Page 1

KO U V O L A N J U H L AV I N K U LT T U U R I L E H T I

1/2019

ESITTELYSSÄ

SIRKKA-LIISA LONKA

OLARI ELTS

– VIIDAKON INSPIROIMA

TAIDEKASVATTAJAT KOULUTYÖSSÄ

Peter Pan

KOUVOLAN TEATTERISSA

Aatu Itkonen & MUUT LAHJANANTAJAT

1


S I S Ä LTÖ

Pääkirjoitus

4 •• UKULELEMIES

Simo Helkala on musiikin monitaituri.

JUHLAN AIKAA

5 •• KEVÄÄN KIRJAILIJAT

Kirjastoon saapuu keväällä kattaus kiinnostavia kirjailijoita.

U

6–7 •• AAVAN MEREN TUOLTA PUOLEN Henkilökuvassa Virosta maailmalle sukkuloiva kapellimestari Olari Elts.

USI KOUVOLA täyttää kymmenen vuotta. Siksi Tunnelehtikin on juhlatunnelmissa. Tunne-ryhmän juhlakausi käynnistyy Kouvolan kansalaisopiston Väritätkö... -näyttelyllä Kuusankosken kirjastossa, ja sen jälkeen koetaan lukuisia juhlahetkiä. Kymi Sinfonietta konsertoi kesäkuussa Pietarin filharmonikkojen kanssa ja Kouvolan Teatteriin tulee marraskuussa näytelmä Anu Pentikistä. Poikilo-museoiden näyttelyissä on esillä Kouvolan kartanoita, Alvar Aaltoa ja Sirkka-Liisa Longan eksoottisia maalauksia.

8–11 •• LAHJOJA KOUVOLALLE

Kouvolalaiset saavat tänä vuonna monenlaisia lahjoja.

12–13 •• IKUINEN LAPSI

Näyttelijä Petteri Hautala on keväällä Peter Pan.

14 •• VÄRIÄ!

Kansalaisopiston kädentaitoryhmien näyttely tuo väriä Kouvolaan.

M

15 •• VALOA KANSALLE

keiset taidelaitokset. Edellä mainitun oman orkesterimme, teatterimme ja museomme lisäksi musiikkiopisto, kansalaisopisto ja kirjastot. Myös kaupungin hyvinvoinnin palveluista kulttuurikasvatus on osa Tunne-ryhmää, samoin kulttuuritalomme Kuusankoskitalo ja Kouvola-talo, jotka luovat puitteet monenlaisille harrastuksille ja elämyksille.

Jarmo Vainio huolehtii siitä, että muiden juhlahetkissä valaistus on kunnossa.

16–17 •• JUHLAPALSTA

Juhlan ja ilon pilkahduksia Kouvolasta.

18–19 •• TAITEILIJAT OPEN APUNA

ÄSSÄ LEHDESSÄ kerrotaan muutamista eri lahjoista, joita Tunne-ryhmä antaa juhlavuotena Kouvolalle ja kouvolalaisille. Itse odotan erityisesti Pohjois-Kymen musiikkiopiston marraskuussa tuottamaa Pohjalaisia-oopperaa. Kiinnostavaa on myös nähdä, millaisia julkisia taideteoksia asuntomessualueelle nousee. Poikilo-museoiden valitsemat teokset liitetään osaksi Kouvolan kaupungin taidekokoelmaa. Voisimme ajatella niin, että meille tarjotut kulttuurielämykset ja taiteen opetus ovat lahjoja. Ne ovat kaikkien kouvolalaisten saatavilla, osa ihan ilmaiseksi. Uskon, että jokaiselle löytyy Tunne-ryhmän tarjonnasta mieleinen paketti. Hyvää juhlavuotta lahjojen parissa!

20 •• VIIDAKON TUNNELMIA

Kuvataiteilija Sirkka-Liisa Longan eksotiikkaa Taidemuseo Poikilossa.

2

KUVA JOHANNES WIEHN

TUNNE-RYHMÄ: Kouvolan kaupungin Hyvinvoinnin palvelut/Kulttuurikasvatus, Kouvolan Kulttuuritalot, Poikilo-museot, Kouvolan kirjastotoimi, Kouvolan Teatteri, Kymi Sinfonietta, Pohjois-Kymen musiikkiopisto ja Kouvolan Kansalaisopisto.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka & ”Pikku-Ukko”

Julkinen tiedote, jaetaan joka talouteen.

T

Sanataidekasvattaja Marja Horbach on yksi yhdeksästä kouluille jalkautuneista taiteilijoista ja taidekasvattajista.

Julkaisija: TUNNE-ryhmä / Kouvolan kaupunki, taidelaitosyhteistyö Kannen kuva: Johannes Wiehn Ulkoasu: Nunnu Halmetoja / RiimuRaami Sisällönsuunnittelu: Jukka Behm / Wirke Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä: 50.000

IKÄ ON Tunne-ryhmä? Siihen kuuluvat Kouvolan kes-


KULTTUURIKOUVOLALAINEN 2019

TEKSTI JUKKA BEHM / KUVA JOHANNES WIEHN

PIKKUBALLERINOJEN ÄITI

S

Vuoden 2019 kulttuurikouvolalainen on tanssinopettaja Karina Koskinen.

ATUBALETTI PIKKUBALLERINAN perustaja Karina Koskinen ensin yllättyi ja sitten ilahtui kuullessaan tulleensa valituksi Kulttuurikouvolalaiseksi 2019. Takana on 22 vuotta balettiopetusta. Toiminta alkoi yksittäisen ryhmän vetämisellä vuonna 1997, kun Koskinen työskenteli vielä kaupungin perhepäivähoitajana. ”Tein monta vuotta päällekkäin kahta työtä, kunnes otin ensin vuorotteluvapaata ja lopulta virkavapaata. Vuodesta 2002 olen työskennellyt vain pikkuballerinojen parissa”, sanoo Koskinen, joka sai omat oppinsa aikoinaan Lappeenrannassa balettipedagogi Sonja Tammelalta. Satubaletti Pikkuballerinassa harrastavat 3–7-vuotiaat ballerinan alut. Sitä vanhemmat oppilaansa Koskinen ohjaa Kouvolan Balettikouluun Sorela Strandénin pakeille. Sinne siirtyy vuosittain 30–40 pikkuballerinaa. ”Suunnittelen tunnit sillä ajatuksella, että lapset ihastuisivat lajiin. Haluan luoda reitin perinteiseen ja pitkäaikaiseen harrastamiseen. Elämä on kovin lyhytjännitteistä nykyään.” Suurin osa Koskisen oppilaista käy Satubaletti Pikkuballerinaa täydet neljä vuotta. Melko alusta asti mukana on klassisen baletin aineksia. Kouluikäiset ovat jo esibalettilaisia, jotka alkavat harjoitella lihaskuntoa ja sooloja. ”Vuodet ovat vierineet nopeasti. Ihan havahduin, kun entinen pikkuballerinani toi tunnille oman tyttärensä.”

”Lapsissa on sisäänrakennettu kauneudentajun ymmärrys”, Karina Koskinen sanoo ohjatessaan 6-vuotiaita pikkuballerinoja.

3


J U H L A M U U S I K KO

TEKSTI JUKKA BEHM / KUVA JOHANNES WIEHN

Ukulelemies JA PALJON MUUTA

Pohjois-Kymen musiikkiopiston kitaransoitonopettaja Simo Helkala taipuu moneksi.

Simo Helkala on soittanut keikoilla banjoa, sopraanonokkahuilua, tenorinokkahuilua, rumpuja, sähkökitaraa, kontrabassoa, mandoliinia, haitaria, viulua, pianoa ja ukulelea.

Kuinka aikuisten ukulelemuskarit alkoivat musiikkiopistossa? ”Käynnistimme toiminnan kaksi vuotta sitten keväällä. Ja pari viikkoa ennen kuin aloin opettaa, ostin elämäni ensimmäisen ukulelen. Suunnittelimme yhtä viidentoista hengen ryhmää. Kun koitti aloituspäivä, salissa oli 59 ihmistä. Niinpä teimme neljä ryhmää.” Kuinka monta bändiä on riittävästi? ”Usein yksikin riittää. Pahimmillaan soitin kymmenessä kokoonpanossa samaan aikaa. Mutta se oli aikaa ennen vaimoa ja lapsia. Musiikki vaihteli kansanmusiikista humppaan ja suomirockiin.” Mikä on tärkein oppisi pop/jazz-konservatoriosta? ”Opiskelin siellä vasta aikuisena. Mietin, että voi kunpa joku olisi kertonut tämän jo aikaisemmin. Oppilailta ei tarvitsisi pimittää tietoa.” Mitkä kaikki soittimet hallitset? ”Noin kahdenkymmen kanssa olen uskaltautunut keikalle. Seitsemän soittimen kanssa kehtaan tehdä keikan rahasta.” Olet tehnyt mainosmusiikkia isoille firmoille. Millainen on hyvä mainosbiisi? ”Riippuu mainoksesta. Biisi ei saa olla häiritsevä, ellei sen tarkoitus ole häiritä.” Olit mukana myös studiohommissa Sonicimagella. Mikä on panoksesi Viikatteen levyihin? ”Soitin urkuja parissa biisissä Kaajärven rannat -levyllä ja joululevyllä Vuoden synkin juhla. Siitä on aikaa. Muistan, että Timo Rautiainen ja Jouni Hynynen lauloivat muutaman joulukappaleen.” 4

Millaista on keikkaelämä kansamusiikkibändissä? ”Rankkaa. Rymäkän kanssa oli kahden viikon kiertue, johon sisältyi ensin pari keikkaa Saksassa. Sitten soitimme Ruokolahdella, Kihauksessa ja viikon Kaustisilla. Keikkailu on nostalgista tiettyyn pisteeseen asti, mutta olen tyytyväinen, että voin elättää itseni rämpyttämällä Kouvolassa.” Olet ollut myös teatterimuusikko ja -kapellimestari. Miten teatterikeikka eroaa muista keikoista? ”Treenaamista on enemmän kuin peruskeikoilla, sillä repertuaari on uusi. Tunnelmapuolen ymmärtäminen on oleellista. Iskut tulevat lavalta, täytyy siis kuunnella ja reagoida mitä tapahtuu.” Mikä on säveltäjän urasi huippuhetki? ”Matka merelle -leffan musiikki. Sitä oli todella kiva tehdä.” Mikä on parasta opettajan työssäsi? ”Siinä oppii itse aika paljon, sillä kun oppilaat kehittyvät, täytyy yrittää pysyä heitä askel edellä. Eräs oppilas, jonka houkuttelin soittamaan Metallican lisäksi polkkaa, halusi soittaa polkkaa lisää. Hän päätyikin Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston nuorisokoulutukseen.” Miksi ukulelen soittoa kannattaa harjoitella? ”Sen soundi ei häiritse ketään ja siitä tulee hyvälle mielelle. Ukulele on huokea ja helppo roudata ja sillä on helppo säestää Leevi and the Leavingsin kappaleita.”


J U H L AV I E R A AT

KU VA: OTAVA

K UVA: MARE K SABOGAL

K UVA: ULL A JUUMA-L AUK K A

KEVÄÄN KIRJAILIJAT Kirjastovirkailija Kini Laine on tuttu kirjailloistaan. Keväällä Kouvolaan saapuu taas kattaus kirjailijoita tapaamaan lukijoitaan Kinin emännöimissä tapahtumissa. SATU LATVATALO

KE 20.2. KLO 18:00 PÄÄKIRJASTO Mikä on kirja-illan aihe? ”Esikoisteokseni nimi Plastiikkia, plastiikkia! Virkkaa kaunista muovipusseista (Moreeni, 2018) avaa aihetta. Olen suunnitellut itse kaikki kirjassa esittelemäni tuotteet, tehnyt niistä kaaviot ja kirjalliset ohjeet ja piirtänyt ohjeet virkkaussilmukoiden tekemisestä.” Mistä toivot syntyvän keskustelua? ”Tekemäni tuotteet saattavat herättää keskustelua, kun nähdään mihin kaikkeen muovia voi käyttää.” Mitä kuuluu vuoteesi 2019? ”Toivottavasti mukavia yllätyksiä. Käsillä tekeminen, suunnittelu ja uuden luominen varmasti jatkuu, mutta ensi vuosi näyttää miten.” Tervehdyksesi 10-vuotiaalle uudelle Kouvolalle? ”Toivotan Kouvolalle paljon onnea pyöreistä vuosista! Toivottavasti kaikki löytävät vuonna 2019 itselle tärkeän, kivan harrastuksen. Itse voin suositella muovivirkkausta!”

MINNA RYTISALO

KE 30.1. KLO 18:00 PÄÄKIRJASTO Mikä on kirja-iltasi aihe? ”Romaanini Rouva C. (Gummerus, 2018), joka kertoo fiktion keinoin Minna Canthin nuoruusvuosista ja siitä, kuka tämä nainen oli ennen kuin hänestä tuli patsas, jonka tunnemme.” Mistä toivot syntyvän keskustelua? ”Ehkäpä pääsemme kirjan lisäksi puhumaan faktan ja fiktion yhteenliittymistä

tai lukemisen merkityksestä. Tai siitä, miten jotkin naisen elämään liittyvät aiheet tai kysymykset ovat vieläkin samoja kuin 150 vuotta sitten.” Oletko käynyt Kouvolassa aikaisemmin? ”Kerran 1990-luvulla ystävieni luona, mutta muistan reissusta valitettavan vähän. Kaakkois-Suomi on minulle Kuusamossa asuvalle tuntematonta, joten on kiva tulla tutustumaan.” Mitä kuuluu vuoteesi 2019? ”On ollut mukava palata päivätöihin opettamaan lukiolaisia. Viime talven olin virkavapaalla ja kirjoitin Rouva C.:tä ja ikävöin opiskelijoita ja kollegoita kovasti.” Tervehdyksesi 10-vuotiaalle uudelle Kouvolalle? ”Onnittelut! Kymmenvuotias osaa jo vaikka mitä, mutta kehittyy joka vuosi ja oppii uutta. Toivottavasti kouvolalaisilla on kaupungissaan hyvä olla.”

KATARIINA HAKANIEMI

ja Kaksi kotia. Kinin kanssa on aina leppoisa jutella. Tilaisuudet ovat olleet kivoja ja lämminhenkisiä.” Mitä kuuluu vuoteesi 2019? ”Kirjan julkaisun jälkeen saan toivottavasti työn alle uutta kirjoitettavaa. Jatkan Kaakon viestinnässä eli Kouvolan Sanomissa toimittajana, ja teen lisäksi terapeutin töitä Porukkatalossa.” Tervehdyksesi 10-vuotiaalle uudelle Kouvolalle? ”Kouvola on aina kohdellut minua hyvin, joten yritän kohdella sitä hyvin. Ajattelen ja puhun Kouvolasta kauniisti, sillä se on sen arvoinen. Kiitos, että olen saanut kasvattaa täällä lapseni aikuisiksi ja tavata paljon hienoja ihmisiä. Olen löytänyt Kouvolasta loppuelämäni miehen ja Pikku-Palomäen metsistä sielunmaisemani. Onnea Kouvola ja ennen kaikkea kouvolalaiset!”

KE 13.3. KLO 17:00 PAPULAARI

PANEELI POLIITIKOILLE

Mikä on kirja-illan aihe? ”Tammikuun lopussa ilmestyvä kirjani Suora lähetys (Reuna). Toivon keskustelua syntyvän siitä, mihin kaikkeen voimme vaikuttaa ja mihin emme. Kirjassa puhutaan aivojen typeryydestä, murehtimisen mielettömyydestä ja parisuhteen kompastuskivistä. Kerron myös omista omituisuuksistani ja piintyneistä uskomuksistani avoimemmin kuin koskaan ennen.”

Suomen Tietokirjailijat ry:n koordinoima politiikkapaneeli järjestetään helmi-maaliskuun taitteessa Kouvolan pääkirjastossa. Paneeliin kutsutaan viisi Kotkan ja Kouvolan eduskuntavaaliehdokasta, joille infotaan etukäteen ajankohtaiset asiat tietokirjoista. Suomen Tietokirjailijat ry:n johtaja haastattelee mahdolliset tulevat päättäjät ja käy heidän kanssaan keskustelua tietokirjallisuudesta.

Monestiko aiemmin olet ollut Kinin haastateltavana? ”Kini on haastatellut minua ainakin kahdesti Kouvolan pääkirjastossa kirjoistani Tahdoin

5


”Ensimmäiset kymmenen vuotta kapellimestarina on vaikeata, sillä kaikki kappaleet ovat uusia”, Olari Elts sanoo.

TEKSTI JUKKA BEHM / KUVA JOHANNES WIEHN

Aavan meren

TUOLTA PUOLEN Kymi Sinfoniettan uudella taiteellisella neuvonantajalla Olari Eltsilla on pitkä yhteinen historia orkesterinsa kanssa.

T

ALLINNASTA KOTOISIN oleva kapellimestari Olari Elts arastelee puhua suomea ja kääntää kielen välillä englanniksi, vaikka suomi sujuu hyvin. ”Kun olin lapsi, Pohjois-Virossa näkyi yksi Viron kanava, kaksi venäjänkielistä kanavaa ja kaksi suomalaista kanavaa. Olen sukupolvea, joka oppi suomen kieltä katsomalla suomalaisia ohjelmia kuten Pikku-Kakkosta ja Arvi Lindin ankkuroimia uutisia.” Neuvostoaikana kevyttä länsimaista musiikkia kuuli vähän. Televisiosta näytettiin

6

sinfoniakonsertteja, oopperaa ja kansanmusiikkia. ”Se tuntui ihmemaailmalta. Olin neljän tai viiden vuoden ikäinen, kun päätin että minusta tulee arkkitehti tai kapellimestari”, Elts sanoo. Neuvostoajan hyviin puoliin kuului se, että Tallinnassa toimi erikoismusiikkikoulu. Elts meni sinne seitsemänvuotiaana ja opiskeli koulutyön ohessa pianon ja huilun soittamista. 18-vuotiaana hän alkoi johtaa omaa kuoroa ja 22-vuotiaana omaa uuden musiikin musiikkiryhmää.

K

ÄÄNNEKOHTA ELÄMÄSSÄ ja uralla oli marraskuu 1999. Elts osallistui silloin Vaasassa kansainväliseen Jorma Panula -kapellimestarikilpailuun. ”Ajattelin, että kisa peruuntuu osaltani, sillä esikoiseni laskettu aika oli mennyt. Osallistuin silti. Poikani syntyi kilpailun ensimmäisen erän aikana. Olin aikeissa lähteä kotiin, mutta synnytys oli vaikea ja lapsi vaati hoitoa, joten en olisi päässyt katsomaan häntä. Jäin kilpailemaan ja etenin loppuun asti.”


J U H L A H E N K I LÖ

Isäksi tuleminen oli Eltsille iso asia. Käsitys maailmasta muuttui ja arvot menivät uusiksi. ”Kuin resettiä olisi painanut”, Elts kuvailee. ”Poikani syntymän jälkeinen viikko oli rankimpia elämässäni. Olen kiitollinen niille, joilta saimme apua. Aina kun minulla on konsertti Tallinnassa, kaikki poikaani hoitaneet lääkärit saavat ilmaisen lipun. Itse asiassa he pääsevät konsertteihini maksutta missä tahansa maailmassa. He antoivat lapselleni elämän.” Vuotta myöhemmin Elts voitti kansainvälisen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailun Helsingissä. Se oli lopullinen kansainvälinen läpimurto. ”Kymi Sinfonietta oli ensimmäisiä orkestereita, joka tarjosi minulle töitä Viron ulkopuolelta. Yhteistyö on jatkunut pidempään kuin minkään muun ulkomaalaisen orkesterin kanssa.”

että kun koulussa piti kertoa venäjäksi, missä isä työskentelee, en pystynyt siihen. Sanoin sen viroksi ja minut heitettiin ulos. Opettajakaan ei osannut sitä kääntää”, Elts kertoo hymyillen. Eltsin mielestä Kymi Sinfonietta tarvitsee oman festivaalin. ”Lohisoitto Etelä-Kymenkaaksossa jo on, mutta olisi tärkeää saada festivaali, jossa voisimme esitellä uutta musiikkia.”

E

LTSIN ELÄMÄ on sukkuloimista eri maissa ja mantereilla. Viime viikon hän oli Ankarassa, sitä ennen Pariisissa pari päivää. Sitä edelsivät Portugali, Liettua ja Ruotsi. Ja nyt hän on taas saapunut Suomeen lautalla ja ajanut orkesterin luo mustalla farmarillaan. Aamulla harjoitukset, lounas, lisää treeniä, illat hotellissa tutkimassa seuraavan konsertin partituureja. Kapellimestarin työ on logistiikkaa, valmistautumista ja seuraavien kausien suunnittelua. Parhaillaan Elts suunnittelee kauttaan 2020–21 maailmalla. ”Sellaiset 85 prosenttia työstä on jo tehty, kun saavun orkesterin eteen”, arvioi freelancerina työskentelevä Elts. Kotkaan ja Kouvolaan hän suuntaa neljästi kaudessa, sillä hän on toiminut vuoden 2018 alusta Kymi Sinfoniettan taiteellisena neuvonantajana. ”On mukava tehdä töitä ihmisten kanssa, joiden kanssa yhteistyö sujuu.”

E

LTS TUNTEE Kymi Sinfoniettan ja Kymi Sinfonietta Eltsin. ”Yritämme kehittää repertuaaria ja tulla vieläkin paremmaksi. Haluan, että orkesteri antaa 100 prosenttia harjoituksissa ja konserteissa vielä vähän enemmän.” Eltsin suunnitelmissa on tuoda mukaan ohjelmistoon oopperaa, musiikkiteatteria ja instrumentaaliteatteria. Hän itse kasvoi teatterin vaikutuspiirissä, sillä hänen isänsä toimi teatterinohjaajana Tallinnassa. ”Teatterin virallinen nimi oli niin pitkä,

E

LTS TOIVOO, että kaikki paikalliset tietäisivät oman orkesterin olemassaolosta. ”Emme soita koko maailmalle, vaan niille, jotka tulevat konserttiin.” Kymi Sinfoniettaa Elts kuvailee avarakatseiseksi ja kunnianhimoiseksi kamariorkesteriksi. ”Tarkoituksena ei ole rakentaa turvallista ohjelmistoa vaan kokeilla ja ottaa riskejä. Pahinta on esitys, jossa kaikki on kliinistä ja orkesteri soittaa niin kuin on aina soitettu. Oman tulkintamme täytyy näkyä”, Elts sanoo. Sinfoniaorkesteri on yksi maailman mahtavimmista kulttuurisista ilmiöistä. ”Mahtava voima, joka on käytössämme.”

OLARI ELTS

Emme soita koko maailmalle, vaan niille, jotka tulevat konserttiin.”

E

LTSIN MIELESTÄ maailma on parempi paikka jos hän ei itse sävellä vaan keskittyy johtamiseen. ”Tiettyjen säveltäjien kautta sanon sen, minkä haluan. Jos en sitä tiedä, ei työssäni ole järkeä. Ei ole vain nuotteja, on sävyjä ja värejä”, Elts sanoo. Elts toimii IV Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun tuomaristossa. Viimeksi tuli 265 teosta. ”Se on hurja määrä. Kilpailu on merkittävä kansainvälisesti, se tuo Kymi Sinfoniettan orkesterien maailmankartalle. Samalla saadaan kiinnostavaa uutta musiikkia yleisölle kuultavaksi.” Elts johtaa kilpailun finaalikonsertit marraskuussa. ”Meidän täytyy soittaa niin hyvin, että vakuutamme yleisön. On meidän vastuullamme, että kilpailutyöt saavat lisää esityksiä muualla.”

Syntynyt: 1971 Tallinnassa Perhe: Pojat Erasmus, 19, ja Roman, 9. Opinnot: Viron musiikkiakatemia, Wienin musiikkiakatemia, Jorma Panulan yksityistunnit ja EsaPekka Salosen ja Neeme Järvin mestarikurssit. Työ: 2001–2006 Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Syksystä 2006 Bretagnen orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja kaudesta 2007–2008 lähtien Skotlantilaisen kamariorkesterin ja Viron kansallisen sinfoniaorkesterin päävierailija. Johtanut mm. Cincinnatin sinfoniaorkesteria, Dresdenin sinfonikoita, London Sinfonietta -orkesteria, Melbournen ja LänsiAustralian sinfoniaorkesteria, UudenSeelannin sinfoniaorkesteria, Wienin Tonkünstler-orkesteria, Suomen ja Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Adelaiden sinfoniaorkesteria sekä Barcelonan, Berliinin, Liverpoolin ja Wienin sinfoniaorkesteria. Aloitti 2018 Kymi Sinfoniettan taiteellisena neuvonantajana.

7


L A H JAT

T E K S T I J U K K A B E H M / K U VAT J O H A N N E S W I E H N

LAHJOJA KOUVOLALLE Tasavuotisia viettävä Kouvola ja sen asukkaat saavat tänä vuonna monenlaisia lahjoja. Esittelemme tässä niistä muutamia.

8


L A H JAT

LAHJANA NÄYTELMÄ

K

OUVOLAN TEATTERIN johtajalla Tiina Luhtaniemellä on kädessään Anu Pentikin tekemä uniikkiveistos. Kukka symboloi marraskuussa ensi-iltaan tulevaa kantaesitystä Anu Pentik - nainen, joka loi savesta maailman. Se kertoo Kuusankoskella varttuneen ja Posiolle juurtuneen keraamikon elämänvaiheista.

LAHJANA K9-KORTIT

M

EDIA-ALAA TAMPEREELLA opiskeleva PKMO:n kasvatti, taikuri, juontaja, luennoitsija ja esiintyjä Aatu Itkonen on jakanut Kouvolan kouluilla K9-kortteja, joilla ysiluokkalaiset pääsevät ilmaiseksi kulttuuririentoihin kuten Kouvolan Teatterin ja Kymi Sinfoniettan esityksiin sekä musiikkiopiston ja kaupungin kulttuuripalveluiden maksullisiin tilaisuuksiin kulttuuritaloilla. Lisäksi Itkonen on puhunut kouluissa omasta yrittäjyydestään ja taiteestaan.

LAHJANA 20 VUOTTA ORKESTERIMUSIIKKIA

K

YMI SINFONIETTA on tarjonnut musiikin iloa kouvolalaisille 20 vuoden ajan. Toimitusjohtaja Riikka Luostarinen kertoo, että tämän vuoden huipentumia ovat helmikuun juhlakonsertti, kesäkuinen yhteiskonsertti Pietarin filharmonikkojen kanssa sekä IV Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalikonsertit marraskuussa.

9


L A H JAT

LAHJANA MEDIATAIDEKOULU-KURSSI

A

ALTO-YLIOPISTOSSA kuvataidekasvatusta opiskeleva Markus Koijärvi opettaa meditaidetta Kouvolan kansalaisopistossa 7–9-vuotiaille. Ohjelmassa on pikselitaiteen tekemistä, pelihahmojen suunnittelua, mainoksia, sarjakuvaa ja paljon muuta.

LAHJANA ARKKITEHTUURINÄYTTELY

P 10

OIKILO-MUSEOIDEN vs. johtajan Anu Kasnion käsissä oleva Aalto-vaasi antaa vihjettä lahjasta. Se on kesällä nähtävä Alvar Aalto -näyttely.


L A H JAT

KARTANOIDEN KAUPUNKI

T

ÄMÄN JUTUN KUVAT on otettu Moision taide- ja pitokartanossa, yhdessä Kouvolan lähes kolmestakymmenestä kartanosta. Kaupunginmuseon syksyn näyttely Kartanoiden Kouvola (28.11. alkaen) avaa ovet kaupungin kartanoihin. Näyttelyssä kurkistetaan kartanoelämän arkeen ja juhlaan sekä aatelissukujen ja merkittävien rakennusten vaiheisiin neljän vuosisadan aikana. Kouvolan kartanoiden juuret ulottuvat 1600-luvulla luovutettuihin aatelisläänityksiin. Kartanoiden kautta levisivät uutuudet salaojaputkista perunaan ja puhelimeen. Ruotsin ja Venäjän välillä käydyt sodat kytkeytyvät kartanoidemme historiaan. Lapsiperheitä näyttelyyn johdattaa Jakobina Charlotta, Hämeenkylän kartanossa 1800-luvun alussa asunut ja päiväkirjaa kirjoittanut 13-vuotias tyttö.

AALTOA, AALTOA

K

AUPUNGINMUSEON PIENEEN näyttelytilaan tuleva Asuntomme probleemina -näyttely (4.6.–22.9.) pohtii arkkitehti Alvar Aallon tuotantoa asuntosuunnittelun näkökulmasta. Esillä ovat Aallon 1920-luvun klassistiset puuhuvilat, 1930-luvun funktionalistiset asuintalot ja sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden tyyppitalot sekä myöhempien vuosikymmenten uniikit taiteilijakodit. Aallon kädenjälki näkyy myös tehtaalaisille kaavoitettuina asuinalueina. Näyttelyssä esitellään myös arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aallon edistykselliset modernin asumisen ratkaisut, kalusteet ja sisustukset. Ne saivat 1930–40-luvuilla laajaa huomiota kotimaassa ja kansainvälisesti. Näyttelyn on tuottanut Alvar Aalto -museo.

ONNEA, 20 VEE!

K

AHDEN KAUPUNGIN ORKESTERI Kymi Sinfonietta aloitti toimintansa 1.1.1999 Kotkan ja Kouvolan kaupunginorkesterien yhdistyttyä. Sinfonietta-kokoonpanossa on 32 soittajaa. Kouvolassa orkesteri konsertoi torstaisin Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa tai Kuusankoskitalolla. Kymi Sinfonietta kuuluu Suomen kärkiorkestereiden joukkoon kokoluokassaan, ja sen kapellimestari- ja solistikaarti edustaa kansainvälistä huippua. Orkesterin kiitosta saanut ohjelmisto ulottuu kamarimusiikkikappaleista sinfonioihin. Orkesteri on saanut huomiota esiintyessään kutsuvieraana Euriade 2007 -festivaalin avajaiskonsertissa Hollannin Heerlenissä 2007, konserttikiertueella Kiinassa 2008 ja kutsuvieraana Lontoossa Cadogan Hallin konserttisarjassa 2010. Kymi Sinfonietta on tehnyt yhteistyötä maineikkaan Pietarin Filharmonian kanssa soittamalla sen kanssa useita yhteiskonsertteja. Arvostelumenestyksen saanut ensimmäinen levy Klami Rhapsodie ilmestyi 2002 Alba-levymerkillä sisältäen maailman ensilevytyksen Uuno Klamin musiikista näytelmään Tuhlaripoika. Muita levytyksiä ovat Jukka Linkolan säveltämä ooppera Täyttyneiden toiveiden maa, Uuno Klamin musiikkia sisältävä KymiScenes ja Hilla ja Liisi -kirjalevy. Vuosina 2004, 2009 ja 2014 Kymi Sinfonietta toimi Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalikonserttien esittäjänä. Konsertit on radioitu useaan maahan.

11


J U H L ATA I KOJA

T E K S T I J U K K A B E H M / K U VAT J O H A N N E S W I E H N

IKUINEN LAPSI

Petteri Hautala on ensi keväänä Peter Pan toista kertaa.

Kouvolan Teatterin näyttelijä Petteri Hautala on keväällä ensi-iltaan tulevassa näytelmässä Peter Pan, Mikä-mikä-maassa asuva poika, joka ei halunnut kasvaa aikuiseksi. Tunne-lehti antoi Hautalan pohdittavaksi näytelmään ja omaan elämäänsä liittyviä sanoja.

JUHLAT Olin alle kymmenvuotias, kun halusin pitää naamiaiset. Niistä on muistona kuva, jossa istun metsässä kavereiden kanssa. Minulla oli mitaleita kaulassa ja kruunu päässä, sillä halusin olla vaatimattomasti kuningas. Kuvasta tulee vahvasti mieleen Peter Panin maailma ja Mikä-mikä-maa. Kuva konkretisoi sen, mitä kaipaan lapsuudesta.

KAPINA On olemassa hyviä kapinoita. Toivon, että uskallan säilyttää kapinan läsnä elämässäni. Että uskallan kapinoida edes pelkojani vastaan ja tehdä rohkeita valintoja.

12

HELINÄ-KEIJU Leena ei usko Peter Pania kunnes näkee Helinä-keijun. Ai puhuitkin totta? Täällä on oikeasti keijuja? Helinään liittyy elämän ihmettelyn ja oivalluksen hetki. Syttyy lamppu, pieni valo pimeydessä.

VAPAUS Yksi keskeisimmistä ihmisarvoista. Äärimmäinen vapaus voi olla ahdistavaa, silti sitä tavoitellaan ja ihannoidaan. Yhdessä leffassa mies karkaa vankilasta ja kulkee Siperian valkoisessa maisemassa. Kaikkialla on vain lunta. Täydellinen vankeus vaihtuu täydelliseen vapauteen. Peter Panissa kuvataan ensin länsimaisessa yhteiskunnassa elävät suorittavat vanhemmat. Vastavoimana on Mikä-mikä-maa, jonne lapset pakenevat Peterin mukana.

KOUVOLA Itselleni Kouvola on rohkea hyppy tuntemattomaan. Halusin sitoutua perheeseen, katsoa mitä elämä tuo tullessaan. Kun vaimoni Emma sai reilu kaksi vuotta sitten kiinnityksen Kouvolan Teatteriin, tulin itse freelancerina tänne työnhakuun ja onnisti. Kouvola oli hyvä riski.

KEIJUPÖLY Kuin Keiju-levite, joka on vegaaninen ja suomalainen tuote, ja siitä taas tulevat mieleen ympäristöarvot. Luonto on minulle tärkeä elementti. Nyt asumme Kouvolan ytimessä ja ikkunasta näkyy vain muutama puu. Olen maalta kotoisin, kasvanut metsää ympärilläni.


J U H L ATA I KOJA

NUORUUS Olen 29-vuotias. Nyt kun ensimmäinen lapseni on tulossa, mietin millaisen nuoruuden olen itse elänyt. Millaisia valintoja olen tehnyt? Mitä vanhempani ovat valinneet puolestani? Miltä voin säästää oman lapseni? Toivon, että lapseni saisi seikkailla, kokeilla, etsiä, olla Mikä-mikä-maassa. Nuorten pitää tehdä varhain päätöksiä elämänsä ja uransa suhteen. Lukioikäisillä on burnouteja ja syrjäytymistä. Peter Panin maailmassa otetaan kantaa siihen, onko välillä lupa olla hukassa ja etsiä itseään.

KAPTEENI KOUKKU Hahmo, joka vihaa lapsia. Ei ole silti puhtaasti paha. Hänellä on omat syynsä siihen, miksi hän toimii miten toimii. Usein Peter Panin toteutuksessa sama näyttelijä esittää Kultasen perheen isää ja Koukkua. Todellisen perheen isä rinnastuu siis toisessa maailmassa olevaan äärimmäiseen hahmoon.

TEATTERI

nimirooliin. Se oli töytäisy, jonka voimasta lähdin opiskelemaan teatterialaa.

PERHE Olen isosta perheestä. Oli kuusi sisarusta, itse olen keskivaiheilta. Oli pakko keksiä keinoja, joilla saan huomiota vanhemmiltani. Niinpä minusta kasvoi näyttelijä. Toivon, etten kadota yhteyttä lapsuudenperheeseeni kiireisten vuosien keskellä. Nyt kun on oma lapsi tulossa, sanan perhe merkitys syvenee.

TAIDE Kaikki taide on arvokasta ja hienoa. Toivon, että voisin olla taiteen moniosaaja ja moniarvostaja. Vietän paljon aikaa tekemällä musiikkia. Laulan ja soitan kitaraa, välillä myös koskettimia ja huuliharppua. Sävelsin viime keväänä Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu -näytelmään musiikin. Sen jälkeen nälkä on vain kasvanut.

TIIKERILILJA

Olen pieneltä paikkakunnalta Pohjanmaalta. Alakoulussa oli 12 oppilasta ja kulttuuria rakastava opettaja, joka piti melkein kaikki tunnit. Ensimmäisen luokan päästötodistuksessani luki: hyvä näyttelemään. Löytäessäni todistuksen ullakolta muutama vuosi sitten tajusin, mistä sain ensikosketuksen teatteriin. En ole Peter ensimmäistä kertaa. Kaustisen musiikkilukiossa olin abivuonna mukana musiikkiteatterikurssilla. Siellä oli proggiksena Ritva Holmbergin kirjoittama, Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama Peter Pan. Minut valittiin

Kapinallinen satuprinsessa, jolla on valtavan hieno nimi. Huikea tyyppi, vahva nainen, feministi.

VANHENEMINEN Nuoruuteeni liittyi epävarmuutta. Vanhana on lupa olla omaa mieltä asioista. Se on vapauttavaa. Tulee viisaammaksi ja ymmärtää, kuinka vähän aikaisemmin tiesi. Peter Pan ei halunnut vanheta. Samaa tahtoa on välillä varmaan meissä kaikissa.

TAIKAA, VAPAUTTA JA SEIKKAILUA

J

OSKUS TEKEE HYVÄÄ karata. Ehkä tapaat jonkun, joka houkuttelee sinut seikkailuun. Kun Kultasen perheen lapset tempaistaan Mikä-mikä-maahan, he kohtaavat Peter Panin – pojan, joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Keväällä Kouvolan Teatterin ensi-iltaan tuleva uusi sovitus klassisesta tarinasta kutsuu yleisön mielikuvituksen lentoon. Näytelmä sopii kaikille esikouluikäisistä yläkoululaisiin ja satavuotiaisiin saakka. Vaikka kaikki tapahtuu lähimetsässä, tarina on tulvillaan jännitystä, vapautta ja taikaa! Riemukas näyttämötoteutus sisältää runsaasti musiikkia ja hauskoja hahmoja.

PETER PANIN ENSI-ILTA 6.4.2019

Kouvola oli Hautalalle riski, joka kannatti ottaa.

Kouvolan Teatterin suurella näyttämöllä. Ohjaus Perttu Leinonen, sävellykset Iikka Kahri, lavastus Sanna Halme, pukusuunnittelu Sari Suominen, koreografiat Satu Taalikainen ja nimiroolissa Petteri Hautala. 13


J U H L A N

VÄ R I Ä

T E K S T I J U K K A B E H M / K U VAT J O H A N N E S W I E H N

Väriä! Kouvolan kansalaisopiston kädentaitoryhmien näyttely tuo väriä talviseen Kouvolaan.

A

PPELSIINI, SITRUUNA, sipuli ja kiinankaali ovat kovassa käyttössä Naukion saunalla, jossa Kouvolan kansalaisopiston kädentaidon ryhmät kokoontuvat tekstiilityönopettaja Tuija Uotilan johdolla. Hedelmillä ja kasviksilla painetaan värikylläisiä kuvioita värikkäisiin kankaisiin. ”Vastaisku betonisuudelle. Meille kaupunki ei ole harmautta. Töistä koottava näyttely tuo piristysruiskeen pimeään aikaan”, Uotila sanoo. Ryhmäläiset ovat värjänneet ja kuvioineet kankaita, joista on syntynyt muun muassa kasseja, patalappuja ja mekkoja. Villasukkalankoja on värjätty mikrossa elintarvikeväreillä.

14

”Elämässä pitää olla väriä. Se piristää. Muutan kotini sisustusta väreillä vuodenajan ja tunnelman mukaan”, sanoo viisi vuotta kädentaitoja harrastanut Anne Laitinen. Hänen huivissaan näkyvät lempivärit violetti, oranssi ja punainen. Tehdyt työt tulevat omaan käyttöön ja lahjaksi. Lapsenlapsi tilasi esimerkiksi sukat, joista kumpikin on erivärinen. Värikylläisyyden painoksi näyttelyyn tulee harmaaksi kuvioitu tarjotin. Eeva-Maija Heikkilä teki sen nokipainatuksella. Väriksi ristittiin kouvolanharmaa.

VÄRITÄTKÖ... -NÄYTTELY Kuusankosken kirjastossa 2.1.–15.2.2019 avaa Kouvolan 10-vuotisjuhlan.

Mervi Tykkä ja Terttu Timonen painavat kankaaseen hedelmillä värikuvioita.


J U H L A N

T E K I JÄ

TEKSTI JUKKA BEHM / KUVA JOHANNES WIEHN

VALOA KANSALLE Kuusankoskitalon erikoisammattimies-vahtimestari Jarmo Vainio huolehtii siitä, että muiden juhlahetkissä valaistus on kunnossa.

OLEN VASTANNUT Kuusankoskitalon Kuusaasalissa valoista kymmenisen vuotta. Sitä ennen olin samoissa töissä Valkealan kunnan palveluksessa. Yksittäisen konsertin valosuunnittelu vie joitain tunteja. Usein itse työ on improamista, valot elävät biisien mukaan. Artistilla on toisinaan toivomus siitä, millaiset valot hän haluaa. Kymi Sinfoniettan konsertissa on usein pelkkä kirkasvalo. Joskus voi laittaa väriäkin niin kuin unkarilaisessa illassa Unkarin lipun punaista ja vihreää. Mike Monroen keikalla sai olla aika reippaasti valonräiskettä. Isoissa produktioissa on äänimies erikseen. Puhetilaisuuksissa minä hoidan myös äänet. Kuusaasaliin päivitettiin viime kesänä ajanmukaiset valosysteemit. Lavalla on uudet led-lamput, spotit ja led-pesurit, joilla tehdään efektivaloja. Väritehoa tuli tuplaten ellei triplaten lisää. Ja esiintyjät näkyvät lavalla, vaikka väriä olisi paljon. Ennen piti pudottaa kirkkaan valon intensiteettiä, ettei se syönyt kaikkea tehoa värivaloista.”

KULTTUURITALO MAHDOLLISTAJA

K

uusankoskitalo kirjastosiipineen on monenlaisen kulttuuritarjonnan mahdollistaja. Talon Voikkaasalissa toimii Kuusankosken teatteri. Akustiikastaan tunnettu Kuusaasali on keikkapaikka niin sinfoniaorkestereille kuin rockkeikoille. Alakerran taidenäyttelytilassa on vaihtuvia näyttelyitä. Kuusankoskitalossa kokoontuu kansalaisopiston ryhmiä, musiikkiopiston muskariryhmiä ja yhdistysten ja yritysten pyörittämiä musiikki-, tanssi- ja liikuntaryhmiä.

Jarmo Vainio sääti Kuusaasalin valot omaa kuvaansa varten.

15


KUVA ALEXANDER REICHSTEIN

J U H L A PA L STA

Menneisyyden HAAMUJA

K U VA TAVATO N M E D I A

Valotaiteilija Alexander Reichsteinin installaatio He olivat täällä nähdään 28.11.–8.12.2019 Kouvola-talon puistossa. Se herättää henkiin ihmishahmoja 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Yöllä hahmot hohtavat ja näyttävät haamuilta. Tunnelmaa luo kollaasi eri aikakausien musiikista.

Tässä on Tunne-ryhmän uusi logo. Tunne-ryhmässä mukana ovat Kouvolan tärkeimmät kulttuuritahot. Tietoa siitä, mitä Kouvolassa kannattaa tehdä, saat tietenkin kädessä pitelemästäsi Tunne-lehdestä.

LEMPOA KOKO PERHEELLE KANSANMUSIIKIN- JA TANSSIN JUHLA LEMPO tuo yhdeksättä kertaa kaupunkiin koko perheelle suunnatun hyvän mielen festivaalin. Kuusankoskitalo toimii 4.–5.5.2019 päänäyttämönä työpajoille, soittokurssille, aulasoitoille ja iltakonsertille. Myöhäisilloissa soitto siirtyy Hotelli Vaakunan Aulaan. Lisätietoa, www.lempofest.net 16

Jännitystä elämään Susan Hillin romaaniin The Woman in Black perustuva näytelmä Mustapukuinen nainen aloittaa Kouvolan Teatterin kevätkauden. Maailmankuulua näytelmää on esitetty Lontoossa jo 30 vuotta, ja siellä sen on nähnyt 8 miljoonaa katsojaa. Jännitystä tihkuvassa tarinassa nuori asianajaja Artur Kipps lähetetään erakkona pidetyn rouva Drablown hautajaisiin kaukaiseen Englannin kolkkaan. Hän on tietämätön traagisista salaisuuksista, jotka hylätty talo on sulkenut sisäänsä. Upeasti visualisoitu kertomus ei sovi kaikkein heikkohermoisimmille. Ensi-ilta Kouvolan Teatterin suurella näyttämöllä 25.1.2019. Liput 25/23/17 €. Ikäsuositus 13 +. Rooleissa nähdään Panu Poutanen ja Sami Kosola, ohjaajana on Veli-Matti Karén.


J U H L A PA L STA

NELJÄS KLAMI-KISA

Aino ja Aura Kajaniemen, äidin ja tyttären, tekstiilitaiteen näyttely Iholla 7.2.–18.4. Kouvolan taidemuseo Poikilossa.

Elimäen kirjasto viettää tänä vuonna 160-vuotisjuhliaan. Tunne-lehti onnittelee!

Liveä LUVASSA!!! Pääkirjaston Mediamajan live-tapahtumat alkavat. Lauantaina 23.2.2019 esiintyy 22 Pistepirkon laulaja PK Keränen ja 30.3.2019 vuoden 2018 Bluestulokas Maria Mattila alias Mara Balls.

KUVA HEIKKI TUULI

KYMI SINFONIETTA ESITTÄÄ IV Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailun finaaliin valitut sävellykset kahdessa finaalikonsertissa Kouvolassa ja Kotkassa marraskuussa 2019. Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu on vakiinnuttanut asemansa maailman merkittävimpien sävellyskilpailujen joukossa. Viiden vuoden välein järjestettävän sävellyskilpailun tarkoituksena on tuoda esille eurooppalaista nykysäveltaidetta ja löytää sinfonietta-tyyppiselle orkesterille uutta ohjelmistoa. Tänä vuonna tuomaristossa ovat säveltäjät Kalevi Aho, Magnus Lindberg ja Erkki-Sven Tüür sekä kapellimestari Olari Elts, joka myös johtaa finaalikonsertit. Lisätietoa: www.klamicompetition.fi

TUNNE

17 17


A RJ E N

J U H L A A

T E K S T I J U K K A B E H M / K U VAT J O H A N N E S W I E H N

Taiteilijat

OPEN APUNA Marja Horbach ja kahdeksan muuta taidekasvattajaa ovat tänä vuonna opettajien apuna Kouvolan kouluilla.

Sanataidekasvattaja Marja Horbach auttaa Peetu Metsälää hahmon kiinnittämisessä koulurakennukseen.

18


A RJ E N

K

AIKKI ALKOI rasiasta, jonka Marja Horbach avasi ja näytti oppilaille syksyn alussa. Sen sisällä oli mustavalkoinen luokkakuva, kukkaro, kiiltokuva, ruskea korvatippapullo ja vanha kamera koteloineen. Luokkakuvassa monella pojalla oli henkselit ja tytöillä esiliina. Pari kapinallista löytyi. Ei henkseleitä, esiliinan tilalla pusero. ”Kerroin lapsille 50-luvusta, ajan tavoista ja kiinnostuksen kohteista. Sitten kukin keksi itselleen hahmon ja alkoi rakentaa sille tarinaa”, kertoo sanataidekasvattaja Horbach.

M

ARRASKUUN LOPULLA oleva ohjaustuokio on viides kerta, kun Horbach on Elimäen yhtenäiskoululla. Hän on mukana Kouvolan kulttuuripalvelujen Utelias Luokka -hankkeessa, joka tuo taidekasvattajia kouluihin opettajien työpareiksi. Horbach työskentelee erityisluokanopettaja Helena Lehtolan luokassa, jossa on oppilaita ekaluokkalaisista kuutosluokkalaisiin. ”Onko Pena paikalla? Uuno? Toni? Pertti? Liisa”, Horbach kyselee. Ne ovat hahmojen nimiä. Oikeasti luokassa istuu Daniel, Leonardo, Alex, Peetu, Joonu ja Väinö. Muutama oppilaista on tekemässä koetta muualla. Jokaisella on oma hahmonsa pienenä piirroksena. Ne käydään kiinnittämässä viime kerralla askarreltuun kouluun, joka on kiinnitetty käytävän seinälle. Horbachin johdolla luokka on ollut syksyn

ajan vuodessa 1958. Samana vuonna perustettiin Elimäen yläkoulu.

K

UN HORBACH vetää tuntia, opettaja Lehtola ehtii käväistä Elimäen yhtenäiskoulun 60-vuotisjuhlien suunnittelupalaverissa. Oppilaat saavat kehu-kortit, joihin pitäisi keksiä hyviä ominaisuuksia itsestä tai omasta hahmostaan. ”Minä olen mainio ja mahtava tyyppi, koska...”, Horbach antaa virikkeeksi ja kyykistyy Leonardo Lindroosin pulpetin eteen Pienryhmäopetuksen lapsilla on keskittymisen ja kielen oppimisen haasteita. Helena Lehtola mietti aluksi, kuinka Horbachin sanataidemenetelmät toimisivat, mutta kokeilu on ollut onnistunut. Historiaan ollaan perehdytty monin tavoin. Lapset ovat esimerkiksi haastatelleet isovanhempiaan ja kysyneet entisajoista. Horbach on saduttanut eli laittanut lapset kertomaan tarinoita opitun pohjalta. Yhdelle tunnille hän ilmestyi 50-luvun opettajaksi pukeutuneena. Pulpetit olivat riveissä niin kuin ennen vanhaan. Jos viittasi ja pyysi puheenvuoron, se piti käyttää seisaaltaan. ”Se oli niin erikoista, että nekin jotka yleensä arkailevat, olivat koko ajan käsi pystyssä.”

A

LEX VILEN näyttää hahmonsa kuva. Hahmo on nimeltään Esa. Esa asuu maalaistalossa, jossa on 100 lehmää ja kaksi kissaa. Horbachin johdolla lapset luovat yhdessä eräänlaista roolipeliä,

J U H L A A

johon kaikki kirjoittavat tarinaa. Jännitystä on ilmassa, sillä seuraavana päivänä koulussa on ilmiö-päivä. Lapset tulevat kouluun vanhoissa vaatteissa. Kukin on suunnitellut pukeutumisensa itse. ”Ensin hahmot ovat paperilla ja huomenna muututaan itse hahmoiksi”, Horbach kiteyttää. Lehtola on ollut rakentamassa Koulu ennen -tiimin opettajien ja avustajien kanssa yhtä koulun luokista 50-luvun tyyliseksi. Siellä on opetustauluja, vanhat pulpetit ja oppikirjat. Sivupöydällä on täytetty siili, närhi ja orava sekä lasipullo, johon on säilötty kyyn poikasia. ”Luokkani on ollut veturi, jonka voimin koko koulua on kiskottu 60 vuoden takaiseen aikaan”, Lehtola sanoo. Keväällä luokka menee Horbachin johdolla vaihtelun vuoksi tulevaisuuteen. ”Huipennuksena on luvassa toukokuinen raparperijuhla.”

Utelias

U

LUOKKA

TELIAS LUOKKA on OKM:n rahoittama hanke lukuvuotena 2018–2019. Kouvolassa kulttuurikasvatus toteuttaa sen kuudella peruskoululla. Hankkeessa on mukana 10 taidekasvattajan ja opettajan muodostamaa työparia. Kukin oppilasryhmä saa 30 ohjauskertaa. Saviniemen koululla työpareina ovat draamaohjaaja Eveliina Lätti ja opettajat Marja Timonen-Pilli ja Anne Salminen, Keskustan koululla valokuvaaja Marja Seppälä ja opettaja Katja Karén, Viialan koululla tanssija Anu Itkonen ja opettaja Jaana Ukkola, Jaalan koululla laulaja Satu Kostiainen ja opettaja Anne Nyström sekä kuvataiteilija Markku Palmumaa ja opettaja Liisa Laaksoranta. Valkealan yläkoululla työskentelevät tekstiilitaiteilija Hanna Peräkylä ja näyttelijä Elina Ylisuvanto erityisluokanopettajien Katja Laajalehdon, Mika Hartosen ja Mika Väisäsen kanssa. Elimäen yhtenäiskoululla on Marja Horbachin lisäksi käsityötaidetta ohjaava Kaisa Hirvikoski. 19


LO P P U L A H JA

TEKSTI JUKKA BEHM / KUVA JOHANNES WIEHN

VIIDAKON TUNNELMIA Kuvataiteilija Sirkka-Liisa Longan lahja Kouvolalle on eksoottinen näyttely Taidemuseo Poikilossa.

VIETIN 12 TALVEA Perussa San Juanin kylässä. Se oli viimeinen mestitsi-kylä ennen shipibo-intiaanien aluetta. Rakennutin San Juaniin talon ja tein pitkiä jokimatkoja Amazonin sademetsissä alkuasukkaiden maille. Ensimmäisiin vuosiin en maalannut viidakkoa, ainoastaan katselin sitä ja tutkin, miten kasvien lehdet liikkuvat tuulessa ja miltä kostea kuumuus ja kaatosade näyttävät. Osa Kouvolassa nähtävistä teoksista on syntynyt Perussa ja osa matkojeni seurauksena. Olen opettanut ja työskennellyt myös Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Japanista minuun jäi kalligrafinen kosketus ja töihini kapea ja korkea muoto. Poikilossa nähdään myös pastellitöitäni 80-luvulta sekä maailmalla kiertänyt meduusa-aiheinen paperi-installaatio, joka pystytetään nyt 18. kerran.”

TAIDEMAALARI JA TAIDEGRAAFIKKO SIRKKA-LIISA LONKA

(s. 1943 Kouvola) on Taidemaalariliiton ja Suomen Taidegraafikoiden jäsen. Longan teoksia on mm. Ateneumin ja Suomen valtion kokoelmissa sekä presidentti Nelson Mandelan yksityiskokoelmissa. Lonka sai Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon 2017–2019. Hänen näyttelynsä Näin olen nähnyt on Taidemuseo Poikilossa 16.5.–25.8.2019.

Ikuisen kiertolaisen Sirkka-Liisa Longan näyttely huokuu kaukaista eksotiikkaa.

Profile for Kouvolan kaupunki

Tunne 2019_1  

Tunne 2019_1