Page 1

nr o. 1/ 20 17

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖ- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

Keski-Suomen sairaala Novan peruskivi muurattiin helmikuussa Sivu 4 LÄÄKÄRIT OPISKELIVAT KUSTANNUSJOHTAMISTA SIVU 10

SIIVOUSROBOTTI SAIRAALAHUOLTAJAN TYÖPARIKSI SIVU 18

SYNNYTYSPELKOPOLIKLINIKKA TÄYTTI 15 VUOTTA SIVU 30


KSSHP HENKILÖSTÖJA SIDOSRYHMÄLEHTI NRO 1 2017 3 Pääkirjoitus 4

Sairaala Novan peruskiven muuraustilaisuus

8

Mitä kuuluu sote?

10 Kustannusten ymmärtäminen on lääkärin valtti 12 Päivystyksen uusi toimintamalli tuo potilaille turvaa 14 Automaattinen tiedonsiirto 16 Aulatila sai uudet kalusteet 18 Siivousrobotti tuli sairaalahuoltajien avuksi 20 Konsultaatiokeskus aloitti helmikuussa 22 Seututerveyskeskus luopuu sulkutoiminnasta 22 Kotisairaalahoito ylitti odotukset Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Kokonaishenkilömäärä on noin 3800, josta hoitohenkilöstöä on noin 2200, lääkäreitä noin 470 ja muuta henkilöstöä reilu tuhat. Ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön osaaminen kattaa lähes kaikki lääketieteen erikoisalat, lisäksi tutkimusja koulutustoimintaan satsataan merkittävästi. Muita vahvuuksiamme ovat kannustava työympäristö ja tiivis yhteistyö perusterveyden­huollon kanssa. Sairaanhoitopiirin keskus, Keski-Suomen keskussairaala sijaitsee viihtyisässä ja palveluiltaan korkeatasoisessa Jyväskylässä.

23 Pop up -hammashoitola koululaisille 24 Lastenpoliklinikalla harjoitellaan uuden sairaalan toimintoja 26 Uudistunut lasten päiväsairaala avasi ovensa tammikuussa 28 Lastenneurologian toiminta muutoksessa 30 Synnytyspelko kaksinkertaistunut 33 Uusia ohjevideoita nettisivulle 34 Perhehuoneessa isää ei heitetä pihalle 36 Pikke Pörriäinen lieventää jännitystä 37 Henkilöstöratkaisut

TOIMITUS

38 Työaikapankki lisää joustavuutta

Tuija Melville, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Päätoimittaja Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä p. (014) 269 1682, tuija.melville@ksshp.fi, www.ksshp.fi Toimitus Helmi Jukkala, Päivi Kantonen, Jaana Larsson, Heta Mattila, Anniina Nirhamo, Tarja Ruuska, Inka Sopanen, Milka Räisänen ja Sini Valanne Taitto

Kamua Oy, Mikko Rautio PL 159, 40101 Jyväskylä

39 Autonominen työvuorosuunnittelu on yhteistyön tulos 40 Vuoden hoitotyöntekijä Emilia Mäkinen 42 Magneettistimulaatio jopa masennuslääkkeitä tehokkaampaa 44 Yhtenäiset toimintamallit vähentävät kaatumisriskiä 45 Painehaavojen ehkäisy on koko hoitoketjun haaste

Kannen kuva: Taina Ristikivi

2

46 Iloa ja energiaa musiikin harrastamisesta


PÄÄKIRJOITUS JUHA KINNUNEN S A I R A A N H O I T O P I I R I N J O H TA J A

Peruskivi on muurattu

– uusi sairaala palvelee vuosisadan loppuun Keski-Suomen sairaala Novan peruskivi muurattiin 1.2.2017. Julkaisemme tässä sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen tilaisuudessa pitämän tervetuliaispuheen keskeisen sisällön. Peruskivi on jokaisen rakennuksen merkittävin ydinpiste. Se asemoi ja kiinnittää rakennuksen sijainnin geologisessa järjestelmässä ja alueen kaavassa. Se määrittää rakennuksen arkkitehtoniset ulottuvuudet suhteessa ympäristöönsä, suunnat, mittasuhteet, luonnonvalon ja varjot. Peruskivi on rakennusteknisesti tärkein kiinnekohta ja sen mukaisesti muodostetaan kivijalka ja perustukset kantaville rakenteille. Peruskiveen latautuu myös kulttuurinen merkityssisältö. Erilaisilla rakennuksilla ja rakenteilla sivilisaatiomme ihmisyhteisöt ovat viimeisten 50 tuhannen vuoden aikana, eri puolilla maailmaa, onnistuneet muodostamaan suojan, ja siten elämän ehdot kaikkia ajateltavissa olevia luonnonoloja, vaaroja ja voimia vastaan. Näistä syistä peruskiven on oltava millilleen oikeassa paikassa ja ominaisuuksiltaan ehdottoman luja. Sen on kestettävä kaikki rakennuksen fysikaaliset voimat ja liikkeet, samoin kuin maaperästä mahdollisesti siihen kohdentuvat rasitukset. Siksi tämäkin peruskivi sijoitetaan äiti maan graniittiseen kainaloon. Vanhan sairaalan perustamisasiakirja allekirjoitettiin seitsemänkymmentä vuotta sitten, huhtikuun 25. päivänä 1947. Sisäministeriö oli hyväksynyt Keski-Suomen keskussairaalan rakentamisen paria kuukautta aiemmin ja rahoitusselvittelyjen jälkeen rakentaminen alkoi kesällä 1950. Maamme oli tuolloin vielä hauras ja haavoitettu sodan jäljiltä. Nyt rakennettavan sairaalan elinkaari on ainakin yhtä pitkä kuin vanhan päärakennuksen, ulottuen siis lähes tämän vuosisadan loppuun. Sairaala tulee palvelemaan

keskisuomalaisia kahden tai kolmen sukupolven päähän. Rakennamme siis itsemme lisäksi uutta sairaalaa lastenlasten lapsillemme. Eikä tätä rakennusta voi silloinkaan kukaan hävittää, sillä museovirasto suojelee joka tapauksessa tämänkin rakennuksen hamaan tulevaisuuteen – 2010-luvun ominaisena kulttuuriartefaktina ja miljöönä. Ennakoimattomien pitkien syklien vuoksi on jännittävää yrittää pysäyttää juuri tämä ajanhetki. Siihen pyrimme tallentamalla peruskiveen muutamia dokumentteja, esineitä ja näytteitä meidän aikalaistemme todellisuudesta. Haluamme lähettää viestin jollekulle, joskus lieriön avaajalle, ihmisille tai humanoideille. Viesti on heille meiltä tässä hetkessä mukana olleilta silloin, kun me olemme jo edesmenneitä. On kiehtovaa kuvitella, mitä he silloin meidän teoistamme ja osaamisen tasosta ajattelevat. Millainenkohan paikka ja elämänmeno Kukkumäellä, Keski-Suomessa, Suomessa ja maapallolla on sadan tai kahden sadan vuoden kuluttua. Oli millainen tahansa, peruskivi ja lieriön sisältö pysyvät sellaisina, kuin me sen tänään suljemme ja talletamme. Nyt valettava peruskivi on symbolinakin konkreettinen alku uudelle sairaalalle – Keski-Suomen sairaala Novalle. Tulevaisuuttamme koskeva yhteinen tahtotilamme on varmistaa välttämättömät edellytykset sille, että keskisuomalaisille sairaille ja kärsiville tarjotaan paras mahdollinen hoito ja hoiva omassa maakunnassamme. Emme voi saavuttaa sitä, ellemme olisi ryhtyneet tähän mittavaan hankkeeseen. Eläköön keskisuomalaisuus vahvana myös tulevaisuudessa.

3


K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Peruskiven muuraustilaisuus

1.2.2017 Otteita Keski-Suomen sairaala Novan peruskiven muuraustilaisuudessa pidetyistä tervehdyspuheista. JUHA SIPILÄ

LEILA LINDELL

pääministeri

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja

”Merkittävänä osana hankkeessa on kokonaan uuden ICT-infran rakentaminen. ICT ja digitalisaatio ovat jatkossa kiinteä osa koko sairaalan toimintaa. Tähän tähtää myös tekeillä oleva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Sote-uudistus on tiedon ja digitalisaation vallankumous. Elämme nyt digitalisoinnin ja keinoälyn saroilla hurjaa muutoskautta. Digitalisaatio on mahdollistanut esimerkiksi sen, että kuvankäsittelyohjelman kaltainen työkalu voi tunnistaa syövän. Tämä voi olla tehokkaampaa kuin mihin ihmiset pystyvät. ”

”Me keskisuomalaiset päätimme yhdessä, että rakennamme sairaalan henkilökunnalle terveen työympäristön ja alueen asukkaille nykypäivän vaatimuksia vastaavan sairaalan, johon siirtyvät kaikki nykyisen sairaalan toiminnot. Ratkaisu on historiallinen, sillä tällaiseen ratkaisuun ei ole päädytty missään muualla Suomessa. Toki muuallakin rakennetaan, mutta vain osia sairaalasta. Päällimmäisenä näiden valmisteluvuosien aikana on ollut ilo huomata, että Suomen 100-vuotisen juhlavuoden teeman mukaisesti olemme täällä Keski-Suomessa tehneet ja tulemme tekemään näitä asioita yhdessä. Tahtotilamme on ollut monessa asiassa kunnianhimoinen. Sopisikohan meihin keskisuomalaisiin päättäjiin Steve Jobsin lausahdus: Ne, jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailmaa, vielä tekevät sen.”

Ilmavoimien soittokunnan vaskikvintetti viihdytti juhlayleisöä.

4


Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi (vas.), Ksshp:n johtaja Juha Kinnunen, pääministeri Juha Sipilä, SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila, Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto nauttivat avajaisten juhlavasta tunnelmasta.

ROLF NYHOLM Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja ”Hyvinvointialan kehittämistä on Keski-Suomessa resursoitu maakuntastrategian linjausten mukaisesti. Rakentuvan uuden sairaalan yhteyteen on tavoitteena synnyttää toimintamalli hyvinvointialan osaamiskeskittymälle, joka kokoaa laajasti yhteen maakunnan hyvinvointialueen toimijat, sekä tunnistaa myös maakunnallisen erityisosaamisen, alan tutkimuksen, koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja kehittämisen asioissa. Edellä mainitsemani osaamiskeskittymän ydintä ovat hyvinvointialan yrittäjyys eri muodoissaan, sekä hyvinvointialaan rajoittuvien tieteenalojen ja tieteen tekemisen edistäminen.”

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen (vas.), pääministeri Juha Sipilä, Ksshp:n valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi ja Ksshp:n hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell uskovat, että ICT ja digitalisaatio ovat jatkossa kiinteä osa sairaalan toimintaa.

5


Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Kaija Heikura tallentaa lieriöön sairaanhoitajan kellon. Vieressä seuraavat KeskiSuomen sairaala Novan projektijohtaja Mikko Jylhä ja projektipäällikkö Jari Ilves. SRV:n aluejohtaja Timo Kauppi sulkee peruskiveen muurattavan lieriön.

TIMO KOIVISTO Jyväskylän kaupunginjohtaja ”Myös Jyväskylän kaupungin perustason terveydenhuollolle on varattu tilat uudesta sairaalasta, todennäköisesti myös yksi tulevaisuuden sote-asemista sijoittuu uuden sairaalan tiloihin. Perus- ja erityistason henkilökunnan toimiminen samoissa tiloissa on kuntalaisen edun mukaista ja parantaa palvelua sekä hoidon saavutettavuutta ja laatua. Onnittelen ja kiitän Jyväskylän kaupungin puolesta kaikkia Keski-Suomen sairaala Novan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita. Kaupunki on ylpeänä mukana ainutlaatuisessa ja tärkeässä rakennushankkeessa.”

ILPO KOKKILA SRV:n hallituksen puheenjohtaja ”Työmaalla on tällä hetkellä noin sata työntekijää, ja tähän mennessä täällä on ehtinyt työskennellä jo 450 henkilöä. SRV toteuttaa urakkansa omalla SRV-mallillaan jakamalla työt ala- ja erikoisurakoitsijoille siten, että jokaiseen työvaiheeseen saadaan paras mahdollinen toteuttaja. Se mahdollistaa paikallisten yritysten maksimaalisen osallistumisen toteutukseen. Tällä hetkellä työmaalla on tilanteesta riippuen 10–20 ala- ja erikoisurakoitsijaa, lähes kaikki kotimaisia ja niistä puolet Keski-Suomen alueelta. Yhteensä SRV:llä tulee olemaan jopa 150–200 alihankkijaa Nova-projektissa. Kiinnostuneita on todella paljon. Usein lasketaan, että yksi työmaalla oleva rakennusmies työllistää kaksi ulkopuolista alihankkijaa – eli Novalla on todella iso työllistävä vaikutus.”

6


Tervehdysten jälkeen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi luki muuraustilaisuudessa Keski-Suomen sairaala Novan perusasiakirjan, joka alkoi seuraavasti: ”Vuonna 2017 helmikuun 1. päivänä Sauli Niinistön ollessa tasavallan presidenttinä, Mari Lohelan eduskunnan puhemiehenä, Juha Sipilän pääministerinä, Juha Rehulan perhe- ja peruspalveluministerinä, Pirkko Mattilan sosiaali- ja terveysministerinä ja Juha Kinnusen sairaanhoitopiirin johtajana muurataan KeskiSuomen sairaala Novan peruskivi." Tämän lisäksi Yksijärvi kertoi myös, mitä rakennuksen peruskiveen tullaan säilömään tulevia sukupolvia varten: ”Tämä perusasiakirja ja sen mukana muurauspäivän sanomalehti, juhlatervehdykset, rakentamista koskevaa aineistoa, SRV:n ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuosikertomukset, stetoskooppi, sairaanhoitajan kello sekä käytössä olleet metallirahat, tallennetaan rakennuksen peruskiveen säilymään tietona tuleville sukupolville.”

7


K O O N N U T: K S 2 0 1 9 . F I - S I V U S T O LTA T U I J A M E LV I L L E

Mitä kuuluu sote? Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä voi seurata ks2019.fi-sivuilta. Viime vuoden loppupuolella avattiin Keski-Suomen omat sote- ja maakuntauudistusta koskevat nettisivut www.ks2019.fi. Sivustoilla on paljon tietoa sekä soteettä maakuntauudistuksesta. Ennen kaikkea sivustolla kerrotaan ajantasaista tietoa siitä, millä tavoin sote- ja maakuntauudistus etenee ja millä tavoin se toteutetaan Keski-Suomen maakunnassa. Tähän juttuun on kerätty ks2019-sivustolta muutamia ydinkohtia. K O S K E T TA A K A I K K I A S U O M A L A I S I A

Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja julkisten palveluiden uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen ihmisten työtä ja kaikkien suomalaisten palveluja. Uudistusten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, ohjaus ja verotus muuttuvat. Uudistusten myötä julkiset palvelut ja hallinto kootaan kolmelle tasolle. Valtion ja kuntien rinnalle perustetaan 18 maakuntaa. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja useat alueelliset tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2019. Uuden maakunnan budjetti on noin miljardi euroa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen toimii myös maakunnan palvelulaitosta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.

Valmistelun vaiheet 9/2016–1.7.2017

Esivalmistelu 10 kk

Alustava suunnitelma maakunnan palvelukokonaisuudesta ja palveluiden tuotantomalleista • valmistelun organisoiminen • valmistelusuunnitelman laatiminen • palvelukokonaisuuksien suunnittelu asiakkaiden, henkilöstön, talouden ja vaikuttavuuden näkökulmista • asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien palautteiden kokoaminen • väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen

8


Sote- ja maakuntauudistuksen kansallisiksi tavoitteiksi on asetettu: • hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät • palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat • asiakas saa palvelut tarpeidensa mukaisesti • asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan • palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin • asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakuntansa päätöksentekoon

U U D I S T U S TA VA L M I S T E L E VAT R Y H M ÄT

Keski-Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja maakuntauudistus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Pyrkimyksenä on rakentaa palvelukokonaisuuksia, joissa ennakkoluulottomasti hyödynnetään uusia toimintatapoja asiakkaiden ja koko maakunnan hyödyksi. Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu poliittinen ohjausryhmä, johto-ryhmä ja 12 asiantuntijaryhmää. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevia keskustelufoorumeja kuten kunnanjohtajakokoukset ja tulevaisuusfoorumi. SOTE-työvaliokunta ja perusturvajohtajista muodostuva palvelutuotanto-työryhmä huolehtivat sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelun yhteensovittamisesta. Ketkä eri ryhmiä vetävät, ja mitkä ovat eri ryhmien vastuut valmistelutyössä, tästä ja monesta muustakin asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta www.ks2019.fi.

1.7.2017–28.2.2018

Väliaikainen hallinto 8 kk

Tarkempi suunnitelma Keski-Suomen uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta • maakunnan perustaminen 1.7.2017 • väliaikaisen valmistelutoimielimen suunnittelutehtävinä: - muutosjohtaminen ja strategiatyö - henkilöstösiirrot ja yhteistoiminta - talouden ohjaus - omaisuus- ja tilajärjestelyt - palveluiden tuotantomallit ja organisointivaihtoehdot - tietojärjestelmät - sopimukset ja säännöt - vuoden 2018 talousarvio - maakuntavaalien valmistelu - maakuntavaalit 1/2018

Ties itkö täm än sote sta ?

Maakuntien tehtäviksi siirtyvät: sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, työ- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, aluekehittäminen, alueiden käytön ohjaus ja maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen, maatilojen lomituspalvelut, identiteetin ja kulttuurin edistäminen

Kuntien vastuulla on: osaaminen ja sivistys, paikallinen elinkeinopolitiikka, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika, nuorisotoimi, maankäyttö ja rakentaminen, paikallinen osallistaminen

Valtio vastaa: oikeusvaltion ylläpidosta ja kehityksestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista, turvallisuustehtävistä, valtakunnallisista ja kansainvälisistä tehtävistä ja yleisestä edunvalvonnasta

1.3.–31.12.2018

Käynnistäminen 10 kk

Ensimmäiset päätökset käynnistämisestä, palvelukokonaisuuksista sekä palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta 1.1.2019 alkaen • uusi maakuntavaltuusto aloittaa 3/2018 • hallituksen ja tarkastuslautakunnan valinta • johdon valinta • selvitys maakunnalle siirtyvistä varoista ja veloista • järjestämisstrategian ja palvelulupauksen valmistelu • palvelustrategian valmistelu • päätökset palvelutuotannosta ja organisaatioista • vuoden 2019 talousarvio • aloittava tase

9


T EKS T I: JA A N A L A RS SON K U VAT: V I L L E K E T O

Kustannusten ymmärtäminen on

lääkärin valtti Suomessa on ensimmäistä kertaa järjestetty erikoislääkäreille suunnattu kustannusosaamisen ja -johtamisen eli KUSTOS-kurssi. KUSTOS-kurssille osallistui Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä 28 erikoislääkäriä, joista 16 oli Jyväskylän keskussairaalasta ja 12 alueen terveyskeskuksista.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämälle KUSTOSkurssille eli kustannusosaamisen ja johtamisen kurssille osallistui 28 erikoislääkäriä. Heistä 16 oli Jyväskylän keskussairaalasta ja 12 alueen terveyskeskuksista. Kurssin ideoijana toiminut kehittäjäylilääkäri, dosentti Pirjo Mustonen sanoo, että kurssilla haettiin uuden kulttuurin alkua. Perus- ja erikoissairaanhoidon välille haettiin rajojen sijasta yhteistä siltaa. – Haluamme, että lääkärit siirtyvät tarkastelemaan potilaan hoitoa terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon yhdessä tuottamana kokonaisuutena. Yksittäisen potilaan parhaan lisäksi lääkäreiden tulee pohtia sitä, mikä on koko väestön kannalta parasta, jotta raha riittää jatkossakin kaikille. K U S TA N N U S O S A A M I N E N V I E L Ä VÄ H Ä I S TÄ

Suomalaisissa sairaanhoitopiireissä erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja osin sosiaalitoimikin ovat

10

yhdistymässä. Keskeisenä tavoitteena on kliinisten hoitoketjujen ja -prosessien kehittäminen perinteisten raja-aitojen yli. Laadun ja sujuvuuden lisäksi niihin haetaan kustannusvaikuttavuutta. – Jyväskylässäkin uuden sairaala Novan investointia perustellaan käyttökustannuksista tulevilla säästöillä, Mustonen huomauttaa. Talousosaamista tarvittaisiin, mutta terveydenhuollon ammattilaisten kustannusosaaminen on vanhastaan vähäistä. – Tulevaisuudessa on suuri tarve lääkäreistä, jotka pystyvät työssään yhdistämään kliinisen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden osaamisen elementtejä. Lääkärikunnan tekemät kliiniset päätökset ja kliinisen päätöksenteon johtaminen vaikuttavat merkittävästi terveydenhuollon yksiköiden kustannus- ja laatusuhteeseen ja siten kilpailukykyyn. KUSTOS-kurssilla lääkärit miettivät myös mittaristoja oman yksikkönsä näkökulmasta. Mustonen sanoo, että laatua ja kustannuksia arvioivan mittariston pitäisi olla nykyistä tarkoituksenmukaisempi, jotta se antaisi todenmukaisen kuvan toiminnasta ja siihen tehtyjen muutosten vaikutuksista. V ER KOS T OIT UMINEN OSA K URS SIN A NT IA

Kurssilta hankittiin tietopääomaa, mutta Mustonen sanoo, että kurssilaisten loistavat ideat ja verkostoituminen toivat vielä enemmän. – Lääkärit arvostivat harvinaista mahdollisuutta pääs-


Kurssia johti emeritusprofessori Martti Kekomäki. Lääkäreille avattiin, mistä hoidon hinta koostuu. Tämä helpottaa vertailua, kun ostetaan samaa palvelua ostopalveluna.

tä keskustelemaan ideoistaan sairaanhoitopiirin johdon kanssa. Lisäksi esimerkiksi eri puolilta sairaanhoitopiiriä tulevat terveyskeskuslääkärit verkostoituivat. – Olemme tyytyväisiä, että tämä on poikinut luontaista kohtaamista kurssin jälkeenkin. Lääkärikunnassa on paljon piilevää potentiaalia tällaisten asioiden pohtimiseen, toteaa Mustonen.

Uraauurtava kurssi toimii myös valtakunnallisena pilottina. Mustonen ei vielä tiedä, laajeneeko idea valtakunnalliseksi. Suomen Lääkärilehti kertoi kurssista tammikuussa 2017 ja sen jälkeen kiinnostuneet lääkärit eri puolilta Suomea ovat ottaneet yhteyttä. – Saamme nähdä, mitä tämä sitten poikii, pohtii Mustonen.

Työparit pistettiin Leijonan Kitaan

Ryhmätyössä kehitettiin korvaputkilapsen hoitopolkua

KUSTOS-kurssilla työpareista toinen tuli perusterveydenhuollosta ja toinen erikoissairaanhoidosta. Parit arvioivat kustannuksia ja pohtivat mittareita ottamalla huomioon molempien osapuolien näkökulmat, mutta myös koko maakunnan yhteisen edun. Lääkärit suorittivat muun muassa verkkokurssin laskentatoimesta ja tekivät laskentatoimen harjoituksia välitehtävinä. Kustannusten muodostumisen lisäksi kurssilaiset miettivät, miten omassa yksikössä voitaisiin vähentää tarpeettomien asioiden tekemistä ja samalla jopa parantaa hoidon laatua. Kun erikoislääkärit pistettiin Leijonan Kitaan, arvovaltainen raati käsitteli esityksiä. Raadissa olivat muun muassa professori ja osastonylilääkäri Jukka-Pekka Mecklin, kehittämispäällikkö Asko Rytkönen, emeritusprofessori Martti Kekomäki ja sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen. Lisäksi jatkotapaamisissa toukokuussa ja elokuussa kurssilaiset voivat tulla kertomaan, kuinka ideat ovat kehittyneet eteenpäin omassa yksikössä.

Keski-Suomen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Ulla-Riitta Aulin ideoi KUSTOS-kurssilla Saarikan terveyskeskuslääkäri Satu Kotiahon kanssa korvaputkilapsen hoitopolkua. – Hoitoa voisi jouhevoittaa, erityisesti tiedon siirtämistä taholta toiselle. Löysimme useita ratkaisuideoita, suuri osa niistä vaatii tietojärjestelmien kehitystyötä. Tarvitsisimme lisää valmiita työkaluja, joilla tieto tulisi esille hakematta, Aulin kertoo. Paitsi talouspuolelta saamiaan ahaa-elämyksiä, Aulin kiittelee ryhmää hedelmällisistä keskusteluista. – Varmasti tulee seurattua, edistyvätkö muidenkin ryhmien ideat. Tarkoitus on esitellä kurssin jatkopäivillä, miten omia ideoita on viety eteenpäin. Meillä ei ole aikaisemmin ollut foorumia, jossa omia ideoita voisi tuoda esille. Lääkäreiden kapasiteettia kannattaa ehdottomasti hyödyntää, Aulin sanoo.

11


T E K S T I : S I N I VA L A N N E K U VAT: S I N I VA L A N N E J A P E K K A R Ö T K Ö N E N

Päivystyksen uusi toimintamalli tuo potilaille turvaa Vuonna 2015 voimaan tulleen lakiasetuksen mukaan päivystyksen on oltava yhtenäinen kokonaisuus ilman keinotekoisia hallinnollisia rajoja. Keski-Suomen keskussairaalassa asetuksen mukainen toimintamalli otettiin virallisesti käyttöön tämän vuoden kynnyksellä.

– Periaatteessa meillä on ollut yhteispäivystys täällä jo vuodesta 2008, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Johanna Tuukkanen. – Hallinnollinen raja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen välillä on tarkoittanut käytännössä sitä, että jos potilas ohjattiin ensiarviosta perusterveydenhuollon hoitoryhmään, missä hänen katsottiinkin tarvitsevan erikoissairaanhoitoa, siirrettiin hänet konkreettisesti toiseen tilaan ja eri hoitohenkilökunnalle. Tiettyinä vuorokaudenaikoina potilas sai käynnistään kaksi laskua, ja myös kuntalaskutus oli kaksinkertainen. Osastosihteereille kumpusi erillisistä päivystyspisteistä paljon byrokraattista lisätyötä. – Molemmissa pisteissä hoidettuja potilaita oli vuositasolla tuhansia. Toiminta ei ollut joustavaa, ei kustannustehokasta, eikä missään tapauksessa potilaslähtöistä, Tuukkanen kertoo. M U U T O K S E E N P U K K A S I M Y Ö S PA L A U T E P O T I L A I LTA

Päivystyksen ylilääkäri Johanna Tuukkanen kertoo uutta toimintamallia koskevien palautekanavien olleen avoinna henkilöstölle. Kaikkia on pyritty kuulemaan jollain lailla, mutta kompromissit ovat olleet väistämättömiä.

12

Aiempi toimintamalli kirvoitti ikävää palautetta sekä potilailta itseltään että heidän läheisiltään: turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet päivystyksessä olivat toistuva ongelma, sillä hoitajat olivat harvemmin läsnä odotus- ja tarkkailutiloissa. – Ymmärsimme, että toimintaan on todellakin tultava muutos, Tuukkanen sanoo. – Nyt tarkkailutiloissamme on aina hoitaja läsnä, ja kävelevienkin potilaiden odotusauloissa pyritään pitämään hoitajia enemmän paikan päällä. Myös pisteestä toiseen poukkoilu on historiaa. Edelleen on potilaita, jotka ohjataan ensin yleislääkärille, joka voi siirtää hoitovastuun erikoissairaanhoidon päi-


Uudistuksen euromääräisiä säästöjä on vielä tässä vaiheessa vaikeaa arvioida, sillä samaan aikaan päivystyksen käyntimäärät ovat lisääntyneet. Kuvassa Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijöitä sekä akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri päivystysalueelta.

vystävälle kollegalle, mutta itse potilas saa kuitenkin pysyä paikoillaan. – Uuden toimintamallin kanssa emme ole saaneet aiemmanlaista palautetta edes pahimpina ruuhka-aikoina, Tuukkanen iloitsee.

tehneet uudistukseen totuttelua helpoksi, Tuukkanen toteaa pahoillaan ja kiittelee henkilökuntaa heidän panostuksestaan. – Vasta viime viikkoina on alkanut tuntua siltä, että kyllä tämä tästä pikkuhiljaa alkaa sujua. Valmista ei silti vielä ole ja kärsivällisyyttä vaaditaan meiltä kaikilta.

K Ä R S I VÄ L L I S Y Y T TÄ VA A D I TA A N

Vaikka uudistus on virallisesti vallinnut Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä vasta muutaman kuukauden, on muutosta valmisteltu kaiken kaikkiaan vuoden verran. Henkilöstölle projekti on ollut haasteellinen. – Uuden toimintamallin käyttöönotto yhdistyi kaiken lisäksi poikkeuksellisen hankalaan ruuhka-aikaan. Ne viikot olivat erittäin raskaita, eivätkä todellakaan

Toiminta ei ollut joustavaa tai kustannustehokasta, eikä missään tapauksessa potilaslähtöistä. 13


Ennen tulokset kirjoitettiin ylös paperille ja kirjattiin järjestelmään sitten, kun hoitotyöltä ehdittiin. Nyt se on historiaa. T EKS T I: HEL MI JUK K A L A K U VAT: V I L L E K E T O

Automaattinen tiedonsiirto – parantaa potilasturvallisuutta ja virtaviivaistaa hoitotyötä Kuinka automaattinen tiedonsiirto toimii? 1

Potilas kirjataan sisälle keskusvalvontajärjestelmään.

2

Kämmentietokoneelle kirjaudutaan ammattikortilla, joka on rekisteröity käyttäjän potilastietojärjestelmän tunnukseen sekä PIN-koodilla.

3

Valvontamonitorien mittaustulokset siirtyvät automaattisesti valvontamonitorien keskusvalvomojärjestelmän kautta kämmentietokoneelle, josta ne siirtyvät hoitajan kuittauksella potilaan kuumekurvalle.

4

Tiedot voidaan siirtää myös automaattisesti ilman hoitajan kuittausta suoraan keskusvalvomosta potilaan kuumekurvalle määritellyin ajoin.

1

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön valvontamonitorien automaattinen tiedonsiirto. Nyt mittaustulosten käsin kirjaaminen on historiaa. Aiemmin tiedot on kirjattu käsin, mutta uusi ratkaisu mahdollistaa valvontamonitorien mittaustietojen automaattisen tiedonsiirron potilastietojärjestelmään eli Effican kuumekurvalle. Kuumekurva on kooste potilaan fysiologisista mittauksista kuten verenpaineesta, sykkeestä ja hengitysarvoista. Uuden toimintatavan tavoitteena on automatisoida toimintoja ja painottaa kertakirjaamisen periaatetta. Automaattisella tiedonsiirrolla säästetään hoitajien työaikaa ja suunnataan ammattitaitoa tarpeellisiin töihin, kun mittaustuloksia ei enää tarvitse kirjata käsin. Tärkeää on, että potilasturvallisuus paranee, kun kirjaamisvirheet vähenevät – tai poistuvat jopa kokonaan. R E A A L I A I K A I S TA J A V I R H E E T Ö N TÄ T I E T O A

2

4

3

4

Automaattisen tiedonsiirron myötä oikea tieto on myös virheettömästi ja välittömästi saatavilla. – Aiemmin oli niin, että kun oli ollut kiireinen hoitotilanne, niin tietoja ehti käydä klikkailemassa tietokoneella vasta tunnin tai parin päästä. Nyt tärkeät tiedot saadaan heti käyttöön kaikille hoitoon osallistuville. Tämä lisää myös lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön sujuvuutta, kertoo sairaanhoitaja Anne Tirkkonen neurologian valvomosta. – Tämä on yksinkertainen laite, mutta se on helpottanut käytännön työtä älyttömästi. Tiedonkulku toimii myös toisinpäin: tiedot kulkevat mukana kämmenpäätteessä, eikä kesken hoitotilanteen tarvitse enää mennä koneelle katsomaan tietoja. I T S E VA LV O N TA E D E L L E E N TÄ R K E Ä Ä

Tiedonsiirtoratkaisu on tällä hetkellä käytössä vastasyntyneiden osastolla, neurologian valvomossa, sy-

14


Sairaanhoitaja Anne Tirkkonen kehuu uuden järjestelmän parantavan tiedonkulkua myös lääkärien ja hoitajien välillä.

dänvalvomossa sekä päivystys- ja infektio-osastolla. – Ensimmäisten neljän käyttökuukauden aikana tietoja siirrettiin 60 000 kertaa potilaiden kuumekurville, ja päivystys- ja infektio-osaston mukaan tulon myötä tuo määrä kirjauksia tehdään yhdessä kuukaudessa, kertoo KSSHP:n sovellusasiantuntija Satu Pitkänen. Muutosvastarintaa ei ole uuden työkalun osalta ollut, vaan kaikki ovat olleet tyytyväisiä päivittäistä työtä helpottavaan ratkaisuun. Kämmentietokoneessa on hyvä näyttö, laite on toimintavarma, helposti puhdistettava ja iskunkestävä. – Kämmentietokoneen käyttäminen vaatii tarkkuutta

ja huolellisuutta. Sovellus on kirjaamisen apuväline ja itse valvontatyö on edelleen yhtä tärkeää kuin ennenkin, painottaa Tirkkonen. Seuraavaksi kämmentietokoneiden käyttöä laajennetaan langattomaan kirjaamiseen ja vuodeosastoille. Pilotointi toteutetaan neurologian yksikössä vuodeosastolla, jossa mittaukset tehdään vuoteen vierellä tavanomaisilla välineillä, kuten kuumemittarilla. Jatkossa tiedot voidaan kirjata kämmentietokoneella reaaliaikaisesti kuumekurvalle käsin klikkailujen sijaan. Suuntana on uusi sairaala, jota kohti mennään uusien, monipuolisten mobiiliratkaisuidenkin osalta.

Aiemmin, kun oli kiireinen hoitotilanne, tietoja ehti käydä klikkailemassa tietokoneelle vasta tunnin tai parin päästä. Nyt tärkeät tiedot saadaan heti käyttöön kaikille hoitoon osallistuville. 15


T E K S T I J A K U VAT: S I N I VA L A N N E

Aulatila sai uudet kalusteet – myös yhteydenottoa parannetaan

16


Keski-Suomen sairaanhoitopiirin "Potilas ensin" -teemavuosi on innoittanut uudistuksiin keskussairaalan pääaulassa. Tulevaisuuden tähtäimessä on lisäksi asiakasystävällisempi yhteydenottojärjestelmä. Keski-Suomen keskussairaalan pääaulan läpi kulkee päivittäin valtava määrä ihmisiä. Aiemmin heistä monet harhailivat tilassa hämmennyksissään, eivätkä olleet löytää etsimäänsä. Vuoden alusta lähtien tilanne on ollut toinen, kun eri pisteet, kuten itseilmoittautumislaitteet ja infokoppi, on sijoiteltu järkevämmin. Laitteiden kanssa auttavat aina tarvittaessa palveluneuvojat. Heiltä voi kysyä opastusta myös suunnistukseen, joka voi vanhassa ja sokkeloisessa sairaalassa olla hankalaa. – Uudistusten myötä potilasvirrat ovat selkiytyneet ja sujuvoituneet. Enää potilaita ei pallotella luukulta toiselle ja vasta sitten itsepalvelulaitteille. Nyt laitteille löydetään saman tien ja saadaan ripeästi kaivattua palvelua, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluesimies Petra Majava.

C O N TA C T C E N T E R - M A L L I L L A J O U H E V U U T TA Y H T E Y D E N O T T O I H I N

Aulatilojen selkiyttämisen lisäksi tarkoituksena on luoda toimivampi kokonaisuus myös sairaanhoitopiirin yhteydenottojärjestelmään, joka nykyisellään haarautuu sinne ja tänne potilasta pompotellen ja langoilla odotuttaen. – Käytössämme on lukuisia eri numeroita. Asiakkaan soittaessa puhelu menee usein väärään yksikköön, jossa asiakasta ei osata palvella. Contact centerissä ajatuksena on, että asiakas saisi vaivattomasti yhteyden sairaanhoitopiiriin yhdestä ainoasta numerosta, Kontkanen kertoo. Tähtäimessä on suuri, koko alueen kattava yhteyskeskus, johon voisi soittaa tai laittaa vaikkapa chatviestiä asiasta kuin asiasta ja saada siten ohjausta ja neuvontaa – mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Projektin kanssa ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissä. – Henkilökunnalta tämä tulee vaatimaan pitkää opettelua, Majava lisää. – Osaamista on laajennettava mittavasti, jotta pystyttäisiin vastaamaan eri erikoisalojen puheluihin ja palveltaisiin asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.

M U K AV U U T TA J A U U D E N A I K A I S I A H Y G I E N I A R AT K A I S U J A

Aikaisemmin aula ei ole ollut muiltakaan osin järin miellyttävä potilaiden ja heidän omaistensa kannalta: esimerkiksi istuskelupaikkoja on ollut vähän ja ne ovat olleet syrjässä. Nyt ihmisille on kuitenkin järjestetty enemmän viihtyisää lounge-henkistä oleskelutilaa, ja samalla kalusteetkin ovat vaihtuneet fiksumpiin. – Uudet sohvamme ovat innovatiivista antimikrobista kangasta, jota testaamme myös vuonna 2020 ovensa avaavan sairaala Novan kannalta, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelupäällikkö Päivi Kontkanen kertoo.

Uudet sohvat ja pöydät on toimitettu Iskusta. Sohvien kangas on antimikrobista, joten se vähentää tartuntoja. Lisäksi taustalla näkyvät kaksi suurta infonäyttöä, jotka on otettu käyttöön korvaamaan irtonaiset tietolappuset. Toisen kirkkaalta näytöltä vilkaisee näppärästi niin kellonajan, sään, bussiaikataulut kuin uutisetkin. Toinen tarjoaa ajankohtaista tietoa sairaanhoitopiiristä.

Henkilökuntakin on tyytyväinen aulan uuteen ilmeeseen. Etualalla palveluesimies Petra Majava sekä palveluneuvoja Päivi Hakkarainen, taaempana palvelupäällikkö Päivi Kontkanen sekä Anne-Mari Toivanen info-pisteeltä.

17


T E K S T I : I N K A S O PA N E N K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

SIIVOUSROBOTTI tuli sairaalahuoltajien työpariksi

”Hohtosiipi” on suunniteltu suurien lattiapinta-alojen puhdistamiseen.

Robotiikan käyttö vapauttaa sairaalahuoltajan aikaa korkeaa hygieniaa vaativien tilojen ja pintojen puhdistamiseen. – Siivousrobotti on PC-ohjelmoitu laite, joka siivoaa ohjelmoinnin mukaisia alueita, joko itsenäisesti tai manuaalisesti, puhtauspalveluiden palvelupäällikkö Arja Hänninen kuvailee. Puhtauspalveluiden johtaja Maritta Kautto kertoo kiinnostuneensa robotista, koska siivous on luonteeltaan hyvin fyysistä työtä. – Siivousrobotti vaikuttaa positiivisesti henkilökunnan hyvinvointiin. Robotiikan avulla voimme ennaltaehkäistä henkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymistä, Kautto kertoo. Siivousrobotin hankintaan päädyttiin myös ympäristösyistä, sillä se vähentää vedenkulutusta edistyksellisen vedensuodatusjärjestelmänsä ansiosta. Järjestelmä suodattaa liuoksen puhtaaksi ja käyttää sen uudelleen. Tämä vähentää myös puhdistusaineen käyttöä.

P U H TA U S PA LV E L U O N M Y Ö S A S I A K A S PA LV E L U A

– Puhtauspalvelut työllistävät yhteensä melkein 200 henkilöä, puhtauspalveluiden palvelukoordinaattori Mervi Merenheimo kertoo. Sairaalahuoltajien toimenkuvaan kuuluu puhtauspalveluiden tuottaminen, ruokapalvelu, vuodehuolto, laiteja välinehuollon tehtäviä, erilaisia osastotehtäviä sekä sänkyjen kuljettaminen leikkausosastoille. Sairaalahuoltajat osallistuvat työssään asiakaspalveluun niin välillisesti kuin suoran kohtaamisen kautta. – Saamme asiakkailta paljon hyvää palautetta siitä, kuinka helposti lähestyttäviä sairaalahuoltajamme ovat, Kautto kehuu.

SA IR A A L A MUK A NA ROBOT IIK A N KEHIT YST YÖSSÄ

Markkinoilla ei ollut valmiiksi sairaalaympäristöön tarkoitettua robottia. – Onneksi meillä on todella hyvä työnantaja, joka lähtee ennakkoluulottomasti mukaan kehitystyöhön, Kautto sanoo. Siivousrobotti on ohjelmoitu sairaalan tilojen mukaisesti, ja se täytyy kuljettaa manuaalisesti lähtöpisteeseen. Robotti lukee jatkuvasti sensoreiden avulla mitä sen ympärillä tapahtuu, joten robotti on työvauhdiltaan hitaampi. Hitaus on kuitenkin tässä tapauksessa etu. Robotti tekee tarkkaa työtä ja pystyy väistämään ihmisiä. Sairaalan asiakkaat ovatkin suhtautuneet uuteen robottiin todella myönteisesti. Siivousrobottteja on tulossa uuteen sairaalaan. Ne soveltuvat erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten hoitoja toimenpidehuoneiden siivoukseen.

18

Siivousrobotti lukee jatkuvasti ympäristöään sensoreiden avulla. Robotti ei kuitenkaan aina tunnista välineitä, joita siihen ei ole etukäteen ohjelmoitu. Törmäysten välttämiseksi ylimääräisiä esineitä ei siis saisi olla sairaalan käytävillä.


Kun uusi sairaala avautuu vuonna 2020, puhtauspalveluilla on käytössään useita robotteja. Yhteistyötä robotin kanssa on tärkeää harjoitella jo hyvissä ajoin. Kuvassa puhtauspalveluiden koordinaattori Mervi Merenheimo esittelee siivousrobotin tekniikkaa.

Siivousrobotti • Taski SwingoBot 1650 • Akkukäyttöinen yhdistelmäkonerobotti • Perushankintahinta 28 000 € • Paino 324 kg

• Käytännön suoritusteho 750 m²/tunti • Nelivaiheinen EcoSavevedensuodatusjärjestelmä • Ajoaika yhdellä latauksella noin 4 tuntia • Robotin toimittaja Diversey Suomi Oy • Alkuperämaa USA

19


T E K S T I J A K U VAT: M I L K A R Ä I S Ä N E N

Saavutettavilla ja laadukkailla konsultaatioilla eroon turhista lähetteistä Helmikuussa aloittaneessa konsultaatiokeskuksessa kehitetään ja kokeillaan konsultaatiotyön uusia muotoja. Uudistuksen myötä terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden välinen yhteistyö tiivistyy. – Puhelinkonsultaatiota pidetään usein välttämättömänä pahana, joka häiritsee itse päätyön tekemistä. Haluamme saattaa tämän työn sellaiseen arvoon, joka sille kuuluu, kertoo konsultaatiokeskuksen ideoija, kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen. Uudessa konsultaatiokeskuksessa eri erikoisalojen kokeneet lääkärit vastaavat hoitoa koskeviin kysymyksiin ja arvioivat erikoissairaanhoidon lähetteen tarpeellisuutta. Etenkin kokemattomien terveyskeskuslääkäreiden tulisi ottaa ennen lähetteen tekemistä yhteyttä konsultaatiokeskukseen, jos erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarve ei ole ilmeinen. Työvuorot järjestetään siten, että samaan aikaan ei tehdä muuta potilastyötä. Jos konsultoinnilta jää aikaa, se käytetään paperitöihin. T E H O K K A A M PA A O T E T TA

Uuden mallin kautta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden yhteistyö tulee tiivistymään. Tämä tarjoaa luontaisia oppimismahdollisuuksia erityisesti uran alkuvaiheessa oleville terveyskeskuslääkäreille. Potilastyytyväisyyden uskotaan kasvavan potilaiden saadessa erikoislääkärin tuen ja useammin myös lopullisen hoitoratkaisun jo terveyskeskuksissa. – Tarpeettomia erikoissairaanhoidon käyntejä tulee aika paljon, sillä lähetteiden kautta ei välity aina kaikki oleellinen tieto. Paljon lähetteitä palautetaan myös ohjeiden kanssa, kardiologian lähetteistä jopa yli puolet. Nämä ohjeet voisi antaa sujuvasti esimerkiksi puhelimessa potilaan ollessa yhä vastaanotolla. Erikoissairaanhoidon tarpeettomaan käyttöön menee aikaa ja rahaa, kun samalla hoitoa tarvitsevat kärsivät pitkistä jonoista, Mustonen kertoo.

20

TA R K K U U T TA VA S TA U K S I I N

Konsultaatiovuorollaan lääkäri pystyy rauhassa paneutumaan kysymyksiin ja antamaan näin laadukkaampia vastauksia. Lääkärin omaa tietoa täydentävät tarvittaessa muut eri erikoisalojen kollegat. Käytössä on myös telekonsultaatiolaitteisto, jolla on mahdollisuus saada videoyhteys terveyskeskuksiin. – Voidaan esimerkiksi ottaa kuva potilaan ihon tai limakalvon muutoksesta, ja erikoislääkäri voi arvioida näkemänsä perusteella, tarvitaanko lähetettä vai ei. Olemme myös kokeilleet haavanhoito-ohjeiden antamista videoyhteyden kautta, Mustonen mainitsee esimerkkeinä. K O K E I L L E N K O H T I U U T TA S A I R A A L A A

Alun perin konsultaatiokeskuksen oli tarkoitus aloittaa vasta uudessa sairaalassa, mutta kokeilua päätettiin aikaistaa, kun nykyisestä sairaalasta löytyi sopiva tila aivan pääaulan vierestä. Uudessa sairaalassa tulee olemaan toiminnalle varta vasten suunnitellut tilat, joissa on erillisiä puhelinkoppeja ja hälyä vähentäviä akustisia ratkaisuja. Ensimmäiset erikoisalat aloittivat konsultaatiokeskuksessa helmikuun alussa ja lisää on tulossa. Jokainen erikoisala arvioi itse, onko sen toiminnalle tarpeenmukaista lähteä mukaan. – Aloitamme matalalla profiililla ja kokeilukulttuurin kautta. Mukaan lähteneet erikoisalat pitävät kokeilua kiinnostavana, ja itsekin uskon sen etuihin, Mustonen pohtii.


Kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen on ollut ideoimassa ja kehittämässä konsultaatiokeskuksen konseptia.

Tilapäinen konsultaatiokeskus sijaitsee pääaulan ja päivystyksen läheisyydessä.

21


T E K S T I : TA R J A R U U S K A

Palvelut vähäisin viivein Keski-Suomen seututerveyskeskus luopuu sulku- ja supistetun toiminnan suunnitelmasta. Seututerveyskeskuksessa on toteutettu aiemmin niin sanottua sulkusuunnitelmaa, jolloin toiminta on ollut pääsääntöisesti pysähdyksissä 8–9 viikkoa vuodessa joulu-, hiihto-, kesä- ja syyslomilla. Viime vuosina on noudatettu supistetun toiminnan suunnitelmaa, jonka pohjalta ainakin isoimmat terveysasemat, kuten Joutsa, Keuruu ja Laukaa, ovat olleet auki päivystystapauksia varten myös lomaviikkoina. – Jotta voimme jatkossa turvata oikea-aikaiset palvelut ja kilpailukykymme markkinoilla, meidän on keskityttävä tuottamaan myös loma-aikoina kulloisenkin tarpeen mukaiset palvelut kaikille asiakkaille. Siksi terveysasemilla säilyy vähintään hoidon tarpeen arviointi kaikkina aikoina ja toimintaan tulee mahdollisimman vähäisiä viiveitä, toteaa Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja Päivi Ylä-Kolu. – Henkilökunnalle taataan joka tapauksessa lakisääteiset vapaat, mutta jatkossa lomat suunnitellaan ja ajoitetaan alueittain, jolloin viiveet pystytään minimoimaan. T O I M I N TA A M Y Ö S L O M AV I I K O I L L A

Supistetusta toiminnasta luopuminen merkitsee käytännössä sitä, että seututerveyskeskuksella on kaikilla, pienilläkin terveysasemilla neuvolat auki, hoitajan vastaanottoa useampana ja lääkärin vastaanottoa muutamana päivänä viikossa.

– Laukaassa, Joutsassa ja Keuruulla on normaali toiminta. Hieman vähemmällä henkilökunnalla toimimme heinäkuun viikot 27–30 ja vuoden viimeisen viikon 52. Lomat jaksotetaan siten, että toimintaa pidetään yllä myös perinteisillä lomaviikoilla, kertoo seututerveyskeskuksen ylilääkäri Jari Raudasoja. L O M A S I J A I S I A A I E M PA A E N E M M Ä N

Raudasoja arvelee, että lomasijaisia otetaan jonkin verran enemmän kuin ennen toiminnan pyörittämiseksi. Muuten resursseja tasataan isojen ja pienten terveysasemien vakituisen henkilökunnan kesken. – Asiakkaat saavat paremmin palvelua, eivätkä asiat ruuhkaannu ennen ja jälkeen lomakauden, jos verrataan perinteiseen supistettuun tai sulkutoimintaan. Valmistaudumme myös valinnanvapaus- ja kilpailutilanteeseen. Aiemmin supistettua toimintaa oli niin monta viikkoa, ettei kaikilla hoitajilla meinanneet lomatkaan riittää, nyt lomia pidetään porukalla tasaisemmin. Jari Raudasojan mukaan henkilökunnan suhtautuminen muutokseen on ollut realistisen asiallista ja joustavaa. – Yhä asiakaslähtöisempään asenteeseen opettelemme seututerveyskeskuksessa näin ennen sotea koko sakki, ylilääkäri sanoo.

Kotisairaalahoito ylitti odotukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialan vanhuspalveluiden yhdessä organisoima kotisairaalatoiminta on vuoden aikana osoittautunut hyödylliseksi. Kotisairaalan toiminta käynnistyi 1.3.2016 ja vuoden 2016 loppuun mennessä kotisairaalassa ehdittiin hoitaa lähes 500 potilasta, mikä on ylittänyt tavoitteet. Kotisairaalan henkilökunnan innostus on käsin kosketeltavaa. Potilaiden hoito heidän omassa kodissaan poikkeaa monella tavalla perinteisestä sairaalahoidosta ja edellyttää työntekijöiltä joustavaa ja avointa mieltä. Suurimmat potilasryhmät kotisairaanhoidossa ovat olleet infektiopotilaat sekä saattohoito- ja palliatiiviset potilaat, joista suurin osa on ollut syöpäpotilaita. Elämän loppuvaiheen hoitoa on saattohoitopotilaiden

22

omasta toiveesta annettu vuoden aikana heidän kodeissaan 20 potilaalle. Kotisaattohoidon kehittäminen on edelleen yksi tärkeä osa-alue. Kotisairaalatoiminnasta vastaava lääkäri Arja Lehtola kertoo potilaiden ja omaisten antaneen hyvää palautetta toiminnasta. – Kotisairaalatoiminta on potilaan kannalta hyvin inhimillistä ja paljon kuntouttavampaa, kun potilas saa olla sairaalan sijasta omassa kodissaan. Toiminta on vuoden aikana osoittautunut hyvin tarpeelliseksi ja välillä mietin, miten olemme ennen edes pärjänneet, kun tätä toimintaa ei ole ollut olemassa, toteaa kotisairaalatoiminnasta vastaava lääkäri Arja Lehtola. Kotisairaalatoimintaa jatketaan Jyväskylän alueella pilottina ainakin elokuun 2017 loppuun saakka.


T E K S T I : H E TA M AT T I L A K U VAT: H E TA M AT T I L A J A I S T O C K

Ponnahtava hammashoidon yksikkö lähellä koululaisia Keski-Suomen seututerveyskeskuksen pop up -hammashoitola tarjoaa hammashoitoa koulun tiloissa. – Pop up -hammashoitola ratkaisi hammashoitolamme tilaongelmat. Meillä oli hammashoitolassa kaksi huonetta, mutta kolme tekijää, joten pop up-hoitolan avulla voimme hyödyntää myös muita tiloja, kertoo pop up -hammashoitolan hammashoitaja Minna Pitkänen. Pop up -hammashoitola toimii tällä hetkellä Toivakan koulukeskuksen tiloissa, kouluterveydenhoitajan huoneessa. Pop up -hoitola tarjoaa hammashoitoa kunnan lapsille lähellä heitä.

dessa hoitolaa suunnitellaan laajennettavan myös kouluympäristöstä muiden kuntalaisten saavutettavaksi. – Pop up -yksikön voi pystyttää mihin vain. Laitteestoon kuuluvat liikuteltava hammashoitoyksikkö, valaisin ja tuoli, joten paketin voi pystyttää muuallekin, kertoo Pitkänen.

Pop up -hammashoitola ei tarvitse paljon tilaa. Toivakassa hoitola toimii kouluterveydenhoitajan huoneessa.

S A M AT T O I M E N P I T E E T K U I N HAMMASHOITOL ASSA

Pop up -hammashoitolassa voidaan hoitaa samat toimenpiteet kuin normaalissakin hammashoitolassa. Tällä hetkellä yksikössä työskentelee yksi tai kaksi työntekijää. Toivakassa pop up -yksikkö on ollut käytössä marraskuusta 2016. – Tammikuussa teimme suuhygienistin kanssa laajoja suun terveystarkastuksia koulun 5. ja 8. luokkien oppilaille. Olen tehnyt lapsille myös tarkastuksia, harjauskontrolleja, hampaiston putsausta ja pinnoituksia, kertoo Pitkänen. M U I S T U T U K S E N A H A M PA I D E N H A R J A U K S E S TA

– Yksikön sijainti koulun tiloissa helpottaa lasten tavoittamista. Harvemmin käy hammashoidon unohtamisia, kun voin hakea lapsen vaikka luokasta. Pop up -hoitolan läsnäolo myös varmasti muistuttaa lapsia hampaiden harjaamisen tärkeydestä, nauraa Pitkänen. Pop up -hoitoloita löytyy myös ainakin Raahesta, Pieksämäeltä ja Kuopiosta. Toivakan yksikkö on kuitenkin Pitkäsen mukaan Keski-Suomen ainut. Tulevaisuu-

23


T E K S T I J A K U VA : M I L K A R Ä I S Ä N E N

Lastenpoliklinikalla harjoitellaan uuden sairaalan toimintoja Muutto uusiin tiloihin antoi lastenpoliklinikalle kimmokkeen kokeilla ennakoiden uuteen sairaalaan tulevia toimintatapoja. Työyhteisö on suhtautunut avoimin mielin back officen ja kiertävän konsultaatiopuhelimen käyttöön.

Kävelemme läpi lastenpoliklinikan käytävän, jonka päädyssä olevan odotustilan vierestä osaston ylilääkäri Ole Andersen avaa oven pieneen keittiötilaan. Pöydällä on tietokone ja ikkunasta avautuu näkymä uuden sairaalan työmaalle. – Täällä työskentelen aina torstaiaamupäivät. Tämä tila on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu. Lasten äänet kuuluvat helposti oven läpi, eikä lämmitys ole kamalan hyvä, Andersen kertoo. Kyseessä on niin sanottu back office, eli taustatyötila. Täällä lääkäri, joka ei ota vastaan potilaita, voi tehdä muita työtehtäviään, kuten soittoja, konsultaatiota ja paperitöitä. Uuteen sairaalaan on tulossa varta vasten tähän tarkoitukseen suunniteltuja tiloja, jotka ovat pieniä ja rauhallisia, mutta aivan toiminnan läheisyydessä.

joissa pidetään koulutuksia ja kokouksia. Työntekijät kohtaavat selkeitä muutoksia, joihin liittyy myös omat haasteensa. – Tilasta toiseen liikkuminen saattaa tuoda lääkärin äärimmilleen viritettyihin aikatauluihin viivästymisiä, jos jokin ei toimikaan niin kuin pitäisi. Tällä hetkellä koneelta toiseen vaihtamiseen menee aikaa, mutta tämä on tarkoitus ratkaista uudella tietojärjestelmällä, jossa kortilla kirjautumalla voi jatkaa suoraan siitä, mihin on jäänyt, Andersen kertoo. Suunnittelun trendinä on, että vastaanottotilat eivät ole enää omistettuja tietylle toiminnalle, ellei toiminta tarvitse erityisiä laitteita. Kun potilas saapuu tilaan, ympärille kerätään samalla kertaa kaikki asiantuntijat. He keskustelevat potilaan kanssa sekä keskenään ja tieto on saman tien yhdessä paikassa.

MUUT T O K A NNUS T I MUUT OKSIIN

Lastenpoliklinikan back office on ollut käytössä nyt noin vuoden ajan, ja sen ansiosta huoneet riittävät. Kun osasto joutui muuttamaan nykyisiin tiloihin sisäilmaongelmien takia, täytyi huoneiden käyttöä miettiä uudelleen, sillä niitä oli aiempaa vähemmän. Paine avusti kokeilemaan etukäteen uuden sairaalan tilaratkaisua. – Analysoituamme tilojen käyttöä huomasimme, että se on aika tehotonta. Ei ole kauhean tehokasta käyttää puhelujen soittamiseen isoja potilaiden vastaanottohuoneita, joissa on kalliita laitteita, Andersen arvioi. T E H O K A S TA T I L A N K ÄY T T Ö Ä

Uuden sairaalan suunnittelussa kompaktius ja tehokkuus ovat keskeisessä asemassa. Erilaisille töille pyritään suunnittelemaan sopivia työtiloja. Vastaanottotilojen ja taustatyötilojen lisäksi on asiantuntijatiloja,

24

K O N S U LTA AT I O TA K E H I T TÄ M Ä S S Ä

Yksi keskeinen vastaanottotilan ulkopuolella tapahtuva työ on konsultaatio, joka tulee organisoitumaan uudella tavalla tulevassa sairaalassa. Lastenpoliklinikalla on kokeiltu nyt vuoden ajan kiertävää konsultaatiopuhelinta, joka kulkee kädestä käteen koko päivän ajan niin, että sen päässä on virka-aikaan aina joku vastaamassa. – Ennen meillä joutui kokemattomin vastaamaan, mutta nyt olemme muuttaneet toimintaamme niin, että puhelimeen vastaa kokenut lääkäri. Ajatuksena on se, että konsultoinnissa pystyttäisiin vastamaan terveyskeskuslääkäreille paremmin ja arvioimaan asiantuntevasti, tarvitaanko lähetettä vai ei, Andersen kertoo. Lastenpoliklinikka on myös ensimmäisten joukossa aloittamassa vastikään aloittaneen erikoisalojen yhteisen konsultaatiokeskuksen toimintaa.


Lastenpoliklinikan ylilääkäri Ole Andersen on ollut alusta asti mukana uuden sairaalan suunnittelussa.

Kun toimintaa muutetaan rauhassa asia kerrallaan, uuteen sairaalaan siirtyminen helpottuu.

T OT UT T ELUA UUT EEN H Y V IS SÄ AJOIN

Kun toimintaa muutetaan rauhassa asia kerrallaan, uuteen sairaalaan siirtyminen helpottuu. Harjoitellessa saadaan kerättyä kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. – Vie aikaa totutella uuteen tapaan toimia, se on suurin haaste. Meillä on etuna, että lastenpoliklinikan väki on avoin kokeilemaan, eikä uusia asioita heti tyrmätä. Tuollaisessa pienessä kopperossakin työskentely on hyväksytty, vaikkei yksittäinen lääkäri siitä suoraan

hyödy. Ollaan valmiita näkemään laajempi kuva, Andersen pohtii. Uuteen sairaalaan on vielä muutama vuosi matkaa, eikä lastenpoliklinikalla aiota odottaa toimettomana. Andersenin mukaan kehittämistä riittää. – Tavoitteena on kehittää moniammatillista arviointia sekä saada potilaat myös itse miettimään, mitä he hoidolta hakevat, ja lisätä vastuunottoa omasta terveydestä. Joka vuosi täytyy ottaa uusia askeleita eteenpäin.

25


T E K S T I : I N K A S O PA N E N K U VA : PÄ I V I K A N T O N E N

Uudistunut lasten päiväsairaala avasi ovensa tammikuussa Omat tilat rauhoittavat osaston ja mahdollistavat uuden toimintamallin testaamisen.

Näkyvin muutos lasten päiväsairaalassa ovat omat tilat päiväsairaalapotilaille. Ennen muutosta päiväsairaalan potilaita hoidettiin myös vuodeosastolla; potilaiden tuleminen ja meneminen tekivät osastosta helposti levottoman. Uudistuneella toimintamallilla pyritään rauhoittamaan toimintaa. – Lasten päiväsairaalan toiminta-ajatuksena on suunniteltu päiväluonteinen toiminta, tiivistää vastasyntyneiden ja lasten osaston, lastentautien poliklinikan ja lasten päiväsairaalan osastonhoitaja Ritva Sipponen. Lasten päiväsairaalaan saapuvilla potilailla voi olla erilaisia allergioita, kasvuun liittyviä ongelmia tai neurologisia sairauksia. Potilaat voivat myös sairastaa reumaa tai syöpää. – Lasten päiväsairaalassa tehdään erilaisia ruokaainealtistuksia, kasvuhormonitutkimuksia ja magneettikuvauksia. Magneettikuvaukset tehdään aina keskiviikkoisin, ja yleensä anestesiassa, koska lasten on vaikea olla paikoillaan kuvauksen ajan, kertoo lasten päiväsairaalan sairaanhoitaja Katja Salonen. T O I M I N TA M A L L I N K E H I T TÄ M I N E N O N M Y Ö S L ASTEN ETU

Vuoden alusta lastenosastolta vähennettiin potilaspaikkoja 18:sta 14:ään – tämä oli lähtötilanne lasten päiväsairaalatoiminnan uudistamiselle. Aiemmin potilaat on hoidettu vuodeosaston sisällä, ja tammikuussa tehty muutos mahdollisti henkilöstön irrottamisen päiväsairaalaan. Toinen syy uuden toimintamallin käyttöönottoon on uusi Keski-Suomen sairaala Nova, joka valmistuu vuonna 2020. – On tärkeää alkaa harjoitella uusia toimintamalleja jo tässä vaiheessa. Keräämme kokemuksia, joiden kautta parannamme ja kehitämme toimintaamme, Sipponen kertoo. – Päivätoiminta on edullisempaa kuin ympärivuoro-

26

kautinen toiminta, näin kustannuksia saadaan alemmas. Tämä on tietysti myös lasten etu, koska heidän on mukavampi viettää yönsä kotona kuin sairaalassa. Uuden toimintamallin ansiosta myös odotusajat lyhenevät. Isoin haaste on suurien potilasmäärien hallitseminen pienissä tiloissa, ja hoitajien perehdyttäminen kaikkiin hoitomuotoihin. Se vie tietysti aikaa, Sipponen pohtii. L A P S I L L E V I I H D Y K E T TÄ J A VA N H E M M I L L E M A H D O L L I S U U S TA U K O I H I N

Viihdykkeet ovat lasten päiväsairaalassa tärkeässä roolissa. Jokaisesta huoneesta löytyy esimerkiksi oma PlayStation. Lahjoituksia tulee erilaisten firmojen kautta. Myös Lasten Tuki ry:n välityksellä on saatu runsaasti erilaisia lelulahjoituksia. – Lääketiputus saattaa kestää useamman tunnin, ja lapsi voi olla tiputuksessa hyvinkin levoton. On tärkeää, että lapsella on jotain minkä avulla hän saa ajan kulumaan ja joka vie ajatukset muualle, Salonen kuvailee. Lasten vanhemmille on päiväsairaalassa oma taukotila, jossa voi keittää Lasten Tuki ry:n tarjoamat kahvit. Taukotilasta löytyy myös mikro omien eväiden lämmitystä varten. – Jos lapsi joutuu viettämään paljon aikaa sairaalassa, pyrimme tietysti tukemaan vanhemman jaksamista antamalla mahdollisuuden tauoille, Sipponen sanoo. E R I N O M A I S TA PA L A U T E T TA M U I S TA S A I R A A L O I S TA

– Valtaosa lasten päiväsairaalan potilaista on pitkäaikaissairaita lapsia. Heidän elämänsä helpottuu huomattavasti, kun he voivat sairaudesta huolimatta käydä koulussa ja jatkaa normaalia elämäänsä, Sipponen kertoo. Myös muissa keskussairaaloissa toimii samantyylisillä tilaratkaisuilla lasten oma päiväsairaala. Muista sairaaloista on saatu todella hyvää palautetta niin lapsilta, vanhemmilta kuin henkilökunnaltakin.


Uudistunut lasten päiväsairaala aloitti toimintansa 23.1. Osastonhoitaja Ritva Sipponen (vas.) ja sairaanhoitaja Katja Salonen ovat mukana uuden toimintamallin testaamisessa ja kehitystyössä.

Lasten päiväsairaala • Lasten päiväsairaalassa työskentelee yleensä kaksi sairaanhoitajaa, yksi lastenhoitaja ja yksi lääkäri. Myös osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja osallistuvat toimintaan. Osastolla on käytössään yksi sihteeri. • Päiväsairaalalla on käytössään yksi iso tila ja kaksi pienempää potilashuonetta, sekä toimenpidehuone. • Potilaat viettävät päiväsairaalassa aikaa kahdesta tunnista kymmeneen, keskimäärin neljä tuntia. • Potilaiden ikä vaihtelee muutamasta päivästä 16 ikävuoteen.

• Lasten päiväsairaalassa tehdään muun muassa magneettikuvauksia, EEG-tutkimuksia, sytostaattihoitoja, kasvuhormonitutkimuksia, ruokaainealtistuksia ja annetaan erilaisia lääkehoitoja. • Toiminnassa korostetaan perheen mukaan ottamista ja huomioimista lastenhoitotyössä. • Lasten päiväsairaala on auki arkipäivisin kello 8.30–16.00, paitsi keskiviikkona, jolloin on magneettikuvauspäivä, kello 7.00–18.00.

27


T E K S T I J A K U VAT: TA R J A R U U S K A

Lastenneurologian toiminta muutoksessa – tärkeintä potilaan kohtaaminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologian toimintaa mukautetaan uuden sairaalan toimintaa vastaavaksi. – Lasten neurologian päiväsairaala- ja poliklinikkatoiminta yhdistyvät ja jaottelu poistuu. Jatkossa toiminta on polikliinista. Aloitimme muutostyön viime syksynä moniammatillisena työryhmänä, kertoo konservatiivisen toimialueen johtaja, lastenneurologian ylilääkäri Reija Alén.

Ylilääkäri korostaa, että ydintoiminta, potilaan kohtaaminen ja tutkimus, ei muutu miksikään. – Parasta työssä on ihmisen kohtaaminen. Toiminnan muutokset perustuvat osin yhteiskunnan muutoksiin, ja meidän on aina muistettava perheiden sekä pienten potilaidemme tarpeiden huomioiminen. Vanhemmat ha-

Reija Alén (oik.) ja Anita Ropponen kertovat, että toiminnan muutosten ohella uusissa tiloissa sisustuksella ja väreillä on merkitystä. Nykyisten tilojen seinillä on silmäniloa pienille ja isoille.

28


luavat olla tiiviisti mukana ja paikalla lasta tutkittaessa ja hoidettaessa. Neurologisten lapsipotilaiden erikoissairaanhoidon tutkimukset ovat usein rankkoja ja yhdelle kerralle ei ole järkevää varata tutkimusta usealle asiantuntijalle. Poliklinikkakäynnit jaetaan usein esimerkiksi neljään sairaalakäyntiin, tietenkin potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan, ylilääkäri toteaa.

Toiminta on muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta vanhat puiset vaunut ja autot pysyvät.

H O I T O K E TJ U N T O I M I V U U S TÄ R K E Ä

Reija Alénin mukaan erikoissairaanhoidossa ei ole tarpeen hoitaa sellaisia potilaita, joita voidaan hoitaa terveysasemilla. – Neurologisissa lapsipotilaissa on monia, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa. Konsultointia tarvitaan kuitenkin usein ja siksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, neuvolan, päiväkodin sekä koulun kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Kun hoitoketju toimii hyvin, hyötyvät sekä potilas että hoitava taho, Alén korostaa. Ylilääkäri kiittelee yksikkönsä kokenutta ja osaavaa henkilökuntaa. Se suhtautuu muutokseen positiivisesti, olipa kyse pitkään työskennelleistä konkareista tai uusista tulokkaista nuoremmassa sukupolvessa. Jo 40 vuotta sairaalassa työskennellyt osastonhoitaja Anita Ropponen tuumaa, että muutokset kuuluvat työhön, menneiden haikailu on turhaa. Hän kertoo viihtyneensä työssään, henkilökunta on osaavaa ja omaa osaamistaan on voinut täydentää koulutuksin. Roppo-

nen aloitti sairaalassa pari päivää sairaanhoitajaksi valmistumisensa jälkeen, joten kokemusta riittää. K O K O N A I S U U S H U O M I O I TAVA

Reija Alén ja Anita Ropponen kertovat, että yksikössä osallistutaan myös uusien tilojen suunnitteluun ja jo vanhoissa tiloissa katsotaan tarkkaan, mitkä ovat erityistoiveita, mitä voi muuttaa tai karsia. Sisustuksen suunnitteleminen lapsiperheille ja tietenkin henkilökunnalle toimivaksi on tärkeää. Tällä hetkellä tutkimuksissa on päivittäin 20–30 lasta perheineen. He tarvitsevat odotus-, tauko- ja leikkitiloja leluineen – värejä väheksymättä. – Henkilökunnan kuulemisen ohella potilaspalautteet ovat meille tärkeitä. Niitä keräämme parhaillaan. Toiminnan kokonaiskehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Se kuuluu osaksi työtämme. Reija Alén ja Anita Ropponen kertovat uusien tilojen suunnittelun edenneen siihen vaiheeseen, että pohjakuvat ovat valmiina. Sekin on hyvä asia, että uuteen sairaalaan lastenneurologisen poliklinikan viereen tulee sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palveluita ja myös aikuisneurologian toimintaa.

LASTENNEUROLOGINEN POLIKLINIKKA • Tutkitaan, seurataan ja hoidetaan 0–16-vuotiaita lapsia ja nuoria • Neurologisia sairauksia ovat aivoperäiset kohtausoireet, aivo- ja selkäydinsairaudet, hermoston ja lihasten sairaudet sekä erilaiset kehityksen erityisvaikeudet • Ajanvarauksella toimivalle poliklinikalle tarvitaan lääkärin lähete tai konsultaatiopyyntö, toimintaa on arkipäivisin • Yksikön työryhmään kuuluvat lääkärit, sairaanhoitajat, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterarpeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja, yhteensä henkilökuntaa on vajaa parikymmentä • Tutkimus ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja yhteistyössä vanhempien kanssa • Poliklinikalla suunnitellaan myös avohuollossa tapahtuvaa kuntoutusta

29


Synnytyspelko kaksinkertaistunut – pelkoja hälvennetään keskusteluilla T E K S T I : PÄ I V I K A N T O N E N K U VAT: PÄ I V I K A N T O N E N J A V I L L E K E T O

30


Keski-Suomen keskussairaalan synnytyspelkopoliklinikka täytti viime vuonna 15 vuotta. Toiminta käynnistyi Helsingissä, josta se rantautui Jyväskylään vuonna 2001. Tuona aikana synnytyspelon arvioidaan kaksinkertaistuneen. Synnytyspelko on diagnosoitu 90-luvun lopulla. Sitä ennen synnytyksissä keskityttiin lähinnä hoitamaan vauva turvallisesti maailmaan, eikä synnytyspelosta juuri keskusteltu raskaana olevan naisen kanssa. Myös kivun kokemukseen suhtauduttiin hieman väheksyen. – Jokaisella naisella on jonkinlaisia synnytyspelkoja. Nykyään peloista uskalletaan keskustella, eikä niitä väheksytä. Synnytyksessä on tärkeää kuunnella synnyttäjää ja saada hänet luottamaan siihen, että kaikki menee mahdollisimman hyvin, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan kätilö Riitta Mäkivirta. Vaikeasta synnytyspelosta kärsii kaksi prosenttia synnyttäjistä, lievästä 6–8 prosenttia. Keski-Suomen synnytyspelkopoliklinikalla käynnit ovat kolminkertaistuneet siitä, kun toiminta alkoi 2000-luvun alussa. Arvioiden mukaan synnytyspelosta kärsivien määrä on tuplaantunut. P E L K O V O I VA I K E U T TA A A R K E A

Synnytyspelot ovat erilaisia riippuen siitä onko nainen ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä vai onko hänellä taustalla muita ikäviä kokemuksia, esimerkiksi läheisväkivaltaa. – Ensisynnyttäjät eivät välttämättä osaa edes kuvailla, mikä heitä pelottaa. Osa on saattanut kuulla kauhutarinoita ja pelkää synnytystä niin, että jo raskaaksi tuleminen pelottaa, Mäkivirta sanoo. Osa taas ei uskalla kertoa peloistaan, kun pelkää vähättelevää asennetta. Osalla pelko on alitajuista, päätä särkee ja muutoinkin tulee erilaisia fyysisiä oireita. – Pahimmillaan pelko hankaloittaa arkea vieden yöunet ja ruokahalun, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Mervi Manninen.

Synnytykset Keski-Suomessa • Vuonna 2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella synnytti 2 600 naista. • Keski-Suomen keskussairaalan synnytyssalissa työskentelee yhteensä noin 30 henkeä, joista osa on mukana synnytyspelkotoiminnassa. • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin synnytysvalmennus on siirtynyt verkkoon. Kahdeksanosaisessa videosarjassa käydään läpi mm. synnytyksen käynnistyminen, sairaalaan tulo, synnytyksen eri vaiheet sekä sairaalan tilat. • Ensisynnyttäjille on joissain sairaanhoitopiireissä oma vertaisryhmänsä. Keski-Suomessakin sellaista yritettiin saada, mutta osallistujia ei ollut tuolloin riittävästi. • Synnytyspelosta kärsivälle suositellaan kirjaa "Kun synnytys pelottaa", jonka ovat kirjoittaneet Hanna Rouhe, Terhi Saisto, Riikka Toivanen ja Maiju Tokola, kirja on ostettavissa myös e-kirjana. • Myös "Synnytä rentoutuneena" -cd auttaa valmistautumaan synnytykseen, sen ovat tuottaneet Terhi Saisto, Riikka Toivanen ja Erja Halmesmäki. • Keski-Suomen keskussairaalassa sektioita tehdään noin 16 % synnytyksistä, joista synnytyspelon vuoksi tehtäviä on vain 1–2 prosenttia.

Ensisynnyttäjät eivät välttämättä osaa edes kuvailla, mikä heitä pelottaa. Osa on saattanut kuulla kauhutarinoita ja pelkää synnytystä niin, että jo raskaaksi tuleminen pelottaa.

31


Naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Tuija Hautakangas (tak. vas.), kätilö Riitta Mäkivirta ja psykiatrinen sairaanhoitaja Mervi Manninen (ed.) ovat osa synnytyspelko-tiimiä. Kaikki keskussairaalan kätilöt ja muu henkilökunta ovat sitoutuneet tekemään kaikkensa, jotta synnytys sujuu hyvin. Lapsen ja äidin turvallisuus on ykkösasia.

K E S K U S T E L U E H K Ä I S E E M A S E N N U S TA

Nykyihmistä jännittää myös synnytyksen tuoma kontrolloimattomuus. Synnyttäjällä saattaa olla tietty ennakkokuva tapahtumien kulusta, ja jos todellisuus ei vastaa sitä, kokee synnyttäjä epäonnistuneensa. – Nykyihminen haluaa kontrolloida elämää. Synnytyssalissa saa olla vihainen, kiroilla ja huutaa, kaikki tunteet ovat sallittuja, rohkaisee naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tuija Hautakangas. Pahimmillaan tuoreen äidin epäonnistumisen tunteet muuttuvat masennukseksi. Siksi on erittäin tärkeää keskustella synnytyksen kulusta myös jälkikäteen. – Keskustelulla ehkäistään masennusta. Joskus synnytyksen aiheuttamat epäonnistumisen tunteet saattavat nousta pintaan vuosienkin kuluttua, Mäkivirta toteaa. K E H O M U I S TA A K I V U N

Usein monisynnyttäjät ovat alttiimpia synnytyspelolle. He ovat kokeneet synnytyskivun kymmenenkin kertaa, mikä saattaa laskea kipukynnystä. – Pelkoa voi lisätä myös aiempi nopea synnytys, jossa ei ole ehditty antaa riittävää kivunlievitystä, Hautakangas kertoo. Ulkopuolisen silmin ensimmäinen synnytys on saattanut mennä hienosti, mutta jostain syystä se onkin ollut synnyttäjälle huono kokemus, mikä voi ilmetä seuraavassa synnytyksessä voimakkaana kipuna tai jopa kuolemanpelkona. – Esimerkiksi nopeasti tehoava spinaali eli epiduraalia nopeammin tehoava puudutus on kehitetty juuri monisynnyttäjien tarpeesta, Mäkivirta kertoo. Haasteellisimpia ovat raskaana olevat naiset, joilla on taustalla läheisväkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai muita väkivallan kokemuksia. – Synnytyskipu saattaa tuntua samoissa paikoissa, joihin väkivalta on kohdistunut ja siksi ikävät asiat nousevat esille synnytyksessä. Synnyttäjä saattaa mennä dissosiatiiviseen tilaan, jossa synnyttäjän keho on paikalla, mutta synnyttäjä poissaoleva. Se on keino selvitä mahdottomalta tuntuvasta tilasta, Manninen kertoo.

32

Synnytyspelkotoiminnasta kerättyjä palautteita "Synnytyksessä oli turvallinen olo, kun näin, että kivunhoito ja verenvuodon vaara huomioitiin. Kovaa kipua ei tarvinnut sietää kuin vähän aikaa. Vuotoa oli nytkin, mutta asia hoidettiin hyvin." "Kivunlievitys toimi pientä kohtaa alaselässä lukuunottamatta. Ensin en halunnut harjoittelijaa mukaan, mutta suostuin ja kokemus oli hyvä. Kätilöopiskelija oli ihana ja tuntui kuin minua olisi hoitanut kaksi kätilöä. Ponnistusvaiheessa sain hyvää kannustusta, mikä auttoi jaksamaan ja uskomaan itseensä. Teette mahtavaa ja arvokasta työtä, kiitos!" "Tuli tunne, että pelkäämäni asiat ovat hoitavan henkilökunnan tiedossa ja voin mennä synnyttämään tietäen, että asiat otetaan huomioon tulevassa synnytyksessä." "Synnytys oli hieno ja hyvällä tavalla mieleenpainuva. Sain suunnitellut kivunlievitykset juuri oikeassa vaiheessa ja kätilö kertoi tarkasti, mitä milloinkin tapahtuu. Se helpotti oloa, pääsin nauttimaan itse syntymästä ihan uudella tavalla verrattuna edellisiin synnytyksiin. On erittäin hyvä, että synnytys käydään vielä jälkikäteen läpi kätilön kanssa." "Pitkä latenssivaihe oli ikävä, mutta kun lopputuloksena oli onnistunut alatiesynnytys, niin se unohtui nopeasti. Loppujen lopuksi sisätutkimukset eivät sattuneetkaan. Synnytys oli eheyttävä ja voimaannuttava kokemus."

Äidin synnytyspelkoa pitää kunnioittaa, kuten mitä tahansa pelkoa, eikä sitä saa vähätellä. Hyvin hoidettu synnytyspelko ehkäisee myös synnytyksen jälkeistä masennusta.

Synnytyspelosta kärsivän kannattaa muistaa, että koko henkilökunta haluaa, että vauva ja vanhemmat voivat hyvin synnytyksen jälkeen.

Synnytys on kuin virta. Joko räpiköit vastaan tai heittäydyt virran vietäväksi. Virta kantaa ja kätilöt auttavat.

Mervi Manninen psykiatrinen sairaanhoitaja

Tuija Hautakangas erikoislääkäri

Riitta Mäkivirta kätilö


T E K S T I J A K U VAT: T U I J A M E LV I L L E

Uusia ohjevideoita nettisivulle – kylvetykseen valmistautuminen, kylvetys, kylvetyksen jälkeen ja navanhoito Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nettisivuille on lisätty uusia videoita, joissa ohjeistetaan vastasyntyneiden lasten vanhempia kylvetykseen valmistautumisessa, kylvetyksessä, mitä vastasyntyneelle tehdään kylvetyksen jälkeen ja miten vastasyntyneen navanhoito tulee tehdä. Videoissa vastasyntyneiden lasten vanhempia kannustetaan ottamaan kylvetyshetkestä mahdollisimman

paljon irti. Kylvetyshetki on parhaimmillaan erinomainen tilaisuus sekä vanhemmille että vauvalle tutustua paremmin toisiinsa. Näin saadaan myös vahvistettua vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutussuhdetta. Hyvä vuorovaikutussuhde edesauttaa vauvaa kehittymään ja kasvamaan omaksi itsekseen.

Lisää aiheesta: www.ksshp.fi/kylvetys

Kylvytysvideot ovat jatkoa sairaanhoitopiirin synnytysvalmennusvideoille. Näin vanhemmat saavat ajantasaista tietoa ja neuvoja silloin, kun heille sopii.

33


Jarno Krapu, Tiina Herlevi ja kuvassa kahden p채iv채n ik채inen vauva viihtyiv채t perhehuoneessa.

34


T E K S T I J A K U VAT: A N N I I N A N I R H A M O

Perhehuoneessa isää ei heitetä pihalle Keski-Suomen keskussairaalan naistenosastolla otettiin viime kesänä käyttöön perhehuone, jossa vastasyntyneen molemmat vanhemmat voivat yöpyä yhdessä vauvan kanssa. – Tarkoitus on, että puoliso voi olla äidin apuna ja tukena, jotta äiti voi levätä, ja että vanhemmat voivat tutustua rauhassa vauvaan, kertoo naistenosaston osastonhoitaja Anna-Maija Mökkönen. Osaston kahden hengen huoneet muutetaan mahdollisuuksien mukaan perhehuoneiksi. Kun vanhemmat ilmoittavat halukkuudestaan yöpyä perhehuoneessa, henkilökunta tekee päätöksen huonetilanteen mukaan. K ÄT E VÄ M PÄ Ä K A K S I N

Jyväskylässä asustavat Tiina Herlevi ja Jarno Krapu viettivät perhehuoneessa ensimmäiset päivät uuden perheenjäsenensä kanssa. Viisi vuotta sitten Jyväskylään muuttaneet vanhemmat olivat kuulleet perhehuoneiden olemassaolosta muilla paikkakunnilla ja tiesivät haluavansa ehdottomasti perhehuoneeseen, jos vain mahdollista. – Varsinkin, kun vauva on ensimmäinen, eikä ole kokemusta vauvan hoidosta, niin tämä on tosi mukava. Voi rauhassa olla ja katsella, kertoo Herlevi. – Kaikki mahdolliset tarvikkeet on mietitty tänne hienosti valmiiksi. Tietysti on mukavaa, että pystytään molemmat olemaan tässä. Voidaan yhdessä ihmetellä ja nauraa omia kömmähdyksiä. Ruoan hakeminen, pesulla käyminen ja kaikki onnistuu paljon kätevämmin, kun toinen voi olla apuna. – Toivottavasti kätilöt ja hoitajatkin pääsevät vähemmällä, Krapu toteaa.

– Käsittelykoulutuksessa käytiin läpi ihan perusotteita. Kyllähän se on niin, että ennemmin vauvaa käsittelee liiankin varovaisesti. Saatiin rohkeutta siihen, että vauva ei mene rikki, vaan voi ottaa kunnolla kiinni, Herlevi kertoo. Myös imetykseen saadut neuvot ja apu ovat olleet tärkeitä. Ennen kotiutumista harjoiteltiin yhdessä kylvettämistä ja lisäksi on saatu ohjeet siihen, miten voi lähteä liikkeelle ja aloittaa ulkoilun. Perhe on ollut tyytyväinen hoitoon ja huolenpitoon naistenosastolla. Kaikki on sujunut hyvin ja apu on ollut koko ajan lähellä.

K ÄY TÄ N N Ö L L I S I Ä N E U V O J A

Herlevi ja Krapu ovat olleet kaiken kaikkiaan tyytyväisiä järjestelyyn. He ovat saaneet hyviä, käytännöllisiä neuvoja esimerkiksi vauvan käsittelyyn.

35


Mervi Öhman (vas.) ja Susanna Pasanen ovat tyytyväisiä Pikke Pörriäinen -peliin. Mobiilisovellukset tulevat koko ajan enemmän osaksi potilasohjausta.

T E K S T I J A K U VA : A N N I I N A N I R H A M O

Pikke Pörriäinen lieventää jännitystä Potilasohjaukseen tarkoitettu peli Pikke Pörriäinen on otettu käyttöön Keski-Suomen keskussairaalan lastenkirurgian poliklinikalla ja lasten päiväkirurgiassa. Pelin avulla voidaan käydä etukäteen läpi koko leikkausprosessi aina sairaalaan sisäänkirjautumisesta ja leikkauksesta heräämiseen ja kotiin pääsyyn asti. Peli on suunnattu leikki-ikäisille ja pienille koululaisille, mutta se sopii myös vanhemmille lapsille. Vanhemmatkin voivat saada pelistä tietoa, joka on saattanut mennä poliklinikkakäynnillä ohi. Pelin kautta vanhemmat ja lapsi voivat keskustella yhdessä tulevasta. – Kun leikkauksesta päätetään, siihen liittyviä asioita käydään läpi poliklinikalla, mutta aikaa on rajoitetusti. Usein lapset eivätkä vanhemmat sulata kaikkea tietoa heti, ja tilanne saattaa säikäyttää ja jännittää aikuistakin, kertoo Mervi Öhman preoperatiivisesta yksiköstä. P E L I K O R VA A A I E M M A N K A N S I O N

Lastenosastolla leikataan pääsääntöisesti vain päivystyspotilaita, mutta peliä voidaan hyödyntää ja soveltaa mihin tahansa toimenpiteeseen tulevalle lapselle. – Lastenosastolla on ollut aiemmin käytössä kansio, jonka avulla lapsi tutustuu siihen, mitä ennen ja jälkeen leikkauksen tapahtuu. Peli tulee korvaamaan ja on jo osittain korvannut kansion käytön, kertoo Susanna Pasanen lastenosastolta. P E L A A M I N E N L U O N N O L L I S TA L A P S I L L E

Pasanen ja Öhman pitävät uuden välineen käyttöönottoa positiivisena. He ennustavat, että mobiiliversiot tulevat ottamaan koko ajan enemmän valtaa erilaisissa potilasohjauksissa. Lapset ovat tottuneet käyttämään älylaitteita, ja pelaaminen on heille luonnollinen väline.

36

Pikke Pörriäinen on ladattu lastenosaston iPadeille ja preoperatiivisen yksikön leikkiaulassa olevalle tietokoneelle. Peliä voi pelata myös omilla laitteilla, iPadin ja PC:n lisäksi se on saatavilla iPhonelle ja Androidille. Sairaala jakaa pelistä tietoa tiedotteilla ja lapsille lähetettävissä leikkauskutsuissa on linkki peliin. – Vanhemmat voivat oman aktiivisuuden mukaan ohjata lasta pelin pariin, ja nykyvanhemmat ovat todella aktiivisia, kertoo Öhman.

P E L I L I E V I T TÄ Ä L A P S E N J Ä N N I T Y S TÄ

Ainakin Tampereella aiemmin käytössä ollut peli on muokattu Keski-Suomen keskussairaalalle sopivaksi. Pelistä on tullut myönteistä palautetta niin lapsilta kuin vanhemmiltakin ja siitä on koettu olevan apua tiedonsaannissa. Kun leikkaukseen liittyvät asiat käydään pelaamalla läpi, tilanteeseen liittyvä jännitys lievenee. Peli selvästi kiinnostaa lapsia ja Pörriäistä bongaillaan innokkaasti sairaalan käytäville ripustetuista julisteista.


Henkilöstöratkaisut

Osatyökyvyttömyyseläkkeestä Voinko keskeyttää toistaiseksi voimassa olevan osatyökyvyttömyyseläkkeeni? Jos eläkepäätöksen jälkeen teet vakituisesti osa-aikaisuutta, et voi omalla päätökselläsi palata omaan työhösi kokoaikaiseksi. Lain mukaan työntekijä voi jättää osatyökyvyttömyyseläkkeensä lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai enintään kahdeksi vuodeksi ja mennä esimerkiksi muualle töihin. Jos kyseinen aika ylittyy, raukeaa oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työntekijän tulee itse olla yhteydessä Kevaan lepäämään jättämisestä.

Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Voinko jatkaa töitä 63 vuotta täytettyäni? Kyllä osa-aikaeläkeläinen voi jatkaa aina 68 vuoteen saakka riippuen henkilön syntymävuodesta (1958 alkaen 69 v. jne.) ja sillä edellytyksellä, että pystyy hoitamaan tehtävänsä. Työnantajalla ei ole velvoitetta erikseen räätälöidä tehtävää, jos työkyky edelleen muuttuu. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu Kevasta vanhuuseläkkeeksi ammatillisessa eläkeiässä tai ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä (2017 myönnetyissä), mutta se ei estä työn tekemisen jatkamista.

Voiko osatyökyvyttömyyseläkkeen saanut työntekijä määrittää, millä prosentilla on töissä, esim. 60 %. Tämä kun aiheuttaa meille suurta hankaluutta toiminnan kannalta löytää 40 % tekevä sijainen. Henkilön saamassa Kevan ennakkopäätöksessä on ilmoitettu palkan maksimimäärä, joka sisältää kiinteän kuukausipalkan lisäksi lomarahan ja mahdolliset työvuorolisät. Tämä määrittää prosentin ylärajaa. Ottakaa myös talon suositukset osa-aikaprosenteista huomioon, jo ihan työajan seurannan ketteryyden vuoksi.

Voidaanko osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan sijaisuus (50 %) laittaa auki esim. vuodeksi vai tuleeko siihen hakea ”toistaiseksi" eli pysyvä sijainen? Jos pitää hakea pysyvä sijainen, niin tuleeko sille siinä tapauksessa hakea täyttölupa? Ohjeemme on, että jos osatyökyvyttömyyseläke on toistaiseksi voimassa, tehdään pääsääntöisesti pysyvä ratkaisu. Jos tehtäväpuolikas vapautuu pysyvästi ja toiminnallisista syistä tämä vapautuva puolikas on täytettävä, siihen haetaan täyttölupa ja se täytetään pysyvästi eli kyseessä ei ole sijaisuus. Toisinaan on tehty myös niin, että vaikka Kevasta on tullut toistaiseksi voimassaoleva päätös, esimies ja alainen ovat sopineet osa-aikaisen työsopimuksen määrä-ajaksi. Jos edetään määräaikaisella ratkaisulla, puolikas täytetään sijaisella, eikä täyttölupaa tarvita. Näihin on liittynyt myös tilanteita, että sijaisella on pohja kahdesta eri budjetoidusta toimesta ja hän tekee kokoaikaista tehtävää.

Millainen on uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke? Eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittainen varhennettu vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan 1.2.2017. Voit jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, jos olet täyttänyt 61 vuotta, etkä saa mitään muuta työeläkettä. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä saat joko 50 % tai 25 % sinulle jo kertyneen eläkkeen määrästä. Tämän saat valita itse. Työntekoa ei tarvitse lopettaa tai edes vähentää. Työn lopettaminen tai vähentäminen ei kuitenkaan ole este eläkkeen saamiselle. Eläkkeeseen tulee alenema, joka on pysyvä.

37


T E K S T I : H E TA M AT T I L A K U VA : V I L L E K E T O

Työaikapankki lisää joustavuutta Työaikapankki on lisännyt joustavuutta äkillisten vapaiden tarpeeseen. – Työaikapankin avulla ei tarvitse ottaa palkatonta vapaata, jos tulee äkillinen meno jo suunnitellulle työpäivälle. Työaikapankilla tarkoitetaankin paikallisesti sovittua työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisjärjestelmää. Työaikapankkiin voi siirtää lisä-, ylityö-, yö-, ilta-, lauantai-, aatto- ja/tai sunnuntaityökorvaukset. Jokainen työntekijä valitsee itse pankkiin menevät erät ja käyttää ne myöhemmin vapaina, selittää dialyysiosaston osastonhoitaja Paula Mäkinen. Dialyysiyksikössä työaikapankki otettiin pilottikäyttöön tammikuussa 2013. Marraskuusta 2015 lähtien kaikki sairaalan jaksotyöajalliset ovat voineet liittyä pankkiin. PA N K K I O N VA PA A E H T O I N E N

Dialyysiosaston osastonhoitaja Paula Mäkinen pitää työaikapankkia joustavana. Dialyysiyksikössä työaikapankki otettiin pilottikäyttöön jo tammikuussa 2013.

38

Työaikapankkiin voi liittyä sairaalassa kuka tahansa jaksotyöntekijä, jolla on sopimusta voimassa vielä ainakin kuusi kuukautta liittymishetkellä. – Työaikapankki on käytössä jaksotyötä tekevillä sairaanhoitajilla. Pankki tarjoaa joustavammat mahdollisuudet ottaa vapaita. Pankkiin voi kerätä enintään +70 tuntia, ja sieltä voi lainata enintään -24 tuntia. Työaikapankista voi siis lainata vapaita, vaikka pankissa ei olisikaan saldoa. Tämä tarjoaa joustavuutta työhön, kertoo Mäkinen. V U O S I T Y Ö A J A S TA T Y Ö A I K A PA N K K I I N

– Siirtymisen alussa tuli vastaan muutamia pettymyksiä, sillä pankkijärjestelmän tullessa toivottuja koko päivän vapaita ei ollutkaan kovin helppoa suunnitella etukäteen, Mäkinen kertoo. Työaikapankin avulla päivittäiset joustot on kuitenkin helpompi hoitaa, mikä on ollut positiivinen lisä sairaanhoitajien työhön. – Pankin avulla voi suunnitella työpäivänsä helpommin. Päivän työmäärän loppuessa voi neuvotella esimiehen tai vuorovastaavan kanssa aiemmasta lähtemisestä esimerkiksi lastenhoidon vuoksi. Pankki on tehnyt tästä helpompaa, kertoo Mäkinen.


T E K S T I : H E TA M AT T I L A K U VAT: V I L L E K E T O

Autonominen työvuorosuunnittelu on yhteistyön tulos Työaika-autonomia tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua työvuorosuunnitteluun.

– Työaika-autonomia on yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, jossa työntekijät yhdessä suunnittelevat omat työvuoronsa aiemmin sovittujen pelisääntöjen ja reunaehtojen mukaan. Kyse on henkilökunnan osallistamisesta työvuorosuunnitteluun sekä työntekijän ja yksikön toiminnan yhteensovittamisesta, kertovat osastonhoitaja Päivi Ridell ja apulaisosastonhoitaja Tarja Koponen. Autonominen työvuorosuunnittelu on ollut käytössä tehostetun hoidon yksikössä vuodesta 2014. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä löytyy myös muita yksiköitä, joissa autonominen työvuorosuunnittelu on käytössä. Tämän lisäksi monissa yksiköissä tehdään valmistavia toimenpiteitä siirtymistä varten. T YÖVUOROSUUNNIT TELUN VOI TEHDÄ M YÖS KOTONA

Autonominen työvuorosuunnittelu tapahtuu Excel-taulukossa, jonka työntekijät löytävät tehostetun hoidon yksikön omilta sivulta Arkista. Suunnittelua varten on sovittu pelisäännöt, joita työntekijät noudattavat vuoroja suunnitellessaan. – Taulukossa näkyvät kaikkien työvuorot, joten suunnitteluvaiheessa jokainen ottaa huomioon kokonaisuuden. Esimies on myös infonnut työntekijöitä erityistilanteista, kuten koulutuksista. Ennen työvuorolistan viimeistä hyväksymistä seuraa myös neuvotteluvaihe, jossa alustavan työvuorosuunnittelun ongelmakohdista neuvotellaan, kertovat Ridell ja Koponen. Neuvoteltu työvuorolista siirretään sairaalan työvuorojen suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Titaniaan, jossa se tarkistetaan ja viimeistellään. Tästä on vastuussa listansuunnittelija, joka teho-osastolla on apulaisosastonhoitaja Tarja Koponen.

Päivi Ridell kertoo autonomisen työvuorosuunnittelun tehneen toiminnasta läpinäkyvää ja yhteisöllistä. Se myös lisää työhyvinvointia.

S U N N U N TA I T A I H E U T TAVAT O N G E L M I A

Autonominen työvuorosuunnittelu on tuonut mukanaan myös ongelmia. Ridellin ja Koposen mukaan onkin tärkeää, että autonomista työvuorosuunnittelua jatkuvasti arvioidaan, korjataan ja kehitetään. – Sunnuntaityön tasainen jakautuminen ei ole täysin onnistunut. Tilanteen parantamiseksi pelisääntöjä on korjattu. Tyytymättömyyttä ovat myös aiheuttaneet tilanteet, jolloin itsesuunnitellut työvuorot eivät toteudu. Näin saattaa käydä esimerkiksi, jos yhdessä työvuorossa on liikaa tekijöitä ja toisessa liian vähän, selventää Ridell. H E L P O T TA A T Y Ö N J A Y K S I T Y I S E L Ä M Ä N Y H T E E N S O V I T TA M I S TA

Vaikutusmahdollisuus omiin työvuoroihin helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Työaikaautonomia mahdollistaa jaksamista tukevan työvuorosuunnittelun ja tyytyväisyys työvuoroihin lisää työhyvinvointia. Teho-osastolla työvuorojen vaihtaminen on myös vähentynyt selkeästi työaika-autonomian myötä. – Työvuorosuunnittelusta on tullut läpinäkyvää ja yhteisöllisempää. Lisäksi autonominen työvuorosuunnittelu on lisännyt yksikön vetovoimaisuutta. Paluuta vanhaan ei haluta, kertovat Ridell ja Koponen.

39


40


T EKS T I: HEL MI JUK K A L A K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Vuoden hoitotyöntekijä Emilia Mäkinen – vastasyntyneiden ja perhehoitotyön asiantuntija Keski-Suomen sairaanhoitopiiri valitsi Vuoden 2016 hoitotyöntekijäksi sairaanhoitaja Emilia Mäkisen, joka työskentelee Keski-Suomen keskussairaalan lasten vastuualueella vastasyntyneiden osastolla. Mäkisellä on ollut merkittävä rooli vastasyntyneen elvytyssimulaatiotoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Keski-Suomen keskussairaalassa syntyy noin 2 600 vauvaa vuodessa, ja noin yksi tuhannesta vastasyntyneestä tarvitsee elvytystä. Elvytystilanteita on siis vain muutamia vuodessa ja yksittäisen työntekijän kohdalle tilanne osuu harvoin. Tämän vuoksi elvytystaitoja on tärkeää pitää yllä, jotta työntekijällä on tieto ja osaaminen toimia kriittisessä elvytystilanteessa.

O M A K I I N N O S T U S R O H K A I S I K O U L U T TA M A A N

Taitoja harjoitellaan simulaation kautta moniammatillisessa tiimissä. Juuri simulaatiokoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa Mäkinen tekee tärkeää työtä: yhteistyössä neonatologin (lastenlääkäri, joka on erikoistunut vauvojen, vastasyntyneiden ja erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden lasten sairauksiin ja ongelmiin) kanssa hän kouluttaa suunnitelmallisesti ja vastuullisesti hoitohenkilöstön elvytystaitoja kriittisesti sairaan vastasyntyneen hoitotilanteissa. – Vastasyntyneen elvytystoiminnan kehittämiseen minua on alun perin innostanut oma kiinnostus vastasyntyneen tehohoitoon ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Omien elvytystaitojen ylläpitämisen kautta päädyin kouluttamaan muita. Koulutuksiin on suhtauduttu eri osastoilla hyvin positiivisesti ja palautteiden pohjalta koulutukset on koettu tärkeiksi. Nämä seikat ovat puolestaan innostaneet jatkamaan, kuvailee Mäkinen kiinnostustaan. PA I N A L L U K S E T T E H D Ä Ä N S O R M I L L A

Vastasyntyneen elvytyksessä toimii sama tekniikka kuin aikuisenkin: suuhun puhalletaan ilmaa samalla, kun painetaan rintakehää, tosin huomattavasti aikuista pienemmässä mittakaavassa. – Painallukset tehdään sormilla, usein peukaloilla, ja puhallus annetaan erityisen Neopuff-laitteen avulla, Mäkinen kuvailee.

Emilia Mäkisen mielestä työssä palkitsevinta on hetki, kun vauvan saa nostettua alkuhoitojen jälkeen ensimmäisen kerran äidin syliin.

41


T E K S T I J A K U VAT: PÄ I V I K A N T O N E N

Magneettistimulaatio jopa masennuslääkkeitä tehokkaampaa TMS-hoito eli transkraniaalinen magneettistimulaatiohoito aloitettiin Keski-Suomen keskussairaalassa marraskuussa 2016. Käyttötarkoituksia on useita psykiatrian ja kivunhoidon saralla, mutta parhaiten hoito tehoaa masennuspotilaisiin. Transkraniaalisessa magneettistimulaatiossa (TMS) pään pintaa koskettavalla kelalla tuotetaan nopeasti muuttuvia magneettipulsseja. Ne synnyttävät aivokuorelle hermosoluja aktivoivan sähkövirran. TMS-hoidolla

42

voimistetaan tai jarrutetaan hermosolujen toimintaa halutulla alueella. PA R H A I TA H O I T O T U L O K S I A O N S A AT U MASENNUSPOT IL A ILL A

TMS-hoito on Käypä hoito -suosituksen mukainen vaikuttava hoitomuoto masennuksen akuuttihoidossa. Se on jopa tehokkaampaa kuin masennuslääkitys tai psykoterapia, mutta vähemmän tehokas kuin ECT-hoito eli sähköhoito. TMS-hoito on potilaalle kivuton, eikä potilasta tarvitse esimerkiksi nukuttaa hoidon ajaksi. Muiden psykiatristen sairauksien kuten skitsofrenian ja eri ahdistuneisuushäiriöiden osalta tutkimusnäyttö ei ole yhtä vahvaa. – TMS-hoidot masennuspotilaille aloitettiin meillä viime marraskuussa. Olemme tehneet opintokäyntejä eri TMS-yksiköihin Suomessa, käyneet koulutuksissa ja harjoitelleet hoidon antamista toisillemme ennen hoidon aloittamista potilaille. Olemme saaneet hyviä hoitotulok-


TMS-hoitomuodon haltuunotto on vaatinut henkilöstöltä innokkuutta ja halua oppia uutta: kliinisen neurofysiologian sairaanhoitaja Katja Hänninen (ed. vas.), psykiatrian erikoislääkäri Elina Mäntynen (tak. vas.), anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Jari Liimatainen, sairaalafyysikko Tuomas Koivumäki ja psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Puttonen (ed. oik.). Lisäksi TMS-hoitotiimiin kuuluvat psykiatriset sairaanhoitajat Ella-Leena Anttila, Veli-Matti Piippo ja Assi Kotikumpu, psykiatrian erikoislääkäri Laura Blåfield, laboratorionhoitaja Tuire Tuomisalo sekä sairaalafyysikko Aarno Kärnä.

sia useilla potilailla, mutta kaikille TMS-hoito ei tehoa, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Elina Mäntynen. Masennuspotilailla TMS-hoitoa annetaan vasta, kun lääkehoito ei ole auttanut. Parhaiten se on tehonnut potilaisiin, jotka sairastavat keskivaikeaa masennusta. – Hoito vaatii potilaalta sitoutumista. Potilaan tulisi käydä hoidoissa joka arkipäivä 4–6 viikon ajan, jonka jälkeen hoitoa jatketaan joillakin potilailla ylläpitohoitona. Vaikeasti masentuneen potilaan toimintakyky voi olla niin huono, ettei hän pysty lähtemään pois kotoaan ja sitoutumaan näin tiiviiseen ja pitkäaikaiseen hoitoon, Mäntynen pohtii. HOIT OON ER IKOIS SA IR A A NHOIDON L ÄHE T TEELL Ä

Lähetteet TMS-hoitoon tulevat pääasiallisesti erikoissairaanhoidosta, mutta tietoisuuden lisääntyessä myös terveyskeskuksista. Lähetteen ja sairaskertomuksen perusteella keskussairaalassa arvioidaan soveltuuko potilas hoitoon. Ennen hoitojaksoa potilaan päästä otetaan magneettikuvasarja, jonka avulla sairaalafyysikko koostaa potilaan aivoista kolmiulotteisen kuvan, johon lääkäri määrittelee hoitopaikan. Hoidon aloituskerralla fyysikko määrittää potilaan yksilöllisen hoitovoimakkuuden. – Varsinaiset hoitokerrat kestävät kokonaisuudessaan noin puoli tuntia, jolloin potilaalle annetaan 3 000 magneettipulssia. Pulssit annetaan viiden sekunnin sarjoissa kymmenen hertsin taajuudella ja jokaisen sarjan välissä

on 25 sekunnin tauko, toteaa sairaalafyysikko Tuomas Koivumäki. – Hoidon aikana potilas voi katsoa vaikka elokuvaa tai kuunnella musiikkia. Magneettikela pitää napsahtavaa ääntä, jolta potilas suojataan korvatulpilla. Osa kokee hoidon jopa rentouttavana ja nukahtaa, kertoo psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Puttonen. T U L E VA I S U U D E S S A M Y Ö S K I V U N H O I T O KEHIT T Y Y

Kroonisen kivun hoitamisessa magneettistimulaatio on vasta kehittymässä. – Kirjallisuudessa on hoitomuodosta hyvää näyttöä neuropaattisessa kivussa, mutta isoissa katsauksissa menetelmää ei ole vielä nähty riittävän tehokkaana. Tulevaisuudessa hoitomuodosta voi kuitenkin olla hyötyä neuropaattisen kivun lisäksi muun muassa kasvokipujen, CRPS-kivun sekä aivoinfarktin jälkeisen kivun hoidossa, kertoo kipupoliklinikan lääkäri Jari Liimatainen. Tutkimustyö on aktiivista ja tietoa käyttöaiheista saadaan koko ajan lisää. – Meille työ on ollut uutta ja mielenkiintoista, sillä potilaskontaktit ovat erilaisia ja pitkäkestoisempia mitä tavanomaisesti työssämme. Lisäksi toimintamalli tähtää uuteen sairaalaan laajentamalla henkilöstön yhteistyötä vastuualueiden rajojen yli, kertoo kliinisen neurofysiologian tiimivastaava Katja Hänninen.

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) • Navigoitu aivostimulaatio, jolla hoidetaan esimerkiksi masennus- ja kipupotilaita • Teho paras nuorilla aikuisilla, jotka sairastavat keskivaikeaa masennusta • Kohdennustarkkuus muutamia millimetrejä ja aktivoidun alueen koko muutamia neliösenttimetrejä • Turvallinen ja kajoamaton hoitomenetelmä, jossa ei tarvita nukutusta • Hoito voi aiheuttaa lihasjännityspäänsärkyä, väsymystä ja epämukavaa tuntemusta stimuloitavalla alueella

Sairaalafyysikko Tuomas Koivumäki näyttää kuinka hoitokohde ja -voimakkuus määritetään hoitojaksoa edeltävällä aloituskäynnillä. Potilasta kuvassa esittää sairaalafyysikko Aarno Kärnä.

• Hoitoa ei voida antaa, jos potilaalla on sydämentahdistin, metallinen keinoläppä, sisäkorvaproteesi tai muuta metallia aivoissa tai päänalueella • Hammasimplantit tai kasvojen alueen lävistykset eivät ole este TMS-hoidolle

43


T E K S T I J A K U VA : H E TA M AT T I L A

Yhtenäiset toimintamallit vähentävät kaatumisriskiä Keski-Suomen keskussairaalan arviointiylihoitaja Jaana Peltokoski painottaa monialaista yhteistyötä kaatumisten ehkäisyssä. – Tehokas ja tuloksellinen kaatumisten ehkäisy edellyttää monialaista toimintaa ja ammattiryhmien yhteistyötä, henkilökunnan kouluttautumista sekä sitoutumista turvallisiin ja näyttöön perustuviin toimintamalleihin, kertoo Jaana Peltokoski. Suomessa noin joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Kaatumiset vaativat usein terveydenhoidon palveluita ja lisäävät kustannuksia kuntoutuksen, jatkohoidon, apuvälineiden ja mahdollisen kotiavun sekä lääkehoidon vuoksi. H U O M I O S A I R A A L AY M PÄ R I S T Ö Ö N

Sairaaloilta vaaditaan tunnistavia toimenpiteitä kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi. Ennaltaehkäisy on kokonaisvaltaista ammattilaisten yhteistyötä, tiedon lisäämistä hoitoympäristön turvaamiseksi, sekä sitoutumista turvallisiin ja näyttöön perustuviin toimintamalleihin. – Kaatumisten ehkäisemiseksi sairaaloissa on suositeltu useita ehkäiseviä toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi potilaan lääkityksen säännöllinen kokonaisarviointi, turvalliset potilasjalkineet, turvallisuutta edistävät hoito-ympäristön muutokset sekä potilaiden rohkaiseminen säännölliseen liikuntaan, ohjeistaa Peltokoski. IK Ä Ä NT Y MINEN L ISÄ Ä R ISK IÄ

– Ulkoisista vaaratekijöistä johtuvia kaatumisia voidaan ehkäistä edistämällä hoito- ja kotiympäristön turvallisuutta, kuten kiinnittämällä huomio kävelypintoihin, jalkineisiin, portaisiin, apuvälineisiin, huonekaluihin ja valaistukseen. Ohjaamisen ja tiedottamisen pitää olla osa iäkkäiden palveluita ja omaishoitoa, koska ikääntyminen lisää kaatumisriskiä, kertoo Peltokoski. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen verkosto toimii tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäjänä sekä asiantuntijana kaatumisten ehkäisyssä. Tavoitteena on potilaiden, heidän läheistensä ja terveydenhuollon henkilöstön tietoisuuden lisääminen kaatumisen ennaltaehkäisyssä ja riskin arvioinnissa.

44

Suomessa joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa.


T E K S T I J A K U VA : H E TA M AT T I L A

Painehaavojen ehkäisy on koko hoitoketjun haaste Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kehitetään painehaavojen ennaltaehkäisyn toimintamallia.

– Ohjausryhmä suuntaa alueellisesti painehaavojen riskin tunnistamista ja ennaltaehkäisyä yksiköiden kanssa. Ryhmä myös seuraa ja arvioi toiminnan toteutumista ja painehaavojen esiintyvyyttä, toteaa ryhmän puheenjohtaja Peltokoski.

– Painehaavojen ennaltaehkäisyn painopiste on tunnistaa potilaat, joilla on lisääntynyt painehaavariski ja toisaalta myös estää painehaavojen synty. Painehaavan tärkein ehkäisy- ja hoitokeino on paineen poistaminen ja myös ihon hankautumisen välttäminen on oleellista. Potilaan asentohoitoon tulee myös kiinnittää huomiota, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin arviointiylihoitaja Jaana Peltokoski. Painehaavan aiheuttaja voi olla paine, venyttyminen tai hankaus, mutta myös syiden erilaiset yhdistelmät. Luiden ulokkeet kuten kantapäät ja lantio ovat yleisiä paikkoja, joihin painehaava voi ilmestyä.

PA I N E H A AV O J E N E S I I N T Y M I S E S TÄ

PA I N E H A AVA O N K I V U L I A S O N G E L M A

L A AT U M I T TA R I

Painehaavan syntyyn voivat vaikuttaa myös liikkumattomuus, kehon lämpötilan lasku, kosteus, ravitsemus ja monet muut syyt. Jaana Peltokosken mukaan painehaavariskin arvioinnissa huomioidaan potilaan koko terveydentila. – Painehaavojen riskiarviointi ja ennaltaehkäisy ovat moniammatillista yhteistyötä. Jokaisen potilaan hoitoon osallistuvan ammattihenkilön vastuu on ennaltaehkäistä painehaava, jonka vuoksi koulutuksen ja osaamisen tärkeys korostuvat. Painehaavaumien raportointi ja painehaavojen esiintyminen tulisi olla terveydenhuollon organisaation toiminnan laatumittari, Peltokoski kertoo.

– Painehaavat ovat yleisiä ja ne saattavat syntyä nopeasti, tämän vuoksi ennaltaehkäisy on tärkeää. Erityisesti vanhukset ja potilaat, jotka eivät pysty liikkumaan säännöllisesti saattavat saada painehaavoja helpommin, kertoo Peltokoski. Painehaavat lisäävät myös potilaan infektioriskiä, huonontavat elämänlaatua sekä aiheuttavat potilaalle kipua. – On tärkeää, että potilaat ja heidän läheisensä ovat mukana ennaltaehkäisyssä. Tämä korostaa kokonaisvaltaista potilasohjausta ja tiedottamista, selittää Peltokoski. E N N A LTA E H K Ä I S Y N T O I M I N TA M A L L I A U T TA A

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kehitetään painehaavojen ennaltaehkäisyn toimintamallia, jonka käyttöönotossa auttaa valittu ohjausryhmä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin arviointiylihoitaja Jaana Peltokoski esitteli työpajassa painehaavojen ehkäisyyn ja tunnistamiseen kohdennettua hoitosuositusta.

45


T EKS T I: HEL MI JUK K A L A K U VAT: P E T T E R I K I V I M Ä K I J A T H E B R E A M S

Iloa ja energiaa musiikin harrastamisesta Musiikin harrastaminen tuo iloa ja antaa vastapainoa työhön. Yhteisöllisyys, esiintymisen huuma ja uuden oppiminen vievät eteenpäin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä musiikkiharrastuksesta nautitaan ainakin Rytmihäiriö-kuorossa ja The Breams-rokkibändissä.

Rytmihäiriöstä hyvää fiilistä sekä kuorolaisille että yleisölle – Rytmihäiriö-kuoro sai alkunsa, kun keväällä 2011 sairaanhoitopiirin henkilökunnalle haluttiin järjestää virkistystoimintana ”kuorosota”. Tuolloin pinnalla oli Kuorosota-ohjelma, kertoo kuoronjohtaja Kaisa Halmemies. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta etsittiin kiinnostuneita kuoronjohtajaopiskelijoita yhteistyöhön ja Halmemies tarttui haasteeseen. Lopulta kisa jäi suunnitelmista pois, mutta kuorotoiminta aloitettiin. Suunnitelmissa oli pitää kuoro pystyssä vain kevään ajan, mutta toisin kävi: innokkaita laulajia löytyi ja jo ensimmäisenä keväänä keikkailtiin, joten toiminta jatkui. Kuoro on esiintynyt vuosien varrella paljon. Keikat kuuluvatkin kuorouran kohokohtiin. – Parhaiten mieleen ovat jääneet Rytmihäiriön 5-vuotiskonsertti keväällä 2016 ja keikka KSSHP:n 60-vuotisjuhlassa keväällä 2014, muistelee Pirjo Aunala, kuorolainen, joka on ollut mukana alusta alkaen. Harrastus tuo kuorolaisille iloa arkeen viikoittain harjoitusten muodossa. – Kuoroharjoitukset ovat virkistäytymishetkiä, niissä on naurua ja hyvää fiilistä, kuvailee Risto Kauppinen, joka on tällä hetkellä Rytmihäiriön ainut miespuolinen jäsen. – Tästä porukasta saa energiaa. Vaikka takana olisi pitkä päivä, niin harkoissa herää kuin uudestaan eloon, Halmemies täydentää. Kuorolaiset ovat sitoutuneita harrastukseensa ja yhteishenki on mainio. Kuoron toiminta on laulajille ilmaista, kynnys tulla mukaan on matala ja suuria tavoitteita ei ole, mutta vuosien saatossa on menty hurjasti eteenpäin. – Kaikki haluavat oppia uutta ja pikkuhiljaa nostetaan rimaa. Alussa laulettiin yksiäänisesti, nyt jo neliäänisesti, Halmemies kertoo. Mitä Rytmihäiriöllä on tiedossa seuraavaksi? – Haaveissa siintää oman äänitteen tekeminen. Se olisi hieno seuraava kohokohta, porukka suunnittelee.

46

• Rytmihäiriö-kuoro aloitti toimintansa 16.2.2011 • Kuoro koostuu n. 20 laulajasta, jotka kaikki ovat KSSHP:n työntekijöitä • Mukaan ovat tervetulleita kaikki laulamisesta kiinnostuneet työntekijät • Kuoron ohjelmistossa on kevyttä musiikkia: iskelmää, poppia ja ikivihreitä • Kuoronjohtajana toimii Kaisa Halmemies


The Breams – rockista vastapainoa raskaalle työlle The Breamsin ("lahnat") jäsenet tekevät haastavaa työtä psykiatrisen sairaanhoidon parissa. Bändissä soittaminen tuo täydellistä vastapainoa raskaalle työlle. – Meillä on todella hyvä yhteishenki. Reissut ovat hyviä, yhdessäoloaika on kivaa, ja jos mahdollista, niin lavalla on vielä mukavampaa, kuvailee Jani Korpela, joka soittaa The Breamsissa kitaraa ja laulaa. Korpelan lisäksi bändiin kuuluvat Ari Antinaho (rummut ja laulu), Timo Hyttinen (basso ja laulu) ja Jori Manninen (kitara ja laulu). The Breamsin keikoilla kuullaan siis neliäänistä laulua – se on harvinaista rokkibändissä. Siitä onkin tullut paljon kiitosta. The Breams harjoittelee säännöllisesti ja keikkailee paljon. Bändi on esiintynyt mm. Keuruulla Entisten nuorten bileissä ja Joensuussa Ilovaarirockin oheistapahtumassa, kuten myös sairaanhoitopiirin omissa tapahtumissa. The Breams tekee coverkappaleista omat versionsa, joissa on aina jotain omaperäistä – samoin kuin keikoilla. Tarjolla on esimerkiksi pieniä yllätyksiä sekä hassuja, mutta asiaankuuluvia vaatteita. – Hienoa keikoilla on, kun saa yleisön mukaan. Monet ovat sanoneet, että meistä huokuu ilo lavalta ja sitä on kiva katsoa, kuvailee Korpela ja jatkaa: – Keikkakalenterissa on muuten vielä tilaa. Jäsenet siis viihtyvät mainiosti bändissään, ja ovat saaneet ison joukon muitakin innostumaan. – Osallistuimme viime vuonna Companyrockiin, jossa oli mukana 80 bändiä eri puolilta Suomea. Pääsimme mukaan finaaleihin. Semifinaalissa ja finaalissa meillä oli Keski-Suomesta bussilastillinen faneja (työkavereita ja perheenjäseniä) mukana kannustamassa, se oli upeaa. Suuri kiitos kaikille, jotka lähtivät mukaan!

• The Breams on perustettu vuonna 2009 • Soittaa 70-luvun rock-covereita • 4 jäsentä, kaikki ovat psykiatrisen puolen hoitajia (3 sairaanhoitajaa, 1 mielenterveyshoitaja)

47


Infektioiden torjunta

KÄSIHYGIENIA - meidän yhteinen asiamme

Terveydenhuollossa infektioiden torjunta toteutuu parhaiten, kun me kaikki yhdessä – henkilökunta, potilaat ja omaiset – noudatamme hyvää käsihygieniaa.

KÄYTÄ KÄSIHUUHDETTA: • Kun tulet osastolle, poliklinikalle tai potilashuoneeseen ja kun poistut sieltä • Ennen ruokailua • Yskimisen ja nenän niistämisen jälkeen • Ennen ja jälkeen haavaan tai haavasidokseen koskemista • Ennen ja jälkeen virtsakatetreihin ja verisuonikanyyleihin tai muihin vastaaviin koskemista • Pese kädet ensin saippualla ja käytä sen jälkeen käsihuuhdetta aina WC-käynnin jälkeen tai jos kätesi ovat likaiset

Miten käytät käsihuuhdetta? Pese huolellisesti sormenpäät, peukalot ja kämmenet.

Annostele käsihuuhdetta runsaasti (2 annosta) kuiviin käsiin.

Levitä huuhdetta joka puolelle käsiä. Muista myös sormien välit ja peukalot.

Upota sormenpäät kämmenpohjaan otettuun huuhdeliuokseen. Tee sama toisen käden sormenpäille.

Kiitos!

Hiero käsiä kunnes ne ovat kuivat.

Ksshp-lehti 1/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you