Page 1

Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Kotipaikka on ainoa seutu, joka on kaikkialla. Äidinkieli on ainoa kieli, jota kaikki puhuvat. Hembygden är den enda trakt, som finns överallt. Modersmålet är det enda språk, som alla talar. – Gösta Ågren (Ett nej, 1986)

1/ 2017


PÄ Ä K I R J O I T U S

Kotiseutuposti 17.2.2017

1/ 2017

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti J U L K A I S I JA

Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo

puh. 040 733 7033 riitta.vanhatalo@kotiseutuliitto.fi Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. 050 440 9411, (09) 612 63225 elina.kuismin@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuposti.fi I L M O I T TA M I N E N

www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/ ilmoittaminen T I L A U K S E T JA OSOI T T EENMUU TOKSET

Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi

Kansikuva 

Runoilija Gösta Ågrenin ajatus siivittää kohti yhteisiä keskusteluja siitä, mitä kotiseutu merkitsee Kuva: Kotiseutuliiton kuva-arkisto.

Päälinjojen merkitys Kotiseutuliiton uudet toiminnan päälinjat ovat saaneet positiivista palautetta niin jäseniltä kuin sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta. Ne on todettu tärkeiksi ja ajankohtaisiksi. Kotiseutuliittoa myös seurataan; miten päälinjat muuttuvat toiminnaksi, näkyvät viestinnässä ja tuottavat tuloksia. Olen itsekin samaa mieltä, että vuosikokouksessa päätetyt päälinjat osuvat tarpeellisiin teemoihin tämän päivän yhteiskunnassa. Päälinjoista ensimmäisenä otettiin käsittelyyn kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus. Jäsenkyselyssä otimme selvää, mitä jäsenet ajattelevat ja mitä kokemuksia heillä on maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kotiseutuliiton missio on edistää moniarvoista kotiseututyötä paikallisiin lähtökohtiin pohjautuen. Teema muistuttaa myös moniarvoisuuden merkityksestä käytännössä. Mikä meitä eri taustaisia yhdistää, on yhteinen kotiseutu juuri nyt. Kyselyllä on yhteys myös kahteen muuhun päälinjaan, jotka ovat kansalaisten osallisuuden vahvistaminen ja kotiseututyön muotojen kehittäminen. Osallisuus on kuulumisen tunnetta. Kun hallinto on muuttumassa, on tärkeää huomioida myös osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet osana muutosta. Kotiseututyö on aina uudistunut ajan vaatimusten mukaan. Kevättalvella alkaa hanke, joka kartoittaa parhaat mallit yhdistysten ja kuntien kumppanuuksille kulttuuripalvelujen tuottamisessa. Tässä ajassa kolmannen sektorin kumppanuudelle on tilausta. Hallitus nimittää helmikuussa jaostot, joiden tehtävä on viedä päälinjojen mukaista toimintaa eteenpäin. Jaostot valmistelevat ja tekevät esityksiä hallitukselle toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Päälinjat vaikuttavat, kun ne ohjaavat johdonmukaisesti toimintaa.

RI I T TA VA N H ATA LO

toiminnanjohtaja Oy Fram Ab ISSN: 1799-276 ISSN-L: 1799-2761


Mitä kotiseutu merkitsee?

Kotiseutu on paikka missä on juuret tai mihin on mahdollisuus juurtua, kokea itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi osaksi yhteisöä. Minun kotini on Vuosaari. Alueen monikulttuurisuudessa, häikäisevän kauniissa luonnossa, merisuolan tuoksussa, mäntymetsissä ja kesäauringon välkehdinnässä Sjökullan torpan ikkunan läpi voin hetkittäin kokea lämpiminä häivähdyksinä rakkaimpia muistojani myös aikaisemmista kotiseutukokemuksistani: isovanhempieni asuinpaikoista, Kainuun korvesta, lapsuuden kesämökistä sekä nuoruuteni Pariisista.

Minulle ei ole oikeastaan olemassa vain yhtä kotiseutua, vaan monia kotiseutuja. Tunnen kotiseudukseni lapsuuteni Kajaanin, Helsingin Kallion seudut sekä myös Itä-Berliinin, jossa olen pariin otteeseen asunut. Minusta ei ehkä pitäisikään kysyä, mistä ihminen on kotoisin, vaan missä hän tuntee olevansa kotonaan. Kotiseutu on alue, johon syntyy erityislaatuinen tunneside, niin ympäristöön kuin ihmisiin. Josta välittää ja jonka eteen haluaa tehdä jotain. Tällä hetkellä omimmaksi kotiseuduksi tunnen Helsingin itäisen kantakaupungin, jossa asun, työskentelen ja toimin kaupunkiaktivistina.

Kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, Vuosaari-Seura

Kaupunkitapahtumien kehittäjä ja tuottaja Jaakko Blomberg, Yhteismaa ry

Hanna-Kaisa Siimes ja Jaakko Blomberg kertovat lisää näkemyksiään kotiseudusta Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelutilaisuudessa 28.2. Lisätiedot seuraavalla sivulla.

Kutsumme kaikki osallistumaan keskusteluun kotiseudun merkityksestä. Kotisivuiltamme löydät lyhyen kyselyn, jonka kautta voit kertoa meille, mitä kotiseutu sinulle merkitsee: www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutu2017.

Sisältö 4 5 6 8 10 12 13

Suuri kansalaiskeskustelu kotiseudun merkityksestä Yhdessä olemme enemmän Teemu Keskisarja arvostaa kotiseutukirjoja Maunula-seura mahdollistaa monet kulttuuriteot Jyväskylä odottaa kotiseutuväkeä Päivitystä Kotiseutuliiton johtoon Paula Hirvoselle Suomen Leijonan ansioristi

14 16 17 18 20 23 23

In memoriam: Harri Turunen 1952–2016 Yksi esine – tuhat tarinaa Kotiseutuliitto järjestää kotiseutulehtikilpailun Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun palkitut European Heritage Congress Korjaa hyvin -neuvontapäivä seurantalotoimijoille Teatterikorkeakoulu etsii esityspaikkoja iltamille

Kotiseutuliiton kirjoittajat: Anna-Maija Halme (AH), Sini Hirvonen (SH), Elina Kuismin (EK), Sanna Käyhkö (SK), Liisa Lohtander (LL) ja Riitta Vanhatalo (RV).

Kotiseutuposti  1/ 2017

3


Osallistu suureen kansalaiskeskusteluun kotiseudun merkityksestä Mikä tekee paikasta kotiseudun ja mistä paikallinen identiteetti syntyy? Onko kotiseutu pelkkää nostalgiaa vai tässä ja nyt? Voiko ihmisellä olla useampi kotiseutu – tai ei ollenkaan? Nyt on aika päivittää käsitys kotiseudusta ja sen merkityksestä, joten järjestämme Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelutilaisuudet Helsingissä, Mikkelissä ja Oulussa. Tilaisuudet ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaamme Rakkaudesta kotiseutuun. Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestetään 28. helmikuuta Helsingissä, Kansallismuseon auditoriossa. Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskustellaan Helsingistä ja pääkaupunkiseudusta kotiseutuna sekä kotiseudun merkityksestä tämän päivän erilaisille suomalaisille, erilaisissa elämäntilanteissa. Mitä kotiseudusta ajattelee paljasjalkainen stadilainen, junantuoma, kaupunkiaktivisti, maahanmuuttaja, kotiseututoimija tai nuori? Keskustelussa ovat mukana valmistelluilla puheenvuoroilla muun muassa kaupunkitapahtumien kehittäjä ja tuottaja Jaakko Blomberg Yhteismaa ry:stä ja kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes Vuosaari-Seurasta. Yleisö voi osallistua keskusteluun sekä paikan päällä että sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kotiseutu2017. Tilaisuus myös striimataan ja taltioidaan. Suora lähetys näkyy 28.2. kello 18 alkaen osoitteessa http://live.kansallismuseo.fi/?live=kotiseutu2017. Ilmoittautuminen 21.2. mennessä: www.kotiseutuliitto.fi/ilmoittautumislomake. Kaikille ilmoittautuneille kyseisenä päivänä kello 11–18 vapaa pääsy Kansallismuseon näyttelyihin sekä kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen.

4

Kotiseutuposti  1/ 2017

Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelutilaisuudet 28.2. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 18–20 22.3. Mikkeli, Kaupunginkirjaston Mikkeli-sali klo 17–19 11.4. Oulu, Kaupunginkirjaston Pakkalan sali klo 17–19 Tervetuloa mukaan! Tarkemmat tiedot: www.kotiseutuliitto.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri


Suuri kotiseutuliike on vahvempi kuin vuosiin

Yhdessä olemme enemmän Olemme ilolla seuranneet ja edesauttaneet Suomen Kotiseutuliiton jäsenmäärän huikeaa kasvua viime vuosina. Paikallisuus on pontevassa nousussa eri puolilla maatamme, ja keskusjärjestöön kuulumisen koetaan tuovat voimaa ja tukea yksittäisen yhdistyksen työskentelyyn. Kevään aikana jäsenillä on taas erinomainen vaikuttamisen paikka – ja vain jäsenet voivat vaikuttaa Kotiseutuliiton askeliin: keväällä valitaan valtuustoehdokkaat 11 maakunnassa, katso kalenterista oman maakuntasi kokousaika. Elokuussa pidetään Jyväskylässä liiton vuosikokous, jossa jäsenet päättävät toiminnan päälinjat ja valtuuston kokoonpanon. Pitkin vuotta voitte lähettää ehdotuksia, esityksiä ja kysymyksiä suoraan liiton toimistolle. Kaikilla jäsenyhteisöillämme on oma valtuutettu – ole häneen yhteydessä, saat tietoa ja pääset vaikuttamaan entistä suoremmin. Oman alueesi valtuutetun voit katsoa liiton sivuilta kohdasta Kotiseutuliitto järjestönä > organisaatio > valtuusto. Monet jäsenet ovat ilahtuneet tarjoamastamme näkyvyydestä verkkosivuillamme, sosiaalisen me-

dian kanavissa sekä monissa julkaisuissamme – kerro hyvistä toimintamalleistanne, niin teemme teistä lehtitai verkkojutun malliksi koko kotiseutuliikkeelle! Näkyvyyttä tarjoaa myös uusi kotiseutuliikkeen yhteinen verkkosivupalvelu, jonka jo kymmenet yhdistykset ovat ottaneet käyttöönsä. Jäsenpalvelumme kehittyvät jäsenistön ehdotusten mukaan – neuvonta-, tuki- ja tietopalvelut ovat pääosin verkossa, mutta palvelemme myös puhelimitse. Verkkosivujemme tietopankissa on yksityiskohtaista opastusta nimenomaan kotiseututoimijoille liittyen muun muassa rahoituksen hakuun, sääntöjen uusimiseen, tapahtuman järjestämiseen, arkistointiin, digitointiin, museotyöhön, maahanmuuttajien tavoittamiseen ja viestintään. Yksi päätavoitteemme ja keskeinen jäsenpalvelumme on vaikuttava edunvalvontatyö: pidämme esillä jäsenille tärkeitä teemoja valtakunnan tasolla antamalla lausuntoja ja julkilausumia sekä vahvalla viestinnällä.  LL

UUSIA KOTISEUTULIITON JÄSENIÄ

Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry Pro Sinervo ry, Naantali Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö ry, Kuopio Faktionääri Oy, Järvenpää

Sikurimuseo, Pietarsaari

Henriksdals Byförening rf, Kristiinankaupunki

Taivassalon Perinneyhdistys ry, Naantali

Kantojärven kyläyhdistys ry, Tornio

Turun Kulttuuriyhdistys ry

Kytäjän Maamiesseura ry, Hyvinkää

Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry –

Lammi-Seura ry, Hämeenlinna Luhtikylän Nuorela ry, Orimattila

Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry, Oulainen

Kotiseutuposti  1/ 2017

5


Vuoden kotiseututeoksen valitsija Teemu Keskisarja:

”Arvostan kotiseutukirjojen tarinallisuutta” Historioitsija Teemu Keskisarja valitsee Vuoden kotiseututeoksen 2017. Suomen Kotiseutuliiton jakama tunnustus kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. – Arvostan kotiseutukirjojen kieltä ja kerronnan tasoa, niiden tarinallisuutta. Näitä kirjoja tehdään usein harrastuspohjalta ja vapaaehtoistyönä, mutta huolellisemmin ja pidempään kuin monia väitöstutkimuksia, historioitsija Teemu Keskisarja perustelee lupautumistaan Vuoden kotiseututeoksen valitsijaksi. Keskisarja on huomannut, että kotiseutujulkaisuille riittää vuodesta toiseen paljon kysyntää ja yleisöä. – Kotiseutukirjat ovat tarpeellista käyttökirjallisuutta. Itsekin käytän kotiseutujulkaisuja lähteinä omissa tutkimuksissani. Esimerkiksi yrityshistorioita tehdessäni tutustun kotiseutukirjojen kautta paikkakunnan tarinoihin ja tapahtumiin.

Teemu Keskisarja. Kuva: Hanna Weselius.

Kotiseuturakkaus on voimavara – Kotiseutuylpeys ja kotiseuturakkaus ovat voimavaroja. On helpompi ymmärtää maailmaa, kun tietää, missä omat juuret ovat. Helsingissä syntynyt ja kymmenillä paikkakunnilla asunut Keskisarja on erittäin tietoinen geneettisistä juuristaan. – Isän suku on Nivalasta ja etninen identiteettini on vahvasti pohjalainen. Olen huomannut, ettei minulla ole mitään yhteistä esimerkiksi savolaisten tai karjalaisten kanssa. Kuitenkin Keskisarja kuvailee olevansa tällä hetkellä kotiseuduton. – Vihaan Helsinkiä. Heti kun tilanne sallii, lähden maaseudulle pohjoiseen, kauas Uudeltamaalta, sinne missä kuulee suomen kieltä ja murteita.

6

Kotiseutuposti  1/ 2017

Hautausmaa kertoo paljon Keskisarja pitää vuosittain noin 50 esitelmää kirjastoissa ja esimerkiksi kotiseutuyhdistysten tilaisuuksissa eri puolilla maata. – Kun kotiseutuyhdistykset kutsuvat puhumaan, menen mielelläni. – Otan tuntemattoman paikkakunnan haltuun käymällä hautausmaalla. Siellä saa vähällä vaivalla ja varsin nopeasti kosketuksen paikkaan ja sen historiaan. Haudoista, niiden sijainnista ja teksteistä voi päätellä paljon – vanhoista hautakivistä löytyy ammatteja, sankarihaudat kertovat, missä kylän miehet ovat sotineet ja lähinnä kirkkoa sijaitsevat merkkihenkilöiden haudat. Keskisarja löytää hautausmailta monia historiaa käsittelevistä teksteistä tuttuja nimiä. Toisaalta


hautausmaat kertovat myös jotain niistä ihmisistä, joista ei ole jäänyt kuin merkintä kirkonkirjoihin. – Tykkään eläytyä ja miettiä, mitä näille ihmisille on elämässään tapahtunut. Kun saa kiinni siitä, miten kovaa elämä on joillain ollut, omat ongelmat tuntuvat pieniltä.

Erikoisalana tavalliset ihmiset Keskisarja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Historia on kiinnostanut Keskisarjaa pienestä pitäen. – Olen aina erittäin mielelläni kuunnellut vanhojen sukulaisten ja vieraampienkin ihmisten juttuja menneisyydestä. Keskisarja aloitti historian opinnot kolmikymppisenä ja valmistui neljässä vuodessa tohtoriksi. Reilun kymmenen vuoden aikana hän on kirjoittanut niin suurten yritysten historioita kuin tositarinoita tavallisista ihmisistä. Keskisarja käsittelee historiantutkimuksen aiheitaan usein hyvin ihmisläheisesti. Häntä kiinnostavat historian tapahtumia enemmän yksittäisten ihmisten kohtalot, teot ja ajatukset. – Maan hiljaisista löytyy harvoin merkintöjä. Tuurilla joka tuhannes on jättänyt itsestään jotain

jälkiä, siten voi päästä esimerkiksi 200 vuotta sitten eläneiden pään sisään ja eläytyä heidän tunteisiinsa. Keskisarja on päässyt kiinni tavallisten suomalaisten kohtaloihin rikoshistorian kautta. Satoja vuosia sitten eläneiden tavisten tarinoita löytyy oikeuden asiakirjoista – tarkkoja kuvauksia teoista, niiden syistä ja tekijöiden ajatuksista. Nämä tarinat avaavat aikansa luonnetta, moraalikäsityksiä ja tapahtumakulkuja.  EK

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun voi osallistua kirja, joka on julkaistu palkitsemisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna. Kirja tulee toimittaa ehdotus­lomakkeen kanssa Kotiseutuliiton toimistoon 31.5. mennessä. Teemu Keskisarja valitsee Vuoden kotiseutu­ teoksen Kotiseutuliiton nimittämän palkintoraadin valikoimista finalisteista. Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla lokakuun alussa. www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/ vuoden-kotiseututeos

PA L K I N N O T

Vuoden kotiseutuyhdistys

Vuoden kaupunginosa

Kotiseututyön ansiomitalit

Ehdotukset 30.4. mennessä

Ehdotukset 30.4. mennessä

Esitykset 30.4. mennessä

Vuoden kotiseutuyhdistys julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä yhdistyksen toimintakertomuksen liiton toimistoon.

Vuoden kaupunginosa julkistetaan julkistetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa. Ehdotukset verkko­lomakkeella.

Ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein huomionosoitus, ja sen saaminen edellyttää erittäin merkittäviä ansioita kotiseututyössä. Kotiseutuliiton hallitus myöntää vuosittain korkeintaan kymmenen ansiomitalia. Ansiomitalit luovutetaan elokuussa Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa.

www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/ palkinnot/vuoden-kaupunginosa

www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/ huomionosoitukset

Kotiseutuposti  1/ 2017

7


Maunula-seura mahdollistaa kaupunginosan monet kulttuuriteot Pieni mutta ponteva helsinkiläinen kaupunginosayhdistys MaunulaSeura vietti muutama vuosi sitten 60-vuotisjuhlaansa. Maunula-seura elää kukoistuskauttaan: seuran jäsenmäärä kasvaa, toimijat ovat kaikenikäisiä ja tapahtumat ja viestit tavoittavat laajalti alueen yhteisön. Maunula syntyi vuoden 1946 suuren kuntaliitoksen tuloksena ja se on rakennettu pääosin 1950–70-luvuilla. Viime vuosina Maunulan asuntokantaa on täydennetty pientaloilla. Nykyisin Maunula on noin 7 500 asukkaan yhteisöllinen ja kehittyvä kotikaupunginosa, joka on määritelty Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maunulan valttikortteja ovat rakentamisen ihmisläheinen mittakaava ja puistomainen ympäristö. Alueen keskellä ovat koulut, jotka ovat taidokkaiden kouluarkkitehtien Hilding Ekelundin ja Jorma Järven suunnittelemia. Joulukuussa 2016 Maunulan keskustaan avattiin uusi kulttuurikeskus Maunulatalo, jonka ulkoasua, toimintoja ja sisältöjä asukkaat ovat olleet suunnittelemassa. Nyt asukkaat pääsevät suunnittelemaan talon ohjelmaa ja käyttöä. Maunula-talo ja sen toimintamalli edistävätkin alueen yhteisöllisyyttä, kotoutumista ja kansalaisaktiivisuutta: se on samaan aikaan kulttuuritila, elämystila, oleskelutila, työskentelytila, kahvilatila ja oppimisen tila. Maunula-seura on ollut mahdollistamassa taloa erilaisissa kaava- ja suunnitteluhankkeissa jo 1990-luvulta alkaen. Maunula sijaitsee aivan Keskuspuiston kainalossa. Luonto ja liikunta ovatkin maunulalaisten sydämiä lähellä, ja niinpä Maunulan mainio Luontopolku on päivitetty vuonna 2014 Maunula-seuran avustamana. Seuran toteuttama kotikaupunkipolku puolestaan opastaa kotikulmien kiinnostaviin paikkoihin ja tutustuttaa ihmiset kävelykierroksen muodossa seudun rakennuksiin ja historiaan. 8

Kotiseutuposti  1/ 2017

Omaleimaisen paikalliskulttuurin alusta Maunula-seura on yhteinen nimittävä tekijä alueen lukuisille yhteisöllisille tapahtumille; seura voimistaa ja tekee tunnetuksi muiden alueen yhteisöjen toimintaa. Jääjuhla on talvikauden vuotuinen päätösjuhla, joka järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1960. Tapahtumassa on kilpailuja, poniratsastusta, herkkubuffet ja runsaasti tietoa alueen kehittämisestä. Jääjuhlassa ovat mukana alueen lukuisat yhdistykset ja kaupungin toimijat. Pääjärjestäjä Maunulan Leijonat jakaa tilaisuudessa kertyneet varat takaisin alueelle: painopisteinä koulujen stipendit ja vapaaehtoinen nuorisotyö. Vuosituhannen vaihteesta saakka Maunula-päivä on ollut jokakeväinen perhetapahtuma, jossa on musiikkia, tanssia, laulua ja monenlaista puuhailua hevosajeluista tietokilpailuun – runsasta ja kansainvälistä ruokatarjontaa unohtamatta. Ruoan ympärillä alueen monen taustaiset yhteisöt tulevatkin toisilleen luontevasti tutuiksi. Jo 1980-luvulla järjestetty Musaa ja Makkaraa -festivaali on herätelty 2010-luvulla henkiin, ja nyt musiikki soi ja makkara paistuu vuosittain iloisessa koko perheen kaupunkifestarissa. Musiikki onkin Maunulassa läsnä monin tavoin. Alkuvuonna 2016 Maunula-seura julkaisi Maunula-levyn, joka tuo esille unohduksiin jäänyttä maunulalaista musiikkia: 1970–1980-lukujen vaihteessa Maunulassa vaikutti Flatus-nimen bändi, jonka biisit kaivettiin esiin ja tuotettiin levyksi Kärtsy Hatakan ja Pave Maijasen avulla – yhteisörahoituksella.

Tulevaisuus on aina asialistalla Maunulaa on kehitetty parin vuosikymmenen ajan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien ja kaupungin kanssa. Alue on tunnettu luovasta ilmapiiristään, jonka hedelmiä ovat monet asukaslähtöi-


set innovaatiot kuten vuorovaikutteinen Maunulan keskustan kehittäminen, vanhusten kuntopolku, edulliset laajakaistayhteydet ja putkiremonttien ryhmäkorjaaminen. Fyysisen ympäristön kehittämiskohteiden valmistuttua maunulalaiset ovat suunnanneet energiansa kulttuuriympäristön kehittämiseen. Kaikessa toiminnassa on mukana – ei toteuttajana vaan mahdollistajana – Maunula-seura. Maunulan sydämessä ovat koulut, ja lapsiperheiden määrä on viime aikoina ollut kasvussa, joten kouluissa riittää vilskettä tulevaisuudessakin. Maunula-seura onkin päättänyt kevään 2017 aikana panostaa tapahtumissa ja viestinnässä lapsiin ja nuoriin. Seura aikoo myös selvittää asukkaiden toiveita ja näkemyksiä swot-analyysilla, ja suunnitella analyysin avulla lähivuosien toimintaansa. Uudenmaan liitto palkitsi Maunulan Vuoden uusmaalaisena kaupunginosana vuonna 2015. Teksti ja kuvat: Maunula-seura

Kotiseutuposti  1/ 2017

9


Valtakunnalliset kotiseutupäivät 10.–13.8.2017

Jyväskylä odottaa kotiseutuväkeä Itsenäisyyden juhlavuoden Valtakunnallisten kotiseutupäivien valmistelut ovat hyvässä vauhdissa täällä ”männikkömetsien ja rantojen raitojen” keskellä Jyväskylässä! Kotiseutu liikkeessä -teeman ympärille kietoutuvassa kesäjuhlassamme kotiseutuaate ammentaa menneestä, mutta elää vahvasti tässä päivässä ja katsoo eteenpäin. Keskustelun aiheina ovat muun muassa kouluopetuksen ja koulutuksen historia ja nykypäivä, resurssiviisaus, seurantalot kulttuurin tiloina, arkkitehtuuri kotiseutujemme mielenmaisemissa sekä maakuntauudistus. Saunakammarikin on lämpimänä! Avajaiset tanssahdellaan Jyväskylän Tanssiopiston, Parkour Akatemian ja Sirkuskoulun väen johdattelemina ydinkeskustassa Kävelykadun Kompassiaukiolla. Lounaispuiston ilmaistapahtumien esiintyjäkaartissa ovat keskisuomalaiset tutut Ilmavoimien Soittokunta, Arja Koriseva ja Seminaarinmäen mieslaulajat. Elokuun illassa istutaan Leffapiknikillä eikä yhteislauluakaan unohdeta. Kotiseutuhuutokaupassa käy varmasti kuhina kodikkaalla Toivolan Vanhalla Pihalla, kun huutokauppakeisari Aki Palsanmäki paukuttaa nuijaansa. Myös valtakunnallista mainetta niittänyt lapsikuoro Vox Aurea ja Jyväkylä Sinfonian kamarimusiikkikokoonpano kuuluvat tapahtuman esiintyjäjoukkoon.

Kotiseuturetkillä Jyväskylään ja Keski-Suomen maakuntakohteisiin tutustutaan muun muassa Unescon maailmanperintökohteisiin sekä alueen huipputeknologiaan, esimerkkinä Metsä Fibren biotuotetehdas. Ja luonnollisesti esittelyssä on Alvar Aallon arkkitehtuuri, jota Jyväskylästä löytyy laaja kattaus. Jyväskylän yliopiston alumniretkellä voi kurkistaa musiikkilaboratorioon, MEG-aivotutkimuskeskukseen ja kiihdytinlaboratorioon. Jyväskylä on maineikas koulukaupunki, jossa aikanaan alkoi maan ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutus. Jyväskylällä on edelleen tärkeä rooli suomalaisen koulutuksen kehittämisessä ja arvioinnissa. Kotiseutupäivien avausseminaarissa pohditaankin, mihin tilanteeseen ja millaisin tavoittein korkealle arvostettu suomalainen koulujärjestelmä syntyi ja mikä on tehnyt siitä niin ainutlaatuisen. Mikä on koulutuksen tila nyt ja miten suomalaista koulutusosaamista viedään maailmalle?

Kulttuurikasvatusta ja kotiseutupäiviä Hyppäsin kotiseutupäivien koordinaattorin tehtäviin varsinaisten töideni lomassa viime vuonna. Jyväskylä ja kahdeksan muuta keskisuomalaista kuntaa muodostavat lastenkulttuurin yhteistyöverkosto


Kulttuuriaitan, joka kuuluu myös valtakunnalliseen Lastenkulttuurikeskusten liittoon. Kulttuuriaitan koordinaattorin tehtävissä olen jo kolmentoista vuoden ajan laajan yhteistyöverkoston kanssa tehnyt töitä varhaiskasvatuksen ja erityisesti perusasteen koulujen kulttuurikasvatuksen kehittämiseksi, joten kotiseutupäivien ideologiassa on paljon yhtymäkohtia omaan työhöni! Kaikkien alueemme kuntien kouluissa on nykyään käytössä kulttuurikasvatussuunnitelma, Kulttuuriaitan työpajassa kolmasluokkalaiset tekivät luontoaiheista taidetta sementistä. Kuva: Jenni-Maria Haapamäki. joka takaa tasa-arvoisesti kaikille oppilaille organisoidun kulttuuripolun koko perusasteen ajan. Sen avulla jokai- ristöön. Nykypäivänä opetusmenetelmät korostavat nen lapsi saa kosketuksen kulttuurin kokemiseen, opettamisen sijaan oppimista ja oppilaiden omaa kulttuuriperinnön vaikutuksiin ja taiteen tekemi- osallisuutta. Oman kotiseudun merkityksen rinnalseen osana koulun normiarkea. Olemme vieneet eri la korostuu kulttuurinen osaaminen, monilukutaito alojen ammattitaitelijat päiväkoteihin ja kouluihin ja vuorovaikutus, jossa lapset ovat aktiivisia oman työskentelemään lasten ja heidän opettajiensa kans- ympäristönsä toimijoita. sa osana arkipäivää. Näissä kohtaamisissa voi oppia Jyväskylän kotiseutupäiviä suunnitellessa olemvaikka fysiikkaa tanssimalla, matematiikkaa musii- me pohtineet, mikä mahtaa olla kotiseudun käsite kin avulla tai historiaa draaman menetelmin. Las- 100-vuotiaassa Suomessa ja globaalissa maailmassa. tenkulttuurikeskusten joukossa alueemme on ollut Vaikka maailma on pienentynyt ja ihmisten liikkukouluyhteistyön kehittämisen osalta edelläkävijä. vuus suurta, omaan ympäristöön ja yhteisöön liittyKulttuurikasvatussuunnitelma pohjautuu aina vä kuulumisen kokemus ja yhdessä tekeminen ovat paikalliseen kulttuuri- ja taidetarjontaan ja huo­ aina keskeistä kulttuurista pääomaa. Se vahvistaa mioi oman alueen erityispiirteet. Oppilaat tutus- myös osallisuutta maailmassa, jossa nykypäivänä tuvat systemaattisesti kotiseutunsa kulttuurielä- tulee olla kaikille tilaa. mään ja oppivat itse tuottamaan luovia sisältöjä. Lastenkulttuurityössä puhummekin lasten taiteel- Tapaamisiin iloisessa Jyväskylässä ensi elokuussa! lisesta toimijuudesta, jolla tarkoitetaan taiteeseen ja kulttuuriin kasvamista, oman ympäristön tutkimista sekä osallistumista ja vaikuttamista taiteen keinoin ja avulla. Jyväskylässä oppilaat tutustuvat peruskoulun aikana kaikkien kaupungin museoiden, teatterin ja sinfoniaorkesterin toimintaan ja osallistuvat vuosiluokittain eri taiteenalojen työpajoihin. Kulttuurikasvatussuunnitelman sisältöihin vahvasti sitoutuneet taidelaitokset tekevät samalla M A R J O T I A I N EN - N I EM I S TÖ arvokasta yleisökasvatustyötä. FM, koordinaattori Ennen muinoin kouluissa kotiseutuopin avulla Kotiseutu liikkeessä - on the move haluttiin antaa lapsille kiinnitys omaan lähiympä- Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä 2017 Kotiseutuposti  1/ 2017

11


Päivitystä Kotiseutuliiton johtoon Kotiseutuliiton valtuuston syyskoon oikeus osallistua puhevaltaisina kous valitsi joulukuussa liiton johhallitustyöskentelyyn, arvelen tämän toon asiantuntevia kotiseutuaktiimuodostuvan myös näköalapaikakveja. Hallituksen puheenjohtajana si Kotiseutuliiton toiminnan suunjatkaa Jyväskylän yliopiston hallinnitteluun. tojohtaja Kirsi Moisander. Uutena – Suomen Kotiseutuliiton roojäsenenä hallitukseen valittiin filoli muuttuvassa yhteiskunnassa on sofian maisteri, Haagalainen-lehden tullut mielestäni merkittävämmäkpäätoimittaja Tuula Salo. Erovuosi, jos vertaan valtuustokauteni enrossa ollut kulttuuritoimenjohtaja simmäisiä vuosia nykypäivään. KotiSampo Purontaus Kokkolasta va- Irja-Kaisa Lakkala. seutuliiton näkemystä arvostetaan ja littiin jatkokaudelle. saamme olla mukana vaikuttamassa Kotiseutuliiton ja liiton valtuusvaltakunnan tason asioihin, joilla on ton ensimmäiseksi varapuheenjohsuora merkitys ja yhteys tänne maatajaksi valittiin filosofian maisteri, kuntiinkin. jatko-opiskelija Teppo Ylitalo LaLakkalan mielestä kotiseututyöspualta. Toisena varapuheenjohtajasä on keskeistä osallisuuden mahna aloittaa kasvatustieteiden tohtori, dollistaminen sekä paikallisuuden ja rehtori Irja-Kaisa Lakkala Sodanyhteisöllisyyden tukeminen. kylästä. – Meillä kotiseututyössä aktiiviHallituksen jäseninä jatkavat sesti toimivilla on myös vastuu toikautensa loppuun dosentti Rauno vottaa tervetulleeksi ja auttaa koLahtinen Turusta, historiantutkija Tuula Salo. Kuva: Studio Lindell. toutumisessa paikkakunnillemme Pia Puntanen Mikkelistä, ministeri muualta muuttavia, olkoon he sitRaimo Sailas Espoosta ja koulutuskuntayhtymän ten kotimaisia tai ulkomaalaisia muuttajia. johtaja Sampo Suihko Espoosta. Kotiseutuliiton ja Paikallisessa kotiseututyössä Lakkala on mukaliiton valtuuston puheenjohtajana toimii professori na niin laajasti ja paljon kuin työltään ehtii, muun Janne Vilkuna Orimattilasta. muassa toimimalla Sodankylä-Seura ry:n varapuKotiseutuliiton hallitus päätti kokouksessaan 3. heenjohtajana. helmikuuta, että Raimo Sailas jatkaa hallituksen – Olen aina halunnut pysyä sodankyläläisenä, ja varapuheenjohtajana. Sailas on ollut liiton halli- kuvaavaa omalle suhteelleni kotiseutuuni on se, että tuksen jäsen vuodesta 1992 ja varapuheenjohtaja asun lapsuudenkodissani. Lähden sieltä päivittäin vuodesta 2001. hoitamaan virkatehtävääni kirkonkylälle samasta liittymästä, josta nousin koulukuljetukseen koulupolkuni aloittaessa. Rakkaudesta Sodankylään – Olen täysillä mukana tässä työssä rakkaudesKotiseutuliiton ja liiton valtuuston toiseksi varapu- ta kotiseutuuni! heenjohtajaksi valittu sodankyläläinen Irja-Kaisa Lakkala on ollut Kotiseutuliiton valtuustossa LaKahden kotiseudun aktiivinen toimija pin edustajana vuodesta 2011. – Otan uuden tehtävän vastaan innostunees- Kotiseutuliiton hallituksessa aloittava helsinkiläiti ja ymmärrän sen tuoman vastuun, jonka toivon nen, toiselta kotiseudultaan porvoolainen Tuula pystyväni kantamaan. Koska varapuheenjohtajilla Salo on ollut Kotiseutuliiton valtuustossa Helsin12

Kotiseutuposti  1/ 2017


gin kaupunginosayhdistykset ry Helkan edustajana vuodesta 2008. Lisäksi hän on liiton kaupunkityön jaoston puheenjohtaja. – Valtuuston varapuheenjohtajana olen voinut tutustua hallituksen toimintaan ja tiedän miten monipuolisia ja haasteellisia päätöksiä hallituksessa käsitellään. Odotan mielenkiinnolla alkavaa kautta. – Kotiseutuliitto on valtakunnallinen toimija, joka tukee erilaisia paikallista kotiseututyötä tekeviä toimijoita. Tässä ajassa näen tärkeänä mahdollisimman monimuotoisen ja moninaisille toimintamuodoille avoimen kotiseututyön. Työurallaan muun muassa pankkimuseosta ja -arkistosta vastannut Salo tekee aktiivisesti koti-

seututyötä sekä Helsingin Haagassa että Porvoon Piirlahdessa. – Molemmat kotiseutuni Porvoo ja Helsingin Haaga ovat samanveroisia kotiseutuja. Kummassakin haluan olla aktiivisena toimijana. Pidän rikkautena sitä, että toimiessani pienessä, kaksikielisessä kyläyhdistyksessä ja noin 12 000 asukkaan urbaanissa kaupunginosayhdistyksessä pystyn jossain määrin hahmottamaan, miten monimuotoista kotiseututyö voi olla.  EK

Paula Hirvoselle Suomen Leijonan ansioristi Tasavallan presidentti on myöntänyt Kotiseutuliiton talouspäällikkö Paula Hirvoselle Suomen Leijonan ansioristin. – Kunniamerkki on aivan huikea yllätys, arvostan sitä todella paljon! Hirvonen on työskennellyt Kotiseutuliitossa 25 vuotta, ensin lyhyen aikaa toimistoapulaisena ja sitten seurantaloasioiden taloussihteerinä. Kuusi vuotta sitten hän siirtyi talouspäällikön tehtäviin. Vesannolta kotoisin oleva Hirvonen oli nuoruudessaan mukana paikallisen kotiseutuyhdistyksen toiminnassa muun muassa järjestämässä tapahtumia Vesanto-viikoilla. – Isäni toimi Vesannon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana, ja sitä kautta Kotiseutuliitto tuli minullekin tutuksi.

Ehkäpä siksi olo oli heti kotoisa, kun Hirvonen aloitti työt liitossa. – Olen viihtynyt erinomaisesti, työtehtävät ovat olleet vaihtelevia ja kotiseutupäivät ovat aina olleet mielenkiintoisia. Olen tavannut paljon ihmisiä ja nähnyt Suomea. Kylät, paikkakunnat ja seurantalot ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella. – Ja ihanaa saada tehdä työtä näin upeassa työyhteisössä. Meillä on hyvä henki.  EK

Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, talouspäällikkö Paula Hirvonen ja valtuuston puheenjohtaja Janne Vilkuna. Kuva: Elina Kuismin.

Kotiseutuposti  1/ 2017

13


IN MEMORIAM

Harri Turunen 1952–2016

Uuttera historioitsija ja kulttuuripersoona Paikallishistorian ja kulttuurin parissa elämäntyönsä tehnyt filosofian maisteri Harri Turunen kuoli ensimmäisen adventtisunnuntain aamuna 27.11.2016 vaikean sairauden murtamana. Harri Turunen syntyi Oulaisissa Kalevalan päivänä vuonna 1952. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan Suomen historia ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1980. Opintojen jälkeen Turunen toimi vuosina 1980–1983 tutkijana muun muassa vesihallinnon sekä Oulaisten kaupungin palkkalistoilla. Vuodet 1983–1991 Turunen työskenteli sanomalehti Liiton Pyhäjokialueen aluetoimittajana, ja vuoden 1991 lopusta lähtien vapaana kirjoittajana. Kiintymys kotimaahan ja kotiseutuun näkyy Harri Turusen erittäin runsaassa kirjallisessa tuotannossa, johon sisältyy yli 30 historiateosta niin kuntien, seurakuntien, eri laitosten kuin yhdistystenkin piiristä. Lisäksi hän oli mukana toimittamassa ja kirjoittamassa lukuisia muita teoksia ja artikkeleita paikallishistoriaan liittyen. Varsinkin henkilöhistoria oli lähellä Turusen sydäntä, mikä näkyy muun muassa pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä tallentavaan KirjastoVirmaan tehtyinä lukuisina artikkeleina. Turusta arvostettiin laajalti historiankirjoittajana muun muassa kirjojen helppolukuisuuden, tiivistämisen taidon ja inhimillisen näkökulman esille ottamisen ansiosta. Paitsi erinomaisena kirjoittajana Harri Turunen tunnettiin vahvana kulttuurivaikuttajana niin kotikaupungissa ja Pyhäjokialueella kuin kansallisellakin tasolla Suomen Kotiseutuliiton kautta. Lukuisista luottamustoimistaan Turunen palkittiin muun muassa Oulun Historiaseuran Olaus Magnus-palkinnolla, paikallislehdistön Antti-patsaalla ja kaupungin kulttuuripalkinnolla. Rakennetun ympäristön säilyttäminen oli Turuselle erittäin tärkeää, ja viimeisimmäksi toimitetuksi julkaisuksi jäikin Oulaisten rakennushistorias14

Kotiseutuposti  1/ 2017

ta kertova Talojen tarinat sanoin ja kuvin. Rakkaus musiikkiin näkyi niin aktiivisena musiikin kuuntelemisena kuin myös Oulaisten Musiikkiviikkojen järjestelytoimikunnan pitkäaikaisena jäsenyytenä. Aktiivisesta kansalaistoiminnasta huolimatta Harri Turusella oli aina aikaa perheelle, joka oli hänelle tärkeä. Hän avioitui oulaistelaisen Ritva Käännän kanssa vuonna 1980, ja perheeseen syntyi kaksi lasta, Anna (-81) ja Henri (-84). Perheen kautta lapsille välittyi kotiseudun ja kulttuurin arvostus sekä uskallus seurata omia kiinnostuksen kohteita. Turunen tunnettiin harkitsevana ja luotettavana ihmisenä, jonka karjalaisperintönä saama, sarkastinenkin, huumorintaju näkyi varsinkin ystä-


vien seurassa. Ala-Kallion kesäpaikka Kannonkoskella muodostui vuosien aikana tärkeäksi latautumispaikaksi, jonne ystävät, sukulaiset ja varsinkin papalle rakkaat lapsenlapset olivat aina tervetulleita. Vahva tulevaisuudenusko ja huoli paikallisen kulttuurin vireänä säilymisestä oli Harri Turusen ajatuksissa vielä viimeisinä sairausviikkoinakin, jolloin hän esitti toiveen oulaistelaisen kulttuurin tu-

kiyhdistyksen perustamisesta. Tämän yhdistyksen alkupääoman kartuttamiseen Turunen toivoi kohdennettavan mahdolliset muistamiset. T U U LA A I T TO - O JA M AU N O N EVA LA TA PA N I T I RI LÄ

Kirjoittajat ovat Harri Turusen ystäviä

Suuri kotiseutuystävä on poissa Suomalaisen kotiseutuliikkeen merkittävä tutkija ja yksi liikkeen historian kirjoittajista FM Harri Turunen menehtyi marraskuussa Oulaisissa. Kotiseututyöhön Harri Turunen tuli mukaan ensimmäisen kerran opiskeluaikanaan vuonna 1975 osallistumalla Jyväskylän maalaiskuntaan tehdylle kotiseudun tutkimusretkelle. Kotiseutuaktiivi hänestä tuli kymmenen vuotta myöhemmin 1980-luvun puolivälissä, kun hän ryhtyi toimimaan aktiivisesti kotiseutuyhdistyksissä sekä paikallis- että maakuntatasolla. Valtakunnalliseen kotiseututyöhön Harri Turunen tuli mukaan kirjahankkeiden myötä. Erityinen asema kotiseutuliikkeessä hänelle tuli suomalaisen kotiseutuliikkeen historian toisen osan kirjoittajana 1990-luvun alussa. Tämän työn tuloksena hänestä tuli tuttu henkilö koko kotiseutuliiton piirissä ja niinpä hänet valittiin Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon Pohjois-Pohjanmaan edustajaksi vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2004 hänet valittiin liiton hallitukseen. Tässä tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka. Harri Turusen valtuusto- ja hallituskausien aikana liiton toiminnassa tapahtui monia merkittäviä muutoksia. Turunen, yhtenä liiton luottamushenkilöistä, oli merkittävässä roolissa kehittämässä ja edistämässä kotiseututyön vahvistumista ja uudistumista nykyiseen muotoonsa. Hän myös osallistui aktiivisesti monien liiton toimikuntien ja työryhmien työskentelyyn.

Kotiseututyö eri muodoissaan oli saanut Turusesta vahvan puolestapuhujan, joka ei koskaan unohtanut nostaa esille omaa kotiseutuaan ja pohjoisten alueiden merkitystä maallemme ja kotiseutuliikkeelle. Tunsimme Harrin kanssa 1990-luvulta lähtien. Opin tuntemaan kotiseutuunsa ja kotiseututyöhön sitoutuneen taitavan kirjoittajan, joka pohdiskelevaan ja perusteltuun tapaansa nosti kokouksissa ja keskusteluissa esille harkittuja näkökulmia päätöksenteon tueksi. Harrilla oli historioitsijana vahva näkemys kotiseututyöstä ja sen muodoista. Tähän tietoon perustuivat myös hänen ajatuksensa ja perustelunsa siitä, miten kotiseututyötä tulisi edistää ja kehittää. Harri Turunen osallistui Suomen Kotiseutuliiton hallituksen työskentelyyn aivan viime hetkeen asti. Hän oli ilmoittanut jäävänsä pois luottamustehtävistä vuoden 2016 lopussa, mutta valitettavasti pitkään vaivannut sairaus vei voimat niin nopeasti, ettei viimeistä yhteistä kokousta pystytty koskaan pitämään. Kotiseutuliikkeen ja Suomen Kotiseutuliiton piirissä suru Harrin poismenosta on läsnä pitkän aikaa. Suuri kotiseututyön asiantuntija, kotiseutuystävä on poissa. KI RS I M O I S A N D ER

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja

Kotiseutuposti  1/ 2017

15


Yksi esine – tuhat tarinaa

Postimerkistä kirjurin tupaan, silkkisukista pistooliin Kotiseutuliiton Yksi esine – tuhat tarinaa -haasteeseen on vastattu kymmenillä hienoilla ja koskettavilla kuvilla ja tarinoilla. Niitä julkaistaan tasaisella tahdilla Kotiseutuliiton Flickr-tilillä ja sosiaalisen median kanavissa tunnisteilla #yksiesine #suomi100 #museot. Haluamme nyt kannustaa niitä museoita, jotka eivät vielä ole mukana haasteessa, miettimään esinettä valitessaan koko itsenäisyyden aikaa. Voisiko kenties joku viime vuosikymmenten esine kokoelmistanne kertoa mielenkiintoisen tarinan itsenäisestä Suomesta?

16

Kotiseutuposti  1/ 2017

Maamme tarina rakentuu museoesine kerrallaan – yhdessä! Kutsumme kaikki maamme museot valitsemaan kokoelmistaan yhden esineen, joka kertoo jotakin olennaista paikkakunnasta, kotiseudusta – kenties koko Suomesta. Kuvia ja tarinoita voi lähettää vuoden 2017 marraskuuhun asti. Yksi esine – tuhat tarinaa -lisätiedot: • www.kotiseutuliitto.fi/toiminta-ja-hankkeet/ yksi-esine-tuhat-tarinaa • www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto > Albums > Yksi esine – tuhat tarinaa


Kotiseutuliitto järjestää kotiseutulehtikilpailun Kotiseutuliitto haluaa tuoda näkyvyyttä kotiseutulehdille ja kannustaa niiden tekijöitä järjestämällä kotiseutulehtikilpailun vuonna 2017. Ilmoita lehtesi mukaan kilpailuun, johon voivat osallistua kaikki kotiseutulehdet – esimerkiksi paikallis-, kaupunki- ja kaupunginosalehdet. Lisäksi palkitaan vuoden kotiseutulehtijuttu. Kilpailussa on kolme sarjaa: 1.  1–2 kertaa vuodessa ilmestyvät lehdet 2.  3–6 kertaa vuodessa ilmestyvät lehdet 3.  Yli 6 kertaa vuodessa ilmestyvät lehdet Kussakin sarjassa palkitaan paras lehti. Voittajalehdet palkitaan Vuoden kotiseutulehti -nimikkeellä ja voittajajuttu Vuoden kotiseutulehtijuttu -nimikkeellä. Raati voi halutessaan jakaa myös kunniamainintoja.

Kilpailuun osallistutaan ennen 30.4.2107 julkaistuilla lehden numeroilla – sarjakohtaisesti 1–4 numerolla. Lehden ilmestymisvuosi voi olla 2016. Kilpailuun voi osallistua myös verkkolehdellä. Lehdet toimitetaan 5.5.2017 mennessä Kotiseutuliiton toimistolle. Lehtien mukana tulee lähettää täytetty ilmoittautumislomake, joka löytyy Kotiseutuliiton verkkosivuilta. Kilpailun tuomaroinnista vastaa Kotiseutuliiton nimeämä raati. Kilpailussa arvioinnin kohteina ovat paikallisuus ja vaikuttavuus, sisällön monipuolisuus ja kiinnostavuus, vuorovaikutus ja lukijoiden aktivoiminen sekä visuaalisuus. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan lokakuussa Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla. Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/ vuoden-kotiseutulehti

Kotiseutulehtien neuvottelukunta kokoontui 18.1. Tieteiden talolla. Kokouksessa päätettiin järjestää kotiseutulehtikilpailu. Kuvassa Tuija Ahola Seinäjoelta, Mauri Lasonen Kaarinasta, Riitta Vanhatalo Kotiseutuliitosta, Henna Mitrunen Karkkilasta, Tapio Jokinen Turusta, Raimo Sailas Espoosta, Katriina Avonius Tampereelta, Ari Sirén Valkeakoskelta, Helena Anttiroiko-Mehtälä Kokkolasta ja Kari Varvikko Helsingistä. Kuva: Elina Kuismin.

Kotiseutuposti  1/ 2017

17


Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto tamperelaiselle esikouluryhmälle Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestämä kilpailu kannusti lapsia ja nuoria esittelemään tärkeän paikan omasta lähiympäristöstä koko Euroopalle. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietettiin vuonna 2016 teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun tehtävä mukaili vuositeemaa ja se toteutettiin otsikolla Meidän paikka.

Esikoululaiset tarttuivat vaikeaan aiheeseen Tamperelaisen Kalkunvuoren päiväkodin esikouluryhmä Nestorit voitti Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun työllään Meidän paikka: Juoksuhaudat. Esikouluryhmä esitteli koulunsa lähellä sijaitsevien juoksuhautojen tarinan monipuolisesti ja paikan monet merkitykset tulivat esiin lasten kertomana. Juoksuhaudoista on tullut tärkeä osa ryhmän oppimisympäristöä, ja kilpailutyötä tehdessä esikoululaiset oppivat paikallishistoriaa, ryhmän kanssa toimimista ja medialaitteiden käyttöä. Ryhmä pohtii kilpailutyössä paikan menneisyyttä: miksi sota tuli ja mihin paikkaa on käytetty sen jälkeen? He ovat rakentaneet hiekkalaatikolle pienoismalleja juoksuhaudoista ja tehneet niihin liittyviä omia satukirjoja piirtämällä, valokuvaamalla ja kirjoittamalla. Ryhmä on myös adoptoinut osan juoksuhautoja Adoptoi monumentti -toiminnan kautta.

Erityiskiitoksia jaettiin Meidän paikoille Pöytyälle, Porvooseen, Iihin ja Raumalle Pöytyän nuorisovaltuuston työhön Nuorten arki kartalla on koottu lukuisat nuorten tärkeiksi kokemat paikat kuten koulumatkat, harrastukset ja kaverit ja myös historiallisia ja perittyjä paikkoja kuten vanha siilo, saha ja kirkko. Raati kiittää nuorisovaltuustoa hyvästä ryhmätyöskentelystä ja oivaltavasta toteutustavasta. 18

Kotiseutuposti  1/ 2017

Porvoolaisen Lyceiparkens skolan seitsemäsluokkalaiset ovat perustaneet omille paikoilleen Instagramtilit. Ryhmät esittelevät kotikaupunkiaan valokuvin ja niistä kertovin haiku-runoin, jotka on kirjoitettu hashtagien muotoon. Toteutustapa on raikas, visuaalisesti kaunis ja raati kiittää erityisesti viestintäkanavan valinnasta – työ on heti kaikkien Instagramin käyttäjien katsottavissa. Ojakylän koulun luokka Iistä esitteli työssään asuntovaunuilua, joka on luokkaa yhdistävä kulttuurikokemus. He ovat tehneet taitavasti karavaanarikulttuurista kertovan videon, jonka draaman kaari on onnistunut. Erityispisteitä ryhmälle ropisi huumorista. Raumalaiset kolmasluokkalaiset esittelivät videollaan Seminaarin puutarhan, jossa he käyvät lähes päivittäin. Oppilaat tutustuivat muun muassa puutarhan menneisyyteen kylvämällä ruista perinteiden mukaisesti, tekivät puutarhaan aistitutkimusmatkan ja esittelivät projektin lopuksi rinnakkaisluokalle. Kilpailutyö sai raadin erityiskiitokset aidon oppimisympäristön hyödyntämisestä ja pitkäjänteisestä työstä, jossa näkyy myös vuoden kierto.  SH

KULTTUURIYMPÄRISTÖN TEKIJÄT Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu järjestetään vuosittain ja siihen voivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Kilpailu on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa Suomessa. Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään syksyisin ympäri Eurooppaa ja kaikkiaan 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu kymmeniin tuhansiin tapahtumiin. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa lapsia ja nuoria havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan lähiympäristöään. Kilpailu tukee lasten ja nuorten kulttuuri-identiteetin ja ympäristösuhteen muodostumista. Tänä vuonna kilpailuaika on 9.2.–30.11. ja kilpailun aihe liittyy Euroopan kulttuuriympäristö­ päivien vuositeemaan Luontoon yhdessä! Ohjeet osoitteesta www.kulttuuriymparistopaivat.fi.


Tamperelaisen Kalkunvuoren päiväkodin esikouluryhmä Nestorit voitti Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun työllään Meidän paikka: Juoksuhaudat. Esikouluryhmä tutustui koulunsa lähellä oleviin juoksuhautoihin ja teki niihin sijoittuvia satukirjoja itse.

”Asuntovaunu on meidän paikka! Vaunu vie moniin kulttuurikohteisiin jalkapalloturnauksesta herätysliikkeiden juhliin, Siidasta kesämoottorikelkkakisoihin.” Humoristinen video toi iiläisille koululaisille erityiskiitoksia raadilta.

”Runojen kautta kerromme kustakin paikasta, mitä teemme siellä, sekä mitä tunteita se herättää”, porvoolaiset seitsemäsluokkalaiset kertovat ja Instagramissa toteutetussa kilpailutyössä näkyykin paikan henki.

”Projektin aikana opimme arvostamaan ja vaalimaan puutarhan kulttuuriperintöä, sekä tekemään entistä paremmin yhteistyötä luokkatovereiden kanssa”, kerto raumalainen koululuokka kilpailutyöstään.

”Meille oli tärkeää, että jokainen sai lisätä kartalle itselleen tärkeäksi kokemansa paikan”, Pöytyän nuorisovaltuusto kertoi kilpailutyöstään.

Kotiseutuposti  1/ 2017

19


European Heritage Congress siirtyi päiviin 11.–15. toukokuuta Kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran puheenjohtaja, oopperalaulaja Plácido Domingon saapuminen Suomeen ja Turkuun on siirtynyt. Domingo jakaa Turussa Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot yhdessä EU:n komissaari Tibor Navracsicsin kanssa maanantaina 15. toukokuuta. Tilaisuus siirtyi aiemmin ilmoitetusta kahdella päivällä. Palkintojuhla järjestetään Turun Mikaelin kirkossa, Lars Sonckin 1904 valmistuneessa nuoruu-

dentyössä, jossa saksalainen uusgotiikka yhdistyy eurooppalaisittain kiinnostavaan kansallisromantiikkaan ja jugendiin. Juhla on osa isoa eurooppalaista kulttuuriperintötapahtumaa European Heritage Congress, joka järjestetään Turussa 11.–15. toukokuuta 2017. Kongressilla on kaksi isoa pääteemaa: kansalaisten osallistuminen kulttuuriperintöä koskevaan suunnitteluun sekä merellinen kulttuuriperintö, jota Turussa on runsaasti.  AH Lue lisää: www.europanostra.fi

OHJELMA European Heritage Congress alkaa torstaina 11. toukokuuta merellistä kulttuuriperintöä käsittelevällä tapahtumakokonaisuudella, johon sisältyy luentoja mm. majakoista ja retki Meyerin telakalle.

Sunnuntaina 14. toukokuuta pidetään Europa Nostra -palkitussa Sigyn-salissa eurooppalaisen kulttuurityön messut Excellence Fair. Tapahtumassa esitellään Euroopan parhaat uudet kulttuuriperintöhankkeet.

Perjantaina 12. toukokuuta ohjelmassa on mm. Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta 2018 pohjustava keskustelutilaisuus sekä kulttuuriretki.

Maanantaina 15. toukokuuta ohjelmassa on retkiä ja illalla Turun Mikaelin kirkossa palkintojuhla, jossa Europa Nostran puheenjohtaja Plácido Domingo jakaa Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteiset kulttuuriperintöpalkinnot yhdessä EU:n komissaari Tibor Navracsicsin kanssa.

Lauantaina 13. toukokuuta järjestetään yhdessä Turun yliopiston ja Åbo akademin kanssa seminaari kansalaisten mahdollisuuksista osallistua yhteistä kulttuuriperintöämme koskevaan suunnitteluun.

EUROOPPALAINEN KULTTUURIPERINTÖ­ TAPAHTUMA EUROPEAN HERITAGE CONGRESS CONGRÈS DU PATRIMOINE EUROPÉEN 11–15 May 2017 | Turku, Finland

www.europanostra.fi www.europanostra.org

20

Kotiseutuposti  1/ 2017

Tiistaina 16. toukokuuta alkaa kahden päivän retki Lappiin, joka on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua autenttiseen saamelaiseen kulttuuriperintöön.


KALENTERI

Tue kotiseututyötä Kotiseutu-vuosikirja 2016

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä -raportin julkistaminen, Helsinki 27.2. Ympäristöministeriö, Pankkisali, Aleksanterinkatu 7

Maakunnalliset kotiseututoimijoiden kokoukset 28.2.–20.4.

Näkökulmia kotiseudun kokemiseen eri ikäkausina ja elämänvaiheissa. Artikkelit tuovat esille omakohtaisia kokemuksia kotiseudusta, toimintaa kotiseudulla ja kulttuuriperintötyössä sekä kiinnostavaa tietoa kotiseutututkimuksesta. Jäsenhinta 25 € (ovh 30 €)

Suomalainen kotiseutuliike

Uusimaa/läntinen, Helsinki Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki (+ hankeopastus) Etelä-Savo, Mikkeli Pirkanmaa, Tampere (+ hankeopastus) Lappi/itäinen, Rovaniemi Kainuu, Kajaani (+ hankeopastus) Pohjois-Karjala, Joensuu (+ hankeopastus) Pohjois-Savo, Kuopio (+ hankeopastus) Pohjois-Pohjanmaa, Oulu Varsinais-Suomi, Turku Satakunta, Pori (+ hankeopastus)

28.2. 21.3. 22.3. 28.3. 28.3. 4.4. 4.4. 5.4. 11.4. 11.4. 20.4.

Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelu, Helsinki

28.2.

Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelu, Mikkeli

22.3.

Seurantalolla-kirjan julkistaminen, Helsinki

6.4.

Mitä kotiseutu merkitsee? -keskustelu, Oulu

11.4.

European Heritage Congress, Turku

11.–15.5.

Valtuuston kevätkokous, Lappeenranta

19.–20.5.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä

10.–13.8.

Teemana ”Kotiseutu liikkeessä – on the move”. Ohjelma: www.jyvaskyla.fi/kotiseutupaivat Kokonaisuudessaan kotiseutuliikkeen historia antaa kattavan ja monipuolisen kuvan yhdestä suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä henkisistä ilmiöistä 1900-luvulla. Teoksia voi suositella lahjaksi kansallisesta kulttuurista kiinnostuneille ja kotiseututyötä arvostaville.

Vuosikokous, Jyväskylä

11.8.

Lisätiedot: www.kotiseutuliitto.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri

Jäsenhinta 30 €/kpl, yhdessä 50 €

Hopeariipus hopeaketjussa

Hopeoitu rintamerkki

Klubijäsenyys

Riipuksessa olevan Suomen Kotiseutuliiton tunnuksen on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson vuonna 1972. Riipuksen halkai­sija on 1,5 cm.

Vuodesta 2008 käytössä ollut rintamerkki kaikkien kotiseudun hyvinvoinnista ja kotiseudustaan kiinnostuneiden käyttöön. Rintamerkin hopeoitu pohja on kiillotettu ja symbolissa on kaunis sininen väri.

Kotiseudun hyvinvoinnista kiinnostuneille on tarjolla Kotiseutu­klubi. Jäsenetuja ja -tarjouksia sekä klubiretkiä ja -tapaamisia. Hinta 45 euroa/vuosi www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutuklubi

Hinta 35 euroa

Hinta 15 €

www.kotiseutuliitto.fi/julkaisut-ja-tuotteet

Kotiseutuposti  1/ 2017

21


JULK AISUJA

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä. Tavoitteena hyvä elämä Sini Hirvonen & Liisa Lohtander sekä Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeen ohjausryhmä. Suomen Kotiseutuliitto 2017. Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnan tasolla kolmannen sektorin kulttuuriympäristötoimijoiden työtä. Kansalaisyhteiskunta on valmis antamaan runsaasti aikaansa ja työpanostaan hyvälle lähiympäristölle. Lähes 40 % selvityshankkeen kyselyyn vastanneista kertoi, että he käyttävät vuosittain yli 30 päivää kulttuuriympäristöön liittyvään vapaaehtoistyöhön. Kuukauden ilmaistyöpanos on merkittävä havainto, ja tämän työpanoksen antajia on maassamme tuhansia. Selvitys toi esiin myös toiminnan haasteet ja toimijoiden tuki-, tieto- ja koulutustarpeet. Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hanke ja selvitystyö ovat alan keskeisten kansalaisjärjestöjen panos kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanossa. Tulokset hyödyttävät muun muassa ympäristöhallinnon ja opetustoimen viranomaisia tulevissa suunnitelmissa. Lisäksi tulokset palvelevat niin matkailualaa, yritystoimijoita kuin kolmatta sektoriakin.

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisen lähestymistapana. Käsikirja kehittäjille Mika Raunio, Nadja Nordling, Taina Ketola, Jukka P. Saarinen, Anniina Heinikangas. 2016. Käsikirjan keskeisin viesti on, että alustamaisuus, jonka ilmentymä esimerkiksi kaupunki on, on syvällisestä yhteiskunnallisesta muutoksesta nouseva toimintatapa, ei johtamiskirjallisuuden muotisana. Alustamaiset toimintamallit jatkavat kehittymistään ja taitaa olla niin, että niiden parhainta aikaa emme ole vielä nähneet, se on vasta tulossa. Alusta on yksinkertaisimmillaan mikä tahansa toimintaympäristö, teknologia, järjestelmä, tuote tai palvelu, jonka kehittäminen on avattu ulkopuolisille, vaikkapa asukkaille, ja jonka keskeisenä tavoitteena on alustan käyttäjien toisilleen tuottama hyöty ja osallistumisen luoma verkostovaikutus. Käsikirja on ”elävä dokumentti” ja sitä päivitetään ja täydennetään vuoteen 2018 saakka niin, että alustajohtamisen ja mittaamisen kysymyksiin vastataan jatkuvasti päivittyvällä tiedolla sekä esimerkeillä kaikilta kaupunkiseuduilta. https://avoimetinnovaatioalustat.wordpress.com/2016/09/06/ kasikirja-avoin-innovaatioalusta-kaupunkikehittamisen-lahestymistapana

Reunamerkintöjä Hylkysyrjästä. Nuorten elämänraameja ja tulevaisuudenkuvia harvaanasutulla maaseudulla Päivi Armila, Terhi Halonen ja Mari Käyhkö (toim.). Nuorisotutkimusseura 2016. Kirja nuoruudesta, jota eletään itäsuomalaisissa syrjäkylissä, kaukana kouluista, harrastuspaikoista ja kavereista. Tarkastelun lähtökohta on alue-, tasa-arvo- ja nuorisopoliittisesti kriittinen: reuna-alueilla nuorten mahdollisuudet osallistua esimerkiksi koulutukseen, harrastuksiin tai kansalaistoimintaan ovat selkeästi niukemmat kuin kaupungissa. Ydinkysymykseksi nousee liikkumisen vaikeus, julkisen liikenteen puute, jonka vuoksi nuorten arki on monella tavalla työlästä ja rajoitettua. Hylkysyrjässä elämästä kuitenkin tehdään elettävää rakentamalla arkea ja tulevaisuutta omatoimisesti ja tiiviiden sosiaalisten verkostojen varassa.

22

Kotiseutuposti  1/ 2017

Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä -raportti julkistetaan 27.2.2017 Helsingissä, Ympäristöministeriön Pankkisalissa. Tilaisuus alkaa kello 15. Ilmoittautumiset 22.2. mennessä. Lisätiedot Kotiseutuliiton tapahtumakalenterissa.


Korjaa hyvin -neuvontapäivä seurantalotoimijoille Seurantaloasiain neuvottelukunta ja Kotiseutuliitto järjestivät Korjaa hyvin -neuvontapäivän Espoossa 15.10. Tilaisuudessa keskusteltiin hyvästä korjaustavasta, esteettömyydestä ja työturvallisuudesta. Vuonna 2017 on tarkoitus järjestää kaksi neuvontatilaisuutta eri maakunnissa. Aiheena muun muassa perinteiset korjausmateriaalit sekä energia-asiat ja ilmanvaihto. Seuraa Kotiseutuliiton viestintää.

Essi Heimovaara-Kotonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta piti esityksen seurantalojen esteettömyyden parantamisesta. Neuvontapäivän paikkana toimi Hembygdens Vänner i Alberga r.f:n Thorstorp-seurantalo Espoon Leppävaarassa. Kuva: Sanna Käyhkö.

Teatterikorkeakoulu etsii esityspaikkoja iltamille Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu juhlistaa Suomen 100 000-vuotista olemassaoloa iltamakiertueella syksyllä 2017. Esitykselle etsitään nyt esityspaikkoja seuran- ja työväentaloilta tai esimerkiksi vanhoista kyläkouluista. Suomi 100 000 vuotta on näyttelijäopiskelijoiden taidokas ja monipuolinen teatteriesitys, joka

on rakennettu perinteisten iltamien muotoon. Iltamaohjelman on koonnut ja ohjannut kirjailija, ohjaaja ja kansantaiteilija Juha Hurme. Hyväntuulinen ja kaikenikäisille soveltuva kokonaisuus kestää väliaikoineen pari tuntia. Puhvetti tarjoaa virvokkeita, ja väliajan jälkeen päästään pääasiaan eli pidetään tanssit! Kiertue toteutetaan lokamarraskuussa ympäri Suomen. Osaksi kiertuetta voi hakea 31. maaliskuuta mennessä täyttämällä kaavakkeen osoitteessa www.lyyti.in/Iltamat. Esitys on tilaajalle maksuton, ja vastaanottava yhdistys voi halutessaan järjestää esimerkiksi väliaikatarjoilun. Ainoa välttämättömyys on sähkö, ja toiveena erillinen näyttämö. Vuolijoen VPK:n talo. Kuva: Johanna Hakanen.

Kotiseutuposti  1/ 2017

23


Sami Myllyniemi, Ylä-Kainuun Tarinakartasto -hanke, www.tarinakartasto.fi

Perinnesarjakuva

S U O M EN KOT I S E U T U LI I T TO KA LEVA N KAT U 13 A 00100 H EL S I N K I P U H ELI N (09) 612 6320 TO I M I S TO @ KOT I S E U T U LI I T TO.F I W W W.KOT I S E U T U LI I T TO.F I

Kotiseutuposti 1/2017  

Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you