymmeniä. Tänä syksynä Lahtinen on tehnyt parikymmentä himmeliä, suurin osa niistä myytiin Kädentaitajien myyjäisissä ja loput menevät tuliaisiksi ja lahjoiksi. – Se on hyvää ajankulua, kun huushollin hoito ja muut työt ovat nykyään vähissä. Tässä saa olla rauhassa omien ajatustensa kanssa. Lahtinen ei ihmettele, että kiinnostus himmeleitä ja niiden tekoa kohtaan on taas nousussa. Häntä viehättää perinteisessä joulukoristeessa erityisesti sen liike, joka ei pysähdy koskaan. – Himmeli ei ole koskaan paikallaan, ja se tekee siitä elävän koristeen. Himmelin yksinkertainen kauneus ja rauhallisuus viehättävät, tuiketta ja välkettä on nykypäivänä ihan liikaakin. Himmeli onkin se asia, Taimi Lahtinen esittelee ruokohelpistä rakentamaansa joka aidon metsäkuusen saatossa muuttunut kauniin vaaleaksi väriltään. lisäksi tuo oikean joulun tunnun Taimi Lahtiselle. Kauran Lahtinen saa Tuiketta ja Sappeesta veljeltään, joka Rukiista kaunein ja viljelee sitä pienellä alalla välkettä kestävin himmeli lintuja varten. Ruis taas on Himmelin teko alkaa jo ke- nykyään kiven alla, koska on nykypäivänä sällä materiaalin keruulla. sen viljely on vähentynyt. ihan liikaakin Lahtisen mukaan on hyParas ja perinteisin materiaali himmelin tekoon on vin tärkeää, että oljet kat– Ruokohelpi on kova Lahtisen mukaan rukiin kaistaan oikeaan aikaan. – Vilja ei saa olla vielä materiaali ja siksi helppo olki, mutta myös kaurasta syntyy kauniin kullanhoh- tuleentunutta, mutta korsi ja nopea käsitellä. Huono ei myöskään saa olla liian puoli on väri, joka on aluktoisia himmeleitä. – Ruis on kauniin väri- ohut, tai se menee kasaan si pitkään vihertävän tumma ja vaalenee vasta vuonen ja kestää paremmin kuivuessaan. Joku vuosi sitten Lahti- sien kuluessa. käsittelyä. Kauran olki on Sen sijaan muovipilleishyvin hauras ja repeää hel- nen keksi kokeilla himmeposti. Lanka on pujotetta- lin rakentamista ruokohel- tä hän ei suostu himmeliä va neulalla aivan suoraan pistä, jota kasvoi luonnon- tekemään. – Kyllä himmeli pitää oljen läpi, muuten se re- varaisena lapsuuskodin viljelysmailla. olla luonnonmateriaalispeää. Sari Heliövaara ta valmistettu. Jollen saa materiaalia luonnosta, niin sitten en tee ollenkaan.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018. t. Alma Enkelit tähtinä taivaalla tuikkii, tonttuset metsässä kiireisinä luikkii. Joulupukilla eessä pitkä retki, nyt ystävät, tuttavat huilatkaa hetki! t. Kaija, Mikko & Enzo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Ahti Rauhallista Joulua ja Hyvää alkavaa vuotta 2018! t. Martti Ruokola Ansku, Seppo ja Konsta toivottavat kaikille ystäville, sukulaisille ja tutuille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2018!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018 sukulaisille ja tuttaville. t. Aimo Soininen

Piparin tuoksu, kiire ja juoksu. Ainainen hoppu, nyt se on loppu! Seisahdu hetkeksi, lopeta touhu, luoksesi saapuu oikea joulu!

JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS TIEDOTTAA

ENERGIAJÄTTEEN KERÄYS LOPPUU HYÖTYJÄTEPISTEILLÄ! Energiajätteen erilliskeräys hyötyjätepisteillä Jämsässä ja Kuhmoisissa loppuu 31.12.2017. Sen jälkeen kotitalouksien energiajäte laitetaan suoraan kiinteistön omaan poltettavan jätteen astiaan (entinen kaatopaikkajäteastia). Hyötyjätepisteille ei poltettavaa jätettä saa viedä. Koska energiajäte ei ole hyötyjätettä sekä sen käsittelykustannukset nousevat, niin kotitalouksista ei ole järkevää kerätä erikseen energiajätettä. Ensi vuoden alusta jämsäläisten ja kuhmoislaisten energiajäte hyödynnetään poltettavan jätteen seassa Tampereella jätevoimalassa. Siitä saadaan kaukolämpöä ja sähköä. Energiajäte on kuljetettu tähän asti Raumalle, jonne kuljetusmatka on huomattavasti pidempi. Muutoksella pienennetään hiilijalanjälkeä ja selkeytetään lajittelua. Muilta osin jätteiden lajittelu pysyy ennallaan. On tärkeää, että biojäte, keräyskartonki, keräyspaperi, keräyslasi ja pienmetalli lajitellaan erikseen. Lisätietoja: jatehuolto@jamsa.fi Isto Vaheri Tiina Haapalahti puh. 040 841 8958 puh. 040 182 0446 Jämsän Jätehuolto liikelaitos

Ei hätäisen ihmisen hommaa Keruun jälkeen olkia kuivatetaan ulkona sateelta suojassa pari kuukautta. Lahtisella oljet on penkille levitettynä rivitaloasunnon terassilla. Kuivuessaan ja tuleentuessaan olki saa myös kauniin kullanhohtoisen väTähden mallisen olkikoristeen Lahtinen kehitteli tänä syksy- rinsä. nä. Osat yhdistämällä syntyy jälleen uudenlainen himmeli. Varsinainen työstä alkaa

himmeliä, joka on aikojen

siitä, että korret katkaistaan niin sanottujen solmujen kohdalta ja niistä poistetaan kuori. Sen jälkeen korret pätkitään sopivaan mittaan. Lahtinen on rakentanut himmeleitä perinteisellä pyramidimallilla, mutta kehitellyt myös useita omia malleja muun muassa kuutioista. Uusin kokeilu on tähden muotoon sommiteltu rakennelma. – Himmelin rakentamisessa vain mielikuvitus on rajana. Nykyajan ahtaissa tiloissa esimerkiksi pitkä ja kapea malli on sopiva ikkunaan ripustettavaksi. Lahtinen kokoaa ensin pienemmät modulit pöydän päällä yhdistämällä korret haluamansa muotoisiksi rakennelmiksi virkkauslangan avulla. Modulit hän yhdistää isommaksi kokonaisuudeksi roikuttaen himmeliä kattolampusta. Keskikokoinen himmeli syntyy viikossa sivutöinä. – Hätäisen ihmisen hommaa tämä ei ole. Vaivannäkö palkitaan, kun kattoon saa riippumaan mieleisensä himmelin.


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

13

Kynttiläreippailua ei edes sade estellyt Tiina Siikanen

Tiina Siikanen Asilammen lenkin kynttiläreippailu sai maanantai-iltana ulkoilijoita mukavasti liikenteeseen, vaikka keli oli kosteanpuoleinen. Satakunta ulkotulta Lammashaantien varrelta Kopolaan toivat tunnelmaa reitille, mikä saikin osallistujilta kovasti ihastelua osakseen. Niille, jotka eivät olleet tietoisia tapahtumasta ennakkoon, oli iloinen yllätys vielä suurempi. Glögitankkauspisteelle kävi jättämässä arpalipukkeen 125 reippailijaa. Satu Alenius ja Pipsa Laakso huolehtivat Kuhmoisten kunnan liikunta- ja nuorisotoimen puolesta tapahtuman järjestelyistä, ja siitä, että kaikille halukkaille riitti lämmintä juotavaa. Ensimmäisten joukossa glögipisteellä piipah-

man ulkoilemaan. Surkka-Niemeläinen asuu nykyisin perheineen Kuopiossa, mutta Airi-mummun luona tulee vierailtua usein varsinkin kesällä. – Asuimme ennen Tampereella ja pääsimme käymään Kuhmoisissa mökillä säännöllisesti. – Täällä on kyllä ihana kirjasto, muistaa SurkkaNiemeläinen kertoa.

Lämmin glögi oli tarpeen ja samalla saattoi vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa. ti Pentti Paajanen, myös Anja Heikkilä Roomeokoiran kanssa pysähtyi täyttämään arpalipuketta. Arpaonni suosi tänä vuonna Päivi Laaksoa, Jaana Saarikoskea ja Eleninga Näkkälää. Kaikki reippailijat saivat Kuhmoisten juhlavuoden tunnuksella pai-

netun heijastimen. Toivottavasti se siirtyi heti käyttöön. Kuopiosta mummua tervehtimään tullut Riikka Surkka-Niemeläinen oli lähtenyt potkukelkan kanssa liikkeelle. Riikka Surkka-Niemeläinen – Tämäpä olikin mukava osui paikalle mummulayllätys. Lähdin vain hie- vierailun aikana.

Dekkaristi Timo Sandberg vieraili Kuhmoisissa Tuula Kindberg Kirjailija Timo Sandbergin vierailusta Kuhmoisten kirjastossa muodostui teosten esittelyn ohella myös iloinen entisten työkaverien jälleen tapaaminen. Osallistujat pääsivät lisäksi dekkarin kirjoittamisen oppitunnille.

Nuoren pojan kasvukertomus Sandberg oli 15-vuotias, kun vanhemmat lähettivät hänet Lahdesta savotalle miehistymään. Kuhmoisten Isojärvellä ensimmäinen kortteeri oli parakki, joka kuhisi luteita. – Siellä sai tutustua sen ajan lentojätkiin. Heissä oli paljon siipiveikkoja, joilla ei ollut yhtään mitään tullessaan ja harvemmin myöskään lähtiessään, kertoo Sandberg. Porukka oli muutenkin värikästä. Siellä nuori tuleva dekkaristi tunnisti lämpimän ystävyyden, mutta myös katkeruuden ja jäynän. Joukossa oli rikollistakin ainesta. Heretyn kämpässä oli jo hieman miellyttävämpi yöpyä. Ja siellä oli tuo elämänluukku, jonka ympärillä vallitsi melkein pyhä tunnelma raatamisen keskellä. Sandberg ei tiennyt, että samaan aikaan Pauli Takanen, hänen läheinen tukkien jakohommiin perehdyttäjänsä, piti päivä-

Tuula Kindberg

kirjaa kaikista savotan tapahtumista. Vasta nyt kirjailijavierailun aikana tämäkin asia tuli tietoon. – Voi kun olisin tiennyt tuon aiemmin, harmitteli Sandberg.

Herrojen laskelmat menivät mönkään Myös Takanen muistaa hyvin Elämänluukku-kirjassa keskeisenä asiana esiintyvän lammen laskemisen. Suorantaisesta lammesta oli tarkoitus poistaa vesi ja sen mukana roskakalat ja istuttaa tilalle arvokaloja. Siinä työmiehet joutuivat raahaamaan kuuden metrin pituisia rautaputkia, kun vettä tyhjennettiin. Touhun seurauksena puut rupesivat kaatumaan suorannoilta lampeen päin. – Herrojen laskelmat eivät onnistuneet, totesi Takanen.

Elämänluukun henkilöitä Molemmat miehet muistavat myös kaverin, joka kuoli metsään. Tehtiin paarit, joilla hänet kannettiin tienvarteen. Luontevasti suhtauduttiin kuolemaan. – Siinä lääkäriä odotellessa syötiin eväät ruumiin ääressä, muistaa Sandberg elävästi. – Kukaan ei kuitenkaan syönyt vainajan eväitä, muistuttaa Takanen.

Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys ry kiittää kuluneesta vuodesta sekä saamastaan huomiosta yhdistyksen täyttäessä 20 vuotta ja toivottaa

Kirjailija Timo Sandberg ja Pauli Takanen tutustuivat aikanaan savottatöissä Isojärvellä. Elämänluukku-teos kertoo näistä ajoista Kuolemantapaukseen ei liittynyt rikosta, mutta dekkarista sellainen tietenkin löytyy. Enimmäkseen Sandberg on etäännyttänyt todelliset tapahtumat tunnistamattomiksi ja muuttanut nimet. Yhtä nimeä ei kuitenkaan voinut muuttaa. Hän oli keihäänheiton MM-mies Yrjö Nikkanen, joka tuskin oli tunnistettavissa urheilijaksi metsätyöaikoinaan. – Hiukan pelästyin, kun myöhemmin hänen tyttärensä soitti. Helpotus oli suuri, kun sainkin kehuja, kun olin kuvannut hänen isäänsä inhimillisesti. Yleisöllä oli kovasti hauskaa kuunnellessaan Sandbergin ja tilaisuuteen myös saapuneen, tuolloisen Heretyn emännän, Anja Niemisen sanailua. Kirjailija pääsi kuitenkin pälkähästä Niemisen

ilmoittaessa, että kyllähän hän sen fiktioksi ymmärsi!

Dekkari on romaani, jota maustaa rikos Sandberg jäi päätoimiseksi kirjailijaksi 12 vuotta sitten. Häneltä on ilmestynyt 19 romaania, sen lisäksi nuorten kirjoja, historiikkeja ja tietokirjoja. Joskus kuulee väitettävän, että tietää jo alkuvaiheessa dekkarin loppuratkaisun. – Silloin täytyy kyllä olla tosi hyvä, koska minäkään en tiedä sitä alussa. Kirjoittaminen edellyttää täydellistä perehtymistä tosiasioihin. Kirjoittaminen edellyttää tutustumista omiin tunteisiinsa, erityisesti miten käyttäytyy pikaistuksissaan. Todellisuus on juonen siteenä. Alkuidea on kuin tarrapallo, johon tarttuu uusia asioita.

Rauhallista Joulua ja Menestystä Vuodelle 2018!


14

Kuhmoisten Sanomat

Komea kuorojen kolmoiskonsertti

Kunta tiedottaa Kunnanvirasto pidetään suljettuna 27.-29.12.2017. Risto Ojala

Risto Ojala Kuorokonsertti 14. joulukuuta Kuhmoisten koulukeskuksessa. Kuoronjohtaja Olli Santa. Kuhmoisten Mieskuoro, Jämsän Seudun Laulumiehet, Jyväskylän Rautatieläisten Mieskuoro, Jyväskylän Salonkiorkesteri, tenorit Jukka Luukkanen ja Olli Santa. Kuoronjohtaja Olli Santa oli pukeutunut juhlavaan viittaan johtaessaan juhlakonserttia koulukeskuksen uudessa salissa viime torstaina. Jyväskylän Salonkiorkesteri esitti ensimmäiseksi Sibeliuksen Andante festivon. Sävellyksen ensiesityksestä tulee vuoden lopussa kuluneeksi 95 vuotta. Se sävellettiin Parviaisen tehtaiden 25-vuotisjuhlaan. Se on myös viimeinen teos, jonka Sibelius johti julkisesti tammikuussa 1939. Silloin se radioitiin Yhdysvaltoihin. Se on myös ainoa Sibeliuksen äänite, joka on yhä saatavilla. Olen asunut lapsuuteni tehtaan varjossa Säynätsalossa, jossa sävellyksen kantaesitys esitettiin 25 vuotta ennen syntymääni. Muutenkin konsertissa historian lehdet havisivat: Suomen itsenäisyydestä 100, Leevi Madetojan kuolemasta 70, MendelssonBartholdyn kuolemasta 170 ja Santan syntymästä 50 vuotta. Ohjelma jatkui orkesterin ja kolmen kuoron suomalaisella juhlamusiikilla: Paciuksen Suomen laulu, Madetojan Maa kaunehin maa ja Taneli Kuusiston Suomalainen rukous.

Loppuosa joululauluja, mukana kantaesityksiä Konsertin loppuosa koostui joulumusiikista. Juhlavana siirtymänä oli Halleluja Händelin oratoriosta

Musiikkiopiston Kuhmoisten toimipisteen oppilailla oli keskiviikon konsertissa mahdollisuus näyttää taitojaan ja yleisöllä mahdollisuus kuulla esityksiä viululla, lyömäsoittimilla, pianolla ja jopa alttosaksofonilla soitettuna. Esiintyjiä oli yli kaksikymmentä. Tällaisten konserttien tärkeimpänä tavoitteena on kehittää nuor-

PRESIDENTINVAALI 2018 Presidentinvaalin ensimmäinen vaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2018 ja mahdollinen toinen vaali sunnuntaina 11.2.2018. Vaalipäivän äänestys toimitetaan klo 9 - 20. Vaalia varten kunta muodostaa yhden äänestysalueen ja äänestyspaikkana on Kuhmola, os. Toritie 57, 17800 Kuhmoinen. Ilmoituskortti Väestörekisterikeskus on perustanut 13.12.2017 äänioikeusrekisterin ja lähettää jokaiselle äänioikeutetulle ilmoituskortit viimeistään 4.1.2018. Äänioikeusrekisterin tarkastus- ja nähtävilläpitotehtävät sekä ilmoituskorttien lähettäminen äänestäjille kuuluvat väestörekisterikeskukselle (maistraatit). Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys tapahtuu Kuhmoisten pääkirjastossa, os. Toritie 42, 17800 Kuhmoinen.

Kädennostolla laulajat osoittivat kuuluvansa Kuhmoisten Mieskuoroon. Risto Ojala

Olli Santa soitti itse huilua orkesterin säestyksellä Häggkvistin laulussa Taivas sylissäni. Messias. Kuultiin vanhaa ja uutta joulumusiikkia, mm. Mendelsson-Bartholdyn Enkellaulu kajahtaa. Santa itse lauloi orkesterin säestyksellä Billy Buttin Julen är här. Sibeliuksen Jo joutuu ilta soljui rauhallisesti ja tunnelmallisesti. Carola Häggkvistin hie-

noon joululauluun Taivas sylissäni Santa osallistui huilullaan. Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa kaikui komeasti esiintyjien ja yleisön yhteisesityksenä. Yhteislaululla Santa teki poikkeuksen konserttikäyjtäntöönsä, mikä sopi konserttiin.

Loput kolme joululaulua olivat kuoronjohtajan tuoreita sävellyksiä, jotka kuultiin kantaesityksinä. Tuore melodia antoi uutta eloa tuttuun lauluun Taas kaikki kauniit muistot, jonka tenori Jukka Luukkanen esitti. Tulit jo meidän luoksemme kertoi oikean joulun saapumisesta. Santan kolmas laulu, Aattoilta Riihirinteellä, kuvasi sanoin ja sävelin hänen lapsuuden kokemuksiaan. Santan lapsuudenkoti Riihirinne sijaitsi Pattijoella. Perhe oli musikaalinen: isä toimi pitkään kuoronjohtajina, äiti oli kansakoulunopettaja ja jouluna perhe lauloi joululauluja moniäänisesti. Santa kertoi säveltäneensä nämä joululaulut viime kesänä. Niiden lisäksi on odotettavissa muitakin joululauluja. Yleisö, jota oli noin 70, sai kokea poikkeuksellisen hienon konsertin. Kuhmoisten kuorokonsertti kuului kolmen konsertin sarjaan. Kiertue alkoi edellisenä päivänä Jämsästä Vitikkalan koulun salista ja päättyi seuraavana päivänä Jyväskylässä Kuokkalan kirkkoon.

Klassista ja kevyempää syyskauden päättäjäisissä

Tuula Kindberg

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Tuula Kindberg

ten musikanttien esiintymistaitoa. Ja kyllä se hymy ja niiaus tai kumarrus siellä jokaiselta löytyikin. Ohjelmisto koostui klassisen ja vähän kevyemmänkin musiikin helmistä. Menevämpää musiikkia edusti viulistien esittämänä tuttu Bond-kappale You only live twice. Tilaisuuden lopuksi lauloimme kaikki yhdessä Maa on niin kaunis, viulujen sekä pianon säestyksellä. Tuuli Ahokas säesti yhteislaulua konsertin päätteeksi.

Ensimmäinen vaali

mahdollinen toinen vaali

ke to pe la su ma ti

ke 31.1. klo 10 - 19 to 1.2. klo 10 - 16 pe 2.2. klo 10 - 19 la 3.2. klo 10 - 15 su 4.2. klo 10 - 15 ma 5.2. klo 10 - 19 ti 6.2. klo 10 - 16

17.1. 18.1. 19.1. 20.1. 21.1. 22.1. 23.1.

klo 10 - 19 klo 10 - 16 klo 10 - 19 klo 10 - 15 klo 10 - 15 klo 10 - 19 klo 10 - 16

Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää ennakolta, on ilmoittauduttava ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Muu äänioikeutetun perheenjäsen ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse (puh. 040 359 4540) viimeistään tiistaina 16.1.2018 ennen klo 16 (mahdollinen toinen vaali 30.1.2018 ennen klo 16). Lomakkeita saa kunnanvirastosta. Kotiäänestys suoritetaan ennakkoäänestysaikana erikseen ilmoitettavana aikana. Laitosäänestys Laitosäänestys suoritetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla, Päijännekodilla ja Veljestuvalla laitoksissa erikseen ilmoitettavana aikana. Lisätietoja keskusvaalilautakunnan sihteeriltä, puh. 040 359 4540. Kuhmoisten kunnan keskusvaalilautakunta www.vaalit.fi KUULUTUS Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan hyväksyminen Keski-Suomen maakuntavaltuusto on kokouksessaan 1.12.2017 hyväksynyt Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Maakuntavaltuuston kokouksen tarkistettu pöytäkirja on nähtävillä 20.12.2017 alkaen Keski-Suomen liiton internet-sivuilla osoitteessa www.keskisuomi.fi, kohdassa Esityslistat ja pöytäkirjat. Maakuntavaltuuston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Lisätiedot: www.keskisuomi.fi Jyväskylässä 13.12.2017 KESKI-SUOMEN LIITTO


Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

SEURAT Kuhmoisten Sotaveteraanit ry / Naisjaoston PÄIVÄKAHVIT Kuhmolassa maanantaina 8.1.2018 klo 13. Vieraana diakoni Tarja Vesikallio. Arpajaiset. Tervetuloa!

Kuhmoisten Sanomat

TORIMYYJÄT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI

ELOKUVAT KUHMOLASSA

Kuhmoisten Sanomat

Tiedoksi!

Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy

JOULUNAIKA JA ALKUVUOSI 2018

postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen

PERJANTAINA

Kuhmoinen klo 9-10 KARJALANPAISTIA 0400 872 461

JOHAN ON MARKKINAT Onko alkoholi ongelma? Kuhmoisten AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 18 Paloaseman alakerrassa. Yht.hlö Kale 050 326 2562

15

OSTETAAN

TUNTEMATON SOTILAS

ti 26.12. klo 14

lipunmyynti aukeaa klo 13.15

(uusintanäytös su 7.1. klo 16)

K16/13

liput 6€

METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. p. 040 177 5069

Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja! Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin – ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi

Suljemme keskiviikkona 20.12. klo 12 Lehti ei ilmesty ensi viikolla (vko 52). Olemme joululomalla 21.12.–26.12.2017 Ke 27.12. avoinna 9.30 - 13 To 28.12. suljettu Pe 29.12. avoinna klo 9.30 - 13 Ma 1.1. suljettu Vuoden 2018 ensimmäinen lehti ilmestyy torstaina 4. tammikuuta 2018

Tammikuun ilmoitusliite ilmestyy keskiviikkona 10.1.2018 ma 1.1. klo 17 K7/4 liput 6€

Kuhmoisten Sanomat

sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi

www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS- JA TILAUSASIAT

p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj.

TOIMITUS Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat

Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä

Päivi Malin

Kulttuuri ja vapaa-aika

Eija Heinonen Toimittaja

Päivi Hotokka perhevapaalla

LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pää- suunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi

AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Kolarikorjaukset ja -maalaukset Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162

HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 547 1511

HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 Hautakivien oikaisut Mika Piilonen p. 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi

HOIVA-/KOTIPALVELUT Hoiva- ja kotipalvelu Johanna Peltonen p. 040 830 5929 hoivapalvelujohanna@gmail.com

HUUTOKAUPAT Kuolin- ja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy

ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net

JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT

KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYS Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi p. 044 244 9779

KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka

KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavetti- ym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsä- ja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457

KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456

Toimittaja

LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492

LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Irja Tervala 0400 131170 __________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen

MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella!

METALLI-, PELTI- JA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi

METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Kiipeilykaadot, pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi

LASI- & KEHYSLIIKKEET

PARTURI-KAMPAAMOT

Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ark. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 718 688, 0400 647 931

Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 040 587 7830

LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. 0400 353 886

PERUNKIRJOITUS- JA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ OP Järvi-Häme Teemu Sarhemaa 010 254 7920 perunkirjoitukset - testamentit - kauppakirjat

PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28

________________________________

Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhla- ja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292

PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575

PUUTAVARALIIKKEET JA POLTTOPUUT Pajulan tila - sahatavaraa, myös kyllästettyä - polttopuita p. 0400 798143 p. 050 526 4475 Polttopuita myytävänä Harjunsalmella! Voitto Arrenius p. 040 767 4198

PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike, S&A Rauta Oy Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (03) 555 6607

RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu - uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet p. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Peltonen - Padaskeittiöt-kalusteet - kodinkoneet - rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi

SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut - kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija

SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi __________________________ Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531

SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net

TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi

VAKUUTUKSET OP Vakuutus Oy OP Järvi-Häme Armi Peltonen p. 010 254 7949

VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 - hälytys- ja kamerajärjestelmät - vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi

ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikki- ym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852

__________________________________ Kari Paajanen 0400 783 630 _________________________ Kuorma-autokalustolla Teemu Sarhemaa 0400 551180 Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen _________________________ p. 0400 121 997 Timo Sormunen 044 244 9779 ________________________________________________________________________________________________________________________________________

Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin...

Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%)

Tiina Siikanen

045 635 5335 tiina.siikanen@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja

Sari Heliövaara

040 552 6561 sari.heliovaara@ kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus

Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860

tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25,- e:n ilmoituksista on 5,- e. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan.

Tilaushinnat 2017 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 12 kk / määräaik. tilaus

68 e 74 e

Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk.

(sis. alv 24%) Etusivulla 1,85 e /pmm Tekstissä 1,61 e /pmm Takasivulla 1,69 e /pmm Seurapalsta 2,31 e /rivi

Johan on markkinat

Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10,- e ja lisärivit 4,- e/rivi. Alle 25,- e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 e. Hintoihin sisältyy alv 24%.

Anna juttuvinkki!

Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa.

Lukijapostia -palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa.


Kuhmoisten Sanomat

16

Keskiviikkona 20. joulukuuta 2017

Tee tilaus • sähköpostitse: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi • puhelimitse: 040 515 2345 (katso aukioloajat s. 15) • poikkea toimistollamme: Toritie 52, Kuhmoinen (katso aukioloajat s. 15) Huom! kestotilaukset uusiutuvat automaattisesti.

Hyvää Joulua!

Kippari KALAPALVELU ON AUKI TO-LA HEIMON GOURMET

SAARISTOMEREN

Graavi- ja kylmäsavu- Savukirjolohifilee vakuumipakattu, n. 700 g kirjolohisiivut

Tarjoukset voimassa To-Su 21.-24.12.2017 ellei toisin mainita.

MYLLYN PARAS

ATRIA PERINTEINEN

1 kg

700 g

Torttutaikina

Karjalanpaisti

150 g

KALAPALVELUSTA! ERÄ!

Savustettu kokonainen kirjolohi

11

95 KG

3

99

PKT (26,60/kg)

Klementiini 1,5 kg

ERÄ!

Tuore lohifilee vakuumipakattu raj. 2 kpl/tal.

10

99 KG

1

49 5 PRK

PS

(0,99/kg)

19

95 KG

1

99

PKT (1,99/kg)

Uuden vuoden rakettimyynti alkaa 27.12.2017! Hyvää Uutta Vuotta 2018! T: Kipparin henkilökunta, Elina ja Kalle

K-Market KIPPARI UUDET AUKIOLOAJAT: Toritie 53, 17800 Kuhmoinen MA-PE 7-21 Puh. 03 555 6061 LA 7-20, kalle.uimonen@k-market.com SU 10-19

5

95

RS (8,50/kgl)

Palvelemme Joulun aikaan! To 21.12 7-21 Pe 22.12 7-21 La 23.12 7-20 Su 24.12 Jouluaatto 7-13 Ma 25.12 Joulupäivä Suljettu Ti 26.12 Tapaninpäivä 10-19 Ke 27.12 7-21 Meidät löydät myös facebookista www.facebook.com

51 joululehti 20 12 2017  
51 joululehti 20 12 2017  

Kuhmoisten Sanomat Joululehti 2017

Advertisement