Kristillinen Lääkärilehti 3/2019

Page 1

1

KrLL 3/2019

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

3/2019


2

3

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 3/2019

Pääkirjoitus: Muukalainen toisesta yhteiskuntaluokasta?

3

Seuran puheenjohtaja pohtii sosiaalista etäisyyttä.

Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi

4

Lääkäriliiton uuden strategian johtava periaate on ”Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi”.

Valviran terveydenhuollon valvonta-osaston johtajan Tarja Holin haastattelu

6

“Lääkärien roolissa on todella tärkeää katsoa, mikä on potilaalle hyväksi”.

Kuulumisia lähetyskentältä

9

Mitä kuuluu seuran lähetyshankkeille?

Green Pastures-sairaala tarjoaa täyttä elämää kaikille

10

Maarit Valkealahti vieraili Pokharassa.

Tutkimus: Terveydenhuollon ammattilaisten eHealth-kompetenssit yksityisillä terveysasemilla Tansaniassa

12

eHealth-osaamisessa on heikkouksia, mutta asennoituminen on myönteistä.

Matkaraportti: Elämää Amazon-joen varrella

16

Linnea Tommola sai kosketuksen lähetystyöhön Amazonissa.

Kirjavinkki: Faktojen maailma - Factfulness Asiat ovat paremmin kuin luulemme, väittää Ari Mönttisen vinkkaama kirja.

Kannen kuva: Saana Mäenpää Sisäkannen kuva: Renata ja Lasse Räty

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki Elina Lind

3/2019, 7. vuosikerta kristillinenlaakarilehti@gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.

18


3

KrLL 3/2019

Pääkirjoitus:

Muukalainen toisesta yhteiskuntaluokasta? Ajatuksia sosiaalisesta etäisyydestä. Kuluvan vuoden aikana on uutisoitu jonkin verran eri väestöryhmien kokemusten etääntymisestä toisistaan, ja erityisesti tällöin on tarkoitettu eri tuloluokkiin kuuluvien ihmisryhmien välisiä eroja. Tätä ilmiötä on kuvattu sosiaalisen etäisyyden avulla. Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, että eri tuloluokissa elävien keskimääräiset elämänkokemukset ovat etääntyneet yhä voimakkaammin toisistaan, ja eri ryhmissä elävät ihmiset eivät pysty ymmärtämään oman kokemushorisonttinsa ja elämänkokemuksensa kautta enää toisessa tuloluokassa elävän elämää. Näissä eri tuloluokissa elämän tavoitteet ovat erilaisia ja päämäärät erityyppisiä. Tämän kaiken seurauksena syntyy merkittäviä epäluuloja, yrityksiä selittää eroja ja joskus sen seurauksena hyvinkin epärealistisia kuvitelmia. Nämä vaikuttavat siihen, miten nämä väestöryhmät toimivat keskimäärin toistensa kanssa. Pidemmälle vietynä yhtenä johtopäätöksenä mukaan tulevat yhteiskuntarauhaan liittyvät teemat. Yleisesti ajatellaan, että länsimaissa sosiaalinen etäisyys on kasvanut. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tulontasaus- ja muiden sosiaaliturvajärjestelmin kautta on onnistuneesti pidetty tätä pienempänä, mutta lähivuosikymmenten aikana kasvua on kuitenkin meilläkin tapahtunut. Sosiaalinen etäisyys on kuvattu erityisesti köyhyystutkimuksen puolella. Elokuussa 2019 tiedotusvälineissä esiteltiin rikkaimpien suomalaisten haastattelututkimusta ja kirjaa, jossa näitä tuloksia esiteltiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kaikkein rikkaimmat suomalaiset suhtautuvat heikkotuloisiin. Varakkaimmat painottivat vahvasti yksilökohtaista vastuuta ja valintaa. Käsitin, että he ajattelivat paljon, että köyhyys on ihmisen syytä, ja osa haastatelluista ajatteli, että nämä ihmiset ovat laiskoja ja saamattomia (henkilökohtainen tulkintani). Tämä kuvaa varsin hyvin sosiaalista etäisyyttä näiden väestöryhmien ääripäiden välillä. Toinen esimerkki on päihderiippuvaisista, joista monesti ajatellaan väärin, että se on näiden ihmisten oma valinta. Tämän seurauksena on valitettavan usein väärä ajatusmalli, jonka keskiössä on ajatus, että näiden henkilöiden pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja muuttaa tilanteensa. Ellei, niin olkoon silloin oman ongelmansa kanssa. Päihdepuolella työtä tekevänä olen tällaisista tilanteista aika surullinen.

Hyvä esimerkki sosiaalisen etäisyyden rikkojasta oli Jeesus.

Hyvä esimerkki sosiaalisen etäisyyden rikkojasta oli Jeesus. Raamatun esimerkit siitä, miten hän ruokaili publikaanien kanssa, kosketti pitaalisia ja keskusteli naisten kanssa tulevat itselleni ensimmäisenä mieleen. Samoin, kun hän vapahti ryövärin. Vähän enemmän ajatellen ei ollut ihmisryhmää, jonka Hän olisi sulkenut ulkopuolelle. Teoistansa ja sydämen asenteensa vuoksi fariseusten ja lainoppineiden opinasioista hän osoitti todeksi synnin, joilla mm. perinnäissäännöt olivat estäneet Elävän Jumalan palvelemisen. Näillä ihmisryhmillä oli vaikeuksia sopeutua, mutta Hän oli aina valmis ottamaan heidätkin luokseen. Vapahtajamme elämää ovat nyt myöhemmät tutkijat kuvanneet aikansa radikaalina. Jos ajatellaan sosiaalisen etäisyyden ilmiötä, ajattelisin, että taustalla olisi puhtaasti tietämättömyyden lisäksi myös kuolemansynniksi laskettu ylpeys. Ihminen ajattelee olevansa parempi kuin tuo toinen. Kun ajatellaan Jeesuksen toimintaa, niin sitä kuvaa syvä rakkaus lähimmäisiä kohtaan. Ajattelenkin, että yhtenä sosiaalisen etäisyyden pienentäjä on juuri tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Olisi jatkossa mielenkiintoista, jos joku teologi katsoisikin sosiaalisen etäisyyden näkökulmaa Kristinuskon kautta, ja pohtisi, kuvastaako tämä ilmiö osaltaan itse perisynnin yhtä ilmenemismuotoa ajassamme? Hyvät kollegat: mitä Sinä voisit tehdä sosiaalisen etäisyyden pienentämiseksi?

Markus Partanen seuran puheenjohtaja


4

KrLL 3/2019

Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Lääkäriliitto uudisti strategiansa vuosiksi 20182022. Sen johtava periaate on ”Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi”. Lääkäriliiton ja lääkärin toiminnan tavoitteena on aina potilaan parantaminen ja auttaminen. Lisäksi korostetaan sitä, että lääkärikunta on lääkärimäärän kasvusta huolimatta yhtenäinen ja toimii yhteisesti potilaan parhaaksi. Aiemmassa strategiassa 2010-2017 asia ilmaistiin muodossa ”Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin”. Miten lääkäri voi sitten parhaiden edesauttaa potilaan oikeuksien toteutumista? Suomen potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Hoidosta tulee päättää yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilas voi esittää mielipiteensä tutkimuksista ja hoidoista, mutta lääkärin ei ole välttämätöntä noudattaa potilaan tahtoa. Arkkiatri Risto Pelkosen aloitteesta uudelleen käyttöön otetussa valmistuvien lääkärien vannomassa Lääkärin valassa todetaan viimeisessä kappaleessa: Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti. Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus ovat potilas-lääkärisuhteen ikiaikainen perusta. Viime vuosina on alkanut ilmetä esimerkkejä siitä, miten yhteiskunta ja valtiovalta pyrkii joissain tilanteissa tulemaan tähän väliin. Näitä ovat mm. ajokorttilainsäädäntö ja aselaki, joiden kohdalla lääkärille säädettiin ilmoitusvelvollisuus poliisille potilaassa havaitsemistaan sairauksista tai muista havainnoista.

Lääkäriliitolla on pitkät perinteet vaikuttamisessa lainsäädännön kautta potilaan oikeuksien parantamiseksi. Aikanaan potilasvakuutuksen aikaansaaminen perustui Lääkäriliiton aloitteellisuu-

DEPOSITPHOTOS

Potilaiden oikeuksien edistäminen lainsäädännössä


5

KrLL 3/2019

teen. Vakuutuksen kautta potilaalla on oikeus saada korvausta hoitovahingoista ilman syyllisyyden osoittamista ja kaikilla lääkäreillä on velvollisuus hankkia potilasvakuutus. Julkisen sektorin lääkäreillä työnantaja huolehtii siitä, ammatinharjoittajilla vakuutus sisältyy Lääkäriliiton jäsenyyteen. Lääkäriliiton hallituksen määrittäessä tavoitteita kevään 2019 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluja varten oli potilaan oikeuksien toteutuminen korostetusta esillä. Keskeisenä tavoitteena on parantaa potilaan mahdollisuutta päästä lääkärin vastaanotolle perusterveydenhuollossa. Viikon hoitotakuu onkin noussut Rinteen hallituksen ohjelmaan. Lääkäriliitto on ensisijaisesti toki lääkärien edunvalvontajärjestö. Hallitusohjelmatavoitteissa ei kuitenkaan tuotu esille lääkärien etujen ajamista. Keskeisiä tavoitteita olivat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle pääsyn ohella saattohoidon paremman saatavuuden turvaaminen, terveyspalvelujen saaminen ns. paperittomille sekä maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Näiden tavoitteiden ei mitenkään voi katsoa liittyvän lääkärien ansioedunvalvontaan.

Lääkäriliiton ja lääkärin yhteiskuntavastuu Lääkäriliitto on toistuvasti kahden vuoden välein toistetuissa kansalaisille kohdistetuissa Taloustutkimuksen kyselyissä rankattu Suomen arvostetuimmaksi ammattijärjestöksi. Tässä asemassa heijastuu varmasti myös edelleen kansalaisten korkea arvostus lääkärin ammattia kohtaan, mikä ilmenee myös toistuvasti esimerkiksi Suomen Kuvalehden ammattien arvostuskyselyissä. Ammattiliittoja arvioitiin yhdeksän mielikuvatekijän suhteen. Lääkäriliitto oli ykkönen seuraavilla osa-alueilla: jäsenedut ja palvelut, alan työpaikkojen turvaaminen, kyvykkyys neuvotella alan työ- ja virkaehtosopimuksia, tulevaisuuden näkymät, johdon kyvykkyys sekä tasapuolisuus kaikkien jäsenien asioiden ajamisessa. Palkkaetujen ajamisessa Lääkäriliitto sijoittui kakkossijalle ja liiton yhteiskunnallisessa vastuunottokyvyssä kolmossijalle. Työaikojen ja -olojen valvomisen suhteen jäi vielä kirittävää, sillä sijaluku oli kuudes Merkille pantavaa on Taloustutkimuksen kyselyissä ollut se, että Lääkäriliiton sijoituksen paraneminen selvityksen yhteiskuntavastuuta koskevassa kysymyksessä. Neljä vuotta sitten liitto sijoittui tässä kysymyksessä sijalle seitsemän 22 tutkitun järjestön joukossa, mutta kaksi

vuotta sitten sijalle viisi ja tänä keväänä siis jo sijalle kolme. Lääkäriliiton aloitteellisuus potilaan oikeuksien edistäjänä on varmaankin ollut vaikuttamassa tähän kansalaisten arvioon. Lääkäriliiton strategiassa 2018-22 keskeisten tavoitteiden joukossa ovat : Lisätä potilaiden ja yhteiskunnan luottamusta lääkärien ammattietiikkaan ja osaamiseen Tehdä uusia terveydenhuollon kehitykseen vaikuttavia keskustelunavauksia Vaikuttaa ennakoivasti väestön tasa-arvoisten terveydenhuoltopalveluiden saatavuuteen Näiden tavoitteiden toteuttamiseen voi yksittäinen lääkäri myös vaikuttaa paljon, potilastyössä ja aktiivisuudella yhteiskunnallisessa toimimisessa ja keskusteluissa. Hannu Halila Varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto LKT, erikoislääkäri Terveydenhuollon hallinnon dosentti, HY

Lähteet : Lääkäriliiton strategia 2018-22 Lääkärin etiikka, Suomen Lääkäriliitto 2013 Lääkäriliiton hallitusohjelmatavoitteet 2019


6

KrLL 3/2019

Terveydenhuollon valvonta-osaston johtaja Tarja Holi Valvirasta

“Lääkärien roolissa on todella tärkeää katsoa, mikä on potilaalle hyväksi” Lääkärintyö on kokenut viime vuosikymmeninä melkoisia muutoksia. Digitaaliset loikat ja juridistaloudelliset rajoitteet ovat merkittävä osa arkemme potilaskohtaamisia. Yli 20-vuotinen kokemus terveydenhuollon valvonnasta on osoittanut johtaja Tarja Holille, että vaikka olosuhteet, tulkinnat ja käytännöt muuttuvat, potilaan edun valvonnassa on olennaista peruslääkärintyö: se, että oikeasti haluaa kuunnella potilasta, ottaa anamneesin ja tutkia potilaan.

”Yksi potilas-lääkäri-suhteen luottamuksen perusta on, että yrittää ymmärtää, mistä potilaan asiassa on kyse ja mitä potilas haluaa sanoa. Tämmöinen lääkäritoiminnan perusasia – se, että lääkäri oikeasti haluaa ja viitsii kuunnella ja ottaa anamneesin - se on tärkeä asia edelleenkin. Toinen on tietysti kunnollinen potilaan tutkiminen. Vaikka tällaisena tietoteknisenä aikana on muitakin tapoja hoitaa potilasta, niillä ei koskaan pitäisi hoitaa sitä, mitä pitäisi hoitaa nokakkain.”

Mikä lääkärikunnassa on muuttunut? Peruslääkärin työ on potilaiden oikeuksien ytimessä

”Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatti-toiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.”

Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilö on asiantuntija, joka neutraalisti arvioi oman lääketieteellisen asiantuntemuksensa kautta potilaan tarpeita ja potilaan etua. Kysymykseen siitä, tarvitsevatko potilaat oikeuksiensa puolustajaa, johtaja Tarja Holi Valvirasta vastaa: ”Vierastan oikeuksien puolustajaa. Olennaista on, että huolehtii siitä, että ihmiset saavat ne palvelut, jotka heille perusoikeuksien perusteella kuuluu. Lääkäri ei ole mikään puolustusasianaja potilaalle eikä kellekään muulle taholle. On potilaan edun mukaista, että lääkäri neutraalisti arvioi asiantuntijan roolissa, mikä on potilaan etu.” Tavallinen Valviran kohtaama tarina on sellainen, jossa potilas kokee, että häntä ei ole otettu missään vakavasti ja yrityksistä huolimatta hän ei ole päässyt hoitoon.

- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 3 luku 15 § Valviran erityisenä tehtävänä on valvoa, että potilaat Suomessa saavat tarvitsemansa hoidon ja että potilasturvallisuutta ei vaaranneta. Johtaja Tarja Holi on saanut seurata lainsäädännön kehittymistä sekä lääkäreiden ja väestön toimintakulttuurin muutosta aitiopaikalta. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella valvontaviranomaisen työstä Holi toteaa: ”Lääkäreiden käyttäytyminen ja se kulttuuri, missä lääkäri toimii ja millä periaatteella … kyllä näkisin ihan selvää muutosta monissa asioissa. Esimerkiksi eihän ole enää koko lääkärikunta samalla tavalla sitoutunut siihen ammatilliseen toimintaan kuin se on aikanaan ollut. Ajatel-

Poimintoja potilaan oikeuksista Perustuslaki Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä välttämättömään huolenpitoon.

Ihmiset ovat yhdenvertaisia; ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Potilaalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämä hoito ilman syrjintää, käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun ihmisarvoa, omaa vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittavaan hoitoon ja kohteluun tiedonsaantiin itsemääräämisoikeuteen kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle on annettava hänen

henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tms. syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, hänelle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. muistutuksen tekemiseen, ratkaisun saamiseen oikeus potilasasiakirjatietojen suojaan ja oikeus tarkastaa potilasasiakirjatietonsa


7

KrLL 3/2019

laan ihan työaikoja: nyt on lääkärikunnassa paljon sellaisia, jotka haluavat olla töissä silloin kuin itse haluavat, tehdä välillä enempi, välillä vähempi.” Holi on myös huolissaan toissijaisista työnteon motiiveista: ”Samoin lieveilmiöinä ovat lisääntyneet selvästi sellaiset intressit työntekoon, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön mukaisia.” ”Taloudelliset intressit ovat tulleet erittäin vahvana näkyviin. Me nähdään täällä valvonnassa, että yksityissektorilla on lääkärikunnassa kohtuullisen runsaastikin sellaista ilmiötä, että ei niin kauheasti välitetä siitä, onko tämä, mitä teen, varmasti potilaalle parhaaksi. Ja samoin potilaan pyynnöstä tehdään hyvin paljon asioita, joita ei ihan oikeasti pystyisi aina perustelemaan sillä, että se on lääketieteellisesti asianmukaista ja että se on potilaan parhaaksi.”

kuin mitä yleisesti hyväksytty lääketiede sanoo. Ja valvontaviranomaisena ollaan aiempaa useammin jouduttu puuttumaan sellaisten lääkäreiden toimintaan, jotka oman teoreettisen viitekehyksensä perusteella hoitavat potilaita niin, että se ei ole potilasturvallista eikä lääketieteellisesti perusteltua.” Mitä näille asioille voisi tehdä? ”Ei yhtä hyvää tai kahtakaan keinoa löydy siihen, vaan se on semmoista puurtamista. Kyllä lääkärikunta on itse avainasemassa näissä”, Holi toteaa.

Väestön ja lääkäreiden kulttuuripohja monimuotoistuu Potilaallekin on eduksi se, että hän voi luottaa siihen, että tämä lääkäri hoitaa häntä asianmukaisesti eikä siihen vaikuta se, mikä kenenkin vakaumus on. - Tarja Holi

”On myös muitakin intressejä. Esimerkiksi doping: onko suorituskyvyn lisääminen hyväksyttävä intressi ja tavoite siinä toiminnassa, joka ei kuitenkaan ole sitä, mitä lainsäädäntö sanoo toiminnan päämäärästä?”

Viime vuosina Suomeen on tullut yhä useampi maahanmuuttaja - yhä useamman lääkärinkin alkuperäinen kotimaa on muu kuin Suomi. Johtaja Tarja Holi näkee asiassa kaksi puolta:

Tieteen ja potilashoidon väliin on tullut epäjatkuvuutta. Tieteellinen tutkimus ja sen tulkinta on kirjavoitunut samalla, kun sen tuloksia hyödyntää yhä laajempi joukko kansalaisia.

”Sillä on positiivisia vaikutuksia ihan selvästi, että meillä on lääkäreitä, jotka tulevat muualta ja osaavat kieltä ja ymmärtävät ehkä tiettyjä taustoja paremmin jne. Toisaalta, aivan kuten suomalaisissakin lääkäreissä, ulkomaisten lääkäreiden joukossa erittäin päteviä, motivoituneita ja osaavia. Ja sitten sellaisia, jotka saatuaan vähän preppausta ja ymmärrystä tästä meidän lainsäädännöstämme, kulttuuristamme, toimintatavoistamme ja palvelujärjestelmän toiminnasta, jotka harjaantuvat taitaviksi. Ja sitten on vielä sellaisia, jotka eivät oikein menesty.”

”Somessa haetaan hyvin mielellään kaikenlaisia tutkimuksia ja selvityksiä ja tietoja. On kuitenkin tutkimuksia, joita ei voi missään käyttää - jos katsotaan, mikä se tutkimusasetelma on, että se ei ole millään tavalla lääketieteellisesti ja tieteellisesti asianmukainen.” ”Viimeisen ehkä 5-6 vuoden aikana on selvästi tullut esille pieni, mutta aika äänekäs joukko ammattikunnan edustajia, jotka ovat vihkiytyneet yhdelle asialle, semmoiseen omaan teoreettiseen viitekehykseensä. Ja ne omat tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat sitten muuta

Suurimmat kulttuuriset haasteet liittyvät potilaan tiedonsaantioikeuteen ja ammattihenkilön salassapitovelvollisuuteen. Erityisesti Itä-Euroopan maissa nämä asiat hoidetaan hyvin eri tavoin kuin Suomessa:

Terveydenhuollon ammattihenkilöstön velvollisuudet Iaillistettu lääkäri/hammaslääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä / hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta toiminnan päämääränä oltava terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimyksiensä lievittäminen on sovellettava yleisesti hyväksyttyjä kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota pyrittävä jatkuvasti täydentämään

Ammattihenkilö saa tarjota ja antaa potilaalle vain sellaista hoitoa, joka on ko. tilanteessa yleisesti, ns. koululääketieteellisen/hammaslääketieteellisen tiedon ja kokemuksen mukaan, hyväksyttyä ja perusteltua.

on otettava tasapuolisesti huomioon potilaalle koituva hyöty ja mahdolliset haitat on otettava huomioon, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään on annettava aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua

on Iaadittava ja säilytettävä potilasasiakirjat ja pidettävä salassa niihin sisältyvät tiedot siten kuin asiasta säädetään on pidettävä salassa asemansa tai tehtävänsä perusteella tietoonsa saarnat yksityisen tai perheen salaisuudet on noudatettava Valviran ja lääninhallituksen antamia määräyksiä sekä annettava niiden pyytämät tarpeelliset ilmoitukset, selvitykset ja selitykset

Lähde: Tarja Holi: Potilaan oikeudet (27.6.2019)


8

KrLL 3/2019

”Meillä potilasta oikeasti täytyy informoida, potilaalle täytyy kertoa eikä vain odottaa, että kysyykö potilas nyt jotakin.” ”Ja sitten esimerkiksi eräässä Itä-Euroopan maassa oli vielä joitakin vuosia sitten velvoite ilmoittaa psykoosia sairastavista puolueelle. Meillähän taas ei missään tapauksessa saa kenellekään sivulliselle ilmoittaa mitään,” Holi kertoo ja jatkaa: ”Euroopan sisällä on monenlaisia kulttuureita. Suomessa toimivien täytyy pystyä ymmärtämään, mikä se meidän tilanne on, mitä saa ja mitä ei saa tehdä ja mihin on velvoite.” Erilaiset uskonnolliset vakaumukset tulevat useimmiten esille psykiatriassa, synnytystoiminnassa ja neuvolassa. Suomessa ei saa kirjata potilaan tietoihin rutiinisti arkaluontoisia asioita, kuten rotua, seksuaalista suuntautumista, uskonnollista vakaumusta, jne. Kuitenkin näillä voi olla suuri merkitys hoitoon. ”Jos potilas esimerkiksi kulttuurisista syistä kieltäytyy menemästä miesgynekologin vastaanotolle tai jos kulttuurinen syy selvästi vaikuttaa siihen, mitä hoitoa voidaan antaa, niin silloin voi kirjoittaa potilasasiakirjoihin ”kulttuurisista syistä näin ja näin”. Sillä on kuitenkin oltava selvä yhteys hoitoon eikä sitä kannata kirjoitella auki sen enempää”, Holi neuvoo. Mitä potilaiden hengellisiin tarpeisiin tulee, itsekin kristitty lääkäri Holi katsoo, että lääkärin tulee osata erottaa lääkärin tehtävät ja hengellinen apu toisistaan. ”Mielestäni potilaallekin on eduksi se, että hän voi luottaa siihen, että tämä lääkäri hoitaa häntä asianmukaisesti eikä siihen vaikuta se, mikä kenenkin vakaumus on. Pitäisin tärkeänä erottaa nämä roolit toisistaan.”

Kun yhteiskunta ja lääkärin vakaumus törmäävät Lääkärikunnan kannalta vaikeita tilanteita ovat sellaiset, joissa törmäävät lääkärin ja potilaan tai omaisen vakaumukset, samoin kuin tilanteet, joissa yhteiskunta ja lääkärin vakaumus joutuvat vastatusten. Ongelmat liittyvät tavallisesti rahaan sekä potilaan oikeuksia laajentaviin lakeihin. ”Suomen lain mukaan vanhemmat eivät voi kieltää alaikäiseltä henkeä ja terveyttä pelastavaa hoitoa. Jos vanhempien vakaumus estää henkeä pelastavan hoidon, alaikäinen otetaan huostaan ja hoito annetaan”, kertoo johtaja Tarja Holi. Lääkärin kannalta vielä vaikeampana tilanteena Holi pitää sitä, että aikuinen ihminen kieltäytyy henkeä pelastavasta toiminnasta. ”Lääkärin autonomia ei ole rajatonta. Jos täysissä voimissa ja ymmärryksessä oleva ihminen seuraamukset

tietäen on vakaasti kieltänyt henkeä pelastavan hoidon, lääkäri ei saa antaa sitä. Tässä tulee se ristiriita lääkärin kutsumuksen ja toiminnan päämäärän ja toisaalta sen kanssa, mitkä rajat lainsäädäntö kuitenkin sille tietyissä tilanteissa asettaa.” Holi korostaa kuitenkin, että potilaan kieltäytyessä hoidosta on tarjottava muuta soveltuvaa hoitoa.

Lainsäädäntö ja suositukset potilaiden ja lääkäreiden turvana ”Perusteet hyvin eettiselle ja kestävälle [terveydenhuollon] toiminnalle on lainsäädännössä - jos sitä vain noudatetaan ja pidetään mielessä” - Tarja Holi Johtaja Tarja Holin mielestä on hyvä, että Suomessa on Käypä hoito –suosituksia ja Kiireettömään hoitoon pääsyn suosituksia, jotka osaltaan turvaavat potilaiden tasavertaista kohtelua. On kuitenkin muistettava, että potilaan hoidon tarvetta on aina arvioitava tapauskohtaisesti. ”Meillähän ei saa asettaa potilasta erilaiseen asemaan toisiin verrattuna pelkästään sen perusteella, minkälaiset ovat hänen elämäntapansa, minkälainen hänen käyttäytymisensä, mikä hänen ikänsä tai joku muu tällainen. Mutta jos se ominaisuus on lääketieteellisesti perustellen riskitekijä, niin sen perusteella saa asettaa erilaiseen asemaan”, kertoo Holi ja tarkentaa: ”Käypä hoito -suosituksissa ja STM:n julkaisemissa kiireettömän hoitoon pääsyn suosituksissa on nimenomaan haettu sitä lääketieteellistä rajaa, milloin tupakointi, lihavuus tai ikä tai joku muu tietty asia on lääketieteellisesti perusteltavissa oleva syy sille, että potilas ei kuulu tietyn hoidon piiriin.” Suomessa lääkäreiden ja potilaiden turvana on myös lainsäädäntö, joka koskee niin potilaiden oikeuksia kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuuksia ja oikeuksia. Holin mukaan se on kohtuullisen hyvä: ”Mielestäni perusteet tämmöiselle hyvin eettiselle ja kestävälle toiminnalle on lainsäädännössä - jos sitä vain noudatetaan ja pidetään mielessä.” Sirpa Maijanen Martti Kulvik

Loppuviitteeksi: Käypä hoito -suositukset: https://www.kaypahoito.fi Vältä viisaasti -suositukset: https://www.kaypahoito.fi/valta-viisaasti Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet: https://stm.fi/julkaisu? pubid=URN:ISBN:978-952-00-4036-


9

KrLL 3/2019

Kuulumisia kentältä Pneumoniatutkimus – KYLLÄ!

tantoon potilaiden kuntoutuksen, työpaikkojen tarjoamisen lähiympäristölle ja oman varainhankinnan.

Nationwide Children’s Hospital: “Yes”. Hospital Pediátrico David Bernardino, Luanda, Angola: “Yes”. Suomen Kristillinen Lääkäriseura: “Kyllä”. Bill and Melinda Gates Foundation: “Yes”. Pneumoniatutkimuksen sopimus on allekirjoitettu ja tutkimus on alkamassa. Suomesta tutkimukseen osallistuvat lastentautien infektiolääkärit Tuula Pelkonen ja Satu Kekomäki sekä kaksi väitöskirjaopiskelijaa.

Yksi Ilembulan sairaalan ongelmista on päivittäiset lukuisat sähkökatkot. Tapio Pitkänen on tehnyt merkittävää työtä hankkiessaan sairaalalle aurinkopaneeleita sähkön tasaisen saannin turvaamiseksi. Tapion työn tuloksena sairaalan sähkölaskun odotetaan pienenevän kolmanneksella.

Tällä hetkellä, elokuun lopussa, valmistaudutaan kuumeisesti ensimmäiselle matkalle. Mukaan on lähdössä noin 50 kg tutkimuksessa tarvittavia laitteita ja tarvikkeita, osa lahjoituksena saatuja. Tutkimuskaavakkeet ja tutkimusohjeet ovat valmiina tutkimusta suorittaville lääkäreille, hoitajille ja laboratoriohoitajille. 3.9. järjestään koko sairaalan lääkäreille kliininen kokous, jossa kerrotaan transkriptomianalyysistä ja tutkimuksen käytännön suorituksesta. 4.9. järjestetään tutkimukseen osallistuvalle henkilökunnalle seminaari yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Ja sitten, sitten alkaa tutkimus.

Green Pastures –sairaala laajentanut toimintaansa Sitten yhteisen hankkeemme päättymisen Green Pastures -sairaala on ottanut käyttöönsä ”chronic disease management integrated with palliative care” -mallin. Tämän mallin myötä sairaala on laajentanut palveluitaan, palkannut lisää työntekijöitä ja käynnistänyt uuden palliatiivisen hoidon toimitilojen rakennustyöt. Toimintaan kuuluu aikuisten ja lasten sairaalahoitoa, klinikkapalveluita, vapaaehtoistyötä ja uutuutena Nepalissa terapeuttinen päivätoiminta. Green Pastures on ollut seuramme pitkäaikainen yhteistyökumppani. Marraskuussa sairaala järjestää kumppanitapaamisen, jossa tarkastellaan mahdollisia yhteistyön paikkoja.

Ilembulan sairaala tähtää tulevaisuuteen Ilembulan sairaalan taloustilanne on huonontunut ja viime syksynä sairaala joutui irtisanomaan työntekijöitään. Sairaala on ideoinut uusia tapoja paikata talouttaan laajentamalla esim. palliatiivista toimintaa ja kirurgisten palveluiden tarjontaa. Ensimmäisenä ideoista on toteutunut 4 ha avokadoviljelmä 30 km päähän sairaalasta Hospice Western Coloradon tuella. Esimerkiksi Ilembulan sairaalasta n. 15 km päässä sijaitseva Inuka Southern Highlands CBR kuntoutuskeskus on yhdistänyt auringonkukkaöljyn tuo-

Palliatiivisessa hankkeessa on käynnistynyt viimeinen vuosi. Kuluvan vuoden työ painottuu palliatiivisen toiminnan jatkon tukemiseen. Ilembulan sairaala on taloustilanteestaan huolimatta saanut maksettu lainansa palliatiiviselle hankkeelle ja seuralle takaisin. Lahjoituksilla voi edelleenkin tukea palliatiivista hanketta.

eHealth – tutkimustuloksista käytännön sovelluksiin Tansanialaisten kumppaneidemme mukaan vain 20 % yksityisistä sairaaloista on ottanut käyttöönsä terveydenhuollon tietojärjestelmän ja näistä vain 30 % jatkaa niiden käyttöä. Yksi syy tähän on se, että ohjelmistot ja järjestelmät eivät aina tue sairaaloiden työprosesseja. eHealth-hanke valmisteleekin syksyllä selvitystä tansanialaisten sairaaloiden prosessien toimivuudesta ja pullonkauloista sekä terveydenhuollon tietojärjestelmien sovittamisesta sairaaloiden prosesseihin. Tansanian terveysministeriön ohjeisto sairaaloille tietojärjestelmien käyttöönotosta on vaikeasti toimijoiden saatavilla. eHealth-hanke selvitti ohjeistuksen saatavuuden helpottamista ja teki ohjeesta netissä selattavan prototyypin. Tämä pilotoidaan syksyllä ja siirretään terveysministeriön haluamaan paikkaan internetissä sairaaloiden helposti löydettäväksi. eHealth-hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuminen sähköisiin palveluihin on myönteinen, vaikka heidän itosaamisensa on heikkoa (erillinen juttu tässä lehdessä). Syksyllä aloitetaan suomalais-tansanialaisin voimin koulutusten laatiminen. Ajatuksena on, että hankkeessa koulutettavat kouluttavat jatkossa terveydenhuollon ammattilaisia. Osa koulutuksista toteutetaan digitaalisena omatoimista opiskelua varten.

Kaksi tansanialaista opiskelijaa työstää opinnäytetöitä hankkeen asiantuntijoiden ohjauksessa. Toisessa tarkastellaan äitiyshuollon laadunvalvontaa, toisessa hajautetusti tuotetun tiedon luotettavaa hyödyntämistä terveydenhuollossa (verrattavissa Omakannan tapaiseen potilaskohtaisen tiedon tuottamiseen). Sirpa Maijanen ja Kristina Nokso-Koivisto


10

KrLL 3/2019

Green Pastures -sairaala tarjoaa täyttä elämää kaikille

Selkäydinvammayksikkö Kyytini, Dr. Subin ja skootteri saapuvat 8:15. Pokharan ilma on puhdasta verrattuna Kathmanduun, mopoillessa ei tarvitse maskia, kadut ovat paremmassa kunnossa ja pölyä ei ole kaikkialla. Kierrämme Phevathal-järven, sivuutamme lentokentän ja ylitämme sillan, syvällä virtaavaa jokea ei erota koska kasvillisuus molemmilla rannoilla on niin rehevää. Kuitenkin tuo syvällä virtaava joki on vihreä tie villieläimille kulkea kaupungin läpi. Maa Pokharan alla on hyvin reikäistä ja sisältää tunneleita. On arvailuja siitä, että jonain päivänä koko Pokhara romahtaa. Green pastures-sairaala on laaja kaunis vihreä alue, jossa päällystetyt polut johtavat rakennukselta toiselle selkävamma-kuntoutujat voivat liikkua esteettömästi. Potilaat jonottavat vuoronumerolipukkeita sairaalaan saapuessamme. Green pastures on tunnettu 60-vuotta pitkästä urastaan leprapotilaiden parissa. Edelleen arvioidaan, että lepraan sairastuu yksi tuhannesta. Sairastumiseen liittyy edelleen stigma ja pelko perheestä eristetyksi joutumisesta, joten hoitoon ei mielellään hakeuduta. Sairaalassa on 20 paikkaa leprapotilaalle. Lepralääkityksen pituutta on pikkuhiljaa pidennetty, nyt suositus lienee noin yhdeksän kuukautta.

Selkäydinvamman saanut potilas saa todella kokonaisvaltaista kuntoutusta, tähdäten mahdollisimman itsenäiseen elämään.

Tällä hetkellä Pokhara on erityisesti kuuluisa selkäydinvammayksiköstään ja selkäpotilaille tarjoamastaan operatiivisesta hoidostaan. Ortopedi ja sairaalanjohtaja Dr. Dipak Maharjanin leikkauslista on kasvanut muutamasta leikkauksesta viikossa siihen, että leikkauspotilaita riittää jokaiselle työpäivälle. Sairaalassa tehdään kuusipäiväistä työviikkoa. Sairaala palvelee vuosittain 11 000 potilasta. Selkäydinvamman saanut potilas saa todella kokonaisvaltaista kuntoutusta, tähdäten mahdollisimman itsenäiseen elämään. Isossa valoisassa fysioterapia-hallissa aloitetaan kuntoutus, joka jatkuu useita kuukausia. Kuntoutuksessa on vahvasti mukana myös psykososiaalinen puoli, myös seksuaalineuvontaa annetaan. Viimeinen vaihe ennen kotiutusta, on itsenäinen asuminen alueella esteettömässä talossa, harjoitellen kotona pärjäämistä. Myös kotiin tullaan auttamaan muutostöissä niin, että esteetön liikkuminen onnistuu. SKLS:n jäseninä voimme olla ylpeitä selkäydinvamma-kuntoutujille lahjoittamastamme rakennuksesta, jonka seinässä komeilee kyltti tästä lahjoituksesta muistuttamassa. Myös muita kuntoutujia riittää. Raajoja tai niiden osia menettäneille rakennetaan korvaavia proteeseja. Koko


11

KrLL 3/2019

Vastaanotolle toiveikkaana tulee myös alle 60-vuotias hindupappi, jonka polvessa on enää muutama aste liikettä.

alaraajan korvaava proteesi rakennetaan kolmessa päivässä, mutta uuden raajan käyttöharjoittelu viekin sitten jo pidempään. Green pastures-sairaala voi hoitaa varattomia ilmaiseksi. Varattomienkin pitää antaa jotain vastineeksi ja yleensä se tarkoittaa sairaalan maatilan eläinten hoitamista. Usein se on samalla koulutusta ja siellä opitaan ideoita, joita voi toteuttaa myös kotona. ”Tämä vaihtoehto sairaalalaskun korvaamisesta työllä erottelee myös todella varattomat niistä, jotka eivät vain haluaisi maksaa. Heidän kohdallaan rahat löytyvät yleensä nopeasti kun ehdotetaan maatilalla työskentelyä”, toteaa Dr. Dipak Maharjan. Alue on muuttunut paljon edukseen muutamassa vuodessa. Hieno hallintorakennus on noussut, sieltä löytyy myös laboratorio. Leikkaussaleja uudistettu ja rakennustyöt jatkuvat edelleen. Alueelle kohoaa auditorio, joka toimii hiljentymispaikkana tai vaikkapa kongressikeskuksena. Alueella on palliatiivisen hoidon yksikkö. Puhumattakaan hienosta uudesta korvasairaalasta leikkaussaleineen. Käymme läpi Dr Subinin kutsumat potilaat, pahoja pitkälle edenneitä nivelrikko-polvia, jotka olisivat vaatineet leikkauksen jo 6-8 vuotta sitten. Proteesimallit, jotka Nepalissa ovat käytettävissä leikkaukseen ovat ainoastaan perusmalleja, haastaviin tilanteisiin vaadittavia tukevampia malleja ei löydy. Vastaanotolla käy 50-60 vuotiaita naisia, osalla jo niin hankala tilanne, että ovat ajautuneet pyörätuoliin. Vastaanotolle toiveikkaana tulee myös alle 60-vuotias hindupappi, jonka polvessa on enää muutama aste liikettä ja kaiken lisäksi polvi on jäykistynyt koukkuasentoon. Hänelle en voi tarjota muuta kuin polven jäykistysleikkausta. Vain muutama on tullut niin ajoissa niin, että voin tarjota leikkaushoitoa Tansenin sairaalassa. Maarit Valkealahti Kirjoittaja on ortopedi ja SKLS:n hallituksen jäsen. Hän tekee lähetystyötä Tansen Mission Hospitalissa Nepalissa.

Fysioterapiahalli

Proteesipaja Leikkaussali

Esteettömät käytävät rakennusten välillä


12

KrLL 3/2019

Tutkimus: Terveydenhuollon ammattilaisten eHealthkompetenssit yksityisillä terveysasemilla Tansaniassa

Tansaniassa eHealth, eli sähköiset terveydenhuoltopalvelut, on muodostunut keskeiseksi strategiaksi vastata maan terveydenhuollon haasteisiin. Sähköisten terveydenhuoltopalvelujen käyttö kuitenkin vaatii terveydenhuollon ammattilaisilta uudenlaisia eHealthkompetensseja kuten tieto- ja viestintäteknologiaosaamista sekä positiivista asennetta digitalisaatiota kohtaan. Puutteelliset eHealth -kompetenssit osaltaan vaikuttavat terveydenhuollon ammattilaisten kykyyn käyttää ja hyödyntää sähköisiä terveydenhuoltopalveluja työssään. Osana eHealth-hanketta toteutetussa tutkimuksessa kartoitettiin tansanialaisten terveydenhuollon ammattilaisten eHealth-kompetensseja ja mahdollisia koulutustarpeita. Sähköisten terveydenhuoltopalvelujen käyttö on lisääntynyt nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana, sillä ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi hallita kasvavia terveysmenoja, edistää tietojen saatavuutta ja luotettavuutta, parantaa terveydenhuollon laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta, sekä lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja torjua korruptiota. Myös Tansaniassa eHealth on muodostunut keskeiseksi strategiaksi vastata maan terveydenhuollon haasteisiin, kuten kasvaviin terveydenhuollon kustannuksiin, terveydenhuollon työntekijöiden puutteeseen sekä käytettävissä olevien resurssien tehottomaan käyttöön. SKLS:n eHealth-hanke osaltaan tukee Tansanian sähköisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöönottoa ja käyttöä. Tässä kirjoitelmassa esittelen lyhyesti, osana eHealthhanketta toteutetun, maisterityön tuloksia. Tutkimuksessa kartoitettiin tansanialaisten terveydenhuollon ammattilaisten eHealth-kompetensseja yksityisillä terveysasemilla Dar es Salaamissa ja Arushassa.

eHealth-kompetensseissa heikkouksia, mutta asennoituminen myönteistä Sähköisten terveydenhuoltopalveluiden käyttöönotto on radikaalisti muuttanut terveydenhuollon ammattilaisten, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, laboranttien, farmaseuttien, sekä vastaanotto- ja hallintovirkailijoiden, osaamisvaatimuksia. Perinteisen terveydenhuollon ja kliinisen työn lisäksi terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan muun muassa tietokoneen laitteisto- ja ohjelmisto-

Aineistonkeruumatkalla Arushan terveysasemilla sai ihailla taustalla kohoavaa Mt. Merua

osaamista, tietoturva- ja tietosuojaosaamista, vuorovaikutus- ja verkkoviestintäosaamista, sekä tiedonhallintaosaamista. Tämän lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten tulisi asennoitua myönteisesti sähköisiä terveydenhuoltopalveluja kohtaan, kuten osoittaa halukkuutta ja motivaatioita sekä käyttää sähköisiä terveydenhuoltopalveluja että osallistua koulutuksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Tansanian terveydenhuollon ammattilaisilla oli heikkouksia kaikilla osaamisalueilla, mutta osaamistaso yksilöiden välillä vaihteli paljon. Useat tutkimukseen osallistujat korostivatkin, että ennen sähköisten terveydenhuollonpalveluiden käyttöönottoa henkilöstön tulisi saada koulutusta, alkaen tietokoneen käytön perusteista. Lisäksi merkittävä havainto oli terveydenhuollon ammattilaisten puutteellinen tietoturva- ja tietosuojaosaaminen, sillä tämä on suuri riski esimerkiksi potilastietojen turvalliselle käsittelylle. Yleisesti ottaen tutkimukseen osallistujilla, riippumatta heidän osaamisestaan, oli myönteinen asenne sähköisiä terveyspalveluita kohtaan. Osallistujat ymmärsivät digi-


13

KrLL 3/2019

Esimerkki potilaan hoitoketjusta tansanialaisella terveysasemalla. Järjestelmien sähköistäminen tarkoittaa, että jokaisella hoitoketjuun osallistuvalla terveydenhuollon ammattilaisella tulisi olla asianmukaiset eHealthkompetenssit. Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa henkilöstön osaamistaso ja järjestää räätälöityjä koulutuksia yksilöiden ja ryhmien tarpeisiin.

talisaation merkityksen terveydenhuoltopalveluissa ja olivat halukkaita käyttämään sähköisiä järjestelmiä sekä osallistumaan koulutuksiin. Tämä tulos on rohkaiseva Tansanian kannalta, koska myönteisten asenteiden on todettu tukevan sähköisten terveydenhuollonpalveluiden onnistunutta käyttöönottoa. Tutkimukseen osallistujat ilmaisivat huolensa siitä, kuinka terveydenhuollon ammattilaisten heikot tietotaidot, puutteellinen infrastruktuuri (esim. hidas internet, sähkökatkokset) sekä Tansaniaan epäsopivat ohjelmistot ja järjestelmät vaikuttavat haitallisesti sähköisten järjestelmien käyttöönottoon sekä vievät aikaa potilastyöstä. Tansanialaisia terveydenhuollon ammattilaisia tulisikin aktiivisesti osallistaa sähköisten terveydenhuoltopalvelujen ja -järjestelmien suunnitteluun ja valintaan, jolloin voidaan varmistaa, että uudet sähköiset työkalut ovat sopivia tansanialaisiin terveyslaitoksiin. Tutkimukseen osallistujat myös raportoivat rajallisesta käytännön kokemuksesta, joka osaltaan heikensi terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja luottamusta sähköisiä järjestelmiä kohtaan. Jopa tietokoneen käyttökoulutuksiin osallistuneet kertoivat taitojensa ruostuneen, sillä olivat harvoin käyttäneet tietokoneita tai sähköisiä järjestelmiä koulutuksensa jälkeen.

eHealth-kompetenssien tunnistaminen koulutusten suunnittelun tukena Positiivinen asenne sähköisiä terveydenhuoltopalveluita kohtaan osoittaa, että tansanialaiset terveydenhuollon

ammattilaiset ovat valmiita käyttämään sähköisiä terveydenhuoltopalveluita. Nykyiset kompetenssit vaikuttavat kuitenkin olevan riittämättömiä sähköisten terveydenhuollonpalveluiden onnistuneeseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen. Ennen sähköisten terveydenhuollonpalveluiden implementointia olisi ensisijaisen tärkeää tunnistaa terveydenhuollon ammattilaisten eHealth-kompetenssit. Näin koulutukset on mahdollista suunnitella ryhmille ja yksilöille, joilla on erilaisia lähtötasoja ja koulutustarpeita. Lisäksi tulisi varmistaa, että koulutetut henkilöt saavat myös käytännönharjoitusta ja -tukea sähköisten palveluiden käyttöön työpaikoillaan, jotta opitut asiat eivät unohtuisi, eivätkä koulutuksiin laitetut resurssit näin valuisi hukkaan. Maisterityö oli osa Tampereen yliopiston Public and Global Health tutkinto-ohjelmaa. Tutkimuksen ohjaajana oli eHealth-hankkeen Users-ryhmän vastuuhenkilö Dr. Annariina Koivu (Global Health and Development / Tampereen Yliopisto). Tutkimus toteutettiin haastattelu- ja kyselytutkimuksena yksityisillä terveysasemilla Dar es Salaamissa ja Arushassa. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin yhteistyössä Christian Social Services Commission’n (CSSC), Association of Private Health Facilities in Tanzania’n (APHFTA), University of Dar es Salaam’n (UDSM) ja Nelson Mandela African Institution of Science and Technology’n (NM-AIST) kanssa. Anni Laitinen


14

KrLL 3/2019

Uusia keräyskohteita Viite 2503: Lalin alueen äiti-lapsi-työ, Afganistan. Käynnistämme keräyksen äiti-lapsi-työn tukemiseksi Lalin kunnassa Afganistanissa. Ensi vaiheessa tarkoituksena on koota varoja UÄ-laitteeseen ja muuhun tarvittavaan. Keräys päättyy 31.12.2020. Lalin kunta sijaitsee Afganistanin vuoristossa. Lääkäri Leena Kaartinen on ollut perustamassa sinne sairaalaa ja käynnistämässä myös äiti-lapsi-toimintaa. Viime vuosina Leena on tukenut mm. kolmen sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi. Nyt valmistuttuaan he ovat palaamassa auttamaan kansaansa. Kaksi näistä valmistuneista lääkäreistä on 3 kk kestävällä UÄ-kurssilla ja he tarvitsevat UÄ-laitetta äitilapsi-työhönsä. Leena Kaartinen on lähdössä vuoden vaihteessa auttamaan näitä uusia lääkäreitä heidän työnsä käynnistämisessä.

Viite 2969: Green Pastures -sairaalan Charity-kassa. Käynnistämme keräyksen, jolla tuetaan erityisesti Länsi-Nepalin alueelta tulevien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta Green Pastures -sairaalassa. Keräysvarat ohjataan Green Pastures sairaalan Charity-kassaan, josta katetaan köyhien potilaiden hoitokuluja. Keräys päättyy 31.8.2020. Eri tavoin vammautuneet ja sairastuneet ihmiset kantavat Nepalissa stigmaa. Stigmaa, joka erottaa heidät omasta yhteisöstään ja perheestään ja toimeentulostaan. Monista muista sairaaloista poiketen Green Pastures sairaala keskittyy näiden potilaiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen takaisin osaksi yhteisöä. Selkäydinvammapotilaiden hoidot ovat kalleimmasta päästä: selkäydinvammapotilaan sairaalahoito 1-2000 USD, vähintään yhden kuukauden kuntoutus 500 USD, lisäksi tulevat kulut erilaisten apuvälineiden hankinnasta. Sairaalan mukaan erityisesti nämä potilaat tarvitsevat tukea hoitoonsa.

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 viite 1009: Missä tarve on suurin mikä tahansa ajankohtainen tarve

viite 1025: Psykiatriaa Tansanian maaseudulla tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä Tansaniassa

viite 1180: Palliatiivisen hoidon kehittämishanke, Tansania tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivisen hoidon kehittämistä kokoamalla hankkeeseen omarahoitusosuutta

viite 1960: Green Pastures -sairaala, Nepal tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa

viite 1216: Iteten sairaala, Tansania tuetaan Itetan sairaalan UÄ-diagnostiikkatoimintaa laitehankinnoin ja kouluttamalla henkilökuntaa

viite 2024: eHealth, Tansania

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerätyt varat käytetään ulkoministeriön rahoittamien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, tukemaan kehitysmaiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä (stipendit) sekä tukemaan yhteistyösairaaloiden laitehankinnoissa ja asiantuntija-avun hankkimisessa, yhdistyksessä toimivien henkilöiden lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksiin, muiden lähetys- ja kehitysyhteistyökohteiden tukemiseen sekä lähetysja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen.

vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania -hankkeeseen

Viite 2503: Lalin alueen äiti-lapsi-työ, Afhanistan tuetaan Lalin alueen äiti-lapsi-työtä Afganistanissa, ensi vaiheessa hankitaan UÄ-laite lääkäreien käyttöön. Keräys päättyy 31.12.2020

Viite 2969: Green Pastures -sairaalan Charity-kassa, Nepal tuetaan Pokharan alueen köyhien sairaanhoitoa ohjaamalla varoja Green Pastures sairaalan Charity-kassaan, josta katetaan köyhien potilaiden hoitokuluja. Keräys päättyy 31.8.2020.

viite 5267: Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 7003: Koulutustuki yhdistyksessä toimiville tuetaan yhdistyksessä toimivia henkilöitä lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksissa

Lupa RA/2017/1141 01.01.2018-31.12.2020 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.


15

KrLL 3/2019

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt Aluevastaava: Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi)

Helsinki:

Opiskelijatoimikunta Opiskelijavastaavat: Mikko-Oskari Rinkinen (opiskelijavastaava@skls.fi)

Hilkka Kiviluoto (hilkka.kiviluoto@fimnet.fi)

Hämeenlinna: Taina Heikkilä

Helsingin ”Ristiside”

pj Mikko Rinkinen (mikko-oskari.rinkinen@helsinki.fi) vpj Petra Nygren (petra.nygren@helsinki.fi)

Kuopion ”Heräämö”

pj Aaron Kortteenniemi (aaron.kortteenniemi@gmail.com) vpj Tuomas Vierimaa (tuomasvv@student.uef.fi)

Oulun ”Henkireikä”

pj Reetta Pesonen (reetta.s.pesonen@student.oulu.fi) pj Veera Juuti (veera.juuti@student.oulu.fi)

(taina.heikkila@fimnet.fi) Myllytie 16, 13720 Parola

Kotka:

Pasi Pöllänen (pasi.pollanen@fimnet.fi) Lavansaarentie 6, 48610 Kotka

Kuopio:

Risto Honkanen (risto.honkanen@fimnet.fi) Reetta Siljanen (reetta.siljanen@fimnet.fi)

Lappeenranta: Kaarina Pesonen (kaarina.pesonen@fimnet.fi) Kaivokorvenkatu 16, 53850 Lappeenranta

Oulu:

Tampereen ”Arbor vitae” pj Netta Mattila (netta.h.mattila@gmail.com)

Tuula Pulska (tuula.pulska@pp.inet.fi) Maarit Valkealahti (maarit.valkealahti@oulu.fi)

Seinäjoki:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi) Kauniskedontie 10, 62800 Vimpeli

Turku:

Riitta Saario (rsaario@gmail.com) Vähä-Hämeenkatu 9 D 79, 20500 Turku

Vaasa:

Anna-Liisa Punto (anna-liisa.punto@fimnet.fi)

Paikallisvastaavia haetaan Uusi paikallisvastaava tarvitaan Jyväskylän, Mikkelin, Porin, Tampereen ja Turun seudulle! Paikallisvastaava tiedottaa hallitukselle alueen paikallistoiminnasta ja alueen jäsenille hallituksen esittämiä asioita. Hän voi järjestää itse tai olla mukana järjestämässä tilaisuuksia. Hän saa käyttöönsä tiedottamista varten alueen jäsenistön sähköpostiluettelon. Ota yhteyttä, jos asia yhtään kiinnostaa! Leena Uusitalo

SKLS:n aluevastaava Kauniskedontie 10 62800 VIMPELI leena.uusitalo@vimpeli.fi 044-4659502

vpj Roosa Kallio (kallio.roosa.e@student.uta.fi)

Turun ”Luukas-klubi”

pj Jenni Korteniemi

(jenni.s.korteniemi@utu.fi)


16

KrLL 3/2019

Matkaraportti:

Elämää Amazon-joella Jo teini-iästä asti minua on kiehtonut kaukainen maa, jossa hyvä musiikkimaku on synnynnäistä ja kaikki rakastavat jalkapalloa. Kolme vuotta sitten pääsin Fimsicvaihtoon São Paulon osavaltioon Sorocabaan. Siellä sain kuulla paikallisilta seurakuntalaisilta avustusmatkoista Amazon-joella Brasiliassa. Kyseessä on ADRA:n (Adventist Development and Relief Agency) alajärjestö Salva Vidas Amazonia, joka tekee lähetystyötä sekä tarjoaa terveydenhuoltoa syrjäisten kylien asukkaille erilaisten projektien muodossa. Tästä lähtien olen unelmoinut osallistumisesta projektiin, ja vihdoin heinäkuussa 2019 sain lähteä mukaan. Ryhmäni koostui brasilialaisista, ja suurin osa oli kotoisin Santa Catarina ja Rio Grande do Sul -osavaltioista etelästä. Riosta alkoi matka kohti Amazonian sydäntä, Manausta. Neljän tunnin yölento taittui mukavasti ja lopun yön vietin Manauksen lentokentällä toisen ryhmäläisen vieressä tästä tietämättömänä. Järjestön tukikohta sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä lentokentältä, ja matkalla sinne sain ensi kertaa tutustua matkakumppaneihin. Kyseessä oli mukava 25 hengen seurue, eikä kestänyt montaa päivää, ennen kuin olin tutustunut hieman jokaiseen. Mukanamme olivat mm. pastori, psykologi, lääkäreitä, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, insinööri sekä eri alojen opiskelijoita. Ensimmäinen kohteemme oli Romão, jonne saavuimme puolentoista päivän matkustuksen jälkeen. Matkamme kulki Rio Negroa pitkin, ja ennen Rio Aracálle kääntymistä teimme pienen pysähdyksen Barcelosin kaupungissa (Amazonian entinen pääkaupunki). Saavuimme perille aamunkoitteessa. Vastassa oli joukko iloisia lap-

sia ja iso punainen papukaija. Ohjelmaan kuului seuraavaksi asukkaiden luona vierailu, ja samalla tiedotimme toiminnastamme. Romãon kylässä on 60 asukasta, joista kolmasosa lapsia. Kylästä löytyy mm. pieni koulu ja pieni rakennus, joka toimi terveyskeskuksena. Moni kyläläinen ansaitsee elantonsa maanviljelystä tai kalastuksesta. Illalla pidimme terveysmessut, ”Feira de Saúde”, jossa käydään läpi pisteittäin terveellisen elämäntavan osaalueita, kuten liikunta, mahdollisimman puhdas vesi ja terveellinen ravinto. Romãon kyläläiset juovat vettä suoraan joesta. Tästä seuraa ongelmia, kuten loiseläininfektiot ja esim. ripuli (kunta tarjoaa klooritabletteja, mutta monet eivät käytä niitä maun vuoksi). Messuilla oli mahdollisuus saada hierontaa, tarkastaa verenpaine, verensokeri sekä paino. Viimeinen piste keskittyi hengelliseen hyvinvointiin ja rukoukseen. Seuraavan kahden päivän ohjelmaan kuului lääkärien ja hammaslääkärien vastaanotot sekä iltaisin ohjelmaa kyläläisille. Insinöörimme ja muiden vapaaehtoisten avustuksella joihinkin koteihin asennettiin vesiputkia sekä suihkuja. Toinen kohteemme oli 289 asukkaan Pilóton kylä, joka oli vain noin kahden tunnin laivamatkan päässä Barcelosin kaupungista. Etnisyydeltään asukkaat ovat alkuperäisväestön jälkeläisiä (Tukano, Baniwa, Baré sekä Desana -heimot). Tämä kylä oli hieman modernimpi, ja täältä löytyi hieno koulurakennus, johon terveydenhuollon ammattilaiset pystyttivät tukikohtansa. Pilótossa saimmekin paiskia töitä pimeään asti, ja jotkut saivat odottaa koko päivän pääsyä lääkärille. Yhtenä päivänä sain seurata yleislääkärin vastaanottoa. Moni lapsi kärsii syyhystä, jonka he saavat kylän koirilta. Näin ensimmäistä kertaa larva migransin aiheuttaman ihomuutoksen pienellä pojalla. Eniten vietin kuitenkin aikaa gynekologin kanssa; sain avustaa käytännön asioissa ja tutkia potilaita. Kaikki merkinnät, kuten reseptit ja lähetteet, hoituivat paperilla. Kylissä on paljon nuoria äitejä, jotkut jopa 14–15-vuotiaita. Useimmilla naisilla on käytössä kolmen kuukauden välein pistettävä hormoniehkäisy. Yleisin syy gynekologille hakeutumiseen on vaginoosi tai muu infektio. Ortopedimme poisti yhtenä päivänä polvinivelestä kalsifioituneen hematooman, joka aiheutti liikevajauksen. Psykologit pitivät myös vastaanottoa, ja yleisimmät ongelmat liittyvät alkoholismiin ja masennukseen. Hammaslääkärit saivat tehdä pitkää päivää sekä lasten että aikuisten parissa. Paikallisille terveydenhuollon ammattilaisille


17

KrLL 3/2019

Yhteinen päämäärämme sai ennestään toisilleen tuntemattomat ihmiset toimimaan ryhmässä erittäin hyvin.

pidettiin koulutuksia kahden päivän ajan sekä lääketieteen että psykologian alalta. Lääketieteen opiskelijana sain kertoa heille hieman raudan ja kalsiumin merkityksestä elimistölle. Manauksesta kotoisin oleva ravitsemusterapeutti täydensi luentoa kertomalla raudan ja kalsiumin lähteistä paikallisessa ruoassa. Terveydenhuollon lisäksi oli ohjelmaa lapsille, kuten leikkejä ja kasvomaalausta. Palkinnoksi saimme kaikki pyyteettömiä halauksia ja hymyileviä pieniä kasvoja. Kyläläisille oli myös järjestetty kokkauskursseja. Iltaohjelmaan kuului laulua, rukousta ja pieniä videopätkiä sekä musiikkia lapsille. Lisäksi järjestettiin arpajaiset sekä iltahartaus. Monet kyläläisistä ovat kristittyjä – Pilótosta löytyy katolinen kirkko sekä baptistiseurakunta. Erityisen suosittu ohjelmanumero oli pastorin ottamat kuvat ja videot kyläläisistä – näitä katsoessa naurunremahduksilta ei voitu välttyä. Välillä ohjelma keskeytyi hetkeksi generaattorin sammumiseen, mutta pian saimme taas jatkaa. Asuimme kaikki 10 päivän ajan laivalla ja nukuimme riippumatoissa. Loppua kohden riippumattoon tottui, ja siinä nukkuminen oli itseasiassa melko mukavaa. Pilóton kylässä oli kertoman mukaan enemmän malariaa, joten otimme siellä hyttysverkot käyttöön. Yhtenä yönä heräsin siihen, kun riippumattoni keinui sivulta toiselle tönien vieruskaveriani – yöllinen ukkosmyrsky oli päässyt yllättämään. Muutaman kerran heräsin myös kylmyyteen – pelkkä pussilakana ei riittänyt peitoksi. Laivan henkilökuntaan kuului kokki, joka valmisti kaikki ateriamme. Kapteenin lisäksi laivalla oli myös kaksi työntekijää, jotka vuorottelivat perämiehen tehtä-

vässä. Usein pimeän laskeutuessa lepakot valtasivat taivaan. Silloin tällöin näimme jokidelfiinejä, jotka uteliaisuuttaan tulivat laivan lähettyville. Näin paljon erikoisia asioita, mutta kaikista erikoisinta oli törmätä nuoreen saksalaisnaiseen syvällä Amazonian sademetsässä. Hän asuu brasilialaismiehensä ja lapsensa kanssa omillaan sekä omavaraisina metsässä. Nainen oli seitsemännellä kuulla raskaana, ja he olivat matkustaneet kolme tuntia Romãon kylään jokea pitkin tavatakseen meidät. Yhteinen päämäärämme sai ennestään toisilleen tuntemattomat ihmiset toimimaan ryhmässä erittäin hyvin, ja sain lähteä kotiin monta ystävää rikkaampana. Brasilialaisten vieraanvaraisuus ja ryhmähenki on jotain aivan erityistä! Matka oli minulle myös todellinen kielikylpy, sillä olin toivonut, etteivät ryhmäläiset puhuisi kanssani englantia. Etelän ihmiset puhuvat paljon ja usein päällekkäin, mutta loppua kohden heidän ymmärtämisensä oli helpompaa. Kaikki kyläläiset ottivat meidät kiitollisina ja iloisina vastaan. Äärimmäisestä köyhyydestä huolimatta he kutsuivat meidät koteihinsa, ja jotkut tarjosivat syötävää siitä vähästä mitä heillä oli. Matka sai minut arvioimaan uudelleen elämän prioriteetteja. Sydämessäni on erityinen paikka brasilialaisille ja uskon, että tulen vielä tapaamaan uusia ja vanhoja ystäviäni – mahdollisesti uuden avustusprojektin parissa. Matkanjohtajamme Lucas sanoi pilke silmäkulmassa, että jää odottamaan suomalaisryhmää. Linnéa Tommola Kirjoittaja on kuudennen vuoden lääketieteen opiskelija Turussa

Tämä kirjoitus on matkaraportti SKLS:n tukemalta matkalta. Voit hakea SKLS:n matkaapurahaa esim. lääkintälähetykseen tai lähetystyöhön yleensä. Hakemuksia käsitellään kaksi kertaa vuodessa.

Tee hakemus osoitteessa http://www.skls.fi/seura/matka-apurahat/


18

KrLL 3/2019

Kirjavinkki

Faktojen maailma - Factfulness Kun 2007 opiskelin Global Health -kurssilla näin ensimmäisen kerran videon Hans Roslingin tavasta esittää faktoja ja herättää mielenkiintoa terveyden ja elinolosuhteiden keskinäisestä riippuvuudesta. Siksi kun viime syksynä törmäsin tähän kirjaan Tukholman rautatieasemalla ostin sen heti mukaani ja kohta tilasin kolme lisää jakaakseni niitä ystävilleni. Hans Roslingin työryhmä on kiteyttänyt kolmeentoista kysymyksen sarjan, jolla voidaan analysoida vastaajan tietotasoa maailman tilasta ja kehityksestä - globaaleista kehitystrendeistä. Aihepiirit käsittelevät peruskoulutuksen jakautumista, väestön jakautumista, köyhien osuutta, elinajanodotusta, väestörakennetta, rokotuskattavuutta, sähkön saatavuutta ynnä muita seikkoja koko maailman mittakaavassa. Laajan tutkimusaineiston perusteella hän toteaa, että simpanssit vastaavat kautta linjan huomattavasti useammin oikein kuin ihmiset länsimaissa - riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta, koulutuksesta tai ammattiryhmästä Nobelin palkinnon voittajat mukaan lukien. Tämän tragikoomisen havainnon jälkeen hän kertoo kymmenestä inhimillisestä vaistostamme ja vietistämme, jotka vääristävät suhtautumistamme saatavilla olevaan informaatioon ja muokkaavat käsitystämme ympäröivästä maailmasta negatiivisemmaksi, pessimistisemmäksi ja epäluuloisemmaksi kuin mitä faktojen perusteella olisi aiheellista. Esimerkiksi yhteiskunnallinen osaaminen ja koulutus eivät suojaa meitä näiltä tulkintaharhoilta ja niin kuin Rosling persoonallisten kokemusten avulla kertoo, että hän on usein löytänyt itsensäkin väärien analyysien, johtopäätösten ja reaktioiden ääreltä. Informaatio luokittelee kohteensa usein me-he ääripäiden muodostamiin ryhmiin, vaikka suurin osa ihmisistä ja ilmiöistä eivät ole kaksinapaisia vaan keskiarvoisia. Miksi me olemme taipuvaisempia ottamaan vastaan negatiivisia uutisia kuin myönteisiä? Ilmiöt ja trendit ovat tavallisesti lineaarisia vain matematiikan oppikirjoissa - eivät tosielämässä. Miksi ensireaktiomme uuteen, outoon ja muutokseen on pääsääntöisesti pelko ja torjunta? Vaikka isot numerot ovat yleensä sinänsä hyvin vaikuttavia niin muista aina suhteuttaa. Varo yleistämisen harhaa ja varsinkin ” niin on aina ennenkin ollut” tulkintaa. Yksi mielipide - vaikkakin asiantuntijalta - ei suinkaan välttämättä edusta koko ilmiötä. Varo leimaamista ja pyrkimystä selittää monimutkaisia ilmiöitä yksinkertaistuksilla. Kun sinulta vaaditaan kiireellisiä toimia tai ratkaisuja ole tulkinnoissasi erityisen varovainen.

Kirja valaa perusteltua ja todennettua optimismia lukijoihinsa Hans Rosling oli äärimmäisen innoittava luennoitsija, kansanterveystieteilijä ja kollega, jonka työryhmä osaa havainnollistaa monimutkaisia ilmiöitä ymmärrettäviksi ja havainnollisiksi. Kirjoittajien varsinainen elämäntyö on Gapminder Foundationin rakentama sivusto www.gapminder.org, jolta löytyy myös suomenkielistä materiaalia ja erityismaininnan ansaitsee Dollar street osio, joka kertoo kuvin minkälaisia materiaalisia elinolosuhteita tietty tulotaso eri maissa merkitsee. Sivustoon tutustuminen ennen kirjan avaamista tutustuttaa etukäteen kirjan ajatusmaailmaan ja herättää mielenkiintoa aiheeseen. Näihin tietopankkeihin liittyvä data pohjautuu pääasiassa WHOn julkaisemiin vuositilastoihin. Kirjan kirjoittaminen liittyy myös edesmenneen Hans Roslingin henkilökohtaiseen tragediaan; vain viisi kuukautta sen jälkeen, kun päätös kirjan kirjoittamisesta oli tehty hän sai kuulla sairastavansa haimasyöpää, joka ei ollut hoidettavissa ja hänen arveltiin elävän korkeintaan muutamia kuukausia. Vuotta myöhemmin hän menehtyi sairauteen 67-vuotiaana eikä koskaan saanut nähdä kirjan julkaisemista. Kirja valaa perusteltua ja todennettua optimismia lukijoihinsa, joiden arkirealiteetti on elää negatiivisessa ja katastrofiuutisten kyllästämässä uutisilmapiirissä, mutta joiden intressi on pyrkiä tukemaan kanssaihmisten hyvinvointia. Ari Mönttinen Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri

Faktojen maailma Factfulness Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönnlund 10 syytä miksi olemme väärässä maailmastamme - ja miksi asiat ovat paremmin kuin luulemme


19

KrLL 3/2019

”Totuus ja epätotuus”

SKLS:n syyspäivät 2019 4.-6.10.2019 Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki Perjantai 4.10.2019 on suunnattu erityisesti vastuunkantajille ja vapaaehtoisille

Lisätietoja ks. liite lehden välissä ja www.skls.fi !

SKLS:n tulevia aluetapahtumia Syyskuussa palliatiivisen ja saattohoidon teemassa Marraskuussa aiheena terveyslähetys Seuraa ilmoittelua www.skls.fi sekä sähköpostilistoillamme!

Merkitse kalenteriin:

Pohjoismaiden ja balttien tapaaminen 27.-30.8.2020 ICMDA:n pohjoismaisten kristillisten järjestöjen ja balttien yhteistapaaminen teemanaan ”Hopp för Hopplösa” järjestetään 27.-30.8.2020 Göteborgissa Ruotsissa. Lisätietoja www.skls.fi ohjelman valmistuessa.

!

Seuraavaan numeroon (KrLL 4/2019) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 4.11.2019 mennessä.


20

Kuva: Hanna Halkosaari

KrLL 3/2019

KrLL 3/2019


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.