__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1


Tervan tie

Paljon kivaa tekemistä - ihan tässä lähellä!

EMMA

Carol Rama / Polte 14.10.2015 - 10.01.2016 Gladiaattorit - kuolema ja voitto Colosseumilla 26.9.2015 - 27.3.2016

Perusnäyttely: taide-, rituaali- ja käyttöesineitä mm. Länsi-Afrikasta, latinalaisesta Amerikasta ja islamilaisen kulttuurin alueelta.

LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ

WEEGEE / STUDIO SUURONEN

KAMU

Sirkuksen magiaa 24.3.2015-28.2.2016

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

Futuron maailma 15.6.2015-31.1.2016

SUOMEN KELLOMUSEO

SEURAA MEITÄ! Facebook “f ” Logo

HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO

Metrolla Espooseen – Kellot kulkuvälineissä 8.5.2015–10.4.2016

CMYK / .eps

visitespoo.fi

Gt C KUOLEMA JA VOITTO

KU KS ESTA STA K AU PPAK ES H YVÄN TU U LI SE ASIA N AAT TU OT TE ET, K K U AD LA ÄT RU OAT LÖYD JA VI RK ISTÄVÄT N U EL LV PA N TU N TE VA RI TI ETÄ R ÄÄ E1 8- M O OT TO TE LI TU . AT M O PU N K I JA JU PO ST I M ER IK AU EL H T TA AU R U PI TK IN H AATI .F I U LOA! W W W.PAS ET RV TE ! N AA KOTK

UUSI KANSAINVÄLINEN NÄYTTELY KAMUSSA 26.9.2015–27.3.2016

MEREN ÄÄRELLÄ PUISTOJEN YMPÄRÖIMÄ

KAUPPATORIN LAIDALLA

www.espoonkaupunginmuseo.fi Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

2


Näe villinä Suomen suurpedot Kuhmon metsissä piilee erikoisuus, jota erityisesti luontokuvaajat, petobongailijat ja metsästäjät arvostavat. Kuhmossa voi nimittäin tavata 1 s. 10-1 kaikki Suomen luonnossa villinä liikkuvat suurpedot sekä harvinaisen metsäpeuran.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus............................................................. 3 Lyhyesti................................................................... 4 Pääkirjoitus............................................................. 5 Tervan tie yleistä............................................................... 6-7 Kainuu.............................................................. 8-9 Kuhmo.......................................................... 10-19 Sotkamo....................................................... 20-25 Kajaani......................................................... 26-36 Paltamo........................................................ 38-39 Vaala............................................................. 40-43 Utajärvi........................................................ 44-45 Muhos.......................................................... 46-48 Alueellista yhteistyötä................................. 50-51 Teatterit............................................................ 52-62 Matkan varrelta.................................................... 63

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 7. vuosikerta Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Petojen sekä alueelle ominaisen harvinaisen eläinkannan ympärille on rakennettu runsas palveluntarjonta aina ahmankuvausretkistä yölliseen karhuntarkkailuun.

Kuhmo kansainvälistyy heinäkuussa Kerran vuodessa pieni Kuhmon kaupunki muuttuu kansainväliseksi kulttuurien kohtauspaikaksi. Ensi vuonna 47. kertaa järjestettävä s. 18-19 Kuhmon Kamarimusiikki soi 10.–23. heinäkuuta. Vuoden 2016 teemana on maailmankylä – sitähän Kuhmon Kamarimusiikki on ollut alusta alkaen.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Kädet ylös! Villi Länsi onkin Muhoksella Tämä maalaistalo ei muistuta ihan peruspohjoispohjanmaalaista maatilaa. Eikä se sellainen olekaan. Leinosten, eli Rositan sivu 48 ja Garamban, koti on nimittäin lähes aito villin lännen kylä, jossa pääsee irtautumaan arjesta ja tempautumaan mukaan 1800-luvun Amerikan menoon.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi

p. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Laske tomahawkisi hitaasti, sillä sormi selässäsi on pyssy!

Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

Musikaali palasi Rauman lavoille lähes 35 vuoden jälkeen.

Moona Laakso puh. 040 736 2744 moona.laakso@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Eura-Print Oy www.euraprint.fi

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Rauman teatterinjohtaja Iiris Rannion pitkäaikainen unelma Cabaret’n ohjauksesta kävi vihdoin toteen.

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

sivu 54

– Huikea klassikkomusikaali tulvii nastaa musiikkia ja loistavaa viihdettä, Rannio kuvailee.

Kansikuva: Tanssivat karhunpennut, Suomussalmi. Kuva: Valtteri Mulkahainen

Broadway-klassikko Cabaret sai ensi-iltansa Rauman kaupunginteatterin lavalla lauantaina 12. syyskuuta.

3

www.kotimaassa.fi


Tervan Lyhyesti tie

Tiede ja ooppera kohtaavat Heurekassa Tiedekeskus Heurekassa esitetään syksyllä yhteistyössä Suomen Kansallisoopperan kanssa tuotettu elämyksellinen, fysiikan ilmiöitä tutuin oopperasävelin avaava oopperaesitys Tohtori Akustiikka ja kadonnut ääni. Lisäksi aiheeseen pääsee tutustumaan tarkemmin työpajojen myötä.

Gladiaattorit KAMUssa Espoossa Gladiaattorinäyttely antaa havahduttavan kuvan siitä, minkälaista elämä Rooman valtakunnassa oli tuhansia vuosia sitten. Gladiaattoreiden ja heidän aikalaistensa arkeen ja elämään pääsee tutustumaan esimerkiksi Leipää ja sirkushuveja -työpajassa ja toiminnallisilla opastuksilla Ammattina gladiaattori tai Hulluja nuo roomalaiset. Gladiaattorit – kuolema ja voitto Colosseumilla on kansainvälinen kiertonäyttely, joka saapuu Tapiolaan Kanadan Ottawasta. Näyttely on Suomessa nähtävänä vain KAMUssa puolen vuoden ajan 26.9.2015 lähtien.

Lue koko juttu numerosta:

www.kotimaassa.fi/juttuarkisto

3•15

Tiedeoopperaa on tarjolla 28.9.–6.10.2015 välisenä aikana. www.heureka.fi/fi/tiedeoopperaa-heurekassa

Vanhemmat konserttiin, lapset hauskan puuhan pariin! Tampere Filharmonian iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen Lapsiparkki 3–12-vuotiaille. Lapsista huolehtivat Kulttuuriosuuskunta Uulun työpajaohjaajat ja lastenhoitajat. Lapsiparkin hinta on ennen konserttipäivää ostettuna 6 euroa, konserttipäivänä 8 euroa. www.tamperefilharmonia.fi/fi/lapset/

Siirtolohkareiden salat Nousiaisten emovaha. Kuva: Pertti Suurhasko että heitti mokoma vihoissaan kiven kohti naapurin kirkkoa – muttei ihan osunut.

Vielä ehtii Gardenia-Helsinkiin! Kaakkois-Aasian eksotiikka löytyy lähempää kuin uskoisi. Gardenia-Helsinki trooppisine puutarhoineen sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Puutarhoihin voi tutustua joko omin neuvoin tai yhdessä oppaan kanssa. Maksullisia opastuksia on saatavilla paitsi ryhmille, myös yksittäisille vierailijoille erikseen varattaessa. Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maanantaina 22.7.2015, että Gardenian toiminta ajetaan alas vuoden loppuun mennessä, joten Trooppinen puutarha on avoinna marraskuun loppuun.

Lue koko juttu numerosta:

www.kotimaassa.fi/juttuarkisto

3•15

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Emovaha – Killin kiukunpuuska Nousiaisten emovaha keskellä taimitarhaa Koljolan kylän Santamalassa on aikoinaan tunnettu myös hiidenkivenä. Uskomusten mukaan jättiläiset eli hiidet pystyvät heittämään melkoisia kivenlohkareita. Raision kirkkoa rakentanut Killi-hiisi närkästyi Nousiaisten kirkkohankkeesta niin,

Paikallisten tarinoiden mukaan Emovahan eteläkuvetta on hieman louhittu ja kiviainesta käytetty läheisen Hirvijokea ylittävän sillan rakentamiseen. Menneinä vuosina se oli suosittu taikojenteko- ja levähdyspaikka sekä rajakivi. Emovahan mitat: korkeus 8 m, halkaisija 15 m, ympärysmitta 52 m, tilavuus n. 1000 m3 ja paino lähes 3000 tonnia. Siirtolohkare ranking: 6-10. Emovaha (=äitikivi, kaikkien suurkivien äiti) on siirtolohkare eli jäätikön kuljettama, kalliosta irronnut iso lohkare.

Juttuvinkkejä! Lähetä meille juttuvinkkejä ja kuvia kotimaanmatkailusta osoitteeseen toimitus@kotimaassa.fi tai jaa ne SOMEssa #kotimaassa.

4

Seuraa meitä:

www.facebook.com/matkailukotimaassa www.twitter.com/kotimaassafi www.instagram.com/matkailukotimaassa.fi


S

ateinen ja kolea kesä on vaihtunut kauniiksi syksyksi. Näin kesälomien ja kesän matkailusesongin päättyessä on aika aloittaa taas uusi työrupeama.

Lämpimästi tervetuloa Sannäsin Kartanoon Porvooseen!

Suomessa eletään vaikeita aikoja, mikä jokaisen kansalaisen pitäisi nyt tiedostaa. Tarvitaan yksimielistä poliittista päätöksentekoa ja kaikkien osapuolten yhteistä sitoutumista, jotta Suomi saadaan jälleen jaloilleen. Silti yhteisymmärrystä ei tunnu löytyvän. Hallituksen päätökset koetaan palkansaajien taholta yksipuolisina päätöksinä, jotka heikentävät palkansaajien työehtoja, ja niitä vastustetaan ay-liikkeen Helsingissä 18.9.2015 järjestämällä kaksituntisella ”Poliittisella mielenilmauksella”, jolla se sanoo pysäyttävänsä Suomen.

• Kartanoravintola • 85 huonetta • Kolme saunaa • Puistomiljöö

Työssäni lehden päätoimittaja olen vuosien aikana tavannut satojen pienten ja keskisuurten matkailuyritysten omistajia ja muuta johtoa. Olen käynyt heidän kanssaan pitkiäkin keskusteluja kulloinkin maassamme vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. En ole kuitenkaan koskaan kuullut yhdenkään yrittäjän puhuvan mielenosoituksesta tilanteessa, jossa valtion säästötoimet ovat olleet vähentämässä yrittäjän tuloja ja monessa tapauksessa pidentämässä työpäivää elannon hankkimiseksi.

Sannäsin Kartano | www.sannaskartano.fi | Puh. 0800 555 115

tennis jalkapallo curling jääkiekko hiihto salibandy retkeily voimistelu tanssi pesäpallo sulkapallo kuntosali lentopallo koripallo leirikoulut urheiluleirit teemapäivät virkistyspäivät aktiivilomat kokoukset

Vain muutama päivä sitten puhuin puhelimessa yrittäjän kanssa, joka oli juuri maksanut veronsa ja muut velvoitteensa. Sen jälkeen firman tilille oli jäänyt 19 euroa ja omalle tilille 9 euroa! Silti hänkään ei puhunut barrikadeille nousemisesta eikä muista mielenosoituksista. Hänen huolensa oli, miten voida jatkaa työntekoa saadakseen laskutusta seuraavien ennakkoverojen maksamista varten.

Savitaipale

Suomessa on 283 290 yritystä (Tilastokeskuksen yritysrekisteri 2013) pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 264 435 eli 93,4 prosenttia.

-liikunnallinen lomakeidas Suunnitteletko leirikoulua, aktiivimatkaa tai harjoitusleiriä? Pyydä tarjous, kokoamme juuri ryhmällesi sopivan palvelupaketin. Tervetuloa Savitaipaleelle!

Tässä haasteellisessa maailmantilanteessa ja maamme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa jokaisen pitäisi olla valmis joustamaan omista eduistaan yhteisen hyvän eteen. Tämä maa ei lakkoilemalla nouse lamasta.

Lisätiedot asiakaspalvelu@slhpalvelut.fi Jonni Myyrän tie 3 54800 Savitaipale www.kantrihostelli.fi

Ahti Oksman

5

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Tervavene, taustalla Kajaanin linnanrauniot. Kuva: Kajaanin kaupunki

Tervaa

S

uomessa on aina poltettu tervaa omiin tarpeisiin. 1500-luvulla laivojen tervaamiseen käytetyn tervan kysyntä nousi merenkulun vilkastumisen myötä. Terva oli pitkään Suomen tärkeimpiä vientituotteita. Huippuvuosi oli 1863, jolloin tervaa vietiin peräti 234 334 tynnyriä eli 29,3 miljoonaa litraa.

Kuhmosta Ouluun Eeva Oksman

Vuosien projekti

Tervahaudan polttaminen oli keskimäärin viiden vuoden pituinen hanke. Työ alkoi noin 15-senttisten mäntyjen koloamisella eli kuorimisella, jolla edistettiin niiden pihkaantumista. Muutaman vuoden jälkeen koloamista jatkettiin edellisen kohdan yläpuolelta. Puun pohjoispuolelle jätetty kuorimattoman kaistale piti puun kituliaasti hengissä. Kun kolosmetsä muutaman vuoden päästä kaadettiin, otettiin puista talteen noin ntautuvat. ra t ja ta ou as Terv llunki Kuva: Jonna Ka

1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla Oulu oli yksi maailman suurimmista tervanvientisatamista. Tervaa tuotiin sinne kapeilla tervaveneillä jokien, järvien ja koskien kautta Kainuusta, jonne tervantuotanto oli siirtynyt Pohjanmaan rannikolta. Katovuosista kärsineellä seudulla tervanpoltosta muodostui pääelinkeino tai tärkeä lisäelannon lähde. Oulussa tervatynnyrit lastattiin laivoihin, jotka kuljettivat ne edelleen ostajille eri puolille Eurooppaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

kolme ja puolimetrinen tyviosa. Rangat ajettiin polttohaudan luo, jossa ne hakattiin kirveellä pitkittäin tasakokoisiksi tervaksiksi eli säröiksi. Talvella valmistettiin myös vankat tervatynnyrit, joihin tarvittiin virallisen tynnyrintarkastajan eli kruunaajan leima.

Tervahaudan poltto tarkkaa työtä Tervanpolton ja -kuljetuksen huippusesonki oli kesä- ja heinäkuu. Tervahauta rakennettiin tarkoin valittuun paikkaan kivikupin muotoiseksi ja lapionvarren syvyiseksi. Alapuolelle kaivettiin halsi eli kuurna, ja haudan keskipisteestä halsiin tehtiin umpinai-

Tervahaudan pohja tiivistettiin savella ja peitettiin puun kuorilevyillä, jotta ladottavat puut eivät painuneet multaan. Kuva: Kainuun museo / Samu Puuronen

6


nen putki, kynä. Haudan pohja tiivistettiin savella ja peitettiin puun kuorilevyillä, jotta ladottavat puut eivät painuneet multaan. Sen jälkeen särökset ladottiin loivaksi, suppilomaiseksi haudaksi niin, että lopulta lakipiste oli tasainen. Lopuksi keko peitettiin tiiviisti turpeella ja maa-aineksella lukuun ottamatta maanrajan sytytysvyöhykettä. Tervanpoltosta vastasi hautamestari eli lotnikka, jonka ohjauksessa tervahauta sytytettiin palamaan yhtä aikaa eri puolilta. Alkupalon jälkeen haudan juurikin tukittiin turpeilla lukuun ottamatta vetoaukkoja, joista ohjattiin hiilloksen etenemistä tasaisesti. Haudan polttoaika riippui tervaksien määrästä. Ensin kynästä saatiin tervavettä ja tervakusta eli puuhappoa. Sen jälkeen alkoi tulla ensin sakeaa tervaa ja vähitellen kunnon tervaa. Yleensä yhdestä haudasta saatiin tervaa noin 40–50 tynnyriä, jotka kuljetettiin hevosten vetäminä tervaveneiden luo. Veneet olivat pituudeltaan 13–15 metriä, ja suurimpiin voitiin lastata peräti 28 kappaletta 150 kilon painoista tynnyriä.

Tervaveneet ja tukinuittajat käyttivät samoja jokiväyliä, mikä aiheutti vaaratilanteita varsinkin kapeissa koskipaikoissa. Matkantekoa helpottivat Oulujoen koskien perkaaminen sekä vuonna 1847 Kajaaniin rakennetut Ämmä- ja Koivukosken tervakanavat. Sitä ennen lasti oli pitänyt kuljettaa maitse näiden koskien ohi. Vesiliikenteen vähennyttyä pahoin rapistuneet kanavat suljettiin vuonna 1915. Vuonna 1984 Ämmäkosken kanava avattiin kuitenkin kunnostettuna uudelleen. Ämmäkosken sulku on nykyään osa Suomen Kanavamuseota ja on ainoa toimiva tervakanava maailmassa.

pakko tuottaa tervaa ostajan määräämään hintaan. Oulusta palatessa kotiin tuotiin suoloja, ryynejä, jauhoja ja viikatteen liippoja, viinaakin.

Tervasoutajien tili meni usein kokonaan edellisen talven tervakontrahdilla nostettujen ennakkojen maksuun. Alustalaiset olivat siis jatkuvassa velassa porvarille, jolle oli

Vuonna 2008 virallisen matkailutiestatuksen saanut Tervan tie kulkee esikuvastaan poiketen maanteitä pitkin myötäillen kuitenkin Oulujoen vanhaa vesi-, matkailu- ja tervankuljetusreittiä. Reitti kulkee Kuhmosta Sotkamon, Kajaanin, Paltamon, Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kautta Ouluun. Tervakulttuuri erilaisine tapahtumineen elää edelleen ja on omaleimaista koko alueelle.

1900-luvun alussa halvemmalla tuotettu kivihiiliterva alkoi syrjäyttää mäntytervan. Rataverkon myötä männystäkin sai paremman hinnan vähemmällä työllä, ja niin tervanteko siirtyi vähitellen historiaan. Lähde: Oiva Turpeinen: Mustan kullan maa. Tervan historia Matkailutie Tervan tie

Suomen yhdeksättä matkailutietä viitoittaa tervatynnyri-tunnus. www.tervantie.fi

Tervaveneillä Ouluun Vuotuisen tervasadon kuljettaminen Oulun Tervaportin porvareille kesti hyvälläkin säällä yhdestä kolmeen viikkoon. Huonolla säällä ei Oulujärvelle ollut asiaa, ja veneet joutuivat odottelemaan, mutta heleinä kesäpäivinä järvellä saattoi nähdä useita kymmeniä tervaveneitä purjeineen.

Tervan tie alkaa Kuhmosta (kuva) ja kulkee esikuvastaan poiketen maanteitä pitkin myötäillen kuitenkin Oulujoen vanhaa vesi-, matkailu- ja tervankuljetusreittiä. Kuva: Kuhmon kaupunki

7

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Kaunis Kainuu

tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden Matleena Ikonen

K

ainuun merkitys matkailumaakuntana on kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Upea luonto yhdessä monipuolisten matkailumahdollisuuksien kanssa tekevät Kainuusta Lapin veroisen mutta omintakeisen vetonaulan. Kainuun maakunta sijaitsee Tervan tien sydämessä. Tervaan liittyvällä elinkeinolla onkin ollut koko maakunnalle suuri merkitys niin kulttuurisesti kuin taloudellisesti, sillä terva on ollut aikanaan alueen tärkein vientituote. Vesireitit olivat terva-ajan kulkuväyliä itärajalta Ouluun ja kulkupeleinä tervaveneet eli paltamot. Tervaperinne näkyy ja maistuu Kainuussa myös tänä päivänä. Alueen museoissa ja mm. Nivan kylällä Kuhmossa matkailija voi tutustua tervan historiaan, ja kaupan on myös suussa maistuvia tuotteita kuten tervaleipää ja -siirappia sekä tervakonvehteja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Keskukset matkailun vetureina Kainuun matkailu rakentuu pääasiassa vetovoimaisten matkailukeskusten, Vuokatin ja Paljakka-Ukkohallan ympärille. Keskusajattelun ohella Kainuussa nähdään tärkeänä verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen: eri palveluiden tuottajat toimivat yhteen niin, että asiakkaille pystytään tarjoamaan monipuolisia palveluita, kuitenkin niin, että kenenkään OULU ei tarvitse osata kaikkea, vaan kukin yrittäjä pystyy keskittymään omaan ydinosaamiseensa. MUHOS

UTAJÄRVI Kulttuuria ja kivaa tekemistä

museot sekä korkeatasoisista tuotannoistaan tunnettu kaupunginteatteri. Myös talvisotahistorian ympärille Kainuu tarjoaa mielenkiintoisia käyntikohteita mm. Suomussalmen Raatteentiellä ja Kuhmon talvisotamuseossa. Vapaa-ajan matkailussa Kainuulla on pitkät perinteet ja vahva osaaminen. Vuokatti ja Paljakka-Ukkohalla houkuttelevat erityisesti perheitä upeilla rinteillä, laduilla, kylpylöillä, sukupolvien yhteisillä liikuntaharrastuksilla, kalastuksella, retkeilyllä, paikalliskulttuurilla Suomussalmi ja hyvällä kainuulaisella ruualla. Nuorisoa keskuksiin vetävät nykyaikaiset lumilautailumahdollisuudet rakennelmineen ja Hyrynsalmi

Kainuun kulttuuritarjonta onRokua tasokasta VAALA ja monipuolista, kärkitapahtumina Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali ja Kajaanin Runoviikko. Oulujärvi PALTAMO Ristijärvi Manamansalo Myös teatterielämä on vilkasta: jokaisessa 91 km Kainuun kunnassa on yksi tai useampi aktiivisesti toimiva kesäteatteri, niistä Suomessa tunnetuimpana Suomussalmen kesäteatteri, SOTKAMO joka vuosittain kerää lähes 10 000 katsoKAJAANI jaa. Kainuun ”kulttuuripääkaupungissa” Kajaanissa sijaitsevat maakunta- ja taideOittaan uimaranta. Vuokatti

Tervan tie

8

Tervan tie 62 km

KUHMO


Ilmakuva Oulujärveltä. Tanssivat karhunpojat. Kuva: Valtteri Mulkahainen

Kajaanin rauniolinna. Kuva: Kirsi Kyllönen

Paltamo Golf. mahdollisuuksia harrastaa ruumiinkulttuuria. Hyrynsalmella järjestettävät kumpareineen ja Angry Birds suopotkupallon -liikuntapuisto Vuokatissa. MM-kisat tunneLähialueen yrittäjien kanssa taan jo laajalti kantehtävän yhteistyön avulla Tervakonve sainvälisesti ja ovat hteja. Kuva: perinteisesti talviurheilukesSamu Puuro saaneet rinnalleen nen kuksina tunnetut Vuokatti myös umpihankifuja Paljakka-Ukkohalla ovat rakentiksen maailmanmestuneet matkailukeskuksiksi, jotka tarjoavat taruuskarkelot. Kainuu tarjoaa tekemistä ja elämyksiä ympäri vuoden. upeat mahdollisuudet myös Ympärivuotisuus on tehnyt matkailusta elinkolopallon pelaamiseen: maakeinon tuhansille perheille Kainuussa. kunnassa on kolme golf-kenttää, joista Paltamo Golf on Suomen kauneimmaksikin kentäksi kehuttu. Palloilua suossa, umpihangessa ja kentällä

Sirviö sto. Kuva: Pirjo Angry Birds -pui

Vuokatin pitkät perinteet talviurheilun harjoittelu- ja kilpailuareenana ovat vertaansa vailla ja Vuokattiin onkin keskittynyt paljon urheiluosaamista jo 70 vuoden ajan. Vuokatissa ja muualla Kainuussa tarjotaan urheilun ja liikunnan ystäville monia

Keskellä kauneinta suomalaista luontoa Kainuu tarjoaa matkailijalle monipuolisesti vaihtoehtoja, joista valita niin kesällä kuin talvella. Tärkeät keskittymät ovat korkeintaan tunnin matkan päässä toisistaan, ja väliin mahtuu monipuolisesti niin luonnon ihmeitä kuin suuria seikkailuja. www.kainuunliitto.fi

Vuokatti laskettelu. Kuva: Vuokatin kuvapankki, Tuomas Kaakinen

9

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

I

tärajalla sijaitseva Kuhmo tunnetaan koskemattomasta luonnosta ja villinä virtaavista koskista. Tervansoudun jäljiltä avoimia koskia on viime vuosina kivetty ja kunnostettu luonnolliseen loistoonsa. 9 000 asukkaan Kuhmosta on kasvamassa kansainvälisestikin merkittävä eräluontomatkailun hittikohde.

Kuhmo

on kuohuvien koskien kulta-aitta Saana Jaakkola

Kuhmon kaupungin yritysneuvoja Kari Malinen tietää, ettei vastaavaa koskipotentiaalia löydy muualta. – Meillä on yli 100 koskea, jotka tarjoavat loistavat mahdollisuudet koskikalastukseen ja moneen muuhun aktiviteettiin.

Kuhmon kaupunki

– Pajakkakosken varrelle on rakennettu muun muassa pyörätuolien vähimmäisvaatimukset täyttävät pitkospuut ja kalastuslaiturit. Kuhmo on todennäköisesti koko Suomen ainoa kunta, jossa on liikuntarajoitteisille suunniteltu koskikalastusmahdollisuus, Malinen esittelee.

Koskikalastusta ilman rajoitteita Koskien kunnostukseen on panostettu toden teolla, ja ELY-keskuksen tuella koskiin pyritään palauttamaan niille luonnollinen kalakanta. Yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on keskustassa voimakkaana virtaava Pajakkakoski.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Pajakkakoskella syntyi hässäkkä Kesäkuussa Pajakkakoskella järjestettiin kaksipäiväinen Kalahässäkkä. Tapahtuman kautta pyritään esittelemän koskikalastusta myös naisille sopivana harrastuksena.

10

– Naisharrastajien joukko kasvaa koko ajan niin kalastuksessa kuin metsästyksessäkin. Me haluamme olla mukana tukemassa ja edesauttamassa sitä, sanoo Malinen. Kalahässäkän kalastuskilpailussa ei saaliin painolla, koolla tai määrällä ole merkitystä. Voittajaksi valikoitui kalastaja, joka julkaisi saaliistaan kauneimman kuvan ja keräsi eniten tykkäyksiä Facebookissa. Jasper Pääkkösen ja Janne Pesosen isännöimä Kalahässäkkä oli menestys. – Hässäkkä jatkuu aivan varmasti ensi kesänä, Malinen naurahtaa.


Rantasauna.

Kellosepän työhuone. Vapaa-ajanasumista luonnon helmassa Luontomatkailu ja kulttuuritapahtumat ovat hyviä tapoja tutustua Kuhmoon. Sille tielleen on moni jäänyt, ainakin kesäasukkaaksi, jos ei pysyvästi. Kuhmon yrittäjien ja kaupungin yhteinen Kuhmon rantatontit -hanke esittelee vapaaajanasumisen mahdollisuuksia Kuhmossa. Vapaana on yli 500 kaavoitettua tonttia, ja rakentaminen onnistuu avaimet käteen -periaatteella.

Suomussalmi

– Kuhmossa on noin 2 500 vapaa-ajanasuntoa ja tilaa on vielä monelle muulle, Malinen kertoo.

Hyrynsalmi

A Ristijärvi

PALTAMO

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Monien mahdollisuuksien luonto Läpi vuoden jäätymättä virtaava Pajakkakoski mahdollistaa hieman erikoisemmankin harrastusmahdollisuuden. Extremelaji on nimeltään koskikellunta. – Koskikellunta on koskenlaskua ilman kajakkia. Koskikellujat pukeutuvat kelluntapukuun, joka pitää lämpimänä talvipakkasillakin, Malinen kertoo. Koskien lisäksi Kuhmossa on yli 1 400 puhdasvetistä järveä ja lampea. Alueen yritykset järjestävät erimittaisia melontaretkiä ja vuokraavat välineitä omatoimisille retkeilijöille. Luontopoluilla ja vaellusreiteillä voi virkistäytyä jalan, pyöräillen tai vaikkapa huskyvaljakon vetämänä. Metsät tulvivat villinä kasvavia yrttejä, sieniä ja marjoja. Syksy tuo tullessaan ruskaretket ja valloittavan väriloiston.

Näe villinä Suomen suurpedot Kuhmon metsissä piilee erikoisuus, jota erityisesti luontokuvaajat, petobongailijat ja metsästäjät arvostavat. Kuhmossa voi nimittäin tavata kaikki Suomen luonnossa villinä liikkuvat suurpedot sekä harvinaisen metsäpeuran. Petojen sekä alueelle ominaisen harvinaisen eläinkannan ympärille on rakennettu runsas palveluntarjonta aina ahmankuvausretkistä yölliseen karhuntarkkailuun sekä suur- ja pienriistan metsästykseen. – Karhunmetsästys on Kuhmossa iso juttu. Lupia on paljon, eivätkä karhut kaadu parissa tunnissa kuten muualla. Väljien metsien ansiosta metsästysaikakin levittäytyy pidemmälle jaksolle, Malinen kertoo.

11

– Puhtaat vedet ja puhdas luonto mahdollistavat asumisen rakkaimpien harrastusten keskellä. Innokkaana metsästäjänä Malinen tietää, että paikalliset metsästysseurat ottavat jäsenikseen myös ulkopaikkakuntalaisia, erityisesti silloin, jos harrastajalla on sidoksia Kuhmoon vaikkapa vapaa-ajanasunnon myötä. www.visitkuhmo.fi www.wildtaiga.fi

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

K

uhmossa sijaitseva hotelli Kalevala on ainutlaatuinen rakennus maailmassa. Arkkitehtuurinsa ansiosta se on päässyt Museoviraston suojeltujen rakennusten SR-rekisteriin. Hotelli Kalevalan arkkitehtuuri on saanut innoituksensa kansalliseepoksestamme: hotelli on rakennettu lentoon lähdössä olevan kotkan, Kalevalasta tutun Kokko-kotkan, muotoon: siipensä levittäneenä se on valmiina nousuun kohti viereisen Lammasjärven selkää. Rakennus on oululaisen arkkitehdin Ilpo Väisäsen suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1989. Paitsi ulkoa rakennus on erityinen myös sisätiloiltaan. Jokaisesta salista on ikkunanäkymä viereiseen saliin ja huoneiden korkeuserot tekevät sisätiloista mielenkiintoiset. Esimerkiksi aula kohoaa avoimena koko hotellin korkeudelta. Kaikki huoneet on remontoitu ja uusittu sisustuksiltaan aivan viime vuosina ja jokainen huone on erilainen: tekstiilein, kuvin ja huonekaluin hotellihuoneista on saatu jokaisen vieraan ”omia” – pieni yksityiskohta, joka lisää viihtyvyyttä.

Monipuolinen ohjelmatarjonta

Hotelli Kalevala

Hotelli Kalevala on perheyritys, joka siirtyi nykyisille omistajille vuonna 2001. Reilun kymmenen vuoden aikana se on kehittynyt korkeatasoiseksi loma- ja kokoushotelliksi, joka on erityisesti sesonkiaikoina ulkomaalaisten turistien suosiossa. Upea kainuulainen luonto, hyvä ruoka, ystävällinen palvelu ja lukuisat eksoottiset aktiviteetit houkuttelevat matkailijoita Euroopasta ja muualta maailmasta.

Kokko-linnun siipien suojassa Matleena Ikonen

Hotelli Kalevala on valmistunut vuonna 1989.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

12

Hotelli Kalevala


Hotelli on rakennettu lentoon lähdössä olevan kotkan muotoon. Kuva: Matti Kolho

Jokaiselle ryhmälle, tuli se sitten Suomesta tai ulkomailta, räätälöidään palvelut käteviksi paketeiksi, joihin sisältyy aina majoitus ja ruoka sekä teemaohjelma ryhmän mielenkiinnon mukaan. Ohjelmana voi olla vaikka polkupyörä-, lumikenkä- tai patikkaretki, husky-ajelu, koskiuinti tai karhunkatselu. Tai ajan voi viettää ylellisesti rentoutumalla hotellin monipuolisella wellness-osastolla.

Hyvää ruokaa kainuulaisittain kansainvälisesti Koirat ovat tervetulleita! Hotelli Kalevalan hemmotteluosastolla arki unohtuu ja hotelliasukas saa maistaa hieman ylellisyyttä. Kahden perinteisen saunan lisäksi osastolla on sekä infrapunaettä turvesauna, ja rentoutusta tuovat lisäksi poreallas ja yrttiporekylpy. Hoitotarjontaan kuuluvat erilaiset hieronnat ja akupainanta sekä perinteitä kunnioittava kalevalainen jäsenkorjaus, joka korjaa vaivan kuin vaivan muinaisten oppien mukaan. Uimaan pääsee viereisen järveen tai joulusesongiksi valmistuvaan ulkopaljuun.

Hotelli Kalevalassa on ymmärretty se, että hyvinvointi on hyvin kokonaisvaltainen asia: hyvinvointia lisää se, että asukkaat saavat viettää laatuaikaa läheistensä kanssa. Niinpä hotelli Kalevalaan ovat koiratkin tervetulleita isäntäväkensä mukana. Vain allergiahuoneisiin ei eläimiä saa viedä, mutta kaikkialla muualla koirat saavat olla mukana – myös ravintolassa, kytkettyinä tietenkin.

OULU MUHOS

Täydellisen loman kruunaa hyvä ruoka. Suuri osa ruokailuelämyksestä koetaan silmien kautta, ja hotelli Kalevalassa ruokailu onkin myös visuaalinen elämys: ravintolan ikkunoista avautuu upea näky Lammasjärvelle, jonka maisema muuttuu vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan. Näkymä on joka päivä erilainen! Hotellin ravintola kunnioittaa kainuulaisia ruokaperinteitä ja talon erikoisuus on kalevalainen pitopöytä, joka notkuu paikallisia perinneruokia. Paikallisten ruokien lisäksi hotellin keittiössä valmistuvat kansainväliset herkut, joten esimerkiksi yritysten kansainvälisiin tilaisuuksiin löytyy tarjottavaa varmasti kaikille. Isossa ravintolasalissa on tilaa 200 hengelle, joten siellä järjestää helposti suuretkin juhlat ja tilaisuudet. Intiimimpiä hetkiä varten hotelli tarjoaa Sampo-kabinettia, jonka jyhkeän talonpoikaispöydän äärelle mahtuu ruokailemaan 16 henkilöä. www.hotellikalevala.fi

Suomussalmi

UTAJÄRVI Hyrynsalmi Rokua

VAALA Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Manamansalo

PALTAMO

Ristijärvi

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Ravintolan ikkunoista avautuu upea näky Lammasjärvelle.

13

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

K

Hemmottelua ja uusia elämyksiä

uhmon erämaaluonnon sylissä sijaitseva Hyvinvointi Sampo tarjoaa mahdollisuuden luonnonläheiseen ja rauhoittavaan majoitukseen. Hyvinvointi Sampo on pieni ja kodikas kuntoutus- ja hyvinvointikeskus, jossa on 50 majoituspaikkaa. Kaikki huoneet ovat invamitoitettuja ja koko rakennus on yhdessä tasossa, joten se soveltuu erinomaisesti myös liikuntarajoitteisille. Ystävällinen ja joustava henkilökunta tekee hotellivierailusta miellyttävän, ja ympäröivän Kalevan alueen mäntymaaston kauneus ja hiljaisuus takaavat täydellisen rentoutumisen – vain kolmen kilometrin päässä Kuhmon keskustan palveluista.

Samassa rakennuksessa toimivan kuntoutuskeskuksen palvelut ovat myös hotellivieraiden saatavilla: tarjolla on erilaisia hemmotteluhoitoja suolakuorinnasta suklaaja yrttinyyttihierontoihin, jalkahoitoihin ja hermoratahierontoihin. Suolahuonehoidot soveltuvat erityisesti hengitystie- ja ihoongelmaisille. Terapia-altaan 32-asteisessa vedessä kivut ja kolotukset katoavat ja mieli virkistyy. Hyvinvointi Sammon tiloissa toimii myös Salonki, josta saa ostaa kauneushoitola- sekä parturi-kampaamopalveluita.

Hyvinvointi Sampo on luonnonrauhasta nauttivan hotellivieraan paratiisi. Kauniissa, helppokulkuisessa ympäristössä Lammasjärven rantamilla on hyvä liikkua ja imeä itseensä luonnon positiivisia terveysvaikutuksia. Ohjattua toimintaa kaipaaville hyvä palvelu on Hyvinvointi Sammon liikunnanohjaajan vetämät perhokalastusretket ja -kurssit Kuhmon kalaisille vesille. Tarjolla on esimerkiksi naisille suunnatut perhokalastuskurssit, joissa päästään tempautumaan mukaan kalastuksen viehätykseen – saatu saalis luonnollisesti valmistetaan itse herkulliseksi syötäväksi luonnon helmassa. Retkiin kuuluu myös täysihoito, jonka maistuvaiset ruuat valmistetaan lähialueen raaka-aineista kuntoutuskeskuksen omassa keittiössä. Persoonattomiin ketjuhotelleihin kyllästyneelle Hyvinvointi Sampo tarjoaa ihmisläheisen, ystävällisen ja omaleimaisen majoituspaikan. Kuhmon rikas luonto erämaineen ja eläimineen on aivan käden ulottuvilla ja odottaa matkailijoita rentoutumaan ja rauhoittumaan. www.hyvinvointisampo.fi

Rentouttavaa ja

rauhoittavaa hotelliasumista Hyvinvointi Sammossa Matleena Ikonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Hyvinvointi Sampo

14


K

uhmon keskustassa sijaitseva Hotelli Kainuu tunnetaan siisteydestään, laadukkaasta asiakaspalvelustaan ja erityisen mukavista vuoteistaan. Pitkiä perinteitään kunnioittava yksityinen hotelli on ollut osa Kuhmon kaupunkikuvaa jo 40 vuoden ajan. Saana Jaakkola

Kuhmon keskustan lähellä sijaitseva Paljakkakoski.

Hotelli Kainuu

Hotelli Kainuu

on portti itään ja pohjoiseen

Hotellin keskeinen sijainti mahdollistaa stressittömän loman suuremmallekin ryhmälle. Kuhmon nähtävyydet, keskustan palvelut sekä luontopolut, kosket ja järvet kalastusmahdollisuuksineen ovat kävelyetäisyydellä. Päiväretkiä voi helposti tehdä kauemmaskin, vaikka ihan Venäjälle asti, ja palata iltasella valmiiseen, herkkuja notkuvaan ruokapöytään.

Sotahistoriasta petobongailuun Yksi suosituimmista päiväretkistä on tutustuminen Kuhmon Talvisotamuseoon. Museopäivään voi yhdistää linja-autoretken, jonka aikana vieraillaan alueen tunnetuimmilla sodanaikaisilla taistelupaikoilla.

Kuhmon Jyrkänkosken taistelupaikoille ja näyttelyyn pääsee kesäisin.

Herkkuhetkiä ja iltaviihdettä Aamiainen sisältyy aina hotelliyön hintaan, ja loman voi varata myös täysihoidolla. – Tarjolla on aitoa kainuulaista lähiruokaa. Puolivalmisteita ei käytetä, ja ainekset tulevat tuoreena lähimmältä tuottajalta aina kuin mahdollista, Piirainen kertoo.

Buffetaamiainen tarjoillaan hotellin ravintola Villiruusussa, joka toimii muina aikoina tilausravintolana ja viikonloppuisin yökerhona. Saman katon alla palvelee myös à la carte -ravintola Eskobar. Iltaviihdykettä tarjoavat olutpubi Villipeura sekä drinkki- ja karaokebaari Villikko. – Pelisalissa voi viettää iltaa myös biljardin, pöytäjalkapallon ja muiden pelien merkeissä. Hotellivieraille voidaan järjestää iltaohjelmaa toiveiden mukaan aina bingoiltamasta tansseihin, Piirainen lisää. Hotellivieraiden käytössä on myös hotellin oma pieni kuntosali, kirjasto sekä saunaosasto.

– Mukaan lähtee asiantunteva opas, jonka kanssa käydään etukäteen läpi retkeläisten pohjatiedot talvisodasta. Niiden perusteella opastuksen sisältöä voidaan soveltaa kullekin ryhmälle sopivaksi, Hotelli Kainuun toimitusjohtaja Kirsi Piirainen esittelee.

www.hotellikainuu.com

Opastuksia voidaan järjestää myös Kuhmon kaupunkikohteisiin, kuten Kulttuurikeskus Juminkekoon, kirjastotaloon, Kuhmo-taloon, Luontokeskus Petolaan ja Kuhmon kauniiseen puukirkkoon. Retkiä tehdään myös Vuokattiin ja Suomussalmelle sekä Kuhmon omiin metsiin, joissa voi bongata karhun, ahman, suden tai vaikka kaikki.

15

www.kotimaassa.fi


MUHOS Tervan tie

UTAJÄRVI Rokua

P

erinteikäs Kaesan kotileipomo Kuhmossa ylläpitää kainuulaisia ruokaperinteitä.

– Keskitymme pääasiassa suolaisiin leivonnaisiin, mutta toki teemme myös makeita piirakoita ja pullia. Olemme täyden palvelun leipomo, sanoo Kaesan kotileipomon toimitusjohtaja Marianne Huusko.

Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Yhdessä siskonsa Henriikan kanssa Huusko jatkaa isotätinsä perustamaa yritystä ja vaalii paikallista ruokaosaamista.

Rönttösiä arkeen ja juhlaan

Vuonna 1968 perustettu Kaesan kotileipomo Kuhmossa panostaa suomalaisiin, erityisesti kainuulaisiin leipomuksiin. Kuhmon keskustassa, torin laidalla sijaitsevassa leipomossa valmistuvat herkulliset ruisleivät, makeat pullat, kalaisat kukot sekä aidot ja oikeat rönttöset.

Kaesan kotileipomon lippulaivatuote on rönttönen, ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imellytetystä perunasta ja marjasta – tyypillisimmin puolukasta tai mustikasta – tehty täyte. Rönttönen on aitoa suomalaista perinneruokaa ja sillä on EU:n nimisuoja. Päivittäin Kaesan kotileipomossa rypytetään käsin lähes 2000 rönttöstä – sesonkiaikoina kuten Kuhmon Kamarimusiikkiviikolla, vieläkin enemmän. Kainuulaisten lisäksi makoisat

rönttöset ovat valloittaneet myös etelämpänä asuvien turistien sydämet, ja rönttönen löytääkin yhä useammin tiensä niin matkaevääksi kuin juhlapöydän antimeksi ympäri Suomen.

Kainuulaiset herkut syntyvät Kaesan kotileipomossa Matleena Ikonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Kaesan kotileipomo

16

VAA

Manamansa


Suomussalmi

Hyrynsalmi

ALA

i

alo

PALTAMO

Ristijärvi

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Läheltä ja vastuullisesti Kaesan kotileipomo muutti vuosi sitten uusiin tiloihin Kuhmon keskustaan. Hyvällä paikalla keskellä kaupunkia sijaitsee nyt kahvilan lisäksi noin 600 neliön tuotantotilat. Viihtyisässä kahvilassa on 60 asiakaspaikkaa, joten sinne mahtuu hyvin suurempikin ryhmä. Kahvilassa on myös lähiruokapuoti, josta voi ostaa mukaan lähialueen tuottajien valmistamia tuotteita – luomuna, totta kai. – Myytävänä on myös nykyisin suosittua superfoodia, Marianne Huusko kertoo. Kaesan kahvit paahtaa yhteistyökumppani, jyväskyläläinen pienpaahtimo Papu, jonka kahvit ovat peräisin pientiloilta tai viljelijöiden muodostamilta yhteisöiltä. Muuten Kaesan kotileipomossa luotetaan kainuulaisiin tuottajiin: kaikki raaka-aineet on kotoisin lähialueilta ja myös jauhot valmistetaan lähimyllyssä.

Rohkeasti tulevaisuuteen Kahvilan ja leipomon tarjontaa täydentää kahvilan lähistöllä sijaitseva lounasravintola Neljä Kaesaa. Sekin on alun perin mummon sisarusten perustama ja nyt Kaesan kotileipomon tytäryritys. 120-paikkaisessa ravintolassa tarjoillaan arkisin maistuvaa suomalaista lounasruokaa, ja sitä vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin kuten kokouksiin, juhliin ja koulutuksiin. Kerran kuukaudessa ravintola isännöi Korpi raikaa -klubia, joka järjestää elävän musiikin iltoja. Lähes puoli vuosisataa Kuhmossa toiminut Kaesan kotileipomo on hyvässä iskussa jatkaakseen vielä toisen puoli vuosisataa – ainakin. Marianne Huusko kertoo, että lähes miljoonan euron investointi uusiin tuotantotiloihin oli pitkään suunniteltu etappi, joka nyt on saavutettu. Seuraavaksi päämääränä on kasvaa edelleen ja saada kainuulaisten perinneherkkujen myyntiä lisättyä myös muualle Suomeen. www.kaesankotileipomo.fi

17

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Danel Quartet. Kuva: Juuso Westelund

Kamarimusiikki luo Kuhmosta maailmankylän

K

erran vuodessa pieni Kuhmon kaupunki muuttuu kansainväliseksi kulttuurien kohtauspaikaksi. Ensi vuonna 47. kertaa järjestettävä Kuhmon Kamarimusiikki soi 10.–23. heinäkuuta. Vuoden 2016 teemana on maailmankylä – sitähän Kuhmon Kamarimusiikki on ollut alusta alkaen. Saana Jaakkola

Danie Kuva: Juuso l Rowland Westelund

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Kuhmon sellistit Lammasjärven ympäriajossa. Kuva: Stefan Bremer

18


Lammasjärvi. Kuva: Stefan Bremer Kuhmon Kamarimusiikki on paitsi Suomen suurin ja vanhin kamarimusiikkitapahtuma, vuosi toisensa jälkeen se ansaitsee paikkansa maailman arvostetuimpien kansainvälisten festivaalien joukossa.

– Varsinkin Kuhmo-talo herättää vieraissa ihmetystä, ja se onkin kaupunkilaisten suuri ylpeydenaihe, Rusanen toteaa. – Kuhmo-talo on kamarimusiikin koti ja kuhmolaisten oma olohuone, sillä siellä kokoonnutaan myös konserttien ulkopuolella.

Konsertteihin Australiasta asti Kansainvälisyys on ollut tapahtuman lähtökohta alusta lähtien.

Lähiseudun luonto ja nähtävyydet houkuttelevat festivaalivieraita Kuhmoon useamman päivän ajaksi. Innokkaimmat saapuvat Rusasen mukaan jo viikkoa ennen tapahtuman alkua.

– Esiintyjiä, kuten myös yleisöä, saapuu Kuhmoon joka kesä ympäri maailmaa, Australiasta ja Uudesta-Seelannista asti, kertoo toiminnanjohtaja Sari Rusanen. Maailmankylä-teema tuo Kuhmoon klassikoiden lisäksi myös etnisiä vivahteita. 14 vuorokauden aikana Kuhmossa nähdään ja kuullaan noin 70 konserttia sekä 30 muuta taiteellista tilaisuutta. Konserttikäyntejä kertyy vuosittain noin 35 000. Yksittäisiä festivaalivieraita on noin 8 000.

Kamarimusiikkia vuoden ympäri Kuhmon Kamarimusiikki ei rajoitu vain kesäiseen kaksiviikkoiseen. 13. joulukuuta Helsingin Musiikkitalossa järjestetään Sibelius ja aikalaiset -konsertti. 2. tammikuuta Kuhmon Kamarimusiikki konsertoi Kajaanin Kaukametsän konserttisalissa ja 3. tammikuuta Kuhmo-talossa talvikonsertin merkeissä.

Kuhmo-talo on kamarimusiikin koti

Kesän 2016 Kuhmon Kamarimusiikin esiintyjät ja ohjelma julkistetaan tammikuussa.

Suurin osa konserteista järjestetään vuonna 1993 valmistuneen Kuhmo-talon Lentua-salissa. Konsertteja kuullaan myös Kuhmon Kamarimusiikin kulttipaikaksikin luonnehditussa Kontion koulussa sekä 200-vuotiaassa Kuhmon puukirkossa. Tilojen vahvuuksia ovat ennen kaikkea kaunis miljöö, erinomainen akustiikka ja sijainti, sillä konserttipaikat ovat kävelyetäisyydellä toisistaan.

www.kuhmofestival.fi

Viulisti Nanette Schmidt. Kuva: Stefan

Bremer

OULU MUHOS

Suomussalmi

UTAJÄRVI

Bremer Viulisti. Kuva: Stefan Rokua

Hyrynsalmi

VAALA Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Manamansalo

PALTAMO

Ristijärvi

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Kuhmo-talo. Kuva: Anu Saikko

19

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

S

uositun Vuokatin matkailualueen sydämessä sijaitseva Vuokatinhovi on kuluneen kahden vuoden aikana uudistunut ja muodostunut nykyaikaiseksi monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Matleena Ikonen

Vuokatinhovi

Lomakeskus Vuokatinhovi siirtyi kaksi vuotta sitten osaksi Break Sokos Hotel Vuokattia. Nyt Break Sokos Hotel Vuokatti muodostaa kokonaisuuden, jossa laadukas majoitus- ja ruokatarjonta lyövät kättä monipuolisten elämyspalveluiden kanssa tarjoten asiakkaalle helpon tavan nauttia lomasta Vuokatin aktiviteettien äärellä. – Meillä on nyt ainutlaatuinen kokonaisuus, jolla pystymme tarjoamaan entistä parempia palveluja uusillekin kohderyhmille koko Vuokatin alueella, iloitsee Osuuskauppa Maakunnan hotellien ja ravintoloiden markkinointipäällikkö Pasi Tolonen.

Monia toimintoja saman katon alla Kahden vuoden aikana Vuokatinhovi on käynyt läpi merkittäviä uudistuksia. Särkinen-järven ranta-alueelle on kunnostettu hyvätasoinen yleinen uimaranta, ja perinteikäs hirsirakenteinen rantasauna on uudistettu pesu- ja saunatiloiltaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Rannalla toimii lisäksi Vuokatin Vesiurheilukeskuksen operoima SupStation-SUP-lautailukeskus.

Kumppanit ovat näkyvässä roolissa myös muualla Vuokatinhovissa, sillä oman ravintola- ja majoitustoiminnan lisäksi saman katon alle on tuotu myös muita matkailijoita palvelevia toimintoja. Vuokatin Viinin tuotantotilat ja viinimyymälä sijaitsevat Vuokatinhovin alueella, mikä mahdollistaa myös tutustumiskäynnit viinintuotantotiloihin sekä maistelutilaisuudet ryhmille. Myös aktiviteettipalveluita tarjoavan GoVuokatin toimitilat sijaitsevat

Uudistunut Vuokatinhovi palvelee monipuolisesti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

20


Vuokatinhovissa, samoin Vuokatti Travelin toimipiste sekä hyvinvointipalveluita ja sisustustuotteita tarjoava Monakko. – Olemme tuoneet uusia toimintoja perinteisten vahvuuksiemme rinnalle.

– Haluamme keskittyä ydintoimintaamme eli ravintola- ja majoitustoimintaan, joten kumppaneiden mukaan ottaminen täydentää hyvin omaa toimintaamme. Näin Vuokatinhovista on muodostunut monipuolisten palveluiden keskittymä, Pasi Tolonen sanoo.

kokous- ja koulutusasiakkaita palvelevat hotellin nykyaikaiset neuvottelu- ja ryhmätyötilat. Yhdistyminen tuo Vuokatinhoville toiminnallista lisäarvoa. – Tilojen monikäyttöisyys mahdollistaa hyvin monenlaisten tapahtumien järjestämisen, Pasi Tolonen toteaa.

Kohderyhmänä seniorit Uudistuneessa Break Sokos Hotel Vuokatissa matkailijaa palvelee yksi yhteinen vastaanotto riippumatta siitä, onko majoitus hotellissa vai Vuokatinhovin loma-asunnoissa. Mökeissä majoittuville aamiainen on tarjolla hotellin ravintolassa, ja myös

Myös Vuokatinhovin ravintola on läpikäynyt uudistuksia, ja nyt ravintola on suosiossa erityisesti erinomaisen lounastarjontansa ansiosta. – Uudistunut lounas on saavuttanut heti suuren suosion. Ruoka on hyvää, ja menussa on huomioitu lähituottajien raaka-ainetarjonta, Tolonen kertoo.

Ravintolatilat muuntuvat helposti myös erilaisten ryhmätilaisuuksien järjestämiseen, ja Tolosen mukaan Vuokatinhovissa onkin suunnitelmia erityisesti senioriryhmien varalle. – Seniorimatkailijoihin panostamme jatkossa ja kehitämme koko ajan erilaisia palvelukokonaisuuksia. Ensi keväänä on tulossa mm. Vuokatti Vilske, senioreille suunnattu tapahtumakokonaisuus, jossa tarjolla on mm. ohjattua kuntosalitoimintaa, senioritanssia sekä myös viihteellisempää tarjontaa. Tavoitteena on yhdistää luontoa, liikuntaa, kulttuuria ja osallistavaa toimintaa, Pasi Tolonen lupaa. www.raflaamo.fi/fi/sotkamo/vuokatinhovi-ravintola

Suomussalmi

Hyrynsalmi

VAALA

järvi

mansalo

PALTAMO

Ristijärvi

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

21

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

S

uperPark-sisäaktiviteettipuistot kannustavat perheitä liikkumaan yhdessä.

SuperPark-puistot

liikuttavat lapsia ja aikuisia Matleena Ikonen

Angry Birds Activity Park Vuokatti

Suomen talvi on pitkä ja pimeä eikä ulkoilukelejäkään riitä loputtomiin. Ympärivuotiseen tekemisenpuutteeseen helpotusta tuovat Vuokatissa, Oulussa ja Vantaalla sijaitsevat koko perheen SuperPark-aktiviteettipuistot, jossa tekemistä löytyy jokaiselle eskarilaisesta eläkeläiseen.

– Meillä ei ole mitään moottoroituja laitteita – mitään ei tapahdu, ellet itse liikuta itseäsi.

SuperPark-konserniin kuuluva, ketjun ensimmäinen puisto Angry Birds Activity Park Vuokatti avattiin joulukuussa 2012. Taustalla oli toimitusjohtajan henkilökohtainen haave paikasta, jossa aikuiset ja lapset voisivat yhdessä tehdä jotakin. Yhdessäolo, liikunnanilo ja hyvinvointi ovat edelleen SuperPark-puistojen johtavia arvoja.

Täydellinen frontside ollie? Omaehtoiseen liikkumiseen ja hauskanpitoon on SuperPark-puistoissa monipuoliset mahdollisuudet. Pienimmille on suunniteltu erityinen seikkailualue, jonka tunneleissa, kiipeilysilloilla, liukumäissä ja polkuautoradoilla perheen pienimmät pääsevät haastamaan itseään.

– Tämä ei ole huvipuisto, painottaa Vuokatin Angry Birds Activity Parkin myyntipäällikkö Anu Kähkönen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

22


Kaikille aisteille Vaikka SuperPark-puistot usein mielletään lastenpuistoiksi, Anu Kähkönen painottaa, että puistoissa on hyvät olosuhteet myös aikuisten liikkumiselle ja tietynlaisista aikuisuuden kahleista vapautumiselle. Puistoissa järjestetäänkin paljon myös työhyvinvointipäiviä ja muita yksityistilaisuuksia, joihin on mahdollista tilata myös ohjattuja kisailuja. Erityisryhmillekin SuperPark-puistot soveltuvat hyvin, sillä leveät käytävät mahdollistavat esteettömän liikkumisen ja kirkkaat värit ja erilaiset kosketuspinnat antavat kokemuksia kaikille aisteille. – Polkuautoradallekin pääsee vaikka pyörätuolilla, ei sinne välttämättä tarvitse polkuautolla mennä, Anu Kähkönen sanoo. www.angrybirdsvuokatti.fi www.superpark.fi

Game Arenalla on mahdollisuus laittaa peli pystyyn lähes lajissa kuin lajissa. Pesäpalloon, sählyyn, koripalloon ja jalkapalloon löytyy Game Arenalta niin tila kuin välineetkin, jotka sisältyvät päivälipun hintaan. Sisäskeittialue Freestyle Hallissa pääsee testaamaan taitojaan muun muassa skeiteillä, scuuteilla ja BMX-pyörillä. Monipuolisia skeittirakenteita täydentävät kiipeilyseinät ja jättitrampoliinit, joilta on hyvä heittää voltti ympäröivään vaahtomuovialtaaseen.

23

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Mielenkiintoisia retkiä

T

änä vuonna 50-vuotistaivaltaan juhliva Vuokatinrannan lomaja kurssikeskus sijaitsee upealla paikalla Vuokatin mahtavien rinteiden ja Nuasjärven välissä. Vuokatinrannan toiminta alkoi jo vuonna 1965, kun Suomen Raamattuopisto aloitti siellä kesäleiritoiminnan. Nykyisen toiminnan perustana ovat keskuksen omat, ympäri vuoden järjestettävät kurssit, leirit ja tapahtumat. Vuokatinranta tarjoaa loistavat puitteet niin aktiivisille liikkujille kuin hiljentymistä kaipaaville. – Olemme lisänneet tarjontaamme erikokoisille ryhmille. Vuokatinrannasta on nyt mahdollisuus tehdä mielenkiintoisia päiväretkiä lähiympäristössä oleviin upeisiin retkikohteisiin, kertoo kurssikeskuksen johtaja Kari Ikonen.

Vuokatinranta sijaitsee Tervan tien varrella, joten sieltä järjestetään teeman soveltuvia päiväretkiä Hallan Ukon terva- ja tärpättitehtaalle Hyrynsalmelle. Tehtaan rakennutti Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko vuonna 1924, ja se lopetti toimintansa vuonna 1939. Jatkosodan aikana Kuusamon rataa rakentaneet saksalaiset osittain purkivat tervauunin vieden mukanaan käyttökelpoisen metallin. Muinaismuistolailla suojeltu Löytöjoen raunioitunut tehdasalue on viimeinen lajissaan ja arvokas esimerkki suomalaisesta korpiteollisuudesta. Retkellä tutustutaan myös yhteen alueen arvokkaimmista kohteista, Jääkäripirttiin, jonka Hallan Ukko rakennutti Hyrynsalmen Saarijärven saarelle. Kulttuurikierros Kajaanin kaupungin historiaan ja nykypäivään on mukaansa tempaava ja mielenkiintoinen. Päiväretken aikana tutustutaan mm. Kajaanin tervakanavan ja raunioituneen linnan historiaan, koetaan pieniä yllätyksiä ja vieraillaan Paltaniemellä niin Eino Leino -perinnetalossa kuin Paltaniemen kuuluisassa kuvakirkossa.

Ryhmäretkiä

Päiväretki kirveskansan kaskimaille vie tutustumaan Kuhmon Lentiiran kylään lähellä Venäjän rajaa. Pieni kyläyhteisö on omintakeinen ja hämmästyttävän elinvoimainen. Kylän kirkkojen historia on mielenkiintoinen. Kylän nykyinen kirkko, Lentiiran rajaseutukirkko, kuvastaa hyvin rakentajiensa sielunmaailmaa: Lähes koko alttariseinä on lasia, ja erikoisen upea alttari on kylän omien taiteilijoiden suunnittelema ja toteuttama. Kuorokorokkeen taustaseinään on vuoltu pyhä perhe kainuulaisin piirtein puukolla veistäen. Retken aikana tutuksi tulevat myös niin tervantuotanto ja siitä valmistetut tuotteet kuin paikallinen herkku, rönttönen. Retkien jälkeen on hyvä päästä takaisin Vuokatinrannan rauhaan sulattelemaan kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa – elämystä rikkaampana. www.vuokatinranta.fi

Vuokatinrannasta Ahti Oksman

Vuokatinrannan Loma- ja kurssikeskus

Vuokatinrannan retkiryhmä ihailemassa Vuokatinvaaran laelta aukeavia maisemia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

24


Matleena Ikonen

Sotkamon seurakunta

V

ain muutaman kilometrin päässä Sotkamon keskustasta sijaitsee viihtyisä Rytilahden maja, luonnonkauniilla paikalla tervansoutajien reitin varrella.

Partiolaisten jalanjäljillä

Rytilahden majalla Uniikkia arkkitehtuuria keskellä kauneinta sotkamolaista luontoa

Seurakunnan leiri- ja kurssikeskus toimii myös ryhmien ja satunnaisten matkailijoiden loma- ja majoituspaikkana. Rytilahdella on pitkä ja mielenkiintoinen historia, ja vuosikymmenten aikana se on toiminut niin partiolaisten leirikeskuksena kuin yritysmaailman virkistyspaikkana.

1980-luvulla rakennettu vanha puoli on arkkitehtuuriltaan uniikki. Arkkitehti Bruno Eratin suunnittelema rakennus ja sen piha muodostavat täydellisen ympyrän ja se istuu ympäröivään kauniiseen sotkamolaiseen luontoon hienosti rikkomatta sitä. Sapsojärven rannalla sijaitseva Rytilahti tarjoaa mahdollisuuden luonnonläheiseen lomailuun. Kuulut Hiukan hiekkarannat ovat vain pienen matkan päässä ja ladut yhdistävät talvisin Rytilahden Vuokatin matkailukeskukseen. Rytilahdessa majoittuja pääsee nauttimaan myös eduista: seurakunta tarjoaa asiakkailSuomussalmi leen Katinkullan kylpylä- ja golflippuja.

Perhelomaan tai sukujuhliin Rytilahti jakautuu vanhaan ja uuteen osaan. Vanha puoli on ihanteellinen yksittäisten matkailijoiden tai perheiden majoitukseen sekä pienryhmätoimintaan: rakennuksessa on kahdeksan kahden hengen huonetta, joissa on omat wc- ja peseytymistilat. Vanhalla puolella on myös oma keittiö, jossa voi valmistaa ruokansa itse – vaihtoehtoisesti ruokailut voi tilata seurakunnan henkilökunnalta. Rakennuksessa on kaksi salia: yläkerran saliin, johon massiivinen takka luo kodikasta tunnelmaa, mahtuu 30–35 henkilöä kokoustamaan, ryhmäytymään tai oleskelemaan. Alakerran pieni sali toimii pienryhmätilana ja saunaosaston takkahuoneessa. Vanhan puolen saunaan mahtuu kerrallaan 8–10 saunojaa.

OULU MUHOS UTAJÄRVI

Hyrynsalmi www.rytilahdenmaja.fi Uusi puoli soveltuu puolestaan erinomaiRokua sesti leiri- ja kurssitoimintaan sekä VAALA suurempien ryhmien kokoontumisille tai vaikka perhejuhliin. Saliin, jossa Oulujärvi PALTAMO Ristijärvi Manamansalo on moderni kokoustekniikka, mahtuu 91 km helposti 60–70 henkilöä, ja nykyaikaisessa suurtalouskeittiössä valmistuu kätevästi ruuat isommallekin porukalSOTKAMO le. Uudella puolella majoitus tapahtuu KAJAANI 3–6 hengen huoneissa.

Tervan tie

Tervan tie

Vuokatti

25

62 km

KUHMO

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

N

oin 38 000 asukkaan Kajaani on Kainuun maakuntakeskus. Kainuun ollessa Suomen johtava tervantuottaja terva kulki Kajaanista kohti Oulua vesiteitse Kajaaninjokea pitkin. Vielä 1900-luvun alussa tervaveneissä kuljetettiin vuosittain 24 000 tervatynnyriä. 1840-luvulla valmistunut Kajaanin tervakanava on tänä päivänä ainoa toimiva tervakanava koko maailmassa. Saana Jaakkola

Linnan juhlat rantautuivat Kajaaniin Keskustan tärkein nähtävyys on 1600-luvulla rakennetun Kajaanin linnan rauniot. Uusi kävelysilta tuo rauniolinnan ja lumoavan jokimiljöön lähemmäs kaupunkilaisia. Linnaa ympäröivästä alueesta kehitetään kajaanilaisten oma virkistyskeidas, missä voi myös kalastaa ja rentoutua vaikkapa eväsretken merkeissä. Elokuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Linnanvirta-tapahtuma toi Rantapuistoon konsertteja, stand up -komiikkaa, harmonikkojen tahdittamaa yhteislaulua, pop up -ravintoloita ja paljon muuta. Puolustusvoimien perinteinen MILjazz-konsertti sai erityisen suuren suosion.

Kajaanin kaupunki

Tervakanava poistui käytöstä vuonna 1915, jonka jälkeen terva kuljetettiin rautateitse. Kanava avattiin uudelleen vuonna 1984, ja se on käytössä edelleen. Kesäsunnuntaisin Kajaanissa voi seurata tervakanavan soutunäytöksiä. – Soutunäytös on ainutlaatuinen tapahtuma Suomessa ja koko maailmassa, toteaa Kajaanin kaupungin markkinointi- ja matkailusihteeri Aila Vähämaa.

Urho Kekkosen muistomerkki. Kuva: Juha Torvinen. Näytös toteutetaan yhdessä Kainuun Erä- ja Kalakavereiden kanssa. Vanhanajan asuihin pukeutuneet soutajat lasketaan veneineen kahden sulun kautta Kajaaninjoen alajuoksulle. Paikalla on matkailuopas kertomassa tervan ja tervakanavan historiasta.

– Viikonlopun tapahtuma tarjosi tekemistä ja näkemistä joka makuun, Vähämaa kertoo. – Historiaa siitä kiinnostuneille, musiikkia monessa eri muodossa ja myös hengellistä antia sunnuntaisen ulkoilmajumalanpalveluksen merkeissä.

Kaunis, kauniimpi, Kajaani – kaupunki keskellä Kainuuta

Kalkkisillalle. Kuva: Reijo Haukia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

26


OULU MUHOS

Suomussalmi

UTAJÄRVI Rokua

Markkinakatu. Kuva: Reijo Haukia

VAALA

PALTAMO

Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Manamansalo

Hyrynsalmi

Ristijärvi

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Luonnonsuojelualueet, luontopolut ja retkeilyreitit tarjoavat monia virkistäytymismahdollisuuksia. Lisää aktiviteetteja löytyy Vuokatista, joka sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päässä Kajaanista. Majoittuvalla matkailijalla on varaa mistä valita, aina kartanohotelleista tasokkaisiin ketjuhotelleihin. Kajaanista löytyy myös mökkejä ja loma-asuntoja sekä karavaanareiden suosima leirintäalue SFC-Kohtauspaikka Kajaanin Vuottolahdessa Oulujärven rannalla. www.kajaani.fi Tervavene. Kuva: Kaja anin kaup unki

Kajaanin tunnetuimpia tapahtumia ovat valtakunnallisesti merkittävät Runoviikko ja Kajaani tanssii, joiden aikana ohjelmaa järjestetään ympäri kaupunkia. Suurin osa tilaisuuksista pidetään Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä. Syksy tuo Kajaaniin oman tapahtumatarjontansa aina markkinoista Taiteiden Yöhön ja Kajaanin Kekri-karnevaaleihin, Kainuulaista joulutoria unohtamatta.

Kulttuuria ja kuuluisuuksia Kajaani on vahva kulttuurikaupunki, ja siellä on vaikuttanut moni tunnettu suomalainen, kuten Urho Kekkonen, Eino Leino ja Elias Lönnrot. Paltaniemen kylässä sijaitseva Eino Leino -perinnetalo on yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Paltaniemen maalaisidyllissä sijaitsevat myös Kalevalan muistokivi, harvinainen Paltaniemen kuvakirkko sekä kaunis, hiljattain uusittu Paltaniemen venesatama hiekkarantoineen.

ia Kuva: Reijo Hauk Tervakanavassa. Keskustan tuntumassa matkailijoita viehättävät erityisesti Urho Kekkosen kotitalo, koulu ja muistomerkki. Kiinnostusta herättävät myös kaupungin vanhin rakennus, vuonna 1831 valmistunut empiretyylinen Raatihuone, vuonna 1904 rakennettu vanha rautatieasema sekä kauniit kirkot – Kajaanissa on pohjoismaiden ainoa bysanttilaistyylinen ortodoksikirkko. Modernia vivahdetta kaupunkikuvaan tuovat arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemat funkistyyliset julkis- ja asuinrakennukset.

Kartanohotelleista karavaanarielämään Kauniin jokimiljöön lisäksi Kajaania koristaa Suomen neljänneksi suurin järvi, Oulujärvi, jonka rannalla Paltaniemikin sijaitsee. Järviseutuun voi tutustua risteillen, meloen, soudellen tai kalastellen. Kaupungin uusi ylpeydenaihe on vesiliikuntakeskus Kaukavesi, missä tarkenee pulikoida ympäri vuoden.

27

Paltaniemen kuvakirkko. Kuva: Reijo Haukia

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Kainuulaisille tervan valmistus oli ensimmäinen isompi tulonlähde. Kuvat: Samu Puuronen

1

700- ja 1800-luvuilla raha liikkui maaseudulla vain vähän. Kainuulaisille tervan valmistus oli ensimmäinen isompi tulonlähde. Terva vietiin myytäväksi Ouluun, mistä se kuljetettiin Tukholman kautta muualle Eurooppaan. Teollistuminen toi tullessaan helpompia ansaintakeinoja ja tervan kysyntäkin aleni, mikä johti lopulta tervantuotannon romahtamiseen 1900-luvun alussa. Kainuun Museossa on tänäkin päivänä esillä tervan valmistuksessa käytettyjä välineitä sekä tervaveneen ja tervahaudan pienoismallit. Museon perusnäyttelyssä tutustutaan muun muassa Kainuun sota- ja esihistoriaan sekä Kajaanin linnan ja kaupungin historiaan. Tärkeässä osassa ovat myös kuuluisat kainuulaiset, kuten Urho Kekkonen ja Elias Lönnrot.

johdattaa esihistoriasta

Pienen museon monet puolet Kainuun Museossa on neljä vaihtuvaa näyttelyä vuosittain sekä galleriahuoneeseen koottuja pienoisnäyttelyitä. Museonjohtaja Antti Mäkinen kertoo, että museossa on aina jotakin uutta nähtävää, mikä antaa syyn tulla uudestaan. – Näyttelyt valmistellaan eri kohderyhmät ja alueen juhlavuodet huomioiden. Galleriahuoneen pienoisnäyttelyjen aiheet tukevat esillä olevaa kokonaisuutta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Kainuun Museo nykypäivään Saana Jaakkola

Kainuun museo

27. syyskuuta alkava Monenmoisia hantvärkkäreitä -näyttely esittelee Kajaanissa harjoitettuja käsityöläisammatteja. 14. lokakuuta rinnalle nousee pienoisnäyttely tämän päivän käsityöläisistä. Keväällä 2016 laajan näyttelykokonaisuuden aiheeksi vaihtuu ensin näyttämöpuvut ja sitten syntymä ja kuolema. Tuolloin piennäyttelyssä esitellään Kajaanin kirkon historiaa sen 120-vuotisjuhlan kunniaksi.

28

Aitoja kokemuksia aidoille ihmisille Kainuussa tiedetään, että kulttuuri luo hyvinvointia, ja paikallisia asukkaita kannustetaan tutustumaan omiin juuriin ja alueen historiaan. Siksi vuoden alussa museosta poistui sisäänpääsymaksu.

– Museolla on paljon annettavaa, ja digipainotteisesta elämäntavasta huolimatta ihmiset kaipaavat yhä aitoja asioita ja esineitä. Erityisesti vanhat valokuvat kiinnostavat, Mäkinen kertoo. Opastetut kierrokset museon aukioloaikoina ovat niin ikään maksuttomia. Opastuksia järjestetään myös ryhmille, kunhan tulosta ilmoitetaan ja opastus varataan etukäteen. Esteettömyys on Kainuun museolle kunnia-asia. Pyörätuoliluiskat mahdollistavat pääsyn museon sisätiloihin, ja toisen kerroksen näyttelytilaan kulkee invahissi. www.kainuunmuseo.fi


Aapo Huhta: Paltamo, 2013

K

ajaanin puutalokaupungista on jäljellä vain muutama rakennus. 1930-luvulla alkanut uudisrakentaminen loi kaupunkiin funktionalistisen eli funkistyylisen kokonaisuuden, jota entisessä poliisitalossa toimiva Kajaanin taidemuseokin edustaa.

Sisäänpääsy ja opastetut kierrokset ovat täysin ilmaisia. Ryhmiä kehotetaan ilmoittamaan tulostaan ajoissa. – Taidemuseota ei kannata jättää väliin siksi, ettei usko ymmärtävänsä taidetta. Voittamalla ennakkoluulonsa museovieras usein yllättyy iloisesti ja huomaa, ettei tämä nyt niin vaikeaa ollutkaan, Ojanne rohkaisee. – Taiteen kuuluu herättää tunteita. Sen vastaanottamiseen ei tarvita massiivisia taustatietoja vaan avointa mieltä.

Vuonna 1935 valmistunut poliisitalo on arkkitehti Eino Pitkäsen käsialaa. Pitkäsen pelkistetty ja suoraviivainen tyyli näkyy muuallakin kaupunkikuvassa. Pitkänen suunnitteli Kajaaniin useita julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia.

”Taiteen kuuluu herättää tunteita.”

Taidemuseon sisätiloissa tunnelma on toisenlainen. Poliisitalon ajoista tähän päivään on säilynyt lähes entisellään rosoinen poliisiputka seinäkirjoituksineen. Poliisien entinen jumppasali palvelee näyttelytilana.

Näyttelytoiminnassa pyritään esittelemään nykytaidetta mahdollisimman monipuolisesti. Painopiste on kotimaisessa taiteessa, mutta toisinaan esillä on myös kansainvälisten taiteilijoiden teoksia.

Kajaanin taidemuseon neljä näyttelysalia ovat kooltaan ja muodoltaan toisistaan poikkeavia. Myös poliisiputkaa hyödynnetään taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä.

Eri kohderyhmät ja vieraiden toiveet huomioidaan tulevia näyttelyjä suunnitellessa. Välillä taidemuseon tarjonta on kokonaan lapsille omistettu.

Helen Korpa k: P

unkkarityttö , 2013

– Taidekasvatus on tärkeä osa toimintaa. Lapsille järjestetään luovaa tekemistä vierailun yhteyteen aina kuin mahdollista, kertoo taidemuseon intendentti Sanna Ojanne.

Satumainen Kainuu valokuvanäyttelyssä Lokakuussa Kajaanin taidemuseossa avautuu Satumaa-näyttely. Satumaa on nuorten ammattikuvaajien Maria Gallen-Kallelan, Aapo Huhdan, Helen Korpakin ja Juuso Westerlundin yhteistaideprojekti, joka tutkii tarujen Suomea nykyaikaisessa yhteiskunnassa kameran linssin läpi kuvattuna. Joulukuussa vuorossa on Art Kainuu 2015, kokoelma kainuulaisten kuvanveistäjien, graafikkojen, keraamikkojen ja maalarien ajankohtaisia taideteoksia. www.kajaani.fi/taidemuseo

Saana Jaakkola

Kajaanin taidemuseo

Tunteiden kuljettamana taidemuseoon lia. Taidemuseon yläsa

Kajaanin taidemuseo toimii entisessä poliisitalossa.

29

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Kajaani Tanssii -festivaali. Kuva: Vili Vomanen

K

Sanataidetta ja markkinahumua

aukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksessa järjestetään vuosittain satoja erilaisia tapahtumia. Kaukametsä on kotina valtakunnallisestikin merkittäville Runoviikolle ja Kajaani Tanssii -tapahtumalle.

Vuoden päätapahtuma on heinäkuinen Runoviikko, Suomen tärkein ja vanhin sanataiteen tapahtuma, jossa vierailee vuosittain lähes 10 000 kävijää. Eino Leinon päivän ympärille rakennettu tapahtuma täyttää seuraavaksi 40 vuotta.

Saana Jaakkola

Runoviikon ohjelman suunnittelee tapahtuman taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto. Tänä vuonna viikon aikana nähtiin ja koettiin yli 60 erilaista tilaisuutta.

Eläväinen kongressija kulttuurikeskus Kaukametsä sijaitsee lähellä Kajaanin keskustaa, samassa pihapiirissä vesiliikuntakeskus Kaukaveden ja Scandic-hotelli Kajanuksen kanssa. Valtionpalkinnolla ansioituneen rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Erkki Partanen ja Sinikka Kouvo. Saman katon alla kongressi- ja kulttuuripalvelujen kanssa toimivat myös kansalaisopisto ja Kainuun musiikkiopisto.

Sibeliuksesta äijäbalettiin Kaukametsässä järjestetään joka vuosi 300–400 tilaisuutta. Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille konsertti-, koulutus- ja juhlakäyttöön. Jokaiselle tapahtumalle löytyy oma sopiva tilansa – valinnanvaraa riittää pienistä luokka- ja ryhmätiloista konserttisalina toimivaan, yli 500 hengen Kaukametsän saliin asti.

– Runoviikon kävijäkunta on melko vakiintunutta, mutta toivomme aina uusia vieraita. Samaan aikaan keskustan Kauppakatu muuttuu markkinakaduksi, missä on tarjolla paljon oheisohjelmaa, Tikkanen kertoo.

Kajaani tanssii jo 25. kertaa Toinen vuoden päätapahtumista on helmikuinen Kajaani Tanssii, joka kerää vuosittain noin 3 000 kävijää. Järjestyksessään 25. Kajaani Tanssii -tapahtuma järjestetään 3.–7. helmikuuta 2016.

Kaukametsä

on Kajaanin kulttuurin kehto

Kaukametsän kulttuuritapahtumiin kuuluu myös kesäinen Barokki Soi -festivaali. www.kaukametsa.fi

Noin kolmasosa Kaukametsän tapahtumista onkin konsertteja. – Tapahtumatarjonnan monipuolisuus puhuu puolestaan, toteaa tapahtumaja kulttuuripäällikkö Tuula Tikkanen. – Tyyli vaihtelee Sibeliuksen sinfonioista Raskasta joulua -kiertueeseen sekä yhdessä konservatorion kanssa toteutettuihin jazztapahtumiin ja Hirvenmetsästysbalettiin. Kajaanin Runoviikolla 2015 Taisto Reimaluoto esittämässä monologia ”Muutama sana Saaritsaa”. Kuva: Kajaanin kaupunki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Uudet tanssit -koreografiakatselmus on tärkeä osa tapahtumaa, ja siihen on joka vuosi runsaasti hakijoita ympäri Suomea. Myös yleisölle on tuolloin omat tanssitapahtumansa.

30


K

odikkaassa puutaloidyllissä teatteri pääsee todella oikeuksiinsa. Kajaanin kauppatorin laidalla sijaitseva yli 100-vuotias Teatteritalo kätkee sisäänsä päänäyttämön katsomoineen. Paikkoja on 215 katsojalle. Kokemus on intiimi ja ainutlaatuinen – vain harvoin katsoja pääsee elämään teatteriesityksen mukana näin läheltä. Saana Jaakkola

Ia Samoil

Musiikkia ja maailmanlopun melankoliaa Kajaanin kaupunginteatterin syksyssä nähdään kolme omaa ensi-iltaa. 19. syyskuuta Teatteritalon lavalla ensiesityksessä on Kay Pollakin elokuvaan perustuva musiikkipitoinen draamakomedia Niin kuin taivaassa, jossa kapellimestarin pääosassa nähdään kapellimestarina myös teatterin ulkopuolella menestynyt Riku Niemi.

Monta syytä matkustaa ryhmässä Kajaanin kulttuurielämyksiin kannattaa lähteä tutustumaan kauempaakin. Pietarinen huomauttaa, että muutenkin edullisten teatterilippujen lisäksi Kajaanin kaupunginteatteri tarjoaa ryhmille erinomaisia etuja.

10. lokakuuta ensi-iltansa saa Risto Isomäen romaanin pohjalta dramatisoitu toimintatrilleri Litium 6, joka kuvailee ydinterrorismin uhkaa ja mahdollista maailmanloppua. Alueteatterin syyskuun ensi-illassa lähdetään tutkimusmatkalle nuoren tytön minuuteen, iloineen ja suruineen, Anne Ballinin näytelmässä Liian herkkä.

– Kauempaa matkustaville ryhmille voidaan myöntää myös kuljetustukea linjaautomatkoihin.

Syksyn ensi-illoissa on myös kaksi vierailevaa esitystä.

Kajaanissa

– Teatteritarjonta on todella monipuolista. Perinteisen teatterin lisäksi panostamme yleisötyöhön ja teatterikasvatukseen, mistä hyvänä esimerkkinä on 20. syyskuuta taidemuseon tiloissa ensi-iltansa saava nuorten ja vanhusten yhdessä toteuttama Elon voima -esitys, Pietarinen täydentää.

www.kajaaninteatteri.fi

Liian herkkä. Ensi-ilta 11.9.2 015

teatteri koskettaa

Sissilinnassa.

ihan jokaista

Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, kotinäyttämönään korttelin päässä sijaitseva Sissilinna.

Teatteri, joka tulee ihmisten luo Alueteatteri vie harvaan asutuilla alueilla teatterin lähelle ihmisiä, joiden ei ole mahdollista tulla teatterin luo. Kajaanissa alueteatteritoiminta koetaan kunnia-asiana. – Teatteriryhmämme kiertää päiväkodeissa, kouluissa ja hoitokodeissa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Teatteri kuuluu kaikille, myös niille, joille teatteriin tuleminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta, Kajaanin kaupunginteatterin markkinoija Anja Pietarinen toteaa.

OULU MUHOS

Suomussalmi

UTAJÄRVI Rokua

VAALA Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Niin kuin taivaassa. Ensi-ilta Teatteritalon Hyrynsalmi näyttämöllä 19.9.2015 Kapellimestarina Riku Niemi.

Manamansalo

PALTAMO

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

31

Ristijärvi

Tervan tie 62 km

KUHMO

www.kotimaassa.fi


Suomussalmi

Tervan tie Hyrynsalmi

A PALTAMO

Hyppytorni huimapäille. Kuva: Kuvakeskus Hynninen

Ristijärvi

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Kaukavesi

– vesiliikuntakeskus veden äärellä

K

ajaaninjoen varrella, vain kivenheiton päässä kaupungin keskustasta kohoava vesiliikuntakeskus Kaukavesi on Kajaanin kaupungin suuri ylpeydenaihe. Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana Kaukaveden liikuntapalveluista nautti lähes 300 000 kävijää. Saana Jaakkola

Vain harvoin matkan varrelle osuu kohde, joka sopii ihan jokaiselle, ikään ja kokoon katsomatta. Kaukaveden palveluissa on huomioitu niin vauvat kuin vanhukset. Monipuolisella allasosastolla on oma uimapaikka taaperoille, ja monitoimialtaan lämmin vesi hierovine poreineen ja vesisuihkuineen vetreyttää varttuneempaakin väkeä. Vaihtelu kuuma- ja kylmävesialtaiden välillä virkistää nuorta ja vanhaa, eikä kuntouimareitakaan ole Kajaanissa unohdettu. Huimapäille on oma hyppytorni, ja vesiliukumäessä voi viilettää sekä lapset että lapsenmieliset. Allasalueen, peseytymistilojen ja kuntosalin esteettömyys otettiin tarkasti huomioon jo suunnitteluvaiheessa yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Kuntosalilta puhtia päivään Hallipäällikkö Heikki Ovaskan mukaan Kaukaveden kuntosali on kaikille sopiva harjoittelupaikka, ja se on kerännyt kävijöiltä runsaasti positiivista palautetta. – Salilla kuntoilee samanaikaisesti kaikenikäisiä ja -näköisiä ihmisiä. Paineilmalaitteet ovat turvallisia ja helppoja käyttää. Myös levypainoja ja aerobisia laitteita löytyy niitä kaipaaville. Kaukaveden tiloissa on koulutetun urheiluhierojan palvelut sekä solarium. Allasosastolla järjestetään kokeneiden liikunnanohjaajien vetämiä vesijumppia, joita voi varata myös omalle ryhmälle.

näkymät allasosastolle ja Kajaaninjoelle. Kokoustilassa on oma pieni keittiö kahvinkeittoa varten. Kaukaveden kahviota hoitava Kajaanin Mamselli toimittaa tilauksesta kokoustilaan myös kunnon aterian. Kaukaveden vieressä sijaitseva Scandichotelli mahdollistaa pidemmänkin vierailun helposti. Hotellista on kulku käytävää pitkin allasosastolle, joten omasta huoneesta voi huoletta tepastella aamusaunaan kylpytakkiin pukeutuneena. www.kaukavesi.fi

Vesiliikunnassa on huomioitu myös seniorit. Yli 70-vuotiaat saavat uimahallin pääsymaksusta ja vesijumppamaksuista alennuksen.

Oma paikka palaverille Kaukaveden moderni kokoustila palvelee yritysasiakkaita ja ryhmiä. 20 hengelle suunniteltu täysin erillinen tila takaa paitsi työrauhan, myös upeat

32

Oy Suomen Ilmakuva Kaukavesi. Kuva:


L

iikenneasema ABC Lohtaja Kajaanissa on matkailijoiden ja paikallisten kohtaamispaikka.

ABC Lohtaja

ABC Lohtaja

palvelee vuoden jokaisena päivänä aamuvarhaisesta iltamyöhään Kajaanin kupeessa 5-tien varrella sijaitseva liikenneasema ABC Lohtaja on sekä mainio taukopaikka matkailijalle että paikallisten ”olohuone”. Vuoden jokaisena päivänä avoinna oleva liikenneasema tarjoaa polttoainetta paitsi autoille myös ihmisille niin ruuan kuin sosiaalisen kanssakäymisen muodossa. – Paikalliset asukkaat käyvät täällä jonkin verran kaupassa, vaikka lähistöllä on muutama muukin kauppa, kertoo liikennemyymäläpäällikkö Päivi Pikkarainen. – Täällä on omia porukoitansa, jotka käyvät juomassa aamukahvit, pelailevat ja vaihtavat kuulumiset. Tämä on vähän sellainen yhteydenpitopaikka.

Hyvä sijainti valtatien varrella kantakaupungin kupeessa houkuttelee myös matkailijoita etenkin sesonkiaikoina. Kuopiosta ja Kokkolasta päin tullessa liikenneasema on sopivasti ennen kaupungin keskustaa: ABC:llä voi pysähtyä hetkeksi vaikka syömään ennen Kajaaniin tutustumista. Samoin liikenneasemalla voi poiketa ennen kotimatkan alkua.

Myös Vuokattiin ja pohjoisemman Suomen talviurheilukeskuksiin matkalla olevat turistit ovat löytäneet ABC Lohtajan palvelut. Ravintolasta saa lämmintä ruokaa päivittäin lähes puolille öin, ja tilavassa ravintolassa voi luottaa olevan tilaa mihin aikaan tahansa. Aamuvarhain liikkeellä oleva voi saada kahvi- ja juttuseuraa paikallisista. Liikenneaseman yhteydessä oleva elintarvikeliike palvelee samoin aukioloajoin kuin muu asema – siellä saa täydennettyä matkaeväsvarastoa ja myös samoissa tiloissa sijaitseva apteekki on hyödyllinen niin paikallisille asukkaille kuin monelle matkailijalle. ABC Lohtaja avattiin vuonna 2005. Kymmenessä vuodessa se on saavuttanut vakaan asiakaskunnan ja tarjoaa miellyttävän kohtauspaikan kainuulaisen elämänmenon sydämessä. www.abcasemat.fi/asemat/abc-kajaani-lohtaja

33

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Joutenlammella on hyvä olla jouten Matleena Ikonen

L

eiri- ja kurssikeskus Joutenlampi, Kajaanin kaupungista 15 km pohjoiseen päin, tarjoaa puitteet rennolle luonnossa liikkumiselle ja rauhoittumiselle veden äärellä.

Joutenlammen sydän on kirkasvetinen, lähdepohjainen Joutenlampi. Sen ympärillä kainuulainen luonto avautuu kaikessa kauneudessaan tarjoten elämyksiä ja kokemuksia ympäri vuoden.

Leiri- ja kurssikeskus Joutenlampi

Vuonna 1964 rakennetun ja 1986 peruskorjatun Joutenlammen kurssikeskuksen omistaa Kajaanin seurakunta ja kesäisin toiminnan perustana ovat seurakunnan omat leirit ja kurssit. Muuna aikana Joutenlampi toimii koulutus-, majoitus- ja lomanviettopaikkana sekä ryhmille että yksittäisille matkailijoille.

OULU Ryhmälle kuin ryhmälle Seminaarien, kurssien, erilaisten juhliMUHOS en ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen Joutenlammella on hyvin toiUTAJÄRVI mivat puitteet ja rauhallinen ympäristö – kun häiriötekiRokua

91 km

Joutenlampi palvelee hyvin niin pieneten kuin suurten tilaisuuksien pitopaikkana: päärakennuksen suurimpaan kokous- ja juhlatilaan mahtuu peräti 150 henkeä ja pienempiä kokoustiloja on 30:lle tai 10:lle hengelle. Lisätiloja tarjoavat 40 ihmistä vetävä Kankaalan vakka-rakennus ja 15 hengen saunatupa. Olipa kyseessä siis yrityksen koulutuspäivät, häät tai syntymäpäiväjuhlat pienellä porukalla, Joutenlammelta löytyy Suomussalmi sille sopivat puitteet. Esteettömyyden ansiosta Joutenlampi soveltuu hyvin myös erityisryhmille. Hyrynsalmi

VAALA Oulujärvi

Tervan tie

jöitä ei ole, voidaan esimerkiksi työporukan ideointipäivässä keskittyä olennaiseen.

Manamansalo

PALTAMO

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

34

Ristijärvi

Tervan tie 62 km

KUHMO


herkkutatteja löytyy leirikeskuksen ympäristöstä runsaasti. Syksyllä ruskan sävyttämä luonto sykkii kirkkaissa väreissä ja tarjoaa nautintoa kaikille aisteille.

Räätälöityjä palveluja tarpeen mukaan Joutenlammella johtava ajatus on asiakaslähtöisyys: palvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Paikallisen ohjelmapalveluyrittäjän kautta on mahdollisuus ostaa aktiviteetteja, ja Vuokatin monet huvitukset ovat vain 40 kilometrin päässä. Joutenlampi onkin oiva tukikohta lasketteluryhmille: päivät voi käyttää Vuokatin rinteissä, mutta illaksi ja yöksi pääsee rauhoittumaan halutessaan kauemmaksi hiihtokeskuksen vilinästä.

Majoituspaikkoja kahden hengen soluasunnoissa ja 4–8 hengen majoitusmökeissä on yhteensä 126. Mökkejä vuokrataan myös loma-asumiskäyttöön, joten mikä olisikaan ihanampi paikka lomanvietolle kuin kaunis Kainuun luonto perheen tai kaveriporukan kesken?

Lumoavaa luonnonrauhaa

Leirikeskuksen omassa keittiössä valmistuu maukkaat ruuat aina ryhmien toiveiden mukaisesti. 120-paikkainen ruokala on uudistunut muutama vuosi sitten, ja moderni keittiö pystyy täyttämään vaativatkin toiveet. Tarjolla on hyvää kotiruokaa ja -leivonnaisia, joiden tekemisessä hyödynnetään lähialueen tuottajien raaka-aineita.

Leirikeskuksen ympäristö on omiaan omaehtoiseen liikkumiseen ja rentoutumiseen. Alueen harrastusmahdollisuudet – kuntopolku, urheilu- ja lentopallokentät – tarjoavat tekemistä ja ryhmäytymismahdollisuuksia. Varteenotettava vaihtoehto on myös vain istua lammen ääreen ja nauttia luonnonrauhasta hiljaa itsekseen. Helppokulkuinen mäntymaasto kutsuu käyskentelemään, marjastamaan ja sienestämään: mustikat ja puolukat kutsuvat poimijaansa, ja ainakin

www.joutenlampi.fi

Kuva: Anton Paananen

35

www.kotimaassa.fi


MUHOS

Suomussalmi

Tervan tie

UTAJÄRVI Hyrynsalmi

K

Rokua

ajaanin Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -talo on rakennettu Eino Leinon synnyinkodin, Hövelön mallin mukaan. 91 km

Ahti Oksman

Tervan tie

VAALA Ristijärvi

Eino Leino -talo

Runollinen Eino Leino -talo Perinnetaloa esittelevä kirjailija Esko Piippo kertoo, että Elias Lönnrot asui varsinaisessa Hövelön torpassa Vanhan Kalevalan luomisen aikaan, ja Eino Leinon perheen omistuksessa Hövelön talo oli 1858–1922. Perheen kymmenen lasta, joista Eino Leino oli nuorin, vietti lapsuutensa Hövelön talossa. Eino Leino -talossa olevat Elias Lönnrotin ja Eino Leinon kirja- ja valokuvanäyttelyt tuovat elämäntarinat tutuiksi. – Talo on kirjallisuustalo, ja siksi sen pihapiirissä vietetään 16.–17.7.2016 jo kuudetta kertaa Eino Leino -talon kirjapäiviä, toteaa Piippo. Kesäisin talo ja talon kesäkahvila on auki viitenä päivänä viikossa, ja talvisin se on avoinna ryhmävierailuille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

PALTAMO

Oulujärvi

Manamansalo

Paltaselän rannalla Talon pihapiirin töyräältä avautuu upea Paltaselkä. – Näillä aalloilla Eino Leino purjehti vuosina 1890–95. Tästä soutivat myös tervansoutajat, ja Leino kirjoittikin muutamia tervan polttoon liittyviä runoja, Piippo selvittää. Paltaselän töyräällä kohoaa myös Lystinurmi-lato, joka on suosittu konsertti- ja juhlapaikka. Ladossa on valokuvaaja Tuomas Kaakisen valokuvanäyttely, joka pohjautuu Eino Leinon runoelmaan Kodin kukka ja uhrikuusi. Piippo kertoo, että runoelma ilmestyi Leinon 30-vuotisen taiteilijatyön kunniaksi, ja runoelmasta on tulossa valokuvakirja.

36

SOTKAMO

KAJAANI Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO

Lystinurmen vieressä on kesäteatterinäyttämö, jossa voi Paltaniemen teatterin esitystä seuratessa ihailla myös ilta-aurinkoon sukeutuvaa Paltaselkää. – Heinäkuussa 2016 kesäteatterissa nähdään Heikki Turusen kirjoittama ja Anne Ballinin ohjaama Simpauttaja, sanoo Piippo toivottaen samalla kaikki tervetulleiksi kesäteatteriin. Piippoa voi hyvällä syyllä sanoa Paltaniemen teatterin ”isäksi”, vaikka Piipon mukaan teatterin perustamisen taustalla onkin kolmen teatterivaikuttajan elämäntyö – eliväthän sekä Kasimir Leino, Eino Leino että Aarne Orjatsalo lapsuuttaan Paltaniemellä. Eino Leino -talon pihapiiristä häämöttää läheinen Paltaniemen kuvakirkko ja äskettäin uusittu Paltaniemen uimaranta ja satama, johon pääsee myös höyryveneellä Kajaanista heinäkuussa. www.einoleinotalo.fi www.kainuuneinoleinoseura.fi


Jean Sibelius

Kartanokylpylä

Hävitys, tuho ja Tuonelan joella Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-esityöt ja luonnokset II 5.9.2015-17.1.2016 Gallen-Kallelan Museo Gallen-Kallelan tie 27 02600 ESPOO p. 09-849 2340 www.gallen-kallela.fi

Villa Elfvikin luontotalo Luontotalo tarjoaa luontoelämyksiä ja tietoa ympäristöstä kaiken ikäisille.

- Kauppakeskus Tapiolan sydämessä Tapionaukio 4, 02100 Espoo w w w. ai n oat api o l a. fi

Tervetuloa tutustumaan näyttelyihin, luontopoluille sekä retkillemme! Vapaa pääsy. Elfvikintie 4, Laajalahti, ESPOO puh. +358 (0)9 8165 4400, s-posti: villaelfvik@espoo.fi www.espoo.fi/villaelfvik Avoinna: Kesäaikaan 1.4.–30.9. ma–pe 9–16 la–su 10–16

37

Talviaikaan 1.10.–31.3. ma–pe 9–15 su 10–16

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

E

rinomainen sijainti, hyvä ruoka ja monipuoliset palvelut tuovat Paltamossa sijaitsevalle Shell Kontiomäelle noin 700 000 käyntiä vuodessa.

Liikenneasemalta löytyy myös taidegalleria. 250-paikkaisessa salissa (vas.) mahtuu varmasti aina istumaan vilkkaanakin aikana.

Heikki Juntusesta tuli huoltamoyrittäjä sattuman kaupalla vuonna 1992. Konkurssihuutokaupasta ostettu keskeneräinen huoltamo rakennettiin loppuun, ja viitostien varteen syntyi monipuolisesti palveleva liikenneasema jo kauan ennen kuin liikenneaseman konseptia edes tunnettiin. – Tästä ei alun perinkään ollut tarkoitus tehdä varsinaista huoltoasemaa, jossa olisi korjaamotoimintaa, siihen meillä on hyvä yhteistyökumppani, Heikki Juntunen kertoo. – Autotarvikkeita meillä on kuitenkin myynnissä laaja valikoima. Niiden lisäksi Shell Kontiomäestä löytyy lahjatavaroita ja käsitöitä, kohtalaisen suuri elintarvikevalikoima ja kattava valikoima kalastustarvikkeita. Liikenneaseman yhteydessä toimii myös tarjouskirjamyymälä.

Sopivasti sivussa, kuitenkin keskellä Shell Kontiomäen sijainti aivan vilkkaasti liikennöidyn 5-tien varrella on Juntusen mukaan suurin syy siihen, että asiakaskäyntejä kertyy noin 700 000 vuodessa. Etelän suunnalla seuraava isohko liikenneasema löytyy Kajaanista, pohjoiseen päin matkatessa täytyy kulkea noin 100 kilometriä ennen taukopaikkaa. Kesä ja talven hiihtolomaviikot ovat Shell Kontiomäellä sesonkiaikoja, jolloin hiihtolomamatkalaiset muodostavat merkittävän asiakaskunnan. Toinen suuri ryhmä on rek-

kamiehet, joille Juntunen henkilökuntineen tarjoaa hyvät palvelut: parkkitilat ovat laajat ja sauna lämpiää. Toki asiakkaissa on paljon myös paikallisia, sillä lähistöllä sijaitsee muutamia kyläkeskuksia. Shell Kontiomäelle matkailijoita vetää palvelutarjonnan monipuolisuus: ”jokaiselle jotain” onkin Juntusen johtoajatus. Suurimpana houkuttimena toimii hyvä ravintola: lounas on maittava ja 250-paikkaisessa salissa mahtuu varmasti aina istumaan vilkkaanakin aikana. Heinäkuun sesonkiaikana liikenneasema palvelee 24/7, muina aikoina iltakymmeneen asti.

Shell Kontiomäellä

mahtuu aina istumaan Matleena Ikonen

– Se on mukava lisä meille, Juntunen sanoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Shell Kontiomäki

Reilussa 20 vuodessa asiakaskunta on oppinut löytämään Shell Kontiomäen ja luottamaan sen palveluihin. Juntusen mukaan se johtuu paljolti siitä, että yritys pyrkii jatkuvasti uudistumaan ja palvelemaan asiakkaita entistä paremmin.

– Aina pitää jotain uutta olla vireillä, Juntunen nauraa. www.yritysopas.com/shellkontiomaki/

38


Retkelle tai kurssille

P

altamon Mieslahdessa toimiva Kainuun Opisto tarjoaa koulutuksen ja kurssien lisäksi majoitusta ja ruokailua. Se on myös suosittu juhla- ja kokouspaikka, eikä ihme, sijaitseehan se upealla paikalla jylhien vaarojen ja Oulujärven välissä. Eeva Oksman

Kainuun Opisto

Kainuun Opistossa on järjestetty suuriakin perhe- ja sukujuhlia, sillä juhlatilaan sopii hyvin jopa 200 henkeä. Majoitustilaa on päärakennuksessa 52 hengelle, ja kesäisin asuntolatila lähes kaksinkertaistaa majoitusmahdollisuudet. Opiston monipuoliset tilat mahdollistavat isojen seminaarien ja kokouksien lisäksi myös pienien ja intiimien palaverien pitämisen virikkeellisessä ympäristössä.

Kainuun

upeisiin maisemiin

Juhannuksen jälkeen järjestettävä kurssi on kuusipäiväinen.

Elämyksiä ryhmille tetään ruuanlaitossa, kertoo opiston kurssisihteeri Sinikka Korhonen. Villiyrttikurssin ohjaajat ovat alansa huippuosaajia, mieslahtelainen kasvibiologi Heikki Törmälehto sekä villiyrttispesialisti ja keittiömestari Sami Tallberg. Oulujärvellä järjestettävillä melontakursseilla saa opetusta melonnan alkeista tai retkimelonnasta. Melonnanharrastajat voivat hankkia pätevyyden opiston melonnanohjaajakoulutuksesta. Nuorille suunnatut golf-kurssit järjestetään viereisellä Paltamo Golfin kentällä, jota on sanottu Suomen kauneimmaksi. Kursseista erityisen suosittuja ovat olleet Miina Savolaisen Maailman ihanin nainen -naisten omakuva- ja elämäntarinatyöpajat, joita kesällä 2016 järjestetään kaksi. Hyvin pidettyjä ovat myös herännäistaustan omaavan opiston Ikoninmaalauskurssit.

Kainuun Opisto räätälöi yhden tai useamman päivän retkiohjelmia ryhmille. Ohjelma voi sisältää luentoja, liikuntaa, jalkahoitoa, retriittejä sekä tietenkin maittavaa ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ohjelmatarjonnassa hyödynnetään ympäröivää upeaa luontoa Posti-Kallen vaellusreitteineen ja kauniine maisemineen. Ulkoilun lomassa ohjaajat kertovat aitoja tarinoita Mieslahden kylän historiasta ja paikallisista ihmisistä. Yksi ohjelmavaihtoehto on voimaannuttava musiikkivaellus, jossa kävelykierroksen aikana pysähdytään eri kohteissa kuulemaan tarinoita ja laulamaan tai veisaamaan aiheeseen sopiva laulu. – Meillä kaikilla on ollut tosi kivaa! toteaa Korhonen, joka toimii yhtenä vaelluksen ohjaajista. www.kainuunopisto.fi

Yrttejä ja itsetuntemusta Kainuun Opiston kursseilla hyödynnetään monipuolisesti ympäröivää luontoa. Yksi ensi kesän kursseista perehdyttää käytännönläheisesti luonnon ruoka-aittaan. – Kolmiportaisen villiyrttikurssin ensimmäisessä osassa kerätään ja tunnistetaan yrttejä, toisessa osassa niitä opitaan käyttämään lääkinnässä ja kolmannessa osassa niitä käy-

39

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

M

anamansalon saari keskellä Oulujärveä on perinteikäs matkailupaikka: jo viikingit majoittuivat Manamansalossa matkoillaan, ja Oulujärveä pitkin liikkuneet tervansoutajat pitivät sitä tukikohtanaan.

Noin 20 kilometriä pitkän saaren toisessa päässä on silta ja toisesta päästä liikennöi lossi, joten saareen pääsee niin tietä pitkin kuin vesitse. Portin uusi elämä Tiina ja Ari Ala-Opas aloittivat Manamansalon Portin yrittäjinä kolmisen vuotta sitten. – Sitä ennen paikka oli päässyt todella huonoon kuntoon, joten toiminta alkoi täydellisellä remontilla, Tiina AlaOpas muistelee.

OULU MUHOS

Viikinkien jalanjäljillä onnellisten saaressa Matleena Ikonen

Nykyisin matkailuperinteitä pitää yllä matkailualue Manamansalon Portti, joka tarjoaa palveluita ja luontoelämyksiä ympäri vuoden. Alueeseen kuuluu leirintäalue, mökkimajoitusta, vierasvenesatama ja uimaranta, kyläkauppa ja baari. Pihassa on myös pieni frisbeegolf-rata, ja helppokulkuiset maastoreitit lähtevät aivan pihapiiristä.

Manamansalon Portti

– Vähitellen kyläläiset, mökkiläiset ja turistit ovat uudestaan löytäneet paikan, mikä antaa itsellekin uskoa omaan tekemiseen. Ala-Oppaat ovat saaneet Manamansalon Portin uuteen kukoistukseen. Leirintäalueella on noin 100 sähköistettyä vaunupaikkaa ja muuta majoitustilaa löytyy noin 20 henkilölle alueen hyvin varustetussa paritalohuoneistossa sekä kota- ja saunamökeissä. Ravintola palvelee A-oikeuksin ja keittiö on avoinna vuoden ympäri. – Ravintolassamme on monipuolinen lista, jolta löytyy jokaiselle jotakin. Johtoajatuksemme on rentous ja viihtyminen, Tiina Ala-Opas sanoo.

UTAJÄRVI Rokua

40

PALTA

Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Manamansalo

Luonnon oma huvipuisto

KAJAANI

Manamansalon Portti on ihanteellinen paikka matkailijalle, joka nauttii luonnonrauhasta. Ohjelmapalveluita eivät AlaOppaat tarjoa, mutta toisaalta kuka niitä kaipaisikaan, kun ympärillä on luonnon oma huvipuisto: luonnonkauniit ulkoilureitit ja Oulujärven siintävä selkä? Ympäristö suorastaan kutsuu viihtymään luonnossa ja tarjoaa virikkeitä ja inspiraatiota myös vaikkapa taideharrastukselle. Alun perin kuvataiteenopettajaksi valmistuneella Tiina Ala-Oppaalla onkin suunnitelmissa kehittää Manamansalon Porttia kulttuurimatkailukohteeksi. – Tarkoitus on jatkossa järjestää enenevässä määrin taidekursseja ja -leirejä, Tiina Ala-Opas paljastaa. www.manamansalonportti.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

VAALA

Vu


G

eopark-yrityksiin kuuluva Ruununkartano sijaitsee Vaalan kunnan Säräisniemen kylässä, vain parin kivenheiton päässä Oulujärvestä.

Ruununkartanon 30 majoitushuoneessa on 64 vuodepaikkaa. Kuva: Sinikka Rantalankila

Palveleva Ruununkartano

Ruununkartanon tiloissa toimi aiemmin kunnan vanhainkoti, jonka lopettamisen jälkeen osa rakennuksista muutettiin ravintola- ja matkailukäyttöön. Tuula Heikkinen aloitti Ruununkartanon Matkailu- ja Pitopalvelu Oy:n vuonna 2011 aiemmin vanhainkotina toimineissa tiloissa. Ravintola- ja matkailukäyttöön muutettuja tiloja on Heikkisen toimesta kunnostettu, ja vuosi sitten ruokailutilakin laajeni viihtyisäksi 200 paikkaiseksi ravintolasaliksi. Kesäisin lisätilaa antaa 73 paikkainen ulkoterassi.

Ahti Oksman

Ruununkartano

Heikkisen mukaan Ruununkartano on saanut hyvästä palvelustaan tunnustusta ulkomaita myöten. – Meillä käy keskieurooppalaisia jääpurjehtijaryhmiä, jotka tulevat tänne Oulujärven jäädyttyä, Tuula Heikkinen sanoo. Hän kertoo myös, että useat ryhmät tulevat Ruununkartanoon vuosi vuoden perään tehden jo lähtiessään varauksen taas seuraavaksi talveksi. Ja tottahan vieraat viihtyvät, kun talvipakkasillakin palvelu pelaa, ja heille toimitetaan rantaan niin lämmintä juomaa kuin ruokaakin.

Ruununkartanon 30 majoitushuoneessa on yhteensä 64 vuodepaikkaa. Kiinteistön alakerran kunnostetuissa huoneissa on jokaisessa oma wc ja suihku. Alakerrassa on myös sviitti, joka on varsinkin morsiusparien suosiossa. Parhaillaan kunnostuksen alla ovat kiinteistön yläkerran majoitushuoneet, joissa pyritään säilyttämään ihana 1960-luvun retrotunnelma.

Tilaa ryhmille

Kesäsesongin ulkopuolella viikonloput ovat kiireisiä, sillä Ruununkartano on suosittu juhlapaikka, jossa on vietetty monet häät, hautajaiset, pikkujoulut ja sukujuhlat. Heikkinen kertoo, että kaikki juhliin tarvittava tehdään itse, kuten ruuat, pullat, pikkuleivät ja kakut. Arkipäivinä Ruununkartanon väellä on kuitenkin hyvää aikaa paneutua eri puolilta maata tulevien ryhmien palvelemiseen. – Toiveeni vuodelle 2016 on, että entistä useammat ryhmät löytäisivät meidät sekä hyvänä ruoka- ja kahvipaikkana että myös majoittajana. Ruununkartanossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Perinteinen Porsasjuhla pidetään tänä vuonna 26.9.2015. Silloin vartaassa paistuu kokonainen porsas, herkullisen lihan lisäkkeenä tarjoillaan Oulujärven muikkuja ja muuta perinneruokaa. Yleisöä viihdyttää myös viisimiehinen orkesteri, joka takaa tahdit aamutunneille saakka. www.ruununkartano.fi

Oulujärven jäädyttyä voi rannalta bongata vaikka joukon jääpurjehtijoita.

41

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

T

asan Oulun ja Kajaanin puolivälissä sijaitseva ABC Vaalanportti tarjoaa virkistyskeitaan matkalaiselle.

ABC Vaalanportti

– yksilöllisesti ketjun tuella Matleena Ikonen

ABC Vaalanportin paikalla on ollut huoltamotoimintaa jo 1960-luvulta lähtien. Yksityisen omistajan jälkeen huoltamo on toiminut myös osana Shell-ketjua, kunnes se muutettiin täydellisen remontin myötä ABCliikennemyymäläksi vuonna 2007. Liikennemyymäläpäällikkö Kari Paakkola kertoo, että Vaalanportin sijainti Oulun ja Kajaanin välissä on hyvä, sillä muita taukopaikkoja ei aivan heti lähistöltä löydy. Asiakkaat ovat pääasiassa alueen lomalaisia ja vapaa-ajanasukkaita, mikä näkyy myös valikoimissa. – Otamme valikoimissa huomioon asiakkaiden toiveet ja meiltä saa paljon sellaista, mitä ei muualta Vaalasta saa, Paakkola sanoo. Paikallisuus ja perinteet ovat Vaalanportissa kunnia-asioita.

– Kunnioitamme sijaintiamme Tervan tien varrella siten, että meillä on ravintolassa tarjolla aivan erityiset Tervan annokset, joihin sisältyy kylmäsavulohta ja paikallisen juustolan leipäjuustoa, jota saa ostaa myös tiloissamme sijaitsevasta juustolan tehtaanmyymälästä. – Kauppaan tulee joka aamu myös paikallisen leipomon leipää vastapaistettuna. Ihmiset ovatkin hyvin löytäneet nämä meidän paikalliset tuotteemme, Paakkola iloitsee.

Palveluita, purtavaa ja paljon tekemistä Taukopaikkana Vaalanportti on mitä mainioin, sillä ostosten ja ruokailun lisäksi se tarjoaa erinomaiset puitteet myös hieman pidemmälle jaloittelulle: liikenneaseman yhteyteen on rakennettu kunnan ja paikallisen urheiluseuran yhteistyönä 18-reikäinen fris-

ABC Vaalanportti

beegolf-rata ja aivan pihasta lähtee kunnan ylläpitämä viiden kilometrin mittainen valaistu rata, jota voi kiertää kesällä kävellen ja talvella hiihtäen. Hiihtoreittejä riittää myös pidemmälle: Paakkolan mukaan maisemareittejä pitkin Vaalanportilta pääsee sivakoimaan lähes Kajaaniin asti. Liikenneasema sijaitsee mukavasti myös moottorikelkkareittien solmukohdassa, joten se toimii tauko- ja virkistyspaikkana myös muille kuin autoilijoille. Hyvä sijainti ja hyvät palvelut takaavat sen, että asiakkaita on riittämiin: Paakkolan mukaan tämän vuoden heinäkuussa Vaalanportissa kirjattiin 37 000 asiakaskäyntiä. – Kun ravintolassa on 64 asiakaspaikkaa, niin aika täyttä on ollut. Kävijät ovat pääasiassa kotimaanmatkailijoita ja mökkiläisiä, mutta jonkin verran meillä käy myös venäläisiä turisteja, Kari Paakkola kertoo. www.abcasemat.fi/asemat/abc-vaala-vaalanportti

OULU MUHOS UTAJÄRVI Rokua

VAALA Oulujärvi

Tervan tie Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

42

91 km

Manamansalo

PALTA

KAJAANI

Vu


K

ankarin Taidehuvila on entiseen Kankarin kouluun perustettu taidegalleria, ateljee ja kurssitila. Viehättävässä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa hirsirakennuksessa heijastuu 1920-luvun klassismin leima.

Taidetta luonnon-

kauniissa ympäristössä Vaalassa Ahti Oksman

Taloa kunnostettiin, ja ensimmäinen kesänäyttely avattiin jo kesällä 2010. Siitä lähtien galleriatiloissa on ollut esillä nimekkäiden taiteilijoiden näyttelyjä. Kankarin Taidehuvilan kävijämäärät ovat joka vuosi nousseet. Oulujärven rannalla, kauniiden suomalaismaisemien keskellä sijaitsevaa Taidehuvilaa isännöi marokkolaissyntyinen kuvataiteilija Ben Allal Ayad. Hän oli vaimonsa Tarjan kanssa haaveillut vuosien ajan vanhan koulurakennuksen ostamisesta Suomesta taitelijan työtilaksi, taidegalleriaksi ja perheen kodiksi. Sopiva kiinteistö löytyi vuonna 2009, ja perhe muutti saman tien Vaalaan Espanjasta, jossa he olivat asuneet jo pidemmän aikaa. – Talvet 2010 ja 2011 olivat ankaria, ja pakkasta oli jatkuvasti yli 30 astetta, Tarja Ayad kertoo. – Silloin mietimme usein, että mitä tuli tehtyä! muistelee Tarja.

Kursseja ja näyttelyjä Ben Allal Ayad on kuvanveistäjä, taidemaalari ja taidegraafikko, joka osaa myös vaativan kivipiirros- eli litografiatekniikan. Ayad on saanut ammattikoulutuksensa Brysselin taideakatemiassa ja myöhemmin Suomen taideakatemiassa. Taiteilijan pitkäaikainen haave maalaus- ja litografiakurssien järjestämisestä toteutui ensimmäisen kerran Kankarin Taidehuvilassa kesällä 2011, ja sen jälkeen kursseja on pidetty säännöllisesti. Kurssien tavoin korkeatasoiset taidenäyttelyt painottuvat kesäkauteen. Galleriassa on tuolloin esillä töitä useilta taiteilijoilta, joista puolet on edellisellä kaudella mukana

43

Kankarin Taidehuvila

olleita ja puolet uusia. Vierailijoita palveleva kesäkahvila sijaitsee Taidehuvilan ulkorakennuksessa, jossa on myös taidekehystämö. Kesäkauden ulkopuolella galleriassa on esillä taiteilija Ayadin omaa laaja-alaista tuotantoa. Ryhmät tervetulleita ympäri vuoden Kankarin Taidehuvila kuuluu niin Rokua Geoparkin, Tervan tien kuin Oulujärven Kulttuurikierroksen virallisiin käyntikohteisiin. Ryhmille Taidehuvila on avoinna tilauksesta ympäri vuoden. Kankarin Taidehuvilassa vieraat otetaan lämpimästi vastaan, sillä hyvä palvelu on Tarja Ayadin sydäntä lähellä. Hänellä on aina aikaa kertoa vierailijoille talon historiasta, esilläolevista taiteilijoista ja heidän teoksistaan. www.kankarintaidehuvila.com

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Ahmasen kalevalainen perinnekylä.

T

ervantien varrella sijaitseva 3 000 asukkaan Utajärven kunta kiehtoo matkailijoita monipuolisella luonnollaan. Alueella on metsiä, soita, suuria jokia ja toistasataa järveä, huipentumana ainutlaatuinen Rokuan harjualue, missä on Suomen ainoa – ja koko maailman pohjoisin Geopark.

Ainutlaatuisten luontokohteiden Utajärvi Saana Jaakkola

Geopark on Unescon suojaama alue, jolla on merkittäviä geologisia kohteita. Geopark ei ole vain kiehtova luontokohde, vaan sen tehtävänä on myös matkailun kehittäminen ja matkailijoiden opastaminen. Rokua Geopark yltää Utajärven, Muhoksen ja Vaalan kuntiin, ja se koostuu Rokuan, Oulujokilaakson ja Oulujärven alueista.

Suppa jakaa tietoa matkailijoille Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi kertoo, ettei Rokuan kaltaista kumpuilevaa, jäkälän peittämää maastoa löydy muualta. – Maa on valkoinen ympäri vuoden. Talvella luminen, kesällä jäkälämeri jatkuu silmänkantamattomiin. Rokua on myös suosittua sienestysaluetta. Herkkutatteja poimitaan alueelta tonneittain joka vuosi.

OULU MUHOS UTAJÄRVI Rokua

VAALA Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Manamansalo

Geoparkin ytimessä sijaitseva Opastus- ja varauskeskus Suppa esittelee alueen kohteita. Rokuan matkailun lippulaiva, kylpylähotelli Rokua health & spa sijaitsee kolmen kilometrin päässä Supasta. Hotelli , Loukkojärvi Jäkäläkangas Rokuanhovi on Supan välittömässä läheisyydessä, ja Oulujokivarressa siTervantuotannon kulta-ajasta muistuttaa jaitsee myös maatilamatkailukohde Merilän kesäinen Tervasoutu, joka soudetaan Vaalasta Kartano. Ouluun ensi vuonna jo 32. kertaa. Oulun Tervahiihto on puolestaan Suomen vanhin yhtäjaksoinen hiihtotapahtuma. Utajärven ja Oulun välinen hiihtoreitti on 70 kilometriä Monta tapaa liikkua luonnossa pitkä. Rokuan kansallispuisto on alueen retkeilyverkoston ydin Oulujärven, Oulujoen ja Kiiminkijoen ympärille rakennettujen Kalevalaista kulttuuria vaalimassa aktiviteettien ohella. Utajärvellä sijaitseva Ahmaksen kalevalai– Kunnan pohjoisosassa sijaitseva nen perinnekylä on Pohjois-Suomen merkitOlvassuo lintutorneineen, luontopolkuineen Suomussalmi tävin kalevalaista kansanperinnettä vaaliva ja pitkospuineen on erityisen kaunis, Juujärvi kylä. Juujärven mukaan siellä on laulettu ja sanoo. merkitty muistiin useita kansalliseepoksen runoja. – Se on ollut ehdolla Hyrynsalmi Unescon maailmanperintökohteeksi ainoana suoalueena www.utajarvi.fi Pohjoismaista. www.rokuageopark.fi Ristijärvi PALTAMO Talvisin Rokuassa kulkee mittava hiihtolatujen ja moottorikelkkareittien verkosto. Kehitteillä on myös maastopyöräilyreitistö.

SOTKAMO 44

KAJAANI Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Utajärven kunta

Vuokatti

Tervan tie 62 km

KUHMO


Hotelli-Ravintola Merilän Kartanon majoitusrakennus.

Hotelli-Ravintola

Erämaahotelli

R

Merilän Kartano

Rokuanhovi

U

okuanhovi on elämänmakuinen, savusaunan tuoksuinen, majoitus-ja nautiskelupaikka luonnon muokkaamalla Geopark-alueella.

tajärvellä, Oulujoen varrella sijaitseva Merilä Kartano on tullut tunnetuksi erityisesti laadukkaasta lähiruuasta.

Jo 1800-luvun lopulla Merilän Kartano toimi majoittajana kansainvälisten koskivenematkailijoiden saapuessa Oulujoelle. Historia on Merilässä muutenkin vahvasti läsnä, onhan Oulujokilaakso ikivanhaa tervanpolttoaluetta, jossa vanhat käsityö- ja ruokaperinteet elävät edelleen vahvoina.

Erämaahotelli Rokuanhovi sijaitsee Utajärven kunnassa, keskellä suomalaista mäntymetsää, kirkasvetisen Jaakonjärven rannalla. Täysin remontoitu hotelli-ravintola avattiin yleisölle juhannukseksi 2015. Toiminnasta nykyisin vastaavan yhtiön toimitusjohtaja Keijo Kurttila muistetaan Suomen hiihtomaajoukkueen sprinttihiihtäjänä vuosina 2000–2006.

Merilän Kartanon luonnonkaunis ja rauhallinen ympäristö sopii hyvin sekä juhlien ja kokousten järjestämiseen että matkailijoiden vierailukohteeksi. Pihapiirissä on vuonna 1811 rakennetun päärakennuksen lisäksi majoitusrakennus, kokous- ja juhlatilat sekä kolme saunaa. Kartano sijaitsee ainutlaatuisella jääkauden muokkaamalla Geopark-alueella, ja Rokua sijaitsee noin varttitunnin ajomatkan päässä.

– Olen koko aktiiviurani ajan harjoitellut täällä Rokuan maastoissa, ja kun tuli mahdollisuus hankkia tämä hotellialue, päätin ostaa sen ja tehdä paikasta korkeatasoisen ja monimuotoisen matkailukohteen, Kurttila kertoo.

Täysin varustellut huoneet on sisustettu tyylikkäästi ja neljässä Superior-huoneessa sisustus sulautuu kauniisti ympäröivään luontoon. Rokuanhovin majoitustarjontaa täydentävät kymmenen simppelisti varusteltua mökkiä ja 32-paikkainen vaunualue järven rannalla.

Ympäri vuoden palvelevan Merilän Kartanon majoitustilat ovat neljän tähden tasoa, ja sen MALO luokitus on viisi tähteä.

Kurttila kehittää paikkaa edelleen, ja lähiajan tavoite on kehittää ympäristöä monimuotoisen liikunnan tarpeisiin.

– Uuden keittiön ja Kaisun salin rakentaminen mahdollistavat jo Kaisulle tärkeän periaatteen, herkullisen, puhtaanmakuisen ruoan valmistamisen isoillekin vierasmäärille, toteaa yrittäjä Asko Merilä.

– Rullahiihtorata, temppuilurata lapsille sekä yli järven ulottuva vaijerirata, visioi Kurttila intoa puhkuen. Rokuanhovin kokonaisuuteen kuuluvat myös kokouspalvelut, ja Kurttilan mukaan pihapiirissä seisovan Väentuvan hirsiseinät pitävätkin sisällään monia yrityssalaisuuksia.

www.merilankartano.com

www.rokuanhovi.fi

45

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Oulujokea voi ihailla esimerkiksi Muhoksen läpi kulkevalla Tervareitistöllä.

M

uhoksen kunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Vireän kunnan väkiluku on ollut 1980-luvulta lähtien kasvava. Eeva Oksman

Muhoksen kunta

Elinvoimainen

Muhos

OULU MUHOS UTAJÄRVI Geopark tarjoaa mahdollisuuden tutustua niin ainutlaatuiseen luontoon ja aitoihin tuotteisiin kuin elämyksiin ja tarinoihin.

Luonnon kauneutta voi ihailla esimerkiksi Muhoksen läpi kulkevalla Tervareitistöllä, joka on va puukirkko. Oulujokilaaksossa kulkeva eräisessä asussa ole up alk es läh in nh Suomen va patikointi- ja hiihtoreitistö autiotupineen, taukopaikkoineen ja laavuineen. Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kertoo Muhoksen työpaikkaomavaisuuden olevan yli 70 %, mikä tekee siitä harvinaisen elinvoimaisen. Syvävirta toteaa myös yhteistyön yrittäjien kanssa toimivan hyvin. Niinpä Muhoksella on hyvät lähtökohdat kehittyä edelleen.

Lähde luontoon! Rokua Geopark sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Syvävirta uskoo Geoparkin tuovan alueelle runsaasti lisää matkailijoita, kunhan tieto Suomen ensimmäisestä ja maailman pohjoisimmasta Geopark-kohteesta ja sen tarjoamista monista mahdollisuuksista tavoittaa suuren yleisön. – Nimestään huolimatta Geopark ei ole pelkästään geologiaa, vaan sen alueella on runsaasti kulttuuritarjontaa sekä yritystoimintaa, muistuttaa Syvävirta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Montan leirintäalue on oiva kiintopiste luontoretkelle. Montan alueelta lähtee hyvät merkityt retki- ja kävelyreitit, ja viereinen Oulujoki tarjoaa hyvät kalastusapajat. Montta tarjoaa myös erilaisia ohjelmapalveluja ryhmille.

Rokua

VAALA Oulujärvi

Tervan tie

91 km

Manamansalo

KAJAANI massa. Perinteisen kesänäyttelyn lisäksi Taidegalleria on avoinna ryhmille tilauksesta. Vu – Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema voimalaitosympäristö on arkkitehtuuriltaan näkemisen arvoinen, toteaa kunnanjohtaja Syvävirta. Ryhmät voivat sopia vierailusta myös Pyhäkosken voimalaitosrakennuksessa toimivaan Fortumin sähkömuseossa, joka esittelee kuvien, esineiden ja videoiden avulla Oulujoen voimalaitosrakentamista ja maatalouselinkeinoa 1940–60-luvulla. www.muhos.fi

Mielenkiintoista nähtävää Tervan tiellä kulkijoille Muhos on hyvä pysähdyspaikka. Yksi kunnan nähtävyyksistä on vuonna 1634 rakennettu Muhoksen kirkko, joka on Suomen vanhin lähes alkuperäisessä asussa oleva puukirkko. Tukipilarikirkko on käytössä ympäri vuoden ja toimii kesäisin tiekirkkona. Toinen vierailun arvoinen kohde on taiteilija-runoilija Terttu Jurvakaisen Taidegalleria, joka sijaitsee kunnan keskustaaja-

46

PALTA

Kotipitäjässään vie ra tutustumassa Tertt illut Armi Kuusela (oik.) kävi u Jurvakaisen (va s.) galleriaan.


Matkailutila

Makoisia unia

Wanha Tylli

Laukanrannassa

M

M

uhoksen Laitasaaren kylässä sijaitseva Wanha Tylli on nykyajan mukavuuksilla varusteltu mutta vanhaa aikaa henkivä juhla- ja kokouspaikka. Tila koostuu päärakennuksesta, takkatuvasta, aitoista ja ulkosaunasta. Ahti Oksman

uhoksen kunnan Laitasaaren kylässä on kaunis punainen hirsitalo, jonka suojissa toimii maailman pohjoisin Geopark yritys B&B Laukanranta.

Ahti Oksman

B&B Laukanranta

Wanha Tylli

Päärakennuksessa on pirtti ja kolme kamaria, joissa on tilat kymmenelle majoittujalle. Hirsiseinät ja vanhat kakluunit luovat idyllisen tunnelman. Nykyaikaa edustavat hyvin varusteltu keittiö ja pesutilat sekä laajakaistayhteys. Wanhan Tyllin 70m²:n takkatuparakennus sopii sekin erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tuvassa on ajanmukainen pieni keittiö, 2 wc:tä sekä monipuolisilla liittymillä varustettu suuri näyttöruutu. Kesäaikana tuvassakin voi majoittua kymmenen henkilöä. Tilalla on laaja pihapiiri, jossa voi harrastaa monenmoisia pelejä ja leikkejä. Pihapiirissä voi yöpyä myös teltassa ja matkailuajoneuvossa. Vanhan hirsitalon runko on siirretty Nivalasta Muhokselle 1990-luvun alussa. Tuolloin Solja Holappa puolisoineen osti puolivalmiin talon kunnostaakseen siitä itselleen kodin. Rakennus entisöitiin alkuperäisen mallin mukaiseksi pienempiä yksityiskohtia myöten. Talosta tulikin mittasuhteiltaan sopusuhtainen ja silmiä hivelevän kaunis. Solja Holappa aloitti kotitilalla matkailuyrittäjänä vuonna 2013 tarjoten aamiaismajoitusta. Päärakennuksen yläkerrassa on tasokas, 3-5 henkilölle soveltuva 50 m²:n huoneisto. Lisäksi tontilla on neljän huoneen luhtiaitta, jossa on yhteensä 15 vuodepaikkaa pesutiloineen. Kaikissa tiloissa on käytetty kauniita ja laadukkaita materiaaleja, joten majoitustilat ovat viihtyisiä ja tyylikkäitä. Päärakennuksessa voi majoittua ympäri vuoden ja luhtiaitassa aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, säistä riippuen. Majoitushinta pitää sisällään runsaan aamiaisen.

Mieleenpainuvan retken tarjoaa Wanhan Tyllin pihapiiristä alkava luontopolku, jossa puro ylitetään köysilossia käyttäen, ja reilun kilometrin päästä saavutaan Topeliuksen muistokivelle, jonka maisemista Suomen satusetä sai innoituksensa kertomukseen Koivu ja Tähti.

www.laukanranta.fi

www.wanhatylli.com

47

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

Matleena Ikonen

P

Los Coyotes Ranch

ala villiä länttä on muuttanut Muhokselle Tuula ja Juhani Leinosen maatilalle.

Muhoslaisen maalaistalo ei muistuta ihan peruspohjoispohjanmaalaista maatilaa. Eikä se sellainen olekaan. Leinosten, eli Rositan ja Garamban, koti on nimittäin lähes aito villin lännen kylä, jossa pääsee irtautumaan arjesta ja tempautumaan mukaan 1800-luvun Amerikan menoon.

Villin lännen peruskurssia ja tuliliemen salakuljetusta Los Coyotes Ranch on avoinna tilauksesta. Se on paikka, jossa järjestää perhejuhlia, polttareita, syntymä- ja virkistyspäiviä tai asiakastilaisuuksia. Rachilla heitetään tosielämän roolit nurkkaan ja pukeudutaan inkkareiksi tai länkkäreiksi, heilutellaan lassoa ja heitetään tomahawkia – opetellaan niitä taitoja, joita ilman ei villissä lännessä selviä. Los Coyotes Ranchin sydän on Iso Saluuna, kylän päärakennus, jossa syödään ja juodaan hyvin. Saluunan isolla pihamaalla mahtuu taitojaan mittelemään isompikin porukka, ja aktiviteetit ovat totta kai teeman mukaisia: Villin Lännen peruskurssilla opetellaan hengissä selviytymisen kannalta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

tosielämän roolit Rachilla heitetään utaan inkkareiksi ud nurkkaan ja puke ja länkkäreiksi. olennaisia taitoja, Lännen Nopein ja Tuliliemen salakuljetus ovat joukkuekisoja, joissa mitataan nopeutta, hoksottimia ja yhteistyötä. Ison Saluunan lisäksi kylässä on pienempi saluuna sekä joukko muita villin lännen tyylin mukaisia pienempiä rakennuksia, joiden keskellä tuntee tosiaan olevansa keskellä amerikkalaista lännenelokuvaa. Tunnelmaa täydentävät henkilökunnan asut ja vierailijoille tarjottava rekvisiitta lassoineen ja revolvereineen.

Villi länsi elää ympäri vuoden Los Coyotes Ranch on Suomessa ainutlaatuinen paikka, sillä se on ainoa villin lännen kokemuksia ympärivuotisesti tarjoava yritys. Saluunasta se alkoi: vuonna 2002 Rosita piti yhden kesän baaria pihan pienessä saluunas-

48

sa, ja kun vuonna 2008 vietettyjen tyttären häiden takia piti rakentaa isompi saluuna, idea kokonaisesta lännen kylästä alkoi elää. Päätoimisesti Rosita ja Garamba ovat pyörittäneet kyläänsä nyt muutaman vuoden. Voisi kuvitella, että villi länsi olisi mahdollisimman kaukana pohjoispohjanmaalaisesta todellisuudesta, mutta tosiasiassa Leinostenkin tilalta on ihmiset aikanaan lähteneet Amerikkaan paremman elämän perään. Ja villissä lännessä vain on sitä Jotakin, Rosita tietää. – Täällä arki todellakin unohtuu. Ei tarvitse kuin tulla portista sisään, niin aikuisetkin ihmiset leikkivät inkkaria ja länkkäriä kuin pikkulapset! www.loscoyotes.fi


Matkailu 86x128_Museo 12.5.2015 12.28 Sivu 1

Tervetuloa Suomen Ilmailumuseoon

Suomen Ilmailumuseo on ilmailun valtakunnallinen erikoismuseo. Museon kokoelmissa on 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä. Elämyspalveluiden simulaattoreissa koet lentämisen riemun, turvallisesti ilman aiempaa lentokokemusta. Tule tutustumaan ilmailun kiehtovaan maailmaan!

Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa

Tietotie 3, 01530 Vantaa, puh. (09) 8700 870 www.ilmailumuseo.fi

Hämeenkylän kartano on uniikki kartanohotelli vain 20 minuutin päässä Helsingistä. Lumoavan kaunis puisto ja upeasti entisöidyt rakennukset tarjoavat ainutlaatuisen miljöön juhlia tai rentoutua. Voit järjestää unohtumattoman tilaisuuden tai viettää lomaa nykyaikaisesti ja korkeatasoisesti sisustetuissa tiloissa.

Tervetuloa! Juustenintie 1, FI-01630 Vantaa | www.hameenkylankartano.fi Varaukset: arkisin 08.30–16.00 p. 010 540 7500 | s-posti: servicecenter@sodexo.fi Muina aikoina p. 010 540 8350

49

www.kotimaassa.fi


Tervan tie

T

ervan tien kehittäminen hyödyttää koko aluetta.

Oulun ja Kuhmon välillä kulkeva Tervan tie on paitsi kiehtova matkailureitti, myös muuten tärkeä pohjoisen Suomen elinkeinoille. Väylän varrelle sijoittuvat kunnat aloittivat yhteistyön tienvarren elinkeinojen toimintojen kehittämiseksi jo 15 vuotta sitten, jolloin kunnat perustivat Valtatie 22 yhdistys ry:n asioita hoitamaan. Nyttemmin yhdistykseen on saatu mukaan myös Oulun

kauppakamari, maakunnan liitot, Kainuun yrittäjäyhdistys sekä alueen kärkiyrityksiä ja yhdistyksen nimi on muutettu Oulu-Kainuu Tervan tie ry:ksi. Tavoitteena on saada alueen eri toimijat tekemään yhteistyötä, joka hyödyttäisi koko aluetta.

työllä pyritään saamaan positiivisia tuloksia matkailun lisäksi mm. logistiikan ja teollisuuden aloilla.

Edunvalvonnasta aktiiviseen kehittämiseen

– Matkailu koskettaa monia toimijoita koko pätkällä. Niillä on yhteinen, tervan tuottamiseen ja kuljettamiseen liittyvä historia, jota ei ole muualla Suomessa. Siinä on potentiaalia, Pellikainen uskoo.

Koska Tervan tie -vyöhyke levittäytyy useiden kuntien ja kahden maakunnan alueille, sen kehittäminen kokonaisuutena ei varsinaisesti ole minkään virallisen organisaation vastuulla. Eri toimijoiden muodostama yhdistys pyrkii erityisesti toimimaan edunvalvojana mm. tien kunnostamiseen suunnattujen varojen suhteen, mutta yhteis-

Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen ja Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi pitävät matkailun kehittämistä yhtenä olennaisena yhteistyön muotona.

– Yritämme tuoda koko alueen toimijat yhteen, jotta yritykset koko matkalta hoksaisivat, että verkottumalla ja yhteistyömuotoja kehittämällä jokainen voittaa.

Matkailutie kehittyy yhteis Matleena ikonen

Kuva: Ja nne

Kurone n

va: Rauno Malinen Oulun torinranta. Ku

Ilta-aurinko Nallikarissa. Kuva: Ilmestys Oy / Kati Leinonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Kuhmon Kamarimusiikki Kuva: Juuso Westerlund

50


Suomen syvin suppa Syvyydenkaivo Rokualla. Kuva: Henri Luoma Mahdollisuudet voimavaraksi Yhdistyksen näkyvin aikaansaannos on Tervan tien virallinen matkailutien status, joka sille myönnettiin vuonna 2008. Se on Suomen yhdeksäs virallinen matkailutie. Kyösti Juujärvi kertoo, että paljon muutakin on jo saatu aikaan. – Olemme olleet mukana luomassa OuluRokua-alueen matkailun suunnitelmaa sekä saaneet avattua patikointi-, pyöräily- ja ratsastusreittejä. Tervahiihto ja tervasoutu ovat yhdessä ideoituja tapahtumia, jotka tuovat elämää alueelle, Juujärvi luettelee.

työssä

Paljon on silti vielä tekemistäkin, niin matkailullisesti kuin infrastruktuurin kehittämisessä. Parhaillaan on työn alla strategian luominen, jonka tavoitteena on tuoda uutta potkua markkinointiin ja tuotekehitykseen.

– Meillä on paljon mahdollisuuksia mm. tuotteistaa ohjelmia ja verkottua, uskoo Esa Pellikainen. – Esimerkiksi Oulussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, vaikka kaupungin rooli alueelle ja tervan tuottamiselle on ollut tärkeä. Yhteistyössä Kainuun suuntaan on paljon mahdollisuuksia. Tuotteistamista tehdään koko ajan. www.tervantie.fi

järvellä. Tauko Oulu Sirkka s u rk a M Kuva:

Tervareitti, Muh os. Kuva: Raun o Malinen

Muhoksen vanha puukirkko. Kuva: Henri Luoma

51

www.kotimaassa.fi


Tervan Teatterit tie

V

kuolemaansa saakka vuoteen 1959. Hänellä oli kuusi lasta, joista yksikään ei jatkanut yritystä.

aasan kaupunginteatterin tämän syksyn draamanäytelmä kertoo suomalaisesta visionääristä ja moottoriteollisuuden suurmiehestä.

– Näytelmä on faktoihin perustuvaa historiankerrontaa, johon on teatterin suomilla valtuuksilla lisätty myös fiktiota, kertoo Vaasan kaupunginteatterin myyntijohtaja Miika Korkiakoski. Hänen mukaansa Risto Karhulan viitteellisellä lavastuksella ja Kati Lampun tyylikkäällä, aikaan sopivalla puvustuksella on saatu aikaan näyttävä epookkinäytelmä.

John Wickströmin tarinaa Vaasassa Eeva Oksman

Jyrki Tervo

Mielenkiintoisen elämäntarinan lisäksi näytelmässä seurataan Wickströmin yrityksen vaiheita ja moottoriteknologian kehittymistä. Korkiakoski kehuu vuolaasti kirjailija Antti Tuuria, joka on tehnyt merkittävää pohjatyötä näytelmän käsikirjoitusta laatiessaan tavaten mm. Wickströmin jälkeläisiä. Heiltä on saatu lainaksi myös autenttisia tavaroita, jopa Wickströmin Amerikan arkku. Yksi Amerikan autonrakentajapioneereista oli suomalainen John Wickström, joka syntyi Vaasan lähistöllä Koivulahden Vassorin kylässä vuonna 1870. Teknisesti lahjakas Wickström muutti 19-vuotiaana Yhdysvaltoihin. Chicagoon hän perusti autotehtaan, jonka ensimmäisen automobiili valmistui vuonna 1898. Wickströmin Caloric II esiteltiin Chicagon maailmannäyttelyssä 1901 – samassa, jossa Henry Ford esitteli ensimmäisen automallinsa. Fordin ura jatkui autojen parissa, mutta Wickström tuli kuuluisaksi luotettavista venemoottoreista, joita rakennettiin Vaasassa Wickströmin veljesten konepajalla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Wickströmin konepajalla valmistui vuosien 1906–1980 aikana kaikkiaan noin 30 000 nelitahtista vene- tai paikallismoottoria. Elämän draamaa Vaasan kaupunginteatterin näytelmä John Wickströmin elämä kertoo suomalaisen visionäärin mielenkiintoisesta elämästä, joka sisälsi monenlaista dramatiikkaa. Wickström oli tiukka raittiusaatteen kannattaja ja kieltolain puolustaja, joka vaati paljon itseltään ja muilta. Valinnoillaan hän aiheutti myös skandaaleja, kuten eroamalla ensimmäisestä vaimostaan. Hänen elämänsä piti sisällään suuria riskinottoja, kovaa työnteko ja uskonnollisuutta. John Wickström johti tehdastaan

52

– John Wickströmin elämä on huumoriakin sisältävä draama, joka tarjoaa viihdyttävän kaksituntisen, luonnehtii Korkiakoski. Erik Kiviniemen ohjaaman näytelmän ensi-ilta on Romeo-salissa 12.9.2015. Pääroolissa nähdään Jorma Tommila. Näytelmä tekstitetään ruotsiksi. Farssin ilottelua Vaasan kaupunginteatterin syksyn toinen ensi-ilta on 7.11., jolloin Romeo-salin lavalla nähdään brittifarssi Espanjankärpänen uudelleen sovitettuna: Jakob Höglundin ohjaamassa musiikkinäytelmässä soivat suomalaiset euroviisukappaleet! www.vaasankaupunginteatteri


Ilmajoen Musiikkijuhlat 2016

J. Jonasson:

ELÄMÄLLE

Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

OOPPERA OSKAR MERIKANNOSTA Esityspäivät: 10.6.–12.6. ja 17.6.–19.6.

Esitykset 6.11.15 - 19.3.16 Mies, joka on sattumalta ollut mukana lähes kaikissa 1900-luvun merkittävissä historian tapahtumissa! Hän tapasi mm. Stalinin ja Francon sekä keksi atomipommin!

JOHANNA RUSANEN-KARTANO WALTTERI TORIKKA Yhteiskonsertti LA 11.6. KLO 20 Ooppera-areena Liput alk. 25 €*

Ohjaus Raija ja Pentti Nokkala Uudenkaupungin Teatteri Puh. (02) 8451 5440 www.uudenkaupunginteatteri.fi

*Ennakkohinnat 24.12.2015 asti. www.musiikkijuhlat.fi Puh. 06 424 2900

TILAA

Matkailu kotimaassa.fi -lehti Kestotilaus

27€/vuosi tai

Määräaikainen

30€/vuosi 5 numeroa/vuosi

Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai soita p. 044 702 1212 53

www.kotimaassa.fi


Tervan Teatterit tie

B

roadway-klassikko Cabaret sai ensi-iltansa Rauman kaupunginteatterin lavalla lauantaina 12. syyskuuta. Luvassa on syksyn täydeltä vauhdikasta showmeininkiä, bling blingiä, melankoliaa ja ristiriitoja taidokkailla laulu- ja tanssiesityksillä höystettynä. Saana Jaakkola

Harri Joensuu

musiikkia ja loistavaa viihdettä. Toisaalta erotettavissa on ulkopuolisen arjen synkät sävyt – toimeentulo on epävarmaa, ja ihmisillä on edessään raskaita valintoja, Rannio kuvailee. – Esitystä on ollut työstämässä erinomainen tiimi. Töitä on paiskittu ympäri vuorokauden, ja se näkyy lopputuloksessa. Cabaret on ollut pitkään myös hemaisevissa asuissa esiintyvän orkesterin kapellimestarin Perttu Suomisen haave. Hän kertoo ihastuneensa tarinaan jo nuorena nähtyään musikaalin elokuvataltioinnin.

Teatterisyksyn huikein spektaakkeli

valtasi Rauman

Kabareen on jatkuttava Yli kaksituntinen show sisältää 20 vauhdikasta ja näyttävää musiikkinumeroa. Esityksen keskipisteenä olevan Kit Kat Klubin seremoniamestaria esittävä Lauri Ketonen nauttii salaperäisestä roolistaan. – On mahtavaa olla mukana tekemässä näin korkealentoista show’ta. Kabareen on pyörittävä, vaikka puskutraktorit hääräävät seinän takana. Ketosen lisäksi lavalla nähdään Joni Kuokkanen eli Clifford Bradshaw, Berliinistä inspiraatiota etsivä kirjailija, jonka matka saa yllättävän käänteen häikäisevän Sally Bowlesin (Kirsi Kärnä) kiedottua kirjailijan pikkusormensa ympäri.

Musikaali, joka tulee iholle Esityksen koreografiasta vastaava Sari Louko luonnehtii musikaalia erittäin intohimoiseksi. – Cabaret tulee iholle ja sopii loistavasti Rauman teatterin intiimiin tilaan.

Tarina alkaa 1920-luvun lopun Berliinistä, aikansa viihdemaailman ja räiskyvien kabaree-esitysten keskuksesta. Samaan aikaan kun yökerhoissa ilotellaan, ulkomaailmassa poliittinen ilmapiiri kiristyy ja natsismi tekee tuloaan.

Rannio kehottaa saapumaan Raumalle kauempaakin, sillä esitys ei pyöri missään muualla Suomessa. – Musiikkinumerot ovat niin vaikuttavia, että ne saavat yhä vilunväreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin, vaikka olenkin kuullut ne jo monen monta kertaa, hän tiivistää.

Yhteinen unelma toteutui

www.raumanteatteri.fi

Musikaali palasi Rauman lavoille lähes 35 vuoden jälkeen. Teatterinjohtaja Iiris Rannion pitkäaikainen unelma Cabaret’n ohjauksesta kävi vihdoin toteen. – Huikea klassikkomusikaali tulvii nastaa

Tanja Huotari, Lauri Ketonen ja Raisa Sorri.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

54


Suomen Näytelmäkirjailijaliittoon kuuluvat teatterintekijät halusivat elokuvan nähtyään tuoda tarinan myös teatterilavalle. Selvisi, että sitä oli esitetty jo Chilessä ja Saksassa. Raija ja Pentti matkustivat Saksaan katsomaan esitystä, mutta päättivät tehdä siitä vähemmän selittelevän, iloisemman suomalaisversion. Oikeuksien hakeminen ja käsikirjoittaminen oli sekä aikaa että työtä vaativa prosessi. Käsikirjoitus hyväksyttiin, ja tammikuussa 2015 alkoivat Uudessakaupungissa näytelmän harjoitukset.

R

uotsalaisen Jonas Jonassonin ”Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi” on valloittanut maailmaa sekä kirjana että Felix Herngrenin ohjaamana elokuvana. Niiden pohjalta tehdyn näytelmän Suomen kantaesitys nähdään Uudenkaupungin Teatterissa 7.11.2015. Sata vuotta täyttävän Allanin elämässä asiat tapahtuvat ihan vain sattumalta. Sattumalla oli sormensa pelissä myös siinä, että kyseinen näytelmä päätyi Uudenkaupungin Teatteriin. Pari vuotta sitten Turussa poiketessaan Raija ja Pentti Nokkala päättivät mennä elokuviin, ja sinä iltana oli juuri alkamassa loppuunmyyty Satavuotias-elokuvan ensi-ilta. Heidän saapuessaan paikalle kaksi ihmistä perui tulonsa ja näin he pääsivät sisälle. – Ihastuimme suunnattomasti tarinaan, joka täysin poikkeuksellisesti sai elokuvayleisön taputtamaan filmin eri vaiheissa, Raija Nokkala muistelee.

Pitkin poikin maailmanhistoriaa Käsikirjoituksen lisäksi Raija ja Pentti Nokkala ohjaavat näytelmän yhdessä. Elokuvan ja alkuperäisteoksen tavoin näytelmäversio kulkee sekä nykyhetkessä että menneisyydessä, ja satavuotiaan elämää seurataan niin Euroopassa, USA:ssa kuin Neuvostoliitossakin. Vauhdikkaan näytelmän alussa vanhainkodissa asuva Allan karkaa ikkunasta satavuotissyntymäpäivänään, ja alkumet-

reillä mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on riihikuivaa rahaa, miljoonittain. – Satavuotias Allan on yksinkertainen ja ihan tavallinen mies, joka on elämässään sattunut olemaan mukana monessa historian lehdille jääneessä tapahtumassa – onhan Allanilla ollut sormensa pelissä niin atomipommin kehittelyssä, Berliinin muurin sortumisessa kuin Francon hengen pelastamisessa, ja kaikki ihan vain puolivahingossa ja sattumalta! Raija kertoo. Uudenkaupungin Teatterissa esitykset jatkuvat maaliskuulle ja sen jälkeen 29.6.2016 alkaen Kesäteatteri Lentävässä Lokissa. – Satavuotias on kevyt, iloinen ja hauska näytelmä siitä, mitä kaikkea yhden ihmisen elämään voi mahtua, Raija summaa. Hän toivoo yleisön löytävän myös taustalla kulkevan ajatuksen: ”Niin käy kuin käy – se tulee, mikä sitten tuleekin vastaan.” Ei ihminen pysty hallitsemaan kaikkea elämässään, vaikka tahtoisi, joten kannattaa suhtautua asioihin vähän rennommin! www.uudenkaupunginteatteri.fi

Satavuotias seikkailee Uudessakaupungissa Eeva Oksman

Uudenkaupungin Teatteri

55

www.kotimaassa.fi


Tervan Teatterit tie

F

orssan Teatteri on ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan vuonna 1980. Alusta alkaen teatterin tavoitteena on ollut tarjota laadukkaita ja mieliinpainuvia kulttuurielämyksiä, elää ajan hengessä menneisyyttä unohtamatta. Ahti Oksman

Forssan Teatteri

Forssan Teatterilla

juhlakausi

Forssan Teatterin syyskauden aloittaa yleisön pyynnöstä lisäesityksiä saava Öbaut seitsemän veljestä. Hulvaton parodia käy neljän näyttelijän voimin läpi seitsemän veljeksen keskeiset kommellukset. Syyskuun lopulla luvassa on vielä viisi nauruhermoja kutkuttavaa esitystä.

Teatterin juhlakautena 2015–2016 teatterin näyttämöllä nähdään peräti seitsemän erilaista esitystä. – Forssan Teatteri haluaa tarjota parasta ja viihdyttävintä teatteria teatterin ystäville, vakuuttaa Forssan teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Keijo Koskimies. Hän tuntee iloa jokaisesta katsojasta ja toivoo vierailijoiden kertovan kokemuksistaan myös ystävilleen, sukulaisilleen ja työtovereilleen.

Kaaos rouhaisee syvältä Mika Myllyahon käsikirjoittama ja Kirsi Lindholmin ohjaama Kaaos on tummanpuhuva komedia naisista nykymaailmassa. Kaaos kertoo kolmesta naisesta, ala-asteen opettajasta, freelance-toimittajasta ja tämän psykoterapeutti-sisaresta. Naisten arki ajautuu kaaokseen, kun yksi rakastuu, toinen eroaa, kolmas

Pesulan likat.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

56


Noin seitsemän veljestä saunassa ja kielikylvyssä.

saa potkut. Kukin koettaa pitää kiinni arvoistaan kamppaillessaan ongelmiensa ja välinpitämättömän yhteiskunnan kanssa. Näytelmä rouhaisee katsojaa syvältä! Näytelmän ensi-ilta on 25.9.2015.

sikirjoittaja on Ari Wirta ja sovittaja ja ohjaaja Elina Pohto. Esityksen ensiilta on 31.1.2016.

Kehonrakentajan perhe Nykyaikaisista perhesuhteista kertova Isältä pojalle saa ensi-iltansa 10.10.2015. Farssikomedia on Arto Niemisen käsikirjoittama ja Elina Pohdon sovittama ja ohjaama. Näytelmässä keski-ikäisen pariskunnan ja nuoren kehonrakentajapojan muodostama uusperhe etsii uutta sisältöä elämäänsä. Näytelmä on kannanotto nykypäivän elämyksiä metsästävään elämäntapaan, ja sen henkilöt ovat tämän päivän ihmistyyppien kärjistettyjä karikatyyrejä. Forssalaisten bulevardikomediaa kannattaa katsoa pilke silmäkulmassa!

Yllättävä Ruusunen ennen pesulaa Forssan Teatterin tämän kauden lastennäytelmänä nähdään yllätyksiä täynnä oleva versio perinteisestä sadusta Prinsessa Ruusunen. Miten kaunis Ruusunen selviää 2000-luvulla? Uskovatko lapset vielä nykyaikana satuihin, ja mikä on iltasadun merkitys pienelle Sannalle? Esityksen kä-

57

Kevääksi 2016 valmistuu myös Toni Roperin kirjoittama Pesulan likat -näytelmä, jossa pyykkituvalla pohditaan arjen iloja ja suruja. 12.3.2016 ensiiltansa saava näytelmä koostuu neljän naisen kertomista lyhyistä tarinoista. Laulut tuovat näytelmän lämminhenkiseen ilotteluun hohtoa ja lumoa. Pesulan likat nostaa esiin ystävyyden ja yhteisöllisyyden teemoja, joita omaa etua korostava aikamme kaipaa. Näytelmän sovittaa ja ohjaa Elina Pohto. Forssan Teatterin syksyn omaa tuotantoa täydentävät stand up -komiikkaa ja improvisaatiota sisältävät vierailuesitykset. www.forssanteatteri.fi

www.kotimaassa.fi


Tervan Teatterit tie

eski-Uudenmaan teatterilla alkanut syksy on poikkeuksellinen: tuotannossa on peräti kolme omaa ensi-iltaa, ja lisäksi nähdään kaksi vierailevaa esitystä.

Pieni raha on ihmisen asialla. Se on yksinkertaisen elämän ylistys, joka laittaa pohtimaan sitä, mitä me todella tarvitsemme. KUT:n Pienen rahan ohjaa Esko Vuorio ja sen pääosissa nähdään Seppo Halttunen Jasonina ja Anna-Leena Sipilä tämän äitinä. Muissa rooleissa ovat Jari PahkinHämäläinen, Elina Varjomäki, Kaapo Pahkin ja Susanna Roine.

Vuonna 1998 perustettu KeskiUudenmaan teatteri suosii suomalaisuuteen liittyviä ja suomalaisia näytelmiä. Tämänvuotiseen teatterisyksyyn KUT lähtee kahden kotimaisen näytelmän voimin.

Mestarit areenalla

K

Ihmisen asialla

Lokakuun alussa ensi-iltaan tulee Sirkku Peltolan kirjoittama lämminhenkinen ja mustalla huumorilla höystetty draama Pieni raha. Näytelmän päähenkilö on ”oman elämänsä Forrest Gump”, viisissäkymmenissä oleva heikkolahjainen aikamiespoika Jason, joka elää kahdestaan hyvin huolehtivaisen äitinsä kanssa. Jasonin elämä on hyvin tasaista – hänen viikkonsa kohokohta on linja-automatka läheiseen pikkukaupunkiin, jossa tutut rutiinit tuovat turvallisuudentunnetta ja pitävät kiinni elämässä. Kunnes kerran Jason törmää kaupunkimatkallaan uusiin ihmisiin, eikä mikään Jasonin elämässä ole sen jälkeen enää niin kuin ennen.

Marraskuussa Keski-Uudenmaan teatteri juhlistaa suomalaisten sankareiden, Pekka Halosen, Jean Sibeliuksen ja Akseli GallénKallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuotta näytelmällä Symposion. Se on vauhdikas ja viihdyttävä kuvaus juhlavuoden sankareiden taiteilijantiestä ja heidän merkityksestään suomalaisten kansallistunnon kohottajina.

Heikki Lundin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä on saanut nimensä Gallén-Kallelan kuuluisasta maalauksesta. Näytelmässä eletään vuotta 1904, jolloin Suomessa kärsitään tsaarin sortotoimista. Suomenmielisten taiteilijoiden piiri kokoontuu yhteen pitkästä aikaa. Rooleissa nähdään Heikki Lund Sibeliuksena, Jari Pahkin-Hämäläinen Axel Gallénina ja Seppo Halttunen Pekka Halosena. Lisäksi Tekla Hultinin roolissa on Anna-Leena Sipilä. Itsestään selvänä esityspaikkana on Halosenniemi Tuusulassa. www.kut.fi

Keski-Uudenmaan teatteri

luottaa kotimaiseen Matleena Ikonen

Keski-Uudenmaan teatteri

Symposion. Ku va: Esko Vuorio Pieni raha, Kuva: Esko Vuorio

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

58


Jekyll & Hyde. LUCY Harris, laulajatar / portto - Maria Lund, Dr JEKYLL, tiedemies & Mr HYDE - Henri Halkola.

K

uka on hyvä, kenessä asuu pahuus? Mikä erottaa pelon viisaudesta tai moraalin tekopyhyydestä? Näihin suuriin kysymyksiin etsitään vastausta Jyväskylän kaupunginteatterin suurmusikaalissa Jekyll & Hyde.

Hyvän ja pahan taistelu Jyväskylän kaupunginteatterin syksyssä Matleena Ikonen

Alaspää, . Anne-Mari en n su u u R Tuominen Prinsessa tan - Miikka Prinssi Flores

Jiri Halttunen

Robert Louis Stevenssonin maailmankuuluun pienoisromaaniin perustuva musikaali on kauhua ja romantiikkaa yhdistelevä tarina, jossa ihmismielen kaksijakoisuuden lisäksi pääosassa ovat suuret tunteet, vahva musiikki ja aisteja hivelevä visuaalisuus. Jyväskylässä tästä teatterilavojen klassikosta nähdään ja kuullaan uusi suomennos, joka on Kari Arffmanin käsialaa, ja jonka Anssi Valtonen ohjaa. Tohtori Jekyllin ja hänen pirstaloituneen persoonansa tuotteen, herra Hyden, roolissa vuorottelevat Jyväskylän kaupunginteatterin omat lahjakkaat näyttelijät Henri Halkola ja Joni Leponiemi. Naispääosassa kauniina portto Lucyna nähdään valovoimainen vierailijatähti Maria Lund, jolle Jekyll & Hyde on toinen musikaalivierailu Jyväskylässä. – Tämä on musikaali, jossa on hieno tarina ja uskomattoman upeaa musiikkia, Lund toteaa. Toisessa naispääroolissa yläluokkaisena Emmana hehkuu talon oma näyttelijä Saara Jokiaho.

Mielen valot ja varjot paljastuvat

Jekyll & Hyde on kertomus intohimoisesta tiedemiehestä, joka kehittelee kemikaalia, jolla pystyisi erottelemaan ihmisessä piilevän hyvän ja pahan toisistaan ja siten auttamaan ihmiskuntaa voittamaan pahuuden. Kokeissaan Jekyll luo vahingossa itselleen sivupersoonan, herra Hyden, joka alkaa pikkuhiljaa valloittamaan yhä enemmän tilaa tohtori Jekyllin ruumiista. Alkaa tiukka taistelu, jossa hyvän ja pahan raja ei aina ole yksiselitteisen selvä. Jyväskylän kaupunginteatterin Jekyll & Hyde on kokonaisvaltainen elämys, jossa kiehtovaa tarinaa tukee 11-henkinen orkesteri, Sonja Pakalénin hieno koreografia ja 1800-luvun Lontooseen kuljettava, Marjatta Kuivaston suunnittelema näyttävä lavastus.

59

Prinsessa Ruusunen – tuunattu klassikko jatkaa

Jekyll & Hyden sadunomaista maailmaa täydentää Jyväskylän kaupunginteatterin koko perheen satunäytelmä Prinsessa Ruusunen, joka jatkaa suurella näyttämöllä syyskauden ajan. Sakari Hokkasen Ruususversiossa kaikkien tuntema klassikko on tuunattu ripauksella glitteriä, kourallisella kimalletta ja hiukkasella huumoria: ihanan prinsessan kosijoiden joukossa nähdään muiden muassa prinssi Chiik Ensimmäinen. www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

www.kotimaassa.fi


Tervan Teatterit tie

Matleena Ikonen

Lappeenrannan kaupunginteatteri

Uusi kaupunginteatteri tuo tarinat

takaisin kansan keskelle Lappeenrannassa

L

appeenrannan kaupunginteatteri avaa marraskuussa uudet tilat kauppakeskus IsoKristiinan yhteyteen. Ratkaisu on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Kaupunginteatterin uudet tilat tulevat kauppakeskuksen laajennusosaan. Teatteri sijaitsee laajennuksen ylimmässä kerroksessa – ensimmäisessä kerroksessa on kauppoja, toisessa kerroksessa lisäksi ravintoloita. Teatterin, ravintoloiden ja kauppojen välittömässä yhteydessä ja saman katon alla sijaitsee hotelli.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Kaupunginteatterissa ollaan uusista tiloista innoissaan. – Lappeenrantaan tulee täysipainoisesti toimiva ja tilaratkaisuiltaan poikkeuksellisen hyvä teatteri, sanoo vasta elokuussa teatterin johtajana aloittanut Timo Sokura.

Teatteri sijait see ylimmäs sä kerrokses sa.

– Mistä muualta Suomesta löytyy vastaavaa: voi saapua autolla vaikka jo aamulla, parkkeerata pohjakerrokseen, jättää ulkovaatteet autoon, pyöriä kaupoilla, nauttia ravintoloiden antimista, tulla ylimpään kerrokseen katsomaan teatteriesitystä ja lähteä ravintolan kautta tyytyväisenä kotimatkalle, Sokura myhäilee.

60

Tiloihin tulee kaksi näyttämöä, joita voidaan käyttää esitysten lisäksi monipuolisesti, ja ne täydentävät viereisen kaupungintalon kongressi- ja kokoustilojen tarjontaa. Teatterin sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ratkaisu. Sen katsotaan olevan enne teatterimaailman rakennemuutoksesta: esitykset palaavat ikään kuin juurilleen, torille ja kansan keskelle.


Suuressa salissa on kaikkiaan 440 istumapaikkaa.

Timo Sokura. Kuva: Lappeenrannan kaupunki / Mervi Palonen,

Teatterissa uskotaan, että uusi tila vahvistaa Lappeenrannan mainetta ennakkoluulottomana kulttuurikaupunkina ja asemaa maakunnan keskuskaupunkina. Samalla keskikaupungin vetovoimaisuus lisääntyy ja palvelutarjonta monipuolistuu.

Uusi teatterinjohtaja ohjaa avajaisnäytelmän

Esityksiä ja tapahtumia kahdella näyttämöllä Uudessa suuressa salissa on kaikkiaan 440 istumapaikkaa, orkesterin mukana ollessa hieman vähemmän. Itse esityslavalla on 12-metrinen pyörönäyttämö. Pieni näyttämösali toimii ns. mustalaatikkoteatterina, jossa kaikki tilat ovat vapaasti muokattavissa. Sen katsomo koostuu moduuleista, joiden paikkoja voi vaihdella. Katsojapaikkoja pieneen saliin tulee 150, mutta se venyy tarvittaessa 200 paikkaan. Uudessa kaupunginteatterissa voi teatteriesitysten lisäksi järjestää myös tapahtumia, seminaareja ja konferensseja.

Viihtyisä ja valoisa lämpiö antaa näkymät kauppakäytävälle Vaikka teatteri sijaitsee kauppakeskuksessa, itse teatterikerros eroaa siitä selkeästi. Jo ylimpään kerrokseen johtavassa portaikossa aistii kulttuurille ominaista arvokkuutta, ja väreiltään ja laajoilta pinnoiltaan levollinen teatterilämpiö poikkeaa alakerran ilmapiiristä. Kauppakeskuksen hälinää ei kuitenkaan kokonaan suljeta ulkopuolelle: lämpiö avautuu kauppakäytävälle, joten väliaikakahvia siemaillessa voi seurata kaupunkilaisten ostosvilinää aaltomaisen verkkokaiteen vierellä. Vastapäisen hotellin teatterinpuoleisissa huoneissa majoittuva yleisö pääsee muutamien huoneiden ikkunoista katselemaan suoraan lämpiöön ja fiilistelemään tunnelmaa.

61

Uuden teatterin ensimmäisenä tuotantona nähdään sarjakuvaan perustuva Mummo pienellä näyttämöllä. Suurella näyttämöllä uuden teatterin avajaisia juhlitaan 15.−16.1.2016 laulunäytelmällä Kolmen pennin ooppera, jonka ohjaa Timo Sokura. Uusi johtaja haluaa tarjota jokaiselle jotakin. – Hyvä kauas kuuluu, ja uskon, että yleisö palaa toisen ja kolmannenkymmenennenkin kerran. Toki katsojat ovat erilaisia ja ohjelmistossakin pitää olla vaihtelevuutta, mutta mielellämme ilahdutamme ja viihdytämme yleisöämme musikaaleilla, kuuluvathan tanssi ja musiikki kaupunkimme ilmapiiriin jo luonnostaan, Sokura lupaa. www.lprteatteri.fi

www.kotimaassa.fi


Teatterit Tervan tie

K

esällä 2015 Ilmajoen Musiikkijuhlat juhli 40-vuotista taivaltaan tuottaen uuden kotimaisen oopperateoksen. Kriitikoiden ylistämä Elämälle-ooppera kertoo säveltäjä Oskar Merikannon (1868–1924) elämästä, ja sen voi nähdä Ilmajoella vielä kesällä 2016.

Elämälle-ooppera jatkaa Ilmajoen

Musiikkijuhlilla

rtano) ja nna Rusanen-Ka Aino Ackté (Joha ana (Jussi Merikanto). vanh kala Oskar Merikanto Kuva: Jussi Niuk

Oskar Merikanto on säveltänyt runsaasti tunnettuja teoksia ja oli perustamassa vuonna 1911 Kotimaista oopperaa, nykyistä Suomen Kansallisoopperaa. Elämälle-oopperan on säveltänyt Jaakko Kuusisto, jonka mukaan tässä oopperassa ympäröivä maailma on yhtä tärkeässä roolissa kuin itse Merikanto. – Suuret tapahtumat leimasivat Oskarin aikakautta ja leimaavat nyt oopperan näytöksiä vahvoilla kontrasteillaan Kämpin kosteasta illanvietosta sodan mielettömyyteen, Suomalaisen Oopperan perustamisen kuohuista perhe-elämän suvantoon. Elämälle-oopperan libreton on kirjoittanut Kansallisoopperan dramaturgi ja tietokirjailija Juhani Koivisto.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2015

Matleena Ikonen

– Ooppera Elämälle muistuttaa ajasta, jolloin Oskar ja Aarre Merikanto, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Aino Ackté, ja muut rohkeat tienraivaajat loivat vaikeista olosuhteista välittämättä suomalaista kulttuuria, Koivisto toteaa vakuuttaen heidän ansainneen oman oopperansa.

Mika Putro

Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmaan kuuluu perinteisesti oopperan lisäksi erilaisia konsertteja. Lauantaina 11.6.2016 klo 20 kuullaan muun muassa Waltteri Torikan ja Johanna Rusanen-Kartanon yhteiskonsertti, jonka johtaa Jaakko Kuusisto. Konsertissa on mukana myös Ilmajoen oopperakuoro johtajanaan Antti Nissilä.

Oiva retkikohde ryhmille

Teoksen ohjannut Anna Kelo puolestaan muistuttaa, että Oskar Merikannon sielusta kummunneet sävelet ovat osa meidän historiaamme, osa yhteistä tarinaamme ja suomalaista sielunmaisemaa.

Yhä useammat retkiryhmät suuntaavat kesällä Ilmajoen Musiikkijuhlille. Musiikkielämysten ohella ohjelmaan voi sisällyttää niin alueen kulttuurihistoriallisia kohteita kuin eteläpohjalaisen ruokapöydän antimia.

Oopperan solisteina nähdään muun muassa Jussi Merikanto, Johanna RusanenKartano, Eeva-Maria Kopp, Simo Mäkinen, Aki Alamikkotervo, Juhani Alakärppä ja Jouni Kokora. Vaasan kaupunginorkesteria johtavat Jaakko Kuusisto ja Jukka Iisakkila. Mukana on myös Ilmajoen Musiikkijuhlien oopperakuoro sekä oopperan lapsi- ja nuorisokuoro.

– Meiltä ryhmänvetäjä saa henkilökohtaista palvelua ja apua matkan toteuttamisessa sekä esimerkiksi vinkkejä ja apua matkan markkinointiin, toteaa Ilmajoen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Sari Hanka, joka lupaa heidän tarjoavan laadukkaat puitteet unohtumattomalle ryhmämatkalle sekä ensiluokkaista palvelua ja opastusta matkan järjestämiseen. www.musiikkijuhlat.fi

62


Seuraava LEHTI nro 5-2015

Paluu tulevaisuuteen?

ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46

Kun minä olin lapsi, telttalomia vietettiin lähes jokaisessa perheessä. Silloin ei kesälomia vietetty powerparkeissa, jukumaissa tai spa resorteissa – perheet lomailivat leirintäalueilla.

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta

Mekin kävimme perheen kanssa lomamatkalla peräti Ruotsissa ja Tanskassa asti: vaaleanvihreän Saab 96:n perään lastattiin laukkujen lisäksi keltainen kupoliteltta, jota sitten koottiin ja purettiin matkan aikana lukuisilla leirintäalueilla, sateessa ja paisteessa. Myöhemmin, jo täysi-ikäisenä, tein poikaystäväni kanssa pyöräretken Ahvenanmaalle ja majoituimme totta kai teltassa.

Aineistopäivä: To 29.10.2015

Tuohon aikaan telttalomailu oli täysin normaalia. Hotelleissa asuminen oli kallista eikä vaihtoehtojakaan ollut siinä määrin kuin nykyään. Sittemmin matkailu muuttui toisenlaisia elämyksiä korostavaksi: piti olla helppoa, luksusta mieluiten. Mukavuudenhalu vei voiton edullisuudesta ja aamiaisbuffetin pehmeäksi haudutettu puuro eksoottisine marjakeittoineen houkutteli enemmän kuin retkikeittimellä teltan sadekatoksen suojassa pikaisesti kiehautettu eloveena. Minulle telttailu onkin jo pitkään ollut kadonnutta kansanperinnettä, sellainen hieman kiusallisen huvittava muisto menneisyydestä, jota muiden keski-ikäisten kanssa tavatessa voi lämmöllä kertailla. Siksipä olinkin perin yllättynyt, kun menneenä kesänä vedimme asuntovaunumme muutamille leirintäalueille, ja huomasin, että telttailu on tehnyt comebackin. Leirintäalueen nurmikentillä kohosivat eriväriset ja -kokoiset teltat, isot pyöreät ja pienet kolmiot. Puuvillaiset, nailoniset ja gore tex -kankaiset suojat tarjosivat yösijan pariskunnille, perheille ja itsekseen retkeileville. Sieltä ne aamunkoitteessa tyytyväisinä kömpivät ulos, nuo rohkeat, hyttysiä ja juuria selän alla pelkäämättömät.

tule mukaan! SOITA MEDIAmyyntiin p. 044 702 1212

Piti ihan hymyillä.

www.kotimaassa.fi/mediakortti

63

www.kotimaassa.fi


Teksti ja laulujen sanat Leslie Bricusse – Sävellys Frank Wildhorn Ohjaus Anssi Valtonen

Koreografia Sonja Pakalén

Kapellimestari Lasse Hirvi

Päärooleissa Joni Leponiemi/Henri Halkola, Saara Jokiaho ja Maria Lund

Liput 36 € / 34 € / 28 € teatterin lippumyymälästä Liput alk. 30,50 € Lippupisteestä, sis. palvelumaksut

Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Lippumyymälä, p. 014 266 0110 www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI www.raumanteatteri.fi

MUMMO ENSI-ILTA 21.11.2015

PIENELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ

ELÄMYS ON TÄÄLLÄ

Uusi kaupunginteatteri Kauppakeskus IsoKristiinassa

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2, 26100 Rauma

raumanteatteri@raumanteatteri.fi

puh. (02) 8376 9900

Profile for Matkailu kotimaassa.fi

Matkailu kotimaassa nro 4-2015  

Kotimaan matkailuun keskittyvä lehti joka ilmestyy 5 kertaa vuodessa ja webissä joka päivä pyrkien tuomaan kotimaan matkailupalveluja näkyvä...

Matkailu kotimaassa nro 4-2015  

Kotimaan matkailuun keskittyvä lehti joka ilmestyy 5 kertaa vuodessa ja webissä joka päivä pyrkien tuomaan kotimaan matkailupalveluja näkyvä...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded