Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO & ANTTI ZETTERBERG
Korvaako elektroniik Nykyiset monikeilaluotaimet ovat niin kehittyneitä, että parhaassa tapauksessa alkaa olla mahdollista erottaa, mikä kalalaji viehettä käy tutkimassa. Tarvitaanko siis enää perinteistä kalastusosaamista?
V
eneilyn ja kalastuksen apuvälineiden kehitys on viime vuosina ollut huimaa. Kauko-ohjattavat ja ”taivasankkuroitavat” keulakoneet yleistyvät jatkuvasti, ja yhä useammasta veneestä löytyy matalan veden sähköankkuri. Siinä missä karttaplotteria tihrustettiin jokin aika sitten älykännykän kokoiselta ruudulta, on läppärikokoluokan ruutu monelle jo arkipäivää. Rajuimmin kehitys näkyy kaikuluotaimissa. Harppaus muutaman tuuman nestekidenäytöstä 15-16 tuuman huipputarkalle monivärikosketusnäytölle on uskomaton. Superluotaimella erottaa vedenalaisten rakenteiden yksityiskohtia, ja sillä voi tunnistaa jopa kalalajin. Kaiken lisäksi tonnilla voi nykyisin saada tarkemman laitteen kuin viisi vuotta sitten neljällä tonnilla. Miksi siis opetella turhia kalastusjippoja, kun voi ”televisiosta” valita, minkä kalan vedestä nappaa?
likoiden matalimpiin syrjiin ja perukoihin, ja esimerkiksi kuha matalille vedenalaisille kareille. Jo ennen kutua ne sijoittuvat erilaisiin paikkoihin, kudun jälkeen ne käyttäytyvät kukin omalla tavallaan, ja pitkin vuotta ne elävät mikä millaisessakin paikassa ja olosuhteessa. Jotta kalan onnistuisi löytämään huippuluokan luotaimella, pitää tietää, mistä sitä suurin piirtein kannattaa etsiä. Jos etsii syyskuhaa matalasta lahdenpohjukasta tai vapunaaton merihaukea syvästä virtasalmesta, ei hyvin luultavasti löydä hakemaansa vaikka käytössä olisi kuinka monen tonnin, pikselin tai megahertsin teknovempain. Jo niinkin yksinkertainen asia kuin kalan sijoittuminen virrassa vaikuttaa usein saaliiseen. Vaikka kaikuluotain antaisi kalaisasta salmesta tukun hyviä kaikuja, jigin heitto alavirtaan voi aiheuttaa sen, ettei pyytö pääse kelauksen aikana kunnolla pohjaan, eikä siis houkuttele kaloja iskuun. Ikivanha tulesta käytetty klisee sopii tähänkin. Elektroniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ellei tiedä, mitä tekee, elektroniikka ei yksinään auta.
Kalan elämänrytmi
Eri kalalajien vuodenkierto on erilainen. Lajit kutevat eri aikaan ja erilaisiin paikkoihin. Lohikalat ja monet särkikalat nousevat merestä jokeen kudulle. Hauki puolestaan kutee kais-
Perinteinen hauen heitto- tai perhokalastus merellä ei juuri luotainta kysy. Kuva Niko Satto. Kauko-ohjattava sähkökeulamoottori vapauttaa kipparin kädet kalastukseen ja vähentää päästöjä. Kuva Antti Zetterberg.
40
Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com