Page 1

Kölvi-toiminnan eli pakolaispoikien erityisnuorisotyön tarveanalyysi Suomeen murrosikäisinä maahan muuttaneet pakolaispojat tarvitsevat erityistukea. Tässä pakolaispoikien erityisnuorisotyön tarveanalyysissa on pyritty katsomaan tätä tosiasiaa monesta eri näkökulmasta. Alla olevassa kaaviossa nämä tarpeet ovat jaettu kuuteen erilähtöiseen tarpeeseen, joista jokainen tekee omalta osaltaan selväksi pakolaispoikia tukevan Kölvi-toiminnan tarpeellisuuden.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

1


1) Maahanmuuttajalähtöinen tarve

2) Poikalähtöinen tarve

Tarve räätälöidä ”PLUSPALVELUITA” pakolaistaustaisille maahanmuuttajille (tässä tapauksessa juuri murrosikäisille pojille), jotta todellinen mahdollisuuksien tasa-arvo saavutetaan.

Poikien kasvun tukeminen jää usein marginaaliin asenteen ”pojat ovat aina poikia” tai ”kyllä pojat pärjäävät”-takia. Murrosikäisinä maahan muuttaneiden pakolaispoikien poikkeuksellinen elämäntilanne aiheuttaa kasvavan riskin jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.

3) Järjestölähtöisen toimintatavan tarve (vs. kuntalähtöinen)

4) Toimintalähtöinen tarve

Toiminta on räätälöity niin, että se tavoittaa juuri pakolaistaustaisia Järjestö ylläpitää erityispoikatyötä tekevää yksikköä, KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä ja jotukee vuodesta 2002 2 maahanmuuttajapoikia. jossa vertaistukihenkilöt ja vapaaehtoiset auttavat huomioiden pojan elämäntilanteen luomat Kukaan ei tee vastaavaa erityishaasteet jo ennen viranomaisille välittyvien ennaltaehkäisevää erityisnuorisotyötä ongelmien syntymistä. Pallo heitetään takaisin maahanmuuttajapoikien kanssa kunnalle heti, kun astutaan sen vastuukentälle Tampereella tai lähialueilla. (esim. tarvitaan mielenterveysalan ammattilaisten apua).

5) Järjestön sisäinen tarve Monikulttuurisen nuorisotyön ja nimenomaan Kölvin osalta poikanäkökulman asiantuntemuksen lisääntyminen koko setlementtikentässä sekä asiakasrajapinnassa että johdossa. Maahanmuuttajapoikien ”poluttaminen” laajasti setlementtitoimintaan niin ohjaajiksi kuin päätöksenteko elimiin.

6) Yhteiskuntalähtöinen tarve Tuki tämän hetken yhteiskunnallisessa todellisuudessa; maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt ja tulee mitä todennäköisimmin yhä lisääntymään Pyrkimys vähentää osaltaan yhteiskunnallisia kustannuksia (niin taloudellisia rasitteita kuin inhimillistä hätääkin) Yhteiskunta tarvitsee pitkänlinjan toimijoita, jotka osaavat varautua tulevaisuuden haasteisiin (kerätty tietotaito ja visiot siitä, miten tulee reagoida mahdollisissa ongelmatilanteissa)


Kaavio: Pakolaispoikien erityisnuorisotyön tarveanalyysi. Analyysi esittelee kuusi näkökulmaa pakolaispoikien tukitoimintaa pyörittävän Kölvi-toiminnan tarpeellisuuteen.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

3


1) Maahanmuuttajalähtöinen tarve Maahanmuuttajapojat ovat aivan tavallisia poikia, mutta heidän elämäntilanteensa laittaa heidät silti monin tavoin erityisasemaan. He joutuvat murrosikäisinä omaksumaan paitsi uuden kielen myös laajemmin suomalaisen valtaväestön tavat ja arvot. Tämä ei aina suju ongelmitta. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien yhteydessä onkin puhuttu ns. pluspalveluista eli ikään kuin ylimääräisistä palveluista, jotka tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Kölvin maahanmuuttajapoikatoiminta on räätälöinyt näitä pluspalveluita juuri murrosikäisiä maahanmuuttajapoikia varten esim. arkiapu, polutuspalvelut,

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

4


tukihenkilötoiminta, läksyapu, arjessa tukeminen, suomen kielen arkikäytön lisääminen ja pienryhmät. Ranskan viimeaikaiset tapahtumat - maahanmuuttajapoikien mellakat - ovat nostaneet maahanmuuttajien kotoutumisongelmat yleisimminkin tapetille. Autoja Pariisissa polttavat nuorisojengithän koostuivat nimenomaan pojista ja nuorista miehistä. Mikä Ranskassa on sitten mennyt pieleen maahanmuuttajapoikien kotouttamisessa? Ranskassahan on pyritty siihen, ettei minkäänlaisia erotteluita ihmisryhmien välillä tehdä. Kaikki ovat jo lähtökohtaisesti yhtä ranskalaisia. Ajatus on eittämättä kaunis ja tavoiteltava. Tämä on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei minkäänlaisia pluspalveluita ole räätälöity niitä tarvitseville ihmisille – koska kaikkihan on jo ”kunnossa”. Nyt kuitenkin ”autojen palaessa” huomataan,

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

5


että ollaankin tilanteessa, jossa maahanmuuttajapojat voivat keskimäärin erittäin huonosti. Heidän koulutustaustansa on keskimäärin valtaväestöä huomattavasti heikompi ja työttömyysaste erittäin korkea. Paradoksaalista kyllä näyttää siltä, että kaikkien ryhmien tekeminen (tai olettaminen lähtökohtaisesti) ”yhtä ranskalaisiksi” ei olekaan johtanut aitoon veljeyteen ja tasa-arvoisuuteen. Suomen ja Ranskan maahanmuuttajatilanne ja -historia poikkeavat merkittävästi toisistaan, mutta Suomessa tulisi silti oppia muiden tekemisistä virheistä. Meidän on varmistettava aito ”mahdollisuuksien tasa-arvo” pakolaistaustaisille maahanmuuttajille, eikä odottaa sen tapahtuvan itsestään selvästi. Tämä tarkoittaa juuri pluspalveluiden räätälöimistä niille, jotka niitä tarvitsevat. Erittäin koulutuskeskeisessä suomalaisessa

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

6


yhteiskunnassa ei tasa-arvoiseen kehitykseen viittaa esimerkiksi se tosiasia, että vain kuusi prosenttia maahanmuuttajanuorista menee lukioon. Ei olekaan järkevää kuvitella, että kieltä osaamattomalla murrosikäisellä maahanmuuttajapojalla on täysin samat mahdollisuudet koulutus- ja työpaikkojen suhteen kuin kieltä äidinkielenään puhuvalla valtaväestön edustajalla. Meidän onkin ensin myönnettävä maahanmuuttajapoikien erityistarpeet, jotta aitoon ”mahdollisuuksien tasa-arvoon” voidaan päästä. Pakolaispojat ovat valtava voimavara, resurssi ja rikkaus suomalaiselle yhteiskunnalle, jos näitä herkkiä paljon kokeneita poikia kohdellaan oikein ja heitä autetaan heidän erityisongelmissaan. Heitteille jätettynä tämä poikaryhmä aiheuttaa vielä suuria

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

7


yhteiskunnallisia ongelmia ja niiden kautta myös taloudellisia rasitteita (yhteiskunnasta syrjäytyminen, pitkäaikatyöttömyys, koulutuksen kesken jääminen, rikollisuus jne.) Alapuolella on lueteltu syitä minkä takia maahan murrosikäisinä tulleet pakolaispojat ylipäätään voidaan katsoa erityishuomiota tarvitsevaksi poikaryhmäksi: • identiteettikriisi uudessa kulttuuriympäristössä; vanha minäkäsitys horjuu • traumat: pojat ovat usein nähneet ja kokeneet väkivaltaa eri muodoissa • vanhempien ja mahdollisten sisarusten fyysiset ja psyykkiset sairaudet • kieliongelmat (jo peruskoulun läpivienti vaatii kielen nopeaa oppimista) • arkipäiväisten itsestään selvienkin asioiden outous uudessa kulttuuriympäristössä

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

8


• • • • • •

murrosikä/ mieheksi kasvaminen kahden kulttuurin välissä: ristiriitaiset mies- ja naiskäsitykset kahden kulttuurin välissä tulkkina (sekä kielen että kulttuurin osalta) toiminen aikuisten asioissa taisteleminen samoista opiskelu- ja työpaikoista koulutuksellisesti (tai ainakin suomen kielellisesti) edellä olevien suomalaispoikien kanssa ristiriidat omien kulttuuristen tapojen ja suomalaisten tapojen välillä vanhempien liialliset odotukset pojan kykyyn menestyä heti koulussa ja uudessa kulttuuriympäristössä häiritsevät erilaisuuden tuntemukset, joita usein vahvistaa se, että pojat sijoitetaan valmistavan opetuksen jälkeen heitä useammankin vuoden nuorempien luokille

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002

9


• • • •

poikiin kohdistuva tiedostettu tai tiedostomaton rasismi (esim. nimittely tai vaikeus saada työpaikkaa) turvapaikanhakijoilla mahdollinen epävarmuus perheen tulevaisuudesta (saako perhe edes jäädä Suomeen) yksin tulevien alle 18-vuotiaiden poikien yksinäisyys ja hätä kadonneesta tai kokonaan menetetystä perheestä joillekin pojista perinteinen avioitumisikä on keskimääräistä länsimaista avioitumisikää selvästi varhaisempi. Nuori mies saattaa joutua huolehtimaan oman kotoutumisen lisäksi muualta tänne muuttaneen vaimonkin kotoutumisesta. Rooli

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 10


saattaa pahimmassa tapauksessa muodostua hyvinkin raskaaksi, jos nuoren miehen omakin kotoutuminen on pahasti kesken.

2) Poikalähtöinen tarve Useisiin sosiaalialan tukipisteisiin hakeutuvat nuoret avuntarvitsijat ovat suurimmaksi osaksi tyttöjä. Eikö pojilla ole yhtä paljon ongelmia kuin tytöillä? Vai onko meidän ruodittava poikien lisäksi myös avunantajien metodeita? Tavoitetaanko tukitoiminnan

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 11


metodeilla nimenomaan tyttöjä? Kohtelemmeko tyttöjä ylipäätään suojelevammin kuin poikia? Onko totta, kuten Väestöliitossa miesasioiden kanssa työskentelevä Samuli KoisoKanttila on todennut: ”Jos tyttö voi huonosti, kutsutaan psykologi, jos poika voi huonosti, kutsutaan poliisi”? Jotta ”sosiaali-/nuorisoalan” toimijat tavoittavat tukea tarvitsevia murrosikäisiä poikia, on tarjottava apua poikien ehdoilla. Poikia osallistavassa toiminnassa on huomioita ehdottomasti se, että toimintaan on helppo osallistua poikana. Pojat voivat istua pitkäänkin keittiön pöydän ääressä keskustelemassa kaikesta maan ja taivaan väliltä, mutta jos toiminta nimetään keskusteluryhmäksi, poikien on jo paljon vaikeampi tulla mukaan. Totutuista roolimalleista poikkeaminen on usein vaikeaa varsinkin pakolaistaustaisille

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 12


maahanmuuttajapojille, jotka ovat usein kotoisin varsin konservatiivisista patriarkaalisista kulttuureista. Kölvissä mahdollistetaan monenlaisia tapoja olla poika ja puretaan aktiivisesti liian tiukkoja sukupuolirooli-stereotypioita, mutta poikien mukaan houkutteluvaiheessa on huomioitava ne roolit ja odotukset, joihin nämä pojat ovat kasvaneet. Kölvin maahanmuuttajapoikatoiminta on todella onnistunut tavoittamaan murrosikäisiä poikia. Tämä vaati usein etsivää työotetta ja tahtoa olla rikkomatta poikien ”katuuskottavuutta”. Monia tärkeitä sosiaalisia taitoja on opeteltu ”harrastetoiminnan” sisällä ja ohessa. On ollut liikuttavaa nähdä minkälaista välittämistä, solidaarisuutta ja jopa ”hoivaamista” on Kölvin jalkapallotoiminnassa, jossa pelaa 12-20-vuotiaita poikia yli

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 13


kahdestakymmenestä maasta. Puhumattakaan Isovelitoiminnasta, jossa aikaisemmin Suomeen tullut poika tukee juuri maahan tullutta uutta ystäväänsä. Murrosikäisillä maahanmuuttajapojilla on vielä ihan omat haasteensa. Tavallisesti maahanmuuttajapojat oppivat isäänsä nopeammin suomenkielen ja heidän roolikseen jää toiminen ”perheen miehenä”. Usein perheen vanhemmat pojat hoitavatkin muiden perheenjäsenten asioita ja toimivat tulkkeina aikuisten asioissa. Lainsäädännöllä on yritetty puuttua alaikäisten lasten käyttöön tulkkeina, mutta käytännössä kukaan ei voi estää poikaa auttamasta vanhempiaan ”kotioloissa”, vaikka viranomaistyössä käytetäänkin tulkkeja. Samaan aikaan, kun koko perhe yrittää sopeutua ja kotoutua uuteen kulttuuriin, pojan velvollisuutena on oppia suomenkieli ja suorittaa peruskoulu loppuun parissa

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 14


vuodessa. Harva meistä aikuisistakaan selviäisi näistä rooleista kunnialla vieraassa kulttuurissa. Miten voimme odottaa sitä 16-vuotiaalta afgaanipojalta, joka näkee öisin painajaisia entisessä kotimaassaan tapahtuneista kauheuksista. Usein myös pojan oman perheen odotukset ovat epärealistisia. Kärjistetysti lukutaidottomasta pojasta odotetaan lääkäriä muutamassa vuodessa. Vaarana saattaakin olla, että jos poika ei saa hyväksyntää ja arvostusta keneltäkään aikuiselta, hän hakee sitä yhä kiihkeämmin ikätovereiltaan usein varsin kyseenalaisin keinoin. Kasvattajien tulisikin nähdä ne kaikki ristiriitaiset paineet ja odotukset, jotka riepottelevat murrosikäistä hormonimyrskyssä elävää maahanmuuttajapoikaa. Ehkä silloin olisi helpompi nähdä mahdollisen häiriökäyttäytymisen taustalla olevia syitä, eikä leimata itse

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 15


poikaa. Mutta elääkö murrosikäisten maahanmuuttajapoikienkin kohdalla yleistävä käsitys siitä, että ”kyllä pojat pärjäävät” tai ”pojat ovat aina poikia”? Tämäkö estää meitä ottamasta vakavasti näiden poikien kohtaamia kipupisteitä tai häiriökäyttäytymistä. Monet piintyneet ja harhaanjohtavat käsitykset estävät meitä tarttumasta näiden poikien asioihin, joihin meidän pitäisi tarttua (niin yksilö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla). Pakolaistaustaisia maahanmuuttajapoikia ei saa jättää yksin.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 16


3) Järjestölähtöisen toimintatavan tarve Järjestöllä eli tässä tapauksessa Setlementtinuorten Hämeen piiri ry:llä on aivan oma roolinsa maahanmuuttajapoikien tukemisessa suhteessa kunnan tekemään kotouttamistyöhön. Alla oleva kaavio kuvaa järjestön ja kunnan välistä työnjakoa maahanmuuttajapoikatyön osalta. JÄRJESTÖN TEHTÄVÄT: • • • • • • • • • • • • • • • •

Erityispoikatyö (huomioi pakolaispoikien elämäntilanteen) Vertaistukihenkilötoiminta eli Isoveliapu Vapaaehtoisapu (aikuiset vapaaehtoiset/ opiskelijat/ harjoittelijat) Epäammattimaisuus mielessä, että vapaehtoiset tärkeässä roolissa 2002 KÖLVINsiinä maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta Arkiapu; rinnalla kulkeminen uudessa kulttuuriympäristössä, jossa monet arjen 17 ”itsestäänselvyydet” ovat täysin outoja Harrastusapu: a) omaa mielekästä tekemistä, b) ohjaus valtaväestön harrasteisiin, kun luottamus suomalaiseen nuorisokulttuuriin syntyy nuoressa ja hänen vanhemmissaan Rohkeus käyttää suomea arjessa Läksyissä auttaminen poikien kohdalla, jotka eivät mene koulun virallisiin läksyapukerhoihin, jotta ”katu-uskottavuus” ei kärsisi Huomioidaan juuri poikana olemisen erityishaasteet sekä kotikulttuurin että suomalaisen kulttuurin osalta (ks. tarkemmin poikalähtöinen tarveanalyysi) Kyky huomata ja tarttua mahdollisiin ongelmiin ajoissa Mahdollisuus tukea ja auttaa niitäkin, jotka eivät enää saa erityispalveluita liittyen maahanmuuttoon (ensimmäiset 3-vuotta), mutta tarvitsevat selvästi vieläkin tukea Todellisten suomalaisystävien löytämisen tukeminen eli ”Ota Suomalainen Ystävä mukaan”toiminta (suomalaispojat useilla vain koulutovereina; murrosikä monille vaikeaa ystävystymisikää ) Haitallisen jengiytymisen estäminen: mahdollisuus saada kunnioitusta ja onnistumisen elämyksiä järkevissä puitteissa Paikka, jossa voi olla oma itsensä (kahden kulttuurin ristipaineessa) ”POLUTUSPALVELUT”: toiminnan tarkoituksena on sekä tarjota vertaistukea että integroida yhteiskuntaan poluttamalla poika valtaväestön toimintoihin, harrastuksiin jne. TARKOITUS ON AINA TARVITTAESSA ohjata nuori kunnan palveluiden piiriin, jos astutaan kunnan vastuualueelle esim. mielenterveysongelmat tai/ ja nuori itse ja hänen vanhempansa ovat siihen valmiita esim. perusnuorisotoiminta


KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 18


KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 19 KUNNAN TEHTÄVÄT: • • • • • • • • •

Valmistava opetus Perusopetus Jatko-opinnot Mahdollisesti tarvittava erityisopetus, koulukuraattorin palvelut Tampereen kaupungin läksykerhot maahanmuuttajalapsille Työllistäminen Perusterveydenhuolto, sis. mielenterveyspalvelut Perusnuorisotoiminta; jossa lähtökohtaisesti tarjotaan samaa palvelupakettia kaikille nuorille eli ei tehdä erotteluita nuorten erityistarpeiden pohjalta (maahanmuuttajapojat ovat kuitenkin erittäin tervetulleita toimintaan, kun he itse ja heidän perheensä on valmis siihen) Kotouttamissuunnitelman laatiminen nuorelle tarvittaessa: käytännössä tämä lakisäätäinen tehtävä hakee vielä kunnissa muotoaan ja usein kotouttamissuunnitelma laaditaan vasta, kun nuori on jo selvästi ”ongelmissa”


4) Toimintalähtöinen tarve Kölvi on ainoa toimija, joka tarjoaa erityisnuorisotyötä nimenomaan räätälöitynä murrosikäisille pakolaistaustaisille maahanmuuttajapojille Tampereella ja lähikunnissa. Kölvin toimintaan osallistuukin poikia esim. Ylöjärven perheryhmäkodista ( jossa on poikia, jotka ovat tulleet Suomeen yksin ilman vanhempiaan), Pirkkalasta ja Nokialta. •

Leimallista Kölvin poikatyössä on ”etsivätyöote”. Pojat eivät varsinkaan aluksi ymmärrä juurikaan suomea. Kun heille tiedotetaan toiminnasta, se vaati kärsivällisyyttä ja usein henkilökohtaista kutsumista, kädestä ottamista tai/ja perään

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 20


soittamista. Suomalaiselle nuorisokulttuurille tällainen toiminta on vierasta, eikä siihen useinkaan ole edes resursseja. Suomalaiselle tyypillinen tapa mainostaa julisteilla ilmoitustauluilla ei kuitenkaan useinkaan avaudu maahanmuuttajaväestölle (Mitä tässä oikein mainostetaan? Missä tämä ihmeessä tämä paikka on? Kuka saa tulla? Olenko varmasti tervetullut? Jne.). •

Pojat osallistuvat Kölvin toimintaan aina vapaaehtoisesti. Kölvin poikatyö ei olekaan viranomaistyötä, vaan rinnalla kulkemista.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 21


Harrastustoiminnan sisällä ja ohessa pojat voivat saada helposti tukea pyytämättäkin ja voivat olla itse tuen antajina luontevalla tavalla (isoveliapu). Poikien ei tarvitse itse lähteä etsimään apua heitä ympäröivästä uudesta kulttuuriympäristöstä, vaan apu ja tuki tulee ikään kuin heidän luoksensa ja heidän kauttaan – he eivät ole vain passiivisia objekteja.

Kölvin toiminnassa huomioidaan poikien erilaisten kulttuuritaustojen luomat ehdot nuorisokasvatukselle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi se, että koko nuorisotyö voi olla pojalle täysin outoa. Pojan luottamuksen lisäksi vanhempien luottamuksen savuttaminen on ensiarvoisen tärkeää.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 22


Toiminnan pääkieli on aina suomi. Tästä periaatteesta on ollut helppo pitää kiinni, koska Kölvin toiminta on säilynyt aidosti monikulttuurisena – eikä muuta yhteistä kieltä ole. Suomen kielen käyttö arjen tilanteissa ja vapaa-ajalla on saanut paljon kiitosta opettajiltakin. Kieli aktivoituu vain käyttämällä.

Tärkeää on luonnollisesti myös se, ettei toimintaan osallistuminen alussa vaadi sanakaan suomea – ja silti pojasta tuntuu luontevalta ja mukavalta olla mukana. Täysin kielitaidottoman pojan tukemista ei voi aloittaa teemakeskusteluilla. Niiden aika tulee vasta myöhemmin.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 23


Kölvin toimintaan on matala kynnys osallistua, eivätkä osallistujat leimaudu, joka olisikin usealle murrosikäiselle pojalle este osallistumiselle. Monet näistä pojista eivät halua osallistua virallisiin viranomaismaisiin toimintoihin, joissa he eivät voi säilyttää samalla tavalla omaa persoonaansa. He haluavat olla ihan tavallisia poikia – mitä he mitä suurimmissa määrin ovatkin.

Toiminnan tarkoituksena on ”poluttaa” poikia suomalaiseen yhteiskuntaan etsimällä heille valtaväestön keskuudesta harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, mutta myös oman ”Ota suomalainen kaveri mukaan”-toiminnan avulla.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 24


KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 25


5) Järjestön sisäinen tarve Kölvi on uranuurtavasti luonut pohjaa pakolaispoikien kanssa tehtävälle työlle luomalla uusia monimuotoisia työotteita. Näistä työmuodoista on varmasti hyötyä koko Setlementtikentälle niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Koska pakolaistaustaisten maahanmuuttajien asema ei ole ongelmaton, on setlementeissäkin herättävä (ja on herättykin) näkemään näiden ihmisten hätä. Kotoutuminen ja uuden roolin löytäminen uudesta yhteiskunnasta ei ole helppoa. Nykyään monet kotouttamiseen liittyvät kunnalliset tehtävät liittyvä työvoimapolitiikkaan. Työikäisten

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 26


maahanmuuttajien työnsaanti onkin ensiarvoisen tärkeää. Työikäisten vanhempienhan asema vaikuttaa enemmän tai vähemmän suoraan myös heidän lastensa elinoloihin. Tällainen painopiste kotouttamisessa jättää kuitenkin kaksi ihmisryhmää vähemmälle huomiolle: vanhukset ja lapset. Lapsista kasvaa kuitenkin huomispäivän aikuisia ja heidän aito ja kokonaisvaltainen kotoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Setlementtikenttä voikin tarttua niihin hyvinvointivaltion jättämiin aukkoihin, joiden umpeen kuromiseen saattaa löytyä viranomaisiltakin tahtoa, mutta ei resursseja. Yksi maahanmuuttajapoikiin keskittyvä yksikkö on liian vähän. Setlementtikentän onkin syytä katso ympärilleen. Jos viranomaistoimijat eivät lähde kehittämään pakolaispoikiin kohdistuvaa erityisnuorisotyötä, voisi tässä olla kansalaisyhteiskunnan toimijalle tilaus.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 27


Setlementtikenttä tarvitsee paitsi maahanmuuttajanuoriin kohdistuvia työmuotojen kehittämistä, myös maahanmuuttajataustaisten ihmisten ottamista mukaan työyhteisöihin ja päätöksentekoon. Kölvin toinen työntekijä on pakolaistaustainen maahanmuuttajamies, jonka henkilökohtaista kokemuksellista tietovarantoa on hyödynnetty sekä ruohonjuuritasolla että laajemmin Setlementtien maahanmuuttajatyötä kehittäessä.

6) Yhteiskuntalähtöinen tarve KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 28


Emme saa unohtaa pakolaistaustaisia murrosikäisiä poikia. Heistä on kasvamassa huomispäivän aikuisia. Nyt heillä ei ole vielä välttämättä aikuisten resursseja käsitellä vaikeuksia. Heillä on vain lyhyt aika saavuttaa työelämään tarvittava kielitaito ja ammattitaito. Vaarana on, että meille on kovaa vauhtia kasvamassa sukupolvi, joka ei osaa lukea ja kirjoittaa suomea kunnolla. Jos koulu ei lähde sujumaan, pädetään muualla. Ihminen tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja hyväksytyksi tulemista aina - mutta murrosiässä usein kipeästi. On vaarana, että syntyy oppimisvaikeuksien ja keskittymis- ja käytöshäiriöiden kierre, josta ulospääsyä on vaikea löytää. Tällä hetkellä nimenomaan pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat pahasti työelämän ulkopuolella. Työttömyysprosentti lähentelee 90 prosenttia. Meidän on annettava näille paljon kokeneille pojille isiään paremmat eväät elää hyvää elämää ja elättää itsensä ja perheensä.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 29


Jos asioihin ei puututa kaikille yhteiskunnan tasoilla, uusi kielitaidoton ja lukutaidoton ihmisryhmä voi olla kohta Suomessa todellisuutta. Ihmisen arvoa ja käytöstä ei tarvitse mitata sillä miten huonosti/ hyvin hän puhuu ja kirjoittaa suomea. Vaarana on kuitenkin kolmannen asteen kansalaisiksi jääminen. Ja mitä tällä kolmannen asteen kansalaisjoukolla on hävittävänä. Vaarana on lakien yläpuolelle (tai pitäisikö mieluummin sanoa alapuolelle) jääminen. Emme saa jättää tätä mykkää poikajoukkoa yksin nyt, kun voimme tukea heitä kasvamaan hyvällä itsetunnolla varustetuksi suomea rohkeasti käyttäviksi nuoriksi miehiksi.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 30


Meidän tulisi auttaa vielä paljon ponnekkaamminkin. Mutta vähänkin on tyhjää parempi. Ja ehkä asia tulisi nähdä niin, että nyt kehitellään (pysyvänkin rahoituksen sisällä edelleen kehitetään) auttamisen ja tukemisen keinoja. Kaikkia emme todellakaan näillä resursseilla pysty auttamaan ja pelastamaan. Mutta, kun katson sitä monikulttuurista vastuuntuntoista, solidaarista, suvaitsevaista poikaporukkaa, joka on kasvanut Kölvin toiminnassa – tiedän, että meillä on mukana oikeita eväitä. Ja kun yhteiskunta on joskus vielä pakotettu - oman etunsa nimissä - sijoittamaan enemmän murrosikäisiin maahanmuuttajapoikiin, meillä on jo valmiina inhimillistä pääomaa ja valmiita toimintamalleja käyttöön otettavaksi ja edelleen kehitettäväksi.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 31


Kölvi-toiminnan eli pakolaispoikien erityisnuorisotyön tulevaisuuden haasteet Kölvi-toimintaa on kehitetty ja pyöritetty jo vuodesta 2002. Koko tämän ajan toiminta on ollut Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa. Vuoden 2007 alusta toiminnan rahoitus on ollut astetta pysyvämmällä pohjalla, kun toiminta muuttui projektiluontoisesta ns. pysyväluontoiseksi toiminnaksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä miten pysyvä tämä rahoitus

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 32


on, johtuen erilaisista painotusten muutoksista Ray:n sisällä, mutta myös siitä säilyttääkö Ray asemansa pelimonopolina. Paradoksaalista kyllä tämä pakolaispoikaryhmä, joka on tullut epävakaista oloista – saa erityistukea hyvinvointivaltiossamme varsin epävakaan järjestelmän kautta. Tällä hetkellä tukea haetaan vuosittain yhä uudestaan ja optimoidut rahoituskaudetkin ovat lyhyitä (nytkin 2007-2008). Itse pojat pyritään tietenkin suojelemaan rahoituspäätöksien pohtimisilta, mutta jatkuvilla työntekijöiden YT-neuvotteluilla on varmasti välillisiä seuraamuksia poikien elämään. Tämän tyylinen työ tarvitsee varmaa tukijaa ja pitkäjänteistä uutta luovaa henkilökuntaa.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 33


Kaikki asiantuntijatahot myöntävät tämän pakolaispoikaryhmän kiistämättä tarvitsevan tukea ja että oireilua syntyy varmasti, jos emme tue näitä poikia – mutta rahaa tähän työhön ei Ray:n lisäksi ole kukaan sijoittanut. Näyttää epätodennäköiseltä, että rahaa löytyisi lähivuosinakaan muualta. Ongelma on kaksijakoinen. Toisaalta kysymys on yksinkertaisesti kotouttamismäärärahojen niukkuudesta ja niukkuuden jakamisesta. Toisaalta nuoriso jää tässä yhteiskunnallisessa todellisuudessa usein kaikkien muiden ryhmien jalkoihin – tässä ei ole poikkeusta maahanmuuttaja-asiakastyössäkään. Nuorisotoiminta koetaan kevyeksi puuhasteluksi ilman todellisia kasvatuksellisia päämääriä. Kukaan ei tässä yhteydessä tajua, että huomenna tämä poika on jo mies - ja häntä on helpompi auttaa ja tukea nyt kuin vasta huomenna.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 34


Koska pakolaispojat ovat Kölvin toiminnan löytäneet ja omakseen ottaneet, näyttää siltä Kölvi-toiminnan lähitulevaisuus lepää pitkälti rahoittajan/rahoittajien käsissä. Miten tärkeänä pakolaispoikien tukimallin pyörittäminen ja edelleen kehittäminen nähdään? Pitkällä tähtäimellä näen, että Kölvi-toiminnan pluspalvelut voitaisiin ottaa osaksi kunnallisten toimijoiden palveluita, mutta vielä nyt tämä näyttää olevan perusnuorisotyötä tarjoaville kunnille melko vieras ajatus. Raha-automaattiyhdistyksen ja Kölvi-toiminnan yhteistyötä on siis syytä jatkaa pakolaispoikien kotoutumisen tukemiseksi. Ohessa olevaan SWOT-malliin on kirjattu Kölvi-toiminnan heikkoudet ja uhkat, mutta myös ne monet vahvuudet ja mahdollisuudet, joiden takia Kölvissä on edelleenkin alkuperäiset työntekijät ja ”pysyvä rahoitus”.

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 35


KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 36


Vahvuudet • • • •

Heikkoudet •

poikien todellinen tarve tukimallille selkeä pitkäjänteisesti toimiva toimintamalli, jota helppo levittää ja markkinoida uskottavuus saavutettu sekä asiakaskunnassa että ammatillisissa sidosryhmissä setlementtikulttuuri itsessään tahtoo todella aidosti tukea heikoimmassa asemassa olevia, joten ilmapiiri on ko. toiminnalle sopiva. Tämä näkyy myös

• •

taloudelliset resurssit estävät tarvittavan lisätyövoiman palkkauksen kiire perustyössä voi johtaa kehittämisen ja laadun hiipumiseen, ja tietotaidon levittämiseenkin aikaa on usein liian vähän niukat taloudelliset resurssit pitävät ammattitaitoisten korkeasti koulutettujen vakituisten työntekijöiden palkkauksen tarpeettoman matalana, vaara menettää heidät jossakin vaiheessa rahoitus on aina vain optimoitua, aina silti

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 37


Mahdollisuudet • • • • •

Uhat

tukimallin edelleen kehittäminen vastaamaan aina paremmin kohderyhmän tarpeita uusien yhteistyömuotojen kehittämien muiden toimijoiden kanssa vieläkin paremmin poikien ongelmista tiedottaminen, jotta niihin puututaan laajasti yhteiskunnan eri tasoilla rahoituksen kasvaminen ja rahoituskanavien monipuolistuminen valtio ja kunta huomaa todellisen tarpeen

• • • • •

rahoituksen loppuminen rahoituksen vähyys ei anna mahdollisuutta aidosti kulkea rinnalla, vaan lähinnä juosta erittäin halpojen vuokratilojen kallistuminen ja jopa kokonaan menettäminen (setlementitkään eivät elä pyhällä hengellä) kukaan ei pidä tätä ryhmää tarpeeksi merkityksellisenä avun ja tuen saamisen jatkuvuuden kannalta aidon poikien kuuntelemisen lopettaminen, ja vakiintuneisiin kaavoihin kangistuminen

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 38


Tarveanalyysin laatija: Meri Kianto Maahamuuttajapoikatyön johtaja, YTM Kölvi-toiminta/ Setlementtinuorten Hämeen piiri ry

KÖLVIN maahanmuuttajapoikatyötä jo vuodesta 2002 39

Kölvi-toiminnan tarveanalyysi  

Kölvi-toiminnan eli pakolaispoikien erityisnuorisotyön tarveanalyysi

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you