Issuu on Google+

2 | 2010

näköalat Tekesin asiakaslehti

teema

Hyviä hyvinvointipalveluja hyvää bisnestä Sivut 10-20

Kasvuyritys

tarvitsee asennetta, osaamista ja onnea S. 26

Teatterilla

työ luistamaan S. 32


Sisältö

teema

Sosiaali- ja terveyspalvelut tienhaarassa

10

14

15

Uusi suunta sosiaali- ja terveyspalveluille

Sittardin sairaalassa potilas viihtyy

Pilottihankkella apua nuorten ongelmiin

Jatkossa kunnallisten palvelujen rinnalle saattaa tulla entistä enemmän yritystoimintaa, jonka pitäisi taata myös parempi asiakaslähtöisyys.

Etelä-Hollannissa toimii sairaala, jonka suunnittelussa kaikki on lähtenyt potilaan tarpeista. Oppia on otettu esimerkiksi lentokenttien logistiikasta ja hotellipalveluista.

Ulvilassa toteutettavassa pilottihankkeessa kehitetään uudenlaista mallia nuorten mielenterveysongelmien riskitekijöiden seulontaan.

16

17

17

Kotitori tukee kotona pärjäämistä

Kouvola siirtää palvelujaan verkkoon

Tamperelainen Kotitori-hanke on osoittanut, että tilaaja– tuottajamalli toimii myös kunnallisten hoivapalvelujen järjestämisessä.

Sähköisellä asioinnilla haetaan parempaa tuottavuutta ja vastataan ikääntyvän väestön tuomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvuun.

Verkkopalvelu näyttää miten aktiivisesti kunta edistää terveyttä TEAviisari on avoin verkkopalvelu, jonka avulla kunnat ja alueet voivat arvioida, suunnitella ja kehittää terveydenedistämistyötään.

19 Mikä rooli yrityksillä voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa? Vastaajina muun muassa osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä ja toimitusjohtaja Pertti Karjalainen Attendo MedOne Oy:stä

20 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on yhteinen asia Tekesin olemassaolon tarkoituksena on lisätä suomalaisten hyvinvointia. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on osa tätä missiota.

22

31

26

32

3 PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISSÄ 9 UUSIA JULKAISUJA 21 RISTEYKSESSÄ Tekes globaalina toimijana ”Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on huolehdittava osaamisen liikkumisesta, ja parannettava vahvuuksiamme”, kirjoittaa johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä.

22 SUUNNANNÄYTTÄJÄT Lähiruokaa kaupungin sydämestä Eat&Joy Maatilatori tarjoaa tuottajien suoraan kaupan hyllylle toimittamia elintarvikkeita. Suomalainen ruokakulttuuri onkin siis voimissaan?

26 KASVUYRITYKSEN TARINA Peliyritys osasi kansainvälistyä ja kasvoi vauhdilla Sumea Interactive / Digital Chocolate on kasvanut kymmenessä vuodessa elämäntapapelaajien kaveriporukasta globaaliksi pelitaloksi.

31 IDEASTA KONSEPTIKSI Puhdasta vain kymmenessä asteessa AB Enzymes ja Roal löysivät entsyymin, jonka avulla pyykinpesu on mahdollista tehokkaasti jopa kymmenessä asteessa.

32 HYVÄ TYÖ Teatterilla työ luistamaan Onko organisaation sisäisessä tiedonkulussa pullonkauloja, asiakassuhteissa kitkaa? Tehdään siitä teatteria!

34 NIMITYKSET 35 YHTEYSTIEDOT 2


Pääkirjoitus

Isojen tekojen aika Jouduin viime syksynä yllättäen sairaalahoitoon. Kun hoidon akuutein vaihe oli ohi, minulle tarjottiin mahdollisuutta kotisairaalapaikkaan. Otin tarjouksen ilomielin vastaan. Palvelun ansiosta minun ei tarvinnut maata sairaalassa vaan sain sairaalapalvelut kotiini, ja hoidon kustannukset olivat sairaalayöpymisiä alhaisemmat. Kotisairaala on erinomainen esimerkki vaihtoehtoisesta tavasta tuottaa palvelua. Niitä tarvitaan lisää. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä natisee kovan paineen alla, ja sen pelastamiseksi on ryhdyttävä – ja osin jo ryhdyttykin – nopeisiin tekoihin. Väestö ikääntyy ja hoitosuhde heikentyy rajusti, eikä entisillä eväillä voi enää tarjota sitä palvelutasoa, johon Suomessa on totuttu ja joka pitää vastaisuudessakin taata. Näin isojen kehityshaasteiden edessä mikään taho ei voi ratkaista ongelmia yksin. Koko järjestelmä vaatii mittavia uudistuksia, ja niiden onnistumiseksi on hylättävä vanhojen organisaatioiden, hallinnonalojen, professioiden ja asenteiden jäykistävät raja-aidat. Kehitystoiminnan keskiössä on oltava aidosti asiakas, jonka näkökulmasta katkeamattomia palveluketjuja pitää rakentaa. Vaakakupissa painaa myös palvelun tuottajien ja järjestäjien toiminnan tehostaminen, mutta samalla voidaan kehittää parempia palveluja. Hyvinvointipalveluissa piilee myös maailman isoin bisnes. Hyvinvointiyhteiskunnan on tuotettava kansalaisilleen riittävät ja tasapuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös liikuntaan, kulttuuriin, elämyksiin ja muuhun terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kysyntä on kasvussa. Näissä kaikissa riittää töitä sekä julkisille toimijoille että yrityksille ja järjestöille. Uudentyyppiset verkostot ja kumppanuudet sekä lakisääteisten että kysyntälähtöisten palvelujen tuottamiseen ovat välttämättömiä. Tekesin tehtävänä on tarjota kunnille, sairaanhoitopiireille, yrityksille ja järjestöille mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen. Yhdessä rakennetaan järjestelmää, jolla pärjätään myös tulevina vuosikymmeninä. Pia Harju-Autti toimialajohtaja

Kuva: Eeva Anundi

Numero 2 | 2010 24.5.2010 JULKAISIJA Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Mari Isbom, Raimo Haimi, Tiina Lifländer, Riku Mäkelä, Pia Mörk, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen , Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

TOIMITUS

Kansikuva:

Päätoimittaja:

Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen, Sanna Karvonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Soile Thalén

3

Eeva Anundi Mainostoimisto KPL Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Taitto:


Koonneet: Eeva Landowski, Soile Thalén ja Soili Helminen

Suomalaiset suunnittelivat

Ensi kesänä Shanghain maailmannäyttelyn kävijä pääsee puikkelehtimaan valtavan alueen poikki puhelimen kolmiuloitteisen kartan avulla. Palvelun taustalla on Geodeettisen laitoksen koordinoima kehitysprojekti. ”3D-karttasovellus on suunniteltu nimenomaan mobiilikäyttöön”, kertoo professori Ruizhi Chen Geodeettisesta laitoksesta. Uusi sovellus hyödyntää GPS-signaalia, jolloin kolmiuloitteinen malli elää käyttäjän sijainnin mukaan. Paikannusta voi hyödyntää myös sisätiloissa.

”Esimerkiksi Suomen paviljongissa kävijä voisi tutustua esillä oleviin aiheisiin ja saada puhelimeen lisätietoa tekstinä, videona tai äänenä lähellä olevista kohteista”, Chen sanoo. 3D-mobiilikarttapalvelu on kehitetty Tekesin rahoittamassa 3D-NAVI-EXPO-projektissa, jossa on Suomesta Geodeettisen laitoksen lisäksi mukana Nokia, Fastrax ja Terrasolid sekä Kiinan maanmittauksen ja kartoituksen akatemia sekä Shanghai Instute of Technical Physics.

Kuvat: Finland at World Expo Shanghai 2010

3D-mobiilipaikannusta Shanghai Expoon

”Shanghai Expossa kävijät voivat vuokrata matkapuhelimen mukaansa. Seuraavaksi palvelua on tarkoitus testata Tapiolassa, ja silloin kuka tahansa voi kokeilla sitä omalla, paikannustekniikalla varustetulla puhelimellaan lataamalla internetistä ohjelmiston ja alueen 3D-mallin”, Chen kertoo.

Terveyspeli Kuva: Tampereen yliopisto

Valokeilassa

Valokeilassa

houkuttelee nuoria liikkumaan Tam- ja Hat- sukuja uhkaa rappio, sillä he syövät roskaruokaa ja löhöävät tietokoneella. Kaupungit ovat täynnä melua. Nyt vastarintaliikkeet haluavat puhdistaa likaisen ympäristön ja auttaa sukunsa terveemmiksi ja iloisemmiksi. Haluaisitko liittyä vastarintaliikkeeseen? Näin alkaa tarina, jonka avulla 12–18 -vuotiaita nuoria houkutellaan pelaamaan Tamhattan-terveyspeliä. Pelin hahmot Koukku, Mökä, Nuokku ja Roskis puhdistavat kaupungin ja voivat valinnoillaan muuttua harmaista hahmoista pirteiksi lihaskim-

puiksi. Jokaisella on aluksi terveyspulma kuten huono unirytmi, ylipainoa tai päihteiden käyttöä. Peliä on tähän mennessä kokeiltu kouluissa Pirkanmaalla. Pelaamisen houkuttimena on, että pelissä voi tehdä tehtäviä myös ulkona matkapuhelimen avulla. Kehitystyössä ovat mukana Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden ja terveystieteen laitokset, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut sekä useat yritykset. Peli käännetään myös englanninkieli-

Tamhattan-terveyspelissä pelaaja selvittää hahmonsa terveyspulmia. seksi, ja sitä testataan aikanaan Japanissa ja USA:ssa. Kehitysprojekti oli osa Tekesin Finnwell-ohjelmaa. http://tervi.cs.uta.fi/tamhattan/ 4


tulevan vuosikymmenen megatrendeihin Millaiset asenteelliset, yhteiskunnalliset ja teknologisen murrokset muokkaavat maailmaa seuraavien 12 vuoden aikana? Globalisaation perääntyminen, resurssien niukkuus, geenitiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa, ympäristöarvojen yhteiskunnallistuminen, molekyyliaikaan siirtyminen, faktan ja fiktion sekoittuminen… Mikä edellä mainittuja yhdistää? Jos amerikkalaista tulevaisuudentutkimuslaitosta Innovaroa on uskominen, ne kaikki ovat nousevia ja vahvistuvia trendejä, jotka muokkaavat yrityksiä ja yhteiskuntia ympäri maailman. Postmaterialististen bisnesmallien nousu on yksi Innovaron 12 Emerging Issues for the Next 12 Years -selvityksen trendeistä. Materian ei enää uskota tuottavan onnea ja etenkin koulutetut, varakkaat kuluttajat hakevat elämyksiä ja henkistä hyvinvointia. Omistamisesta tulee häpeällistä – ”vähemmän” on entistä useamman mielestä tarpeeksi. Yrityksiltä trendi vaatii erilaisia tuotteita ja uudenlaisten bisnes- ja ansaintamallien kehittämistä. Kulutus suuntautuu pienimuotoisempiin tuotteisiin. Ympäristöystävällisyys, yhteiskunnan saama hyöty ja kestävä elinkaari ovat tärkeitä ostopäätöksen perusteita, ja yrityksen koko toimitusketjun on vastattava näihin vaatimuksiin. Innovaron arvion mukaan viimeisimmän taloustaantuman vaikutukset kuluttajien asenteisiin ovat isompia ja pysyvämpiä pitkälle teollistuneissa maissa kuin nousevissa BRIC-maissa. Innovaro – aiemmin Social Technologies – on yksi Tekesin yhteistyökumppaneista USA:ssa. www.innovaro.com 5

Pertti Vuoriranta Toimitusjohtaja Verbio Oy

Lähiruokaa kaupungin sydämestä (sivut 22–25) on mielestäni tämän lehden kiinnostavin artikkeli. Ravinnon laatu ja alkuperä ovat kokonaisuus, joka koskettaa. Kirjoittajan ote on myötäelävä, hiukan innostunutkin: se tarttuu lukijaan.  Taitto istuu kuin kehys tauluun; onnistunut yhdistelmä. Jotain tällaista innovaatio ehkä parhaimmillaan on: lähtee asiakkaasta (bottom-up),  ja ui vallitseviin taloudellisiin ja poliittisiin käsityksiin nähden mieluummin vasta- kuin myötävirtaan.  Juttu tarjoaa mahdollisuuden pohtia vaihtoehtoja suuruuden ekonomialle – Economy of scale´stä  Economy  of scope ´en.

Rankkasateille ja viemäritulville tulossa

varoitusjärjestelmiä Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja tulvia. Nämä voivat taas aiheuttaa vakavia vahinkoja lyhyessä ajassa. Lisäksi vahingot tulevat kalliiksi muun muassa kiinteistöjen omistajille. Rankkasateiden ja viemäritulvien varalle on kehitteillä varoitusjärjestelmiä Tekesin Vesi- ja Turvallisuus-ohjelmissa. Ilmatieteen laitoksen rankkasadevaroitusjärjestelmä ja VTT:n kaupunkitulvahanke parantavat jatkossa riskitilanteiden ennakointia. Varoitusjärjestelmissä pyritään mahdollisimman tarkkaan ajalliseen ja sijainnilliseen ennusteeseen. Tavoitteena on reaaliaikainen järjestelmä, jonka avulla voitaisiin kaupunginosan tarkkuudella ennustaa, missä sataa lähitunteina ja kuinka paljon. Palveluja voivat käyttää esimerkiksi yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat. He voivat määritellä sopivan riskiprofiilin sen mukaan, miten iso sademäärä saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset voidaan välittää esimerkiksi matkapuhelimeen. www.tekes.fi/vesi www.tekes.fi/turvallisuus

Kuva: lehtikuva

Avaimet

Lukijan tärpit


Suomalaiselle teolliselle tuotannolle potkua SISU-ohjelmasta

teksti: Sanna Karvonen Kuva: Getty Image

Tekesin SISU 2010 - Uusi tuotantoajattelu –ohjelmassa kehitettiin tuotantomenetelmiä ja valmistustekniikoita. Ohjelman kautta on parannettu työn tuottavuutta ja edistetty tuotantoinvestointien tekemistä ja tuotannollisten työpaikkojen säilymistä erityisesti Suomen koneja metallituoteteollisuudessa. uosiin 2005–2009 ajoittuneen ohjelman kokonaisbudjetti oli 81 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus 39 miljoonaa euroa. Ohjelmassa toteutettiin 140 projektia, joihin osallistui yli 300 yritystä. Yritysprojekteissa kehitettiin erityisesti toiminnan- ja tuotannonohjausta, robotiikkaa ja tuotannon tietojärjestelmiä.

jonka avulla siirryttiin tehokkaaseen ja erittäin joustavaan pienerävalmistukseen. Kolmannessa vaiheessa, joka jatkuu vuoteen 2011, kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja, samanaikaisesti uusia innovatiivisia tuotekonsepteja ja tuotantoteknologiaa. Tästä esimerkkinä tammikuussa julkistetut uudet Tetri- ja Link Line -seinäkejärjestelmät, joiden kehittämisessä lähtökohtana on ollut seinäketuotannon automatisointi. ”Isku on onnistunut tehostamaan prosessejaan, automaatiota on lisätty ja vaihto-omaisuus on pienentynyt. Myös uusien tuotteiden valmistettavuus on parantunut”, arvioi toimitusjohtaja Kari Sainio SISU-projekin tuloksia.

Mitä SISUn jälkeen? Tehokkuutta kalustetuotantoon Kone- ja metallituoteteollisuuden lisäksi SISU-ohjelmassa oli edustettuna laajasti myös muuta kappaletavarateollisuutta. Huonekaluvalmistaja Iskun INTERIOR 2010 -projektissa kehitettiin Iskun toimistokalustetuotantoa. Projektin ensimmäisessä vaiheessa luotiin toimintamallia tavoitteena paremmin kontrolloitu valmistusprosessi. Esimerkiksi informaation reaaliaikainen kulku toteutettiin modernin IT-teknologian keinoin toimitusketjussa työntekijöille saakka. Toisen vaiheen fokuksena oli levytuotetehtaan tehokkuuden nostaminen ja vaihto-omaisuuden määrän puolittaminen. Esimerkiksi verhoiltujen kalusteiden tuotanto keskitettiin kotikalustetehtaalle ja levymäisten tuotteiden tuotanto julkiskalustetehtaalle. Suurimpana investointina oli keväällä 2008 käynnistynyt uusi poralinja,

SISU-ohjelmaan osallistuneet tahot odottavat jo jatkoa ohjelmalle. ”Teollisuustuotannolla on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa”, toteaa SISU-ohjelman päällikkö Juha Suuronen. ”Tällä hetkellä Tekesissä on käynnissä muun muassa Tuotantokonseptit-ohjelma, jossa keskitytään hankinta-valmistus-jakelukokonaisuuden kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen globaalisti. Tekes selvittää parhaillaan, mitä mahdollisuuksia olisi käynnistää uusia aktiviteetteja tuotantotekniikan ja valmistuksen alueille”, kertoo Suuronen. 

www.tekes.fi/sisu2010 www.tekes.fi/tuotantokonseptit 6

kuva: iStockphoto

Uutta Tekesisä

Uutta tekesissä


Osallistu Tekesin uuden strategian rakentamiseen osoitteessa http://tori.tekes.fi/strategia

Yhteistyöstä ja ennakoinnista kilpailuetu koko Suomelle teksti: Sanna Karvonen kuva: istockphoto

Tekesissä on käynnissä strategiaprosessi, johon kutsutaan mukaan Tekesin kumppaneita. ”Tavoitteena on laatia yhteistyön ja edelläkävijyyden strategia niin Tekesille kuin laajemminkin elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön”, innostaa strategiaprosessin käytännön ohjauksesta vastaava ennakointipäällikkö Pirjo Kyläkoski. Strategian keskeisenä tavoitteena on löytää eväitä uudelle kansalliselle kasvustrategialle sekä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa yhteinen visio ja tahtotila sen toteuttamiseen. ”Ei riitä, että Tekes kehittää toimintaansa, vaan toimintatapoja on uudistettava yhdessä asiakkaiden ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa”, Kyläkoski korostaa. Tekes on jo lähettänyt sidosryhmäkyselyn 250 kotimaiselle ja

7

50 ulkomaiselle kumppanilleen. Heiltä on kysytty, mitkä muutokset ovat vaikuttamassa innovaatioympäristöön ja mitä mahdollisuuksia alueella nähdään. Tekesläiset käsittelevät strategiakysymyksiä työpajoissa sidosryhmien kanssa ja sisäisillä foorumeilla. Teemaryhmätyöskentely jatkuu kevään ajan yrittäjähenkisesti asioita teemoittain eteenpäin vieden. Uusi strategia julkaistaan keväällä 2011. 


please!

Vauhtia automaatioon, diagnostiikkaan, kierrätykseen…

Uutisia Tekesistä myös sähköpostilla Tilaa joka toinen viikko ilmestyvä Tekesin sähköinen uutiskirje sähköpostiosoitteeseesi. Uutiskirje on kooste Tekesin kotisivulla

Tekesin toiminnasta ehkä tunnetuin osa ovat ohjelmat. Aina ei kuitenkaan tarvita kymmeniä miljoonia euroja eikä valtavaa tutkimusja kehitysprojektien määrää, jotta jokin ala tai aihe saisi kipinää. Hienovaraisempaa herättelyä edustavat Tekesin aktivointihankkeet. Käytännössä ne tarkoittavat esimerkiksi tietylle yritysjoukolle suunnattuja rahoitushakuja, seminaareja tai selvityksiä tai yritysten kehitystarpeiden kartoitusta. Tuoreimpien aktivointihankkeiden tavoitteina on vauhdittaa liikenne- ja logistiikkapalveluyrityksiä verkottumista ja puutuotealan yrityksiä uudistumista.

Nyt käynnissä

Uutta Tekesissä

Action

ilmestyneistä uutisista, tapahtumaja hakuilmoituksista sekä uusista julkaisuista. Tee tilaus osoitteessa www.tekes.fi/uutiskirje

Lataa julkaisut pdf-tiedostoina tai tilaa paperiversiot osoitteessa www.tekes.fi/julkaisut Julkaisut ovat maksuttomia.

Automaatio liiketoimintaprosessien tukena Diagnostics Finland–India Kierrätä ja kasvata! Median uudet sovellukset Puutuote- ja energiapuualan aktivointihanke Puuska Laserliiketoiminnan edistäminen Rakentaminen Venäjällä Sujuvan liikenteen palvelut Uudistuva teollisuus

Päivittyvä lista Tekesin aktivointihankkeista on verkossa: www.tekes.fi/teemat

8


Tekesin muita julkaisuja

Tekesin katsauksia

Tekesin ohjelmien raportteja

Fuel Cell Programme 2007–2013

Built Environment 2009–2014

Tekesin Polttokennot-ohjelma (2007-2013) on siirtymässä kohti demonstrointivaihetta. Polttokennojen sovellusalueiden tuloksia esitellään yritysten ja ohjelman yhteisenä valmisteluna kansainvälisessä demonstraatiossa Vuosaaren satamassa ja sen ympäristössä vuonna 2013.

Ohjelman lähtökohtana ovat rakennetun ympäristön käyttäjien tarpeet ja niiden asettamat vaatimukset kiinteistö- ja rakennusalan toimintatavoille. Ohjelmassa haetaan kehittäjäkumppaneita toimintatapojen ja prosessien uudistamiseen. Ohjelma kohdistuu erityisesti korjaus-, hyvinvointi- ja infrarakentamiseen.

www.tekes.fi/fi/document/44310/ fuel_cell10_pdf

www.tekes.fi/fi/document/44206/rakennettu_ ymparisto_eng_pdf

FinnWell – terveydenhuollon ohjelma 2004-2009, loppuraportti 2/2010 Tekesin FinnWell-ohjelman loppuraportti kertoo ohjelman tuloksista terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisessa.

SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu, loppuraportti 1/2010 Tekesin ohjelmassa SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu 2005-2009 kehitettiin tuotantomenetelmiä ja valmistustekniikoita. www.tekes.fi/fi/document/44253/sisu_2010_pdf

Vain pdf-julkaisuna www.tekes.fi/fi/ document/44311/finnwell_loppuraportti_pdf

Kemian osaamisen kartoitus 266/2010 Kartoitus kuvaa kemian ja kemiantekniikan tutkimuksen tilaa Suomessa sekä tutkimusryhmien näkemyksiä tulevaisuuden kehitystarpeista. Vain pdf-julkaisuna www.tekes.fi/fi/ document/44285/kemian_osaamisen_kartoitus_ pdf

Annual Review 2009 Englanninkielinen vuosikertomuslyhennelmä www.tekes.fi/fi/document/44299/ annualreview2009_pdf www.tekes.fi/u/AnnualReview2009_digipaper

Löystymätön ruuvi – merkittäviä kotimaisia metsä- ja metalliteollisuuden innovaatioita 60 vuoden ajalta 269/2010 Kartoituksessa on esimerkkejä siitä, miten vuosien saatossa kehittynyt osaaminen käännetään teollisuutta uudistaviksi innovaatioiksi. Vain pdf-julkaisuna www.tekes.fi/fi/ document/44294/loystymaton_ruuvi_pdf

New Strategic Centres to boost innovations in Finland Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä keskenään. Tekes rahoittaa keskittymien tutkimusohjelmia ja hankkeita. www.tekes.fi/fi/document/44256/shok-esite__ engl_pdf

Samarbete ger framgång Tekesin rahoitus kannustaa työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja ja parantamaan näin tuottavuutta ja työelämän laatua. Ruotsinkielinen esite. www.tekes.fi/u/samarbete.pdf

Tekes funding services for small and medium-sized enterprises Tekesin englanninkielinen rahoitusesite. www.tekes.fi/fi/document/44289/ tekes_funding_services_pdf

Uusia julkaisuja

Tekesin ohjelmien esitteitä

Uusia julkaisuja

MASI Programme 2005-2009, Final report 3/2010 Mallinnus- ja simulointiohjelma MASIn englanninkielinen loppuraportti, jossa ohjelman tutkimushankkeet esittelevät tuloksiaan. www.tekes.fi/fi/document/44312/masi_ loppuraportti_pdf

Puhtaasti asiakkaalle – suomalaisen kemianteollisuuden menestyksen tekijät globaalissa kilpailussa 268/2010 Selvityksessä tarkastellaan globaalien muutostekijöiden kautta Suomen kemianteollisuuden kehityspolkua ja suositellaan toimenpiteitä alan edistämiseksi jatkossa, eritoten Tekesin näkökulmasta. Vain pdf-julkaisuna www.tekes.fi/fi/ document/44284/puhtaasti_asiakkaalle_pdf

Palveluliiketoiminnan sanasto – Vocabulary of Service Business Raporttiin on koottu palveluliiketoimintaan liittyvä sanasto, joka sisältää 11 käsitettä määritelmineen. Käsitteet esitetään raportissa sekä suomeksi että englanniksi. Vain pdf-julkaisuna www.tekes.fi/fi/ document/44252/palveluliiketoim_sanasto_pdf

Pieni suuri nano Tekesin FinNano-ohjelman julkaisu esittelee suomalaisen nanoteknologian sovelluksia ja yrityksiä sekä nanoalan osaamista Suomessa. Nanoteknologia on yleisnimitys erittäin pienen mittakaavan teknologialle, jolla muokataan aineiden ominaisuuksia atomitasolla. www.tekes.fi/u/FinNano_esite.pdf

9


Teema

Uusi suunta sosiaali- ja terveyspalveluille

”Jos terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakasja potilastietojärjestelmät keskustelisivat läpinäkyvästi keskenään, vältyttäisiin paljolta turhalta byrokratialta.”

10


Uusi suunta

sosiaali- ja terveyspalveluille teksti: Pekka Säilä kuvat: Eeva Anundi

Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan Kari Nenosen mielestä sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen edellyttää selkeää kansallista strategiaa. Jatkossa kunnallisten palvelujen rinnalle saattaa tulla entistä enemmän yritystoimintaa, jonka pitäisi taata myös parempi asiakaslähtöisyys.

osiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään Suomessa pääsääntöisesti kuntien verorahoituksella. Kuntaliiton terveyspalveluista vastaava varatoimitusjohtaja Kari Nenonen arvioi, että sote-sektori vie tällä hetkellä jokaisessa Suomen kunnassa yli 50 prosenttia budjetin resursseista. Julkisten palvelujen toteuttaminen on lähtenyt perinteisesti siitä, että hyväksytty laki on määritelty kunnille, joilla on ollut velvoite sen täytäntöönpanosta. Viranomaistoimintana hoidetun lain toteutusta ei ole välttämättä pystytty hoitamaan kovin asiakaslähtöisesti.  Koska nykyinen tilanne on pidemmän päälle kestämätön, uskoo Nenonen, että jatkossa kunnallisten sote-palvelujen rinnalla tullaan näkemään entistä enemmän yrityspohjaista ja kolmannen sektorin toimintaa. ”Kestävämpi ratkaisu voisi löytyä tilaaja–tuottajamallista. Palvelujen järjestämisvastuu olisi edelleen kunnilla, mutta markkinoita avattaisiin hallitusti, siten että yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat otettaisiin kehityshankkeisiin systemaattisesti mukaan.  Samalla saataisiin vertailutietoa, mikä toisi kustannustehokkuutta, mutta myös joustavammat palvelut kunnan asukkaille.”

11

Nenonen uskoo jo pelkän kustannustietoisuuden lisääntymisen vaikuttavan siihen, että moniin ongelmakohtiin kiinnitetään entistä paremmin huomiota. ”Ihanteellisinta olisi, että kunnan asukas voisi antaa palautteen suoraan palvelujen tuottajille, jotka mittaisivat säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä. Samalla ne huolehtisivat siitä, että tieto kulkeutuisi päätöksentekijöille.”

Rohkeilla linjauksilla eteenpäin Eduskunnassa on valmisteilla sosiaali- ja terveysalan lakiuudistus, jossa otetaan kantaa myös palvelujen valinnan vapauden laajenemiseen. Sen perusteella asiakas voisi esimerkiksi perusterveydenhuollossa valita huomattavasti nykyistä väljemmin yksikön, josta palvelut hakee, samoin hoitavan henkilön. Nenonen pitää suuntaa hyvänä, sillä kustannuspaineita tulee jatkuvasti lisää. Resurssit ovat käymässä vähiin ja ikääntyvien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Kuntaliiton arvion mukaan terveydenhuollon kustannukset nousevat pelkästään ikääntymisestä johtuen vuosittain 1,5 ja sosiaalitoimen 1,9 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.


Teema

Jos resurssit saataisiin tehokkaampaan käyttöön, vältettäisiin turhia investointeja, jolloin myös henkilöstö olisi tehokkaammin käytössä. ”Uskon ratkaisujen löytymiseen, mutta on pakko sanoa, että näin haasteellisessa tilanteessa tämä maa on harvoin ollut. Nyt olisi tehtävä rohkeita päätöksiä. Siksi onkin ikävää, ettei poliittista tahtoa rakenteellisten päätösten tekemiseen ole vielä löytynyt. Jos laissa olisi selkeä päätös siitä, millä rakenteella mennään eteenpäin, olisi helpompaa tehdä myös tarvittavia muutoksia.” Tekeillä olevalla terveydenhoitolain toteuttamiseksi tarvitaan Nenosen mielestä vahvat peruskunnat ja sairaanhoitopiirit. Toinen iso asia on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen, joka on tällä hetkellä heikommin resursoitu kuin erikoissairaanhoito. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä toisaalta sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä pitäisi pystyä tiivistämään. Ne tavoitteet lakiuudistukseen onkin kirjoitettu, mutta pelkillä asetuksilla on vaikea taata toiminnan tehokkuutta. ”Mielestäni tähän maahan tarvittaisiin vahvempi kuntarakenne. Ilman sitä on mahdotonta rakentaa asiantuntevia tilaajaorganisaatioita ja markkinoita, joita voitaisiin hyödyntää. Peruspalveluissa hyvä lähtökohta on se, että löytyy omaakin tuotantoa, jolloin pystytään pitämään myös markkinat paremmin hallussa. Samalla pitäisi hyväksyä se, että tässä maassa on niin paljon harvaan asuttuja alueita, ettei pelkkä kuntien yhteistyö riitä, vaan palvelujen järjestämistä pitäisi pohtia suurempina alueellisina kokonaisuuksina.” Sosiaali- ja terveyshuollon mallissa, joka myös Risikon mallina tunnetaan, puhutaan kokonaan uusista, noin 40–60 sosiaali- ja terveysalueesta, jotka olisivat riittävän vahvoja sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveystoimeen liitettäisiin tarvittaessa niitä osia erikoissairaanhoidosta, jotka ovat siihen riittävän vahvoja. ”Juuri sen tyyppistä ratkaisua tässä maassa tarvittaisiin. Pitäisi kuitenkin varoa, ettei synnytettäisi kilpailutilannetta asiassa, jossa pitäisi löytää tuottavuutta. Pahimmillaan se voisi tarkoittaa sitä, että resursseja käytettäisiinkin hajauttamiseen ja lisäkapasiteetin rakentamiseen.”

Suomen terveydenhuoltomenot kansainvälisessä vertailussa Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2006 Suomi 8,3 % EU-maiden keskitaso 9,2 % USA 15,3 % Sveitsi 11,3 % Ranska 11,0 % Tanska 9,5 %

Suomen terveydenhuoltomenojen bruttokansantuotesuhde on Pohjoismaiden alhaisin. Ilmiö selittyy ainakin osittain terveydenhuoltohenkilöstön palkkatasolla moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Lähde: terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

12


Uusilla innovaatioilla menestystarinoita Nenonen on nykyisen työnsä lisäksi toiminut aiemmin Oulun kaupunginjohtajana sekä HUS:n toimitusjohtajana. Tällä hetkellä yksi hänen luottamustoimistaan on puheenjohtajan tehtävä Tekesin perustamassa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa. ”Toivon, että sen avulla voitaisiin käynnistää hankkeita, joilla olisi oikeasti merki-

tystä sote-sektorin kehittämisessä.  Tämä tietenkin edellyttää, että rahoittaja on mukana miettimässä ohjelman painopistealueita, mutta myös hakijalle on jätettävä vapaus rakentaa toimiva hanke. Uskon, että parhaimmillaan syntyy sote-sektorin innovaatioita, joita voidaan soveltaa laajemminkin.  Tässä maassa on entuudestaan esimerkkejä siitä, miten yksittäisistä hankkeista on kasvanut merkittävää kansainvälistä yritystoimintaa.” 

Yhdeksi sote-sektorin selkeäksi kehittämisalueeksi Nenonen ottaa yhtenäiset tietojärjestelmät. ”Jos terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilastietojärjestelmät keskustelisivat läpinäkyvästi keskenään, vältyttäisiin paljolta turhalta byrokratialta. Samalla myös hoito- tai palvelutapahtumista tulisi varmasti joustavampia, hän uskoo.” 

Merkittävä rakennemuutos käsillä Sosiaali- ja terveysalan sektori hajaantuu sekä valtion- että kuntahallinnossa useille eri hallinnon aloille, kuten sosiaalitoimeen, perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon, vanhustoimeen, kouluihin ja päiväkoteihin. Nyt tekeillä olevaan uuteen Sote-lakiin on tarkoitus kirjata palvelujen järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevat uudet säännökset. Perusterveydenhuollon osalta uudessa lakivalmistelussa korostuu potilaan valinnanvapaus. Lain toteutuessa henkilöllä olisi entistä parempi mahdollisuus valita terveydenhuollon palvelut ”yhdeltä luukulta” – joko yksityisinä tai julkisina – ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Vielä käsittelyssä olevia isoja kysymyksiä ovat se, ulotetaanko käytäntö koko maan kattavaksi ja voitaisiinko samaa periaatetta käyttää myös sosiaalihuollon palveluissa.  Lakiuudistuksen keskeisiä kohtia ovat myös yleinen terveyden edistäminen, varhainen puuttuminen ongelmatilanteissa sekä yleinen hyvinvointirakenteiden parantaminen.

”Uskon ratkaisujen löytymiseen, mutta on pakko sanoa, että näin haasteellisessa tilanteessa tämä maa on harvoin ollut. Nyt olisi tehtävä rohkeita päätöksiä.” 13


Teema

Sittardin sairaalassa potilas viihtyy

Sittardin sairaalassa

potilas viihtyy teksti: Eeva Landowski kuvat: Antti Autio

Etelä-Hollannissa Sittardin pikkukaupungissa toimii sairaala, jonka suunnittelussa kaikki on lähtenyt potilaan tarpeista. Oppia on otettu lentokenttien logistiikasta, hotellien palveluista ja vakuutusyhtiöiden asiakastyöstä.

O

rbis Medical Parkissa potilailla on omat huoneet, jossa omaiset voivat yöpyä. Sängynlaidalle on kiinnitetty tietokone, josta pääsee selailemaan internetiä tai katsomaan televisiota. Hoitohenkilökunta käyttää samaa päätettä omassa työssään ja pääsee sen avulla käsiksi kaikkiin sairaalan tietojärjestelmiin. Vuodeosastojen käytävät ovat olohuonemaisia, mikä kannustaa potilaita liikkeelle ja kuntoutumaan itse. Sen sijaan lääkäreillä ei ole omia kanslioita, vaan yhteiset työskentelytilat ovat maisemakonttorissa, ja poliklinikoilla tiimit pyörivät potilaiden ympärillä vakiovarustelluissa vastaanottotiloissa. Lääkäreiden työtä nopeuttaa standardoitu diagnoositietokanta, josta he voivat jo vastaanoton aikana valita yleisimpien sairauksien kuvauksia. Samalla järjestelmä varaa ajan tarvittaviin jatkotutkimuksiin, jolloin sihteereiden työ vähenee merkittävästi ja potilas saa heti tiedon hoitonsa aikataulusta. Myös työnjakoon ja laatuun on kiinnitetty paljon huomiota. Vuodeosastolla toimii sairaanhoitajista koostuva hoitotiimi ja hotellialan ammattilaisten hotellitiimi. Näin jokainen voi keskittyä omaan osaamiseensa, ja potilas saa parasta mahdollista hoitoa. Tukitoiminnot kuten jätteiden ja tavaroiden kuljetus on ulkoistettu ja mahdollisimman pitkälle automatisoitu. 

Tekstiä varten on haastateltu projektipäällikkö Antti Autiota Aaltoyliopiston teknillisestä korkeakoulusta.

Sairaalan julkiset tilat muistuttavat kauppakeskusta. Odotustilat ovat sisäkadun varrella ja ensimmäisen kerroksen parvella, joihin aukeavat poliklinikoiden lasiseinäiset vastaanottotilat.

Yhden hengen potilashuoneet ovat lasisin liukuovin ja kaihtimin joko rauhoitettavissa lepoa varten tai yhdistettävissä käytävän yhteistilaan. Huoneissa on majoittumismahdollisuus omaiselle tai ystävälle, joiden mukaan tuloa pidetään toivottavana.

Kirurgisen osaston ympäristö kannustaa potilaita liikkumaan ja käyttämään omia voimavarojaan. Kuvassa osaston olohuonetta ja ruokabuffet.

Kirurgisen osaston käytävä muistuttaa olohuonetta. Taustalla osaston ainoa suljettava työtila. Muuten työskentely ja tietojen kirjaaminen tapahtuvat potilaiden huoneissa tai yhteistilassa olevilla päätteillä ja mobiililaitteilla.

14


Pilottihankkeella apua nuorten ongelmiin

Pilottihankkeella apua nuorten ongelmiin Ulvilassa toteutettavassa pilottihankkeessa kehitetään uudenlaista mallia nuorten mielenterveysongelmien riskitekijöiden seulontaan. teksti: Pekka Säilä kuvat: istockphoto

H

ankkeen tavoitteena on tunnistaa riskiryhmässä olevat nuoret ja tarttua ongelmiin ennen kuin ne muuttuvat akuuteiksi. Samalla luodaan uudenlaisia toimintatapoja koulun oppilashuollon, psykiatrisen hoidon ja sosiaalitoimen välille. Aloitteen hankkeen käynnistymiseen teki Activity Stones -yritys, joka rakensi Ulvilan koululle kuuden kohdan kysymyssarjan, jossa kartoitettiin oppilaiden masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, päihteiden käyttöä sekä unen saantia, ravitsemusta ja fyysistä aktiivisuutta. Kysymykset laadittiin kunkin aihealueen parhaiden asiantuntijoiden voimin. ”Yhdeksännen luokan nuoret täyttivät internetissä yksilöraportin, joka meni myös kouluterveydenhoitajan tietoon. Internet näytti olevan heille luontainen ympäristö vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin, sillä vastausprosentti oli todella hyvä”, kertoo Activity Stonesin toimitusjohtaja Juha Lehtonen.  Yksi hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on nuorten oman vastuullisuuden lisääminen. Kun vastaaja näkee selkeästi, mikä on oma riskiprofiili vaikkapa päihteiden suhteen, saattaa hän itsekin pysähtyä miettimään asioita. Lehtonen muistuttaa, että muutos käynnistyy aina ihmisestä itsestään.

15

Tähtäimessä monistettavuus Pilottihankkeen päätteeksi muodostetaan ryhmäraportti, jonka avulla kartoitetaan, onko esimerkiksi tietyssä koulussa erityisongelmia, joihin pitäisi puuttua. Ryhmäraportin tiedot menevät myös kunnallisten päätöksentekijöiden tietoon. ”Yrityksenä meillä on luonnollisesti intressi kehittää mahdollisimman hyvä palvelu, joka olisi monistettavissa moneen muuhunkin tarkoitukseen. Useat muut kunnat ovat jo osoittaneet kiinnostusta kokeilua kohtaan. Pidemmällä aikavälillä tällä voisi tavoitella jopa kansainvälisiä markkinoita”, Lehtonen uskoo. Ulvilan yläasteen kouluterveydenhoitaja Sirpa Lähdetkorpi kertoo käyneensä useita henkilökohtaisia keskusteluja tutkimuksessa riskiryhmään seulottujen oppilaiden kanssa. ”Oli helpompi keskustella yhdessä oikeista asioista, kun kumpikin osapuoli tiesi jo etukäteen, minkä tyyppisistä ongelmista oli kyse. Kokeilun avulla olemme onnistuneet löytämään myös piilossa olleita tapauksia, jotka eivät ehkä muuten olisi koskaan tulleet tietoomme.” Lähdetkorpi on erityisen tyytyväinen siihen, että ongelmista kärsiville oppilaille on

pystytty hakemaan jatkoapua oppilashuoltotyöryhmän voimin, johon kuuluu koulun henkilökunnan lisäksi sosiaalityöntekijä ja erityisnuorisotyöntekijä.  ”Tällä hetkellä meillä on selkeä resurssipula esimerkiksi koulupsykologin palvelujen suhteen. Uskon, että käynnissä olevalla projektilla on pystytty antamaan positiivinen sysäys monen nuoren elämään”, Lähdetkorpi toteaa. 

”Oli helpompi keskustella yhdessä oikeista asioista, kun kumpikin osapuoli tiesi jo etukäteen, minkä tyyppisistä ongelmista oli kyse. Kokeilun avulla olemme onnistuneet löytämään myös piilossa olleita tapauksia, jotka eivät ehkä muuten olisi koskaan tulleet tietoomme.” Muutos käynnistyy aina ihmisestä itsestään.


Kotitori tukee kotona pärjäämistä

Teema

Kotitori tukee kotona pärjäämistä

Kotitori-hanke on osoittanut, että tilaaja– tuottajamalli toimii myös kunnallisten hoivapalvelujen järjestämisessä.

teksti: Pekka Säilä kuva: istosckphoto

ampereella viime syksynä käynnistynyt Kotitori on toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja kotona asumisen edellytyksiä. Samalla kiinnitetään huomiota myös palvelujen tuottavuuteen ja oikeanlaiseen kohdentumiseen niin tilaajana toimivan Tampereen kaupungin kuin hankkeen koordinoinnista vastaavan Mawell Caren sekä kotihoidon palveluista vastaavan Mediverkon osalta. Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluista vastaava tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta kertoo, että hanke on luotu kilpailutuksella, tilaaja–tuottajamallin pohjalle. ”Jo Kotitori-toimintamallin määrityksen sekä neuvottelumenettelynä pidetyn kilpailutusprosessin aikana olimme mukana luomassa yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja, joihin haluttiin vahva kehittämisote. Projektin integraattoriksi valikoitui Mawell Care, joka loi hankintaprosessin aikana oman palveluntuottajaverkostonsa paikallisista ja kansallisista palveluntuottajista.” Kotitori-hankkeessa mukana olevat ikäihmiset saavat nyt yhdeltä luukulta kaikki tarvitsemansa hoivapalvelut ja neuvon. Päivärinta toteaa, ettei kunnalla yksinään riittäisi tällaiseen resursseja. ”Uskon että Kotitorin piirissä olevat ihmiset saavat palvelujen lisäksi myös perusturvallisuuden tunnetta, kun kotona asumiseen saadaan apua, eivätkä kustannuksetkaan

nouse kohtuuttomiksi. Monessa mielessä koti on ikääntyneelle turvallisempi ympäristö kuin vaikkapa resurssipulasta kärsivä laitos”, Päivärinta uskoo. Yksi suuri haaste on ihmisten asenteisiin vaikuttaminen kotona asumista kohtaan. Päivärinta muistuttaa Kotitorin olevan tilaajavastuulla tapahtuvaa toimintaa.  ”Tampereen kaupunki vastaa palvelujen toimimisesta ja valvoo, että sovitut asiat hoidetaan tavoitteiden mukaisesti. Monesti toimintojen yksityistämisellä on ihmisten mielissä turhan paha kaiku, vaikka todellisuudessa toimintamme on paljon tiukempaa ja läpinäkyvämpää kuin perinteisesti toimivassa mallissa.”

Yhteiset pelisäännöt sitouttavat Mawell Caren toimitusjohtaja Kimmo Alaniska kertoo yrityksensä vastaavan Kotitorin väestövastuualueen hoitosuunnittelusta ja hoidon laadusta noin 400 asiakkaalle. Neuvontapalveluissa ja tukipalvelujen välittämisessä vastuualueena on koko kaupunki. ”Meidän harteillamme on päävastuu toiminnan onnistumisesta. Haasteita riittää, sillä kotihoidon ja tukipalvelujen piiriin kuuluu noin 2 700 tamperelaista asiakasta. Päivän aikana on suoritettava valtava määrä tehtäviä, jotka on myös kirjattava. Muun muassa palvelujen tilaaminen ja tehtävien raportointi sekä laskutusprosessit työllistävät kaikkia mukana ole-

via tahoja. Seuraavaksi pyrimme automatisoimaan näitä prosesseja ja luomaan kaupungin kanssa yhteistä sähköistä alustaa, jonka pohjalta kaikki mukana olevat tahot voisivat toimia”, hän kertoo. Kotitori-hankkeessa tilaaja–tuottajamalli on eriytetty jopa alihankinnan sisällä. Mawell Carella on noin kymmenen alihankkijaa varsinaisten kotihoito-, turva-, siivous-, kauppa- ja ateriapalvelujen tuottamiseen. Mawell Caren väestövastuualueen kotihoidon palveluntuottajana toimii Mediverkko.  ”Jotkut asiakkaistamme tarvitsevat apua kerran viikossa, toiset taas kolme kertaa päivässä. Tavoitteenamme on kokonaisvaltainen hoitotapahtuma, jossa myös sosiaalisella kanssakäymisellä on tärkeä osansa. On hyvä tehdä kehitystyötä käytännössä sen sijaan että pohdittaisiin vuoden ajan, mitä kaikkea pitäisikään tehdä”, sanoo Mediverkon hoivapalveluista vastaava johtaja Mark Roth.  Hän kertoo Tampereen kaupungin suhtautuneen todella myönteisesti tehtyihin kehitysehdotuksiin. ”Nykyisin käytämme muun muassa asiakastietojen kirjaamiseen mukana kannettavia 3G-miniläppäreitä. Kun välissä ei tarvitse koko ajan juosta erikseen konttorilla kirjaamassa käyntitietoja, säästyy enemmän aikaa myös asiakkaille”, Roth kiittelee. 

16


Kouvola siirtää palvelujaan verkkoon

Kouvola siirtää palvelujaan verkkoon teksti: Eero Lukin

Kouvolassa kehitetään sähköistä asiointia muun muassa terveydenhuollossa ja vanhusten palvelussa. Sähköisellä asioinnilla haetaan parempaa tuottavuutta ja vastataan ikääntyvän väestön tuomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvuun.

K

untalainen voi ajasta ja paikasta riippumatta varata tai muuttaa vastaanottoaikoja. Joissakin tapauksissa potilas voi itse kotona tehdä mittauksia laboratoriokäyntien sijasta ja välittää mittaustulokset sähköisesti terveyskeskukseen. Vastaavasti hän voi saada hoito-ohjeita joko tekstiviestein tai internetin kautta. Kuntalai-

silla on silti vapaus päättää käyttävätkö he uusia asiointitapoja. ”Uuden toimintatavan myötä kuntalaisten käynnit terveydenhuollossa vähenevät. Samalla kuntalaisen mahdollisuudet asioida terveydenhuollossa paranevat, kun palvelun saanti ei aina ole sidottu terveyskeskuksen aukioloaikoihin ja puhelinkapasiteettiin”, kertoo Kouvolan perusturvan tuotantojohtaja Mikko Komulainen. Yksi hankkeen tehtävistä on perustaa sähköinen markkinapaikka, jonka välityksellä voidaan tarjota kuntalaisille ja päätöksentekijöille tietoja palveluntarjoajista, palvelujen saatavuudesta, laadusta ja kustannuksista. Yhteistyöhön osallistuvat Kouvolan kaupunki, VTT sekä Attendo MedOne Oy. Tekes on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahoitusta. 

Verkkopalvelu näyttää miten aktiivisesti kunta edistää terveyttä

Verkkopalvelu näyttää miten aktiivisesti kunta edistää terveyttä Teksti: Soile Thalén piirros: THL

TEAviisari on avoin verkkopalvelu, jonka avulla kunnat ja alueet voivat arvioida, suunnitella ja kehittää terveydenedistämistyötään. Verkkopalvelussa tarkastellaan organisaation toimintaa väestön terveyden edistämiseksi. Vastaavia järjestelmiä ei näin laajassa käytössä ole muissa maissa. Palvelu on tarkoitettu kunnan ja alueiden johtamisen työkaluksi. Verkkopalvelussa näytetään vertailukelpoiset tiedot kuntien toiminnasta terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) kuudesta näkökulmasta: organisaation sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat ja osaaminen, yhteiset käytännöt ja terveyden edistämisen ydintoiminnot. TEAviisari näyttää myös keskeisimmät kehittämisen kohteet ja vahvuudet. Tulkinnan helpottamiseksi on mittariin merkitty värikoodein (punainen, keltainen, vihreä), miten terveydenedistämistyössä on

50

25

7

onnistuttu verrattuna kymmeneen parhaimpaan kuntaan.  

www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ tyokalut/teaviisari 17

01

00


18

Teema


Millainen rooli yrityksillä pitäisi mielestäsi olla sosiaali- ja terveysjärjestelmän kokonaisuudessa?

minnan kehittymisen erityisesti näissä palveluissa. Järjestämisvastuussa olevilta kunnilta edellytetään hyvää tilaaja- ja sopimuskäytäntöosaamista, kun on kyse palveluista, joihin kuntalaisilla on lakisääteinen oikeus.

Millainen rooli yrityksillä pitäisi mielestäsi olla sosiaali- ja terveysjärjestelmän kokonaisuudessa? Miksi?

Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

Päivi Sillanaukee osastopäällikkö, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Erityisesti lakisääteisissä palveluissa julkinen puoli on kivijalka, jota yksityinen täydentää. Kansanterveystyö ja terveyskeskusten toiminta, joissa olemme muun muassa WHO:n esimerkkimaa, edellyttävät tiivistä yhteyttä kunnan johtoon ja muihin hallinnonaloihin kunnassa. Sairaalapalvelujen järjestäminen vaatii kalliita investointeja ja toiminnan pitkäjänteiseen ylläpitämiseen ja rahoittamiseen sekä henkilöstön koulutukseen sitoutuneita omistajia. Yksityiset palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat ovat olleet perinteisesti kehittämässä ja tuottamassa palveluja, jotka tukevat kotona asumista. Palveluseteli ja asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen sekä vanhenevan väestön parempi taloudellinen asema mahdollistavat yritystoi-

19

Julkisen rinnalla tarvitaan järjestöjen erityisosaamista ja yrityksiä alueilla, joilla on markkinoita. Niiden toiminta on julkista täydentävää. Järjestöillä on kehittäjän rooli. Se on luonteva yrityksillekin. Näiden tahojen roolit ja työnjako kaipaavat selkiyttämistä. Näin ehkäistään palveluaukot ja varmistetaan osaamisresurssien tehokas käyttö. Julkisen, järjestöjen ja yritysten kumppanuus avaa mahdollisuuksia. Ihmisten aito osallisuus on saatavuuden ja laadun lisäksi palvelujen suurin haaste.

muun muassa hoito- ja hoivapalveluissa. Koko kansantalouden näkökulmasta tilanteen voi tiivistää: bruttokansantuote ei kasva ilman tuottavuuden kasvua.  Yritykset voivat olla kumppaneita palvelutuotannossa. Yrityksillä on julkista sektoria joustavamman päätöksentekonsa vuoksi mahdollisuus tuottaa nopeasti ja tehokkaasti uusia palveluja. Palvelutuotannon lisäksi yrityksillä tulisi olla innovaattorin rooli palvelutuotantoa tukevan teknologian ja tuotantotapojen kehittämisessä. Miten saadaan nykyistä tehokkaammin teknologia esimerkiksi hoitotyön palvelijaksi? Uusia, laadukkaita ja kestävään kehitykseen perustuvia teknisiä innovaatioita tarvitaan. Tietotekniikan kehittämisessä viesti yrityksille on: emme tarvitse tiedon siiloja ja suljettuja järjestelmiä, vaan avoimia rajapintoja ja tietoturvallista tiedonvälitystä usean toimijan välillä.

Pertti Karjalainen toimitusjohtaja, Attendo MedOne

Paula Kokkonen apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haaste on vastata kasvavaan palvelumäärään vähenevällä työntekijäjoukolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan huomattavasti nykyistä enemmän palveluja

Valinnanvapaus ja kilpailu ovat hoito- ja hoivasektorin kehitykselle välttämättömiä kannustimia. Terveydenhuollon yksityiset palveluntuottajat ovat toimineet Suomen kunnissa ja kaupungeissa jo pitkään. Entistä useampi kunta päätyy hankkimaan sopimuksiin perustuvia terveyspalveluja saadakseen korkealaatuista hoitoa ja samanaikaisesti kustannussäästöjä. Kunnilla on myös erilaisia motiiveja ulkoistaa palvelujaan: jotkut haluavat kehittää ja parantaa toimintansa laatua; toiset taas tarvitsevat apua ylipäätään toiminnan tehostamiseen. 


Teema

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on yhteinen asia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on yhteinen asia Tekesin olemassaolon tarkoituksena on lisätä suomalaisten hyvinvointia. Yritysten menestyminen ja uusien työpaikkojen luominen on iso osa tätä missiota, mutta niin on myös toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä. Koko järjestelmän uudistamisessa mukana on oltava sekä yksityisen että julkisen sektorin.

ekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa rahoitetaan ainoastaan kumppanuushankkeita, joissa on osapuolia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tavoitteena on näin saada käyntiin laajoja hankkeita, joiden tulokset leviävät myös muualle maahan. Rahoituksen saajat ovat tyypillisesti kuntia, sairaanhoitopiirejä, yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä sekä säätiöitä ja tutkimuslaitoksia. Tekesin tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelualalla on palvelujen saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden laajamittainen parantaminen. Keskeinen lähtökohta on kehittää palveluja asiakkaan kokonaispalvelun lähtökohdista eikä vain tehostaa ja optimoida organisaatioiden sisäistä toimintaa.

Työorganisaatioiden kehittäminen keskeisessä roolissa Suomalainen väestörakenne ei anna vaihtoehtoja: sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän on jatkossa palveltava entistä isompaa asiakasmäärää entistä pienemmillä henkilöstöresursseilla. Tekesin työelämän kehittämisen rahoitus auttaa suomalaisia työorganisaatioita luomaan uusia toimintatapoja. Työelämän innovaatiot voivat olla esimerkiksi työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen muutoksia, jotka parantavat sekä tuottavuutta että työelämän laatua.

Julkiset hankinnat toimivammiksi Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittyminen vaatii uudenlaista työnjakoa ja yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Siinä, miten hankintoja tehdään, mitä ostetaan ja miten tarjouksia arvioidaan asiakkaiden saaman hyödyn kannalta, on vielä paljon kehitettävää. Kunnat kilpailuttavat usein yksittäisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen suorituksia, jolloin järjestelmä ohjaa lukemattomiin testeihin, kuvauksiin ja kontrollikertoihin. Järkevämpää olisi kilpailuttaa esimerkiksi tietyn sairauden hoitotuloksia. Tällöin keskityttäisiin oikeaan diagnoosiin ja nopeaan hoitoon, mikä vähentää kokonaiskustannuksia ja takaa myös yksittäisille potilaille paremman hoidon. Tekes rahoittaa kaupunkien, kuntien tai esimerkiksi sairaanhoitopiirien julkisen hankinnan suunnittelua. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi konkreettisen hankinnan tarveselvityksen yhteydessä. Hankinnan vaikutus markkinoiden muuttumiseen on tärkeä kriteeri rahoituksesta päätettäessä. Tämä voi toteutua hankinnan suuren koon tai monistettavuuden kautta. 

Lisätietoja: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma: www.tekes.fi/sosiaalijaterveyspalvelut Innovaatiot julkisissa hankinnoissa: www.tekes.fi/u/julkiset_hankinnat Työelämän kehittämisen rahoitus: www.tekes.fi/info/tyke

20


kuva: Susanna Lehto

Risteyksessä

Risteyksessä

Riikka Heikinheimo Johtaja Tekes

Tekes globaalina toimijana Elämme tänä päivänä maailmassa, jossa ongelmilla, osaamisilla, teknologioilla tai liiketoiminnoilla ei enää ole valtioiden välisiä rajoja. Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on aiempaa tärkeämpää huolehtia osaamisen liikkumisesta, parannettava vahvuuksiamme ja vetovoimatekijöitämme sekä hakeuduttava kansainvälisillä foorumeilla myös vaikuttajan paikoille.

utta tietoa syntyy valtaosin muualla kuin Suomessa. Myös yritysten päämarkkinat ovat yhä useammin rajojemme ulkopuolella. Tähän tilanteeseen meidän olisi osattava asemoitua aiempaa paremmin. Tietenkin meillä Suomessa on monia globaalisti toimivia yrityksiä ja tutkimusryhmiä. Mutta niitä tarvitaan enemmän ja useammalle alalle. Innovaatioiden odotetaan ratkaisevan valtavia haasteita, jotka nekin ovat luonteeltaan globaaleja. Yksikään valtio ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta tai ikääntymisen haasteita. Tarvitaan yhteistyötä. Tekesin tehtävä julkisena innovaatiorahoittajana on luoda edellytyksiä muutokselle. Pyrimme vahvistamaan asiakkaittemme kilpailukykyä ja yhteiskuntamme toimintaedellytyksiä. Loppupeleissä asiakkaittemme oma toiminta ja markkinat ratkaisevat, onnistutaanko siinä.

Tekesin kautta osaksi kansainvälisiä verkostoja Apumme voi yksinkertaisimmillaan olla innovaatiotoiminnan rahoitusta, mutta monet asiakkaistamme tarvitsevat muutakin tukea. Autamme rakentamalla erilaisten osaajien verkostoja ongelmien ratkaisemiseksi. Nämä verkostot ovat yhä useammin myös kansainvälisiä. Tietyillä maantieteellisillä alueilla viranomaisstatuksella

21

on oma itseisarvonsa. Näillä alueilla voimme tuottaa lisäarvoa toimimalla tienraivaajina. Usein etsimme sopivan rahoituskumppanin kohdealueelta ja lanseeraamme yhteisen rahoitushaun kohdemaan rahoittajan kanssa. Näin autamme asiakkaitamme sopivien yhteistyökumppanien löytämisessä. Tekesin ulkomaan toimipisteet toimivat etälonkeroina, jotka auttavat asiakkaita joko suoraan tai välillisesti tuottamalla tietoa ja tilannekuvaa strategiaprosesseihimme. Keräämme tietoa parhaista käytännöistä maailmalla. Tätä tietoa hyödynnämme kehittäessämme omia toimiamme. Omat ulkomaan yksikkömme tai nykyään yhä useammin yhteistyökumppaniemme kanssa yhteisesti ylläpidettävät FinNodet edustavat kohdemaassaan suomalaista innovaatiotoimintaa. Niiden kautta ulkomaisen yhteistyökumppanin on helpompi löytää oikea yhteistyötaho Suomessa. Tarvelähtöinen kansainvälinen yhteistyö on tärkeä keino varmistaa, että meillä on kulloinkin paras mahdollinen tieto ja osaaminen käytettävissämme sekä sopivimmat yhteistyökumppanit. Rakennamme omaa rooliamme globaalissa innovaatioekosysteemissä ja varmistamme, että Suomi jatkossakin on kokoonsa nähden suhteutettuna innovaatiotoiminnan kärkimaa. 


Suunnannäyttäjät

Suunnannäyttäjät

a a k o u r i Läh n i g n u p kau ä t s e m ä d sy Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Eeva Anundi

Aki Arjolan luotsaama Eat&Joy Maatilatori tarjoaa tuottajien suoraan kaupan hyllylle toimittamia elintarvikkeita. Pienen liiketilan hyllystä löytyy satoja erikoisuuksia. Suomalainen ruokakulttuuri onkin siis voimissaan?

elsingin keskustassa sijaitsevalle Eat&Joy Maatilatorille on tulossa lähetys spelttijauhoja. Jauhot toimittanut tuottaja on parkkeerannut henkilöautonsa Lasipalatsin taakse, vanhan linja-autoaseman puolelle. Hän huikkaa huomenet ja kantaa jauhopakkaukset hyllyyn, hinnoittelee ne ja pysähtyy vielä hetkeksi vaihtamaan kuulumiset. ”Tarvitsetteko harmaata lautaa? Meillä päin olisi meinaan sortunut lato, josta sitä saisi käydä hakemassa”, hän vinkkaa. Maatilatilatorin puuhamies Aki Arjola tarttuu heti ideaan: ”Mahtava juttu. Sen kaltaista rakennusmateriaalia voisi hyödyntää pihalle rakennettavalla myymäläterassilla”, hän iloitsee. Seuraavaksi Arjolaa nykäiseekin hihasta samassa rakennuksessa toimiva ravintoloitsija, jonka kanssa hän keskustelee mahdollisuudesta tuoda ravintolan terassin yhteyteen myytäväksi myös Maatilatorin tuotteita. ”Luvat varsinaiselle toritoiminalle ovat tiukassa, mutta terassiluvan kautta idea saataisi hyvinkin toimia. Nyt kun vielä keksisi, millaisia kylmälaitteita myyntipaikalle voisi sijoitella”, Arjola pähkäilee. Pienestä liiketilasta huolimatta Maatilatori on oikeutettu nimike, sillä kaikkiaan myymälän hyllyistä ja pakastealtaista löytyy tuotteita 250 eri tuottajalta.

22


Aki Arjolan mielestä Suomesta löytyy paljon osaamista ja kansanperinnettä, josta voidaan helposti elvyttää kukoistavaa pienyrittäjätoimintaa.

23


Suunnannäyttäjät

”Sen lisäksi, että konseptimme tarjoaa pienyrityksille mahdollisuuden saada omille tuotteilleen näkyvän jakelukanavan, saattaa joistakin tuotteista tai valmistusmenetelmistä nousta myös kansainvälisiä menestystarinoita”, Aki Arjola uskoo.

Tuottajien näköistä tarjottavaa Maatilatorilla ei uskota tukkujärjestelmään, vaan kaikki elintarvikkeet tulevat ilman välikäsiä, suoraan tuottajilta ja mahdollisimman tuoreina. ”Jos luottaisimme vain kylmään logistiikkaan, ihmiset eivät kohtaisi, ja moni arvokas kontakti jäisi syntymättä. Vaikka tämä onkin melko raskas tapa tehdä asioita ja monet pienyrittäjät ovat kiireisiä, haluamme rohkaista heitä käymään täällä mahdollisimman usein. Samalla he näkevät, kuinka ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita heidän tuotteistaan”, Arjola kertoo. Arjola muistuttaa, että tällä hetkellä suurin osa laadukkaammiksi luokitelluista ravintoloista ostaa raaka-aineensa suoraan tuottajilta. Siinäkin Arjolalla on ollut näppinsä pelissä – alun perin myymälätoiminta sai alkunsa projektista, jonka tarkoituksena oli saattaa pientuottajat ja ravintoloitsijat yhteen. Kun tuottajien ja ravintoloiden yhteistyö saatiin rullaamaan, syntyikin idea esitellä pientuottajien osaamista laajemaltikin, myymälän kautta. ”Se ei kuitenkaan tarkoita, että haluaisimme ”brändätä” myymiämme tuotteita jonkun konseptin mukaisiksi. Tuottajien oman ilmeen on tarkoitus näkyä myös pakkausten ulkoasussa.” Myyntihyllyjä ja pakastealtaita tutkiessa vesi herahtaa auttamatta kielelle: karitsan viuluja Ilmajoelta, Sallan villiporoa – ainoastaan jäkä-

lällä syötetty lajike, jonka lihat toimittanut tuottaja on itse leikannut ja käsitellyt. Hyllyillä näkyy kuivattuja marjoja, marmeladia, hunajaa, olutta. ”Liha tulee meille keskimäärin 10­–20 eläimen tiloilta, jossa ne ovat olleet kuin perheenjäseniä.” Tuorelihatiskiä ei Kotitorilta löydy, eikä sellaista Arjolan mielestä tarvitakaan. ”Päinvastoin kuin moni luulee, on oikeanlainen riiputus–pakastusyhdistelmä lihan maulle kaikkien parhain ratkaisu”, hän vakuuttaa.

Maaseutu löytyy uudelleen Arjola sanoo uskovansa vankasti pientuotannon arvonnousuun, siitäkin huolimatta, että keskusliikkeillä on tässä maassa yli 80 prosentin osuus elintarvikemyynnistä. ”Meidän esille tuomiemme vaihtoehtojen luontevin paikka ei ole supermarketin hyllyssä. Uskon, että Maatilatorin kaltaisesta ympäristöstä ihmiset löytävät paremmin etsimänsä ja saavat myös aivan uusia ideoita.” ”Monet meillä käyneet ovat todenneet, etteivät edes tienneet Suomesta löytyvän näin hyvää ruokaa. Eihän Suomessa toki ole sellaista ruokaa arvostavaa kulttuuria, kuin vaikkapa Italiassa, mutta kyllä kysyntä ja mielenkiinto ovat jatkuvassa kasvussa. Pelkällä turistivirralla ei tätä paikkaa pyöritettäisi, Arjola vakuuttaa. Hän puhuu jopa maaseudun uudelleen keksimisestä, sillä Suomesta löytyy paljon osaamista ja eräänlaista katoavaa kansanperinnettä, joka voitaisiin helposti elvyttää kukoistavaksi. ”Kun kävimme Lapissa tutustumassa sikäläiseen osaamiseen, eteeni osui 6–7 erilaista marjaa ja lääkkeinä käytettyjä yrttejä, joista en ollut ikinä kuullutkaan. Paikalliset tunsivat ne kuitenkin hyvin. Eräs

24


Maatilatorin myymälän tiloista löytyy tuotteita 250 eri tuottajalta. Määrä on jatkuvassa kasvussa.

kontaktimme löysi puolestaan Vuosaaren alueelta Helsingistä 11 erilaista yrttilajiketta ja myi ne täällä suoraan asiakkaillemme.” Yhdeksi mahdollisuudeksi Arjola nostaa kääpäuutteet, jotka ovat USA:ssa huippusuosittuja luontaistuotteita. ”Suurin osa tunnetuista lajikkeista ­– joita on yli 200 ­– löytyy suoraan Suomesta. Niiden ominaisuudet ovat vanhan kansan hyvin tuntemia. Myös Venäjän suomensukuisilta alueilta löytyy paljon tietämystä, koska siellä ihmiset tukeutuvat vielä monin paikoin omavaraistalouteen.”

Yksi Arjolan salaisista aseista on yhtiökumppani ja huippukokki Markus Maulavirta, joka testaa monia kokeiltavaksi otettavia tuotteita omassa ”koelaboratoriossaan”. Hän siteeraa mielellään myös toista yhtiökumppaniaan, Eero-Pekka Rislakkia, joka on todennut maatilallisten olevan tulevaisuuden eliittiä. ”Tästä näyttäisi tulevan elämän mittainen projekti. Markkinat ovat paljon valmiimpia tällaiselle konseptille, kuin uskalsimme ikinä odottaa.” 

Uudet mahdollisuudet inspiroivat Kotitori-hankkeen takana on Uni One Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana Aki Arjola toimii. Arjolan yritys on tunnettu muun muassa The Best of Finland -projektista, jonka tarkoituksena on tukea kotimaisista raaka-aineista ja materiaaleista tehtyjen huipputuotteiden saatavuutta sekä näkyvyyttä. ”Aluksi Best of Finland -projektissa haluttiin palauttaa suorat tuottajayhteydet ravintoloiden ja pientuottajien välille. Sen idean pohjalta päätimme rakentaa myös innovatiivinen myymälä-konseptin, ja löytää myös potentiaalisia vientimarkkinoita”, Arjola kertoo. The Best of Finland on osa Tekesin Sapuska-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on uudenlaisten toimintamallien kehittäminen elintarvikealalle sekä pienten ja keskisuurten yritysten kasvun vauhdittaminen. ”Sen lisäksi, että konseptimme tarjoaa monille pienyrityksille mahdollisuuden saada omilleen tuotteilleen näkyvän jakelukanavan, uskon 25

sen kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Tavoitteenamme onkin laajentaa myymäläkonseptia entisestään. Lähitulevaisuudessa aiomme avata myymäläympäristön Helsinki–Vantaan lentoasemalle, sekä liikutettavan The Best of Finland -myymälän. Pohdimme myös keinoja, joilla nykyajan teknologisia sovelluksia voitaisiin hyödyntää perinneruuan tuotannossa.” Muun toiminnan ohella, Uni One -yritys pyörittää ruoka- ja juomakulttuuriin pureutuvaa Viisi Tähteä -julkaisua, joka ilmestyy internetissä. Arjola on esitellyt yhtiökumppaneidensa kanssa luotua Eat&Joyfilosofiaa myös maailmalla. Viime vuoden keväällä Arjola ja Markus Maulavirta vierailivat Suomen ulkoministeriön suopealla avustuksella Valkoisen Talon kotipuutarhassa ja törmäsivät pihamaalla jopa itseensä presidentti Barak Obamaan. Tämä lupasi tutustua Suomalaiseen ruokakulttuuriin paremmin, heti kun asiaa tänne päin ilmenee.


Kasvuyrityksen tarina

Kasvuyrityksen tarina

26


Peliyritys osasi kansainvälistyä ja kasvoi vauhdilla

Juuri ennen vuosituhannen alun teknokuplaa perustettu Sumea Interactive / Digital Chocolate on kasvanut kymmenessä vuodessa elämäntapapelaajien kaveriporukasta globaaliksi pelitaloksi. Pelien suunnittelun lisäksi yrityksessä on osattu neuvottelutaito, liikkeenjohto ja sopimusjuridiikka. Teksti: Kai Tarkka / TrueStory Kuvat: Eeva Anundi

umea Interactive -nimellä vuosituhannen vaihteessa henkiin herännyt ja vuonna 2004 amerikkalaisen peliguru Trip Hawkinsin Digital Chocolate Inc:n kanssa fuusioitunut yritys on hyvä esimerkki innostuksesta, sitoutumisesta ja osaamisesta. Samalla se kertoo oikean ajoituksen merkityksestä. ”Digikuplan puhkeaminen oli monille yrityksille katastrofi. Meille se oli kuitenkin siunaus. Suuri joukko potentiaalisia kilpailijoita pyyhkiytyi silloin olemattomiin ja markkinoille jäi juuri sopiva Sumean mentävä aukko. Me olemme tehneet monia asioita suunnitelmallisesti oikein, mutta monesti on myös sattumalla ollut näppinsä pelissä. Julkiset kumppanit ovat olleet apunamme varsinkin kansainvälistymisessä ja teknologiamme kehittämisessä”, kertoo Digital Chocolate Ltd:n toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Hän kuuluu talous- ja hallintojohtaja Janne Snellmanin kanssa yrityksessä alusta alkaen mukana olleisiin avainhenkilöihin. Muutos entiseen on se, että aikaisemmat sumealaiset ovat nyt osakkaina ja palkkatyöläisinä globaalissa Digital Chocolatessa. Yrityksen Euroopan pääkonttori ja tuotekehityksen keskus sijaitsee edelleen Helsingin Ruoholahdessa.

Talkoohengellä liikkeelle Yrityksen alku vuonna 2000 ei ollut ruusuinen. Ideoita oli paljon ja jonkin verran oli myös tuotteentynkiä. Markkinat, myynti ja pidemmälle tulevaisuuteen suunnatut suunnitelmat vain puuttuivat. Into korvasi kuitenkin monta asiaa. ”Kaverit olivat mukana Sumeassa aika lailla talkoohengessä. Kun rahaa ei tullut juurikaan sisään, ei palkkojakaan voitu tietenkään maksaa. Osa meistä

27


Kasvuyrityksen tarina

Suurin kasvualueemme ovat olleet Facebook-pelit

Digital Chocolaten pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Suomessa, vaikka yritys toimii globaalisti, iloitsee toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

oli päivätöissä muualla ja teki sitten toisen työpäivän illalla Sumean eteen”, muistelee Snellman. Hän itse oli töissä Prohalla lakimiehenä vuoteen 2003 saakka, kunnes siirtyi kokopäiväisesti Sumea Interactiven palvelukseen. Aluksi Sumea Interactive teki alihankintana mobiilipelejä muille yrityksille. Sitä kautta yritys sai jonkin verran kassavirtaa. ”Ainakin sen verran, että saatiin vuokrat maksettua”, kertoo Paananen.

Digikupla puhkesi ja pelikentälle tuli tilaa Vuonna 2002 alkoi tapahtua. Ensin Sumea Interactive teki sopimuksen java-pelien toimittamisesta o2-operaattorille Britanniaan. Samana vuonna yritys solmi myös sopimuk-

sen Vodafonen kanssa. Vodafonelle tehtiin muun muassa Ferrari-aiheinen mobiilipeli, sillä operaattori oli Ferrarin F1-tallin sponsori. ”Digikupla oli puhjennut ja markkinoilla oli runsaasti tilaa. Jouluna 2002 huomasimme, että kaikki operaattorit halusivat mobiilipelejä. Vuodesta 2003 muodostui meille todella tuottoisa, mutta myös hullu vuosi. Silloin tehtiin älytön määrä sopimuksia. Suurimpina varmaankin Orangen ja T-Mobilen kanssa tehdyt sopimukset”, listaa Paananen. Yrityksen henkilöstön määrä kasvoi liikevaihdon kasvun mukaisesti. Tai se oli ainakin tavoitteena. Todellisuudessa osaavia ihmisiä tarvittiin jatkuvasti lisää ja heistä oli tuolloin jatkuva puute. Tilanne ei ole hirveästi muuttunut vuosien varrella. ”Vuosien 2002-2003 vaihteessa meitä oli seitsemän henkeä. Vuoden 2003 lopussa meitä oli jo 20 henkeä. Siinä vaiheessa porukalle oli jo varaa maksaa palkkaakin”, kertoo Snellman. Kasvu jatkui nopeana ja voitollisena myös vuonna 2004. Väkeä rekrytoitiin ”hul-

lun lailla” ja Sumea Interactive avasi Finpron avustuksella myyntikonttorin Yhdysvaltoihin.

Myy, kasva tai fuusioidu Sumea Interactive kasvoi vauhdilla ja taloudellinen tulos oli erinomainen. Paanasen mukaan oli kuitenkin jo silloin itsestään selvää, että peliala tulee keskittymään lähitulevaisuudessa merkittävästi. Jotain oli syytä tehdä. Vaihtoehtoja oli kolme. Sumea Interactive olisi voitu myydä sellaisenaan jollekin ulkopuoliselle. Osakkaat olisivat saaneet rahansa ja voineet miettiä, mitä haluavat tehdä seuraavaksi. Toinen vaihtoehto oli nostaa Sumean pääomaa merkittävästi. Ongelmaksi muodostui kuitenkin yrityksen koko. ”Amerikkalaisille pääomasijoittajille olimme liian pieniä. Heille oli tärkeää erityisesti yrityksen johdon uskottavuus ja yrityksen sijainti. Jos ne olisivat olleet kunnossa, niin sen jälkeen olisi mahdollisesti esitetty myös kysymys ’Ai niin, onko teillä jokin tuotekin myytä-

28


Sumea Interactive / Digital Chocolate

vänä?’ Meillä oli tuotteet kunnossa, mutta sillä ei tässä logiikassa ollut paljoakaan painoarvoa”, Snellman harmittelee. Suomen pääomamarkkinat olivat toisaalta Sumean kannalta liian suppeat. Kasvun vaatimia miljoonia euroja ei Suomesta ollut mahdollista saada kasaan. Eikä Suomesta löytynyt silloin riittävästi pelibisnesalan tuntemusta tai osaamista. Erilaisten vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen kolmas vaihtoehto, kumppanin etsiminen, vaikutti entistä paremmalta vaihtoehdolta.

Sumea ja Digital Chocolate täydensivät hyvin toisiaan Paananen, Snellman ja muut yhtiökumppanit alkoivat selvittää, mistä sopiva yrityskumppani voisi löytyä. Peliguru Trip Hawkinsin vuonna 2003 perustama Digital Chocolate vaikutti heti yritykseltä, jonka arvomaailma oli lähellä Sumea Interactivea. ”Digital Chocolate oli juuri sellainen yritys, mitä amerikkalaissijoittajat toivoivat:

29

tunnettu johtaja, kuuluisia muun muassa Googlea rahoittaneita pääomasijoittajia jo valmiiksi mukana sekä hyvä levitysverkosto USA:ssa”, luettelee Paananen. ”Sumealla oli puolestaan runsaasti sellaisia tuotteita, joita DC kaipasi. Lisäksi meillä olivat jo Euroopan markkinat kohtuullisen hyvin hallussamme. Näin ollen Sumean fuusioituminen Digital Chocolaten kanssa vuonna 2004 oli melko täydellinen ’match made in heaven’”, täydentää Snellman.

Mobiilipeleistä sosiaaliseen pelaamiseen Mobiilipeleistään parhaiten tunnettu Digital Chocolate ei suostu enää lokeroitumaan nimenomaan mobiilipelien suunnittelijaksi. Nykyiset pelit ovat entistä enemmän laitteista riippumattomia. ”Pienemmät näytöt tekevät mobiililaitteista haastavampia pelien suunnittelijalle. Uusissa älypuhelimissa näytöt ovat kuitenkin jo melko suuria, joten rajanveto mobiili-

Perustettu vuonna 2000

Fuusio Digital Chocolate Inc:n kanssa vuonna 2004

Yhteisölliseen mediaan tehtyjen pelien kasvu vuodesta 2008 lähtien

Suomen tytäryrityksen liikevaihto 9 miljoonaa euroa vuonna 2008. Koko konsernin liikevaihto salainen.

Työntekijöitä Suomessa 115 henkilöä

Toimipisteet Helsingissä, USA:ssa, Espanjassa, Intiassa ja Meksikossa

Mobiiliteetti valtaa pelialaa. Älypuhelinten ja pöytäkoneiden väliset erot kaventuvat jatkuvasti esimerkiksi Facebookin peleissä. pelien ja muiden pelien välillä alkaa olla vaikeaa. Suurin kasvualueemme ovat olleet Facebook-pelit. Pelaamisen sosiaaliset ulottuvuudet lisääntyvät myös tulevaisuudessa. Samalla pelikokemus siirtyy päätelaitteesta toiseen vaivatta”, ennustaa Paananen.

Kaupallistamista, kansainvälistymistä ja tuotekehitystä Sumea Interactive ja Digital Chocolate ovat tehneet yhteistyötä Tekesin kanssa vuodesta 2002 lähtien. Erityisesti verkostoitumiskumppanina Tekes on ollut yritykselle arvokas.


Kasvuyrityksen tarina

Kasvustrategia ohjenuoraksi alusta alkaen Suomalaisen kasvuyrityksen on osattava etsiä markkinoita kotimaan ulkopuolelta. On oltava kunnianhimoiset tavoitteet ja kasvustrategian olisi syytä olla keskeinen osa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Media-alalta on odotettavissa peliyritysten rinnalle muitakin Sulakkeen tapaisia kasvuyrityksiä. Tekes tukee kasvuyrityksiä. Niiden avulla Suomi parantaa asemaansa kansainvälisessä kilpailussa. Kasvuyritykset ovat myös tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä työllistäjiä. ”Kasvuyrityksessä on oltava tavoitteiden, resurssien ja ajoituksen kohdallaan. Kasvutarinan on oltava selvä kaikille yrityksen avainhenkilöille ja se on osattava kertoa ulkopuolisille sijoittajille uskottavasti. Kasvustrategian olisi mielellään oltava osa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa alusta alkaen”, listaa teknologia-asiantuntija Mari Isbom Tekesistä. ”Lähdimme liikkeelle Tekesin kanssa peliemme kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvistä hankkeista. Ne onnistuivat hyvin. Tekes on verkottunut vahvasti sekä Suomessa että maailmalla. Tämä verkosto on ollut myös meidän käytössämme. Me tuskin olisimme ikinä lähteneet kansainvälistymään tai perustaneet toimistoa USA:han ilman Tekesiä”, arvelee Snellman. Sumea / Digital Chocolate toimii yhteistyössä Tekesin kanssa edelleen. Nykyisin kysymys on etenkin tuotekehitykseen ja teknisiin työkaluihin liittyvästä yhteistyöstä. ”Erilaisia pelilaitteita on valtavasti. Jokainen uusi peli pitää sovittaa jokaiselle laitteelle erikseen. Kun peli sovitetaan tuhanteen eri laitteeseen ja siitä tehdään vaikkapa viisi erilaista kieliversiota, niin päädymme yhteensä noin viiteen tuhanteen erilaiseen versioon. Tällaisten versiomäärien hallinta vaatii omia työkalujaan ja niitä olemme kehittäneet viime aikoina Tekesin kanssa”, tiivistää Paananen. 

Nuoret ja innovatiiviset yritykset kasvukiitoon Tekes tarjoaa aloittaville ja innovatiivisille kasvuyrityksille omaa erillistä rahoitustaan. Nuoren innovatiivisen yrityksen rahoituksella halutaan nimenomaan edistää ja nopeuttaa yrityksen kasvua sekä kansainvälistymistä tarjoamalla rahoitusta juuri kasvuvaiheeseen. ”Innovatiivisen yrityksen kanssa voidaan lähteä liikkeelle kasvustrategian ja kansainvälistymisen suunnittelusta. Me autamme yritystä löytämään oikeat kumppanit. Esimerkiksi Tekesin yhdessä Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistämä Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi erilaisia asiantuntijapalveluja yrityksen käyttöön”, Isbom kertoo.

Ota selvää vaihtoehdoista ja kasva Digital Chocolate on Isbomin mielestä erinomainen esimerkki yrityksestä, joka on osannut hyödyntää julkista rahoitusta. Yrityksen avainhenkilöt ovat ottaneet selville erilaiset tarjolla olleet vaihtoehdot ja hyödyntäneet tukipalveluja kasvuprosessin aikana. ”Aina voidaan kysyä onko suomalaisen yrityksen myynti ulkomaiseen omistukseen hyvä asia. Sumea Interactiven fuusio Digital Chocolaten kanssa on ollut Suomelle eduksi. Yritys työllistää edelleen paljon suomalaisia ja sen tuotekehityksen keskus sijaitsee Suomessa”, muistuttaa Isbom.

30


Puhdasta vain

kymmenessä asteessa

10°c AB Enzymes ja Roal löysivät entsyymin, jonka avulla pyykinpesu on mahdollista tehokkaasti jopa kymmenessä asteessa. Löydön ansiosta kotitalouksissa voidaan tulevaisuudessa pudottaa pesulämpötiloja ja säästää energiaa. teksti: Ilona Ruskoaho kuva: istockphoto

”E

nnakoimme markkinoiden tulevaa kysyntää ja totesimme, että voimakas trendi on saada pyykinpesuaineet toimimaan matalissa lämpötiloissa eli 20–40 asteessa. Energian hinta on ollut jatkuvasti nousussa, joten tavoitteena on säästää energiaa”, kertoo Pentti Ojapalo AB Enzymesista. Nykyiset pesuaineiden entsyymit toimivat optimaalisesti 40–60 asteessa. AB Enzymes Oy:n ja Roal Oy:n Tekesin SymBio-ohjelmassa rahoitetussa hankkeessa löydetty entsyymi on ainutlaatuinen, koska se toimii laajalla lämpötila-alueella ja tehokkaasti jopa kymmenessä asteessa. Entsyymi on sopiva proteiinipohjaisten tahrojen poistamiseen vaatteista. Tällaisia

31

tahroja aiheuttavat esimerkiksi veri, maito ja kananmuna sekä muut ruoka-aineet.

Öljypohjaisten tuotteiden tarve vähenee yli neljänneksen Pesulämpötilaa alentamalla jokainen perhe voi toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita. Löytö tukee tavoitteita myös toisella tavalla. ”Aiemmin pesuaineet ovat perustuneet pitkälti petrokemian tuotteisiin, mutta nyt ne voidaan korvata osittain entsyymeillä. Näin öljypohjaisten tuotteiden käyttöä voidaan vähentää 25–30 prosenttia”, Ojapalo kertoo. Kaupallinen tuote voidaan lanseerata 2011. Onnistunut projekti kasvattaa investointeja, tuotantoa ja liikevaihtoa.

”Samoja tuotteita myydään globaalisti. Päämarkkinamme ovat EU ja USA. Aasia on kasvava markkina-alue”, Ojapalo kertoo. ”Suurimmat pesuainevalmistajat ovat kansainvälisiä yrityksiä eli Procter & Gamble, Unilever ja Henkel.” ”Projekti on ollut tähän mennessä suurin yksittäinen tuotekehityshankkeemme sekä taloudellisesti että resursseiltaan. Tekesin rahoitus vaikutti suoraan siihen, että aloitimme projektin kokonaan uudella alueella. Se myös lisäsi projektissa käytettävissä olevien resurssien määrää. Onnistumisprosentti nousi, koska resurssit olivat suuremmat”, Ojapalo tiivistää. Tulevaisuudessa entsyymiä voidaan soveltaa eri tarkoituksiin. Löytöä voidaan nestepesuaineiden lisäksi käyttää esimerkiksi astianpesuaineissa ja pesupulvereissa. ”Samoja entsyymejä käytetään pienemmässä mittakaavassa myös muun muassa puunjalostus- ja silkkiteollisuudessa. Tarkoituksena on soveltaa löytöjä jatkossa myös niihin”, visioi Ojapalo. 

Ideasta konseptiksi

Ideasta konseptiksi


Persoona Hyvä työ

Hyvä työ

Teatterilla työ luistamaan teksti: Anuliina Savolainen kuvat: Maiju Saari, Istockphoto

Onko organisaation sisäisessä tiedonkulussa pullonkauloja, asiakassuhteissa kitkaa? Tehdään siitä teatteria! Lahti School of Innovationin kehittämällä tutkimusperusteisen soveltavan teatterin menetelmällä ratkotaan tulppia työpaikalla.

okainen on oman työnsä paras asiantuntija ja vastuussa työn tekemisen lisäksi sen kehittämisestä, mutta aina ei tämä käytännön työn tekijöiden ääni pääse esiin ja tule kuulluksi. Ehkä suurin innovaatiokyvykkyyden tulppa organisaatioissa ei ole puute ideoista vaan vai-

keudet viedä niitä käytäntöön”, tutkija Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationista sanoo. Tutkijat kehittivät InnoLinkki-hankkeessa kolmivaiheisen menetelmän, jonka vaiheet ovat työtarinoiden keruu, analysointi ja soveltavan teatterin sessio. Se luotiin yhdessä Stora Enso Packagingin kanssa. Seuraava yhteistyökumppani oli Lahden kaupungin suun terveydenhuolto, jonka Hammaspeikko-hankkeessa kerättiin tarinoita kolmen yläkoulun 13–16 vuotiailta oppilailta ja hammashuollon henkilökunnalta.

Hammaspeikolla nuorten luo Ylihammaslääkäri Markku Mikkonen Lahden sosiaali- ja terveystoimesta innostui heti, kun kuuli hankkeesta. ”Hammashoidon tärkein asiakaskunta koostuu teini-ikäisistä, joiden joukossa peruuttamattomien poissaolojen määrä on

todella suuri. Samassa ikäryhmässä on eniten tarvetta hammashuoltoon, sillä hampaat reikiintyvät tuolloin helposti”, hän kertoo. Hammaspeikko-hankkeen tavoite oli päästä nuoria lähemmäs ja pienentää poissaolojen määrää. Ensin kerättiin tarinoita ruohonjuuritasolta. Samalla kun koululaiset kertoivat kokemuksiaan hammashoitolasta ainekirjoituksilla ja työpajoissa, hammashoidon henkilökunnalta kerättiin kokemuksia ja näkemyksiä koululaisten hammashoidosta. Sitten taidekasvattaja ja draamaohjaaja Anne Pässilä Lahti School of Innovationista analysoi ja työsti tarinat teatterikohtauksiksi ja harjoitti näyttelijät teatteri-ilmaisun ohjaajan kanssa. Kohtaukset päätyivät lavalle Lahden Diakoniaopiston opiskelijoiden esittäminä. Kohtauksissa kuvattiin, miltä teinistä tuntui: hänelle hammashoitotilanne oli ainutkertainen ja usein vähän jännittäväkin, kun taas hammashuollon henkilökunnalle se oli jokapäiväistä työtä. Ilmeni, että henkilökunnalla on helposti holhoava asenne teineihin.

Työprosessit läpinäkyviksi ”Menetelmän ytimessä on kysymys: ’Miksi te teette niin kuin teette?’ Tämä kysymys esitetään näyttämön tapahtumien kautta. Ne käsittelevät eri toimintayhteisöjen tapoja kohdata toisensa, kommunikoida ja käsitellä asioita. Roolihenkilöiden kautta näyttäytyy yhteisön koko kirjo, erilaiset jän-

32


Tekesin toiminta kattaa myös työorganisaatioiden ja työelämän laadun kehittämisen.

Teatterimenetelmä saa eri työyhteisöt kysymään itseltään: Toimimmeko me oikeasti noin?

nitteet, suhteet ja väärinkäsitykset. Teatterimenetelmä saa eri työyhteisöt kysymään itseltään: Toimimmeko me oikeasti noin?”, Anne Pässilä kertoo. Katsomossa oli henkilökunnan lisäksi myös johdon edustajia. Yleisöllä ja ohjaajalla oli lupa keskeyttää esitys, kommentoida ja keskustella. Myöhemmin järjestettiin yhteistoimintasessio, jossa puitiin tuloksia ja päätettiin kehitettävien asioiden toteuttamisesta käytännössä. ”Esitykset työtilanteista olivat toki hiukan kärjistettyjä, mutta niistä tykättiin. Samalla työprosessi tuli läpinäkyvämmäksi. Saatiin uusia ideoita, kuinka lähestyä nuoria”, Mikkonen kertoo.

lähestymistavalla tuodaan esille myös organisaation valtasuhteisiin ja niissä piileviin emootioihin liittyviä asioita. Etäännyttämisen avulla ihmiset tekevät vaikeitakin asioita näkyväksi. Teatterimenetelmän avulla voidaan kerätä tietoa tilanteista ja tapahtumakuluista hyvinkin tarkasti, tunnistaa yhdessä organisaation jäsenten kanssa niissä esiintyviä tulppia ja katkoja sekä toimivia yhteistyösuhteita”.

Liiketalouden ja taiteen liitoksessa Asiakkaan ääni kuuluviin Asiakaskyselyihin vastaaminen edellyttää yleensä sanallista, perusteltua viestintää. Meidän menetelmämme avulla asiakkailta saatiin kerättyä myös tunnepohjaista, hiljaista, ehkä osin tiedostamatontakin tietoa: millaisia kokemuksia heillä oli, miltä heistä tuntui, mitä he pelkäsivät, mitä toivoivat, mistä haaveilivat, Tuija Oikarinen kertoo. Tutkijat uskovat että taiteellisen etäännyttämisen avulla konkreettisia tilanteita on helpompi käsitellä: ­”Vääjäämättä tällaisella

33

Poikkitieteellisyydessä on haasteensa. Liiketaloustieteen tehokkuuteen, rationaalisuuteen ja analyyttisyyteen pohjautuva ajattelu voi olla ristiriidassa taiteen tavoitteiden kanssa. ”Siksi meiltä on ollut hanketta toteuttamassa monitieteellinen tiimi, jossa on ollut kauppatieteilijää, taidekasvattajaa, kasvatustieteilijää, yhteiskuntatieteilijää ja soveltavan teatterin ammattilaisia. Lisäksi asiakasorganisaatiosta on koottu vastinpariksemme ydintiimi. Hammaspeikko-tapauksessa siinä

oli edustettuina johto, kaikki ammattiryhmät sekä eri toimipaikoista edustajia”, Pässilä kertoo. Hänen mukaansa taidelähtöisessä kollektiivisessa oppimisessa tulos näkyy usein pehmeissä arvoissa: luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentumisessa, hiljaisen tiedon jakamisessa, asiakasnäkökulman ymmärtämisessä. Nämä asiat tukevat innovaatiokyvykkyyttä ja lopulta myös tuottavuutta. Hammaspeikko-projekti jatkuu nyt toisessa vaiheessa, jossa poissaolojen ja palvelutilanteiden teemoja työstetään. Tutkijat kehittävät myös tietopakettia organisaatioiden itsenäiseen käyttöön. InnoLinkki kuului Tekesin Työelämän kehittämisohjelmaan (Tykes). Sen jatkona Tekes julkisti 10.12.2009 uuden työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksen, joka kannustaa suomalaisia työpaikkoja kehittämään työelämäinnovaatioita, tuottavuutta ja työelämän laatua.  www.tekes.fi/info/tyke


NImityksiä

kuva: susanna lehto

Nimityksiä

johtamista. Tekesiin tulee valtavasti tietoa ulkopuolelta, ja keräämme runsaasti seurantatietoa hankkeista. Tavoitteenamme on ratkaista se, miten kaikki relevantti tieto saadaan tutkijoitten ja Tekesin asiantuntijoiden käyttöön. Rakennamme käyttäjäryhmittäin räätälöidyn innovaatiomaiseman, josta kukin voi helposti poimia tarvitsemansa tiedon.” Miten visioit tulevaisuutta? ”Strategisella tietämyksen hallinnalla tulee olemaan yhä suurempi rooli päätöksenteon ja asiakastyön apuna. Arviointiyksikkömme näen tulevaisuudessa uudenlaisena virtuaalikirjastona, joka tarjoaa työkalut tiedon hakemiseen ja käsittelyyn. Kansainvälisyyden merkitys kasvaa entisestään. On ratkaistava käytännössä, miten Tekesin toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi kyetään liittämään kansainväliseen vertailutietoon ja ennakoituihin skenaarioihin.”

Ennakoivasta arvioinnista apua suunnitteluun

Mikä tuo vastapainoa rankalle aivotyölle?

TkT, VTM, Dosentti Raine Hermans on nimitetty Tekesin vaikuttavuusarviointi-yksikön johtajaksi. vaikuttavuusarviointiyksikössä työskentelee Hermansin lisäksi yhdeksän asiantuntijaa. Raine Hermans, mitä arviointiyksikkö tekee? nsimmäinen tehtävä on innovaatiotutkimuksen edistäminen. Seuraamme innovaatiotutkimusta ja rahoitamme sitä. Seuraavat teemahaut avataan touko-kesäkuussa. Teemat ovat Kysyntä- ja käyttäjälähtöisestä innovaatiopolitiikasta kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan sekä Globaalit arvoverkostot kilpailukyvyn edistäjänä.” ”Toiseksi tehtävämme on Tekesin ja koko suomalaisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden arviointi. Siirrymme vähitellen yksittäisten Tekesin toimien historian

Tradenomi Elina Posti on nimitetty määräaikaiseksi projektipäälliköksi tietotekniikkapalvelutyksikkööön.

arvioinnista innovaatiojärjestelmän toimintakokonaisuuksien ennakoivaan arviointiin, josta on apua suunnittelussa ja päätöksenteossa. Haasteena on ajattelutavan muutos – miten uskallamme ja kykenemme hyödyntämään epävarmaa ennakointitietoa, kun olemme tottuneet tuottamaan tarkkoja kuvauksia toteutuneesta vaikuttavuudesta? Ennakoiva ote edellyttää myös aiempaa intensiivisempää yhteistyötä Tekesin matriisiorganisaation kanssa.” ”Kolmanneksi yksikkömme kehittää strategisen tietämyksen hallintaa eli tieto-

DI Satu Kantola on nimitetty teknologiaasiantuntijaksi ympäristötieto ja avaruussovellukset -yksikköön. Sadun liiketoiminta-alue on ohjelmistot ja digitaalinen media.

”Autoilu! Tykkään ajaa autolla pitkiä matkoja – lomalla parasta on ajaa suoraan Lappiin. Pari kertaa on pakko pysähtyä, mutta muuten mennään tukka putkella.” Raine Hermans siirtyi arviointijohtajaksi Tekesin alueelliset toiminnot -yksikön teknologiajohtajan tehtävästä, jossa hän toimi reilut kaksi vuotta. Ennen Tekesiin tuloaan ja toistamiseen viime kesänä Hermans toimi vierailevana professorina Northwesternin yliopiston Kellogg School of Managementissä oppialanaan johtamisen taloustiede. Tätä ennen hän oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn palveluksessa vuodesta 2000. Viime kesänä Hermans nimitettiin Helsingin kauppakorkeakouluun organisaatiot ja johtaminen -aineen dosentiksi. 

KTM Tuomas Henttonen on nimitetty teknologia-asiantuntijaksi liiketoiminnan, muotoilun, käytettävyyden ja sisältöjen hallinnan osaaminen -yksikköön. Tuomaksen liiketoiminta-alue on ohjelmistot ja digitaalinen media.

FM Marja Nykänen on nimitetty erityisasiantuntijaksi Eurooppatoiminnotyksikköön.

34


Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 17.9.2010. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute:nakoalat@tekes.fi Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/ julkaisut

Pohjois-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Käsityökatu 41, PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 020 63 60080 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Hämeen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikkö Rauhankatu 10 15110 Lahti Puh. 010 60 25209 Varsinais-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Ratapihankatu 36 PL 236, 20101 Turku Puh. 020 63 60060

Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Pääkonttori Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI Puh. 010 191480 Fax (09) 694 9196 www.tekes.fi Tekes on myös Facebookissa.

Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Kaikkien tekesläisten sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi Asiakasneuvonta info@tekes.fi Perustietoa Tekesin palveluista ja projektien rahoituksesta

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot/ tekes_ulkomaat.html Belgia - EU-yhteystoimisto, Bryssel Japani - Tokio Kiina - Peking - Shanghai USA - Piilaakso - Washington, D.C.

35

Satakunnan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Yrjönkatu 20, 2. krs. PL 266, 28101 PORI Puh. 010 60 22106 Pirkanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 4 PL 297, 33101 Tampere Puh. 020 63 60050 Keski-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. 010 60 24841 Etelä-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Mikonkatu 5 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 010 60 24182 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 010 60 23000 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Huhtalantie 2 60220 Seinäjoki Puh. 020 63 60030 Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 020 63 60140 Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola, Puh. 020 63 60140

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Kauppakatu 40 B PL 8, 80101 Joensuu Puh. 020 63 60110 Kainuun ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 020 63 60100 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 86 90101 Oulu Puh. 020 63 60020 Lapin ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Ruokasenkatu 2 96200 Rovaniemi Puh. 020 63 60010 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 020 63 60010 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15 00241 Helsinki Puh. vaihde 020 63 60070

Näin autamme Tekes jakaa kehitystoimintaan liittyviä riskejä. Yrityksesi voi toteuttaa projektin laajempana, haasteellisempana ja nopeammin Tekesin rahoituksen avulla. Tekes rahoittaa tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintaosaamisen, palvelumallien, organisaatiorakenteiden ja työelämän kehittämistä. Tekesin asiantuntijoilta saat apua idean arviointiin ja jalostamiseen. He neuvovat myös muiden rahoituskanavien käytössä ja tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia.

www.tekes.fi

Yhteystiedot

Yhteystiedot


Näköaloja verkossa Haluatko lukea lehden verkossa vai printtinä? Nyt voit sekä että! Näköalat on ilmestynyt digipaper-muodossa numerosta 1/2010 lähtien. www.tekes.fi/julkaisut → Hae: Näköalat Maksuttoman paperilehden tilauksen voit tehdä samassa osoitteessa.

Oivalluksia innovaatioiden ammattilaisille


Näköalat 2 2010