Pohjanmaan_maanpuolustaja_4_2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

N:o 4 Joulukuu 2025

Pikkupauha 2025, kuva: MPK/Pasi Lindroos

2

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Aluetoimiston katsaus Nyt on hyvä hetki hieman hengähtää ja muistella kuluneen vuoden tapahtumia sekä samalla myös luoda katsaus tulevaan vuoteen.

Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna, räntäsateen ja viiman virkistäessä kehoa, toteutettiin PAUHA25 -harjoitus Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella. Kurssitarjonta oli monipuolista ja osallistujia oli runsaslukuisesti.

Huhtikuun alussa aluetoimisto toteutti Lapualla, Kokkolassa ja Vaasassa valintatilaisuudet naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneille. Valtakunnallisesti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaa vuosittain tuhat naista. Tavoite on, että suorittaneita olisi kaksi tuhatta. ​Pohjanmaan aluetoimisto yhteistyössä maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöjen kanssa järjesti 11.–12.4.

Seinäjoen Ideaparkissa monipuolisen TURVA25 -maanpuolustustapahtuman. Juhlapuheen piti Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko.

Puolustusvoimain lippujuhlanpäivän 4.6. reserviläisten ylennystilaisuudet järjestettiin maakunnittain Kokkolassa, Vaasassa ja Seinäjoella. Viikkoa ennen juhannusta 14.–15.6. järjestettiin Kauhavan lentokentällä Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös, jossa myös aluetoimisto oli mukana.

Porin prikaati järjesti sotilasvalatilaisuudet 15.8.

Ilmajoella ja Laihialla.

Varma syksyn merkki on kutsunnat. Elokuusta joulukuuhun toteutimme jälleen urakan, jossa toimialueemme kunnissa ja kaupungeissa toteutettiin kutsuntatilaisuudet. Kutsuntavuorossa ovat vuonna 2007 syntyneet.

Paikallispuolustusharjoitus Keski-Pohjanmaa

25 järjestettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla ja siihen liittyen järjestettiin toritapahtuma Kokkolan torilla 3.9. Toripäivään osallistui mukavasti yleisöä, vaikka päivä olikin kovin sateinen.

Vuoden 2026 tapahtumista mainitsen maaliskuun viimeisenä viikonloppuna toteutettavan perinteikkään ja monipuolisen PAUHA26 -harjoituksen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella.

TURVA26 -maanpuolustustapahtumassa olemme mukana lauantaina 11.4. ja se järjestetään Seinäjoen Ideaparkissa. Miljazz -kesäkonsertti järjestetään Seinäjoella perjantaina 29.5. klo 18.00 alkaen. Maanpuolustajat Tuurissa järjestetään lauantaina 13.6. yhteistyössä Pohjanmaan rauhanturvaajien ja MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin kanssa. Heidän kanssaan on tarkoitus järjestää myös kokonaistur-

vallisuuspäivät elokuussa Kokkolassa ja Vaasassa.

Monenlaista sotilastoimintaa on edelleen käynnissä ympäri maailman. Turvallisin mielin voin kuitenkin todeta, että lähialueen sotilaallinen tilanne on rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Pohjanmaan aluetoimistolla on hyvä valmius, jota säädellään joustavasti arvioidun tarpeen mukaisesti. Reserviläisten maanpuolustustahto ja osaaminen ovat tämän valmiuden kriittinen voimavara. Vuoden aikana toteutettavilla kertausharjoituksilla, Puolustusvoimien vapaaehtoisilla harjoituksilla sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla ylläpidetään ja kehitetään reserviläisten osaamista pohjalaismaakunnissa.

Aurinkoista talven aikaa ja tervetuloa mukaan tapahtumiin!

Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Pasi Heinua

Kiitos isänmaasta Itsenäisyyspäivä kokoaa meidät suomalaiset kysymään, mitä vapautemme merkitsee ja mitä se meiltä vaatii. Jo vuonna 1919 säädettiin, että itsenäisyyspäivänä pidetään kirkoissamme jumalanpalvelus.

Kansalliseen juhlaan liittyi tietoisuus, ettei rauha ja vapaus olleet itsestäänselvyys. Ymmärrettiin, että se oli lahjaa Häneltä, jonka kädessä ovat kansojen kohtalot.

Itsenäisyyspäivänä muistamme sodissa kaatuneita ja veteraaneja sekä kotirintaman naisia ja lapsia, joiden työ kantoi maata sodan koettelemusten keskellä.

Vaikeina aikoina he turvautuivat Jumalaan ja saivat kokea Hänen apunsa ja voimansa.

Olemme kiitollisia siitä, että Suomessa vallitsee rauha ja vapaus. Demokratia ja oikeusvaltio antavat meille mahdollisuuden vaikuttaa

yhteiseen hyvään. Voimme itse valita johtajamme sekä harjoittaa kristillistä uskoamme ilman pelkoa sortotoimista.

Itsenäisyys kutsuu meitä rakentamaan rauhaa ja yhteisvastuuta omalla paikallamme: asettamaan yhteisen edun oman edelle ja toimimaan rakentavasti myös ristiriitojen keskellä.

Ajankohtainen maailmantilanne muistuttaa itsenäisyyden haavoittuvuudesta.

Tämä haastaa meitä vaalimaan henkistä ja hengellistä kestävyyttä. Vain Jumalan sana antaa elämälle kestävän perustan ja sen varaan voimme luottavaisin mielin rakentaa tulevaisuutta.

Kun sytytämme kynttilät itsenäisyyspäivänä, teemme sen kiitollisina niille, jotka kantoivat raskaimman taakan. Katsomme tulevaisuuteen ja rukoilemme: Herra, varjele maamme

rauhaa ja vapautta, vahvista meitä toimimaan oikeuden, lähimmäisenrakkauden ja vastuullisuuden mukaisesti, niin että vapaus säilyy myös tuleville sukupolville.

Veli-Matti Linnanmäki seurakuntapastori, Ylivieskan seurakunta

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

3

Eteenpäin Viime vuosina piiriä on muokattu uuteen toimintamalliin, jossa sen rooli on entistä vahvemmin jäsenyhdistyksiänsä tukeva. Näistä näkyvimpänä on yhdistyksille tarjottava uusi rahallinen tuki ja niin sanotut porkkanat tai rahallinen palkinto, kun tietyt aktiivisuuskriteerit tulevat täyteen. Tätä hyväksi koettua tukea jatketaan ja uusia tukikeinoja tutkitaan. K Perustoiminnat kun ovat kunnossa – vaikka hienosäätötarvetta aina on – voidaan katsoa pidemmälle eteenpäin. Piiri on aikaisemmin toiminut enemmän reaktiivisesti tai lyhyemmän suunnittelun kautta, jossa yhden vuoden toimintasuunnitelma on ollut keskiössä. Tämä toimintasuunnitelma säilyy edelleen, mutta tarvitsem-

me pitkän aikavälin suunnitelman – tai strategian, joka antaa meille suuntaviivoja pariin yksinkertaiseen kysymykseen. Mikä on piirin olemassaolon tarkoitus ja miten siihen tarkoitukseen päästään konkreettisesti?

Monesti tämän tyyliset kysymykset ja niiden vastaukset ovat moniulotteisempia, eikä sellaisia, joita yhden vuoden toimintasuunnitelmassa saadaan ratkottua.

Uudessa suunnitelmassa on tarkoitus pitkällä aikavälillä huomioida laaja-alaisesti piirin kaikki eri kohdat ja toiminnot. Suunnitelmaa on tarkoitus pystyä toteuttamaan pitkäaikaisesti yli hallituskausien, ettei olemassaolon tarkoituksen punainen lanka katoa matkalla. Samalla pitää kehittää työkalut ja tapa toimia, kun tulee tarvetta säätää

tätä suunnitelmaa. Mitään strategiaa ei pidä hakata kiveen ja tuijottaa sitä tiukasti viisi vuotta. Tavoite pitää olla kirkas, mutta tie sinne muuttuu samalla, kun ympäröivä maailma ja sen eri tekijät muuttuvat. Tarkoitus on aloittaa tämä pitkän aikavälin suunnittelu nyt alkavalla kaudella 2026.

Ehkä ensimmäinen versio on sitten nähtävillä vuoden 2026 syyskokouksessa!

Sami Pokki Ylikersantti res.

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n puheenjohtaja 1.1.2026 alkaen

Viisi maanpuolustusjärjestöä kokoontui Tampereelle Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton, Maanpuolustusnaisten sekä Reserviläisurheiluliiton liittokokousviikonloppu järjestettiin Tampereella 21.-23.11.2025.

Liittokokoustapahtuma joka kolmas vuosi Viiden maanpuolustusjärjestön yhteistä liittokokoustapahtumaa vietettiin nyt viidettä kertaa. Aikaisemmin tapahtumaa ovat isännöineet Oulu, Lappeenranta, Turku ja Jyväskylä.

Liittokokoustapahtuman tarkoituksena on ylläpitää ja nostattaa maanpuolustushenkeä näkyvästi, toteuttaa liittojen korkeimpien päättävien toimielinten kokoukset henkilövalintoineen sekä toimia verkostoitumistapahtumana koko valtakunnan vapaaehtoisen maanpuolustusväen, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edustajien sekä Puolustusvoimien välillä.

Maanpuolustusjärjestöjen teettämän kyselyn kärjessä tutut uhat Yli 10 000 Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Maanpuolustusnaisten liiton jäsentä vastasi liittokokousviikonlopun yhteydessä julkaistuun kyselyyn. Maanpuolustusjärjestöjen jäsenet ovat eniten huolissaan kehityksestä Venäjällä, tilanteesta Ukrainassa ja tietoverkkoihin kohdistuvista hyökkäyksistä.

Maanpuolustustahto kyselyyn vastanneiden keskuudessa on vahva: ”Jos Suomi joutuu tavanomaisin asein käytävään sotaan, niin

RUL:n puheenjohtajaehdokkaat Mikko Halkilahden tentissä. Ehdokkaat vasemmalta oikealle: Tuomas kuusivaara, Mika Pakkanen, Matti Riikonen, Kasper Saarinen, Sami Salmu. Kuva: Havu Takamaa

millaiset mahdollisuudet katsoisitte Suomella olevan puolustautua?” -kysymykseen vastanneista peräti 89,3 prosenttia pitää Suomen mahdollisuuksia joko erittäin tai melko hyvinä.

Suomen Reserviupseeriliitolle uusi puheenjohtaja Suomen Reserviupseeriliiton ylimpänä toimielimenä toimiva liittokokous valitsi uudeksi puheenjohtajakseen toimitusjohtaja, yliluutnantti reservissä Tuomas Kuusivaaran Val-

keakoskelta.

Kuusivaara on toiminut liiton 1. varapuheenjohtajana kuluneella kolmivuotiskaudella. Valinta ratkesi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella Kuusivaaran saaden yli puolet annetuista äänistä. Muita ehdokkaita vaalissa olivat kapt res Mika Pakkanen (Jyväskylän Reserviupseerit), maj res Matti Riikonen (Stadin Sissit), ltn res Kasper Saarinen (Lappeenrannan Teekkarireserviläiset) sekä kapt res Sami Salmu (Kalajoen Reserviupseerikerho).

RUL:n puheenjohtajana

toimivan Aaro Mäkelän toinen kolmivuotiskausi päättyy vuoden 2025 loppuun.

Reserviläisliiton vuosikokouksessa uusia kunniajäseniä, puheenjohtaja Salminen jatkaa Reserviläisliitto valitsi vuosikokouksessaan kaksi uutta kunniajäsentä: liiton edelliset puheenjohtajat Mikko Savola sekä Ilpo Pohjola. Liiton hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle seuraa-

vaksi kaksivuotiskaudeksi vuosille 2026–2027 uudet jäsenet. Keski-Pohjanmaalta liittohallitukseen valittiin jatkamaan Tomi Kurikkala Kannuksesta. Liiton puheenjohtajana jatkaa Kari Salminen, joka valittiin viime vuonna Rauman liittokokouksessa puheenjohtajaksi toiselle kaksivuotiskaudelle vuosille 2025–2026.

Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola pääpuhujana Kokousviikonloppu päättyi

valtakunnalliseen maanpuolustusjuhlaan, jonka pääpuhujaksi saapui Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola.

Jaakkola korosti puheessaan varautumista nopeisiin kehityskulkuihin sekä teknologian nopeaan kehitykseen, erityisesti droonien ja tekoälyn osalta. Kenraali Jaakkola kiitti vapaaehtoisen maanpuolustuksen sitoutuneita pyytettömästä työstä ja alleviivasi, että keskinäinen luottamus on kaiken toiminnan perusta maata puolustettaessa.

4

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Henkilövalinnat liittovaltuuston syyskokouksessa 2025 Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuusto teki syyskokouksessaan 13.12.2025 Helsingissä Katajanokan Kasinolla liiton keskeiset luottamushenkilövalinnat vuodelle 2026. Kokouksessa valittiin liittovaltuuston puheenjohtajisto, liittohallituksen varapuheenjohtajat sekä liittohallituksen jäsenet.

Liittovaltuuston ja liittohallituksen johto Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin maj (res) Jyri Vilamo ja varapuheenjohtajaksi ylil (res) Elisa Suutari.

Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin kapt (res) Mika Pakkanen ja 2. varapuheenjohtajaksi kapt (res) Sami Salmu.

Liiton nykyinen puheenjohtaja kapt (res) Aaro Mäkelä päättää kautensa vuoden 2025 loppuun. Liiton puheenjohtajana toimii vuoden 2026 alusta vuo-

Elisa Suutari ja Jyri Vilamo kuvattuna Katajanokan Kasinolla 13.12.2025.

teen 2028 saakka Tampereella marraskuussa 2025 pidetyssä liittokokouksessa tehtävään valittu ylil (res)

Tuomas Kuusivaara.

Liittohallituksen

jäsenet

Kuvassa vasemmalta oikealle: Jyri Vilamo, Tuomas Kuusivaara ja Sami Salmu. Kuva: Havu Takamaa

2026 Liittohallituksen jäsenet valittiin piirien pohjaesitysten mukaisesti. Liittohallitukseen vuodelle

2026 valittiin mm: Keski-Pohjanmaa: palvelupäällikkö, ylil (res) Juho Jänkä – uusi liittohallituksen jäsen

Teksti: RUL viestintä Kuvat: RUL viestintä ja Havu Takanaa

Reserviläisliitolla uusi puheenjohtajisto ja valiokunta Reserviläisliiton 27 jäseninen liittohallitus piti järjestäytymiskokouksensa 13.12.2025 Helsingissä, Triplassa. Liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi vuodelle 2026 valittiin Lotta Nissi Tampereelta, toiseksi varapuheenjohtajaksi Tomi Kurikkala Kannuksesta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Marko Nikkanen Nurmijärveltä.

Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa Kari Salminen Valkeakoskelta.

Salminen valittiin toiselle puheenjohtajakaudelle Rauman liittokokouksessa marraskuussa 2024. Puheenjohtajakausi on kaksivuotinen käsittäen vuodet 2025–2026.

Reserviläisliiton toiminnan

Pasi Parkkila (Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri) Valiokunnan työn tueksi muodostettiin ja nimettiin työryhmiä sekä määriteltiin näiden työryhmien tehtävät.

Onnittelut valinnasta uudelle puheenjohtajistolle sekä valiokunnalle!

ja talouden suunnittelusta, seurannasta sekä juoksevien asioiden hoidosta vastaa liittohallituksen keskuudesta valittava valiokunta.

Vuoden 2026 valiokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Kari Salminen, pj (Etelä-Hämeen Reserviläispiiri) Mats Fagerström (Uudenmaan Reserviläispiiri) Marko Halonen (Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri) Tomi Kurikkala (Keski-Pohjanmaan Reserviläispiiri) Jari Multisilta (Satakunnan Reserviläispiiri) Mika Mäki (Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri) Marko Nikkanen (Helsingin Reserviläispiiri) Lotta Nissi (Pirkanmaan Reserviläispiiri)

Vasemmalta oikealle: Tomi Kurikkala, Lotta Nissi, Kari Salminen ja Marko Nikkanen

MPK:n uusi hallitus 2026–2027 MPK:n vuosikokouksessa 11.12.2025 valittiin MPK:n uusi hallitus seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. MPK:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juha Parkkonen ja varapuheenjohtajana Mika Pakkanen.

MPK:n hallituksessa on jäsenjärjestöjen jäsenten lisäksi edustajat mm. puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Puheenjohtajat Puheenjohtaja Juha Parkkonen Varapuheenjohtaja Mika Pakkanen, Suomen Reserviupseeriliitto ry Jäsenjärjestöjen nimeämät jäsenet Jorma Ala-Sankila, Suomen Rauhanturvaajaliitto ry varajäsen Mikko Kauppala, Kadettikunta ry

Juha Mikkonen, Maanpuolustuskiltojen liitto ry varajäsen Anne-May Asplund, Sotilaskotiliitto ry Tomi Kurikkala, Reserviläisliitto ry varajäsen Antti Hannula, Suomen Ampumaurheiluliitto ry

Valtioneuvoston määräämät jäsenet Puheenjohtaja Paula Risikko, Naisten Valmiusliitto ry varajäsen: puheenjohtaja Tuija Nummela, Maanpuolustusnaisten Liitto ry Erityisasiantuntija Milla Virtanen, puolustusministeriö

Ylitarkastaja Janne Torvinen, puolustusministeriö Hallintojohtaja Jussi-Pekka Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen, sisäministeriö Rajaturvallisuusasiantuntija Pasi Nikku, sisäministeriö

MPK toivottaa kaikki uudet ja vanhat hallituksen jäsenet lämpimästi tervetulleiksi!

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

5

Pikkupauha 2025 MPK Pohjanmaan harjoituksissa johtovastuuta jaetaan vuoroperiaatteella Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan koulutus-

alueiden välillä. johtajana toimi nyt eteläpohjalainen reservin luutnantti Timo Saukko. Pikkupauha 2025 pidettiin perinteiseen ta-

paan Vattajan koulutus- ja ampuma-alueella Lohtajalla 24.–26.10. Säätila sateineen ja koleine tuulineen oli haastava, mutta sotilaal-

listen taitojen hallitsemisen kannalta yksilöitä motivoiva.

Pikkupauhassa toteutuivat Räjähdetietoisuuden perus-

teet (improvisoidut räjähteet), Jääkäriryhmän taistelu, Kenttämuonituskurssi, Tiedustelun erikoiskurssi E1 sekä Tukikurssi.

Kuvat eri kursseilta: MPK/Pasi Lindroos

6

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

7

Pauha 26 -harjoitus lohtajalla 27.–29.3.2026 Sotilaan perustaidot naisille

Sotilaan perustaidot naisille on tiukka viikonlopun tietopaketti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen hakuprosessista sekä varusmiehen arjesta antaen paremman käsityksen varusmiespalveluksen sisällöstä esimerkiksi auttamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta harkitsevia päätöksenteossa.

Taistelijan perustaidot

Taistelijan perustaidot kertaa, päivittää ja opettaa uusia, jokaiselle taistelijalle välttämättömiä perustaitoja jalkaväkiryhmän ja partion jäsenenä toimimisesta. Turvallinen rynnäkkökiväärin käsittely, henkilökohtainen taisteluvarustus ja sen tunteminen sekä erilaiset etenemis- ja toimintamuodot ilman uhkaa ja uhan alla ovat koulutuksen keskiössä.

Taistelu rakennetulla alueella -peruskurssi

Taistelu rakennetulla alueella eli TRA on haastava taistelumuoto haastavassa toimintaympäristössä. Kurssilla jokainen kurssilainen saa perustaidot erilaisista kaupunkiympäristössä välttämättömistä ulko- ja sisätekniikoista, käytössä olevista välineistä, aseenkäsittelystä ja toiminnasta osana partiota.

23ITK61 asejärjestelmäkurssi 1

23 ITK 61 on kaikkien puolustushaarojen ilmatorjuntatehtäviin soveltuva lyhyen kantaman ilmatorjuntajärjestelmä. Kurssin jälkeen kurssilainen tuntee mm. ilma- ja pinta-ammunnan perusteet, peruskäyttäjähuollon sekä osaa ampuma- ja kuljetuskuntoon laittamisen sekä monia muita ilmatorjuntakanuunan käyttöä edellyttäviä taitoja.

Tiedustelun erikoiskurssi E2

Tiedustelun erikoiskurssi E2 on jatkumoa tiedustelukoulutuksen opintopolulla niille, jotka ovat jo suorittaneet tiedustelun peruskurssit 1 ja 2. Koulutuksessa syvennetään partio- ja kohdetiedustelun oppeja. Opittuja asioita harjoitetaan ja mitataan sovelletussa harjoitusvaiheessa.

Personskydd

Henkilösuojauskurssilla pureudutaan erityyppisiin uhkatilanteisiin, niiden hallintaan, lähisuojausryhmän tehtäviin ja yksilötaitoihin osana henkilösuojaustehtävää toteuttavaa joukkoa. Sotilaspoliisikoulutusohjelman perustason omaaville soveltuva koulutus toteutetaan ruotsin kielellä.

Reserviläisjohtaja 1 osa 2/2

Reserviläisjohtaja 1 -kokonaisuuden toisessa osassa syvennytään oppituntien ja case-harjoitteiden kautta johtamisosaamisen ja -käyttäytymisen kehittämiseen, syväjohtamisen malliin ja näin parannetaan kurssilaisen henkilökohtaisia valmiuksia toimia ja kehittää itseään johtajana.

Kenttämuonituskurssi

Kenttämuonituskurssilla koulutetaan käytännön kautta ymmärtämään kenttämuonituksen perusteet ja antaa valmiuksia maastomuonituksen järjestämisessä sekä toimimiseen osana isommankin harjoituksen huoltojärjestelyitä. Kenttämuonituskurssi on myös erinomainen väylä tulla mukaan MPK:n toimijaksi huollon tehtäviin.

Tarkka-ammunnan jatkokurssi, Tukialueen taistelu 1 OMAT aseet

Tietorikkaan kurssin lähijakso antaa oman tarkkuuskiväärin omistavalle perusteet toimia tarkka-ampujana maakuntakomppaniassa sekä sotilaspoliisikomppaniassa mm. erilaisissa kohteen- ja kuljetuksensuojaus-, etsintä- ja kiinniottotehtävissä sekä turvatarkastuksen suojaamisessa.

Ammunnan peruskurssi pistoolilla

Erinomainen matalan kynnyksen kurssi jokaiselle, joka haluaa oppia pistooliammunnan perusteita ja turvallista aseenkäsittelyä tai vaikkapa harjaantua jo oppimassaan ampumataidossa. MPK:n ampumaohjelmiston mukaisissa ammunnoissa ammutaan lähes sata laukausta.

Nico Manninen Pohjanmaan maanpuolustuspiirin liikuntapäälliköksi 01.12.2025 Nico Manninen aloitti 1.5.2025 Pohjanmaan maanpuolustuspiirin liikuntapäällikkönä.

Oman liikuntaharrastuksen innostamana ja kiinnostuksesta liikunnan kehittämiseen kokkolalainen reservin yliluutnantti Nico Manninen päätti kuntotestaajien kouluttajakoulutuksen suoritettuaan tarttua liikuntapäällikön tehtäviin, kannustaen muita liikkumaan ja ylläpitämään kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Manninen on aktiivinen maakuntajoukkojen jäsen, joka vapaa-aikanaan toimii valmentajana liikunnan parissa. Arkityössään Manninen toimii työnjohtajana vahinkosaneerauksen parissa.

Liikuntapäällikön painopisteet ja tavoitteet: -Edistää siviili- ja reserviläisliikuntaa Pohjanmaan alueella ja vahvistaa osallistujien fyysistä ja henkistä hyvinvointia -Kehittää monipuolisia, motivoivia ja helposti sovellettavia liikuntakokonai-

suuksia maakuntajoukoille ja MPK:n koulutuksiin -Lisätä liikunnan merkitystä osana kokonaisvaltaista suorituskykyä ja yhteistyötaitoja -Kannustaa ihmisiä löytämään liikkumisesta iloa, energiaa ja voimavaroja arkeen ja yhteisöön Tuoda liikunta näkyväksi ja arvostetuksi osaksi valmiutta ja toimintakykyä – Liikunta ei ole vain kunnon ylläpitoa. Se kehittää

kokonaisvaltaista suorituskykyä, yhteistyötaitoja, itsekuria ja henkistä kestävyyttä – taitoja, jotka ovat tärkeitä niin arjessa kuin maanpuolustuksessa.

Haluan innostaa ihmisiä liikkumaan ja löytämään liikunnasta voimaa, motivaatiota ja iloa, Manninen kertoo.

MPK toivottaa Nicon tervetulleeksi joukkoon!

Jussi Sulkakoski koulutuspäälliköksi Vaasan koulutuspaikalle 13.11.2025 Reservin yliluutnantti Jussi Sulkakoski aloitti 1.11.2025 Pohjanmaan maanpuolustuspiirissä Vaasan koulutuspaikan koulutuspäällikkönä.

Sulkakoski on toiminut aktiivisena MPK:n kouluttajana vuodesta 2021 alkaen.

Hän aloitti eloonjäämiskoulutusten parissa ja on viime vuosina osallistunut laajasti erilaisiin sotilaallisiin koulutuksiin. Vuonna 2024 Sulkakoski toimi PAUHA24 -harjoituksen harjoituksenjohtajana.

Arkityössään Sulkakoski toimii controllerina energiateollisuudessa.

Painopiste koulutuspäällikön tehtävissä tulee olemaan SOTVA-koulutuksessa kuten sisäammuntasimulaattori- ja taistelijan perustaidot -koulutuksissa.

Hän tulee myös toimimaan harjoituksenjohtajien ohjaamisen ja mentoroinnin parissa.

– On todella hienoa päästä toimimaan MPK:n harjoituksissa entistä syvällisemmin. Odotan mie-

lenkiinnolla yhteistyötä henkilökunnan, kouluttajien ja kurssilaisten kanssa.

Uskon, että tulevat harjoitukset tarjoavat sekä käytännön oppia että uusia näkökulmia, ja toivon, että voin itsekin antaa jotain lisäarvoa koulutuksiin.

MPK toivottaa Jussin tervetulleeksi joukkoon!

8

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Piirin vuosikokous suuntasi katseen tulevaisuuteen Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry järjestivät vuosikokouksensa Kannuksen kaupungintalolla.

Yhteisen piirin kokousisännäksi vuodelle 2025 valikoitui Kannuksen kaupungintalo, jossa kokousiltaa isännöi kaupunginjohtaja Jussi Niinistö. Kokouksen aluksi kuultiinkin Niinistön esitelmä tuoreesta Vienan veritie -kirjastaan, joka kuvaa heimosotiin osallistuneen retkikunnan tarinan.

Toimintasuunnitelman keskiössä laadukas hallitustyöskentely ja yhdistysten tukeminen Vuonna 2026 piiri tarjoaa suunnitelman mukaisesti tukea yhdistysten perustoiminnan kouluttamiseen, asehankintoihin sekä rahallisen että hakuprosessiin liittyvän tuen muodossa.

Piirihallitus myös kouluttaa jäseniään ja paikallisyhdistysten toimijoita hyvän hallinnon mukaiseen yhdistystoimintaan, tavoitteena laajentaa osaamista koko piirin alueelle.

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n puheenjohtaja Seppo Ruotoistenmäki avasi piirin ja ns. vanhojen piirien vuosikokousillan 29.10.2025 Kannuksen kaupungintalolla.

Kannuksen kaupunginjohtaja, tietokirjailija Jussi Niinistö piti havainnollisen kokousesitelmän, jonka aiheena olivat hänen viimeisimmän kirjansa, Vienan veritie, keskeisimmät tapahtumat.

Piirin taloudenhoitaja Markku Takala (etualalla) esitteli tulevan vuoden talousarvion.

Piirin pj. Seppo Ruotoistenmäki luovutti voittajapalkinnon SRA Cupin TST-sarjan parhaalle Hannu Mäkelälle. Muut sarjojen voittajat olivat estyneet pääsemään paikalle.

3.LOGR:n Haapajärven varastolla valmistetut piirin piirinmestaruus- ja SRA Cup-sarjojen yhteistulosten voittajien kiertopalkinnot sai vuodeksi haltuunsa Heikki Ylikangas. Sarjojen parhaat ja kisojen tulokset tarkemmin Pohjanmaan Maanpuolustaja-lehden numerossa 3/2025, sivu 19. https://issuu.com/kpm…/docs/pohjanmaan_maanpuolustaja_3_2025

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

9

Piiri osallistuu valtakunnallisiin maanpuolustustapahtumiin sekä järjestää alueellisesti toiminnan esittelyitä. Piiri myös järjestää alueellaan ampumatapahtumia, ampumacupin ja piirinmestaruuskisat.

Keväällä piiri järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa Kokkolan turvallisuusseminaarin. Syyskaudella piiri antaa alueellaan tukea valtakunnallisen Turpotietäjä-kilpailun järjestelyihin.

Yhdistysten tukemiseksi vuonna 2024 lanseerattua kannustinpalkkiojärjestelmää jatketaan. Kannustinpalkkiojärjestelmän keskiössä on yhdistysten viestinnän saattaminen ajan tasalle sekä paikallinen osallistuminen valtakunnallisiin matalan kynnyksen reserviläistapahtumiin, kuten Maaottelumarssiin ja Tulta toukokuussa -ampumatapahtumaan. Yhdistyksille maksetaan vuosittain 200 euron kannustinpalkkio, mikäli niiden verkkosivut ovat ajan tasalla ja toimintakalenteriin tai -lomakkeeseen on kirjattu vähintään viisi tapahtumaa kuluneelta vuodelta seuraavan vuoden tammi-

Kaupunginjohtaja, yliluutnantti (res), Jussi Niinistölle luovutettiin Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin hopeinen ansiomitali ja Ylivieskan Reserviläiset ry:n puheenjohtaja, ylikersantti (res), Sami Pokille piirin ansioristi.

Keski-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n pj. Juho Jänkä avasi kokouksen valtuustosalissa, Sami Salmu toimi sihteerinä.

Piirin puheenjohtaja ja urheiluvastaava Seppo Ruotoistenmäki oli koonnut edellisen toimintavuoden urheilukertomuksen.

Keski-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n vuosikokous pidettiin omassa ryhmähuoneessaan, piirin pj. Tomi Kurikkala avasi kokouksen.

Rauno Hauta-aho esitteli kokoukselle piirin tilinpäätökseen liittyviä tunnuslukuja.

kuuhun mennessä. Lisäksi aktiivisimmille yhdistyksille maksetaan portaittaista tukea. Tarkka kriteeristö löytyy piirin verkkosivuilta Toiminta-valikon alta (kpmaanpuolustajat.fi/27).

Piirin uusi puheenjohtaja Ylivieskasta Piirin toiminnassa on ollut tapana kierrättää puheenjohtajan paikalla vuorotellen reserviupseeri- ja reserviläisyhdistyksen edustajaa. Nykyisen puheenjohtajan Seppo Ruotoistenmäen kaksivuotisen puheenjohtajakauden tullessa päätökseensä, kokous valitsi tulevalle vuodelle puheenjohtajaksi Sami Pokin Ylivieskasta. Pokki on johtanut piiriä aikaisemmin, vuosina 2022–2023.

Pokki toimii myös Ylivieskan Reserviläisten puheenjohtajana ja toimi vuoden 2026 toimintasuunnitelman päävalmistelijana.

Varapuheenjohtajistossa alueellista edustavuutta sekä RU- ja RES-piirien puheenjohtajat Piirin varapuheenjohtajisto valittiin seuraavasti: 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Juho Jänkä Kokkolasta (RUL), 2. varapuheenjohtajaksi Jukka Remes Haapajärveltä (RES) sekä 3. varapuheenjohtajaksi Tomi Kurikkala Kannuksesta (RES).

Piirihallitukseen valittiin jäseniksi Stefan Järndahl (RES), Jari Myllymäki (RUL), Jorma Ronkainen (RUL), Seppo Ruotoistenmäki (RUL), Sami Salmu (RUL), Markku Takala (RES) ja Pekka Taskila (RES).

Toiminnanjohtajana jatkaa Seppo Ruotoistenmäki.

Teksti: Sami Salmu Kuvat: Jouko Liikanen

10

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Isänmaallisuutta ja maanpuolustustahtoa parhaimmillaan Hyvät maanpuolustajat, arvoisat reserviläiset!

Minulla on ilo ja kunnia tuoda Ylivieskan kaupungin tervehdys ja onnitella teitä 70-vuotta täyttävää Ylivieskan reserviläiset ry:tä.

Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan pitää juhlapuheen täällä Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla, synnyinkaupungissa, Ylivieskan reserviläisten 70-vuotisjuhlassa. Olen, ja voimme kaikki olla ylpeitä siitä, että olette osa Keski-Pohjanmaan reserviläispiiriä ja Suomen suurinta maanpuolustusjärjestöä, kymmentuhatpäistä Reserviläisliittoa.

Olin viikolla yhteydessä teidän yhdistyksenne puheenjohtajaan. Keskustelimme yhdistyksenne toiminnasta ja tarkoituksesta.

Minulla joku käsitys siitä on ja olikin, mutta mieltäni erityisesti lämmitti kuulla se, että teette tätä suurella sydämellä, ennen muuta meidän rakasta isänmaatamme kohtaan, mutta ennen kaikkea lähimmäistä kohtaan. Siihenhän lopulta kaikki kulminoituu. Pidämme toisista huolta.

Sanotaan, että Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa. Ja sehän varmasti pitää paikkansa. Yhdistysten kansalaistoiminta on ollut valtion ja kuntien sekä yksityisen sektorin ohella aina tärkeä toimija yhteiskunnassamme. Mikä koskaan sellaisen tarkoitus on ollutkaan. Yhdistykset ovat

Juhlayleisössä näkyi yhdistyksen vanhempia jäseniä ja nykyisiä aktiivisia reserviläisiä seuralaisineen.

usein perustettu aatteellisen toiminnan pohjalle, jotain suurempaa tarkoitusta varten.

Reserviläistoiminta ei ole mitä tahansa toimintaa, vaan sillä on selvä tarkoitus ja päämäärä. Kuten julkisesti esittelettekin toimintaanne, että tehtävänä on ylläpitää sotilaallisia taitoja, jatkaa ja kunnioittaa sotaveteraanien perintöä, tukea ja kannustaa jäsenistönne miehiä ja naisia maanpuolustuskyvyn ylläpitoon ampumataidon, liikunnan, reserviläistietämyksen sekä varautumisen saralla, ja siten nostaa maanpuolustustahtoa.

Näistä viimeisimpänä mainittu onkin se, mitä useissa keskusteluissa nostetaan esille ja pidetään tärkeimpänä. Varsinkin tässä maailman jokseenkin epävarmuuden tilassa. Tämä on juuri se tahtotila, jota aika-

naan kysyttiin, kun Suomen itsenäisyyttä viimeksi koeteltiin. Sitä löytyi. Saamme siitä olla kiitollisia tänäänkin ja muistaa niitä, jotka siinä asiassa näyttivät meille esimerkkiä. Tahto onkin perintöä sieltä, ja te jatkatte sitä konkreettisella tavalla edelleen.

Samin kanssa oli puhetta yhdistyksenne jäsenmäärästä. Teitä on yhdistyksessä pitkästi toistasataa.

Mutta oikeasti, teitä on enemmän. Nimittäin niitä, jotka jakavat periaatteenne ja tehtävänne merkityksen tärkeyden. Teillä on siis toiminnallenne vahva kansalaistuki.

Ja ajassa, jossa elämme, nyt jos koskaan tätä tahtoa kysytään. Kansa, jolla on yhteinen suunta ja tahto, on vahva. Se on oikeastaan lyömätön. Tiedämme sen historiasta.

Huomenna tulee kuluneek-

Esa Isokoski esitti yhdistyksen historiikin, joka koostui hänen ja myös pitkäaikaisen vaikuttajan, Kari Sakon, pöytäkirjamuistiinpanoista jäsenten yhdessä kokemista harjoituksista ja retkistä. Yhdistyshistoria on vaikuttava, siitä saatiin todiste reservin sotilasmestarin esityksestä.

Kooste yhdistyshistoriikin huippuhetkistä ja -tapahtumista on tarkoitus tuoda julkisemmaksi seuraavassa Pohjanmaan Maanpuolustaja -lehden numerossa, niin vaikuttava se on kertomuksineen ja kuvineen!

Yhdistys huomioi pitkäaikaisia ja aktiivisia jäseniään sekä yhteistyökumppaneitaan seuraavasti: Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali luovutettiin Joonas Ojaniemelle, Miika Vilkunalle, Ilkka Hautalalle ja Jarkko Sipilälle. Liiton hopeisen ansiomitalin saivat Ari-Ville Kivioja, Juha Virkkala ja Heikki Ylikangas. Tommi Löytynojalle luovutettiin Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin pronssinen ansiomitalin hänen ansioistaan Huhmarin SRA-radan monivuotisessa rakentamisprosessissa.

Teksti ja kuvat: Jouko Liikanen

Ylivieskan Reserviläiset ry:n 70-vuotisjuhla 29.11.2025 Ylempänä olevan juhlapuheen tilaisuudessa piti Ylivieskan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Nissilä.

Tätä ennen yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Sami Pokki ja varapuheenjohtaja Reijo Kotka olivat ottaneet vastaan kutsuvieraita ja tervehdyksiä Savelan Nuorisoseurantalolla, monien arvokkaiden juhlien pitopaikassa.

Sami Pokki piti tervetulopuheen salintäyteiselle kutsuvierasyleisölle, korostaen yhdistyksen vireää nykytilaa ja jäsenistöä aktivoinutta ampumatoimintaa, jota

Ylivieskan kaupunginhallituksen pj., rikoskomisario Teuvo Nissilä, esitti kaupungin tervehdyksen ja korosti puheessaan reserviläisten osuutta ja roolia turvallisessa yhteiskunnassa.

Ylivieskan Reserviläiset ry:n pj. Sami Pokki piti tervetulopuheen ja alusti juhlan ohjelmallista sisältöä.

Entinen yhdistyksen pitkäaikainen pj. Esa Isokoski esitti Kari Sakon kanssa laatimansa historiikin yhdistyksen aktiivisilta vuosikymmeniltä.

Kaikki huomionosoitusten kohteena olleet vielä ryhmäkuvassa. Ylärivissä vasemmalta Kivioja, Hautala, Vilkuna ja Virkkala, alarivissä vasemmalta Ojaniemi, Sipilä, Ylikangas ja Löytynoja.

Reserviläisliiton 3. pj. Tomi Kurikkala esitti liiton ja Keski-Pohjanmaan Reserviläispiirin tervehdykset juhliville ylivieskalaisille.

si 86 vuotta siitä, kun alkoi koetus, jossa pieni Suomi joutui konkreettisesti mittauttamaan yhteisen tahdon. Tahdossa ei siis ole kysymys vähäpätöisestä asiasta.

Olemme maanpuolustusmyönteinen yhteiskunta, edelleen. Se ei kuitenkaan pysy itsekseen, vaan tarvitsee jatkuvasti muistutusta siitä. Teette arvokasta työtä tämän eteen. Voin siksi olla varma, että tosipaikan tullen tahtoa tästä kansasta löytyy. Ja teistä se oikein huokuu.

Siksipä täälläkin on niin turvallinen olo.

Ylivieskan kaupungin puolesta haluan kiittää kutsusta tähän juhlaan ja vielä kerran lämpimästi onnitella teitä, Ylivieskan reserviläiset, pitkästä ja merkityksellisestä taipaleesta, jolla on meitä kaikkia koskeva suurempi tarkoitus!

kehitetään edelleen myös kaupungin myönteisellä tuella Huhmarin uusiutuvalla ampumarata-alueella.

Tilaisuuden arvokkaasta musiikillisesta annista vastasivat Janne Nietula, trumpetti ja laulu sekä Jouko Kantola, kosketinsoitinsäestys.

Reserviläisliiton 3. vpj.

Tomi Kurikkala esitti juhlivalle yhdistykselle liiton ja Keski-Pohjanmaan Reserviläispiirin onnittelut.

Kurikkala painotti puheessaan aktiivisen harrastustoiminnan kehittämistä ja liiton tarjoamien kannustinpalkkioiden tavoittelemista juuri yhdistystasolla, omien jäsenten hyväksi.

Ylivieskan Reserviupseerit ry:n pj. Marko Hintsala esitti yhdistyksensä onnittelut ja vpj Harri Haanpää luovutti pj. Pokille tilaisuutta varten teetetyn muistoplakaatin. Hintsala arvosti puheessaan saumatonta ja vuosikymmeniä kestänyttä yhteistyötä maanpuolustushengessä, joka ilmenee mm. yhdessä toteutetuissa kunniavartiotehtävissä kaupungin ja seurakunnan tilaisuuksissa.

Ylivieskan kaupunginhallituksen pj. Teuvo Nissilä toi juhlaan kaupungin kukkatervehdyksen ja onnitteluadressin sekä piti yllä olevan juhlapuheen.

Reserviläisten entinen pj.

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

11

Kalajoen Reserviläiset ry:n juhlavuosimitali julkistettiin kesällä Kalajoen Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Jari Kerola ja Marko Kohtala Lapuan Reserviläisistä suunnittelivat Kalajoen yhdistykselle mitalin Reserviläisliiton juhlavuoden kunniaksi. Mitalin teemana on risti, jossa on keskellä Kalajoen vaakuna vuodelta 1962. Vuosiluku viittaa myös yhdistyksen perustamisvuoteen.

Nauhana on sinivalkoinen nauha, joka muistuttaa lottien mitalin nauhaa, ja pohjana hopeakehys sinisellä värillä.

Mitalia valmistettiin 53 kappaletta. Ensimmäinen mitali oli koevedos, jonka pohjalta lopullinen mitali tehtiin. Mitalin hinta jäsenille on 50 euroa, ja sen voi lunastaa jokainen, joka on ollut vuoden vakituisena jä-

senenä yhdistyksessä. Mitalin on hankkinut jo noin puolet jäsenmäärästä. Mitalista saatavilla tuloilla tuetaan myös yhdistyksen toimintaa. Lisäksi mitalia voidaan myöntää erityistapauksissa henkilöille, jotka ovat tehneet merkittävää yhteistyötä yhdistyksen kanssa.

Kalajoen Teräksen toimitusjohtajalle Ari Koivuojalle myönnetään mitali vuonna 2024 saadusta lahjoituksesta Kalajoen reserviläisille. Tuolloin yhdistys sai käyttöönsä yli 2 000 euron arvosta valmiiksi leikattuja metallisia ampumatauluja.

Toinen mitali myönnetään Kalajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Akolahdelle, perusteena pitkä yhteistyö itsenäisyyspäivän juhlien

ja kunniavartioiden järjestämisessä. Kunniajäsen ja Kalajoen Reserviläiset ry:n pitkäaikaisin entinen puheenjohtaja Lassi Suni ansaitsee myös mitalin, hän on ollut mukana toiminnassa vuodesta 1963 lähtien.

Lassi toimii vieläkin aktiivisesti Suomen lipun kantajana itsenäisyysjuhlassa.

Myös yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Heikki J. Kärjä ja varapuheenjohtaja Jarkko Hyry saavat mitalin.

Yhdistys myöntää myös Mikko Honkelalle ja Sakari Hihnalalle mitalit kunniavartioiden toteuttamisesta Kalajoen kirkon tilaisuuksissa, he ovat olleet mukana toiminnassa yli 40 vuotta vuodesta 1985 lähtien.

Mikko, Sakari ja Lassi ovat toimineet kunniavartio-

kaartin vankkoina tukipilareina. Mitalikahvit juotiin Kalajoella 11.12.2025 vanhojen kunniavartiomiesten kanssa.

Kalajoen reserviläisten jäsenmäärä on vakiintunut yli 160 henkilöön jo vuosien ajan.

Ampumatoimintaa olemme pystyneet pitämään yllä säännöllisesti, sillä yhteisiin ampumaharjoituksiin olemme saaneet ilmaisia patruunoita ja patruunatukea liitolta.

Jari Kerola Kalajoen Reserviläiset ry:n puheenjohtaja, reservin ylivääpeli

Kalajoen Reserviläisiltä lahjoitus Ukrainaan Kalajoen Reserviläisten pitkäaikainen puheenjohtaja Jari Kerola lahjoitti hyväkuntoisen auton Ukrainaan viime kuussa.

Hyundai Matrix lähti matkaan Ukrainaan 23.11.2025 Kalajoelta.

Hyväntekijä Lohtajalta asensi uudet renkaat autoon vielä samana päivänä, ja matka jatkui Kokkolasta Ukrainaan 24.11. Auto saapui Ukrainaan 26.11, mistä se luultavasti jatkoi matkaa yhteysautoksi lähelle rintamalinjoja.

Kerola keräsi mukaan autoon kuivamuonaa, lapioita, lämmintä vaatetusta, maastoasuja, lumipukuja sekä lahjoitettuja kalaverkkoja droonien torjuntaan.

Verkkojen osalta oli tänä vuonna jo toinen lähetys eräältä Kalajoen reserviläiseltä. Mukana meni muutakin varustusta, mistä Ukrainassa on jatkuva tarve.

Joulun hyvän mielen teko tuli näin tehtyä.

Perhettä pitkään palvellut auto siirtyi avustustehtäviin. Autossa oli vikana vain air bagin valon palaminen, ja sen korjaaminen olisi ollut ehkä liian kallista Suomessa. Auton katsastuksen määräaika oli vuoden 2025 loppuun. Autolla ajettiin noin 2 500 km matka, eikä sen kunnossa ilmennyt ongelmia. Mukana oli myös varalta öljyä, jos sitä olisi tarvinnut lisätä moottoriin. Ukrainasta on

tullut jo kiitosta toimitetusta lähetyksestä.

Kalaverkot ovat oiva tapa suojata puolustuslinjoja Ukrainan rintamilla, oheinen kuva on siitä hyvä esimerkki. Tällä hetkellä Kalajoen Reserviläiset suunnittelevat jo toista lahjoituserää. Raivauskalustosta on pulaa, ja vaikka Fiskarsin lapion hinta on noin 25 euroa, niin niitä olisi tarkoitus kerätä lisää ja lähettää Ukrainaan.

Rintamalla on pula melkein mistä varusteesta vaan.

Hyväkuntoiset ulkoiluvarusteet, metsästysvaatteet, käytetyt huomio/työvaatteet ja turvakengät kelpaavat nekin avustusjoukoille.

Auton mukana meni myös kunnostettu moottorisaha.

Akuista ja aurinkopaneeleista on jatkuva pula rintamalla, korsut siellä on sähköistetty yleensä akustoilla.

Tukea tarvitaan Ukrainassa edelleen, joten olisi hyvä, jos muutkin yhdistykset mobilisoituisivat lähettämään sinne apuaan.

Kerolan perheen vanha Hyundai Matrix palvelee nyt Ukrainassa uudessa roolissaan avustustehtävissä.

Jari Kerola Kalajoen Reserviläiset ry:n puheenjohtaja

Vihollisen hyökkäysdrooni on sotkeutunut ukrainalaisten sotilaitten suojana olleeseen vanhaan kalaverkkoon.

12

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Kun taistelut sytyttävät metsät Ukrainan sota paljastaa, kuinka tuli muuttaa taistelukenttää ja luontoa. ”Olemme ainutlaatuisia tuliolentoja ainutlaatuisella tuliplaneetalla. Ihmiskunnan ekologinen tunnusmerkki maailmassa on tuli” kuvaa ympäristöhistorioitsija Stephen Pyne ihmislajin ekologista jalanjälkeä maailmassa sellaisena kuin sen tunnemme.

Tuli on erottamaton osa ihmisyyttä. Renki hyvässä ja pahassa, rauhassa ja sodan töissä. Tulta on käytetty sodassa pitkään. Poltetun maan taktiikka eri muotoineen havaittiin tehokkaaksi jo varhain. Tulella on hävitetty viholliselta muun muassa ravintoa, suojaa, kuljetusvälineitä ja rakennusmateriaaleja sekä herätetty psykologista kauhua Ukrainan sodassa metsäpaloista on tullut osa modernia taistelukenttää.

Tämä on hyvä huomata juuri Suomessa, ovathan metsät meillä keskeinen maisemaa ja taistelukenttää hallitseva elementti. Niiden keskellä sijaitsee meillä paljon asutusta, tiestöä ja infrastruktuuria. Jopa suurimmat asutuksen ja teollisuuden keskittymämme rajautuvat usein laajoihin metsäisiin alueisiin.

Maavoimien taistelutapa menee meillä sananmukaisesti metsään. Siinä oma toiminta tukeutuu vahvasti metsänpeiton tarjoamiin este- ja suojavaikutuksiin, sekä joukkojen liikkeessä ja hajauttamisessa juuri metsätalouden rakennetun alemman tieverkoston tehokkaaseen käyttöön.

Metsän vihreä peitto on taistelutavassa resurssi, ja siksi myös tässä ajassa toimiva vihollinen pyrkii ja kykenee siihen vaikuttamaan. Taistelussa tuli on vapaassa muodossaan läsnä tulenkäytön seurauksena syntyneinä paloina, mutta myös aktiivisesti suoritettuna polttamisena. Palojen vaikutukset muun muassa kasvillisuuden peittävyyteen, rakennusten kuntoon ja kulkureittien käytettävyyteen taas ohjaavat niin omaa kuin vihollisen taktiikkaa ja päätöksentekoa.

Venäjän asevoimien Ukrainaan kevään kynnyksellä 2022 aloittama hyökkäys avasi alati muuttuvan näyteikkunan maastopaloihin osana intensiivistä modernia sotaa. Palojen tarkka tilastointi on ollut vaikeaa erityisesti taisteluiden painopistesuunnissa, mutta satelliittikuvat ovat antaneet lähes reaaliaikaisen keinon tarkastella sotatoimien ja palojen suhdetta. Tähän

Inarissa sammutettiin vuonna 2018 Venäjän puolelta levinneitä paloja, joita edelsi kova hellejakso. Raja-Jooseppiin rajalinjalle paloja sammuttamaan lähetettiin varusmiehet Ivalon rajajääkärikomppaniasta. Kuva: Tapani Kantola 2018

mennessä erilaisista maasto- ja aluepaloista metsäpaloiksi tunnistetuista alueista Ukrainan hallitsemilla alueilla kerätyt tiedot ovat pysäyttäviä. Metsäpalot ovat olleet Ukrainassa ennen laajamittaista sotaa melko hyvin hallinnassa, metsää paloi keskimäärin 4 000–6 000 hehtaaria vuodessa.

Sodan aikana 2022–2024 palojen mittasuhteet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.

On arvioitu, että ensimmäisen kolmen sotavuoden aikana noin 3 miljoonaa hehtaaria metsiä on vahingoittunut vakavasti sotatoimista aiheutuneista paloista, räjähdyksistä ja saasteista. Ukrainan metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan 0,2–0,5miljoonaa hehtaaria näistä metsistä on lisäksi miinojen ja räjähtämättömien ammusten täyttämiä ja siksi erittäin vaarallisia alueita.

Pelastustoimen henkilöstön ja resurssien äärimmäinen kuormitus, muiden tehtävien priorisointi maastopalojen edelle sekä taisteluista ja maaston vaarallisuudesta johtuvat esteet palojen sammutuksessa mahdollistavat varsinkin painopistesuunnissa palojen usein lähes esteettömän leviämisen.

Palot ehtivät laajentua ennen niiden rajaamista tai sammumista tyypillisesti kymmeniä, paikallisesti jopa sata kertaa suuremmiksi kuin normaalioloissa.

Palojen mittakaavaa kuvaa Venäjän hyökkäyksen varhaiskevääseen 2022 ajoittunut alkuvaihe, jolloin vain maaliskuun aikana paloi arviolta 250 000 hehtaaria metsää. Sodan

pitkittyessä tuhojen määrä on kasvanut. Viime vuonna loppukesästä ja alkusyksystä vallinneen kuivuusjakson aikana metsää paloi noin 250 000 hehtaaria kuukaudessa, kolmen kuukauden ajan. Arviot koskevat Ukrainan hallussa ja valvonnassa olevia alueita, joten todellinen palojen laajuus Venäjän miehittämät alueet huomioiden on todennäköisesti huomattavasti suurempi.

Palojen suora vaikutus on tähän mennessä ollut laajimmillaan sodan alun dynaamisessa tilanteessa.

Taisteluiden siirtyessä nopeasti ensin Venäjän joukkojen syvien hyökkäysten edetessä ja niiden myöhemmin tyrehtyessä Ukrainan puolustukseen ja vastahyökkäyksiin, ulottuivat luonnollisesti myös palojen suorat vaikutukset hyvin laajalle alueelle.

Tätä seuranneiden Venäjän asevoimien toimien – ensin joukkojen uudelleenryhmityksen, sitten massiivisella tulenkäytöllä tuetun hyökkäyksen ja lopulta asemasodaksi ajautuneen rintamatilanteen myötä – taistelutoiminnasta aiheutuneet palot keskittyivät 2023 alkaen aiempaa rajatummalle maantieteelliselle alueelle.

Palojen määrä ja pinta-ala ovat sodan aikana kasvaneet myös monilla taisteluista kaukana sijaitsevilla seuduilla muun muassa Länsi-Ukrainassa, mutta suunnataan nyt katse taistelukentän liekkeihin Itä- ja Etelä-Ukrainassa.

Ukrainalaiset tutkijat ovat seuranneet ja analysoineet sodan aikana sitä,

miten taistelutavan ja -tilan muutokset ovat vaikuttaneet palojen dynamiikkaan.

Järjestelmällisellä seurannalla on tuotettu tietoa maastopalojen ehkäisyn ja torjunnan tueksi sekä muodostettu todistusaineistoa Venäjän joukkojen tekemästä laajamittaisesta ja tarkoituksellisesta luonnonympäristön tuhoamisesta osana sotatoimia.

Eräs keskeisistä havainnoista on, että tulenkäytöstä aiheutuneista paloista, joukkojen sytyttämistä paloista ja eri asejärjestelmillä tehtävistä polttohyökkäyksistä muodostuva uhka on levinnyt sodan kestäessä rintamalinjan läheisyydestä yhä kauemmas syvyyteen.

Sodan ensimmäisen vuoden aikana pääosa paloista syttyi ja niissä palaneesta alueesta kertyi alle 10 kilometrin etäisyydellä vallitsevasta rintamalinjasta.

Taistelujen luonteen muutos liikkuvista taisteluista staattiseksi, etulinjassa kiinteistä asemista käsin käytäväksi kulutussodaksi havaittiin kasvattavan palojen määrää ja pinta-alaa erityisesti rintamalinjan läheisyydessä jo vuotta 2023 tarkasteltaessa. Paloille alttiit helteiset kuivat kaudet ovat viime kädessä niitä vertailujaksoja, jotka osoittavat ympäristötekijöissä tapahtuvien muutosten aidon painoarvon.

Ukrainassa tämä realisoitui vuoden 2024 heinä–syyskuussa. Palojen määrä ja pinta-alat kasvoivat etulinjassa ja sen läheisyydessä (alle 10 km etäisyydellä) viisinkertaisiksi suhteessa vuoteen 2022. Paloja syttyi nyt moninkertainen määrä

myös taaempana ryhmityksessä vielä 40 kilometrin päässä kontaktilinjasta.

Etulinjassa koettu muutos selittynee pääosin sääolosuhteilla ja taisteluiden intensiteetillä niiden aikana.

Paloja voi syttyä taisteluissa lähes kaikenlaisesta tulenkäytöstä.

Ukrainassa tykistön tuli-iskut on tunnistettu taistelukentällä maastopalojen yleisimmäksi syttymislähteeksi. Sodan molemmat osapuolet myös sytyttävät paloja miinakenttien paikantamiseksi sekä oman toiminnan suojaamiseksi

savun avulla tähystykseltä ja tulelta. Erityisesti venäläisten taktiikassa on yleistä kasvillisuuden suojaan perustettujen asemien paljastaminen ja jos mahdollista, niistä käsin taistelevien joukkojen häiritseminen ja lamauttaminen maastoa polttamalla.

Teknisesti ja taktisesti entistä pidemmälle kurottava tykistö on avaintekijä, joka tuo maastopalojen riskin kymmenien kilometrien päähän ryhmityksen etuosasta.

Ampumatarvikkeiden, drooneilla tehtävän tähystyksen ja tulenjohdon digitaalisten työkalujen kehitys sekä aiempaa tarkempi osin automatisoitu vastatykistö ohjaavat tykistöaseen maaleiksi entistä enemmän kaukana olevia kohteita.

Kun tykistöllä ammutaan paljon ja maalit ovat entistä laajemmalla alueella, myös syttymät ja niistä seuraavat palot seuraavat samaa kaavaa.

Kehitys mahdollistaa luonnollisesti myös polttotaisteluaineiden, tykeissä ja raketinheittimissä niissä käytettyjen fosfori- ja termiittiammusten, entistä tarkemman ja laajemman käytön.

Sodan kokemukset muistuttavat, että tuli ei ole vain taistelun väline vaan myös laajasti taistelutilaan, yhdyskuntiin, kriittiseen infrastruktuuriin ja huoltoreitteihin kohdistuva voima.

Metsäpalot Ukrainassa paljastavat metsien haavoittuvuudet osana nykyaikaista taistelukenttää – ja samalla sen, että varautuminen niiden vaikutuksiin on myös sotilaallinen kysymys.

Kirjoittaja Heikki Suvanto on reservin kapteeni ja metsäpalojen torjunnan parissa työskentelevä metsäammattilainen ja yrittäjä.

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

13

Energia sodankäynnin välineenä Ukrainassa Venäjän kohdistamat iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin elokuusta lokakuuhun 2025 muodostavat yhden aikamme merkittävimmistä esimerkeistä siitä, miten energia on muuttunut sodankäynnin välineeksi. Ukraina on joutunut kohtaamaan tilanteen, jossa sähköverkko ei ole vain tekninen järjestelmä, vaan kansallisen puolustuksen hermosto. Kun sähköverkko kaatuu, pysähtyy yhteiskunta. Kun se pysyy pystyssä, pysyy maa toimintakykyisenä.

Ukrainalaisen Texty.org. ua-julkaisun tuore analyysi ja siihen liittyvä kartta osoittavat, miten järjestelmällisesti Venäjän iskut ovat kohdentuneet sähköverkkojen solmupisteisiin.

Punaiset pisteet täplittävät maan halki kulkevaa verkostoa Harkovasta Zaporižžjaan, Sumysta Odessaan. Jokainen niistä kertoo tarkkaan valitusta iskukohteesta: sähköasemasta, siirtoverkon solmusta tai voimalaitoksesta, jonka tuhoaminen katkaisee virran laajalta alueelta. Kohteet eivät ole sattumanvaraisia, vaan tarkasti laskettuja kohtia, joiden kautta sähkö virtaa miljoonille ihmisille.

Sähköverkkoon kohdistuva isku on isku yhteiskunnan

Venäjän kohdistamia iskuja sähköverkkojen solmupisteisiin. Kuva: Texty.org.ua

sydämeen: se ei tapa hetkessä, mutta lamauttaa hitaasti.

Venäjän strategia on muuttunut. Siinä missä vuosien 2022 ja 2023 hyökkäykset olivat massiivisia ja näkyviä, nyt tavoitteena on jatkuva kulutus ja epävakaus.

Iskuja tehdään useammin ja hajautetummin, jotta korjaustyöt ja verkonhallinta pysyisivät jatkuvassa paineessa. Tämä kulutussota ei pyri kertaluonteiseen romahdukseen, vaan pysyvään haavoittuvuuteen. Uusi teknologia on muuttanut toimintamalleja.

Ballististen ja risteilyohjusten rinnalla käytetään nyt laajasti drooneja, jotka ovat edullisia ja tarkkoja.

Samalla hyökkäysten rytmi on nopeutunut: droonit voivat nousta ilmaan tunneissa ja iskeä lähes mihin tahansa maassa, jossa verkko ulottuu jokaiselle asuinalueelle.

Tästä huolimatta Ukraina ei ole pimentynyt. Sähköverkko on osoittanut poikkeuksellista kestävyyttä.

Verkonhallinta on hajautettu, korjausryhmät toimivat kellon ympäri ja sähkö ohjataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Ukraina

on rakentanut sodan aikana laajan varautumisen ja palautumisen mallin, joka perustuu verkon joustavuuteen, hajautettuun tuotantoon ja varavoiman laajaan käyttöön. Tämä on todellista resilienssiä, ei vain kykyä kestää iskuja, vaan kykyä sopeutua ja jatkaa toimintaa niiden keskellä.

Suomessa on syytä seurata tätä kehitystä tarkasti.

Meidän sähköverkkoinfrastruktuurimme on erittäin luotettava, mutta samalla hyvin keskittynyt ja pitkälti yhden pääverkon varassa.

Se tekee järjestelmästä te-

hokkaan, mutta myös haavoittuvan. Yhden suuren muuntajan, kytkinaseman tai siirtoyhteyden vaurio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka vaikuttaa laajalle alueelle. Energiavarmuus on osa maanpuolustusta siinä missä sotilaallinen puolustuskin. Ukrainasta on opittava ennen kaikkea se, että energia ei ole enää erillinen talouden tai teknologian kysymys, vaan kansallisen turvallisuuden ydintä.

Varautuminen tarkoittaa nyt myös hajauttamista. Mikroverkot, paikallinen tuotanto ja energian varastointi eivät ole vain vihreän siirtymän ratkaisuja, vaan strategisia turvatekijöitä. Varavoimakapasiteettia on vahvistettava kaikissa kriittisissä toiminnoissa: terveydenhuollossa, viestintäverkoissa ja viranomaisjärjestelmissä. Ja kuten Ukraina on osoittanut, varautuminen ei saa olla teoreettista, vaan jatkuvaa, harjoiteltua ja käytännössä testattua.

Energiahyökkäykset Ukrainassa paljastavat, että tulevaisuuden kriisit eivät välttämättä ala sotilaallisella hyökkäyksellä, vaan sähkökatkolla. Se on hiljainen mutta tehokas tapa lamauttaa yhteiskunta. Siksi energiainfrastruktuuri on

nähtävä osana kokonaismaanpuolustusta ja huoltovarmuuden ytimessä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja energiayhtiöiden välillä sekä säännöllistä tilannekuvaa ja riskianalyysiä.

Ukrainan sähköverkko palaa yhä, vaikka sitä vastaan on hyökätty viikkokausia.

Se on osoitus siitä, että kestävyys syntyy suunnittelusta, yhteistyöstä ja kyvystä toimia myös poikkeusoloissa. Ukrainalaisten sähköasentajien, verkonvalvojien ja energiainsinöörien työ on yhtä tärkeää kuin rintamalla taistelevien sotilaiden. He pitävät valon päällä – ja samalla he pitävät yllä kansakunnan toivoa ja toimintakykyä.

Suomessa meidän on ymmärrettävä, että juuri tämä on modernin turvallisuuden ydintä. Sähköverkko ei ole vain talouden moottori, vaan osa kansallista puolustusta. Ukrainan valo on vielä syttynyt, koska se rakennettiin kestämään. Meidän tehtävämme on varmistaa, ettei sitä tarvitse testata samalla tavalla. #turvallisestiyhdessä Jarno Limnell Fb 11.11.2025

RESTOK – Reserviläisen Taktinen Offline-Kartta-sovellus Sovelluksen tamperelainen kehittäjä Ossi Nykänen kertoo: Olen kehittänyt suomenkielisen Reserviläisen Taktinen Offline-Kartta-sovelluksen (Tavuhaka RESTOK). Sovellus on saatavilla Android-laitteisiin.

RESTOK-sovelluksen avulla voi piirtää ja jakaa taktisia merkintöjä Suomen offline-kartalla (kaupunki, maasto, ilmakuvat). Sovelluksella voi myös laskea havaintojen karttakoordinaatteja oman sijainnin perusteella sekä määrittää suhteellisia etäisyyksiä ja suuntia. Sovelluksen käyttöönotto ei vaadi tietoteknistä osaamista tai karttatiedostojen käsittelyä: käyttöönoton jälkeen taskussa kulkee oman maakunnan tai koko Suomen offline-kartta. Ks. esittely osoitteessa https://tavuhaka.fi/tavuhaka/restok/ Kehitän sovellusta yksityishenkilönä sivutoimisesti ns. arjen välineenä. Olen pitkän linjan tietotekniikan ammattilainen ja lisäksi

sitoutunut reserviläinen (Pirkanmaa). Ukrainan sodan myötä havahduin yksinkertaisesti siihen, että taktisille Suomen offline-kartoille olisi tarvetta. Karttoja ei saa esim. jakovarusteena ja tosipaikan tullen yksinomaan online-karttojen käyttöön ei voi nojautua – eivätkä ne yleensä tarjoa maastokarttoja, MGRS-koordinaatteja, jne. Jos haluatte itse kokeilla RESTOK-sovellusta, tein sitä varten Tavuhaka-kampanjakoodin: TH_RESTOK_RES25Q4 Kampanjakoodin voi lunastaa osoitteessa https://tavuhaka.fi/ Lunastamalla kampanjakoodin saa edelleen yksilöllisen Google Play-kaupassa toimivan tarjouskoodin, jolla saa RESTOK-sovelluksen pysyvästi ilmaiseksi käyttöönsä. Yo. koodi on voimassa vuoden 2025 loppuun asti. RESTOK-sovelluksesta on ilmestynyt lyhyt juttu kampanjakoodin

kera mm.

Tampereen Reserviläiset ry:n Resposti-lehdessä, ks. https://www.tres.fi/wp-content/uploads/2025/06/resposti1_2025_netti.pdf Otan mielelläni palautetta vastaan ja vastaan kysymyksiin.

Ossi Nykänen, Tampere, +358 44 0500 489, ossi. nykanen@iki.fi

14

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

F-35-hankkeesta suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle F-35-hankkeella (ent.

HX-hanke) on suuri vaikutus Suomen puolustuskykyyn ja Ilmavoimien taistelukykyyn aina 2060-luvulle asti.

Suomen puolustuskyvyn ensisijainen tehtävä on ehkäistä sotilaallista voimankäyttöä ja sillä uhkaamista sekä torjua hyökkäykset.

Monitoimihävittäjäkalusto on Suomen puolustuksen kulmakiviä. Normaaliolojen aikana hävittäjäkaluston päätehtävänä on turvata Suomen valtion alueellinen koskemattomuus ja poikkeusoloissa päätehtävä on hävittäjätorjunta sekä maaja merivoimien taistelun tukeminen ilmasuojalla ja tulivaikutuksella.

Hävittäjien vahvuus on niiden nopeus ja ulottuvuus, sekä kyky keskittää voimaa nopeasti minne tahansa Suomen alueelle. Hävittäjillä voidaan vaikuttaa myös kaukana oleviin kohteisiin.

Lisäksi hävittäjät täydentävät puolustusvoimien tiedustelua, valvontaa ja johtamista.

F-35 korvaa Hornetien suorituskyvyn vuoden 2030 loppuun mennessä Valtioneuvosto valtuutti 10.12.2021 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihä-

Havainnekuva Suomen F-35:n eli Joint Fighterin maalauskaaviosta. Kuva on luonnos ja merkintöjen lopullinen koko ja tarkat sijainnit määräytyvät maalauskaavioiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Kuva: Ilmavoimat

vittäjästä, joka on Lockheed Martin F-35A Lightning II. F-35-kalusto korvaa Ilmavoimien nykyisen F/A-18 Hornet -kaluston vuosina 2025–2030 ja Hornetit poistuvat käytöstä suunnitellusti 2020- ja 2030-lukujen vaihteessa.

Ensimmäiset suomalaiset

F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön keväällä 2026 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta.

Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen Lapin lennostoon vuonna 2026.

F-35 saavuttaa alustavan operatiivisen suorituskyvyn

vuoden 2027 loppuun mennessä.

Karjalan lennosto saa ensimmäiset F-35-koneensa vuonna 2028.

F-35 saavuttaa täysimääräisen operatiivisen suorituskyvyn vuoden 2030 loppuun mennessä. Hornet-kaluston käytöstäpoisto toteutetaan vaiheittain

F-35:n käyttöönoton rinnalla. Hornetit on poistettu käytöstä vuoden 2030 loppuun mennessä.

Vuodesta 2031 alkaen JF (Joint Fighter) eli F-35-järjestelmä toimii Ilmavoimien päälentokalustona.

F-35-hankkeen tapahtumat löydät somesta aihetunnisteilla #F35hanke ja

#F35Programme.

Kiinnostavatko työt F-35:n käyttöönoton parissa? Pidä silmällä Puolustusvoimien avoimeen hakuun tulevia työpaikkoja sivustolla Valtiolle.fi Linkki toiselle sivu

Keskimatkan ilmataisteluohjuksia F-35-monitoimihävittäjiin Puolustusministeri Antti Häkkänen on 12.12.2025 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan Yhdysvalloista AMRAAM AIM-120D-3 -ohjuksia (Advanced Medium Range Air-to-Air Missile). Ohjukset ovat yhteensopiva F-35A-monitoimihävittäjän kanssa.

AMRAAM-ohjukset täydentävät tulevan F-35-kaluston asejärjestelmäkokonaisuutta D-3:n ollessa ohjuksen viimeisin ja kehittynein versio. Yhdysvaltain kongressi myönsi myyntiluvan Raytheonin valmistamille AMRAAM-ohjuksille syyskuussa 2025.

Ensimmäisten ohjusten toimitukset tukevat F-35:n käyttöönottoa.

Hankinta kattaa ohjusten lisäksi ohjekirjallisuuden ja dokumentaation, varaosat ja tarvikkeet, kuljetuspalvelut sekä valmistajan ja toimittajan tarjoamat koulutus-, korjaus- ja tukipalvelut Letter of Offer and Acceptance (LOA) -sopimuksen mukaisesti. Sopimus sisältää myös Yhdys-

valtain hallinnon tarjoamat palvelut.

- F-35-hankintapäätöksen yhteydessä haluttiin aikanaan varmistaa, että Suomi saa integroitua koneeseen tarjolla olevat uudenaikaisimmat asejärjestelmät.

Tavoite on hienosti toteutumassa jo aiempien asehankintapäätösten sekä nyt viimeisimpänä tämän AMRAAM:in D-mallin vapautuksen ja tilauksen myötä, toteaa F-35-hankejohtaja, eversti evp. Henrik Elo.

Tällä hetkellä F/A-18 Hornet -kaluston käyttämät AMRAAM-ilmataisteluohjukset muodostavat Ilmavoimien keskipitkän kantaman ilmataisteluaseistuksen keskeisen osan.

Niitä käytetään myös maa-

voimien Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12) NASAMS -ilmatorjuntajärjestelmässä. Nyt hankittavat D-3:t tulevat vain F-35-kaluston käyttöön.

Lue lisää F-35-hankkees-

ta: F-35-hanke – Puolustusvoimat Puolustusvoimien logistiikkalaitos Tiedote 12.12.2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

15

POHJANMAALLA KUUSI VUOSIKYMMENTÄ MAANPUOLUSTUSKURSSEJA JA NIIHIN LIITTYVÄÄ MAANPUOLUSTUSTYÖTÄ Valtakunnalliset kurssit Maanpuolustuskurssien järjestäminen aloitettiin maassamme valtakunnallisesti keväällä 1961 puolustusneuvoston päätöksellä.

Kurssien tavoitteena on koordinoida Puolustusvoimien, turvallisuusalan viranomaisten ja siviilitoimijoiden yhteistyötä. Osallistujat valitaan kutsuperiaatteella virka-aseman tai tehtävän perusteella siten, että he ovat toimialallaan keskeisessä asemassa yhteiskunnan turvallisuuden takaamisessa ja häiriöihin varautumisessa. Kursseille valittavat edustavat tärkeitä yhteiskunnan sektoreita, kuten eduskuntaa ja puolueita, hallintoa, puolustusvoimia, elinkeinoelämää, mediaa, järjestöjä ja kulttuuria. Valinnoissa huomioidaan tasapuolisuus yhteiskunnan eri sektorien välillä, alueellinen kattavuus ja pyrkimys sukupuolten tasa-arvoiseen edustukseen.

Maanpuolustuskurssien opetusohjelmaan kuuluvat asiantuntijoiden pitämien luentojen ja ryhmätyöskentelyn lisäksi vierailut kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeissä kohteissa, kuten eduskunnassa, Yleisradiossa, turvallisuusviranomaisten organisaatioissa ja Puolustusvoimien joukko-osastoissa.

Opetussisältöihin kuuluvat ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten aiheiden lisäksi muun muassa yhteiskunnan johtaminen, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus sekä henkinen kriisinkestävyys.

Maanpuolustuskorkeakoulun alainen Maanpuolustuskurssit järjestää kursseja neljä kertaa vuodessa. Kolmen ja puolen viikon ajanjaksoissa järjestettävillä pääkursseilla on kurssipäiviä yhteensä

Maanpuolustuskurssien luennot ja harjoitustyöt tapahtuvat Kruunuhaan Maneesissa Helsingin Kruunuhaassa.

Kuva MP-kurssien verkkosivusto

viisitoista. Pääkurssin suorittaneille järjestetään myöhemmin lyhyitä jatko- ja täydennyskursseja aiemmin käsiteltyjä sisältöjä täydentämään.

Alueelliset maanpuolustuskurssit Valtakunnallisten kurssien oheen luotiin jo aloitusta seuraavana vuotena 1962 alueelliset maanpuolustuskurssit. Nämä ovat valtakunnallisten kurssien mukaiset, sisällön ja keston osalta vain suppeammat. Toteutuksessa otetaan huomioon myös alueen erityispiirteet.

Kurssien osanottajat valitaan samoin perustein kuin valtakunnallisillekin kursseille, nyt vaan alueella toimivista.

Kurssipäivät luetaan osanottajille valtakunnallisten kurssien tapaan kertausharjoituspäiviksi. Kurssien järjestäjiksi määrättiin lää-

ninhallitukset ja sotilasläänien esikunnat. Tapahtuneiden organisaatiomuutosten jälkeen toteutuksesta ovat vuodesta 2010 vastanneet aluehallintovirastot ja Puolustusvoimien aluetoimistot, ensi vuosi tuo jälleen muutoksen järjestäjä- ja aluerakenteeseen.

Vaasan läänin ensimmäinen maanpuolustuskurssi järjestettiin 9 - 17.3.1965 Vaasassa maaherra K.G.R. Ahlbäckin ja Vaasan sotilasläänin komentajan kenraalimajuri Eero Nuolimaan johdolla. Kurssien järjestäjinä ovat vuodesta 2010 lähtien olleet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimisto, ensi vuosi tuo muutoksia tähänkin.

Maanpuolustuskurssiyhdistykset Heti ensimmäisen valta-

Pohjanmaan Pelastuslaitoksen tiloissa pidettiin yhdistyksen syyskokous 10.11.2008. Ohjelmassa oli lisäksi tutustumista kalustoon ja silloiseen pelastushelikopteri Peteen.

kunnallisen kurssin jälkeen perustettiin Helsingissä Maanpuolustuskurssiyhdistys jatkamaan ja helpottamaan yhteydenpitoa kurssin käyneiden kesken, syventämään kurssilla saatua tietoa ja lisäämään maanpuolustustietoutta.

Yhdistys järjestää esitelmäja luentotilaisuuksia sekä julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Maanpuolustus-lehteä.

Maanpuolustuskurssiyhdistys teki ehdotuksen myös alueellisten maanpuolustusyhdistysten perustamiseksi.

Ensimmäisinä perustettiin vuonna 1965 Kuopion läänin ja Vaasan läänin maanpuolustusyhdistykset. Alueelliset yhdistykset kuuluvat pääyhdistykseen yhteisöjäseninä.

Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys Vaasan läänin Maanpuo-

lustusyhdistys ry – Vasa läns Försvarsförening rf:n perustamiskokous pidettiin 15.10.1965 Vaasassa.

Yhdistyksen toimialueena on edelleen sen perustamisen aikaisen Vaasan läänin alue. Yhdistyksen nimi on haluttu säilyttää ennallaan, sillä sen katsotaan antavan parhaan käsityksen siitä, että kyseessä on kolmen nykyisen pohjalaismaakunnan alue. Yhdistyksen jäsenistöllä on taustanaan alueellisen maanpuolustuskurssin suorittaminen.

Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen mm. esitelmäja keskustelutilaisuuksia, kursseja sekä tutustumiskäyntejä Puolustusvoimien ja turvallisuusalan viranomaisten yksiköihin ja kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiin yrityksiin.

Jäsenet saavat myös valta-

kunnallisen kurssin jäsenyhdistyksen julkaiseman korkeatasoisen Maanpuolustus-lehden.

Yhdistyksen toimintaa johtaa 12-jäseninen hallitus. Hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja oli kaupunkineuvos Tor-Erik Teir Vaasasta, nykyinen puheenjohtaja on maakuntaneuvos Kai Pöntinen Lapualta. Yhdistyksellä on ollut kolme nyt jo edesmennyttä kunniajäsentä, eversti Ari-Ilmari Iisakkala sekä perustajajäseniin kuuluneet kanslianeuvos Holger Strandberg ja liikenneneuvos Friz Kuula.

Yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi kutsuttiin yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa 27.9.2025 Lapualla yritystutkija Mauri Volama Seinäjoelta.

Yhdistyksen tärkeimmät toimintamuodot Yhdistyksen vuosittaiset sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset järjestetään yleensä jossakin kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävässä yrityksessä, laitoksessa tai vastaavassa yksikössä. Samalla voidaan tutustua kohteeseen ja sen toimintaan. Kohteiden valinnassa pyritään saamaan aikaan hyvä alueellinen kattavuus sekä yhteiskunnan eri sektoreiden mukana olo.

Yksityiskohtaisempia tutustumis- ja opintomatkoja tehdään erityisesti sotilaskohteisiin sekä pelastus- ja turvallisuusalan laitoksiin.

Alkuvuosikymmeninä sotilaskohteita oli runsaasti tarjolla myös omalla alueella, niiden lakkauttamisen jälkeen matkat ovat suuntautuneet useimmiten kohteisiin, jotka toimivat alueen asevelvollisten pääasiallisina koulutuspaikkoina (Kainuun, Uudenmaan ja Porin prikaatit).

Yksittäisistä muista toi-

Moderniin sotilaskoulutukseen, sen perinteisiin sekä Hankoniemen rintamasotahistoriaan saatiin perehtyä opintomatkalla Uudenmaan prikaatiin 3.-4.9.2019.

16 minnoista tärkein on ollut maanpuolustukseen liittyvän nuorisotyön tukeminen. Yhdistys mm. myönsi useana vuotena apurahatukea muille yhdistyksille (Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys) käytettäväksi niiden järjestämien isänmaallisten ja maanpuolustushenkisten kirjoituskilpailujen palkintoihin.

Yhdistyksen yhteistyö Puolustusvoimien paikallisyksikön (Vaasan sotilasläänin esikunta / Pohjanmaan aluetoimisto) kanssa on ol-

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA lut tiivistä ja sotaväen tuki merkittävää. Yhdistyksen hallituksessa on asiantuntijajäsenenä Puolustusvoimien edustaja. Konkreettisena esimerkkinä tästä on sotilasläänin esikuntapäällikkönä ja komentajana toiminut eversti Ari-Ilmari Iisakkala, joka kutsuttiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Yhdistyksen sihteeri saatiin – vapaaehtoisena yksityishenkilönä – sotilasläänin esikunnasta v. 2009 loppuun asti. Puolustusvoimien asiantuntijaja yhteydenottoapu sotilaskohteisiin suuntautuneiden

matkojen yhteydessä on ollut korvaamattoman arvokas tuki. Kuljetusapu kokous- ja tutustumismatkojen järjestelyissä oli sotilasläänin aikakaudella säännöllistä, vuoden 2010 jälkeen olosuhteista johtuen tapauskohtaista.

Tekstiin liittyvissä kuvissa on muistumia tapahtumista vuosien varrelta. Ne ovat pääosin Raimo Latvalan vuosien mittaan kuvaamia, mustavalkoiset historiakuvat hänen arkistostaan.

Joulukuu 2025

Ilkka Virtanen Vaasan läänin 19. maanpuolustuskurssi 1987 114. maanpuolustuskurssi 1990

Vaasan läänin ensimmäisen maanpuolustuskurssin osanottajia avajaistilaisuudessa 9.3.1965 Vaasan Kaupungintalolla. Eturivissä vasemmalta läänin väestönsuojelutarkastaja O. Larja, Vaasan kaupungin väestönsuojelupäällikkö K-E Kellberg ja majuri R-E Klockars.

26.5.2006 tehtiin opintomatka Lohtajalle, jossa oli meneillään Ilmatorjuntaleiri 2-2006. Esillä oli mm. ohjuksia ja lennokkeja. Vieraille järjestettiin mahdollisuus seurata torjuntaohjuksen ampumista ulos merelle kohti siellä olevaa maalia.

Teuvan ”Tykkitehdas” eli Teuvan Keitintehdas Oy täytti vuonna 2005 80 vuotta ja juhlisti sitä mm. näyttelyllä. Yhdistys tutustui 8.9.2005 näyttelyyn, jossa oli esillä myös modernia Puolustusvoimien kalustoa

Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistyksen ensimmäiset pöytästandaarit luovutettiin yhdistyksen neljälle ensimmäiselle puheenjohtajalle 1982. Kuvassa vasemmalta kaupunkineuvos T.E. ”Tuffe” Teir, kouluneuvos Martti Ulkuniemi, DI Paavo Karttunen ja lääninneuvos Henrik Palomäki.

Tässä ei olla vierailemassa paperitehtaalla, vaan painotalossa. Sanomalehti ILKKA toimi kevätkokouksen isäntänä 4.4.2012.

Vuoden 2007 kevätkokous pidettiin Ilmasotakoulun tiloissa Kauhavalla 12.4.2007, jossa kuultiin kattava esitys ilmavoimista ja voitiin tutustua muutamaan hävittäjään.

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

17

Vaasan läänin maanpuolustusyhdistys toiminut 60 vuotta Maanpuolustuskurssit ja maanpuolustuskurssiyhdistykset Toisaalla tässä lehdessä on kerrottu, miten valtakunnallisten maanpuolustuskurssien järjestäminen alkoi Puolustusneuvoston päätöksellä 1961. Tavoitteena oli koordinoida Puolustusvoimien, turvallisuusviranomaisten ja siviilitoimijoiden yhteistyötä. Jo samana vuonna perustettiin Maanpuolustuskurssiyhdistys jatkamaan kurssilaisten yhteydenpitoa sekä täydentämään kurssilla saatua tietoutta.

Kurssien oheen luotiin pian alueelliset kurssit.

Ne ovat valtakunnallisten kurssien mukaiset, vain suppeampia. Toteutuksessa otetaan huomioon alueen erityispiirteet. Vaasan läänin ensimmäinen kurssi järjestettiin 1965 Vaasassa.

Myös alueille perustettiin maanpuolustusyhdistykset, ensimmäiset 1965 Kuopion ja Vaasan lääneihin. Vaasan läänin maanpuolustusyhdistyksen perustava kokous oli Vaasassa 15.10.1965.

Yhdistyksen tärkeimmät toimintamuodot ovat vuosikokousten pito kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeissä yrityksissä ja laitoksissa, samalla voidaan tutustua niiden toimintaan, sekä tutustumis- ja opintomatkat sotilas-, pelastus- ja turvallisuusalan kohteisiin.

Puolustusvoimien tuki yhdistykselle on ollut tärkeä.

Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistyksen 60-vuotisjuhla Yhdistys vietti 60-vuo-

prikaatikenraali Jami Virta totesi, että maanpuolustusyhdistyksen pitkään jatkunut työ osana vapaaehtoista maanpuolustustyötä jatkaa ja täydentää sitä osaamisja tietopohjaa, joka jäsenistölle on suoritetun kurssin yhteydessä syntynyt.

Jäsenistölle syntyneellä yhteisöllisyydellä on yhdistyksen työn jatkuvuutta kantava voima.

Tämän kirjoittajan tehtävänä oli esittää muistelmia yhdistyksen 60-vuotiselta taipaleelta. Mukana oli lyhyt esitys maanpuolustuskurssien ja -yhdistysten perustamisvaiheista. Oman yhdistyksen toiminnan esittely perustui kuvakavalkadiin toteutuneista tapah-

tumista. Johtotähtenä oli osoittaa toiminnan alueellinen kattavuus sekä tutustumis- ja yhteistyökohteiden monipuolisuus.

Juhlassa jaettiin eräitä huomionosoituksia. Mauri Volama kutsuttiin uudeksi kunniajäseneksi kolmen jo edesmenneen jälkeen.

Neljälle aktiivitoimijalle – Pohjanmaan aluetoimisto / Pasi Heinua, Ilkka Virtanen, Jouko Kuismin ja Raimo Latvala – luovutettiin yhdistyksen viirit.

Teksti: Ilkka Virtanen Kuvat: Aimo Latvala

Tervehdyssanat lausunut yhdistyksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kai Pöntinen lähetti samalla Lapuan nuorisovaltuuston edustajien muodostaman seppelpartion Vapaussodan muistomerkille.

tisjuhlaansa 27.9.2025 Lapualla Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa. Juhlajärjestelyistä vastasi yhdistyksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kai Pöntinen. Paikalla oli vahva symboliarvo.

Kulttuurikeskus sijaitsee rakennuksessa, joka osittain säilyi huhtikuussa 1976 tapahtuneessa Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksessä.

Onnettomuudessa kuoli 40 henkilöä (näistä 35 naista) ja loukkaantui 60 henkilöä.

Nuorisolla oli juhlassa vahva rooli. Musiikista vastasi Lapuan Musiikkiopiston A-puhallinorkesteri Mika Maran johdolla. Vapaussodan muistomerkille lähetetty seppelpartio koostui

Maanpuolustusyhdistyksen kunniajäsenekseen kutsuma pitkäaikainen aktiivitoimija Mauri Volama Seinäjoelta sai ottaa nimityksen juhlassa vastaan ja esitti siitä lämpimät kiitoksensa.

Tilaisuuden juhlapuhujana oli vaasalaisministeri Joakim Strand.

Lapuan Nuorisovaltuuston edustajista.

Juhlapuheen pitänyt ministeri Joakim Strand korosti puheessaan, että Suomen turvallisuus on aina perustunut kahdelle peruspilarille, vahvalle kansalliselle yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustukselle ja kansalaisten korkealle maanpuolustustahdolle.

Nyt ovat mukaan tulleet liittoumat, kumppanuudet ja yhteistyömallit. Maanpuolustusyhdistyksen 60-vuotinen työ kertoo Strandin mukaan sitkeydestä, sitoutumisesta ja yhteisestä arvopohjasta.

Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan tuonut Porin prikaatin komentaja,

Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen toi Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jami Virta.

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Lapuan Musiikkiopiston A-puhallinorkesteri Mika Maran johdolla.

Kunniajäseneksi kutsumisen lisäksi juhlassa jaettiin myös neljä yhdistyksen pöytästandaaria aktiivitoimijoille. Puheenjohtaja Kai Pöntinen luovutti huomionosoitukset Mauri Volamalle (vas.), Pohjanmaan aluetoimisto/Pasi Heinualle, Ilkka Virtaselle, Jouko Kuisminille ja Raimo Latvalalle.

Tilaisuuden päätteeksi nostatettiin vielä henkeä Sibeliuksen Ateenalaisten marssilla ja Vaasan marssin säkeisiin yhtymällä.

Valokuvin kerrottiin yhdistyksen perustamisesta ja toiminnasta vuosikymmenten saatossa.

18

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Jatkosodan muistomitalien jakotilaisuus Kälviällä Kevättalvella 2025 löytyi Kälviällä entisen Osuuspankin Kälviän konttorin holvista 32 Jatkosodan muistomitalia, jotka olivat syystä tai toisesta jääneet jakamatta vuonna 1957.

Mitalien mukana olivat jakokirjat Urho Kekkosen allekirjoituksella.

Löytäjät olivat kiinteistön uudet omistajat Timo Maunumäki ja Simo Miekkoja.

Simo toimii Kälviän Reserviläisten hallituksessa ja hänen avustuksellaan mitalit tulivat laajempaan tietoisuuteen ja saimme lunastaa ne pois. Kälviän Reserviläiset saivat idean, että mitalit voitaisiin jakaa omaisille.

He pyysivät ”virka-apua” Kälviän Kotiseutuyhdistykseltä. Otimme tehtävän mielellämme vastaan. Perustettiin työryhmä, johon kuuluivat reserviläisistä Antti Vieri ja Jukka Huhta, sekä Kotiseutuyhdistyksestä minun lisäkseni Kristiina Hakunti. Kristiinan tietämys varsinkin Ruotsalon kylän suvuista oli kattavaa.

Minä soitin kaikki löydetyt omaiset läpi ja kutsuin heidät tilaisuuteen, joka järjestettäisiin 6.12.2025 Kälviän seurakuntatalolla. Vastaanotto omaisten puolelta oli

enemmän kuin positiivista.

Tuntuu, että tämä aihe koskettaa vielä lujasti, vaikka sotien päättymisestä onkin yli kahdeksankymmentä vuotta. Tiesimme ettei kaikille mitalien omistajille löytyisi enää omaisia, mutta sijoitamme nämä jakamattomat mitalit Sotien perinnehuoneeseen Kälviälle muistona niistä vaikeista vuosista.

Itse tilaisuus alkoi jumalanpalveluksella Kälviän kirkossa klo 10. Tämän jälkeen oli kunniakäynti sankarihaudoille ja seppelten lasku. Kälviän seurakunta tarjosi kirkkokahvit seurakuntatalolla ja mitalien jakotilaisuus oli juhlasalissa.

Kälviän kirkkokuoro lauloi ja pastori Pasi Palmu puhui.

Kälviän Kotiseutuyhdistyksestä puheenjohtaja Jukka Hilli ja varapuheenjohtaja Jouko Hakunti jakoivat mitalit. Tilaisuus oli mieleenpainuva ja jätti varmasti jälkensä jokaisen läsnäolijan tuntoihin. Jotakin arvokasta saatiin näin päätökseen.

Jatkosodan muistomitalin saajien omaisia yhteiskuvassa Kälviän seurakuntatalon juhlasalissa. Kuva: Timo Alatupa

Kirjoitti: Jukka Hilli Kuvat: Timo Alatupa, Sirpa Hannula ja Veijo Välitalo

Kälviän Kotiseutuyhdistyksen pj. Jukka Hilli ja vpj. Jouko Hakunti jakoivat mitalit edesmenneiden veteraanien omaisille. Kuva: Timo Alatupa

Nelikko Hannula, Huhta, Lukkarila ja Säippä vastasivat itsenäisyyspäivätilaisuuden kunniavartiosta. Kuva: Veijo Välitalo

Itsenäisyyspäivän kunniavartiossa omalla vuorollaan olivat Jukka Huhta ja Sakari Hannula. Kuva: Sirpa Hannula

Sotilaspastori Sillanpäälle muistomerkki Veteliin Sotilaspastorina toimineen Johannes Sillanpään muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin Vetelin kirkkomaalla jumalanpalveluksen jälkeen itsenäisyyspäivänä 6.12.2025. Hän oli syntynyt Vetelissä 1897, ja hän vaikutti sotien jälkeen kotimaakunnassaan Kokkolan kirkkoherrana ja lääninrovastina. Sillanpää kuoli vuonna 1970.

Sillanpää perusti talvisodan alussa Kannaksen ensimmäisen kaatuneiden evakuointikeskuksen KEK:in, josta 2.AK:n, toisen armeijakunnan, kaatuneet miehet lähetettiin kotipaikkakunnilleen haudattavaksi.

Toisen maailmansodan aikaan vain Suomen armeijan kaatuneet sotilaat kuljetettiin kotiseuduillensa. Muut

maat hautasivat vainajat rintaman tuntumaan sotilashautausmaille. Päämajan alkuperäisen ohjeistuksen mukaan kaatuneet piti haudata rintaman tuntumaan, mutta Sillanpää toimi vakaumuksensa mukaisesti.

Sittemmin muutkin sotilasyksiköt alkoivat lähettää kaatuneet kotiin, ja omaiset pääsivät laskemaan vainajat kotiseurakuntiensa sankarihautoihin.

Suomeen perustettiin sotien aikana hieman yli 600 sankarihautausmaata, yleensä tavallisten hautausmaiden yhteyteen. Johannes Sillanpään rooli sotapappina ja kaatuneiden kotiuttajana oli merkittävä, siksi hän on muistomerkkinsä ansainnut.

Sotilaspastori Sillanpäästä

on toimittaja Mikko Määttälän ansiokas kirjoitus Pohjanmaan Maanpuolustaja -lehden numerossa

4/2025, sivut 14-15. Kts.

Pohjanmaan Maanpuolustaja 3/2025 by kpmaanpuolustajat - Issuu

Veteliläiset reserviläisyhdistykset olivat järjestäneet kunniavartion sotilaspastorina toimineen Johannes Sillanpään muistomerkin paljastustilaisuuteen.

Kuva: Sanni Aho/Keskipohjanmaa

Sotilaspastori Johannes Sillanpää. Kuva: SA-Kuva

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

19

Mitä on hybridisota?

Iida Hallikainen ja Jukka Savolainen tiivistävät kirjansa Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä nimessä vastauksen otsikon esittämään kysymykseen. Hybridisodassa on siis kyse Venäjän moninaisista toimista lännen horjuttamiseksi, eikä pidä unohtaa Kiinan roolia tämän kansainvälisen sikailun mahdollistajana.

Kuluneen reilun vuosikymmenen aikana Suomi on saanut osansa Venäjän hybriditoimista lapsikohujen, rajakriisien, kiinteistökauppojen, kaapelikatkomisten ja monien muidenkin ilkeyksien muodossa. Etenkin maahanmuuttovirtojen ohjailu on osoittautunut itänaapurille mieluisaksi välineeksi länsimaiden yhteiskuntarauhan ravistelemisessa, ja siksi rajamme on tätä kir-

joittaessa edelleen kiinni.

tapahtuneesta vaikuttamisesta ja hybridikeskuksen verkostojohtaja Savolainen terävää analyysiä, joista on tulevalle historiantutkimukselle hyötyä. Edellinen on haastatellut laajasti johtavia suomalaisia poliitikkoja. Kirjan lopussa on tarpeellinen huomautus muistitiedon rajallisuudesta historiallisena lähteenä. Haastatteluja lukiessa tulee pitää mielessä, että kyseessä on aina kertojan henkilökohtainen näkökulma. Ihminen itse vaikuttaa siihen, mitä ja miten hän haluaa muistaa. Ja kaikkea lähimenneisyydestä päättäjät eivät voi salassapitosyistä vielä edes paljastaa.

Ei allekirjoittanutkaan, jota kirjaan niin ikään on haastateltu.

Omalta ajaltani puolustusministerinä venäläisten hybriditoiminnasta muistuu mieleen venäläisten kiinteistöomistukset yleensä ja Airiston Helmen tapaus erityisesti. Ensi alkuun valtionjohdossamme oli haluttomuutta käynnistää Airiston operaatiota. Pelättiin, että se voisi provosoida Venäjää ja aiheuttaa eskalaatiovaaran. Jälkisuomettuneiden silmien suomuja saatiin kuitenkin sen verran raolleen, että näyttävä moniviranomaisoperaatio Turun saaristossa tehtiin 2018.

Se lähetti Venäjälle selvän viestin: rajansa kaikella.

Venäjä kunnioittaa voimaa, ei lässytystä.

Ajankohtaisessa kirjassaan toimittaja Hallikainen tekee ansiokasta kartoitusta

Joka tapauksessa suomalaisen sinisilmäisyyden

aika Venäjän suhteen on ohi: meitä on varoitettu ja me olemme ottaneet oppia. Suomen on varauduttava kaikenlaiseen vihamieliseen vaikuttamiseen idästä, myös sotilaalliseen hyökkäykseen. On ajateltava roomalaiseen tapaan: jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Venäjällä puolestaan ajatellaan: käy sotaa, jos haluat rauhaa. Mutta rauhaa laajentumishaluinen ja likaisia keinoja käyttävä imperiumi toiminnallaan tuskin saavuttaa.

Jussi Niinistö

Iida Hallikainen ja Jukka Savolainen: Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä. Venäjän hybridisota Suomea ja länttä vastaan. Otava 2025. 314 sivua.

Itsenäisyyspäivä Ylivieskan Reserviupseerit ry:n tapaan Itsenäisyyspäivällä on vahva merkitys kaikille suomalaisille, mutta joillekin siihen liittyy omia erityispiirteitä, jotka saattavat saada vakiintuneita muotoja vuosien kuluessa.

Monen aktiivisen ylivieskalaisen reserviupseerin päivä alkoi kirkossa ja sankarihautausmaalla suoritettavassa kunniavartiossa.

Vastaavia velvollisuuksia, myös paikallisilla reserviläisillä, on myös jouluaattona, talvisodan päättymisen muistopäivänä, kansallisena veteraanipäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä.

Itsenäisyyspäivän kunniavartiosta osa osastosta siirtyi lähes suoraan Ylivieskan kaupungin järjestämään juhlaan kulttuuritalo

Maanpuolustusmitali kultaisella soljella luovutettiin Ylivieskan Reserviupseerit ry:n sihteeri Pertti Jussilalle.

Ylivieskalaisia reserviupseereja itsenäisyyspäivän juhlapäivällisellä à la carte -ravintola Pikku Velissä.

Akustiikkaan. Kaupunki on arvostanut paikallista reserviläistoimintaa, sillä juhlapuheen pitäjäksi on kutsuttu reserviupseerien pj. Marko Hintsala vuonna 2024 ja reserviläisten pj. Sami Pokki tänä vuonna.

Seuraava vaihe alkoi klo 15.30, jolloin kutsuun vastanneet reserviupseerit kokoontuivat puolisoineen Hotelli Käenpesän kabinettiin pienimuotoiseen yhteiseen hetkeen, missä yhdistyksen puheenjohtaja kävi läpi vuoden aikana toteutuneita tapahtumia – ja kun nyt aihetta oli, jaettiin huomionosoitukset ansioituneille jäsenille.

Tänä itsenäisyyspäivänä luovutettiin RUL:n hopeinen ansiomitali yhdistyksen

Ylivieskan Reserviupseerit ry:n pj. Marko Hintsala vastaanotti 6.12.2025 RUL:n hopeisen ansiomerkin.

puheenjohtajalle, reservin kapteeni Marko Hintsalalle.

Maanpuolustusmitalit kultaisella soljella luovutettiin reservin kapteeneille Pertti Jussila ja Jouko Liikanen.

Kabinettitilaisuuden jälkeen siirryttiin hotellin yhteydessä olevaan à la carte -ravintola Pikku Veliin, missä nautittiin yhteinen juhlapäivällinen, kukin oman valintansa mukaan.

Koska tänä vuonna itsenäisyyspäivän valtakunnallinen juhla Presiden-

tinlinnassa alkoi tavallista aikaisemmin, siirtyminen ravintolasta kotisohvien TV-teattereihin tapahtui lähes tauotta. Osa seurueesta jäi seuraamaan partiolaisten klo 18.00 alkanutta soihtukulkuetta kaupungilla.

Tämän jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin kodeissa perinteisin menoin.

Teksti ja kuvat: Jouko Liikanen

20

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

Ylivieskan Reserviupseerit ry:lle tulossa toimelias vuosi 2026 Ylivieskalaiset reserviläisyhdistykset tekevät käytännön tasolla paljon yhteistyötä, yhtenä muotona ovat yhteiset kokousjärjestelyt.

Niinpä Ylivieskan Reserviläiset ry ja Ylivieskan Reserviupseerit ry sopivat syyskokouksensa Hotelli Visiitin kokoustiloihin 4.11.2025. Kokousesitelmästä vastasi tänä vuonna Reserviläiset, ja heidän puheenjohtajansa Sami Pokki olikin koonnut ajankohtaisen tietopaketin Ukrainan kokemuksista nykyaikaisessa sodankäynnissä ja Venäjän toiminnasta taistelukentällä (faktatietoihin ja paikanpäältä kerättyihin tietoihin perustuva luento).

Iltapalakahvien ja esitelmän jälkeen kumpikin yhdistys vetäytyi omaan kabinettiinsa jatkamaan kokousrutiinejaan.

Reserviupseerien varsinai-

Ylivieskan Reserviupseerien syyskokouksessa oli vahva yksimielisyyden ja yhdessä tekemisen tunnelma, mikä viitannee toimeliaaseen tulevaan vuoteen.

nen syyskokous oli pääpiirteissään vakiomuotoinen ja -sisältöinen, mutta muutamia henkilömuutoksia ja toimintaan liittyviä päätöksiä tehtiin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin

Marko Hintsala ja varapuheenjohtajaksi tulee Matti Ojala. Hallituksen jäseniksi valittiin Janne Suominen, Harri Haanpää, Juha Ansamaa ja Pertti Jussila sekä hallituksen ulkopuolisena

jäsenenä Jouko Liikanen rahastonhoitajaksi.

Kokouksessa päätettiin kannattaa Alavieskan Lumikuruun ehdotetun sotilasesteradan rakentamista.

Yhdistyksen jäsen tekee

siitä valtuustoaloitteen ja päätettiin tukea sitä yhdistyksen nimissä omalla kirjelmällä.

Puheenjohtaja ilmoitti, että Ylivieskan seurakunnan kanssa on päivitetty yhteistyösopimus sankarihajutausmaa-alueitten siivoamisesta yhteisöllisten tapahtumien jälkeen.

Kokouksessa keskusteltiin ja päätettiin toteuttaa piirin reserviupseerikerhoille vapaasisältöinen kutsutilaisuus Ylivieskassa.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelman mukaan edetään vakiintuneilla muodoilla, mutta jäsenhankintaan panostetaan entistä tiiviimmin. Otetaan uusi kaveri mukaan toimintaan!

Kummiyritysmallin mukaan tarjotaan yhdistyksen työsuorituksia tai palveluja sopivan yrityksen taloudellista tukea vastaan.

Kurssi- ja koulutustoiminnassa tukeudutaan entiseen tapaan MPK:n tarjontaan.

Päätettiin hyödyntää Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin tarjoamia kannustinpalkkioita osallistumalla entistä suuremmalla jäsenmäärällä Tulta toukokuussa- ja Maaottelumarssi-tapahtumiin. Jäseniä kannustetaan myös hyödyntämään Huhmarin ampuma-alueen ja uuden SRA-radan palveluja.

Yhdistys tarjoaa jäsenistölleen myös ensi vuonna mahdollisuuden osallistua sotahistorialliselle tai muulle reserviläishenkiselle retkelle.

Teksti ja kuvat: Jouko Liikanen

Itsenäisyyspäivän 6.12.2025 kunniavartioita

Ylivieskan kirkkohautausmaan sankaripatsaalla kunniavartiossa olivat Joona Nurkkala, Jan Snåre, Jarkko Sipilä ja Ari-Ville Kivioja. Kuva: Jouko Liikanen

Jumalanpalveluksen jälkeen liput kantajineen ja seppelpartiot suuntasivat kirkkohautausmaalle. Perinteiset havuseppeleet laskettiin vuosien 1939–1944 sotien, Vapaussodan, Karjalaan jääneiden vainajien ja Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkeille sekä Raudaskylän ja Kantokylän sankarimuistomerkeille. Kuva: Jouko Liikanen

Reisjärven sankarihautausmaalla kunniatehtävää suorittamassa Anna ja Timo Jussila. Kuva: Jouko Paananen

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Joulukuu 2025

21

Jouluaattovartion historiaa Nivalassa Ensimmäinen jouluaattovartio Nivalassa oli vuonna 1974. Olin silloin tullut valituksi aliupseerien puheenjohtajaksi. Vinkin tällaiseen vartioasiaan sain pyhäjärvisiltä reserviläisiltä.

Aluksi vartiossa olivat aliupseerit ja muutaman vuoden jälkeen myös upseerit ilmoittivat halukkuutensa vartioon. Toiminnan alkuvaiheessa hain varusteet, lumipuvut, talvilakit ja kiväärit Raahen sotilaspiirin esikunnasta Oulaisista.

Sitten kun piiri lakkautettiin, hain varusteet Haapajärven Asevarikolta.

Varusteet palautin joulun jälkeen. Varsinkin sotilaspiirissä kävin usein esittämässä kiitokset piiripäällikölle. Päälliköistä evl.

Juhani Hietalasta tuli jopa läheinen.

Vuonna 1996 oli minun viimeinen vartiovuoroni.

Jouko Jämsä Nivala

Nivalan sankarihautausmaa jouluaattoiltana joskus 1980-luvulla. Kuvaaja tuntematon.

Yhdistelmäkilpailu reserviläisten haasteena Jounin vyö, kahden lajin ampumakilpailu pidettiin lauantaina 29.11.2025 Haapajärvellä Varikonradalla.

Yhdistelmäkilpailun yhtenä lajina oli reserviläiskivääri 5.56 / 7,62x39, matka 150 metriä ja ammuttiin 10 kilpalaukausta paikallaan ole-

1. Jouni Liuska 2. Marko Sandelin 3. Kuisma Lappalainen 4. Timo Jussila 5. Samuli Ritola 6. Jarno Ojala 7. Eetu Mäntylä 8. Jani Kananen 9. Dima Kangasoja

viin ja 6+6+6 kääntyviin tauluihin. Toisena lajina oli pistooli 9 mm, matka 25 metriltä 10+10 kilpalaukausta paikallaan oleviin ja

10+10 kilpalaukausta kääntyviin tauluihin parilaukauksina kahdesta lippaasta.

Kisassa oli vain yksi sarja.

Ampujan tulos muodostui kaikkien kilpalaukausten määrästä, maksimissaan sai 680 pistettä. Kiertopalkinnon, näyttävän Jounin

592 p.

580 p.

558 p.

435 p.

427 p.

414 p.

404 p.

395 p.

353 p.

Voittajakolmikko. Kuva: Timo Jussila

vyön, sai vuodeksi haltuunsa tällä kertaa Jouni Liuska.

Kiitokset kaikille kisaan osallistuneille ja toimitsijoille!

Ampuma-asento maaten. Kuva: Timo Jussila

Yhden tähden rastit Yhden tähden rastit -nimellä oleva toiminnallinen ampumakilpailu pidettiin

7.12. Haapajärvellä Sukkasalmen radalla ja ammuttiin sääntöjä sovelluttaen perin-

neaseilla. Rasteja oli kaksi: pistooli ja kivääri. Kilpailu oli kaikille avoin ja palkin-

not arvottiin osallistujien kesken. Vanhat aseet parhaiten hallitsi Juho Vatjus.

Onnittelut kaikille palkituille ja kiitokset kaikille

kisaan osallistuneille ja toimitsijoille!

Tulokset: 1. Juho Vatjus 2. Patrik Rahkala 3. Juho Anttila 4. Kuisma Lappalainen 5. Jouni Liuska 6. Väinö Kauranen 7. Dima Kangasoja 8. Jukka Remes 9. Jaakko Ylikotila

100,00 p.

70.98 p.

68.78 p.

61.76 p.

40.44 p.

31.39 p.

21.19 p.

19.14 p.

10.99 p.

Ryhmäkuvassa voittajakolmikko edessä. Kuva: Noora Juntunen

Sukkasalmen 100 m ampumarata on alun perin metsästäjien tarpeisiin suunniteltu. Kuva: Timo Jussila

Räjähdetietoisuuden perusteet, Pikkupauha 2025 Nykyaikaisen taisteluympäristön hahmottaminen ja tunteminen on oleellinen kyky kaikille sotilaille.

Kurssin aikana osallistujat oppivat ymmärtämää ja hallitsemaan räjähdetietoisuuden periaatteet. Molempina koulutuspäivinä he tulivat tuntemaan improvisoitujen räjähteiden tunnistamisperiaatteet, tarkastusmenetelmät ja oman toiminnan suojaamisen periaatteet.

Opittua tietoa käytettiin

improvisoitujen räjähteiden etsintään harjoitusalueen maastossa.

Kurssin käytyään osallistujat osaavat soveltaa oppimaansa improvisoituihin räjähteisiin varautumisessa ja niitä kohdattaessa. Heillä on nyt valmiudet osallistua kursseille, joilla taitoja syvennetään.

Osallistujat saivat kurssista kaksi rinnasteista kertausharjoitusvuorokautta.

Kuvat: Jussi Jukka

22

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Itsenäisyyspäivän 6.12.2025 ylennykset Tasavallan presidentti on itsenäisyyspäivänä ylentänyt yhteensä 944 reservin upseeria ja erikoisupseeria.

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin alueelle ylennyksiä on annettu seuraavasti: yliluutnantiksi kaksi ja luutnantiksi kaksi henkilöä.

Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistojen päälliköt ovat ylentäneet vääpeliksi yksi, ylikersantiksi kuusi, kersantiksi seitsemän, alikersantiksi kaksi ja korpraaliksi kymmenen henkilöä.

Yliluutnantiksi PALORANTA Matias Artturi SARKKINEN Ante Johannes

Kokkola Kokkola

Luutnantiksi PÄÄKKÖ Niko Matias TURVANEN Tuulia Eveliina

Nivala Kalajoki

Vääpeliksi HIETALA Ville Mikael

Kokkola

Ylikersantiksi AHO Marko Henrik Reisjärvi JÄÄSKELÄ Eetu Niko Jalmari Alavieska OLKKONEN Teuvo Kalevi Haapajärvi PALOMAA Pontus Viktor Eliel Kokkola SAARIKETTU Sami Ilmari Kokkola YPYÄ Juha-Pekka Ylivieska

Kersantiksi BÄCKSTRÖM Robert Daniel Kalajoki ELONEN Jaakko Jami Joonatan Kokkola ERKKKILÄ Saku Eetu Vilhelm Kokkola HAVISTO Hannu Antti Kokkola HUITULA Matias Paavo Mikael Nivala MEHTÄLÄ Kimmo Tapio Ylivieska SUORSA Olli Tapio Kalajoki Alikersantiksi LÖYTYNOJA Vili Aapeli Ylivieska POIKOLA Jani Markus Kokkola Korpraaliksi AUNIO Tomi Ville Mikael HAGKVIST Patrik Andreas Fredrik KARVONEN Kalle Pekka Matias MUSTOLA Miikka Tuomas OJANIEMI Joonas Erik Johannes PAJALA Markus Alexander PORKAMAA Iisak Sakari SIEKKINEN Joakim Jukka-Pekka WENNSTRÖM Kimi Aleksanteri WIKSTRÖM Jonas Eemil

Kalajoki Kokkola Kokkola Ylivieska Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri onnittelee kaikkia itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja palkittuja!

Ylennykset 6.12.2025 – MPK Pohjanmaan kouluttajat MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin sitoutuneiden kouluttajien ylennykset itsenäisyyspäivänä 6.12.2025: Kapteeniksi BILDO Mikko Yliluutnantiksi KUOPPAMAA Olavi Luutnantiksi TURVANEN Tuulia Ylivääpeliksi RAJAMÄKI Lasse VESANTO Risto

Koko Pohjanmaan maanpuolustuspiirin puolesta lämpimät onnittelumme ylennetyille!

MAAOTTELUMARSSI JA TULTA TOUKOKUUSSA 2025 Liittotulokset Reserviläisliitto RES 56,1 % Suomen Reserviupseeriliitto RUL 37,5 % Joku muu 6,4 %

4097 kpl 2736 kpl 467 kpl

MAAOTTELUMARSSI, KESKI-POHJANMAA, tulos-% (osallistujille 50 €) Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset Nivalan Reserviläiset Kokkolan Reserviläiset

26,24 % 15,71 % 14,50 %

Haapajärven Reserviupseerikerho Ylivieskan Reserviupseerit Kalajoen Reserviupseerikerho

52,94 % 38,64 % 8,57 %

TULOKSET: 1. Haapajärven Reserviupseerikerho 2. Ylivieskan Reserviupseerit 3. Haapajärven-Reisjärven Reservil.

150 € 100 € 50 €

TULTA TOUKOKUUSSA, KESKI-POHJANMAA, tulos-% (osallistujille 50 €) Perhon Reserviläiset 79,31 % Pyhäjärven Reserviläiset 61,82 % Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset 53,19 % Pyhäjärven Reserviupseerikerho Haapajärven Reserviupseerikerho Ylivieskan Reserviupseerit

TULOKSET: 1. Perhon Reserviläiset 2. Pyhäjärven Reserviläiset 3. Haapajärven-Reisjärven Reservil.

150 € 100 € 50 %

46,15 % 45,71 % 11,36 %

Tuloskooste: Seppo Ruotoistenmäki

Piirin maaottelumarssiin Nivalassa 13.9. osallistui sekä reserviläis- että reserviupseeriyhdistysten edustajia. Rennossa tapahtumassa oli mukana myös perheenjäseniä ja lemmikkejä. Kuva: Jouko Liikanen

Kokkolalaiset reserviläiset ampuivat 24.5. perjantain jäsenillassaan Tulta toukokuussa -tapahtuman suorituksia. Liiton juhlavuoden kunniaksi juotiin nokipannukahvit ja vietettiin iltaa hyvässä seurassa. Kuva: Kokkolan Reserviläiset ry

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

23

Huhmarin perinneasekilpailu 2025 Sunnuntaina 19.10. järjestettiin Ylivieskassa Huhmarin perinneasekilpailu.

Kisan järjestäjänä toimi Ylivieskan Reserviläiset ry. Ohjelmassa olivat 150 metrin 3-asento perinnekivääri sekä 25 metrin perinnepistooli. Osallistujia oli paikalle saapunut siten, että edustettuina oli Ylivieskan, Kokkolan, Haapajärven-Reisjärven ja Raahen reserviläisiä. Molempien lajien kolme parasta ja kokonaiskilpailun voittaja palkittiin. Lisäksi osallistuneiden kesken arvottiin palkintoja, jotka olivat Ylivieskan Reserviläiset ry:n sekä Urheilun ja Lelu Oy:n lahjoittamia. Suuret kiitokset kilpailijoille ja talkoolaisille!

Teksti: Jarkko Sipilä Kuvat: Kaisa Sipilä

Tulokset:

Kokonaiskilpailun kolme parasta:

150 m 3-asento perinnekivääri 1. Juhamatti Jussila 2. Jarkko Sipilä 3. Juho Vatjus 4. Antto Niemonen 5. Patrik Rahkala 6. Teemu Mäki-Asiala 7. Joona Nurkkala 8. Jarkko Viitamäki 9. Jan Snåre 10. Jukka-Pekka Kujala 11. Ari Vitakoski

Kokkolan Res. Ylivieskan Res. Raahen Res. Kokkolan Res. Raahen Res. Haapaj-Reisj Res. Ylivieskan Res. Kokkolan Res. Kokkolan Res. Ylivieskan Res. Haapaj-Reisj Res.

160 p 150 p 133 p 121 p 101 p 98 p 91 p 81 p 78 p 56 p 49 p

Ylivieskan Res. Kokkolan Res. Kokkolan Res. Raahen Res. Ylivieskan Res. Kokkolan Res. Kokkolan Res. Haapaj-Reisj Res. Raahen Res. Ylivieskan Res. Haapaj-Reisj Res.

237 p 183 p 177 p 138 p 121 p 113 p 110 p 103 p 89 p 81 p 59 p

25 m perinnepistooli 1. Jarkko Sipilä 2. Juhamatti Jussila 3. Antto Niemonen 4. Juho Vatjus 5. Joona Nurkkala 6. Jarkko Viitamäki 7. Jan Snåre 8. Teemu Mäki-Asiala 9. Patrik Rahkala 10. Jukka-Pekka Kujala 11. Ari Vitakoski

1. Jarkko Sipilä 2. Juhamatti Jussila 3. Antto Niemonen

Ylivieskan Res. Kokkolan Res. Kokkolan Res.

387 p 343 p 298 p

24

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Pohjanmaan Maanpuolustaja on Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n, Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan Kilta ry:n tiedotus- ja jäsenlehti.

Talousasiat: Markku Takala, 0400 889 660 markku.takala53@gmail.com

Jäsenhakemus - Rul.fi

Aineistopäivät: Talvisodan päättyminen..........13.3.

Marskin syntymäpäivä.................. 4.6.

Haminan rauha 1809.................. 19.9.

Itsenäisyyspäivä........................... 6.12.

Joulukuu 2025

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

Päätoimittaja: Jouko Liikanen 044 558 2603 paatoimittaja@kpmaanpuolustajat.fi www.kpmaanpuolustajat.fi

Liity jäseneksi - Reserviläisliitto

OSOITTEENMUUTOKSET RES: (09) 4056 2040 toimisto@reservilaisliitto.fi RUL: (09) 4056 2054 toimisto@rul.fi

K-P Maanpuolustajien piiri ry Autojoukkojen Kilta: Seppo Ruotoistenmäki 040 5870 423 Ari Olli 050 375 4257 seppo.ruotoistenmaki@gmail.com ari.am.olli@gmail.com