Page 1


KA

AR

EN

LA

AJE

NTA MINEN

U KEL JA

TUOT

TEE

NE

LI

N

LU EN LE EL UUD

JA

KE

S MISTU UUDELLEENVAL

TU

S

Mitä kiertotalous on?

HÄVITTÄ MIN EN

KÄYTTÖ

RAAKA-AINEET

M VAL

IS

Lähde: InnovateUK

Kiertotalous terminä on uusi, mutta samalla se sisältää monia tuttuja asioita. Kyse ei ole pelkästään jo syntyneen jätteen kierrättämisestä, vaan kiertotalouden ideana on tehostaa resurssien käyttöä. Tavoitteena on, ettei jätettä muodostu ja raaka-aineet sekä niihin sitoutunut arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään. Kiertotalous on meidän kaikkien yhteinen asia ja se koetaan tärkeäksi niin

EU:n kuin Suomen tasolla. Hallitusohjelmassa on linjattu tavoitteeksi, että Suomi on kiertotalouden edelläkävijä vuonna 2025.

  Elinkaarien pidentäminen 

  Tuote palveluna 

”Tuotesuunnittelu”

”Uudet liiketoimintamallit”

Tuotteiden elinkaarien pidentämisessä on ajatuksena, että kerran valmistettu tuote palvelisi mahdollisimman pitkään. Elinkaaria voidaan pidentää parantamalla tuotteen kestävyyttä sekä mahdollistamalla tuotteen korjattavuus, muunneltavuus, päivitettävyys ja uudelleenvalmistus. Samalla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi korjauspalveluiden, uudelleenvalmistuksen ja uudelleen myynnin kautta. Tuotteiden kierrätettävyys elinkaarensa lopussa on tärkeä osa kiertotaloutta.

Kulutuskäyttäytymistä voidaan muuttaa omistamisesta jakamiseen. Tämä toteutuu esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia leasing-palveluja, joissa ostaja maksaa ainoastaan tuotteen käytöstä. Palvelun tuottaja omistaa tuotteen sekä vastaa sen toimintakunnosta ja suorituskyvystä. Tähän liittyen digitalisaatio mahdollistaa mm. erilaisten verkkopalveluiden, materiaalipankkien, vuokraus-, jälleenmyynti- ja jakamispalvelujen toiminnan.

Kiertotaloutta pystyy jokainen meistä viemään eteenpäin ennakoivalla, aktiivisella ja myönteisellä toiminnalla. Usein tarvitaan monipuolista yhteistyötä kuluttajien, asukkaiden, yritysten ja julkisten toimijoiden kesken.

 Systeemiajattelu    Jätteen määrän vähentäminen 

”Arvon talteenotto” Materiaalihukkaa pyritään kiertotaloudessa minimoimaan mm. hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja, korvaamalla uusiutumattomia materiaaleja uusiutuvilla sekä hyödyntämällä täysin kierrätettäviä materiaaleja tuotteiden valmistuksessa. Myös tuotteiden muotoilu ja tuotantoprosessien suunnittelu materiaalitehokkaiksi kuuluvat kiertotalouteen. Biologisten materiaalien osalta tavoitellaan niiden palauttamista puhtaasti takaisin ravinnekiertoon käytön jälkeen.   Uusiutuva energia 

”Kestävä energiantuotanto” Uusiutuvaan energiaan tukeutuminen ja energiatehokkuus kaikessa toiminnassa ovat olennainen osa kiertotalousajattelua. Tähän voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota lämmitys- ja sähköenergian uusiutuvuuteen sekä tuotteiden valmistuksen ja käytön energiankulutukseen. Myös liikenteessä suositaan uusiutuvia energialähteitä kuten biokaasua, biodieseliä tai vetyä.

”Yhteistyössä on voimaa” Kiertotaloudessa toimintoja pitäisi ajatella systeemitasolla, jotta pystytään löytämään uudenlaisia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Teolliset symbioosit ovat hyvä esimerkki systeemiajattelun toteutumisesta. Niissä yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja raaka-aineena ja jätteen määrä vähenee. Kiertotaloutta ei voi olla ilman yhteistyötä; on ratkaisevan tärkeää saada kaikki tahot ja yhteiskunnan tasot mukaan muutokseen. Julkiset hankinnat voivat toimia suunnannäyttäjinä ja tarjota pilotointialustoja uusille innovaatioille sekä referenssikohteita kiertotalousyrityksille.  


Yhteistyöllä viljapölystä energiaa


KSS Lämmön mukaantulo hankkeen hyödyntäjäksi on erittäin merkittävää, koska pelkästään omaa energiankulutustamme varten biolämpölaitoksen rakentaminen ei olisi ollut kannattavaa. Meitä yhdistää tässä hankkeessa yhteinen tavoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja pienentää energiatuotannon ilmastovaikutuksia, Suomen Viljava Oy:n toimitusjohtaja Pasi Lähdetie toteaa.

Yhteistyöllä viljapölystä energiaa Viljava Oy ja KSS Lämpö Oy tekevät yhteistyötä bioenergian tuottamisessa ja kaukolämmön jakelussa Kouvolassa. Viljava rakentaa viljapölyä hyödyntävän lämpölaitoksen ja KSS Energian tytäryhtiö KSS Lämpö tekee tarvittavat verkostoinvestoinnit, joilla rakennettava laitos liitetään Korian alueen kaukolämpöverkkoihin. Ennen niin ongelmallinen sivujae saadaan tehokkailla puhdistimilla ja imureilla sekä nykyaikaisella polttotekniikalla hyödynnettyä bioenergiaksi. Viljava esipuhdistaa kaiken vastaanottamansa viljan. Tällä varmistetaan viljan hyvä säilyvyys varastoinnin aikana ja parannetaan viljan laatua. Kaikissa viljan käsittelyvaiheissa vältetään pölyn leviämistä ympäristöön, mikä on myös tärkeä osa työturvallisuutta. Tuotetusta energiasta KSS Lämmön kaukolämpöverkkoon menee kaksi kolmasosaa ja kolmanneksen Viljava käyttää sadonkorjuuaikana viljan kuivauksessa korvaamaan maakaasua. Viljan käsittelystä syntyvä pöly ja muut jakeet ovat energiaarvoltaan samaa luokkaa kuin puupelletti ja sopivat erinomaisesti hyödynnettäväksi bioenergiana.

Samalla voimme tarjota 2019 järjestettävien Asuntomessujen käyttöön innovatiivisen, ympäristöystävällisen ja kustannustehokkaan lämmitysratkaisun.” Investoinnin kotimaisuusaste lähentelee sataa prosenttia. Arvioidut kokonaiskustannukset ovat yli kaksi miljoonaa euroa. Nimellisteholtaan lämpölaitos tulee olemaan 2.0 megawattia.

 Lisätietoja:  Pasi Lähdetie | toimitusjohtaja p. 050 360 9075 pasi.lahdetie@suomenviljava.fi

KSS Lämmön toimitusjohtaja Ilmo Penttilä on mielissään siitä, että Korian alueen lämmöntuotantoon saadaan uusiutuvaan energiaan perustuva kaukolämpöratkaisu. ”Yhteistyö Suomen Viljavan kanssa tarjosi hienon mahdollisuuden siirtyä kotimaisiin biopolttoaineisiin Korian alueella.

Ilmo Penttilä | toimitusjohtaja p. 040 055 1214 ilmo.penttila@kssenergia.fi

Suomen Viljava Oy on Suomen suurin viljan käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa varastointi- ja käsittelypalveluja sekä kotimaan markkinoilla että ulkomaankaupassa toimiville yrityksille. Yrityksellä on toimipisteitä 20 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Rauman, Naantalin, Helsingin, Loviisan sekä Kotkan kaksi varastoa sijaitsevat satamissa. Suomen Viljava Oy on valtion 100 prosenttisesti omistama. www.suomenviljava.fi

KSS Lämpö Oy on osa KSS Energia -konsernia, joka tuottaa ja kehittää palveluja energiaverkkojensa asiakkaille sekä myy sähköä ja energiaosaamista myös Kouvolan seudun ulkopuolelle. KSS Energia Oy tuottaa sähköä ja kaukolämpöä sekä toimii sähköenergian vähittäismyyjänä. Kaukolämmön ja maakaasun vähittäismyynnistä vastaa KSS Lämpö Oy. Sähkön tuotannosta 95 prosenttia ja lämmön tuotannosta yli 70 prosenttia perustuu uusiutuviin energialähteisiin. www.kssenergia.fi


Kärkituotteita uusiutuvasta, kotimaisesta biokaasusta


Kouvolan seudulla yritykset haluavat tarjota kuluttajille entistä ympäristöystävällisemmin valmistettuja tuotteita. Niin Kouvolan Lakritsin, Kaslinkin kuin HoviRuoankin tuotteet tunnistaa vihreästä biokaasumerkistä.

Kiertotaloudessa ei ole samantekevää, millä energialla kuluttajan ostoskorin tutut tuotteet valmistetaan. Gasumin biokaasumerkki kertoo, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Biokaasu on monikäyttöinen ja ympäristöystävällinen energiamuoto, joka on valmistettu kokonaan uusiutuvista raaka-aineista. Biokaasu soveltuu niin liikenteen polttoaineeksi, kaasuliesillä kokkaukseen, kotien ja kiinteistöjen lämmitykseen kuin teollisuudessa erilaisten tuotteiden valmistukseen.

Kouvolan Lakritsi oli ensimmäisten yritysten joukossa siirtyessään biokaasun käyttöön. Biokaasun ansiosta lakritsitehtaan hiilijalanjälki pienentyi dramaattisesti – tehtaan päästöt putosivat hulppeat 119 tonnia vuodessa. Muutos vastaa henkilöauton päästöissä noin miljoonaa ajettua kilometriä. ”Kouvolan Lakritsi valittiin aikoinaan Suomen parhaaksi lakritsiksi. Vaihtamalla uusiutuvaan ja kotimaiseen biokaasuun varmistamme, että lakritsimme valmistetaan parhaalla suomalaisella energialla”, lakutehtailija Timo Nisula sanoo.

Kouvolalainen, perinteikäs valmisruokatalo HoviRuoka kehittää tuotteita, jotka sopivat moneen makuun ja moneen tarpeeseen. Luontevana jatkumona kuluttajalähtöiselle toiminnalle HoviRuoka otti tuotannossaan käyttöön suomalaisen ja uusiutuvan biokaasun. Maut ja into luoda uutta ovat säilyneet ennallaan, mutta tuotanto on entistä ympäristöystävällisempää. ”Biokaasun käyttöön siirtyminen oli meille luonteva valinta, sillä pyrimme jatkuvasti löytämään kestäviä tapoja tuotannollemme”, HoviRuoan toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen kertoo.

Maire-maitotuotteita Kymijoen rannalla valmistava Kaslink Foods pyrkii vuoden 2017 loppuun mennessä energiaomavaraisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotannossa syntyvästä eloperäisestä sivuvirrasta saadaan tuotettua bioenergiaa koko tehtaan pyörittämiseen. ”Biokaasuun siirtyminen tuntui hyvin luontevalta siirrolta toimintamme kannalta”, kertoo Kaslinkin avainasiakaspäällikkö Janne Hirvonen. ”Pyrimme olemaan edelläkävijäyritys ympäristövastuullisuudessa ja biokaasun avulla pääsemme yhä lähemmäs tavoitteitamme”, Hirvonen toteaa.

Tutustu biokaasumerkkiin ja tuotteisiin osoitteessa www.biokaasumerkki.fi

 Lisätietoja:  Asiakaspalvelu p. 0800 122 722 (ark. 8-17) www.gasum.fi


Keräyspaperille uusi elämä


Annamme keräyspaperille uuden elämän. Valmistamamme tuotteet voidaan käytön jälkeen palauttaa uudelleen luontoon. Tuotamme näin raaka-aineelle arvonnousua ja tuotteillamme on pieni hiilijalanjälki”, toimitusjohtaja Ari Henttonen toteaa.

Keräyspaperille uusi elämä Ecopulp Finland Oy:n bisnes on kehittää, suunnitella ja tuottaa muotoiltuja kuituvaloksia. Yrityksen valttikortti on puu- tai kierrätyskuidusta kuituvalostekniikalla valmistettu Ecopulp-sovellus. Biohajoava ja 100 % kierrätettävä kuituvalossovellus sopii varsinkin vihreästi ajattelevien asiakkaiden pirtaan. Kuituvalostekniikka (‘munakenno’-tekniikka) on kymmenien vuosien valmistuskokemuksen perusteella luotettava ja perinteinen pakkausten valmistusmenetelmä, jota voidaan käyttää uusilla ja innovatiivisilla tavoilla. Ecopulpin käyttämä kuitumateriaali on pääosin edullista ja ympäristöä säästävää keräyspaperia, kertoo toimitusjohtaja Ari Henttonen. Ecopulp minimoi ympäristövaikutuksen omassa tuotannossaan energian talteenotolla, raaka-aineiden hankintaan liittyvällä optimointiohjelmalla sekä suljetuilla vesikierroilla. Käytännössä esimerkiksi jätevettä ei viemäriin laskettavaksi muodostu ollenkaan. Vain vesihöyryä poistuu ilmaan kuivatusosalla. ”Myös kuivatusenergian talteenotto on maksimoitu, sillä prosessissa syntyvä hukkalämpö käytetään tuotantohallin lämmitykseen”, lisää Henttonen. Yhtiö hyödyntää paikallisia resursseja mahdollisuuksien mukaan, joten raaka-aineet, kemikaalit ja työkalut saadaan läheltä, paikallisilta toimijoilta. ”Haluamme omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, että työpaikat säilyvät tällä paikkakunnalla”, linjaa Henttonen.

Yritys kehittää, suunnittelee ja tuottaa muotoiltuja kuituvaloksia. Puu- tai kierrätyskuidusta ‘munakenno’-tekniikalla valmistettu Ecopulp-sovellus on aina erittäin ympäristöystävällinen, koska se on biohajoava ja 100 % kierrätettävä. www.ecopulp.fi

Vuonna 2009 perustettu yritys on kasvattanut toimintaansa maltillisesti. Tällä hetkellä yritys työllistää seitsemän henkilöä; vienti muodostaa noin neljänneksen liikevaihdosta ja suuntautuu Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Toimitusjohtaja Henttosen mukaan Ecopulp on pieni, notkea toimija, joka menestyy tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja erityisesti kotimaiselle valmistavalle teollisuudelle. ”Metsänhoitoyhdistyksille menevät taimensuojat ovat esimerkki erikoistuotteista, joita valmistamme.”  Lisätietoja:  Ecopulp Finland Oy Suviojantie 9, 45610 Kouvola info@ecopulp.fi Ari Henttonen | toimitusjohtaja p. 050 405 5595 ari.henttonen@ecopulp.fi Juho Hovila | tuotantopäällikkö p. 044 255 1955 juho.hovila@ecopulp.fi


Koko rakennus kierrätettävissä


Koko rakennus on osa modernia kiertotaloutta, ensin toteuttamisen ja sitten käytön osalta. Se voi palvella lukuisissa eri tehtävissä, jopa sijoitettuna useaan kertaan. Kun rakennus sitten viimein tulee lopullisesti tiensä päähän, kiertoon päätyvät myös käytetyt materiaalit”, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen kuvaa tilaelementin elinkaarta.

Koko rakennus kierrätettävissä Puurakentamiseen haetaan nyt aivan uudenlaisia tehoja. Yksi eturivin toimijoista tällä saralla on kouvolalainen perheyritys Elementit-E Oy, jonka uudenlaiset tilaelementit ovat innovatiivisen ajattelun tulosta ja saaneet paljon kiitosta osakseen. Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen kertoo – kenties hieman yllättäen – että aidon puurakenteisen tilaelementtirakennuksen toteuttaminen ei ole sen kalliimpaa kuin rakennuksen tekeminen muilla tavoin. Sen sijaan kiertotalouden näkökulmasta ero on huomattava, sillä koko rakennus on 100 prosenttisesti kierrätettävissä teknisin keinoin. ”Rakennus on nopeasti toteutettavissa, siirrettävissä ja uudelleen koottavissa juuri siellä, missä tarvitaan. Rakennustapa tuo selvää säästöä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, sillä osat ovat muunneltavissa ja käyttötarkoitustakin on helppo muuntaa”, kuvailee Hyyryläinen. Hän on erityisen innostunut restoratiivisten, eli ihmisten hyvinvointia tukevien tilojen, toteuttamisesta. Elementit-E:n hankkeille on tunnusomaista, että materiaalien käyttö ja kierrättäminen mietitään loppuun asti jo suunnitteluvaiheessa. Myös omassa toiminnassaan yritys on panostanut voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden käyttöön sekä tilojen että tuotannon suhteen. Veli Hyyryläisen mukaan puuelementeistä on moneksi: rakennusmassa voidaan jakaa fiksusti osiin ja matkan varrella tilaelementtejä voidaan poistaa tai lisätä tarpeen mukaan.

Kouvolalainen Elementit-E Oy on erikoistunut vaativien moduulirakenteisten puutilaelementtien rakentamiseen ja asentamiseen kokonaisvastuu-urakkana. Kokenut KVR-urakoitsija rakentaa mm. kouluja, päiväkoteja, toimitiloja, majoitus- ja sosiaalitiloja sekä erikoistiloja. www.elementit.fi

Tilaelementti on myös jo lähtökohtaisesti resurssiviisas ratkaisu, hän huomauttaa. Esimerkiksi alapohjissa ei ole käytetty betonia, millä vältetään aikaa vievää betonin kuivatus ja pienennetään hiilijalanjälkeä. ”Koko rakennus on osa modernia kiertotaloutta, ensin toteuttamisen ja sitten käytön osalta. Se voi palvella lukuisissa eri tehtävissä, jopa sijoitettuna useaan kertaan. Kun rakennus sitten viimein tulee lopullisesti tiensä päähän, kiertoon päätyvät myös käytetyt materiaalit”, Hyyryläinen kuvaa tilaelementin elinkaarta.

 Lisätietoja:  Elementit-E Oy Kanervistontie 42, 45200 Kouvola p. 040 776 0604 / toimisto info@elementit.fi Veli Hyyryläinen | rakennusneuvos p. 040 900 0656 veli.hyyrylainen@elementit.fi


Kierrätyksen moniottelija


Kaikkiaan 160 000 tonnia materiaalia kiertää vuoden aikana yhtiön kautta”, toimitusjohtaja Risto Kauppila kuvailee toiminnan suuruusluokkaa.

Kierrätyksen moniottelija Materiaalivirtoihin tarvitaan lisää liikettä. Hyötypaperi Oy on yksi toimijoista, joka kehittää jatkuvasti operaatioitaan ja selvittää uusien jakeiden hyödyntämismahdollisuuksia. Koeluontoisia eriä käsitellään lähes viikoittain - ja asiakkailta tulevia uusia haasteita tulee ratkaistavaksi koko ajan lisää, kertoo toimitusjohtaja Risto Kauppila. Hyötypaperin pelikenttä on laaja: yhtiö harjoittaa keräyspaperin ja pahvin hankintaa, laitoskäsittelyä sekä myyntiä. Keräyspaperin lisäksi yhtiö hankkii, jalostaa sekä myy kierrätys- ja biopolttoaineita. Hyötypaperi hoitaa myös Encore-tietoturvapalvelua, elektroniikkaromun kierrätystä, vaarallisten jätteiden, metallien ja romuautojen vastaanottotoimintaa sekä tarjoaa kuljetuspalveluja. ”Lisäksi hyötypaperi on ollut kehittämässä yrityksille suunnattua biojätteen erilliskeräystä”, toteaa Kauppila. Hyötypaperin liikeideana on tarjota monimuotoisia palveluita asiakasta tarkasti kuunnellen. Kauppila kuvaa yritystä ”kierrätyksen moniottelijaksi”. ”Asiakkaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta löydämme oikeat kierrätysratkaisut. Samalla säästämme yhdessä luontoa”, hän summaa.

Kauppila kertoo, että kierrätyspolttoaineen valmistuksessa raakaaine murskataan ja seulotaan valmiiksi polttoaineeksi ja lopputuote toimitetaan teollisuudelle sekä kuntien lämmön- ja sähköntuottajille. Näin saadaan korvattua huomattava määrä fossiilisia polttoaineita. ”Hyötypaperin valmistamalla kierrätyspolttoaineella lämmittäisi vuosittain 20 000 omakotitaloa”, Kauppila vahvistaa. Hyötypaperin vihreät juuret yltävät aina vuoteen 1986, jolloin yritys aloitti sanomalehtipaperin ja pahvin kierrätyksen Kymenlaaksossa. Pian toiminta laajeni myös muihin kuitupohjaisiin jakeisiin, joiden hyödyntämistä ei aiemmin oltu tehty vastaavassa mittakaavassa. Kauppila arvioi, että nyt ovat vahvoilla kierrätykseen liittyvät materiaalin käsittely- ja kuljetuspalvelut – ja näiden palvelujen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.

 Lisätietoja:  Yhtiön Valkealan laitos on erityisen tärkeä osa kokonaisuutta. Valkealassa valmistetaan metsätähteistä, risuista ja rangoista uudistuvaa biopolttoainetta – sekä tehdään kierrätyspolttoainetta kaupan ja teollisuuden kohteista kerätystä energiajakeesta.

Hyötypaperi toimii koko Kaakkois-Suomen alueella tarjoten kaupan, logistiikan ja teollisuuden yrityksille monipuolisia ja kattavia kierrätysalan palveluita. Yrityksen käsittelylaitokset sijaitsevat Valkealassa, Kuusankoskella ja Lappeenrannassa. www.hyotypaperi.fi

Hyötypaperi Oy Risto Kauppila | toimitusjohtaja p. 040 034 4077 risto.kauppila@hyotypaperi.fi


Jätevirroista mahdollisuuksia


Me mahdollistamme kuluttajatuotteiden palautumisen kiertotalouteen keräämällä pienet jätemateriaalivirrat riittävän isoiksi. Uusien käsittelymenetelmien ja innovaatioiden kehittäminen edellyttää riittävän isoja materiaalivirtoja, joiden varaan työtä ja investointeja voi suunnitella, linjaa toimitusjohtaja Kari Martikainen.

Jätevirroista mahdollisuuksia Kymenlaakson Jäte on toimialueensa kiertotalouden avainpeluri. Yrityksen ideologiaan kuuluu toimia kiertotalouden ekosysteemin mahdollistajana. Yritys onkin mukana monessa: se kokoaa kotitalouksien pienet materiaalipurot isoiksi virroiksi ja tarjoaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden parissa toimiville paikallisille yrityksille. ”Olemme omalta osaltamme luomassa alueellista kiertotalousmarkkinaa”, kertoo toimitusjohtaja Kari Martikainen Kymenlaakson Jäte Oy:stä. Ekotoimija esimerkiksi ostaa palveluja kymmeniltä jäte- ja ympäristöalalla toimivilta yrityksiltä noin seitsemällä miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kymenlaakson Jätteen liikevaihdosta yli puolet käytetään palvelujen ostamiseen yksityisiltä yrityksiltä. ”Me mahdollistamme osaltamme kuluttajatuotteiden palautumisen kiertotalouteen keräämällä pienet jätemateriaalivirrat riittävän isoiksi. Uusien käsittelymenetelmien ja innovaatioiden kehittäminen edellyttää riittävän isoja materiaalivirtoja, joiden varaan työtä ja investointeja voi suunnitella”, linjaa Martikainen. Kymenlaakson Jäte kehittää jätteiden kierrätystä myös yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja toiminnalla on siten yhteiskuntavastuullistakin ulottuvuutta. Lisäksi yritys tekee yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Kymenlaakson Jäte Oy on vuonna 1997 perustettu alueellinen jäteyhtiö. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin 191 000 asukasta. Yhtiön omistajina on 9 kuntaa, joiden omistusosuudet määräytyvät asukaslukujen mukaan. www.kymenlaaksonjate.fi

Kymenlaakson Jäte seilaa tavallaan yhden globaalin trendin harjalla: nykyisellään Eurooppa on maailman johtava maanosa jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen alalla. Tällä saralla Suomi on jo kymmenen parhaan maan joukossa Euroopassa, mutta nälkää on vielä jäljellä: ”Jätehuollon johtavat EU-maat ovat kehittäneet kiertotaloutta julkisella vastuulla. Tämä eurooppalainen julkisen vastuun malli on nostanut Euroopan maailman kärkeen jätehuollossa”, arvioi Martikainen.

 Lisätietoja:  Kymenlaakson Jäte Oy Kari Martikainen | toimitusjohtaja p. 050 498 9630 kari.martikainen@kymenlaaksonjate.fi


Anna hyvän kiertää


Ideana on kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän kierrättämällä tehokkaasti ja etsimällä mahdollisuuksia tavaroiden uusiokäyttöön, linjaa toimitusjohtaja Pasi Hedman.

Anna hyvän kiertää Joskus ekologinen ja sosiaalinen lyövät kättä. Parik-säätiö on yhteiskunnallinen yritys, joka työllistää Kouvolan seudun nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vajaatyökykyisiä. Viime vuosina vahvan sosiaalisen omantunnon rinnalle on tullut – yhä enenevässä määrin – uudenlainen ympäristötietoisuus. Tästä hyvä esimerkki on Ekomaa-kierrätyskeskus, jonka tavoitteena on kierrättää käyttökuntoisia huonekaluja ja muita kodin käyttöesineitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Parik-säätiön työhönvalmennusyksikkönä Ekomaa tarjoaa Parikin kohderyhmille mahdollisuuden hankkia työkokemusta kierrätys- ja asiakaspalvelutehtävissä. Heinäkuun alussa Parikin uutena toimitusjohtajana aloittanut Pasi Hedman toteaa, että Ekomaan kautta on mahdollista osoittaa sitoutuminen vihreään ajatteluun ja – mikä tärkeintä – vihreisiin arjen tekoihin. ”Ideana on kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän kierrättämällä tehokkaasti ja etsimällä mahdollisuuksia tavaroiden uusiokäyttöön”, linjaa Hedman. Kuvio toimii siten, että Kouvolan alueen yritykset ja kotitaloudet voivat lahjoittaa käyttökelpoiset tavaransa uusiokäyttöön ja näin olla mukana tekemässä yhteistä hyvää. Vanhat, vielä käyttökelpoiset esineet voivat löytää uuden kodin Ekomaan myymälän kautta, jossa tavara vaihtaa omistajaa sopuhinnoin. ”Tarjoamme helpon ja vaivattoman tavan kierrättää”, kuvailee Hedman. Aihepiiriin liittyen Parik-säätiö on osa teollisemman mittakaavan toimintaa yhteistyössä Kymenlaakson Jätteen kanssa. Ahlmannintien ja Keltakankaan jätepisteillä Parik-säätiö ylläpitää talteenottoyksikköä, joka osana Kymenlaakson Jätteen tuotantoprosessia kerää puuta, metalleja sekä muita materiaaleja uudelleen käytettäväksi.

Ahlmannintien toimipisteellä Parik on ”kuulunut kalustoon” jo vuodesta 2013 ja vuonna 2015 toiminta laajeni kattamaan myös Keltakankaan. ”Ahlmannintien toimipisteellä voimme työllistää viisi henkilöä ja Keltakankaan toimipisteen tavoitteena on työllistää kymmenen”, toteaa Hedman ja lisää, että toimiminen osana autenttista prosessia on antanut paljon Parikin väelle. Yksin vuonna 2015 jätepisteillä purettiin yli 2 500 nahkasohvaa, joustinpatjaa ja runkosänkyä. Näistä saatiin erilliskerättyä materiaaleja hyötykäyttöön yli 100 000 kiloa. Lisäksi purettiin muita huonekaluja, ovia ja ikkunoita noin 5 700 kappaletta. Tuore toimitusjohtaja katsoo, että maailma muuttuu nyt kovaa vauhtia ja jokaisen on tehtävä parhaansa, jotta jälkipolville jäisi mahdollisimman hyvä elinympäristö. ”Tästä syystä ekologinen kestävä kehitys on meille tärkeä, siinä missä sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävä kehityskin. Myös uusia ideoita kestävän kehityksen toteuttamiseksi on jo suunnitteilla. Esimerkiksi sosiaalisen muotoilun yhdistäminen toimintaamme voisi lähteä liikkeelle jo lähitulevaisuudessa.”

 Lisätietoja:  Parik-Ekomaa Osmo Heiskanen, p. 040 752 0390 Kuusaantie 1, 45130 Kouvola p. 040 752 0398

Parik-säätiö on yhteiskunnallinen yritys, joka työllistää Kouvolan seudun nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vajaatyökykyisiä. Parik-säätiön toimintalinjat ovat kuntoutuminen, työelämävalmiudet, oppiminen ja työllistyminen. www.ekomaa.fi


Betoniaalto olikin vihreä


”Materiaalilla voi olla kiertonsa aikana aineellinen tehtävä betonitalossa, esteettinen tehtävä taideteoksena ja ekologinen tehtävä hiilinielua ennen kierron alkamista uudelleen”, summaa arkkitehti Matti Kuittinen.

Betoniaalto olikin vihreä Betonia harva linkittää kestävän kehityksen airueksi – edes Kouvolassa, tuossa ”betonihelvetiksikin” mainitussa kaupungissa. Betonimurskasta on kuitenkin mahdollista tehdä hiilinielu – ja vieläpä ympäristötaiteen keinoin. Betoni ei toki ole materiaalina siitä vihreimmästä päästä, sillä sen valmistus aiheuttaa vuosittain noin 5-7% koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Osa näistä päästöistä voidaan kuitenkin saada takaisin betonissa tapahtuvan kemiallisen reaktion, karbonoitumisen, kautta. Kiinnostava mahdollisuus betonin ”vihertämiseen” avautui, kun Kouvolan Asunnot Oy ilmoitti purkavansa kolme elinkaarensa päähän tullutta, betonielementeistä rakennettua vuokrakerrostaloa. Tutkimuspäällikkö Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoo, että purkujätteenä syntyvää betonimurskaa päätettiin käyttää ympäristötaideteoksena, jossa havainnollistetaan hiilidioksidin kiertokulkua ihmisten valmistamien tuotteiden ja luonnon prosessien välillä. ”Ympäristötaide on yleensä luontoon tai ulkotiloihin tehtyä taidetta, jossa voidaan hyödyntää maaston muotoja ja materiaaleja”, taustoittaa Kuittinen. Vuosien saatossa ympäristötaiteen ekologinen pohjavire on vahvistunut, ja teokset kommentoivat usein luonnon ja ihmisen toiminnan jännitettä. Entä miten sitten on betonin laita? Miten se taipuu esteettiseksi elementiksi? Kuittisen mukaan betoni kierrätetään yleensä murskeeksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi maarakentamisessa täyteaineena. ”Tällöin betonimurska ei pääse imemään itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Toisaalta aukealle levitetty betonimurskakenttä ei kuitenkaan ole kaunis näky – ja tämän vuoksi karbonoituva betonimurska on mielekästä muotoilla ympäristötaideteokseksi.” Näistä lähtökohdista syntyi ympäristötaideteos ’Ekokaari’, joka sijaitsee Keltakankaan jäteaseman läheisyydessä. Kesäkuussa 2016 valmistunut taideteos nousee jätteenkäsittelypaikalle johtavan tien varresta kuin ”kivettynyt aalto” ja sen muodossa voi nähdä viittauksia myös antiikin raunioituneisiin amfiteattereihin tai maahan sortuneisiin triumfikaariin.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos vastaa taiteellisen toteutuksen lisäksi myös teoksen ympäristövaikutusten arvioinnista. Betonimurskan karbonoitumisessa sitoutuvan hiilidioksidin määrä lasketaan tieteellisin menetelmin ja tulokset pyritään julkaisemaan kansainvälisessä tiedejulkaisussa, kertoo Kuittinen. ”Samalla kehitetään suosituksia betonimurskan kierrättämisen optimoinnista ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta.” Teos on rakennettu yhteistyössä Kouvolan seudun toimijoiden kanssa: mukana projektissa ovat olleet Meotek Oy, Kouvolan Asunnot Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Parik-säätiö, Kouvolan kaupunki sekä Kouvola Innovation. Viimeistä sanaansa ei betoni kuitenkaan ole vielä sanonut. Suunnitelman mukaan teos saa nyt imeä itseensä hiilidioksidia muutaman vuosikymmenen, jonka jälkeen se voidaan murskata jälleen uuden betonin täyteaineeksi. Ympäristötaide toimii siis ympäristönsuojelullisen prosessin mahdollistajana, avaten uusia näkökulmia kiertotalouteen.

 Yhteystiedot:  Matti Kuittinen | arkkitehti p. 050 594 7990 matti.kuittinen@aalto.fi


KOUVOLAN KOUVOLAN KAUPUNKI KAUPUNKI

YRITYKSET YRITYKSET

KOUVOLA INNOVATION

KOULUTUS, TUTKIMUS, KEHITYS (Aalto, HY, LUT, KYAMK, KSAO)

Kinnon rooli kiertotaloudessa Kinno edistää kiertotalouden toteuttamista seudulla yritysten, kaupungin ja asukkaiden tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Kinno kehittää uutta osaamista, yhdistää toimijoita ja rakentaa verkostoja, joilla toteutetaan kiertotalousratkaisuja. Opetuksen, tutkimuksen ja kehityksen suuntaaminen käytännön pilottien toteuttamiseen kuuluvat Kinnon perustehtäviin. Kinno tekee resurssitehokkuusyhteistyötä Motivan ja useiden eri kehitysyhtiöiden kanssa yritysten välisten synergioiden parantamiseksi. Lisäksi kehitetään yhtenäistä, paikallista koulutusputkea alalle. Paikallisille yrityksille luodaan uusia tuote- ja palvelumahdollisuuksia ja sitä kautta referenssejä kiertotalouden alalta. Tavoitteena on myös tukea uusien tuotteiden lanseeraamista markkinoille sekä vientitoimintaa.

Ota yhteyttä   Kouvola Innovation 

kinno.fi

Vesa Junttila Kiertotalous-ohjelma puh. +358 20 615 5509 vesa.junttila@kinno.fi

Ville Räty Kuluttajalähtöisyys puh. +358 20 615 6368 ville.raty@kinno.fi

Taru Martikainen Resurssitehokkuus puh. +358 20 615 9307 taru.martikainen@kinno.fi

Tanja Pöyhönen Kiertotalouden osaamisen kehittäminen puh. +358 20 615 5188 tanja.poyhonen@kinno.fi

Kouvola kulkee kiertotalouden etulinjassa  

Kiertotalous - talousjärjestelmä, jossa materiaalit ja raaka-aineet käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Miten se sitten tehdään käytännöss...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you