Haukea syvästä
JIGILLÄ
Alkava syksy on monelle hauenkalastajalle pitkään
odotettu unelmien täyttymys. Pitkään hajaantuneena ympäri vesistöä majailleet hauet alkavat kerääntyä matalampaan veteen kaislikkojen suuaukoille.
V
ai alkavatko sittenkään? Onko alkusyksyn kaislikkokalastus kuitenkaan se tehokkain tapa saalistaa haukea? Monet kilpakalastajat, jigaajat sekä täsmäjigaajat ovat asiasta eri mieltä. Hauen syväjigauksen historia
Perehdyin 2000-luvun alkupuolella hauen syväjigaukseen tarkemmin saatuani muutamia suurhaukia sattumakaloina kuhan jigauksen yhteydessä. Jossain vaiheessa metrihauet olivat kuitenkin yleisempi saalis kuin puolimetrinen kuha. Asia ei silloin minua kovin paljon kiinnostanut, koska kuhan jigaaminen oli selkeästi etusijalla. Harrastuksen edetessä kalapaikat vaihtuivat reviirin laajetessa sekä veneilytaitojen parantuessa. Kuhia löytyi samantyylisistä paikoista joka vuosi alkavan syksyn edetessä ja pintavesien viilentyessä. Huomasin tämän ilmiön toistuvan niin merellä kuin järvelläkin. Petokalat hakeutuivat syvänteisiin koville pohjille syönnökselle, jolloin kohdekaloina olivat yleensä pienet särkikalat. Vavat taipuivat tuon tuostakin raskaiden haukitärppien muodossa paikoilla, joiden kohdekaloina olivat aiemmin olleet ainoastaan kuhat. Tämän loogisuuden saavutettuani asia alkoi kiinnostamaan niin paljon, että lopulta hauesta itsestään muokkautui varsinainen kohdekala. Syväjigauksen kulta-aika edessä
Kaikenlaisten syvempien kapeikkojen, salmien sekä ympäristöään muuten syvempien kohtien lähistöille kertyy pikkukalaa syksyn kylmenevien öiden koittaessa. Pintavesien viiletessä pohjalla oleva vesi pysyy kauemmin lämpimänä. Tähän vaikuttaa myös kovien kalliopohjien vettä lämmittävä ilmiö.
”Vavat taipuivat tuon tuostakin raskaiden haukitärppien muodossa paikoilla, joiden kohdekaloina olivat aiemmin olleet ainoastaan kuhat.” 10
Kalastus-lehti 3/19 | Kalamies.com