Issuu on Google+

Rapamahoja kuin kukonpoikia Uihes puo1et Suomesta on poronhoitoaluetta, jolla palkii noin 240000 1ukuporoa eli vuotta vanhempaa poroa. Aikojen kulllessa villina olleesta peurasta on kesytetty poro, jolle on leikattll korvaan omistajalle vahvistettu poromerkki. Koska poro edelleen on pllolikesy e1ain, joka suurimman osan eJinajastaan on poissa omistajansa nak6piirista metsissa ja tuntureilla, anastamisen heJppous on houkutellut porovarkaat palkisille. HelpPolltta ovat Jisanneet lllkllisat metsaautotiet ja moottorikelkkojen kay tOn yleistyminen. Porovarkaudet lisaantyivat 60-1uvun lopulla ja 70-iuvun aiussa siina maarin , etta katsottiin aiheeiliseksi perustaa keskusrikospoliisin Lapin Jaiininosaston aiaisuuteen kaksi tlltkijan vakanssia. Tutkijat sijoitettiin Enonteki611e, mutta heidan toimiafakseen tuJi koko poronhoitoaiue. Tutkijat ovat todenneet porovarkaan olevan teurastustaitoisen ja lahella tekopaikkaa aSllvan poroja omistavan tai porottoman mieshenki16n.

Viimeksi mainittu piirre riippuu siita, milla puolelfa poronhoitoaiuetta liikutaan. Lisiiksi porovaras syllistyy muunkin tyyppisiin rikoksiin, kuten seuraa yassa ilmenee. Porovarkauden ilmitulo

Torstaina joulukuun 14 paivana 1978 kio 13.30 Kolarin nimismiespiiriin tehtiin rikosilmoitus, mista ilrneni, etta Kolarin kunnan Luosun kylan lahist611a olevassa Rytiharjussa oli ammuttu ilmeisesti kaksi poroa, joista toinen oli viety paikalta ja toinen oli 16ydetty kuolleena noin 200 metrin paassa Hannunkainen-Luosu-maantielta, tien pohjoispuolelta. Paikalla oli nahty edellise na iltana kaksi henki16autoa pysak6ityina. Autoista toinen oli ilmeisesti ollut Lada-rnerkkinen ja toinen jokin tumrna isornpi auto. Autot oli nahty ko. paikalla 13.12.78 noin kello 22.30 aikaan. Valittomasti ilmoituksen saatuaan Kolarin nimismies lahetti paikalle omat miehensa tutkimaan 95


asiaa seka oui yhteytta keskusrikospoliisin pororikostutkijoihin. Toinen heista oli juuri tuolloin partiossa Kiisivarren paliskunnan alueella noin 100 km:n paassa Enonteki6n kirkolta taistelemassa -45 as teen pakkasessa saaolosuhteista johtuen lakkoilevan moottorikelkan kanssa. Toinen tutkijoista lahti paikalle ilmoituksen saatuaan. Rikospaikkatutkimus Paikalla suoritetuissa tutkimuksissa todettiin, etta Rytiharju nimisessa maassa oli ilmeisesti Hannunkainen-Yllasjarvi-tielta ammuttu metsaan poro, joka oli kulkenut ampumisen jalkeen noin 100 metrin matkan. Talla paikalla poro oli pistetty ja sen jalkeen vedetty maata pitkin maantielle, missa se oli nostettu ilmeisesti autoon. Maantiella oli todettavissa ko . paikalla kahden auton jaljet. Talta paikalta noin 600 metria Luosuun pain, Metsahallituksen kampan valittomassa laheisyydessa noin 15-20 metrin etaisyydella tiesta, tien etelapuolella oli tapettu yksi poro, josta oli laskettu veri ja vedetty poro tielle seka nostettu tiellaolleeseen autoon, jonka jaljet olivat samat kuin edella mainitulla paikalla. Edelleen tasta paikasta noin 200 metria Luosuun pain, Luosupalo-nimisella paikalla, tiella oli nakyvissa jalleen samojen autojen jattamat jaljet. Autot olivat olleet poikittain tiella, ja niista oli ilmeisesti naytetty valoa tien pohjoispuolelle metsaan. todennakoisesti autojen valossa oli poroja ammuttu metsaan. Paikalla todettiin ammutun ainakin neljaa poroa, joista kahdesta oli laskettu veret tien laheisyyteen. Porot oli vedetty pistamisen jalkeen tielle kohtaan, missa todettiin em. autojen renkaiden jattamat jaljet. 200 metrin paassa tiesta loytyi ampumisen seurauksena kuollut por~, joka oli merkissa oikea alta hanka, pykaJa paalla, vasen hanka paalla, pykiila alla. Merkki kuuluu Aarne Uusitalon perikunnalle Muonion paliskuntaan. Neljas poroista oli juossut haavoissaan miehen seuraamana lahelle Metsahallituksen kamppaa, mista oli mainittu jo edella. Luosupalossa loydettiin tieta lakaistaessa yksi 22 kaliiperin magnum-hylsy. Tutkimuksia jatkettiin lahistolla olevilla teilla ja useiden kilometrien paassa edella .mainitusta paikasta Luosukankaalla tavattiin jalleen samanlaiset auton jaljet poikittain tiella. Talla kohtaa maastotutkimuksissa loydettiin yksi poron tappopaikka. Jalleen poro oli haavoissaan juossut useita satoja metreja metsaan, mista loydettiin paikka, mihin

veret oli laskettu. Taalta poro oli tuotu kahden miehen toimesta raahaamalla tielle ja nostettu autoon. Luosukankaan maastosta loytyi kaikkiaan 7 edella mainitun kaltaista hylsya lakaistaessa lunta jaljilta. Pakkasta oli maastotutkimuksien aikana -35 C. Tiedusteluja Rikosilmoituksen lahtokohtia tiedusteltaessa saatiin tietaa, etta eras kolarilainen mieshenkilo oli ajanut autollaan Rytiharjussa joulukuun 13 paivana 1978 noin kello 22.30 aikaan, jolloin han oli nahnyt eraan maen paalla kaksi henkiloautoa pysakoityina ilman valoja. Toisen auton merkista hanella ei ollut minkaanlaista kiisitysta, mutta toisen han oletti olevan vihrean Lada-merkkisen henkiloauton. Han pani merkille, etta autot oli hie man oudosti jatetty tien varteen, mutta koska han tiesi, etta Muonion paliskunnan varaporoisannalla on vihrea Lada, han oletti varaporoisannan olevan porokolaripaikalla. Nain ollen han ei kiinniWinyt autoihin suurempaa huomiota. Kuitenkin han jo samana iltana tapasi varaporoisannan , jolle kertoi havainnoistaan. Tama kiinnostui asiasta siina maarin , eWi lahti seuraavana aamuna paikalle. Han totesi maastossa rikosilmoitukseen johtaneet havainnot. Suoriuduttuaan rikospaikkatutkimuksista tutkijat aloittivat valittomasti tiedustelut talosta taloonmenetelmallii lahikylissa ja jopa naapuripitajissa Kittilassa ja Muoniossa. Tutkijat havaitsivat, etta useissa taloissa joko aavistettiin tai suorastaan tiedettiin teon tekijat, mutta pelko mahdollisista kostotoimenpiteista lukitsi heidan suunsa. Samanaikaisesti suoritettiin asekortistojen tarkistus Kittilan, Muonion ja Kolarin poliisipiireissa. Kolarin kunnasta kerattiin kaikki tekoon kaliiperinsa puolesta soveltuvat aseet, jotka koeammuttiin. Jo ilman mikroskooppista tarkistelua voitiin todeta, etta yksikaan naista ei tullut kysymykseen. Tiedustelujen aikana puhuteltiin noin 300 henkiloa. Ketunpyytajan havainnot Joulupaivana eli joulukuun 25 paivana 1978 eras kittilalainen ketunpyytaja havaitsi Kittilan kaatopaikalla porontaljoja, joista yhdessa oli sarvet paassa. Koska loy to oli hanen mielestaan hieman outo, han ilmoitti asiasta paikalliselle poromiehelIe. Tama kavi yhdessa Kittilan poliisien kanssa

96

,-


paikalla ja 16yd6sta ilmoitettiin valitt6masti pororikostutkijoille. He saapuivat paikalle ja lahemmassa tarkistuksessa kaatopaikalta l6ydettiin joulun aikana ilmestyneen jatevuoren seasta poron taljoja, paita ja lihoja, joista osa oli jo pilaantunut. Lihoista voitiin paatella, etta osa poroista oli tapettu jo syksyn aikana, koska niissa oli paksu rasvakerros. Kaikkiaan paikalta 16ytyi jatteita yhdeksasta porosta. Jatteiden seasta 16ydettiin irrallisia poron korvia, joista viela voitiin paatella porojen omistajat, jotka kuuluivat Muonion, Kolarin alasen ja Kittilan Alakylan paliskuntiin. Teurastusjatteita oli mustissa jatesakeissa seka vihreissa kangaspusseissa, joissa oli kirjaimet Mh. Kangaspussit todettiin Metsahallituksen patjapusseiksi. Rapamahoihin ja taljoihin oli jaatynyt kiinni lahoa puun kuonaa , koivupuun lastua, tuohta ja moottorisahanpurua. Yhteen taljaan oli jaatynyt kiinni sailykepurkin kansi, missa oli teksti "K-halli Kesalahti Kolari". Lisaksi vieia eraaseen taljaan oli osittain jaatynyt kiinni kampapakkaus, missa olevista merkinnoista se todettiin ostetuksi ICAliikkeesta Ruotsista.

Tutkijat yhdistivat heti 16yd6kset Kolarin ymparist6ssa tapahtuneisiin porovarkauksiin, vaikkakin etaisyytta nailla paikkakunnilla on 80 kilometria. Huhumylly pyorii

Rikoksen johdosta alkoi Kolarissa kuulua kaikenlaisia huhuja, jotka tutkijat jarjestelmallisesti tarkistivat. Paasaantoisesti huhut eivat johtaneet porovarkauksien selviamiseen , mutta huhujen joukossa oli yksi suusta suuhun kulkeutunut kertomus, mih kiinnitti erityisesti tutkijoiden huomiotao Tutkijat saivat kuulla, etta Kolarin Teuravuomassa koululla lapset olisivat ammuskelleet sellaisella pienoiskivaarilla, mika sopisi poliisien etsimaan aseeseen. Puhuttelemalla jalleen ihmisia useamman kunnan alueella saatiin varmistus siihen, etta em. koululla oli ollut nuorten poikien kaytossa pienoiskivaari. Lisaksi poliisit tiesivat, etta koululla asuvan mieshenki16n kaikki aseen- 路 kantoluvat oli peruutettu aikaisempien vakivaltaisuuksien perusteella. Kaiken lisaksi hanella oli vihrea Lada-merkkinen henkiloauto. Suurimmat epailykset ja tutkimukset kohdistettiin nyt Teurajarven koululle.

Teurastamona toiminut Teurajiirven koulun liiteri.

97


Keskusrikospoliisin, paikallisen poliisin ja tullin yhteisty6na Hihdettiin koululle tekemaan lumit6ita silla paikalla, missa tiedettiin poikien ammuskelleen. Erittain tarkkaan tehtyjen lumit6iden tuloksena pihalta loydettiin kaksi 22 kaliiperin magnumhylsya, mitka jo paljain silmin katsottuna niiyttiviit olevan identtiset rikospaikalta loydettyjen hylsyjen kanssa. Varmuuden saamiseksi hylsyt Iahetettiin Helsinkiin keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorioon tarkempia tutkimuksia varten. Myohemmin sielta tullut lausunto kertoi , etta kaikki hylsyt oli ammuttu samalla aseella. Kotietsinta Valittomasti hylsyjen loytymisen jalkeen suoritettiin koululla erittain perusteellinen kotietsinta. Varsinaista koulutoimintaa siella ei eniiii ollut vaan koululla asui eras Ossi (nimi muutettu , kuten muutkin syylliseksi epailtyjen nimet) perheineen. Ossi ei oUut kotosalla, vaan eteIaisessa Suomessa tuulenkaatoalueella metsatoissa. Kuitenkin myohem min saatiin selvitys, etta han oli liihinnii liikematkalla etelan metsurien parissa. KotosaHa oUut Ossin aviopuoliso osoitti seka toiminnallaan etta puheillaan selvasti vastenmielisyytensa paikalla tarkastusta suorittavaa virkamieskuntaa vastaan. Ossin asunnon keitti6sta 16ydettiin 37 kpl. erilaisia kivaarinpatruunoita , jotka takavarikoitiin. Koululla on aikaisemmin toiminut puhelinkeskus ja keskushuoneen lattian alta loydettiin lattialankkujen aile piilotettuna Sako-merkkinen metsastyskivaari, sotilaskivaari seka I-piippuinen Winchester-merkkinen haulikko. Kaikki aseet takavarikoitiin. Samassa rakennuksessa sijaitsevaan luokkahuoneeseen johtavassa aulas sa oli runsaasti poronkarvoja. Aulan nurkassa oli mustaa kangasta ale va paiiIlystakki , mika oli veressa ja poronkarvoissa. Aulan lattialla oli siivousluuttu , missa oli havaittavissa verta ja poronkarvoja. Luokkahuoneen lattialla oli veripisaroita ja muutama poronkarva. Luokka vaikutti vasta siivatulta. Koulurakennuksen vintilla oli runsaasti karkeata sualaa erilaisissa sailytysastioissa. Ulkohuonerakennuksessa , halkaliiterissii maapohjalattialla ja seinilla oli veritippoja ja pienia veriroiskeita, joista osa vaikutti vanhoilta. Suurin osa verijaljista ali ilmeisen tuoreita, koska ne liukenivat sarmien valiin niita sulatettaessa sormia hieromalla vastakkain. Porankarvoja oli eri puolilla liiteria. Saunan puoleisessa seinassa oli sahapin-

98

talautaan tarttuneita porankarvaja ja seinassa runsaasti hankautumia. Liiterin maapahjaa oli paikotellen askettain liikuteltu. Siella ali my6s askeWiin sahattu kaivupolkkyja. Siirrettaessa liiterin aikeanpuoleisessa peranurkassa olevaa p61kkykasaa paljastui sen alta noin 2x2 metrin suuruinen kuoppa, mika ali no in 30 senttia syva. Kuopan pahja ja reuna vaikuttivat vasta liikutetuilta . Kuopan reunoiUa kaivamattomalla alueella oli havaittavissa veriroiskeita ja poronkarvoja. Liiterista ali paasy tikapuita my6ten saunan ullakoIle , missa ali veriroiskeita ja pienia lihanpalasia. Saunan ulkaseinan taytteiden joukasta l6ytyi 3 x 3 x 5 sentin kokoinen jaatynyt lihanpalanen, mika muistutti rakenteeltaan poronlihaa. Ullakolla ali kattotuoliin kiinnitettyna verinen nylonnarun patka. Ulkohuonerakennuksen paassa ole van poikien WC:n virtsakourussa oli nain 1 sentin paksuinen , kourun koko leveydelta jaatynyt verikerros. WC :n alta tavattiin noin 3-4 m2 laajuisella alueella jaatynytta punaista nestemaista ainetta. Kotietsinta suoritettiin tammikuun 17 paivana 1979. Kuulustelut aloitetaan Jo katietsinnan yhteydessa tai pikemminkin niiden kestaessa aloitettiin kuulustelut. Koska Ossi ei itse ollut paikalla, ja hanen vaimansa oli sellaisessa mielentilassa, etta hanen kuulusteluaan ei olisi voitu suorittaa, otettiin ensimmaisena Ossin 17vuatias paika kertamaan talosta loydetyista esineista ja muista havainnoista. Kuulustelut aloitettiin Kolarin poliisiasemalla. Tilaisuutta yritti hairita parhaan kykynsa mukaan Ossin tytar tunkeutumalla kuulusteluhuoneeseen esittiien varsin kovaaanisesti omia nakemyk- . siaan asioista ja varsinkin niita tutkivista poliiseistao Hairintaa jatkettiin aidin ja tyttaren toimesta kaasuttelemalla autoa kovaaanisesti kuulusteluhuaneen ikkunan takana. Kuulustelijan hermot sekii ihme kylla auton moottorikin kestivat moiset toimenpiteet. Jo ensimmaisen kuulustelun aikana Ossi itsekin otti puhelimitse yhteytta tutkijoihin ja ihmetteli, mita oli tapahtumassa. Han kertai soittelevansa Jyvaskylan etelapuolelta. Ossi lupasi jo seuraavana paivana tulia selvittelemaan omalta osaltaan hanelle taysin tuntemattamia asioita. Koska tutkijat tiesivat hanet vakivaltaiseksi, olihan han aikai-


k

semmin uhannut aseella pidattamaan tulleita poliisimiehiakin, hanesta annettiin valittomasti radiosanoma pidattamista varten. Kuitenkin, kuten myohemmin voitiin todeta, hanen onnistui ajaa miltei halki Suomen kotiinsa asti joutumatta pidatetyksi, vaikka hanen autonsa rekisterinumeroineen oli pidatyspyynnossa mainittu. Ossin poika, kutsukaamme Mnta Velluksi, kiisti osallisuutensa kyseessa oleviin porovarkauksiin. Han myonsi ainoastaan syyllistyneensa luvattomaan ampuma-aseen hallussapitoon. Han kertoi omistavansa kotoaan loydetyn haulikon, minka han oli hankkinut kolarilaiselta Risto-nimiselta miehelta . Samoin han kertoi muiden aseiden kuuluvan niin ikaan kolarilaiselle Jorma-nimiselle miehelle. Samoin han kertoi Jorman omistaneen heilla olleen pienoiskivaarin , milia ammuttiin magnumpatruunoita. Tassa vaiheessa Vellu ei suostunut tietamaan taman aseen olinpaikkaa. KuuIlessaan poliisiradiosta kotietsinnassa loydetyista todisteista Vellu oli halukas kertomaan kaiken , minka tiesi tutkittavasta porovarkaudesta. Vellu selitti isansa ja Jorman syyllistyneen porovarkauksiin kaksistaan. Itse han kiisti olleensa kertaakaan mukana. Han kertoi varkauksia tapahtuneen pitkin syksya miltei joka yo. Vellu sanoi olleensa aina nukkumassa Ossin ja Jorman palattua yollisilta retkiltaan. Han kyUa kertoi nahneensa myos kotona poronruhoja ja teurastusjatteita, mutta ei tiennyt niiden oUeen anastettuja poroja. Vasta joulukuulla, kun niista kerrottiin lehdissa, hanelle paljastui asian oikea laita. Tutkijoilla oli jo tuo11oin vahva naytto siita, etti:i Vellukin oli aika perusteellisesti sekaantunut anastuksiin. Ottaen huomioon han en ikansa hanet paastettiin kotiinsa kuuluste\ujen jalkeen. Ensimmaiset pidatykset Tutkimuksissa saatujen nayttojen perusteella jo samana paivana pidatettiin J orma ja Ossin lahistolla asuva Urho syylliseksi epailtyina torkeisiin varkauksiin. Heidat siirrettiin eri poliisipiirien pidatettyjen selleihin. Ensimmaisten pidatysten aikoihin tutkijat saivat huhuna kuulla, etta Torniossa olisi kaupiteltu pororrlihaa huomattavasti aile tuottajahintojen. Tutkijat siirtyivatkin Tornioon, missa muutamien kuulustelujen jalkeen pidatettiin sikalainen entinen lihamies. Tama lihamies Hessu kertoikin asioista hetken pidatettyjen sellissa mietittyaan, etta han oli osta-

nut tutun ja luotettavan kolarilaisen Kaken valittamana poronlihaa kahdelta hanelle tuntemattomalta lappalaiselta nayttavalta miehelta. Lihaa han arvioi ostaneensa 350 kiloa , mista oli maksanut 3500 markkaa. Tassa vaiheessa ku vaan liittyi myos Hessun hyva ystava, niin ikaan torniolainen yksityisyrittaja Rami. Rami ja Hessu olivat yhdessa rahoittaneet ostokset. Lihat vietiin Ramin asunnolle. Taalta niita myytiin ruhottain yksityisille poronostajilIe. Poronostajia kuulusteltaessa huomattiin, etta kaikki liha ei ollut viela Hessun ilmoittamissa ' myyntiluvuissa. Aluksi Hessu ilmoitti , eWi hanoli vienyt loput lihat Liakan kaatopaikalle. Ennen pitkaa han muutti kertomustaan ja sanoi Ramin siirtaneen loput lihat autiona olleeseen kotitaloonsa Tervolaan. Sielta loydettiin aution talon ullakolta 128 kiloa poronlihaa, joka takavarikoitiin. Myos Rami vahvisti nama kertomukset omissa kuulusteluissaan. Molemmat kiistivat tietaneensa, etta kyseessa oli anastettu liha. Heille herasivat epailykset lihojen alkuperasta vasta siina vaiheessa, kun lehdissa kerrottiin Kolarin porovarkauksista. Pidatykset jatkuvat Tammikuun 19 paivana Ossikin oli saapunut kotiinsa, mista hanet iitapaivalla pidatettiin. Ensimmaiseen alustavaan puhutte1uun Ossi saapui lakikirja kainalossaan. Koska Ossi ei ensimaisessa puhuttelussa kertonut mitaan asiaa valaisevaa, hanet siirrettiin Muonioon pidiitettyjen suojaan. Seuraavana paivana pidatettiin kolarilainen liikemies Kake , joka siirrettiin Pelloon. Kuultavat alkavat puhua totuuksia Aluksi Urho kertoi kuulustelijoille osatotuuksia, mitka kuitenkin auttoivat asiassa eteenpain. Urhon osuus porovarkauksissa ei ollutkaan kovin suuri. Lahinna han oli antanut kuljetusapua. Lisaksi han oli ottanut syntymapaivalahjaksi anastetun porOll ja ollut katkemassa muita ruhoja. Ossikin oli varsin halukas keskustelemaan ja han sepittelikin tutkijoita huvittavia kertomuksia. Koululle ilmestyneiden poronkarvoje n han kertoi oUeen peraisin syksylla ostamastaan porosta, jota tutkij at pitivat ilmeisena alibiporona. WC:n aile kertynyt veri oli taas lahtOisin syksyn erotuksissa Ossin hankkimista poronverista, mitka olivat paasseet pilaantumaan. Ennen pitkaa Ossi muutti jalleen kertomuksiaan

99


ja nyt ilmeisina tekij6ina olivat haneUe tuntemattom at tukholmalaiset, jotka olivat pyytaneet hanen liiteriaan lainaksi. Li saksi suurin naista harvinaisen kookkaista miehista oli kertonut Ossille , etta mikali "viserryksia" kuuluu, niin siiHi. ei hyva seuraa. Pelaten askeista lausumaa Ossi oli oUut pakotettu suuren perheen huoltajana pUhumaan muunneltua totuutta. Pian hanen kertomuksestaan jaivat pois tukholmalaiset jattilaiset ja tilalle astui eras paikkakunnalla juuri askettain kuoUut mies . OUakseen hapaisematta vainajan muistoa han oli aikaisemmin oUut pakotettu valehtelemaan kuulu stelijoiUe. Ossi itse vakuutti olevansa erittain elainrakas . Han jutteli, etta 15 vuotta takaperin hanen oli oUut pakko tappaa oma koiransa, jota paahan ly6dessaan koiralla oli silmatkin "kehinneet" paasta kuin lankarullat. Nama muistot olivat painajaisina sailyneet kaikki pitkat vuodet ja estaneet hanet tappamasta minkaanlaista elainta. Jormaakin kaytiin kuulustelemassa , mutta han

100

oli varsin vaitelias tutkijoita kiinnostavista asioistao Vasta neljannessa kuulustelussa han kertoi omistavansa tutkijoiden etsiman aseen kaltaisen aseen. Han oli itse porannut sen panospesan magnum-patruunoille sopivaksi. Aseen han oli lainannut Ossille. Samassa kuulu stelussa han my6n si vieneensa lihoja Tornioon seka Ossin roskia KittiIan kaatopaikalle.

Porovarkaudet kasvavat

Kuulustelujen jatkuessa VeUu otettiin uudelleen kuultav aksi. Ta1l6in han kertoi olleensa itse mukana miltei jokaisella keikalla, joita oli suoritettu syksysta lahtien harva se ilta. Varkaudet olivat paaosiltaan tapahtuneet reitilla Teurajarven koulu-Kurtakko-Yllasjarvi- Hannunkainen. Yleensa oli kaytetty asetta, mutta kaytiinpa porometsalla pelkka suopunkik'in pyyntivalineena. Suopungilla saatiin yksi poro, minka elainrakas Ossi lopetti ly6malla sita kirveella paahan.


Tutkimuksissa selvisi, eWi metsaan jai my6s haavakoita. Ainakin yksi haavakko lopetettiin ajamalla silta autolla tiella takajalat poikki. Yliajon seurauksenakaan tama poro ei viela kuollut vaan miesten haettua koululta tilavampia autoja kuljetusta varten, ko. poro viela rohkeni heilutella paataan tien sivussa kuusen juurella. Tassa vaiheessa my6s Ossi ja Jorma puhkesivat puhumaan yhtapitavasti Vellun kanssa. Porojen metsastysmaat laajenevat Ossin, Jorman ja Vellun kertomusten mukaan poroja oli anastettu muualtakin kuin aikaisemmin mainitun reitin varrelta. Mukaan tuli Kittilan Harkimannikk6, mista anastettiin nelja poroa, ns. Miettusen tien varrelta tuotiin kaksi poroa, samoin Kolarin Sunnatievasta, yksi poro Kurtakon raviradan takamaastosta, kaksi poroa Kuiviomaan tien varresta kunnan alueelta seka useita poroja Kolarin Teuravuomalta. Lopuksi hankittiin porojen kuljettamiseen paremmin soveltuva Ford Transitmerkkinen pakettiauto, milla metsastysmatkat ulotettiin aina Sodankylan kunnan alueelle saakka. Talla parin sadan kilometrin mittaisella y6lliselHi matkalla oli ollut sikali huono tuuri, etta aseen jyva kiilsi kuutamossa oudosti seurauksella, etta eraksi ei saatu yhtaan poroa , mutta haavoitettiin niita sentaan Tepsan kylan lahist6lla. Tekij6ita kun oli saatu lisaa, mukaan tulivat kolarilaiset Repe, Aukku ja Eikka. Vanhimmat varkauksista oli suoritettu jo vuonna 1972. Lisaksi joskus oli oUut mukana osa tekij6iden aviopuolisoista. Uusista nimista pidatettiin ainoastaan Repe. Hanet siirrettiin Sieppija.rvelle pidatettyjen selliin helmikuun 2 paivana 1979. Viela selvisi, etta Vellu ja Ossi olivat anastaneet yhden poron Kittilan Raatikkalehdossa, jolloin kuvaan astui taas uusi mies, pohjanmaalainen paikallistavaran kaupustelija Keke. Hanet porotutkijat pidattivat Tampereen lahist6lta Kangasalta vasta niinkin my6haan kuin elokuun 14 paivana 1979. Yllasjarvi-Luosun suunnalla tapahtuneiden porovarkauksien suhteen tekijat menivat niiden lukuisuuden vuoksi siina maarin sekaisin, etta tarkkaa iukua on mahdoton sanoa. Markkinointia ulkomaille Jo aikaisemmin syksylla 1978 porotutkijat olivat vierailleet Kolarin TeuravuomaUa, missa todettiin

kaksi poroa anastetuksi. Lisaksi 16ytyi viela yksi haavoihin kuollut ja jo pitkalle madantynyt poron raato. Tuolloin juttu ei jaanyt suinkaan pimeaksi vaan keskeneraiseksi. Tekij6ista oli tie tty aavistus, mutta naytt6a ei silloin oUut viela tarpeeksi. Nyt selvisi naiden porojen anastajiksi Repe ja Jorma. Toinen anastetuista poroista oli ruotsalainen. Jorma ja Ossi markkinoivat nama porot Ruotsiin, mista ostajaksi tuli Begu. Kaupat tehtiin Muonion kirkonkylan lahist611a. Lienee kohtalon ivaa, eWi tuolloin Begu osti veljeltaan anastetun poron . Samalle miehelle markkinoitiin toisenkin kerran poroja. Kaupat tehtiin jalleen samalla paikalla. Nama porot oli anastettu Kittilan Harkimannik6stao Naiden lisaksi Ossi ja Jorma olivat pyytaneet Begua jarjestamaan Ruotsissa markkinat suuremmalle lihaeralle. Heidan tarkoituksenaan oli ollut ajaa suurempi tokka yli rajajoen Ruotsin puolelle jostakin Kolarin ja Muonion valilta asumattomalta seudulta. Riistakanta monipuolistuu Kuulusteluja jatkettaessa saatiin sel ville, etta miehet oliva! syyllistyneet my6s lukuisiin hirvien salakaatoihin Hi.hinna Teuravuoman alueella. Suurin osa naista salakaadoista oli jo rangaistavuutensa puoiesta vanhentunut. Hirvimetsallakin oli oltu varsin aktiivisesti. Mutta kerran heille sattui harhaisku. Rami ja Aukku olivat lahteneet silloin yksissatuumin kaatamaan sitlaa hirvea. Metsastysmaaksi valittiin hirvirikas Teuravuoma. Sumussa he kohtasivatkin suuren elaimen, joka ammuttiin hirvena. Sumu oli niin vahva, etta tapahtui erehdys. He ampuivatkin suuren harkaporon, mika jatettiin ampumapaikalle kun erehdys huomattiin. Yhdella naista matkoista ammuttiin my6s kurki, joka sattui tasapainottelemaan yhden jalkansa varassa sopivan ampumamatkan paassa tieita. Viimeinen ja r6yhkein salakaato tapahtui heinakuun lopulla 1978 Kolarin kirkonkylassa. Valoisana kesayona Ossi ja hanen vaimonsa olivat palailemassa Repen luota vierailulta, kun he huomasivat Kolarin asemalla kolme hirvea. Tietysti autossa oli mukana hirvien kaatamiseen tarvittava kivaari. Ossi jai autosta ja kaatoi yhden naista hirvista vain noin 40-50 metrin paahan lahimmasta omakotitalosta, noin 30 metrin paa.ssa. Kittila.an johtavasta maantiesta. Kaatopaikaita oli matkaa noin 100200 metria la.hella sijaitsevaan majoitus- ja ravitse101


musliikkeeseen, missa Kolarin y6elama oli vilkkainta. Ossi jai kaatopaikalle ja rouva lahti hakemaan Jormaa kaveriksi nylkyhommiin. Lihat vietiin my6hemmin Teuravuomaan koululle, missa suoritettiin kristillinen tasajako. Ja jalleen ilmaantui juttuun uusi tekija, kolarilainen Jokke , joka oli suorittanut hirvien salakaatoja yhdessa Jorman kanssa. Poronlihojen markkinointiinkiin 16ydettiin viela yksi suunta, kun saatiin selville, etta enonteki61ainen liikenn6itsija Veke oli ostellut Ossilta poronlibaa Kolarissa pariinkiin eri otteeseen. Kalastusta toisten vesissa ja kalalammikoissa Erakarpasen pure mat miehet tietysti harrastivat my6s kalastusta. Yleensa kalastettiin toisten vesissa ilman lupaa, luvattomilla alueilla ja laittomilla pyyntineuvoilla. Repe ja Ossi kavaisivat juhannusmatkalla Muonion Kieker6jarvella, tietysti kalalla. Jarven rannalla oli taulu , missa kalastus ilmoitettiin kielletyksi. Ensi t6iksi taulu revittiin irti ja havitettiin, minka jalkeen kalastus voitiinkin aloittaa. Lisaksi he harrastivat luvatonta verkkokalastusta Kuerijoella ja muissakin vesissa, missa verkkokalastus oli nimenomaan kielletty. Ilmeisesti tavallisilla kalastusvalineilla saadut saaliit eivat tyydyttaneet pyytajia, koska paatettiin muuttaa vieheita taysin. Aluksi tehtiin keikka Pelion Sorvavaarassa olevalle TVL:n varastolle, missa ammusvarastosta anastettiin sahk6nalleja ja rajahdysainetta. Mukaan oli liittynyt Jormakin. Kun viela saatiin hankittua auton akkukin niin pioneerionkea lahdettiin kokeilemaan ensin Teuravuoman mataliin jarviin, mista pommikalastajat saivat saaliikseen 'enemman mutaa kuin kalaa. Tasta viisastuneena suunnattiin matka pommien kanssa Muonion Pakasaivoon eli Lapin Helvettiin, missa tiedetaan olevan syvyytta ainakin kolmen suopungin mitan. Saivolla jouduttiin ottamaan luvattomasti haltuun lukittu vene. Pommejakin suurennettiin, mutta tulos oli edelleen heikko. Vain muutama kala py6rahti maba y16spain jarven pintaan. Turvallisimmaksi saaliin kannalta katsottiin nyt kalalammikko. Kohteeksi valittiin Pellon Orajarvella rauhallisella paikalla ollut kalalammikko, mista saatiin jonkin verran punalihaista kalaa lammikon omistajalta luvattomasti lainatuilla verkoillao My6hemmin Jorma laittoi oman kala-altaan, johon oli hankittava tietysti kalaa. Halvin tapa oli 102

pyydystaa niita toisen altaasta. Jalleen labdettiin samalle altaalle Pelloon. Nyt oli otettu mukaan kuljetukseen soveltuvia muovisaaveja. Koska kuljetusmatka olisi kohtalaisen pitka niin Repe hankki valtiolta lainaksi happipulIon. Jalleen saatiin joitakin lohensukuisia kaloja, jotka siirrettiin saaveihin. Jorman Kleinbussin takaosassa Repe toimi kuljetuksen aikana sairaanhoitajana hapettaen pullolla saavien yetta. Vetta jouduttiin matkalla viela lisaamaan kuljetusastioibin N aalastojoesta. Pullosta loppui kuienkin yllattaen matkalla bappi, jolloin Jorma neuvoi Repea hammentamaan astioiden yetta hapettakseen ne. Repe onnistuikin tehtavassaan hyvin, sillaJorman altaalle saavuttua todettiin ainoastaan yhden kalan kuolleen. Tavaraa rajan takaa Suoritettaessa tarkastuksia porovarkauksien tutkimuksen aikana tutkijoiden huomio kiintyi ruotsalaisvalmisteiseen viilan paahan, joka 16ytyi eraan syylliseksi epaillyn autosta. Kolarilaisissa myymal6issa tiedusteltiin kuuluisiko kyseinen artikkeli niiden myyntilistoilla oleviin tuotteisiin, mutta saatiin kielteisia vastauksia. Kuitenkin eraassa tarvikemyymaHissa havaittiin olevan vastaavanlaisia viilanpaita myynnissa. Niiden alkuperaa tiedusteltaessa saatiin kuulla, etta Jorma oli tuonut niita liikkeeseen myytavaksi. Samalla kerralla liikkeesta luovutettiin tutkijoille moottorisahan teraketjuja ja muita varaosia, jotka olivat silme tulleet Jorman toimittamana. Tutkijoiden tietoon oli tullut jossakin kahvikeskustelussa, etta Pohjois-Ruotsin metsaty6mailta oli anastettu moottorisahoja syksyn -78 aikana. Taman vuoksi otettiin yhteyksia Ruotsin poliisiviranomaisiin. Kirunan, Pajalan ja Haaparannan rikospoliisit olivatkin kovin kiinnostuneita asiasta ja sielta tulikin kaikkiaan 6 miesta paksuine rikosilmoitusnippuineen. Uusia kotietsintoja Jo ensimmaisten kotietsint6jen yhteydessa oli kiinnitetty huomiota hyvin erilaisiin tavaravalikoimiin mm. Ossin asunnolla. Nyt, kun oli kaytettavissa perusteellisia tavaraluetteloita anastetuista esineista Pohjois-Ruotsin alueelta, alkoi paljastua kansainvalinen rikosliiga. Syylliseksi epaillyt olivat auliita kertoilemaan asioista ja kuulustelup6ytakirjanpino kasvoi paiva


paiviilta. Mita merkillisimpia seikkailuja ja rikoksia alkoi paljastua. Kolarin poliisiaseman kellaritilat muistuttivat lahinna pienoistavarataloa. Niin runsas ja monipuolinen oli anastettujen ja takai路路 sinsaatujen esineiden vuori. Pitkallisen selvityksen tuloksena saatiin asiat jarjestykseen ja tavarat oikeille omistajille.

Peramoottoreita ja moottorisahoja

Jorma ja Jokke olivat hankkineet yhteisen kaivinkoneen, vuonna 1976 mutta se ei ollut tuntunut kannattavalta yritykselta. Ollessaan kesalla kaivamassa heilla tuli keskustelua siita, kuinka Jokke oli nahnyt Ruotsin Junosuandossa ASSI'lla tyoskennellessaan paljon peramoottoreita. Tuumittuaan asiaa tarkemmin , he paattivat kiiyda anastamassa peramoottoreita ja myyda niita pienena sivuhankkeena. Elokuun puolivalin seutuvilla he lahtivat autoilemaan kohden Junosuandoa. Murtauduttuaan paikallisen uittoyhdistyksen varastoon he nostivat autonsa peralle 3 kpl 20 hv:n peramoottoreita. Sen jalkeen he tunkeutuivat laheisyydessa olleeseen

yksityiseen venevajaan, josta anastivat yhden 3,9 hv:n peramoottorin, jonka laittoivat my os autoonsa. Sen jalkeen he ajoivat Huukin kylan kohdalle, mista lainasivat rannalla ollutta venetta ja kuljettivat lastinsa Suomen puolelle. Veneessa he kayttivat anastamaansa pieninta moottoria kuljetuksen aikana. Palautettuaan veneen takaisin Ruotsin rannalle he katkivat pikkumoottorin metsaan puun aile. My6hemmin, kun he olivat sita sielta noutamassa, voivat he vain todeta, etta "joku eparehellinen" oli sattunut varmaan paikalle ja vienyt sen heidan katk6staan. Isokokoiset moottorit he noutivat mY6hemmin piilosta ja kuljettivat ne Joken kotiin. Poliisi loysi yhden niista Joken kotitalon navettarakennuksen vintilta sahanpuruihin piilotettuna. Yksi oli kulkeutunut Ylitorniolle erittain kauniin Vietosen rannoille. Kolmannen kohtalo oli huomattavasti koruttomampi. Se oli loytanyt viimeisen omistajansa Oulun etelapuolelta Pulkkilan pitiijasta ja oli neitsytajolla pudonnut veneen perastii matikoistaan kuuluisaan Uljuan tekoaltaaseen, eika sita ollut loydetty sielta sammakkomiestenkaan avullao 103


Syyskesalla -78 Jorma ja Repe kavivat yhdessa anastamassa Ruotsin Kihlangista Bomanverketin vajasta pari kappaletta sahk6kaytt6isia kasisirkkeleita seka iskuporakoneen ja jotain muuta pienempaa "kampetta". Nama he toivat Suomeen autossaan. Kevatkesalla 1977 Jorman toimiessa puutavaraliikemiehena han osteli metsaa ruotsalaiselle puutavarayhti611e mm. Kolarin kirkonkylan Uihettyvilta. Hakkuumiehena han ella oli mm. Aukku. Repe oli my6s kiinnostunut metsat6ista ja osallistui vapaa-aikoinaan hakkuuseen. Hanella oli kuitenkin vanha moottorisaha. Jorma tiesi, eWi Ruotsissa on parempia sahoja. Niinpa he sonnustautuivat matkaan Repen autolla. He ajoivat Pajalan ja Junosuandon ohitse Nurmosuandoon. Siella he murtautuivat metsanhoitohallituksen m6kkiin ja anastivat Jonsered-merkkisen moottorisahan seka siihen tarvittavaa polttoainetta ja ty6kaluja. Piilotettuaan sahan autoon he palasivat takaisin Suomeen Kolarin tullin kautta. Jokke ty6skenteli Ruotsissa metsurina ASSln palveluksessa. Syystalvella -78 han oli havainnut, kuinka yhti611e tuti 22 kpl. uusia Husqvarna moottorisahoja. Niita sailytettiin vajoissa, jotka olivat ty6maalla. Han kertoi havainnostaan Jormalle, joka kiinnostui asiasta kovasti. Marraskuulla idea oli jo kypsynyt niin paljon, etta se voitiin toteuttaa. Jorma oui Vellun kaverikseen ja he lahtivat yhdessa Kaken omistamalla autolla Ruotsiin . Koska Jormalla oli hyva paikallistuntemus Ruotsin puolella ja Jokke oli kuvaillut seudut tarkoin ei heilla oUut mitaan vaikeuksia osua ASSln moottorisahavajoille. Murtauduttuaan vajaan he anastivat 14 kpl. Husqvarnoja. Lisaksi he ottivat mukaansa teraketjuja , -laippoja ja sahoihin tarvittavia varaosia. Jorman veli omisti autiona olevan talon Ruotsin Huukissa. Pihapiirissa oleva navetanvintti oli oiva piilopaikka varastetuille sahoille. Sinne katkettiin kaikki lukuunottamatta yhta sahaa, joka tuotiin autoon piilotettuna Suomeen. Muutaman paivan odottelun jalkeen Muonionjoen jaat olivat vahvistuneet niin paljon , etta salakuljetus Suomeen voitiin suorittaa. Silloin astui kuvaan mukaan my6s Vellun isa Ossi. Han meni sopimuksen mukaan puoleny6n aikaan omaHa autollaan vastaan Vellua ja Jormaa, jotka saapuivatkin vastakkaiselle kohdalle Ruotsin rannalle ja vilkuttelivat valoja Ossille, joka oli pian heidan 104

luonaan turvallisesti kevyena miehena ohuttakin jaata pitkin. Mukanaan hanelHi oli lahitalosta "lainaamansa" muoviahkio ja potkukelkka seka puinen vesikelkka. Tavarat lastattiin Ossin kuljetusvalineisiin ja han vei ne joen yli seka kuljetti edelleen autollaan Teurajiirven koululle, minne Jormakin kohta saapui kulkien laillista tieta rajan yli. Seuraavalla kerralla, aivan joulunpyhien tuntumassa, kun metsaty6maa oli jalleen hiljentynyt kavivat Jorma ja Vellu uudeHeen vierailuHa ty6maakopeissa. Talla kerralla heidan mukaansa "tuIi" sielta 8 kpl. m-sahoja seka viereisista kopeista erilaisia avaimia ja ty6kalllja. Tavaroiden maahantuonti tapahtui kuten edellisellakin kerralla. Markkinointia

Koska maa oli alkanut polttaa jo koplan jalkojen aHa tutkittavana olevien porovarkauksien vuoksi , sahat oli saatava mahdollisimman nopeasti menemaan. Edulliseksi ostajaksi osoittautui jalleen Hessu. Koska Kakella oli suhteita Hessuun jo entuudestaan, han jarjesteli kauppoja. Osa sahoista vietiin Tornioon Hessulle ja Ramille. Kuitenkin Jormalla oli liikemiessuhteita ylitorniolaiseen koneliikkeeseen, jonne han sai muutaman sahan kaupaksi. Ossi oli omaHa tahollaan my6s toimelias. Han lahti sattumoisin samoihin aikoihin, kun porovarkausjuttu alkoi poJtella Etela-Suomeen missa oli suuri tuulenkaatosavotta kaynnissa. Tarkoituksenaan hanella oli omien kertomuksiensa mukaan katsella sielta t6ita. Kuitenkin hanella oli sattunut mukaan yksi kappale anasettuja sahoja, jonka han myi tuntemattomalle miehelle . Yhden sahan Jorrna ja Vellu myivat torniolaiselle Vikelle. Kake my6s osti omaan kaytt66nsasahan. Liikenn6itsija Veke osti Ossilta pari sahaa, mutta palautti niista toisen takaisin . Ylitorniolainen liikkeenharjoittaja Matti osti 6 sahaa seka mm. viilan paita ja muita sahaan liittyvia tarvikkeita. Varaosia han toi myytavaksi Kolariin sivumyymalaansa. Myyntikentta oli ollut laaja ja oli se mahdollisimman monimlltkainen. Kuitenkin lahes kaikki Ruotsista anastetut sabat ja varaosat saatiin takaisin. Y61liset tutustumiset Ruotsin puolustusvoimiin Pohjoisessa, Tornionjoen lansipuolella sijaitsevat Ruotsin Armeijan varastot alkoivat kiinnostaaerityisest! J ormaa ja Repea vuoden -78 kevaalla. Niinpa he eraana iltana suuntasivat matkansa ky-


seisille varastoiUe. Mukaansa he olivat varustaneet tarpeellisiksi katsomansa murtovalineet. Tunkeuduttuaan eraaseen varastoon he totesivat siella olevan rajahdysaineita, ammuksia ja tykkeja. Samalla kerralla he katselivat muitakin lukittuja varastoja sisapuolelta ja erityista mielenkiintoa heissa heratti nakemansa panssarivaunu. He kuitenkin luopuivat anastamisesta silloin ja palailivat tyhjin toimin takaisin. Kohta taman matkan jalkeen he lahtiviit uudelleen samoille tienoille ja murtautuivat varastoon. Talla kerralla he 16ysivat kaytt6kelpoisempaa tavaraa ja ottivat mukaansa mm. 2 kpl radioasemia, puhelinvaihteen, 2 kpl. puhelinlaitteita seka erilaisia optisia laitteita. Kuljetettuaan saaliinsa Muonionjokivarteen he piilottivat ne Ruotsin puoleiselle rannalle pensaikkoon, mista kavivat ne my6hemmin noutamassa veneella Suomeen. Tutkittuaan laitteita tarkemmin Jorman kotona he totesivat, etteivat ne toimineet toivotulla tavalla. Laitteita hajasijoitettiin koplan jasenten kesken. Suurin osa niista joutui kuitenkin Vekelle, joka toimitti ne mY6hemmin Kakelle. Laitteista puuttuivat paristot ja muut tarvittavat virtalahteet. Marraskuulla alkoi jo kaamos hiipia Kolarinkin korkeudelle. Veke sattui eraana paivana kaymaan Jorman asunnolla. Mukanaan hanella oli my6s enonteki6lainen Late. Jorma ehdotteli, etta lahdettaisiin pienelle ajelulle. Kolmistaan he suuntasivat matkansa kohden Pajalaa. Siella Jorma kavi eraassa talossa, josta Ollen olisi pitanyt lahtea mukaan. Kuitenkaan Olle ei tullut, mutta Jorma oli saanut hanelta tarpeellisen taskulampun lainaksi. Tarann6n kylassa Jorma poikkesi taas eraaseen taloon ja lainasi sielta kaasuhitsauspullot. Pillit hanella olivat olleet jo kotoaan lahdettaessa. Armeijan varas ton ovi oli kuitenkin 'hiin lujaa laatua, etteivat kaverukset onnistuneet sita polttamaan puhki. He jatkoivat matkaansa samoille varastoille, missa Jorma oli jo aikaisemmin kaynyt. Jo tuntemallaan menetelmalla han tunkeutui varastoon sisalle ja toi sielta sylissaan tavaraa autoon. Taalta 16ytyivat my6skin tarpeelliset paristot aikaisemmin anastettuihin radiolaitteisiin. Tavarat kuljetettiin autoon piilotettuna tullin kautta Suomeen. Melkein kaikki anastettu omaisuus 16ytyi maali~颅 kuulla -79 katkettyna Muonion Akiisjiirveltii. J 0 moottorisahakauppojen yhteydessii tunnetuksi tullut Vikke oli innokas kerailija ja niinpii laitteet oli toimitettu hanelle monien viilikiisien kautta.

Autiotaloja ja metsakamppia Talvella -78, kun Ossi oli sovittamassa hanelle tuomittua vapausrangaistustaan harrastivat muut koplan jasenet etupiiassa autiotalojen puhdistuksla.

Kittilan kunnan alueelta on muuttanut paljon vakea Ruotsiin tahi etelaisempaan Suomeen leveamman leivan toivossa. Taloja on jaanyt paljon tyhjilleen. U sein taloihin on jaanyt varsin arvokastakin antiikkiesineist6a. Nyt, kun Ossi oli linnassa, hanen vaimonsa Alma taytti hanen paikkansa. Sen lisaksi, eWi Almalla oli paikallistuntemusta Kittilan suunnalla, hiin oli my6s kovin kiinnostunut vanhoista rukeista, kirnuista ja piimaleileista. Repe, Jorma ja Vellu olivat muut jasenet tassa kvartetissa. U seat autiotalot riisuttiin antiikkiesineistaan. Kun Ossi palasi linnasta suunnattiin toiminta etupaassa miesporukalla metsakamppiin. Tamm6iselta keikalta olivat peraisin niin vihreat patjapussit kuin my6s porovarkauksien yhteydessa tutuksi tullut musta "palttookin", jota Ossi oli kayttanyt suoja vaatteenaan nylkiessa poroja Teurajaryen koulun liiterissa, missa J orman kertoman mukaan "rapamahoja oli kuin kukon poikia". Nailla 路matkoilla anasteltiin myos polttoaineita. Tallaisen kohteeksi joutui my6s eraanii jona KittiIan lentokentalla ollut lentokone. Tasoissa olevista tankeista liruteltiin polttonestetta , joka laitettiin Jorman autoon , jolla oltiin silla kerralla liikkeellao Kake toimi liikkeenharjoittajana ja hanella oli varastonaan Kurtakon tienvarressa sijaitseva vanha talo. Ossi, Jorma ja Repe eivat tuntuneet kunnioittavan kaveriaan kovinkaan paljon, vaan kavivat pari kertaa yhdessii varkaissa Kaken varastossa. Mukanaan he veivat sielta mm. 14-15 kpl. uusia auton renkaita. Naiden tavaroiden markkinoinnissa Kake ei ollut sattumoisin mukana. Autiotaloihin, kamppiin seka polttoaineisiio kohdistuneita varkauksia oli niin lukuisasti, etta asianomistajia jouduttiin kuulustelemaan ympari Suomea. Tama ty611istikin tutkijat useiksi viikoiksi. Viinakin virtasi Viina ja rikollisuus liittyvat usein yhteen. Niin tassakin tapauksessa. Ossi oli syyllistynyt tiputtelemaan pontikkaa. Samoin han kuin vaimoosa Alma olivat silloin ta116io myyneet pimean pullon ihmisten iloksi. Repe seosijaan kunnostautui Au105


kun kanssa ainoastaan pontikankeitossa. Se tapahtuikin Repen valmistamilla valineilla hanen ty6paikallaan. Tarvikkeet oli ostettu Ruotsista. Keittamisessa kaytettiin valtion omistamaa Kosan-kaasua.

TorniolljokilaaksOll historian laajin jutturuuhka Tutkimuksien alkuvaiheessa oli kovasti vaikeuksia saada sellaisia naytt6ja, etta olisi paasty kasiksi tekijoihin ja kotietsintoihin. Mutta tassakin tapauksessa kavi lopulta kuitenkin niin, etta asioille ei tahtonut loppua tullakaan. Iso "sakki" energisia ihmisia oli ahkeroinut lahes vuosikymmenen ajan ja jalki oli sen mukaista. Poliisin selviaminen valtavasta urakasta paaasiassa kahden miehen voimin kesti noin kahdeksan kuukauden ajan. Kuitenkin viela oikeudenkaynnin jalkeen ovat syylliset tehneet ilmiantoja toisiaan vastaan. Lienevatk6 jossakin vaiheessa riitaantuneet keskenaan. Kielteisista alkuasenteista selviydyttyaan syylliseksi epaillyt suhtautuivat usein kuulusteluihin humoristisesti, mutta kuitenkin asiallisesti. Tama auttoikin kumpaakin osapuoIta tutkimuksien sietamisessa. Oikeudenkayntiii ja tuomioita Ensimmaisen kerran asiaa kasiteltiin Ylitornion KO:ssa maaliskuun 1 paivana 1979, silloin poliisitutkimukset olivat vieia pahasti kesken. Asiaa kasiteltiin karajayleis6n suureksi pettymykseksi suljetuin ovin, koska Vellu oli viela alaikiiinen. Erittain vaiherikas ja varikas oikeudenkaynti saatiin paatokseen marraskuun 1 paiviinii 1979. Asioita oli silloin kasitelty kaikkiaan 11 kertaa. Pisimman kakun ansaitsi Jorma, jolle KO tuo-

106

mitsi kolme vuotta 4 kuukautta vankeutta. Ossin ansiot katsottiin kahden vuoden kolmen kuukauden ja kymmenen piiivan ja Repen kahden vuoden yhden kuukauden kymmenen paivan arvoiseksi. Vellu sai nuorena henkil6na 11 kuukautta 20 paivaa vankeutta ehdollisena. Vekelle annettiin my6s ehdollinen tuomio 10 kuukautta 20 paivaa. Kake selvisi neljalla kuukaudella ehdollista, ynna 60 paivasakkoa. Hessun katsottiin tunaroineen 60 paivasakon edesta. Rami taasen selvisi puolta vahemmalla. Kekelle katsottiin sopivaksi muistutukseksi kahdeksan kuukautta kymmenen paivaa ehdollista vankeutta. Aukku oli syyllistynyt rikoksiin kahden kuukauden kymmenen paivan seka 40 paivasakon edesta. Peku sai lihanostoistaan 80 paivasakkoa. Urhokin oli ollut vahan mukana ja hanta palkittiin 60 paivasakolla. Alma oli myynyt viinaa ja ryhtynyt rikoksen kautta saatuun tavaraan ja sai siita 50 paivasakkoa. 10kelle oli 40 paivasakkoa sopiva maara. Vikke ansaitsi tempuistaan 30, kun Matti sai 10 enemman. Osa jutuista jatettiin syyttamatta tahi tuomitsematta koska ne olivat jo vanhentuneet. Rovaniemen HO on my6s jo ehtinyt sanomaan painavan sanansa tasta jutusta. PaasaantOisesti tuomiot pysyivat muuttumattomina. Hovioikeus totesi muutamia rikoksia lisiia tapahtuneiksi, mutta tuomioiden yhteenlaskutavan mukaan ne eivat lisanneet sanottavasti tuomioita. Taman jutun pohjalta saattaa viela tulla tuomionpurkuja lahinna Alman osalta. My6hemmin suoritetut tutkimukset viittaavat siihen, etta Alma olisi sekaantunut salakuljetuksiin ja porovarkauksiin laajemminkin, mutta mikaan oikeusaste ei ole vieia ilmaissut kantaansa asiaan.


Rapamahoja kuin kukonpoikia