Page 1


nainen osaava

Vanha kaupunki - Kultaranta

messut & seminaari

14.– 16.10.2011

Tarjoushinta 29 € / hlö Opastettu teemakierros sekä lounas Naantalin vanhassa kaupungissa ja kävelykierros Kultarannan puutarhassa. Huom! Tarjoushinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 40 osallistujaa ja varaus on tehty 15.2.2012 mennessä.

Kolmenursu päivän tuma! tapah Kädentaitoja monipuolisesti

Naantaliin

PÄÄOSASSA NAINEN!

Osaava Nainen -messuilla on tarjolla monipuolista asiaa ja viihdettä suomalaisen naisen makuun 300 näytteilleasettajan voimin. Messuohjelman yksi laaja teema on terveys ja hyvinvointi. Luennoilla mm. ravintovalmentaja Jaakko Halmetoja, ravitsemusasiantuntijat Hanna Skyttä ja Paula Heinonen. Tervetuloa!

MESSUKLUBISTA LISÄETUJA!

Liity Osaava Nainen -messuklubiin ja saat hyödyllistä tietoa messuista sähköpostiisi ja voit voittaa 500 € matkalahjakortin.

LIPUT: päivälippu 12 €, monipäivälippu 18 €, ryhmät 9 € (väh. 10 hlöä)

AVOINNA: pe klo 10–18, la–su klo 10–17 Nainen 40+ Lisätietoa ja ohjelma: www.osaavanainen.fi

Kultaranta - Louhisaari Hinta alkaen 39 € / hlö Tervetuloa marsalkka Mannerheimin jalanjäljille. Tervetulokahvit ja voileivät Naantalin vanhassa kaupungissa. Opastettu kierros Kultarannan puutarhassa ja Louhisaaren kartanolinnassa. Ruokailu maaseudulla kartanon läheisyydessä. Retki kestää noin 4,5 tuntia ja se voidaan toteuttaa 15.5.-30.9.

Trokarit ja pirtukuninkaat

Suomalaista lähiruokaa runsaasta pitopöydästä

Hinta alkaen 38 € / hlö Pirturetkelle lähdetään Naantalista ja ajetaan salakuljetuksen saaristonäyttömölle Rymättylän Röölään tai Velkualle. Matkan aikana kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Tutustutaan myös “Pirtua saaristosta” -näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä olekaan kala. Hinta sisältää opastuksen, “kova tee” -paukun, mukin ja ruokailun.

Muista edut ryhmille! Ravintola Kiisan-Pirtti Kiisankuja, 21250 Masku puh. 02 - 432 9708 email: info@kiisanpirtti.fi www.kiisanpirtti.fi

Kesän 2012 parhaat lähdöt varataan nyt!

Lisätiedot ja varaukset: Naantalin Matkailu Oy, puh. 02 435 9800, info@naantalinmatkailu.fi, www.naantalinmatkailu.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

2

Noutopöytä Arkisin 10 € La 20 € Su 25 €


S

yksyn ensimmäistä pääkirjoitusta kirjoittaessani ulkona on kaunis auringonpaiste ja lämpöä reilusti yli 20 astetta. Kuitenkin ilmassa on syksyn merkit. Putoilevat puiden lehdet, taivaalla kiertelevät muuttolintuparvet ja lyhenevät päivät viestivät selvästi syksyn saapumisesta. Syksyllä yrittäjät pohtivat mennyttä sesonkiaikaa.

TÄSSÄ NUMEROSSA Erikoishaastattelussa Kassu Halonen.................. 4-5 Alue-esittelyssä:

Vilkkain kesäsesonki maassamme kestää parhaimmillaankin juhannuksesta elokuun loppuun. Tänä aikana yrittäjän olisi tehtävä suuri tai peräti suurin osa koko vuoden liikevaihdosta. Kesän sää vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen taloudelliseen lopputulokseen.

Kainuu ........................................................... 8-27 Pohjois-Karjala............................................. 28-32 Kokousteema................................................... 34-35

Päättymässä oleva kesä jää historian lehdille yhtenä lämpimimmistä kesistä miesmuistiin. Lomalaiset toivovat aina kauniita ilmoja, mutta kaikki eivät ole jatkuvasta helteestä mielissään. Moni matkailuyritys ei saavuttanut asetettuja kävijätavoitteita, sillä kulunut kesä oli liian lämmin. Hellepäivinä matkailijoiden oli mukavampaa vilvoitella rannoilla ja terasseilla kuin kierrellä kuumissa sisäkohteissa.

Teatteriteema................................................... 36-50 Reissun päällä....................................................... 51 Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 3. vuosikerta

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toisen voitto on usein toisen tappio. Lämpimät ja kauniit säät suosivat ravintoloita, kahviloita ja niin sanottuja terassikohteita, kun taas käyntikohteet, kuten museot ja muut ”sisäkohteet”, jopa jotkut erikoisliikkeetkin, kärsivät kävijäpulasta. Luonnollisesti tilanne on sama myös toisin päin: Sateinen ja kylmä sää verottaa ravintoloiden ja terassikohteiden kävijöitä, mutta suosii em. kaltaisia käyntikohteita. Säiden vaikutus myyntiin voi vaikuttaa jopa 10 -20 %, joten sillä on suuri merkitys kesän taloudelliseen lopputulokseen.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Mikäli tuloja ei tule, on karsittava menoista. Suurin menoerä on palkkakustannukset, mutta miten niistä tingitään? Kesähenkilöstön määrä on ratkaistava jo aikaisin keväällä, ja heidät on perehdytettävä työhön ennen sesongin alkua. Henkilöstöä on otettava riittävästi, jotta palvelu pelaisi suotuisillakin ilmoilla, sillä ruuhka-aikoina keikkahenkilöstöä ei ole saatavissa. Kesätyöntekijöitä ei voisi ottaa liikaakaan, sillä hiljaisempina aikoina henkilöstöä ei voi panna pois. Siinä on yrittäjän jokakesäinen ongelma.

puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi

Mistä sitten saadaan tarvittava jousto? Tietysti yrittäjältä itseltään! Jos henkilöstöä on liian vähän, tekee yrittäjä puuttuvien työtekijöiden työt omien töittensä lisäksi. Jos taas henkilöstöä on liikaa, maksaa yrittäjä menetykset omasta lompakostaan. Niin yksinkertaista se yrittäminen on.

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Syksyn tullen yrittäjällä on vihdoin aikaa hengähtää. Hän on lomansa ansainnut. Kansikuvassa Suomussalmella sijaitsevan Talvisodan monumentin keskusmuistomerkki ”Avara syli” Kuva: Kuvasuomi / Matti Kolho

Ahti Oksman

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

3

www.kotimaassa.fi


Erikoishaastattelu

Erikoishaastattelussa musiikin monitaitaja

Mitä suunnitelmia sinulla on tälle syksylle? Nyt on aika ladata akkuja kiireisen kesän jälkeen. Lähdemme perheen kanssa Italiaan kulttuurimatkalle. Loman jälkeen alkaa ensi kesän taidenäyttelyiden suunnittelu ja lasten leirien ohjelman sisällön rakentaminen sekä suuren saaripäiväkonsertin työstäminen. Säveltämistäkin on luonnollisesti ohjelmassa.

Mitä kainuulaiset juuret sinulle merkitsevät? Periksiantamattomuutta sekä laatuhakuisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Onko Kainuu vaikuttanut teksteihisi ja muuhun tuotantoosi?

Eeva Oksman

Joni Rantasalo

Kassu Halonen Musiikin monitoimimies Kassu Halonen, miten tituleeraat itse itseäsi? Olen ennen kaikkea säveltäjä.

Mikä sävellys omasta mielestäsi on onnistunein? Niitä on useita mm. ”Sydämeeni Joulun teen”, joka on ollut Suomen rakastetuin joululaulu jo vuosikymmenten ajan eri esittäjien tulkitsemana; ”Surun pyyhit silmistäni”, joka on ollut listaykkönen Kreikassa, Kiinassa sekä Singaporessa ja onpa se ollut suosittu myös Unkarissa. Mutta yksi onnistuneimpia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

sävellyksiäni syntyi 1984, ” If home was here”, joka sai Memphisissa USA:ssa suuressa laulukilpailussa kolmannen palkinnon. Lauluja kilpailussa oli yhteensä 10.600. Saan edelleen kiitosfanipostia ko. kappaleesta.

Mikä tekemäsi kappale merkitsee itsellesi eniten ja miksi? ”Maailma on kaunis” -kappale on eräs niistä. Aikoinaan sen sävelsin Irwinille. Siitä on viime vuosien aikana tehty useita eri sovituksia ja se on tullut evergreeniksi. Kappale on ollut suosittu niin häissä kuin hartaissa tilaisuuksissa.

4

Kainuu ja sen vaaramaisemat ja avaruus, puhumattakaan kesäisen valon määrästä, eivät voi olla vaikuttamatta herkkään säveltäjän sielunelämään. Aikoinaan Eino Leino mm. ihastui Kainuuseen ja Manamansaloon erityisesti, ja kirjoitti siellä lukuisia runoja ja jopa viimeiseksi väitetyn runon Manamansalo. Runossa on kohta, jossa mainitaan, että Manamansaloon on kätketty Onnen lipas. Se on minunkin mielestäni totta. Manamansalossa on jotakin aivan erityistä ja uniikkia tenhoa, joka vaikuttaa myönteisesti tuotantooni.

Mikä on mieluisin muisto lapsuudestasi Manamansalossa? Manamansalon pitkillä hiekkarannoilla Robinson Crusoe -leikit. Ja illan tullen auringon laskiessa punaisena pallona Oulujärveen istahdin kotitaloni rantakivelle ja aloin soittaa mandoliinia kuunnellen ainutlaatuista järven kaikua. Mutta muistan myös lämmöllä lapsuuden lämpimät kesäyön sateet ja kuinka lähdimme yöttömään yöhön nostamaan pumpulimaista jäkälää.

Mistä sait ajatuksen perustaa Kassu Halonen Taidetalon entiseen kouluusi? Ajatus syntyi 1998 suunnitellessani Hartwall Areenan Tähtien ilta -juhlakonserttiani. Sain paljon konsertin yhteydessä fanipostia, joissa tiedusteltiin, että onko saamani kultalevyt mahdollisesti julkisesti nähtävänä. Tästä saimme idean etsiä sopivaa paikkaa niiden esille panemiseksi, mutta kun sellaista ei Suomesta löytynyt, niin päätimme perustaa Taidetalon ja sinne luoda ihan oman kultalevysalin. Halusin myös tukea kulttuuritalon avulla lapsia ja nuoria, sillä olen itse saanut ensimmäisen julkisen tunnustuksen Elsa Nevalaiselta, ekaluokan opettajaltani Manamansalossa. Sain opettajaltani oikean upouuden mandoliinin! Tämä soitin


kannusti minua musiikki urallani ja tätä kannustavaa työtä toivon voivani toteuttaa myös Taidetalon kautta lapsille ja nuorille.

Vietätkö itse aikaa Taidetalossa? Kyllä Taidetalossa tulee vietettyä aikaa toukokuusta elokuuhun. Olen itse myös harrastelijakokki ja kulinaristi, joten on ilo Taidetalon kokin kanssa yhdessä ideoida uusia menu-kokonaisuuksia. Käytämme mielellämme ruokalistoillamme lähiruokaa, kuten maukasta Oulujärven kalaa. Ja onhan se mukava tavata musiikin kuuntelijoita ja saada suoraa palautetta sekä keskustella taiteesta ja eri kulttuurin aloista.

Mitä mieltä olet jättiläisnäköispatsaastasi? Kainuuta on kutsuttu myös Jättiläisten maaksi. Kansanrunoudesta löytyy viitteitä jättiläisiin, joiden jalan jäljet ulottuvat syvälle Oulujärven historiaan. Kolme suomalaismiestä lukeutuu kymmenen maailman pisimmän ihmisen joukkoon. Euroopan pisimpien miesten sukujuuret johtavat Kainuuseen. Taiteilija Kimmo Takarautio suunnitteli ja toteutti Manamansalon jättiläisen herättäen saaremme jättiläisen henkiin. Jättiläinen tuli Oulusta Manamansaloon 24.7.2011, ja kaikille yllätyksenä Jättiläinen olikin saanut itselleen minua muistuttavat kasvot. Minun näköistä patsasta siis ei ollut tarkoitus tilata, vaan taiteilija oli ottanut vapauden suunnitella jättiläiselle kasvot. Ja huumorimiehiä kun Kimmo tunnetusti on, niin tässä on lopputulos.

Viihdytkö teatterissa tai kesäteatterissa? Mitä olet ollut viimeksi katsomassa? Viihdyn enemmän teatterissa. Seuraavaksi olen menossa katsomaan ”Katri Helena – Sinivalkoinen ääni” -musikaalia. Esityksessä käsitellään miten maailma muuttuu, mutta iskelmä pysyy. Iskelmän funktio vaihtelee yhteiskuntamurrosten myötä. Iskelmämusiikiksi nimitetään ajan virtauksista riippuen erilaisia modernisointipyrkimyksiä, mutta todelliset uudistajat ammentavat genren sydämestä. Kuten Ilpo Tuomarila sanoo, iskelmään kohdistuu viha, halveksunta, jumalointi; ja aina se on osa kansan kapinaa sen puolustaessa omaa elämänmuotoaan.

Mikä on parasta Kainuussa ja miksi matkailijoiden pitäisi tulla juuri sinne? Mielestäni parasta Kainuuta on Manamansalo – Kainuun helmi. Meille johtaa myös uusin Suomen virallisista matkailuteistä, Tervan tie. Saaremme luonnonkauniiseen idylliin kätkeytyy myös musiikki- ja kulttuurielämyksiä. Manamansalo tunnetaan karavaanareiden paratiisina. Elämyksiä on tarjolla niin lapsiperheille kuin yksinäisille seikkailijoille. Hyvät patikointi-, melonta- ja pyöräilyreitit tarjoavat luonnonläheisiä vaihtoehtoja. Oulujärvellä sijaitsee useita retkeilyalueita idyllisine rantautumis- ja taukopaikkoineen. Niskanselällä on yli kymmenen venesatamaa. Oulujärvellä toimii myös venetaksi. Saarelle pääsee romanttisesti lossilla tai kätevästi siltaa pitkin.

5

Matkailija voi kokea Manamansalon taikaa luontoaktiviteettien parissa ja se on aktiivisen matkailijan unelmakohde. Se on ainutlaatuinen luonto- ja matkailukohde jäkäläkankaineen ja kirkasvetisine lampineen, joista syvin, Heikan lampi, on peräti 36 metriä syvä. Lampi on kristallinkirkas ja se houkuttelee satoja sukelluksen harrastajia ympäri Suomea. Unohtaa ei sovi myöskään yli 30 km pitkiä ja puhtaita hiekkarantoja.

Mitä nähtävyyksiä itse esittelet Kainuuseen ensi kertaa saapuville vieraillesi? Manamansaloa. Siellä riittää nähtävää useammaksikin päiväksi.

Missä vietät mieluiten lomasi Suomessa ja miksi juuri siellä? Manamansalon jälkeen mieluinen paikka on merellinen ja idyllinen Naantali.

Viihdytkö maalla vai kaupungissa, luonnossa vai urbaanissa maisemassa? Kaikissa maisemissa, tarpeen mukaan.

Minkälainen on tyypillinen kainuulainen? Ystävällinen ja rehellinen, auttavainen.

Kiteytä Kainuu kolmeen sanaan. Kaunis, komia ja kultturelli.

www.kotimaassa.fi


KANKARIN TAIDEHUVILA Taidenäyttelyt Kankarintie 99, 91730 Kankari Puh. 045-2792099 www.kankarintaidehuvila.com

KASSU HALONEN TAIDETALO Taidenäyttelyt, konsertit, kahvila-ravintola Kivarinperäntie 24, 88340 Manamansalo Puh. (08) 874 202, 040-7096157 www.kassuhalonentaidetalo.com

RUUNUNHELMI Leipomo, maisemaravintola, caravanalue Ruununtörmäntie 1,91760 Säräisniemi Puh. (08) 810 7700 www.ruununhelmi.fi

LOMAKYLÄ KULTAHIEKAT Manamansalontie 3881, 88340 Manamansalo Puh. 040 505 3883 www.kultahiekat.com

RUUNUNKARTANO Pienhotelli ja tilausravintola Säräisniementie 250, 91760 Säräisniemi Puh. 044-22 33 119 www.ruununkartano.fi

MANAMANSALON LEIRINTÄALUE Leirintäalue, virkistyskalastusalue ja opastuskeskus Teeriniementie 156, 88340 Manamansalo Puh. (08) 874 138 www.manamansalo.fi

SUVIRANTA Retkeilymaja ja leirikeskus Aittoniementie 225, 91760 Säräisniemi Puh. 050 463 0994

MANAMANSALON HELMI Kauppa, ravintola, caravan alue, lomakylä Manamansalontie 3187, 88340 Manamansalo Puh. 040 484 1729

OULUJÄRVEN LOMAKYLÄ Leirintäalue Vuolijoentie 891, 91760 Säräisniemi Puh. 040 501 1439 www.oulujarvenlomakyla.fi

KAHVILA- RAVINTOLA IHME Kotiruokaa paikallisista raaka-aineista Kajaanintie 1184, 91740 Jaalanka Puh. (08) 810 9262

Vaalan kunta / matkailupalvelut www.vaala.fi / matkailu

Hei, missä olet

Kerro itsestäsi ja palveluistasi suoraan

ryhmämatkaajille

ja mitä teet?

ja matkailuaktiiveille

printtilehdessä tai verkkopalvelussa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

6


Keidas matkasi varrella. Avoinna ympäri vuoden!

www.viherlandia.fi Kammintie 6, 40520 Jyväskylä Puh. 010 617 1932 Kahvila-Ravintola Eeden (Lounas, A-oikeudet) Puh. 010 617 1920

Rauhalahteen - totta kai

Syysloma perheelle

alk. 142 e / vrk. Sis. majoitus (2 aik.

+ 2 alle 17 v lasta), aamiainen, kylpylä, kuntosali ja lomaohjelmaa ma-la.

Joululoma 3 vrk

23.-26.12. alk. 338 e / hlö / 2 hh.

Sis. majoitus, puolihoito, kylpylä, kuntosali ja monipuolinen, perinteinen jouluohjelma joulupukkeineen. Lisävrk. 50 e, sis. puolihoito. Lapset 4-14 v. -50 %.

Vietä aktiivista aikaa Rauhalahdessa! Nauti kylpylästä, hellivistä hoidoista, monipuolisesta lomaohjelmasta, tansseista, teatterista, savusaunasta, Jätkänkämpän tunnelmasta ja kaupungin kulttuuritarjonnasta.

Katso lisää tarjouksia kotisivuiltamme ja liity ystäväksemme facebook.com/rauhalahti. Puh. hinta: Lankapuh. 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkapuh. 0,19 e/min.

7

KUOPIO P. 030 608 30 www.rauhalahti.fi

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Villiä taigaa ja upeita hiekkarantoja Kainuun luonto tarjoaa elämyksiä, joita muualta ei löydy. Itäisen Kainuun metsissä asustaa muualla harvinaisia nisäkkäitä, karhuja, susia ja ahmoja. Kuhmossa ja Suomussalmella eläimiä pääsee ihailemaan niiden luonnollisessa ympäristössä. Kesäöisillä retkillä niitä voi kuvata ja seurata turvallisesti tarkkailukopista käsin. Koko perheelle soveltuvalla Hossan retkeilyalueella on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn ja erilaiseen harrastamiseen. Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset ovat suosittu vierailukohde. Hossa valittiinkin yleisöäänestyksessä vuoden 2011 retkikohteeksi. Puolangalta löytyy Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous Hepoköngäs, jonka kuohuja voi ihailla katselutasanteilta.

Oulujärveä kutsutaan Kainuun mereksi. Oulujärven retkeilyalue on Suomen suurin sisävesien retkeilyalue, johon kuuluu yhteensä 8 000 hehtaaria järviluontoa lukuisine opastettuine reitteineen ja taukopaikkoineen. Oulujärven helmiä ovat pitkistä hiekkarannoistaan tunnetut Manamansalo ja Ärjänsaari. Manamansalo tunnetaan myös Kassu Halosen taidetalosta, ja Ärjän rannoille järven loiskinta on aikojen saatossa muovannut hienoja korkeita hiekkatörmiä. Ärjä oli 1950-luvulla sen omistavan metsäyhtiön työntekijöiden suosittu lomapaikka. Nykyään kuka tahansa voi vuokrata lomamökin upeiden rantojen ääreltä. Kesäisin saarelle on veneyhteyksiä. Oulujärvi on myös yksi Suomen parhaista uisteluvesistä.

Ympärivuotista toimintaa Lumivarmoilla Kainuun vaaroilla on mukava hiihtää ja lasketella. Nykyaikainen

Kainuun Eeva Oksman

Vuokatti on Pohjois-Euroopan suosituin ja monipuolisin lomakohde, jossa sijaitsevat muun muassa Katinkullan kylpylä ja golfkentät. Uudistunut Ukkohalla laajenee ja kehittyy edelleen. Yksi sen kesäerikoisuuksista on maailman pohjoisin kaapelivesilautailurata. Hiihtokeskuksista korkein on Paljakka, jonka huipulta alas johtavaa talvikelkkarataa lasketaan aidolla jalaskelkalla. Monenlaisten talviaktiviteettien lisäksi Kainuun isoissa laskettelukeskuksissa on myös kesäisin runsaasti järjestettyä ohjelmaa ja safareita. Leppoisa Saukkovaaran matkailukeskus taas sopii erityisen hyvin senioreille ja lapsiperheille. Retkeily- ja melontareitit houkuttavat kävijän luontoretkille. Kainuun eräluonto suo erinomaiset mahdollisuudet myös metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen.

Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa” laulettiin ennen kaikissa Suomen kouluissa. Kainuun maakuntalaulu on tuttua tutumpi, mutta miltä korpien kuiskinta ja jylhien järvien loiskinta kuulostaa? Minkälaisen vapaudentunteen voi saavuttaa vaaroilla vaeltaessa tai hiihtäessä? Tai oletko kuullut kosken ärjyvän?

taikaa

Karhusafareilla voi seurata ja kuvata tarkkailukojuista karhun, Suomen kansalliseläimen, elämää luonnossa. Kuva: Wild Taiga

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

8


Tapahtumia ja teatteria Kainuu on tapahtumarikas ja kulttuuristaan kuulu maakunta. Kesäisin järjestetään useita kansainvälisiä urheilu- ja musiikkitapahtumia, mutta myös omintakeista ohjelmaa, kuten esimerkiksi maailmankuulu suopotkupallon MM-kilpailu. Puolangan kesäinen Pessimismi-ilta ja pessimismikiertoajelut pursuavat ironiaa ja saavat synkimmänkin vieraan hyvälle tuulelle. Tätä nykyä pariisilaisen taiteilijan luotsaama Kuhmon Kamarimusiikki yhdistää ainutlaatuisella tavalla luonnon ja korkeakulttuurin. Myös kansanmusiikkijuhla Sommelo kerää musiikinystäviä Kuhmoon. Pitkät perinteet omaavaa Kajaanin Runoviikkoa vietettiin viime kesänä jo 35. kerran. Runot levittäytyvät myös Markkinakatu-tapahtumaan, joka kokoaa kaupunkilaiset keskustan vilkkaalle kävelykadulle.

Kainuun maakunta -kuntayhtymän leivokseen on käytetty mm. kyyttöjuustoa ja karpalohilloa.

Kulttuurimaakunnassa erilaisia konsertteja ja tapahtumia järjestetään toki ympäri vuoden muun muassa Kajaanin Kaukametsässä ja Kuhmo-talossa. Kajaanin kaupunginteatterissa valmistuu vuosittain noin viisi ensi-iltaa. Teatterin esitykset ovat taiteellisesti kunnianhimoisia ja katsojia puhuttelevia. Uuden teatteritalon myötä myös suomussalmelaisen Teatteri Retikan ympärivuotisen toiminnan edellytykset paranivat huomattavasti. Parhaiten Retikka kuitenkin tunnetaan Suomen suurimpiin kuuluvasta Suomussalmen kesäteatterista. Kesäteattereita löytyy lähes kaikista Kainuun kunnista.

Nähtävää Kainuun mailla Kainuussa voi vierailla autenttisilla talvisodan tapahtumapaikoilla, kuten Raatteentiellä; tämän lehden kansikuvassakin on Raatteen Portin vieressä sijaitseva Talvisodan Monumentti ”Avara syli”. Kuhmossa sijaitsevassa Kalevala Spirit Elämyspuistossa taas Kalevalan tarinat ja henki heräävät eloon. Kalevalasta kertoo myös Kuhmon keskustasta löytyvä kalevalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko, joka havainnollistaa kansalliseepoksemme olevan osa identiteettiämme vielä tänäkin päivänä. Muita kulttuurihistoriallisia kohteita ovat esimerkiksi Ilmari Kiannon Turjanlinna ja Paltaniemen kuvakirkko. Jokaisesta Kainuun kunnasta löytyy monia mielenkiintoisia retkikohteita muun muassa historian ystäville.

Kainuu makuina Miltä Kainuu maistuu? Sen saa tietää, kun valitsee Kainuu Menun. Sitä tarjoavat muun muassa Ravintola Kultainen Kukko Suomussalmella ja Ravintola Sirius

Kainuulaista lähiruokaa. Kuva: Lassi Rautiainen Kajaanissa. Aitoja makuja voi maistella myös paikallisten tuottajien tehtaanmyymälöissä tai tiloilla. Esimerkiksi Vuokatin Viinin viinit, mehut ja hillot sekä Kainuun Biisonin biisoninlihasäilykkeet maistuvat varmasti vielä kotonakin. Lähes sata vuotta Kajaanissa toiminut Pekka Heikkinen & kumpp. tunnetaan erityisesti puu-uunileivästään, jota viedään usein tuliaisiksi ja jota paikallisetkin suorastaan jonottavat aamuisin. Kuhmolaisen Kaesan Kotileipomon rönttönen on yksi Suomen harvoista alkuperäsertifioiduista ruuista. Suosikkituotteita ovat myös reilu ruisleipä ja mielenkiintoinen uutuus ruistikut. Kontinpohjan lähiruokamyymälässä Kajaanissa on saatavilla monien kainuulaisten tuottajien tuotteita, kuten Kajaanin Kukkoleipureiden kukkoja ja aitoa Kainuun Talkkunaa. Jalkoja lämmittämään voi ostaa kauniit villaiset Kainuun maakuntasukat.

www.kainuu.fi

Suomussalmen kesäteatteriin mahtuu peräti 1600 katsojaa. Kuva: Ulla Schroderus

9

www.kotimaassa.fi


Kainuu

K

ajaani on Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee kahden merkittävän matkailualueen, Vuokatin ja Oulujärven välissä. Se on oiva retkikohde ryhmille ja moni matkanvetäjä viettää tunnin jos toisenkin suunnitellessaan retkiohjelmaa ja aikataulua. Osallistujat tuskastuvat, jos joka paikassa on kiire, mutta toisaalta odottelutkin latistavat tunnelmaa. Helpoimmalla pääsee turvautumalla paikallisten apuun. Eeva Oksman

Vuokatti ja Kapsakka Ky

Ryhmäretkelle Kajaaniin ja Vuokattiin Kainuun matkoissa on jo kahdeksan vuoden ajan voinut turvautua Kapsakka Ky:n apuun, jonka yrittäjä Kirsi Kilpeläinen on kokenut kulttuurimatkailun ammattilainen. Monet matkanjärjestäjät, retkiryhmät, liikennöitsijät ja yhdistykset ovat todenneet retkiohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen koko Kainuun alueella sujuvan näin todella vaivattomasti. – Kuuntelen ryhmien toiveita, ja mielenkiinnon mukaan retkiohjelmiin ovat löytyneet räätälöiden juuri ne oikeat kohteet ja mukavat ohjelmat, kertoo Kirsi Kilpeläinen suunnittelun lähtökohdista. Kapsakan opas on retkiryhmän mukana koko retkipäivän ajan pitäen huolta ryhmälle sovitusta ohjelmasta ja aikataulusta sekä viihdyttämässä matkantekoa kohteiden välillä mukavia tarinoita kertoen. Näin retkipäivät ovat myös ryhmän omalle matkanjohtajalle ja vetäjälle leppoisia retkipäiviä.

Kulttuuria räätälöidysti Kainuu on rikas kulttuuristaan ja tätä rikkautta Kilpeläinen pyrkii liittämään tavalla tai toisella myös retkiohjelmiin. Kilpeläisen mukaan yksi suosituimmista retkikohteista on Oulujärven rannalla sijaitseva Kainuun kulttuurin helmi, Paltaniemen kylä, joka sijaitsee vain 10 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. – Kyläretkellä nähdään runoilijamestari Eino Leinon lapsuudenmaisemat, kuullaan Elias Lönnrotin elämänvaiheista ja kylän vaiherikkaasta historiasta, johon liittyy mm. aikoinaan maanjäristyksessä järveen vyörynyt kirkko ja hautausmaa. Käyntikohteina ovat myös harvinainen, katto- ja seinämaalauksin koristeltu Kuvakirkko sekä Aleksanteri I:n aamuateriapaikka Keisarintalli. Runoilijan kotimaisemissa sopii retkeen hyvin liitettäväksi konserttihetki Leinon runojen tunnelmissa, esittelee Kilpeläinen mahdollisuuksia. Kapsakan yhteistyöverkos-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

10

ton kautta esityksiä saadaan juuri siihen ajankohtaan ja paikkaan mikä ryhmälle päivän ohjelmaan parhaiten sopii. Kilpeläinen käyttää myös Kajaanin kaupunginteatterin ja kainuulaisten kesäteattereiden esitystarjontaa. – Retkipäivään mukavaa tunnelmaa tuo konserttihetki, jossa paikalliset muusikot esittävät Eino Leinon runoihin sävellettyä musiikkia tai vaikkapa Konsta Pylkkäsen ajatuksia sisältävän esityksen.

Ohjelmaa useammaksikin päiväksi Kainuu tarjoaa nähtävää ja koettavaa useammaksikin päiväksi. Niinpä Kilpeläisen mukaan monet retkiryhmät yöpyvät Kajaanissa tai Vuokatissa, josta sitten tehdään päivän pituisia retkiä eri puolille Kainuuta.


Kajaanissa retkiryhmien suosimia kohteita ovat linnanrauniot, tervakanava, Suomen suurimpiin kuuluva varuskunta, kaunis nikkarityylinen puukirkko sekä ortodoksinen kirkko bysanttilaistyylisine freskoineen. Vuokatin kansallismaisemia ovat lukemattomat matkailijat ja taiteilijat ihastelleet jo 1800-luvun lopulta lähtien. – Myös Vuokatin vaaramaisemissa pesäpallon mahtipitäjä Sotkamo tarjoaa mielenkiintoista katsottavaa, kuten maailman ensimmäinen hiihtotunneli, Aatoksen kahvimyllypappila ja Kainuun suurin kirkko, Kilpeläinen luettelee. Vuokatissa voi käydä vierailulla myös Naapurivaaran Huvikeskuksessa, Suomen suurimpiin kuuluvalla tanssipaikalla. Aktiivisen nuorisoseuraväen talkootyönä Napiksella järjestetään tanssi-iltoja tuhansille lavatanssin harrastajille.

Kulttuuria kokouksen lomaan

Yhdistä kokous ja kuntoilu

Kajaanin ja Vuokatin seutu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet myös kokousten pitämiseen. Kajaanissa kokousten yhteyteen on helppo lisätä ripaus kulttuuria, sillä edellä mainittujen kohteiden lisäksi tarjolla on niin teatteria Kajaanin kaupunginteatterissa kuin konsertteja Kaukametsässä. Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksen lisäksi kokoustiloja löytyy esimerkiksi Sokos Hotel Valjuksesta ja Seurahuoneelta. Mikäli kokous sattuu helmikuun alkuun, Kaukametsässä voi nauttia Kajaani tanssii! -tapahtuman tanssiesityksistä. Heinäkuinen kesäkokous puolestaan saa lisämaustetta Kajaanin Runoviikon annista.

Vuokatti tarjoaa kokouksille loistavat puitteet tehdä töitä ja samalla rentoutua harrasteiden parissa. Sopivia kokoustiloja on niin isoihin kuin pieniinkin kokoontumisiin. Esimerkiksi Holiday Club Katinkulta, Sokos Hotel Vuokatti, Vuokatinhovi ja Hiekkahovi, VL Hotelli sekä Vuokatin Urheiluopisto ovat perinteisiä kokouspaikkoja, mutta yhtä hyvin tilaisuus voidaan pitää Naapurinvaaran tanssilavalla huikeiden vaarajonojen päällä tai Sotkamon Jymyn pesäpallostadionilla mahtavalla Hiukan rannalla. Kaikki nämä ovat vuokrattavissa vaikka yksityistilaisuuden pitopaikaksi.

Vuokatin Viinitilalla taas maistellaan kainuulaisia marjaviinejä ja herkutellaan juustoilla tutustuen samalla viinitilan toimintaan. Lähellä Vuokattia sijaitsevassa Kuurinki-tuvan käsityöpuodissa voidaan perehtyä kuuringin

Runoilijamestari Eino Leinon syntymäkodin mallin mukaan rakennettu perinnetalo Oulujärven rannalla on ryhmien suosima käyntikohde ympäri vuoden. Melontaa Vuokatissa. Kuva: Akke Virtanen, CIS Oy Ltd

Vuokatti on Suomen suosituin matkailukeskus, jossa voi nauttia ympäri vuoden sekä sisä- että ulkoharrasteista. Maastot sopivat hyvin vaellukseen ja tarjolla on myös monipuolisia ohjelmapalveluja. Holiday Club Katinkulta kylpylöineen ja golfkenttineen on koko Pohjois-Euroopan suosituin ja monipuolisin lomakohde. Talvisin Vuokatissa viiletetään laskettelukeskuksen 13 rinteessä ja 300 kilometriä kattavilla hiihtoladuilla, ja kesälläkin voi hiihto onnistuu hiihtoputkessa. Vuokatissa viihtyvät myös huippuhiihtäjät, sillä siellä sijaitsee Vuokatin Urheiluopisto, joka on maailman johtava maastohiihdon valmennuskeskus. Jos sattuu kameran kanssa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, voi saada ikuistetuksi kuvan, jossa on maailman huippuhiihtäjiä! www.visitkajaani.fi www.vuokatti.fi

Kapsakan Kirsi Kilpeläisen opastuksella retkeläiset pääsevät näkemään mielenkiintoisia käyntikohteita Kajaanin ja Vuokatin alueella mm. Venäjän keisari Aleksanteri I:n aamuateriapaikan Paltaniemen kylällä. valmistukseen ja Tervamäen perinnetilalla tutustutaan tarinoiden ja laulujen siivittäminä maaseudun vanhoihin työtapoihin ja koneisiin. – Vierailijat ovat olleet hämmästyneitä siitä, mitä kaikkea Kainuusta löytyy, toteaa Kilpeläinen. Runsaan asiasisällön lisäksi Kapsakan retkipaketteja täydentävät kiehtovat tarinat, kainuulaiset ruokaherkut, kainuulaiset käsityöt, tervanmakuiset matkaeväät sekä retkimuistoiksi annettavat mukavat yllätyslahjat. Ei siis ihme, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.

11

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Manamansalon hiekkarantaa. Saaripäivien konsertit (oik.) pidetään Kassu Halonen Taidetalolla.

T

ervantie on Suomen yhdeksäs virallinen matkailureitti. Tie viitoitettiin vuonna 2009, ja se myötäilee Oulujoen vanhaa vesi-, matkailu- ja tervankuljetusreittiä maanteitse Oulusta Kajaanin ja Sotkamon kautta Kuhmoon. Reitti on osa ikivanhaa kulkureittiä Pohjanlahdelta Laatokalle. Muinaista reittiä käyttivät erämiehet, sotilaat ja kauppiaat ja se tunnettiin myös historiasta Oulun ja Kajaanin linnojen välisenä liikennereittinä.

Tervantie Ahti Oksman

Vaalan kunta

- kulttuurimatkalla Vaalassa

Tervantien reitin varrella, Oulujärven läntisellä rannalla sijaitsee nykyinen Vaalan kunta. Vesistöt, Manamansalon saaren ja Säräisniemen pitkät hiekkarannat ovat Vaalan kunnalle luonnon muokkaamia nähtävyyksiä. Lähes puolet Oulujärvestä kuuluu Vaalaan ja sieltä saa alkunsa myös Oulujoki.

Lohilordien jäljillä Oulun suunnalta saavuttaessa voi matkailija pysähtyä Lamminahon taloon, joka sijaitsee Oulujoen rannalla Vaalassa entisen Niskakosken partaalla. Tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa ja vanhimmat aitat ovat 1700-luvulta. Kaikki rakennukset ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä. Rakennuksissa oleva irtaimisto on Lamminahon omaa, talon käyttöön ja tarpeisiin valmistettua esineistöä. Vierailun aikana kävijä saa kuulla oppaan kertovan talon ainutlaatuisesta historiasta, laskumiehistä ja lohenkalastajista. Oulujoki oli 1800-luvulla tunnettu lohijoki myös englantilaisten urheilukalastajien piirissä. Nämä ”lohilordeiksi” kutsutut aatelismiehet myös majoittuivat Lamminahossa, jossa vierailusta on todisteena valokuvia. Tila on ollut

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

jakamattomana saman suvun omistuksessa lähes 200 vuoden ajan. Vuonna 1992 tila irtaimistoineen lahjoitettiin testamentilla Museovirastolle. Peruskorjatut rakennukset lähialueineen virasto on luovuttanut Vaalan kunnan käyttöön. Kesäisin tila on avoinna yleisölle. Aikaa tutustumiseen kannattaa varata ainakin kaksi tuntia. Pirtissä voidaan järjestää myös kokouksia ja pienimuotoisia kulttuuritilaisuuksia. Kankarin Taidehuvila Kesällä 2011 avattu Vaalan uusin käyntikohde, Kankarin Taidehuvila, sijaitsee Kankarin kylässä valtatie 22:n ja Oulujärven läheisyydessä, noin 10 kilometrin päässä Vaalan keskustasta. Talon omistaja ja isäntä on kuvataiteilija-graafikko Ben Allal Ayard, jonka töiden lisäksi näyttelyssä on esillä muutakin korkeatasoista grafiikkaa. Ben Allal Ayard on sekä kuvanveistäjä, taidemaalari että taidegraafikko, joka on myös opiskellut ja omaksunut vaativan kivipiirros- eli litografiatekniikan. Pitkään Suomessa asunut marokkolainen taiteilija on saanut ammattikoulutuksen ensin Brysselin taideakatemiassa ja sitten Suomen taideakatemian koulussa.

12

Kankarin Taidehuvilan isäntä Ben Allal Ayard työssään.


Säräisniemen kotiseutumuseo sijaitsee kylän vanhassa koulussa.

Taidenäyttelyiden lisäksi Kankarin Taidehuvilassa järjestetään maalaus- ja litografiakursseja sekä residenssitoimintaa. Jättiläisiä ja tervansoutajia Manamansalossa Kankarista matkaa voi jatkaa kohti Manamansalon saarta, jonka historia, mytologia ja nykyisyys ovat vailla vertaa. Saari jakaa Oulujärven kahtia Ärjänselkään ja Niskanselkään.

Manamansalon vaihteleva luonto on muotoutunut jääkauden aikana: lähes 30 kilometriä puhtaita hiekkarantoja, laajoja jäkäläkankaita, lehtoja ja kirkasvetisiä lampia, joiden vesi on juomakelpoista. Geologisesti merkittävänä alueena Manamansalo on osa Unescon suojeluksessa olevaa Rokua Geoparkia.

Saaren nimi on mahdollisesti jo 1500-luvulta ja perimätiedon mukaan se viitannee manaamiseen. Saaren synnystä ja historiasta on monia huikeita tarinoita, joita paikallinen bussiin tilattava opas mielellään kertoo. Kainuu oli 1800-luvulla maailman tärkein tervan tuottaja. Manamansalon saari oli 1800-luvulla tervansoutajien levähdyspaikka yli 300 kilometrin soutumatkalla, joka kulki läheltä Venäjän rajaa Ouluun. Myös Iso-Britannian armeijan puulaivat tervattiin kainuulaisella tervalla.

Säräisniemi – kaunis- ja arvokas kylä

Tarun mukaan Manamansalon saari on syntynyt siten, että kaksi jättiläistä halusi päästä kuivin jaloin yli Oulujärven. He kaappasivat palasen maata järven rannalta ja heittivät sen Oulujärveen. Näin syntyi Manamansalon saari ja nykyinen Kivesjärvi. Tarun mukaan Manamansalossa on yhtä monta järveä kuin Kivesjärvessä on saaria eli seitsemän seitsemättäkymmentä.

Lossimatka Manamansalosta on elämys varsinkin lapsille. Lossilta tie kulkee Oulujärven länsipuolella olevaan Säräisniemen kylään. Sen vanha kylänraitti on osa suomalaista kulttuurimaisemaa, jossa on 1700-luvulla rakennettu puukirkko sekä vanhassa koulurakennuksessa oleva kotiseutumuseo. Säräisniemi on yksi Kainuun vanhimpia asutettuja kyliä. Historian mukaan näillä kohdin Oulujärveä asutusta on ollut jopa 8500 vuotta. Nykyinen suomalaisasutus kylässä alkoi jo vuonna 1552. Säräisniemen sijainti vanhan ja tärkeän vesitien varrella, sen upeat hiekkarannat ja vanhat säilyneet rakennukset tekevät kylästä kulttuurillisesti arvokkaan ja kauniin kylän.

Manamansalon saaressa on Kassu Halonen Taidetalo, missä voi tutustua säveltäjä Kassu Halosen tuotantoon, hänen saamiinsa kunniakirjoihin sekä taiteilijan saamiin kulta- ja platinalevyihin ja erilaisiin soittimiin. Taidetalo toimii myös kevyen musiikin ja taiteen näyttely- ja koulutuspaikkana. Taidetalon kahvilassa järjestyy ryhmille tilauksesta myös ruokailu.

Ruununhelmi tarjoaa vertaansa vailla olevia maku- ja matkailuelämyksiä ryhmille ja yksittäisille matkailijoille. Talon omia leipomotuotteita on myynnissä joka päivä. Ruununhelmessä on myös 200-paikkainen caravan-alue. Oulujärven upeissa maisemissa sijaitseva Ruununhelmi monipuolisine palveluineen on Oulunjärven ympärivuotinen viihde- ja vapaa-aikakeskus. Säräisniemellä sijaitsee myös majatalo ja tilausravintola Ruununkartano, jossa voi majoittua 1-2 hengen huoneissa. Tarjolla on myös erilaisia hyvinvointipalveluja ja aktiviteettejä. Sadan hengen ravintolasali, 20 hengen grillikatos ja kesällä ulkoterassi tyydyttävät vaativimpienkin asiakkaiden tarpeet. Ulkoilun harrastaminen onnistuu kaikkina vuodenaikoina, sillä Ruununkartanosta voi vuokrata pyöriä, suksia ja jopa lumikenkiä. Muita majoituspaikkoja Säräisniemellä ovat Oulujärven hiekkarannoilla sijaitsevat Suviranta ja Oulujärven lomakylä. Vaikka mukavia yöpymispaikkoja on monia, Oulujärven rannalla kannattaa yksi yö valvoakin. Sen verran upeaa katseltavaa on auringon lasku ja nousu järven horisontissa!

Kankarin Taidehuvilassa on tilaa myös residenssitoimintaan.

13

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Vaalassa, kauniissa Manamansalon saaressa on muusikko, säveltäjä, lauluntekijä Kassu Halosen perustama Taidetalo.

Jättiläistä tapaamassa

- Kassu Halonen Taidetalo Ahti Oksman

Teemu Karvonen

Kalervo ”Kassu” Osmo Väinö Halonen syntyi Vaalan Säräisniemellä 24.1.1953. Hänen tuotantonsa käsittää tällä hetkellä noin 1500 sävellystä, mikä tekee hänestä kiistatta yhden Suomen eturivin muusikoista. Vuonna 1998 Halonen perusti Taidetalon entiseen kouluunsa Manamansaloon. Koulu on peruskorjattu ja kunnostettu moderniksi, monipuoliseksi ja kauniiksi taidekeskukseksi, jonka hoidosta ja ylläpidosta vastaa Vaalan kunta. Keskus avattiin yleisölle vuonna 2000. Taidetalon ehdoton sydän on Kultalevysali, jossa on taiteilija Halosen tuotannon pysyväisnäyttely. Esillä on muun muassa Suomen myydyimmän äänitteen, Jari Sillanpää -albumin kuutosplatinalevy ja Sydämeeni joulun teen -kultalevy sekä lukuisia muita suomalaisten rakastamia levyjä. Taidetalossa on myös vuosittain vaihtuvia monipuolisia käsityö- ja kuvataidenäyttelyitä. Taidetalon perustamisen lähtökohta ja tavoite on ollut kainuulaisen kulttuurin kehittäminen ja siitä huolehtiminen. Tästä on alusta saakka huolehtinut ja vastannut Manamansalon Musiikki- ja Taideyhdistys ry.

Tapahtumien Taidetalo Vuosittain Taidetalossa järjestetään runsaasti konsertteja, musiikkifestivaaleja ja runotapahtumia sekä illanviettoja. Nimekkäiden taiteilijoiden esiintymisten

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

lisäksi tapahtumat mahdollistavat uusien kevyen musiikin kykyjen esiinmarssin. 1990-luvun alusta lähtien ohjelmatarjonnassa on ollut mukana myös heinäkuiset Saaripäivien konsertit, jotka keräävät vuosittain tuhansittain kuulijoita. Lukuisat talkoolaiset, Kassu mukaan lukien, tekevät Taidetalossa palkatta työtä, jotta voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen varoja voitaisiin mahdollisimman paljon käyttää nuorten ja lasten hyväksi.

Koulutuskeskus ja kokouspaikka Taidetalossa järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia kulttuurin harrastajille ja ammattilaisille. Tarjolla on myös räätälöityjä kursseja eri taiteenaloilta sekä monipuolista leiritoimintaa. Taidetalo pyrkii omalta osaltaan edistämään maaseudun hyvinvointia ja suosii ravintolassaankin lähiruokaa ja tervaherkkuja.

14

Taidekeskus tarjoaa erinomaiset puitteet kokouksien ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen välittömässä ilmapiirissä. Majoitukset ja ruokailut ja muut oheispalvelut takaavat kokouksen onnistumisen.

Jättiläinen pihalla Saarikonsertin aikana heinäkuussa 2011 paljastettiin Taidetalon pihapiirissä 7 metriä korkea ja 3000 kiloa painava jättiläispatsas. Kimmo Takarautio suunnittelema patsas on valmistettu raudasta, uretaanista ja lasikuidusta. Talon isäntää erehdyttävästi muistuttavan patsaan takapuolella olevia rappusia pitkin on mahdollista päästä käymään patsaan sisällä. Vierailijoiden kertoman mukaan siellä voi kuulla jättiläisen sydämen sykkeen ja Kassu Halosen uusimpiin kuuluvan kappaleen Kesäyö.


Kajaanissa tapahtuu Kajaanin Kainuun Museo kaupunginteatteri 16.11.-8.1. Tontut ja haltijat Anna Krogerus: Paha Lapsi Sami Keski-Vähälä: Kajaanin Seminaari Mauri Kunnas: Koirien Kalevala Vladimir Vysotski: Totuus ja Valhe Juha Hurme: Matti ja Piru

Taidemuseo

18.9.-27.11.2011 ARS 11 Kajaanissa Täällä Afrikka - afrikkalaista nykytaidetta Nälkämaan laulun uudet säkeet -Anne Siirtolan yhteisötaideteos

Kaukametsä mm.

6.10. Villihevosen vauhdissa, Kainuun sotilassoittokunta 20.10. Stand Up: Elä ja anna toisten nauraa 21.10. Sofi Oksanen ja Maija Kaunismaa: Liian lyhyt hame 12.11. Kasakkashow Bagatitsa 16.11. Ti-Ti Nalle ja seikkailu Lumimaassa 1.12. Jaakko Teppo goes to Mallorca

Muita tapahtumia

7.10. Yritysten Yö 5.11. Kekrijuhla 19.11. Joulukadun avaus 10.-11.12. Kainuulainen joulutori 24.12. Joulurauhan julistus 31.12. Uuden Vuoden vastaanotto Lisää tapahtumia: www.visitkajaani.fi

KULTTUURI KAJAANI www.kajaani.fi

JO VUODESTA 1651

BW Ukkohalla Chalets

alk.

120 / huone / vrk

Sis. majoittuminen 2-4 hlön huoneessa, min. 2 vrk., kylpylän ja kuntosalin käytön.

Sinä valitset Best Western Ukkohalla Chalets -hotelli on valmis. Varaa heti syyskuun alusta oma sport & relax -lomasi! Pikkujoulut Ukkohallassa

Varaa omat pikkujoulusi ajoissa ja pääset nautimaan ystäviesi kanssa maistuvasta pikkujoulumenusta ja maan ykkösluokan artisteista mm. 19.11. tangoprinssi Heikki Koskelo ja 26.11. Meiju Suvas. Myyntipalvelu p. (08) 748 500, info@ukkohalla.fi.

ALK. 34,50 €/HLÖ

Online-varaukset: www.ukkohalla.fi

Sis. kylpylän, pikkujoulumenun ja iltamenot.

15

ikka Kausipa an SF-Carav 5 €, 43 jäsenille eti! varaa h

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Paltamo Oulujärven kainalossa Eeva Oksman

Oulujärven Jättiläiset ry

O

ulujärvi sijaitsee läntisessä Kainuussa, Kajaanin, Paltamon ja Vaalan alueilla. Perhematkailijoille matalavetinen Oulujärvi on ihanteellinen, sillä monilla hiekkapitoisilla rannoilla lasten on turvallista leikkiä ja opetella uimataitoja.

Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi ja järvellä on myös Suomen suurimpiin lukeutuvat sisävesiselät, Ärjänselkä ja Niskanselkä. Paikalliset kutsuvat Oulujärveä Kainuun mereksi, sillä parhaimmilla rantapaikoilla näkymä on kuin avomerellä, jossa vastarantaa ei näy. Vajaan neljän tuhannen asukkaan Paltamon kuntaan matkailijoita vetää kesäisin Paltamo Golf, jonka täysimittainen kenttä sijaitsee upealla paikalla, aivan Oulujärven rannalla. Paltamosta on alle tunnin matka sekä Vuokattiin, Ukkohallaan että Paljakkaan, joten sieltä pääsee talvilomallakin helposti eri laskettelukohteisiin.

Oppia opistolta Kainuun Opisto on varsinkin ryhmille sopiva majoittumis- ja ruokailupaikka. Opiston monet lyhytkurssit sopivat myös

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

lomailijoille. Kaikille avoimien kurssien ohella opisto järjestää yhdistyksille ja yhteisöille mittatilaustyönä omia kursseja ja koulutuspäiviä. Kursseilla voidaan tehdä kalligrafisia joulukortteja tai huoneentauluja, origameja, saada oppia elämäntapamuutoksista ja painonhallinnasta tai vaikkapa tietokoneen käytöstä.

Paltamo Golfin kenttä sopii niin aloittelijalle kuin taitavammalle pelaajallekin. Väylät on sijoitettu rantaviivan ja metsiköiden mukaan. Kierrosten välillä ja pelin jälkeen on mukava virkistyä klubirakennuksessa, jonka tyylikkään eleganteista sisätiloista avautuvat upeat järvimaisemat. Ravintola Paltamon Sydän hemmottelee asiakkaita paikallisilla ruokaherkuilla ja tasokkailla kahvilatuotteilla.

Golfia järven rannalla Paltamon golfkenttää on sanottu Suomen kauneimmaksi. Suosittua aluetta kehitetään edelleen voimakkaasti, ja kunta onkin kaavoittanut tontteja aivan kentän läheisyyteen. Tarjolla on myös valmiiksi rakennettuja lomataloja. Paltamon Golfhovin talot sijaitsevat Paltamo Golfin kentän 10-väylän varrella. Yhtiössä on kolme kaksikerroksista taloa, joista kaksi on jo valmistunut. Kaikista taloista avautuvat upeat järvimaisemat.

16

Takuuvarmat kalaretket Järven läheisyys suo oivan mahdollisuuden myös kalastusretkille, sillä Oulujärvi on yksi Suomen parhaista uisteluvesistä. Tärkeimmät saaliskalalajit ovat kuha ja hauki, mutta saaliiksi saadaan myös isoja ahvenia ja taimenia. Kainuun Kalamatkat tarjoaa kalastussafareita kalatakuulla, jolloin retken hinta palautetaan asiakkaalle, ellei kalaa saada veneeseen.


Retki tehdään ammattitaitoisen kalastusoppaan johdolla ja käytössä on tuorein tieto kuhien sekä haukien liikkeistä ja suosikkivieheistä. Uistellessa käytetään enimmillään kahtatoista vapaa kulloisestakin pyyntipaikasta ja syöntitilanteesta riippuen. Asiakkaat pääsevät mukaan käytännön kalastukseen viimeistään kalojen väsyttämisvaiheessa. Käytössä on kaksi erilaista kalastusalusta. Suuri, merikäytössäkin palvellut yli kymmenmetrinen teräsalus luo retkelle turvallisuutta ja mukavuutta. Matkustajapaikkoja on kaksitoista ja aluksen lämpöisissä sisätiloissa tarjolla on kahvia, teetä, alkoholittomia virvoitusjuomia ja pientä purtavaa. Aluksen varustukseen kuuluvat myös wc, venekeittiö, ruokailutilat sekä kolme petipaikkaa ajon aikana. Toinen, ponttonivene Fishin´ Barge 21, on erikoisvene, jonka muhkeakokoinen tasainen kansi on varustettu nykyajan mukavuuksilla. Myös tässä veneessä on kaksitoista kalastusvapaa. Erikoisuutena Fishin´ Bargessa on kalastustuolit ja muhkea nahkasohva!

Kainuun Opistossa on muun muassa hyvät majoitusmahdollisuudet ryhmille.

Kulttuuria ja kalastusta Vaimotkin viihtyvät varmasti kalareissulla, joka tehdään Oulujärvellä Eino Leinon virittämissä tunnelmissa. Paltaselällä ja Melalahdella teräsveneellä risteillessä opas kertoo, miten maisemat, saaret ja rantamaiden talot liittyvät Eino Leinon runoihin ja elämään. Retkeä voidaan muunnella lähtöpaikan ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tällöin voidaan piipahtaa välillä maissa joko kahvittelemassa tai ruokailemassa esimerkiksi Eino Leino -talolla Paltaniemellä tai Ravintola Paltamon Sydämessä.

Retkelle ratsain Paltamon luontoon voi tutustua myös vaellusratsastuksella. Hóll Talli on islanninhevosvaelluksiin ja islanninhevosten kasvatukseen erikoistunut talli, joka sijaitsee kauniissa

vaaramaisemassa Paltamon Uuralla, noin 7 km kuntakeskuksesta. Tallia ympäröivät hienot ratsastusmaastot, jotka alkavat aivan pihapiiristä. Vaellusratsastuksia järjestetään ympäri vuoden. Toimivat, rauhalliset islanninhevoset takaavat unohtumattomia ratsastuskokemuksia. Vaihteleva maasto tarjoaa elämyksiä ja haasteita kaiken tasoisille ratsastajille. Aloittelijoille sopii parhaiten kesäinen Kumpusen Kierros, jolla pääsee kokemaan islanninhevosvaeltamisen taikaa. Taitojen kehittyessä voi osallistua yhä pidemmille vaelluksille. Vaarojen valloitus –vaellus kestää peräti kolme päivää ja ratsastusmatkaa kertyy yhteensä noin 100 km. Päivittäinen ratsastusaika on noin kuusi tuntia ja päiväeväät ja -tarvikkeet kuljetetaan satulalaukuissa. Majapaikoissa saunotaan, uidaan ja nautitaan maittava illallinen, ja hyvä yöuni antaa voimia seuraavaan päivään. Retki on takuulla mieleenpainuva! www.oulujarvi.fi www.paltamo.fi

Oulujärvi on yksi Suomen parhaista uisteluvesistä.

17

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Luonnon keskellä

Paljakassa Eeva Oksman

Paljakka

P

aljakka sijaitsee keskellä kauneinta Kainuuta, Manner-Suomen keskipisteessä, Puolangan kunnassa, aivan ”pororajan” tuntumassa. Korkeuserojen vuoksi ilmasto on kuin Keski-Lapissa, joten luntakin riittää. Ajomatkaa etelän suunnalta sinne on kuitenkin monta tuntia vähemmän kuin Lapin keskuksiin. Paljakan hiihtokeskuksen toimitusjohtaja Juha Haanelan mukaan Paljakka tarjoaa muutenkin ”puhtaasti parasta” viitaten palveluiden ja upean luonnon lisäksi tutkimustuloksiin, joiden mukaan Vaara-Kainuun alueella on todistetusti Suomen puhtain ilmasto. Paljakka sopii hyvin Kainuun matkan kiintopisteeksi, sillä tarjolla on tasokasta majoitusta ympäri vuoden. Valittavana on mökkejä, loma-asuntoja, huoneistoja tai hotellin palvelut. Asuntovaunuilijoille ja -autoilijoille alueella on tasokkaat leirintäaluepalvelut. Paljakan keskeisen sijainnin vuoksi lähes kaikki Kainuun matkailukohteet ja käyntipaikat ovat korkeintaan tunnin ajomatkan päässä. Yksi suosituista kesäkohteista on Askanmäen kesäteatteri, joka toimii vaaran laelle vuonna 1873 rakennetussa hirsisessä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

maatilan pihapiirissä. Katetun katsomon omaavan kesäteatterin lisäksi tilalla toimii nykyään kotiseututalo. Ensi kesänä kesäteatterissa esitetään Tukkijoella-näytelmää. Puolangan kesä pitää sisällään myös hirtehishumoristisen Pessimismi-illan heinäkuun alussa. Aitoa puolankalaista pessimismiteemaa toteutetaan myös tilattavalla Pessimismi-kiertoajeluilla. Pororajakiertoajelu puolestaan pitää sisällään muun muassa käynnin porotilalla, nykyaikaisella maitomaatilalla sekä ostoskierroksen Puolangan kirkonkylällä.

Paljakan talvi Välttämättä Paljakasta ei tarvitse lähteä mihinkään, sillä tekemistä riittää kaikkina vuodenaikoina. Talvisin Paljakka on aktiivinen laskettelu- ja hiihtokeskus lukuisine oheispalveluineen. Hiihtokausi alkaa yleensä jo loka-marraskuussa, kun ensilumen 3,4 kilometrin latu luonnonlumella avataan. Talvella latuverkostoa on peräti 100 km. Maastohiihdon ohella Paljakka on suosittu

18

laskettelupaikka. Paljakan rinteiden korkeusero on 190 metriä ja se on Kainuun korkein hiihtokeskus. Paljakassa on 17 rinnettä, joista 12 on lumetettuja ja viisi on valaistuja. Pisin rinne on 1340 metriä. Rinteeseen pääsee sujuvasti, sillä seitsemän hissiä pystyy kuljettamaan ylös 8000 henkilöä tunnissa. Viime kaudella käyttöön otettiin etälukeva hissilippujärjestelmä, joka entisestään helpottaa ja nopeuttaa hissipalveluja. – Hissiliput voi tulevalla kaudella ladata myös etukäteen edullisesti netissä, jolloin ei tarvitse edes jonottaa lippuluukulla. Myös perheen pienimmät on huomioitu Paljakassa, sillä lapsille on useampia omia rinteitä ja hissejä sekä kaksi pulkkamäkeä, joista toinen on jopa valistu, kertoo Haanela. Hiihdon ja laskettelun lisäksi Paljakassa voi harrastaa lumikenkäilyä, moottorikelkkailua tai vaikka kokeilla jalaskelkkailua 1200 metriä pitkällä jalaskelkkaradalla. Paljakan huipulta alas laskevaa kelkkarataa tullaan aidolla jalaskelkalla. Laskeminen on rentoa ja mukavaa, sillä laskunopeuden voi jokainen itse päättää. Mahtavissa maisemissa


mutkitteleva rata tarjoaa upean, erilaisen elämyksen niin nuorille kuin varttuneille!

Pirunkirkolle vie 300 metriä pitkä polku.

Pakkaskeleillä on mukava välillä touhuta sisällä. Vuonna 2000 valmistunut Paljakkatalo tarjoaa monipuoliset sisäliikuntamahdollisuudet. Siellä voi pelata salibandyä, tennistä, sulkapalloa ja lentopalloa tai treenata hienossa, nykyaikaisilla laitteilla varustetussa kuntosalissa.

Päivän lopuksi on mukava rentoutua Paljakkatalon elokuvateatterin pehmeillä penkeillä uutuuselokuvia katsellen. Elokuvateatteri on talon ylpeys, sillä sen akustiikka ja tekniset ominaisuudet ovat loistoluokkaa. Vuonna 2010 taloon avattiin uusi luontoinfo, jossa on kattava esittely alueen luontokohteista sekä saaHepoköngäs on 24-metrisenä Suomen suurin luonnonvarainen putous.

tavana kaikkeen alueella liikkumiseen tarvittavat kartat ja opasteet, opas varataan Paljakkatalosta. Paljakkatalossa on nähtävänä kaksi upeaa pienoismallia, joissa on kuvattu Röllimaa ja Hepoköngäs. Talossa on myös aulakahvio sekä matkamuistomyymälä.

Luonnonhelmassa Lumettomaan aikaan Paljakka tarjoaa rauhallista mökkeilyä, retkeilyä, kalastusta ja vaellusta. Upeissa maisemissa on mukava harrastaa maastopyöräilyä, metsästystä ja muita aktiviteetteja. Alueella on runsaasti retki- ja vaellusreittejä, kuten Paljakan polku ja Köngäskierros. Ryhmille Paljakasta järjestetään myös ohjattua toimintaa, kuten mönkijä- ja kanoottisafareita ja kalastusretkiä. Kalastussafareita järjestetään myös läheiselle Oulujärvelle. Mönkijäsafareilla käytössä on Suomen pisin mönkijäreitistö, joita on 31,5 km. Kävellen mahdollisuuksia on vielä enemmän, sillä vaellusreittejä on jopa 100 kilometriä! – Kesällä 2012 rakennetaan uusi kalastuspuisto, jonka ympärille kehitetään muitakin kesätoimintoja palvelemaan paremmin muun muassa lapsiperheitä. Kalastuspuisto tarjoaa helposti saavutettavan kalastuselämyksen, mutta kalastuspuisto tulee olemaan paljon muutakin, sellainen ”huvipuisto”, kertoo Juha Haanela Paljakan tulevista kesäsuunnitelmista.

Suomen Niagara Puolangalla, Kainuun komeissa vaaramaisemissa sijaitseva Hepokönkään putous on suosittu käyntikohde. Sen katselutasanteille pääsee jopa pyörätuolilla. Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous on komeimmillaan keväisin ja alkukesästä lumien sulaessa paisuttaen joen. Putous on peräti 24 metriä korkea ja sen jylinä kuuluu parhaimmillaan parin sadan metrin päähän. Hepokönkään Natura-alueelle on 1,5 kilometrin pituinen geologinen luontopolku, jonka varrella esitellään alueen geologiaa, historiaa ja tyypillistä kasvillisuutta. Myös putoukselle vievän lankkupolun varrella on muutamia opastauluja. Jokilaakso on rehevä ja rotko jylhä. Sen kuusivaltaisessa vanhassa metsässä viihtyy myös uhanalaisia ja harvinaisia lajeja.

Jylhä kalliorotko Pirunkirkko on kallioinen ja osin jyrkänteinen rotko, jonka pohjalla virtaa Louhenjoki. Polku joelle kulkee sammaleisen vanhan kuusikon halki. Pirunkirkko on paikka, jossa joki virtaa kapeassa kalliorotkossa. Rotkossa on komeita kalliopaaseja ja yhtä niistä nimitetään erikoisen muotonsa takia pirun saarnastuoliksi. Louhenjoen varsi Pirunkirkon ja pirun saarnastuolin tienoilla on sorainen ja viettävä, joten siellä on liikuttava varovasti! Pysäköintialueelta Pirunkirkolle vie 300 metriä pitkä polku. Pirunkirkko sijaitsee neljä kilometrin päässä Paljakasta, Paljakan luonnonpuiston lounaispuolella. www.paljakka.fi

19

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Vajaan kymmenentuhannen asukkaan Suomussalmi Suomen itärajalla on kiehtova kokonaisuus historiaa, kulttuuria ja luonnon rauhaa.

K

ulttuurin ja luonnon sopusoinnun voi kokea kesäisin esimerkiksi Kaunisniemen harjulle rakennetussa Soivassa Metsässä. Se koostuu viidestätoista toinen toistaan erikoisemmasta soittimesta, joista suurimmat ovat jopa kuuden metrin korkuisia. Soittimia soittavat ihmiset, mutta osa niistä soi myös tuulen voimasta. Soiva Metsä on kaikenikäisille sopiva elämyksellinen kulttuurikohde ja luontopolku, johon pääsee myös pyörätuolilla ja sinne on saatavana myös opastettuja kierroksia.

Suomussalmi - kulttuurin ja luonnon harmoniaa Eeva Oksman

Teatteria kesän talven Soiva Metsä sijaitsee lähellä suosittua Suomussalmen kesäteatteria. Sen katsomoon mahtuu kerralla jopa 1600 katsojaa. Viime kesänä Suomussalmen näyttämöyhdistyksen tuottama uutuusnäytelmä Peti ja Puuro ylitti 10 000 katsojan rajan. Kuten tämäkin näytelmä, monet Retikan esitykset ovat suomussalmelaisen Eero Schroderuksen käsialaa. Vaikka hänen näytelmänsä käsittelevät paikallisia aiheita, on monista tullut kesäteattereiden suosikkimateriaalia kautta maan.

Teatteri Retikan toimintaedellytykset talviaikaan paranivat oleellisesti, kun se rakensi uuden ja ajanmukaisen teatterirakennuksen Suomussalmen ydinkeskustaan. Talon nousevassa katsomossa on 185 istumapaikkaa. Teatterinäytösten lisäksi tiloja voi käyttää erilaisiin yleisötilaisuuksiin, koulutuksiin, juhliin tai kokouksiin, joiden välipalaksi sopii mitä mainioimmin Teatteri Retikan esitys. Ohjelma on valittavissa pienistä piristyspaloista aina kokonaisiin esityksiin, joiden teemat vaihtelevat hauskoista sketseistä koskettaviin sota-aiheisiin kertomuksiin. Tarjolla on myös musiikkiesityksiä yhteislauluineen.

Rentoudu Kiannon Kuohuissa

Soiva Metsä, Helinäpuu Kuva: Suomussalmen kulttuuripalvelut

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Teatterimatkalla voi virkistyä myös kokonaisvaltaisesti. Teatterin kanssa samassa kompleksissa, keskellä kainuulaista luontoa sijaitsevat myös Scandic Kiannon Kuohut -hotelli ja virkistyskylpylä Kiannon Kuohut. Kylpylässä on 25 metrin allas, kylmävesiallas, lastenallas, hieronta- ja terapia-allas sekä poreallas. Perinteisten saunojen lisäksi rentoutua voi turkkilaisessa yrttihöyrysaunassa. Talvella kylpylästä pääsee pulahtamaan myös ulos avantoon. Kylpylän ja kuntosalin

20

käyttö sisältyy hotellihuoneen hintaan. Hoito-osastolla palvelevat kauneushoitola, parturi-kampaamo sekä fysikaalinen hoitolaitos. Monipuolisilta osaajilta onnistuu jopa kuppaus! Hotellin tasokas ravintola tarjoaa maittavia ruokia, joita nauttiessa voi ihailla ikkunasta avautuvaa kaunista jokimaisemaa. Pelkkään ikkunasta katseluunkaan ei tarvitse tyytyä, sillä aivan hotellin kulmalta lähtee kesäisin lenkkipolku talvisin kunnostettu valaistu hiihtolatu Haverisen hiihtokeskukseen, jossa on lisää hoidettuja latuja. Moottorikelkkaurat kulkevat Ukkohallan ja Hossan suuntiin. Ukkohallan ja Paljakan laskettelukeskuksetkin sijaitsevat vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä kylpylästä.

Risteillen Turjanlinnaan Suomussalmen monipuolinen kulttuuritarjonta käsittää muun muassa kulttuuriristeilyjä. Kianta-laivaristeilyt vievät Ilmari Kiannon Turjanlinnaan. Ensi vuonna Turjanlinna täyttää 100 vuotta. Ensimmäisen Turjanlinnan aikaisista rakennuksista on jäljellä enää savusauna vuodelta 1913. Sen lisäksi Turjanlinnassa ovat nähtävillä Turjan


Hossaa meloen (vas.). Kuva Kuvasuomi/Matti Kolho Suomussalmen Värikallio, Hossa Kuva: Alpo Rissanen

Talvisodan Monumentti. Kuva: Hannu Huttu

Tilataideteos ”Hiljainen Kansa”. Kuva: Alpo Rissanen tuvat: Ikin tupa ”Aapelin kirkko”, emännän tupa ”Kohtalon korsu” ja Ikin kesäasumus ”Tietäväisen temppeli”. Turjanlinnan läheisyydessä sijaitsee myös Niettussaari, jonne Kianto haudattiin keväällä 1970.

Talvisodan autenttisilla paikoilla Talvisodan ankarimpia taisteluita käytiin Suomussalmella, jossa kaatui noin 20 000 sotilasta. Suomussalmella voi käydä tutustumassa talvisodan autenttisiin paikkoihin, joihin järjestetään myös opastettuja kierroksia. Kierros on hyvä aloittaa Suomussalmen keskustasta edeten kirkonkylän kautta Raatteen tien itäpäähän ja Raatteen Porttiin, joka sijaitsee 24 kilometriä Suomussalmen keskustasta. Raatteen Portissa ”Talvisota Suomussalmella” -näyttelyssä on esillä muun muassa alkuperäistä esineistöä ja kuvia talvisodan ajoilta. Erikoisuutena Raatteentien pienoismalli ja visiohuone, joka vie kävijän keskelle korpisotaa valoja, ääniä, savua ja tärinää apuna käyttäen. Raatteen Portin yhteydessä toimii myös kahvila ja sieltä voi ostaa ainutlaatuisia matkamuistoja.

Raatteen Portin vieressä oleva muistomerkki ”Talvisodan monumentti” kostuu keskusmonumentista ja sitä ympäröivistä noin 20 000 kivenmurikasta - yksi jokaista taisteluissa kaatunutta kohti. Monumentti kertoo sodan mielettömyydestä ja osoittaa kunnioitusta kaikille sankarivainajille ja talvisodan veteraaneille. Keskusmonumentti ”Avara syli” helisevine kelloineen symboloi kärsimystä, surua, muistoa ja toivoa. Suomussalmella on myös useita muita viime sotiin liittyviä muistomerkkejä.

Karhujen mailla Suomussalmelta löytyy monenlaisia aktiviteetteja kaikkina vuodenaikoina. Kesäisiä harrastuksia ovat suositun patikoinnin lisäksi muun muassa kalastus ja melonta. Syksyisin tullaan marjastamaan, sienestämään tai metsästämään kauniisiin ruskamaisemiin. Talvisin matkailijoita kutsuvat pilkkiminen, moottorikelkkailu ja maastohiihto hiihtotapahtumineen. Erityisen suosittu koko perheen retkeilykohde on luonnonkaunis ja monipuolinen Hossan alue. Alueella on runsaasti retkeily- ja melontareittejä ja siellä on paljon mielen-

21

kiintoista nähtävää ja koettavaa. Hossassa on Suomen pohjoisin kivikautinen kalliomaalaus Värikallio, josta on voitu erottaa kaikkiaan 61 erillistä kuviota. Monet ohjelmapalveluyrittäjät tarjoavat mielenkiintoista tekemistä koko perheelle, kuten poroajelua ja opastettuja jokimelontaretkiä. Hossassa majoittua voi autiotuvissa, vuokrakämpissä, leirintäalueella tai vuokramökeissä. Kaikista näistä tietoa saa palvelupisteenä toimivasta Hossan Luontokeskuksesta. Hossa on ikivanhaa aarniseutua, josta tavataan lähes kaikki Kainuun korpiseutujen suurnisäkkäät ja petolinnut. Suomussalmella, Martinselkosessa ja Raatteessa on erinomaiset mahdollisuudet luontokuvaukseen ja eläinten, lähinnä karhun, tarkkailuun. Monet tulevat sinne nimenomaan nähdäkseen näitä harvinaisia eläimiä luonnossa. Suomussalmen alueella toimii kolme yritystä, jotka järjestävät karhunkuvausretkiä ja petobongausta. Kuvaus ja tarkkailu kuvauskopeista tapahtuvat öiseen aikaan, jolloin eläimet tulevat ruokailemaan ruokintapaikalle. www.suomussalmi.fi/matkailu www.raatteenportti.fi www.luontoon.fi/hossa www.teatteriretikka.net

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Kuhmon luonnon rauha ja rentouttavat aktiviteetit tarjoavat hyvää oloa niin ruumiille kuin sielulle.

Suomalaisuuden peruselementit - sauna ja Kalevala

Wild Taiga

Kuva: Staffan Widstrand

Eeva Oksman

K

uhmo on sekä Kainuun, Suomen että Euroopan unionin itärajalla sijaitseva 9500 asukkaan kaupunki, jonka väestötiheys on 2,1 asukasta/km². Siitä huolimatta Kuhmon Kamarimusiikki -festivaali on tehnyt ihmeen nousemalla maailman huipulle tehden kaupungin nimen tunnetuksi ympäri maailman.

Kuhmo-talo rakennettiin 16 vuotta sitten vastaamaan Kuhmon Kamarimusiikin huippumuusikoitten ja vaativan yleisön tarpeita. Talo on kuitenkin osoittautunut toimivuutensa myös erinomaiseksi paikkana teatteriesityksille, viihdekonserteille, näyttelyille ja kokouksille. Suuria viihdekonsertteja ja isoja tapahtumia järjestetään Kuhmo-talossa ympäri vuoden.

Kuhmon Talvi on kuhmolaisten kulttuuritoimijoiden nyt neljättä kertaa yhteistyössä kokoama talvinen kulttuuritapahtuma, joka järjestetään 1.−7.1.2012. Luvassa on parasta kuhmolaista kulttuuria, kuten musiikkia monessa muodossa, tanssia, näyttelyitä sekä luontokuva- ja kirjailijailtoja. Elokuvaillassa nähdään Pekka Parikan vuonna 1989 ohjaama elokuva Talvisota. Kuhmon Talven tavoitteena on tarjota monipuolista kulttuuria niin kuhmolaisille kuin kauempaakin tuleville. Hotelli Kalevala on rakennettu Kokko-linnun muotoon.

Kuhmon Kamarimusiikki, viulisti Vanessa Szsigeti, kuva: Stefan Bremer

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

22


Ihminen ja Kosmos on Kuhmossa 17.–19.3.2012 jo 17. kertaa järjestettävä keskusteleva kulttuuritapahtuma, jossa tutkijat ja yleisö keskustellen ratkovat ihmisen, ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden suuria kysymyksiä ja keskustelujen lomassa hyvästä musiikista nauttien. Tapahtuman järjestää Suomen Akatemia yhdessä Pro Kuhmo Oy:n kanssa.

Kalaan keskellä kaupunkia Kuhmon luonto on erämaista taigaa ja se tarjoaa virkistäviä, jopa unohtumattomia elämyksiä ympäri vuoden. Alueella on yli 100 kalastuskelpoista koskea säännöstelemättömien vesien äärellä. Vapaina virtaavista vesiväylistä nauttivat mm. virkistyskalastajat ja retkimelojat. Koskimelojille mieluisin on kevättulvien aika, jolloin veden vauhti on kiivaimmillaan. Koskikalastus on mahdollista jopa 500 metrin päässä Kuhmon keskustasta. Helposti saavutettavaa ja suosittua Pajakkakosken, Saarikosken ja Akonkosken aluetta ollaan kehittämässä yhä paremmaksi virkistys- ja kalastustoiminnan kannalta.

Hotellin wellness-osastolta löytyy perinteiset saunojen lisäksi turve- ja infrapunasauna, yrttiporeallas sekä poreallas. Kesällä kylpyläosastolta pääsee pulahtamaan järveen ja talvella avantoon, mutta erittäin suosittua on puhtaassa lumessa kieriskely. Hoitoosastolta on varattavissa erilaisia hierontoja ja hoitoja, kuten kalevalaista jäsenkorjausta - niin kuin paikan teemaan hyvin sopii! Hotellia ympäröivät mainiot ulkoilumaastot. Mielenkiintoista nähtävää on kävelymatkan päässä, sillä polkuja pitkin pääsee niin Luontokeskus Petolaan, Talvisotamuseoon kuin Kalevala Spirit Elämyspuistoonkin. Luontokeskukseen pääsee jopa pyörätuolilla, sillä Petolan ja hotellin välillä välinen polku on rakennettu esteettömäksi.

Ryhmäaktiviteetteja Kuhmon kesäisessä viikko-ohjelmassa on muun muassa karhunkatseluöitä, savusaunassa saunomista ja jännittävää koskiuintia. Talvella koskessa uidaan kelluntapuvussa, jonka jälkeen saa lämmintä totia. Talvellakin voi lähteä erilaisille retkille ja safareille. Ryhmille järjestyy Kuhmossa myös ohjattua liikuntaa. Kuhmon Kivattarien johdolla voidaan zumbata tai kokeilla miesporukassa miesten jumppaa. Kokeilla voi myös kahvakuulaharjoittelua, pilatesta tai joogaa. Ohjausta ja vinkkejä voi saada ammattivalmentajalta tai personal trainerilta. Käytettävissä on myös tanssiliiketerapeutin palvelut, mikäli haluaa ottaa lomastaan kaiken irti.

Kalevalankankaalla, kolmen kilometrin päässä Kuhmon keskustasta, Lammasjärven rannalla seisoo Kalevala-eepoksen ”Kokko”linnun muotoon rakennettu, yksityisomistuksessa oleva Hotelli Kalevala. Nykyaikaiseen rakennustapaan ja kodikkaaseen sisustukseen sovitettu kokonaisuus on yhdistelmä totta ja tarua, nykypäivää ja perinnettä.

Viidentoista hehtaarin luonnonkaunis alue muodostuu kalevalaisesta Elämyspuistosta, Ravintola Pohjolan talosta kauniine pihapiireineen sekä luontoloman mahdollistavasta loma-asuntoalueesta savusaunoineen ja hirsimökkeineen. Kalevala Spiritin Pohjolan Talo sopii myös yksityistilaisuuksiin. Siellä voi viettää häitä, pitää kokouksia, juhlia, työyhteisöjen TYKYpäiviä ja pikkujouluja. Myös koululaisryhmät tekevät retkiä sinne tutustuen Kalevalan maailmaan. Kesäisin Kalevala Spirit järjestää erikoistapahtumia, kuten lavatansseja ja Pohjolan Pitoja. Joulun alla Kalevala Spiritin Joulukylä herää henkiin tarjoten lämminhenkisen kierroksen joulupukin maailmaan. Joulupukki asuu kyllä Korvatunturilla, mutta kuhmolaisten mukaan pukki on siellä haltioiden taian vuoksi ihmissilmälle näkymätön. Silloin kun ihmiset haluavat nähdä Joulupukin, on hänen tultava pois Korvatunturilta. Kuhmon Joulukylässä Joulupukilla on oma työhuone. Kuhmossa joulun satu avaa suomalaisen joulun aidoimmat tuntemukset. Puitteiltaan unohtumattoman kaunis Kuhmon Joulumaa sykkii lämpöä ja tunnelmaa, josta kymmenet tontut ja retken päähahmo, Joulupukki, loihtivat lämpimän iloisen mielen. www.visitkuhmo.fi

Elämyksiä Kalevalan hengessä Suomen ensimmäinen, puhtaan luonnon ja kulttuurin antiin keskittyvä lomakeskus Kalevala Spirit elää kansalliseepoksen hengessä tarjoten kokonaisvaltaisia elämyksiä. Toiminnan innoittajana on Kalevalan ehty-

Kuva: Cathy Cooper

Hyvinvointia Kalevalan tapaan

mätön tarinamaailma. Väinämöisen, Pohjan Akan ja Ilmarisen taruista Kalevala Spirit ammentaa elämysretkiin, seikkailuihin ja illanistujaisiin.

23

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Eeva Oksman

Ukkohalla

Dynaaminen

Ukkohalla

U

kkohallan matkailu- ja hiihtokeskus sijaitsee Hyrynsalmen kunnassa, Syväjärven rannalla. Matkailukeskus on kehittynyt monipuoliseksi talvi- ja kesämatkailukeskukseksi. Alueen kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2005, ollen nykyisin yli 100 000 yöpymisvuorokautta. Vuodepaikkoja on 1800 ja caravanpaikkoja 300.

Ukkohallan valtteja ovat viihtyisä majoitus, matkailukeskuksen tarjoamat hyvät palvelut ja saatavilla olevien harrasteiden laaja kirjo. Syväjärven ympärille kaavoitettu matkailukeskus on suunniteltu tiiviiksi kokonaisuudeksi, jossa loma-asunnot sijaitsevat noin 1,5 kilometrin säteellä palveluista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Suurinvestointeja Matkailukeskuksen historian suurin yksittäinen investointi on nyt valmistumassa. Investointi kattaa 30 korkeatasoista lomahuoneistoa, wellness-tilojen laajennuksen sekä uusia saunoja kylpylä- ja saunamaailmaan. Huoneistohotelli, kylpylä- ja saunamaailma, jossa on 7 erilaista saunaa sekä allasosasto, kokoustilat, ravintola, Saaga-areena, kuntosali ja wellness-tilat sekä kauppa muodostavat yli 4000 neliön palvelukeskuksen rinteiden viereen järven rannalle. Huoneistoista muodostuva Ukkohalla Chalets liittyi Best Western -hotelliketjun

24

edustukseen 1.9.2011 lähtien. Ukkohalla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä toteaa, että kansainvälinen ketju tulee lisäämään Ukkohallan tunnettuutta ja näkyvyyttä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hänen mukaansa suuren ketjun prosessit ja laatuvaatimukset tukevat loistavasti Ukkohallan kasvua ja siihen liittyvää kehitystyötä. Ski&Spa hotellin huoneistot ovat kahden huoneen kokonaisuuksia ja kaikissa huoneistoissa on mm. sauna. Laadukkaita vapaa-ajanasuntoja tarjoava hotellikokonaisuus on rakennettu parhaalle paikalle, Syväjärven ja laskettelurinteiden väliin. Chalets-huoneistoista pääsee suoraan yhdyskäytävää pitkin sekä Hallan Saagan wellness-palvelujen että ravintolan tarjoaman hyvän ruoan pariin.


Lumiriemua

Saunasta saunaan

Ylä-Kainuun alue on tunnettu yhtenä Suomen lumisimpana alueena, mikä luo vahvan ja hyvän perustan talvimatkailulle. Alkutalvesta hotellin läheisyydessä avataan ensilumenlatu. Laskettelijoiden käytettävissä on kolme snow parkia ja 15 rinteettä, joiden joukossa on niin leppoisia kurveja kuin vauhdikkaita temppupaikkoja. Rinnevalikoimasta löytyy sekä pitkiä ja loivia että vauhdikkaita laskureittejä. Kuusi hissiä pystyy kuljettamaan ylös 5000 henkilöä tunnissa. Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on kasvattaa rinnevalikoimaa uudella mustalla rinteellä sekä avaamalla lisää rinteitä ja hissejä koillispuolelle.

Hallan Saagan saunamaailma tarjoaa elämyksiä sekä läntisestä että itäisestä saunaperinteestä. Saunamaailmassa on suomalainen ja karjalainen sauna, venäläinen höyrybanja, Uralin luolasauna sekä infrapunasauna. Yrtti-, turve- ja suolasaunana toimiva ulkosauna lämmitetään tilauksesta. Syväjärven rannassa on kelluva savusauna. Saunomisen lomaan vilvoitusta tuo Saunaworldin päätilassa olevat 10 hengen poreallas ja vesihieronta-allas sekä pieni lastenallas. Saaga Wellness pitää sisällään kuntosalin, liikuntatilat sekä hoitopalvelut. Ravintola Saagan viime kesänä remontoiduissa tiloissa työskentelee huippukokki Janne Pekkala, jonka laatima Alppimenu on saavuttanut suuren suosion.

Runsaasti kesäaktiviteetteja Matkailukeskuksessa sijaitsevassa Syväjärvessä on hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja vesiaktiviteetteihin. Ukkohallan

Maastohiihtolatuja on 160 km, joista valaistuja 6 km. Ukkohalla Chaletsin yhteyteen avattavan Ski Shop tulee palvelemaan laskijoita myös tuote- ja varustepuolella. Runsasluminen vaaramaisema sopii erinomaisesti myös lumikenkäilyyn ja moottorikelkkailuun, johon reitistöä on yli 500 km. Ukkohallan talviaktiviteetteihin kuuluvat myös esimerkiksi poroja huskyajelut, kelkka- ja kalastussafarit sekä ratsastus.

erikoisuus on maailman pohjoisin Cable Wakeboard -keskus, jossa vierailee kesäisin noin 5000 lajista kiinnostunutta. Vuonna 2009 Ukkohalla järjesti lajin EM-kisat.

Vaijerivetoisen vesilautailun hohto on veden, vauhdin ja esteiden avustuksella syntyneet hypyt ja temput. Ukkohallan rata on lähes 800 metriä. Vauhdikasta menoa voi ihailla myös Syväjärveä halkovalta 330-metriseltä ponttonisilta. Kävelysilta lyhentää matkaa järven takaa keskustaan jopa kilometrillä, ja vähentäen samalla autonkäyttötarvetta. Ukkohallan ympäristön kesäinen luonto luo monia mahdollisuuksia. Matkailukeskuksen vierestä lähtee merkityt ulkoilureitit Natura-alueelle sekä Suomen vanhimpiin ikiaikaisiin aarnimetsiin Vorlokin luonnonsuojelualueelle. Monipuoliset retkeilyreitistöt tarjoavat loistavat puitteet ulkoilulle ja patikoinnille. Pisimpiä vaihtoehtoja ovat UKK-reitti ja lähes 60 kilometrin pituinen Köngäskierros mahtavine luonnonnähtävyyksineen. Lyhyille päivävaelluksillekin löytyy mielekkäitä reittejä alueen maastoista. Ukkohallan kesäisiin aktiviteetteihin kuuluvat myös frisbeegolf, kalastus, ratsastus, metsästys ja melonta. Persoonallisia tapahtumia Ukkohalla kokoaa väkeä myös persoonallisilla tapahtumillaan. Suopotkupallon herruudesta on taisteltu vuodesta 1998 lähtien. Nykyisin lajin MM-tittelistä kilpailee noin 300 joukkuetta osallistuen kilpa-, harraste-, naisten-, seka- ja businesssarjan joukkueeseen. Mukana on ollut kotimaisten osanottajien lisäksi joukkueita Englannista, Hollannista, Ruotsista, Venäjältä, Skotlannista ja Islannista. Väkeä alueella on ollut tapahtumaviikonloppuna parhaimmillaan 30 000, mikä todistaa tapahtuman ainutlaatuisesta tunnelmasta, joka kiehtoo lajiin perehtymättömiäkin. Perinteikkäitä tapahtumia ovat myös umpihankifutiksen maailmanmestaruuskisat Syväjärven upottavissa kinoksissa, syksyinen naisten 12 kilometrin Hallan Akan vaellus sekä kevättalvella järjestettävä leikkimielinen Hallan Akan hiihto, jossa matka on 10 km. Hiihtokauden päättää keväinen Ukkohalla hiihto, jossa matkavaihtoehtoina on 50 km ja 36 km.

www.ukkohalla.fi www.ukkohallachalets.fi

25

www.kotimaassa.fi


Kainuu

Saukkovaaran Tuulentupa

K

ainuun onnellisimman kunnan tittelinkin saanut Ristijärvi on reilun 1500 asukkaan kunta 5-tien varrella, noin 43 km Kajaanista Kuusamon suuntaan. Totta on, että kunta arvostaa kaikenikäisiä asukkaitaan. Koululaisten hyvinvointi on jopa maamme kärkeä, mutta erityisen tunnettu Ristijärvi on kuitenkin aktiivisesta työstä seniorikansalaisten hyväksi.

Eeva Oksman

Ristijärven kunta

Onnellisten asukkaiden

Ristijärvi yrittäjille ja työntekijöille. Senioritutkimukselle, kuten teknologia- ja tuotekehitykselle, SeniorPolis antaa hyvän mahdollisuuden ikääntyville suunnattujen tuotteiden ja palvelujen testaamiseen. Hyvän iän kunta Monen kunnan murehtiessa väestön ikääntymistä Ristijärvellä senioriosaamisesta on tehty voimavara, joka on tuonut alueelle tietotaitoa ja työpaikkoja. Ristijärven SeniorPolis on tehnyt työtä ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun kohentamiseksi jo lähes kymmenen vuoden ajan. – Kyseessä on kokonaisvaltainen idea, kertoo projektipäällikkö Anne Piirainen. – Tavoitteena on kaikenlaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kehittäminen ja ylläpitäminen. Senioriosaaminen on avannut uusia mahdollisuuksia myös liiketoimintaan. SeniorPolis jakaa tietotaitoaan tarjoamalla koulutuspalveluja hoiva-alan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Koti kunnon mukaan Iän myötä fyysisen kunto usein heikkenee ja avun tarve kasvaa. Ristijärvellä tarjolla on niin itsenäistä ja tuettua asumista kuin täyden palvelun hoivakoteja. Seniorikampuksen maaseutumaisemissa on senioreille suunniteltuja laadukkaita rivitalohuoneistoja ja paritaloja, joita voidaan muunnella asukkaan tarpeiden mukaisesti. Lisäpalvelut ja muut tukitoimet suunnitellaan aina asukkaan tarpeen mukaan. Yksi vaihtoehto on hankkia kirkonkylän keskustasta kakkosasuntotyyppinen huoneisto. Asunnot soveltuvat sekä yhden hengen talouksille kuin perheille. Houkuttaahan turvallinen ja luonnonkaunis ympäristö myös lapsiperheitä.

26

Esteetön ja virikkeellinen ympäristö Asumisviihtyvyyteen vaikuttaa myös ympäristö. Ristijärvellä huomiota on kiinnitetty keskustan taajama-alueen kulkureittien turvallisuuteen ja esteettömyyteen, jotta ulkona liikkuminen olisi mahdollista huonokuntoisillekin. Harrastusmahdollisuuksia on monia, sillä tarjolla on sekä ikäihmisille suunnattua koulutusta että virkistystoimintaa. Ristijärven kesäinen Veisuuvestivaali kutsuu laulamaan ja kuuntelemaan. Tapahtuma sisältää kevyttä ja hengellistä musiikkia, josta jokainen löytää varmasti mieleisensä.


Viime kesänä Hiisijärvellä muisteltiin ”Ison järven” ryöstäytymistä 250 vuotta sitten.

muiden käyttäjien ohella sopivat erityisesti ikääntyvien lihaskunnon ylläpitoon. Monitoimikeskuksen altaassa järjestetään vesijumpan ja -liikunnan lisäksi vauvauintia, ja se sopii myös allasterapiaan. Modernissa videostudiossa nuoret ja vanhat kehittävät yhdessä mediataitojaan. Liikuntasali on monitoimitila, joka taipuu monipuolisesta liikuntahallista aina 400 hengen tapahtuma- ja kokoustilaksi.

Virtaa Virtaalasta Monitoimikeskus Virtaala on vuonna 2005 valmistunut kaikenikäisten toiminta- ja kohtaamispaikka, jossa kävijät voivat harrastaa sekä liikuntaa että kulttuuria. Virtaalan kuntosalin laitteet on valittu niin, että ne

Kaikkien puisto Virtaalan läheisyydessä sijaitseva Hyvän Iän puisto tarjoaa virikkeitä ja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Puisto koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä osasta, peli- ja kohtaamisalueesta, leikkialueesta sekä maasto- ja elämysalueesta. Puistossa on myös frisbee golf -rata, johon välineitä voi vuokrata Virtaalasta. Eri osat yhdistyvät toisiinsa puistokäytävillä ja kuntopoluilla. Koko perhe Saukkovaaraan Saukkovaaran matkailu- ja laskettelukeskus on kuin luotu juuri senioreiden ja lapsiperheiden lomailua varten. Saukkovaaran päällä kulkevilta hyväkuntoisilta laduilta aukeavat vaikuttavat kainuulaiset maisemat. Hiihdon lisäksi talvipäivää voi Saukkovaarassa viettää lasketellen, lautaillen tai vaikka pulkkamäessä laskien. Kesällä Saukkovaarassa nautitaan luonnossa liikkumisesta vaeltaen tai vesistöistä kalastellen. Syksyinen perinne on jo yli 40 vuoden ajan järjestetty Saukonselän vaellustapahtuma. Matkailukeskuksessa voi majoittua lomamökkeihin tai motelliin. Karavaanareita varten on 50-paikkainen asuntovaunualue

27

huoltorakennuksineen. Ravintolan lisäksi Saukkovaarassa voi nauttia virvokkeita tunnelmallisessa, yli 100-paikkaisessa näköalakahviossa. – Rinteiden huipulla on kaksi nuotiopaikkaa, jossa voi nauttia omia eväitä, kertoo yrittäjä Esa Kemppainen Huvi-Saukosta. Rennosti lomaillen Ristijärven leppoisasta tunnelmasta nauttivat myös lomalaiset. Hyvä pysähdyspaikka on keskustan tuntumassa sijaitsevan leirintäalue Ristijärven Pirtti. Sen päärakennus on entinen Ristijärven seurakunnan kanttorila, jonka idyllinen pihapiiri Iijärven rannalla tarjoaa upeat puitteet lomailuun. Pirtiltä voi lähteä ihailemaan maisemia myös järvelle, sillä leirintäalueella on vuokrattavana soutuveneitä. Isompi joukko voi lähteä liikkeelle kirkkoveneellä. Vuokrattavia mökkejä alueella on 10 kpl, joihin mahtuu majoittumaan 2-6 henkilöä. Pehtoorintuvassa tilaa on kymmenelle. Nykyaikainen huoltorakennus sijaitsee mökkien lähettyvillä. Alueella on myös 30 sähköistettyä vaunupaikkaa sekä runsaasti telttapaikkoja. Kesäisin Pirtissä on tarjolla arkipäivinä lounasta noutopöydästä, mutta ryhmille ruokailut järjestyvät muulloinkin sopimuksen mukaan. www.ristijarvi.fi www.seniorpolis.com www.saukkovaara.fi www.ristijärvenpirtti.net www.virtaala.fi

www.kotimaassa.fi


Pohjois-Karjala

Matleena Ikonen

L

ukuisat suomalaiset suuntaavat matkoillaan ilon sydämeen PohjoisKarjalaan. Maakunnan suuri suosio matkailualueena saattaa johtua siitä, että se pitää sisällään jotain perin suomalaista – tai jotain sellaista, jota me kaikki pidämme suomalaisuuden syvimpänä olemuksena: sykähdyttäviä luontoelämyksiä, rikasta kulttuuria, vieraanvaraisuutta ja pinnan alla kuplivaa elämäiloa. Pohjois-Karjalaan on mukava matkustaa, sillä siellä asuu ilo.

14 kunnan muodostaman maakunnan keskus on vetovoimainen yliopistokaupunki Joensuu. Alueen käyntikortteja ovat Kolin matkailu- ja luontokeskus ja kansallismaisema, joka on myös Etelä- ja Keski-Suomen korkein kohta (347 m) sekä Suomen kuudenneksi suurin järvi Pielinen. Pohjois-Karjalalla on lähes 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Läpi historian Pohjois-Karjala onkin ollut idän ja lännen kohtauspaikka, ja Ortodoksisen kirkon vaikutus tuntuu edelleen voimakkaana alueella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Karjalasta kajahtaa! Karjalaisuus tarkoittaa kiistämättä myös laulua ja soittoa, ja runonlaulajien perimää periyttävässä Pohjois-Karjalassa laulun, tanssin ja kanteleensoiton perinne elää vielä vahvasti. Pohjois-Karjalasta onkin saanut lähtönsä moni tunnettu suomalainen muusikko, ja mm. Nightwish ja Värttinä ovat kansainvälisesti tunnettuja pohjoiskarjalaisia bändejä. Nykymusiikin tunnetuin lipunkantaja lienee Joensuun kesäisessä katukuvassa monin eri tavoin näkyvä Ilosaarirock, jonka liput myydään vuodesta toiseen loppuun jo ennakkoon. Toisenlaista pohjoiskarjalaista musiikkikulttuuria edustaa Kihaus, yksi tärkeimmistä vuosittaisista kansanmusiikkitapahtumista. Kihaus tarjoaa joka vuosi etnomusiikin ystäville hienon kattauksen sekä koti- että ulkomaista kansanmusiikkia ja on Kaustisten kansanmusiikkijuhlien ohella maamme suurimmista kansanmusiikkifestivaaleista.

28

Tea Karvinen

Koskien kuohuntaa ja villieläinten vahtimista Luonto on Pohjois-Karjalassa olennaisinta, ja luontomatkailun ystäville maakunta tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia ulkona liikkumiseen, rauhoittumiseen ja rajojen rikkomiseen. Suomen suurin yhtenäinen retkeilyverkosto Karjalan Kierros yhdistää Kolin, Petkeljärven, Patvisuon ja Hiidenportin kansallispuistot sekä lukuisia luonnonsuojelualueita, ja kattaa yli 1000 kilometriä merkittyjä polkuja. Matkalla on myös runsaasti retkeilyä täydentäviä majoitus- ja ohjelmapalveluja, joista retkeilijä voi koota itselleen tai ryhmälleen kiinnostustensa mukaisen kokonaisuuden.


Alla Suomen kuudenneksi suurin järvi Pielinen. Kuva: Kimmo Salminen Villit kuohut voi ottaa haltuun Ruunaan koskilla. Kuva: Keijo Penttinen

Pohjois-Karjalassa on myös harvinaisen hyvät mahdollisuudet ympärivuotiseen suurpetojen kuvaukseen ja katseluun – myös talvisaikaan lämmitettävistä kuvaus- ja katselukojuista. Suomen villieläimistä maakunnassa tavataan vuoden ympäri mm. ahmaa, joka on jo maailman laajuisestikin harvinainen. Myös ilves, susi, kettu, majava, kanahaukka sekä maa- ja merikotka ovat vierailleet kuvauspaikoilla. Karhu on huhti- ja syyskuun välisen ajan kuvatuin vieras. Vesi on karjalaisille luonnollinen elementti, sillä vettä on Pohjois-Karjalan pinta-alasta 3.800 neliökilometriä. Myös matkailijalle Pohjois-Karjalan vesistöt tarjoavat huikeita elämyksiä: kanoottiretkille pääsee helposti itärajan tuntumassa Lieksanjoella, majavistaan tunnetulla Koitajoella Ilomantsissa tai Outokummun Erä- ja Luontokeskuksen 12 järven melontareitillä. Suurille selkävesille kaipaavallekin haasteita antavat Pielisen karun kauniit maisemat. Seikkailunhenkiset matkailijat haluavat varmasti ottaa haltuun Lieksanjoen Ruunaan kosket, jotka ovat Suomen viimeiset villit kuohut. Ne tarjoavat vesiretkeilyn ystäville ja harrastajille omaa luokkaansa olevia elämyksiä, halusipa veden virtauksen lumon kokea kanootilla, puisella koskenlaskuveneellä,

kumilautalla tai koskilautalla. Koskille pääsee killumaan joko itsenäisesti tai ohjatusti – ohjattuun koskenlaskuretkeen kuuluu totta kai eräruokailu taukopaikoilla.

Erilaisia retkikohteita Pohjois-Karjalan laajasta nähtävyyskirjosta löytyy mielenkiintoisia retkikohteita, jollaisia ei ole muualla Suomessa. Viimeiset sodat heräävät eloon Pohjois-Karjalassa, jossa korsut, taisteluasemat, puna-armeijan majoitusalueiden jäänteet, panssariesteet ja muut puolustusrakenteet sekä lukuisat myöhemmin pystytetyt muistomerkit ovat paikoitellen yhä näkyvä osa maakunnan maisemaa. Tuskin missään muualla on Suomen historian kohtalonhetket yhtä kouriintuntuvasti esillä. SF-Filmikylä Kontiolahdella on mielenkiintoinen vierailukohde kaikille tv-ohjelmista ja elokuvista kiinnostuneille. SF-Filmikylään on rakennettu kuvauksia ja matkailua varten nostalginen kylänraitti, jossa on mm. kauppa, pappila, koulu, tohtorila, tsasouna ja kaunis Terijokelaispensionaatti. Kaunis fiktiivinen Miikkulan kylä, Karjalan kunnailla -tvsarjan tapahtumapaikka, on lavastaja Minna Santakarin visioima ja suunnittelema. Kylässä on hyödynnetty jo olleita vanhoja rakenteita ja uuden rakentamisessa on noudatettu kierrättämisen ja kestävän kehityksen mallia.

Suurpetojen katselukojuista voi ympärivuotisesti tavata vaikkapa maailmanlaajuisesti harvinaisen ahman. Kuva: Kimmo Salminen

29

www.kotimaassa.fi


Pohjois-Karjala

Matleena Ikonen

O

utokummun kaupunki keskellä Itä-Suomen lääniä on kiehtova vierailukohde, sillä sen historia on ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. Pienestä Savon ja Karjalan rajamailla sijaitsevasta korpikylästä kehittyi suomalaisen kaivosteollisuuden kehto ja sittemmin nykyaikainen kaupunki, joka edellisten sukupolvien ahkeraa ja periksiantamatonta elämäntyötä kunnioittaen kehittyy edelleen ennakkoluulottomasti uskaltaen. Outokummun kaivoshistoria on edelleen vahvasti läsnä kaupungissa. Kaivosalueen rakennuskanta upeine arkkitehtuureineen on elävä muistutus kaivoksen kulta-ajasta: mm. vanha kaivostupa, murskaamo ja nostotorni, nostokonehuone ja rikastamo sekä vanha voima-asema ovat kaivoksen suurtuotantokaudelta 1920-luvulta – useimmat rakennuksista arkkitehti W.G. Palmqvistin käsialaa. Vanha kaivoskonttori ja sairaala ovat peräisin jo vuodelta 1913 ja uusi konttori vuodelta 1939, kaikki arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelemia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Outokummun kaivosmuseo

Myös kaupungin keskustan vanhoilla asuinalueilla kaivoskaupungin kulta-ajat tulevat lähelle, sillä alueilla on säilytetty upeaa vanhaa rakennuskantaa. Outokummussa vanha ja uusi lyövätkin saumattomasti kättä johdattaen kävijän historiasta nykyaikaan.

Vanha Kaivos seisoo paikallaan kertoen jälkipolville tarinaa Outokummun kehittymisestä Suomen kaivostoiminnan keskukseksi sekä siitä kovasta työstä, tahdon voimasta ja periksi antamattomuudesta, joka aikojen saatossa löi Outokumpuun leimansa.

Ainutlaatuinen Vanha Kaivos Outokummun tunnetuin matkailukohde on eittämättä vanha kaivosalue. Vanhaa Kaivosta on pitkäjänteisesti kehitetty matkailijoita kiinnostavaksi kohteeksi, joka kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti kaivosmiesten kulta-ajasta ja suomalaisen kaivostoiminnan historiasta. Outokummun mäen ympärille levittäytyvä Vanha Kaivos on laaja museoalue ja matkailukohde, jollaista ei löydy muualta Suomesta.

30

Vanha Kaivos on ikimuistoinen ja ainutlaatuinen vierailukohde koko perheelle. Paitsi että se avaa ikkunan modernin kaivosteollisuuden syntyhistoriaan, museon näyttelyt johdattavat myös geologian saloihin kertoen tarinaa siitä, miten malmi syntyy.

Uskallatko tunneliin? Kunnostettu museotunneli tarjoaa ennen kokemattoman tilaisuuden tutustua kaivoshistoriaan ja kaivosmiehen työpäivään joko opastetuilla tai omatoimisilla kierroksilla. Maan alla vierailija kokee kaivoksen aidot,


Tunneleiden aidot olosuhteet johdattavat vierailijat mainareiden arkeen.

viileät ja kosteat olosuhteet, ja tuntumaa kaivosmiehen arkeen tuovat mm. vanhat kuvat ja koneet. Tunneliin on mahdollista tutustua myös jännittävillä kierroksilla otsalamppujen valossa.

Museotunnelin valokuvanäyttely Työpäivä kaivoksessa on kunnianosoitus kaivosmiehille. Tunneliin on tuotu valokuvia mainarin arjesta kaivoksen ankarissa ja välillä ankeissakin olosuhteissa. Matka tunnelin läpi antaa tämän päivän ihmiselle hyvän käsityksen siitä, minkälainen oli työpäivä kaivoksessa.

Särkiselällä sijaitseva Outokummun Erä- ja luontokeskus on hyvä luontokohde koko perheelle. Vain 5 kilometrin päässä Outokummun keskustasta sijaitsevalta alueelta löytyvät leirikeskus, leirintäalue, kahdentoista järven alueelle levittäytyvä melontareitti, virkistyskalastusalue, helppokulkuisia luontopolkuja ja lasten kalakeidas.

Kesäkaudella vanha Kaivosjuna kuljettaa kävijöitä ulkoalueella kapearaiteista rautatietä pitkin Vanhan Kaivoksen mäen ympäri. Ryhmille junamatka on tarjolla tilauksesta, ja myös talvikaudella Vanha Kaivos palvelee ryhmämatkailijoita.

Pitkin harjuja ja järvien ympäri kulkevat 3, 4 ja 7 kilometrin mittaiset opastetut luontopolut, joten luontoon voi lähteä tutustumaan perheen pienempienkin kanssa. Patikoinnin mukavuutta lisäävät alueella sijaitsevat keittokatos, kompostikäymälät, laavut ja kota. Kalastuslaituri ja keittokatos ovat sopivia myös liikuntaesteisten käyttöön.

Luontokin lähellä Teollisen historian lisäksi Outokumpu tarjoaa upeat ulkoilumahdollisuudet. Lintubongareiden suosiossa oleva maineikas Sysmäjärven lintualue sijaitsee Outokummun alueella, samoin kuin Särkiselän upea luontoalue. Särkiselkä on kokonaisuus, johon sisältyvät erä- ja luontokeskus, leirintäalueleiri keskus sekä monipuoliset ulkoilureitit.

31

Lasten kalakeidas on esteetön retkeily- ja kalastustukikohta, jonka 1,8 metriä leveät ja kaiteilla varmistetut kulkuväylät ja ongintalaiturit ovat helppokulkuisia ja turvallisia. Keitaalla on 300 metrin pituinen lasten kalastusalue, leikkipaikkoja, laavu, viisi onkilaituria, kota ja Karhunpesä-paviljonki. Alle 12-vuotiaille ja liikuntaesteisille kalastus on Kalakeitaalla maksutonta, ja siellä järjestetään aikuisten ja lasten sekä erityisryhmien luontoretkiä ympäri vuoden. Elämysohjelma voi sisältää vaikkapa kalastusta, patikointia, eräruokailua, melontaa tai lumikenkäkävelyä.

www.kotimaassa.fi


Pohjois-Karjala

O

utokummun Vanha Kaivos on eittämättä kaupungin matkailuvaltti, ja sen kaivosmuseo kertoo nykypolville elähdyttävästi menneestä kaivoselämästä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta kaivosmuseon perustamisesta, mutta niin museo kuin onkin, Outokummussa ei ole mitään aikomusta pitää sitä paikalleen jämähtäneenä laitoksena.

Kaksi vuotta sitten käynnistetyllä Kaivosmuseon kehittämishankkeella halutaan turvata kaivosmuseon toimintaedellytykset, huolehtia historiallisesta rakennuksesta ja siten parantaa museotoimintaa ja kehittää Vanhan kaivoksen alueen matkailutoimintaa. Kaivosmuseon kehittämishanke käynnistyi vuonna 2009 museorakennuksen peruskorjauksella. Museorakennuksena on entinen kaivostupa, kaksikerroksinen lautarakenteinen rakennus, joka rakennettiin vuonna 1927 kaivosmiesten pukeutumis- ja peseytymistiloiksi. Peruskorjauksessa museoon pääsyn esteettömyyttä parannettiin toteuttamalla ns. kymppitunnelista eli pohjakerroksesta pääsy hissillä museon toiseen kerrokseen. Peruskorjaus vanhassa kaivostuvassa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Vanha Kaivos sai uuden elämän kehityshankkeen turvin Matleena Ikonen

Outokummun kaivosmuseo

toteutettiin rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja huomioiden rakenteiden historiallinen kerroksellisuus. Museorakennus uusine näyttelytiloineen on nyt esteetön, helppokulkuinen ja turvallinen. Lisäksi museon eteistilaan valmistuivat esteettömät yleisö-wc:t.

Uusi perusnäyttely tutustuttaa kävijänsä geologiaan, malminetsintään, kaivospaikkakuntien toimintaan, kaivosrakentamiseen sekä kaivosten toimintaan. Perusnäyttelyn tarjontaa täydentää viereisessä rakennuksessa, entisessä korjauspajassa oleva museon Konenäyttely, johon on koottu kaivostyöhön ja malminetsintään liittyviä isoja koneita.

Uudet näyttelyt vetonaulana

Peruskorjattu museo uusine näyttelyineen avattiin yleisölle heinäkuun 1. päivä tänä vuonna, ja ensimmäisen kesän aikana museokävijöiltä saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Loppuvuoden aikana museon ympäristössä toteutetaan uuden pysäköintialueen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen, ja myös sisäpihan lopullinen kunnostus valmistuu syksyn aikana.

Museon peruskorjaus valmistui syksyllä 2010, ja jo lokakuussa otettiin käyttöön museorakennuksen alakerran vaihtuvien näyttelyiden tila. Siellä on esillä ”Mineraalien ja jalokivien aarreaitta” –kivinäyttely Outokummun kaupungin omista kokoelmista. Peruskorjauksen valmistuttua aikaa käytettiin Kaivosmuseon uuden perusnäyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen.

32


Kapsäkin erikoiskattaus pikkujoulujuhliin! SPAGETTIOOPPERA

Upeissa rokokoopuvuissa esiintyvät oopperalaulajat siivittävät italialaista illallista. Ruokaile pitkän kaavan kautta kolmen ruokalajin italialainen illallinen, ihastele ihania epookkipukuja ja kuuntele aarioita ja kohtauksia oopperoista hauskan sanailun lomassa. Musiikki on koostettu italialaisesta oopperamusiikista ja Mozartin aarioista. Esiintyjinä karismaattisia ja kokeneita oopperalaulajia kuten Sirkka Parviainen, Ulla Raiskio, Reetta Ristimäki ja Pekka Kuivalainen. to 27.10. / pe 28.10. / la 29.10. / ti 13.12. / ke 14.12. / to 15.12.

F E M A L E -KABAREE

Estraditaiteen konkarit leikittelevät sukupuolien rooleilla hauskasti, kevyesti ja dramaattisesti. Pola Ivanka, Kaisu Kurki ja Jukka Nykänen ”Aidosti koskettava ja ajatuksia herättävä” – HBL pe 4.11.

FINNKAMPEN

Hilpeän ja hulppean humoristinen Suomi-Ruotsi -musiikkimaaottelu. Ottelijoina Kapsäkin huikeat tonttutytöt Maija ”Rexi” Ruuskanen ja Veera ”Palle” Railio pe 11.11. / ke 16.11.

KABAREE BERLIN

Schlagereita ja akrobatiaa Marlene Dietrichin ja 1920-luvun kabareen hengessä tunnelmallisessa ”salakapakkamiljöössä”. “Syntisen hauska!” – HS Greta Kreuzberg (Reetta Ristimäki), Kristiina Janhunen, Marko Puro, Sara Puljula ja Jukka Ojala ke 23.11. / to 24.11. / pe 25.11. / pe 9.12. Lue lisää: www.kapsakki.fi/pikkujoulut

KAPSÄKIN PIKKUJOULUPAKETIT MYYNNISSÄ NYT! Kapsäkin pikkujoulupaketeissa yhdistyvät hauska ja taidokas ohjelma sekä maukas ruoka. Lipun hinta, 58 €/hlö, sisältää esityksen ja illallispaketin ilman juomia. Myynti: liput@kapsakki.fi, p. (09) 260 0907. www.kapsakki.fi/pikkujoulut Kapsakki_MatkailuKotimaassa_182x128_09092011.indd 1

7.9.2011 10.49

33

www.kotimaassa.fi


Kokousteema

Kulttuuria, kokouksia, koulutuksia.. Matleena Ikonen

Kaukametsän kongressikeskus

Kaukametsä kutsuu Kajaaniin

K

aukametsän kulttuuri- ja kongressikeskus Kajaanissa tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön monenlaisten kokousten, koulutusten, konserttien ja juhlien järjestämiseen. Korkeatasoiset kokoustilat monipuolisen kulttuuritarjonnan kainalossa keskellä Suomea tarjoavat tilaisuudelle kuin tilaisuudelle luovuutta ruokkivat puitteet.

Kaukametsä on enemmän kuin kokouspaikka. Se on uniikki kokonaisuus, johon kongressikeskuksen lisäksi kuuluvat myös Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto sekä kulttuuripalvelut. Ainutlaatuinen tarjonta yhden katon alla takaa onnistuneen tilaisuuden oheisohjelmineen. – Kaukametsän palveluajatus on olla täyden palvelun kongressikeskus, kertoo tapahtuma- ja markkinointisihteeri Tiina Kaakinen.

– Käytössä on viisi erityyppistä salia erilaisiin käyttötarkoituksiin aina 486 hengen konserttisaliin. Tapahtumat räätälöidään kunkin asiakkaan tarpeen mukaisesti. Kaakinen kertoo, että Kaukametsässä järjestetään paljon kokouksia, koulutuksia, juhlia ja seminaareja. Kulttuuritilaisuuksista suurimpia ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani Tanssii, Kaukametsän kulttuuriviikko sekä uutena tulokkaan kesäkuussa järjestettävä Barokki Soi -festivaali. Vaikka Kaukametsä sijaintinsa puolesta tuntuu eteläsuomalaisesta näkövinkkelistä olevan kaukana, se toimii usein myös valtakunnallisten tilaisuuksien tapahtumapaikkana. Kaakisen mukaan Kaukametsässä järjestetään mm. puoluekokouksia, pankkien, yritysten ja vakuutuslaitosten tilaisuuksia. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää joka toinen vuosi ”Kulttuurin Kaukametsä” -seminaarin. Seminaari on pidetty vuodesta 1988 lähtien.

– Kaukametsä on kutakuinkin keskellä Suomea ja Kajaani on näppärän kokoinen kaupunki liikkua, Kaakinen sanoo. – Sijaitsemme vain puolen kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Rautatieasemalta matkaa on 1,5 kilometriä ja lentokentältä noin kahdeksan kilometriä.

Alueen toimijat yhteistyössä Majoitus Kaukametsässä onnistuu kätevästi alueella sijaitsevassa Scandic Kajanus -hotellissa, joka on yhdistetty kulttuuri- ja kongressikeskukseen yhdyskäytävällä. Näin kokousvieraiden siirtyminen hotellista kokoustiloihin onnistuu kätevästi sisätiloissa. Kokousten oheen on saatavissa monenlaista oheisohjelmaa. Musiikkiopiston oppilaskonsertit, tanssiesitykset ja Kajaanin Matkailuoppaiden opaskierrokset ovat varsin suosittuja, ja vaihtoehtoja löytyy muitakin. Kaukametsä tekee aktiivisesti yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa ja jokaiselle asiakkaalle paketoidaan tämän toiveiden mukainen oheisohjelma. Vaihtoehtoisesti valmiit kokouspaketit vaikkapa kainuulaisin tuottein helpottavat asiakkaan kokouspäivän valmisteluja. www.kaukametsa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

34


K

un kokoukselta odotetaan tehokkuutta ja hyvin toimivia tiloja, Sokos Hotel Pasila Helsingissä on oiva vaihtoehto. Hotellin sijainti keskeisellä paikalla erinomaisten kulkuyhteyksien varrella takaa hyvän saavutettavuuden eikä kokousosallistujien aikaa kulu siirtymisiin.

näyttelyiden ja juhlatilaisuuksien järjestämiseen. Varsinaisten kokoustilojen lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu kokousjärjestäjän huone, jota voi rauhassa käyttää esim. kokoukseen tai koulutukseen valmistautumiseen. Huoneessa on ADSL-yhteys ja tulostusmahdollisuus.

Pienelle porukalle tai suurelle yleisölle Hotellissa on seitsemän monikäyttöistä kokoustilaa, olipa kyseessä sitten muutaman hengen neuvottelu tai suurempi seminaari. Kaikki tilat on varustettu teknisesti vaativiinkin tarpeisiin, ja palveluihin kuuluvat mm. langattomat tietoliikenneyhteydet, datatykki, äänentoisto sekä kokousisännän palvelut. Helposti muunneltavissa olevat kokoustilat soveltuvat hyvin myös vaikkapa

Kokouspaketteihin sisältyy aina tilojen lisäksi kahvit ja kokouslounas.

Asiakkaiden tyytyväisyys toiminnan lähtökohta Kaija-Riitta Uusitalo kertoo, että hotelli Pasilassa, kuten muissakin Sokos Hotelleissa, asiakaspalaute on kaiken toiminnan lähtökohta ja siksi siihen suhtaudutaan aina tosissaan.

Sokos Hotel Pasila sijaitsee nimensä mukaisesti matkustamisen ytimessä Helsingin Pasilassa. Messukeskuksen ja Hartwall Areenan kupeessa sijaitseva kokoushotelli on erinomainen vaihtoehto kokoukselle silloin kun kokouspaikalta odotetaan toimivuutta ja helppoa saavutettavuutta. Hotellinjohtaja Kaija-Riitta Uusitalon mukaan keskeinen sijainti onkin ehdottomasti hotelli Pasilan suurin vahvuus: – Raitiovaunut ajavat aivan hotellin vierestä, ja Pasilan rautatieasemakin on vain kivenheiton päässä. Pasilaan on siis helppo tulla, matkoihin ei kulu aikaa ja pääkaupungin aktiviteetitkin ovat aivan käden ulottuvilla, Uusitalo sanoo.

oma urakkansa, ja me haluamme tehdä sen asiakkaillemme mahdollisimman helpoksi Uusitalo pohtii.

– Pyrimme siihen, että asiakas saa aina kaiken tarvitsemansa. Asiakaspalvelun merkitys on erittäin suuri aina varaustilanteesta lähtien, haluamme tarjota hyvän asiakaskokemuksen alusta alkaen. Hotelli Pasilassa asiakaspalautetta saadaan kiitettävästi, ja se otetaan

Samassa kerroksessa kokoustilojen kanssa sijaitsee myös hotellin juhlatila, johon mahtuu jopa 200 henkilöä. Juhlava tila mahdollistaa monenlaiset tilaisuudet kuten erilaiset yksityistilaisuudet ja kokouspäivälliset. Kaija-Riitta Uusitalo sanookin, että sijainnin ohella hotelli Pasilan vahvuus on sen kompakti rakenne. – Samoissa tiloissa järjestyvät paitsi kokoukset, myös ruokailut, iltatilaisuudet ja kokousvieraiden yöpyminen. Kenenkään ei tarvitse siirtyä mihinkään, ja kokouspäivät voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi, mikä on monelle kokousjärjestäjälle erittäin tärkeää. Kokousten järjestäminen on aina

35

huomioon toimintaa kehitettäessä, Uusitalo kertoo. - Saamassamme palautteessa esiin on noussut mm. kokousteknisiä asioita, ja niiden eteen tehdään jatkuvasti kehitystyötä. Asiakkaiden toiveiden huomioiminen ja asiakastyytyväisyyden eteen työskenteleminen näkyy myös kokoustilojen varausmäärissä. Pasilan kokoustilat ovat ahkerassa käytössä läpi vuoden, ja tiloissa järjestetään paljon hyvin erityyppisiä tilaisuuksia.

www.kotimaassa.fi


Teatteriteema

n o y s k y s i r e t t a e t n Tamperee

n e n i o t i p i musiikk en Matleena Ikon

medioiden, n tänä vuonna ko ampereella koetaa ä teatterisitysten värittäm ae nt ka ja n lie aa musik niin kotimaitäviä houkutellaan syksy. Teatterin ys in. Oman ay-menestyksilläk w od Br in ku a ill silla klassiko tuo Tampereen teatterisyksy yn en re pe m Ta sä lisän si. 110-vuotisjuhlavuo Työväen Teatterin

T

s avaa uuden 5 vuoden rakkau sissa Petra TT T-klubin. Pääo ri Ahola. Kuva: Karjalainen ja Ja / Tampereen Petri Kovalainen Työväen Teatteri

vuoden pää110-vuotisjuhla rin te at Te na n äe öv va klassikko An Tampereen Ty kstiin pohjautu te n na hi An nt n lä Ca rä sil na ee ympy lkeutuu, teos on Min eräs ympyrä su Anna Liisa sulk tä aav yö m rin än te m at y el te ks yt Liisa. Nä olloin uuden hlavuoden sy tu ju n 0te 11 sit ta rin ot te 1. sata vu öväen Teat T:ssä oli 27.9.190 usikaaleja. Ensi- Liisa nähtiin Tampereen Ty klassikoita ja m Sen ensiesitys TT , ä. siä än on yk lm sit ja te to ae äy nt an isn ot ja joja ja on täynnä ka ja kaikkiaan tu li, joka rikkoo ra aan seitsemän, taa tilojaan: Liisa on musikaa en aj a kuin na la ilt An s oj si ts yö iltoja on kaikki uu m ka in ri T:n TT yötä teatte n kiitosta ni olam ee nt lk vi yn jä ra ks sa Sy si an . uu ilt 36 Si n siperäti ohjannut rkku n avataa rännyt en teatterikorttelii on sovittanut ja vintola- on ke ra lin on st aa en ui ik in lijöius np ka M ik ee m n. pa Hä lee 250iitikoiltaki rin nuoria näytte klubi, johon tu nähdään teatte ä aivan uu- kr a eesttä iss hi kk le lii ke oo sa är en as näyttämö TT Tpä ud uv Peltola ja ityksen jatk a mahdollisu la es ta lil ä an aa tä ik pi ka i us jo m m ja uu n nd ö Ts eatteri näyttäm mö avataa hkumo-bä i. Jari tä. Tanssit hdään myös He aria. Uusi näyttä ja nä ua lä rt en öl in pe m la re tä a rja yt st Ka nä ai denl ät Petra suurella i. enkie- sä, ja Pauli Hanhiniem s, jota tähdittäv ikaali on suom ksteistä vastaa us 5 vuoden rakkau te m en a uj am ul ja La oh rina Parkkisen 10. Kapellimesta Ahola. Tuomas a ensi-ilta on 5. nk jo , ys sit ae nt linen ka u. toimii Eeva Kont

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

36


I love you because tuo newyorkilaisten nuorten aikuisten rakkauden kaipuun Tampereen Teatterin lavalle. Kuva: Harri Hinkka, Tampereen Teatteri Alla Minna Canthin Anna Liisa juhlistaa TTT:n 110-juhlavuotta. Kuva: Jyrki Tervo / Tampereen Työväen Teatteri

Suomen teattereiden kestosuosikki Anna Liisa on kertomus syyllisyyden taakasta, vastuusta ja maailman mittakaavassa yhä läsnä olevasta sukupuolten välisestä epäoikeuden-mukaisuudesta. Teos on myös vahva kertomus rakkaudesta ja rohkeudesta. Minna Canthin viimeiseksi jäänyttä näytelmä on yksi Suomen esitetyimpiä teoksia. Se on saanut yli 70 ensi-iltaa ammattiteattereissa.

Sami Hintsanen loistaa musikaalin tähtenä New York tekee näyttävän tulon Tampereelle Tampereen Teatterin I love you because -musikaalin myötä. TV:stä tuttu Sami Hintsanen tekee pääroolin tässä uudessa, ”frendikkäässä” musikaalissa, joka kertoo newyorkilaisista nuorista aikuisista, joita yhdistää rakkaus, ihastus, ystävyys ja sydänsurut. Aiemmin TTT:n Vuonna -85 -näytelmän tähtenä hurmanneen Hintsasen kanssa rakkauden etsijöinä nähdään Minka Kuustonen, Natalil Lintala, Mikko Rantaniva, Elina Rintala ja Tomi Alatalo. Musikaalin on kirjoittanut Joshua Salzman ja säveltänyt Ryan Cunningham. TT:lle sen ohjaa Mikko Viherjuuri, kapellimestarina toimii Jyrki Niemi ja koreografina vierailee TT:ssä ensimmäistä kertaa tähtitanssinopettaja Marko Keränen. Myös Tampereen Teatterissa nähdään tänä syksynä seitsemän ensi-iltaa, mukana yhdeksi maailman hienoimmista tarinoista nimetty, John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä. Klassikkonäytelmä kertoo suuresta unelmasta, kaiken ylittävästä ystävyydestä ja niistä ihmisistä, jotka eivät koskaan sulaudu joukkoon. Päärooleissa nähdään Suomen parhaaksi miesnäyttelijäksi valittu Ola Tuominen sekä Ville Majamaa.

Komediateatteria kolmen ensi-illan voimin Myös Tampereen Komediateatterin syksy on vilkas. Komediateatterissa nähdään kolme ensi-iltaa: Brodway-komedia Kerran vielä, irlantilaiskomedia Kiviä taskussa sekä koko perheen näytelmä Katto-Kassinen. Kerran vielä on legendaarisen näytelmäkirjailija Neil Simonin klassikkokomedia, joka on yllätyksellinen sekä täynnä ihmissuhdekiemuroita ja hyvin kirjoitettua sanailua. Jukka Pitkäsen esittämä leskimies George Schneider on kirjailija ja Mari Turusen näyttelemä Jennie Malone eronnut näyttelijätär, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että heille loppuelämän iloksi riittää kirjoittaminen, teatteri, lenkkeily ja klassikkokirjat. Sankariemme sisarukset Leo ja Faye eivät kuitenkaan ole aivan samaa mieltä, ja he järjestävätkin näille haluttomille sinkuille sokkotreffit. Näytelmän opetus on se, että ihmissuhteet ovat vaikeita ja varsinkin vanhemmiten alamme ymmärtää, kuinka outoja me todella olemme.

37

Katto-Kassisenhan kaikki tietävätkin: hän on se lyhyt, tukeva ja itsevarma mies, joka asuu kerrostalon katolla ja lentää propellin avulla. Omien sanojensa mukaan Katto-Kassinen on ”sopivan pullea mies parhaassa iässä ja maailman paras kaikessa”. Komediateatterin syksyssä jää nähtäväksi, näinkö se todella on. Katto-Kassisen sanoin: ”Hauskaa pitää olla, muuten minä en ala mitään”. Tampereen teatterisyksyssä varmasti hauskaa riittää, niin Katto-Kassisella kuin suurella yleisölläkin.

www.kotimaassa.fi


Teatteriteema

Koko ohjelmisto: www.kotkanteatteri.fi

Hella Wuolijoki:

Musikaali ravintola Kairossa

NISKAVUOREN NUORI EMÄNTÄ Tuomas Timonen - Pärttyli Rinne:

BUSSI SOMEROLLE

Uutuusmusikaali Rauli Badding Somerjoesta Fantasiasatu IHMEMAA OZ Komediaklassikko ILLALLINEN YHDELLE Lippukassa (016) 258232 Liput 30/28/26 € Varaukset (05)234 4170 234 4199 teatteriliput@kotka.fi

www.kemi.fi/teatteri Lappeenrannan Kaupunginteatteri Lars von Trier - Christian Lollike

DOGVILLE

suom., sov. ja ohj. Jari Juutinen

“Koskettava, julmuudessaankin kaunis rakkaustarina” ESITYKSET AJALLA 10.9. - 17.12. Liput 17/16/12/10€

Ernest Thompson

KULTALAMPI ohjaus Janne Saarakkala “Lämminhenkinen kertomus vanhan pariskunnan elämänvaiheista” ESITYKSET AJALLA 29.10. - 31.12. Liput 18/17/12/10€

Laura Gustafsson

HEVOSHULLU ohjaus Sakari Hokkanen “Kevyt komedia vaikeista aiheista” ESITYKSET AJALLA 21 .10. - 17.12. Liput 16/15/12/10€

Tutustu lähemmin ohjelmistoomme sekä loistaviin vieraijoihimme

www.lappeenrannankaupunginteatteri.fi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

38


P

ikkujoulun aikaan kannattaa suunnata askeleet kohti Helsingin Hämeentiellä sijaitsevaa Musiikkiteatteri Kapsäkkiä. Kapsäkin syksyn tarjonta hivelee kaikkia aisteja huikeilla esityksillään, loistavalla musiikillaan ja kauniilla pukuloistollaan. Pikkujoulupaketeissa esityksiin sisältyy ravintola Allotrian maittava illallinen, jota nautitaan mukavasti esitystä seuraten. Esitysten teemat vaihtelevat 1920-luvun salakapakkatunnelmasta Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Ahti Oksman

Musiikkiteatteri Kapsäkki

Herkulliset pikkujoulut Kapsäkissä Spagettioopperaa Useissa Euroopan suurissa kaupungeissa yleisö on jo vuosien ajan voinut kuulla ruokailun lomassa elävää oopperamusiikkia elävien taiteilijoiden esittämänä. Tämän ruokailun ja musiikin yhdistelmä sai nimekseen Pastaooppera. Musiikkiteatteri Kapsäkin johtaja Reetta Ristimäen mielestä myös Suomen oli aika saada oma pastaoopperansa. Näin syntyi Kapsäkin oma Spagettiooppera, jota voi tilata myös erilaisiin tilaisuuksiin ja tiloihin kaikkialle Suomeen - joko cateringin kanssa tai ilman. Käsityönä tehdyissä, uniikeissa rokokoopuvuissaan esiintyvät taiteilijat tekevät illasta myös näkö- ja kuulohermoja hivelevän kokonaisuuden. Kapsäkin omissa tiloissa Helsingissä esityksen yhteydessä tarjoillaan kolmen lajin italialainen illallinen höystettynä upeilla ooppera-aarioilla ja hienoilla kohtauksilla.

Musiikillinen Finnkampen Hilpeän ja hulppean humoristista Suomi-Ruotsimusiikkimaaottelua käydään Pohjoismaisen yhteistyön hengessä. Maaottelussa mitellään musiikin tyylilajeilla musiikillisia keinoja kaihtamatta. Finnkampenissa pikkujoulukansaa viihdyttävät Kapsäkin huikeat tonttutytöt Maija ”Rexi” Ruuskanen ja Veera ”Palle” Railio.

Loisteliaat kabareet Supersuosittu Kabaree Berlin tuo 1920–luvun hengessä esille vanhoja tunnettuja mm. Marlene Dietrichin esittämiä schlagereita ja muita elokuvista tuttuja ikivihreitä iskelmiä. Esityksen salakapakkamiljöössä on myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joita esittävät Greta Kreuzberg (Reetta Ristimäki), akrobaatti Kristiina Janhunen sekä muusikot Marko Puro, Sara Puljula ja Jukka Ojala. FeMale-kabareessa estraditaiteen konkarit leikittelevät sukupuolien rooleilla hauskasti, kevyesti ja dramaattisesti. Ainutkertaiset laulunumerot liidättävät katsojia burleskin juurilta tähän hetkeen - rajalta toiselle. Hurmaava hulluttelu on ravintolateatteria parhaimmillaan! www.kapsakki.fi

39

www.kotimaassa.fi


Teatteriteema

T

urussa soi rock helmikuussa 2012 kun Turun kaupunginteatterin päänäyttämöllä saa ensi-iltansa kaikkien aikojen ensimmäinen turkulainen rock-musikaali. Kaupunginteatteri ja turkulainen Linnateatteri ovat yhdistäneet voimansa ja seisovat yksissä tuumin kaltereiden väärällä puolella maineikkaaseen Kakolan vankilaan sijoittuvassa musikaalissa.

Kakola rockia Tur

Jos muurit osaisivat kertoa... Kakola kuljettaa katsojan legendaarisen vankilan Pohjoisselliin turkulaislähtöisen musiikin voimalla. Turun Kakolanmäellä sijaitsevan vankilan graniittisten seinien sisäpuolelle sijoittuvasta musikaalista luvataan fyysistä kokemusta: vankilan tarkoitus on ollut eristää sisäänsä pahuutta, mutta jokainen paha mies on kuitenkin ollut myös jonkun isä, puoliso tai lapsi. Kakola ruokkii tarinaa kaikille aisteille ja katsoja myötäelää henkilöiden tunteissa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

Kakolan on kirjoittanut turkulainen näytelmäkirjailija Satu Rasila ja sen ohjaa Linnateatterin johtaja Mikko Kouki. Vaikka musikaalin tapahtumat eivät pohjaudukaan tositapahtumiin, Rasila on käyttänyt käsikirjoituksensa pohjana autenttista materiaalia. Hän kertoo, että todellisuus Kakolan seinien sisällä on ollut tarua ihmeellisempää. – Kun vierailin ensimmäisen kerran Kakolassa, minulle oli välittömästi kirkasta se, että rakennus on tarinankertojan aarreaitta, Rasila sanoo.

40

– Mitä kaikkea seinät ovatkaan nähneet? Mitä kaikkea seinille tekstejä kaivertaneiden miesten mielessä on liikkunut? Keitä kaikkia he lienevät ajatelleet? Millaisin ajatuskuluin vankilassa on eletty päivästä toiseen? Mitä kaikkea on tehty itselle, vankitovereille, vartijoille, omaisille? Graniittisia seiniä ovat lävistäneet niiden läpi suunnatut ajatukset ja tunteet. On tunnettu vihaa, kostonhalua ja turhautumista, mutta myös iloa, kaipausta ja rakkautta. Nämä tunteet ovat kulkeneet Kakolan seinien läpi kumpaankin suuntaan. Ja tähän tarinani asettuu, Kakolan Pohjoisselliin ja sinne saapuvaan vankiin nimeltä Leo. Joka ei vielä tiedä, että muurin toisella puolella on ihminen, jolla on hänelle tehtävä.

Ainutkertainen tuotanto Kakola on monella tapaa ainutkertainen tuotanto. Se on paitsi Turun ensimmäinen rock-musikaali, myös Linnateatterin ja kaupunginteatterin ensimmäinen yhteistuotanto. Mikko Kouki kertoo, että teatterit olivat jo pitkään suunnitelleet yhteistä projektia.


– Meillä oli yhteinen tahtotila siihen, että tehdään jotain yhdessä. Kakola valikoitui aiheeksi vähän vahingossa kun ymmärsimme, kuinka paljon kulttuurihistoriallista materiaalia meillä on aivan silmien alla. Ainutkertaisen rockmusikaalista tekee myös sen sijoittuminen pahamaineisen vankilan muurien sisäpuolelle sekä tarinaa eteenpäin kuljettavan musiikin valinta. Luvassa on turkulaisperäinen soundtrack – musiikkia Aurajoen rannoilta – rocksovituksina! Koukin mukaan musikaalin tekeminen kiinnosti häntä, ja Kakola aiheena tuntui sellaiselta, että siihen musikaalityyli sopisi hyvin.

– rikollisen hyvää usta Matleena Ikonen

400. Suurimmillaan vankimäärä oli sodan jälkeen 1940-luvulla, jolloin Kakolassa istui samanaikaisesti noin tuhat vankia.

Turun kaupunginteatteri

Kakolan pääroolin tuomiotaan kärsivänä Leona laulaa yksi Suomen rouheimmista äänistä, Kuorosodasta tuttu ja Veeti and the Velvets -yhtyessä hurmannut karismaattinen Veeti Kallio. Naispääroolissa nähdään lontoolaisesta Royal Academy of Musicista musikaalinäyttelijäksi valmistunut, Husky Rescue -bändistäkin tuttu Reeta Vestman. Esityksen kruunaa Jussi Vahvaselän kapellimestaroima livebändi sekä Reija Wäreen liikuttama tanssiryhmä. Kakolan ensi-iltaa rokataan 17.2.2012, mutta ennakkokysyntä on ollut huimaa. Kaikki toistaiseksi tiedossa olevat esitykset on jo myyty loppuun, mutta kaupunginteatterin loppukevään esityskalenterin selkiydyttyä myyntiin tulee vielä uusiakin näytöksiä.

Kakola – murhamiesten tyyssija Vuosikymmenten aikana Kakolan seiniä ovat katselleet tuhannet vangit. Ensimmäistä vankilarakennusta alettiin rakentaa sen jälkeen, kun keisarillinen senaatti oli 1839 määrännyt Suomeen perustettavaksi neljä ”työ- ja ojennuslaitosta” rikoksentekijöille. Yksi näistä laitoksista sijoitettiin Turun Kakolanmäelle. Kakolan graniittista päärakennusta rakennettiin kahdeksan vuotta, ja ensimmäiset vangit siirrettiin Kakolanmäelle vuonna 1853. Välillä sotaväen kasarmina toiminut laitos otettiin uudelleen vankilakäyttöön vuonna 1859. Vankipaikkoja oli noin 350, mutta vankeja laitokseen oli sijoitettu yli

Kakolalla on kautta aikojen ollut paha kaiku, sillä sinne sijoitettiin murhamiehiä ja moninkertaisia rikoksenuusijoita. Tunnetuimpiin vankeihin kuuluvat 1800-luvun pahamaineinen puukkojunkkari Matti Haapoja, 1960–1980-luvuilla pankkiryöstöjä tehnyt Matti ”Volvo” Markkanen ja 1980-luvulla Ruotsissa tehdystä kolmoissurmasta tuomittu Juha Valjakkala. Kakolan karuutta korostaa sen länsiosaston ylimmän kerroksen käytäviltä avautuva komea maisema merelle ja saaristoon päin. Voi vain kuvitella, miltä vangeista on tuntunut katsella kaltereiden takaa kauas vapauteen – ehkäpä upean ympäristön tarkoituksena onkin ollut kääntää veistä jo vapautensa menettäneen vangin haavassa ja alleviivata sitä, mikä on menetetty. Toisaalta, vallan arkkitehtuuri on toiminut myös toisinpäin: aivan kaupungin kupeeseen sijoitettu vankila on ollut alati silmissä oleva muistutus siitä, mikä odottaa ihmistä, joka ei elä lakien mukaan.

*

STUDIO Sirpa Särkijärvi & PIMIÖ/ANIMOI* Lars Arrhenius (SE) 16.9.–13.11. Carl Larsson – Unelmia harmoniasta* 16.9.–8.1. Crème de la Crème – Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta –5.2.

TURUNTAIDEMUSEO.FI

41

www.kotimaassa.fi


Teatteriteema

K

un taiteilijapariskunta Katariina Leino ja Petri Lairikko vuosia sitten haaveilivat musiikkiteatterin perustamisesta, kumpikaan ei tiennyt mihin ajatus lopulta johtaisi. Vahvasti teatterikentälle noussut tamperelainen Musiikkiteatteri Palatsi saa tänä syksynä seuraajan, Musiikkiteatteri Koiton. Uusi, täysin remontoitu teatteri avaa ovensa Helsingin keskustassa syyskuun lopulla.

Koiton aika Suomessa kaksi suurta musiikkiteatteria

koittaa Helsingissä Sini Kukkonen

Musiikkiteatteri Koitto

Yksityisen musiikkiteatterin avaaminen kolme vuotta sitten oli tapaus. Muutaman vuoden aikana katsojat ovat todella löytäneet Palatsin. Kun uusi Musiikkiteatteri Koitto avataan syyskuun lopussa Helsinkiin, voidaan sanoa, että kyseessä on todella poikkeuksellinen aluevaltaus Suomessa. Onhan totuttu, että jokaisella kaupungilla on oma teatterinsa, mutta nyt korkeatasoista musiikkiteatteria tarjotaankin kahdessa kaupungissa samojen henkilöiden toimesta. – Olimme suunnitelleet toista musiikkiteatteria vasta vuosien päähän, mutta tilaisuuden tullen mahdollisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Koitto tuo ravintolateatterikonseptillaan oman rikastuttavan lisänsä Helsingin teatterikenttään, valottaa Musiikkiteatteri Palatsin toimitusjohtaja ja Koiton osakas Petri Lairikko. Musiikkiteatteri Koitto on pariskunta Leino-Lairikon sekä ravintoloitsija Seppo Koskisen yhteisomistuksessa. Liikeideana on Palatsista tuttu musikaalielämys yhdistettynä kolmen ruokalajin illalliseen. Musikaalituotannon aloittaa Beatles Forever, ja seuraavaksi on luvassa musikaalikomedia Blues Brothers. Tekijöinä ovat kotimaiset huippuammattilaiset. – Tarjoamme katsojille täysipainoisen elämyksen, jossa hengen-, ja ruumiinravinto kohtaavat. Illanvieton kruunaa herkullinen il-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

42


lallinen viineineen. Koiton yhteydessä toimii myös ruoka- ja seurusteluravintola Koiton Grilli & Bistro, joka on avoinna pikkutunneille saakka, Lairikko kertoo.

Musikaaleja tehdään öisin Musiikkiteatterin suosiosta Suomessa kertovat ainakin ne 70 000 asiakasta, jotka vierailivat viime vuonna Musiikkiteatteri Palatsissa. – Keskeistä on tinkimättömyys. Kaikkien elementtien, kuten tarjottavan esityksen, esiintyjien ja bändin pitää olla huippuluokkaa. Ihana ruoka ja upeat puitteet tekevät kokonaisuudesta nautittavan, toteaa Palatsin taiteellinen johtaja Katariina Leino. Kirjailija Leinon kynästä on syntynyt lukuisia musikaali-, ja näytelmäkäsikirjoituksia ja nuortenromaaneja. Viimeisimpänä teoksena on nuortenromaani Sirkusprinsessa (WSOY), joka kertoo nuoren tytön varttumisesta narsistisen äidin varjossa. Leinon mies, ohjaaja-näyttelijä Petri Lairikko on toiminut muun muassa Seinäjoen kaupunginteatterin johtajana, ja näytellyt lukuisissa TV-sarjoissa. Taiteilijaperheeseen kuuluu kaikkiaan viisi lasta, joista nuorin on kaksivuotias. Kotejakin on sitten tästä eteenpäin kaksi, Tampereella ja Helsingissä.

43

– Arkemme toimii siten, että minä olen nuorimmaisen kanssa kotona päivisin, ja töistä palatessaan Petrillä on lastenhoitovuoro. Yöt ovat minun aikaani kirjoittaa, Leino kertoo.

The Beatles Forever Musiikkiteatteri Koiton The Beatles Forever -esitys kertoo legendaarisen The Beatlesin tarinan. 1960-luvun alussa neljä liverpoolilaisnuorukaista perustivat yhtyeen, josta tuli ilmiö. Beatles on ohjannut popmusiikin uusille urille, toiminut suunnannäyttäjänä ja asenteenmuokkaajana. Beatles toimi myös yhdistäjänä, se levitti musiikillaan rakkauden ja huolenpidon sanomaa. Yhtyeestä tuli ikoni, jota ilman ei voi ymmärtää rockmusiikin kehitystä. Huippuesiintyjien tähdittämässä The Beatles Forever -esityksessä yhdistyvät Beatlesin tarina, unohtumattomat kappaleet ja upeat tanssit. Kapellimestarina toimii Matti Paatelma ja rooleissa nähdään Ville Pusa, Mikko Pohjola, Mikko Kosonen, Risto Niinikoski, Ville Keskilä, Janne Virtanen / Misa Nirhamo, Saija-Reetta Kotirinta. Ensi-ilta on 30.9.2011.

www.koittoteatteri.fi www.palatsiteatteri.fi

www.kotimaassa.fi


Teatteriteema

Eeva Oksman

Kajaanin kaupunginteatteri / Irja Samoil

Vireä Kajaanin kaupunginteatteri elää ajassa

Kajaanin seminaari

Huhtikuussa ensi-iltansa saanut Kajaanin seminaari on tragikomedia luopumisosaamisesta. Näytelmän on kirjoittanut Sami Keski-Vähälä. Kansansatuja aikuisille tarjoaa syksyn ensimmäinen kanta-esitys Matti ja Piru, jonka ensi-ilta on 17.9.2011. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Juha Hurme, joka teosta varten on sukeltanut syvälle suomalaiseen tarina-aarteistoon poimien sieltä parhaat palat herkulliseen esitykseen. Toinen kantaesitys Paha lapsi on Anna Krogeruksen käsialaa. Näytelmä on viattomuuden puolustus, jossa seurataan särkyvän perheen tarinaa lapsen näkökulmasta. Näytelmän ensi-ilta on Sissilinnassa 4.11.2011.

Surun keskellä toivoa Jokainen meistä on joskus ollut lapsi, mutta vieläkö muistat, miltä se tuntui? Lapsi aistii paljon enemmän, kuin me aikuiset usein ymmärrämmekään. Nyky-yhteiskunnan pahoinvointi peilautuu lasten pahoinvoinnissa. Paha lapsi on särkyvän perheen tarina, joka kerrotaan pienen pojan, Eetu Lintusen, näkökulmasta. Siinä on surua ja toivoa, kauneutta ja ilkikurisuutta.

Katse eteenpäin - historiaa kunnioittaen Kajaanin Seminaari on näytelmä, joka sisältää yhtymäkohtia todellisuuteen. Se on kunnianosoitus 111-vuotiaalle opettajankoulutuslaitokselle ja sen tekemälle työlle. Kajaanin opettajankoulutusyksikköhän sai 1.1.2010 lakkautuspäätöksen osana yliopistouudistusta ja tiedekunnan organisaatiomuutosta. Toiminta jatkuu enää 31.7.2013 asti luonnonkauniilla seminaarialueella, jossa opettajankoulutusta on annettu vuodesta 1900 lähtien. Opettajankoulutusyksikön lakkautusprosessiin liittyvien kohtausten taustamateriaalina on käytetty julkisia asiakirjoja, lehtiartikkeleita ja haastatteluja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

K

ajaanin kaupunginteatterin syksyn näytelmät pureutuvat niin paikallisiin kuin yleismaailmallisiin ajankohtaisiin aiheisiin.

Tragikoominen näytelmä kertoo Tuppuraisen opettajapariskunnasta, joka saa kuulla työskentelevänsä lakkautettavassa opettajankoulutusyksikössä. Lapsiperheen arki muuttuu kertarysäyksellä ja elämä ottaa uuden suunnan. Onnistuvatko Tuppuraiset innovoimaan itselleen uuden reitin globaaliSuomen karikoissa? Esitys seuraa myötätunnolla Tuppuraisen perheen vaiheita, niin kipeitä kokemuksia kuin ilon pilkahduksia. Runsas musiikki välittää vahvoja tunteita myös katsojalle. Näytelmän on ohjannut Miko Jaakola.

44

Eetun varhaisessa lapsuudessa kaikki on valoisaa ja hyvin. Sitten eteisestä alkaa kuulua riidan ääniä öisin. Eräänä aamuna äiti on pakannut tavaransa ja lähtenyt pois. Aluksi yksinäisyys on pelottavaa, mutta pikkuhiljaa siitä tulee Eetun turvapaikka. Kun Eetun isän elämään ilmestyy uusi nainen, Eetu ei halua päästää enää ketään lähelleen. Äitipuoli ei löydä kontaktia sulkeutuneeseen lapseen ja alkaa vihata tätä. Hyvästä lapsesta tulee paha lapsi. Lapsen elämänhalu ja kyky selviytyä ylivoimaisistakin tilanteista antaa kuitenkin toivoa myös aikuisille. Eero-Tapio Vuoren ohjaama ajankohtainen näytelmä on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön vientitukea, johon liittyy vierailu Edinburghin teatterifestivaalille 2013. Paha lapsi on myös alueteatterin kiertueohjelmistossa keväällä 2012.


Ahti Oksman

B

ussi Somerolle on matka Rauli Badding Somerjoen sielunmaisemaan – niihin valintoihin, jotka tekivät hänestä kansakunnan ykkösartistin ja jotka johtivat häneT ennenaikaiseen kuolemaan. Bussi Somerolle on matka yhteiseen lähihistoriaamme: rakennemuutoksen aikaan ja populäärikulttuurin syntyyn.

– Olimme etsimässä jotain sopivaa mielenkiintoista tarjottavaa Kemin kaupunginteatterin ohjelmistoon. Pärttyli Rinne oli kirjoittamassa Yleisradiolle kuunnelmasarjaa Baddingista ja pyysin saada nähdä kuunnelmasarjan ensimmäisen version käsikirjoituksen. Sen pohjalta Tuomas Timonen lähti ideoimaan nyt esitettävän musikaalin käsikirjoitusta, kertoo ohjaaja Hanna Ojala näytelmän alkuvaiheista. Rauli Badding Somerjokea pidetään yhtenä suomalaisen musiikin suurena vaikuttajana. Hän oli sekä rockin uranuurtaja että poikkeuksellisen lahjakas iskelmäartisti, joskin hänen vaikutuksensa ymmärrettiin osittain vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Tarina tämän päivän ihmisestä Bussi Somerolle on tarina Raulista, josta tuli Badding. Se on tarina siitä, miten herkkyydestä tulee kauppatavaraa ja omalaatuisuudesta brändi – ja miten brändi nielee ihmisen. – Rauli Baddingin tarina on tätä päivää. Ihmisiä kiinnostaa tähtikultti. He haluavat sekä olla tähtiä että nostaa esiin uusia, erilaisia palvonnan kohteita ja samaistua heihin, mutta myös ”mestata” ja unohtaa idolinsa nopeasti, toteaa Ojala. Hanna Ojalan mukaan musikaali on tarkoitettu ”rokista diggaavien” lisäksi kaikille niille, joita Baddingin hiteiksi nousseet kappaleet ovat koskettaneet. Kukapa ei tuntisi kappaleita ”Ikkunaprinssi”, ”Tähdet, tähdet”, ”Valot”, ”Laivat” sekä ”Paratiisi”, joka on Suomen soitetuin kappale sekä radiossa että eri artistien keikoilla. – Varmasti näytelmä tavoittaa myös ne nuoremman sukupolven edustajat, joita tämä nykyinen tähtikultti koskettaa, arvelee ohjaaja Ojala.

Iida Vanttaja/Kemin kaupunginteatteri

tulemista. Se on tarina ihmisestä, joka haluaa rakkautta kaikille, muttei osaa antaa sitä edes yhdelle. Sotatraumoja potevan alkoholisti-isän vuoksi Badding jäi vaille rakkautta ja hänestä tuli kykenemätön kantamaan vastuuta tekemisistään. Vastuun kantoivat managerit, puvustajat ja jopa kampaajat. Hänen alkoholisoiduttuaan muut edelleen tekivät päätökset hänen puolestaan. – Esitys tuo esille Baddingin elämässään kohtaamia valintatilanteita, ja antaa katsojille mahdollisuuden joko kritisoida tai ymmärtää niitä, Ojala toteaa kiitellen samalla loistavasti sujunutta yhteistyötä Tuomas Timosen, näyttelijöiden ja muusikkojen kanssa. Kantaesitettävän näytelmän ensi-ilta on Kemin kaupunginteatterissa 29.10.2011. Lavastus ja puvustus ovat Iida Vanttajan käsialaa. Musikaalia säestää viisihenkinen bändi Kari Hautalammen johdolla. Baddingina nähdään Eero Rannio. www.kemi.fi/teatteri

Rauli Baddingin tarina on tarina ihmisestä, joka janoaa ihailua, muttei kestä arvioiduksi

45

www.kotimaassa.fi


Teatteriteema

Vuoden teatteri kohtaa Vuoden nuoren näyttelijän Espoossa E

spoon teatterin syksyssä riittää juhlittavaa. Espoon teatteri valittiin Vuoden teatteriksi, ja sen lavalla nähdään Vuoden nuorena näyttelijänä palkittu Antti Lang. Matleena Ikonen

Portugalilaisen Companhia do Chapiton näytelmä musta komedia Cão que morre não ladra (Kuolleet koirat eivät hauku) vierailee Espoossa marraskuussa. Kuva: Filipe Saraiva

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

46


Pikkuporvarihäät, kuvassa Jenni Banerjee ja Antti Lang. Kuva: Stefan Bremer

Maailmankuuluja kansainvälisiä Lang sulhasena Antti Lang näyttelee pääosaa Espoon Kaupunginteatterin syksyn omassa tuotannossa, joka on Bertolt Brechtin varhaisimpiin töihin kuuluva Pikkuporvarihäät. Langin roolihahmo on sulhanen, jonka elämän onnellisimmaksi tarkoitusta tilaisuudesta muodostuukin onnettomuuksien päivä: morsian on selvästi raskaana, isä kertoo ruokaillessa juttuja, jotka saavat kaikki voimaan pahoin ja morsiamen sisko harrastaa sopimattomia keittiössä. Kaiken kukkuraksi sulhanen, jonka ylpeys on itse rakennettu huonekalusto, saa katkerasti huomata käyttäneensä huonoa liimaa... Pikkuporvarihäät on säkenöivän terävä komedia ja Brechtin varhaistuotantoa. Näytelmä ivailee keskiluokan itseriittoisuudelle ja omahyväisyydelle, yhteen kokoontuneiden ihmisten toisiinsa kohdistamalle ylenkatseelle sekä täydellisen elämän illuusiolle. Näytelmän ohjaa slovenialainen Vito Taufer, joka näin jatkaa Espoossa vierailevien ulkomaisten ohjaajien sarjaa. Antti Langin morsiamena nähdään Jenni Banerjee ja muissa rooleissa mm. Timo Torikka ja Miina Turunen.

Omien tuotantojen lisäksi Espoon Kaupunginteatteri on perinteisesti luottanut korkeatasoisiin vieraileviin esityksiin, ja niin tänäkin vuonna. Tänä syksynä Espoossa nähdään kolme ulkomaista vierailuesitystä. Maailmankuulu ranskalainen visuaalisen teatterin huippu Compagnie Philippe Genty tuo Suomeen huikean spektaakkelinsa Voyageurs Immobiles, joka nähdään Espoossa 11.-15.10. Tämä lumoava esitys ihmiskunnan odysseiasta on kiertänyt maailmaa jo vuodesta 1995. Se on fantasia, joka yhdistelee teatteria, tanssia, sirkusta ja taikuutta. Espanjasta Espooseen saapuu taiteilija Joan Baixas, jonka maalaustaidetta ja teatteria ainutlaatuisella tavalla yhdistävä monitasoinen näyttämöteos Pregnant Earth vierailee Espoossa 26.-29.10. Esityksessä yleisön eteen levittäytyy läpikuultava, valaistu kangas jolle Baixas maalaa mudalla hämmästyttäviä kuvia. Yhdessä kiehtovan musiikin ja taiteilijan improvisoiman tarinoinnin kanssa ne vievät katsojan silmänräpäyksessä keskelle elokuvaa ja luolamaalausta, tunnelmasta ja maanosasta toiseen. Baixas käyttää esityksessä koko kehoaan, vettä ja valoa, ja niiden avulla kertoo jotain olennaista maailmasta. Kauden ulkomaiset vierailut päättää marraskuussa portugalilaisen Companhia

47

do Chapitô mustalla komedialla Cão que morre não ladra (Kuolleet koirat eivät hauku). Näytelmä on fyysisen teatterin keinoin kerrottu tarina perheestä, jolla on vakava ongelma – ja varsin omalaatuinen tapa käsitellä rakkaan perheenjäsenen menetystä. Cão que morre não ladra on hillitön musta komedia äidistä, isästä, pojasta, koirasta ja kuolemasta.

Korkeatasoisia kotimaisia Kotimaisten vierailuesitysten sarjan aloittaa Janne Raudaskosken The Amazing Magic Theatren valmistama The Outsider, jonka kanta-esitys nähdään 21.-24.9. Luvassa on huikeita erikoisefektejä ja illuusioita sisältävä tarina mykkäelokuvan hengessä. Rovaniemen Teatterin Katvealue vierailee Espoossa 23.25.11. Se on kotimainen draama, jonka teemoja ovat lappilainen arki, omaishoitajuus ja ikääntymisen kipeys. Tamperelainen Teatteri Siperia tuo Espooseen teatterin perinteisiä muotoja rohkeasti rikkovan Meille jäävät salaisuudet (1.-3.12.), ja joulukuussa saadaan jälleen ihailla ukrainalaisen mestarin Andriy Zholdakin kädenjälkeä helsinkiläisen Klockriketeaternin tulkitsemassa, rakastetussa Tšehov-klassikossa Vanja-eno.

www.kotimaassa.fi


Muu kulttuuri

S

yyskuun alusta lähtien Varkauden Teatterissa on soinut taidokas ja mukaansatempaava musiikki. Kyseessä on Yrjö Juhani Renvallin kirjoittama musikaali ”Päivänsäde, minä ja menninkäinen”, joka kertoo 1950-luvulle sijoittuvan fiktiivisen tarinan Reino Helismaan viimeisestä iltamakiertueesta Tapio Rautavaaran, Esa Pakarisen ja Masa Niemen kanssa. Näytelmää tahdittavat Helismaan sanoittamat ikivihreät laulut.

Helismaa ja kumppanit olivat ironian ja parodian kruunaamattomia mestareita, joiden roolihahmot Pekka Puupää ja Pätkä saivat koko kansan hyvälle mielelle. Ei siis ihme, että myös näytelmä on viihdyttävä. Toisinaan taiteilijoiden naurun takana kimmeltää kuitenkin kyynel. Pekka Laasosen ohjaus tuo hienosti esille myös sodanjälkeisen viihdemaailman vakavamman puolen. Onneksi positiivinen elämänasenne voittaa tässäkin. Reino Helismaan roolissa vierailee yksi Suomen tunnetuimmista näyttelijöistä, Täällä pohjan tähden alla -elokuvastakin tuttu Ilkka Koivula. Päivänsäteen rooliin löytyi

koelaulutilaisuuden perusteella Leppävirran Niinimäestä uskomattoman kaunisääninen Katja Laulainen. Reino Helismaa teki noin 5000 sanoitusta, joista 1 500 levytettiin. Hän oli myös säveltäjä, kuplettilaulaja, elokuvanäyttelijä ja käsikirjoittaja. Hän teki myös muun muassa radiokuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia (mm. Pekka ja Pätkä -elokuvat) ja näytelmiä.

Esa Pakarisen syntymästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Pakarinen on Varkauden oma poika, sillä vuoden 1946 Pakarisen orkesteriryhmän vierailun päätteeksi Esa jäi paikkakunnalle asumaan hattukauppias, leskirouva Elli Ahon alivuokralaiseksi. Seuraavana vuonna pariskunta avioitui. Päivänsäde, minä ja menninkäinen -musikaalin ohjaajan Pekka Laasonen toimii varsinaisena leipätyönään Imatran Big Band Festivaalien toiminnanjohtajana, mutta jo vuonna 2009 hän ohjasi Varkauden Teatterille huippusuosion saaneen farssin Puhtaana käteen. Näytelmän lavastaa Jukka Tyrväinen ja puvustaa Taina Peltomäki. Koreografiat on suunnitellut pieksämäkeläinen Mira Päivinen. Nelihenkisen orkesterin kapellimestarina toimii Sami Ruutiainen, joka on myös sovittanut kappaleet Varkauden Teatterille. Päivänsäde, minä ja menninkäinen -musikaalia esitetään syysnäytäntökaudella 25 kertaa ja se jatkaa ohjelmistossa keväällä 2012.

Ville-Veikko Valtanen, Ilkka Koivula ja Jukka-Pekka Löhönen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

48


J

oensuun kaupunginteatterissa saa syyskuun loppupuolella ensi-iltansa hurmaava musikaali Sound of Music. Teoksen musiikki ja kertomus ovat valloittaneet katsojia maailmalla jo yli 50 vuoden ajan.

Sound of Music valloittaa

Joensuussa Ahti Oksman

Teoksen laulut ovat jääneet elämään ikivihreinä sukupolvelta toiselle. Tunnetuimpia niistä lienee My Favourite Things, Do-Re-Mi, Edelweiss ja tietenkin musikaalin nimikkokappale The Sound of Music. Musikaali välittää katsojalle viestin sodasta, uhrautuvaisuudesta, rakkaudesta ja toivosta erään perheen osalta natsien miehittämässä Itävallassa. The Sound of Music on alkujaan yhdysvaltalainen musikaalielokuva, jonka ohjasi Robert Wisen vuonna 1965. Musikaalin juoni perustuu tositarinaan itävaltalaisesta von Trappin perheestä. Nonnebergin luostarin luostarikokelas, postulantti, Maria lähetetään perheeseen leski-kapteeni von Trappin seitsemän lapsen kotiopettajaksi. Lasten äidin kuoltua perheen isä on pitänyt lapsilleen sotilaallista kuria. Lempeä ja hyväsydäminen

Joensuun kaupunginteatteri

Maria ei voi hyväksyä isän ankaria kasvatusmetodeja. Peräänantamattomuudellaan Maria saa kuitenkin aikaa myöten kapteenin ymmärtämään, että hän kohtelee lapsiaan väärin. Kapteeni seurustelee paronitar Elsa Schräderin kanssa, mutta rakastava, hellä ja aito Maria sulattaa lopulta myös kapteenin kovan ja kylmän sydämen. Tunteet kapteenia kohtaan saavat Marian palaamaan takaisin luostariin, mutta luostarin abbedissa lähettää Marian takaisin Trappin taloon, sillä hän näkee Marian olevan tarkoitettu muuhun kuin nunnan elämään. Tarina päättyy toisen maailman sodan kynnykselle. Onnistuuko kapteeni välttämään liittymisen Hitlerin joukkoihin? Pääseekö perhe pakenemaan turvaan rajan yli Sveitsiin? Ja löytääkö perhe uuden rauhai-

49

san elämän kaukana natsien valloittamasta Itävallasta? Nyt Joensuussa nähtävän musikaalin ensiilta on lauantaina 24.9.2011. Esitys kestää väliaikoineen noin 2 t 45 min. Ohjauksesta ja koreografiasta vastaa vierailija Mikko Rasila, kapellimestarina on myös vieraileva kapellimestari Esko Kauppinen. Lavastussuunnittelu on Risto Karhulan, vierailija ja pukusuunnittelusta vastaa Katri Tuukkanen. Rooleissa nähdään mm. Jonna Imeläinen (Maria), Petteri Rantatalo (kapteeni Trapp), sekä lukuisa joukko muita esiintyjiä ja lapsiavustajia. www.teatteri.jns.fi

www.kotimaassa.fi


Muu kulttuuri

Teatteria länsirannikolla Eeva Oksman

Rauman Teatteri / Harri Joensuu

Uudessakaupungissa poltetaan viimeistä sikaria Viimeinen sikari on rakastettava komedia salaisista paheista. Bengt Ahlforsin näytelmän päähenkilöitä ovat eläkeläispariskunta Ragnar ja Anneli, jotka elävät pikkuporvarillista elämää kauniissa kodissaan. Kirpeä komedia kuvaa ikääntyneiden ihmisten rakastamisen vaikeutta, pitkän parisuhteen problematiikkaa ja intohimon eri ilmenemismuotoja, johon ei edes ikä tai elämänkokemus tuo helpotusta. Mukana menossa ovat kirkkoherra Helge sekä tämän pitkään ulkomailla oleillut Monika-tytär. Näistä aineksista syntyy komedia, josta löytyy traagisiakin piirteitä. Näytelmä sisältää hulvatonta katastrofinkäryä siellä, missä katsoja sitä vähiten odottaa. Viimeinen sikari on todellinen yllättävien käänteiden huvinäytelmä. Näytelmän rooleissa nähdään Riitta Simonen, Elise Siusluoto, Jouko Mäenpää ja Aarre Telin. Näytelmän ohjaa Noora Himberg.

Rauman kaupunginteatterin Syyssonaatissa välejään selvittelevät tytär (Kirsi-Kaisa Sinisalo) ja äiti (Ritva Loijas). Kuva: Harri Joensuu

Porin teatterissa Napit vastakkain

www.uudenkaupunginteatteri.fi

Äidin ja tyttären tilintekoa Raumalla Rauman kaupunginteatterissa esitetään riipaisevaa kamarinäytelmää äidin ja tyttären suhteesta. Ingmar Bergmanin kirjoittama Syyssonaatti kertoo Andergastin perheen elämästä, kun maailmanluokan pianisti Charlotte (Ritva Loijas) tulee tyttärensä, maalaiskanttori Evan (Kirsi-Kaisa Sinisalo) luo kylään. Äiti ja tytär eivät ole tavanneet seitsemään vuoteen.

Tämä paremmin Ingrid Bergmanin tähdittämänä elokuvana tunnettu klassikko käsittelee läheisyyden, rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Se pohtii taiteelliseen työhön liittyvää narsismia ja rakkaudettomuuden hintaa. Vahva, ajaton ja ikuinen teema esityksessä on anteeksiannon mahdollisuus, lapsen ja vanhemman vastuu toisistaan. Esityksen ohjaa Raumalla ensimmäistä kertaa vieraileva teatteriohjaaja Jotaarkka Pennanen. www.raumanteatteri.fi

Ajankohtainen näytelmä Napit vastakkain on kotimainen komedia ompelimon naisista. Se on kertomus Helinä Lehdosta, joka on pitänyt ompelimoaan jo yli 35 vuotta. On kevät 2011 ja ahkeruudellaan nainen on sinnitellyt tähän asti. Silloin pankinjohtaja saapuu ovelle. Pankki ei voi enää joustaa, vaan velkaa pitäisi ryhtyä lyhentämään. Kyseessä on Tapio Parkkisen käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmän kantaesitys. Miten ompelimon ja sen työntekijöiden käy, selviää Porin Teatterin päänäyttämöllä 22.10.2011 lähtien. Pääosaa näyttelee Titta Antti-Poika. www.pori.fi/teatteri

5

SEU

RAAVA nro /2011

kaan! tule mu jutille r a m A SOIT n t n myy ii 12 5311 5 0 5 0 . puh

ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46 Alue-esittelyvuorossa LAPPI

www.kotimaassa.fi/mediakortti

Teemoina mm. Hyvinvointi, Caravan-matkailu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2011

50


Reissun päällä

OOPPERA ON ASIAKASPALVELUA – Älkkä ny viäl lopettako, mää juan vaa välil vähä vettä! Oopperatähti Karita Mattila kannusti yleisöä jatkamaan taputtamista Turun Linnan puiston konsertissa elokuussa. Yleisö rakasti oman maakunnan tyttöä ja samalla myös ooppera-aarioita, joita ei ehkä koskaan ennen ollut edes kuullut. Karita Mattila sai oopperasävelet, saksan- tai italiankieliset libretot ja sinfoniaorkesterin hurjimmatkin irrottelut kuulostamaan yhtä kodikkailta ja nautittavilta kuin Perniön aamuinen linnunlaulu.

Kainuun Opisto, keskellä kauneinta Kainuuta! Kainuun Opisto tarjoaa mahdollisuuden irtaantua arjesta ja tulla virkistäytymään keskelle Kainuuta, Paltamon Mieslahteen. Pistäydy vaikka ohikulkumatkalla!

Seuraavan päivän iltana kesämatkailukaupungin parhaan rantaravintolan pöytä oli tahmainen. Tarjoilija pyyhki sen pyydettäessä ja palasi keittiöön. Juomia ja ruokalistaa piti yrittää pyytää useaan kertaan, katsekontaktia asiakaspalvelijaan ei saanut millään konstilla. Ruoka oli kuulemma pikkukaupungin parhaimmistoa.

Kainuun Opiston päärakennuksessa voi majoittua mukavasti 1 ja 2 hengen huoneissa ja nauttia keittiöhenkilökunnan maittavista aterioista aamupalasta iltapalaan saakka. Tahvintie 4, 883380 Mieslahti Puhelin: 0207 856 830 www.kainuunopisto.

Myymälä ja kahvila avoinna: Ark. 7.00 – 17.30 La 7.00 – 15.00

Naapuriravintolan pöytä oli vielä tahmaisempi, mutta hymyilevä tarjoilija ryntäsi paikalle, pahoitteli suttuisuutta, kyseli juomamieltymykset, suositteli aamulla lähilahdelta pyydettyä kalaa ja siirsi naapuripöydästä kukkamaljakon iloksemme. Kelvollinen ruoka ja hyvä mieli sattuivat samaan pöytäseurueeseen. Oopperalla ja kesäravintolan asiakaspalvelulla tuntui olevan niin paljon yhteistä: asiakkaan tyytyväisyyden ratkaisee esiintyjän tai asiakaspalvelijan asenne. Kumpainenkin pystyy ottamaan yleisönsä, saamaan kävijät puolelleen, kunhan pistää itsensä peliin ja näyttää, että haluaa antaa pienen palasen itsestään, ei yksinomaan virheetöntä laulua tai erinomaista ruokaa. Myönteinen persoona saa muiden arvostuksen, parhaat aplodit ja runsaimmat juomarahat.

Välikatu 7 Kajaani Puh. 08-617 890 leipomo@pekkaheikkinen.com www.pekkaheikkinen.com

Kesäkaupungin toiseksi parhaaseen ravintolaan on mukavaa mennä toistekin ja ooppera sai satoja uusia ystäviä Turun Linnan puiston hämärtyvässä illassa.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Vinkiksi vielä, että oopperaharrastus kannattaa aloittaa Verdillä, Mozartilla tai vaikkapa Rossinilla. Richard Wagnerin tai Aulis Sallisen tuotannon pariin kannattaa ehkä siirtyä vasta siinä vaiheessa, kun tutustuminen tähän musiikin lajiin on kunnolla tapahtunut. Muistattekos muuten 1970-luvun lämpörullamainoksen? Siinä soi Georges Bizetin Carmen. Samaista oopperaa on sittemmin kuunneltu mm. Formula ykkösten palkintojenjakotilaisuudessa.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

51

www.kotimaassa.fi


TA P I O L A G A R D E N | E S P O O

Tapionaukio 3, 02100 Espoo

Matkailu kotimaassa.fi #4-2011  

Kotimaan matkailuun keskittyvä lehti joka ilmestyy 5 kertaa vuodessa ja webissä joka päivä pyrkien tuomaan kotimaan matkailupalveluja näkyvä...