Page 1

Keski-Suomen Yrittäjät • Yrittäjäsanomat • jäsenlehti • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Juhlaa. Yrittäjyys on muotia. Parempi johtaa hyvin. Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. keski-suomen

Yrittäjyys on muotia.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI / Yrittäjäjuhlaextra

Megatuuletus Keuruulta

Lue lisää yrittajat.fi/kesk

isuomi


2

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

keski-suomen

Päätoimittaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho puh. 010 425 9202 sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

Yrittäjyys on kerrankin muotia Suomen Yrittäjien myöntämä vuosittainen Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto on arvostetuin yrittäjyyden palkinto maassamme. Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto jaetaan vuosittain alueellamme samoilla kriteereillä kuin valtakunnallisetkin palkinnot.

K

eski-Suomessa Yrittäjäpalkintoa on jaettu tänä vuonna 35 kertaa, vuodesta 1979 saakka. Valtakunnallisia Yrittäjäpalkintoja Keski-Suomeen on kotiutettu kahdeksan kertaa vuodesta 1969 saakka. Keuruun Megamarket Oy sai vastaanottaa arvostetun alueellisen palkinnon omalle vähittäiskaupan alalleen ensimmäisenä maakunnassa. Megamarketin megaluokkaa oleva, alueellinen ja paikallinen, rohkeasti tulevaisuuteen investoiva toiminta on alallaan ja alueellaan omaa luokkaansa.

Keuruun, kuten monien muidenkin seutujen ja alueiden, uudistuminen ja tulevaisuus ovat hyvin pitkälle kiinni yrittäjyyden sekä seudun oman yritteliäisyyden vahvuudesta. Syytä juhlaan. Keski-Suomen yhteisessä Yrittäjäjuhlassa on vuosittain hyvä syy juhlia myös paikkakuntien Yrittäjäpalkintoja. Komea joukko yrittäjiä saa juhlassa pystinsä Jyväskylän alueelta ja vähintään yhtä komea joukko muualta Keski-Suomesta onnitellaan. Yrittäjäjuhlan tunnelma on vapautunut ja iloinen, mutta samalla mm. palkituille yrittäjille arvokas ja ikimuistoinen. Tällä Yrittäjäsanomien juhlaerikoisliitteellä haluamme vielä onnitella palkittuja ja muistella juhlan sanomaa ja

yrittäjien terveisiä yhteiskunnalle. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna otti Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa vahvasti kantaa oppisopimuksen uudistamistarpeeseen sekä opiskelijan että työnantajan kannalta. Uudet työpaikat syntyvät entistä enemmän TUULI KIRSIKKA mikroluokan yrityksiin. OpPIRTTIAHO pisopimuksen mielekkyyden päätoimittaja ja houkuttelevuuden kannalta olisi luotava uusi koulutusjärjestely, jossa pientenkin yritysten olisi mahdollista ottaa nuori peruskoulun tai lukion päättävä nuori oppimaan ammatti. Juhlapuheet ovat usein juhlavia puheita. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei jättänyt ketään kylmäksi tai juhlapuhettaan teoreettiselle asteelle vieraillessaan Keski-Suomen juhlassa. Sipilän omakohtainen ja elämänmakuinen käsitys yrittäjyydestä ja työnantajan roolista kuului ja tuntui hänen puheessaan. Sipilästä kaikui aito arvostus ja palo yrittäjiä, henkilöstöä ja innovatiivisia ratkaisuja kohtaan. Yrittäjyys kuului paitsi ”muodikkaana myös hauskana” Sipilän puheessa. Juhlan jälkeen Keski-Suomessa on julkistettu tuoreeltaan alueellisen Aikajanan ja PK-yritysbarometrin tulokset. Tutkimustulokset antavat meille ajattelemisen aihetta alueemme kilpailukyvyn kehittymisestä sekä pkyritysten roolista alueemme nousun veturina. PK-yritysbarometrissä suhdanneodotukset ovat kahta edellistä mittauskertaa varovaisen positiivisemmat ja kehittämishalukkuus näyttäisi nostavan päätään. Aikajanan taaksepäin katsovat tunnusluvut kertovat yritysten sopeuttaneen liiketoimintaa edellisellä jaksolla ja viennin vielä polkeneen paikallaan. On syytä toivoa ja olettaa että PK-barometrin ennustuskyky – joka on historiallisesti hyvä – on tälläkin kertaa oikeassa suunnassa ja KeskiSuomen PK-yritykset löytävät uutta vauhtia investointeihin, kehittämiseen ja työllistämiseen.

Kaiken takana on backstage Yhteistyökumppanien tervehdys yrittäjille toteutettiin juhlassa uudella tavalla. Kumppanit kokoontuivat ennakkoon yhteistyössä valmistelemaan juhlayleisölle oman muotihenkisen tervehdyksensä kuvattavan ”backstagefilmin” muodossa Paviljongin takahuoneissa. Filmissä vilahtelivat kumppaneiden reippaat tervehdykset juhlaväelle: mm. Ari Hitunen, Jykes: Yrittäjyys on muotia, se tuo mukanaan työpaikkoja ja verotuloja! Juha Peltomäki, Elisa: Yrittäjyys on yhteistyötä. Yhdessä saavutamme eniten. Keijo Manner, Keski-Suomen Osuuspankki: Yrittäjyys on kansantaloutemme ja hyvinvointimme perusta! Asko Saarinen, Finnvera: Yrittäminen on rohkeutta ja kykyä ottaa hallittavissa olevia riskejä. On muotia olla rohkea. Pekka Jääskö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Osaaminen yrittäjyydeksi! Backstagefilmin voi katsella uudestaan osoitteessa yrittajat. fi/keskisuomi – Yrittäjäjuhla 2013. Toteutus kuvausryhmä Jesterfilms, Aava&Bang, Fashion Unit ja Keski-Suomen Yrittäjät.

Backstage. Yhteistyökumppanien tervehdykset tallentuvat ja välittyvät juhlavieraille. ELY-keskuksen Juha S. Niemelän tervehdysvuoro.

Suuren juhlan valmistelu vaatii vuosittain hyvää ja laaja-alaista yhteistyötä. Kiitos kumppaneillemme: Keski-Suomen Osuuspankki, Pohjola, Keskisuomalainen, Elisa, Jykes, Kesko ja K-kauppiaat, Finnvera, Ely-keskus, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen liitto, Fashion Unit, Elonen sekä seudulliset kehittämisyhtiöt Jämsek, Keulink, SSYP Kehitys, Witas, Karstulanseutu ja Ääneseudun kehitys. Sekä Jyväskylän Paviljonki.

Juhlaextran juhlakuvat. Terotemedia

Jari-Pekka Koponen

Parempi on hyvin Kolumni

JARI-PEKKA KOPONEN on Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

Parempi johtaa hyvin. Parempi päästä töihin. Parempi palvella hyvin. Parempi voida hyvin.

Keski-Suomen kilpailukyky tulevaisuuden vaatimuksissa vaatii meitä ponnistelemaan enemmän kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. Suomen Yrittäjät ponnistelee sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa kaikki voittavat. Paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi olemme vahvasti mukana Keski-Suomen Parempi johtaa hyvin -teemassa. Paremman johtamisen tavoitteleminen velvoittaa meitä kaikkia pohtimaan omia valintoja, ratkaisuja ja ahkeruuttamme yhteiskunnan toimijoina.

Parempi olisi myös päästä töihin. Puheenjohtaja Mikko Simolinna on tuoreeltaan avannut keskustelun uusien nuorten työllistymis- ja kouluttautu-

misvaihtoehtojen etsimiseksi. Olisi aina parempi ratkaisu yksilöille, alueelle ja koko Suomelle, että nuoremme menisivät töihin, eivätkä jatkaisi kasvamistaan työn etsijöinä tai pahimmillaan työn kadottajina. Ammatin oppiminen työssä on arvokasta – tarvitsemme siihen pientyönantajille uusia rakenteellisia eväitä, jotta yhteiskunnallinen työn ja oppimisen koulutussopimus yrityselämässä voi toteutua paremmin.

Parempi on myös palvella hyvin. Yrittäjä palvelee usein hyvin pitkälle, pitkään ja perusteellisesti. Omaa yritystään, henkilöstöään, asiakkaitaan ja ympäristöään. Paremmalla palvelulla, joustavuudella, innovatiivisuudella ja sopeutumisella

olosuhteisiin yritys voi menestyä hyvin ja pitkäänkin. Paremman palvelun puolesta olisi avattava myös kuntien palvelumarkkinat yksityiselle sektorille nykyvauhtia nopeammin. Yrittäjyys tulee ratkaisemaan kuntien palveluhaasteet.

Parempi voida hyvin. Jokaisen tulisi pystyä huolehtimaan omasta ja läheistensä kuntoisuudesta, henkisestä ja fyysisestä – ajoissa. Suhdannevaihteluiden ja kiireen keskellä usein tärkein unohtuu, eli omasta jaksamisesta huolehtiminen. On aina parempi voida hyvin. Toivotan kaikille yrittäjille ja kumppaneille jaksamista talven yli, kevättä kohti. Suhdanteet näyttävät suuntaa eteenpäin – me ratkaisemme ylös- vai alaspäin.


3

Yrittäjäjuhlaextra 2013

YRITTÄJYYS ON MUOTIA Visio 2020:

Mikko Simolinna yrittäjäjuhlassa

Vuonna 2020 Keski-Suomi on yrittäjyysyhteiskunta Yhteinen Keski-Suomi missio on ”Parempi johtaa hyvin”

MENNYT VUOSI SY:n merkittäviä etappeja 2012 • YLE-vero • SY työmarkkinapöytään Kataisen kutsumana • Nuorten asia, nuorten yrittäjien asia

MIKKO SIMOLINNA Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Hyvinvointimme ylläpitäminen ja kasvattaminen vaatii talouden kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja. Suomi nousee ahdingosta vain työtä tekemällä. Olemme esittäneet hallituksen puolivälitarkasteluun kolmen kohdan ohjelman, jonka ehdotukset liittyvät työn tekemiseen.

1) KILPAILUKYVYN KOHENTAMINEN. Olemme jääneet jälkeen kilpailijamaistamme. Vientimme volyymi on merkittävästi jäljessä huippuvuosista. Tarvitsemme nopeasti toimia, joilla kilpailukyky palautuu. Nopein keino on työn tekemisen ehtoihin, sekä työn hintaan että työaikaan vaikuttaminen. Saksa kykeni menneen vuosikymmenen aikana pitämään yksikkötyökustannusten nousun maltillisena ja tuotteidensa hintakilpailukyvyn kunnossa. Ehdotamme Saksan tapaan työlainsäädännön muutosta, joka sallisi työehtosopimuksista poikkeavat yrityskohtaiset sopimukset. Tämä turvaisi hintakilpailukykyä, loisi edellytyksiä parantaa tuottavuutta ja kohentaisi työllisyyttä. Poikkeaminen edellyttäisi aina sopimista eli yhteisymmärrystä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työehtosopimukseen vetoaminen olisi aina työntekijän subjektiivinen oikeus. Näin turvattaisiin työntekijän oikeudet, mutta työpaikoille annettaisiin oikeus yhteisesti sopia asioista. 1) TYÖPAIKKOJEN LUONTI. Ehdotamme yritysten taloudellisen aseman parantamista ja mahdollisuutta luoda uusia työpaikkoja. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori nosti joulukuussa avajaishaastatteluissaan esille tarpeen luoda Suomeen 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Uudet työpaikat syntyvät nyt ja tulevaisuudessa lähes yksinomaan pk-yrityksiin. FK:n Pia-Noora Kauppi uskoo, että

Nyt tarvitaan rohkeutta ja luovuutta!

JUHA SIPILÄ Suomen Keskustan puheenjohtaja

Työ ja työn kilpailukyky Suomeen syntyy 160 000 työpaikkaa, jos jokainen ammattiyrittäjä palkkaa yhden työntekijän. Ammattiyrittäjä tietää, miten merkittävä muutos on ryhtyä itsensä työllistäjästä työnantajaksi. Uusien työpaikkojen luomiseen tarvitaan pääomia. Rahoituksen saanti on kiristynyt, kun pankkien regulaatiota kasvatetaan. Tämä johtaa investointihalukkuuden vähenemiseen. Verotuksella yrittäjiä voi tukea ja kannustaa investoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Veropolitiikan ykköstavoitteeksi tulee jäljellä olevalla hallituskaudella ottaa toimet, joilla parannetaan pk-yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointiedellytyksiä. Suuryhtiöiden lakkauttaessa ja siirtäessä yritystoimintaa ulkomaille tarvitaan kotimaista elinkeinoelämää tukevia voimakkaita toimenpiteitä. Esitämme, että hallitus käynnistää valmistelun verorakenteen kehittämiseksi siten, että yritykseen jäävän tulon verotuksen ajankohtaa myöhennetään. Kun verotusta ei kohdisteta yritykseen jätettyyn voittoon, mahdollisuudet rahoittaa kasvua edistäviä toimia paranevat käyttöpääoman lisääntyessä. Tämä tukee työpaikkojen säilyttämistä etenkin pienissä yrityksissä ja parantaa näiden rahoitusasemaa. Verotusta voi muuttaa perimällä yhteisöverokannan tasoinen vero vasta voittoa jaettaessa ja säilyttää osinkoverotuksen pääasiallinen rakenne muutoin ennallaan. Verotuksen myöhentäminen yksinkertaistaisi verotusta tehden erilliset varaukset tarpeettomiksi, helpottaisi tarvetta immateriaalitulojen erilaiseen verottamiseen ja poistaisi tappiontasausmenettelyn tarpeen. Se tukisi elintärkeitä kasvuyrityksiä.

peruskoulun jälkeen opintojen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Merkittävänä syy nuorten korkeaan työttömyysasteeseen on puute peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Keski-Euroopan maissa puolet ammattiin opiskelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen ja nuorisotyöttömyys on alle 10 %. TEM:n nuorisokysely osoittaa, että moni nuori olisi halukas tämänkaltaiseen ammatin opiskelemiseen. Miten saada yritykset tarjoamaan nuorille työssä oppimisen paikkoja? Oppisopimus on työsuhde ja oppisopimusoppilaalle maksettavaksi edellytetty palkkaustaso on käytännössä mahdoton. Palkkatukien hakemismahdollisuus ei auta, kun oppisopimusjärjestelmä jo koetaan hallinnollisesti vaativaksi. Tulisi siirtyä järjestelmään, jossa nuorten ammattiin opiskelua työn yhteydessä ei enää katsottaisi työsuhteeksi vaan opiskeluksi, jota se onkin. Olemme ehdottaneet , että peruskoulun tai lukion päättäneitä nuoria varten luodaan koulutusjärjestelmä, jossa yritys voisi ottaa nuoren oppimaan ammattia. Koulutussopimuksen osapuolia olisivat opiskelija, yritys ja oppilaitos. Koulutussopimus olisi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämistapa, jossa pääosa oppimisesta tapahtuisi työpaikoilla. Opiskelijalle maksettaisiin korvausta opintojen ajalta. Maksajina olisivat ammatilliset oppilaitokset valtionosuudestaan ja yritykset saamansa työsuoritteen perusteella. Opiskelijalla olisi oikeus opintorahaan ja opintososiaalisiin etuuksiin. Osa opiskelusta tapahtuisi oppisopimuksen tapaan oppilaitoksessa, millä varmistettaisiin nuoren saavan tietoja ja taitoja, joita ei voi yrityksessä opettaa. Oppilaitos osallistuisi yrityksissä tapahtuvaan työn ohjaamiseen. Tästä hyötyisivät yritykset, opiskelijat ja opettajat.

3) TYÖN TARJONTA. Työn tarjontaa ja kysyntää tulee lisätä ja työvoiman saatavuus turvata. Meillä on kasvava määrä nuoria, jotka jäävät syystä tai toisesta

Poliitikot voisivat ottaa oppia yrittäjistä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vertasi juhlapuheessaan yrittäjyyttä ja politiikkaa toisiinsa. Sipilän mielestä poliitikoilla olisi paljonkin opittavaa yritysmaailmasta. Sipilä kaipasi politiikkaan nykyistä enemmän ennakointia ja pitkäjänteisyyttä. Pk-yrittäjän on toimittava pitkäjänteisesti ja nähtävä myös tulevaan, jos aikoo menestyä yritystoiminnassaan. – Poliitikoilta puuttuu yrittäjälle ominainen rohkeus. Yrittäjän on ongelmiin törmätessään pakko löytää ratkaisu, poliitikko tyytyy kompromisseihin. Siinä on myös jonkinasteista kunnianhimottomuutta, Sipilä arvioi. Juha Sipilän mielestä nykyisessä taloustilanteessa poliitikoilta tarvittaisiin luovuutta ja ratkaisuhakuisuutta. Sellaista, jota hänen itsensä on yrittäjänä ollut pakko löytää. Sipilä hauskuutti yleisöä kertomalla esimerkin erikoisesta rekrytoinnista oman uransa alkuvaiheessa. Rekrytointi päättyi onnellisesti, mutta ennen sen toteutumista oli ostettava ja myytävä kolme rekkakuormaa Tupperware-kuppeja.

(Kooste Mikko Simolinnan puheesta Keski-Suomen maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa 26.1.2013).

Luovista ratkaisuista ja yhteistyöstä hän kertoo esimerkin kotiseudultaan Kempeleeltä: kymmenkunta omakotitaloa on lyöttäytymällä yhteen voinut kokonaan irrottautua valtakunnallisesta sähköverkosta. Kiinteistöt saavat energiansa yhteisestä puuhakelaitoksesta. Sipilä myöntää, että tällainen ratkaisu ei ole kaikkialla mahdollinen, mutta avoimella ajattelulla löytyy aina ratkaisu.

Arvot eivät saa olla kaupan. Juha Sipilä korostaa arvojen

merkitystä yrittäjälle ja yritykselle. – Inhimillisyys, kestävä talous, realistinen luontosuhde, Sipilä arvopohjaansa luetteli. Koko Suomen palvelurakenteen kannalta Sipilän mielestä keskittäminen ei ole Suomen tie. – Jokaista tarvitaan ja jokaisesta on pidettävä huolta. – Pitäkää te itsestänne huolta -– kehottamalla Sipilä muistutti yrittäjiä myös siitä, että elämä ei ole vain työtä. Sosiaalisista asioista merkittävä on yrittäjän sosiaaliturvasta huolehtiminen. Siinä suhteessa haasteellisimmassa asemassa ovat pienimmät yritykset, joiden voimat eivät aina Suomi on ahtaalla. Politiikkaan tarvitaan Sipilän mielestä riitä sote-vaatimusten täyttämiseen. nopea suunnanmuutos. Juha Sipilä esittääkin, että alle kymmenen hengen yrityksille – Lisää työtunteja pidemmistä työurista. korvattaisiin perhevapaista aiheutuvat kustannukset. – Menestyvä Suomi tarvitsee jokaisen nuoren työpanoksen. Hän kertoi juhlaväelle myös oman yrityksensä kasvusta Ketään ei ole vara jättää syrjään, Sipilä juhlapuheessaan jyrisi. seitsemän hengen työllistäjästä 700 hengen työpaikaksi. Suunnanmuutokseen tarvitaan puhujan mielestä luovuutta, Puhujan mielestä ”Yrittäminen on hauskaa”. radikaaleja innovaatioita, tuottavuushyppyjä. Tuottavuushypyistä Sipilä otti esimerkiksi verotuksen help(Otteita Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän pouden: hallinnon sujuvuus voisi olla yksi Suomen kilpailujuhlapuheesta Keski-Suomen maakunnallisessa yrittäeduista. Yhteiskunnallisista päätöksistä kiireisin on sote-uudisjäjuhlassa 26.1.2013). tus, joka on viisainta toteuttaa kuntien välisellä yhteistyöllä. Biotaloudesta ja ITC-osaamisesta Sipilä odottaa paljon.


4

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Maakunnallinen yrittäjäpalkinto

Unelmat todeksi Ihmisillä on unelmia, kai meillä jokaisella. Harva pystyy unelmiaan toteuttamaan. Keuruulaiset Kari Ketola ja Sirpa Heikkinen toteuttivat. Keuruun Megamarket Oy on Karin vuosikymmenten mittaisten unelmien summa. Maakunnallisesta yrittäjäpalkinnosta Kari ja Sirpa eivät edes unelmoineet. Se tuli bonuksena. KARI RUUSKA, teksti

Keuruun Megamarket on keskusliikkeistä riippumaton tavaratalo ns. Tervan alueella. Yli 5200 neliön myymälätiloista löytää kaiken, mitä kotona tarvitaan: tuoreista leivistä vaatteisiin ja kodinkoneisiin. Voipa asiakas ostosten lomassa piipahtaa kahville tai tainnuttamaan nälkänsä marketin yhteydessä olevaan kahvilaravintolaan. Pihassa voi auton tankata ST1 -mittarista. Kari korostaa, että se on öljy-yhtiön bisnes, kaikki muu yksityistä Megamarket Oy:n liiketoimintaa. Haiskahtaa Tuurilta ja Vesa Keskiseltä. Onko tuo ihme. Yhdeksän vuotta Kari Ketola kiersi maata Veljekset Keskisen tukkukauppiaana. Ketolalle kuului koko Pohjois-Suomi Jyväskylästä ylöspäin. Aiemmin hän oli toiminut myyntiedustajana Isojoen Konehallilla (IKH). – Kauppaa olen tehnyt pienestä pitäen. Lapsena kylillä kävin pyörän tarakalta myymässä saunavihtoja ja muuta pikkutavaraa. Varaosakauppaan pääsin 16-vuotiaana, sen jälkeen vierähti 10 vuotta huonekalualalla, Kari kertoo. Matkan varrelta löytyi myös nykyinen elämän- ja yhtiökumppani Sirpa Heikkinen, joka toimi sairaanhoitajana Kainuun terveyskeskuksessa Kajaanissa. Pariskunta asui Kajaanissa, kun ajatus omasta yrityksestä alkoi toteutua. – Olimme ajamassa lentoasemalta kohti Kajaania, kun Ruotsalaisen Matti (ent. Jyväs-Matti) soitti ja kysyi, laitettasko kauppa Jyväskylän seudulle. Vilkaisin Sirpaa, joka kuunteli ilmekään värähtämättä ja vastasin, että laitetaan vaan. Kari Ketola kertoo, että juuri Sirpa sitten keksikin kauppapaikaksi Keuruun. Jostakin oli jäänyt mieleen, että Väinö Rautiaisen Väinö-market olisi kaupan. Tuumasta toimeen: kohta marketin omistivat Kari, Sirpa ja Matti – Keuruun Megamarket aloitti kesällä 2005.

Kari Ketola ja Sirpa Heikkinen ovat saavuttaneet unelmansa yrittäjinä Keuruun Megamarketissa. Unelmien lisäksi yrittäjyys antaa myös leivän yrittäjien perheelle ja 30 työntekijälle.


5

Yrittäjäjuhlaextra 2013

Yrittäjyydellä on kasvot. Kauppiaan pitää olla lähellä asiakastaan. Meillä asukkaat ja mökkiläiset tulevat kuin kotiinsa. Kesäasukkaat tulevat ilmoittautumaan saapuessaan mökille. Joskut käyvät kertomassa, jos lähtevät viikoksi reissuun. Kari Ketola Unelmat heräävät henkiin. Vuosikymmenten ajan yrittäjien kanssa touhutessa Kari Ketolalle oli kasvanut unelma: oma yritys. Se toteutui yhdessä puolison, Ruotsalaisen Matin, Satu-tyttären ja Markku-vävyn kanssa. Myöhemmin muut osakkaat erkanivat ja Megamarket jäi kokonaan Sirpan ja Karin vastuulle. Tänä päivänä kaupankäyntiin pariskunnan lisäksi osallistuvat myös Karin Suvi-tytär ja Juha-vävy. Yrittäjien kampanjoita rakentaessa ja arvioidessa Ketola oli unelmoinut oman yrityksen kampanjasta: miltähän sellaista tuntuisi suunnitella ja toteuttaa. Senkin on päässyt kokemaan. – Sain jännittää avajaiskampanjan toteutumista. Tuleekohan ketään. Laulavatko kassakoneet. Oli valtava elämys nähdä, että piha on täynnä autoja, kassoille jonotetaan, iloinen vilinä täyttää käytävät ja hyllyjen välit. Sitä ruuhkaa piti mennä ihan katolta ihailemaan. Unelmista toinenkin toteutui. Kari Ketola oli haaveillut omista toimitiloista. Omat yli 5200 neliön tilat valmistuivat vanhaa megamarketia vastapäätä. Yrittäjä kiittää pankkia, jonka turvin lähes 7 milj. euron investointi tuli mahdolliseksi. Uusi Megamarket avattiin elokuussa 2011. – Vanha, pohjalainen yrittäjäystävä minulle sanoi, että oma kivijalka pitää olla. Silloin ei ole tuuliajolla. Kari Ketolalla oli kiinteistöä suunnitellessa kaksi periaatetta muiden yläpuolella: hyvät valot ja kiiltävät lattiat. Mosaiikkilaatta lattiassa antaa liikkeestä eri kuvan kuin maalattu betoni. Jo kiinteistöä suunniteltaessa yrittäjät kiinnittivät erityishuomion ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen, mikä on toteutunut esimerkiksi kylmälaitteiden ovina ja kansina sekä kaiken mahdollisen kierrättämisenä. Liiketilat lämpiävät lattialämmityksen kautta pääosin kylmälaitteiden hukkalämmöllä. Kari Ketola sanoo yrittäjiä tavatessaan ihailleensa toimistojen seinällä luotettavuudesta kertovia AAA-kunniakirjoja. Unelmissa väikkyi saada joskus sellainen myös omalle seinälle. – Kerran se sitten löytyi Sirpan pöydän kulmalle tuomasta postikasasta. Ei se sen juhlallisempi tapahtumana ollut, mutta lämpimästi läikäytti rinnassa… Viime lokakuussa täyttyi unelmista viides. Keuruulaiset yrittäjäkollegat arvostivat Sirpan, Karin ja Megamarketin paikallisen yrittäjäpalkinnon arvoiseksi. – Maakunnallisesta yrittäjäpalkinnosta emme edes unelmoineet. Sellaisia saavat vain tosi arvostetut, perinteikkäät yritykset. Usein ne menevät tuotantoyrityksille, harvemmin kaupan sektorille, Kari Ketola pohtii.

YRITTÄJYYS ON MUOTIA. Maakunnallisen yrittäjäjuhlan teema tuli todistetuksi useampaankin kertaan Jyväskylän Paviljongissa 26.1.2013. Teemaa todistamassa Fashion Unitin tiimi ja puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen. Säteilevä. Vuosi sitten Jyväskylän yrittäjänä palkittu Johanna Soilu säteili illan juontajana ja muoti -teeman toteuttajana. Illan kuvista vastasi Pasi Hakala, Studio Varjo, juhlafilmin toteutti Aava&Bang, juhlailmeen ja -tunnuksen loihti Brand United.

Yrittäjällä on kasvot. Kari Ketola ja Sirpa Heikkinen korostavat, että kauppiaan pitää olla lähellä asiakasta, samaa perhettä. – Meillä on kasvot täällä Keuruulla. Mökkiläiset käyvät ilmoittautumassa, kun keväällä tulevat mökeilleen. Jotkut käyvät kertomassa, jos ovat viikon matkoilla ja poissa kotoa. Myös lupauksiin täytyy vastata ja suunnitelmia pitää olla koko ajan. Kun aloimme etsiä Megamarketille tonttia ja suunnitella uutta rakennusta, lupasimme ainakin kuusi työpaikkaa lisää. Edellisellä paikalla meitä oli 20, täällä noin 30 eli lupaus on täyttynyt, Sirpa ja Kari laskevat. – Vesa Keskisen periaatteena oli, että yrittäjällä pitää olla isoja tavoitteita. Maali pitää asettaa riittävän kauas, että sen saavuttamiseksi on ponnisteltava. On meilläkin suunnitelmia ja tavoitteita edelleen, Ketola sanoo. – Nyt ehkä hetken aikaa maksellaan laskuja, mutta tontilla on laajennusvaraa. Meillä on jo ajatuksia, mihin 800 neliön laajennusta tarvitaan. Kari Ketolalla kaupankäynti on verissä. Sirpa Heikkinen lähti yrittäjäksi kokonaan toiselta alalta, sairaalasta. – En ole katunut. Olin Kajaanissa tosi raskaalla kuntoutusosastolla. Raskastahan yrittäminenkin on, mutta silti siinä on oma vapautensa, Sirpa pohtii. Sirpa Heikkinen huolehtii Megamarketin talousrutiineista, laskuista, kirjanpidon valmistelusta, henkilöstöasioista, työvuoroista, atk:n toimivuudesta. Ja kun kassoille tarvitaan ruuhka-apua, hän livahtaa toimistostaan myymälän puolelle. Sekä Sirpa että Kari kuitenkin korostavat tehtävien jakoa ja henkilökunnan roolia. – Meillä on kokenut ja luotettava porukka, osa ollut alusta asti (7,5 v.), eikä joka paikkaan tarvitse ehtiä itse, Ketola kiittelee. Hän antaa tunnustuksen myös kirjanpitäjälle: 75-vuotias kajaanilainen tilitoimistoyrittäjä huolehtii isällisellä otteella yhtiön tileistä ja konsultoi taloussuunnittelussa. Kari Ketola perustelee ratkaisua: – Yrittäjän pitää ottaa mahdollisimman kallis kirjanpitäjä. Jos joku kehuu löytäneensä edullisen tilitoimiston, voi päätellä, että se ei ehdi paneutua asiakkaan liiketoimintaan.

neuvokset. Presidentti on myöntänyt yrittäjäneuvoksen arvonimen Kyösti Saarimäelle Muuramesta (oik) ja talousneuvoksen arvon Mikko Hentiselle Joutsasta. Tuoreet neuvokset vastaanottivat onnittelut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnalta ja Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koposelta.

Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto Paikallinen Yrittäjäpalkinto Yrittäjäpalkinto on julkinen tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1968 lähtien.

Valtakunnallisella ja maakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla halutaan korostaa oma-aloitteisten ja taloudellisten riskien ottamiseen uskaltautuvien yrittäjien merkitystä koko talouselämälle, ja nostaa yksityisen yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassa. Palkintokriteereitä ovat tuotteiden tai palvelujen jatkuva kehitystyö ja uusiutuminen, kansainvälisessä kilpailussa menestyminen sekä yritystoiminnan jatkuvuus onnistuneiden sukupolvenvaihdosten kautta. Valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja toimintaidean omaperäisyyteen sekä yrityksen osaamisen kehittämiseen. Paikalliset Yrittäjäpalkinnot luovutetaan eri paikkakunnilla vuosittain ansioituneille ja esimerkillisille yrittäjille eri puolilla Suomea. Onnittelemme kaikkia Yrittäjäpalkinnon vastaanottaneita Yrittäjiä!


6 Palkittuja yrittäjiä

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa palkitut ja huomioidut yritykset Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto Keuruun Megamarket Oy

Paikallisten yrittäjäyhdistysten yrittäjäpalkinnot Keski-Suomessa Hankasalmi Jyväskylä Jyvässeutu Joutsa Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi

Marjan Leipä Ky Jamera Oy Pate-Piiput Oy Puutavarankuljetus Hannu Suuronen Oy Jämsän Kone Center Oy Jyrki Koskipää Kiinteistöpalvelu R. Saravaara Tervet Oy Keuruun Megamarket Oy Kinnulan Parlamentti Oy Tmi Pertti Sagulin Suunnittelutoimisto Kimmer Engineering

Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

Neste Korpilahti/ Markku Lahtonen Oy Opasol Oy Esa Korpeinen Oy Rakennusliike Pekka Hämäläinen Oy Kyytiässä Kuntoriihi Oy Tilitoimisto T. Pesonen Oy Keski-Suomen Betonirakenne Oy Keski-Suomen JK-Center Oy J & J Mynttinen Ky K-S Kuvapolku Oy Fysioterapia- ja lääkärikeskus Täsmähoito Oy Fysio Kanervo Ky

Vuoden nuori yrittäjä Suvi Widgrén, Stylehunter Oy

Ekologista ja edullista kirjakauppaa TARJA RUUSKA, teksti

J

amera Oy myy oppikirjoja. Valikoimissa ovat sekä uudet että käytetyt, Suomessa painetut oppikirjat ja opiskelutarvikkeet. Kirjoja voi ostaa liikkeestä ja verkkokaupasta. Moni opiskelija on löytänyt tiensä Jameraan, olipa kannustimena tuotteiden edullisuus tai ekologinen ajattelu. Opiskelijan kukkaron sisältö on monelle tuttu. – Joulukuussa 2005 perustetun yrityksen omistavat Tuomas Lappalainen sekä Anne ja Janne Maaninka. – Jamera-liikkeitä on Helsingin kahden liikkeen lisäksi Jyväskyläs-

sä, Lahdessa, Oulussa ja Tampereella. – Meidän yrittäjien ohella Jyväskylässä työskentelee 12 osa-aikaista ja kaksi kokopäiväistä työntekijää. Muualla henkilöstöä on kuusi kokoaikaista. Parhaimmillaan osaaikaisia työntekijöitä on 55, Janne Maaninka laskee. Janne Maaninka nimeää yrityksen toiminnan motoksi lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Jamera oppikirjat edullisemmin!” – Tulevaisuuden suunnitelmiimme kuuluu toiminnan jatkuva kehittäminen ja erityisesti ammatillisten kirjojen valikoiman parantaminen, Janne lupaa.

ekologiset. Kierrätyskirjakauppa on sekä edullista että ekologista. Palkintoa vastaanottamassa Anne ja Janne Maaninka sekä Minja ja Tuomas Lappalainen.

Palkitsemisesta ja järjestötoiminnasta. – Yrittäjäpalkinto ei ollut odotettu, vaan aika iso yllätys, kun emme kovin pitkään ole toimineet yrittäjinä. Yrittäjäksi meidät sai lähtemään hyvä tilaisuus ostaa

tärkeäksi ja tarpeelliseksi katsomamme yritys. Keski-Suomen Yrittäjien ja Jyväskylän yrittäjien toiminta on jameralaisille jonkin verran tuttua: – Aika vähän olemme vielä mu-

kana järjestötoiminnassa, kun lapset ovat pieniä ja vapaa-aikaa ei juuri jää. Ei meillä ole toiminnalta erityisiä odotuksia, se vaikuttaa hyvältä, Janne Maaninka kertoo.


Palkittuja yrittäjiä 7

Yrittäjäjuhlaextra 2013

Leipä on lähiruokaa TARJA RUUSKA, teksti

H

ankasalmelainen yritys Marjan Leipä Ky perustettiin vuonna 2000. Leivonnaisia paistettiin aluksi leivinuunissa, mutta toiminnan kehittyessä remontoitiin vanha navettarakennus vaatimukset täyttäväksi leipomotilaksi. Tuotteita myydään Jyväskylän Seudun vähittäiskaupoissa. Asiakkaina on myös ravintoloita ja pitopalveluyrityksiä. – Omistamme mieheni Jarin kanssa yrityksen ja itse työllistyn siinä täysin. Niemisjärvellä yrittäminen on sijainniltaan hyvä, sillä

Jyväskylään ei ole pitkä matka. Suurin osa asiakkaistamme on Jyväskylästä, Marja Kolehmainen toteaa. – Toivomme, että kunnassa vietäisiin lähiruoka-ajattelu kunnolla käytäntöön. Asiasta kyllä keskustellaan, mutta kaipaan enemmän konkreettisia tekoja, Marja toivoo. Hän kertoo, että yrityksessä suunnitellaan jatkuvasti uusia tuotteita, jotta asiakkaille olisi mahdollista tarjota pitkä asiakassuhde. Ruismallasleipä on jo tuttu lähiasukkaille ja kauempanakin asuvat sitä mutustelevat. – Uusien tuotteiden keksiminen on piristävää rutiinityön

ohella. Ruismallasleipää kun olen leiponut yrityksen perustamisesta asti. Leipomon muita tuotteita ovat mm. ruisleipä, erilaiset vaaleat sekaleivät ja perunarieskat. Leipomiseen käytämme puhdasta, kotimaista viljaa ilman lisä- ja säilöntäaineita. Marja Kolehmainen kertoo, että he ovat pohtineet myös uusien tilojen suunnittelua. – Yrittäjäpalkinnon saaminen on suuri ja iloinen yllätys näin pienelle yritykselle, Marja kiittää palkitsijoita.

KOTIMAISTA TYÖTÄ. Ritva ja Paavo Valkama luottavat kotimaiseen työhön, Pate-Piiput valmistetaan täysin kotimaisista osista.

Laatu ja turvallisuus KARI RUUSKA, teksti

P lähiruokaa. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen ojensi kukkaset Marja ja Jari Kolehmaiselle.

Erikoistuminen pelasti L

aukaan vuoden yrittäjä Pekka Hämäläinen löysi yritykselleen menestyspolun erikoistumisen kautta. Pekka Hämäläinen Oy on yksi Jyväskylän seudun arvostetuimpia kosteus-, homevaurio- ja sisäilmasaneeraajia. Yrityksen alkuvuosina 80-luvulla veljesten Pekka ja Heikki Hämäläisen rakennusfirma keskittyi uudisrakentamiseen ja muuraustöihin, kunnes 90-luvun alun kuuluisa lama hiljensi rakentamisen tahtia.

Pekka Hämäläinen lähti opiskelemaan kosteus- ja homevaurioiden selvittämistä ja korjausta. Asiakaskunta löytyi jo olemassaolevasta asiakasrekisteristä: kaupungin ja kuntien rakentaminen painottui entistä enemmän korjausrakentamiseen. Rakennusliike Pekka Hämäläinen Oy:n merkittävimmät asiakkaat ovat edelleen Jyväskylän kaupunki ja Laukaan kunta. Töitä tehdään myös muille kunnille, yri-

kiire pois. Marja-Leena ja Pekka Hämäläisen mielestä saneerausrakentajalla ei saa olla liian kiire.

tyksille ja yksityisille. Erikoistuneessa yrityksessä työntekijöiden ammattitaito ja sen ylläpitäminen on tärkeää. Rakennusliike Pekka Hämäläisellä on noin 30 työntekijää. Jokainen käy läpi perehdytyksen ja voi halutessaan kouluttautumalla täydentää ammattitaitoaan. Jokaisen työntekijän on oltava motivoitunut tehtäväänsä, hyvä ammattitaito tarvitsee kaverikseen oikean asenteen. Erityisen tärkeänä Hämäläinen pitää työnjohdon asennetta työhönsä: terve rakentaminen on monen osatekijän summa ja työnjohto vastaa siitä, että rakennus- tai saneeraustyömaalla kaikki tulee tehdyksi oikein. Edes rakentamisen kireät aikataulut eivät saa häiritä työn tekemistä perusteellisesti. Hämäläinen ei hyväksy urakoita, joissa aikataulu on liian tiukka. Sen vuoksi yritys suosii laskutustöitä; tilaajan kanssa sovitaan aikataulu ennakkoon. Rakennusliike Pekka Hämäläisen työt ovat Jyväskylän seudulla tai Jyväskylä-Äänekoski -akselilla. Töitä on riittänyt myös taantuman aikana, joskin projektit ovat aikaisempaa pienempiä.

ate-Piiput Oy:n yrittäjä, toimitusjohtaja Paavo Valkama vastasi puhelimeen Espanjasta. Oli kaivinkoneen kimpussa rakennustyömaalla – eli globaaleissa hommissa. Jyvässeudun vuoden yrittäjänä palkittu Pate-Piiput Oy on emoyhtiöstään Lämpöhuolto-Valkamasta eronnut omaksi valmis- ja sisäpiippuihin erikoistuneeksi yritykseksi vuonna 1990. Paavo Valkaman vuonna 1977 perustama Lämpöhuolto-Valkama Oy ja Pate-Piiput Oy toimivat edelleen perheyhtiöinä, yhteisissä tiloissa Vaajakoskella. Yrittäjä Paavo Valkama perustelee yhtiöittämistä erikoistumisella ja markkina-alueella. Lämpöhuolto-Valkama tarkastaa öljysäiliöitä pääasiassa Keski-Suomen maakunnan alueella, piippuihin erikoistunut Pate-Piiput Oy operoi maanlaajuisesti asentajaverkostonsa kautta. Pate-Piiput työllistää valmistuksessa kolme työntekijää Vaajakoskella. Tuotteiden osien valmistuksessa käytetään alihankkijoita Jyväskylän seudulla. Valkama laskee, että sopimusasentajien, alihankkijoiden ja omien työntekijöiden kanssa yritykset työllistävät 8-10 ammattilaista. Pate-Piippujen tuotteet ovat täysin kotimaisia: piippujen sisä-

putket tulevat Outokummulta, eristeet Parokilta ja ulkovaippa Rautaruukilta. Piiput valmistetaan Vaajakoskella mittatilaustyönä ja toimitetaan asiakkaalle täysin valmiina. Saneerauskohteissa sisäpiiput asennetaan patentoidulla asennusmenetelmällä. – Jyväskylän seudulta on melko helppo löytää yhteistyökumppaneita esimerkiksi laserleikkaukseen, Valkama toteaa. – Työn hyvä laatu ja turvallisuus ovat meille ykkösasioita ja tiedämme, mitä saamme kotimaisilta valmistajilta. Lämpöturvallisuudessa vahingot johtuvat usein tuontituotteiden virheistä tai asiantuntemattomasta asennuksesta. Paavo Valkama on toiminut neljä vuosikymmentä itsenäisenä yrittäjänä lähdettyään kaupungin palveluksesta vuonna 1972. Valkama tunnustaa, että vuosikymmenten kuluessa yrittäjätoiminta on kokenut melkoisen mullistuksen. Kilpailu on kiristynyt ja vaatimukset koventuneet. Oman alansa markkinatilannetta hän pitää vakaana. Yleisen taloustilanteen tiukkeneminen siirtää painetta korjausrakentamiseen ja lämpöalan tehtävät eivät ainakaan supistu. Paavo Valkama on nyt 67-vuotias, mutta aikoo jatkaa yrittäjänä Ritva-vaimonsa tukemana niin pitkään kuin into ja voimat riittävät.


8 palkittuja yrittäjiä

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Mukavan mutkatonta TARJA RUUSKA, teksti

P

etäjävedellä sijaitseva Tilitoimisto T. Pesonen Oy on perustettu vuonna 1979. Nimi on yrityksen perustajan Tapio Pesosen mukaan. Nykyinen omistaja on Ismo Jukola, joka on toiminut yrittäjänä vuodesta 2003. – Petäjävedellä on mukavan mutkatonta yrittää. Paikkakunta on positiivisessa nosteessa, Ismo Jukola toteaa. Jukolan mukaan tilitoimistoalan isoimmat haasteet tiivistetysti ovat yritysten koko taloushallinnon prosessien haltuunotto sähköistyvässä maailmassa. Tilitoimisto T. Pesosen asiakkaat ovat muualtakin kuin Petäjävedellä.

– Meistä on tullut maakunnallinen toimija, palvelua tuotamme myös Muuramen, Jämsän ja Jyväskylän toimistoista. Tilitoimistossa työskentelee 16 henkilöä. Töitä riittää, Jukola vakuuttaa. – Työpäivä ei aina riitä, välillä tulee yösydännä mietittyä kirjanpidon ohella vastauksia toimittajienkin kyselyihin, hän naurahtaa. Ismo Jukolan sähköpostiviesti juttuun liittyen viuhahti vastaanottajalle puoli kolmelta yöllä. Yrittäjä kertoo, että palkitseminen tuli yllätyksenä. – Toimistomme palkittiin jo edellisen omistajan aikana vuonna 1989.

Kunnanjohtajan halaus. Palkintoa vastaanottamassa Tilitoimisto T. Pesonen Oy:n Ismo Jukola ja Heidi Suhonen, onnittelemassa kunnanjohtaja Teppo Sirniö.

Pitkän tien bensakauppiaat kari RUUSKA, teksti ja kuva

Isältä pojalle. Jukka ja Jere Mynttinen yrittävät yhdessä.

”Kai 30 vuotta jotain kertoo” TARJA RUUSKA, teksti

J

&J Mynttinen Toivakasta on toiminut maanrakennusalalla tänä vuonna 30 vuotta. J-kirjaimet muodostuvat Jukka ja Jere Mynttisestä. Isästä ja pojasta. –Viime vuosina olemme tehneet pääosin puhelin- ja sähkökaapelointia. Kesäisin kaivamme välillä kesämökin pohjia tai tienpätkiä. Asiakaskuntamme on muotoutunut vuosien varrella vakituiseksi. Se on hyvä tässä hommassa. – Olemme toiminnassamme pitäneet aika matalaa profiilia. Moni toivakkalainen ei välttämättä tiedä hommistamme paljoakaan, asiakkaat kun ovat pitkälti Jyvässeudulta. Teemme työmme mahdollisimman hyvin, korkealla ammattitaidolla ja siitähän asiakkaiden luottamus syntyy. Talous on kunnossa ja kalusto velatonta. On pyritty pelaamaan varman päälle. Tällaisina aikoina se onkin tarpeen, Jukka Mynttinen miettii.

– Reilut 20 vuotta toimimme toiminimellä, nyt kolmisen vuotta Ky:nä, kun sukupolvenvaihdoksessa omistuspohjaa muutettiin siten, että Jere omistaa yrityksestä 40 %. Poika ehti olla välillä muuallakin tekemässä ´oikeita maanrakennustöitä´. Hyvähän se oli nähdä miten muualla toimitaan, isä kertoo. Mikä yrittämisessä on vaikeinta? Se on Mynttisen mukaan palvelun hinnoittelun vaikeus ja siinä saa tukea mm. koneyrittäjäin liitosta. Hän kehottaakin alan yrittäjiä tai alalle aikovia käyttämään liiton palveluita. – Muuten tämä olisi matalaotsaisen maalaispojan hommaa. Yrittäjäpalkinto lämmittää tietenkin sekä isä että poika Mynttistä. – Keski-Suomen yrittäjien jäsenyytemme on myös pitkäaikainen, Jukka Mynttinen muistelee, mutta ihan tarkkaa liittymisvuotta ei kuorma-auton ratissa nopeasti laskien muista.

K

orpilahden vuoden yrittäjänä palkittiin Neste Korpilahti/Markku Lahtonen Oy, jossa yrittäjinä toimivat Arja ja Markku Lahtonen. Markku Lahtonen on pitkän tien bensiinikauppias, joka on pyörittänyt omaa huoltoasemaa Korpilahden lisäksi Jämsässä ja Jyväskylässä, vuoden jopa Kokkolassa. Jyväskylässä Lahtonen tunnettiin Hannikaisenkadun Shelliltä, Jämsän Shell Lahtosella oli kaupungin keskustassa – tontilla, jolle 90-luvun lopussa rakennettiin marketti, jota Lahtoset pyörittivät 4,5 vuotta. Korpilahden Nesteelle Lahtoset tulivat vuonna 2004. Viisi vuotta sitten kiinteistö ostettiin omaksi – nyt ei kukaan kävele yli, niin kuin takavuosina on saattanut käydä. Lahtosesta piti tulla liikenneasemayrittäjä nykyisen Shell Veturin paikalle Jyväskylään, mutta toisin kävi. Osuuskauppa vei paikan, mutta enää Lahtonen ei siitä ole harmissaan. – Siinä olisi käynyt samoin kuin Kokkolassa kävi. Shell otti koko maassa parhaat 85 asemaa omakseen eli yrittäjyys olisi typistynyt Veturissa vuoteen tai kahteen. Keskimaa on Jyväskylässä niin vaikutusvaltainen toimija, että se on saanut pysyä Veturin isäntänä, Lahtonen pohtii. Bensiinikaupalla tänä päivänä ei pääse rikastumaan. Katteet jäävät

ansaittu tunnustus. Arja ja Markku Lahtonen vastaanottivat onnitteluja Paviljongissa tutuilta ja tuntemattomilta.

pieniksi, yrittäjä ei aina pysty kilpailemaan hinnalla öljy-yhtiöiden kylmäasemien kanssa. Lahtonen arvioi, että koko valtakunnan polttoainemyynnistä viidennes tankataan tänään yrittäjävetoisesta mittarista. – Eihän autoilija tiedä, kenen bensaa tankkaa. Me toteutimme 8-9 vuotta sitten aseman laajennuksen ja nykyaikaistamisen, jossa polttoainekaupan tueksi tulivat muun muassa pikaruoka ja Veikka-

uksen pelit, yrittäjä kertoo. Lähitulevaisuuteen suuria uudistuksia ei ole suunniteltu. Pienyrittäjälle jo ison pihan asvaltointi on merkittävä investointi, siihen kuluu ensi kesänä 100 000 euroa. Kiinteistön ostaminen omaksi, uudistukset ja investoinnit ovat askeleita kohti yrittäjäpolvenvaihdosta. Kaksi tytärtä on jo mukana päivittäisessä työssä ja omistajanvaihdosta valmistellaan.


palkittuja yrittäjiä 9

Yrittäjäjuhlaextra 2013

Yrittäjyys vei voiton TARJA RUUSKA, teksti

U

SUUNNITELMIA TAKATASKUSSA. Satu Sneck ja Jaakko Puranen kertovat, että suunnitelmia on, mutta kaikkea ei vielä paljasteta.

Omaa polkua eturintamassa TARJA RUUSKA, teksti

M

uuramelaisen Kuntoriihen tiloihin ovat oppineet tiensä niin naiset kuin miehet, ja omistajat iloitsevat siitä, että nuorisoon on iskenyt kuntoilun kipinä. Kuntoriihi Oy on perustettu vuonna 2007. Yrittäjäpariskunta ja omistajat ovat Jarkko Puranen ja Satu Sneck. – Toimintamme käsittää monipuoliset kuntokeskuspalvelut: kuntosali, ohjattu ryhmäliikunta, TRX, spinning, ravitsemusneuvonta, kuntotestaukset, KuntoRiihi Shop ja monta muuta palvelua, Jarkko Puranen luettelee. – Tulevaisuuden suunnitelmissamme on jatkaa vahvasti omalla polullamme eli kehittää eturinta-

massa jatkuvasti palveluitamme entistäkin laadukkaammiksi ja monipuolisemmiksi. Ja kasvattaa samalla hallitusti toimintaa. Kaikkia suunnitelmiamme en tietenkään paljasta, Jarkko toteaa. – Kuntoriihen asiakkaina on ihan tavallisia ihmisiä, hieman enemmän naisia. Ikähaitari on tosi laaja. Ilo on ollut huomata, että nykynuoriso on löytänyt kuntoilun. Yrittäjäpariskunnalle palkitseminen tuli erittäin positiivisena yllätyksenä. – Kuntoriihellä ikää on kuitenkin vasta reilut viisi vuotta. Muuramessa on mukava toimia yrittäjänä. Positiivinen henki on päällä ja ihmiset ovat hyväntuulisia. Täällä on välitön ja lämmin maalaismeininki, Jarkko Puranen kiittelee.

uraisten palkittu yritys KuvaPolku Oy on perustettu 1.8. vuonna 2005. – Sitä ennen olin yrittäjänä yli 15 vuotta samalla toimialalla, Irma Pokela kertoo. – Olimme perustaneet aiemmin Kuvapäät Oy:n Multialle yhdessä ex-aviopuolisoni kanssa. Risto Närhi tuli meille töihin loppusyksystä 2000. Avioeron ja suurten näkemyserojen vuoksi jouduin tekemään vaikean päätöksen; luovuin Kuvapäät Oy:stä kesällä 2005. Sen jälkeen minulla oli kaksi vaihtoehtoa, joko palata hoitoalalle tai perustaa oma tuotantoyhtiö. Yrittäjyys vei voiton ja mikä parasta, Risto halusi jatkaa työskentelyä kanssani. Uuden yrityksen kotipaikka, Uurainen, oli luonnollinen vaihtoehto. Se oli syntymäkuntani ja halusin edelleen asua ja työskennellä maaseudulla, Irma Pokela muistelee. KuvaPolku on av-alan tuotantoyhtiö. Se on tallattu vahvalle arvopohjalle, johon kuluvat vastuullisuus, tehokkuus, joustavuus ja

kumppanuus. Yrityksen omistavat Irma Pokela ja Esko Palonen, joka ei työskentele yrityksessä. Työntekijöinä ovat Irman lisäksi Risto Närhi kokopäivätoimisena ja osa-aikaisena Irman poika, Petri Mäkelä. – Asiakkaamme ovat hyvin eri toimialoilla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä ympäri Suomea. Teemme tv-mainoksia, joita on esitetty kotimaassa sekä Viron, Latvian, Liettuan että Venäjän tv-kanavilla. Tuotamme yritysvideoita, opetusohjelmia, videokuvauksia, tapahtumataltiointeja, 3D animaatioita, editointipalvelua, musiikkia, kuvaja ääninauhojen kopiointia ym.

Yhdessä tekemisestä menestys. Irma Pokela vakuuttaa, että Uuraisilla on hyvä asua ja yrittää. Pieni kunta tarjoaa toimivat palvelut ja rauhallisen, turvallisen ja luovan ympäristön. – Tämä on ihanteellinen paikka yritykselle, jonka asiakkaat ovat ympäri Suomea. Täältä on lyhyt matka minne päin Suomea tahansa. Uuraisilla haasteet tai ongelmat on todella etsimällä etsittävä. Vain luonnonvoimat aiheuttavat sähkö-

katkoksia, mutta niistäkin on tähän saakka selviydytty. Irma Pokela pitää yrittämisen mottona: ”Tapaaminen on hyvä alku, yhdessäolo on kehitystä, yhdessä tekemisestä syntyy menestys.” – Palkinto tuli todella isona yllätyksenä. Sitä en ikimaailmassa osannut odottaa, yrittäjä iloitsee. – Olemme pieni yritys täällä sivukylällä taajaman ulkopuolella. Työaikamme ei ole ”virastoaika”. Reissaamme paljon ja muun ajan vietämme tiiviisti editissä neljän seinän sisällä. Olemme ns. yksinäisiä puurtajasusia. Siksi palkitseminen tuntui todella yllättävältä ja hyvältä. Irma Pokela kertoo, että valitettavasti mahdollisuudet osallistua esim. järjestötoimintaan ovat olleet minimaaliset, vaikka halua olisi. – Uuden yrityksen aloitusvaihe vei paljon aikaa. Itse kunnioitan yrittäjiä, jotka jaksavat tehdä arvokasta järjestötoimintaa meidän muiden hyväksi. Nöyrin kiitos heille.

YRITTÄJYYDEN KUTSU OLI VOIMAKKAIN. Irma Pokela ja Risto Närhi, Keski-Suomen Kuvapolku Oy.

iloisia ilmeitä. Paikallisten yrittäjäpalkittujen kukittaminen sai suut messingille 1200 juhlavieraan edessä.


10

BAANALLA

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Noin 1200 yrittäjää ja yrittäjäkumppania kokoontui Jyväskylän Paviljonkiin 26. tammikuuta paitsi kuuntelemaan puheita ja vastaanottamaan yrittäjäpalkintoja myös pitämään hauskaa. Monet viihtyivät valomerkkiin asti, kun kerran Yrittäjyys oli muotia.

Tähän joukkoo n Lii

ttymin yrittajat.fien osoitteessa /keskisuo mi

TANSSI ON MUOTIA. Tangokuningatar Jenna Bågeberg säteili illan teeman hengessä saadessaan tanssittaa yli 1000-päistä juhlavierasjoukkoa.

nuoria yrittäJiä. Emilia Laakso, Riku Keränen, Maria Vaissi ja Jaakko Huitu nauttivat tuttujen tapaamisesta.

tunnelmat talteen. Nuoren polven valokuvaaja Studio Varjon Pasi Hakala sai seurakseen vanhemman kollegan, yrittäjäneuvos Kimmo Kovalan, joka on toiminut valokuvaajana muun muassa Keskisuomalaisessa. vuoden nuori yrittäjä. Viime vuonna maakunnallisen nuoren yrittäjän palkinnon sai Suvi Widgrén, joka poseerasi miehensä Petrin kanssa Pasi Hakalan kameran edessä virallisessa kuvausnurkassa. Pyöreä kuva. VANHAT TUTUT. Kotikonnuilleen Jyväskylään palannut Keskisuomalaisen myyntijohtaja Aslak de Silva tapasi paviljongissa paljon vanhoja tuttuja. Tässä peukutellaan median tulevaisuudelle mainostoimisto Meom Oy:n Tom Rantalan ja Janne Puustisen kanssa. Kolmikko arvioi, että media sähköistyy, mutta sanomalehti muodossa tai toisessa säilyttää asemansa. Rantalan mukaan yhtiön nimi MEOM tulee sanoista ”me emme ole mainostoimisto”. Ota tuosta selvää.

JAHTITYTTÖ. TV:stä tuttu jahtikuningatar Marjaana Valkeinen tuli paviljonkiin Uljaksensa kainalossa. Yhteiseen kuvaan ehätti yrittäjäpariskunta Riitta ja Jorma Nieminen Karstulasta.


11

Yrittäjäjuhlaextra 2013

Jämsek | Kehittämisyhtiö Karstulanseutu | Kehittämisyhtiö Keulink SSYP Kehitys | Kehittämisyhtiö Witas | Ääneseudun kehitys

keski-suomen Pyydämme

Kustantaja illalliskortin Keski-Suomen Yrittäjät Keski-Suomen Teitä ottamaan mukaanne juhlaan, Yrittäjäsanomat tarkistusta varten. Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja

Maakunnallinen yrittäjäjuhlaextra www.yrittajat.fi/keskisuomi

Tavukatti/Mediasepät Oy Tarja Ruuska, Kari Ruuska

Kuvat

Terotemedia Studio Varjo Toimitus

Paino

Lehtisepät Oy, Pieksämäki 2013 Osoitteellinen jakelu 5 000 kpl.

1/2013 ilmestyy 21.3.2013

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen? Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Jyväskylän aluekonttori Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

Illalliskortti


12

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Nokia LUMIA 820

Kun toimistosi ei ole neljän seinän sisällä. Uusi LUMIA on varustettu kosketusnäytöllä, jota voit käyttää myös hanskat kädessä. Lisäksi siinä on kaikki muukin, mitä mukana kulkevaan toimistoon tarvitset: Windows Phone 8 -ominaisuudet ja Microsoft Office -ohjelmat. Täydennä paketti Elisa Toimisto 365 -palvelulla ja voit ryhtyä hommiin. Osta omasi heti.

PASSP ORT

u aina Puhu a samalla la ellla se edullis la hinnallla ssa Euroopas . ja Venäjällä

Nokia LUMIA 820 + Elisa Idea sis. 600 min. puhetta/kk, 100 tekstiviestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini. 24 kk sopimus, alv 0 %.

elisa.fi /verkkokauppa

elisa.fi /ajanvaraus

Alk.

Avaus j a2 veloitu ensimmäistä ksetta Suome kuukautta n Yrittä jäsenil jien le!

23

50

Elisa Toimisto 365

€/kk

alv 0 % Alk. alv 0 % Alk.

5

55

€/kk

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 28.2.2013 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Elisa Shopit Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Sami Ruhkala 050 566 8766 email: sami.ruhkala@elisa.fi Henri Harjaluoma 050 500 1580 ext-henri.harjaluoma@elisa.fi

73546_EL_YJA_Lumia820_KSY_210x297.indd 1

Elisa yrittäjäedustaja Leea Rintamäki, 050 5000 125 ext-leea.rintamaki@elisa.fi

11.2.2013 15.46

KSY_Extra2013  

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat Yrittäjäjuhla 2013 extra

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you