Page 1

TRAIVI

iseen, s. 4 m ä t it h e k n kse eoita opetu id ä t s ly e s y iden tvt-k lissa, ss. 6-7 a a in -f 3 1 » Opiskelijo 0 2 ja estystä Taita n 11 e m e ll U D amiseen, s. t h jo » KPE n e t s o t u intia, s. 14 o ta tukea mu s v e in s v k y u h t ä lu t u is o k »K ästöä ja hen ä s ä ä lv e s la il » Sertifioinn

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI • KESÄNUMERO 19/2013 TRAIVI 19 • 2013

1


Liisa Sadeharju Kuva: Ritva Välitalo, Studio alfa

PÄÄKIRJOITUS Sisältö Pääkirjoitus

2

Uusi valtuustokausi alkanut

3

Opiskelijoiden tvt-kyselystä ideoita opetuksen kehittämiseen 4 Tilinpäätös 2012 ja talouden näkymät vuodelle 2013

5

Salla-Maria Kola – Taitaja-finaalissa hopealle

6

KPEDUlle menestystä Taitaja2013-finaalissa 7

KPEDU edelleen muutosten keskellä

Maaseutuopisto hyödynsi Kuntarekryä

8

Henkilöstökyselyn vaikutukset SoTella

Ammatillisen koulutuksen uudelleen suuntaaminen ja KPEDU

9

Mennyt lukuvuosi oli koulutusyhtymän historiassa valmistautumista muutoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelma ammatillisen koulutuksen uudelleensuuntaamisesta sisälsi Keski-Pohjanmaan ja KPEDUn näkökulmasta karuja lukuja. Isänpäivän ja ”tuhkakeskiviikon” kirjeet ovat haastaneet perustelemaan yhdessä alueen kuntien ja elinkeinoelämän kanssa, miksi ammatillista koulutusta tarvitaan alueella lähes nykylaajuudessaan, vaikka nuorisoikäluokat tilapäisesti hiukan pienenevät. Alueemme on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja hyvin elinvoimainen kaikilla sektoreilla: teollisuus, kauppa, maatalous ja kulttuuri. Ammatillisia osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin tämän elinvoiman ylläpitämiseksi. Näillä näkymin lopullinen päätös opiskelijapaikkamäärästä vuosille 2014 – 2016 saadaan kesäkuun aikana. Vuotta 2014 koskevat aloituspaikkapäätökset yhtymähallitus tekee elokuussa. Odotamme ja toivomme ministeriöltä ratkaisua, joka mahdollistaisi mahdollisimman laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan jatkossakin.

Kaija Häggblom: Älä jätä hymyä huomiseen

10

Koulutuksesta tukea muutosten johtamiseen 11 Marjo Ylönen suojatteineen työssäoppimassa Espanjassa

12

Nuorisotakuu: tuumasta toimeen ja asennetta 13 Sertifioinnilla selvää säästöä ja henkistä hyvinvointia

14

Opintopolut joustavimmiksi JOBI-hankkeen avulla

15

Palvelurakenteet muuttuvat – kunnat kouluttavat työntekijöitään 16 Opiskelijaraportti 2012

16

Keski-Pohjanmaan Opiston rehtori Marjo-Riitta Ventola 17 Opistoissa ja yksiköissä tapahtunutta

18

Kpedu.fi

20

Yhteishaun ja valinnan muutokset, nuorisotakuu ja sen elementit Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstölehti ISSN 1796-4520 Lehden 19. numero: toukokuu 2013 Painos: 200 kpl Jakelu: Koulutusyhtymän luottamushenkilöt. Pdf-muotoinen lehti löytyy osoitteesta www.kpedu.fi. Päätoimittaja: Liisa Sadeharju Toimittajat: Jussi Wiirilinna ja Eeva Huotari sekä kirjoittajat KPEDUn opistoista ja yksiköistä. Taitto, kuvat (ellei toisin mainita): Eeva Huotari Painopaikka: FORSBERG Kannessa: Taitaja-finalisti Salla-Maria Kola ja valmentaja Kirsi Wacklin. Seuraava Traivi ilmestyy joulukuussa 2013. Aineistoa voi toimittaa osoitteeseen: jussi.wiirilinna@kpedu.fi

www.kpedu.fi 2

TRAIVI 19 • 2013

Vuoden 2013 alusta tuli voimaan nuorisotakuu. Ammatillisen koulutusorganisaation rooli siinä on koulutustakuu eli tarjota koulutuspaikkoja peruskoulunsa päättäneille ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville. Toki myös ylioppilailla on edelleen mahdollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Yhteishaun muutokset vahvistavat suoraan peruskoulusta tulleiden mahdollisuuksia saada koulutuspaikka. Lisäksi oppisopimukseen on tullut uusia tukimuotoja vasta peruskoulunsa päättäneille. Uusia elementtejä koulutuksen järjestäjille nuorisotakuun osalta ovat lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan suunnatut rahoitukset, joilla tuetaan 20 – 29-vuotiaiden mahdollisuuksia ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen.

Uusi valtuustokausi alkoi, organisaatio- ja johtamisjärjestelmää uudistetaan Kevään 2013 aikana koulutusyhtymän luottamuselinten kokoonpanot uudistuivat. Uusi yhtymävaltuusto nimesi yhtymähallituksen, molempien johtokuntien ja tarkastuslautakunnan jäsenet huhtikuussa. Valitut uudet päättäjät pääsevät ratkaisemaan koulutusyhtymässä merkittäviä asioita tulevina vuosina. Ajankohtaisimpina kesän jälkeen ovat aloituspaikoista sekä organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta päättäminen. Uudistamisen tavoitteena on kehittää koulutusyhtymän toimintoja selkeämmiksi ja yhtenäisemmiksi sekä vastaamaan aiempaa paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin. Nuoret, aikuiset, työelämä ja oma henkilöstö asiakkaina sekä heidän tarpeensa ovat olleet ohjaamassa muutoksen suunnittelua. wLisäksi ajankohtaan osuvat muutokset toimintaympäristössä, erityisesti viranomaisohjauksessa, antavat osaltaan perusteita muutoksen valmistelulle ja toteuttamiselle juuri nyt. Kesän kynnyksellä ollaan vielä suunnitteluvaiheessa. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistamisen mallia esitellään konkreettisemmin alkusyksystä, ja päätöksentekoon se tulee lokakuussa, kun yhtymävaltuusto vahvistaa talousarvion ja toimintasuunnitelman.

Kohti kesää ja lomia Kesän kynnyksellä keho ja mieli kaipaavat jo lepoa ja virkistystä lukuvuoden ponnistuksista. Luonnossa olevan elämän runsaus antaa mahdollisuuden suunnata ajatukset ja toimet kesän mukaviin asioihin. Kesä tulee kaikille, siitä voi nauttia, olipa lomajakso sitten pidempi tai lyhyempi. Lämpimät kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille lukuvuoden hyvästä työstä ja yhteistyöstä. Rentouttavaa, virikkeellistä kesää ja lomaa kaikille! Liisa Sadeharju, yhtymäjohtaja


VALTUUSTOKAUSI 2013-2016

Kuvassa Hannu Kuusniemi, Raimo Märsylä, Marja Hylkilä, Timo Virolainen ja Timo Sillanpää.

Yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, johtokunnat ja tarkastuslautakunta ovat vaihtuneet

UUSI VALTUUSTOKAUSI ALKANUT Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto, yhtymähallitus sekä johtokunnat ja tarkastuslautakunta valtuustokaudella 2013 – 2016 Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto, joka osallistuu myös yhtymähallituksen työskentelyyn: Marja Hylkilä, pj., KESK, Toholampi Raimo Märsylä 1. vpj., SDP, Kannus Hannu Kuusniemi 2. vpj., KESK, Kokkola Timo Sillanpää 3. vpj., PS, Kokkola

Ammattiopetuksen johtokunta: Pekka Puolimatka, pj., PS, Kokkola Tapani Orjala, vpj., KESK, Kokkola Elina Toivonen, KESK, Kokkola Tero Varila, KESK, Kaustinen Matti Uusitalo, SDP, Kokkola Annika Timonen, SDP, Kaustinen Joakim Honga, RKP, Kokkola Heidi Kuikka, RKP, Kokkola Annika Ojatalo, KOK, Kokkola

Yhtymähallitus: Timo Virolainen, pj., KESK, Kokkola Kari Urpilainen, vpj., SDP, Kokkola Anne Jokela, KESK, Kokkola Silja Mikkola, KESK, Kannus Pentti Silvennoinen, KESK, Pietarsaari Jouni Koskinen, KESK, Kaustinen May Nyman, SDP, Pietarsaari Leila Lehtinen, PS, Kannus Juha Reini, KOK, Kokkola Marlén Timonen, RKP, Kokkola Jarmo Rasmus, KD, Kokkola

Maaseutuopetuksen johtokunta: Mika Kellokoski, pj., KESK, Perho Mikko Tamminen, vpj., KOK, Perho Tanja Linnarinne, KESK, Kokkola Janne Kivioja, KESK, Kannus Leila Pihlajamaa, KESK, Toholampi Tanja Kaustinen, KESK, Kaustinen Tero Ihamäki, SDP, Kokkola Linda Otsing, SDP, Lestijärvi Markku Kuutti, PS, Kokkola Tarkastuslautakunta: Marko Kautto, pj., SDP, Kokkola Carl-Göran Henriksén, vpj., RKP, Kokkola Elsi Hautaniemi, KESK, Kokkola Veijo Savolainen, KESK, Veteli Pirjo Rahkonen, KESK, Sievi

Osaava henkilöstö kehityksen avainasemassa Kolmannen peräkkäisen yhtymähallituksen puheenjohtajuutensa aloittanut Timo Virolainen pitää alkanutta valtuustokautta hyvin haasteellisena. – OKM:n lopullisten päätösten jälkeen sekä KPEDUn luottamushenkilöistä että henkilöstöstä otetaan todella mittaa. Tuleen ei saa jäädä makaamaan, vaan katseen on oltava tulevaisuudessa. Muutoksen tuulet sisältävät myönteisiäkin mahdollisuuksia. Kaiken perustana on edelleen KPEDUn osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Virolaisen mielestä KPEDUssa on panostettava sekä nuorten ammatilliseen että aikuiskoulutukseen – jatkuvan kehittämisen tiellä. – Painopisteitä ovat ennen muuta koulutuksen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja laadukkaan opetuksen takaaminen, talouden suhteuttaminen vallitsevaan toimintaan, hyvän infrastruktuurin ylläpitäminen sekä toimivan, tehokkaan johtamis- ja organisaatiorakenteen luominen muuttuvaan toimintaympäristöön.

TRAIVI 19 • 2013

3


TVT-KYSELY JA SILMU

Opiskelijoiden tvt-kyselystä ideoita opetuksen kehittämiseen

V

astausten perusteella yli puolet opiskelijoista olisi kiinnostuneita osallistumaan toisen oppilaitoksen järjestämään etäopetukseen. Opiskelijat toivat myös esille, että etäopetus lisäisi mahdollisuuksia yksilöllisimpiin opintovalintoihin sekä toisi vaihtelua ja motivaatiota opiskeluun. Valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli tyytyväisiä opetustilojen varusteluun ja teknisiin laitteisiin. Sähköisiä opiskelumateriaaleja painettujen sijaan toivoi n. 30–45 % kyselyyn vastanneista. Osa piti sosiaalista mediaa, esim. Facebook, Twitter tai Wikispaces, hyvänä tiedonvälityskana-

SILMU – Simulaatioympäristö

4

Hyvänä esimerkkinä TVT-tekniikkaa hyödyntävästä oppimisympäristöstä on Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston Silmusimulaatioympäristö, jossa perus- ja jatkoopiskelijat sekä hoitoalan henkilökunta voivat harjoitella vaativia eri-ikäisten potilaiden hoitamiseen ja tiimityöhön liittyviä taitoja. Simulaatiossa voidaan käyttää erilaisia ihmiskehoa tai sen osia esittäviä nukkeja tai vaihtoehtoisesti potilas/asiakas/omainen-näyttelijöitä. Simulaationukke on tietokoneohjattu ja varustettu monipuolisilla fysiologisilla ominaisuuksilla (hengitys, verenkierto). Tilaksi voidaan TRAIVI 19 • 2013

vana, kun taas osa suhtautui kriittisesti sen hyötyihin opetuksessa. Sosiaalisen median osaaminen näyttelee tärkeää roolia nykypäivän viestinnällisissä taidoissa. Vastauksissa ehdotettiin myös, että sosiaalisen median hyödyntäminen voisi olla osana opetussuunnitelman sisältöjä. Kokonaisuutena opiskelijat olivat nykytilaan tyytyväisiä. Vastauksista saatiin myös hyviä ideoita tieto- ja viestintäteknologian käytön kehittämiseksi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään koulutusyhtymälle laadittavan TVT-strategian kokoon juoksun yhteydessä.

luoda sairaalaa, kotia, metsää jne. jäljittelevä tila. Näin voidaan harjoitella muun muassa potilaan tutkimista, hoidon tarpeen arviointia ja suunnittelua, kriittisten tilanteiden ennakointia ja tunnistamista, vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä erilaisia asiakaspalvelutilanteita. Simulaatio tallennetaan videolle ja tilannetta seurataan tarkkailuhuoneesta yksisuuntaisen peilin avulla siten, että osallistujat eivät näe tarkkailuhuoneeseen. Oppiminen jatkuu tilanteen jälkipuinnilla, jossa oppimistilannetta analysoidaan videotallenteen ja keskustelun avulla. Teksti: Johanna Kattilakoski

Kuva: Aikuisopisto

Keväällä 2013 toteutettiin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijoille tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetus- ja opiskelukäyttöön liittyvä kysely, johon vastasi kaikkiaan 434 ammatillisen perustutkinnon opiskelijaa eri opistoista ja koulutusaloilta. Opiskelijoiden mielestä oppitunneilla hyödynnetään tieto- ja viestintäteknisiä opetusvälineitä tällä hetkellä riittävästi ja monipuolisesti. Mm. opetusvideoiden käyttöä sekä tabletti- ja pöytätietokoneiden hyödyntämistä toivottiin lisää.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin iPad mini 16Gt -tablettitietokone. Onni suosi Johannes Häliä KeskiPohjanmaan aikuisopistolta. Palkintoa ojentamassa Mika Väisälä.


TALOUS Minna Kallioinen

Tilinpäätös 2012 ja talouden näkymät vuodelle 2013 Vuoteen 2012 lähdettiin samoissa tunnelmissa kuin vuoteen 2011. Odotettavissa oli taloudellisesti tiukka vuosi. Valtionosuuden korotukset olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna, mutta paljon valtakunnan keskiarvon alle; ainoastaan 2,7 %:n korotus yksikköhintoihin vuodelle 2012. Tilikauden tulos oli 751.875 euroa. Ylijäämäksi jäi 1.192.707 euroa. Yhtymän vuosikate oli 3.306.943 ja poistojen osuus 2.555.068 euroa. Yhtymän taseasema on vahvahko, vaikka omavaraisuusaste laski 59,2 %:iin. Talousarviolainaa nostettiin investointeihin kuusi miljoonaa euroa. Tuotot ja investoinnit Tilikauden tulos oli hyvä huomioiden valtionosuuksien pienet korotukset. Tulokseen vaikutti positiivisesti loppuvuoden valtionosuusrahoitus ylipaikoilla olevista opiskelijoista ja kauppaopiston kiinteistön myynti Kokkolan kaupungille. Vuonna 2012 toimintatuotot olivat yhteensä 48,4 M€, josta ammatillisen perustutkintokoulutuksen osuus oli tuloksellisuusraha mukaan lukien noin 30,5 M€. Muut toimintatuotot muodostuivat pääosin aikuiskoulutuksesta sekä hanketoiminnasta, jonka volyymi oli 3,9 M€ eli samaa tasoa kuin vuonna 2011. Yhtymässä toteutettiin julkisrahoitteisia projekteja vuoden aikana 99 kappaletta.

Koulutusyhtymän hakijatilanne oli tänäkin vuonna hyvä; koulutusyhtymään oli 1.092 ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja oli 818. Kutakin aloituspaikkaa kohden oli 1,33 ensisijaista hakijaa, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 1,44. Kaikkiaan hakijoita oli 3.529. Minna Kallioinen, vs. talouspäällikkö

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

5 000 000

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

45 000 000

5 000 000

40 45 000000 000000

4 000 000

35 40 000000 000000

4 000 000

30 35 000000 000000

3 000 000

25 30 000000 000000

3 000 000

20 25 000000 000000

2 000 000

15 20 000000 000000

2 000 000

10 15 000000 000000

1 000 000

5 10 000000 000000 TS 2015 TS 2015

TS 2014 TS 2014

Toimintakate

Toimintakulut

TA 2013 TA 2013

2 012 2 012

Toimintakulut

Toimintatuotot

2 011 2 011

2010 2010

2009 2009

Toimintatuotot

2008 2008

0

1 000 000 2007 2007

5 000 0000

2006 2006

Vuosi 2013 on jo pitkällä, ja valtiontalous on määrittänyt entisestään tiukke-

matka- ja kokouskustannuksista, tulostusja kopiointikustannuksista, hankkeiden omarahoitusosuuksista sekä optimoimalla hankeresurssien käyttö.

Koulutusyhtymän talouskehitys vuosina 2004 – 2015

2005 2005

Talouden sopeuttaminen jatkuu

Kireän taloudellisen tilanteen vuoksi yhtymässä jatketaan talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka avulla haetaan talouden tasapainoa. Välittömiä säästöjä haetaan tehokkaalla tilakäytöllä, henkilöstöjärjestelyillä määräaikaisten ja sijaisten osalta,

2004 2004

Investoinnit toteutuivat hyväksytyn talousarvion mukaisesti hieman suunniteltua pienempinä. Vuonna 2012 investointien kokonaismäärä oli 7,8 M€ (Talousarvio 2012: 9,4 M€). Laajimmat investoinnit olivat Kokkolan Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen 1. vaihe ja aikuisopiston Mediakeskus LIME. Muut investoinnit kohdistuivat lähinnä kunnossapitoon sekä irtaimiston hankintaan. Lähivuosien investointiohjelma ja -tarve on iso, joten sen toteuttamiseen tarvitaan lisää lainaa ja tarkkaa talouden seurantaa. Vuoden 2013 suurimmat investointikohteet ovat Ammattikampuksen 2. vaihe sekä kampaamo- ja parturiopetustilojen muutostyöt. Vuoteen 2015 mennessä investointiohjelman suuruus on kokonaisuudessaan reilut 21 M€. Tiukkenevan valtiontalouden ja mahdollisten leikkausten vuoksi investointiohjelma on haastava, mutta investoinnit ovat tarpeellisia ja ajankohtaisia.

nevat taloudelliset raamit tälle vuodelle. Yksikköhintakorotuksista emme päässeet nauttimaan vuonna 2013, vaan koulutusyhtymän keskimääräinen yksikköhinta laski noin prosentin edellisestä vuodesta (tuloksellisuusrahoitus mukana). Talousarviolainaa nostetaan tänäkin vuonna investointien kattamiseen, tässä vaiheessa vuotta 7 M€ (Talousarvio 2013: 9 M€).

0 0

Toimintakate

Koulutusyhtymän talouskehitys vuosina 2004 – 2015 Koulutusyhtymän talouskehitys vuosina 2004 – 2015

Koulutusyhtymän investoinnit vuosina 1997 – 2015 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

10 000 000 910 000 000 000 000 8 000 000 9 000 000 7 000 000 8 000 000 6 000 000 7 000 000 5 000 000 6 000 000 4 000 000 5 000 000 3 000 000 4 000 000 2 000 000 3 000 000 1 000 000 2 000 000 1 000 0 000

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

0 Irtain omaisuus Irtain omaisuus

Kiinteä omaisuus Kiinteä omaisuus

Koulutusyhtymän investoinnit vuosina 1997 – 2015 Koulutusyhtymän investoinnit vuosina 1997 – 2015

TRAIVI 19 • 2013

5


TAITAJA2013

SALLA-MARIA KOLA

TAITAJA2013FINAALISSA HOPEAA Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä Taitaja 2013-finaaliin osallistui 18 opiskelijaa. Yksi osallistujista oli Salla-Maria Kola. Lajina hänellä oli asiakaspalvelu ja myynti. Hyvää suoritusta lähdettiin hakemaan, ja hopeaa tuli.

K

auppaopistossa ensimmäistä vuotta merkonomin aikuisopintoja suorittava Salla-Maria Kola osallistui Taitajakisojen finaaliin lajinaan asiakaspalvelu ja myynti. Aluksi Salla-Maria ei tiennyt, mihin oli lupautunut mukaan, kun Kirsi Wacklin häntä houkutteli kisoihin, mutta semifinaalin jälkeen kisojen luonne on selvisi. Osa finaalitehtävistä kerrottiin vasta kilpailuissa. Auton esittely oli kuitenkin tiedossa etukäteen yhtenä tehtävänä ja siihen oli panostettu. Salla-Maria ja Kirsi kävivät tutustumassa esiteltävään autoon Automyynti L. Lerbackalla. Wetterin korjaamopäälliköltä Jukka Myllymäeltä taas saatiin tietoa aerosolipullojen täyttöjärjestelmästä, joka oli b to b -myynnin tuotteena. Kiitokset lähtevät myös KPO:n Antti Korpelalle ja ammattiopiston auto-osaston ”gurulle” Jaakko Huhtalalle, joka opetti auton tekniikkaa ja moottorin toimintaa niin selkeästi, että nainenkin sen ymmärsi, kertoo Kirsi pilke silmäkulmassa. Salla-Maria on kuunteli myös entistä tarkkaavaisemmin autonasentajaksi opiskelleen poikaystävänsä juttuja.

Tehtävissä tarvitaan esiintymis- ja kielitaitoa Yhtenä tehtävänä oli pitää 20 minuutin pituinen myyntipuhe. Monologin pitäminen jännitti, mutta Salla-Maria luotti itseensä ja tiukkaan treeniin, joka ajoittui edelliseen iltaan, sillä tuote paljastettiin vasta finaalitapahtumassa. – Täytyi kuitenkin muistaa myös nukkua, koska väsyneenä ei tee hyvää suoritusta, Kirsi sanoo. Salla-Maria toteaa, että oli jo saavutus päästä finaaleihin. Taitaja-kisoissa menestymisestä saa rahapalkinnon, mutta sitäkin tärkeämpänä voi pitää kokemusta ja hienoa merkintää CV:ssä. Muiden kpedulaisten suorituksia seurattiin mahdollisuuksien mukaan, yhdessä marssittiin avajaisissa ja päättäjäisiä vietettiin finalistien kanssa. 6

TRAIVI 19 • 2013

Valmentaminen haastavaa ja kivaa

KPEDUn finalistien sijoitukset

Kirsi oli valmentajana mukana finaalissa jo kuudetta kertaa. - Suurin muutos kisaajissa näkyy itsevarmuuden lisääntymisenä. Meillä ei ole mitään kaavoja tai laitteita, mitä opettelisimme, vaan opiskelija laittaa koko persoonansa peliin tässä lajissa. Kisat ovat todella intensiiviset. Valmentaja ei saa huudella neuvoja kisaajalle, mutta ennen suoritusta käydään yhdessä läpi asioita. – Olen kuitenkin tehnyt selväksi sen, että mitään valmiiksi pureskeltuja argumentteja en opiskelijalle tule antamaan, vaan puimme kokonaisuutta yhteisvoimin. Oma ammatillinen kehittyminen on tärkeää Kirsille. – Kun osallistuu kisoihin, pysyy mukana siinä, mikä on tällä alalla uutta. Myös kollegoiden tapaaminen on mukavaa.

Kokkolan ammattiopisto CAD-suunnittelu, Eetu Kolppanen hopeaa Automaatioasennus, Antti Muuraiskangas hopeaa ja Niko Sorsamäki 4. Mekatroniikka, Riku Hietala ja Mikko Ylitalo (parilaji) 5. Sähköasennus, Pauli Ranta-Nilkku 4. Ajoneuvoasennus, Wilbert Riihimäki 4., Sampo Linna 7. ja Joonas Harju 8.

Teksti: Eeva Huotari

Kannuksen yksikkö Eläintenhoito, näytöslaji Vilja Kämppi kultaa ja Linnea Leinonen hopeaa

Kokkolan kauppaopisto Asiakaspalvelu ja myynti, Salla-Maria Kola hopeaa Tietojenkäsittely, Benjamin Saari pronssia Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Lähihoitaja, Miia Koskela ja Meri Mikkola (parilaji) pronssia. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kaustisen raviopisto Hevosenhoito, Saija Salminen 5. ja Sanna Palosaari 7. Perhon yksikkö Hevosenhoito, Miina Sysilampi 8.


a j a a e p o h e m l Ko kaksi pronssia! Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän eri opistojen opiskelijat menestyivät erinomaisesti Joensuussa järjestetyssä Taitaja2013-finaalissa: kolme hopeaa ja kaksi pronssia sekä useita pistesijoja. Lisäksi näytöslajina olleessa eläintenhoidosta tuli kaksoisvoitto. Semifinaalivaiheessa kilpaili yhteensä 40 koulutusyhtymän opiskelijaa 19 eri lajissa, joista finaaliin heistä selviytyi ennätykselliset 18. Finaaliin pääseminenkin oli jo erinomainen suoritus.

Sosiaali- ja terveysalan opiston kaksikko Miia Koskela ja Meri Mikkola (lähihoitaja, parilaji) otti pronssimitalin.

Antti Muuraiskangas saavutti hopeaa automaatioasennuksessa.

Näytöslajina olleessa eläintenhoidossa Kannuksen yksikön opiskelijat nappasivat kaksoisvoiton Vilja Kämpin voittaessa ja Linnea Leinosen sijoittuessa toiseksi.

Hopeamitalin sai myös ammattiopiston Eetu Kolppanen CADsuunnittelussa.

Kauppaopiston Benjamin Saari (tietojenkäsittely) sijoittui pronssille.

Koulutusyhtymän opiskelijoille tuli myös runsaasti pistesijoija. Wilbert Riihimäki oli neljäs ajoneuvoasennuksessa.

Kuvat: Risto Palin, Piritta Pärssinen, Juhani Kuivaniemi ja Annele Heikkilä

TRAIVI 19 • 2013

7


KUNTAREKRY

MAASEUTUOPISTO REKRYTOI UUDEN OPETTAJANSA KUNTAREKRY-OHJELMAN AVULLA

K

ertyneet kokemukset sähköisestä Kuntarekrystä olivat yksikön johtaja Hanna-Mari Laitalalle voittopuolisesti erittäin myönteiset.- Pääsääntöisesti ohjelma on helppokäyttöinen nopeuttaen ja selkiyttäen rekrytointiprosessia huomattavasti. Lisäksi manuaalisen työn määrää vähenee. Hän suosittelee lämpimästi kustannustehokkaan Kuntarekryn käyttämistä tulevissa henkilöstövalinnoissa.

Paperisesta sähköiseen Erään käytännössä vanhanaikaiseksi ja työlääksi osoittautuneen paperivoittoisen rekrytointi-

prosessikokemuksen jälkeen Laitala päätti, että jatkossa hän haluaisi saada kaikki hakemukset yhteen paikkaan valmiiksi sähköisenä ja mielellään mahdollisimman samanlaisella pohjalla tehtynä, jotta hakijoiden vertaileminen ja valitseminen olisi mahdollista suorittaa laadukkaasti ja mahdollisimman tehokkaasti. - Kun meillä tuli keväällä auki eläintenhoidon opettajan paikka, päätin kokeilla, miten Kuntarekry käytännössä toimii. Löysin Googlen kautta erinomaisia video-ohjeita, joiden myötä sain hetkessä tehtyä hakuilmoituksen Kuntarekryyn.

Yksilöllistäminen ja reaaliaikainen seuraaminen Kuntarekry mahdollistaa hakulomakkeen yksilöllistämisen ja monenlaisia erilaisia tapoja, joilla pystytään jo hakemusvaiheessa kartoittamaan hakijoiden soveltuvuutta ja osaamista huomattavasti paremmin kuin perinteisillä vapaamuotoisilla hakemuksilla ja CV-käytännöillä. - Lisäksi valintaprosessissa mukana olleet muut henkilöstön jäsenet saivat rekrytointiprosessiin käyttöoikeudet, joten myös he pääsivät reaaliaikaisesti seuraamaan hakijatilannetta ja rekrytoinnin etenemistä. Laitala näkee myönteisenä myös sen, että Kuntarekry-ohjelmassa pystyy kätevästi ajamaan myös erilaisia vertailuja ja raportteja hakijoista hakulomakkeeseen valittujen painotusten ja asioiden osalta sekä tekemään helposti valintaesityksen tehtävään valitusta henkilöstä ja yhteenvetoraportin hakijoista.

Kehittämistyötä tarvitaan Eläintenhoidon opettajana Kannuksen yksikössä vapun jälkeen aloittanut Päivi Berg ymmärtää hyvin, että Kuntarekry ohjelmana toimii työnantajan näkövinkkelistä. Sen sijaan hänen omat kokemuksensa Kuntarekrystä eivät ole pelkästään myönteiset. Positiivisena Berg näkee sähköisen, sinänsä tylsän ja aikaa vievän, lomakkeen täyttämisen kertaluonteisuuden sekä sähköisyyden mukanaan tuoman ekologisuuden. – Kuntarekry palveluna vaatii vielä kehittämistyötä, Berg toteaa. Teksti: Jussi Wiirilinna

8

TRAIVI 19 • 2013


SOTEN HENKILÖSTÖKYSELYN HENKILÖSTÖKYSELY VAIKUTUKSET SOTELLA

Henkilöstökyselyn tulokset ja kehittämiskohteet SoTen opistolla

K

pedussa vuosittain toteutettavassa henkilöstökyselyssä on siirrytty vuodesta 2012 alkaen käyttämään Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE ry:n) mittariportaalin työolobarometrikyselyä (TOB). Vuotta 2012 koskevien tuloksien valmistuttua Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston henkilöstökokous kävi opiston tulokset läpi. Kehittämistarpeiden pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma sisältäen kehittämiskohteen, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulun ja seurannan.

Työnkuormittavuus keskiöön ja asetetut tavoitteet Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi ”työn optimaalinen kuormitus”. Työn kuormituksen epätasainen jakautuminen ja ylityöt ovat opettajien keskuudessa suuri stressinaiheuttaja. Opettajan työmäärä vaihtelee lukuvuoden aikana huomattavasti. Sosiaali- ja terveysalan opettajien työaika, joka on soveltuvin osin opiston toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika, selittää osin opettajien suurta työmäärää. Opettajilla on toimistotyöntekijöitä pidempiä lomajaksoja, jolloin tunnit kasaantuvat enemmän joillekin kausille.

Tavoitteeksi nimesimme työn kuormittavuuden tasaisemman jakautumisen, työvelvollisuuden rajoissa pysymisen sekä sen, että ei tarvitse vaatia itseltään liikaa ja uhrautua työlle, vaan riittää, kun on kyllin hyvä.

Oman työn suunnittelu – historia magistra vitae Konkreettinen toimenpide tavoitteiden saavuttamiseksi on työjärjestyksen tekemisen suunnitelmallisuus. Suunnittelussa korostuvat yhteissuunnittelun lisäksi opettajan oman työn suunnittelu ja johtaminen. Ajattelutavan tarkentamisella, oman työn suunnittelulla sekä tärkeiden ja vähemmän

tärkeiden asioiden priorisoinnilla pääsee jo pitkälle. Lisäksi lukuvuoden resursseihin jätetään väljyyttä. Historia on opettanut, että työvelvollisuuteen tulee vuoden aikana lisätunteja, jolloin kertyy ylitöitä ja kuormitus lisääntyy. Ylitöitä varten esimiehiltä on haettava aina erillinen lupa etukäteen. Lisäksi koettiin tarpeelliseksi säännöllisesti kokoontuvat ”porinapiirit”, joiden tarkoituksena on kehittää ”vapaamuotoisemmin” työyhteisöviestintää.

Yhteisöllisyys ja luottamus kaiken perustana Toimintamme suuntaamisesta kehittämiskohteen mukaisesti vastaa rehtorin ja koulutuspäälliköiden lisäksi koko henkilöstö. Henkilöstön osallistamisen ja osallistumisen, joiden avulla muodostuu yhteisöllisyys, vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä. Koettu hyvinvointi kytkeytyy sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöihin kuulumiseen. Luottamus on keskeinen osallisuuden tekijä. Opettajien työnkuormittavuuden tasaisempi jakautuminen tavoitteellisesti on aikataulutettu lukuvuodeksi 2013 – 2014. Tavoitteiden seuranta ja arviointi tapahtuu syys- ja kevätlukukauden aikana. Teksti: Kaija Kähäri-Wiik, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston rehtori

TRAIVI 19 • 2013

9


ELÄKKEELLE

Kaija Häggblom:

Älä jätä hymyä huomiseen

A

lun perin Kaija, tuolloin vielä Anttila, aloitti työnsä toimistoapulaisen sijaisena Kokkolan ammattikoulussa helmikuussa 1971. Kaksi vuotta myöhemmin liittohallitus valitsi merkantti Kaija Häggblomin Kokkolasta puhelinvälittäjän virkaan 27 hakijan joukosta. Puhelinvälitys näytteli koulun toimintona pitkään keskeistä roolia, sillä ilman vaihteenhoitajan vaikutusta ei päässyt soittamaan ulos eikä sisälle. Kaijan lisäksi työpäivät venyivät opettajantyönsä ohella myös oppilaskirjastonhoitajana toimineella Liisa Tialalla, sittemmin Pihkalalla, sekä rehtori Pentti Jokelalla. – Kolmen ”koplana” meille tarjoutui työn ohessa mahdollisuus parannella hieman maailmaakin.

Kauppiksen tyttö, Kanada ja Amor Valmistuttuaan Kokkolan Kauppakoulusta hän työskenteli muutaman kuukauden Kauppatorin apteekissa Kokkolassa. Työnkuvaan kuului mm. lääkereseptien puhtaaksi kirjoittaminen. Ei siis ihme, että ”asiantuntemuksensa” ansiosta Kaijasta tuli ammattikoulun ”tohtori sykerö”. Apteekkityön jälkeen Kaija päätti lähteä kokeilemaan siipiensä kantavuutta Kanadaan, jossa hän vietti toista vuotta. Paitsi että englanninkielen taito karttui, Kaija ehti päästä myös työnsyrjään kiinni vakuutusyhtiön palveluksessa. Joululoman 10

TRAIVI 19 • 2013

Kaija Häggblom tulee tehneeksi miltei 43 vuotta kestäneen päivätyön ensin Kokkolan ammattikoulun ja vuodesta 1995 alkaen yhtymäpalvelujen palveluksessa, kun hän jää virallisesti eläkkeelle vuodenvaihteessa. Kolme viimeisintä toiminimikettä ovat olleet kanslisti, maksuliikenteen hoitaja sekä nykyinen rahoitussihteeri.

jälkeen hänen oli tarkoitus palata takaisin Kanadaan, mutta kohtalo puuttui peliin, ja rakkaus veti pisimmän korren.

Miltei lähiomaisia – jokavuotinen nimipäiväruusu Elämäntie vei sitä myöten Kokkolan ammattikoulun leipiin. – Tunsin alusta alkaen, että tämä on MUN JUTTUNI! Oli kunnia-asia työskennellä ammattikoulussa ja sittemmin keskushallinnossa/yhtymäpalveluissa. Suuri määrä työkavereista on tullut tärkeiksi, jopa läheisiksi – osa milteipä lähiomaisiksi. Olen viihtynyt monipuolisen vaihtelevassa työssäni kaikki nämä vuosikymmenet. Ammattikoulun toimistoviisikko oli tiivis, toisiaan tukeva lähitiimi. - Joskus valvottiin myös oppilaiden kokeita. Rehtori, ammattikasvattaja Jokela muisti ”esikuntaansa” kuuluvia vuosittain nimipäiväruusuilla.

Nuorekkuus ja käsityöperusta Koulumaailmassa työskentely on pitänyt Häggblomin nuorekkaana. - Eritoten kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä kanssa käyminen oppilaiden kanssa oli jatkuvaa.

Oppilaat olivat lähellä työarkea, sillä asiat hoidettiin henkilökohtaisesti toimistossa, talon ns. hermokeskuksessa, puutyöosaston tekemän pitkän tiskin ääressä. Työllisiä toimenpiteitä tehtiin myös kantapään kautta oppimalla, hän myöntää. Toimistotyö oli pitkään luonteeltaan käsityötä, sillä esimerkiksi laskut maksettiin käsin pankkisiirtona ja toimielimien pöytäkirjat kirjoitettiin käsin puhtaaksi. Lisäksi monistaminen tapahtui vahalle. Tietokoneet valtasivat alaa 1980-luvun puolivälistä alkaen. Eniten muuttuneena käytänteenä Häggblom mainitsee ensimmäisenä uusien opiskelijoiden valintamenettelyn.

Päivä vaan ja hetki kerrallansa – arvaamaton elämä Tulevia eläkepäiviä Häggblom odottelee päivä kerrallaan -meiningillä. Emeritan päiväarkeen sisältyy ainakin lastenlasten hoitamista ja matkustelua. - Elämä on arvaamatonta. Ikävuosienkin kertyessä kannattaa pitää kiinni mielekkäästä tekemisestä ja mielenkiintoisista asioista. Niin on hyvä kuin käy, Häggblom toteaa lopuksi hymyillen. Teksti: Jussi Wiirilinna


ESIMIESTEN KOULUTUS JA MUUTOSJOHTAMINEN

Koulutuksesta tukea muutosten johtamiseen

K

oulutuksen alkutunnelmia latisti OKM:stä kiirinyt tieto sen antamasta 26,5 %:n leikkausehdotuksesta Keski-Pohjanmaan ammatillisen peruskoulutuksen paikkamääriin vv. 2014 – 2016. Totesimme muutoksen tarpeen tulevan ulkoapäin – leikkauksia kun emme itse ole halunneet. Mutta myös sen, että voimme vaikuttaa tulevaan leikkaukseen omalla vastaesityksellämme ministeriölle, kuten tehtiinkin. Koulutuksen aluksi laadimme onnistuneesti yhteiset pelisäännöt. Kouluttaja Leni Grünbaumin ote oli hyvin jämäkkä, mikä ohjasi osallistujia keskittymään itse asiaan. Mielestäni hänen tyylinsä oli hyvä ja sen ansiosta pysyimme olennaisessa.

Ammattikampukselle siirtyminen suuri muutoshaaste kauppislaisille Koulutuksen alussa määrittelimme tulevia muutoksia. Opiskelijapaikkojen leikkauksen ja rahoituksen vähenemisen todettiin koskevan koko koulutusyhtymää. Kokkolan kauppaopistolle suurin muutos on ehdottomasti Ammattikampukselle siirtyminen alkuvuonna 2014. Käsittelimme omaa henkilökohtaista suhdettamme muutoksiin sekä sitä, missä vaiheessa olemme sen käsittelyssä.

Koulutusyhtymän esimiehille järjestettiin marraskuusta 2012 maaliskuuhun 2013 neljän lähipäivän mittainen Kohti tavoitteellista ja ratkaisukeskeistä muutosjohtamista -koulutus, jonka tavoitteena oli käsitellä tulevia muutoksia ja antaa esimiehille eväitä niiden johtamiseen. Kouluttajana toimi Leni Grünbaum Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy:stä.

Suurin osa ryhmästä taisi muutoksen kolmen vaiheen janalla osua pelon ja ilon väliin, surun ja hyväksymisen rajamaille. Mielenkiintoinen näkökulma muutosjohtamiseen oli se, kuinka me ihmiset – esimiehet ja alaiset – olemme erilaisia toimintatyyleiltämme, jotka heijastavat suhtautumistamme asioihin. Jakauduimme tyyliemme mukaan omiin ryhmiimme ja huomasimme ryhmissä samankaltaisuuden, kuten myös kunkin esille nostamat vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Avoimuus ja viestintä sekä yhteiset pelisäännöt keskeisellä sijalla Pohdimme koulutuspäivien aikana muutoksen eri vaiheita. Erityisesti jäi mieleen, miten tärkeää avoimuus ja viestintä ovat muutoksen eri vaiheissa. Oleellista on myös muutoksen tavoitteen määrittely, toisin sanoen ongelman muotoileminen tavoitteeksi. Kauppaopistossa sovelsimme koulutuksen antia joulukuussa järjestetyssä opettajainkokouksessa. Päätimme ottaa käsittelyyn opettajien jo aiemmin toivomat yhteiset pelisäännöt sekä Ammattikampukselle muuttamisen mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmista. Opettajat työskentelivät 4 – 5

hengen ryhmissä ja kirjasivat näkemyksiään pelisäännöistä. Opettajainkokouksen jälkeen ryhmien esitykset kirjoitettiin ylös ja niistä tehtiin yhteenveto. Totesimme omassa johtotiimissämme, kuinka tärkeää asioista on keskustella ja käsitellä niitä yhdessä.

Me-henki ja pari-sparraaminen kantavat muutoksien keskellä Koulutuspäivien aikana oli paljon casetyöskentelyjä ryhmissä. Saadut tuotokset purettiin yhdessä. Lisäksi koulutuksessa oli välityöskentelyä sekä oman että jonkin toisen yksikön johtotiimin kanssa. Lisäksi järjestettiin tapaamisia oman sparraus-parin, joka minulla oli vs. talouspäällikkö Minna Kallioinen, kanssa. Meillä oli Minnan kanssa kaksi hyvää keskustelusessiota, joiden myötä oma näkökulmani tulossa oleviin muutoksiin laajeni. Ryhmätyöskentelyjen ansiosta koulutusyhtymän esimiehet tulivat paremmin tutuiksi. Vaikka tulevat muutokset eivät ole helppoja, osallistujista heijastui vahva me-henki; muutoksista selvitään yhdessä. Teksti: Hannele Häli, Kokkolan kauppaopiston koulutuspäällikkö/lisä- ja täydennyskoulutus TRAIVI 19 • 2013

11


KANSAINVÄLISYYS

Amislaiset

työssäoppimassa Omena-Realissa Kokkolan ammattiopiston kotityö- ja puhdistuspalvelualan opettaja Marjo Ylönen oli henkilöstön Talent-työssäoppimisjaksolla Espanjan Fuengirolassa helmikuussa kahden viikon ajan. Samaan paikkaan matkustivat myös hänen kaksi maahanmuuttajataustaista ja suomalaista kodinhuoltajaopiskelijaansa, jotka työssäoppivat Omena-Real -nimisessä hoivakodissa siivous- ja asiakkaan avustamistehtävissä.

H

oivakoti Omena-Realin henkilökunta ja asiakkaat olivat suomalaisia, mikä helpotti tärkeältä osaltaan opiskelijoiden sopeutumista. Lisäksi ammatinopettaja Marjo Ylönen ja hänen neljä ”suojattiaan” olivat ehtineet tuntea toisensa jo lähes kolme vuoden ajan.

Hyvä työnjälki – tutustuminen lähialueeseen mukavinta

Ylösen mukaan kaksi aikuista maahanmuuttajaopiskelijaa selvisi käytännön haasteista erinomaisesti. - He tarttuivat haastavimpiinkin tehtäviin, mikä vaikutti myönteisesti myös suomalaiskaksikon, joka niin ikään tuli erilaisten asiakkaiden kanssa hyvin toimeen, tekemiseen. Opiskelijoista kaikkein mukavinta oli päästä joinakin vapaailtapäivinä pareittain tutustumaan lähialueeseen erään suomalaisen herrasmiehen johdolla.

identiteettiä. Vaikka vaihtojakso olikin Ylöselle itselleen hyvin työntäyteinen, eniten hän oppi itsestään ja toiseksi opiskelijoistaan sekä ennen muuta nautti opiskelijoidensa uuden kokemisesta ja oppimisesta. - Kokemukset vahvistivat omaa ammatti-identiteettiäni ja peilasivat myös sitä, millainen olen esimiehenä. Tulevaa työnsuunnitteluani silmällä pitäen matkan annista kertyi runsaasti hyödynnettävää, Ylönen summaa lopuksi.

Oppia ikä kaikki

Teksti: Jussi Wiirilinna

Ylösen mielestä tämä matka oli loistava tapa oppia yhdessä ja nopeasti. Samalla se antoi opiskelijoille itsetuntemusta, itseluottamusta ja

Kuva: Jarmo Matintalo

Ydintoimintaa oli asukkaista huolehtiminen, tukitoimintana siivous. - Vaikka emme saaneet tehdä asiakkaiden avustustyötä niin paljon kuin olisimme halunneet, opiskelijat tekivät hyvin ja ahkerasti kaikki heille osoitetut työssäoppimistehtävät.

Työpäivä alkoi bussimatkalla Fuengirolan keskustaan. Kuvassa Beh Lar, Mari Salminen, Phan Lay, Jonna Karjalahti ja Elina Lindqvist. Koulunkäyntiavustaja Salminen toimi tukihenkilönä jälkimmäisen viikon.

Kannuksen yksikössä vietettiin ensimmäisen serbiryhmän valmistujaisia maaliskuun lopussa. Serbit saapuivat Suomeen syksyllä 2010 opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa. He suorittivat opintonsa loppuun oppisopimuksella. Kaikki ovat töissä. Osa heistä on hakenut jo ammattikorkeakouluun, tavoitteena opiskella agrologiksi.

12

TRAIVI 19 • 2013

Toholammin artesaaniopiston opettajat Katariina Lempinen ja Eija Mastosalo osallistuivat My Hobby is My Business (NordPlusAdult) -verkostotapaamiseen maaliskuussa Liettuassa. Mukana olivat myös partnerien edustajat Norjasta ja Islannista. Ohjelma sisälsi mm. yritysvierailuja ja käynnin Kaziukasin suurilla käsityöläismarkkinoilla. Viimeinen verkostotapaaminen on kesäkuussa Islannissa.


NUORISOTAKUU

Nuorisotakuu: tuumasta toimeen ja asennetta – yhdessä enemmän Kokkolan Vanhalla Tullipakkahuoneella pidettiin toukokuun alussa tilaisuus, jonka tarkoituksena oli tehdä nuorisotakuuta tunnetuksi paikallisille yrittäjille ja muille toimijoille. Tilaisuuden järjestelyistä ja käytännön toteutuksesta vastasi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto yhteistyössä Kokkolan kaupungin nuorisotoimen kanssa.

T

ilaisuudessa puhuivat mm. valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Mervi Järkkälä ja yrittäjien edustajana Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen. Myös Kokkotyösäätiön, Pohjanmaan TE-toimiston ja koulutusyhtymän edustajat käyttivät puheenvuoron.

Nuorten syrjäytyminen maksaa liikaa – Keski-Pohjanmaasta nuorisotakuun mallimaakunta? Valtiovarainministeri Urpilainen kertoi, että nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat peräti 300 M€ vuodessa, joten jotain on todella tehtävä. Valtakunnallisesti alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli maaliskuussa 2013 24,8 %, kun vastaava luku Espanjassa ja Kreikassa on jo peräti 60 %. Onnistutaanko Keski-Pohjanmaasta saamaan nuorisotakuumielessä mallimaakunta, jää nähtäväksi. Urpilainen totesikin, että kaikki paikalliset toimijat ja erityisesti yksityissektori tarvitaan talkoisiin mukaan.

Koulutusyhtymä tuntee vastuunsa Koulutusyhtymä kantaa osaltaan kortensa kekoon. - Toimimme yhteistyössä koko toisen asteen koulutuksen kanssa, ja olemme mukana nuorten tukemisen verkostoissa, yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju totesi omassa puheenvuorossaan. Lisäksi hän painotti työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkityksen tärkeyttä.

Yrittäjät mukana Yrittäjien puolesta puhuneen toimitusjohtaja Janne Ylisen mukaan paikalliset yrittäjät ovat valmiita työllistämään nuoria mahdollisuuksiensa mukaan, kunhan nuori on sitoutunut ja valmis tekemään työtä. Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä muistutti yrittäjien tarpeesta saada tiedot eri tukimahdollisuuksista. Yrittäjät kokevat yhteistyön paikallisen TE-toimiston kanssa sujuvaksi. Yrittäjien mukaan esimerkiksi oppisopimuskoulutus tulisi saada tavalla tai toisella nykyistä houkuttelevammaksi opiskelumuodoksi. Illan annin voinee tiivistää Pohjanmaan Kokkolan toimipisteen TE-toimiston palveluesimies Elina Pihlajan toteamukseen: - Jokainen voi tehdä osaltaan nuorisotakuusta totta. Nuorisotakuu on asenne, jota on löydyttävä itse kultakin nuorten parissa toimivalta. Teksti ja kuvat: Anne Brandt, Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto

TRAIVI 19 • 2013

13


KANNUKSEN YKSIKÖN SERTIFIOINTI Opiskelija Niko Hyyppä esittelee jätepuristinta.

Sertifioinnilla selvää säästöä ja henkistä hyvinvointia

K

eski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikölle myönnettiin sertifionti viime vuoden lopussa. – Itse sertifionti merkitsee meille lähinnä kunniaa. Lisäksi sertifioinnin saamiseksi läpikäyty prosessi on ollut eri tavoin hyödyllinen, yksikön johtaja Hanna-Mari Laitala toteaa. – Alussa tuli tunne, että keke on vain irrallinen juttu tai milteipä vain vitsi. Nyttemmin on ollut mieluisaa havaita sekä henkilöstön että opiskelijoiden omatoimisesti ”kekettävän”, kuten kestävän kehityksen toimista Kannuksen yksikössä nykyään puhutaan.

yhden vastuuhenkilön harteilla tai irrallisina teemapäivinä. - Mikäli aina tehdään, niin kuin on tähänkin saakka menetelty, asiat eivät mene eteenpäin, sanoo Hanna-Mari. Kestävästä kehityksestä tulee osa toimintaa sen jälkeen, kun prosessit on kuvattu, niitä seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Useita asioita tehdään ihan oikein ja kekemäisesti, mutta niitä ei ehkä vain ole sen kummemmin mietitty. - Mielestäni on erittäin tärkeää, että johtaja osallistuu, huomioi ja tukee kokonaisvaltaisesti työtä kestävän kehityksen edistämiseksi.

Johtajan roolia ei voi korostaa liikaa

Keke opiskelijan näkökulmasta

Yksikön johtajan mielestä suurin haaste muissa opistoissa on saada keke luontevaksi osaksi ydintoimintaa, eikä pitää sitä vain

Maaseutuyrittäjäksi opiskeleva Niko Hyyppä pitää kekeä itsestään selvänä osana arkea niin opiskeluissa kuin tulevassa ammatissaan. – Lakikin jo määrää ottamaan huomioon

esimerkiksi jätteiden käsittelyyn liittyviä asioita. Myös laitteistosta kannattaa pitää huolta, jotta uusimistarve vähenee. Koneet ovat arvokkaita, joten hyvä huolto ja yhtenäiset toimintatavat ovat tärkeitä. Kun koneita uusitaan, tilalle hankitaan ominaisuuksiltaan parempia laitteita. Esimerkiksi vastikään hankituissa traktoreissa on sellaiset renkaat, jotka eivät tamppaa peltoa liian tiiviiksi. Niko puhuu myös maaseutuyrittäjän työn raskaista puolista. – Henkinen hyvinvointi ja tukiverkosto ovat maaseutuyrittäjälle tärkeitä jaksamisen kannalta. Nyt opiskeluaikana meistä tehdään kestäviä opiskelijoita, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että ravinto, asuminen ja opiskelijaverkosto ovat kunnossa. Opiskelijat ovat järjestäneet myös erilaisia teemapäiviä. Kiusaamiseen puututaan tiukalla otteella, ja se onkin vähentynyt radikaalisti.

Uusi öljybaari ja jätepuristin Kannuksen yksikölle myönnetyn sertifikaatin myötä työvälineiden huoltoon on tullut tarkennuksia ja ohjeistuksia. Kaikille tarvikkeille on omat paikkansa ja informaation kulkua on tehostettu. Jokainen tietää, miten koneet huolletaan ja mihin jätteet laitetaan. Selvä parannus on ollut öljybaari, jossa letkuista voidaan suoraan ruiskuttaa tarvittavaa öljyä, eikä öljyjen kanssa läträtä enää ämpäreillä. Suuri jätepuristin vuorostaan vähentää jäteauton käyntejä. Esimerkiksi paalien muoveista tulee paljon jätettä, mutta puristimella ne menevät pieneen tilaan. Teksti: Eeva Huotari

Keke

tykkää

Kuva: Hanna-Mari Laitala

POLKUPYÖRÄT HERÄSIVÄT UUTEEN ELOON

14

TRAIVI 19 • 2013

Osana Kestävä kehitys -projektia maatalousteknologian opiskelijat ovat kunnostaneet vanhoja ruostuneita pyöriä hyödynnettäviksi opiston alueella liikkumiseen. Pyörät jätetään niille varattuihin parkkeihin seuraavaa käyttäjää varten. Lasten turvaviirit viestivät siitä, että kylille näillä pihapyörillä ei kuitenkaan lähdetä. Kuvassa pyöräilemään lähdössä Juho Viitala ja Hannele Ilola.


HANKETOIMINTA KV JA YRITYSMESSUT

Opintopolut joustavimmiksi JOBI-hankkeen avulla Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on ollut mukana JOBIverkostohankkeessa, jossa muut toimijat ovat Koulutuskeskus Sedu, Oulun seudun ammattiopisto, Kainuun ammattiopisto, Optima kuntayhtymä ja Vaasan ammattiopisto, keväästä 2012 lähtien. Yhteishankkeessa on kehitetty opiskelijoiden joustavia opintopolkuja ja yksilöllisiin opintopolkuihin liittyviä toimintajärjestelmiä. Organisaatiokohtaisten kehittämistoimien ”helmiä” on jaettu säännöllisesti verkostoseminaareissa, joiden yhteydessä on keskusteltu aktiivisesti ja avoimesti myös ”kompastuskivistä” ja kehittämistoimien ”hidasteista”. Kevään viimeinen verkostotapaaminen järjestettiin Kokkolan ammattiopistolla 7.5.2013.

AOTT, ECVET ja osaamisen lisääminen KPEDU:n tavoitteina JOBI:ssa on ollut opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AOTT) prosessin ja toimintamallin kehittäminen, ECVET:n, Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä, käyttöönotto ja opetushenkilöstön osaamisen lisääminen. JOBI ja PaLaVa-hankkeiden yhteistyönä järjestettiinkin syksyllä 2012 AOTT-mestarikoulutus, jossa ECVET:iä ja aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista tehtiin henkilöstölle tutuksi. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 26 opettajaa, opinto-ohjaajaa ja opintosihteeriä. Koulutuksen yhteydessä kartoitettiin myös aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita yhdessä keskustellen ja etätehtäviä tehden. AOTT:sta, HOPSauksesta ja valinnaisuuden nykytilasta saatiin arvokasta tietoa myös keväällä 2012 toteutetuilla opettaja- ja opiskelijakyselyillä.

AOTT-mestarikoulutukseen syksyllä 2013. KPEDUn intran koulutuskalenterista löytyvät tarkemmat koulutustiedot, kuten myös ilmoittautumislomake.

JOBI2:n tavoitteet KPEDUssa JOBI-hanke päättyy 30.6.2013, mutta JOBI2:ssa jatketaan yksilöllisten opintopolkujen kehittämistä. JOBI2:n tavoitteet KPEDUssa ovat seuraavat: 1)Kehittää hallinnon järjestelmiä tukemaan monipuolisemman ja yksilöllisemmän valinnaisuuden

AOTT = Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen. AOTT:n tavoitteena on tunnistaa osaaminen, jota opiskelijalla jo on, ja tunnustaa se osaksi opintoja. Tunnistaminen ja tunnustaminen tapahtuvat opiskelijan osaamisen perusteella (esim. näyttö, tutkintotodistus), riippumatta siitä, missä ja millä tavoin osaaminen on hankittu tai mikä on ollut oppimisen ajallinen kesto. AOTT:n ansiosta voidaan välttyä jo tuttujen asioiden opiskelulta, ylläpitää opiskelumotivaatiota ja nopeuttaa opiskelijan valmistumista. AOTT:n liittyviä oppaita ja ohjeita: OPSin yhteinen osa, Ryhmänohjaajan käsikirja, Opinto-ohjauksen suunnitelma, Opiskelijan ja huoltajan opas, OPH:n arvioinnin opas

toteuttamista siten, että edistetään sähköisen HOPSin käyttöönottoa ja toimivuutta. 2)Valmistautuminen ECVET-järjestelmään tapahtuu edistämällä ECVETin toimeenpanoa sekä toimintajärjestelmän että opettajien osaamisen kannalta. 3)Henkilöstön osaamista lisätään edellä mainittuihin kohtiin liittyen vertaistoiminnalla, työssä oppimalla ja järjestettävällä koulutuksella. Teksti: Johanna Kattilakoski

Toinen AOTT-mestarikoulutus syksyllä 2013 Parhaiten hankkeen tavoitteista on edistynyt AOTT-prosessin ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. ECVET:iä sen sijaan päästään konkreettisesti käyttöönottamaan vasta, kun ECVET:iin liittyvä laki astuu voimaan elokuussa 2014. Käyttöönottoon voi kuitenkin valmistautua perehtymällä ajankohtaiseen ECVET-tiedotukseen ja osallistumalla toistamiseen toteutettavaan AOTT-mestarikoulutuksen pienryhmätehtävissä työstettiin vapaavalintaisten opintojen kuvauksia ja arvioitiin opintojen tuottamaa osaamista EQF ja NQF -viitekehysten näkökulmasta. TRAIVI 19 • 2013

15


HANKETOIMINTA JA OPISKELIJARAPORTTI 2012

Palvelurakenteet muuttuvat – kunnat kouluttavat työntekijöitään Kunnat pyrkivät lisäämään toimintansa tehokkuutta vastatakseen toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin. Myös hankkeiden rekrytointipalvelua käytetään, kun työntekijät siirtyvät uusiin tehtäviin tai jäävät eläkkeelle. - Julkisilla organisaatioilla, yhdistyksillä ja säätiöillä on parin viime vuoden ajan ollut mahdollisuus osallistua Keski-Pohjanmaan aikuisopiston ESR-hankkeisiin koulutustarpeen liittyessä Paras-hankkeeseen (Kunta- ja palvelurakenneuudistus). Hankkeiden tarjoamat koulutusmahdollisuudet on otettu mielihyvin vastaan, Vaihtovalmennusohjelman projektipäällikkö Tuija Nissilä kertoo.

Tarvelähtöistä suunnittelua Kuntajohdon kanssa yhteistyössä suunnitellaan koulutukset ja asiantuntijapalvelut. Räätälöinti on aikuisopiston yrityspalvelussa a ja o. Työyhteisöissä ihmiset itse tietävät parhaiten, mitä muutostilanteeseen haetaan. Ulkopuolisen tahon tehtävänä on tuoda esille laajempi näkökulma ja tukea prosesseja, joissa uusia ratkaisumalleja etsitään ja sovelletaan, projektipäällikkö Tuija Nissilä toteaa.

Valmiuksia ja ratkaisukeskeisyyttä muutoksissa pärjäämiseen Johtamiskouluttajat Ulla Kauppila ja Minna Parantala painottavat, että muutok-

sen johtamisessa ja lähiesimiestyöskentelyssä voidaan usein tuloksellisesti hyödyntää ratkaisukeskeisyyttä. Kaksikko on monipuolisesti perehtynyt ratkaisukeskeisten toimintamallien käyttöön johtamisessa ja toimivan työyhteisön rakentamisessa. Muutoshaasteisiin vastaamiseksi on työstetty toimintamalleja, tiimityöskentelyä, tehokasta viestintää sekä työn uudelleenorganisointia, kuten toimenkuvien laajentamista ja sijaistamista yli ammattinimikkeiden. Koulutuksen avulla on voitu käsitellä myös uusien haasteiden mukanaan tuomia pelkoja ja muutosvastarintaa. Ajankohtaisesta ammatillisen osaamisen lisäämisestä ovat esimerkkinä vaikkapa muistisairaan kohtaaminen tai

energiatehokkuus kiinteistönhoidossa. Koulutuksiin on johto- ja lähiesimiestason lisäksi osallistunut mm. taloushallinnon, vanhustenhuollon, ruoka- ja puhdistus- sekä vapaa-ajan palvelujen ja kiinteistönhuollon työntekijöitä.

Kunnilta hyvää palautetta Alueellamme Kiuru (Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä) ja Jyta (Peruspalveluliikelaitos), Kannuksen ja Kokkolan kaupungit, Kaustisen, Vetelin, Lestijärven ja Perhon kunnat hyödyntävät hankkeita. Perhon kunnassa on paneuduttu muutosjohtamiseen koko johtoryhmän voimin. Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala painottaa, että johtaminen on osaamista, jota voi lisätä siinä kuin mitä tahansa muutakin ammatillista asiantuntijuutta ja taitoa. Poisoppiminenkin saattaa vaatia tuekseen uudenlaisia näkökulmia, Hillukkala vinkkaa. Koulutusta on tarjottu myös luottamusmiehille, jotta nämä voisivat keskittyä strategisesti tärkeisiin painopistealueisiin. Kaiken kaikkiaan kyse on luottamuksen rakentamisesta samaa venettä soutavien työntekijäryhmien välillä. Nissilän mukaan hankkeisiin ehtii vielä hyvin mukaan. Koulutusta voidaan hankkeiden lisäksi tarjota edullisesti muillakin rahoitusvaihtoehdoilla, hän muistuttaa lopuksi.

Opiskelijaraportti 2012

K

eski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opetustoimintaa kuvaava opiskelijaraportti laadittiin nyt kolmannen kerran. Se kokoaa vuodelta 2012 yhteen opiskelijoita, opetustoimintaa, opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevaa sekä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tietoa toiminnan kehittämisen tueksi. Raportti tukee yhtymän avoimuuden arvoa ja tuloksellisuuden arviointia opetusprosessin osalta. Raportilla tuotetaan vastauksia kysymyksiin, joita tarvitaan toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä, ja joista sidosryhmät eri syistä ovat kiinnostuneet. Raportissa noudatetaan pääosin opiskelijan opiskelupolun elinkaarta: opiskelijan tulo opiskelijaksi, opiskelijana oleminen ja hyvinvointi opiskeluaikana, opiskelijan oppiminen, valmistuminen, ja mitä sen 16

TRAIVI 19 • 2013

jälkeen tapahtuu. Tiedot saadaan pääosin opiskelijahallintojärjestelmistä, erilaisista palautekyselyistä sekä muista selvityksistä ja raporteista. Osa koottavasta tiedosta pysyy samana vuodesta toiseen. Vuosittain sisällytetään mukaan myös kullekin vuodelle yhtymäsuunnitelmassa kirjattuja keskeisiin tavoitteisiin liittyviä asioita. Vuoden 2011 raporttiin verrattuna tästä raportista puuttuvat kouluterveyskyselyn tulokset, koska koulutusterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi ja vuonna 2012 alueellamme ei kyselyä tehty. Uutena sisältönä on tarkasteltu mm. suoraan peruskoulusta tulevien osuutta ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Tämä on tullut Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön seurannan kohteeksi osana nuorisotakuun toimeenpanoa.

OPISKELIJARAP

ORTTI 2012

Tavoitteena on kehittää opiskelijaraporttia edelleen toiminnan kehittämistarpeita paremmin palvelevaksi. Raportin tekijät, yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju ja koulutussuunnittelija Niina Patrikainen, toivovat saavansa palautetta ja ehdotuksia opiskelijaraportin sisällön ja muodon edelleen kehittämiseksi. Opiskelijaraportti 2012 löytyy Kpedun intrasta, Lato-projektin työtilasta sekä Kpedun www-sivuilta.


HAASTATTELUSSA REHTORI MARJO-RIITTA VENTOLA

Kuva: Fredi Tammela

Rehtori Marjo-Riitta Ventola: Hyvän yhteispelin flow vapauttaa iloa ja luovuutta

M

arjo-Riitta Ventola on johtanut Keski-Pohjanmaan Opiston toimintaa lukuvuoden ajan. Muutoksen tuulet ulottavat vaikutuksensa myös Opiston toimintaan. Ventolan mielestä vapaa sivistystyö on koulutusyhtymälle mahdollisuus, sillä se on nopea joustavien koulutusmuotojen järjestämisessä. Vapaata sivistystyötä ollaan linjaamassa valtakunnallisesti uudelleen. Kansalaisdemokratian vahvistamisessa vapaa sivistystyö näyttelee hänen mukaansa merkittävää roolia.

Elinikäisen oppijan tiellä Ennen Kokkolaan tuloaan Ilmajoella syntynyt, hämeenlinnalaislähtöinen MarjoRiitta Ventola opiskeli ja työskenteli pääasiassa Tampereen, Turun ja Helsingin muodostamassa kolmiossa mm. teatterikouluttajana, läänintaiteilijana ja opettajana Turun ja Helsingin sekä sittemmin yliopettajana Centria ammattikorkeakoulussa. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti Tampereen yliopistossa pääaineena yleisen kirjallisuustieteen draamalinja. Parhaillaan Ventola odottelee lisensiaattityönsä etenemistä Taideyliopiston, Teatterikorkeakoulun tarkastusprosesseissa.

Luottamusta, hyvää yhteispeliä ja luovaa ideointia Ventolalle keskeistä on se, että työyhteisössä keskinäistä luottamusta vahvistetaan sopimuksin. - Teatterikin on kurinalaista joukkuepeliä, sillä näyttämöllä kaikki perustuu luottamukseen: lavaste on kohdallaan, vastanäyttelijä pelaa yhteen ja esirippu nousee sovittuun aikaan. Hyvän yhteispelin flow vapauttaa iloa ja luovuutta. Aika ajoin Ventola virkistäytyy ideoimalla luovien opettajiensa kanssa pedagogisia prosesseja.

Omaperäinen oppimisyhteisö säilytettävä – enemmän vastuullisuutta ja yhteisönä kasvamista Organisaatiomuutoksien keskelläkin tulee Ventolan mielestä huolehtia siitä, ettei omaperäistä oppimisyhteisöä silotella näkymättömiin. - Työelämän muuttuessa ja kansainvälistyessä ammatillinen osaaja tarvitsee yhä enemmän sosiaalisia taitoja ja ymmärrystä monimutkaisissa ongelmatilanteissa tarvittavista ratkaisuista sekä niiden seurauksista. Ammatilliseen koulutukseen tulisi sisällyttää enemmän vastuullisena ihmisenä ja yhteisön jäsenenä kasvamisen taitoja, jotka perinteisesti ovat olleet humanistisen ja kulttuurialan osaamisen alueita. Ammatillisessa koulutuksessa on muutoinkin uskaltauduttava vuoropuheluun yli koulutusalojen.

Elämänkokemus ja kokemustieto

Opiston uutiset ja Opistopäivä Ventola toteaa, että kansanopisto oppimisympäristönä näyttää luonnollisella tavalla mahdollistavan opiskelijan ihmisenä kasvamista osana hänen kouluttautumistaan ammattiin. Hän odottaa syksyllä ensimmäisen kerran ilmestyvää Opiston uutisia, jonka toteuttavat yhteisvoimin media-assistentti - ja kehitysvammaryhmän opiskelijat. Lisäksi suunnitelmissa on järjestää syksyllä Opistopäivä, jolloin kälviäläiset voivat tulla tunnistamaan maalauksia ja vanhoja valokuvia sekä kertomaan Opistoon liittyviä tarinoita. Taustalla on perinteikkään, jo 65 vuotta toimineen Keski-Pohjanmaan Opiston arkistojen kätköistä löytyneet ”aarteet”. Teksti: Jussi Wiirilinna

Opettajuus on Ventolalle opiskelijan arvostavaa kohtaamista ja omaan kasvuun kannustavaa. - Opiskelun ei tarvitse olla aina helppoa, kivaa eikä opettajan lempeä. Hyvä pedagogi haastaa opiskelijaa myös ponnistelemaan. Humanismin puolustaminen ja siihen liittyen ihmisen ja luonnon yhteiselon kunnioittaminen ovat Ventolalle tärkeitä. Kokemuksen tuoman ja kollektiivisen tietämisen merkitystä kuvaa Ventolan mukaan kasvatusfilosofi Paulo Freiren ajatus: ”Kohtaamisessa kukaan ei ole täysin tietämätön eikä kukaan ole täysin viisas.” TRAIVI 19 • 2013

17


MSOn nopein nainen Heidi Jokinen.

MSOn nopein oli Hannu Heikkilä. Palkintoa ojentamassa Kaisa-Leena Ahlroth ja Elina Mäkitalo Kuntokeskus Actilifesta.

Kuvat: Matti Louhula

Kuva: Tomi Hirvinen

OPISTOISSA JA YKSIKÖISSÄ TAPAHTUNUTTA

Haasteesta lisää motivaatiota harjoitteluun Maaseutuopiston henkilöstö vastasi aikuiskoulutuspäällikkö Kaisa-Leena Ahlrothin haasteeseen ja lähti valmistautumaan Kokkola City Runiin loppuvuonna 2012. Jokaiselle mukaan lähteneelle tehtiin kuntotesti Kuntokeskus Actilifessa sekä henkilökohtainen, omien tavoitteiden mukainen harjoitusohjelma. Harjoitusohjelman lisäksi ryhmä harjoitteli muutamia kertoja yhdessä Elina Mäkitalon johdolla.

Lähtöviivalle asti selviytyi 20 juoksijaa ja maaliin asti heistä jokainen. Porukan nopeimmaksi osoittautunut Hannu Heikkilä Kannuksen yksiköstä kommentoi juoksuaan: "Tein oman juoksuni ja ehdin jo hetken odotella maalissa seuraavaa." Maaseutuopiston nopeimmaksi naiseksi juoksi Heidi Jokinen, niin ikään Kannuksesta. Perhon henkilöstö kunnostautui aktiivisuudellaan.

Juoksuprojektin tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä liikunnallisuuteen ja omien rajojen testaamiseen, kenties työkavereiden haastamiseenkin, sopivan tavoitteellisesti ja kuitenkin leikkimielisesti.

Aurinko paistoi WilliLuonto-päivässä Kannuksessa

Kuva: Oili Flinck

Maaseutuopiston Kannuksen yksikön pihapiirissä järjestettiin WilliLuontoteemapäivä 16.5. Osallistujia oli päiväkoti-ikäisistä ikäihmisiin. Auringonpaisteessa ajeltiin polkutraktoreilla ja istuttiin Zetorin kyydissä. Rapsutettavina oli pupuja, koiria, hevosia ja lampaita. Lapset kävivät onkimassa, maalasivat pyöröpaaleja ja saivat tutustua perinneleikkeihin. Tunnistustehtävinä oli erilaisia kalalajeja sekä turkiseläimiä. Keski-Pohjanmaan Opiston opiskelijat ottivat valokuvia osallistujista.

18

TRAIVI 19 • 2013

KPEDUn ykkösjoukkue Avalanche voitti hopeaa SAKUn talvikisojen sekasählyssä. Joukkueessa pelasivat Pasi Taipale, Raija Perttula, Timo Lehto, Minna Kallioinen, Vesa Huhtala sekä etualalla Janika Kupila ja Titta Uunila. Jari Piispanen oli mukana kahdessa ensimmäisessä pelissä.

Green Care -hankkeen työntekijät Anu Sundell ja Anni Tarkiainen olivat tyytyväisiä WilliLuontoteemapäivään.


OPISTOISSA JA YKSIKÖISSÄ TAPAHTUNUTTA

Nisse jälleen vierailulla Artesaaniopiston hopeatöiden näyttely Kokkolassa Toholammin artesaaniopiston hopeasepänalan artesaanien näyttely järjestettiin Kokkolassa Kultasepänverstas Nissin myymälässä. Kuvassa Riika Sainio kädessään hopeinen kompassi. Oikeassa kuvassa on Sonja Revonniemen hopeinen riipus aventuriinikivellä.

Kokkiopiskelijat saivat tänäkin vuonna oppia mestarikokki Nils-Erik Anderssonilta. Kuvassa Nissen vieressä opiskelija Maria Anttiroiko.

Menestystä SAKUstars-kisoissa

Kuva: Laura Nikkanen

Kuva: Markku Forsell

Kuva: Sari Mantila-Savolainen

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijat saavuttivat menestystä ammattiin opiskeleville tarkoitetussa jokavuotisessa valtakunnallisessa kulttuurikilpailussa, SAKUstarsissa. Mukana oli yli 800 nuorta eri puolilta Suomea. Oona Valkeinen selviytyi karaokessa kahdeksan parhaan finalistin joukkoon yli 80 kilpailijasta. Roopet-lauluduo, Jonne Syri ja Markus Niva, saavutti sarjassaan kunniamaininnan. Näytöslajina olleessa parkourissa Lauri Typpö palkittiin kultamitalilla. Joonas Humalajoki sijoittui toiseksi lausunta ja runot -sarjassa. Soitinyhtye ja bändi INTP, jossa esiintyivät Ella Kankare, Joona Roiha ja Jesse De Jong, nappasi pronssia.

TRAIVI 19 • 2013

19


Kuva: Tomi Hirvinen

Hyvää Kesää!

ennätyksellinen joukkue, stä Kokkola City Runiin osallistui Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lutusyhtymä palkittiin kou si lisäk gen n ja hyvän joukkuehen 148 henkeä. Hyvien yksilösuorituste organisaatioiden sarjassa. henkeä työllistävien yritysten tai aktiivisimpana osallistujana yli 250

TULEVIA TAPAHTUMIA Syyskauden avajaiset 6.8. klo 12.00 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistolla Uusien työntekijöiden info- ja perehdyttämistilaisuus 29.8. klo 12.30 Yhtymäpalvelujen Isopaja-neuvotteluhuoneessa Pikkujoulut 29.11. klo 18.00 Keski-Pohjanmaan Opistolla

20

TRAIVI 19 • 2013

Traivi 19  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you