Page 1

Kotiseutuposti KOTISEUTU- JA KULTTUURIPERINTÖTYÖN AJANKOHTAISLEHTI

4/2019

Ruumiinkulttuuri liikuttaa

Kotiseutuposti  4/ 2019

1


PÄ Ä K I R J O I T U S

Kotiseutuposti 5.12.2019

4 / 2019

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo

puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Anna-Maija Halme puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 anna-maija.halme@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

Kansikuva Etä-Kärpät matkasivat tänä vuonna Hämeenlinnaan katsomaan HPK-Kärpät -finaalisarjan peliä. Kuva: Miia Niskakoski.

Kotiseututyö liikuttaa tulevaisuuteen Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa hyvinvointia. Osallisuus ilmenee yhteisön jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja mahdollisuutena vaikuttaa. Yhteisöllisyyteen liittyvät luottamus, osallisuus, sitoutuminen ja motivaatio. Aktiivisesti toimivat kotiseutuyhdistykset ovat hyvässä asemassa luomassa mahdollisuuksia osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle sekä nostamassa näiden merkitystä. Kotiseututyö on muutoksessa, koska ajankäyttö ja halukkuus sitoutua ovat muuttuneet. Monet osallistuvat kuitenkin mielellään lyhytkestoisiin hankkeisiin ja projekteihin, jotka kehittävät omaa asuinympäristöä. Yhteistyö muiden toimijoiden (kuntien, yritysten, yhdistysten) kanssa on tärkeää, jotta aktiivisten toimijoiden voimavarat riittävät. Omasta asuinalueesta huolehtiminen sekä viihtyisyyden lisääminen ja ylläpitäminen on kotiseututyötä. Kotiseututyö pitää tuoda lähelle kaikkia, ja onkin alettu ottaa huomioon eri-ikäisten toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Lapsia ja nuoria tutustutetaan kotiseutuun, sen historiaan ja tähän päivään. Kotiseututyö voi myös liikuttaa: mm. monilla paikkakunnilla tehdyt kulttuurireitit tutustuttavat eri-ikäisiä rakennusperintöön ja kulttuurikohteisiin. Asuinympäristöstä huolehtiminen on kotiseututyötä, ja halu vaikuttamiseen onkin lisääntynyt. Kotiseututyö on nykyään monipuolista ja mielekästä. Se on säilyttävää, ylläpitävää ja kehittävää, myös tulevaisuuteen katsovaa. Yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen tuovat paikallista hyvinvointia ja vähentävät eriarvoistumista. Kotiseututyö auttaa ymmärtämään ja arvostamaan asuinympäristön historiaa ja nykypäivää. Olemme mukana vaikuttamassa ympäristömme viihtyisyyteen ja kehittämiseen sekä luomassa uusia perinteitä ja tulevaisuutta. Kotiseututyö koskettaa meitä jokaista myös arkipäivään liittyvissä asioissa. A N N E - M A I JA LAU KA S

Waasa Graphics Oy ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761 2

Kotiseutuposti  4/ 2019

Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja


Kulttuuri liikuttaa monella tasolla Kotiseutuposti on juhlinut tänä vuonna Kotiseutuliiton 70-vuotista taivalta Kulttuuri liikuttaa -sarjalla. Vuoden ensimmäinen Kotiseutuposti käsitteli kulttuurin liikuttavuutta tunnetasolla, toinen aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta, kolmas muuttovirtoina sekä kulttuurimatkailuna ja neljäs ruumiinkulttuurina. Urheilu on kulttuuria ja aineetonta kulttuuriperintöä, johon liittyy valtavasti paikallisuutta ja kotipaikkatunnetta. Jokaisessa seurassa on ainakin

ripaus kotiseutuyhdistystä ja varmasti yhteistyötä, ja etenkin sen mahdollisuuksia, löytyy. Oululaistaustaiset jääkiekon seuraajat ovat vieneet urheilun kotijoukkueen kannatuksen pitkälle. He ovat perustaneet yhdistyksen Etelä-Suomen Kärppä-fanit ry, tuttavallisemmin Etäkärpät. Monisatapäisessä jäsenistössä kaikki eivät ole syntyneet Oulussa, vaan heidän vanhempansa ovat halunneet saatella jälkikasvunsa kannattamaan juuri sitä oikeaa joukkuetta.

s. 18–19 Kuva: Sara Aaltio.

Kuva: Anna-Maija Halme.

Emilia Palonen yläpuolella puhui juhlavuoden seminaarissa kotiseutuyhdistyksistä kansalaisyhteiskunnan toimijoina Tammelassa toukokuussa. Erkki Tuomioja toimi Tuusulan kotiseutupäivien suojelijana. Katso lisää juhlavuoden huippuhetkiä sivulta

20–21

Sisältö 6 8 10 11

Pitkän iän salaisuus? Tampere-Seura Urheiluseuran talo on seudun monitoimitila Tervetuloa rohkeasti erilaiseen Kokkolaan! Kasvun paikka

12 18 20 27

Tarinoita kotikulmilta Tosifani ei jätä Juhlavuoden tähtihetket Johtamaansa kuntaa pitää rakastaa

Kotiseutuposti  4/ 2019

3


Vuoden kotiseututeos -kilpailu on avattu Teoksen valitsee Seppo Knuuttila Kulttuurin- ja perinteentutkija

Seppo Knuuttila. Kuva: Visa Knuuttila.

Vuoden kotiseututeos -kilpailu 2020 on avattu. Voittajateoksen valitsee ensi vuonna emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Hän tekee valinnan Suomen Kotiseutuliiton asettaman raadin valitsemien finalistien joukosta. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuoda näkyvyyttä paikallista kulttuuria ja historiaa käsitteleville teoksille. Vuonna 2019 kilpailua ei järjestetty. Kilpailuun voi ilmoittaa vuonna 2018, 2019 ja 2020 ennen ilmoittautumisajan päättymistä julkaistavat kirjat. Ehdotuksia voi esittää maaliskuun 2020 loppuun saakka. Kilpailun voittaja julkistetaan Turun kirjamessuilla ensi vuonna.

Professori emeritus Seppo Knuuttila on kulttuurinja perinteentutkija, joka on työskennellyt Helsingin yliopistossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, Joensuun yliopistossa ja sittemmin Itä-Suomen yliopistossa. Suomen Kotiseutuliitossa hän on ollut vuodesta 2015 lähtien Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunnan aktiivinen jäsen. Knuuttila on tutkinut laaja-alaisesti kulttuuria mm. kansanomaisen maailmankuvan ja mentaliteettien sekä huumorin ja paikallisten tietokäsitysten näkökulmista. Kalevala ja sen vastaanotto eri aikoina on ollut yksi hänen mielenkiinnon kohteistaan. Seppo Knuuttila on toiminut aktiivisesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, Kalevalaseurassa, Suomen Kansantietouden Tutkijain Seurassa sekä nykyisen kotiseutunsa Längelmäen paikallisyhdistyksissä. Vuoden kotiseututeos raadin puheenjohtajana toimii Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Tuula Salo, jäseninä Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja Helsingin kaupunginosat -yhdistyksen hallituksen jäsen Keijo Lehikoinen. Turkulainen historioitsija ja tietokirjailija Lassi Saressalo toimii raadin neuvoa-antavana asiantuntijajäsenenä. AH

Tarvitsetteko näkyvyyttä tapahtumille, julkaisuille ja matkailukohteille Kotiseutupostissa 2020? Kotiseutupostissa tavoitat juuri oikeat henkilöt kulttuuriperintöön liittyville ilmoituksillesi. Jos varaat nyt ilmoitusmyyntitilaa useampaan lehteen, saat mainoksesi meiltä edullisemmin. Tiedustele vapaata markkinointitilaa ja tarjouksia. Mediamyynti, järjestöassistentti Riina Koivisto riina.koivisto@kotiseutuliitto.fi tai puh. (09) 612 63260 www.kotiseutuposti.fi Ilmoitushinnat ja aineistopäivät: www.kotiseutuposti.fi

4

Kotiseutuposti  4/ 2019


Kestävää korjaamista Korjausklinikka-hanke tarjoaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän kehityksen mukaiseen korjausrakentamiseen etenkin Päijät-Hämeen alueella. Hankkeessa tuetaan myös alan elinkeinojen uudistumista. Hyvin hoidettu rakennettu kulttuuriympäristö voi olla maaseudun ja taajamien merkittävä vetovoimatekijä – korjausvelkaiset, kenties tyhjilleen jääneet rakennukset päinvastoin. Monia jo rapistumaan päässeitä kohteita on kunnostettu jopa paikkakuntiensa vetonauloiksi, mutta yhä vanhan rakennuksen korjaustarpeet saatetaan nähdä ylisuurina ja ylitsepääsemättöminä. Maassamme ja etenkin Päijät-Hämeessä on niukasti korjausrakentamisen neuvontaosaamista ja -palveluja. Neuvonnalle on yhä enenevässä määrin tarvetta, kun ilmastonmuutos sekä kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön vaalimisen tavoitteet haastavat myös korjaus- ja täydennysrakentajat. Näihin haasteisiin tartutaan Korjausklinikka – kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hankkeessa. Hankkeen toteuttavat Lahden ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto ja se jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hankerahoitus tulee Maaseuturahastosta Hämeen Ely-keskukselta. Hankkeessa vanhojen kiinteistöjen omistajille tarjotaan tietoa, ohjausta ja neuvontaa kestävän

kehityksen mukaisesta korjausrakentamisesta. Samalla selvitetään heidän palvelutarpeitaan, ja välitetään niistä tietoa alalla toimiville tai sinne laajentaville yrittäjille. Yrittäjiä kannustetaan uudistamaan liiketoimintaansa tukemaan kestävää kehitystä. Kierto- ja jakamistaloudessa on monia liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke suuntautuu Päijät-Hämeen alueelle, mutta tulosten on tarkoitus hyödyttää koko maata.

Ilmoita kestävän rakentamiskulttuurin malli 15.12. mennessä Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke kokoaa tietopankkia hyvistä toimintamalleista eri puolilta Suomea. Eri aikakausien rakennusten korjaaminen edellyttää monenlaista asiantuntemusta, joka alkaa käydä vähiin myös alan ammattilaisten ja yrittäjien keskuudessa. Onko teidän kotiseudullanne tarjolla tukea ja neuvontaa kestävään korjausrakentamiseen? Mistä te saatte apua? Keräämme hankkeen ja lopulta kansalaisten tueksi tietoa siitä, miten ja mistä korjausrakentamiseen saa neuvontaa eri puolilla Suomea. Vastaa kyselyyn 15. joulukuuta mennessä osoitteessa: www.kotiseutuliitto.fi/etsimme-kestavan-rakentamiskulttuurin-esimerkkeja

Kotiseutuposti  4/ 2019

5


Pitkän iän salaisuus? Tampere-Seura Juhlavuoden sarjassa esitellään yli 70-vuotiaita kotiseutuyhdistyksiä, jotka ovat onnistuneet pysymään vireinä sukupolvesta toiseen

"

Tamperelaisuus kaikkiaan", sanoo TampereSeuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen. Se on hänen mukaansa Tampere-Seuran menestyksen salaisuus: "Tampere on pop, on aina ollut. Jos seura toimisi muualla, se ei olisi yhtä menestyvä". Ja menestyvänä 2000 jäsenen seuraa voi ilman muuta pitää. Harva yltää samaan. "Ihmiset haluavat valita tamperelaisuuden", Martikainen jatkaa. Seurasta tamperelaiseksi haluava saa kättä pitempää tamperelaistumiseensa: kirjoja, kuvia ja lehden, työkaluja ympäristön ja maiseman haltuun ottamiseksi. 6

Kotiseutuposti  4/ 2019

Avoimuus on Tampereen ja seuran valtti Tamperelaiset ovat Martikaisen mukaan pidättyväisesti käsi ojossa muualta tulijoille. Tampereella ei haukuta junan tuomaksi. Noin puolet Tampereella asuvista on syntynyt muualla. "Kaupunki ei menesty, jos toimitaan vaan syntyperäisten kanssa tai tehdään siitä jokin mittari. Tamperelaisuutta ei tarvitse ansaita", Martikainen kertoo. Jakolinjoja on, mutta ne ovat toisaalla: "Asuksä idässä vai lännessä, Näsijärven vai Pyhäjärven rannalla, Ilves vai Tappara", Martikainen toteaa.


"Kaupunki ei menesty, jos toimitaan vain syntyperäisten kanssa tai tehdään siitä jokin mittari. Tamperelaisuutta ei tarvitse ansaita."

Kirjat ovat talouden perusta Tampere-Seura perustettiin vuonna 1937 laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta varten. Seuran historian mukaan sen perustajat toivoivat yhdistyksen yhdistävän tamperelaisia yhteiskuntapiirejä ja työskentelevän kaupungin mainostamiseksi ulospäin. Matkailuelämä ja koulupolitiikka kaipasivat kohennusta. Julkaisuista tuli heti tärkeä osa sen toimintaa, ja ensimmäinen Tammerkoski-lehti ilmestyi jo seuraavan vuoden keväällä. Ensimmäinen kirja valmistui vuonna 1943, sodista huolimatta. Kirjat ovat nykyisin seuran talouden perusta. Niiden tuotolla se kykenee ylläpitämään kahden hengen toimistoa ja palkkaamaan kiireapulaisia joulusesonkiin ja kesälomille.

Tampere-Seuran edustajiston kevätkokouksessa 2019 puheenjohtajana oli Hannu Hoivala ja sihteerinä Heidi Martikainen, joka on työskennellyt seuran toiminnanjohtajana jo yli 30 vuoden ajan. Kuva: Sakari Partio.

Seuralta odotetaan kulttuurin vaalimista Yhdistystoiminta on muuttunut viime vuosien aikana paljon. Iltamatyyppisiin illanviettoihin ei tule enää juuri ketään. Tampereella on valtavan paljon erilaisia kulttuuritapahtumia kaiken aikaa. Ihmiset eivät enää odota seuralta tapahtumia, vaan mieluummin postikortteja ja niitä kirjoja. "Jos lähtee kysymään ihmiseltä, harrastaksä kotiseututyötä, monesti se vastaa, että on siellä Facebookissa ja kommentoi siellä asioita", Martikainen kertoo. Tampere-Seuralla on Facebookissa noin 5400 seuraajaa. Tammerkoski-lehdellä on lisäksi 2500 tykkääjää. Toisin kuin Helsingissä ja Turussa, Tampereella kaupunginosayhdistykset ovat halunneet pysyä itsenäisinä. Tampere-Seura ei ole siis kaupunginosayhdistysten liitto, kuten Turkuseura tai Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Kaupunginosayhdistyksiä on noin 30. Niissä on vireää konkreettista toimintaa, kuten siivoustalkoita.

Tampere-Seuran kevätretki keväällä 2019. Lähimatkailua Häijäseen. Kuva: Hannu Hoivala.

Kun Lauri Viidan museossa on avoimet ovet, tarvitaan joku, joka avaa ovet, ja joku joka keittää kahvia. Kaupunginosissa on paljon talkootekemistä.Tampere-Seuralle jää kulttuurin vaalimisen rooli. Jos tamperelaisuus on Tampere-Seuran pitkän iän ja menestyksen salaisuus, ehkä pitäisikin kysyä, mikä on houkuttelevan ja aina niin muodikkaan tamperelaisuuden salaisuus? Olisiko se Tampere-Seura itse? Sehän se oli seuran tehtävä aivan alun alkaen. Ehkä brändääminen on hallittu Tampereella jo viime vuosisadan alkupuolella. Onko seura siis onnistunut tavoitteessaan? A N NA - M A I JA H A L M E

Kotiseutuposti  4/ 2019

7


Urheiluseuran talo on seudun monitoimitila

V

uonna 2014 Facebookin Ähtärin Historiaa -sivuille on tehty julkaisu, johon on laitettu talon kuva, jonka yhteydessä kysytään, onko kenelläkään muistoja jaettavaksi Ähtärin Urheilutalosta, eli ”Urtsusta”. Niitähän riittää niin ähtäriläisillä kuin naapuripaikkakuntalaisilla. Varmaankin jokaiselle ähtäriläiselle urheilutalo on tuttu paikka, sijaitseehan talo aivan keskustan välittömässä läheisyydessä. 1950-luvulta -70-luvulle tanssittiin viikoittain huippuluokan esiintyjien tahdissa. Facebookissa laulaja ja musiikintekijä Seppo Tammilehto muistelee seuraavasti: ” Topi Santala, seuran pitkäaikainen puheenjohtaja, buukkasi Urheilutalolle 60-luvun puolenvälin tienoilla torstai-iltaisin hienoja popbändejä mm. Ruotsista. Vääräkoskelta niitä kävin polkupyörällä katsomassa. Minun musiikkiuran alkuun niiden bändien näkeminen ja kuuleminen oli erittäin vaikutuksellinen tulevaan uraani Suomiviihteessä.” Seuraavat vuosikymmenet olivat diskojen kulta-aikaa, myös urheilutalolla järjestettiin torstaiiltaisin suosittuja diskoja aina 1990-luvulle saakka. Näissä tansseissa ja diskoissa onkin moni paikka-

kuntalainen kokenut ensisuudelmansa ja -ihastuksensa ja löytänyt jopa loppuelämän kumppaninsa. Moni pariskunta on viettänyt talolla myös

Pyöräilypäivät Urheilutalolla, kuvassa Tuurin Pyörä ky:n erilaisia polkupyöriä, joita kävijät saivat koeajaa. Kuva: Leevi Kivinummi.

hääjuhlansa, kuten kyseisessä Facebook-julkaisun useissa kommenteissa kävi ilmi.

Bingo pyörii edelleen Tiistai-iltaisin urheilutalolla on järjestetty bingoa jo yli 40 vuoden ajan. Joka viikko linja-autot kuljettivat lähikunnista pelaajia paikalle, mutta 2000-luvulla on bingottu enää loka-joulukuussa. Kinkkubingot ovatkin lyöneet itsensä läpi myös nuoremman sukupolven keskuudessa. Mainitsemisen arvoinen asia on se, että tänä syksynäkin toimii bingon henkilökunnassa kolme ihmistä, jotka ovat olleet alusta saakka mukana bingotoiminnassa.

Ähtärin Urheilutalo on rakennettu 1900-luvun alussa. Voimistelu- ja Urheiluseura Ähtärin Valpas ry osti rakennuksen työväenyhdistykseltä vuonna 1946. Valpas on rakentanut taloon lisää tilaa kahteen eri kertaan ja nykyisellään talossa on noin 550 neliötä. Talo koostuu pääasiassa ravintolatilasta ja isosta salista näyttämöineen, lisäksi on keittiöja wc-tilat.

8

Kotiseutuposti  4/ 2019


2000-luvulla seuran ja talon toiminta oli nykyistä vähäisempää. Keittiötilat päivitettiin kuitenkin tähän päivään. Koneet ja laitteet on uusittu ja astiasto löytyy 100 henkilölle.Talon yläkerrassa on niin kutsuttu talonmiehen asunto, tilava yksiö, jossa on vuokralainen.

Talo on saanut uusia käyttäjiä Vuonna 2017 Voimistelu- ja Urheiluseura Ähtärin Valpas uudistui. Seura sai uusia innokkaita toimijoita, mutta myös vanhemmat aktiiviset toimijat jäivät toimintaan mukaan. Urheilutalo on kivijalka koko seuran toiminnalle. Se mahdollistaa seuran toiminnan omien tilojen myötä. Omissa tiloissa voidaan järjestää liikuntaryhmiä ja tapahtumia. Tiloja käyttävät myös monet muut ryhmät. Ähtärin Eläkkeensaajat ovat kokoontuneet urheilutalolla jo useiden vuosien ajan kerran viikossa. Heille tila mahdollistaa kokoontumiset kahvittelun parissa, ja salin puolella he pystyvät pelailemaan eri pelejä. Ähtärin seudun tikka ry harjoittelee kerran viikossa, ja Ähtärin diabeteskerho kokoontuu kerran kuukaudessa. Kansalaisopiston eri kursseja pidetään myös urheilutalolla. Salin puolella pitää myös yksi bändi harjoituksensa. Talon oma näytelmäkerho käyttää näyttämöä ahkerasti. Leader ryhmä Kuudestaan ry järjestää useita koulutuksiaan urheilutalolla: viime keväänä ja tänä syksynä yhdistys piti viikoittain senioreiden digikahvilaa, ja ravintola oli täynnä joka kerta. Jäljelle jääviä vapaita aikoja täyttävät Valppaan omat ryhmät harjoituksineen.

Urheilutalon maanantai-illan lihashuolto- ja kehonhuoltoryhmä jumppapallojen päällä.

ja liikuntaryhmälle. Talo on tarkoitus saada täysin esteettömäksi. Sen myötä talon käytettävyys paranee entisestään. Visiona on, että talo tulee olemaan jokapäiväisessä käytössä. Arkisin eri ryhmien kokoontumispaikkana ja viikonloppuisin erilaisten juhlien pitopaikkana. Ähtärin Urheilutalo sai tänä vuonna Kotiseutuliitolta seurantalojen korjausavustusta. Rahalla on tarkoitus tehdä kuntokartoitukset ja korjaussuunnitelmat, muuttaa tilat esteettömiksi ja aloittaa kattoremonttia. Sisätiloihin on saatu pääosin esteetön kulku. Esteettömät WC-tilat on jo suunniteltu. Nyt oli viimeinen hetki aloittaa remontti, että talo ei rapistu. Tämän avustuksen myötä remontti on mahdollinen, ja sitä myötä talon elämä saa jatkua uusien tuulien myötä. T EKS T I JA KU VAT: A N U H U H T I N EN

Tavoitteena että talo käytössä joka päivä Seuran tarkoitus on saada Ähtärin Urheilutalo samaan kukoistukseen ja yhtä kovaan käyttöön kuin se on parhaimpina vuosinaan ollut. Talon sijainti on hyvä, aivan keskustan välittömässä läheisyydessä ja keskellä suosittua asuinaluetta. Pihassa on paljon parkkitilaa, sinne on helppo ja hyvä tulla autolla tai kävellen. Talo on jaettavissa tarpeen mukaan, ja tiloja voidaan vuokrata yhtä aikaa esim. kokoukselle

Jutun kirjoittaja ja seuran sihteeri Anu Huhtinen ja puheenjohtaja Kimmo Kivinummi näytelmäharjoituksissa urheilutalolla.

Kotiseutuposti  4/ 2019

9


Tervetuloa rohkeasti erilaiseen Kokkolaan!

K

okkola nousi joitakin tuhansia vuosia sitten merestä. Ja liike jatkuu edelleen. Jääkauden muokkaama pallo on palautunut vähitellen pyöreään muotoonsa ja paljastanut Pohjanlahden rannalta mainion paikan asua, elää ja yrittää. Maan nousemisen lisäksi liikettä on lisännyt ja lisää jatkossakin rohkeus. Kaupunki onkin ottanut rohkeuden kehittämisstrategiansa ja pian käynnistyvän juhlavuotensa otsikoihin. Kokkolan kaupungin perustamisesta tulee syyskuun seitsemäntenä vuonna 2020 kuluneeksi 400 vuotta. Kokkolan tarina on kuitenkin huomattavasti pidempi. Talonpoikien kylä Karlaby mainitaan jo 1300-luvun kirkollisissa asiakirjoissa. Kuningas Kustaa II Adolfin myöntämät kaupunkioikeudet sekä myöhemmät tapulikaupunkiprivilegiot olivat alkusysäyksiä, jotka käynnistivät Kokkolan kansainvälistymisen. Kaupungin porvarien tervakauppa ja laivanrakennus rahoittivat kaupungin kasvua ja loivat pohjan sivistykselle sekä kaupunkilaiselle elämäntavalle. Nahkakauppa ja elintarvikkeiden myynti vaurastuttivat seudun talonpoikia. Elinkeinoelämän vanhat kivijalat ovat tukeneet kaupungin kehitystä myös maamme itsenäistymisen jälkeen. Tekstiili- ja vaateteollisuus, maaseudun alkutuotanto, metallit ja kemia, veneenrakennus, kuljetus sekä kauppa ja palvelut ovat varmistaneet kaupungin asukkaiden työt ja toimeentulon. Elinkeinoelämän rohkea rakennemuutos 1900-luvun lopulla monipuolisti kaupungin elinkeinorakennetta ja edesauttoi seudun nousua yhdeksi maamme nopeimmin kehittyvistä seutukunnista. Ykspihlajan rannan suurteollisuusalue on maamme vientivetureita ja tarjoaa työtä ja hyvinvointia huomattavasti kaupunkia laajemmallekin alueelle. Vuosisatojensa aikana kaupunki on tarjonnut taustan tuhansille tarinoille. Kokkolalaisuus on kotoisuutta ja kansainvälisyyttä, käytännöllisyyttä ja luovuutta, vanhaa ja uutta, karua ja kaunista – kokkolalaisuus on jokaisen kaupunkia sisällään kantavan ihmisen näköistä. Tämän päivän Kokkolaan sekä kaupungin historiaan ja eläväiseen ympäristöön pääset tutustumaan vuoden 2020 Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä, jotka järjestetään kaupungissa 13.–16. elokuuta. Oman värinsä kotiseutupäiville tuo kaupungin kaksikielisyys. Kotiseutupäivien teemakin on kirjattu ylös molemmilla kotimaisilla: Perinne on voimaa – Tradition är styrka. Kokkolan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä puhutaan elävästä kulttuuriperinnöstä ja identiteetistä, vieraillaan kansallisten herättäjien maisemissa ja suuren Amerikan-siirtolaisuuden lähteillä. Eikä päivillä taatusti unohdeta keskipohjalaisten jokilaaksojen elävää ja uusiutuvaa musiikkiperinnettä. Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat yksi Kokkolan juhlavuoden S T I NA M AT T I LA päätapahtumista. Tervetuloa juhlimaan sitä kanssamme ensi elokuussa. Perinne on voimaa. Kokkolan kaupunginjohtaja 10

Kotiseutuposti  4/ 2019


Hanna Lämsä. Kuva: Elina Kuismin.

VIERASKYNÄ

Kasvun paikka Tulevat sukupolvet ovat aina olleet kotiseututyön keskiössä. Lähiseudun aineellisen ja aineettoman perinnön vaaliminen lähtee rakkaudesta ja kiintymyksestä. Toive sen säilymisestä ja siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle on vilpitön. Samalla kotiseutu on kaiken aikaa muutoksessa, ja siihen liittyy myös hankalia tunteita. Kulttuuritapahtumat tuovat elinvoimaa. Samalla nuorille ei välttämättä löydy töitä, vapaaehtoiset uupuvat ja rakennusperintöä ja maisemaa uhkaa joko liiallinen rakentaminen tai liian vähäinen kunnossapito. Välillä sukupolvien kuilu saattaa tuntua kasvaneen liian suureksi. Onko kotiseudun merkitys yhteinen eri sukupolvien välillä? Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Euroopan laajuinen vuoden 2020 teema on Heritage & Education, Suomessa Kasvun paikat. Teema kannustaa luomaan oppivan ja sukupolviälykkään kotiseudun ja lähiympäristön, jossa oppiminen ei pääty siihen, kun saamme tutkintopaperit kouraan. Professori Antti Kariston mukaan sukupolviälyllä tarkoitetaan “kykyä asettautua eri-ikäisten, eri sukupolviin kuuluvien asemaan ja toimia niin, että syntyy neu-

voteltua ja kestävää sukupolvien välistä yhteisyyttä.” Vuoden teema kannustaa yhteistyöhön lähikoulun kanssa ja luomaan sinne yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa paikkoja ja tiloja, joissa on mahdollista tarkastella kotiseudun ja maailman muutosta usean sukupolven edustajien näkökulmista. Monet nuoret kokevat ilmastoahdistusta ja aivan aiheesta. Tulevaisuuden kasvun paikat kasveille, eläimille ja ihmisille ovat uhattuna. Olemme, sekä yksilöinä että ihmiskuntana, tehneet vääriä valintoja. Olemme keskeneräisiä, mutta meidän on kasvettava siihen mittaan, jota uusien ongelmien ratkaiseminen edellyttää. Ratkaisuja tähän ongelmaan voi löytyä siitä, miten ennen ajateltiin ja tehtiin – kiertotalous ei loppujen lopuksi taida olla mikään uusi ilmiö. Perinteiset taidot voivat tarjota käytännönläheisiä ratkaisuja uusiin ongelmiin. Osaamisen ja taitojen jakaminen lapsille ja nuorille sekä rakentaa sukupolvien välistä kestävää yhteisyyttä että on ilmastoteko. Kulttuuriympäristöpäivien teema vie ajatukset myös omiin henkilökohtaisin kasvun paikkoihin – milloin ja missä oivalsin jotain sellaista itsestäni ja elämästäni, joka myöhemmin osoittautui merkitykselliseksi? Myös elämäntarinat yhdistävät sukupolvia ja tarjoavat uusia oivalluksia ja myös kipeitä huomioita eli kasvun paikkoja itse kullekin. Lähiympäristön ja kotiseudun ja myös maailman muutos on meille mahdollisuus päivittää osaamistamme. Jokainen päivä on kasvun paikka – mahdollisuus oppia uutta itsestämme, ympäristöstämme ja ihmisistä, joiden kanssa sen jaamme. H A N NA LÄ M S Ä

Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä

www.kulttuuriymparistopaivat.fi europeanheritagedays.com Kotiseutuposti  4/ 2019

11


Tarinoita kotikulmilta

M

etallinetsinnästä muuttolintuihin, eskareista eläkeikäisiin – Mestarit & kisällit -ryhmät ovat kaikki omanlaisiaan. Mutta mitä niissä oikeastaan tehdään? Mestarit & kisällit -hankkeessa lapset, nuo-

ret ja eläkeikäiset tutustuvat yhdessä omiin kotikulmiin, omaan kulttuuriperintöönsä ja toisiinsa. Kurkataanpa mitä tapahtuu Kerimäellä, Lempäälässä sekä Helsingissä.

Kinaporin ja Keinutien ala-asteen kirjeenvaihtajat Helsingissä Helsingissä on Kontulan ja Kallion välillä kulkenut syksyllä aivan erityislaatuista postia, kun Keinutien ala-asteen viidesluokkalaisia ja Kinaporin palvelukeskuksen Luovat kirjoittajat -ryhmä ovat aloittaneet kirjeenvaihdon. Näiden Mestarien & kisällien

Viidesluokkalaisen Erjonan kirjoitus kirjekaverilleen Mummelille.

12

Kotiseutuposti  4/ 2019

kirjoituksissa on käsitelty niin arkisia juttuja kuin suuria haaveitakin. ”Minua on surettanut käsialakirjoituksen taidon, kuten muidenkin kädentaitojen väheneminen ja jopa katoaminen. Toisin sanoen, ettei sitä enää opeteta kouluissa. Miten kauniita käsialoja meidän kirjoittajaryhmäläisillä on”, kertoo Kinaporin luovien kirjoittajien ohjaaja Ulla Tiainen ja jatkaa: ”Käsinkirjoittaminen ja käsinkirjoitetun kirjeen saaminen on henkilökohtaisempaa ja minä ajattelen, että teksti tulee silloin ikään kuin suoraan sydämestä, kun se on käsin kirjoitettu. Ehkä on ennakkoluuloista vapaampaa kirjoittaa”. Keinutien viitoset puolestaan kertovat, että: ”Kirjeessä uskalsi kertoa asioista. Kasvotusten voi enemmän ujostuttaa. Kasvotusten voi toisaalta olla helpompi tulkita toista verrattuna käsialaan.” Kaverukset ovat kirjoitellessa saaneet oppia toinen toistensa kokemuksesta ja maailmasta. Eräs iäkkäistä ryhmäläisistä sai Lapsokainen-nimimerkillä kirjoittavasta yllättävän sparraajan ja nyt yhdessä suunnitellaan jo Hullumummo-tubekanavaa. Kannustus ja ennakkoluuloista vapaampi kohtaaminen on molemminpuolista: "Muista tehdä, mitä haluat ihan kaikkein eniten", muistutetaan yhdessä kirjeessä. "Sinun kirjeesi ovat aina minulle tärkeitä", todetaan toisessa.

Mestarit & kisällit -ryhmien uutisia voit seurata Facebook-sivullamme ja Instagramissa.


Louhen kylän Mestarit & kisällit ja Kerimäki-seura Kun Kerimäki-seuran aktiivi Riitta Kapanen sai seuran puheenjohtajalta haasteen nuorisotoiminnan virittelyyn, niin heti välähti. Entisenä opettajana Riitan ajatukset kääntyivät lakkauttamisuhan alla olevaan rakkaaseen kyläkouluun ja siellä säännöllisesti treenaavaan senioreiden jumpparyhmään. Parin puhelun jälkeen Mestarit & kisällit koordinaattorin kanssa ja koulun positiivisen vastauksen jälkeen olikin koossa Louhen Mestarit & kisällit, jossa osallistujien ikähaitari on hurjat 7–92-vuotta. Louhen koulun eka–kuudesluokkalaiset ja seniorit aloittivat tapaamiset keväällä 2019 koulun opettajien kanssa yhdessä tehdyn ohjelmarungon mukaan. ”Nyt sitten ennen kutakin erillistä tapahtumaa muokkaamme suunnitelmaa molempia osapuolia kuunnellen”, Riitta kertoo. Tähän mennessä on pullakahviteltu rauhassa tutustuen, katseltu vanhoja valokuvia, laulettu ja leikitty perinneleikkejä ja elokuussa tehtiin retki historialliseen Kerimäen

Hytermän saareen. Retkestä oppilaat ovat koostaneet videomateriaalia. Tulossa ovat vielä loppuvuodesta senioreiden ja junioreiden toisilleen ohjaamat joulu- ja tietotekniikkapajat. Kevätkaudelle on jo alustavia suunnitelmia tapaamiselle yhteenvedon, pelailun ja yhteistaiteilun merkeissä. ”Toivon että yhteistyö koulun ja senioreiden kanssa tulisi edelleen jatkumaan, vaikka muutaman kerran lukuvuoden aikana uusin ideoin. Asetelma siihen on otollinen, jos koulua ei vaan lakkauteta”, Riitta päättää toiveikkaana.

Louhen Mestarit ja kisällit samoilevat kivisiltaa pitkin Hytermän saareen. Kuva: Riitta Kapanen.

Lempäälän metallinetsijät ja Lempäälä-Seura Lempäälän metallinetsijät -ryhmässä puuhataan aarteenetsinnän parissa. Kuokkalan koulun kuudesluokkalaiset, historiasta innostuneet eläkeikäiset, Lempäälä-Seuran Sirkka Pyhälä sekä Pirkanmaan metallinetsijöiden Pasi Helin pistävät lähipeltojen saven ja ruohotupot lentämään. Sirkka Pyhälä, Lempäälän metallinetsijöiden toimeenpaneva voima, halusi Menneisyyden metsästäjät -tv-sarjan fanina käynnistää omille kotikulmillekin aarteenetsintäprojektin. Joukko kokoontuu maanomistajan luvalla paikalliselle pellolle toiveissaan merovingi- ja viikinkiaikaiset esinelöydöt, tavallista jännempi koulupäivä ja yhdessä nautitut nuotiovaahtokarkit. Löytöjen parhaat palat löytävät tiensä Tampereelle Vapriikkiin aluearkeologi Kirsi Luodon pöydälle. Toistaiseksi on maasta kaivettu alle 200 vuotta vanhoja rautaesineitä, kuten hevosenken-

Rautanaula vai viikinkimiekka? Lempäälässä ollaan taas jännän äärellä. Kuva: Antti Perälä.

känauloja, peltotyökalujen kappaleita ja kyläsepän takomia rautanauloja, mutta metallinetsimen toivotaan keväällä ryhmän talviunien jälkeen piippailevan vanhojen rahojen tai jonkin pronssiesineen merkiksi. Kotiseutuposti  4/ 2019

13


Eurooppaa etsimässä Mitä yhteistä on Strasbourgin EU-kortteleilla, Wienin keisarillisella palatsilla ja Maastrichtin sopimuksella? Entä Leipzigin musiikkiperintökohteilla, historiallisella Gdanskin telakalla ja Suurkillan talolla Tallinnassa? Kaikille kohteille Euroopan komissio on myöntänyt eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen. Nyt suomalaisillakin kohteilla on mahdollisuus hakea tunnusta. Samalla käynnistetään keskustelu siitä, mitä eurooppalaisuus Suomen kulttuuriperintökohteissa oikeastaan tarkoittaa. Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus eli European Heritage Label -toimen tavoitteena on lisätä tietämystä Euroopan historiasta ja Euroopan unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tarkoituksena on nostaa esiin EU:n arvoja, kuten ihmisoikeuksia, demokratiaa ja solidaarisuutta sekä vahvistaa niitä.

Monenlaisia kohteita Tunnuksia on myönnetty vuodesta 2014 lähtien 38 kohteelle 18 maassa. Luettelo kasvaa joka toinen vuosi. Seuraava hakumahdollisuus on keväällä 2021. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Kohteita tulee kehittää pitkäjänteisen hankkeen kautta yleisölle avoimemmiksi. Tunnusta voidaan hakea monenlaisille kohteille: mm. historiallisille paikoille, muistomerkeille, luontokohteille, teollisuus- tai kaupunkikohteille, kulttuurimaisemille tai tiettyyn paikkaan liittyvälle aineettomalle perinnölle. Myös maiden rajat ylittäville ja kansallisille temaattisille kohteille voidaan hakea tunnusta. 14

Kotiseutuposti  4/ 2019

Mitä eurooppalaisuus tarkoittaa Suomessa? Mikä on meidän kohteemme tarina eurooppalaisesta näkökulmasta? Miten voimme tuoda sitä esiin ajankohtaisten, erityisesti nuorille suunnattujen projektien kautta?

Keskustelua Euroopasta Tunnuksen tavoitteena on herättää keskustelua siitä, mitä kulttuuriperintö ja eurooppalaisuus tarkoittavat meille. Samalla voimme tuoda esiin meille tärkeitä arvoja. Ensi vuonna suomalaisten on mahdollista ehdottaa ja äänestää omia suosikkejaan tunnuksen saajiksi. Museoviraston ohjausryhmä lähettää yhden tai kaksi hakemusta eurooppalaiselle raadille maaliskuussa 2021. Eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen avulla on mahdollista herättää keskustelua eurooppalaisista arvoista ja historiasta osana erilaisten kohteiden kansallista tarinaa. Samalla osallistuminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Keskustelu, yhteistyön ja näkyvyyden lisääminen kulttuuriperinnölle on tämänkin prosessin ytimessä. LEENA M A RS I O

Museovirasto


Kyläillään! -kirjoituskilpailun parhaimmistosta kirja Valtakunnallisen, kaikille avoimen Kyläillään!-kirlätysvierailuille tai huolellisesti suunniteltujen joituskilpailun 5000 euron pääpalkinnon sai kälvivierailujen rituaaleihin. Sosiaalisista eroista, sukuäläinen eläkkeellä oleva maatilan jen ja naapurustojen ristiriidoisemäntä Heleena Lassila. Teksti ta ja ihmissuhteiden kiemuroista kuvaa lauantaista saunareissua saadaan myös eläviä välähdyksiä. serkkulaan pienen tytön näköKirjoituskilpailu innosti mukulmasta. Tunnelmallisuus ja kaan 726 iältään 11–97-vuotiastarkka ajankuva viehättivät tuota kirjoittajaa 846 tekstillä. Tuomaristoa. maristo painotti valinnoissaan ”Kertomus on kyläilyn ideaamm. kirjoitusten omaäänisyyttä li, jollaisen me kaikki haluamme ja koskettavuutta. kokea joskus”, toteaa raati peValtakunnallisen, kaikilrusteluissaan. le avoimen kilpailun järjestivät Kirjoitukset on talletettu Maaseudun Sivistysliitto, MaaSKS:n arkistoon. henki-kustantamo, Suomen KyKilpailun tekstit vievät lät ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Kilpailun parhaimmistosta on julkais50-luvulle lapsuuden kyläSeura, Suomen Kotiseutuliitto, tu 32 tarinaa sisältävä kirja Käykää maisemiin, nykypäivän lähiöiEläkeliitto sekä Siskot ja Simot peremmälle! Kirjoituksia kyläilystä. hin, mummolaan, mökille, yl-yhteisö.

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / PIETINEN AARNE OY

Menneisyyden ymmärtäminen on tulevaisuuden edellytys. SUOMEN MUSEOLIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA PEKKA SAURI MUSEO-LEHDESSÄ 3/2019

MUSEO Museoiden ystävien aikakauslehti syventyy museoiden tarjontaan ja kertoo parhaat tarinat näyttelyiden taustoista neljä kertaa vuodessa.

TALVITARJOUS 25€ Tilaa MUSEO-lehti nyt talvitarjoushintaan 25 € kestotilaus (norm. 34 €). Tarjous on voimassa 31.1.2020 asti verkossa museoliitto.fi/tilaa-lehti tai puh. 044 4300 701. Tarjouskoodi on TALVITARJOUS. Tilaus alkaa numerosta 1/2020, joka ilmestyy 28.2.

Kotiseutuposti  4/ 2019

15


Vantaa-Seuran ja Vantaan kaupunginmuseon kivikausihankkeelle eurooppalainen tunnustus ja apuraha Vantaa-Seuran ja Vantaan kaupunginmuseon yhteinen hanke on saanut eurooppalaisen European Heritage Stories -tunnustuksen ja apurahan. Projektissa herätetään henkiin kivikaudelta nykypäivään ulottuvaa historiaa mobiilipelin avulla. Apuraha on lähes 10 000 euroa, ja sillä luodaan Vantaan Jokiniemen historiasta kertova kaikille avoin ja ilmainen mobiilipeli. Peli valmistuu ensi keväänä. Vantaan Jokiniemessä on yksi Suomen laajimmista kivikautisista asuinpaikka-alueista. Arkeologista kohdetta on tutkittu runsaasti, ja sen vaiheet tunnetaan hyvin. Mobiilipelissä kuvitteellisena kertojana toimii Jokiniemen Stenkullan kallio. ”Kivikauden esiin tuominen on haastavaa, sillä silmin havaittavia rakenteita on säilynyt vähän. Jokiniemessä voi kuitenkin nähdä muinaismeren rantaviivan ja kuvitella, miten elinvoimainen kivikauden kylä on sijainnut meren rannalla. Paik-

ka kertoo monia tarinoita täällä tuhansien vuosien kuluessa eläneistä ihmisistä. Hienoa, että voimme tuoda tapahtumat pelin muodossa helposti saavutettaviksi ja lisätä ymmärrystä alueen historiasta”, kertoo hanketta puuhannut Vantaa-Seuran puheenjohtaja, Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto. Euroopan neuvoston European Heritage Stories -haussa etsittiin kiinnostavia tarinoita kulttuuriperinnöstä. Haku oli suunnattu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjille ja Europa Nostra -palkinnon voittaneille kohteille ympäri Euroopan. European Heritage Stories -haun tavoitteena on lisätä kulttuuriympäristön arvostusta nostamalla esiin paikallisia kohteita ja niihin liittyviä tarinoita. European Heritage Stories: www.europeanheritagedays.com/Story Vantaan Jokiniemessä Muinaispuistopäivän viettoa. Pöydän takana Andreas Koivisto. Kuva: Riina Koivisto.

25.

nta vu

Kotiseutuposti  4/ 2019

Sa

16

ore

P 26 Ha UKAR vu AN se27 lan �


3.

NIK

KO L

2.

AN

e

1

Kö nn in�

Kyrönjoen historiallisissa maisemissa 70 kohteen kulttuuripyöräilyreitti

64.

NIKKOLA Nik ko lan �e

4.

Kirk ko� e

Kir kko �

10.

nin �e

55.

9.

n�e

60. 59. 57. 56.

Nikkola

61. 58.

LOKIIK Kiikkupolku KU 8.

54.

Kö n

�e Nikkolan

�e Könnin

62. 6. 7.

KOHOME

11.

PALON BETON ISILTA

Palon�e

53. 52. 50. 47. 51.PALO 43. N 49. 46. 44. Ilkan SILTA �e 48. 45.

42.

41.

KESKUSTA Kem

in�e

40.

e

12.

5.

Museopolku

Ilmajoen Seitsemän sillan kulttuuripyöräilyreitti on hyvä esimerkki kuntoilun ja kulttuurielämysten yhdistämisen mahdollisuuksista. Reitti esittelee Ilmajoen rikasta kulttuuriperintöä kulkien pitkin Kyrönjoen vartta ylittäen sen seitsemästä kohtaa. Reitin ympärille on kerätty tietoa 70 kulttuuriperintökohteesta. Kohteet reitillä vaihtelevat uudemmista ja vanhemmista rakennusperintökohteista siltoihin, muistomerkkeihin, patsaisiin ja museoihin. "Pyöräilyreitti tukee erityisesti alueen vetovoimaisuuden edistämistä. Reitti on helppo tapa esitellä paikallista kulttuuriperintöä niin paikallisille kuin myös ulkopuolelta saapuville matkailijoille", kertoo reitin suunnitteluun osallistunut Sonja Suvanto Ilmajoen kunnasta. Ilmajoella on jo kahtena vuotena järjestetty Seitsemän sillan kulttuuripyöräily -tapahtuma elokuussa. Tapahtumapäivänä on avoimet ovet useassa kulttuuriperintökohteessa. Lisäksi reitillä on oppaita kertomassa muistomerkkeihin liittyviä tarinoita ja historiaa. Päivää ovat organisoimassa Visit Ilmajoki ja Leader Liiveri yhteistyössä ilmajokisten yhdistysten, yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa. Mukana oli lisäksi yksityiskoteja. Tapahtuma on osa Euroopan uusuunta kulttuuriympäristöpäiviä.

Könnin�e

63.

13.

14.

en �e

a� e

39.

pp

16.

Ka u

15.

17.

Ilm

ajo

38.

18.

LII

�e len

TA SIL EN n�e M e NIE niem na Lii

NA

19.

37.

uo

np

Idä

Ilm

ajo

en �e

20.

Ilm

ajo

en �e

21. 4.

22.

23. ULAN SUOM ILTA RIIPPUS

�e en

ajo

Ilm

36.

m Suo

24.

ula

35.

n�e

Reitin 70 kulttuurikohdetta esitellään valokuvin ja tarinoin mobiilikartalla. Näin reittiin pääsee tutustumaan omatoimisesti milloin tahansa tien päältä tai kotikoneelta käsin. Kuva: Sonja Suvanto.

e n� joe

a

Ilm

Tiili�e

Va n

ha �e

34.

KOSKENKORVA 32.

6.

li�

Tii

7.NKOSK

�e

33.

li�

Tii

Seitsemän sillan kulttuuripyöräilyreittiin ja sen varrelta löytyvään 70 kulttuurikohteeseen voi tutustua omatoimisesti osoitteessa: www.visitilmajoki.fi/reitisto

e

e

I

Ha vu

31.

uo Sa nt av

�e en or

vu nta

Sa

lan �e

Röyskölän riippusilta eli Kohomelokiikku on yksi reitin seitsemästä sillasta. Kuva: Sonja Suvanto.

en �e

Ala�e

28. 29.

re n� e

erin�e Trahte

se

Kotiseutuposti  4/ 2019

17


Tosifani ei jätä Kuva: Matkalla Ouluun katsomaan ratkaisevaa finaalia.

E

täkärpät eli Etelä-Suomen Kärppä-fanit perustettiin vuonna 2004 kymmenen jääkiekkoseuran kannattajan voimin. Otto Viinikanoja oli silloin seitsemänvuotias, ja hänet liitettiin pian jäseneksi. Oton isä on Oulusta Helsingin kautta Nummelaan muuttanut Kärppien kannattaja. Nummelassa ei ollut omaa varteenotettavaa seuraa, mutta jotkut kaverit fanittivat naapurikunta Espoon ja Helsingin seuroja. 18

Kotiseutuposti  4/ 2019

Vierailut isovanhemmilla Oulussa sovitettiin niin, että samalla saattoi käydä katsomassa hyvän kotipelin. Viinikanojalla ei ole tiedossa, että vastaavaa seuraa olisi toista. Tavallisesti paikkakunnalla on omia faniseuroja, ja niillä saattaa olla vaikkapa jaosto muualla asuville. "Kärpät ovat niin pohjoinen joukkue", Viinikanoja selittää. Kärppien kannattajia oli EteläSuomessa paljon ja oululainen faniyhdistys toimi


"Vierailut isovanhempien luona

Oulussa ajoitettiin niin, että samalla saattoi käydä katsomassa Kärppien pelin." kaukana, joten kannatti perustaa heille oma yhdistyksensä, joka järjestää pelimatkoja Etelä-Suomesta käsin. Pelimatkat ovat keskeinen osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistys varaa jäsenilleen oman katsomon, ja lipun saanti tärkeimpiin peleihin on näin turvattu. "Ihmiset lähtevät mukaan uudestaan, kun on hyvä meininki". Yhdistys lisää fanimatkan yhteisöllisyyttä ja madaltaa kynnystä lähteä katsomaan pelejä. Lipun hintakin on vähän edullisempi.

Lapset liitetään juniorijäseniksi ja he oppivat näin kannattamaan Kärppiä Matkalla jakaudutaan useampaan porukkaan. Edessä on vanhempia, jotka ottavat rauhallisesti. Takaosassa ovat äänekkäimmät. "Kaikki kuitenkin mahtuvat samaan bussiin", Viinikanoja korostaa. Yleensä järjestyshäiriöitä ei esiinny, koska yhdistyksen säännöt ovat tiukat. Alkoholia saa silti bussissa juoda. Kaksi jäsenistä on ammatiltaan linja-autonkuljettajia, joiden avulla matkat saadaan järjestettyä edullisesti. Mukana on kaikenikäisiä kannattajia, pääasiassa miehiä, mutta aina on mukana ollut myös ihan kohtuullinen naiskannattajajoukkokin. Alle 16-vuotiaiden juniorijäsenten ei tarvitse maksaa lainkaan jäsenmaksua. Näin kasvatetaan uutta kannattajasukupolvea. Toinen syy liittyä yhdistykseen onkin juuri jälkikasvu.

Meidän Stadi -lakana oli käytössä pelissä Helsingin IFK:ta vastaan.

"Monilla on ajatus, että he eivät halua skidiensä alkavan kannattaa kilpailevaa joukkuetta. Eräs isä sanoi, että lapset saavat muuttaa pois kotoa, jos alkavat kannustaa Jokereita", Viinikanoja kertoo. Parhaimmillaan faniyhdistyksellä on ollut jäseniä yli 500. Nyt jäsenmaksun on maksanut noin 350 henkeä. On ehkä pelkästään onnellista, ettei jäsenmäärä koko ajan kasva jyrkästi, koska se juoruaisi Oulusta poismuuton kasvusta. Mikä on sitten oululaisuuden merkitys? Kannatuslauluja lauletaan Oulun murteella ja ystävyyssuhteita rakennetaan ja ylläpidetään muiden etäoululaisten kanssa. Viinikanojaa ja hänen kavereitaan etäkärppiydessä yhdistävä tekijä on kuitenkin rakas joukkue. Teksti: Anna-Maija Halme, kuvat: Miia Niskakoski.

Etä-Kärpät viettivät syksyllä yhteistä 15-vuotistaivaltaan, tietenkin jääkiekon merkeissä, järjestämällä juhlapelin Hämeenlinnassa. pelin jälkeen pelaajat kävivät tapaamassa kannattajiaan.

Kotiseutuposti  4/ 2019

19


Juhlavuoden tähtihetket Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlintaan kuului valovoimaisia esiintyjiä, tärkeää asiaa ja liikutuksen kyyneliä. Kulttuuri liikuttaa!

Seminaariesitysten tallenteet: www.bit.ly/KSL-tube facebook.com/kotiseutuliitto

Jorma Uotinen esiintyi Tuusulan kotiseutupäivien seminaarissa Kulttuuri liikuttaa. Kuva: Sara Aaltio. Muut kuvat: Anna-Maija Halme

20

Kotiseutuposti  4/ 2019


Muun muassa Euroopan alueiden komiteaa ja Espoon kunnanhallitusta johtanut Markku Markkula puhui Tuusulan kotiseutupäivien juhlagaalassa. Vieressä Kotiseutuliiton kaupunkijaoston puheenjohtaja Tuula Salo.

Historioitsija Anna Kortelainen esitelmöi sodanaikaisista mielialatiedustelijoista Tuusulan kotiseutupäivien seminaarissa Kulttuuri liikuttaa.

Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto piti ikimuistoisen esitelmän nostalgiasta Kotiseutuliiton juhlaseminaarissa Tammelassa toukokuussa.

Pepe Ahlqvist esiintyi Tuusulan kotiseutupäivien juhlagaalassa.

Oopperalaulaja Ville Rusanen lauloi Tuusulan kotiseutupäivien kunnan vastaanotolla.

Kotiseutuposti  4/ 2019

21


JÄRJESTÖN JÄSENTELYT

JÄRJESTÖN JÄSENTELYT

KALENTERI

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumahautomo, Opetushallitus

29.1.2020

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumahautomo, Jyväskylä

13.2.2020

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Kokkolassa 13.8.– 16.8.2020

Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/tapahtumat

Vuoden kaupunginosa -kilpailu avataan tammikuussa Vuoden kaupunginosa -palkinnolla Suomen Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä alueen viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentamisessa. Kilpailu avataan tammikuussa, ja siihen osallistutaan nettilomakkeella. www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot-ja-kilpailut/vuoden-kaupunginosa

Jäsen, hienoa että olet mukana! Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö, ja olemme olemassa teitä varten! Neuvonta-, tuki- ja tietopalvelumme ovat pääosin verkossa, mutta palvelemme myös puhelimitse. Neuvomme teitä rahoituksen haussa, sääntöjen uusimisessa, arkistoinnissa, digitoinnissa, museotyössä, huomionosoitusten hakemisessa, yleisöjen tavoittamisessa ja monikanavaisessa viestinnässä. Liitto tekee myös vaikuttavaa edunvalvontatyötä: pidämme esillä teille tärkeitä teemoja ja vaikutamme yhteiskuntaan antamalla vuosittain lukuisia lausunLiisa Lohtander, Riina Koivisto, Paula Hirvonen-Graeffe ja Elina toja ja julkilausumia. Teikari odottavat yhteydenottoanne. Kuva: Maria Talvitie. Liitto tarjoaa näkyvyyttä: kerromme toiminnastanne sosiaalisessa mediassa, lehdessä, blogissa sekä tilaisuuksissa, joissa käymme puhumassa. Tekin voitte tilata meiltä puhujan tilaisuuksiinne! Jäsenpalveluiden ja -neuvonnan keskiössä on jäsentiimimme, jossa uutena osa-aikaisena järjestöassistenttina on aloittanut Riina Koivisto. Riina tulee varmasti monelle tutuksi, sillä hänen tärkeimpiä tehtäviään ovat yhteydenpito jäseniin ja jäsenrekisterin hoito. Tämä aktiivinen kotiseutuammattilainen voi tosin olla monelle jo ennalta tuttu, sillä hän työskentelee myös Vantaa-Seuran toiminnanjohtajana. Jäsenistönsä myötä Kotiseutuliitto on suuri ja vaikuttava kansalaisjärjestö: 750 jäsenyhdistyksessä toimii yli 150 000 henkilöä. Lisäksi jäseniin kuuluu yli 100 kuntaa, maakuntien liitot, valtakunnallisia järjestöjä ja yli 200 kannatusjäsentä.

22

Kotiseutuposti  4/ 2019


Jälleen ennätysmäärä uusia jäseniä Kotiseutuliittoon Vuoden 2019 aikana jo 18 yhdistystä ja kaksi kuntaa – Puumala ja Sastamala – on saanut Suomen Kotiseutuliiton jäsenyyden. Perinteisten kotiseutuyhdistysten lisäksi erityisesti erilaiset kaupunkitoimijat ja monentyyppiset kulttuuriyhdistykset ovat löytäneet Kotiseutuliiton jäsenyyden edut.

Uudet kuntajäsenet Puumalan kunta Sastamalan kaupunki

Kuva: Herttoniemen kartanon päärakennus vuodelta 1817. Kuva: Eva Ahl-Waris 2019.

Uudet yhdistysjäsenet

Kartanon kaverit

Aari ja Elina Hirvosen kotiseutumuseoyhdistys, Rääkkylä Espoon ja Kauniaisten Pienkiinteistöyhdistys Helsingin Keskipohjalaiset Huhtasuon Asukasyhdistys, Jyväskylä Hukkala-Saarivaara-Lehtovaaran kyläyhdistys, Polvijärvi Jaakko Lehtiön Rahaston Kannatusyhdistys, Punkalaidun Laurinlahden Yhdyskunta, Espoo Lentiiran kyläyhdistys, Kuhmo Minna Canthin talo, Kuopio Mänttärin sukuyhdistys, Kouvola Näädänmaan kyläseura, Leppävirta Paalasmaan kyläyhdistys, Juuka Perheniemen kyläyhdistys, Iitti Porlammin kotiseutumuseo, Lapinjärvi Rautalammin museon ystävät, Rautalampi Saloisten Kotiseutu- ja Museoyhdistys, Saloinen Svenska Odlingens Vänner, Helsingfors Talviaisten seudun kyläyhdistys, Orivesi

Helsinkiläinen Svenska Odlingens Vänner puolestaan ylläpitää Herttoniemen kartanon kulttuurihistoriallista museota. Yhdistys sai kartanon haltuunsa lahjoituksena perikunnalta 1919 ja sitoutui säilyttämään kartanon ympäristön muuttumattomana. Kartanon säännönmukaisen barokkipuutarhan ja englantilaistyylisen puiston välimuotoa edustava puutarha on maan hienoimpia.

LI I S A LO H TA N D ER

Kanttilan kannattelijat Minna Canthin talo ry Kuopiossa on uudenlainen kulttuuritoimija. Nuori yhdistys on kunnostamassa Kanttilaa, joka oli paitsi Minna Canthin koti myös kokoontumispaikka, jossa puolustettiin aikanaan tasa-arvoa. Lähivuosina edessä on mittava korjaus- ja muutostyö, jolla talo pelastuu kulttuurin käyttöön.

Kanttila – yksi suomalaisen tasa-arvon syntysijoista. Kuva: Niko Puumalainen.

Kotiseutuposti  4/ 2019

23


Bark lasten oikeuksien asialla Kymmenen vuotta kulttuuriperintökasvatusta Pohjanmaalla Jokaisella lapsella on oikeus kulttuuripalveluihin riippumatta asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta. Tätä tukemaan syntyi kaksikielinen Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Bark, jonka toimialue kattaa kaikki Pohjanmaan maakunnan kunnat ja Kokkolan kaupungin. Toiminta alkoi elokuussa 2009 osana opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa Taikalamppulastenkulttuuriverkostoa. Sen kullekin jäsenelle ministeriö antoi omat kehitystehtävänsä. Barkin alaa olivat kulttuuriperintökasvatus ja kaksikieliset lastenkulttuuripalvelut. Tärkeimmäksi työmenetelmäksi vakiintui eri teemoihin pohjautuvat aikamatkat, joissa kumppaneina ovat paikalliset kotiseutuyhdistykset ja museot, kirjastot sekä kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja koulutoimet. Yhteistyössä niiden kanssa on vuo-

sittain tavoitettu noin 14 000 lasta ja nuorta. Näin nykypäivä on kohdannut menneisyyden, uusi vanhan ja eri ihmisryhmät toisensa. Lapsille suunnattujen aikamatkojen rinnalla toiminta on laajentunut myös muille aloille, kuten kuvataidekasvatukseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen sekä kaikkiin ikäryhmiin. Valtakunnallista mainetta Bark niitti vuonna 2016, kun se sai yhdessä Seinäjoella toimivan lastenkulttuurikeskus Louhimon kanssa opetusja kulttuuriministeriön Lapsenpäivä-palkinnon. Barkia on alusta alkaen hallinnoinut Pohjanmaan liitto. Se kuuluu Suomen lastenkulttuurikeskusten liittoon, joka on ammattimaisesti toimivien lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten kattojärjestö. TA R JA H AU TA M Ä KI

Maailmanperintöagenttikoulutusta Raippaluodon saaristossa. Kuva: Marie Sjölind/Pohjanmaan liitto.

24

Kotiseutuposti  4/ 2019


Suojellut rakennukset saavat 10 prosentin huojennuksen kiinteistöverosta Saksassa Europa Nostra Finland kampanjoi Suomessa alennetun veron puolesta Kulttuuriperintöjärjestöt pääsivät Saksassa lokakuussa myönteiseen lopputulokseen pitkäaikaisessa kamppailussaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kiinteistöveron alentamiseksi. Saksan liittoneuvosto hyväksyi marraskuussa lain, joka alentaa ensimmäistä kertaa yksityisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kiinteistöveroa. Alennus on suuruudeltaan 10 prosenttia, ja se koskee suojeltuja rakennuksia. Familienbetriebe Land und Forst -järjestön mukaan kiinteistön veronalennus koskee noin puolta miljoonaan yksityistä kulttuuriperintökohdetta Saksassa. Suomessa Europa Nostra Finland -järjestö on työskennellyt useita vuosia kiinteistöveroprosentin alentamiseksi suojelluilta rakennuksilta niiden muita kalliimpien ylläpitokustannuksien vuoksi.

Niiden korjaaminen on toisinaan hyvinkin tarkasti säänneltyä ja käsityövaltaista. Työllistävyys tekee niiden korjaamisen verosaatavista muutoinkin huomattavat. Työllistävyyden lisäksi kulttuurihistorialliset rakennukset ja niiden ylläpito hyödyttää monin tavoin yhteiskuntaa. Esimerkiksi niiden merkitys matkailulle ja kaikkiaan seutujen vetovoimalle on suuri. Ammattitaitoinen korjaaminen ylläpitää vanhoja käsityötaitoja. Kiinteistöveron alentaminen saattaisi vähentää myös rakennusten jäämistä rappeutumaan ja tuhoutumaan, mikä saattaa johtaa siihen, että ne myöhemmin todetaan korjauskelvottomiksi ja purettavaksi uudisrakentamisen tieltä. A N NA - M A I JA H A L M E

Fortidsminneforeningenille Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen Grand Prix toiminnastaan Norjalainen vuonna 1844 perustettu ja siis 175-vuotias kulttuuriperintöorganisaatio Fortidsminneforeningen sai Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen pääpalkinnon Pariisissa lokakuun lopussa. Fortidsminneforeningenissä toi-

mii yli 7000 aktiivista vapaaehtoista. Yhdistys omistaa 40 kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, mm. kahdeksan Norjan 28:sta jäljellä olevasta sauvakirkosta, raunioituneita luostareita, majakan ja saamelaistilan Pohjois-Norjassa. Yhdistys kehittää ja harjoittaa kohteissaan kestävää turismia.

Vasemmalla työpaja nuorille käsityöläisille Opplandin Dovressa. Oikealla avointen ovien tapahtuma. Kuvat: Fortidsminneforeningenin arkisto.

Kotiseutuposti  4/ 2019

25


Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen hankkeessa katettiin perinneveistetyin kattopaanuin kirkko vuodelta 1859 ja kellotapuli vuodelta 1778. Kattopaanuja veistettiin noin 40 000 ja terva hankittiin polttamalla tervahautaa. Kattopaanujen ja tervanvalmistuksen eri työvaiheissa on ollut mukana arviolta yli sata kaustislaista. Työnäytökset ja tervanäyttely ovat elvyttäneet ja siirtäneet perinnetietoa nuoremmille polville. Kuva: Aulis Kaunisto.

Humppilassa palkintoa haetaan vanhalle Kokkolan Riipan pysäkkirakennukselle, joka siirrettiin pääosin talkootyönä Jokioisten Museorautatien varteen uudeksi asemarakennukseksi. Aseman sisäosissa on käytetty Museorautatieyhdistyksen varastossa olleita 1980-luvun alussa puretun Jokioisten rautatieaseman osia, kuten listoja, väliovia, piletinmyyntiluukku ja aseman odotushuoneen penkit. Kuvassa on odotussali valmiina. Kuva: Marko Laine.

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys Tervaa ja paanuja talkootyönä -hankkeineen, Humppilan museorautatieasema ja Lauttasaaren kartanon restaurointi Helsingissä kilpailevat Euroopan kulttuuriperintöpalkinnoista 2020

Kuva: Pyry Kantonen.

Helsingissä ehdokkaana on Lauttasaaren kartanon restaurointi- ja muutoshanke. Kartanon nykyinen kokonaisuus muodostuu vuonna 1837 rakennetusta kivirakenteisesta päärakennuksesta, 1700-luvun lopulla rakennetusta puurakenteisesta Punaisesta huvilasta sekä Bengt Schalinin suunnitelmien mukaan 1920-luvulla toteutetun kartanopuiston jäänteistä. Kuvassa Lauttasaaren kartanon pihapiiri hankkeen valmistuttua. Vain katon maalaus odottaa vielä oikeaa ajankohtaa.

Kirsi Moisander valittu Europa Nostran valtuustoon Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Kirsi Moisander on valittu Europa Nostran valtuustoon. Moisander työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Suomenlinnan hoitokunnan hallintojohtajana. Suomenlinna on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Moisander on toiminut aiemmin mm. Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajana Hän on myös Suomessa Museoviraston hoitaman Euroopan kulttuuriperintötunnus toiminnon ohjausryhmän puheenjohtaja. Ks. s. 14. 26

Kotiseutuposti  4/ 2019


OMAKULMA

JORMA HÄMÄLÄINEN

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen

Johtamaansa kuntaa pitää rakastaa

O

len syntynyt Pihtiputaalla 1950-luvun alussa. Jo ennen kansakoulun aloittamista opin mieltämään sen synnyin- ja kotipitäjäkseni. Kotiseutu-sanaan törmäsin, kun kuulin aikuisten puhuvan Pihtipudas-Seuran perustamisesta. Hyvin pian tuon jälkeen alkoi ilmestyä ja kotiinikin tulla tuon kotiseutuyhdistyksen perustama ja edelleen omistama paikallislehti Kotiseudun Sanomat. Jo ennen koulua lukutaitoiselle pikkupojalle oli elämys lukea lehdestä tietämieni ja tuntemieni ihmisten nimiä, jopa kuvia. Sen lisäksi, että isäni kyydissä pääsin joskus kiertämään osuuskaupan koko pitäjän kattamaa myymäläverkostoa, tuo pitäjäseuran lehti piirsi minulle varsin tarkan kuvan silloisesta kotiseudustani kaikkine kolkkineen. Kansakoulun kolmannen luokan kotiseutuopin tunnit viimeistelivät kuvan. Varttuneempana neljä kesää huoltoasemalla asiakaspalvelussa opin tuntemaan kattavasti pitäjän aikuisia. Opiskelukaupunkiani Tamperetta en ehtinyt mieltää kotiseuduksi mutta kylläkin elämäni kenties läheisimmäksi suurista kaupungeistamme. Valmistuttuani sain ensimmäisen vakituisen työni Keikyän kunnansihteerinä. Vilkas keskisuomalainen joutui jäyhien satakuntalaisten keskelle. Työ ja vastuu kunnan hallinnon toimivuudesta loi hyvin nopeasti uuden kotiseutusuhteen. Ajattelin että kuntaansa pitää rakastaa. Muutaman vuoden kuluttua työpaikka ja ala vaihtuivat mutta kotipaikka pysyi. Menin silloisessa Kiikassa olevan Salmi-Vetoketjun talouspäälliköksi ja sittemmin toimitusjohtajaksi. Keskisuuri

teollinen yritys vietiin noina vuosina voimakkaasti Keski-Euroopan, erityisesti Länsi-Saksan markkinoille. Olin 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla varmaan joka kolmannen viikon tuon markkinan asiakkaita tavoittelemassa. Siellä huomasin pian saksalaisten voimakkaan synnyinseutusiteen. Heille oli Heimat hyvin tärkeä. Hyvin nopeasti saksalainen liiketuttava kertoi paikallisen jalkapallojoukkueen otteluiden lisäksi, mistä hän oli kotoisin. Ajellessani pitkin maaseutua painoin syvälle mieleeni saksalaista kylärakennetta. Se on erilainen kuin Suomessa. Tuon vaiheen jälkeen alkoivat kuntajohtajan työt ensimmäisellä kotiseudullani Pihtiputaalla, sitten Äänekoskella ja lopuksi Tuusulassa. Olin jo oppinut, että johtamaansa kuntaa pitää rakastaa, muuten työ ei onnistu. Tein paljon yhdessä askareita kotiseutuyhdistysten aktiivien ja paikallislehtien kanssa. Äänekosken vuosina aloin toteuttaa keskikoulun aikaisia haaveitani, ja ryhdyin kiertämään keskistä Eurooppaa, erityisesti saksalaista kielialuetta moottoripyörällä. Olen ajanut satojen sikäläisten, viime vuosina myös venäläisten kotiseutujen, läpi niitä kiireettömästi katsellen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen siirryin paikallislehtiä kustantavan ja painavan Suomen Lehtiyhtymä-konsernin johtoon, siis edelleen kotiseututyöhön. Paikallislehtien menestys ja säilyminen on mitä tärkein edellytys hyvälle kotiseututyölle. Viime vuonna muutin entiselle kotiseudulleni Sastamalaan, johon Keikyä nykyisin kuuluu. Entisen kunnansihteerin rakkaus oli pysyvää lajia. Kotiseutuposti  4/ 2019

27


Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I

Profile for Suomen Kotiseutuliitto

Kotiseutuposti 4/2019  

Advertisement