Page 1

1

KrLL 1/2018

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

Haastateltavana Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki Onko onneton ihminen kaukana Jumalasta?

Uudet SKLS:n hallituksen jäsenet esittäytyvät

1/2018


2

1

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 1/2018

Pääkirjoitus: Voi kärsimystä!

3

Alkoholi ei ole vain yksityisasia, kirjoittaa seuran puheenjohtaja Markus Partanen

Lähetyssihteerin palsta : Mitä tuella voi saada aikaan Löydä oma tapasi osallistua globaaleihin talkoisiin.

4

Hallituksen uudet kasvot tutuksi

8

Visioita, terveisiä ja uutta intoa.

Yli 100 kävijää ja keskiarvosana yli 4,5/5

10

Mikä kumma kerää SKLS:n opiskelijat ja vastavalmiit viikonlopuksi yhteen?

Lääkärin autonomiaa tarvitaan - Kati Myllymäen haastattelu

14

Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja poistaisi potilaiden ja lääkärien väliset muurit.

Onneni on olla lähellä Jumalaa

16

Onko onneton siis kaukana Jumalasta, kysyy psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.

Matkaraportti: Opetusta ja kasvua brittimalliin

18

Miltä näyttää viikko kansainvälisessä ja brittiläisessä kristittyjen medisiinarien koulutuksessa?

Ajankohtaista

Kannen kuva: Taipalsaari huhtikuussa. Antti Linkola Sisäkannen kuva: Saana Mäenpää

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Hannu Huusari Matias Pehkonen Elina Lind Saana Mäenpää

1/2018, 6. vuosikerta kristillinenlaakarilehti@gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino

20

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.


3

KrLL 1/2018

Pääkirjoitus: Voi kärsimystä! Näin se on ollut voimassa jo kaksi kuukautta, tai suurin osa siitä! Vielä ei kaikki siitä näy, mutta odotukset ovat melkoisen negatiiviset. Se tulee näkymään tulevaisuudessa sairaaloissa ja lastensuojelussa. Oikeastaan vähän kaikkialla terveyden- ja sosiaalihuollon puolella. Myös poliisivoimia on jouduttu jo vahvistamaan ja uusia työntekijöitä rekrytoimaan. Sitä mainostettiin uudistuksena, mutta oikeasti se oli pahinta takapakkia – oikeastaan todellinen harha-askel! Enää sitä ei voi edes peruuttaa.

Sitä mainostettiin uudistuksena, mutta oikeasti se oli pahinta takapakkia.

Se jokin oli - alkoholilain kokonaisuudistus. Uuden lain myötä THL:n arvion mukaan alkoholin kokonaiskulutus kasvaa noin 6 %:n verran. Tämä ei ehkä lukuarvona tunnu suurelta, mutta sen arvioidaan tuovan vuosittain lisää vähintään 1500 hoitojaksoa sairaaloissa ja terveyskeskusvuodeosastoilla, ja samaten kuolemantapaukset lisääntyisivät noin 150:llä. Ja paljonko se lisää jo nyt muita alkoholin haittoja perheissä, työpaikoilla ja liikenteessä! Uskon, että valitettavasti aika merkittävä osa vuosien työstä haittojen vähentämiseksi valuu nyt hukkaan. Nyt vielä 1.3. alkaen on ravintola-anniskelussa tulossa uusia muutoksia, ja erilaisissa urheilutapahtumissa anniskelu on vapautettu hyvin voimakkaasti. Alkoholi ei ole vain yksityisasia. Sen vaikutukset näkyvät erityisesti perheissä. Siellä se lisää huono-osaisuuden riskiä monella tavalla. Alkoholi tuo turvattomuutta, vähentää vanhempien antamaa hoivaa ja läsnäoloa lapsille. Se kuormittaa kasvavien lapsien ja nuorten mielenterveyden kehittymistä. Se tuo monella tavalla mukanaan taloudellisia haasteita ja sitäkin kautta vaikuttaa ylisukupolvisesti. Täysin oma lukunsa ovat alkoholin vaurioittamat vastasyntyneet FAS-lapset. Alkoholin on todettu olevan suurin ehkäistävissä oleva kehitysvammaisuuden syy. Tuoreet tutkimustulokset Lancet-tiedelehdessä ovat hätkähdyttäviä! Schwarzinger kollegoineen (Lancet 21.2.2018: Contribution of alcohol use disorders to the burden of dementia in France 2008–13: a nationwide retrospective cohort study) tutkivat vuosien 2008-2013 välillä kaikkia yli 20-vuotiaita sairaalaan joutuneita potilaita. Tuosta 31 miljoonan ihmisen aineistosta he analysoivat kaikkia dementiadiagnoosin saaneita, joita heitäkin oli yli 1,1 miljoonaa. Näistä tutkittiin, kuinka monella oli taustalla alkoholin käyttöhäiriö (joka kattaa alkoholiriippuvuuden, haitallisen käytön ja alkoholin aiheuttamat aivovauriot). Hämmästyttävää oli, että alkoholi lisäsi dementiariskin 3,3-kertaiseksi niin miehillä kuin naisilla.

Erityisesti alle 65-vuotiailla miehillä alkoholi liittyi jopa 57 %:iin dementioista, eli oli erittäin suuri riskitekijä tässä ikäryhmässä. Alkoholin todettiin olevan paljon suurempi dementian riskitekijä kuin mikään muu tähän saakka tunnetuista. Koska väestö ikääntyy Suomessa vauhdilla ja myös ikääntyneiden alkoholinkulutus on kasvussa, on muistihäiriöiden kehittymisen riski mielestäni hyvin merkittävä uusi tieto. Valitettavasti tätä artikkelia ei ollut käytössä aiemmin, kun asiasta käytiin keskustelua Suomessa. Tämä olisi voinut vaikuttaa asiassa. Markus Partanen seuran puheenjohtaja sidonnaisuudet: A-klinikka Oy:n avopalveluiden ylilääkäri


4

KrLL 1/2018

Lähetyssihteerin palsta:

Mitä tuella voi saada aikaan Viitteellä 7003 matka-apurahoja seuran jäsenille

empatiaa ja kulttuuritietoisuutta potilaiden kohtaamisessa

Seuramme on myöntänyt matka-apurahoja jäsenillemme jo pitkään. Näiden suuruus on vaihdellut 300 eurosta 800 euroon, summa on riippunut lähinnä matkan kestosta ja jaettavissa olevasta apurahojen määrästä.

ymmärrystä erilaisista terveydenhoitojärjestelmistä, politiikoista ja käytännöistä, kustannustietoisuutta, vastuun ottamista hoidon laadun kehittämisessä sekä joustavuutta

Valmistuneiden lääkäreiden pienistäkin matkaapurahoista saatavia hyötyjä ovat mm. (Holden ja Evans (1998), van Homberg ja kumppanit (2009)): Potilaat hyötyivät siitä, että valmistuneet lääkärit ymmärsivät paremmin eri kulttuuritaustoista tulevia henkilöitä Terveydenhuoltojärjestelmä hyötyi siitä, että erityisesti kehitysyhteistyössä olleet lääkärit antoivat saamansa kokemuksen niin terveydenhuollon organisoinnista kuin terveyspalveluiden laadun kehittämisestä kotimaansa terveyspalveluiden käyttöön. Lääkärit itse kokivat saaneensa lisämotivaatiota ja lisää kypsyyttä työhön sekä avarampaa ajattelua. Brittien korkeakoulujen kokemukset (Banatvala ja kumppanit 1997) ja ulkomaista työskentelyä koskevan kirjallisuuskatsauksen (Brown ja kumppanit (2016)) havainnot ovat samansuuntaiset eli opiskelijoiden työskentely ulkomailla opettaa heille

Opintojen osalta kliinisen oppimisen nopeutumista Seuramme matka-apurahoja saaneiden kertomukset sivuavat kirjallisuutta tuoden siihen kuitenkin hieman erilaisia vivahteita: Köyhyys hätkähdyttää. Samoin elämän ilo kurjuudesta huolimatta ja potilaiden kiitollisuus pienestäkin avusta. Käsitys sairauden syystä on yksi merkittävimmistä kulttuurisista eroista, mitä näillä matkoilla kohdataan.

”Kaiken kurjuuden keskellä tulimme monesti kosketetuiksi ihmisten lämmöstä ja välittömyydestä. Köyhät kyläläiset ottivat meidät avosylin vastaan.” Sara Widbom-Kolhanen KrLL 3/2016


5

KrLL 1/2018

Vieraanvaraisuus ja yhteenkuuluvuus puhuttelevat monia, olipa sitten kyse omasta työyhteisöstä, kotiympäristöstä vieraassa maassa tai konferenssiin osallistumisesta.

On hyvä, että seuralla on monia jäseniä, joilla on kokemusta kehitys- ja lähetystyöstä, sillä uudet lähtijät tarvitsevat roolimalleja voidakseen harkita matkalle lähtöä

”Ei mennyt kuin hetki ja tajusin, että tässähän on sisariani ja veljiäni, jotka ovat kukin matkustaneet pitkien matkojen päästä vahvistumaan uskossa ennalta täysin vieraiden ihmisten kanssa.” Paula Prittinen KrLL 2/2015

Kliinisen diagnostiikan roolia korostetaan monissa raporteissa. Ei ihme, sillä suomalainen terveydenhuolto perustuu usein erilaisiin teknisiin apuvälineisiin, tutkimuksiin ja aikaresurssiin - näitä ei kehitysmaissa ei ole juurikaan käytettävissä. Matkat herättivät ajattelemaan myös sitä, millä eri tavoilla eri kulttuureissa ja olosuhteissa eläviä ihmisiä voi auttaa.

”Homma toimii Intiassa niin, että lääkäri tapaa tunnin sisällä n. 30 potilasta ja määrää heille lääkkeitä esim. antibiootin nopean vilkaisun ja oirekuvan perusteella..... Välineet ja aika ovat vähissä. Suomessa lääkärin työ perustuu juuri niihin.” Anna-Maria Eronen KrLL 4/2017

Henkilökohtaisella tasolla opittiin näkemään monenlaisia asioita uudella tavalla. Matkaajat ovat löytäneet uusia näkökulmia esimerkiksi oman työn merkitykseen, omaan paikkaan maailmassa ja omiin arvoihin.

”Opimme paljon. Muutuimme valtavasti. Suurimman osan muutoksesta tulisimme huomaamaan vasta matkan jälkeen. Suomalaiseen hyvinvointikuplaan ei olisi enää paluuta.” Katariina Laato ja Matti Jakkula KrLL 2/2015

tietoa mahdollisista matkakohteista verkostoja matkan järjestämistä ja matkaa varten Kaikki, jotka haluavat tukea seuran koulutustehtävää lähetys- ja kehitysyhteistyössä, voivat tehdä lahjoituksen tätä tarkoitusta varten: uudella viitteellä 7003 tuetaan jatkossa yhdistyksessä toimivia henkilöitä lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksissa.

eHealth-hankkeesta ensimmäiset maisterit Ensimmäiset maisteritutkinnot ovat valmistuneet eHealth-hankkeen asiantuntijoiden ja NM-AISTin ohjauksessa. Wambura Wambura ja Siphael Betuel saavat ansioistaan eHealth-hankkeen ensimmäiset stipendit. Wambura Wambura kehitti epikriisi-moduulin Tansaniassa yleisesti käytössä olevaan Care2x terveydenhuollon tietojärjestelmään. Terveydenhuollon henkilöstön koekäyttäjien mielestä tämä moduuli ratkaisee monta sellaista ongelmaa, mitkä liittyvät paperiseen epikriisiin. Wamburan työstä on julkaistu artikkeli Journal of Health Informatics in Developing Countries lehdessä. Siphael Betuel testasi virtuaalisten erillisverkkojen eli yksityisyyttä merkittävästi parantavien VPN-verkkojen hyödyntämismahdollisuuksia tansanialaisessaa terveydenhuollossa. Tutkimustulokset osoittivat, että potilastietojen suojaaminen vahvistui merkittävästi VPNverkon avulla haittaamatta kuitenkaan tietokoneiden toimintaa käyttäjän näkökulmasta. Hänen työstään on julkaistu artikkeli Applied Medical Informatics lehdessä. Sekä Wambura että Betuel opiskelivat molemmat Nelson Mandela African Institution of Science and Technology -korkeakoulussa. Omien opintojensa lisäksi he kumpikin osallistuivat terveydenhuollon tietojärjestelmien evaluointityöhön hankkeen esiselvitysvaiheessa.

Green Pastures -sairaala vahvistaa kokonaisvaltaista hoitonäkemystä Green Pastures -sairaalan ja seuramme yhteinen hanke sairaalan selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen kehittämiseksi on päättynyt onnistuneesti. Osana hanketta selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa tehostettiin kotiin vietäviä palveluita. Hankkeen aikana sairaalassa ja koko International Nepal Fellowship (INF) -järjestön terveydenhuoltotyön strategiassa tapahtui merkittäviä muutoksia. Uudistetun nä-


6

KrLL 1/2018

Kuva: Hanna Halkosaari kynsä mukaisesti sairaala on laajentanut selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen kattamaan hoidon koko kaaren akuuttivaiheesta kotikuntoutuksen asti. Nyt on aika viedä toimintaa eteenpäin. “Holistinen hoito on sairaalamme tulevaisuuden keskeinen kulmakivi”, kertoo Nalome Rongkong, INF:n terveydenhuoltoosaston rahoitus- ja markkinointipäällikkö, ja jatkaa. "Jatkossa olennainen osa holistista hoitoa on lääketieteellisen hoidon lisäksi vertaistukitoiminta ja psykososiaalinen tuki potilaille. Hankkeen aikana Punamin ja Chetin osaaminen vertaistukitoiminnassa vahvistui, minkä ansiosta vertaistukitoiminnan kehittämiseksi edelleen on hyvä pohja." Ennen kuin sairaalan holistinen hoitoprosessi on valmis, sairaala tarvitsee tukea tähän kehittämisprosessin. Seuramme tukee sairaalaa kahdella tavalla: keräämme lahjoitusvaroja vertaistukitoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä valmistelemme kevään kehitysyhteistyöhankkeiden UM-hakuun uutta yhteistä hanketta.

Palliatiivisen hoidon taso noussut edelleen Ilembulassa Ilembulan sairaalan palliatiivinen tiimi hoiti viime vuonna 1 676 potilasta (15 % lisääntyminen vuodesta 2016) ja vapaaehtoisilla oli 17 390 potilaskontaktia (+10 % vuodesta 2016). Vaikuttavat luvut saavutettiin 8 työntekijän ja 55 maallikkovapaaehtoisen voimin. Työntekijät ovat osa-aikaisia tai vapaaehtoisia, ja maallikot ovat saaneet koulutuksensa palliatiivisessa hankkeessa. Syrjäisen Ilembulan osaaminen ohittaa jo Dar es Salaamin yliopistosairaalan, mikä on hämmästyttänyt sekä Darin kollegat että Terveysministeriön virkamiehet puhumattakaan, että joudumme nipistämään itseämme vähän väliä. Herran tiet ovat hämmentävän hauskat. Palliatiivisen tiimin hanketukea haittasi viime vuonna sairaalan hallinnolliset ongelmat, jotka liittyivät entisen johdon toimintatapoihin. Johto vaihdettiin ja tilanne on parantunut merkittävästi. Talousraportit tulevat ajallaan ja sairaala on lyhentänyt velkaansa sopimuksen mukaisesti.


7

KrLL 1/2018

Lopuksi: muutoksia lahjoitusviitteissä Seura on saanut uuden rahankeräysluvan vuosille 20182020. Näin vuodenvaihteessa ja uuden rahankeräysluvan alussa on tarkastettu käytettävissä olevia viitenumeroita. Lahjoitus liitteisiin on tehty seuraavia muutoksia: 1216

1960

Iteten sairaala: Tällä viitteellä on aiemmin kerätty varoja ultraäänilaitteen hankkimiseen sairaalalle ja sen käytettävyyttä tukeviin lisälaitteiden hankintaan ja kuljetuksiin. Nyt tämän viitteen käyttötarkoitus on laajennettu kattamaan sairaalan radiologian osaston henkilökunnan lisäkoulutusta Selkäydinvammaisten kuntoutus, Green Pastures sairaala: Selkäydinvammapotilaiden kuntoutushankkeen päätyttyä tätä viitettä käytetään tukemaan ja kehittämään edelleen selkäydinvammapotilaiden vertaistukea sairaalan siirtymävaiheen aikana.

2024

ICT-hanke Tansania: viitteen uusi nimi on 2024 eHealth, Tansania

4022

Stipendiaatti Emmanuel Mwalamuli: Tätä viitettä ei enää käytetä, sillä Emmanuel on saanut opintonsa valmiiksi!

Voimassa olevat viitekeräysnumerot näet alla olevasta listasta. Sirpa Maijanen lähetyssihteeri

Viitteet: Holden, J. ja Evans, P. (1998). Is international travel useful for general practioners? A survey of international travel scholarships. Br J Gen Pract 1998;48(428):1073-1075 van den Hombergh, P., de Wit, N.J. ja van Balen, F.A. (2009). Experience as a doctor in the developing world: does it benefit the clinical and organisational performance in general practice? BMC family practice, 10(1), 80. Banatvala, N. ja Macklow-Smith, A. (1997). Integrating overseas worjk with an NHS career. BMJ 314(7093), S27093 Brown, M., Boateng, E.A. ja Evans, C. (2016). Should I stay or should I go? A systematic review of factors that influence healthcare students' decisions around study abroad programmes. Nurse education today, 39, 63-71. Wambura, W.M., Machuve, D. ja Nykänen, P. (2017). Development of Discharge Letter Module onto a Hospital Information System. Journal of Health Informatics in Developing Countries, 2017; 11(2). Betuel, S., Machuve, D., ja Kalegele, K. (2017). An Experiment to Analyze Performance of Virtual Private Network Approach to Information Exchange between Health Facilities. Applied Medical Informatics, 39(1-2), 21-29.

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 viite 1009: Missä hätä on suurin mikä tahansa ajankohtainen tarve

viite 1025: Psykiatriaa Tansanian maaseudulla tuetaan tansanialaista Mchukwin sairaalan psykiatrista toimintaa ja uuden ennaltaehkäisevän mielenterveyshankkeen valmistelua

viite 1180: Palliatiivisen hoidon kehittämishanke, Tansania tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivisen hoidon kehittämistä kokoamalla hankkeeseen omarahoitusosuutta

viite 1960: Green Pastures -sairaala, Nepal tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa

viite 1216: Iteten sairaala, Tansania tuetaan Itetan sairaalan UÄ-diagnostiikkatoimintaa laitehankinnoin ja kouluttamalla henkilökuntaa

viite 2024: eHealth, Tansania vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania -hankkeeseen

viite 5267: Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 7003: Koulutustuki yhdistyksessä toimiville tuetaan yhdistyksessä toimivia henkilöitä lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksissa

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerätyt varat käytetään ulkoministeriön rahoittamien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, tukemaan kehitysmaiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä (stipendit) sekä tukemaan yhteistyösairaaloiden laitehankinnoissa ja asiantuntija-avun hankkimisessa, yhdistyksessä toimivien henkilöiden lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksiin, muiden lähetys- ja kehitysyhteistyökohteiden tukemiseen sekä lähetysja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen.

Lupa RA/2017/1141 01.01.2018-31.12.2020 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.


8

KrLL 1/2018

Hallituksen uudet kasvot tutuiksi 1) 2) 3) 4)

Kerro lyhyesti itsestäsi. Mikä seuran toiminnassa on ollut sinulle tärkeintä? Mitä erityisesti haluaisit seuran toiminnassa kehittää? Millaisia terveisiä haluat lähettää seuran jäsenille?

Maarit Valkealahti 1)

2)

Lapsuuteni vietin juosten Helsingin Lauttasaaren rannoilla ja usein leikeissä pikkuveljeni joutui potilaan osaan; makaamaan vihreän viltin alle, kun suoritin hänelle mielikuvituksellisia leikkauksia. Niinpä opiskelupaikaksi luonnollisesti valikoitui lääkis, jonka jälkeen erikoistuin kirurgiaan ja sitten ortopediaan. Tällä hetkellä kliinisen työn lisäksi päätoimeni on Oulun yliopiston puolella kliinisen opettajan tehtävissä. Hengellisesti tunnen olevani kotona kaikkialla, missä Jeesuksen omilla on näky tuoda Hänen rakkauttaan tähän maailmaan, niin Suomessa kuin Nepalissa. Nepaliin onkin jäänyt iso pala sydäntäni. Voit olla tukemassa työtäni Tansenin lähetyssairaalassa Nepalissa SKLS:n lähetyslääkäritilin kautta ja ennen kaikkea rukouksin. Käyn siellä n. 3kk:n pätkiä vuosittain. Harrastuksiani ovat mm. pyhäkoulun pito, pianon ja viulun soitto, ja israelilainen tanssi. Kristittyjen lääkäreiden näkyminen rohkeasti muun lääkärikunnan keskellä ja että SKLS on tuonut esiin kristilliset arvot erilaisissa eettisissä kysymyksissä, nyt viimeksi eutanasiakeskustelussa. Lisäksi SKLS:n julkaiseman lehden mielenkiintoiset artikkelit. SKLS:n järjestämät tapahtumat, vaikka niihin on ollut harvoin mahdollisuutta osallistua.

3)

Seuran järjestämissä tapahtumissa haluaisin siirtää painopistettä vahvasti henkilökohtaisen uskon kasvuun. Enemmän opetusta, joka innostaa Raamatun lukuun ja rukoukseen ja tätä kautta valmistaa meitä kristittyjä lääkäreitä valotuikuiksi arkeen potilastyön keskelle. Kristus haluaa kutsua kaikki omansa Rakkautensa lähettiläiksi ja varustaa heitä tähän tehtävään. ”Hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka” Fil. 1:6. Haluaisin myös olla kehittämässä SKLS:lle omaa ”lähetyslääkäripankkia”, josta voitaisiin ohjata eri alan lääkäreitä lyhytaikaisiin työtehtäviin maailmalle, sinne missä tarve on suurinta.

4)

Kiitos, että olet mukana tässä kristittyjen lääkäreiden suuressa perheessä. Ehkä elämäntilanteestasi johtuen myös sinulla on harvoin mahdollisuutta osallistua SKLS:n tapahtumiin ja ehkäpä enimmäkseen muistat rukouksin SKLS:n työtä. Olisi kuitenkin hienoa jos me kristityt lääkärit voisimme verkostoitua laajemmin ja oppia tuntemaan toisiamme. Jospa tulevat kevät- ja syyspäivät voisivat houkutella laajemmin seuran jäseniä osallistumaan.


9

KrLL 1/2018

Jenny Kurttila

Reetta Rajaniemi

1)

1)

Olen Reetta Rajaniemi. Valmistuin lääkäriksi Oulusta 2 vuotta sitten ja tällä hetkellä toimin erikoistuvana lääkärinä Kainuun Keskussairaalassa. Sitä ennen olin yhden vuoden töissä terveyskeskuksessa. Alunperin olen kotoisin Kokkolasta.

2)

Kristillisen Lääkäriseuran toiminta tuli minulle tärkeäksi jo opiskeluaikana. Olen kristitystä kodista ja muutettuani opiskelemaan löysin uskovia ystäviä Oulun lääketieteellisen killan kristillisestä harrasteryhmästä, Henkireiästä. Henkireiän kautta tutustuin SKLS:n opiskelijaleireihin ja muuhun toimintaan sekä toimin opiskelijatoimikunnassa. Skls:n tarjoama kristittyjen lääkäreiden yhteys on ollut ja tulee olemaan minulle hyvin tärkeää. Pidän tärkeänä myös seuran mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

3)

Erityisesti vastavalmistuneiden lääkäreiden toiminta ja paikallistoiminta ovat lähellä sydäntäni, toivon pystyväni tuomaan oman kehittämispanokseni niihin. Kehityshankkeet myös kiinnostavat minua ja on kiva olla näköalapaikalla seuraamassa, mitä eri kentillä tapahtuu.

4)

Toivon hyvää kevättä ja siunausta seuralaisille!

Hei, olen Jenny! Opiskelen Oulun lääkiksessä viimeistä vuotta ja valmistumisen jälkeen on suunnitteilla paluu Pohjanmaalle terveyskeskustöihin. Vapaa-aikana viihdyn hyvin tanssisalilla baletin parissa ja tähän linkittyy mukavasti tyllihameiden ompelu sekä haaveilu. Nautin myös luonnossa liikkumisesta hiihdon, retkeilyn ja lenkkeilyn merkeissä. Olen saanut kasvaa uskovassa perheessä, mutta erityisesti opiskeluvuodet ovat olleet merkittävää hengellisen kasvun aikaa ja olen opetellut turvautumaan yhä enemmän Jeesukseen.

2)

Tärkeintä seuramme toiminnassa minulle on ollut yhteinen hauskanpito ja keskustelut ammatillisista haasteista kristinuskon näkökulmasta uskonveljien ja -sisarten kanssa.

3)

Pidän seuramme riemullisena haasteena opiskelijajäsenten siirtymävaihetta "aikuisten" puolelle. Haluaisin olla mukana pohtimassa keinoja ja tekemässä työtä sen eteen, että jatkuvuus ei kärsisi ja jokainen voisi löytää oman paikkansa muutosten keskellä.

4)

Kiitos, että juuri sinä olet osa seuraamme ja voimme yhdessä rohkaista toinen toistamme lääkärintöissä, elämänhaasteissa ja uskossa eteenpäin! "Tulkaa kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!" (Psalmi 34:4)


10

KrLL 1/2018

Yli 100 kävijää ja keskiarvosana yli 4,5/5 Mikä kumma kerää tällaisen joukon joka kevät viikonlopuksi yhteen? Kaksi kävijää kertovat, mistä on tehty SKLS:n opiskelijapäivät - ja tänä keväänä ensimmäistä kertaa järjestetyt vastavalmistuneiden päivät.

Yhdessäoloa ja yhteyttä opiskelijapäivillä "Uskomattoman hieno kokemus, yksi vuoden kohokohdista, mahtava yhteishenki…" Olin kuullut jo pitkään paljon hyvää palautetta ja ylitsevuotavia kehuja vuosittaisesta, alkuvuodesta järjestettävästä kristityille lääkis- ja hammaslääkisopiskelijoille suunnatusta viikonloppuleiristä Karkussa. Se oli kuulemma jotakin, joka pitää itse kokea. Varasin lentoliput Ruotsista Suomeen erityisesti tätä tapahtumaa ajatellen, sillä opiskelen lääketiedettä Tukholman Karolinska Institutenissa. Seuraavalla viikolla odottaisi kaksi tenttiä, mutta ajattelin asettaa elämän mittakaavat tärkeysjärjestykseen. Mietin, kummasta jää loppujen lopuksi enemmän pääomaa, muistoja ja kokemuksia: tällaisesta paljon puhutusta viikonlopusta vaiko tenttejä edeltävien viimeisten päivien pakonomaisesta ja turhauttavasta kertauksesta, kun kaikki tuntuu jo olevan hanskassa. Tehty päätös osoittautui enemmän kuin oikeaksi!

Se oli kuulemma jotakin, joka pitää itse kokea

Helmikuun alun talvisen aurinkoiset ja kirpakat pakkaspäivät toivottivat meidät heti tervetulleiksi Karkun Evankeliselle opistolle. Perjantaista sunnuntaihin kestävä leiri alkoi parhaalla mahdollisella (ja ainoalla oikealla) tavalla eli erinomaisella päivällisellä. Karkun emäntien herkullisista ja monipuolisista ruoista saimmekin nauttia koko viikonlopun ajan monta kertaa päivässä. Nälkäsignaalit eivät hypotalamusta tavoittaneet viikonlopun aikana. Joskin keittiöstä leijailevat herkulliset tuoksumolekyylit pitivät huolen siitä, että hajuepiteeliemme hermosolut ja suun sylkirauhaset saivat olla täysissä työtehtävissä huolehtien siitä, että vesi oli kielellä aina ruokalaan astellessa. Kaikki Suomen viisi lääkisyliopistokaupunkia (Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu) olivat leirillä runsaasti edustettuina. (Lisänään yksi ulkomailta lennähtänyt vahvistus!) Yhteensä meitä tulevia ja nykyisiä valkotakinkantajia oli paikalle löytänyt yli sata! Jokaisella kaupungilla oli viikonlopun aikana omat pienet vastuualueensa: yksi vastasi perjantai-illan tutustumisleikeistä, toinen lauantain aamujumppatuokiosta, kolmas musiikista ja niin edelleen. Leirillä oli kiinnitetty hyvin huomiota ryhmäytymiseen ja yhdessä tekemiseen. Tutustumisleikkien pyörteessä saimme liikkua

Kuva: Hannele Raula


11

KrLL 1/2018

ympäriinsä lääkisläisen evoluutioleikin tahdissa sekä muun muassa miettiä, kuinka onnistuu esittää paksusuolen puhkeamista tai viisaudenhampaan poistoa pantomiimina. Rennon ja hauskan yhteisen tekemisen kautta tutustuu helposti uusiin ihmisiin ja yhteishenki tiivistyy!

Johtajuustaitoja ja itsemyötätuntoa Leirin teemana oli Suunnannäyttäjät. Teemaa kuljetettiin mukana opetusten ja monipuolisten kanavien muodossa. Yksi suosittu kanava käsitteli itsemyötätuntoa sekä välineitä arjessa ja työssäjaksamiseen. Eräässä kanavassa oli mahdollista oppia konkreettisia työvälineitä arjen johtajuustaitoihin. Kristillinen viitekehys kulki luontevasti käsi kädessä aiheiden kanssa. Uskon, että jokainen sai varmasti joitakin ajatuksia ja eväitä omaan arkeensa vietäväksi. Päiviin mahtui niin ohjattuja kuin ohjaamattomiakin vapaa-ajan aktiviteetteja. Osa porukasta liukasteli pihalla polttopallonpelin tahdissa kun taas osa suuntasi askeleensa Karkun aurinkoiselle kylänraitille. Toiset musisoivat ja taisi suosittu vaihtoehto olla myös pienten tirsojen ottaminen univelan tasapainottamiseksi (tulevina lääkäreinähän me tiedämme, kuinka tärkeää riittävä uni ja lepo ovat!).

Kuvat: Hannele Raula

Iltaisin oli pieni hartaus- ja hiljentymishetki. Siihen kuului musisointia ja yhdessä laulamista. Kukin sai rauhoittua ja hiljentyä omalla, itselle sopivalla tavalla. Hartauden ja sen jälkeisen maittavan iltapalan jälkeen suuntasivat reippahat askelet kohti rantasaunaa. Päivän kruununa ja kirsikkana kermakakun päällä oli tietenkin mahdollisuus saunaan ja avantouintiin! Saunassa ei löylyjä säästelty ja taisi muutaman kerran ihan jonokin laiturille muodostua urheista, jäistä vettä ja helmikuista viimaa kajahtamattomista, kylmään kylpyyn kaipaavista avantouimareista. (Kyllä olemme me suomalaiset saunakansaa, sen voin sanoa. Se on seikka, jota ruotsalaiset ystäväni todella ihmettelevät ja kummastelevat. Se on myös yksi niistä asioista, joita länsinaapurissa ollessani eniten kaipaan!) Samassa rantasaunassa oli viihtyisä takkahuoneenomainen olotila. Siellä oli aikaa rennolle yhdessäololle, lautapeleille, jutustelulle sekä yöpalalle!

Innoitusta ja rohkaisua Oli todella arvokasta saada tutustua eri vuosikurssien opiskelijoihin ympäri Suomea. Moni oli leirillä jo viidettä taikka kuudetta kertaa. Sananparsi "kerran Karkku, aina Karkku" ei liene siis kaukaa haettu. On myös rohkaisevaa nähdä, kuinka monia meitä samat kristilliset arvot jakavia tulevia kollegoita todella on! Tällainen yhteisö muodostaa myös omanlaisensa arvokkaan turvaverkon niin


12

KrLL 1/2018

opiskelu- kuin tulevaisuuden työarjessa. Uutena muotona tänä vuonna olikin erillinen, opiskelijoiden leirin yhteydessä pidettävä, vastavalmistuneiden nuorten lääkäreiden leiri. Meillä oli sekä omaa että yhteistä ohjelmaa. Oli innoittavaa ja mielenkiintoista saada vaihtaa ajatuksia myös näiden opiskeluelämää ja lääkärin oikeaa arkea enemmän nähneiden henkilöiden kanssa. Leirin jälkeen olo oli täyteläinen ja jopa haikeahko. Parin vuorokauden aikana oli saanut tutustua useaan uuteen hienoon ihmiseen ja nauttia lämpimästä ilmapiiristä, johon sai todellakin kokea olevansa tervetullut. Leiristä sai valtavan paljon energiaa ja iloa arkeen sekä seuraavaan, alkavaan viikkoon.

kuitenkin aivan korvissa (ainakin niin korkealla kuin se anatomisesti on mahdollista)! Kaiken kaikkiaan tällainen leiri on sanoinkuvaamattoman ainutlaatuinen ja arvokas. Kun kokoaa yhteen huikeat ihmiset, joita yhdistää sekä lääketiede että kristillinen arvopohja, ei loppuarvioksi voi tulla muuta kuin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki! Roosamari Hannukkala 2. vuosikurssin opiskelija Karolinska Institutet, Tukholma

Samana sunnuntai-iltana lennähdinkin sitten jo takaisin läntiseen kuningaskuntaan aloitellakseni maanantaipäivää siellä. Pitkälle seuraavaan viikkoon olivat suupieleni

Vastavalmistuneiden päivät vastasi kysyntään SKLS:n opiskelijatoiminnan kautta on viime vuosien varrella syntynyt varsin laaja ystävyyden sitoma joukko. Toive vastavalmistuneiden erillisistä päivistä syntyi orgaanisesti. Ei enää kehdattu mennä opiskelijapäiville. Tilausta selvästi oli, osallistujia KHLS:n ja SKLS:n vastavalmistuneiden päivillä oli peräti 58 henkeä! Näistä kuusi oli hammaslääkäriä, loput yleislääkäreitä, lisäksi mukana oli lapsia ja muutama puoliso. Lähes kaikki kävijät olivat Karkun konkareita, joten kuulumisten vaihdolle ja työelämän kokemusten jakamiselle oli tärkeä jättää aikaa. Ohjelma oli tarkoituksella suunniteltu löyhäksi. Muutama uusi kasvokin onneksi nähtiin!

läinen kertoivat lähetystyökokemuksistaan. Lääkäri Matias Pehkonen alusti omassa kanavassaan aiheesta Työelämän eettiset pulmat. Kanavat toimivat tärkeänä vertaistukena ja keskustelufoorumina.

Lounaat ja pääpuhujien luennot olivat yhteisiä opiskelijoiden kanssa. Muu ohjelma oli suunnattu vastaamaan valmistuneiden elämäntilanteisiin ja kysymyksiin. Kolmen lapsen äiti ja terveyskeskuslääkäri Tea Vuorela alusti keskustelua aiheesta Uran ja perheen yhdistäminen. Hammaslääkäri Maarit Filppula ja lääkäri Kaarina Rimpe-

Lauantai-iltana pureuduimme yhteiseen paneelikeskusteluun aiheesta Erilaiset urapolut ja Jumalan johdatus. Keskustelua aiheesta heräsi paljon. Illalla pääsimme vielä nauttimaan saunan lämmöstä ja virkistävästä avantouinnista. Sekä perjantaina että lauantaina oli iltahartaus ja ylistyshetki sekä mahdollisuus esirukouspalveluun.

Lauantaina päästiin rentoutumaan ulkoillen Karkun kauniissa maisemissa. Tea Vuorelan järjestämä pakohuonepeli keräsi suosiota ja pakotti porukan aivot raksuttamaan. Järjestetty lastenhoito oli monen mielestä luksusta.

Työelämän haasteet puhuttivat

Kuva: Juhani Junnila


13

KrLL 1/2018

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt Aluevastaava: Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi)

Helsinki:

Hilkka Kiviluoto (hilkka.kiviluoto@fimnet.fi)

Hämeenlinna: Taina Heikkilä (taina.heikkila@fimnet.fi) Myllytie 16, 13720 Parola

Kotka:

Pasi Pöllänen (pasi.pollanen@fimnet.fi) Lavansaarentie 6, 48610 Kotka

Kuopio:

Risto Honkanen (risto.honkanen@fimnet.fi) Reetta Siljanen (reetta.siljanen@fimnet.fi)

Kuvat: Juhani Junnila

Lappeenranta: Kaarina Pesonen (kaarina.pesonen@fimnet.fi) Kaivokorvenkatu 16, 53850 Lappeenranta

Nuorille valmistuneille lääkäreille ja hammaslääkäreille suunnattua omaa toimintaa ei ole ollut KHLS:n ja SKLS:n piireissä aiemmin. Muutamien vuosien aktiivinen opiskelijatyö on hedelmänään synnyttänyt sille tarpeen. Työelämään siirtyneillä on erilaisia aiheita sydämellään kuin vasta opiskelunsa aloittaneilla. Päivät ovat myös hieno mahdollisuus ylläpitää yhteyttä hammaslääkärien ja lääkärien kesken. Päivien palautteen yleisarvosana hipoi täysiä pisteitä. Yhteinen toive oli, että näistä päivistä muodostuu jokavuotinen perinne. Innokkaita vapaaehtoisiakin seuraavia päiviä järjestämään ilmoittautui peräti yli kymmenen. Tulevaisuus näyttää siis valoisalta. Tarkoitus ei ole kapseloitua sisäpiiriksi, vaan osallistua jatkossa myös seurojen toimintaan laajemminkin. Lämmin kiitos KHLS:lle ja SKLS:lle tuesta leirin toteutumiseen sekä aktiivisille ihmisille, jotka olivat leiriä järjestämässä. Iso kiitos kuuluu myös Jumalalle, joka siunasi leirimme ja antoi päivien onnistua!

Oulu:

Anna Ruotsalainen (anna-kreetta.ruotsalainen@student.oulu.fi) Raharinnantie 7 C 6, 90230 Oulu

Seinäjoki:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi) Kauniskedontie 10, 62800 Vimpeli

Turku:

Riitta Saario (rsaario@gmail.com) Vähä-Hämeenkatu 9 D 79, 20500 Turku

Vaasa:

Anna-Liisa Punto (anna-liisa.punto@fimnet.fi)

Uutta aluevastaavaa haetaan Tampereen, Porin, Jyväskylän ja Mikkelin seudulle! Ota yhteyttä leena.uusitalo@vimpeli.fi

Opiskelijatoimikunta Opiskelijavastaavat: Hanna Halkosaari (hanna.h.halkosaari@utu.fi) Paula Prittinen (paula.i.prittinen@utu.fi)

Helsingin ”Ristiside”

pj Sara Mäkitie (sara.makitie@helsinki.fi) vpj Samuli Ylänen (samuli.ylanen@helsinki.fi)

Kuopion ”Heräämö” Anniina Simola HLL KHLS:n hallituksen jäsen päivien pääjärjestäjä Mukana touhuamassa Juhani Junnila

pj Aaron Kortteenniemi (aaron.kortteenniemi@gmail.com) vpj Tuomas Vierimaa (tuomasvv@uef.fi) Oulun ”Henkireikä” pj Dawson Clay (dawson.clay@student.oulu.fi) Tampereen ”Arbor vitae” pj Netta Mattila (netta.h.mattila@gmail.com)

Turun ”Luukas-klubi”

pj Liina Mäkinen (liina.l.makinen@utu.fi) vpj Matleena Kolu (matleena.a.kolu@utu.fi)


14

KrLL 1/2018

Lääkärin autonomiaa tarvitaan Kati Myllymäen haastattelu Lääkäriliiton uusi toiminnanjohtaja Kati Myllymäki astui tehtäväänsä keskellä sote -uudistusta. Kati peräänkuuluttaa kollegiaalisuutta ja haluaa poistaa potilaiden ja lääkärien välisiä muureja. Minua hiukan jännitti, kun näppäilin puhelimeeni Kati Myllymäen numeron. Tiesin, että linjan toisessa päässä vastaa konkari, josta Yle on käyttänyt kuvausta ‘’sote-asioiden rouva Suorasuu’’ (Yle.fi 30.12.2016). Jännitys karisi nopeasti. Katilla on harvinaisen selkeä ajatuksenjuoksu ja hän jakaa sydäntään rohkean avoimesti. Oli ilo kuunnella kokeneen ammattilaisen rehellistä pohdintaa lääkäriyden eri puolista ja elämän koulimaa näkemystä suomalaisesta terveydenhuollosta.

Kati Myllymäki Syntynyt Vaasassa 1958 Asuu viikonloput maalla Mikkelissä Viettää vapaaaikansa mieluiten luonnossa, järvellä, välillä ihmisten ilmoilla golfkentällä

Katilla on takanaan pitkä ja monipuolinen ura ensin kliinisessä työssä yleislääkärinä ja myöhemmin hallinnossa. Hän on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä lääkintöneuvoksena, Kouvolan terveysjohtajana, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin (nyk. Essote) johtajaylilääkärinä, sekä Maailman lääkäriliiton WMA:n presidenttinä. Nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveys- ja sairaalatoimialan toimialajohtajan paikalta. Mitä näin kokeneella konkarilla on erityisesti sydämellään? - Yksi oppi on ollut se, että medisiina ei ole matemaattisen yksiselitteistä. Lääkärin autonomiaa tarvitaan, jotta potilasta voitaisiin aidosti hoitaa yksilöllisesti ja yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Kenen autonomia? Katin ajatus vangitsee mielenkiintoni. Lääkärin autonomiasta ei juurikaan kuule puhuttavan kulttuurissamme, jossa korostetaan potilaskeskeisyyttä ja potilaan autonomiaa. Mistä moinen ajatus nousee? Kati suuntaa katseensa historiaan. - Kun Hippokrates touhusi Kosin saarella, lääkärin autonomia oli selkeä. Kysymys oli lääkärin ja potilaan välisestä suhteesta, se oli kahden kauppa. Enää sellaista ei ole. Ajatus on mielenkiintoinen. Nykyään potilaslääkärisuhteeseen sitoutuu muitakin toimijoita, kuten kunta, sairaanhoitopiiri, Kela ja työnantaja. Lääkäri ei työskentele vain omissa nimissään. Pohjois-Amerikassa

vakuutusyhtiöillä on huomattavaa valtaa terveydenhuoltoon. Myllymäen mielestä terveydenhuollon ydintä, potilas-lääkärisuhdetta ja lääkärin vapautta toimia siinä tulee suojella. - Lääkäriprofessio on vahva ja lääkärillä pitäisi olla autonomia, jonka puitteissa hän voi hoitaa ja tutkia potilasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Muureja murtamassa Lääkärin autonomia ei kuitenkaan anna lupaa ohittaa oven takana vaanivaa kassanhoitajaa. Jokainen lääkäri joutuu miettimään vastuuta resurssien oikeudenmukaisesta jakamisesta. Tämä puheenaihe kaikuu jatkuvasti terveyskeskuksien ja sairaaloiden kahvihuoneissa ja meetingeissä. Kati diagnosoi oman tilanteemme pysäyttävällä tavalla. - Olemme rakentaneet potilaiden torjuntajärjestelmän resurssipulan takia. Terveyskeskuksissa on liian vähän kapasiteettia ja niin hyviä kuin erilaiset hoidon tarpeen arviointimenetelmät ovatkin, perustasolla on menty liian pitkälle. Monet potilaat kokevat hoitoon pääsemi-

Potilas-lääkärisuhdetta ja lääkärin vapautta toimia siinä tulee suojella.


15

KrLL 1/2018

sen kolmannen asteen kuulusteluna. Moni potilas osaa arvioida, että nyt tarvitaan lääkäriä – tai aidosti kokevat, että haluavat keskustella lääkärin kanssa. Kati kuvailee keskieurooppalaista terveydenhuoltoa, jossa edelleen toimii perhelääkärijärjestelmä. Nuorempana Kati toimi itse omalääkärinä ja hänen potilaansa pääsivät vastaanotolle muutamassa päivässä. Myös potilaat olivat tuolloin Katin mukaan tyytyväisempiä. - Yleensä ihmiset haluavat päästä samalle lääkärille. Ihmiset haluavat parturillekin mennessään tutun ammattilaisen käsittelyyn. Lääkärinvastaanotto on vielä huomattavasti intiimimpi kohtaaminen. Kati nostaa tässä yhteydessä esiin kroonisten sairauksien hoidon. Nykyään ihmiset elävät huomattavan pitkiä aikoja sairauksiensa kanssa ja usein nämä vaativat erikoissairaanhoidon seurantaa. Syöpähoidot ovat tästä hyvä esimerkki. - Vaikka tulokset syöpähoidoissa ovat maailmanluokkaa, siitä huolimatta yliopistosairaalan poliklinikalla on usein vastassa eri lääkäri. Ihmiselle, jolla on kuolemanpelko ja raskas sairaus, tämä on todella kuormittavaa.

Meidän pitäisi olla ammattilaisina perillä potilaiden hengellisistä tarpeista.

- Nostan hattua vanhan ajan herrasmieskollegoille. Kontaktista näki miten he puhuttelivat potilasta ja kuinka he arvostivat lääketieteen opiskelijaa. Opetuskierrolla he eivät koskaan simputtaneet tai nolanneet vaikka kandi olisi ollut tietämätön tai typerä. Siellä syntyi kollegiaalisuus. Minuun teki suuren vaikutuksen, että tuollainen asiantuntija arvostaa minua, opiskelijaa. Kollegiaalisuus ei kuitenkaan synny itsestään. Kati muistaa olleensa kierroilla, jotka päättyivät kyyneliin sekä potilaan että kandin osalta. Katin mukaan pahinta on, kun potilaita käytetään aseena lääkärien keskinäisessä riitelyssä. Viimeaikaisissa keskusteluissa on käyty koulukuntakiistoja ja julkisesti valjastettu potilaita toisia lääkäreitä tai tahoja vastaan.

Hyvä kohtaaminen voi olla tehokas Katin sanoissa on lämpöä ja inhimillisyyttä. Hän tahtoo rakentaa järjestelmää, jossa potilaat tulisivat todella kuulluiksi ja nähdyiksi. Kuten arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut, ‘’lääketieteen harjoittaminen on tiedettä mutta myös taidetta’’. Tehokkuus ja osaaminen on tärkeää, mutta hyvä potilaan kohtaaminen ei kuitenkaan vie ratkaisevasti enempää resursseja. - Teknisesti hoito voi olla täysin kohdillaan, mutta potilas ei tule kohdatuksi, kuulluksi ja autetuksi. Jos asian hoitaa potilaan näkökulmasta hyvin, kohteliaisuus ja lämpö ei välttämättä vie enempää aikaa kuin tylyttäminen. Tämän potilas näkee jo katseesta. Potilaat kyllä ymmärtävät, että lääkärillä on kiire, mutta on huolestuttavaa, jos potilas joutuu olemaan pahoillaan tuottamastaan vaivasta ja kiireestä.

Kollegiaalisuus ei synny itsestään Lääkärin tulee olla kohtelias ja lämmin myös kollegoilleen. Lääkäriliiton teemana on ollut kollegiaalisuus, minkä tuloksena on syntynyt kollegiaalisuusohje. Sama aihe on vahvasti myös Katin sydämellä. Hän näkee Hippokrateen perinnön perustavanlaatuisena kollegiaalisuuden rakentamisessa. Hippokrateen valassa vannotaan kunnioitusta opettajia kohtaan ja sitoudutaan siirtämään omaa osaamista tulevalle sukupolvelle. Katilla on säilynyt eläviä muistoja opiskeluaikaisista esikuvistaan, joiden joukossa ovat sisätautilääkärit Risto Pelkonen ja Pertti Mustajoki sekä edesmennyt Lääkäriliiton kunniajäsen geriatri Lauri Autio.

Usko osana lääkäriyttä Joskus aggressiivinen suhtautuminen kohdistuu lääkärin henkilökohtaiseen vakaumukseen. Katikin on saanut oman osansa tästä. - Olen pohtinut eutanasiaan liittyen Eroa kirkosta kampanjoita ja sitä miten pappeja ja piispoja nykyään vainotaan ja kohdellaan aggressiivisesti. Minuakin vastaan on hyökätty sillä, että koska vastustan eutanasiaa, uskon taruolentoihin. Kati on kuitenkin kokenut uskonsa tuovan huomattavaa lisäarvoa potilastyössä. Hän kantoi aina ristiä kaulassaan ja koki tämän rohkaisevan potilaita tai omaisia kommentoimaan tai avaamaan keskustelua hengellisistä asioista. Näin pienellä eleellä voi antaa signaalin olevansa kristitty. Kati on myös ollut aktiivinen sairaalasielunhoidon saralla. Hän oli aiemmin Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon neuvottelukunnassa ja järjesti kauneimpia joululauluja sekä hartaushetkiä henkilökunnalle ja potilaille. Potilaiden hengelliset tarpeet ovat Katille tärkeitä. - Meidän pitäisi olla ammattilaisina perillä potilaiden hengellisistä tarpeista ilman, että kyse on oman vakaumuksen tyrkyttämisestä.

Matias Pehkonen haastatteli Kati Myllymäkeä 16.2.2018


16

KrLL 1/2018

Onko onneton siis kaukana Jumalasta? Vieraskynässä psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hiljattain miestenpäivien luennolla eräs mies totesi, että niin Raamatussa sanotaan. Tulkitsin tuon kommentin niin, että mitä turhaan puhut onnellisuudesta. Käypä suoraan asian ytimeen! Kun noin sanotaan, sen jälkeen koko asialle voidaan laittaa piste. Muuta ei tarvita kuin olla Herraa lähellä. On totta, että uskovaiset ovat hiukan onnellisempia kuin uskonnollisesti välinpitämättömät, mutta kyse on hyvin pienistä keskiarvojen eroista. Joukossamme on masentuneita, ahdistuneita ja monista ongelmista kärsiviä uskovaisia. Geenit, persoonallisuus ja ihmissuhteet vaikuttavat onnellisuuteemme. Samoin lapsuuden kokemukset ja elämäntapahtumat. Nämä kaikki vaikuttavat enemmän kuin uskonnollisuus. Muistetaan myös se, että kansakuntien välillä on suuria eroja onnellisuudessa. Uskonnolliset ihmiset voivat odottaa liikaa ja pettyä. Muistetaan, että tuo kohta on Vanhan testamentin puolella. Silloin ajateltiin, että Jumala suosii monin tavoin, myös maallisesti, häneen turvautuvia. Eikö näin enää ole? Uuden testamentin mukaan Jumalan lapseus ja maallinen menestys eivät liity yhteen. Vahvakaan usko Jumalaan ei välttämättä tuo mukanaan rahaa, terveyttä tai onnellisuutta. Kun Jeesus puhuu Vuorisaarnassa onnekkaista ihmisistä, kyse ei ole sanan tavanomaisessa merkityksessä onnellisista, vaan onniteltavista ihmisistä. Onniteltavuus ei tarkoita, että elämä olisi kaikin tavoin mukavaa ja turvallista. Jeesus onnittelee meitä Jumalan perheväkeen kuulumisesta. Olemme Jumalan lapsia ja perillisiä, mutta elämme tässä maailmassa sen lakien mukaisesti. Uskovan elämä voi olla kovaa, mutta silti onniteltavaa. Toki keskellämme on uskovaisia, jotka ovat onnellisia siitä huolimatta, että heillä on ollut kosolti vastoinkäymisiä. Onko heidän uskonsa vahvempaa kuin muiden? Onko heillä jokin sellainen yhteys Jumalaan, josta tavallinen uskovainen voi vain uneksia – ja kipuilla itseään syyttäen. Ehkä heillä on, mutta miksi tuo kokemus on annettu heille? Ovatko he parempia ja pyhempiä kuin muut? Eivätkö siis masentuneet, ahdistetut ja kärsivät, nuo onnettomat ihmiset, voi kokea, että Jumala on lähellä?

Kuva: Depositphotos

Kun Jeesus puhuu Vuorisaarnassa onnekkaista ihmisistä, kyse ei ole sanan tavanomaisessa merkityksessä onnellisista, vaan onniteltavista ihmisistä.

Äiti Teresan kirjeet ja muistiinpanot tulevat mieleen. Niissä hän huokaili uskonsa heikkoutta. Miksi Jumala piiloutuu? Hän vaikutti onnelliselta, mutta oliko hän onnellinen ihminen? En usko, että Jumala mittaa meidän uskomme syvyyttä ja voimallisuutta ja sitten palkitsee ne, joilla niitä on. Jeesus ei tällä tavoin arvioinut ihmisiä. Vuorisaarnaan autuaat olivat pikemminkin onnettomia ihmisiä, mutta he olivat onniteltavia. Onnellisuuden kokeminen on mielestäni armolahja, josta on syytä olla kiitollinen aivan samoin kuin muistakin armolahjoista. Onnellinen ihminen tuottaa paljon iloa ympärilleen. Onnellisuuden kokemus ei ole oman hurskauden ansiota, vaan Jumalan lahja. Niitä hän voi antaa ateisteillekin. Keskellämme on paljon iloisia ja onnellisia ateisteja. Voimme sanoa, että he eivät ole oikeasti onnellisia, mutta se ei ole reilua, vaikka he eivät olekaan Jeesuksen tarkoittamassa mielessä onniteltavia. Uudessa testamentissa on paljon kehotuksia iloon, joka on paljolti samaa kuin onnellisuus. Miten monta ilon aihetta Uudessa testamentissa mainitaankaan! Teepä niistä itsellesi luettelo. Siinä tälle ja tulevillekin päiville suuri ilon aihe. Markku Ojanen


KrLL 1/2018

17

Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. Psalmi 73:28


18

KrLL 1/2018

Matkaraportti:

Opetusta ja kasvua brittimalliin Kuva: Mariam Mamukashvili

Seuramme opiskelijajäsen Netta Mattila vietti vauhdikkaan viikon Isossa-Britanniassa opiskelijoiden perinteisessä Sydenham-konferenssissa sekä brittimedisinaarien kansallisessa viikonloppukonferenssissa. Opiskelijapäiviltä Lontooseen Sunnuntaiaamuna pakkailin tavaroita Karkussa. Takana oli jälleen mahtavat opiskelijapäivät täynnä hyvää opetusta, Pyhän Hengen läsnäoloa ja virkistävää yhteyttä opiskelijakollegoiden kesken. Tavallisesti kotona tiedossa olisi ollut seuraavaan viikkoon valmistautumista; nyt suuntana oli kuitenkin Lontoo ja CMF:n (Christian Medical Fellowship) järjestämä, kristilliseen johtamiseen varustava kansainvälinen Sydenham-konferenssi, johon tuli osallistujia ympäri maailmaa. Viikon aikana saimme opetusta johtajuudesta Raamatun näkökulmasta, evankelioinnista, opetuslapseuttamisesta, lääketieteen etiikasta sekä kristittyjen medisiinarien paikallisryhmän vetämisestä. Päällimmäisenä mieleeni jäi se, miten Jumala on nähnyt hyväksi nostaa hyvin erilaisia ihmisiä johtajuuteen – niitäkin, jotka eivät koe olevansa siihen kykeneviä maallisen mittapuun mukaan. Koin erityisen tärkeäksi myös opetuslapseuttamisen ja sosiaalisen pääoman merkityksen; tämä ihmissuhteiden merkitys korostui myös johtajuusopetuksissa. Keskiviikon vietimme Cambridgessa. Aloitimme päivän Cambridgen vanhassa “pyöreässä kirkossa”, jossa opim-

me pyhän ja maallisen todellisuuden jyrkästä erottelusta, johon kristityt on vuosisatojen aikana kerta toisensa jälkeen sortuneet. Pääpointtina mieleeni jäi se, että myös se, mitä teemme raamatunluvun, varsinaisen rukouksen ja seurakuntatoiminnan ulkopuolella on arvokasta, kun pyrimme kristityn mielenlaatuun ja näkökulmaan. Illalla osallistuimme King’s Collegen Evensongiin, jumalanpalvelukseen, jossa collegen upea kuoro oli vahvasti mukana. Loppuviikosta Lontoossa kävimme British Museumissa, jossa Christian Heritage -yhdistys oli järjestänyt meille kierroksen Raamattuun nivoutuvista arkeologisista löydöistä. Meitä opetti myös Alex Bunn, joka toimii sekä CMF:n opiskelijatyön vastaavana että yleislääkärinä ja vankilalääkärinä. Opetuksen aiheena oli se, miten voimme tuoda uskoamme esiin työssämme sopivalla tavalla.

Viikonloppukonferenssi brittikollegojen kanssa Viikkoon kuului myös kansallinen viikonloppukonferenssi Staffordshiressa, johon oli tulossa nelisensataa kristittyä brittiläistä medisiinaria. Viikonlopun aiheena oli “The God of Mission”. Itse osallistuin Alex Bunnin Serving not sinking -seminaariin, jonka aihe oli itselleni hyvin ajankohtainen. Seminaarissa käsiteltiin sitä, kuinka meidän tulisi omaksua oikea identiteetti Jumalan rakkaana lapsena ja Kristuksen morsiamena, jotta voisimme palvella Jumalaa elämässämme kestävällä tavalla, armon ja ilon kautta. Lisäksi mielenkiintoista oli, kuinka seminaarissa osoitettiin priorisoinnin tärkeys Johanneksen ja


19

KrLL 1/2018

Jeesuksen toiminnan kautta. Jumalan mielenmukainen priorisointi tietysti edellyttää Hänen tahdolleen herkistymistä joka päivä . Mieleenpainuva oli myös seminaari, jossa anestesialääkäri käsitteli Raamatun valossa erilaisia oikean elämän tapauksia, joissa hoitopäätöksien tekeminen oli ollut erityisen haastavaa. Mieleeni jäi erityisesti seminaarissa lainattu John Wyattin lause “We cannot withdraw life support because a life is not worth living, but we must decide if a treatment is not worth giving”. Lauantai-iltana osallistuin muutamien muiden Sydenham-konfferenssilaisten kanssa iltaohjelmaan “Techno Celidh”, joka oli hyvin vauhdikas tanssitapahtuma. Tämä ohjelmanumero viimeistään liimasi ryhmämme yhteen, kun hypimme käsikynkkää suuressa salissa yhdessä brittiläisten opiskelijoiden kanssa.

Palattuamme Sydenham-konferenssilaisten kanssa viimeisenä iltana Lontooseen söimme yhdessä illallista hostellin lähistöllä olevassa ravintolassa ja rukoilimme kunkin puolesta ennen kotimatkalle lähtöä. Lähtö oli haikea, sillä viikon aikana toisilleen alun perin tuntemattomista ihmisistä eri puolilta maailmaa oli muodostunut todella tiivis porukka. Kirjoittaessani tätä raporttia oloni on yhä hieman epätodellinen ja todella kiitollinen. Lontoossa viettämäni viikko on yksi elämäni ikimuistoisimmista, rankimmista ja ihmeellisimmistä. Tapasin upeita ihmisiä ja vastaanotin hyvää opetusta. Voin varmuudella sanoa, että koin melkoisen hengellisen ja henkisen kasvupyrähdyksen tuona viikkona, joka kantaa pitkälle. Netta Mattila LK, 3. vuosikurssi Tampereen yliopisto

Tämä kirjoitus on matkaraportti SKLS:n tukemalta matkalta. Voit hakea SKLS:n matka-apurahaa esim. lääkintälähetykseen tai lähetystyöhön yleensä. Hakemuksia käsitellään kaksi kertaa vuodessa.

Tee hakemus osoitteessa http://www.skls.fi/seura/matka-apurahat/

Oletko kiinnostunut eutanasiasta, palliatiivisesta hoidosta tai vakaumuksesta lääkärin työssä? Löydät Kristillisessä lääkärilehdessä julkaistuja artikkeleita näistä aiheista seuran nettisivuilta arkistosta:

www.skls.fi/arkisto/eutanasia www.skls.fi/arkisto/vakaumus

Seuraa seuran kuulumisia ja uutisia Facebookissa!


20

KrLL 1/2018

AJANKOHTAISTA SKLS Lääkäri 2018 -tapahtumassa ja sen yhteydessä SKLS järjesti Lääkäri 2018 tapahtumassa 11.1.2018 koulutuksen Samalle portille – eksistentiaaliset kysymykset saattohoidossa. Samana iltana järjestettiin seuran lähetysilta aiheesta Arvokkuusterapia eri kulttuureissa. Vieraanamme oli arvokkuusterapiaa saattohoidossa tutkinut, Euroopan palliatiivisen yhdistyksen palkitsema professori Miguel Julião Minhon yliopistosta Portugalista. Ohessa Kalle Mäen valokuvia tapahtumista.

Professori Miguel Julião Lääkäri 2018 – tapahtumassa puhujana, etualalla tapahtumaa organisoinut Reino Pöyhiä.

Kiinnostuneita kuulijoita kokoontuneena seuran lähetysiltaan Rauhanasemalla.


21

KrLL 1/2018

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi SKLS:lta lausuntoa eutanasiasta Eduskunnan käsittelyssä on kansalaisaloite eutanasiasta, josta olemme kirjoittaneet useissa lehdissämme viime vuonna sekä julkaisseet Eutanasia? -julkaisun. Ne ovat luettavissa seuramme sivuilta. Nyt 16.2. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi käyttöönsä seuramme lausuntoa tuohon kansalaisaloitteeseen. Halusimme vastata lausuntopyyntöön ja nyt sunnuntaina 4.3. lähetimme sen valiokunnalle. Lausunnon tiivein ydin oli seuraava: Suomen Kristillinen Lääkäriseura ei kannata eutanasian sallivaa lainsäädäntöä, koska ihmiselämällä on arvo, jota ei voi määritellä kärsimyksestä käsin. Katsomme, että eutanasia vaarantaa potilasturvallisuuden ja rapauttaa luottamusta lääkärikuntaa kohtaan. Näemme, että palliatiivisen ja saattohoidon kehittäminen ja saatavuuden parantaminen STM:n suosituksen mukaan (STM 2017:44) on oikea ratkaisu kansalaisaloitteen esille tuomaan kärsimykseen - eutanasian sijaan.

Kun valiokunta antaa mietintönsä julkaisemme oman lausuntomme (noin 9 sivua) myös nettisivuilla ja tiedotamme siitä jäsenistöä. Lausunnon tekemisessä suuren pohjatyön teki varapuheenjohtajamme Kalle Mäki, josta hänelle erityiskiitokset. Lisäksi on konsultoitu useita keskeisiä asiantuntijoita, mm. Reino Pöyhiää, Eeva Rahkoa, Juha Metsoa, Tiina Tasmuthia, Etenestä Ritva Halilaa, sekä sairaalasieluhoitaja Virpi Sippolaa, sekä myös moni muu on kommentoinut tätä. Tämän lisäksi hallituksen monet jäsenet ovat kantaneet kortensa kokoon ja pidimme yhden ylimääräisen kokouksen sekä työryhmän kokoontumisen tätä varten. Kannustan kaikkia vaikuttaman omalla tahollaan asiassa niin median kuin muiden tahojen välityksellä. Ei myöskään pidä unohtaa rukousta, sillä Ylilääkärimme käsissä onneksi kaikki on. Markus Partanen

Onko sinulla ehdotus Lääkäri 2019 -ohjelmaksi?

!

Olisiko sinulla idea kurssista tai kenties debatista, jonka SKLS voisi Lääkäri 2019 -päivillä järjestää? Ota yhteyttä seuran sihteeriin (sihteeri@skls.fi) ideasi kanssa. Häneltä saat lisätietoja. Ideoita toivotaan 1.4. mennessä.

Erikoisalojen rajat ylittävät ja moniammatilliset kurssit ovat suosittuja. Laaja-alainen käsittelytapa useista eri näkökulmista kiinnostaa osallistujia.

Ensi vuonna tapahtuman teemana on luottamus, joka on koko terveydenhuoltojärjestelmämme perusta. Potilaat voivat luottaa lääkäreiden toimivan heidän parhaakseen. Lääkärit voivat luottaa kollegan apuun, kollegiaalisuuteen ja siihen, että työvälineet toimivat työtä tukevasti esimerkiksi tietojärjestelmät. Yhteiskunta voi luottaa lääkäreihin ja siihen, että lääkärit ylläpitävät ammattitaitoaan ja kehittävät terveyspalveluja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

Kurssi. Kurssien kesto voi vaihdella 1,5 tunnista koko päivään. Myös pienryhmäkurssien kesto voi vaihdella, ja ne voidaan toteuttaa myös Messukeskuksen ulkopuolella. Myös aiempien vuosien parhaita kursseja voidaan uusia.

Ohjelmaehdotus voi olla:

Näkökulma-lavan debatti: Toivomme aiheita, jotka herättävät keskustelua, ristiriitaisiakin mielipiteitä ja tunteita. Debatin kesto on 1 tunti.


22

KrLL 1/2018

Hyppäisitkö oravanpyörästä vapaaehtoistyöhön? Erityisesti pediatrian ja yleislääketieteen osaajia tarvitaan Bangladeshissa. LAMB Hospital, Parbatipur, Bangladesh Started as a community health and development project, LAMB Rural Health and Development Project expanded to include a 150-bed hospital, and now also has training and research departments. A holistic health approach seeks spiritual, physical, social and emotional transformation. The hospital has 150 beds and has a focus on mother and child care. The hospital is in need of Paediatricians, Internal Medicine Specialists, General Physicians, Obstetricians and a Surgeon. The work is a mix of clinical service provision, research and training. There is a particular current need for Paediatrics and General Medicine cover. Lisätietoja varten ota yhteyttä: Antje Oosterkamp, general surgeon (antjeo@lambproject.org) Kyle Scott, executive director (kyles@lambproject.org) Martti Laukkanen, yhteyshenkilö Suomessa (marttilaukkanen@hotmail.com)

TERVEYDENHUOLTOVÄEN RINNAKKAISTILAISUUS Lauantaina 26.5.2018 Kuopiossa Lähetysseuran lähetysjuhlien yhteydessä. Mukana järjestelyissä ovat Kristillinen Hammaslääkäriseura ja Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seura ry. Lähetysjuhlien nettisivut: https://felm.suomenlahetysseura.fi/osallistu/lahetysjuhlat/


KrLL 1/2018

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran

KEVÄTPÄIVÄT

23

2018

14.-15.4.2018 Kansanlähetysopisto, Opistotie 1, Ryttylä

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te tyon ja kuormien uuvuttamat. Mina annan teille levon.” Matteus 11:28

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran kokous 14.4.2018 Kokouskutsu: Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään la 14.4. klo 10:15-12 Ryttylässä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! - Hallitus Kevätkokousta ja Päivi Räsäsen puheenvuoroa voi seurata etänä Kokeilemme ensimmäistä kertaa etäosallistumismahdollisuutta kevätpäivillemme. Tarjoamme mahdollisuuden osallistua niin sääntömääräiseen kevätkokoukseen kuin Päivi Räsäsen luentoon etänä GotoMeeting-ohjelman kautta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sihteeri@skls.fi.

ICMDA XVI maailmankonferenssi 21.-26.8.2018 Hyderabad, Intia

http://www.icmda2018.org/

!

Seuraavaan numeroon (KrLL 2/2018) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 1.5.2018 mennessä.


24

Kuva: Saana Mäenpää

KrLL 1/2018

KrLL 1/2018

Profile for Kristillinen lääkärilehti

Kristillinen Lääkärilehti 1/2018  

Kristillinen Lääkärilehti 1/2018  

Advertisement