Myös ihmisten tämänhetkisen asuinpaikan ja koetun kotiseudun välillä on vahva yhteys (Kuva 2). On syytä huomauttaa, että asuinpaikalla vastaaja on voinut tarkoittaa yhtä hyvin omaa kotitaloaan, kotikyläänsä, naapurustoaan tai kotikuntaansa. Voidaankin sanoa, että asuinpaikan ja kotiseudun välinen yhteys muodostaa kokemustilan, joka voi esiintyä eri mittakaavoissa (vrt. Riukulehto & Rinne-Koski 2014, 18; Riukulehto & Rinne-Koski 2015b). Nykyisen asuinpaikan tulkitseminen kotiseuduksi kuvastaa käsitystä yksipaikkaisesta kotiseudusta. Kotiseudun kokeminen yksipaikkaisena on tyypillisempää niille ihmisille, jotka ovat eläneet koko ikänsä yhdessä paikassa. Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerätyn kyselyaineiston perusteella voitiin havaita, että vastaajan asuinpaikkojen määrällä näyttää olevan yhteys kotiseudun kokemiseen: korkeintaan kolmessa asuinpaikassa elämänsä varrella asuneille kotiseutu tarkoittaa useimmiten samaa kuin nykyinen asuinpaikka. Vastaajilta tiedusteltiin myös sitä, onko heillä mielestään monta kotiseutua (Kuva 3). Aiemmissa kotiseutututkimuksissa on nimittäin noussut esiin ilmiö, jota voidaan kutsua monipaikkaiseksi kotiseuduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten kotiseutukokemukset jakautuvat useiden paikkojen kesken. (Vrt. Riukulehto & Suutari 2012, 14–21.) Yli 60 % kotiseutukyselyyn vastanneista ei kuitenkaan kokenut, että heillä olisi useampia kotiseutuja, joten yksipaikkainen kotiseutukäsitys näyttää olevan vallitseva Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kyselyyn vastanneiden parissa. Kyselyaineistossa ei havaittu miesten ja naisten välillä eroja suhtautumisessa kotiseutua koskeviin väittämiin. Myöskään ikäryhmien välisiä eroja suhtautumisessa väittämiin ei yleisesti ottaen voitu havaita. Ainoastaan suhtautumisessa väittämään ”Kotiseutu tarkoittaa minulle samaa kuin nykyinen asuinpaikkani” havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero ikäryhmien välillä siten, että sekä alle 26-vuotiailla että toisaalta yli 46-vuotiailla kotiseutu kiinnittyy vahvimmin nykyiseen asuinpaikkaan. Kyselyyn vastanneista 51 % toivoi, ettei heidän kotiseutunsa muuttuisi, vaan säilyisi nykyisellään (Kuva 4). Taustamuuttujien suhteen tarkasteltaessa havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä ero asuinpaikkojen määrän ja kotiseudun muutokseen suhtautumisen välillä: siinä missä 1–3 asuinpaikassa asuneista 78 % toivoi kotiseutunsa säilyvän entisellään, 22 % vähintään neljässä asuinpaikassa asuneista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Lisäksi havaittiin, että koko ikänsä Järviseudun alueella asuneista 76 % toivoo, että heidän kotiseutunsa ei muuttuisi, kun jossain elämänsä vaiheessa myös alueen ulkopuolella asuneiden joukossa näin vastanneita oli 42 %. Kyselyaineiston valossa näyttää siis siltä, että ihmisten asuinpaikkojen ja muuttohistorian sekä kotiseudun kokemisen välillä on selvä yhteys.
Kotiseutu 2017
55