Page 1

10 hyvää syytä opiskella aikuisena tapaat samasta aiheesta pitäviä ihmisiä

vahvistat osaamistasi

toteutat haaveesi

harrastuksesta työ s. 3

s.4

uusia

väylä etenet jatkoopintoihin

elämään kehityt

päivität tietosi

tuulia

osaajana s.5

urallasi

aivot pysyvät virkeinä

ajan tasalle s.15


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

2

Unelmista totta? Haaveiletko uudesta urasta tai uusista haasteista nykyisessä työpaikassasi? Aikuiskoulutuksella voi olla vastaus unelmiisi.

K

eski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksessa voit opiskella aikuisten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja näyttötutkintoina sekä lisätä osaamistasi kansanopiston ja erilaisten hankkeiden järjestämissä koulutuksissa. Voimme räätälöidä sinulle omaan elämäntilanteeseesi ja toiveisiisi perustuen sopivan tavan opiskella. Op-

pisopimuskoulutus on yksi varteenotettava vaihtoehto samoin kuin työvoimakoulutus. Olemme myös mukana monissa alueen ja elinkeinojen kehittämishankkeissa yhdessä Centrian, Ketekin ja Yliopistokeskuksen sekä muiden kumppanien kanssa. Maailma muuttuu Eskoseni ja Eevaseni, ja me olemme aktiivisesti muutoksessa mukana. Suuret muutokset ovat jo ulottuneet Suomeen, ja tälläkin hetkellä etsitään kiivaasti uusia toimialoja. Tutkijat pyrkivät ennustamaan uusia tulevaisuuden ammatte-

ja. Googlesta hyppäsi esille Fast Future Research -tiimin ennuste mahdollisista uusista työpaikoista seuraavan 20 vuoden aikana. Miltä kuulostaisi muistinlisäyskirurgi, vanhuuskonsultti, verkkososiaalityöntekijä, henkilökohtainen brändääjä tai vertikaaliviljelijä? Osa näistä on jo tulossa. Onko joku näistä sinun haaveenasi? Tehdään yhdessä unelmista totta! Saatteeksi vielä pieni varoituksen sana Andy McCoylta: ”Sun täytyy varoo mitä sä haluut, koska sä voit saada sen.” Näin on ni-

Aikuisopiskelijan

H

Lähihoitaja, ensihoidon osaamisala

Osatavoitteista kohti päätavoitetta Moni aikuinen toteaa yllättyneensä siitä, millaista opiskelu on. Omat muistikuvat saattavat olla kymmenienkin vuosien takaisia. Opintojen kulku suunnitellaan jokaisen opiskelijan kohdalla erikseen, ja aiemmat koulutukset ja osaaminen huomioidaan opintosuunnitelmaa laadittaessa. Läheisten ja mahdollisen työpaikan tuki motivoi koulutukseen lähtiessä ja sen aikana. Valmistumisen lisäksi tavoitteita on hyvä asettaa myös matkan varrelle. Viikoittaiset tai kuukausittaiset tavoitteet ovat nopeammin saavutettavia ja antavat onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena voi olla vaikkapa opiskellun asian soveltaminen käytäntöön tai harjoittelupaikan löytäminen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta, ja aikatauluihin on hyvä jättää myös pelivaraa yllättävien tilanteiden varalta. Myös vapaa-aikaa tarvitaan, sillä se tukee opinnoissa jaksamista. Tänä päivänä opitaan monella eri tavalla. Opiskeluun kuuluu lähiopetuksen lisäksi myös tehtävien tekemistä, verkko-opiskelua, tentteihin ja tutkintotilaisuuksiin valmistautumista ja työssäoppimista. Osaaminen näytetään käytännön tehtävissä tutkintotilaisuuksissa. Oma-aloitteisuus, aktiivisuus ja vastuuntuntoisuus ovatkin tärkeitä aikuisopiskelijan piirteitä. Moni aikuisopiskelija on todennut, että vasta aikuisena heillä on ollut rohkeutta lähteä opiskelemaan alaa, joka kiinnosti jo nuorena. Motivaatio saattaa kasvaa koulutuksen aikana, ja usein opintojen päättyessä herääkin jo ajatus jatko-opinnoista…

Jarmo Matintalo aikuiskoulutusjohtaja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus

Pasi Saari

monet mahdollisuudet

aluatko toteuttaa haaveesi alanvaihdosta tai tarvitsetko lisää osaamista työhösi? Onko päätavoitteesi työllistyminen vai onko uusien tietojen ja taitojen oppiminen sinulle mieluisa harrastus? Lähdet sitten mistä syystä tahansa opiskelemaan, on aikuisopiskelijan yhtä kaikki usein sovitettava opinnot, työ ja perhe samaan yhtälöön. Ajankäytön ja talouden hallintaan on hyvä kiinnittää huomiota jo opintoja suunnitellessa. On tärkeää löytää itselle sopivin polku, mitä pitkin pääsee asettamiinsa tavoitteisiin. Aikuisena voi opiskella joko päätoimisesti tai työn ohessa. Opiskelu voi olla joko etä- tai lähiopiskelua. Opintojen rahoitusmuotoja on erilaisia, ja omaan tilanteeseen soveltuvaa ratkaisua voi selvittää esimerkiksi Kelalta, TE-toimistosta tai aikuiskoulutuksen toimistosta.

mittäin käynyt lehteen haastattelemillemme opiskelijoille. He ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä ja miten meillä voi opiskella. Jokainen heistä on lähtenyt aikuisena hankkimaan uusia tietoja ja taitoja, ja moni on jo hyvin lähellä omaa unelmaansa. Antoisia lukuhetkiä aikuiskoulutuslehtemme parissa – kuka tietää, vaikka saisimme sytytettyä sinussakin opiskelukipinän!

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa. – Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin. Aiemmin Saari teki pätkätöitä eri aloilla. Ystäväpiiri sai kuitenkin houkuteltua miehen ensihoitoalalle, ja Saari toteaa ratkaisun olleen hänelle oikea. – Ensihoidossa ei ole kahta samanlaista päivää, eivätkä työt tule kotiin. Työ on myös haastavaa, kaikkea ei opi koskaan ja opittua tietoa joutuu jatkuvasti soveltamaan muuttuvien tilanteiden mukaan, hän perustelee kysyttäessä alan hyviä puolia. Opiskelupaikan valinta oli hänelle helppoa. – Keski-Pohjanmaalla ja lähimaakunnissa arvostetaan tämän talon koulutusta. Kokonaistutkinto on kattava, ja kouluttajien kokemus tulee suoraan kentältä. Lähihoitajan koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, ja Saari suunnitteleekin hakevansa opiskelupaikkaa tulevaisuudessa. – Haaveenani on valmistua lähivuosina sairaanhoitajaksi, hän paljastaa.

Lue lisää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksista sivuilta 12-13.

KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS www.kpedu.fi p. 06 825 0000 www.facebook.com/kpaikuiskoulutus

Tule mukaan kehittämään! Tule mukaan kehittämään Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutusta ja sen laatua. Lähetä meille koulutusideoita sähköpostilla info.aikuiskoulutus@kpedu.fi tai Facebookissa Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus -sivulle.

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää koulutusta Kannuksessa, Kaustisella, Kokkolassa, Kälviällä, Perhossa, Pietarsaaressa ja Toholammilla. Päätoimittaja Toimitus Taitto ja kuvat

Jarmo Matintalo Hertta Erkkilä Eeva Huotari

Painosmäärä Paino

25 500 kpl Botnia Print


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

3

Olli Rantala ja Tomi Jokela

Prosessiteolllisuuden perustutkinto

O

lli Rantala ja Tomi Jokela ovat tulevia prosessialan ammattilaisia. Molemmat ovat alanvaihtajia ja opiskelevat parhaillaan prosessiteollisuuden perustutkintoa. Jokela aloitti opiskelut aiemman työsuhteen päätyttyä. Tuolloin prosessiteollisuuden koulutukseen oli juuri hakuaika käynnissä, eikä hänen tarvinnut kahta kertaa miettiä, hakisiko opiskelupaikkaa. – Olin aiemmissa työtehtävissäni kysellyt prosessialasta, ja kiinnostukseni kasvoi vähä vähältä. Työilmapiiri näissä paikoissa vaikutti hyvältä, Jokela perustelee hakeutumistaan koulutukseen. Rantalakin lähti opiskelemaan luottavaisin mielin, sillä kemia, fysiikka ja matematiikka ovat kiinnostaneet 15 vuotta liha-alalla työskennellyttä miestä aina.

Koulutuksesta laaja-alaista osaamista Olli Rantala ja Tomi Jokela toteavat sisältöjen hallinnan palkitsevan käytännön tehtävissä.

”Asenne ratkaisee” – Oma motivaatio on tärkeää, sama mitä opiskelee. Hyvällä asenteella pääsee pitkälle, Rantala linjaa. Koulutus on vaatinut panostusta, mutta sisältöjen hallinta palkitsee. Miehet kertovat saaneensa koulutuksesta laaja-alaista osaamista ja kehuvat myös ryhmäläi-

siään ja opettajia tuesta opintojen edetessä. – Opinnot ovat todella monipuoliset. On tärkeää tietää käytännössä, mitä prosessiteollisuuden eri vaiheissa tapahtuu, Jokela toteaa. Alussa opinnoissa oli runsaasti

3D-osaamista

tarvitaan monella alalla

S

yyskuussa käynnistyvä 3D-tekniikoiden koulutus soveltuu monille aloille. – 3D-osaamista hyödynnetään tänä päivänä metallialan yrityksissä, suunnittelutoimistoissa, venealalla ja muotoilussa yleisesti, kouluttaja Heikki Luoma kertoo. Hän toteaa, että koulutus on hyvää täydennyskoulutusta myös alalla työskenteleville suunnittelijoille, tuotannossa toimiville henkilöille ja koneistajille.

– Koulutus räätälöidään aiemman osaamisen perusteella, joten periaatteessa kiinnostus suunnittelu- ja valmistustehtäviin sekä tietokoneen käytön perustaidot riittävät koulutukseen hakeutumiseen. 3D-suunnittelussa ja valmistuksessa toimitaan monipuolisessa ympäristössä. Tietokoneella CAD/CAM-ohjelmien ääressä istumisen lisäksi työskennellään muun muassa laserskannerilla,

teoriaa, mutta toisaalta laboratoriotöissä teoriaopintojen merkitys näkyi. Rantala pitää tärkeänä sitä, että opiskelija ymmärtää, mitä tehdään ja miksi.

Alueen toimijat tutuiksi – Mielestäni koulutus antaa taito-

jolla tehdään käänteissuunnittelua olemassa olevasta kappaleesta. – Laserskannerilla olemme tehneet esimerkiksi yhteistyötä Fiskarsin kanssa, kun toteutimme puusepän muotoilemista saksien kädensijoista mallin tietokoneelle. Tämän jälkeen CNC-työstökoneella valmistettiin prototyyppi yritykselle. 3D-osaaminen mahdollistaa kustannusten minimoinnin suunnitteluvaiheessa, Luoma kertoo. Koulutus antaa Luoman mukaan hyvät valmiudet nykyaikaisten 3D-työkalujen käyttöön suunnittelussa ja valmistuksessa. Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös osia koneistajamestarin erikoisammattitutkinnosta.

jen lisäksi hyvän kuvan alan työllistymismahdollisuuksista. Rannan suuret tehtaat tulevat varmasti tutuiksi niin työssäoppimisjaksoilla kuin tutustumiskäynneillä, Rantala sanoo. Jokela arvelee mahdollisesti jatkavansa alan opintoja jossain vai-

heessa. Rantalalla on puolestaan selkeä tavoite, jota kohti edetä. – Aikuisten opinnot on tiivistetty tehokkaasti puoleentoista vuoteen, ja totta kai tavoitteenani on päästä töihin mahdollisimman nopeasti, suunnittelee Rantala.

3D-koulutus räätälöidään osaamisen perusteella

Mika Rajaniemi

kone-ja metallialan perustutkinto, Levyseppähitsaaja Mika Rajaniemi opiskeli aikuiskoulutuksessa levyseppähitsaajaksi. – Lapsena haaveilin poliisin ammatista, niin kuin varmaan kaikki pojat. Nyt aikuisena opiskellessa haaveenani on ollut löytää monipuolinen, vakituinen työpaikka. Rajaniemi teki vuosia pelkkää yövuoroa turvallisuusalalla. Koulutuksen jälkeen toiveena oli löytää päivätyö. – Fyysisesti raskas vuorotyö johti itselläni alan vaihtoon ja opiske-

lupaikan etsintään, sillä kotonakin täytyy jaksaa, kahden pienen lapsen isä kertoo. Levyseppähitsaajan koulutus oli hänestä erittäin käytännönläheistä. Teoria käytiin läpi tiiviisti ja sitä sovellettiin heti käytäntöön. – Ryhmässämme oli hyvä yhteishenki, mikä on motivaation kannalta tärkeää.

Rajaniemi teki opiskeluaikanaan työharjoittelun kotipaikkakunnallaan Kaustisella, ja hän valmistui elokuussa. Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat samassa työpaikassa, ja Rajaniemen toiveet päivätyöstä toteutuivat. – Nautin käsillä tekemisestä ja siitä, kun saan toteuttaa itseäni!

Puu- ja metallityöt ovat kiinnostaneet aina


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

4

Yhdessä kohti yrittäjyyttä

S

aija Niemi-Erkkilän ja Sami Erkkilän maatalousalan perustutkinto-opinnot ovat puolivälissä. Tulevana keväänä heidän on tarkoitus valmistua maaseutuyrittäjiksi ja aloittaa oman lammastilan pyörittäminen. Pariskunta kertoo, että elokuussa 2013 Saijan jäädessä työttömäksi oli hyvä hetki pysähtyä ja miettiä tulevaisuutta. Aiempi työ oli ollut koko perhettä kuormittavaa, joten muutos mahdollisti sysäyksen kohti pitkäaikaisen haaveen toteuttamista. – Olemme olleet pitkään yhdessä ja haaveilleet oman maatilayrityksen perustamisesta. Lapsetkin ovat jo sen ikäisiä (4 ja 13 vuotta), että opiskelemaan lähtö oli mahdollista. Saija ja Sami aloittivat opinnot Kannuksen aikuisryhmässä samana syksynä. Koulua heillä on 1–2 päivää viikossa, ja suuri osa opiskelusta on hyvin käytännönläheistä, tekemällä oppimista. – Lähdimme hakemaan vastauksia muun muassa siihen, miten pärjäisimme yrittäjinä ja mitä se meiltä vaatisi. Opinnot ovat vastanneet näihin kysymyksiin hyvin, he toteavat. Pariskunta tiedosti tarvitsevansa oppia alalta. Yrityksen perustamisessa tuet ovat tärkeitä, eikä EU-tukia saa ilman tutkintoa. Sami on valmistunut 90-luvulla rakennuspuolelta Kokkolasta, Saijalla taas on useampi hoitoalan tutkinto. – Tietokoneen käyttö on aiheuttanut hieman päänvaivaa, mutta ryhmässämme on loistava

tsemppaushenki. Kouluun on aina mukava lähteä, Sami kertoo.

Uutta rakentamaan Lähiopetuksen lisäksi opinnoissa on etätehtäviä ja työssäoppimista. Osaamisesta annetaan näytöt tutkintotilaisuuksissa. Lopputyönä tehtävä kannattavuuslaskelma on Erkkilöille tärkeä työkalu oman tilan perustamisessa. – Olemme sikäli poikkeus ryhmässämme, että suurimmalla osalla on jo oma tila. Erkkilät suunnittelevat lammastilan perustamista Saijan vanhalle kotitilalle. – Tällä hetkellä peltomme ovat vuokralla, eikä tilalla ole toimintaa. Aloitamme toisin sanoen puhtaalta pöydältä, hän kertoo. Lampaista heillä oli jonkin verran kokemusta, mutta yrittäjyys pitää sisällään paljon sellaista, mitä molemmat ovat oppineet vasta koulutuksen kautta. Työssäoppiminen Jokelan lammastilalla on tuonut esille sen, kuinka monipuolista lampurin työ on. – Ruokinta on erittäin tarkkaa ja riippuu monesta tekijästä. Eläinten hyvinvointia seurataan jatkuvasti ja yksilön huomioiminen on tärkeää. Kokenut lampuri on ollut kullanarvoinen ohjaaja oppimisellemme, Sami kuvailee.

sa tapahtuvaa kuntouttavaa toimintaa, jossa voisin hyödyntää aiempaa sosionomin tutkintoani. Yrittäjänä pitää pohtia tulovirran jakautumista tasaisesti vuoden ajalle, Saija suunnittelee. Opiskelu puolison kanssa samassa ryhmässä ei ole se tyypil-

lisin ratkaisu, mutta Erkkilöillä on tästä vain hyviä kokemuksia. – Näemme toisiamme enemmän kuin aikoihin ja suhteemme voi erittäin hyvin, he kertovat nauraen. Pariskunta toteaa, että lapset saavat aikanaan valita, jatkavatko

vanhempiensa jalanjäljissä. – Lapsillehan me tätä teemme, tilaa ja tulevaisuutta. Jokaisen on kuitenkin tärkeintä toteuttaa omaa visiota eikä toisen oletusta omasta elämästä.

Haaveissa oma lammastila

”Olla oma herransa” Saija ja Sami ovat yhtä mieltä siitä, että hyvinvointi tulee kotoa. He toivovat työn tuovan jaksamista ja hyvinvointia heidän itsensä lisäksi myös muille. – Meillä voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi lampaiden paris-

Ohjausta uudelle urapolulle

T

yöelämän muutostilanteet koskettavat monia. Työt saattavat loppua, tai terveydentila voi asettua esteeksi nykyisen työn jatkamiselle. Pitkän työttömyyden jälkeen voi olla vaikeaa löytää uusia polkuja kohti työelämää. Merja Forslund ja Sirpa Salo tietävät tämän, sillä he ovat viime vuosien aikana aikuiskoulutuksen ohjaustyössä käyneet useita ohjauskeskusteluja, joissa on etsitty yhdessä asiakkaan kanssa koulutus- tai työllistymismahdollisuuksia. – Asiakkaamme tulevat ohjauskeskusteluihin TE-toimiston, Kanava-kuntahankkeen tai Opastimen kautta. Ennen keskustelua he täyttävät sähköisen esitietolomakkeen. Tämän pohjalta saamme lisätietoja asiakkaasta ja hänen kiinnostuksen kohteistaan. Ohjauskeskusteluissa korostuu ajan antaminen, läsnäolo sekä

asiakkaan kunnioittaminen. Lähtökohtana on tilanteen kartoittaminen ja asiakkaan kannalta mielekkäiden ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen. – Käymme läpi asiakkaan kanssa hänen työkokemustaan ja ammatillista osaamistaan, tarjolla olevia koulutusvaihtoehtoja sekä mahdollisesti tarvittavia tukipalveluja. Tulevaisuudessa painopisteenä ovat entistä enemmän nuoret sekä ikääntyneet asiakkaat, Forslund määrittelee. Salo toteaa palvelujen sähköistymisen johtaneen siihen, että tarvetta kasvokkain käytävälle ohjaukselle on. Keskustelu on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omaa tilannetta ja miettiä järkeviä toimintatapoja. – Ohjauksen tavoitteena on laittaa liikkeelle asiakkaan omat suunnitelmat ja keskustella niiden mielekkyydestä. Palvelu on vapaa-

ehtoinen, ja tulokset edellyttävät asiakkaalta omaakin kipinää, Salo ja Forslund kertovat. Puolitoistatuntinen keskustelu antaa eväitä jatkoa varten, ja yhteistyötä jatketaan sen pohjalta yhdessä sovittujen tahojen kanssa. Mikäli asiakas epäröi uudelle alalle lähtemistä, suosittelevat Salo ja Forslund yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona 10 päivän koulutuskokeilua, joka on tarkoitettu työttömille tai työttömyyden uhkaamille henkilöille. – Koulutuskokeilussa saa hyvän kuvan siitä, onko ala kiinnostava ja asiakkaalle soveltuva, Salo kertoo asiakkaiden kokemuksista.

Tavoitteenamme on mielekkäiden ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen asiakkaan tilanteeseen Sirpa Salo ja Merja Forslund

Ota yhteyttä! Sirpa Salo, p. 044 725 0884


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

5

Hoitovapaalla hyvä hetki opiskella

Hevosalan ammattilaiseksi

Kaustiselta ja Perhosta

L

eena Nygård erikoistuu hevosenhoitajan perustutkinnossaan kengitykseen Kaustisella. Perhossa opiskelevalla Heidi Väisäsellä taas on ensimmäinen vuosi hevostalouden opintoja takana. – Hyvistä kengittäjistä on pulaa, sillä koulutettuja kengittäjiä

on alueellamme vähän, tietää kolmen hevosen omistaja Nygård kertoa. Kengittäjän tulee löytää sopivat ratkaisut eri tilanteisiin. Työ näyttää helpolta, mutta on pikkutarkkaa ja vaativaa. – Työssä vaaditaan kärsivälli-

syyttä, sillä työasento täytyy pitää vakaana. Hyvä kunto ja reagointikyky ovat tärkeitä ominaisuuksia nekin, kun elävän olennon kanssa työskennellään, Nygård lisää hymyssä suin. Väisänen on aina harrastanut hevosia ja toiminut myös lomitta-

Osaamisesta on hyvä hankkia todistus

Hevosala kasvaa ja kehittyy

S

uomessa on noin 75 000 hevosta ja määrän ennustetaan kasvavan. Tämä tuo työpaikkoja niin hevostenhoitajille, valmentajille, kengittäjille kuin muillekin hevosalan yrittäjille, kuten hevoshierojille. – Ala sopii hevosista kiinnostuneille. Opiskelijalta vaaditaan motivaatiota, ja työ on fyysistä, joten jonkinlainen pohjakunto on suotavaa, toteaa koulutussuunnittelija Ulla Ojamäki. Aikuiskoulutus järjestää hevosalan koulutusta aikuisille Perhossa ja Kaustisella. Perhossa koulutus suuntautuu ratsastuk-

seen ja Kaustisella kengittämiseen, raviurheiluun ja valjastöihin. Koulutukset on suunnattu omien hevostenhoitotaitojen kehittämisestä ja hevosten käytön monipuolistamisesta kiinnostuneille henkilöille. – Perhossa voi suorittaa aikuisopintoina hevostalouden perustutkinnon ja suuntautua hevosharrasteohjaamiseen. Kaustisella voi suorittaa hevostalouden perustutkinnon ja suuntautua valjastöihin, ravihevosten hoitamiseen tai kengittämiseen. Lisäksi Kaustisella voi suorittaa hevostenvalmentajan ammattitutkin-

non, jossa vaihtoehtoina on ravivalmennus tai hevoshieronta. Valjaspajakoulussa korjataan, huolletaan ja valmistetaan varusteita ja valjaita. Ravivalmennus painottuu ravihevosten valmentamiseen, hoitamiseen ja hyvinvointiin. Hevostenvalmentajan ammattitutkinto on tarkoitettu alalla oleville ammattilaisille, joilla on useampi vuosi työkokemusta hevosalalta.

Hevosharrasteohjaajanimike laadun tae Hevosharrasteohjaajaksi opiskelevat voivat saada Suomen Rat-

jana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa ravintola-alalla, postissa sekä maatalousalalla. Veteliin muutettuaan hän alkoi ottaa selvää kouluttautumismahdollisuuksista. – Koin, että hevosalan osaamisesta olisi hyvä olla myös paperit. Tavoitteenani on valmistua harrasteohjaajaksi tulevana keväänä, hän kertoo.

Oppimista aidossa työympäristössä Aikuisopiskelijat arvostavat sitä, että opintoja suunnitellaan yhteistyössä kouluttajan kanssa. Ryhmän kesken syntyy myös paljon hyviä keskusteluja, sillä kaikilla on kokemuksia hevosten parista. – Koulunkäynti eroaa perinteisestä koulunpenkillä istumisesta. Lähipäivät ovat tiiviitä, ja niissä on paljon asiaa. Etätehtävien teon ohella suuri osa opinnoista on kuitenkin aidossa työympäristössä harjoittelua ja osaamisen näyttämistä, Väisänen kuvailee. Nygård valmistui aiemmin Kaustiselta hevoshierojaksi, ja nyt hoitovapaalla oli hänelle sopiva hetki opiskella lisää. Lähipiiri on auttanut lastenhoidon kanssa, ja

sastajainliiton myöntämän hevosharrasteohjaaja-nimikkeen, jonka avulla heidän työpaikkansa tai yrityksensä voi anoa SRL:n Harrastetalli-hyväksyntää. – Se auttaa markkinoinnissa ja varmistaa yrityksen ja sen tuotteiden laadun. Moni lähtee opiskelemaan juuri tästä syystä, Ojamäki sanoo. – Hevosharrasteohjaaja on kiinnostunut ratsastuksesta, ratsastuksen opettamisesta sekä ratsastusretkien ja -vaellusten tuottamisesta. Ratsastuskokemusta ja -taitoa täytyy olla myös entuudestaan. Usein hevosharrasteohjaajat jatkavat opintoja ratsastuksenohjaajaksi, kertoo

käytännön töitä on harjoiteltu runsaasti kotona, sillä omat hevoset asuvat pihapiirissä olevassa tallissa. Koulutus on edellyttänyt häneltä jonkin verran hankintoja. – Koululta sai hyvin tietoa siitä, millaisia välineitä tarvitaan. Riittävät kengittäjän työkaluhankinnat, joilla pääsee alkuun, sai tehtyä noin 500 eurolla. Väisänen suosittelee hevosenhoitajan koulutusta niille, jotka haaveilevat omasta tallista tai haluavat työllistyä SRL:n tallille. – Ala sopii minulle, koska saan olla sekä ihmisten että eläinten kanssa tekemisissä. Hevonen on elävä olento, jolla on erilaisia päiviä. Jokainen hevonen on oma yksilönsä, hän perustelee alanvaihtoa. Väisänen on tehnyt työssäoppimisensa Takalan tallilla, jossa hänellä on myös oma hevonen. Tehtäviin kuuluvat tallityöt, hevosten käsittely ja liikuttaminen sekä tuntien ja kerhojen pitäminen. – Tehtävät ovat vastuullisia, sillä ne edellyttävät hevosen elekielen ymmärtämistä. Harrastajille tulee kyetä takaamaan turvallinen toiminta hevosten parissa.

hevostalouden opettaja Marianne Hyyrynen. Moni alalla toimivista opiskelee tavalla tai toisella koko ikänsä. Osa perustaa oman yrityksen. Joillakin on jo entuudestaan oma yritys, mutta koulutuksen avulla halutaan pätevöityä ja hankkia lisää ammattitaitoa. – Kun opiskelija hakeutuu esimerkiksi hevostenhoitajan koulutukseen ja valitsee suuntautumisalakseen kengityksen, on hyvin suuri todennäköisyys, että hän perustaa yrityksen. Osaavilla osaajilla on aina töitä, oli ala mikä tahansa. Näin myös hevosalalla, Ojamäki toteaa alan yrittäjyydestä.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

6

Käytännön harjoittelulla oppii

Opiskelu ei ole pakkopullaa!

N

ina Ahonen kertoo aina pitäneensä siivoamisesta ja siitä, että tavaroilla on oma paikkansa.

Ma Cho

Koulutuksesta saa hyvät tiedot ja taidot työelämään

Laitoshuoltajan perustutkinto Kotimaassaan Myanmarissa Ma Cho opiskeli aikanaan vain muutaman vuoden. Kotikylästä oli vaikea päästä kouluun, ja hän oli enimmäkseen töissä. Suomessa opiskelumahdollisuudet ovat olleet aivan toisenlaiset. – Alkuun opiskelin suomen kieltä, mikä ei ollut helppoa. Erityisesti kirjoittaminen ja lukeminen oli vaikeaa. Kielen oppimisen jälkeen Ma Cho on suorittanut kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon sekä jatkanut kieliopintojaan iltakursseilla. Laitoshuoltajan opinnot sisältävät paljon käytännön harjoittelua, mistä hän pitää. – On hyvä, että opettaja ensin näyttää, mitä tehdään. Sen jälkeen tiedän, miten toimia. Ma Cho toteaa, että laitoshuoltajalla pitää olla hyvä kunto. Väärästä työasennosta kärsii seuraavana päivänä, joten hän kertoo kiinnittävänsä huomiota ergonomiaan entistä enemmän. Opintojensa aikana Ma Cho on ehtinyt tutustumaan jo monenlaisiin työssäoppimispaikkoihin. Hyvässä työpaikassa on hänen mukaansa sopivasti töitä sekä mukavia työkavereita. – Toivon tulevaisuudessa saavani alan töitä. Haaveilen myös kotimaassa käymisestä koko perheeni kanssa. Se olisi minulle tärkeää.

Nina Ahonen

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Puhdistuspalveluala

työllistää Puhdistuspalvelualan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Työtehtävät ovat vaihtelevia ja monipuolisia riippuen työkohteesta. Työnantajat arvostavat koulutusta, ja esimerkiksi Kokkolassa julkinen sektori edellyttää toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Alalle tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka ovat järjestelmällisiä, tunnollisia ja hallitsevat asiakaspalvelutaidot.

Aikuiskoulutus järjestää puhdistuspalvelualan koulutuksia Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Alaa voi opiskella omaehtoisesti, oppisopimuksella ja työvoimakoulutuksessa. Non stop -koulutukseen otetaan uusia opiskelijoita aina tutkinnon osan vaihtuessa. Kysy lisää Pietarsaaren non stop -koulutuksesta: johanna.jarvikivi@kpedu.fi

Ahonen opiskelee Pietarsaaressa kiinteistöpalvelujen perustutkintoa. Nonstop-koulutuksessa ryhmän koostumus vaihtelee ja uusia opiskelijoita tulee mukaan aina uuden tutkinnon osan alkaessa. Menetelmät, pintamateriaalit, työvälineiden oikeat nimet ja aineiden tuntemus vaativat puhdistuspalvelualalla osaamista. Koulupäiviin mahtuu Ahosen mukaan sopivasti teoriaa ja käytännön harjoituksia. – Jokaisen tutkinnon osan päätteeksi meillä on näyttötilaisuus, jossa osaaminen arvioidaan. Kotona tulee

kiinnitettyä huomiota oikeisiin työskentelyasentoihin ja kerrattua opittua. Aikuisena opiskelu ei ole ollut mitään pakkopullaa, hän toteaa. Vuoden alussa opinnot aloittanut Ahonen on ehtinyt tutustua monenlaisiin työympäristöihin. Työssäoppimispaikkoina hänellä on ollut muun muassa päiväkoti, kaupungintalo, yksityishenkilöiden kodit ja yritykset. – Harjoittelupaikat on haettu itse yrityksiltä tai kaupungilta. Haluaisin työskennellä sellaisessa paikassa, jossa työpäivän aikana tapaa ihmisiä. Vaihtelevat työtehtävät ovat nekin plussaa. Ahonen haluaa suorittaa opintonsa hyvin, työllistyä ja jatkaa myöhemmin opiskelua siivousteknikoksi. – Hyvillä siivousvälineillä ja -aineilla siivoaminen sujuu aina sutjakkaammin, hän antaa vinkiksi laiskemmille siivoajille.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

7

Yrittäjyyskoulutuksia syksyllä 2014

S

yksyn aikana käynnistyy lukuisia koulutuksia, jotka on suunnattu yritystoimintaa suunnitteleville tai alalla jo oleville henkilöille.

Yrittäjän ammattitutkinto

Työkaluja toiminnan käynnistämiseen Janne Palmiola

Omistajanvaihdostilanteet

Yrittäjän ammattitutkinto – Välillä on aika kortilla, Janne Palmiola naurahtaa, kun häneltä kysytään ajankäytön haasteista aikuisopiskelijana. Ympäri Suomea konsertoiva pianisti suunnittelee perustavansa yrityksen, joka tarjoaisi musiikin ja kulttuurin tuottamiseen liittyviä palveluja laajalla toimintasäteellä. – Palvelut pitäisivät sisällään muun muassa konserttien organisointiin liittyviä asioita sekä opetusta, hän muotoilee. Opetustyöstä Palmiolalla on jo pitkä kokemus, sillä jo alle 20-vuotiaana hän antoi yksityistunteja. Sittemmin hän on opettanut muun muassa Keski-Pohjanmaan konservatoriolla ja ammattikor-

Yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus antaa opiskelijalle työkaluja toiminnan suunnitteluun ja pyörittämiseen. Opintojen aikana suoritetaan yrittäjän ammattitutkinto. Opinnot soveltuvat myös henkilöille, jotka ovat omistajanvaihdostilanteessa tai haluavat päivittää osaamistaan. Yrittäjän ammattitutkinto on mahdollista suorittaa myös sähköisen liiketoiminnan osaamisalalta. Tämä vaihtoehto on suunnattu jo yritystoimintaa harjoittaville, ja siinä perehdytään verkkokaupan perustamiseen sekä yrityksen toimintojen sähköistämiseen.

keakoulussa. Yrittäjän ammattitutkinnosta hän lähti hakemaan ajan tasalla olevaa tietoa sekä työkaluja oman toiminnan käynnistämiseen. – Opintojen aikana tehtävä liiketoimintasuunnitelma on ensiarvoisen tärkeä suunniteltaessa yrityksen kannattavuutta sekä ydin- ja oheistoimintaa. Opinnoissa Palmiola arvostaa niiden intensiivisyyttä. – Koulutus on antanut inspiraatiota oman toiminnan suuntaamiselle. Eri aloilta tulevien opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat laajentaneet omaa perspektiiviäni.

Monessa yrityksessä pohditaan myös omistajanvaihdokseen liittyviä kiemuroita. Aikuiskoulutus järjestää tähän liittyen Osaamista yrityksen jatkajalle -koulutuksen, joka soveltuu sukupolvenvaihdostilanteisiin ja työntekijästä yrittäjäksi siirtyville henkilöille.

Yrityssuunnittelussa keskitytään omistajanvaihdosprosessiin, sisäiseen laskentaan sekä yrityksen toiminnan analysointiin ja markkinointiin. Lisäksi koulutukseen kuuluu yritystoiminnan käynnistämiseen kuuluvia asioita, kuten liiketoimintasuunnitelman päivittäminen, lakiasiat ja myynti.

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkintojen lisäksi yritysjohdolle on tarjolla yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa työkaluja yrityksen kehittämiseen. Se soveltuu omistajayrittäjille tai palkatuille toimitusjohtajille, jotka vastaavat koko yrityksen johtamisesta. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa on mahdollista suuntautua kansainvälistymisen johtamiseen ja kehittämiseen. Tässä valinnaisessa tutkinnon osassa perehdytään kulttuurienväliseen viestintään, eri maiden vaatimuksiin, standardeihin ja sertifikaatteihin, sekä kansainvälisen kaupan verkostoihin.

Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus 11.9.2014–10.9.2015

Yrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus, sähköinen liiketoiminta 23.9.2014–31.12.2015

Markkinointiviestinnän ammattitutkintoon valmistava koulutus, visuaalinen markkinoija 15.10.2014–31.12.2015

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus 11.9.2014–10.9.2016

Katso tarkemmat tiedot, lisää alkavia koulutuksia ja täytä hakemus:

www.kpedu.fi/koulutuskalenteri

Koulutuksesta

uusia näkökulmia työhön

M

Mia Järvi

johtamisen erikoisammattitutkinto

iia Järvi opiskelee Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksessa johtamisen erikoisammattitutkintoa. Hän toimii Osuuskauppa KPO:n taloushallinnossa asiantuntija- ja esimiestehtävissä, ja tutkinto suoritetaan oppisopimuskoulutuksena osana omaa työtä yhteistyössä oppilaitoksen ja työnantajan kanssa. – Työnantajani on kouluttautumismyönteinen, ja olen onnekseni saanut organisaatiolta kaiken tarvitsemani tuen. Tutkintotilaisuudet ovat osana työtehtäviäni. Näyttötutkintona suoritettava erikoisammattitutkinto on ollut hänelle ja työyhteisölle sujuva tutkinnonsuorittamistapa. – Koulutus on antanut minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden lähestyä työtehtäviäni tutkintovaatimusten ja näyttökriteeristön näkökulmasta. Omista totutuista toimintatavoista

poikkeavat tavat työskennellä ovat olleet avartavia. Järvi seuraa aktiivisesti koulutustarjontaa ja on suorittanut ammattitaitoaan tukevia opintoja työnsä ohessa. – Kiinnostuin tutkinnosta aikuiskoulutuksen sivulla olleen kuvauksen perusteella. Sisällöt ovat vastanneet niistä annettua kuvausta ja odotuksiani, hän kertoo. Oman osaamisen syventäminen ja itsensä kehittäminen on Järvelle tärkeää. Hän kertoo lähteneensä laajentamaan osaamistaan ja ymmärtämistään ensisijaisesti henkilöstöjohtamisen osa-alueella. – Luentopäivien teoriatieto sekä vastaavissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden kokemukset ovat antaneet minulle paljon. Järvi kertoo olevansa erittäin kiinnostunut johtamisen merkityksestä

prosessien tehokkuuden, yksittäisen työntekijän ja tiimin näkökulmasta organisaation menestyksen varmistajana. Itsearviointi kuuluu tänä päivänä kiinteästi tutkintoon kuin tutkintoon. Järvi toteaa, että hänellä on koulutuksen myötä ollut mahdollisuus arvioida omaa tapaansa lähestyä asioita ja viedä niitä käytäntöön. Hän toivoo tutkinnon suoritettuaan pystyvänsä hyödyntämään sen tuomaa osaamista työnantajan ja työyhteisön menestyksen edesauttamisessa. – Saamaani tietoa olen vienyt käytäntöön oman tekemisen vaikutuspiirissä olevien työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja työsuoritteiden parantamiseksi. Palautteen merkitys on suuri, ja palautteesta oppiminen on ollut itsensä kehittämisen kannalta minulle mitä arvokkainta tutkinnon antia.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

8

Kortilla osoitat taitosi!

Korttikoulutuksia järjestetään myös työpaikoilla

K

Lisätietoa korttikoulutuksista marianne.haapala@kpedu.fi

eski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää korttikoulutuksia, jotka ovat tänä päivänä monella alalla työskentelyn ehtona. 90-luvun puolivälistä tiukentuneet vaatimukset edellyttävät, että taitojen hallinta todennetaan voimassa olevalla kortilla, joka on uusittava kortista riippuen kolmen tai viiden vuoden välein. – Henkilöstöstä suurimmalla osalla on tulityö-, ensiapu- ja työturvallisuuskortti. Työtehtävistä riippuen osalla on myös trukki-, siltanosturinkuljettaja- ja tieturvakortti, kertoo Häggblomin työsuojelupäällikkö ja suunnittelija Robert Kiviniemi. Kiviniemen tehtävänä on huolehtia, että työntekijöillä on voimassaolevat kortit. Työturvallisuuskortti Häggblomilla on lähes kaikilla työntekijöillä. Kortti antaa perustietoa

Sydämeltäni olen toimittaja

Minna Mustonen

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, radiotyön osaamisala Minna Mustosta voi hyvällä syyllä nimittää monialaosaajaksi. Kokemusta on kertynyt useasta ammatista vuosien varrella, ja lisäksi hänellä on lammastila pyöritettävänään. Vankin kokemus Mustosella kuitenkin on radiotoimittajan työstä, mutta todistus siitä tuli hankittua vasta tänä keväänä. Mustonen suoritti reilussa kolmessa kuukaudessa näyttötutkinnon ja hankki vihdoin osaamiselleen paperit. – Pallo lähti rytinällä pyörimään, kun näin esitteen Step Up -hankkeesta TE-keskuksessa, hän muistelee vieläkin hämmästystä äänessään. Mustonen osoitti 13 vuoden aikana kertyneet taitonsa työssäoppimispaikallaan YLE Keski-Pohjanmaalla sekä radiotyön osaamisalan tutkintotilaisuudessa. – Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tein radiotoimittajan töitä siinä missä muutkin toimittajat. Työssäoppimisen ohella tuli päivitettyä teknistä osaamista ja laadittua sähköinen portfolio. Mustonen kiittelee aikuiskoulu-

työsuojelusta ja sen merkityksestä turvalliselle työympäristölle. – Lisääntynyt keikkatyö tuo mukanaan omat haasteensa turvalliseen työskentelyyn, koska silloin toimitaan yhteisellä työpaikalla tilaajan tiloissa ja mahdollisesti käytetään heidän kalustoaan, hän kuvailee. Tuotantopäällikkö Tomi Luomala toteaa, että nykyään esimerkiksi kaivoksille ei pääse eikä koneita saa käyttää, ellei ole esittää voimassa olevaa korttia. Asiakkaat ovat tietoisia tästä, joten kortti osoittaa, että työntekijä on perehdytetty kyseiseen työtehtävään. Korttien suorittaminen on lakisääteistä, ja siitä on tullut osa työnteon arkea. Aikuiskoulutus järjestää koulutuksia tarvittaessa työpaikalla. – Tämä helpottaa työntekijöiden osallistumista suuresti, Luomala ja Kiviniemi kertovat.

tuksen kouluttajia ohjauksesta haastavampien ohjelmien haltuunotossa. Toimittajan työn rinnalla kulki tutkintosuunnitelma, joka tähtäsi tutkintotilaisuuteen. – Täytyy sanoa, että tutkintotilaisuudessa koko kroppa oli koetuksella – kuin Cooperin testin olisin juossut, Mustonen huokaisee muistellessaan pitkää mutta lyhyeltä tuntunutta päivää. Sanotaan, että työssä on juuri niin hyvä kuin viimeinen työ on. Pelkkä työ ei Mustosen mukaan kuitenkaan tänä päivänä riitä, vaan tutkinto tarvitaan alalla kuin alalla. – Tämä juttu kannattaa hoitaa kuntoon ihan jokaisen, hän kehottaa. Mustosella on selvät suunnitelmat tulevan varalle. Media-alalle työllistyminen on ensimmäisenä tavoitteena, ja samalla hän aikoo jatkaa lampaiden parissa käsityöläisenä. – Olen taas satulassa, ja nyt siitä on todistuskin!

Satu Tervola

Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto

S

Kaikki nivoutui työelämään

atu Tervolan kohdalla opiskelu on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Hän on opiskellut työn ohessa suurtalouskokiksi, käynyt esimiesvalmennuksessa, lukenut merkonomiksi oppisopimuskoulutuksena, opiskellut datanomiksi sekä nyt viimeisimpänä suorittanut tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinnon. – Tietotekniikan opinnot ovat totta kai lisänneet it-osaamistani. Olen työvuorosuunnitteluohjelman pääkäyttäjä, ja olen muun muassa laatinut päivähoidon käyttöön tarvittavat lomakkeet ja asiakirjat, Kannuksen kaupungilla työskentelevä kanslisti kertoo vastuualueistaan.

Tervolan osaaminen säästää myös työnantajan kustannuksia, kun asioihin voidaan reagoida nopeasti oman talon sisällä. Alanvaihto suurtalouskokista kanslistiksi on ollut Tervolalle mieluinen ratkaisu. – Olen aina tykännyt numeroista. Jauhot ja ryynit vaihtuivat bitteihin ja numeroihin, hän naurahtaa. Opinnoissa tehtävät räätälöitiin työelämään soveltuviksi. Näin ne kehittivät samalla Tervolan omaa työtä. – Kaikki nivoutui työelämään. Koulutuksen jälkeen olen huomannut, kuinka yhteistyö esimerkiksi it-tuen kanssa on helpottunut.

It-osaaminen on kaiken kaikkiaan yleissivistävää ja välttämätöntä tämän päivän toimistoympäristöissä. Kannuslainen opiskelija ei kokenut koulunkäyntiä Kokkolassa raskaana. – Koulutuksen aikataulutus oli joustavaa, eikä töiden ohella opiskeluun väsynyt. Olen tottunut opiskelemaan ja kulkemaan kauempanakin koulussa. Kokkolastahan ajaa illaksi kotiin! hän huomauttaa.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

9

Artesaaniopinnoista

Sirkka-Liisa Hietaniemi

Sisustusalan artesaani

sisustusarkkitehtiopintoihin

S

irkka-Liisa Hietaniemi toimii Jetta-Talon sisustussuunnittelijana Perhossa. Hän valmistui Toholammilta artesaaniksi vuonna 2009 ja on työllistymisensä jälkeen jatkanut opintojaan Kuopion muotoiluakatemiassa. – Läheiseni kannustivat jatkamaan opintoja, ja valmistun sisustusarkkitehdiksi ja kalustemuotoilijaksi vuodenvaihteessa. Sisustusta rakastava Hietaniemi on koulutuksen avulla yhdistänyt työn ja harrastuksen. Hän oli ennen artesaaniopintojaan muutaman kuukauden sisustusliikkeessä töissä, jolloin varmentui ajatus alanvaihdosta.

Minna Salmela

– Löysin netistä tietoa Toholammin koulutuksesta, jonne oli juuri parhaillaan haku käynnissä. Sillä tiellä ollaan yhä, hän toteaa hymyssä suin. Toholammin opinnoissa painottui käsillä tekeminen. Tekstiilityöt, kuten huovuttaminen, kankaanpainanta ja tilasuunnittelu tulivat koulutuksen aikana tutuiksi. – Kolmiulotteisen hahmottamisen taidot kehittyivät opinnoissa. Käsillä tekemisestä on ollut hyötyä myös jatko-opinnoissa. Muotoilijan ja sisutusarkkitehtuurin opinnoissa materiaalituntemus on tärkeää ja erilaisten mallinnusohjelmien käyttö arkipäivää. Lähipäiviä artesaaniopinnoissa oli parin kolmen viikon välein. Nykyinen opiskelu on hieman tiiviimpää, mutta artesaaniopinnoista tutuksi tullut välimatka opiskelupaikkakunnalle ja itsenäinen työskentelytapa helpottivat Hietaniemeä jatko-opintoihin ryhtyessä. Hietaniemi kertoo, että sisustussuunnittelijan silmä harjaantuu löytämään toimivia ratkaisuja kohteissa. – Nykyinen työni on pääsääntöisesti asiakkaiden yksityiskotien sisustussuunnittelua. Kohteita on ollut useita kymmeniä vuosittain, ja ammatissa tarvitaan ihmistuntemusta. Tärkeää on, että kaikki perheenjäsenet viihtyvät kodissa. Tulevaisuudessa toivoisin saavani tehdä kotien sisustussuunnittelun lisäksi myös kalustemuotoilua että julkisten tilojen tilasuunnittelua.

Sisustusalan artesaani

Sisustusalan artesaani kuuntelee asiakkaan toiveita

M

inna Salmela haaveili sisustusalan opinnoista jo lukion ja merkonomikoulutuksen jälkeen, mutta tuolloin aika ei ollut otollinen. Pitkän työrupeaman ja lasten kanssa kotona vietettyjen vuosien jälkeen hän päätti kuitenkin toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa, ja myös ystävä kannusti häntä tarttumaan tilaisuuteen. – Opiskelu antoi minulle varmuutta palata töihin. Tämä oli myös oiva hetki alanvaihdolle. Salmela on kiitollinen aikuiskoulutuksen opiskelutavasta. Käsi- ja taideteollisuusalan monimuoto-opinnot kestivät Toholammilla kaksi vuotta, ja niissä oli runsaasti itseopiskelua. Painopiste hänen opinnoissaan oli tekstiileissä, jotka ovat keskeisiä elementtejä sisustuksen viimeistelyssä. Palkitsevinta artesaaniopinnoissa oli hänen mielestään tutkintotilaisuudet, sillä niissä osaamisen pääsi näyttämään oikeille asiakkaille ja alan ammattilaisille. – Aikuisena opiskelee itselleen, joten motivaatiota riitti. Aikatauluttaminen oli perheelliselle haastavin osuus, mutta onneksi perhe ja Ylivieskan kaupunki olivat auttamassa lastenhoidon kanssa. Myös muista opiskelijoista oli tukea opintojen aikana. Ryhmäläisillä korostui kullakin oma osaamisalansa, ja ammatillisia vinkkejä vaihdellaan yhä. Opiskeluaika meni Salmelasta nopeasti. – Kun on tietty päämäärä, aika kuluu nopeasti! Salmela työllistyi valmistuttuaan kotipaikkakunnalleen Sisustus Trendoon, jossa oli tehnyt myös yhden työharjoitteluistaan.

Työ sisustussuunnittelutoimistossa ja -myymälässä on monipuolista, ja asiakkaat ovat pääosin sadan kilometrin säteeltä. – Yritys tarjoaa täyden palvelun suunnittelua, eli kaikkea pintamateriaaleista aina kaluste- ja tekstiilisuunnitteluun saakka. Työhön kuuluu muun muassa asiakastapaamisia, suunnittelua, määrien laskentaa sekä tarjousten laadintaa. Tähän mennessä Salmela on ollut mukana muun muassa toimisto-, ravintola- ja uimahallitilojen suunnittelussa. – Ammatti edellyttää projektinhallintataitoja. Eniten pidän suunnittelusta ja asiakaspalvelusta. Paras palaute on tyytyväinen asiakas, jonka ympäristöstä olemme onnistuneet suunnittelemaan viihtyisän ja toimivan.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

10

Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20–29-vuotiaille

N

uorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) on väylä 20–29-vuotiaille nuorille, jotka ovat suorittaneet pelkän peruskoulun. Osaamisohjelman avulla nuori voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena. Ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke ja osa nuorisotakuuta. Tavoitteena on saada kaikille nuorille aikuisille ammatti ja työpaikka.

Osaamisohjelmaan hakeutuva voi olla työllinen, työtön tai työmarkkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi vanhempainvapaalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen vahvistaa ammattitaitoa. Osaamisesta saatu todistus parantaa myös työllistymismahdollisuuksia. Jos opiskelija täyttää opintojen kuluessa 30 vuotta, hän voi suorittaa opinnot loppuun ohjelman piirissä. Lisäksi jos hakija täyttää korkeintaan puolen vuoden päästä opintojen aloittamisesta 20 vuotta, voidaan hänet ottaa mukaan ohjelmaan.

Aikuisopiskelijan abc A

O

Ammattitutkinto Ammattitutkinnoissa osoitetaan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito alan työtehtävissä.

Oppisopimuskoulutus Oppisopimus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttaminen työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammatti- tai erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Koulutuksen ajalta saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Maksuttoman tietopuolisen opetuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa sekä majoitus- ja matkakorvausta.

Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle henkilölle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

E

Erikoisammattitutkinto Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Suorittamisaika vaihtelee koulutuksen ja työkokemuksen mukaan. Ammattitaidon saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä keskimäärin viiden vuoden työkokemusta. Etäopiskelu Etäopiskelu tarkoittaa aikaan ja paikkaan sitomatonta opiskelua. Yleensä etäopiskelu on verkossa opiskelua.

H

Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on henkilöstön tarpeeseen räätälöityä koulutusta. Koulutukset suunnitellaan yhdessä työnantajien kanssa ja työnantaja rahoittaa ne.

J

Jatko-opintokelpoisuus Ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

K

Koulutuskokeilu Koulutuskokeilulla voidaan selvittää koulutusmahdollisuuksia. Kokeilun avulla saa kuvan koulutuksen ja kyseisen ammattialan vaatimuksista. Kokeilut kestävät muutamasta päivästä kahteen viikkoon.

L

Anne Brandt ja Anu Haapasalo kertovat oppisopimuksen soveltuvan moniin eri tilanteisiin.

Osaajaksi oppisopimuksella

O

ppisopimuskoulutusta organisoi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto. Oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo kertoo, että oppisopimus on määräaikainen työsopimus ja oppiminen tapahtuu enimmäkseen työpaikalla. Koulutus edellyttää voimassa olevaa työsuhdetta. Opintoihin voi lisäksi sisältyä opintojaksoja oppilaitoksissa. Aikaisempi työkokemus ja koulutus otetaan koulutusta suunniteltaessa huomioon.

voi kehittää osaamista ja ammattitaitoa, ja myös yrittäjät voivat hakeutua oppisopimuskoulutukseen. Työnantajat hyödyntävät oppisopimuskoulutusta myös tilanteissa, jolloin sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta.

Oppisopimus on hyvä vaihtoehto, kun koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin. Se soveltuu myös alanvaihtajille tai niille, joilta puuttuu ammatillinen peruskoulutus. Oppisopimuksella

Oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo, p. 040 3596 240

Lisätietoja Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 Kokkola (Innogate)

Koulutussihteeri Anne Brandt, p. 040 3596 241

Lisäkoulutus Ammatillinen lisäkoulutus on ammatillisen peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Sen tavoitteena on kohentaa ammatillista osaamista. Lisäkoulutusta järjestetään sekä pidempikestoisena koulutuksena että lyhytkursseina. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminenkin voi olla lisäkoulutusta, ja sitä voidaan järjestää myös työvoimakoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena.

M

Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opinnoissa yhdistetään eri opiskelumuotoja, esimerkiksi lähiopetusta, itsenäistä opiskelua ja verkko-opiskelua.

N

Näyttötutkinto Näyttötutkinto on aikuisille suunnattu joustava tutkinnon suorittamistapa. Ammattitaito osoitetaan alan työtehtävissä tutkintotilaisuuksissa. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa hankitaan tutkintoon tarvittava ammattitaito. Koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa siten näyttötutkinto. Koulutuksessa noudatetaan henkilökohtaistamisen periaatetta.

Opintotuki Aikuisopiskelija voi rahoittaa opintonsa aikuiskoulutustuen sijaan myös opintotuella. Opintotukea voi hakea, jos saa hylkäävän päätöksen aikuiskoulutustuesta.

P

Perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Peruskoulutuksena suoritettaessa opinnot kestävät kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa opiskeluaika on huomattavasti lyhyempi, koska aikaisemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon tutkinnossa.

T

Tutkintotilaisuus Tutkintotilaisuus järjestetään ensisijaisesti autenttisessa työympäristössä. Tutkinnon suorittaja työskentelee normaaleissa työyhteisön tehtävissä tietyn ajanjakson ajan. Tutkintotilaisuuden suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat kolmikantaisesti työntekijä-, työantaja- ja opettajaedustaja. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista. Työttömyysetuus Työnhakija voi hakea työttömyysetuutta omaehtoiseen opiskeluun. Työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus on työhallinnon rahoittamaa, opiskelijalle maksutonta koulutusta. Se on suunnattu erityisesti työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille, 20 vuotta täyttäneille henkilöille.

U

Uraohjaus Yksilöllisen opinto- ja uraohjaus käynnistää, jäsentää ja selkeyttää asiakkaan uraratkaisuja. Uraohjauksessa kartoitetaan asiakkaalle soveltuvia työ- ja koulutusvaihtoehtoja. Ohjaus on tarkoitettu työelämän muutostilanteissa oleville aikuisille.

V

Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivikursseihin.

W

Www-lähteet ja lisätietoa aikuisopiskelusta www.kela.fi www.koulutusrahasto.fi www.kpedu.fi www.opastin.fi www.oph.fi www.opintoluotsi.fi www.opintopolku.fi www.te-palvelut.fi www.vero.fi

www.vm.fi


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

11

Perhon elojuhlat lauantaina 13.9. klo 10-14

aikana maaseutunuorten iloista asennetta ja tekemisen meininkiä ympäri Suomea. Varaa esittely- tai myyntipaikkasi elojuhlille, Tarja Kangas p. 040 808 5045, tarja.kangas@kpedu.fi.

Kuva: Valtra

P

erhon perinteisiä elojuhlia vietetään jo 21. kertaa. Tämän vuoden teemassa näkyy viime vuoden tapaan lähiruoka sekä uutena villiruoka. Juhlien ohjelmassa on muun muassa torimyyntiä, lihan suoramyyntiä, lehmänlantabingoa, ratsastusesityksiä ja maatalouskonenäyttely. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua laserammuntaan ja lehmänlantabingoon. Navetassa voi käydä tutustumassa lehmiin ja lihanautoihin, sikalan aulassa possuihin ja emakoihin, talleilla ja laitumilla hevosiin. Elojuhlissa on myös nähtävillä MTK:n maaseutunuorten Kesäkissa – tule tutustumaan! Kesäkissa-traktori on Maaseutunuorten ja Valtran yhteistyön hedelmä, joka on levittänyt kesän

Luonnonvara-alan

Alkavia koulutuksia 2014–2015 Luonnon monimuotoisuus on tärkeää

Syyskuu

Olli Kärjä

Metsäalan perustutkinto Luonnossa viihtyvä Olli Kärjä jatkaa maaja metsätalousyrittäjänä vanhempiensa jalanjäljissä. Yhdeksän vuotta sitten tilan hoidettavakseen ottanut Kärjä suorittaa metsäalan perustutkintoa Kalajoella. Aiemmin hän on suorittanut maatalousalan ja seminologin koulutuksen Kannuksessa. – Lähdin hakemaan lisäoppia erityisesti taimikon hoitoon. Puiden laskenta ja mittaaminen ovat olleet tähän mennessä opintojen tärkeintä antia, hän kertoo. Lähiopetusta Kärjän ryhmällä on Kalajoella kerran viikossa, ja näytöt tehdään omissa metsissä. Jonkin verran opetusta on ol-

Teoriasta pohja käytännön työlle

lut myös Kannuksessa, mutta opetus on ajoitettu maatalousalan yrittäjän arkeen sopivasti. Joulukuussa päättyvät opinnot ovat antaneet Kärjälle paljon, esimerkiksi kasvien tunnistaminen eri vuodenaikoina oli aiemmin hänestä haasteellista. Kasvien tuntemus on saanut hänet tarkkailemaan omia maita uudella tavalla. – Luontokohteita tulee osata säilyttää ja suojella, sillä luonnon monimuotoisuus on tärkeää, toteaa metsävaltuuston toiminnassakin aktiivisesti mukana oleva Kärjä.

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (Kannus ja Perho) Alan peruspaketti kaikille isännille ja emännille tai sukupolvenvaihdosta tekeville! Koulutus täyttää tilan haltuunottoon liittyvät rahoitusehdot. Opinnot toteutetaan joustavana monimuoto-opiskeluna. Verkko-opintomahdollisuus! Lisätiedot: Eija Mäki-Ullakko, p. 044 7250 637 (Kannus), Virpi Pääkkönen, p. 040 8085 521 (Perho)

Lokakuu

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, tuotantoeläinyrittäminen Ammattitaitoa syventävä koulutus karjatilan yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa johtajuuttaan ja tilansa tuotantoprosesseja. Lisätiedot: Virpi Pääkkönen, p. 040 8085 521

Tammikuu

Metsäalan perustutkinto, metsuri – metsäpalvelujen tuottaja Käytännönläheinen ja suosittu koulutus omien metsien hoitoon ja metsurin työhön osaavien ammattilaisten johdolla. Lisätiedot: Hannu Heikkilä, p. 044 7250 639 Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja (Kaustinen ja Perho) Voit suuntautua hevosharrasteohjaamiseen, kengitykseen, ravivalmentamiseen tai valjastöihin ja opiskella käytännönläheisesti moduuleittain. Lisätiedot: Ulla Ojamäki, p. 040 808 5172 Hevostenvalmentajan ammattitutkinto, ravivalmentaminen ja hevoshieronta Lisätiedot: Ulla Ojamäki, p. 040 808 5172

Outi Koskela

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Outi Koskelalla oli ollut miehensä kanssa maatila kahden vuoden ajan, kun hän alkoi kaivata lisää tietoa alasta. Koulutuksen kautta osaamista karttui niin pelto-, konekuin hitsauspuolelta. – Tunsin vain navettatyöt. Pienen lapsen kanssa en tehnyt peltotöitä, vaan ne olivat isännän hommia. Enää ei tarvitse aina välttämättä soittaa miehelle, kun pitää tehdä jotain, vaan sen traktorin kauhan saa vaihdettua itsekin, hän kuvailee. Maatilan emännän koulumatkat olivat väliin kiireisiä. Koulu tarjosi paikan vaihtaa ajatuksia muiden alalla olevien kanssa ja samalla hetken omaa aikaa.

– Koulupäivät oli mitoitettu aamu- ja iltanavetan väliin. Välillä tuli juostua aamunavetasta suihkun kautta kouluun, Koskelaa muistelee nauraen. Koskela kertoo opinnoista tarttuneen arkeen käytännön juttuja. Hän painottaa myös teoriaopintojen tärkeyttä. – Teoria antaa pohjan käytännön työlle. Monet asiat kirkastuivat minulle opintojen myötä. Opinnoissa edettiin oman osaamisen mukaan, mutta kuitenkin tiiviissä tahdissa, Koskela kertoo kahden vuoden koulutuksesta.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

12

Tiimivalmennus

puki toiminnan sanoiksi

K

otihoito alue 7:n sairaanhoitajatiimin henkilöstö osallistui aikuiskoulutuksen järjestämään tiimivalmennukseen, joka piti sisällään muun muassa tiimisopimuksen laatimisen sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää koulutusta. – Tiimimme on toiminut vuodesta 2011. Olemme Kokkolassa ainoa kotihoidon tiimi, jossa kaikki työntekijät ovat sairaanhoitajia. Työmme on hyvin itsenäistä, mutta tarvitsimme yhteisiä pelisääntöjä sekä toimintamallien ja vastuutehtävien auki kirjoittamista, kertoo terveydenhoitaja Heta Aittomäki. Hän kuvaa sairaanhoitaja Marjo Virran kanssa kotihoidon tehtävien muuttuneen vuosien varrella. – Tuemme, motivoimme ja ohjaamme asiakkaiden kotona asumista kuntouttavalla työotteella. Asiakkaat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia Aittomäki kuvailee. Pyrimme siihen, että asiakas saisi asua kotona mahdollisimman pitkään. - Asiakkaan kotona tehdään enemmän ja vaativampia hoitotoimenpiteitä kuin ennen, ja saattohoitoa annetaan yhä useammin kotioloissa kertoo Virta. Sairaanhoitajatiimi tekee moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Myös tiimin muiden jäsenten tuki itsenäisessä työskentelyssä on tärkeää. – On hyvä, että kaikille osapuolille on sel-

vää, kuinka eri tilanteissa toimitaan. Tiimivalmennus selkiytti toimintaamme, emmekä olisi ilman ohjausta käyneet yhtä perusteellisesti toimintatapojamme läpi, Aittomäki ja Virta pohtivat. Tiimivalmennuksen myötä tiimi sai konkreettisia työkaluja, jotka kantavat pitkälle. – Tiimisopimukseen kirjattiin sovitut käytännöt ja vastuualueet. Aloitimme valmennuksen myötä tiimipalaverien säännöllisen pitämisen, ja kukin on vuorollaan vastuussa tiimin vetämisestä. Tiiminvetäjä toimii vuoden kerrallaan ja on yhdyshenkilö tiimiläisten ja esimiehen välillä, Virta kertoo. Kiertävä tiiminvetäjyys vastuuttaa kunkin tiimiläisen vuorollaan, mitä he pitävät hyvänä asiana. Valmennuksesta saatiin eväitä myös toiminnan suuntaamiselle jatkossa, sillä uusia haasteita tulee työtehtävissä koko ajan vastaan. – Tiimivalmennus sopi meille hyvin, sillä olimme innokkaita kehittämään toimintaamme. Ajankohtaista oli kirjata tiimin toimintatavat, mikä tapahtui luontevasti tiimivalmennuksessa. Koemme että uudet tai muuttuvat työyhteisöt varmasti hyötyisivät valmennuksesta. Virta ja Aittomäki uskovat, että yhteisten, kirjattujen pelisääntöjen myötä uusien työntekijöiden perehtyminen on helpompaa. He kokevat myös oman työnteon selkeytyneen.

Lea Haasala

Vanhustyön erikoisammattitutkinto

Tilausta töille on

Ilkka Tossavainen

Hierojan ammattitutkinto Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa. – Toimin jo opiskeluaikana yrittäjänä, mutta lähdin nyt kouluttautumaan aivan toiselle alalle, kertoo aiemmin nuohoojana toiminut Tossavainen. Hänellä on valmistuttuaan tavoitteena saada enemmän töitä ja vakiinnuttaa asiakaskunta kotipaikkakunnallaan Kärsämäellä, jossa hän on havainnut tarvetta hierojan työtehtäville.

– Varmasti jossain vaiheessa pitää pohtia, olisiko alaa mahdollista vaihtaa ihan kokopäiväisesti hierojaksi. Hierojan ammatissa on Tossavaisen mukaan paljon hyviä puolia. – Avun tarjoaminen, asiakkaan tyytyväisyys ja onnistunut kokonaisuus palkitsevat. Ulkotyöhön verrattuna tässä myös on se etu, että on yksi työpaikka, ja sekin sisätiloissa, katoilla kiipeilemiseen tottunut Tossavainen virnistää.

Arvokasta työtä!

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa. – Ryhmästämme lähes kaikki suorittivat tutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Aluksi luulin, että kyseessä oli lyhyempi koulutus, mutta tässä sitä nyt ollaan, Haasala naureskelee erikoisammattitutkinnon tutkintotodistus kädessään. Opiskelu-urakasta teki mielekkäämmän se, että samalta työpaikalta tutkintoa suoritti hänen lisäkseen toinenkin hoitaja. – Oman ammattitaidon kehittäminen on tärkeää, mutta kyllähän tämä aikuisena opiskelu vaati tiettyä organisointia ja muiden joustamista. Opettajat, erityisesti ryhmävastaavamme, ansaitsee suurkiitokset oppisopimusryhmämme luotsaamisesta. Koulutuksen tärkeää antia on ollut Haasalan mukaan tiedonhakutaitojen kehittyminen sekä oman näkökulman avartuminen. Oppiso-

pimusopiskelu on madaltanut myös kynnystä hakeutua jatkossa muihin aikuiskoulutuksiin. Opintojen aikana Haasala tutustui moniin alan työpaikkoihin, ja työelämän käytännöistä keskusteltiin paljon ryhmäläisten keskuudessa. – Vanhustyö on ihanaa ja arvokasta. Monipuolinen ja haasteellinen työ palkitsee tekijänsä, hän summaa alansa parhaat puolet.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

13

Omaa osaamista täytyy ylläpitää Saija Jokinen

Todentuntuisia tilanteita simulaatioharjoittelulla

K

eskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa. – Simulaatiossa koulutettavat hoitavat akuuttitilanteen itsenäisesti. Tilanne puretaan jälkikäteen Debriefing-tilassa, jossa työskentely käydään läpi vaihe vaiheelta videotallenteen avulla. Simulaa-

tion aikana kouluttajat eivät anna neuvoja, vaan teoriaosuus on käyty koulutettavien kanssa etukäteen yhdessä läpi, kouluttaja Sonja Aho kuvailee. Aho kertoo, että simulaatiotilanteessa harjoittelee kerrallaan neljä koulutettavaa. Kunkin ryhmän kommunikointi- ja reagointitavat ovat erilaisia, ja tilanteissa nousee usein esiin johtajahahmo, joka ohjaa toimintaa. Elvytettävä Oiva-potilasnukke on aikuisen ihmisen kokoinen. Simulaatiotilan viereisestä valvo-

mosta voidaan ohjata potilaan sydämen rytmiä, ihon väriä, puhetta, hengitysliikkeitä ja erilaisia arvoja. Simulaatiossa kulloinkin vuorossa oleva ryhmä yrittää suoriutua hoitotilanteesta, josta heillä ei teemaa lukuun ottamatta tietoja ole. – Simulaatiotilassa hoitoalan opiskelijat harjoittelevat hoitotoimenpiteitä, potilasturvallisuuteen sekä asiakkaan kohtaamiseen ja keskustelutilanteisiin liittyviä asioita, Aho kertoo tilan käytöstä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella Hoitoalan opinnot avaavat ovia kaikkialla

Bishow Kunwar

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Harjoittelusta varmuutta ja rauhallisuutta Lääketieteen kandidaatti Saija Jokinen on keskussairaalassa jo toistamiseen kesätöissä. – Simulaatio on hämmästyttävän aidontuntuinen tilanne, ja sen kautta saa tärkeää kokemusta todellisia tilanteita varten, Jokinen kertoo käymästään koulutuksesta. Ensi- ja tehohoito kiinnostaa Jokista tulevaisuudessa, ja kesän aikana hän on työskennellyt ambulanssissa ensihoitolääkärinä.

V

iisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen. – Olen nähnyt paljon sairauksia ja kärsimystä. Tämä sai minut hakeutumaan lähihoitajaopintoihin, sillä haluan auttaa ihmisiä. Eniten minua kiinnostaa työskentely ikääntyneiden kanssa. Heidän elämäntarinoitaan ja kokemuksiaan on antoisaa kuunnella. Kotimaassaan kirjallisuutta ja sosiologiaa opiskellut Kunwar pitää Suomen koulukulttuuria rennompana kuin Nepalin. – Täällä voi helposti keskustella muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Opinnoissa huomioidaan jokainen yksilönä, ja asioista voi sopia tilanteen mukaan. Opettajia ei tarvitse Suomessa pelätä, hän naurahtaa. Kunwar kertoo saaneensa koulusta ja ystäviltä hyvin tukea opintojen aikana. Kehuja saa myös ilmainen opiskelu sekä valinnaisuudet opinnoissa.

Ambulanssityöskentelyn kiireellisissä tilanteissa korostuu vitaalielintoimintojen seurannan tärkeys, ja hän kertookin saaneensa simulaatiokoulutuksesta varmuutta omaan toimintaansa. – Rauhallinen ote akuuttitilanteessakin on tärkeää. Jokisen ammatti vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Hän toteaa, että omaa osaamista täytyy ylläpitää jatkuvasti, jotta pysyy ajan tasalla. Lopuksi hän peräänkuuluttaa jokaisen velvollisuutta auttaa hädässä olevaa. – Jos vastaan tulee elvytystilanne, tulisi osata antaa hätäensiapua ja hälyttää paikalle ammattiapua, hän muistuttaa. – Maahanmuuttajan kannattaa hakea rohkeasti opiskelupaikkaa. Ikä ei myöskään ole este, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella, hän kannustaa. Hoitoala ei ole Kunwarin kotimaassa tyypillinen miesten ammatti. Suomessa hän on kuitenkin saanut valinnastaan pelkästään kehuja ja kannustusta. – Täällä miehet ovat tervetulleita alalle. Asiakkailta saa myös rehellistä ja välitöntä palautetta, mikä on mukavaa, Kunwar kertoo kokemuksistaan työssäoppimisjaksoilta. Myös Kunwarin vaimo opiskelee hoitoalaa. Heidän täytyykin pienten lasten vanhempina sovitella aikataulunsa niin, että molemmilla on aikaa sekä lapsille että opinnoille. Kunwarin tärkein tavoite on päästä työelämään. Hän haaveilee myös siitä, että koko perhe pääsisi tutustumaan Nepaliin. – Hoitoalan työntekijöitä tarvitaan kaikkialla. Näkisin itseni tulevaisuudessa mielelläni esimerkiksi jossain elintason parantamiseen tähtäävässä projektityössä, Kunwar suunnittelee.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

14

Jenni Rajaniemi

valokuvaajan ammattitutkinto

Kansanopistossa T monia mahdollisuuksia

K

eski-Pohjanmaan kansanopisto järjestää vapaan sivistystyön koulutuksia sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Aikuisopiskelijoita opistolla on noin 1 000 vuosittain. – Kaikille avoimet vapaan sivistystyön koulutukset eivät ole tutkintotavoitteisia. Tarkoituksena on tukea elinikäistä oppimista, kertoo aikuiskoulutuspäällikkö Salla Lillhonga. Lisäkoulutuksissa voi opiskella monia taitoja lisääviä koulutuksia. Pitkäkestoisten lisäkoulutusten opiskelu kestää pääsääntöisesti lukuvuodesta aina kolmeen lukuvuoteen. Pitkiä koulutuksia ovat muun muassa aistiohjaaja, kokemusasiantuntija, muisteluohjaaja, Green Care Taito -ohjaaja sekä NLP- ja akupunktiokoulutukset. – Opistolla on lisäksi mahdollista opiskella niin luontais-, reiki- ja Horstmann-hoitoa sekä kalevalaista jäsenkorjausta kuin myös koululääketiedettä, psykoterapiaa ja työnohjausta, Lillhonga esittelee.

Vapaan sivistystyön koulutuksia ovat myös erilaiset lyhytkurssit sekä leirit. – Leireistä tunnetuimmat ovat jokakesäinen valtakunnallinen musiikkileiri sekä kehitysvammaisille suunnatut luovan toiminnan leirit.

Kansanopisto on internaattimuotoinen oppilaitos, jossa opiskelijat voivat sekä majoittua että ruokailla. Oppilasasuntola tukee yhteisöllisyyttä ja tukee myös oppimista.

Lisäpisteitä yhteishakuun

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat tutkintoon johtavaa koulutusta, ja niitä voi opiskella monimuotoisesti työn ohessa. Kansanopistossa voi suorittaa koulunkäynnin ohjaajan, lasten ja nuorten erityisohjaajan, perhepäivähoitajan, kehitysvamma-alan sekä valokuvaajan ammattitutkinnon. Lisäksi Kälviällä voi suorittaa koulunkäynnin ohjaajan erikoisammattitutkinnon. Mahdollisuuksia on monia, ja Lillhonga kannustaa rohkeasti etsimään omaa polkuaan opiskelemalla. – Nyt syksyllä meillä alkaa muun muassa lymfaterapia- ja työyhteisövalmentajakoulutukset. Seuratkaa koulutuskalenteriamme, Lillhonga vinkkaa.

Lukuvuoden kestäviä koulutuksia ovat kansanopiston linjat, joilla voi opiskella musiikkia, valokuvausta, tanssia tai musiikkiteatteria. Lisäksi tarjolla on Suomi ja työelämä -linja, joka edistää maahanmuuttajien kieli- ja työelämävalmiuksia, sekä Eväitä itsenäiseen elämään -linja, joka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Yhteishaussa linjojen opiskelusta saa kuusi lisäpistettä. – Moni viettää kansanopistolla välivuoden, pitää luovan tauon tai opiskelee harrastustaan. Linjat toimivat myös erinomaisina valmistavina koulutuksina jatko-opinnoille, esimerkiksi musiikkiteatterilinjalta moni pyrkii teatterikorkeakouluun.

Tutkinto työn ohessa

aideaineet ja käsillä tekeminen ovat aina kiinnostaneet valokuvaajan ammattitutkinnon keväällä suorittanutta Jenni Rajaniemeä. Linssin läpi maailmaa tutkiva valokuvaaja unelmoi omasta kuvaamosta, ja tutkinnon myötä haaveet ovat askelta lähempänä. – Ammatissani parasta on erilaisten ihmisten kohtaaminen ja oman näkemyksen luominen muiden nähtäville esimerkiksi maisemakuvauksessa. Kaikissa kuvauskohteissa on oma viehätyksensä. Rajaniemi työskenteli jo ennen opintojaan valokuvauksen ja kameroiden parissa. Koulutukseen hän hakeutui, jotta pystyisi hyödyntämään oppeja töissä sekä harrastuksissa. – Olen harrastanut valokuvausta pitkään, joten koulutus passasi minulle kuin nenä päähän! Tavoitteeni oli laajentaa osaamista, ja totta kai valokuvaajan ammattinimike oli tärkeä päämäärä. Koulutus tuki myös aiempia ammattikorkeakouluopintojani, ylivieskalainen valokuvaaja kertoo. Opetus oli Rajaniemestä tiivistä, mutta valaisevaa. Opintojen päätteeksi suoritettiin tutkinto, jossa mestarivalokuvaajista koostunut raati arvioi tutkintoon kuuluvat teh-

Kälviältä eväitä työelämään

T

oimintaterapeutti ja seksuaalineuvoja Petra Saarikettu on kouluttautunut aktiivisesti työnsä ohella. Hän on osallistunut Keski-Pohjanmaan kansanopistossa sekä lyhytkestoisiin täsmäkoulutuksiin että pidempikestoisiin koulutuksiin. Elokuussa hän valmistui Kälviältä NLP-practitioner-koulutuksesta. – Koulutus kesti vajaan vuoden, ja sisällöistä on minulle hyötyä asiakkaiden kohtaamisessa ja ohjaustilanteissa. NLP eli Neuro-Linguistic Programming on vuorovaikutuksen väline, joka toimii kommunikaation apuna, sillä ihminen on monitasoinen kokonaisuus, hän kertoo. Koulutuksista Saarikettu hakee tietojen lisäksi verkostoja, sillä oman alan asiantuntijoista on tukea työelämässä. Hän pitää esimerkiksi edelleen

seksuaalineuvojakoulutukseen osallistuneiden kanssa yhteyttä. – Pelkkä tieto siitä, että on olemassa tukiverkosto, auttaa omassa työssä. Aikuisena opiskelussa ajankäyttö on aina haaste. Aikataulutus vaati hänen kohdallaan järjestelykykyä ja apua läheisiltä lastenhoidon osalta. – NLP-koulutuksessa lähipäiviä on ollut kaksi kuussa, mikä on sopiva määrä työn ohessa opiskellessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että opiskelussa aikaa tarvitaan myös materiaalien hankintaan ja lukemiseen. Ei opiskelu silti missään vaiheessa ole taakalta tuntunut! Saariketun työpaikka, Medirex, on kannustanut häntä kouluttautumaan ja mahdollistanut työvuorojen sijoittelun siten, että lähipäiville on ollut mahdollista osallistua.

– Aikatauluissa on joustettu. Opinnot kehittävät oman työni sisältöä ja laatua. Esimerkiksi seksuaalineuvojan koulutus on antanut minulle valmiuksia kohdata ihminen kokonaisuutena. Sairastuttuaan ihmisen on hyvä pystyä juttelemaan mieltä painavista asioista kuntouttajan kanssa. Kälviällä opiskelusta hänellä on hyviä kokemuksia. Nyt opintojen juuri päätyttyä hän kuitenkin aikoo hengähtää hetken, mutta lähitulevaisuudessa lyhytkestoiset täsmäkoulutukset Kälviällä kiinnostaisivat. – Paikka on lähellä ja siellä käy hyviä kouluttajia. Perheellisenä olisi haastavampaa lähteä toiselle puolelle Suomea kouluttautumaan. Kälviältä pääsee aina illaksi kotiin!

tävät ammattivalokuvaajan kriteerejä silmällä pitäen. – Tutkintotilaisuudet olivat kyllä näytön paikka, sillä itsestä piti ottaa kaikki irti ja näyttää oma osaaminen muun muassa ennakkotehtävien avulla. Eniten hyötyä Rajaniemi kertoo olleen studiotyöskentelystä, jossa käytiin läpi valaisua, valon ja varjon hallintaa sekä mallin ohjausta. Näitä oppeja pystyy hänen mukaansa hyvin soveltamaan paikasta riippumatta niin työmaalla kuin kuvauskeikallakin. Luennoilla käytiin hänen mukaansa hyvin läpi kaikki tarpeellinen. Harjoitukset tehtiin pääasiassa kotona etäopiskeluna. Opetusviikonlopun alussa käytiin edellisen kerran tehtävät läpi analysoiden koko ryhmän kanssa, minkä jälkeen tartuttiin taas uuteen aiheeseen. Koulutuksessa oli lähiopetusta kerran kuussa viikonloppuna. Tämän ansiosta työn ja opiskelun yhteensovittaminen ei tuottanut Rajaniemelle vaikeuksia. Opintojen aikana hänestä tuli myös äiti, ja tutkinnon loppuosan hän suorittikin sitten äitiyslomalla. – Rankkaahan se loppuaika pienen lapsen kanssa oli, mutta siitä selvittiin, ja nyt on tutkinto takataskussa, Rajaniemi toteaa tyytyväisenä.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

15

Uusia työvälineitä haltuun

Kannatti mennä koulunpenkille

Heittäytymiskykyä uusiin tilanteisiin

Jaakko Kinnunen

Anniina Isokangas

Mikko Fraktman

Lohtajalainen Jaakko Kinnunen työskentelee Securitaksella vartijana. Parikymppisen miehen tie vei lukion jälkeen armeijaan sotilaspoliisiksi ja sieltä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen vartijaopintoihin. Järjestyksenvalvojakortin hän oli suorittanut jo ennen vartijaopintojaan. – Vartijan ammattitutkinnon opinnot kestivät lukuvuoden verran ja valmistuin toukokuussa. Nyt viihdyn töissä, mutta tulevaisuudessa saatan vielä jatkaa opintoja tällä alalla, kertoo heti valmistuttuaan työllistynyt Kinnunen. Vaativinta opinnoissa oli Kinnusen mielestä turvallisuustekniikkaan liittyvät asiat. Tärkeimmäksi vartijan ominaisuudeksi hän nostaa heittäytymiskyvyn uusiin tilanteisiin. – Käytännön harjoittelu oli parasta treeniä ammattiin. Pidän työssäni siitä, että opin jatkuvasti uutta muun muassa työturvallisuuteen, ihmisten kanssakäymiseen ja asioiden priorisointiin liittyen, Kinnunen kuvailee.

Anniina Isokangas on PaaPii Designin omistaja ja yrittäjä, jonka tuotteisiin kuuluvat muun muassa tekstiilit, pehmolelut ja paperituotteet. Hetki sitten on tullut kangastilaus New Yorkista, ja tuotteita on myynnissä useassa eri maassa. Isokangas suunnittelee ja markkinoi kaiken itse, ompelu ja painotyöt on ulkoistettu. – Halusin saada lisää osaamista omien tuotteiden markkinointiin. Lähinnä valokuvaamisessa kehittyminen ja kuvittamisessa tarvittavien ohjelmien hallinta saivat minut lähtemään opiskelemaan, hän perustelee koulutukseen hakeutumista. Isokangas kertoo, että haastavinta opiskelussa on ollut aikataulujen sovittaminen. – Opinnot kuitenkin tukevat työtäni, joten olen raivannut niille aikaa. Ilta- ja viikonloppuopinnot myös sopivat minulle paremmin kuin päiväopiskelu. Koulussa parasta Isokankaan mukaan on hyvä henki ja tutustuminen uusiin ihmisiin. Opinnoista on voinut räätälöidä itselle sopivan kokonaisuuden, jossa aikaisemmat opinnot ja osaaminen on huomioitu.

Mikko Fraktman lähti opiskelemaan rakennusalaa, sillä hän kaipasi vaihtelua työtehtäviinsä. – Tällä alalla työtehtävät ovat monipuolisia. Aluksi tosin piti hieman asennoitua pitkästä aikaa koulunpenkillä istumiseen. Se kuitenkin kannatti, sillä teoriatunneilla opittua sovellettiin heti käytäntöön, kesäkuussa valmistunut Fraktman toteaa. Fraktman työllistyi jo ennen virallista valmistumistaan työssäoppimispaikalleen Wasaconille. – Isolla työmaalla on mielenkiintoista olla töissä. Toisaalta en näe tulevaisuudessa estettä reissu- tai keikkatöillekään, hän pohtii. Koulu saa Fraktmanilta erityiskiitokset osaavista opettajista sekä luokan rennosta ilmapiiristä.

Vartijan ammattitutkinto

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto

rakennusalan perustutkinto

Tasokasta koulutusta kotipaikkakunnalla

S

Klaus Kangas

tekniikan erikoisammattitutkinto

yksyllä 2014 Kokkolan kaupungin henkilöstöyksikön tiedotteessa kerrottiin oppisopimuskoulutuksesta. Työnjohtaja Klaus Kangas kiinnostui tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta tällä tavoin, sillä hänen työtehtävänsä tulisivat ehkä muuttumaan haastavammiksi. Kangas aloitti oppisopimuskoulutuksen, ja nyt hänen opintonsa ovat puolessa välissä. – Sisällöt ovat vastanneet hyvin työelämän tarpeisiin, ja niitä pystyi valitsemaan osin oman tilanteen mukaan. Valitsemissani opinnoissa on käsitelty henkilöstö- ja työnjohtamista sekä prosessin suunnittelua. Tilapalvelujen talonmieskeskuksella on hoidettavanaan laaja kiinteistökanta, muun muassa koulut, päiväkodit, virastot, museot, jää- ja uimahalli, liikuntahallit

sekä vuokrattavat kohteet. Kangas toimii yhtenä lähiesimiehenä noin 40 laitos- ja huoltomiehelle. Tänä päivänä toiminnalta vaaditaan Kankaan mukaan yhä enemmän joustavuutta ja kykyä sopeutua nopeisiinkin muutoksiin. Automaatiojärjestelmät ovat

osa nykyaikaista kiinteistönhoitoa. Kiinteistöissä ja niiden hoitajissa on ollut vaihtuvuutta ja tehtäviin on tullut muutoksia. Työnjohtaja kertoo, että enää ei ole niin sanottua perinteistä talonmiestoimintaa. Kankaan opiskelu on ollut pääosin työpaikalla tapahtuvaa koulutusta – hän tekee yhden tut-

kintotilaisuuden esimerkiksi kokouskäytäntöjen taidoistaan. Työpaikka toimii oppisopimusopiskelijan oppimisympäristönä, ja siellä järjestetään myös tutkintotilaisuudet. Lähiopetuspäivien lisäksi oppisopimusopiskelijoilla on etätehtäviä. Tehtävät ovat liittyneet suoraan Kankaan omaan työhön, ja välitön käytäntöön soveltaminen onkin hänen mukaansa motivoivaa ja yksi oppisopimuskoulutuksen parhaita puolia. – Tämän tason koulutusta ei liiemmin ole tarjolla täälläpäin Suomea. Oppisopimusopiskelu on joustavaa tilanteen mukaan. Kaikkiaan meillä on kymmenisen lähiopetuspäivää, jotka järjestetään enimmäkseen Kokkolassa, Kangas kertoo tyytyväisenä.


KESKI-POHJANMAAN AIKUISKOULUTUS

16

aikuiskoulutus

Kokkolan iltatorilla ke 20.8. Tule juttelemaan koulutusmahdollisuuksista

kilpailu- 300 ensimmäistä ! n i r ä p m ä kuponki saa Mikä oli sinusta tämän lehden kiinnostavin juttu?

Aikuiskoulutus siirtyy salsaten syksyyn iltatorilla keskiviikkona 20.8. klo 17–19.30. Tapahtumassa palkitaan vuoden aikuisopiskelijoita, vuoden aikuiskouluttaja sekä vuoden koulutusmyönteinen organisaatio.

Onko sinulla suunnitelmissa aikuisopiskelun aloittaminen? Kyllä

Ehkä

Ei

Mikä koulutusala sinua kiinnostaa?

Illan aikana pääset myös harjoittelemaan salsan askelia ja osallistumaan arvontaan. Jaamme 300 nopeimmalle kilpailukupongin palauttaneelle marjaämpärit. Älä siis jää miettimään, sillä nyt on aika toteuttaa suunnitelmat ja lähteä opiskelemaan!

Yhteystiedot nimi: osoite:

puhelin: sähköposti:

Palauta kuponki aikuiskoulutustapahtumaan Kokkolan torille keskiviikkona 20.8., niin osallistut Nokian kumisaappaiden (3 paria) arvontaan. 300 ensimmäistä kupongin palauttanutta saa myös Kpedun syysämpärin (1 ämpäri/talous). Voit samalla tavata koulun edustajia ja keskustella aikuiskoulutusmahdollisuuksista.

Kerää syksyn sato talteen!

Syksyllä 2014 alkavia koulutuksia:

Laatujärjestelmä alulle 10.9.–19.11.2014

Aistiohjaaja (15 op) 8.10.2014–16.4.2015

Hyvinvointialalla on jatkuva haku seuraaviin koulutuksiin: • Kehitysvamma-alan ammattitutkinto • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto • Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto • Vanhustyön erikoisammattitutkinto • Päihdetyön ammattitutkinto (mahdollinen aloitus tammikuu 2015) • Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto (mahdollinen aloitus tammikuu 2015)

Teräsrakenteiden valmistus ja CE-merkintä 1090 mukaan 21.10.–23.10.2014 Yhdistelmäajoneuvon kuljettajan ammattitutkintoon valmistava koulutus 6.10.2014–24.4.2015

Ilmaisusta kohtaamiseen 2 op 20.11.–27.11.2014

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi 1.9.2014–31.5.2016 Valokuvaajan ammattitutkinto, VAT 1.10.2014–31.1.2016 Ratkaisukeskeisen ja narratiivisen asiakastyöskentelyn perusteet (30 op) 3.11.2014–2016

Defusing-ohjaajakoulutus 5.–7.11.2014 Katso tarkemmat tiedot ja täytä hakemus: www.kpedu.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja alkavista työvoimakoulutuksista: Tuula Virkkala, p. 040 807 3507 Lisätietoja korttikoulutuksista: Marianne Haapala, p. 040 807 3502 Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa: www.facebook.com/kpaikuiskoulutus

www.kpedu.fi/koulutuskalenteri

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus 2014  

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus 2014 www.kpedu.fi

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you