Page 1

Kuhmoisten Sanomat N:o 23 - 2017 - 67. vsk

SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kesälehti ä ä s e k a Rento ! e l l i k i a k

Irtonumero 2,00 €


Kuhmoisten Sanomat

2

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

PÄÄKIRJOITUS

Arvoisa lehtemme lukija Kuhmoisten Sanomat on toiminut pitäjämme tiedonvälittäjänä reilut 65 vuotta. Sen historiaan on mahtunut monenlaisia haasteita, eikä tämä aika tee poikkeusta. Olemme nyt tilanteessa, jossa on laajasti mietittävä, onko paikallislehdellä Kuhmoisissa tulevaisuutta ja jos on, niin millaisella paikallislehdellä? Digimurros lehtialalla on tosiasia, mutta onko paperilehdellekin vielä lähitulevaisuudessa riittävä kysyntä? Kysyntä tarkoittaa tässä sekä tilauksia että ilmoitusmyyntiä. Miksi nostan tämän asian nyt pääkirjoitustasolla keskustelun aiheeksi? Siksi, että sekä lehden tilaajat että sen ilmoittajat ratkaisevat lehtemme tulevaisuuden. Viime viikolla pidettiin Kuhmoisten Sanomien yhtiökokous, jossa todettiin, että viimeisen kolmen vuoden aikana on saatu yhtiön talous tasapainotettua ja valtaosa sitä edeltävien vuosien tappioista katettua. Mutta se ei ole tapahtunut ponnisteluitta. Yhtiön vakinaista henkilökuntaa on supistettu ja osa tehtävistä, muun muassa toimitusjohtajan ja vastaavien toimittajien työ, on tehty talkootyönä. Tämä on tarkoittanut toimitus- ja asiakaspalvelutyössä aiempaa suurempaa venymistä, itsenäistä vastuunottoa ja joustoa. Näillä toimenpiteillä on kuitenkin lehden tulos saatu käännettyä voitolliseksi. Se olikin kolme vuotta sitten yhtiökokouksen vaatimus hallitukselle. Merkittäviltä osilta kiitos kuuluu henkilökunnan lisäksi lehden tilaajille ja ilmoittajille. Valtakunnallisesti molemmat lehtien päätulonlähteet ovat supistuneet, meillä ne ovat säilyneet aiempien vuosien tasolla. Tämän vuoden alussa olemme kuitenkin kokeneet ilmoitusmyynnin osalta kaksi merkittävää takaiskua, joiden paikkaaminen ei tule olemaan ainakaan lyhyellä aikajänteellä helppoa. Näitä yh-

vin toimivaan konseptiinsa, täällä olevista vaikeuksista huolimatta. Osuuskauppa puolestaan on viestinyt strategianaan, että se ei enää ilmoita paikallisissa lehdissä. Se, että seurakunta ja osuuskauppa aikanaan olivat paikkakunnan ihmisten yhteisöjä, ei enää juurikaan vaikuta niiden toimintatapaan täällä.

Hannu Lahtinen

Kuhmoisten Sanomien hallituksen jäsen

distää ilmoittajien päätöksentekijöiden kaukainen sijainti Kuhmoisista. Etäältä katsottuna ja isojen toimijoiden näkökulmasta olemme pieni ihmisryhmä täällä Päijänteen rannoilla ja korpialueilla, eivätkä he osaa ajatella sitä, mikä merkitys heidän keskitetyillä päätöksillään voi olla meidän täällä asuvien ja vapaaajanasukkaiden muihin palveluihin. Näillä päätöksillä osaltaan vaarannetaan paikallisen lehden toimintaedellytykset jatkossa. Syntynyt vaje pitää kattaa paikallisten ja lähialueen yritysten ja yhteisöjen ilmoituksilla. Jos Kuhmoisten Sanomat lopettaisi toimintansa – näin ei ole tapahtumassa – mikä olisi se viestintäfoorumi tai väline, joka tavoittaisi 95 prosenttia vakinaisista asukkaista sekä merkittävän osan vapaa-ajan asukkaista? Nuo aiemmin mainitut kaksi tahoa ovat Hollolan seurakunta ja Osuuskauppa. Seurakunta lopetti viikoittaisen ilmoittelun Kuhmoisten Sanomissa, mikä sai aikaan adressin ja myös lehden tekemän erikoistarjouksen, mutta seurakunta haluaa tukeutua Lahden ympäristössä varmasti hy-

Miten eteenpäin? Emme ole lehdessä heittämässä kirvestä kaivoon. Laadukas Kuhmoisten Sanomat ilmestyy jatkossakin kehittyen aikaansa seuraavana mediana. Kuhmoisten yrittäjät ovat lanseeranneet kampanjan: ”Paikallinen ostos tuo työtä! Kiitos kun olet mukana”. Me toteamme lehdessä samoin: ”Paikallinen ilmoittelu ja paikallislehden tilaaminen tuo työtä ja hyötyä kaikille. Kiitos että olet mukana”. Vuosia sitten keskustelimme Päijälässä, että meidän pitää itse alkaa toimimaan kylämme eteen, yhdessä. On toimittu ja saatu aikaan kylän kehittämissuunnitelma ja alulle muutamia hankkeita. Samoin meidän on todettava Kuhmoisten tasolla. Pidetään, kuten paljolti jo onkin, asiat omissa käsissä ja käytetään paikkakunnan palveluja, myös paikallislehtemme. Näin turvaamme yhteisen tulevaisuutemme. Jokainen meistä vaikuttaa onnistumiseen. Siksi tein itse muun muassa sen päätöksen, että keskitän jatkossa elintarvikeostokseni mahdollisuuksien mukaan paikalliseen toimijaan eli K-Marketiin, joka edelleen käyttää myös paikallisia Kuhmoisten Sanomien palveluita. Tämä on minun henkilökohtainen mahdollisuuteni vaikuttaa, ei suuri, mutta minulle perusteltu. Seurakunnan osalta odotan, että laajassa seurakunnassa sen päättäjät näkisivät jatkossa asiat myös paikallisten vaikutusten kannalta. Toivotan kaikille Kuhmoisten Sanomien lukijoille oikein mukavaa kesää ja miellyttäviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

KOLUMNI Ariel Livson

7.6.2017 ff Aurinko nousee 3.43 ff Aurinko laskee 22.53

Onnea nimipäivänä! Tänään Suvi, Roope, Robert, Robin To Salomon, Salomo Pe Ensio La Seppo Su Immi, Impi Ma Esko Ti Raili, Raila Ke Pihla, Kielo

Viikon tä rp

it

ff Kesän ta kea­man k pahtumat löydät alenterist keskiau­ a. kuitenkin läpi kesän Seuraa ilmoittelua ! ff Viikon loppuna b asuvia lin tuja BirdL ongataan pöntöis sä ifen kamp anjassa. ff Kesäk ukat uska ltaa viime in viedä u los.

Näin kirjoitat lukijapostiin ff Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat.fi. ff Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä väli­ lyönteineen. Tekstit julkaistaan nimellä.

Kuhmoisten vetovoima on sen ainutlaatuisessa historiassa Kuhmoisten alueelta löytyvät ainutlaatuiset Pyhänpään kalliomaalaukset osoittavat, että jo Mastogloia-meren vaiheilla ihmiset liikkuivat ja loivat taidetta kunnan alueella. Maalauskuviothan sijaitsevat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella ja noin 9 metriä nykyisen järven pinnan yläpuolella. Tanskan salmen ollessa sulkeutuneena järveistymisen aikainen vedenpinta oli samoilla korkeuksilla, noin 87–89-metrin korkeudella. Veneestä, tai pikemminkin veneen alkumuodosta ruuhesta käsin maalaukset olivat helppo ja ymmärrettävä tapa tehdä. Päijälän linnavuori puolestaan edustaa varhaista rautakauden kulttuuria ja vanhan ratsutien sekä eri heimojen nautintaoikeuksien suojaamista myöhempinä aikoina.

Kirjoittaja on arkeologi.

Paikka kertoo omalla tavallaan Suomen heimojen varhaisvaiheista ja alueista sekä suomalaisuuden muodostumisesta. Putkilukon avaimen löytyminen kertoo myös paikan moder-

nista osaamisesta ja taitamisesta tuona aikana, jolloin vuori palveli turvakaupunkina. Papinsaari taas vie viikinkiaikaan ja varhaiseen kristinuskon tulon Suomeen. Mielenkiintoista, miten Kuhmoisten kukkojen rinnalla löytyy vanhaa kristillistä symboliikkaa, pakanauhrilehtojen ohella varhaisia kristillisiä vaikutteita näin Sisä-Suomessa. Viikinkien vaikutuksen sekä kristinuskon Suomeen saapumisen osalle Papinsaaren löydöt esittävät haasteita sekä oikean vaikutuksen ja ajoituksen suhteen. Suomi ja suomalaiset näyttävät olleen jo paljon kansainvälisempiä aiemmin kuin nykyisin virallisesti opetetaan. Työskentelin arkeologina ja asuin pitkään Israelissa. Siellä historia kertoo paitsi sen varhaisis-

ta oikeuksista kuin myös kansan juurien ymmärtämisestä. Suomi viettää tänä vuonna itsenäisyyden juhlavuotta. Harvalla paikkakunnalla Suomessa on mahdollisuus kertoa Suomen heimojen historiaa omalla maaperällään kuin Kuhmoisilla.

Putkilukon avaimen löytyminen kertoo myös paikan modernista osaamisesta. Kuhmoisten kunnan matkailuvaltti on sen tänäänkin nähtävillä oleva historia – ensimmäisistä asuttajista tähän päivään.


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

3 Tiina Siikanen

Valtuusto vahvisti luottamuspaikat Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten uusi kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina ensimmäistä kertaa ja vahvisti samalla luottamuspaikat tulevalle valtuustokaudelle. Valinnoissa ei nähty yllätyksiä, sillä niissä noudatettiin ennakolta käytyjen neuvottelujen sopimuksia. Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Minna Korppila-Kauppinen (kesk), I varapuheenjohtajaksi Martti Kankkunen (kok) ja II varapuheenjohtajaksi Kati Hattunen (sdp). Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa Kim-

mo Malin (kok). I varapuheenjohtajaksi valittiin Jarkko Sumioinen (kesk) ja II varapuheenjohtajaksi Silmu Sarvala (sdp). Kunnanhallituksessa kokoomusta edustavat Malinin lisäksi Mira Pitkäniemi ja Juha Järvenpää, keskustaa Sumioisen lisäksi Henna Hellsten ja sdp:tä Sarvalan lisäksi Kari Launonen. Sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Säynätjoki (kok), rakennuslautakunnan Markku Liehu (kesk), teknisen lautakunnan Eero Ikonen Pienessä koulussa on mahdollista opiskella yksilönä. Kuhmoisten uudet ylioppilaat jättävät kotikoulun haikein mielen. (kok) ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi Kati Hattunen (sdp).

OP:n konttorin johtaja valittu Kuhmoisten Sanomat

Järvi-Hämeen Osuuspankin Kuhmoisten konttorin ottaa elokuun alusta vastuulleen asiakkuuspäällikkö Villepekka Ojala. Hän ottaa vastuulleen samalla myös Padasjoen konttorin sekä toimii yritystiimin lähiesimiehenä. Kuhmoisten Osuuspankin fuusiosta päätettiin kevättalvella, ja fuusio toteutuu virallisesti 1. elokuuta. Kuhmoisten Osuuspankin entinen pankinjohtaja Teemu Sarhemaa jatkaa Järvi-Hämeen Osuuspankin toimitusjohtajana. Lisäksi hän toimii OP-Kiinteistökeskuksen hallinnollisena toimitusjohtajana. Järvi-Hämeen OP-Kiinteistökeskuksen myyntipäällikkönä on aloittanut LKV Jari Vinko, joka vastaa kiinteistönvälityksestä myös Kuhmoisissa. Lop-

puvuoden aikana Kuhmoisissa kartoitetaan tarvetta isännöintipalveluille. – Jos kiinnostusta löytyy, meillä on valmiudet laajentaa isännöintipalveluiden tarjonta myös Kuhmoisiin, Teemu Sarhemaa sanoo. Järvi-Hämeen Osuuspankki lahjoitti keväällä jokaisella toimialueensa kuntaan 10 000 euroa, josta yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat hakea avustusta esimerkiksi virkistyspolkujen tai leikkialueiden toteutukseen. Kuhmoisten Osuuspankki lahjoitti niin ikään 10 000 euroa kuhmoislaisiin hankkeisiin. – Hakuaika päättyi toukokuun lopussa, ja hakemuksia tuli Kuhmoisistakin paljon. Päätökset avustuskohteista pyritään tekemään kesäkuun aikana, Sarhemaa sanoo.

Vedenpinta on harvinaisen alhaalla

Uudet ylioppilaat juhlivat koulun päättymistä Tiina Siikanen

Lauantaina vietettiin yhtenäiskoulun kevätjuhlaa. Peruskoulun sai päätökseen 23 oppilasta. Lukiosta ylioppilaita valmistui kaksitoista, heistä viisi oli koulun ensimmäiset ratsastuslinjalta lukion oppimäärän suorittaneet. Rehtori Jaana Hartus totesi juhlapuheessaan, miten suomalainen koulu elää vahvassa murroksessa. – Osallistaminen on ollut Kuhmoisissakin lukuvuoden aikana keskeisesti esillä. Oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa koulun asioihin ovat nykyisessä opetussuunnitelmassa monipuoliset. Rehtori kiitti aktiivista oppilaskunta- ja tukioppilastyötä. Liikkuva kouluhankkeen myötä virinnyt välkkäritoiminta oli myös hienoa työtä. Myös koulun digiloikka harppasi pitkälle.

Myös pohjaveden pinta on ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana lähes koko maassa. Sateiset jaksot olisivat tärkeitä pohja- ja maavesivaraston täydentymisen kannalta.

Yhteisöllisyys kantoi opiskelun ajan Uuden ylioppilaan puheen piti ratsastuslinjalla lukion suorittanut Amira Achek. Hänelle koulussa on ollut erityisen tärkeää aito yhteisöllisyyden ilmapiiri. Jokainen opiskelija on voinut olla ryhmässä

myös yksilö, ja vertaistukea on ollut aina tarjolla. Kouluajasta Kuhmoisissa jää mahtavat muistot, kiitos luokkatoverien.

Musiikkiesitykset tekivät juhlan Suomi 100 vuotta -teema oli mukana kevätjuhlan esityksissä. Tutut suomalaiset laulut soivat raikkaasti opettajien ja oppilaiden yhteisen kuoron esittäminä. Lukion junioreiden musiikkiryhmä oli tuottanut

upean, suomalaiskansallisista elementeistä rakennetun videoproduktion Myrkyluodon Maijan soidessa taustalla. Juhlissa näkyi jälleen kuhmoislaisten nuorten vahva ja monipuolinen musiikin harrastuneisuus. Viimeinen esitys tuskin jätti ketään kylmäksi. Touko Kaakon tulkinta laulettuna ja pianolla soitettuna John Lennonin Imagine –kappaleesta luo uskoa tulevaisuuteen: Imagine all the people, living life in peace. Tiina Siikanen

Riemuylioppilaita iso ryhmä mukana

Riemuylioppilaat olivat kunniavieraina kevätjuhlassa. He ovat Kuhmoisten Ympäristöhallinnon tieyhteiskoulun ylioppilaita dotteen mukaan Päijänvuosimalla 1967. teen vedenkorkeus on jääRyhmän edustajana pumässä kesäkuussa tavallishui Leena Haavisto. Hän ta alemmaksi. palautti yleisön mieleen Tiina Siikanen koulun syntyvaiheita ja muistoja lukio-opiskelusta 60-luvun Kuhmoisissa persoonallisten opettajien ohjauksessa. – Kuuluimme suureen ikäluokkaan. Nyt muodostamme eläkepommin, Haavisto kuvasi osuvasti riemuylioppilaiden yhteiskunnallista merkitystä. Erityisesti Haavisto kiitti legendaarisen Ester UoAla-Karkjärveltä tuleva virtaama on vielä normaalia. Vesi tilan keskeistä merkitystä virtaa Karjukoskeen padon harjan yli reilusti. Toisaalta yhteiskoulun ja lukion pelisäjuoksutuksellekaan ei näytä olevan tarvetta. rustamisen syntyvaiheissa.

Kuhmoisten Sanomat

Saatesanoissa nuorille Leena Haavisto korosti vuorovaikutustaitojen merkitystä, sydämen sivistystä ja myös itsestä huolehtimisen tärkeyttä.

Riemuylioppilaat vuosimallia 1967 Sahanrannan maisemissa.

Oltiin kuin ennen – tavallisia koululaisia Tiina Siikanen Viisikymmentä vuotta sitten Kuhmoisten yhteiskoulussa sai valkolakin 22 ylioppilasta. Seitsemäntoista heistä oli nyt mukana riemuylioppilaiden tapaamisessa. Yksi luokkatovereista lähetti tervehdyksensä Amerikan mantereelta. Koulun kevätjuhlan jälkeen riemuylioppilaat kokoontuivat ravintola Sa-

hanrantaan lounaalle ja vaihtamaan kuulumisia elämänkulustaan. – Aamulla oli hieman hämmentävää, kun ei heti tunnistanut kaikkia paikalle saapuneita, myöntää Ulla Lahtinen. – Päivän edetessä jokaisen persoona kyllä löytyi. Oltiin kuin silloin ennen, aivan tavallisia koululaisia Kuhmoisista. Jokainen meistä näytti löytäneen oman paikkansa työelä-

mässä. – Ylioppilaaksi opiskelu ei ollut itsestään selvyys. Koulunkäynti oli kallista ja vaati erityisponnisteluja. Siinä mielessä olimme jo valikoitunut porukka. Sama sitkeys vei meitä eteenpäin ammattiin opiskelussa ja työelämässä, Lahtinen luonnehtii. Enemmistöllä riemuylioppilaista on edelleen vahvat siteet kotipaikkakuntaansa.


Kuhmoisten Sanomat

4 SU 11.6. KLO 15 NUORTEN KONSERTTI KUHMOLASSA.

Jämsänjokilaaksossa opiskelevien kuhmoislaisten ja jämsäläisten lasten ja nuorten konsertti. Näin tarjoamme heille mahdollisuuden esiintymiskokemukseen. Pääsylippu á 5 €. (sis. tarjoilun) Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry

Helluntaisrk. Toritie 44

EVANKELIUMIN-ILTA

KIITOKSET

To 8.6. klo 18

Harjulat Jämsästä Tervetuloa

Kiitos muistamisesta! Jasmin Hännikäinen Sydämellinen kiitokseni kaikille 4.6.2017minua muistaneille! - Toivo

80

VALMISTUNEET Jyväskylän oppisopimuskeskuksesta ovat valmistuneet Minna Kotajärvi laitoshuoltajaksi ja Janne Kotajärvi liikuntapaikkojen hoitajaksi. Jämsän ammattiopistosta ovat valmistuneet Emma Gardner lähihoitajaksi, Topi Mäkinen metsäkoneenkuljettajaksi, Pasi Laakso sekä Eemeli Turve sähköasentajiksi ja Minna Korppila-Kauppinen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Turun ammattikorkeakoulusta on valmistunut hoitotason ensihoidon lisäkoulutuksesta Mari Turve. Jyväskylän yliopistosta on valmistunut Sini Enqvist kasvatustieteen maisteriksi.

SANAN KULMA

Mira Kivilahti

Minun rukoukseni Rakas taivaallinen Isä. Kesä on alkanut. Koulujen ja oppilaitosten ovet ovat sulkeutuneet, oppilaat ovat siirtyneet kesälomille. Siunaa jokaisen koululaisen ja oppilaan sekä heidän läheistensä kesäaika. Suo lomalle suotuisa sää. Tuo johdatuksesi erityisesti opintonsa tänä keväänä päätökseen saaneiden elämään. Anna heidän löytää oma alansa ja paikkansa elämässään ja säilyttää elämän mielekkyys sydämessään. Luo heille vahva itsetunto, niin etteivät he anna kenenkään tai minkään latistaa tai väheksyä itseään. Ohjaa heitä etenemään rohkeasti elämässään eteenpäin, kohti uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Isä, siunaa alkava leirikausi. Tee seurakunnan

Kirjoittaja on Kuhmoinen–Padasjoki kappeliseurakunnan seurakuntapastori.

leireistä paikkoja, joissa lapset ja nuoret voisivat tuntea sinun läsnäolosi ja rakkautesi ja oppia tuntemaan sinua vielä paremmin taivaallisena Isänä. Siunaa kesän rippikoulu-

Miesten Kotailtaa vietetään ensi viikolla 24-hallissa. Vierailijoina ovat tällä kertaa Jari ja Sanna Mäkinen Pentisol Oy:stä. Yritys valmistaa aerosolituot-

teita Järvenpäässä. Myös Kuhmoisten yrittäjät ovat tervetulleita tähän tilaisuuteen. Heinäkuussa Miesten Kotailta juhlii kymmenettä toimintavuottaan. Vierailijana on tuolloin piispa Matti Repo.

Rahoituksen road show Kuhmoisissa Kuhmoisten Sanomat Maakuntaan kehittämisrahoitusta ja yritystukia myöntävät ely-keskus ja Leader-ryhmät vierailevat touko–kesäkuussa kaikissa Keski-Suomen kunnissa kaksi viikkoa kestävällä kiertueella. Kuhmoisissa kiertue pysähtyy perjantaina 9. kesäkuuta S-marketissa. Kiertueella jututetaan paikallisia paikkakuntien kehittämistarpeista, vaih-

detaan ideoita ja ajatuksia sekä kerrotaan, mitä käynnissä olevissa hankkeissa tapahtuu. Mukana kiertueella on myös maakunnassa käynnissä olevien hankkeiden vetäjiä sekä maaseudun kehittäjiä, hanketoimijoita ja kyläaktiiveja. Maaseutualueeksi luetaan koko Keski-Suomi Jyväskylän ydinkeskustaa lukuun ottamatta, joten maaseuturahaston mahdollisuudet ovat laajasti hyödynnettävissä.

laisia ja isosia, ohjaajia ja muuta leirihenkilökuntaa. Anna rippikoululaisille intoa uuden oppimiseen, ja ohjaajille kärsivällisyyttä ja rakkautta nuoria kohtaan. Rakas taivaallinen Isä. Lastesi hätähuudot kaikuvat maailmalta korviimme. Vasta me saimme kuulla Manchesterin itsemurhaiskun uhreista, ja jo nyt Lontoossa surraan ja itketään pakettiauton alle ja puukotusten uhreiksi joutuneiden tähden. Lohduta kaikkia läheisensä menettäneitä ja tuo siunauksesi heidän elämäänsä. Siunaa myös haavoittuneita, ja rohkaise heitä katsomaan kohti tulevaa, luottaen sinun turvaasi ja varjeluusi. Isä, johdata meitä, lapsiasi, rauhaan ja sopuun keskenämme, niin ettei kenenkään tarvitsisi enää

kärsiä tai kuolla terrori-iskujen, sotien tai muiden väkivaltaisuuksien tähden. Opeta meitä näkemään kaikissa ihmisissä sisaremme ja veljemme, sinun kuvasi, rakas Jumala. Isä, vielä rukoilen toivosi valoa niille, joiden elämä tälläkin hetkellä täyttyy harmaan ja mustan sävyistä. Lohduta yksinäisiä ja murheellisia. Siunaa sairaita ja kuolevia sekä heidän läheisiään. Anna kaikille sureville toivoa, joka kantaa yli tämän elämän murheiden sinun luoksesi. Muistuta meitä kaikkia siitä, että tämän elämän jälkeen on toinen elämä, ikuinen elämä ilman surua ja murhetta, sinun luonasi taivaan kodissa. Kun elämämme päättyy, johdata meidät kaikki sinne, ikuiseen iloon ja autuuteen.

Kuhmoisten kunnan kesäkuulumisia

Kesäkuun miesten Kotaillassa yrittäjiä Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Tulihan se kauan kaivattu kesä vihdoinkin. Loputtoman pitkälle keväällä jatkunut kylmä kausi tuntui ikuisuudelta. Toivoa sopii, että tuleva kesä on todella helteinen ja aurinkoinen, niin saamme edes hieman hyvitystä viivästyneestä kesän alusta. Kesäpitäjänä tunnetun kuntamme keskustaalueen katukuva ei ole muuttunut juurikaan viime kesästä. Odotettavissa on kuitenkin on uudistuksia lähitulevaisuudessa. Ehkä merkittävin muutos katukuvaan tulee olemaan keskustaan rakennettava noin 500 neliön kokoinen päiväkoti. Kunta on tarjonnut perheille toimivat päivähoitopalvelut hoitoa tarvitseville lapsille. Nykyiset niin sanotut ryhmiksen tilat eivät enää vastaa tarkoitustaan, ja rakennuksen remontointia ei katsottu vaihtoehdoksi. Ratkaisuksi tilakysymykseen päädyttiin uudisrakennuksen rakentamiseen. Rakennuksen paikasta keskusteltiin ja vaihtoehtoja haettiin niin koulukeskukselta kuin muualta kun-

nan keskusta-alueelta. Lopulta päätyttiin sijoittamaan uudisrakennus Kuhmolan taakse kunnan omistamalle maalle. Mikäli aikataulut etenevät suunnitelmien mukaan, rakennus voi olla valmis ensi vuoden syksynä. Valtuustokausi vaihtuu poikkeuksellisesti nyt kesäkuun alusta ja uusi valtuusto on juuri aloittamassa toimintansa. Menneen kauden ehkä merkittävin ja kauaskantoisin päätös koski sosiaali- ja terveystoimen uudistusta. Valtakunnallinen uudistus odottaa vieläkin eduskunnassa lopullisia päätöksiä ja maakunnan vaihtuminen Keski-Suomesta Pirkanmaalle vuoden 2019 alusta lukien on siis vielä sinettiä vaille. Uudistuksen valmistelutyössä olemme kuitenkin kuntana mukana Pirkanmaa2019 -valmistelussa. Isänmaamme on viettänyt tänä vuonna 100 vuoden kunniaksi juhlavuotta. Kuhmoisissa kuntakuvassa tämä näkyy poikkeuksellisen hyvin. On ollut hienoa havaita, että juhlavuoden lippuja hulmuaa usean kiinteistön pihasalossa. Tämä on merkki siitä, että Kuhmoisissa arvostetaan isänmaata ja sen 100-vuotista historiaa. Tuleva vuosi 2018 on meidän kaikkien juhlavuosi, kun kunta täyttää 150 vuotta. Ennen juhlavuoden alkua saamme kuitenkin nauttia kesästä ja sen tuomista lukuisista tapahtumista. Perinteiseen tapaan kesän avaajana toimii yrittäjien järjestämä Kiepsaus kesään – tapahtuma. Kunta on tuttuun tapaan mukana tapahtumassa. Toivotan teidät kaikki Kuhmoisten sanomien lukijat tervetulleeksi kuntamme alueella järjestettäviin tapahtumiin ja toivotan teille kaikille oikein hyvää kesää. Kesäisin toivotuksin Anne Heusala kunnanjohtaja


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

5

Anna Karhila

Kahdesti vuoden vierasvenesatamana palkitun Kuhmoisten sataman kesäkausi jatkuu aina syyskuun alun tunnelmalliseen valojuhlaan, Sataman Valoihin saakka.

Uudet laiturit ja majakka ohjaavat satamaan Anna Karhila

Kuhmoisten satamassa kesää ja eri toten lämpimiä kelejä odotetaan jo kovasti. Yksi sataman vetonauloista on viime kesänä avattu minigolfrata. – Olemme minigolfiin erittäin tyytyväisiä, se sai todella hyvän vastaanoton viime kesänä. Tänä kesänä radalle on suunnitteilla leikkimielisiä rankingkisoja, Taina Hinskala kertoo. Tämän kesän näkyvin uudistus satamassa on vie-

rasvenelaiturille sijoitettu punainen majakka, joka ohjaa vierasveneilijät oikeaan laituriin. Laitureita ja tekniikkaa on myös vaihdettu ja uusittu, joten veneilijöille satama tarjoaa entistä paremmat olosuhteet. Lisäksi jätepiste on siirtynyt muutaman kymmenen metriä hieman väljempään ja turvallisempaan paikkaan ja saanut uuden, siistin katoksen. – Kehittämistä jatketaan joka vuosi. Tavoitteena on

viihtyisä, perheystävällinen ja turvallinen kotisatamafiilis, Taina Hinskala kertoo. Sataman tiivis yhteistyö Sahanrannan ravintolan ja muiden yrittäjien kanssa jatkuu. Uusista yrittäjistä Hinskala haluaa nostaa esiin Päijän Marinen myyntitilojen viereen muuttaneen Taontapaja Pohjolan. – Siihen kannattaa ehdottomasti tutustua, Hins­ kala vinkkaa. Sataman sydämenä toimii Sahanrannan ravinto-

lan lisäksi Lauttakioski, joka on tästä viikosta lähtien avoinna kesän ajan joka päivä. Juhannuksena asioimaan pääsee vaikka keskiyöllä, sillä tuolloin lauttakioski on avoinna 24 tuntia. Sataman kesän huipentuu 2. syyskuuta järjestettävään Sataman valoihin, joka päättää kesäkauden. Kesän tapahtumista on tiedossa ainakin Kiepsauksen aikana satamaan saapuva vanhojen ajoneuvon cruising.

Kiepsauksessa sirkus ja aistielämyksiä

Anna Karhila

Kuhmoisten perinteinen kesän avaus Kiepsaus on kaiken ikäisten ilonpitojuhla, jossa tavataan ystäviä, vanhoja tuttuja ja mökkinaapureita. Siksi tapahtuman järjestävä Kuhmoisten Yrittäjät ry halusi, että Kiepsaus tarjoaa tänä vuonna kaikille aistielämyksiä ja vetoaa tunteisiin. Varsinainen juhlapäivä on tämän viikon lauantai, mutta nuoret pääsevät vi-

rittäytymään juhlatunnelmaan jo perjantaina. Iltayhdeksältä alkava disco Kuhmolassa päättyy puoliltaöin. Ryppyotsaisuutta ei sallita, sillä yläikäraja on 18 vuotta, mutta reput tarkistetaan, sillä discossa on nollatoleranssi alkoholin suhteen. Lauantaina toripöydät avautuvat aamukahdeksan aikaan. Perinteisen kesäkuhmoislaisen kastamisen lisäksi torilla voi tavata nuoren enduromenestyjä

Juho Kaitasen ja kuunnella tampereenkiälisiä uutisia. Kasteessa on mukana uusiakin elementtejä. – Kesäkuhmoislaisen paita on tänä vuonna uudistettu kokonaan, ja se on paljon värikkäämpi, Kiepsauspuuhastelija Taina Hins­ kala paljastaa. Satamassa puolenpäivän aikaan piipahtava vanhojen ajoneuvojen kulkue tarjoaa silmänruokaa. Toripöydät ja paikalliset ravintolat puolestaan ruok-

kivat janoiset ja nälkäiset. Torin lisäksi elämyksistä voi nauttia sirkuksessa, joka löytyy Kuhmolan takaa hiekkakentältä. Illalla puolestaan Kairan kulkijat eli Kai Lehtinen ja Heik­ ki Rantanen viihdyttävät Kuhmolassa aikuisempaa väkeä. – Ohjelmassa on huumoria, jota Kairan kulkijat ammentavat muun muassa miesten ja naisten eroista sekä parisuhteesta, Hins­ kala kuvailee

Tervetuloa kesä ja kesäasukkaat!


Kuhmoisten Sanomat

6

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Riihigallerian kesässä kulje Anna Karhila Karhun kantapäillä Maalauksia, valokuvia ja veistoksia Juuso-karhu, luontokuvaaja ja kirjailija Antti Leinonen, luontokuvaaja Valtteri Mulkahainen ja kuvataiteilija Eino Viikilä 22.6.–13.8.2017 Riihigalleria Riihigalleriantie 82 Otso, mesikämmen, kouvo, kontio, metsän kuningas. Ikivanhat, runsaslukuiset kiertonimet kertovat siitä, miten karhu on ollut Suomessa ikiajoista pelätty ja kunnioitettu, myyttinen metsän kuningas. Riihigallerian tämän kesän näyttelyssä pohditaan tuota myyttistä eläintä monelta kantilta. Näyttelyyn tuo teoksiaan neljä taiteilijaa, joista ainakin yksi on Riihigalleriassa aivan uudenlainen tuttavuus. Näyttelyn tähtenä on nimittäin Juuso-karhu, Kuusamon suurpetokeskuksessa asuva 18-vuotias karhuherra, joka maalaa teoksia vanerilevyille. Muutama vuosi sitten mediahitiksi nousseen karhun teoksia on ollut esillä esimerkiksi helsinkiläisessä galleria Ruplassa. Juuson töiden lisäksi Riihigalleriassa karhun olemusta ja merkitystä pohditaan kahden arvostetun luontokuvaajan töissä. Lisäksi esillä on kuhmoislaisen Eino Viikilän karhuaiheisia töitä ja veistoksia.

Juuso-karhullakin inspiraatio Juuso-karhu ei ole tänä keväänä vielä ehtinyt maalaushommiin, sillä sen pään ovat sekoittaneet tyttöjen

Kuusamon suurpetokeskus

hajut. Kun keväinen kiimaaika alkaa olla ohi, Juuso-karhu saattaa innostua taas maalaushommista. Se ei kuitenkaan ole varmaa, sillä Juuso on hyvin tuulella käypä maalari. Joskus työpöydälle tuodut levyt, akvarellipaperit, sormivärit ja marjoista tehdyt luonnonvärit eivät kiinnosta ollenkaan. – Toisinaan taas Juuso käy pöydän ääreen istumaan, pamauttaa kämmenet pöytään ja ilmoit- Juuso on sosiaalinen ja ystävällinen karhu, joka nauttii taa, että nyt inspiraatio on ihmisten ja erityisesti isäntänsä Sulo Karjalaisen seurasta. päällä. Jos siihen ei reagoi heti, alkaa armoton pöydän heiluttelu, Pasi Jäntti Kuusamon suurpetokeskuksesta kuvailee. Varmaa ei ole, ajaako Juusoa luova innostus vai haluaako se ihmisen seuraa ja tekemistä. Jäntti on joka tapauksessa vakuuttunut, että Juuso on luova yksilö, jolla on vilkas ajatusmaailma. – Se on seurallinen, ystävällinen ja ajatteleva eläin.

Taideura sai alkunsa vahingosta

Juusolla on omintakeinen tyyli maalata – useimmat teoksensa se viimeistelee kierimällä niiden päällä.

Juuso-karhun taideura sai alkunsa, kun Pasi Jäntti pudotti vahingossa sen tarhaan kylttinä käytettävän valkoisen puulevyn. Levyyn piirtyi Juuson tassuista hauskan näköinen jälki, joka näytti taidetta tuntevasta Jäntistä heti taiteelta. Vasta vuosi myöhemmin tarhalla innostettiin kokeilemaan, onnistuisiko Juusolta taiteen tekeminen, ja voisiko sillä mahdollisesti rahoittaa tarhan isompia hankintoja. Vanerilevyjen lisäksi Juuson käyttöön annettiin akvarellipaperia. – Juuso huomasi heti, että valkoinen muuttuu hä-

nen kosketuksestaan eri näköiseksi. Joskus menee silti viikkoja, ettei taiteen teko kiinnosta, toisinaan muutamassa tunnissa syntyy monta hienoa teosta, Jäntti kertoo. Jäntti kuvailee Juusoa sosiaaliseksi, rauhalliseksi ja ystävälliseksi karhuksi. Ihmistä se ei vahingoita tahallaan, mutta toisaalta karhu on aina karhu. Ilonpurkauksia sietää siksi varoa, ja joskus karhullakin on huonoja päiviä. Juuso osaa myös jutella ja kutsua ihmisiä omalla tyylillään, liikehdinnäl-

lään ja eleillään. – Se tupsuttaa ja supsuttaa suullaan, liikehtii ja elehtii kuten koirat, jos se kaipaa ihmisiä tekemään Salomaiden kuningas karhu on yksi Antti Leinosen kuvaajauran t sen kanssa jotain.

Metsän portti sulkeutuu Luontovalokuvaajalle karhu on aivan erityinen kuvauskohde; odotettunakin se astuu näkyville yllättäen. Äkkiä Ohto vaan ilmestyy puiden välistä ja maailma tuntuu erilaiselta. Se ei enää ole tuttu ja hallittavissa. Poistuessaan karhu vie

mukanaan jotain selittämätöntä, taikavoimansa. Metsän portit sulkeutuvat. Näin kuvailee kohtaamista karhun kanssa Antti Leinonen, joka kuvasi karhuja Kuhmossa tiiviisti vuosina 1986–2001. Kuvauspaikat sijaitsivat aivan Venäjän rajan pinnassa erämaassa.

– Karhukuvaus vie paljon aikaa, joten se on viime vuosina jäänyt. Vaikka Leinonen ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen kuvannut karhuja, niiden merkitys hänelle on suuri. Hän voitti karhukuvalla ensimmäinen Vuoden luontokuva-palkintonsa, ja on julkaissut karhus-

Kuhtuu-viikolla soivat urut, kansanmusiikki ja rokki Tiina Siikanen Kuhmoinen Kuhtuu 2017 -viikko hemmottelee jälleen monipuolisella ohjelmallaan. Yleisölle on tarjolla musiikkielämyksiä muun muassa kirkkokonsertissa, kansanmusiikkiyhtyeen ja paikallisten rokkibändien esittämänä. Viikko käynnistyy sunnuntaina avajaismessulla kirkossa. Urkumusiikki jatkuu iltapäivän kirkkokonsertissa. Esiintyjinä ovat diplomiurkuri, musiikinjohtaja ja säveltäjä KajErik Gustafsson ja hänen puolisonsa pianisti Annikka Konttori-Gustafsson. Kaj-Erik Gustafsson on maamme eturivin urkureita ja säveltäjiä. Hänen

sävellystöihinsä kuuluu muun muassa runsaasti liturgista musiikkia. Gustafsson on konsertoinut ja toiminut kuoronjohtajana Suomen lisäksi laajasti ulkomailla. Director musices -arvonimen hän sai vuonna 1984. Kirkkokonsertissa kuullaan muun muassa KajErik Gustafssonin kolme urkukoraalia suomenruotsalaisista kansansävelmistä ja Jean Sibeliuksen Intrada uruille. Puoliso Annikka Gustafsson on esiintynyt sekä solistina että kamarimuusikkona ja liedpianistina Suomessa ja ulkomailla. Hän on esittänyt erityisen paljon aikamme suomalaista musiikkia sekä ranskalais-

Kuhtuumaanantaina soittava Kansanmusiikkiyhtye Vapaapääsy esiintyi viime kesänä Kaustisen Pelimannitalon kahvilassa ta 1900-luvun musiikkia. Hän on myös tehnyt radionauhoituksia kotimaassa ja Sveitsissä. Gustafsson toimii Sibelius-Akatemian

pianomusiikin ja tohtorinkoulutuksen yliopistonlehtorina. Maanantaina ilotellaan pelimannikonsertissa Har-

moisten nuorisoseurantalolla. Esiintyjänä on viisihenkinen Kansanmusiikkiyhtye Vapaapääsy. Vierailevana laulajana on lisäksi baritoni Taisto Polvi. Vapaapääsyn ohjelmistoon sisältyy laulettua ja soitettua kansanmusiikkia sekä tanssimusiikkia ja ikivihreitä sävelmiä. Tiistaina on vuorossa kitarakonsertti Päijännekodilla, jossa esiintyvät kitarataiteilijat Polina Ruoho Jämsästä ja Svetlana Magnitskaja Pietarista. Kuhtuu-viikolla on Päijännekodilla myös Taidenäyttely, jossa on esillä taidemaalari Svetlana Ruohon töitä. Suven ja Runon iltaa vietetään perinteisesti Eino Leinon päivänä Pihlajakos-

ken Makasiinikahvilassa. Tilaisuuteen on järjestetty kuljetus. Paikalliset rokkibändit konsertoivat perjantaina Kuhmolassa. Esiintyjinä ovat Hasardi, Dadys Blues, Varttisäkki ja Iivana Julma. Festarityyppisessä konsertissa ei jäykistellä. Viikko huipentuu Kuhtuutorin vilskeessä ja iloisissa kohtaamisissa tuttujen kanssa. Monenlaista nähtävää, syötävää ja ostettavaa löytynee jokaisen makuun. Tarkemmat esitysajat, paikat ja sisäänpääsymaksut Kuhtuu-viikolle löydät Kuhmoisten kulttuuriyhdistyksen ilmoituksesta toisaalla tässä lehdessä.


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

etaan karhun jäljissä Antti Leinonen

7

Valtteri Mulkahainen

Valtteri Mulkahainen kuvaa mielellään karhunpentuja. la, kun olin kiikaroimassa lintuja, Leinonen kertoo. Vaikka Leinoselle on myönnetty kolme vuotta sitten taiteilijaeläke, hän kuvaa ja liikkuu luonnossa edelleen erittäin ahkerasti. Viime vuosina hän on keskittynyt peurojen kuvaamiseen. Leinosen peurakuvat muodostavatkin Suomen metsästysmuseossa toukokuussa avautuneen juhlavuoden päänäyttelyn visuaalisen rungon.

Tanssivat pennut toivat suosion

tärkeistä eläimistä.

ta kaksi kirjaa, vuonna 1991 teoksen Suomen karhu ja vuonna 2001 yhdessä Heikki Willamon kanssa kirjan Ison karhun alla.

harrastaja. Valokuvaamisen hän aloitti 1970-luvulla, ensin linnuista, sitten hiljalleen myös pedoista. Kuhmoon hän tuli metsäpeuratutkimuksen kenttätyöntekijäksi, ja muutti peAhmat ja peurat tokuvauksen innostamana tärkeitä pysyvästi paikkakunnalle. Leinonen on ollut pikkupoKarhun lisäksi Leinoseljasta alkaen innokas lintu- le ovat tärkeitä ahmat ja

peurat. Hän voitti Ahman kintereillä -kirjallaan Vuoden luontokirja -palkinnon vuonna 2012. – Ahmat ovat nykyään yleistyneet Kuhmossa niin, että niitä näkee jopa keskellä kylää. Olen bongannut ahman esimerkiksi kuntakeskuksen läpi virtaavan kosken rantapolul-

Riihigallerian näyttelyn toisen luontokuvaajan Valtteri Mulkahaisen kuvaajan ura ja suosio saivat alkunsa lähes sattumalta. Sotkamon lukiossa liikunnan ja terveystiedon opettajana toiminut oli valmentanut pitkään ampujahiihtäjiä. Kun valmennustoiminta loppui, leirien täyttämistä kesistä tuli yhtäkkiä vapaita. – Löysin kaapista pokkarin ja aloin räpsimään, Mulkahainen kuvailee. Valokuvaukseen innosti Sotkamon kaunis luonto.

Mulkahainen pitää edelleen itseään nimenomaan maisemien kuvaajana, mutta nykyään hänet tunnetaan Suomessa ja maailmalla karhukuvista, etenkin kuuluisasta Tanssivat karhut -kuvasta, jossa kolme karhunpentua tanssii piirissä. – Lähdin ensimmäisen kerran Martinselkosille kuvaamaan karhuja. Siinä oli oikeasti valtavasti tuuria, että sain sellaisen otoksen.

Karhunpennut kuin pieniä lapsia Onnistunut kuvausreissu sytytti innostuksen karhukuvaukseen. Mulkahainen kuvaa mielellään etenkin pentuja, sillä hän näkee niissä paljon samoja piirteitä kuin ihmislapsissa. – Pennut ovat hauskoja. Minulla on kaksi poikaa, jotka ovat jo maailmalla. Vanhemmitenhan ihminen alkaa kaivata lapsenlapsia, ja karhunpentujen kautta pääsen taas pienten lasten maailmaan. Karhukuvien ansiosta Mulkahaisella on vankka suosio ulkomailla. Hän myy välittäjien kautta ku-

viaan paljon esimerkiksi Brittein saarille. Kiitosta saavat myös maisemakuvat. – Suomi on valtavan kaunis maa. Etenkin talvi- ja järvikuvat menevät kuin kuumille kiville ulkomailla. Mulkahainen on inkerinsuomalainen ja kotoisin Pietarista. Taustansa kautta hän tuntee paljon ihmisiä maailmalta. Hän on järjestänyt näyttelyitä muun muassa Israelissa, jonne hänet houkuttelivat venäjänjuutalaiset ystävät. Kuvien julkaisuun Mulkahainen käyttää ahkerasti sekä valokuvausfoorumeita että Facebookia. Suomen lisäksi hän kuvaa ahkerasti esimerkiksi Pohjois-Norjassa. – Valokuvaus vie niin paljon aikaa, että se alkaa jo lähestulkoon haitata töitä. Myyntitulot kattavat silti lähinnä matkakuluja, Mulkahainen toteaa.

Kuhmoisten oman patsastelijan karhut Riihigallerian näyttelyn täydentää Kuhmoisten Patavedellä asuva kuvataiteilija, patsastelija Eino Viikilä, jonka taiteessa karhu on yksi keskeisistä hahmoista. Viikilä kuvaa veistoksissaan karhujen, kanojen, kettujen ja susien kautta ihmisten merkillisiä edesottamuksia. Veistämisen lisäksi Viikilä maalaa ja tekee grafiikkaa. Kaikissa teoksissa on läsnä huumori, joka nousee aiheista itsekseen. Riihigalleriassa Viikilän teoksia on ollut esillä edellisen kerran kolme vuotta sitten taiteilijan 60-vuotisjuhlanäyttelyssä.

Kesän näytelmässä biokaasubisneksen nousu ja tuho Tiina Siikanen Tänä kesänä Kalholanniemessä viihdytetään kesäteatteriyleisöä Biokaasubisneksen tahdissa. Näytelmän on kirjoittanut Sakari Pipatti, jonka tuore komediakäsikirjoitus sai keväällä kantaesityksensä harrastajavoimin Tuusulan Mikä Mikä Teatterissa. Nyt vuorossa on Kuhmoinen. Näytelmän ohjauksesta ja sovituksesta Kuhmoisten Harrastajateatterille vastaa Jaakko Hännikäinen. Näytelmän tarina sijoittuu pieneen itäsuomalaiseen kaupunkiin. Entinen ylikonstaapeli Sinkkonen ryhtyy lehtiuutisen innoittamana kokeilemaan koti-

Tiina Siikanen

Jaakko Hännikäinen ohjaa harrastajateatterin tämän kesän näytelmän. kutoista biokaasun valmis- kirjastoauton kuljettaja tusta. Kaveriksi yritykseen Dimitro. Yleisö saa seurattulee juuri potkut saanut tavakseen monenmoisia

vauhdikkaita ja tragikoomisia käänteitä biokaasun valmistuksessa. – Biokaasubisnes sopi esiintyjämäärältään ja esitysmaiseman kannalta hyvin meidän ryhmälle. Myös näytelmän juoni istuu hyvin kuntapolitiikan aihepiireihin, kertoo Jaakko Hännikäinen näytelmän valintaperusteista. – Komedia on kesäteatterin juttu, haluamme, että yleisö voi lähteä iloisella mielellä kotimatkalle. Ylikonstaapeli Sinkkosena nähdään Jouni Uotila ja hänen vaimonaan Eija Hännikäinen. Kirjastoauton kuljettajan roolissa on Matti Mattila. Kirjastonhoitajaa esittää Tuuli Ahokas ja kunnanvaltuutettua

Jussi Udd. Siivojan roolia näyttelee Soile Rautiainen. Musiikista ja tehosteista huolehtii tuttuun tapaan Opasol Oy.

Ainutlaatuinen Kalholanniemi Kalholanniemi on kesäteatterin esittämismiljöönä ainutlaatuinen ja ihastuttanut erityisesti ulkopaikkakuntalaisia katsojia. Nyt kun alueen rakenteita on kunnostettu, on paikka entistä kauniimpi. – Viime vuonna yksi esitys toteutettiin yönäytöksenä. Näin tapahtuu myös tänä vuonna. Esityksen valotehosteet pääsevät silloin näyttämään parhaimpansa. Näytelmän seuraa-

minen hämärtyvässä kesäillassa on muutenkin aivan erityinen teatterielämys. Sateinen kesä verotti yleisöä viime vuonna, ja katsojia oli noin 2000 henkeä. Tyypillinen katsojamäärä on ollut noin 2500. Teatterivieraita saapuu Kuhmoisiin laajasti koko Etelä-Suomen alueelta. Tänä vuonna näytöksiä on kolmetoista. – Harrastajateatteria koossapitävä voima on tämä meitä vaivaava teatterikärpäsen purema ja hyvä porukkahenki, Jaakko Hännikäinen arvelee. – Lisää näyttelemisestä kiinnostuneita otetaan myös mukaan. Nuoria ja keski-ikäisiä toivoisimme lisää.


Kuhmoisten Sanomat

8

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kopolassa pääsee tänä vuo Anna Karhila

KONEURAKOINTI

Kopolan elokuvafestivaali laajenee tänä vuonna liki viikon mittaiseksi. Samalla festivaali muuttuu kaksiosaiseksi. Kolmen ensimmäisen päivän ajan sukelletaan elokuvanteon kiehtovaan maailmaan elokuvapajassa. Kolme viimeistä päivää puolestaan on varattu viime vuoden tapaan seminaarille, jossa tällä kertaa ovat esillä suomalaisen elokuvan suuret nimet Teuvo Tulio, Mikko Niskanen ja Aki Kaurismäki. – Seminaarissa pohditaan muun muassa sitä, onko elokuva vaikuttanut Suomen imagoon, elokuvapäivien järjestelyistä vastaava Maire Paltare sanoo.

Vanhat hirret laitetaan puhumaan

Haluaisitko mainoksesi lehteen? Ota yhteyttä ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi

Elokuvapajassa valmistetaan dokumenttielokuva, joka kertoo Kopolan historiasta ja nykypäivästä. Pajassa osallistujat pääsevät näkemään käytännön harjoitusten kautta kaikki elokuvanteon vaiheet. Pajassa perehdytään esimerkiksi kuvausjärjestelyihin, tunnelman luomiseen, näyttelijöiden ohjaamiseen, kuvaamiseen ja leikkaamiseen. Opettajana toimii legendaarinen ohjaaja ja tuottaja Jorma K. Lehtonen, Kuhmoisten oma elokuvaguru. Käytännön harjoituksissa kuvataan Kopolan historiaan pohjautuvia lyhyitä fiktiojaksoja. – Kopolan vanhat seinät ovat nähneet monenlaista ensin talonpoikaistalona, sitten pappilana ja kurssikeskuksena. Fiktiojaksoissa vanhat hirret laitetaan kertomaan niitä tarinoita, Jorma K. Lehtonen kuvailee. Fiktiojaksot on käsikir-

Kopolan elokuvafestivaali ff Järjestetään 1.–6. elokuuta Kopolan kurssikeskuksessa. ff I osa Elokuvapaja 1.–3. elokuuta, ennakkoilmoittautuminen. ff II osa Elokuvaseminaari 4.–6. elokuuta, ei ennakkoilmoittautumisia. ff Koko festivaalin ajan elokuvanäytöksiä Kuhmolassa iltaisin.

joittanut kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. Niissä aiheena ovat välähdykset Kopolan historiasta ja etenkin Kopolassa vaikuttaneiden mahtimiesten elämästä. – Fiktiojaksoissa nähdään muun muassa suomalaisen puolueen ehdokkaana 1900-luvun alussa ollut Kuhmoisten kirkkoherra Kaarlo Warmavuori sekä Suomen itsenäistymisen ajan kansanedustaja, Kuhmoisten kappalainen Antti Rentola, joka tunnetaan myös näyttelijä Rauha Rentolan isänä, Lehtonen paljastaa.

Kopola olisi säilytettävä Fiktiojaksojen lisäksi Jorma K. Lehtonen on kuvannut dokumenttiin valmiiksi materiaalia muun muassa Kopolan keväisistä talkoista. Mukana on myös haastatteluja, joissa Kopolasta kertovat kurssikeskuksen kävijät sekä keskuksessa pitkään johtajana toiminut Risto Ojala. Lehtonen korostaa kurssikeskuksen merkitystä kuulovammaisten kohtauspaikkana. Dokumentti on yksi keino vaikuttaa

Jorma K. Lehtonen on tehnyt uransa aikana satoja elokuvia, dok diossa. Kopolan elokuvafestivaalien elokuvapajassa osallistujat pä

siihen, että Kopola säilyisi myös jatkossa kuulovammaisten käytössä. – Olisi elintärkeää, että Kopolan toiminta saataisiin pidettyä nykyisellään, sillä se on kuulovammaisille, ainutlaatuinen paikka, jossa he voivat tavata toisiaan ja saada vertaistukea, Lehtonen sanoo. Vaikka elokuvapajalle on varattu kolme päivää aikaa, Lehtonen uskoo, että dokumenttia ei siinä ajas-

sa saada kokonaan valmiiksi. Maistiaisia siitä nähdään kuitenkin elokuvafestivaalien päätöspäivänä 6. elokuuta. Elokuvapajaan otetaan 20 oppilasta, ja ilmoittautumisaikaa siihen on 15. heinäkuuta saakka.

Huippuvieraita ja vanhoja klassikoita Festivaalien perjantaina starttaavan seminaarin

Kantojyrsintää puh. 050-5725881 www.metsamestarit.fi metsamestarit@gmail.com

Metsäpalvelu MetsäMestarit

- Matkailuauto 4+1


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

9

onna tekemään elokuvaa Anna Karhila

Laulu tulipunaisesta kukasta ja iltapäivällä Aki Kaurismäen Juha. Sunnuntaina vuorossa on kuhmoislaisille rakas Mikko Niskasen Nuoruuteni savotat, jossa tapahtumapaikkoina näkyvät muun muassa Päijälänraitti ja Pihlajakosken kylä, Työväentalo sekä Puolamäen ja Muurilan talot. Ennen jokaista teemaelokuvan kuullaan elokuvaa koskeva luento. Elokuvien jälkeen puolestaan käydään elokuvaa ruotiva paneelikeskustelu. Sunnuntaina muistellaan lisäksi iltapäivällä Nuoruuteni savotat -elokuvan kuvauksia Kuhmoisissa. – Paneelikeskustelussa ei yleisön tarvitse välttämättä olla äänessä, voi myös kuunnella ja nauttia, Maire Paltare rohkaisee.

Iltanäytökset kirsikkana kakussa

kumentteja, mainoksia ja lasten ohjelmia Pihlajakosken kyläkouluun rakennetussa elokuvastuääsevät tutustumaan myös Lehtosen studioon.

päävieraana nähdään tänä vuonna näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Kati Outinen, joka on esiintynyt pääroolissa monissa Kaurismäen elokuvissa. Suomalaisen elokuvan maailmaan seminaarin osallistujia johdattaa professori Jarmo Valkola Tallinnan yliopiston elokuvainstituutista. – Valkola näkee seminaarin aiheena olevien ohjaajien eli Teuvo Tulion, Aki

Kaurismäen ja Mikko Niskasen elokuvissa saman linjan. Heidän elokuvansa ovat saaneet toisistaan vaikutteita, ja sitä pohditaan seminaarissa syvemmin, Maire Paltare kuvailee. Seminaarissa vierailevat lisäksi Kuhmoisissa kuvatussa Nuoruuteni savotat -elokuvassa Kalle Päätaloa näytellyt Ari-Kyösti Seppo, Kuhmoisissa asuva elokuvapuvustaja Mariella Rauhala ja Nuoruuteni

savotoissa esiintynyt kuhmoislainen harrastajanäyttelijä Heikki Vilppala.

Sukellus nuoruuteni savotoille Seminaarissa nähdään joka päivä teemaan sovitettu elokuva. Ensimmäisenä päivänä vuorossa on jämsäläisille rakas Hallin Janne. Lauantaina nähdään päivän teemaan sopien aamupäivällä Teuvo Tulion

Elokuvafestivaalin ensimmäiseen osaan eli elokuvapajaan täytyy ilmoittautua ennakkoon. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan myös Kopolaan majoittuvilta seminaarin osallistujilta sekä päiväkävijöiltä, jotka osallistuvat seminaarin ruokailuihin. Päiväkävijöinä vain seminaarin ohjelmaan osallistuvat sen sijaan voivat ostaa päiväkohtaisen lipun suoraan ovelta. Koko elokuvafestivaalin ajan Kuhmolassa esitetään iltaelokuvia, joita pääsee kuka tahansa katsomaan. Iltaelokuvat ovat festivaalien kutsuvieraiden valitsemia, ja ne esitellään näytösten yhteydessä. Iltanäytökset sisältyvät elokuvapajan ja seminaarin lippujen sekä seminaarin päivälipun hintaan. Muille kävijöille iltanäytöksen maksavat 5 euroa.

Erkki Rainio 0400 593 886

MN-Putkiasennus Oy LVI Asennukset ja Huolto Asentaja Markus Niemi

050 461 7575

harri.lehtonen@ppc.inet.fi

Parturi-Kampaamo Hohka Muista hoitaa hiuksiasi myös kesällä: PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT *Leikkauspalvelut *Hoitopalvelut *Kihara- ja värjäyskäsittelyt *Kampaukset *Ripsien ja kulmien kestovärjäykset KATTAVA VALIKOIMA TUOTTEITA HIUSTEN JA HIUSPOHJAN HYVINVOINTIIN

Edesniemi 46 Jämsä

p. 040 725 2010


Kuhmoisten Sanomat

10

Mariella Rauhala

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Honkahovin juhlakesässä nimekäs artistikattaus Sari Heliövaara

Sinisarviset (2017)

Eläimellistä menoa taidekesässä Kuhmoisten Sanomat Mariella Rauhalan tekstiiliprinttiteoksia Friidu & Diego – Bred in Kuhmoinen 3. – 29.7. kirjaston galleriassa Kuhmoisissa nähdään tä-

nä kesänä lukuisia eläimiä. Juuso-karhun on valloittanut Riihigallerian , ja eläimellistä menoa heinäkuun aikana tarjolla myös Kuhmoisten kirjaston galleriassa.

Muista eläinten pesimärauha Kuhmoisten Sanomat

Kuhmoisten riistanhoitoyhdistys muistuttaa, että luonto on nyt herkimmillään. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Laatikainen har-

mittelee, että alueelta on jo tavattu kauriinvasoja tapettuna. Koirat ja kissat tulee pitää pesimäkauden aikana kytkettynä. Huolehdithan omalta osaltasi koirakurista!

Tänä kesänä 50 vuottaan juhlivan Honkahovin tanssi-iltoja tahdittaa nimekäs esiintyjäkaarti. Lavalle nousevat kesän mittaan muun muassa tangokuninkaat Teemu Roivainen ja Teuvo Oinas, tangoprinssi Leif Lindeman, tangoprinsessaTarja Lunnas sekä huippusuosittu Pekkaniskan pojat. – Kylmä totuus on, että toisarvoiset nimet eivät saa tanssikansaa liikkeelle, sanoo Manu Syrjänen, joka pyörittää Honkahovin tanssitoimintaa nyt kolmatta kesää 25 vuoden tauon jälkeen. Avajaistanssit pyörähdellään Honkahovissa 16. kesäkuuta ja tanssikesä pannaan pakettiin 8. elokuuta.

Kakkua, kahvia ja Hallikainen Honkahovin 50-vuotisjuhlatansseissa 13. heinäkuuta on luvassa varsinainen nostalgiapläjäys, kun lavoille paluun tekevän Jo­el Hallikaisen juhlakiertue saapuu Honkahoviin. Sininen on kesäyö -keikalla kuullaan kaikki artistin ysärihitit Kuurankukasta Onnensirpaleisiin. – Honkahovi oli Hallikaiselle lähestulkoon kotilava 90-luvulla, kun Pihlajakoskella kuvattiin samaan aikaan Pekko-elokuvia. Hän veti noina vuosina useana torstaina tansseihin yli 800 ihmistä, muistelee Syrjä-

Honkahovi on Joel Hallikaiselle lähes kotilava. Tänä kesänä Hallikainen tanssittaa Honkahovissa heinäkuun 13. järjestettävissä juhlatansseissa.

nen. Juhlailtana Honkahovissa on tarjolla myös täytekakkukahvit 250 ensimmäiseksi paikalle saapuvalle. Honkahovin omistava Kuhmoisten Kumu huomioi juhlavuoden tuomalla tanssilavalle Honkahovin historiasta kertovan näyttelyn. Materiaalin näytte-

lyyn on koonnut Jaakko Vekkaila.

Tiistaitanssit vakiintuneet Honkahovissa tanssitaan nyt kolmatta kesää tiistaiiltaisin. Syrjäsen mukaan tanssien siirto takavuo­sien suosituilta torstai-illoilta tiistaille herätti alkuunsa

vastalauseita, mutta nyt tanssikansa on jo ottanut tiistai-illan omakseen. – Tiistaisin ei ole lähellä muuta tarjontaa. 250–350 tanssijan saaminen paikalle arki-iltana on ihan hyvä saavutus. Valtaosa Honkahovin tanssijoista on Kuhmoisten vakituisia ja vapaa-ajanasukkaita, mutta nimekkäimmät artistit houkuttelevat väkeä paikalle Lahtea ja Jyväskylää myöten. – Kesällä on liikkeellä paljon myös asuntoautolla tai -vaunulla tanssipaikasta toiseen kiertäviä. Honkahovin pihassakin on parhaimmillaan toistakymmentä vaunua yöpymässä. Tanssi-illoille on tarjolla myös edullista majoitusta paikkakunnalla, sillä Honkahovi on käynnistänyt yhteistyön Majatalo Sahanrannan kanssa. Syrjäsen mukaan suurin osa Honkahovin tanssikansasta on 55+ -ikäistä, nuoret ovat vähemmistönä. Lavatanssit tarjoavat kaivatun nostalgiatripin. – Honkahovi on tähän tarkoitukseen juuri sopiva, tanssilava ei saa olla liian siloteltu ja kliininen. Lavakulttuuri on Syrjäsen mukaan muuttunut 1990-lukuun verrattuna ainakin yhdellä tapaa. – Siinä missä 90-luvulla anniskeluoikeudet oli kova juttu, nyt se on se, että anniskeluoikeuksia ei ole. Ihmiset haluavat nauttia tanssista selvinpäin, ja jos joku on humalassa, ei häntä haeta tanssimaan.

Kirjonurmen tallilla pääsee tunneille koko kesän Anna Karhila

Kirkonkylän kupeessa sijaitsevan Kirjonurmen tallin kesän täyttävät perinteisesti leirit. Tallilta saa kuitenkin koko kesän myös irtotunteja, joten halukkaat pääsevät ratsastamaan lähes milloin tahansa. – Pidämme leiriryhmät melko pieninä, ja siksi pystymme tarjoamaan tunteja läpi kesän, tallin toinen ratsastuksenopettaja Meija Lahtinen kertoo. Meija Lahtinen on muutamaa koetta vaille Mastertason ratsastuksenopettaja, Miia Lahtinen puolestaan tekee viimeisiä ratsastuksenopettajanäyttöjään. – Koska talli toimii perheen voimin ja molemmilla on ratsastuksenopettajan koulutus, voimme pitää hyvin joustavasti erilaisia tunteja.

Kirjonurmen kesäleireilläkin on vielä muutamia paikkoja vapaana lähinnä heinäkuussa. Vaikka varsinaisia aikuisleirejä ei ole tarjolla, aikuisetkin ovat leireille tervetulleita.

Uusi maastoreitti suunnitteilla Leireillä pääpaino on perinteisessä kunnon ratsastustaidon opettelussa, mutta ohjelmassa aina myös leikkitunti, uittamista ja leirikisat. Maastoon pyritään lähtemään jokaisella leirillä, ja osaavammat pääsevät myös yömaastoon. Tallilla on käytössään 10 vuotta sitten valmistunut oma, vajaan kolmen kilometrin mittainen maastolenkki. Lisäksi metsäautoteitä on ympäristössä paljon. – Olemme saaneet käyt-

Anna Karhila

tää metsäautoteitä mukavasti, ja niissä on riittänyt leiriläisten tarpeita varten hyvin myös sopivia ravi- ja laukkapätkiä, Meija Lahtinen kiittelee. Oma maastolenkki kaipaa jo jonkun verran raivausta, ja tulevina vuosina sitä on tarkoitus laajentaa. Kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena on sovittu, että lenkin pituus voidaan kasvattaa kaksinkertaiseksi. Uudesta lenkistä puolet tulee kulkemaan kunnan mailla. – Tavoitteena on, että maastolenkistä tulee kärryillä ajettava. Lenkki tulee myötäilemään suurimmaksi osaksi metsäkoneiden uria, mutta se vaatii pohjatöitä ja uutta hiekkaa, joten rahoitus pyritään löytämään esimerkiksi hankerahoitusta myöntävän Vesurin kautta, Esa Essi Anttila valmistautuu tunnille Kirjonurmen Suklaadonitsilla. 19-vuotias konkariponi Lahtinen kertoo. on Kirjonurmen tallin oma kasvatti.


Kuhmoisten Sanomat

a

kaavaluonnoskuva

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

11


Kuhmoisten Sanomat

12

Kesän men

an; Muistath pizzai! perjanta

Rouheita BISTRORUOKIA & mutkatonta YHDESSÄOLOA etissa Yksityistilaisuudet Hirvi-kabin

Kuhmoisten Taksiasema Toritie 64, p. (03) 555 1250

Kelan korvaamat matkat p. 0100 87650

TILAUSAJOT PIKKUBUSSILLA

044 422 1271

Palvelemme myös Kuhmoisten alueella

Oletko koskaan pussannut hirveä? HIRVIKARTANOLLA SEKIN ON MAHDOLLISTA!

KOE ELÄI SILMÄSTÄ SI MET LMÄÄN!

ISTO ELÄINPU ILLE IJO RUOKAIL EN! ILMAIN

facebook.com/hirvikartano

HERKUTTELE HIRRVEEN MAITTAVALLA RUOALLA!

instagram.com/hirvikartano

elta! –

s . Himok – 10 min Heinäseläntie 381 Himos, Jämsä

Avoinna Avaamme taas kesäsesongille

TI–PE 12.00–19.30 27.6.-26.8.2017

12.00–22.00 ravintolan jaLA hirvipuiston! 0400 488 779 info@hirvikartano.fi

w w w . h i rv i kart an o . f i HIRVIÄ – TÄPLÄKAURIITA – POROJA À LA CARTE – CATERING – JUHLAT KODASSA

Avoinna: TI-LA 12.00–19.00 • SU 12.00–16.00

Lip-Lap laiturit ja tarvikkeet A&J Kankkunen Oy p. 0400 560 344 www.kankkula.fi

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

ANTINKORVEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT 2017 Orivedentie 367, 17800 Kuhmoinen arkitorstaisin klo 15.00 – 17.00 kesä-heinäkuussa arkitorstaisin klo 15.00 – 18.00 sekä seuraavat lauantait: 10.6. klo 9.00 – 11.00 8.7. klo 9.00 – 11.00 22.7. klo 9.00 – 11.00 26.8. klo 9.00 – 11.00 HUOM! LISÄLAUANTAI 30.9.2017 klo 12.00 – 15.00 Jämsän Jätehuolto liikelaitos Esankatu 6, 42100 Jämsä jatehuolto@jamsa.fi, puh. 040 182 0446

Kesäkuu 9.6. Sahtimestaruuskilpailut, Sahanranta 9.6. Nuorten disco, Kuhmola 9.6. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 9.6. Naisten tupailta, Heretyn kämppä 9.6. Keski-Suomi Road Show hankekiertue 10.6. Kuhmoinen kiepsahtaa kesään 10.6. Toripäivä Päijälässä 10.6. Kirjasto ja kahvio Päijälän Pirtillä 10.6. Polkupyörämarssi 11.6. Musiikkiopiston oppilaiden konsertti, Kuhmola 13.6. Tanssikesän avajaiset, Honkahovi 14.6. Hautausmaakierros, Papinsaari 15.–18.6. Ihmeiden teltta, Kuhmolan kenttä 16.6. Miesten kotailta, 24-halli 16.6. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 17.6. Toripäivä Päijälässä 17.6. Kirjasto ja kahvio Päijälän Pirtillä 18.6. Konfirmaatiomessu kirkossa 19.6. Rakastu kesäyöhön, Isojärven kansallispuisto 20.6. Tanssit Honkahovissa 21.6. Yhteislaulutilaisuus Kalholanniemessä 21.6. Riihigallerian avajaiset 22.6.–13.8. Riihigallerian kesänäyttely Karhun kantapäillä 23.6. Säynätjärven juhannusjuoksu 23.6. Juhannuskokko Kylämällä 24.6. Tanssit Honkahovissa 24.6. Juhannuskaraoke Wonkamiehessä, Pihlajakoski 25.6. Yhteislauluilta, Riihigalleria 27.6. Naisten saunailta, Särsjärven leirikeskus 27.6. Honkahovin tanssit 27.6. Iltarastit, Hakinharju 30.6. Sup-lautailukurssi 30.6. Toripäivä, Pihlajakoski Heinäkuu 1.7. Maatalousnäyttely, Kissakulman torppa 1.7. Kesätanssit Jukolassa 1.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 1.–16.7. Kirpputori Työväentalolla 2.–8.7. Kuhtuu-viikko 2.7. Kuhtuu-messu ja avajaiskonsertti kirkossa 3.7. Kesähistoriapiiri Kissakulman Torpalla 3.7. Kuhtuu pelimannikonsertti, Harmoisten nuorisoseurantalo 4.–28.7. Tiekirkko Päijälän rukoushuoneella sekä Aulikki Niemi-Savolaisen näyttely -Hiljaisuus. Avajaiset 5.7. 4.–6.7. Svetlana Ruohon taidenäyttely Päijännekodin salissa 4.7. Kuhtuu kitarakonsertti, Päijännekodin sali 4.7. Tanssit Honkahovissa 4.7. Iltarastit, Hakinharju 5.–6.7. SF-Tour -pyöräilytapahtuma 5.7. Hippo-kisat 5.7. Kansanlaulukirkko Vintturissa 6.7. Sup-lautailukurssi 6.7. Runon ja suven ilta, Päijälän pirtti 6.7. Runon ja suven ilta, Makasiinikahvila Pihlajakoski 7.7. Kuhtuu rokkikonsertti, Kuhmola 7.7. Toripäivä, Pihlajakoski 7.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 8.7. Kuhtuu-tori 8.7. Jalkapallon kyläturnaus


Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

nomuistio 8.7. Lasten kerho Päijälän Rukoushuoneella 9.7. Kesäteatterin ensi-ilta, Kalholanniemi 9.7. Kinkerit Makasiinikahvilassa, Pihlajakoski 9.7. Kesäkuhmoislaisten ja Seniorien kirkkopyhä 9.7. Hautausmaakierros, Papinsaari 10.–16.7. Kirppis ja käsityöpuoti Pihlajakoskella 11.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 11.7. Tanssit Honkahovissa 12.7. Edith Piaf -konsertti kirkossa 12.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 13.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 13.7. Juhlatanssit Honkahovissa 14.7. Miesten kotailta, koulukeskus 14.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 15.7. Urheilukilpailut Puukkoisten urheilukentällä 15.7. Kesäjuhlat Puukkoisten maamiespirtillä 15.7. Lasten kerho Päijälän Rukoushuoneella 15.7. Kesätori Päijälän Pirtillä 15.7. Tori ja huutokauppa Pihlajakoskella 15.7. Tanssit Harmoisten nuorisoseurantalolla 15.7. Takakonttikirppis ja match show Sappeessa 15.7. Kesämyyjäiset, Kuhmola 16.7. Boat Trip, Kuhmoisten yrittäjät 16.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 18.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 18.7. Tanssit Honkahovissa 18.–19.7. Toripäivät Kissakulman Torpalla 19.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 20.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 21.7. Toripäivä Pihlajakoskella 22.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 22.7. Kansalliset aikuisyleisurheilukilpailut 22.7. Pihlajakosken nuorisoseuran kesäjuhlat 22.7. Lasten kerho Päijälän Rukoushuoneella 23.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 24.–30.7. Kuvataidenäyttely Kulttuurimakasiinissa, Pihlajakoski 25.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 25.7. Tanssit Honkahovissa 25.7. Iltarastit, Harmoinen 26.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 27.7. Kesäteatterinäytös, Kalholanniemi 28.7. Toripäivä Pihlajakoskella 28.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 29.7. MM-ralli, Pihlajakoski, Päijälä, Ouninpohja 29.7. Kesäteatterin yönäytös, Kalholanniemi 29.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 30.7. Kappelisoutu Padasjoelta Kuhmoisiin Elokuu 1.–6.8. Kopolan Elokuvafestivaalit 1.8. Tanssit Honkahovissa 1.8. Iltarastit, Harmoinen 5.8. Rantakala- ja toripäivä Pihlajakoskella 5.8. Karaokekilpailu Wonkamiehessä, Pihlajakoski 6.8. Kesäjuhla Päijälän Rukoushuoneella 8.8. Honkahovin kesän päättäjäiset 9.8. Kirjapiiri Riihigalleriassa 12.8. Harmoisten nuorisoseuran 110-vuotisjuhlat 12.8. Rapujuhlat Wonkamiehessä, Pihlajakoski 16.8. Hautausmaakierros, Papinsaari 18.8. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 20.8. Pihlajalahden maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlat

13

Keinuhongan Tila

& tilamyymälä

kesäkaudella 1.6.-31.8. avoinna ma-pe 10-18, la 10-15, su 12-16 Sisustustuotteet / Vaatteet-ja asusteet Sisustussuunnittelu- ja stailauspalvelu Liha- ja lähiruokamyymälä / Kahvila Ryhmä-retkikohde / kokouspalvelut

mökkivuokraus: villa mökki / ainonranta

PADASJOEN PADASJOEN KESÄTEATTERISSA

ohjaus ohjaus Riitta Riitta Keinänen-Korpela Keinänen-Korpela kirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen

kirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen

Esitykset: ykset: it 15 ja 18 su 2.7.esklo su 2.7 klo 15 ja 18 to 13.7 klo 19 titisu4.7 4.7. klo 19klo 19su 16.7 klo 15 ja 18 2.7 klo 15 ja 18 to 13.7 klo 19 ke 5.7 klo 19 ti 18.7 klo 19 ke ti 4.75.7. klo 19klo19 ke su 16.7 klo 15 ja 18 to 6.7 klo 19 19.7 klo 19 ke 5.7 klo 19 klo 19 19 to 6.7.klo 19klo 19toti 18.7 pe 7.7 20.7 klo to 9.7 6.7 klo klo 15 19 ja 18 ke 19.7 klo 19 19 su pe 21.7 klo pe 7.7. klo 19 tipe11.7 su 7.7 klo klo 19 19 to 23.7 20.7 klo 15 19 ja 18 su 9.7. ja21.718klo 19 ke klo su 12.7 9.7 klo 19 15klo ja 18 15pe klo 19klo 19su 23.7 klo 15 ja 18 titi 11.7 11.7. Aikuiset 15 €19 ke 12.7 klo ke 12.7. klo 19 lapset 4-12v. 12€ to 13.7. klo ryhmät (20 hlö) 13€19 Aikuiset 15 € 044 7277 477 tai lippuvaraukset su 16.7. klo 15 ja 18 lapset 4-12v. 12€ tiwww.padasjoenharrastajateatteri.com 18.7. klo13€19156 ryhmät (20 hlö) osoite: Kavarmäentie ke 19.7. klo lippuvaraukset 04419 7277 477 tai to 20.7. klo 19 www.padasjoenharrastajateatteri.com TERVETULOA osoite: Kavarmäentie pe 21.7. klo 19156 su 23.7. klo 15 ja 18

2017

esitykset:

TERVETULOA Aikuiset 15 €, lapset 4-12 v. 12 €, ryhmät (20 hlö) 13 €. Lippuvaraukset 044 7277 477 tai www.padasjoenharrastajateatteri.com osoite: Kavarmäentie 156 Tilaa Kuhmoisten Sanomat, niin pysyt menossa mukana! www.kuhmoistensanomat.fi

LAUANTA INA KLO 18- 12.8. 02

Keinuhongantie 54, Auttoinen, padasjoki 040-7545455/puoti - 040-5628580/suvi

www.keinuhonka.fi - www.suvimarja.fi

RISTEILYT KUHMOISISTA La 17.6. Su 25.6. Pe 30.6. La 1.7. La 1.7. La 8.7. Su 9.7. Su 23.7.

Retki Erakonsaareen Juhannus Risteily Tehinselälle Kuhmoinen-Sysmä-Kuhmoinen Retki Erakonsaareen Risteily Arja Korisevan konserttiin Sysmään Risteily Tehinselälle Risteily Tehinselälle Risteily Tehinselälle

KAPPELISOUTU KIRKKOVENEELLÄ

Hinnat, aikataulut ja matkakuvaukset:

klo 9 Lähtötahti Padasjoen laivarannassa

kulkeevettenhalki.fi

Padasjoki - Kuhmoinen su 30.7.

- Lähtöohjelma - Lähtö satamasta soutajina padasjokiset

- Makkara- ja mehutarjoilu (maksuton) - Soutajien vaihto kuhmoislaisiin - Soutu jatkuu

- Kirkkokahvi hautausmaan P-paikalla - Esitys kirkkoveneperinteestä

klo 11–11.30 Välietappi Kellosalmella

klo 14.30 Loppuveto Papinsaaressa

järj. Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys, Padasjoki-Seura ja Kappeliseurakunta


14

Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Majantie 50, 17500 Padasjoki

juhla- ja kokouskeidas Päijänteen rannalla, A-oikeudet savusauna, jättilaavu, m/s Marleen tilausristeilyt Herkullinen lähiruoka GRILLIPUFFET pe 14.7. klo 19, 28,- Varaa paikkasi!

Kuhmoisten Sanomat Pitokärjen SIKAJUHLAT la 29.7. klo 19-1.30 Sikahyvää ruokaa, rentoa meininkiä pihan täydeltä huumorin ja elävän musiikin tahtiin.

THE O VA L E N T I N SISTERS ia!) urlesk

Tervetuloa!

HUOM! Liput ainoastaan ennakkoon 34,- € (19.7. asti) Modetti, Kelossi, Hessu 050 572 5856

Niemisen sikabussi Modetin edestä klo 18, pois 02

Liput myynnissä Modetissa ja Kelossilla

MODETTI

Kelossi

Herkulliset pizzat, pihvit, hampurilaiset, kanavartaat ym. Kahvi, jäätelöt, virvokkeet . A-oikeudet

Kellosalmella

pe 7.7.

Jam la 8.7 .

klo 20 - 02

Jay ay Lewis Lew Le ewis wiss Gang Gang

klo 20

- 02

Frederik

A-oikeudet

Seur noutopöytä arkisin Faceb aa ookis klo 11.00-14.00 ta

Rauhaa rakastaville uusi erämaa kohteemme. Kysy lisää 050 572 5856

Kahvila-Ravintola

Kelossi- it

jinä:

ty Esiin

(hauskaa b

15

Sahtimarkkinamenoa teltan täydeltä pe 30.6. O’JESS (bilebändi) 02 asti la 1.7. päivällä THE MOMENT’S jatketaan karaokella 02 asti

Hiljaiset Tähdet Täähdet

Matti Kallio Acoustic

Liput ennakkoon 22 €, Portilta 28 €/ilta. Lippuja Modetista ja Kelossilta 30.6. asti

Niemisen jamibussi Modetin edestä klo 18 1.15 Hinta 5,-/sivu klo 19 02 Liput myynnissä Modetissa ja Kelossilla

Vanhasta Siwasta tuli Koirapalvelu Awis Sari Heliövaara

Sari Heliövaara

Entinen Siwan kiinteistö Toritien varrella on heräilemässä uuteen eloon. Remontoiduissa tiloissa aloittelee toimintaansa Koirapalvelu Awis. Harjoitusyritys sai alkunsa, kun trimmauksen ammattitutkintoa koulutuskeskus Salpauksessa opiskeleva Jenni Hynninen ja viime vuonna Toritie 41:n kiinteistöt ostanut Liisa Brander-Keskinen löivät hynttyynsä yhteen. – Halusin tiloihin jotain mielekästä toimintaa. Oma lehmä on ojassa siinäkin mielessä, että nyt saan trimmautettua koirat omalla paikkakunnalla, kun aiemmin olen vienyt niitä näyttelytrimmeihin usein Tampereelle asti. Hynninen on tällä hetkellä oppisopimuksella töissä Brander-Keskisellä, joka on suorittanut aikanaan useita trimmauskursseja. Työnantajalla oli val- Liisa Brander-Keskisen snautseri Bemsku on tottunut pennusta asti pohjavillan poistoon sekä nyppimiseen ja nauttii miina myös trimmauspöy- silminnähden Jenni Hynnisen käsittelystä. tä ja muut tarvikkeet. toimintaa varten. Ulos on pesu- ja kuivauspaikka. valmistunut aidattu alue Tutkinnon aikana Hynnikoiria varten ja sisälle ra- sen pitää trimmata 50 eriMyymälätiloja on varus- kentuu kesäkuun puoleen laista koiraa. teltu kevään aikana uutta väliin mennessä koirien – Harjoituskoiria on

Harjoituskoiria tarvitaan lisää

koossa nyt parikymmentä, joten 30 koiraa vielä tarvittaisiin. Hynninen toivoo, että puuttuvat harjoituskoi-

rat löytyisivät esimerkiksi Kuhmoisten vapaa-ajan­ asukkaiden koirista. Toiveissa on pysyvä yritystoiminta

Opintoihin kuuluvat trimmaukset ovat alkuun maksuttomia, koska opintovaiheessa Hynninen tarvitsee enemmän tai vähemmän myös koiranomistajan tukea trimmauksessa. Kun harjoituskoirakiintiö on täynnä, ottaa Hynninen koiria trimmaukseen opiskelujensa ajan listahintoja edullisemmin. Koti- ja näyttelytrimmien lisäksi Awiksen palveluihin kuuluvat koirien pesut, kynsien leikkaukset, punkkien poisto, korvien puhdistus ja lääkeshampoopesut. Koirapalvelu jatkaa tiloissa ainakin ensi toukokuuhun asti, jolloin Hynninen valmistuu koulusta. – Vuoden aikana näemme samalla, olisiko Kuhmoisissa tarvetta pysyvälle koirapalvelulle, sanoo Hynninen, joka toivoo voivansa työllistää itsensä kotipaikkakunnalla. Naiset suunnittelevat jo trimmauksen oheen muutakin toimintaa ja palveluja kysynnän mukaan. – Vuokraamme tiloja myös muualta tuleville trimmaajille ja lisäksi pesupaikalle voi tulla pesemään koiransa itsepalveluperiaatteella, kertoo BranderKeskinen.


Kuhmoisten Sanomat

16

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Ihanat naiset retkellä Sari Heliövaara

Jättimäinen siirtolohkare Heretyn luontopolun varrella.

Tuija Kuutti pääsi eroon kirvestraumastaan naisten retkeilykurssilla.

Aurinko laskee Kuorejärven taakse.

Toukokuisena lauantaina viisi rinkoin varustautunutta naista kohtaa Heretyn kämpän parkkipaikalla. Ilmassa on hieman jännitystä, mutta sitäkin enemmän intoa ja uteliaisuutta. Neljä naisista on retkeilijöinä melko kokemattomia, yksi hyvinkin kokenut. Kuukausi yksin erämaassa -blogistaan tunnettu jämsäläinen eräopas Minna Jakosuo on vetänyt viimeksi edellisviikonloppuna vain naisille suunnatun retkeilykurssin Nuuksiossa. Hän tietää, että niille on tarvetta. – Usein mies hoitaa retkellä kartan luvun, teltan pystytyksen, polttopuiden teon ja nuotion sytyttämisen. Jo ihan turvallisuussyistä myös naisen kannattaisi opetella nämä taidot, jos kaverille sattuukin retkellä jotain. Kurssilaiset nyökyttelevät. Yksi on kiertänyt Karhunkierroksen poikaystävänsä kanssa montakin kertaa, mutta saanut reissuilla aina tiskarin roolin. Toinen kertoo retkeilleensä porukassa, jossa joku kokeneempi ja nopeampi hoitaa teltat pystyyn ja tulet nuo­ tioon tai retkikeittimeen. Jakosuo hoputtaa ryhmää liikkeelle, sillä Luonnon päivä on houkutellut kansallispuistoon joukoittain väkeä ja telttapaikat uhkaavat täyttyä nopeasti. Isojärvellä saa telttailla neljässä merkityssä paikassa: Kalalahdessa, Vahterjärvellä, Kuorejärvellä ja Renusaaressa. – Vahterjärvellä on kuulemma 30 hengen kuoro telttailemassa ja laulamassa, joten sinne meidän ei kannata yrittää. Koetetaan siis Kuorejärven laavulle.

Opi tuntemaan varusteesi

Nuotion saa syttymään kiehisillä. Suoraan maahan kasattua mallinuotiota ei sytytetty.

Minna ”kuukausi yksin erämaassa” Jakosuo.

Sari Heliövaara

Riina Itkonen ja Tuija Kuutti sommittelivat vuolemistaan kiehisistä sydämiä.

Isojärvi ff Kansallispuisto perustettu vuonna 1982. ff Soveltuu päivän tai parin patikkaretkiin. ff Pääopastuspiste Heretyn kämpällä.

lee usein Jakosuon puheessa. Materiaali on ylivertainen retkeilijän ihoa vasten olevissa vaatteissa. – Se lämmittää myös märkänä toisin kuin puuvilla tai keinokuidut, kuivuu nopeasti eikä ala haista. Kivikkoisessa maastossa polveileva polku saa hengityksen tihenemään ja nostaa hien pintaan. Vetäjä muistuttaa, että retkellä ollaan nautiskelemassa, ei ahmimassa kilometrejä. – Mäen päällä kannattaa aina pysähtyä tasaamaan hengitys ja katselemaan maisemia. Reitin varrella riittää ihasteltavaa. Jättimäiset siirtolohkareet ja luolat herättävät kunnioitusta ja saavat mielikuvituksen jylläämään. Silmä ja mieli le-

Oppi numero yksi: älä koskaan lähde eräretkelle varusteilla, joita et ole testannut ennen reissua. Porukan vihrein retkeilijä saa huomata heti alkumatkasta, että vanha armeijakäyttöön tehty rinkka ei ole paras mahdollinen kantoväline naisihmiselle. Kovat remmit hiertävät ikävästi solisluun päältä ja tekevät matkanteosta tuskaisaa. Toinen on lähtenyt metsään tuliterillä vaelluskengillä, joista hänelle on myyty vieläpä liian pieni koko. – Vaelluskenkien pitäisi aina olla vähintään 1 ½ numeroa normaalia kengänkokoa isommat. Sisään kannattaa pukea kahdet sukat päällekkäin, jotta ne hiertävät toisiaan, eikä jalkaa, neuvoo Jakosuo. Kansallispuiston merkityillä Sana merinovilla vilahte- vallista retkeillä.

päävät sammaleen kuor- vissa trangioissa vesi alkaa ruttamassa metsämaastos- kiehua nopeasti, sinolilla lämmitettävässä hitaamsa. min. – Järvestä otettua vetJätä voimia tä on hyvä keittää kymmeleiriytymiseen nen minuuttia, jotta kaikki Kuorejärven laavulla on jo mahdolliset pöpöt kuolevat pari telttaa pystyssä ryh- varmasti. Kuivatusta jauhelihasta män saapuessa paikalle. Retkeläisten kaikille vii- ja hernemaissipaprikasta delle teltalle löytyy paikat, sekä muusijauheesta synja ne saadaan vetäjän opas- tyy kymmenessä minuutissa maittava ateria. tuksella pystyyn. Iltanuotion äärellä kerLeiripaikan etsintää ei kannata Jakosuon mukaan taillaan päivän tapahtumia ja ihaillaan Kuorejärjättää kovin myöhäiseksi. – Voimista 30 prosenttia ven taakse laskevaa aurinpitäisi säästää leiriytymi- koa. Telttaan on hyvä nuseen, sillä väsyneenä sat- kahtaa kuikan huutoa ja tuu helposti onnettomuuk- käen kukuntaa kuunnellen. sia esimerkiksi puukon ja kirveen kanssa. Panosta hyvään Oppi numero kaksi: pa- makuupussiin nosta retkillä hyvään ruokaan. Ennen kuin leiri on Oppi numero kolme: papystyssä on nälkä ehtinyt nosta hyvään makuupuskasvaa jo huutavaksi. siin ja makuualustaan. – Vaelluksilla ruokailut Untuvamakuupusseisrytmittävät aikataulua ja ta kömpii aamulla virkeiovat päivän kohokohtia. tä ja hyvin levänneitä naiItse tein ensimmäisellä pit- sia. Yksi ryhmäläisistä on källä vaelluksellani sen vir- palellut koko yön kaverilta heen, että varasin joka päi- lainatussa lyhyessä halpisväksi samaa ruokaa. pussissa. Retkikeittimet viritellään – Untuvamakuupussi rannan tuntumaan tasaisel- on kesällä viileä ja talvelle alustalle. Kaasulla toimi- la lämmin. Kaupassa kannattaa kiinnittää huomiota pussin comfort-arvoon, joka kertoo kylmimmän lämpötilan, jossa nainen tai lapsi nukkuu pussissa mukavasti. Trangialla keitetty aamukahvi maistuu taivaalliselta ja poistaa kehosta yön viileyden rippeet. Ennen paluumatkaa ehditään oppia vielä polttopuiden tekoa. Kansallispuistojen nuotiopaikoilla polttopuut ovat usein metrisinä halkoina, poluilla ja reiteillä on tur- joista pitää ensin sahata sopivan mittaisia ja sen jäl-

keen pilkkoa kirveellä klapeiksi. – Tämä on juuri se pahin retkeilytrauma, myöntää eräs ryhmäläisistä tarttuessaan kirveeseen. – Jalat leveilleen ja tähtää keskelle puuta, neuvoo Minna.

Mäen päällä kannattaa pysähtyä tasaamaan hengitys ja katselemaan maisemia. Puu halkeaa ensimmäisellä iskulla kahteen osaan. Nappisuoritus kirvoittaa ryhmältä kannustavat aplodit. Seuraavaksi tarvitaan puukkoa, jolla vuollaan klapin kulmasta kieheisiä nuotion sytykkeeksi. Nuotion alustaksi asetellaan kolme isompaa klapia, joiden päälle tulee kaksi pienempää klapia toisen suuntaisesti. Keon keskelle kasataan kieheisiä, jotka sytyttävät nopeasti nuotion ja saavat aikaan kuumat liekit. – Tulet saa tehdä kansallispuistossa vain merkityille nuotiopaikoille, metsäpalovaroituksen aikaan ei sinnekään, muistuttaa Minna. Paluumatkalla Heretylle kertaillaan vuorokauden aikana saatuja oppeja ja tehdään jo tulevia retkisuunnitelmia. Autoille palaa väsyneitä, mutta onnellisia retkeilijöitä.


Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Anna Karhila

Iltarasteja neljät

Kuhmoisten Sanomat

Kuhmoisissa järjestetään kesällä 2017 kuudet iltarastit. Tämän lehden ilmestyessä niistä on järjestetty jo kahdet. Seuraavat iltarastit järjestetään tiistaina 27. kesäkuuta ja tiistaina 4. heinäkuuta Hakinharjulla. Opastus niille alkaa Nesteen ris-

17

teyksestä tieltä 24. Vajaa kuukautta myöhemmin suunnistetaan Harmoisissa, päivät ovat tiistai 25. heinäkuuta ja tiistai 1. elokuuta. Opastus rasteille alkaa Harmoisista hieman pohjoiseen tieltä 24. Kaikkien Kuhmoisten iltarastien kartat on päivitetty huhtikuussa 2017.

Porrastreeneistä tuli yllätyshitti

Tiina Siikanen

Kuhmoisten urheilukentän uimarannan puoleisessa rinteessä ja rappusissa on kirmaillut iloisennäköisiä ihmisiä. Kyse on Porrastreeneistä. Ohjattu, monipuolinen liikuntatunti ulkoilmassa on tarjolla kaikenikäisille muutaman euron kertamaksua vastaan. – Idea syntyi aivan spontaanisti. Tavoitteena on innostaa ja tarjota toiminnallista ryhmäliikuntaa paikallisille ja kesäasukkaille, kertoo Porrastreenien vetäjä Hennariikka Haverinen.

Tunnin ohjelman voi jokainen suorittaa oman tasonsa ja voimiensa mukaisesti. Ryhmä kokoontuu kesällä kerran viikossa klo 18. Tieto seuraavien treenien ajankohdasta löytyy Haverisen Facebook-sivulta. Hennariikka Haverinen on Kuhmoisiin vastikään muuttanut liikuntaneuvoja ja personal trainer. Syksyllä hänet tapaa vetämässä Kunnan kesäliikuntakausi starttasi jumppatuokiolla satamassa tiistaiaamuna. muun muassa Jämsän työväenopiston ja Naisvoimistelijoiden liikuntaryhmiä. – Kuhmoinen on pitkältä ajalta tuttu paikkakunta. Olen kotoisin Jämsästä, ja perheelläni on ollut kesämökki täällä. Hennariikka Haverinen

Ilmaiset pelit, leikit ja voimistelu liikuttavat kesällä

Anna Karhila

tus on pitää yllä liikkuvuutta ja tasapainoa, ohjaaja Kunnan liikuntatoimen Minna Korppila-Kauppikesäohjelmassa on jälleen nen kertoo. monenlaista ohjelmaa eriikäisille. Leikki- ja pelikerhoon Puolen tunnin kevyt aa- vapaa pääsy muvoimistelu satamassa aamuyhdeksältä sopii kai- Lasten liikuntakesän startkentasoisille. Ensimmäi- taa tiistaina 13. kesäkuuta nen voimisteluaamu on alkava leikki- ja pelikerho. tiistaina 13. kesäkuuta, ja Tiistaisin ja torstaisin aasiitä eteenpäin satamassa mukymmeneltä urheiluvoimistellaan 27. heinä- kentällä kokoontuva kerkuuta saakka tiistaisin ja ho tarjoaa leikkejä ja peletorstaisin. Sadesäällä ko- jä yli 6-vuotialle. – Kerhossa pääpaino on koonnutaan koulun liikunleikillä, esimerkiksi erilaitasalissa. – Aamuvoimistelussa lai- silla hipoilla. Lisäksi leitetaan pikkuisen kroppaa kin varjolla harjoitellaan Kaunis helatorstai-ilta houkutteli urheilukentälle ison ryh- liikkeelle venyttelyillä ja monia lajitaitoja ja pelamän Porrastreeneistä innostuneita liikunnan harrastajia. kevyillä liikkeillä. Tarkoi- taan ryhmän mielenkiin-

non mukaan esimerkiksi jalkapalloa, haavipalloa tai jenkkifutista, KorppilaKauppinen kertoo. Leikki- ja pelikerho on aamuvoimistelun tapaan ilmainen, eikä sinne tarvitse ilmoittautua. Kerho on tarkoitettu sekä paikkakuntalaisille että lomalaisille, ja mukaan voi tulla esimerkiksi yhdeksi viikoksi. Kerhokerralla on pituutta puolitoista tuntia, ja mukaan tarvitsee lenkkarit, juomapullon ja päähineen. Sadesään sattuessa siirrytään sisätiloihin. Kerho kokoontuu 27. heinäkuuta saakka. Uimakoulun aikana eli viikolla

28 leikki- ja pelikerho on tauolla.

Muista ilmoittautua uimakouluun Uimakoulut järjestetään tänä kesänä aiemmasta poiketen heinäkuussa viikon 28 aikana. Tuttuun tapaan ryhmiä on kuitenkin tarjolla sekä veteen tutustuville yli 3-vuotiaille, uimisen alkeita opetteleville että pidemmälle ehtineille nuorille uimareille. Uimakouluun osallistuminen maksaa 5 euroa, ja sinne täytyy ilmoittautua etukäteen. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 19. kesäkuuta saakka.

Pihlajakoskella ehostettiin tänäkin keväänä satamaa Anna Karhila

Pihlajakosken satamassa on tehty muutamien vuosien ajan kasvojenkohotusta ja parannettu samalla veneilijöiden palveluja. Viime vuonna laituria jatkettiin rantaan päin, ja tänä vuonna Pihlajakosken kyläyhdistys on parantanut satamaa hankerahoituksella. – Sataman parantaminen oli erittäin tärkeä projekti. Nyt pystymme ottamaan veneilijöitä ilomielin vastaan, Pihlajakosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jorma K. Lehtonen sanoo. Uutta Pihlajakosken satamassa ovat muun muas-

sa poijut, jotka palvelevat paremmin nykymitoituksella olevia, pidempiä veneitä. Uudet poijut asetettiin paikalleen kevätjäiden aikaan. – Poijuista kaksi on hieman lähempänä laituria ja neljä kauempana, Lehtonen esittelee.

Maakaapelointi paransi turvallisuutta Laiturin läheltä poistettiin ja siirrettiin veneilijöille hankalia ja vaarallisiakin esteitä, joten nyt laituriin on entistä helpompi ja turvallisempi saapua. Parkkipaikalle puolestaan saatiin väljyyttä, kun sähköyhtiö Elenia maakaa-

Anna Karhila

peloi sähköverkkoa ja vinossa olleet sähköpylväät poistuivat. Samalla veneilijöiden sähköpistokkeista tehtiin lukollisia. – Sataman ilme koheni, kun laiturin ja parkkipaikan valaiseva katuvalo sijoitettiin makasiinin seinälle. Myös turvallisuus koheni, kun ilmajohtoja ei enää ole yhtä paljon, Jorma K. Lehtonen toteaa. Sataman uudistukset toteutettiin osana Vesuriryhmän vetämää Vireyttä ja Vauhtia Viisikosta -teemahanketta. Hankkeessa on tarkoitus lisätä virkistyskäyttöä ja luontomatkailun vetovoi- Veneilijöiller tarkoitettujen sähköpaikkojen sulake on uusien pistorasioiden yläpuolella. maisuutta Vesurin alueen – Nyt veneilijät voivat itsekin korjata ongelmatilanteita, Jorma K. Lehtonen näyttää. Uudet poijut jäävät kuvassa piiloon makasiinin taakse. kunnissa.


Kuhmoisten Sanomat

18

KUN MOBIILIDATA RÄJÄHTÄÄ KÄSIIN JA TAAJUUDET RUUHKAUTUVAT, VALOKUITU TOIMII KAIKKI PALVELUT VALON NOPEUDELLA: TV, INTERNET, TERVEYS, TURVA, VALVONTA YM KUHMOISISSA ON HUIPPUNOPEAA VALOKUITUVERKKOA JO 200 KM

Aina 100 Mbs

ja enemmän, aina 1000 Mbs asti

Valtava kapasiteetti Suojassa sään ja maaston vaikutuksilta Valmius kaikkiin tulevaisuuden palveluihin Luotettava ja pitkäikäinen Testattua teknologiaa EDULLISET HINNAT VOIMASSA VIELÄ KESÄN AJAN TILAA NYT! Valokuituliittymä 1364€ + päätelaite + 186€ + asennus n. 80€ verkkomaksu 36,60€/kk, palvelut tarjoajan hinnaston mukaan HUOM. kaapelimetrirajoitus taajaman ja vapaa-ajan asukkailla Verkon ulkopuolella saatavana langaton hybridilaajakasta 496€

Toimistomme Nesteen yläkerrassa avoinna to-pe klo 12-16 la klo 10-14

TERVETULOA!

Kuhmoisten Laajakaista Oy Toritie 64B6, Kuhmoinen asiakaspalvelu@kuhla.fi 040-1546238, 040-1546239 www.kuhla.fi

HIPPO -kisat

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Keskiviikkona 5.7.2017 klo 18 Kuhmoisten Urheilukentällä Ilmoittautumiset kisapaikalla klo 17.00 alkaen. Kisalajina juoksu. Tytöille ja pojille omat sarjat. Kaikki osallistujat saavat osallistumispalkinnon ja kolmelle parhaalle Hippo-mitalit. Osuuspankin mehutarjoilu. Toimitsijavastuu Kuhmoisten Kumu. Koululuokan pitämä grilli. Tervetuloa kisailemaan koko perheen voimin!

Etelä-Päijänteen OP-kiinteistökeskus Oy

toimii OP Järvi-Hämeen koko toimialueella ja nyt siis myös KUHMOISISSA. Konttorimme on Vääksyssä. Toimimme myös Sysmässä, Hartolassa ja Padasjoella. Sinulla on mahdollisuus antaa asuntosi myyntiin meille ja toimeksiannon yhteydessä asuntosi hinta-arvio on maksuton.

Soita Jarille ja sovi tapaaminen. Jari Vinko Myyntipäällikkö LKV, YKV Kaupanvahvistaja p. 050 61209, jari.vinko@op.fi

opkk.fi

OP-Kiinteistökeskus


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

19

Saarissa asui kalastajia ja kirkkoherroja Anna-Liisa Romun kokoelma

SUOMI 100 Seppo Unnaslahti Päijänteen rantapitäjänä Kuhmoinen on laajalti tunnettu vesiväylistään ja jääteistään. Vesistöt olivat ennen joutuisa väylä ulos ja tie kotiin päin, kun maantiet olivat vielä vaivoin kärryillä kuljettavia. Kuhmoisten liikennehistoria on tuhatvuotista. Suuret vesistöt olivat siinä tärkeitä ensin erästyskaudella, sitten kirkossa käynnissä Hollolassa ja viimein tukkilauttojen uittoon ja sahatavaran ulos viennissä sekä matkustajalaivaliikenteessä. Asukkaiden arkipäivään ja elinkeinoihin avoimilla vesistöillä oli suuri merkitys. Siksi vanhimmat kylät kasvoivat rannoille: kirkonseudulle Storby, mutta hyvin varhain myös Harmoinen, Tehi, Ruolahti, Närvä, Lättilä ja Pihlajalahti. Varhaisinta astutusta Kuhmoisissa oli juuri ranta-asutus, ja pellon ja metsän lisäksi vesistö oli kolmas elintärkeä elonperusta. Nykypäivänäkin Kuhmoinen on saaristoosakunnaksi määritelty, koska Haukkasalossa on vakituista asutusta. Saaristopitäjän varhaisvaiheista on syytä kertoa, koska parhaimmillaan Kuhmoisissa oli 20 saarta ympärivuotisessa asutuksessa. Kansaa oli saarissa kaikista kerroksista, kuten otsikko kertoo, kalastajista kirkkoherroihin. Valtaosa saarelaisista oli torppareita ja tilattomia itsellisiä, jopa arvostettu rautaseppäkin Uotilansaaren Varrasniemessä. Saariasutus on ikivanhaa, kun mittarina käytetään vuosisatoja. Jokaisen saaren asuttamisella on omat syynsä ja tarkoituksensa: kalastaminen, maanviljely ja vapaa kontu, johon pystyttää savupirtti ja ometta. Papinsaari kirkkoa vastapäätä oli ryhmäkylälle lähialuetta, samoin Hiukkolansaari eli Räpsänsalo oli Harmoisten kylän omaa aluetta ja erityisen omaa, koska se oli 1500-luvulla hauholaisilta ostettua. Näiden rinnalla Haukkasalon, Koissalon ja Mustassalon asuttamisella oli muutakin merkitystä. Siellä asuvat joutuivat etuvartioon jämsäläisten asuttajien kanssa; Edessalon saaren hallintakin oli pitkään kiistanalainen. Lopullisia pitäjänrajoja vedettiin vasta isojaon toimituksissa noin 200 vuotta sitten. Vanhoista nautinta-alueista oli luovuttava,

tiin tilat Kurulan torpasta, kunnes kunta rakennutti oman koulurakennuksen 1930-luvun puolivälissä. Oppilaita oli 20–30, mikä kertoo melko tiheästä saariasutuksesta. Se oli alkanut jo 1700-luvun alkupuolella. Torpparivaihe Mustassalossa liittyy Paateriin ja Peltolaan. Koissalon ja Haukkasalon asutus oli alistettu Lästilän kylän Hinskalaan. Nyt saari on yhtenäinen Haukkasalo, mutta vielä 1800-luvun alussa Päijänteen pinnan silloisessa korkeudessa Koissaloa ja Haukkasaloa erotti heinäinen salmi. Torppia oli molemmin puolin. Vanhakylä oli päätalo, jonne Kopsalan poika muutti isännäksi. Taloon rakennettiin pytingin lisäksi kivinavetta ja alustalaisina oli seitsemän torpparia sekä itselliset.

Isojärven muikkuapajilla

Uotilansaaressa sijaitsi seppä Vilhelm Jäärnin paja ja hänen asuntonsa vielä 1920-luvulla. Seppo Unnaslahden kokoelma

Hiukkolan talo on Lummenteen Salon saaressa. Paikka on asutettu 1700-luvun puolella. Tämä kuva viljakykkineen on 1920-luvulta. kun asutus oli vakiintunut, ka muinaissuomalaisten ja käyttöoikeus vahvistui metsänhaltia Tapio joutui omistusoikeudeksi. väistymään. Mutta sitkeästi hän elää vieläkin Tapialan maarekisterikylän niUhrilehto messä. kirkkoherralle Nyt siltaa myöten Papinsaareen kuljettaessa voi muistaa, että ensimmäinen silta on tehty vasta 1890-luvulla kohta hautausmaan perustamisen jälkeen. Ennen sitä saaressa käytiin veneellä. Toki vaatimaton puusilta oli Lintsalmessa saaren ja Vorikanniemen välisessä kapeikossa. Sen alkuperä lienee vuosisatojen takana, jolloin Papinsaari oli Padasjoen emäseurakunnan kirkkoherran nautinnassa. Sitten itsenäistynyt Kuhmoinen antoi kirkkoherralleen saaren pellot ja rakensi vaatimattoman pappilan 1600-luvulla. Paikannimihistoriaan kuuluu, että Papinsaari vakiintui nimeksi, ja Tapialansaari jäi unhoon, kos-

Vasikat vietiin Vasikkasaloon Talonpoikaistilojen paikka oli nurkka nurkassa kiinni ahtaassa ryhmäkylässä, kunnes isojako purki ne hajalle. Ahdas Suurkylä tarvitsi käyttöönsä metsiä läheltä ja kaukaa. Soutamalla päästiin kaskimaille ja talvella hirsien ajoon. Kesällä saaria laidunnettiin yhteistuumin ja siten vältyttiin isotöiseltä aitaamiselta. Kotieläimiä hoitava ja varjeleva paimen oli 1700-luvun eräs ammattilainen, mies, joka varustautui petoja vastaan. Paimenen vaimo lypsi lehmiä ja vuohia. Siitä asutus alkoi ja lopulta vakiintui. Korvenometta Keulaimenkärjessä on paikannimistöön jäänyt

muisto varhaisesta asutusja maannautintavaiheesta. Vasikkasalo sai Uotilansaaren nimen, kun kirkonkylästä siirrettiin osa Uotilaa saaren puolelle. Yhteys Kirkonkylään säilyi varsin kiinteänä vielä 1800-luvulla, kun Uotilan isäntä hoiti kirkkoväärtin velvollisuudet eli seurakunnan taloudenhoidon. Rekisalon saari kuului suurimmaksi osaksi Kirkonkylän Pörvälälle ja lisää maata oli Lehtisissä saakka. Vanhan yhteisomistuksen aikana 1780-luvulla oli Lehtisistä ajettu jäitä pitkin hirsiä kirkkotyömaalle. Sarvisalon asuttaminen 1760-luvulla on poikkeuksellinen: Tapialan Keikkalan isäntä ehdotti isojaon toimeenpanoa ja talonsa siirtoa ahtaasta ryhmäkylästä Ansiolahdelle. Kaikki toiset isännät vastustivat Keikkalan esitystä, ja siitä tuskastuneena hän muutti torppariksi Sarvisaloon, jota ympäröivät kalavedet ja saaren sisällä oli rehevää lehtoa viljelysmaaksi.

Saarenkulma lukupiiriksi Kuhmoisten eteläosassa oli asutusta laajennettava Harmoisista sivummalle, joten Lummenteen saariin ja rannoille muutettiin ryhmäkylästä jo 1700-luvun loppupuolella. Kruununtilan perustaminen Hiukkolansaareen oli estetty 1600-luvulla. Vasta sata vuotta myöhemmin salpietarinkeittäjä Matti Lundgren rakensi Hiu­kian

torpan saaden naapurikseen Nurmirannan eli Salon. Myöhemmin 1800-luvulla perustettiin uusia torppia rannoille ja saariin. Pienetkin pellot ja ympäröivät kalavedet antoivat elinmahdollisuuden Kaunissaaressa, Matinsaaressa, Puntarinsaaressa, Mieltiönsaaressa ja Pukkisaaressa. Näistä soutumatka maan puolelle oli huomattavasti lyhyempi kuin Päijänteellä olevista saarista, varsinkin Lehtisistä. Väkiluvun kasvaessa kansanopetus eli kiertokoulun pitäminen ja lukusten järjestäminen aiheutti isojen lukupiirien jakamisen. Näin syntyi Saarenkulma Harmoisten ja Sappeen välille. Kartalta katsottaessa sen lukupiirin ytimenä on Lummenne ja sen rannoille nousseet talot, torpat ja mäkituvat ja niissä asuneet suuret perheet palkollisineen ja käsityöläisineen. Uusi aika 1980-luvulla mahdollisti Hiukkolansaareenkin sillan rakentamisen ja sähkölinjan. Siltä saarelta lähti maatamme puolustamaan Mannerheim-ristin ritari Esa Karjalainen. Samalta saarelta 25-vuotiaana talvisotaan lähtenyt Perttu Ahola on siunattuna sankarihaudassa.

Saarelaisille oma koulupiiri Pitkien koulumatkojen vuoksi perustettiin Haukkasaloon kansakoulu vuonna 1919. Sille järjestet-

Ryysälän nuottakunta kalasti Isojärvellä. Nuottakunnan osakkaina oli 7–8 taloa Päijälän, Kaukolan ja Valkialan kylistä. Heillä oli kalapitti Luutsaaressa. Sen rakennusvuosi on 1834, mutta kalastusyhteisö on sitäkin vanhempaa perua. Luutsaaren torppaan tuli vakituinen asukasperhe 1850-luvun alussa sotilasvirkatalon alustalaiseksi. Torpan nimeksi kirjattiin Saari-Mäkelä, mutta sitä alettiin kutsua Luutsaareksi. Siitä tuli lopulta sukunimi. Valtion ostettua maat Luutsaaren taloa asuttavat kesäisin lammaspaimenet. Kalapirtti on kannatusyhdistyksen yllä pitämä harvinainen perintökohde.

Olemme yhä saarelaisia Sadat kesämökkien omistajat suuntaavat Kuhmoisissa saarilleen avoveden aikana, mutta talvellakin. Pysyvää saariasutustakin Kuhmoisissa on, mutta sitäkin runsaammin meitä, joiden isien, äitien ja esivanhempien syntysijat ovat erillään mantereesta, missä vesiraja päättyy kivikkoiseen tai savikkoiseen rantaviivaan jatkuen sitten pihapiiriin kotieläimineen, pääskysineen tai ruusupensaineen. Romanttisen kesäkuvan vastapainoksi on muistettava viikkojen eristetty elämä rospuuton aikana, houkuttelevat ensijäät, syksyiset myrskyt ja talviset viimat, ja omaan arvostelukykyyn perustuva elämän jatkuvuus: kestääkö jää, vai uppoanko potkukelkkani kanssa. Sisämaassakin saaristolaisuus on elämää luonnon ja ilmojen mukaan.


Kuhmoisten Sanomat en

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

kokem

uksella!

30

30 vuod

20

VUOKRATAAN itsekulkeva HENKILÖNOSTIN. Nostokorkeus 9 m. Toimii poltto- tai sähkömoottorilla. Kuljetus ja neuvonta. p. 0400 342 789

PUU- JA RAKENNUSTARVIKE

SEPPO SALMINEN OY


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

Vakava sairaus sai vaihtamaan maalauksiin

Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunnan viranhaltijat perinteisesti tavattavissa kunnan teltalla

Kiepsauksessa 10.6.

Anna Karhila

Anna Karhila Maalauksia Marika Kotiranta 2.–29.6.2017 Kirjaston galleria Toritie 42 Marika Kotirannan kookkaissa maalauksissa hehkuvat syvät värit. Vaikka tauluista voi tunnistaa esimerkiksi kukkia, lehtiä ja meren ja taivaan rajan, aiheet ovat taitelijan mukaan abstrakteja. – Sielunpuutarha -sarja kuvaa omaa sielunmaisemaani, tunteita, muistoja ja ajatuksia, Kotiranta kertoo. Lahdessa syntynyt ja nykyäänkin asuva Kotiranta piirsi ja maalasi nuorena paljon. Hän ei kuitenkaan uskaltanut heittäytyä kokonaan taitelijan epävarmalle uralle, ja opiskeli sosiaalikasvattajaksi. Taide kuitenkin kiehtoi, ja Kotiranta kävi ahkerasti kursseilla ja opiskeli muun muassa Soile Yli-Mäyryn ja Aaro Matinlaurin johdolla. Vuosien ajan hän keskittyi tekemään metalligrafiikkaa ja myi teoksiaan melko hyvin.

Maalaaminen oli terapiaa Vuonna 2003 työ sosiaalikasvattajana vaihtui kotiäidin rooliin. Sitten yllätti vakava sairastuminen, aivokasvain, joka vei Kotirannan huonoon kuntoon.

Tule keskustelemaan mm. Sote- ja maakuntauudistuksesta sekä muista ajankohtaisista asioista. Tervetuloa! HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuhmoisten kunnanvaltuusto on kokouksessaan 22.5.2017 § 26 hyväksynyt Toritien asemakaavan muutoksen. Kuhmoisissa 7.6.2017 Kunnanhallitus KUULUTUS RAKENNUSLUVAN VIREILLE TULON JOHDOSTA

Kirjaston gallerian pitkällä seinällä on teossarja, jonka Marika Kotiranta sanoo kuvaavan hänen sielunmaisemaansa. – Olin haaveillut aina maalaavani. Kun sairastuin, totesin, että haave on pakko toteuttaa nyt. Kotiranta alkoi maalata ensin itselleen, mutta huomasi pian, että vuosia patoutuneet ideat suorastaan puskivat ja pursuivat kankaalle. Maalaaminen vei mukanaan, ja ostajatkin alkoivat kiinnostua teoksista. – Minulla on voimakas sisäinen pakko saada kuvat ja värit visuaaliseen muotoon. Ideoita ja ajatuksia on niin paljon, etten ehdi kaikkea varmaan koskaan toteuttaa. Maalaamisessa Kotirantaa viehättää se, että valmista syntyy nopeasti ja

töistä voi tehdä kooltaan suurempia. Metalligrafiikassa laattojen valmistaminen sekä vedosten ottaminen on paljon hitaampaa, eikä töistä voi tehdä kovin kookkaita. – Moni on sanonut, että metalligrafiikka näkyy maalauksissanikin, ja se on varmasti totta. Ohut viiva kiehtoo yhä minua. Kuhmoisten kirjaston näyttelyyn Kotiranta on tuonut poikkeuksellisesti kolme teossarjaa. Yleensä hän kuitenkin maalaa yksittäisiä teoksia. Kotirantaa viehättää piiloon jäävä, kätketty, se mitä ei suoraan näytetä. Kuhmoisissa nähtävä Suojattu -sarja on saanut innoituk-

sensa Malesiassa kiinalaiskorttelissa talojen edessä olleista koristeellisista puuleikkausritilöistä, joiden läpi naiset saivat nähdä taloon tulijat, vaikka eivät voineet heitä itse kohdata. – Ihmiset suojaavat itseään myös nykyään. Usein netissä ollaan avoimempia kuin kasvokkain kohdatessa. Kotirannan mukaan myös hieman rikottu ja epätäydellinen on kiehtovampaa kuin täydellisyys. Silti hän kuvaa mieluiten positiivisia ja valoisia asioita. – Maalaaminen oli aluksi omaa terapiaani. Haluan edelleen antaa maalauksilla voimaa, energiaa ja iloa.

Kiertotaloustaidetta Lapin väreissä – ja vähän Kuhmoistenkin Tiina Siikanen

Tiina Siikanen Mattosia ja luontokuvia Raija Nio-Halme 6.6.–9.6.2017 Päijännekodin kahvio Kokonniementie 9 Mattoset ja luontokuvat ovat Raija Nio-Halmeen harrastuksena nykyisin. Käsillä tekeminen on sisäsyntyistä ja hän luonnehtiikin itseään humoristisesti risu- ja rieputaiteilijaksi. Eläkkeelle jäätyään entinen Veera-vaatekauppias, sittemmin Kuhmoisten vanhusten palveluissa työskennellyt lähihoitaja innostui kiertotaloustaiteesta. Erilaisten risutöiden tekemisen ohella hän kutoo nykyisin saunatuvassaan pieniä sisustusmattoja eli mattosia.

21

Kierrätystekstiilit ovat saaneet uuden tulevaisuuden sisustusmattoina. Värit Mattosiin taiteilja ammentaa luonnosta. Materiaalina ovat tuttavien lahjoittamat, jo yhden elämän nähneet, eriväriset tekstiilit. Mattonen istuu niin pöydälle, penkille tai keinu-

tuolin pehmikkeeksi. Sen voi laittaa myös lattialle räsymaton tapaan. Rouheanoloiset pikkumatot ovat käyttöön tarkoitettuja, kestäviä ja pes-

täviä. Ne sopivat kaikenlaisiin sisustuksiin. Aiheet ja ideat valokuviin tulevat luonnosta. Ensin on valokuva, jonka värit ja tunnelmat Nio-Halme kutoo kangaspuissa mattoseen. Tilaustöitä Nio-Halme ei mielellään tee. Hän haluaa säilyttää taiteilijan vapauden ja luoda töihinsäoman mielen mukaisen värimaailman. Erityisesti Lapin maisemat inspiroivat käsintaiteilijaa. Puolisonsa kanssa he ovat jo vuosikymmeniä matkanneet Lapissa. – Vietämme Enontekijän ja Kittilän maisemissa lähes kolme kuukautta vuodesta. Nio-Halmeen Mattosiin ja luontokuviin voi Kiepsausviikolla tutustua Päijännekodin lisäksi myös Sarin kotikahvilassa.

Vesa Peltonen hakee rakennuslupaa lomarakennuksen laajentamiseen 36,5 m2:llä, Lästilän kylässä kiinteistöllä Kuoreranta 8:247. Naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varataan tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutukset on toimitettava 21.6.2017 klo 15.00 mennessä Kuhmoisten rakennuslautakunnalle, osoite Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen. Rakennuslupahakemukseen voi tutustua kunnan teknisessä toimistossa toimiston aukioloaikoina. Käyntiosoite Toritie 34 B, 17800 Kuhmoinen. 7.6.2017 Rakennuslautakunta

AAMUVOIMISTELUA 13.6.-27.7.2017

tiistaisin ja torstaisin Kuhmoisten satamassa klo 9.00 - 9.30 kevyt voimistelu

Sopii kaiken tasoisille!

LEIKKI- JA PELIKERHOT 12.6.-27.7.2017

tiistaisin ja torstaisin urheilukentällä klo 10-11.30 leikkejä ja pelejä yli 6-vuotiaille. Mukaan tarvitset lenkkarit, juomapullon ja päähineen! Uimakoulujen aikana ei kerhoa (viikko 28)

UIMAKOULUT 10.-14.7.2017 Uimalassa

Uimakoulu yli 5-vuotiaille lapsille ja nuorille Vesitouhu yli 3-vuotiaille Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet www.kuhmoinen.fi/ tapahtumakalenteri • Karkjärven kuntoradan perusparannus suoritetaan kesän aikana, tästä syystä rata ei ole käyttökunnossa! • Kuhmoisten Uimalan perusparannus aloitetaan syyskuussa.

Löydät Kuhmoisten Sanomat myös

facebookista – käy tykkäämässä!

GALLERIA JA KOTIMUSEO Länkipohjantie 158 Esillä kuvataidetta, valokuvia ja keräilykokoelmia

mm. Suomen lippu postikorteissa 100 v aikana. Avoinna kesällä lähinnä viikonloppuisin, myös sop. mukaan. Tied. 040 553 5569, vastaajaan voi jättää viestin. Tervetuloa!

PÄIJÄNTEEN LUKKO- JA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS.

Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET

www.lukkomokki.fi

040 570 1790 G/5

• VALTUUTETTU CITROEN JA PEUGEOT HUOLTO JA VARAOSAT • AD-AUTOKORJAAMO • HANKOOK-RENKAAT • KOLARIKORJAUKSET JA -MAALAUKSET

PAAVOLANKATU 4, JÄMSÄ 014-716 119 • 0400 551 162 www.jokilaaksonautohuolto.com


22

Kuhmoisten Sanomat

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Päivi Hotokka

Esankatu 6 42100 Jämsä TIEDOKSIANTO PÄÄTÖKSESTÄ Jämsän Jätehuolto ja Jämsän Vesi liikelaitosten johtokunta on jätehuoltoviranomaisena päättänyt 31.5.2017 §:ssä 27, että Ramboll Finland Oy:n 5.4.2017 valmistuneessa selvityksessä on osoitettu, että Jätelain (646/2011) 35 ja 37 §:ssä asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyvät Jämsässä ja Kuhmoisissa ja että jätteenkuljetus kunnan vastuulle kuuluvien yhdyskuntajätteiden osalta, pois lukien sako- ja umpikaivot, järjestetään Jämsän ja Kuhmoisten asemakaava-alueella sijaitsevissa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä, vapaaajan asunnoissa sekä muissa jätelain 32§:n mukaisissa kiinteistöissä jätelain (646/2011) 37 §:n mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO Päätöksen pöytäkirjaote valitusosoituksineen on nähtävillä ajalla 05.06. – 05.07.2017 Jämsän kaupungin ilmoitustaululla (Keskuskatu 8) ja Kuhmoisten kunnan virallisella ilmoitustaululla, Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen (Esankatu 6, 42100 Jämsä) ja Jämsän Vesi liikelaitoksen toimistoilla (Teollisuuskatu 10, 42100 Jämsä) sekä internetsivuilla: www.jamsa.fi ja www.kuhmoinen.fi

Nose work -kokeessa koirat ja ohjaajat kohtasivat erikoisen ajoneuvon: soppatykin, jonka renkaaseen haju oli piilotettu. Etsimässä kuhmoislainen Heli Syvälahti ja Näpä.

Luota koiran nenään

Päivi Hotokka

– Tämä on helppo laji koiralle, mutta vaikea ihmiselle, kiteyttää juupajokelainen Paula Luuri koiraharrastuslaji nose workin. Nose workin takia Lehdesmäen lomakodille saapui toissa viikonloppuna kymmeniä nuuhkuttavia kuonoja. Kolmepäiväisen leirin järjesti kuhmoislainen eläinkouluttaja Hanne Alanko, ja sen aikana oli mahdollisuus osallistua viralliseen hajutestiin, epäviralliseen kokeeseen ja monipuolisiin harjoituksiin. Nose workissa koiran tehtävänä on etsiä sille opetettu haju rajatulta alueelta sisä- tai ulkotiloissa. Ensimmäisessä luokassa koirat etsivät eukalyptuksen hajua. Koira on luontainen nenänkäyttäjä, joten etsiminen ei ole sille vaikeaa. Mikä sitten on kompastuskivi

ihmisille? – Ihminen ajattelee liikaa eikä luota koiraan, selittää leiriä vetämään kutsuttu eläinkouluttaja Erkku Jussinheimo. Omistaja saattaa huomaamattaan johdattaa koiransa väärille jäljille tai hätiköidä, jolloin koira ei saa tehdä työtään rauhassa loppuun.

Nose work on rento ja iloinen laji Nose work on varsin uusi laji. Sitä on harrastettu Suomessa noin 2,5 vuotta, ja ensimmäiset kokeet järjestettiin Rovaniemellä samaan aikaan kuin leiri Kuhmoisissa. Lyhyessä ajassa laji on herättänyt runsaasti kiinnostusta, mutta ei ole Suomessa vielä virallinen. – Tämä on kaikille koirille avoin, rento ja iloinen laji, sanoo Erkku Jussinhei-

mo, joka toimii Nose Work Finland ry:n varapuheenjohtajana. Hänen mukaansa lajin ilmapiiriä parantaa se, että koulutus perustuu palkitsemiseen, eikä etsinnän yhteydessä saa käyttää rankaisuja. Harrastaminen ei ole tiukkapipoista, vaan tärkeintä on hauskanpito sen lisäksi, että koirakko löytää etsittävän hajun annetussa ajassa.

Treenin jälkeen uni maistuu Kuhmoislainen Elina Säynätjoki osallistui viikonloppuun hovawartnarttu Hiltan kanssa. Hän ryhtyi harrastamaan nose workia, koska laji rasittaa koiran aivoja sopivasti. – Välillä koirasta näkee treenin jälkeen, että on ottanut tosi lujille. Silloin uni maistuu. Säynätjoki ja Hilta osal-

listuivat hajutestiin ja epäviralliseen kokeeseen. Emännän mukaan pari suoriutui keskiverrosti. – Välillä tuli huteja, mutta tuli löytöjäkin. Hilta jaksaa tehdä tosi hyvin töitä. Ohjaajan pitää vain oppia tulkitsemaan koiraa, se on se juttu. Hanne Alanko on leirin onnistumiseen varsin tyytyväinen. Paikalla oli jatkuvasti parikymmentä koirakkoa, osa Tampereelta ja Jyväskylästä asti. – Oli taitavia koiria ja innokkaita treenaajia. Pääsimme rauhassa harjoittelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa ja näimme erilaisia koiria. Kaikki osallistujat kiittelivät Lehdesmäen miljöötä, josta löytyi lukuisia hyviä treenipaikkoja. Lisäksi kulkemiset oli helppo järjestää niin, että koirilla oli riittävästi tilaa väistää toisiaan.

MUUTOKSENHAKU Muutosta päätökseen voi hakea kunnallisvalituksella Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen toimitetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle osoitteeseen Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna, hameenlinna.hao@oikeus.fi. Muutoksen hakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät päätöksen valitusosoitteesta. Lisätietoja asiasta antaa liikelaitosjohtaja Tarja Kuisma, puh. 040-58 38 699. Jämsän Jätehuolto ja Jämsän Vesi liikelaitosten johtokunta

OKT Kuhmoinen, Vainiontie 4, 160 m2 Rossipohjainen hirsitalo vm. 1936, alak. 3 h + tupakeittiö + wc, yläk. 2 mh, kph/wc, tv-tila, iso ullakko. Sähkölämmitys, takka, talouskellari. Tontti 3,700 m2. Koulu vieressä, keskustaan 1 km. Uusittu keittiö, leivinuuni, vesikatto ja patterit. Piharakennus 90 m2, jossa autotalli ja varastotilaa. H. 144,900 €. Ks. lisää Oikotie kohde 13317231. Sovi näyttö puh. 0400-884 321.

Kerrostalot

Kuhmoinen, Keskusta kt 49,5 m2 Jussilankuja 2 As 2. 2h+kt+s. C*. Hissitalo Kuhmoisten keskustassa! Yhtiö on liitetty kaukolämpöön ja yhtiövastike on 188,10 euroa /kk.+ vesi mittauksen mukaan. Huoneistolla on tilava lasitettu parveke ja keittiössä kauniit Puustellin kaapistot. Muuta keskustan palveluiden äärelle tai osta sijoitusasunnoksi. Mh. 135.200 €. 511193

Kuhmoinen, Keskusta kt 70 m2 Puistotie 4 C 32. 3h+k+kph/ wc+vh+p. F*. Siisti ja valoisa läpitalon päätyhuoneisto ylimmässä (3.) krs. Keittiön kauniit vaaleat kaapistot on uusittu ja kph/wc remontoitu kokonaan. Etelänpuoleinen parveke. Taloyhtiössä uusittu mm. käyttövesiputkisto ja ikkunat+parvekeovet. Hyvät palvelut kävelyetäisyydellä. Es. To 8.6. klo 17.15-17.45 Mh. 41.439 € Vh. 48.000 €. 566029 Omakotitalot

Kuhmoinen, Keskusta kt 43 m2 Toritie 55 B 9. 2h+k+kph+p. F* Kuhmoisten keskustassa palvelujen äärellä hyväkuntoinen ensimmäisen krs helppokulkuinen huoneisto. Lasitettu tilava parveke sisäpihan puolella on yksi lisähuone lämpimänä vuodenaikana. Heti vapaa! Es. To 8.6. klo 16.30-17.00 Mh. 41.166 € Vh. 42.000 €. 580556

Kuhmoinen, Keskusta okt 8 5 , 5 / 9 8 m 2 Viertiöntie 3. 3h+k+kph+s+wc+2vh+kuistit. ei e-tod*. Heti vapaa pienen perheen koti. Selkeä huonejärjestys, tilavat huoneet ja viihtyisä keittiö. Eteläpihan puoleinen kulmaterassi on helppo lasittaa. Kuhmoisten kaunis satama Päijänteen rannalla n. kilometrin päässä. Tule tekemään tarjous! Es. To 8.6. klo 18.00-18.30 Mh. 76.000 €. 577558 Keskuskatu 11, 42100 Jämsä p. 0400 712 327


Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Kuhmoisten Sanomat

Kuhmoisten Riistanhoitoyhdistys

Harjoitusammuntoja Aukeasuon radalla klo 16-20 Tiistaisin 4.7.• 11.7.•18.7.• 25.7.•1.8.• 8.8.•15.8.• 5.9. Ampumakokeet hirviradalla Lauantaisin 29.7.• 12.8.• 2.9. klo 12.00 9.9. klo 13.00 ja 13.10. klo 15.00 Tarkista ajat muutoksien varalta www.riista.fi Hirvimestaruusammunnat la 9.9. alkaen klo 9.00 Metsästäjäkurssi ja metsästäjätutkinnot Tarkista ajat www.riista.fi

Lajikoht. hirvi ja haulikko Pentti Hauskanen 0400 324 562 yht.hlö pistooli Jouni Joutsimatka 0500 931 469

SEURAT URHEILUKILPAILUT Puukkoisten urheilukentällä lauantaina 15.7. klo 11. Lajeina juoksu (lapsille lyhyet matkat ja lisäksi 1000 m juoksu), pallonheitto, saappaanheitto, tikanheitto ja renkaanheitto. PUUKKOISTEN KESÄJUHLAT Puukkoisten Maamiespirtillä la 15.7. klo 18. Ohjelmassa musiikkia, runonlausuntaa, näytelmä. Tervetuloa nauttimaan kesäisestä illasta kanssamme!

KOKOUKSET Puukkoisten kyläyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS Maamiespirtillä la 17.6.2017 klo 10. Tervetuloa! Kylämän kyläyhdistys ry VUOSIKOKOUS la 17.6.2017 klo 13.00 Jukolassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta

JOHAN ON MARKKINAT

TORIMYYJÄT TORILLA klo 9keskiviikkoisin

17.6. alkaen myös lauantaisin

OSTETAAN METSÄPALSTA / ISOMPI METSÄALUE KUHMOISISTA. p. 040 177 5069 Katon pesu-, huolto- ja maalaustyöt. Hitsattavat huovat ja peltikaton asennukset. Ilmainen kustannusarvio. CA Väritek Oy 050 326 0046

MYYDÄÄN/VUOKRATAAN LIIKEHUONEISTO Toritie 52, noin 100m2. Soittele, jos kiinnostaa 0400 870 386

UUNITUORE MUSTAMAKKARA

Tätä kuponkia näyttämällä kilon ostajalle pieni hillorasia ILMAISEKSI! Kuponki voimassa 5.7.2017 asti. Tervetuloa! Tuoretta ja savustettua kalaa torilta ja kotimyynnistä. JUHANNUKSEN JÄLKEEN TORILLA JOKA ARKIPÄIVÄ 9-13. Säävaraus.

Kalayhtymä Kääpä

Papinsaarentie 142, Kuhmoinen Puh. 03 555 6250, 050 522 3842

HUUSSEJA JA MUITA PIHARAKENNUKSIA! p. 040 539 9984 p. 040 708 9512

ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA

Kuhmoinen klo 9-10

RILLILANKKU 13,95 €/kg!

Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pää- suunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi

AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162

HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 547 1511

HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 Hautakivien oikaisut Mika Piilonen p. 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi

HOIVA-/KOTIPALVELUT Hoiva- ja kotipalvelu Johanna Peltonen p. 040 830 5929 hoivapalvelujohanna@gmail.com

HUUTOKAUPAT Kuolin- ja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy

ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net

JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180

KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi _

KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka

KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavetti- ym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsä- ja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457

KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456

LASI- & KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ark. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 718 688, 0400 647 931

LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. 0400 353 886

__________________________________

Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997

Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja. Kun osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä meillekin.

Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi

www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS- JA TILAUSASIAT

p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj.

TOIMITUS Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat

Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä

Päivi Malin

Eija Heinonen Toimittaja

Päivi Hotokka perhevapaalla Toimittaja

Anna Karhila

040 358 1888

LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492

LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Irja Tervala 0400 131170 __________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen

MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella!

METALLI-, PELTI- JA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi

METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Kiipeilykaadot, pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu

PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28

________________________________

Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhla- ja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292

PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575

PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila - sahatavaraa, myös kyllästettyä - polttopuita p. 0400 798143 p. 050 526 4475

PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike, S&A Rauta Oy Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (03) 555 6607

RAKENTAMISPALVELUT

Mikko Sulanto p. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu Pe-Ra Rakentajapalvelu - uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet PARTURI-KAMPAAMOT p. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi Parturi-Kampaamo Tikantupa _________________________ Toritie 54, Kuhmoinen Rakennushuolto P. Peltonen p. 040 587 7830 - Padaskeittiöt-kalusteet - kodinkoneet PERUNKIRJOITUS- JA - rakennusalan työt PESÄNSELVITYSPALVELUT p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1201 - perunkirjoitukset - testamentit - kauppakirjat

SIIVOUSPALVELUT

AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com

__________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut - kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija

SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi __________________________ Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531

SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net

TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi

VAKUUTUKSET OP Vakuutus Oy Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen p. 010 257 1201

VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 - hälytys- ja kamerajärjestelmät - vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi

ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikki- ym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852

________________________________________________________________________________________________________________________________________

Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin...

Kuhmoisten Sanomat

Kulttuuri ja vapaa-aika

0400 872 461

LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU

23

Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%)

anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja

Tiina Siikanen

045 635 5335 tiina.siikanen@ kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus

Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860

tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25,- e:n ilmoituksista on 5,- e. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan.

Tilaushinnat 2017 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 12 kk / määräaik. tilaus

68 e 74 e

Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk.

(sis. alv 24%) Etusivulla 1,85 e /pmm Tekstissä 1,61 e /pmm Takasivulla 1,69 e /pmm Seurapalsta 2,31 e /rivi

Johan on markkinat

Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10,- e ja lisärivit 4,- e/rivi. Alle 25,- e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 e. Hintoihin sisältyy alv 24%.

Anna juttuvinkki!

Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa.

Lukijapostia -palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa.


Kuhmoisten Sanomat

24

Keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017

Keskity kesään,

PAIKALLISESSA PANKISSA HOIDAT RAHA-ASIASI KUN SINULLE SOPII. Voit varata ajan neuvotteluun maanantaista torstaihin klo 8–19. www.JL-laiturit.fi

Kokoamme, kuljetamme ja asennamme laiturinne käyttövalmiiksi. Toteutamme myös rantakohtaisia ratkaisuja. Meiltä löytyvät ankkurointitarvikkeet, laituriportaat ja -penkit. JL-Laiturit, Jari Laurila Pakarintie 4, 14680 Alvettula, HML jari.laurila@jl-laiturit.fi

p. 050 344 9750

Kippari Voimassa PE-LA 9.-10.5.

HELMI SÄÄSTÖPANKKI / LAHTI / HEINOLA / HOLLOLA / PADASJOKI / PUH. 010 441 7400 SAASTOPANKKI.FI/VARAA-AIKA / SAASTOPANKKI.FI/HELMISP / FACEBOOK.COM/HELMISAASTOPANKKI

TERVETULOA UUDEN AJAN K-Market Kippariin!

Tarjoukset voimassa 8.-11.6.2017 ellei toisin mainita. KIPPARIN

ERÄ! Jättipihvi Suomi Myös Päijänteen kalaa!

6 ERÄ! SÄÄVARAUS

Ahvenfilee

29 Ahvenanmaa

95 KG

Tarjolla PALJON ERI KALALAJEJA!

Porsaan leikkeet Suomi

11

95

95

KG

KG

Voimassa 1.6.-2.7.2017

OLVI

Virvoitusjuomat 0,95 l, sis. pnt. 0,20 (0,84/l)

ATRIA HIILLOS

Grillimakkarat ja makkarapihvit 3,75-4,69/kg

Yksittäin ja ilman Plussa-korttia 1,75 pkt (4,38-5,47/kg)

ELONEN

Mansikka-vanilja kääretorttu 200 g (5,00/kg)

PLUSSA-KORTILLA

-14 %

1

00 PLO

3

00 2 PKT

2

PKT

K-Market KIPPARI UUDET AUKIOLOAJAT: Toritie 53, 17800 Kuhmoinen MA-PE 7-21 LA 7-20, Puh. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com SU 10-19

1

00 KPL

Vietetään yhdessä

KYLÄKAUPPAPÄIVÄÄ!

LA 10.6.2017

MUNKKIKAHVIT klo 10-13! Tervetuloa!

Meidät löydät myös facebookista www.facebook.com

Kuhmoisten Sanomat 23/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you