Page 1

AIKUISKOULUTUS KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS 2016

kohti

opiskelu

s.15

avaa ovia

uutta

s.14

uraa


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

2

Maailma muuttuu, koulutus myös

N

äinä vuosina on Suomessa meneillään suuria uudistuksia – reformeja, niin kuin niitä kutsutaan. Uudistukset koskevat elämän kaikkia osa-alueita koulutus mukaan lukien. Samalla kuin huomaamatta tavallisten ihmisten elämä on mullistunut monella tavalla. Ostoksia tehdään, pankkiasioita hoidetaan ja reseptejä uusitaan internetin kautta, kuinkas muuten. Digiloikkaa loikitaan koko ajan myös työpaikoilla. Koulutuksessa tämä tulee merkitsemään suurta muutosta. Opintoja pitää voida suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta joustavasti ja sopivissa erissä. Koko ammatillisen koulutuksen järjestämisen tavat tullaan uusimaan asiakaslähtöisemmiksi ja enemmän työelämän osallisuutta hyödyntäviksi. Tämä tarkoittaa investointeja oppimisympä-

ristöihin yhdessä yritysten kanssa ja aluekehittäjien tuella. Näin saadaan aikaan tutkintoja, osatutkintoja ja muuta osaamisen lisäämistä entistä tehokkaammin. Aikuiskoulutus on valmis muutokseen ja ennakoi sitä jo hyvissä ajoin. Rahoituksen väheneminen mullistaa koulutuksenjärjestäjäkenttää, kun samalla nuorten kiinnostus ammatillista koulutusta kohtaan on vähentynyt. Tämä osaltaan kiihdyttää rakennekehitystä. Oletettavissa on yksiköiden ja koulutusalojen lakkauttamisia sekä yhdistämisiä ja toimitilojen vähentämisiä joka puolella Suomea, myös meillä. Kipeitäkin päätöksiä on tehtävä, jotta säilytämme mahdollisuuden toimia jatkossa paremmin. Onneksi koulutuksen reformissa on tavoitteena nuorten ja aikuisten koulutusten yhdistäminen samaksi kokonaisuudeksi, jossa yk-

silöllisesti haetaan paras vaihtoehto kullekin oppijalle. Näin voidaan liittää aikuiskoulutuksen joustavat, nopeat ja innovatiiviset tavat toimia yhteen nuorten koulutuksen hyvien toimintatapojen kanssa. Samalla säilytetään mahdollisuudet opiskella kotipaikasta riippumatta parhaalla mahdollisella tavalla. Aikuiskoulutus on valmiina muutokseen. Asiakkaiden toivomuksia otetaan vastaan ja suunnataan koulutusta uusille aloille joustavasti, nopeasti ja tehokkaasti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tässä lehdessä on erinomaisia oppijoiden tarinoita, jotka toivottavasti innostavat kaikkia lukijoita kehittämään itseään ja työyhteisöjään. Ollaan yhteyksissä. Jarmo Matintalo aikuiskoulutusjohtaja

Monien mahdollisuuksien aikuiskoulutusta Kpedussa

K

eski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen koulutustarjonta on monipuolista ja laaja-alaista. Tarjonta kattaa monien alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Järjestämme myös koulutuskokonaisuuksia, joilla voit täydentää olemassa olevaa osaamistasi, kehittää itseäsi ja luoda vaikkapa uuden uran harrastuksesi parista. Koulutuksia toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, kansanopistokoulutuksena sekä lyhytkestoisina henkilöstökoulutuksina. Koulutuksemme ovat käytännönläheisiä ja mielenkiintoisia, joissa opiskelu koostuu erilaisista monimuotoisista tavoista opiskella ja oppia. Monet koulutuksista on järjestetty myös niin, että ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. Mikäli olet työtön tai työttömyys­ uhan alainen ja haluaisit opiskella, mutta et vielä ole varma koulutuksesta ja alastasi, on sinulla mahdollisuus käydä tutustumassa eri koulutusaloihin, sillä meidän kautta on tilaisuus osallistua Koulutuskokeiluun. Lisäksi joillakin koulutusaloilla järjeste-

tään alan perusteet koulutuksia, joissa tutustutaan alaan työssäoppimisen sekä alan opintojen kautta. Suurin osa Keski-Pohjanmaan alueen aikuiskoulutustarjonnasta on myös Opastin.fi -verkkopalvelussa ja myös sen kautta sinulla on mahdollisuus tiedustella opintoneuvojilta koulutuksista sekä sopia henkilökohtaista ohjausaikaa asiantunteville opinto-ohjaajille. Heidän kanssaan voit suunnitella opintopolkua ja uraasi kohti uutta päämäärää. Lisäksi tutkintotavoitteisissa koulutuksissa eli näyttötutkinnoissa opintojen henkilökohtaistaminen aloitetaan yhteydenoton ja ohjauskeskustelun jälkeen. Koulutuksen laajuuteen vaikuttavat aikaisemmin työssä, harrastuksessa, koulutuksessa tai muulla tavoin hankittu osaaminen. Näissä ohjaustilanteissa kartoitetaan opintojen tavoitteet, menetelmät ja mahdollisuudet opiskella perhettä ja vapaa-aikaa unohtamatta. Osuvakoulutus Oy räätälöi koulutukset myös yritys- ja asiakaskohtaisesti. Tämän lehden sivuilta voit

lukea myös heidän monipuolisesta koulutustarjonnasta. Heille voi myös vinkata uusista, toteutettavista koulutuksista. Selaamalla www.kpedu.fi -sivuja löydät tietoa koulutuksista ja yhteystiedot lisätietojen kysymistä varten. Aikuiskoulutuksiimme hakeudutaan suoraan nettisivujen kautta tai työvoimakoulutuksissa työvoimahallinnon kautta. Mikäli olet kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta auttaa oppisopimustoimiston henkilökunta sinua. Ota rohkeasti yhteyttä koulutuksiin liittyvissä asioissa yhteyshenkilöihin. Huomioithan, että lähes kaikki aikuiskoulutus on mahdollista aloittaa non stop -tyyppisesti. Vuoden alusta asiakas- ja ohjauspalvelumme uudistuu, sillä avaamme Kpedun Hakijapalvelut. Tiedotamme siitä myöhemmin. Tartu tilaisuuteen ja kehitä itseäsi opiskelemalla! Merja Kivelä toimistopäällikkö

Menovinkit Ke 17.8. klo 17.30 Aikuiskoulutuksen Iltatori Kokkolan torilla La 20.8. ensi-illassa Meripuistossa ”Hymyilevä mies” Ma 5.9. klo 16–19 Yrittäjän Onnenpäivät Kampushallilla La 17.9. Perinteiset Elojuhlat Perhon toimipaikassa La 29.10. – to 3.11. Kokkola Material Week 2016

KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS www.kpedu.fi p. 06 825 0000 Facebook: Kpedu aikuiskoulutus Twitter: @kpeduaikuiset Instagram: @kpedufi

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää koulutusta Kannuksessa, Kaustisella, Kokkolassa, Kälviällä, Perhossa ja Pietarsaaressa. Päätoimittaja Vastaava toimittaja Taitto Kuvat Painosmäärä Paino

Jarmo Matintalo Sanni Aho-Kivioja Eeva Huotari Eeva Huotari, ellei toisin mainita 42 500 kpl Botnia Print


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

Merkonomiksi pikavauhtia

K

okkolalainen stylisti-maskeeraaja Riikka Saari aloitti talvella 2016 liiketalouden opinnot Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksessa. Hän tunsi tarvitsevansa lisäoppia oman yrityksen pyörittämiseen. Saari työskentelee Lorealin listoilla ja tekee keikkaa kauneusneuvojana. – Minua lennätetään tarpeen mukaan tapahtumiin ympäri Suomen tykittämään tuotteiden myyntiä, Saari kertoo.

Opinnot ovat omaa aikaa Saarella on aikaisempi tutkinto meikkaaja-maskeeraajana ja merkonomin koulutuksen hän uskoo tukevan hyvin yritystoimintaa. Lähipäiviä on kerran viikossa ja niitä Saari odottaa innolla. – Ne ovat olleet sellaista omaa aikaa, jolloin olen saanut keskittyä vain opiskeluuni, hän kertoo. Saaren tavoitteena on valmistua jouluna. Ensimmäisen tutkinnon osan asiakaspalvelusta hän suoritti keväällä. Hän valitsi osaamisalakseen asiakaspalvelun ja myynnin, joten vielä neljä valinnaista osaamisalaa on vielä suoritettavana. – Vaikka olen asiakaspalvelua tehnyt paljon, niin tutkintotilaisuus työssäoppimisen päätteeksi vaateliikkeessä jännitti silti, Saari sanoo.

3

Riikka Saari

merkonomi

Liiketalouden perustutkinnon ryhmiä alkaa kouluttaja Helena Myllymäen mukaan syksyisin ja suuren hakijamäärän vuoksi uusi ryhmä saatetaan aloittaa myös tammikuussa. – Haastattelemme hakijat ja katsomme sitten, että mitä ammattitaitoa kukin tarvitsee. Suurin osa valituista aloittaa opiskelunsa seuraavassa aloittavassa ryhmässä, mutta opiskelija, jolla on jo liiketalouden osaamista, voidaan ohjata opiskelemaan myös aikaisemmin aloittaneeseen ryhmään. Etenkin viimeksi mainittuja hakijoita voidaan ottaa mukaan koulutukseen pitkin vuotta, Myllymäki kertoo.

Koulutuksesta laaja-alaista osaamista

Kevyttä yrittäjyyttä Riikka Saari työskentelee kevytyrittäjänä, eli osuuskunta laskuttaa työsuorituksesta ja maksaa palkan. – Tällainen malli sopii minulle, mutta en pidä mahdottomana ajatuksena ihan oman yrityksen perustamistakaan. Tulevaisuudessa Saari miettii yrittäjän ammattitutkinnon suorittamista. – Haluan edetä urallani ja matkustella. Koulutus ja opettaminen kiinnostavat myös, kertoo Riikka.

n? Miten mukaa Liiketalouden perustutkintoon on jatkuva haku ja uusi ryhmä aloittaa elokuussa. Lue lisää ja hae koulutukseen: www.kpedu.fi/liiketalous

Riikka Saari opiskelee merkonomiksi Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksessa. Työssään hän kulkee kauneusneuvojana Emotioneissa ympäri Suomen.

Kiinnostaako yrittäjyys? T

änä päivänä on monenlaisia mahdollisuuksia yrittäjyyteen ikään tai koulutustaustaan katsomatta. On olemassa mm. kevytyrittäjyyttä, verkostomarkkinointia ja franchising-yrittäjyyttä. Yrittäjäksi voi ryhtyä myös omistajavaihdoksen tai yritysoston kautta. – Haluaisin madaltaa ajatusta siitä, milloin yrittäjäkoulutukseen voi tulla. Voi hakea mukaan, vaikka ihan selkeää ideaa ei vielä olisikaan. Kiinnostus riittää, sanoo kouluttaja Tuija Nissilä. Koulutuksessa opiskellaan nykyaikaisen busineksen tekemisen menestysreseptejä ja opetellaan väistämään pahimpia talouden sudenkuoppia. Samalla työstetään jatkuvasti omaa ideaa ja siihen saa sparrausta kouluttajilta. Yrittäjäkou-

lutuksen käyminen ja tutkinnon suorittaminen ei kuitenkaan edellytä yritystoiminnan aloittamista, jos idea ei osoittaudu riittävän kannattavaksi tai aika ei vielä satu olemaan otollinen. Yrittäjän ammattitutkinnon on opiskellut jo yli 2.000 yrittäjää tai potentiaalista yrittäjää Keski-Pohjanmaalla.

n? Miten mukaa Yrittäjän ammattitutkinto iltakoulutuksena Kokkolassa. Hae 31.8. mennessä: www.kpedu.fi/yrittäjänat


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

4

Metallimestareita etsitään Kokkolassa

A

lueen yritysten tarpeista lähtevä, uusi ja innovatiivinen Metallimestarit-koulutus käynnistyy syksyllä Kokkolassa. Yhteistyössä ovat mukana Kpedu, henkilöstöpalveluyritys Opteam, ELY-keskus, TE-palvelut sekä paikalliset metallialan yritykset. Alueen yritysten rooli koulutuksen suunnittelussa ja koulutussisältöjen määrittelyssä on ollut merkittävä. Ensimmäinen Metallimestarit-koulutus starttasi Etelä-Pohjanmaalla tammikuussa ja hakijamäärä oli todella hyvä.

– Tällaisia hakijamääriä ei ole ollut metallialan koulutuksissa vuosiin, kertoo Opteamin Ari Lähteenmäki.

Asenne ratkaisee Lähteenmäki korostaa, että Metallimestarit on kaikille avoin. – Kunhan asenne ja motivaatio ovat kohdillaan, niin henkilön taustalla ei niinkään ole väliä. Perinteisesti miesvaltaiselle metallialalle hakeutui Etelä-Pohjanmaalla hyvin myös naisia. Hitsaamisen lisäksi alalla on työtä esimerkiksi laserleikkaajana tai särmääjänä, mikä vaatii tarkkaa työtä.

Metallimestareissa tarjotaan täsmäkoulutusta yritysten tarpeisiin ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutus on pituudeltaan korkeintaan kuusi kuukautta. – Toki osalla koulutettavista on varmasti metallialan taustaa, jolloin töihin pääsee kiinni nopeammin, Lähteenmäki sanoo. Kpedun teollisuuden ja rakentamisen aikuiskoulutuspäällikkö Toni Uunila pitää erityisen hyvänä paikallisten yritysten vastaanottoa. Metallimestarit-koulutukseen sitoutuneita yrityksiä

Rolls-Royce Oy Ab:n hitsaajat Markus Indola, Kim Björkskog, Anders Sandström, Sami Paananen ja Robin Sundelin viihtyvät hyvin metallialan työtehtävissä.

on tällä hetkellä kaksitoista. – Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esiin selkeitä tarpeita. Yritykset ovat nähneet tärkeänä muun muassa robotiikan, 3D-mallinnuksen ja -suunnittelun sekä alumiinihitsauksen kouluttamisen, Uunila kertoo ja toteaa myös kuvanlukutaidon merkityksen korostuneen lähes jokaisessa yrityksessä. ELY-keskus rahoittajana seuraa myös koulutuksen tuloksia mielenkiinnolla. – Odotamme, että koulutettavat pääsevät nopeasti koulutuksen jälkeen töihin ja yritykset

Työllistämisyhteistyössä mukana muun muassa seuraavat yritykset: Rolls-Royce Oy Ab, Ab A. Häggblom Oy, Best-Hall Oy, Oy Kewatec Aluboat Ab, Pikahitsaus Oy, Kokkolan Laser Steel Oy, Akvaterm Oy, KL-Asennus Oy, Oy Hiltop Ab, Ab Hur Oy, Oy Mesmec Ab sekä AP-Tela Oy.

Hallinrakentaja haluaa kasvaa

Metallialan työntekijöitä meillä on teräspuolella nyt kuutisenkymmentä ja suurin ammattiryhmä on hitsareita. Suuri osa tehtävistä on käsityötä eikä automatiikkaa pystytä vielä hyödyntämään. Siihen suuntaan ollaan kuitenkin vähitellen menossa. Uusien tuotantotilojen myötä automaatiotasoa nostetaan sellaiseksi, että hitsareiden työt helpottuvat ja tuotto nousee. Raskaita työvaiheita pitää saada pois. Sama koskee muita osa-alueita, kuten sahaamoa. Tähtäämme siihen, että vuoteen 2020 mennessä liikevaihto on vähintään 50 miljoonaa, kun se viime vuonna oli 32 miljoonaa, joten kovaa kasvua haetaan. Tilat ovat liian pienet ja sen me korjaamme nyt aluksi. Ei ole helppoa löytää metallialan osaajia. Meille on jonkin verran tullut väkeä oppisopimuksen tai vuokrafirmojen kautta ja parhaat ovat sitten palkattu töihin. Haluamme omia työntekijöitä.” Leif Fagernäs Toimitusjohtaja Best-Hall Oy

Lisää hitsareita

Meillä on töissä hallin lattialla viitisenkymmentä tekijää. Yleisesti tulevaisuudessa edessä on metallimiesten eläköitymisiä ja nuoria kavereita on näihin hommiin vaikea saada. Toisaalta ongelma ei ole uusi, sillä jo vuosia raskaampien töiden tekijät ovat olleet kiven alla. Häggblomilla suunnitellaan ja valmistetaan telaketjuilla kulkevia laitteita sekä suurempiin urakoihin soveltuvia kauhoja. Olemme mukana koko tuotteen elinkaaressa suunnittelusta ja valmistuksesta huoltoon. Suurin pula meillä on hitsareista, mutta myös koneistajia ja särmääjiä tarvitaan. Meidän erikoisalaamme on mustan ja paksun teräksen hitsaaminen. Hitsaamisen oppii koulussa, mutta se, miten paksumpi teräs käyttäytyy hitsatessa, opitaan työssä. Metallialalla on nyt pientä kasvun kipinää hiljaisten vuosien jälkeen. Uskomme, että Metallimestarit voisi olla yksi vastaus rekrytointiin ja kaikki keinot pitää katsoa, jotta saadaan ammattitaitoista henkilökuntaa. ” Tomi Luomala Tuotantopäällikkö Häggblom Oy

saavat sopivaa työvoimaa, jotta pystyvät kasvamaan, sanoo Kaj Kaski Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Metallimestarien infotilaisuus pe 19.8. klo 14.00 Talonpojankadulla Kpedun kone- ja metallialan oppimisympäristössä. Haku koulutukseen Opteamin ja TE-palvelujen sivujen kautta www.opteam.fi/metallimestarit ja www.te-palvelut.fi. Metallimestarit alkaa Kokkolassa 12.9.

Kansainvälinen laitevalmistaja

Imukanavan valmistuksessa C-hallissa hitsataan alumiinia paksuusalueella 7-50 millimetriä. Hitsausmenetelmänä on Mig-hitsaus ja myös robottihitsausta hyödynnetään paljon. Imukanava on osa alusten pohjarakennetta, mikä asettaa hitsaukselle tiukat laatuvaatimukset. Valmistamme vesisuihkuvetolaitteita maailman merille ja tuotanto menee lähes kokonaan ulkomaille. Monet hitsaajistamme ovat tulleet meille aikoinaan suoraan ammattiopistosta ja työssä sitten oppineet alumiinihitsauksen. Nykyään metalliala ei valitettavasti houkuttele nuoria, mikä on huolestuttava asia. Kokkolan alueelta löytyy alumiinihitsauksen osaamista eri yrityksistä ja Metallimestarit on mahdollisuus saada uusia alasta kiinnostuneita osaajia metallialalle.” Olli Kuusansalo Department Manager Rolls-Royce Oy


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja

K

Työmiehelle uutta oppia Rajalalla on takanaan koneistajan tutkinto, mutta on ollut ajoittain lomautettuna työstään, joten töiden jatkuvuus on hänelle tärkeää.

Kolumni

Talotekniikan perustutkinnon ryhmän täydennyshaku on käynnissä. Syksyllä alkaa aikuisille myös rakennusalan perustutkinto sekä talonrakennusalan ammattitutkinto.

Aleksi Rajala

okkolalainen Aleksi Rajala hyppäsi vauhdista keväällä 2016 mukaan tammikuussa alkaneeseen talotekniikan perustutkinnon opiskelijaryhmään. Kyseessä oli Kpedun ensimmäinen putkiasentajien koulutus aikuisille.

5

– Teen mieluiten asioita käsin, Rajala kertoo. Rajala pitää talonrakennusalaa hyvänä täydennyksenä kone- ja metallialan opintoihinsa. Putkiasentajien aikuisryhmä on tehnyt kevään aikana erilaisia IV-mittauksia sekä lisäksi ryhmä on ollut ammattiopistolla tekemässä vanhan asuntolan purkutöitä. Koulutusyhtymän omat kiinteistöt ovatkin hyviä oppimiskohteita opiskelijoille. Tärkeintä Rajalalle on työn tekeminen, mutta myös uuden

Lue lisää ja hae koulutuksiin: www.kpedu.fi/rakentaminen

opiskelu ja yhtenä osa-alueena käyttövesiasennukset ovat olleet mieluisia. Tulevaisuus on Rajalalle vielä avoin, mutta kesän hän aikoo vielä viettää 4- ja 8-vuotiaiden lastensa kanssa. – Saapa nähdä, olenko viiden vuoden päästä yrittäjänä tällä alalla, hän pohtii ja arvelee, että Kokkolan alueella monet putkiasentajat ovat pienyrittäjiä.

Ritva Padinki

Digitalisaatiolla inhimilliseen yhteyteen ja sanattomaan viestintään?

E

n ole mikään tietokonenörtti tai –friikki, vaan innostunut ja halukas oppimaan uutta. Asenne on oltava kohdillaan STILL-hankkeen eTutor-toiminnassa. STILL-termi tulee englanninkielen sanoista Smart Technology Innovation Learning Lessons. Hankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja oppimisen ja opettamisen tueksi. Olen astumassa maailmaan, josta en juuri tiedä ja osaa mitään, mutta me otetaan digiloikkia ja puhutaan digikieltä.

Camilla Sjövall

Prosessialan perustutkinto, prosessinhoitaja Asiakaspalvelusta valvomotyöhön

K

okkolalainen Camilla Sjövall kuunteli rannan tehtailla työskennelleiden tuttavien kokemuksia tarkalla korvalla. Sopivan sauman tullen hän haki ja pääsi opiskelemaan aikuiskoulutukseen prosessinhoitajaksi syksyllä 2014 ja valmistui uuteen ammattiin keväällä 2016. – Olin 14 vuotta työskennellyt asiakaspalvelussa ja ryhmäpäällikkönä matkaviestintäalan yrityksessä. Ajattelin, että nyt pitää kokeilla jotain ihan muuta. Prosessialan koulutukset ovat suosittuja ja houkuttimena on alan hyvä palkka, mutta myös tieto siitä, että rannan suuret tehtaat tarvitsevat jatkuvasti työvoimaa. Prosessinhoitajan opinnoissa on apua fysiikan ja kemian perustietämyksestä. – Sain todella opetella lukemaan näitä asioita uudestaan. Kemia oli aikanaan lempiaine, mutta siitä koulusta on kulunut jo aikaa, Camilla kertoo.

Miesvaltainen ala Prosessitekniikan ala on hyvin miesvaltainen, mutta Camillan mielestä työ sopii aivan mainiosti naisille. – Ehkä tämän alan ajatellaan olevan raskasta, likaista ja vaarallista, arvelee Sjövall ja tyrmää ennakkoluulot: venttiileitä jaksaa vääntää siinä missä lasipurkkien kansiakin, hallissa pukeudutaan suojavarusteisiin ja työhön annettuja turvamääräyksiä noudattamalla ei hommia tarvitse pelätä. Camilla pääsi ensimmäisenä kesänä kesätöihin Freeport Cobaltille ja jatkaa samassa paikassa tänäkin vuonna. Työssä hän ohjaa oksidin valmistuksen prosessia kolmessa vuorossa. Kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja neljä vapaata sopii Camilllan aikatauluihin hyvin. – Syksyllä pitäisi päättää, että mitä tulevaisuudessa teen. Kyllä näkisin itseni jatkossakin tehtaalla töissä.

Aikuiskoulutuksen prosessialan oppimisympäristöjen laitteet ovat tehtaiden valtavia kattiloita pienempiä, mutta opetukseen hyvin istuvia. Camilla Sjövall valmistui aikuiskoulutuksesta prosessinhoitajaksi ja ohjaa nyt työssään oksidin valmistusta. Perheeseen on tulossa vielä toinenkin prosessinhoitaja, sillä Camillan tytär aloitti keväällä opiskelut alalla. – Aikuiskoulutuksessa opiskellaan ihan oikeita työssä tarvittavia asioita, Camilla sanoo.

Prosessiteollisuuden perustutkinto alkaa päiväkoulutuksena Kokkolassa 5.9.2016. Koulutus päättyy 13.4.2018. Hakuaikaa on 21.8. saakka, hae netissä: www.kpedu.fi/prosessi

Digitalisaatiossa on kyse asiakaslähtöisyydestä ja digitaalinen evoluutio etenee vain ja ainoastaan tekemällä ja kokeilemalla. Hyväksi havaitut, toimivat digitaaliset menetelmät ja toimintamallit on jaettava työyhteisössä. Tämä ajatus sytytti sisäisen palon digitalisaatioon muutamassa tutoroitavassa opettajakollegassa. Digitalisaatiosta aiheutuva pelko ja jännite työpaikan tai tekijänoikeuksien menettämisestä kuuluu käytävä- ja kahvipöytäkeskusteluissa. Pelko on aiheellinen, jos robottikansa valtaakin työpaikkamme, johon minä en ainakaan usko. Se on selvää, että digitalisaation myötä opettajan rooli tulee muuttumaan enemmän ohjaajaksi, joka auttaa ideoimaan, tekemään ja luomaan oikeita asioita uudella tavalla. Tekijänoikeudethan on taas määritelty laissa ja niitä kunnioitamme. Kysymys, johon jokainen voi etsiä digiloikan aikana vastausta kuuluu: miten opetamme digitalisaatiolla inhimillistä yhteyttä ja sanatonta viestintää eri koulutusalojen opetuksessa? Olemme tilanteessa, jossa verkkoteknologia, mobiililaitteet ja sähköiset oppisisällöt on yhdistettävä toimiviksi oppimisympäristöiksi, siten, että nyt tehdyillä ratkaisuilla on jatkuvuutta opiskelijan elinikäisessä oppimisessa. Sinä aikuinen ja mahdollinen aikuisopiskelija, lähde kokeilemaan innokkaasti uusia oppimisen ratkaisuja ja voit kohta todeta, että askel ja ”appi” kerrallaan olet digiloikassa mukana, osa digiä. Lopuksi on muistutettava, että mitkään verkko-oppimisalustat, mobiililaitteet ja digityökalut eivät tule korvaamaan inhimillistä yhteyttä ja sanatonta viestintää, mutta niiden avulla vuorovaikutus valaistuu ja kokee ehkä uusia muotoja. Tarvitsemme edelleenkin suurta sydäntä ja olkapäätä, johon nojata. Ritva Padinki Kirjoittaja on Kpedun eTutor STILL-hankkeessa


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

6

SenioriVirtasten tarinoissa kuulee elämän tuomaa kokemusta”

Kouluavustaja Ramyai Manee-In auttaa Leena Ahoa ja Uolevi Leppälaaksoa tuolien maalauksessa. Vasemmalla taideopettaja Irma Jylhä, joka on ollut vetämässä useita taideprojekteja Virtasille.

Erityisten elämään sisältöä kansanopistolta

H

elmikuussa 2016 alkanut SenioriVirtasten linja on päässyt hyvään vauhtiin. Linja tarjoaa päivä- ja viriketoimintaa yli 60-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille. SenioriVirtaset tulevat Keski-Pohjanmaan kansanopistolle Kälviälle kolmena päivänä viikossa. – Vaikka tässä toiminnassa ei ole opetuksellisia tavoitteita samoin kuin muilla linjoilla, ovat SenioriVirtaset omaksuneet itselleen opiskelijan identiteetin. On ollut hie-

noa huomata, kuinka tärkeää elinikäisen oppimisen mahdollisuus on ihan jokaiselle. SenioriVirtasten tahti on rauhallista ja toiminta on rennompaa kuin Virtaset-ryhmässä. Toiminnan tavoitteena on ikääntyvien kehitysvammaisten toimintakyvyn säilyttäminen, joten toimintaa on kyllä paljon, valottaa vastuuopettaja Sari Hiltunen.

Ikä tuo kokemusta Elämänkokemus näkyy SenioriVirtasissa ja Hiltunen kehuukin

erityisesti seniorien kädentaitoja. – Näkee, että he ovat ehtineet tehdä paljon käsillä. Elämän tuomaa kokemusta kuulee seniorien tarinoissa, joita on kiva kuunnella, Hiltunen kertoo. Iän myötä liikkuminen huononee ja toimintakyky laskee. Perinteinen toimintakeskusten järjestämä työ- ja päivätoiminta on aiemmin jatkunut ikääntyvillä kehitysvammaisilla henkilöillä niin pitkään kuin toimintakyky on ollut riittävää. Kokkolan toimintakeskuksista 60 vuotta täyttäneet henkilöt voivat siirtyä iäkkäämmille tarkoitettuun virike- ja päivätoimintaan, SenioriVirtasiin. Parhaillaan kaikki SenioriVirtasten toimintaan osallistuvat asuvat Kokkolassa, osa tue-

Maitotilallisesta akupunktiohoitajaksi

M Hyvä yleispiste akupunktioneuloille löytyy kädestä. Johanna Mäkelä aloitti akupunktiohoitajan koulutuksen kansanopistolla talvella ja haaveilee omasta hoitolasta kotonaan.

aailmanpolitiikka ja oma terveys saivat Kälviälle perheensä kanssa asettuneen Johanna Mäkelän miettimään tulevaisuuden töitään uusiksi. Kädet krenkkasivat raskaissa navettatöissä. – Tuntui, että niillä ranteilla ei eläkeikää näe. Mäkelä on pohjakoulutukseltaan laborantti. Hän on tehnyt töitä Poutulla, Outokummulla ja Kemiralla, kunnes Mäkelän kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2009 ja hän otti miehensä kanssa tilan haltuunsa. Navetassa

on 40 lypsävää ja suunnitelmissa suuren robottinavetan rakentaminen. Sitten tippui maidon hinta. – Ei ole helppoa luopua lehmistä, nehän ovat meidän eläimiä. Kutsun niitä tytöiksi, Mäkelä kertoo. Päätös tilan lopettamisesta on kuitenkin tehty ja viimeiset lehmät lähtevät, kun isäntä aloittaa työt muualla. Tilalla on kuitenkin jatkuvuutta, sillä lypsylehmien tilalle tulee lihakarjaa, jotka eivät jatkuvaa työpanosta vaadi. Tämän lisäksi tilalla on kenneltoimintaa.

tusti asuntolassa, osa itsenäisesti omassa asunnossa. – Täällä on tanssittu, laulettu, tehty käsitöitä ja harjoiteltu kotitaloutta, kertoo seniorilinjalle osallistuva Sirkka Kankainen. Syksyllä aloitetaan myös taidepainotteinen TaideVirtasten ryhmä, johon voi hakeutua pitkin vuotta. – Senioreista löytyy monia taiteellisesti lahjakkaita, vaikka läheskään kaikki eivät ole aikaisemmin taideteoksia tehneet. Taide ei ole ikään sidottua, sitä voi tehdä minkä ikäisenä vaan, Hiltunen muistuttaa. Marja-Terttu Paasila ja Sirkka Kankainen nauttivat taiteen tekemisestä.

Opiskeluissa vauhtiin Johanna on viime vuosina opiskellut lapsi- ja perhetyötä, mutta edelleen opiskeluintoa löytyi. – Huomasin ja tajusin, että täällä Kälviällä on kansanopisto, jonka opintotarjonnasta löytyi minua kiinnostava akupunktiohoitajan koulutus. – Äiti sai apua akupunktiosta, kun kävimme 80-luvulla Ruotsissa. Olen aina ollut itse kiinnostunut luontaishoidosta. Akupunktiohoitajilla on opetusta yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja koulutus kestää 3,5 vuotta. Mäkelällä on aikaa siis muuhunkin ja niinpä hän ryhtyi opiskelemaan lisäksi hierojaksi Hyvinvointikampuksella.

Tähtäimessä oma hoitola Lähivuosina Mäkelän haaveena on perustaa oma hoitola kotiinsa. – Akupunktio ja kiinalainen tuhansia vuosia vanha lääketiede on niin erilaista verrattuna länsimaalaiseen. En osaa tätä paremmin selittää, mutta se toimii ainakin minulla, Mäkelä sanoo. Koulutuksessa lähdettiin liikkeelle heti steriilien ja kertakäyttöisten akupunktioneulojen pistelystä. Keski-Pohjanmaan alueella akupunktiohoitajia ei Mäkelän mukaan montaa ole, mutta kysyntää sitäkin enemmän. Alalla on toimiva puskaradio. – Jos tästä ei leipätyötä tule, niin ainakin saan sukulaiset hyvin hoidettua, toteaa Johanna.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

7

Tärkeintä on perhe

K

iinalainen BingLing Jiang tuli Suomeen poikaystävänsä perässä 10 vuotta sitten. Poikaystävä taas oli tullut ensin opiskelemaan Centria-ammattikorkeakouluun ja sittemmin töihin maatilalle Himangalle. Pariskunta asettui Kokkolaan ja heillä on nyt kolmevuotias tytär. BingLing osallistui Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä vuoden kestäneeseen aikuisten maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen ja aloitti sen kanssa samaan aikaan lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon opiskelun. – Minulle suositeltiin alaa, siellä tarvitaan maahanmuuttajia, BingLing kertoo. BingLing opiskeli Kiinassa yliopistossa, mutta maahanmuuttajien valmentavassa ryhmässä opiskelijoiden tasot ovat hyvin vaihtelevia. Osa ei ole koskaan ollut koulussa, mutta BingLingin tavoin osalla on takanaan yliopisto-opintoja lähtömaassa. – Tavoitteena on, että maahanmuuttajat hakeutuvat ammatillisiin koulutuksiin. Valmentavassa koulutuksessa opiskellaan

Suomen kieltä, yhteiskunnan rakennetta, matematiikkaa ja muita Suomessa tarvittavia taitoja, kertoo kouluttaja Elisa Märsylä. – Pyrkimyksemme on ohjata opiskelijat jatkamaan heille sopiviin koulutuksiin tai suoraan työelämään, sanoo aikuiskoulutuspäällikkö Salla Lillhonga. – Viime vuosina noin 90 prosenttia opiskelijoistamme on saanut jatko-opiskelupaikan tai työpaikan.

Osaava henkilöstö on kaiken A ja O BingLing Jiang

Samat haaveet BingLingille Suomi on enemmän koti kuin Kiina, mutta perhettä Kiinassa on välillä ikävä. Sukua on vieraillut Suomessa ja perhe on käynyt vuoden-puolentoista välein Kiinassa. Binglingin, hänen miehensä ja tyttärensä tulevaisuus on kuitenkin Suomessa ja BingLingin haaveet eivät poikkea kantasuomalaisten unelmista: – Toinen lapsi, työpaikka ja suurempi asunto, hän luettelee. Ainakin yksi toiveista on jo toteutunut, sillä BingLing aloitti työt kehitysvammaisten ohjaajana elokuussa.

Aikuisten maahanmuuttajien valmentava koulutus BingLing suoritti lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoon liittyvän työssäoppimisjakson Kokkolassa Koivuhaan koulun maahanmuuttajaluokassa.

Nuoret kaipaavat

aikuisia

K Nina Kentala

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto n? Miten mukaa Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä on monipuolinen valikoima kursseja ja koulutuksia. Virtasiin, SenioriVirtasiin, TaideVirtasiin, tanssilinjalle, teatterilinjalle, hyvinvointivalmentajan jatkokoulutukseen, valokuvauksen päiväopintoihin sekä maahanmuuttajien opetus ja ohjauskoulutukseen voi kysyä vapaita opiskelupaikkoja suoraan kansanopistolta. Koulutukset kestävät lukuvuoden 2016–2017. Katso kaikki alkavat koulutukset: www.kpedu.fi/kansanopisto

eski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä ensimmäinen aikuisille suunnattu nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien ryhmä aloitti syksyllä 2015. Aikuisten koulutus syntyi työelämän tarpeesta. – Työryhmä totesi, että vaativiin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien tehtäviin valmistutaan niin nuorena, mutta työelämällä on tarve aikuisille, alan ammattilaisille, kertoo perustutkintovastaava Reima Virkkala.

– Odotin, että opiskelisimme asioita teoriassa, mutta täällä asiat tehdäänkin käytännössä, Kentala kertoo.

Aikuisopiskelijat leikkivät, retkeilevät, ohjaavat asiakasryhmiä ja järjestävät ohjelmapalveluita. – Leikit kuuluvat näihin opintoihin. Onhan tämä ehdottomasti myös hengähdystauko työelämästä. Nuoristotyön tarve korostuu laman aikana, kun työpaikat ovat tiukassa.

Vapaata ja erilaista oppimista Aikanaan merkonomiksi ja myöhemmin työn ohessa datanomiksi opiskellut Nina Kentala päätti vaihtaa alaa ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen aikuiskoulutus alkoi juuri sopivasti.

kpedu.fi/kansanopisto Kiimantarkkailukoira-koulutus 12.9.2016 - 2.11.2016. Hakuaika päättyy 28.8. Kalevalainen jäsenkorjaus 24.9.2016 - 31.5.2019. Hakuaika päättyy 15.9. Hyvinvointivalmentaja 8.10.2016 - 20.8.2017. Hakuaika päättyy 20.9. Seksuaalikasvatus 27.10.2016 - 15.9.2017. Hakuaika päättyy 7.10. Reiki-Diplomihoitaja 29.10.2016 - 21.5.2017. Hakuaika päättyy 7.10. Kokemusasiantuntija 31.10.2016 - 20.3.2017. Hakuaika päättyy 30.9. Horstmann-terapeutti (LKL) 5.11.2016 - 23.4.2017. Hakuaika päättyy 30.9.

Nina Kentala on kesätyössä nuoriso-ohjaajana Ohjaamo Keski-Pohjanmaassa. Hän valmistuu vuoden päästä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.

Luovuuden iloa -linja 9.1.2017 - 26.5.2017. Hakuaika päättyy 30.11. Valokuvauksen perusteet 1.2.2017 - 31.1.2018. Tulossa hakuun. Luontokuvauksen perusteet 1.3.2017 - 28.2.2018. Tulossa hakuun. Valokuvaajan ammattitutkinto Jatkuva haku!

kpedu.fi/kasvatus Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

8

Jyri Koukkari

Hevostenvalmentajan ammattitutkinto

Jyri Koukkari valmentaa lupaavaa porukkahevosta Listas Rafikia. Lämminverinen ruuna on hänen valmennettaviensa kärkihevonen.

Hevosten onnistuminen palkitsee R avivalmentajana toimiva iisalmelaislähtöinen Jyri Koukkari on käytännössä Kaustisen kasvatti. Kiinnostus hevosalaan syntyi pienenä poikana isän kanssa raveissa käydessä. – Vauhti ja kilpailu kiinnostivat. Palkinto on hevosen hyvä onnistuminen kilpailussa. Koukkari opiskeli 90-luvun lopulla Kaustisella ensin hevostenhoitajaksi ja talliyrittäjäksi, myöhemmin hevostenvalmentajan ammattitutkinnon. Välissä Koukkari opiskeli myös levysep-

pähitsaajaksi ja kengityssepäksi. Koukkarin perhe asettui kuitenkin Kaustiselle, sillä alueen vireä hevosala veti puoleensa. – Tämä on hevospitäjä. Etäisyydet ovat lyhyet ja harjoitusmaastot hyvät, kertoo Koukkari.

Tavoitteena menestys Koukkarin valmennustoiminta lähti uudelleen käyntiin, kun hän vuonna 2012 suoritti hevostenvalmentajan ammattitutkinnon. Alun perin yritys ”Kengitys & metalli Jyri Koukkari” oli

ajateltu kengittämiseen ja metallityöhön, mutta nyt Koukkarin työllistää täysin hevosten valmennustyö. – Tutkinnon jälkeen sain hakea Suomen Hippokselta ammattivalmentajan lisenssin, minkä myös sain. Aika paljon papereita piti vaan lähetellä. Perheen esikoisen syntymän aikaan 2014 Koukkari ryhtyi valmentamaan Tanja ja Asko Kaustisen ATK-tallin hevosia. Valmennettavia on yhdeksän. – Hoidan tallin hevosten ken-

gityksen, kilpailutuksen sekä valmennuksen. Jokaisella ravivalmentajalla on Koukkarin mukaan oma tyylinsä valmentaa hevosta. – Minä koetan mennä hevosen ehdoilla, enkä välttämättä katso kalenteria. Psyykkinen kunto on hevosillekin tärkeää; kun hevoset on hyvällä tuulella, tulee tuloksia, Koukkari sanoo. Koukkarin valmennettavien tähti on keväällä 2016 porukkahevoseksi Ruotsista hankittu Listas Rafiki. Kahdeksanvuo-

tias ruuna on Koukkarin mukaan yksi harvoista alueen huippuhevosista ja lupaavia kilpailusuorituksia on jo tullut. Tulevaisuudelta Koukkari toivoo hevosilleen suurvoittoja. Hevosala on kuitenkin elämäntapa, josta hän haluaa pitää kiinni. – Helpommalla sitä pääsi kun kahdeksan tuntia hitsaili kalikoita yhteen, mutta saa sitä laskut maksettua näinkin, hän toteaa tyytyväisenä elämäänsä.

n? Miten mukaa Hevostenvalmentajan ammattitutkinto alkaa Kaustisella tammikuussa. Haku on auki myös hevostalouden perustutkintoon. Lue lisää alkavista koulutuksista ja hae mukaan: www.kpedu.fi/kaustinen


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

9

Elämää eläinten kanssa

K

annuksen maatalousalan perustutkinnon kennellinjalla ja lukion oppimäärän opiskellut Janita Häggman jatkoi alan opintoja eläintenhoitajan ammattitutkintoon. – Harrastan koiria ja halusin niitä taitoja syventää, kertoo Janita. Keväällä 2016 alkanut eläintenhoitajan ammattitutkinto keskittyy eläinten kouluttamiseen. Samaan aikaan niiden opintojen kanssa Häggman on viimeistellyt tradenomin opintojaan ammattikorkeakouluun.

Eläinten koulutus oma juttu Häggmanille maatalousala tuli tutuksi vasta perustutkintoa opiskellessaan. Eläintenhoitajan ammattitutkinnon opiskelijoilla on kaksi eläinlajia, joihin he paneutuvat. – Maatalous on lähellä sydäntä. Toisena eläimenä minulla on

nauta. Naudan kouluttajia ei oikein ole tällä alueella, mutta tilallisilta saadun palautteen perusteella tarvetta olisi. Janita kertoo esimerkiksi uuden robottinavetan vaativan nautojen koulutusta, että lehmät osaavat kulkea robotille lypsylle. Janita toimii koirakoulu Easy dogin kouluttajana ja pitää koulutuksia Kannuksessa ja Ylivieskassa. Koirien ongelmakäytökseen hänen mukaansa haetaan apua kouluttajilta hyvin, mutta nautojen kouluttaminen on Keski-Pohjanmaalla vieraampi asia. Koulutus on tuonut Janitalle lisää tietoa ja valmistuttuaan keväällä 2017 hänellä on valmiudet toimia esimerkiksi eläinten ongelmakäytösneuvojana. – Tulevaisuudessa haluan jotenkin yhdistää eläimet ja yritystoiminnan.

n? Miten mukaa Eläintenhoidon ammattitutkinnon seuraava koulutus alkaa talvella 2017. Maatalousalan perustutkinnon voi suorittaa sekä Kannuksessa että Perhossa ja koulutukseen on jatkuva haku.

Janita Häggman

Eläintenhoitajan ammattitutkinto, osaamisala eläinten kouluttaja

Lue lisää: www.kpedu.fi/maatalous

Työelämälähtöinen koulutus Perhossa

K Jere Huhta

Konekuski, maatalousalan perustutkinnon osatutkinto n? Miten mukaa

Jere Huhdan työssäoppiminen Koukkukuljetuksella Kokkolan satamassa osui yrityksen tarpeisiin nähden sopivaan saumaan. Työssä tutuksi on tullut kurottajan käyttö.

Maatalous ja maanrakennuskoneiden tutkinnon osa kuuluu aikuisten maatalousalan perustutkintoon. Koulutukseen on aikuisille jatkuva haku. Perhossa aikuisille myös riistapainotteinen luonto-ohjaajan koulutus sekä hevosharrasteohjaajan. Lue lisää: www.kpedu.fi/perho

onekuskin osatutkintoa opiskeleva kokkolalainen Jere Huhta opiskelee Perhossa, mutta on nyt työssäoppimassa Koukkukuljetuksella Kokkolan satamassa. Kokiksi aikaisemmin valmistunut Huhta ei kokenut ravintola-alaa omakseen ja tehtyään baarimikon töitä, hän oli valmis vaihtamaan alaa. Konekuskikoulutus alkoi Perhossa maaliskuussa ja päättyi juhannukseen. Opiskelijat suorittivat maatalous ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen-tutkinnon osan sekä työssä tarvittavia korttikoulutuksia. – Koneista olen aina tykännyt ja maanrakennusala kiinnostaisi, Huhta sanoo ja toivoo tulevaisuudessa työllistyvänsä alalle.

Korttikoulutukset tärkeitä Opiskelijat suorittivat kahden kuukauden mittaisen lähijakson aikana neljä työelämässä hyödyllistä korttikoulutusta: ensiapu 1, tieturva, työturva ja tulityö.

– Kortit olivat olennaisia jo työssäoppimispaikkoja haettaessa. Ilman niitä ei suurteollisuusalueen portista pääse sisään, kertoo konekuskien opettajana toiminut Mika Kellokoski. Kellokoski kertoo koulutuksen alkaneen aivan perusteista. – Suurin osa koulutukseen osallistuneista ei ollut aikaisemmin edes traktoria ajanut, joten siitä lähdettiin liikkeelle. Erilaisten työkoneiden käytön lisäksi opiskelijat pääsivät kaivinkoneen puikkoihin ja rakensivat esimerkiksi Komanteen kosteikolle tien. Tutuksi tulivat myös kiinteistöurakointiin liittyvät toimenpiteet sekä metallityöt. – Pojat rakensivat hallilla vanhaan kärrynraatoon uuden lavan, Kellokoski kertoo. Kellokoski pitää koulutusta onnistumisena, työelämälle hyödyllisenä lyhyenä jaksona. Samaa viestiä kertoivat myös opiskelijat koulutuksen päätteeksi ja osalla oli jo työssäoppimisen jälkeen työpaikka tiedossa.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

10

Niklas Tyynismaa Niklas Tyynismaa rakentaa hyttejä Nord Starin veneisiin.

rekrykoulutuksella veneenrakentajaksi

Veneenrakentaja tietää paarpuurin puolen

V

iime vuosina rekrykoulutukset ovat nousseet suosituksi ja riskittömäksi tavaksi täsmäkouluttaa uusi työntekijä yrityksen tarpeisiin. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen kouluttaja Max Hagström koordinoi alueen rekrykoulutuksia, joita on käynnissä jatkuvasti. – Viime vuonna työntekijöistä 91 prosenttia oli kolmen kuukauden jälkeen töissä yrityksissä missä koulutusta järjestettiin, kertoo Hagström. Linex-Boatsin tuotannossa moottoreista ja tarvikkeista vastaava Jari Pasanen vahvistaa Hags­trömin kommentin. – Otamme tänne tarpeen mukaan työntekijöitä ja rekrykoulutukset ovat olleet meille hyvä tapa löytää sopivaa henkilöstöä työhön. Vuosien aikana meille on näiden koulutusten kautta tullut töihin 80 henkilöä, Pasanen sanoo. Perheyhtiö Linex-Boatsilla on työntekijöille jatkuva tarve ja Pa-

sanen arvioi, että juuri nyt rekrytointitarve on kasvussa. Juuri nyt yrityksessä työskentelee 53 ammattilaista. – Tälle alalle tulevien pohjakoulutus on kirjavaa. Itse tulin taloon aikanaan cad-suunnittelukurssin työharjoitteluun ja sillä tiellä ollaan.

Talonrakentajasta hytinrakentajaksi

Niklas Tyynismaa oli yksi kolmestatoista vuoden sisällä rekrykoulutuksen kautta Linex-Boatsille tulleista työntekijöistä. Seinäjoella talonrakentajaksi opiskellut Tyynismaa muutti Kokkolaan konservatoriossa opiskelevan tyttöystävän kanssa. Armeijan jälkeen rakennusalan töitä ei löytynyt, mutta hänelle tarjottiin TE-toimistosta mahdollisuutta rekrykoulutukseen. Ala oli Tyynismaalle aivan täysin uusi, mutta kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen hänelle tarjottiin työsopimusta. – Venealasta en tiennyt ennen

tätä yhtään mitään. Soutuveneellä olen soudellut. Nyt Tyynismaalle on tullut tutuksi lasikuidun työstäminen, veneen hyttien rakentaminen ja turvallisuusasiat. Myös uusi termistö on käytössä: on tyyrpuurit, paapuurit, etuhytit ja keskihytit. – Verrattuna talonrakennusalaan, on veneiden rakennus paljon tarkempaa. Lisäksi tilojen koko on rajallinen, Tyynismaa kertoo.

Ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä Rekrykoulutusta tarjoavan yrityksen koolla ei ole väliä. Kälviäläinen LVI-Primo on toiminut 80-luvulta lähtien LVI-alan yrityksenä. Sukupolvenvaihdos Jari Santapakan vanhempien yrityksessä tehtiin muutama vuosi sitten, ja myös Jarin vaimo Monika Santapakka tuli mukaan yritystoimintaan. Yritys laajensi sen myötä myös rengaskauppaan, kun Mo-

Tomi Harjunpää

rekrykoulutuksella töihin rengasfirmaan nika osti entisen kälviäläisen Pe-Ma-renkaan ja perusti Primo-Renkaan. Kun Monika kuuli, että Kälviän Matkahuoltoyrittäjä lopettaa, hän hankki yritykseen sopimuksen Matkahuollon asiointipalveluista. – Yrityskaupan myötä tulleisiin tiloihin mahtui muutakin toimintaa, joten tartuin heti tähän, Santapakka kertoo. Tarvetta oli myös työntekijälle ja Santapakkojen ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä palkattiin rekrykoulutuksen kautta. Siihen löytyi Tomi Harjunpää, jolla oli aikaisempaa kokemusta kuorma-autoista, mutta ei rengasalasta. Harjunpää on ollut nyt toukokuun alusta lähtien Primo-Renkaan palkkalistoilla. – Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän. Tomi kantaa vastuun työstään ja tekee sen itsenäisesti. Rekrykoulutukseen pääsemisen kriteerinä on, että henkilö on työtön. Koulutuksen ajan hän saa korotettua työmarkkinatukea

ja yritys on sitoutunut työllistämään hänet koulutuksen jälkeen. Itse koulutuspäiviä Tomilla ei montaa ollut. – Kävin suorittamassa erilaisia korttikoulutuksia aikuiskoulutuksessa. Yhdessä sovittiin suoritettavat kortit, jotta niistä on minulle työssä hyötyä, Tomi kertoo. Raskaan kaluston rengas­ asennukset olivat sekä Monikalle että Tomille vieraampia, mutta tässä on ollut apuna entinen yrittäjä Pekka, joka on käynyt Tomia opettamassa ja auttamassa tarvittaessa. Primo-Renkaalla on tulevaisuudelle kasvusuunnitelmia. Monika suunnittelee laajentavansa korjaustoimintaan ja mahdollisesti rengashotelliin. – Kannustan kyllä muitakin yrittäjiä rekrytoimaan tämän kautta. Yrittäjälle tämä on hyvä tapa tutustua työntekijään, Monika Santapakka sanoo.

n? Miten mukaa Avoinna olevat rekrykoulutukset löytyvät aina osoitteesta www.te-toimisto.fi. Lisäksi koulutuksista ilmoitellaan tarvittaessa alueen lehdissä. Yritykset voivat tiedustella koulutusmahdollisuuksia kouluttaja Max Hagströmiltä, p. 040 808 5022.

REKRYKOULUTUS Rekrykoulutuksien lähtökohtana on yrityksen tarve. Mikäli tarvetta on, rekrykoulutus järjestetään. Koulutus järjestetään yhteistyössä TE-toimiston ja koulutettavan kanssa Koulutukset kestävät vähintään 10 päivää. Tavallisesti pituus on 2–4 kuukautta. Työtön, lomautettu tai työttömyysuhan alainen voi saada koulutuksen aikana työmarkkinatukea. Siitä päättää Kela.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

11

Painopiste työssä johtamisessa ja taustatyössä

Kouluttaja Anders Wikberg (oik.) piti Lotta Sundellille ja Tom Tuunaiselle kahden päivän koulutuksen videoiden tehokkaasta tuotannosta.

Saila Mäkinen

Koulutus syntyi yritysten aloitteesta

Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Kahdessa päivässä video haltuun

Y

ritykset ovat innokkaita kouluttamaan henkilöstöään ja tähän tarpeeseen on erikoistunut Kpedun omistama Osuvakoulutus Oy. Perinteisten korttikoulutusten, ammattipätevyyksien ja sertifikaattien lisäksi Osuvakoulutus räätälöi myös yhä enemmän koulutuksia yritysten tarpeisiin. Yksi tällainen yrityksen aloitteesta syntynyt koulutus oli keväällä järjestetty kaksipäiväinen ”Video haltuun”, jossa ryhmä opiskeli lyhyiden videopätkiä tekemistä iPadien avulla. Kehitysinsinööri Tom Tuunainen Mesmeciltä ja graafikko Lotta Sundell KPO:lta osallistuivat kurssille.

– Meidän olisi tarkoitus tehdä videoita helposti ja ammattitaitoisesti sosiaaliseen mediaan, kertoo Sundell. Tällä hetkellä KPO:lla tehdään videoita lähinnä sisäiseen käyttöön, mutta mainostiimin tuottamia videoita on luvassa tulevaisuudessa. Isoja elintarvike- ja prosessiteollisuuden laitteita ja järjestelmiä tuottava Mesmec taas suunnittelee videota opetuskäyttöön. – Haluamme kouluttaa asiak­ kaille asioita videon avulla. Videolla asiat saa näytettyä etänäkin helpommin, kertoo Tuunainen.

n? Miten mukaa Osuvakoulutuksen järjestämä Video haltuun! Kuvaa, leikkaa ja julkaise itse -koulutus järjestetään syksyllä 23.–24.11.

Osuvia koulutuksia

Konkreettisia vinkkejä uusille esimiehille

K

un koulutettavia on paljon ja organisaatio suuri, on koulutuksen järjestäjältä löydyttävä ketteryyttä. Lähes 1700:n työntekijän Osuuskauppa KPO kouluttaa työntekijöitään jatkuvasti itse, mutta kumppaniksi liikenneasemien organisaatiorakenteen suurempaan muutokseen valittiin Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen järjestämä lähiesimiestyön ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena. – Teimme organisaatiossa muutoksia ja esiin nousi paljon uusia koulutustarpeita. Pidämme tärkeänä, että vastuullisiin tehtäviin valitut saavat heille hyödyllistä koulutusta, kertoo KPO:n ABC-ryhmän johtaja Pekka Kujala. Lähiesimiestyön ammattitutkinto on uusi koulutus ja ensimmäiset ryhmät koulutettiin Kpedussa vasta viime vuonna. Koulutus on saanut kuitenkin valtavan hyvän vastaanoton ja avoin opiskelijaryhmä alkaa vuosittain. Uudessa ABC:n organisaatiorakenteessa on lähiesimiestyötä lisätty rekrytoimalla vuoropäälliköitä. ABC-ryhmään kuuluu Osuuskauppa KPO:n alueella kahdeksan ABC-liikennemyymälää, joista Kokkola on toiseksi suurin. – Paikallisuus vaikutti myös valintaan, Kujala sanoo.

Uutta osaamista oppisopimuksella

Saila Mäkinen on työskennellyt vuodesta 2005 lähtien Kokkolan ABC:llä. Hän työskenteli välillä myös KPO:n konttorilla, mutta palasi liikennemyymälään työhön kun hänet valittiin sisäisessä rekrytoinnissa vuoropäälliköksi. – Odotan ja toivon koulutuksesta saavani konkreettisia ja käytännönläheisiä vinkkejä esimiestyöhön, kertoo kasvatustieteiden kandidaatiksi aikanaan opiskellut Saila. Lähiesimieskoulutuksessa käydään läpi läpi työlainsäädäntöä sekä työsuhdelakeja, palautteen antamista ja vastaanottamista ja erityisesti Sailan koulutuksessa näitä tutkaillaan KPO:n tai S-ryhmän näkökulmasta. Lopputyönä opiskelijat tekevät asiakaspalvelun kehittämishankkeen. – Koulutuksena tämä on meille iso kertarypistys, sillä koulutettavia on 33 henkilöä, Kujala sanoo. Kaikkien opiskeli-

joiden kanssa solmittiin oppisopimus. Kokkolan ABC on Kujalan mukaan hyvä yhdistelmä tienvarsi- ja kaupunkiasemaa. Asiakkaat ovat niin paikallisia pistäytyjiä kuin ohikulkevia matkustajia. Vuoropäälliköksi siirtyessä Sailan työtehtävät ovat myös muuttuneet. – Selkeästi painopiste on siirtynyt työn johtamisen puolelle ja taustatyöhön. Tykkään työskennellä asiakasrajapinnassa. Lähiesimiestyön ammattitutkinto sopii esimiehille, jotka ovat välittömässä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat johtaa ihmisiä tavoitteellisesti, eikä yrityksen koolla ole väliä. KPO:n oppisopimuskoulutus aloitettiin orientaatiojaksolla helmikuussa 2016 ja Sailan ryhmän tavoitteena on lähiesimiestyön ammattitutkinnon suorittaminen kevääseen 2017 mennessä.

kpedu.fi/osuvakoulutus Lääkehoidon täydennyskoulutus lähi- ja perushoitajille, 13.9-4.10. (4 ip) Kipsauksen perusteet 21.9. ja 29.9. (2 pv) Microsoft Project 5.10. YKI, yleinen kielitutkinto 5.9.-11.10. Järjestyksenvalvojan kertauskurssi 29.10. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 12.-13.11. ja 19.-20.11. (4 pv) Vartijan voimakäytön erityinen osa 5.-6.11. (2 pv) Vartijan voimakäytön kertaus 23.9.

Varaa paikkasi ajoissa!

Kuljettajien ammattipävyyden jatkokoulutuspäivät Kuljettajien ensiapu 29.-30.9. Ennakoiva ajo 16.9. Työturvallisuuskorttikoulutus 8.9.,18.11. Tieturva 30.9., 24.11. Trukkikurssi 23.9., 25.11. Työturvallisuuskorttikoulutus 19.8., 8.9., 7.10., 27.10., 18.11., 9.12. Tulityö 18.8., 9.9., 6.10., 28.10., 17.11., 8.12. EA1 22.-23.8., 6.-7.10. Hätäensiapu / kertaus (4 h) 23.9.

Saila Mäkinen on yksi lähiesimiestyön ammattitutkintoa opiskelevista osuuskauppalaisista. Pekka Kujalan johtamille KPO:n ABC liikenneasemille koulutetaan 33 uutta lähiesimiestä.

n? Miten mukaa

Johtotehtaassa valmistuu yrittäjiä ja esimiehiä. Näyttötutkinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Katso nyt alkavat koulutukset: www.kpedu.fi/liiketalous


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

12

Tavoitteena on lähivuosina kasvattaa toimintaa

Irmeli Hartikainen

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto oppisopimuksella

Yrittäjälle oivalluksia vertaisryhmässä

K

austisella siivouspalveluyrittäjänä toimiva Irmeli Hartikainen hakee koulutusta sekä itselleen että työntekijöilleen oppisopimuskoulutuksena. Irmeli on koulutukseltaan toimitilahuoltaja, siivousteknikko, ammatillinen opettaja ja tuoreimpana taskussa on suoritettu yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Irmeli suoritti tutkinnon omassa yrityksessään yrittäjän oppisopimuskoulutuksena. – Kaikista käymistäni koulutuksista on ollut minulle hyötyä, Hartikainen toteaa.

Yrityksen pitää kasvaa Oikeastaan Irmelin Cleaning Design on kasvanut rakkaudesta. Vuosituhannen vaihduttua Irmeli tapasi Esan, joka opiskeli laitoshuoltajaksi ja oli kiinnostunut samoista asioista mitä hän. – Esalla oli kokemusta yrittämisestä ja siihen saakka olin teh-

nyt tätä yksin. Homma helpottui huomattavasti. Irmeli oli palkannut ensimmäisen työntekijän Cleaning Designiin vuonna 1999 ja Esan tultua mukaan, tuli yrityksestä osakeyhtiö. Vuonna 2003 yritys työllisti neljä-viisi työntekijää, mutta nyt työntekijöitä on jo 30. Cleaning Design kouluttaa henkilöstään oppisopimuskoulutuksena aktiivisesti. – Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suoritimme Esan kanssa yhdessä oppisopimuskoulutuksena. Ei se opiskelu vaikeaa ole, ellei siitä tee vaikeaa, Hartikainen sanoo. Opiskelu oli pariskunnalle yhteinen harrastus. Esa teki erikoisammattitutkinnon tutkintotilaisuuden yrityksen taloudesta ja Irmeli prosessien kehittämisestä. Hartikainen pitää erikoisammattitutkinnon suorittamisen parhaana antina oivalluksia, joita kouluttajat saivat opiskelijoista irti. Tärkeintä oivallusta toteutetaan jo:

– Tavoitteena on lähivuosina kasvattaa toimintaa edelleen, Hartikainen kertoo.

Siivousala vaatii koulutusta Cleaning Design on kouluttanut kymmenkunta työntekijää oppisopimuksella. Heille sopivia koulutuksia ovat olleet muun muassa lähiesimiestyön ammattitutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto ja kiinteistöpalvelujen perustutkinto. – Kilpailutukset ja tehtävä työ vaativat työntekijöiltä tutkinnon ja on harhaluulo, että tälle alalle voisi tulla ilman sitä, Hartikainen toteaa. – Hartikaisen Cleaning Design on malliesimerkki yrityksen henkilöstön ja yrittäjien itsensä osaamisen kehittämisestä tavoitteellisesti, sanoo oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo.

n? Miten mukaa Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon kuten muihinkin tutkintoihin on oppisopimustoimistossa jatkuva haku. Koulutuksen aloittaminen on mahdollista milloin vain.

Ota yhteyttä oppisopimustoimiston koulutustarkastajaan ja ilmoittaudu hänelle koulutukseen. Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle ja työssä olevalle soveltuva tapa suorittaa tutkinto.

Lue yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta lisää www.kpedu.fi/liiketalous

Kysy lisää oppisopimustoimistosta: www.kpedu.fi/oppisopimuskoulutus

Kati Nyman

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto oppisopimuksella

Pienyrittäjäkin on yritysjohtaja

K

okkolalainen Kati Nyman on pitänyt Pilates-Salia puolisentoista vuotta. Hän on kouluttautunut Method Putkisto-ohjaajaksi ja hänen yrityksensä tarjoaa MP Kasvoklinikan ja MP Pilateksen lisäksi saunajoogaa ja syvävenyttelyä. Nyman kuuli kollegaltaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta. Kotoa saadun rohkaisun ja yön yli nukkumisen jälkeen hän ilmoittautui mukaan oppisopimuskoulutukseen. – Mies kannusti opiskelemaan yrittäjyyttä. Koulutuksen myötä sisäistin olevani yritysjohtaja, Nyman kertoo.

Yrityksen osa-alueet haltuun Nyman kertoo olevansa ikuinen opiskelija ja vaatii itseltään tuloksia. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa hän oppi uusia yrittämiseen liittyviä asioita.

– Koulutuksessa opin asioita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan, Nyman sanoo. Esimerkiksi tuotteistaminen, asiakkaiden segmentointi ja ajankäytön hukan minimointi olivat Nymanille tärkeitä oppeja. – Ymmärsin, että minun pitää toimia systemaattisemmin. Koulutuksessa Nyman ihaili muiden yrittäjien bisneshenkisyyttä, mutta hyvinvointiyrittäjänä hänelle on tärkeää myös itsestään huolehtiminen. Ala on hänelle elämäntapa, sillä hän sai itse aikanaan avun Method Putkisto-menetelmällä. Oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo toivoo yhteistyön yrittäjien kanssa kasvavan. – Yrittäjät ovat Kpedun oppisopimustoimiston edelleen kasvava asiakasryhmä, toteaa oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

13

Lea Äyhynmäki

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Omaa osaamista täytyy ylläpitää

Arctic Image vei Lean Tromssaan

A

udiovisuaalisen alan perustutkintoa opiskeleva Lea Äyhynmäki suuntasi tekemään viiden viikon työssäoppimisjakson Øverbygdin kylään Norjaan FilmCampille talvella 2016. Elokuvastudiolla oli käynnissä suomalaisen Armoton maa –elokuvan kuvaukset, jonka kansainväliseen tuotantotiimiin Lea hyppäsi mukaan. – Työskentelin siellä assistenttina ja sain ensitöikseni metsästää rekvisiittaa. Soittelin nor-

jalaisiin sairaaloihin ja etsin sairaalasänkyjä, Äyhynmäki kertoo. Äyhynmäki puhuu hyvin ruotsia, joten hän sopi kielitaidon puolesta FilmCampin pohjoismaiseen tiimiin. Lean opiskelijavaihto toteutui Arctic Image-hankkeen avulla. – Norjan kieli ei ollut kaukana Öjan murteesta, hän nauraa. Lea on opiskellut ruotsinkielisen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkinnon ja niissä opinnoissa hän suuntautui kult-

tuuriin. Työssäoppimisen aikana Ylellä AV-ala tuntui omalta jutulta. Media-assistentiksi hän valmistui kahden vuoden opintojen jälkeen Kpedusta keväällä 2016. – Tämä tuntui omalta alalta ja erityisesti minua kiinnosti animointi, josta teimme lyhytelokuvan opiskelujen aikana, Lea kertoo.

Ura käyntiin assarina

Saija Jokinen

n? Miten mukaa mista. Osaaminen pitää ammatissa näyttää työllä ja tuotantoihin pääsee töihin suhteilla. – Elokuvatuotantoihin ei haeta töihin hakemuksilla, vaan alalla toimii puskaradio, kertoo Lea. Tulevaisuudessa Lea toivoo olevansa alalla töissä, mutta myös jatko-opinnot kiinnostavat, mikäli ovet korkeakouluun avautuvat.

Hektisten audiovisuaalisten tuotantojen maailman ura alkaa Lean mukaan aina assarin hom-

Monimuotoisena järjestettävän audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon haku on avoinna 5.9. saakka. Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon on jatkuva haku. Lue lisää: www.kpedu.fi/viestintä

Cannes-voittajan Suomen ensi-ilta Kokkolassa 20.8.

Tunnelmallinen elokuvailta Meripuistossa – Kokkolalaislähtöiset tekijät haluavat tuoda ensi-illan kotiseudulleen, kertoo kouluttaja Janne Erkkilä Kpedun aikuiskoulutuksesta. Cannesin tapahtumat muuttivat kuitenkin suunnitelmia. Muutaman sadan hengen elokuvanäytöstä tehdään nyt kahdelle Kuva: Elokuvayhtiö Aamu / Sami Kuokkanen

E

lokuussa ”Hymyilevä mies – The Happiest day in the Life of Olli Mäki” saa Suomen virallisen ensi-iltansa Kokkolan Meripuistossa. Cannesissa Un certain regard-sarjan voittaneen elokuvan ensi-ilta ulkoilmassa meren ääressä on ollut suunnitelmien lähtökohta.

tuhannelle katsojalle, sillä kiinnostusta tapahtumalle on valtakunnallisesti.

Aluemarkkinoinnin näytönpaikka Kpedu on osatoteuttajana Arctic Image-hankkeessa, jossa elokuvatuotantoja hyödynnetään aluemarkkinoinnissa. Kpedu on hankkeen kautta tekemässä ja rahoittamassa ensi-iltatapahtumaa. – Tämä on meillekin pilottitapahtuma. Katsotaan, olisiko tapahtumalla jatkuvuutta vaikkapa elokuvafestivaalien muodossa, sanoo Erkkilä. Kpedussa audiovisuaalista alaa opiskelevia nähdään myös tapahtuman järjestelyissä ainakin äänituotannossa ja tallentamassa näytöstunnelmia.

Elokuva näytetään Meripuistossa yhdeltä jättiscreeniltä. Erkkilä lupaa, että sateen sattuessakin tapahtuma viedään läpi ja pääsylippujen hintaan kuuluu kertakäyttöinen sadetakki. AV-laitteisto suojataan siten, että kosteus ei haittaa.

Elokuvantekijät esittäytyvät Oheisohjelmana tapahtumassa nähdään elokuvassakin musisoiva Ykspihlajan Kino-orkesteri. Paikalla tapahtumassa ovat ainakin elokuvan ohjaaja Juho Kuosmanen ja tuottaja Jussi Rantamäki. Kokkolalaiset pääosia näytelleet Oona Airola ja Jarkko Lahti saapuvat myös Meripuistoon.

Juho Kuosmasen ohjaama elokuva on tositapahtumien innoittama elokuva kokkolalaisesta Olli Mäestä, jolla oli edessään elämänsä tilaisuus. Hän otteli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1962. Mäki hävisi lopulta ottelun tyrmäyksellä täyden olympiastadionin edessä. Mäen mukaan se oli kuitenkin hänen elämänsä onnellisin päivä.

– Elokuva on Meripuistossa keskiössä, mutta sen ympärille haluttiin tuoda myös tapahtuma, Erkkilä sanoo. Nähtäväksi jää, saapuuko presidentti Sauli Niinistö ensi-iltaan. Kutsu hänelle on mennyt. Valtakunnan katseet kohdistuvat tuona iltana Kokkolaan.

n? Miten mukaa Lippuja Hymyilevän miehen ensi-iltanäytökseen myy Biorex ja Lipputoimisto. Näytös on lähes loppuunmyyty. Lue lisää: www.hymyilevamies.fi tai www.facebook.com/ hymyilevamies


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

14

Vilhelmiina Kellokoski

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

iten mukaan? M MITEN MUKAAN: Esitietolomake löytyy osoitteesta www.kpedu.fi/ohjuri. Syksyllä alkavaan sosiaali- ja terveysalan perusteisiin ja yksilölliSosiaalija terveysalan avointenon koulutusten tiedot siin työllisyyttä edistäviin koulutuksiin haku käynnissä TE-toimiston sivuilla. löydät nettisivuilta osoitteesta www.kpedu.fi/sote

Lähihoitajaksi aikuisopintoina

S

osiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. – Monet sisaruksistani ja su-

kulaisistani ovat sosiaali- ja terveysalalla, joten en missään nimessä aikonut lähteä tälle alalle opiskelemaan, Kellokoski kertoo. Paluu kotiseudulle tukiverkoston luo kuitenkin houkutteli ja Vilhelmiina muutti 10-vuotiaan tyttärensä kanssa takaisin Kokkolaan pari vuotta sitten.

Työt kukkakaupassa jäivät ja hän mietti uutta uraa. – Kukkakaupat ovat vähentyneet niin paljon, enkä uskonut sillä alalla töitä riittävän.

Lähihoitajaksi aikuisopintoina Kellokoski haki ja pääsi opiskelemaan sosiaali- ja terveysalalle lähihoitajaksi Hyvinvointikampukselle ja hän valmistui kaksivuotisesta koulutuksesta keväällä 2016. Osaamisalaksi Vilhelmiina valitsi sairaanhoi-

don ja huolenpidon. Työssäoppimisjaksoja Vilhelmiina piti erityisen mielenkiintoisina. – Työssäoppimiset suoritettiin eri ympäristöissä ja niiden aikana sai kokonaiskuvan sote-alan laajuudesta, Kellokoski kertoo. Työssäoppimisen myötä aukesivat myös ovet Kiuruun, jossa Vilhelmiina suoritti yhden jakson osastolla 12. Medisiininen osasto tarjoaa neurologisten ja ihotautipotilaiden hoitoa sekä si-

sätautien erityisosaamista vaativia lääketieteen ja hoitotyön palveluita. – Oli onni päästä tänne, kun saa tehdä hoidollista työtä, Kellokoski sanoo. Vilhelmiina pääsi neurolle ainakin kesätöihin, mutta keikkatöitä olisi ollut tarjolla pitkin vuotta muutenkin. – Tämä on hyvä paikka oppia. Toivon, että tulevaisuudessa saan olla alalla töissä ja ehkä joskus vielä jatkan sairaanhoitajan opintoihin, Kellokoski sanoo.

Kouluttajat kiinni

työelämässä S

osiaali- ja terveysalalla ensihoidon opettajana työskentelevä Sonja Aho on kesäloman aikana suorittanut työelämävaihtojakson ambulanssissa. Työelämävaihto tapahtui Sonjan omalla ajalla. – En voi opettaa tämän alan asioita, mikäli en niitä tiedä, kertoo Aho.

Omaehtoisia vaihtoja Ensihoitopäällikkö Oskar Hagström pitää Ahon työskentelyä ambulanssissa hyvänä. – Mitä tiiviimpää yhteistyö on oppilaitoksen kanssa, sitä paremmin saadaan meille työelämään valmiita opiskelijoita, Hagström toteaa.

Ja aika hyvin Hyvinvointikampukselta ovat opiskelijat Kiurun ensihoitoon työllistyneetkin, sillä Sonjaa tulee vastaan paljon entisiä opiskelijoita. Hagström arvioi, että heille työllistyy vuosittain puolenkymmentä ensihoitajaa Kpedusta. Muutaman kuukauden vaihtojakson aikana Aho tekee ambulanssissa hänelle sopivia päivävuoroja. Hänellä on ohjaaja, joka antaa Ahon tehdä itse. Erityisesti Sonjalle tuli vaihdon aikana tutuksi Kiurun ensihoidossa käytettävä sähköinen potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmä Codea. Järjestelmä uudistui vuonna 2014, ja tietojen päivitys oli alan opettajalle paikallaan.

Kpedun sosiaali- ja terveysalan opettaja Sonja Aho teki kesän keikkaa ambulanssissa päivittääkseen ensihoitoalan tietojaan.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

15

Auli Mikkola

koulunkäynnin ohjaaja

Isokylän uuden koulun puitteet ovat Auli Mikkolan mielestä huikeat. Erityisluokan avustaja on luokan lempeä mummo.

Uusi ammatti ja työ ennen eläkeikää

A

uli Mikkola innostui nelisen vuotta sitten opiskelemaan lyhyen ”Asiakaspalvelu tutuksi”-koulutuksen kautta. Kynnys opintojen aloitukseen oli korkealla, sillä koulut jäivät Mikkolalla aikoinaan pakollisiin. Työelämä vei mennessään ja työtä riitti ilman koulutustakin. Ennen opiskeluja Mikkola oli työttömänä tai sairauslomalla. Kroppa ei kestänyt enää aikaisempia puhdistuspalvelualan töitä. – Ilolla olisin töihin lähtenyt, mutta töitä ei tarjottu.

Uuteen oppiin – Asiakaspalvelukoulutuksen jälkeen kävin sosiaali- ja terveysalaan valmentavan koulutuk-

sen. Lähihoitajan opintojen laajuus ei kuitenkaan houkutellut, sillä olisin niiden opintojen aikana ehtinyt jo eläkeikään, Mikkola kertoo.

jaajiin, joilta sai vinkkejä opiskeluun. Mikkola valmistui lokakuussa 2015 ja sai heti vastavalmistuneelle Isokylän koululle sijaisuuksia. – Olen erityislasten luokassa avustajana ja työ on antoisaa, Mikkola kertoo.

Lyhytkoulutuksilla alkuun Koulunkäynnin ohjaajan koulutus sopi Mikkolan aikatauluihin kuitenkin huomattavasti paremmin. Koulutus kesti vain reilun vuoden. – Lukeminen oli vaikeaa, mutta tsemppasin itseäni kovasti. Mikkola piti säännöllisesti yhteyttä aikuiskoulutuksen oh-

Kpedun lyhytkoulutuksia järjestää muun muassa parhaillaan käynnissä oleva Ohjuri-hanke. Muutaman kuukauden mittaisista koulutuksista työnhakijat saavat oppia, kertausta ja sparrausta uusiin töihin. Keväällä toteutuneen toimistotyön koulutuksen tuloksiin kouluttaja Tuula Paavola-Ylitalo on erityisen tyytyväinen.

– Koulutuksessa kerrattiin toimisto-ohjelmia ja opiskelijat tekivät yrityskäyntejä. Lähes kaikki 15 opiskelijaa työllistyivät työharjoittelun päätteeksi, Paavola-Ylitalo kertoo. Lyhyiden täsmäkoulutusten lisäksi Ohjuri-hanke tarjoaa ohjausta aikuisille, jotka ovat työuransa taitekohdassa. Ohjausajan

saa täyttämällä Kpedun sivuilta löytyvän esitietolomakkeen. – Henkilökohtaisessa ohjauksessa etsimme ja mietimme yhdessä sopivia koulutuksia tai muita uravaihtoehtoja, kertoo Ohjurin projektipäällikkö Merja Forslund.

n? Miten mukaa Esitietolomake löytyy osoitteesta www.kpedu.fi/ohjuri. MITEN MUKAAN: Esitietolomake osoitteestaperusteisiin www.kpedu.fi/ohSyksyllä alkavaan sosiaali- jalöytyy terveysalan ja juri. Syksyllä alkavaan sosiaali- ja terveysalan perusteisiin ja yksilölliyksilöllisiin edistäviinonkoulutuksiin onTE-toimishaku siin työllisyyttätyöllisyyttä edistäviin koulutuksiin haku käynnissä käynnissä ton sivuilla. TE-toimiston sivuilla: www.te-toimisto.fi

Työhyvinvointi esillä Onnenpäivänä

T

yöhön, hyvinvointiin, jaksamiseen ja tuottavuuteen pureutuva Yrittäjän Onnenpäivä tuo Kampushallin lavalle seminaariin tutkija Ossi Auran. – Puhun henkilöstötuottavuudesta ja sen ilmiön johtamisesta. Kutsun sitä strategiseksi hyvinvoinniksi, eli tuloksellisuutta kokevaksi työhyvinvoinniksi, Aura kertoo.

Yksi askel kohti tuottavampaa yritystä on työntekijöiden motivoiminen, mihin Aura kannustaa yritysjohtajia panostamaan hetken yhdessä kesälomien jälkeen. Seminaarissa puhujana on myös Marko Kesti sekä paneelissa ”Mitä maksaa, kun jaksaa hyvin” on mukana paikallisia yrittäjiä, muun muassa Bolidenin Jarmo Herronen ja PaaPii Designin Anniina Isokangas.

Tapahtuman aikaan Kampushallilla ovat esillä myös hyvinvointialan yrityksiä messuilla. Seminaaripuhujilta Ossi Auralta ja Marko Kestiltä on mahdollista varata myös yrityskohtaisia tapaamisaikoja. – Siellä annan vinkkejä, miten organisaatiota voi paremmin johtaa, Aura sanoo. Yrittäjän Onnenpäivä järjestetään maanantaina 5.9. al-

kaen klo 16 Kampushallilla Kokkolassa. Ilmoittautuminen maksuttomaan tapahtumaan 26.8. mennessä: www.kpedu.fi/ eve. Tapahtuma on avoin kaikille ja suunnattu erityisesti yrittäjille. Yrittäjän Onnenpäivä-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen EVE-hanke ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät.

5.9. klo 16

Tilaisuuden juontaa Mikko Kuustonen


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

16

aikuiskoulutus Kokkolan iltatorilla ke 17.8. Tule ja nouda ihastuttava kannellinen 5 litran pikkuämpäri.

Tule juttelemaan sinulle sopivasta koulutuksesta! Tule tutustumaan alkavan lukuvuoden aikuiskoulutustarjontaan keskiviikkona 17.8. Kokkolan iltatorilla. Tapahtumassa palkitaan vuoden aikuisopiskelijoita, vuoden aikuiskouluttaja sekä vuoden koulutusmyönteisin yritys/organisaatio. Illan aikana myös esityksiä lavalla. Mukana tapahtumassa Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria-ammattikorkeakoulu, Kokkolan seudun opisto, Kokkolan aikuislukio ja Kaustisen evankelinen opisto.

ä i r ä p m ä 0 0 5 Jaossa ! 7 1 o l k n e a alk

Tapahtuma alkaa klo 17.30. Torilla tavataan!

kpedu.fi/viestintä

Audiovisuaalinen viestintä (monimuoto) 12.9.2016 - 1.6.2018. Hakuaika päättyy 5.9. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi 29.8.2016 - 31.5.2018. Hakuaika päättyy 21.8.

kpedu.fi/kone Kone- ja metallialan perustutkinto 19.9.2016 - 31.5.2018. Hakuaika päättyy 4.9. Korjaushitsaus ja osien valmistus, Kannus 17.10.2016 - 14.4.2017. Hakuaika päättyy 3.10.

kpedu.fi/kuljetus Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto 25.10.2016 - 12.5.2017. Hakuaika päättyy 4.10.

kpedu.fi/liiketalous Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 22.8.2016 - 31.5.2019. Jatkuva haku. Taloushallinnon ammattitutkinto 28.8.2016 - 31.12.2017. Jatkuva haku. Yrittäjän ammattitutkinto 8.9.2016 - 30.9.2017. Hakuaika päättyy 31.8. Johtamisen erikoisammattitutkinto 22.11.2016 - 29.9.2018. Hakuaika päättyy 15.11. Lähiesimiestyön ammattitutkinto 15.1.2017 - 29.9.2018. Hakuaika päättyy 5.1.2017

kpedu.fi/maatalous

hae sinäkin ja kehity ammattilaisena

Hevostalouden perustutkinto, Monipuoliset hevostaidot 10.9.2016 - 9.9.2017, Kaustinen. Hakuaika päättyy 19.8. Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden osaamisala 16.9.2016 - 31.5.2018, Kannus. Jatkuva haku Hevostalouden perustutkinto, Hevospalvelujen tuottaminen 19.9.2016 - 18.9.2017 Kaustinen. Hakuaika päättyy 10.8. Hevostalouden perustutkinto, Ravikoulu 19.9.2016 - 18.9.2017 Kaustinen. Hakuaika päättyy 19.8. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, Sorkkien hoitamisen osaamisala 16.11.2016 - 31.5.2017, Kannus. Hakuaika päättyy 14.10. Hevostenvalmentajan ammattitutkinto, hevoshieronta 16.1.2017 - 31.12.2017, Kaustinen. Hakuaika päättyy 16.11. Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto, Aluekehittäjä-valmennus. Jatkuva haku. Eläintenhoitajan ammattitutkinto Kannus, seuraavan koulutuksen alku ei vielä tiedossa

kpedu.fi/luonto Metsäalan perustutkinto, Metsätalouden osaamisala 12.1.2017 - 14.12.2018. Hakuaika päättyy 30.11.

kpedu.fi/prosessi Kemianteollisuuden ammattitutkinto. Jatkuva haku. Prosessiteollisuuden perustutkinto päiväkoulutuksena 5.9.2016 - 13.4.2018. Hakuaika päättyy 21.8.

kpedu.fi/rakentaminen Rakennusalan perustutkinto 29.8.2016 - 1.6.2018, Hakuaika päättyy 10.8. Talonrakennusalan ammattitutkinto Hakuaika päättyy 15.8. Talotekniikan perustutkinto 22.8.2016 - 31.5.2018. Hakuaika päättyy 15.8.

kpedu.fi/horaca Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto 22.8.2016 - 31.5.2018. Jatkuva haku

kpedu.fi/sote Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto (näyttötutkinto, aikuiset) 14.9.2016 - 31.5.2018, Kälviä. Hakuaika päättyy 5.8. Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto 26.9.2016 - 20.12.2017. Hakuaika päättyy 18.9.

kpedu.fi/turvallisuus Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto viikonloppukoulutus 17.9.2016 - 18.6.2017. Hakuaika päättyy 29.8. Vartijan ammattitutkinto viikonloppukoulutus 16.9.2016 - 4.6.2017. Hakuaika päättyy 28.8. Vartijan ammattitutkinto päiväkoulutus 10.10.2016 - 28.4.2017. Hakuaika päättyy 19.9.

Nämä ja kymmenet muut alkavat koulutuksemme löydät osoitteesta www.kpedu.fi/aikuiskoulutus

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus 2016  

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen syksyn 2016 liitelehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you