Page 1

NÄKÖKULMIA

TASA-ARVOON


KOKOOMUSOPISKELIJAT: NÄKÖKULMIA TASA-ARVOON Julkaisija Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Kansakoulukuja 3 A, 3. krs 00100 Helsinki www.kokoomusopiskelijat.fi Ulkoasu ja taitto Raudasmedia Painosmäärä 500 kpl Painopaikka X-Copy Oy

2


SISÄLLYS

KILPAILUKYKYISELLÄ YHTEISKUNNALLA EI OLE VARAA YLLÄPITÄÄ SYRJIVIÄ RAKENTEITA . . . . . . . . . . . . . . . 4 EDISTETÄÄN TASA-ARVOA TYÖPAIKOILLA – ALOITETAAN OMASTAMME . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 VÄKIVALLAN KÄYTTÄJIEN INTRESSEISSÄ VAIENTAA UHRI JA ESTÄÄ UHRIA KÄYTTÄMÄSTÄ LAKIA OIKEUKSIENSA SUOJAKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 TEKOJA TASA-ARVOISTEN URAMAHDOLLISUUKSIEN PUOLESTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 ALAVALINTOJEN SUKUPUOLITTUNEISUUS ON ESTE MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVOLLE . . . . . . . . . . 15 NAISEN VUOSI ON MIEHEN 11 KUUKAUTTA . . . . . . . . . . . . . . 18 POLITIIKAN PELASTAMA POIKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 JUURI MIKÄÄN EI OLE NIIN KOKOOMUSLAISTA KUIN FEMINISMI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

3


ESIPUHE

KILPAILUKYKYISELLÄ YHTEISKUNNALLA

EI OLE VARAA YLLÄPITÄÄ

SYRJIVIÄ RAKENTEITA JANIKA TAKATALO

K

okoomusopiskelijoiden periaateohjelmassa lukee, että olemme yhteiskunnan tiedostava etujoukko. Meillä on ollut merkittävä rooli Kokoomuspuolueen historiassa ja täten myös yhteiskunnassa. Juuri Kokoomusopiskelijoiden toimijat edelläkävijöinä ovat siirtäneet emopuoluetta uusilla ajatuksilla pois mukavuusalueeltaan. Viimeksi näin kävi liittokokouksessamme, jossa tavoiteohjelmaan lisättiin seuraava kirjaus: ”Tasa-arvo ei ole valmis. Kokoo-

musopiskelijat ovat yhdenvertaisuuden edistäjiä. Kokoomusopiskelijat on feministinen järjestö”. Uutta lisäystä seurasi vilkas keskustelu. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeistofeminismi on? Voiko sitä edes olla olemassa? Tämä käsissäsi oleva pamfletti tarjoaa osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin. Meille feminismi tarkoittaa sitä, että tiedostamme ne sukupuolittuneet rakenteet, jotka tällä hetkellä estävät mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumi-

4


lelle. Maailmaa muutetaan yksi teko kerrallaan, ja jokainen meistä voi toimia reilumman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen. Tämän pamfletin tekstit sisältävät konkreettisia muutosehdotuksia, joita voimme puolueena ja yksilöinä ajaa. Kokoomusopiskelijat on jo vuosia toiminut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Feminismikirjaus tavoiteohjelmassamme ei siten muuta käytännön tason työtämme mitenkään radikaalisti, vaan tuo näkyväksi sen, miten tärkeä teema meille on. Haluamme yhteiskunnan, jossa yksilön tausta ei määritä sitä, mitä hänestä voi tulla. Kilpailukykyisellä yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää syrjiviä rakenteita tai jättää yhdenkään osaamispotentiaalia käyttämättä. Siksi tasa-arvo ja siksi feminismi.

sen ja pyrimme muuttamaan niitä. Mahdollisuuksien tasa-arvo on kokoomuslaisuuden ytimessä ja siten meille myös oikeistofeminismin lähtökohta. Feminismi ei aja vain naisten aseman parantamista, vaan nostaa yhtä lailla kaikkia sukupuolia koskevia epäkohtia esiin. Onko esimerkiksi reilua, että nuoren naisen palkkaaminen on työnantajalle edelleen riski? Onko oikein, että asevelvollisuus koskee vain miehiä? Onko reilua, että lähes joka kolmas nainen on tullut kumppaninsa pahoinpitelemäksi? Onko oikein, että yksinäisyys ja syrjäytyminen vaivaavat etenkin nuoria miehiä? Miksi meillä on pääministerin paikalle tarjolla vain yhtä sukupuolta? En usko, että yksikään kokoomuslainen kannattaa tällaisia rakenteita. Feministiksi ei ole pakko ryhtyä, mutta haastan teistä jokaisen katsomaan laatikon ulkopuo-

Kirjoittaja on Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja

5


EDISTETÄÄN TASA-ARVOA TYÖPAIKOILLA –

ALOITETAAN OMASTAMME SAARA-SOFIA SIRÉN

P

arlamentaarisella järjestelmällä on keskeinen rooli tasa-arvon edistämisessä yh­teis­kunnassamme. Päättäjät toimivat kansalaisten vaaleissa antamalla mandaatilla, mutta samalla he omalla esimerkillään ja toteuttamansa politiikan kautta viestivät niitä arvoja, joita pitävät tärkeinä. Siksi onkin hätkähdyttävää, miten vähän huomiota on kiinnitetty tasa-arvoon kansanedustuslaitoksen sisällä. Puheenjohtamani Eduskunnan Feministiryhmä järjesti viime vuonna parlamentaarista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitelleen seminaarin. Tilaisuudessa

kuultiin kolme kansainvälistä asiantuntija­ puheenvuoroa parlamentaarisesta tasa-arvotyöstä maailmalla, sekä pohdittiin kansanedustajista koostuvan paneelin voimin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden haasteita ja edistämistä eduskunnassa. Seminaarin perusteella Feministiryhmä esitti puhemiehelle, että kansanedustajille laaditaan oma tasa-arvosuunnitelma. Sellaista ei ole koskaan ennen tehty. Laki kyllä edellyttää eduskunnalta työntekijöitä koskevaa tasa-arvosuunnitelmaa, mutta luottamustehtävässä toimivien kansanedustajien osalta tasa-arvoa työpaikallamme ei ole

6


aikaisemmin kartoitettu. Puhemies tarttui ehdotukseemme ja kansanedustajien tasa-arvoselvityksen laadinta käynnistyi vuoden 2018 alusta. Tämäntyyppiset selvitykset ja suunnitelmat ovat tärkeitä, sillä lukujen ja esimerkkien kautta voimme parhaiten ymmärtää mahdollisten epäkohtien syy-yhteyksiä. Naisten mahdollisuuksista edetä politiikassa on kirjoitettu jonkin verran. Viime syksynä naiskansanedustajat kertoivat Aamulehden kirjoituksessa kokevansa, että työtä pitää tehdä kaksin verroin päästäkseen edes samalle viivalle mieskollegoiden kanssa. Hallituksen sukupuolijakauma ja salkkujako kertoo omaa tarinaansa tasa-arvon tilanteesta, samoin kuin esimerkiksi ministereiden erityisavustajakunnan. Puolueiden puheenjohtajistakin valtaosa on miehiä. Kokoomuksella ei ole vielä koskaan ollut naista puheenjohtajana. Politiikan johtopaikat ovat naisille hankalammin saavutettavia, mutta ne tuntuvat olevan naisille myös tuulisempia kuin miehille. Tämän ovat vuorollaan saaneet todistaa esimerkiksi Jäätteenmäki, Kiviniemi, Urpilainen ja Hautala. Siinä missä miestä kehutaan asia-

orientoituneeksi tai kunnianhimoiseksi, naista moititaan kylmäksi tai hankalaksi. Myös media kohtelee nais- ja miespoliitikkoja eri lähtökohdista. Miehet pääsevät usein helpommin esille asiasisällöillä, kun taas naisten osalta huomio keskittyy kevyemmin vaikkapa kampauksiin tai ihmissuhteisiin. Olen itse päätynyt iltapäivälehteen kahdesti: toinen juttu koski perhettäni ja toinen hamettani. Tasa-arvon toteutumiseen liittyviä kysymyksiä eduskunnassa löytyy mm. valiokuntien jäsenten ja valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden sukupuolijakaumasta, täysistunnoissa myönnetyistä puheenvuoroista, kansanedustajien ja avustajien kohtaamasta epäasiallinen käytöksestä, päätösten tekemisestä pienissä piireissä, kansanedustajiin kohdistuvasta vihapuheesta sekä häirinnän sukupuolittuneisuudesta, jossa naisten saama palaute on useammin henkilöön menevää, kuin miesten. Eräs kansanedustajien tasa-arvoon liittyvä ulottuvuus koskee vanhemmuutta. Tällä kaudella eduskunnassa on paitsi puhuttu paljon perhevapaista, myös saatu useampia iloisia perheuutisia kansanedus­ tajilta. Onkin ollut

7


Odotan mielenkiinnolla ensimmäisen kansanedustajien tasa-arvoselvityksen tuloksia. Tasa-arvo edistyy vain, jos epäkohtia nostetaan esille. Se onnistuu tehokkaimmin, kun käytettävissä on lukuja. Siksi erilaiset tasa-arvoon liittyvät selvitykset ja tutkimukset ovat tärkeitä. Tasa-arvon edistäminen ei saa olla vain naisten projekti, vaan mukaan täytyy saada kaikki. Ylipäänsäkään tasa-arvo ei ole projekti, joka voisi joskus valmistua. Tasa-arvotyötä tullaan tarvitsemaan aina ja kaikkialla.

hämmentävää huomata, ettei kansanedustajien vanhemmiksi tuloon edelleenkään ole oikein minkäänlaisia järjestelmiä. Työsuhteisiin kuuluva vanhempainvapaa ei sellaisenaan koske luottamustehtävässä toimivia kansanedustajia. Työtehtävien järjestelyt vauvan tulon myötä sovitaan tapauskohtaisesti eduskuntaryhmän sisällä. Vaikka kansanedustajan työstä on lähes mahdotonta kokonaan irrottautua, ei eduskunnassa ole mietitty lainkaan tapoja helpottaa työn ja vauva-arjen yhteensovittamista. Eduskunnasta käsin kyllä kehotetaan yrityksiä edistämään perhemyönteisyyttä, mutta oman työpaikan osalta pohdintaa ei ole käyty.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan Feministiryhmän puheenjohtaja.

Ehdotukset 1.

Kiinnitetään huomiota politiikka-aiheiden sukupuolittuneisuuteen ja pohditaan syitä, miksi osa aihealueista on nais- ja osa miesvaltaisia. Varmistetaan diversiteetti esimerkiksi valiokuntien asiantuntijakuulemisissa. Laaditaan valiokuntien käyttöön kattavat ja täydentyvät asiantuntijarekisterit.

2. Tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista myös kansanedustajien työssä. Mahdollistetaan lasten päivähoito eduskunnan tiloissa – toki kansanedustajien omalla kustannuksella. Selvitetään mahdollisuutta täysistuntojen etä-äänestykseen vanhempainvapaan aikana. 3. Luodaan selkeät toimintaohjeet mahdollisten häirintätapausten varalle ja varmistetaan, että ne ovat kaikkien tiedossa.

8


VÄKIVALLAN KÄYTTÄJIEN INTRESSEISSÄ

VAIENTAA UHRI JA ESTÄÄ UHRIA KÄYTTÄMÄSTÄ LAKIA OIKEUKSIENSA SUOJAKSI VEERA RUOHO

”O

let niin ruma akka, ettei Hakkarainen olisi sinua suudellut, ellei olisi ollut kännissä”. Lisäksi olen muun muassa hullu, huora, julkisuudenkipeä, lavastanut teon, ja ansaitsisin kuolla. Nauran nokkelimmille: ”Vain viisi sekuntia ja Hakkarainen kuukausien sairaslomalle”. Haukkujien mielestä uhrinakaan en ole ideaali (kts. Nils Christie 1986) neito hentoinen, mistä kertovat muistutukset mustasta vyöstä ja olympiaurheilijataustas-

tani. ”Olisit heittänyt sen lattiaan!”, ohjettakin saan kuulla usein. Vain eräs olympianyrkkeilijä ja entisiä maajoukkueurheilijakavereitani kiittävät itsehillintääni. Ei tahdota ymmärtää, että niin poliisissa kuin taekwondossakin, voimakeinot tulevat viimeisenä: neuvoin, kehotuksin, käskyin, tai kuten kamppailulajeissa: paeten mieluummin. Jolleivat nuo lievemmät keinot tehoa, sitten vasta, ja silloinkin vain tarvittava määrä voimakeinoja hyökkäyksen estämiseksi tai lopettamiseksi.

9


Huomaan, että vastaväkivalta olisi ollut suotavaa, muttei rikoksesta poliisille ilmoittaminen. Näytin erästä törkyviestiä miespuoliselle kansanedustajalle, hän huudahti: ”Onneksi meille ei tuollaista tule!” Sanoin: ”Eivät he sinulle [miehelle] uskaltaisikaan. ” Uhrin on helpointa jatkaa vaikenemisen kulttuuria, joka on suomalaissukupolville tuttua verisestä sisällissodasta alkaen. Näin tein aluksi itsekin, vaikenin, vaikka perussuomalaiset olivat tuoneet asian jo julkisuuteen ”anteeksipyynnöllä”, joka oli ryhmänjohtajansa mielestä osoitus Hakkaraisen käyttäytymisestä ”esimerkillisen hienosti” (MTV, uutiset). Hakkarainenhan tuli incidenttiä seuraavana aamuna kansanedustaja Kulmalan (siniset) käskemänä pyytämään anteeksi täysistuntosalissa, kun oli ensin käynyt tiedustelemassa edustaja Kulmalalta miksiköhän hänen- edustaja Hakkaraisen- pitäisi mennä puhemiehen pakeille. Hakkarainen pyysi anteeksi, ja lupasi, ettei teko tule toistumaan, ellei ole ”seuraavan kerran humalassa”. Esimerkillisen hienosti toimittu, näkivät perussuomalaiset. Olen vaiennut kärsimyksistäni

ja kivuistani. En tiedä miksi. Haluanko osoittaa rienaajille olevani haavoittumaton? Joulukuisessa hiljaisessa tykkilumen peittämässä metsässä olen valuttanut tuskan kyyneleitä, kun välilevynpullistumia siksakkiin olevat kipeytyneet niskani eivät sallineetkaan hiihtoliikettä. Tai kun jalka taas pettää alta aamulenkillä ja kaadun, makaan maassa selälläni ja pidän jalkaa ilmassa, ettei veri pääse alle jääneeseen nilkkaan. Mistä tämä johtuu, niskoistako, mietin. Teippaan jalkani itse, paksuista sukista ei näy läpi. En ota sairaslomaa, en halua olla uhri. En kuitenkaan enää vaikene valheiden edessä. Yllä on kokemuksiini perustuvaa esimerkkikuvausta siitä, miten sukupuolittunut väkivalta Suomessa ilmenee, ja mistä se kumpuaa: toista ihmistä alistavista asenteista. Useimmiten kyse on vallasta. Halutaan osoittaa, että ollaan toista ylempänä. Väkivaltaahan kokevat sekä miehet että naiset jokseenkin yhtä paljon. Sukupuolistuneessa väkivallassa erot sukupuolen mukaan näkyvät väkivallan muodoissa, käytännöissä ja merkityksissä. Esimerkiksi miehet joutuvat useimmiten toisten miesten tekemän väkivallan uhreiksi. Jollen

10


minä naispoliisina, eivät miehetkään ole ideaalisia uhreja: mielipidetiedustelujen mukaan miesten elämään kuuluu sietää ottaa turpiinsa. Minusta kenenkään ei tule sietää minkäänlaista väkivaltaa, ei henkistä, jota kiusaaminen on, eikä fyysistä. Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja ja poliisi, joka joutui seksuaalisen häirinnän kohteeksi työpaikallaan eduskunnassa.

Ehdotukset 1.

Seksuaalisen ahdistelun saattaminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi myös muissa tapauksissa kuin tärkeän yleisen edun niin vaatiessa. Kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on korkea. Tällä lainsäädännöllä iso potentiaali ennaltaestää seksuaalista häirintää ja ahdistelua.

2. Varhaiskasvatuksesta alkaen ja kouluissa tulee opettaa sukupuolten välistä tasa-arvoista ajattelua myös fyysiseen koskemattomuuteen ja seksuaaliseen itsemääräämiseen liittyen. Huomioitava, että miesuhrien kynnys ilmoittaa väkivaltairikosasioista on vielä suuremman kynnyksen takana kuin naisten. Tähän voimme vaikuttaa kasvatuksella. 3. Pohdintaan sanktioita myös heille, jotka ylläpitävät vaikenemisen kulttuuria ja loukkaavat sanallisesti rikosilmoituksen tekoon rohjennutta uhria. Käytännössä uhri ei halua, eikä jaksa ilmoittaa poliisille kunnianloukkausrikoksista. Uhrin haukkumisessa tarkoitus on vaientaa uhri.

11


TEKOJA TASA-ARVOISTEN URAMAHDOLLISUUKSIEN PUOLESTA SOFIA VIKMAN

J

okaisella on sukupuolesta riippumatta oltava yksilön osaamiseen ja ahkeruuteen perustuvat mahdollisuudet menestyä työelämässä ja saada työnsä mukaista palkkaa. Tarvitaan tekoja, jotta mahdollisuuksien tasa-arvo työelämässä toteutuu. Muutosta tarvitaan sekä poliittisin päätöksin ylläpidettyihin yhteiskunnan rakenteisiin että ihmisten asenteisiin. Naisten koulutustaso on Suomessa miehiä korkeampi. Työvoimasta lähes puolet on naisia. Kui-

tenkin juuri naisten työuria leimaa osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja matalapalkkaisuus. Suomalainen työelämä on vahvasti jakautunut naisten ja miesten aloihin. Äidin työnantaja maksaa isän työnantajaa enemmän vanhemmuuden kustannuksia. Naiset kantavat pääosan hoivavastuusta perheissä. Tämä kaikki näkyy naisten palkoissa ja eläkkeissä, työllistymisessä sekä etenemisessä johtopaikoille. On välttämätöntä muuttaa yhteiskunnan rakenteita, jotka lait-

12


tavat tällä hetkellä naiset takamatkalle työuralla. Ensinnäkin kaikki äitien työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on tasattava, jotta nuori nainen ei ole taloudellisesti miestä suurempi riski palkata. Toiseksi perhevapaauudistus on toteutettava viipymättä, kuten Kokoomus on johdollani valmistellussa Perheet- ja työelämäasiakirjassaan linjannut. Lisäksi uusia työnteon tapoja ja aikoja on hyödynnettävä mahdollistamaan joustavaa perhearjen ja työn yhdistämistä. Enemmän osaja etätyön mahdollisuuksia sekä enemmän joustavuutta, kun lapset ovat pieniä. Vanhemmuuden kulujen tasaaminen ja hoivavastuun nykyistä tasaisempi jakaminen vaikuttaa positiivisesti sekä perheellisten että perheettömien naisten työllistymiseen sekä ura- ja palkkakehitykseen aina eläkekertymään asti. Lisäksi perhevapaauudistus toisi joustavuutta perheiden arkeen. Myös asennemuutosta tarvitaan murtamaan suomalaisen työelämän vahva jako naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja

miesten töihin. Samalla vanhemmuuden kustannusten kasautuminen naisvaltaisille aloille vaikuttaa osaltaan alojen palkanmaksukykyyn. Naisvaltaisimpia ammatteja ovat hoiva-alan tehtävät, myyjän ja opettajan työt. Miehet puolestaan hallitsevat rakennusalaa, kuljetuksia ja teknisiä asiantuntijatehtäviä. Nuorten naisten vähäinen määrä teknisten ja matemaattisten alojen koulutuksessa on ongelma, koska nyt näillä aloilla tehtävästä työstä menetetään valtava määrä kyvykkyyttä. Kyse on myös tulevaisuuden aloista. Kotien ja koulujen on syytä kannustaa tyttöjä hakeutumaan teknisille aloille ja opiskelemaan koulussa fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Työelämän jakautuminen ja nuorten koulutusvalinnat noudattavat edelleen turhan paljon vanhentunutta ajattelua miesten ja naisten töistä. Mielikuvat ja asenteet muokkaantuvat jo varhain lapsuudessa. Kotien asennekasvatuksella ja kannustuksella on suuri merkitys. Tärkeää on, että jokainen lapsi oppisi jo vanhemmiltaan, ettei sukupuoli määritä työuran tai ammatinvalinnan mahdollisuuksia. Myös kouluissa on haastettava vanhakantaiset asenteet naisten ja

13


miesten töistä sekä kannustettava lapsia haaveilemaan työurista ja tavoittelemaan ammatteja sukupuolesta riippumatta. Mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluu Kokoomuksen arvojen ja työelämälinjausten ytimeen. Kokoomuksen pitää olla suomalaisen työelämään johtava uudistaja. Juhlapuheet mahdollisuuksien tasa-arvosta eivät riitä. Tarvitaan tekoja. Kysymyksessä ei ole vain puolta väestöä koskeva tasa-arvokysymys, vaan myös kansantaloutemme etu

on saada osaavien naistemme kyvyt täysimääräisesti käyttöön. Naiset ansaitsevat aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet - niin asenteiden kuin lainsäädännönkin puolesta menestyä työelämässä omilla kyvyillään ja ahkeruudellaan. Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja, tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Tuhatkunnan kunniajäsen. Hän toimii puheenjohtajana Kokoomuksen Naisten Liitossa ja Pirkanmaan maakuntavaltuustossa.

Ehdotukset 1.

Kaikki äidin työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on tasattava, jotta nuori nainen ei ole taloudellisesti miestä suurempi riski palkata.

2. Perhevapaauudistus on toteutettava, kuten Kokoomus on Perheet- ja työelämäasiakirjassa linjannut. 3. Kasvatetaan ja kannustetaan lapsia ja nuoria haaveilemaan työurista ja tavoittelemaan ammatteja sukupuolesta riippumatta.

14


ALAVALINTOJEN SUKUPUOLITTUNEISUUS ON ESTE MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVOLLE PETTERI HELISTE

A

lavalinnat ja siten myös työmarkkinat ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita. Toisin sanoen Suomessa on Euroopan tasolla suhteellisen paljon joko mies- tai naisvaltaisia aloja. Erityisen vahvaa sukupuolittuneisuus on esimerkiksi STEM-aloilla (Science, Technology, Engineering and Matchematics), jossa naiset ovat selkeästi aliedustettuina (24 % tekniikan alan maisteriopiskelijoista vuonna 2015 oli naisia). Monesti tekniikan alan sukupuolittuneisuuden syyksi väitetään

miesten ja naisten perustavanlaatuisia eroja. Näiden erojen on kuitenkin havaittu olevan joko vähäisiä tai olemattomia. Lisäksi on kyseenalaista vetää vahva yhteys mahdollisista eroista jossain hyvin rajatusta ongelmanratkaisukyvyn osa-alueessa tietyn alan opinnoissa ja työelämässä pärjäämiseen, joita selittävät myös monet muut tekijät. Perustavanlaatuiset erot sukupuolten välillä eivät siis ole kelvollisia selittämään alavalintojen sukupuolittuneisuuteen johtavia valintoja. Tekniikan alan vahvan sukupuo-

15


littuneisuuden täytyy siis johtua jostain muusta. Erityisen tärkeää on tarkastella julkisten toimijoiden toimintaa. Erityisesti koulutusjärjestelmällä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on todennäköisesti suuri potentiaali sekä ruokkia että torjua sukupuolisegregaatiota. Siksi niiden tulee kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä valintansa kykyjensä ja soveltuvuutensa, ei taustansa perusteella. On ensisijaisen tärkeää, että julkiset toimijat eivät ylläpidä toiminnallaan tahallisesti tai tahattomasti asenneilmapiiriä, joka erottelee ihmisiä sukupuolen tai muun ominaisuuden perusteella. Valitettavasti monet tekniikan alan sukupuolittuneisuuden syistä johtavat kuitenkin juurensa tyttöjen ja poikien sekä miesten ja naisten erilaiseen kohteluun. Tekniikan akateemiset TEK ry:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n kooste aiheesta tehdystä tutkimuksesta antaa esimerkkinä opettajien ja vertaisryhmien asenteet. Kannustuksen puute matematiikan opinnoissa tai pelko kaveripiirin negatiivisesta suhtautumisesta kiinnostuksesta luonnontieteitä kohtaan koskevat eri-

tyisesti tyttöjä. Myös esikuvien vähäisyys on haaste erityisesti tytöille ja naisille. Koulutusjärjestelmän tulee siis pitää huolta, että jokaista opiskelijaa tuetaan yhdenvertaisesti omien vahvuuksien tunnistamisessa esimerkiksi opinto-ohjauksen kautta. Toinen osoitus asenteiden epätasa-arvoistavasta vaikutuksesta ovat erot yläasteikäisten poikien ja tyttöjen käsityksissä omasta osaamisestaan. Pojat arvioivat keskimäärin oman osaamisensa tyttöjä korkeammalle, vaikka mitattu osaamistaso olisikin oikeasti heikompi. Se voi hyvin olla merkki siitä, että käsitys poikien paremmasta soveltuvuudesta STEM-aloille perustuu enemmän kulttuurillisiin stereotypioihin kuin todelliseen kyvykkyyteen. Koulutusjärjestelmän tulee siis purkaa haitallisia stereotypioita ja pyrkiä kohtelemaan oppilaita yksilöinä. STEM-alojen opintojen sisällöt koetaan myös etäisiksi ja niiden linkki oppilaiden arkeen on heikko. Niiden suosio onkin laskenut viime aikoina kääntynyt laskuun – sukupuolesta riippumatta. Tosin tyttöjen keskuudessa suosio oli selkeästi poikia vähäisempää jo aiemmin. Kehityskulku on huolestuttavaa su-

16


kupuolesta riippumatta. Näin ollen on tärkeää, että sukupuolesta riippumatta tuodaan STEM-aloja lähemmäksi opiskelijoita esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen avulla. On myös tärkeää korostaa nuorille matematiikan, erityisesti lukion pitkän matematiikan vaikutusta arkielämään kuin menestykseen työelämässä. Lisäksi erityisesti korkeakouluilla on tärkeä rooli tekniikan

alojen markkinoinnissa: niiden pitää pyrkiä avaamaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia tekniikan alat tarjoavat erityisesti naisille ja pitää huolta, että kaikki kokevat itsensä tervetulleiksi alalle kuin alalle kyvyistään riippuen. Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen ja entinen opiskelijaedustaja Tekniikan akateemisissa.

Ehdotukset 1.

Ilmiöpohjaisen oppimisen lisääminen – sukupuolesta riippumatta itse kokeileminen ja konkreettisten haasteiden ratkaiseminen ovat tärkeitä kiinnostuksen herättelyn ja oppimisen kannalta erityisesti STEM-aloilla.

2. Erityisesti matematiikan tärkeyden korostaminen sekä matemaattisen osaamisen tunnistaminen, erityisesti tytöille yläasteella ja lukiossa 3. Parempi tekniikan alojen markkinointi – monenlaisten uramahdollisuuksien esiin nostaminen sekä esikuvien tarjoaminen kaikille sukupuolille.

17


NAISEN VUOSI ON MIEHEN 11 KUUKAUTTA ANNE PYNTTÄRI

T

kiksi Yhdysvalloissa on havaittu nimenomaan keski-ikäisten valkoisten miesten kuolleisuuden lisääntyneen. Tämän lisäksi useimmissa maissa naisten elinajanodote on ollut jo 1800-luvulta alkaen korkeampi kuin miesten, mitä voidaan selittää ainakin osaksi elintavoilla. Yli 70 prosenttia työikäisinä kuolleista on miehiä, joiden kuolema johtuu useimmiten verenkiertoelinten sairauksista, kasvaimista ja alkoholista. THL:n mukaan jopa 80 prosenttia päih-

asa-arvoon liittyvät ongelmat ovat erilaisia eri sukupuolten välillä. Naisilla merkittävimmät ongelmat liittyvät usein työ- ja perhe-elämään, kun taas miesten elämänlaatua heikentävät erityisesti terveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Suomessa vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2016 naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta. Miesten elinajanodote laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995. Kyseessä voi olla vain huojunta tilastoissa, mutta myös esimer-

18


deongelmaisista sairastaa myös jotain psyykkistä sairautta, ja yleisimpien kuolinsyiden joukkoon kuuluvatkin lisäksi itsemurhat, joiden tekijöistä kolme neljäsosaa on miehiä, vaikka sairaalahoitoa vaatineen itsemurhayrityksen tekijänä on useammin nainen. Naisilla on myös kokonaisuudessaan enemmän raportoituja ja diagnosoituja sekä mielenterveyden että fyysisen terveyden ongelmia, mutta ainakin ensimmäiseen näistä saattaa osaksi vaikuttaa myös miesten suurempi kynnys hakeutua hoidon piiriin. Miehet kokevat naisia useammin itsensä yksinäisiksi, ja miehillä onkin vähemmän läheisiä ihmissuhteita. Tämän lisäksi miehet toipuvat heikommin erosta, kenties juuri läheisten ihmissuhteiden puutteen vuoksi. Monelle miehelle parisuhde on ainoita syviä ihmissuhteita, ja sen päättyminen voi suistaa elämän raiteiltaan. Sosioekonominen tausta vaikuttaa parisuhteen mahdollisuudessa: huono-osaiset jäävät hyväosaisia useammin perheettömiksi, mikä osaltaan lisää sairastumisen riskiä: naimisissa olevat ovat monilla mittareilla tutkitusti terveempiä kuin naimattomat. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lisäksi elinajano-

dotteeseen. Korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevan miehen elinajanodote on noin 80 vuotta, kun taas työntekijämies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi. Sosioekonominen tausta vaikuttaa myös naisilla, muttei yhtä voimakkaasti kuin miehillä: naisilla vastaava ero on hieman yli kolme vuotta. Fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ei voi ehkäistä pakkokeinoin. Huonoista ruokailutottumuksista tai liikunnan puutteesta ei voi eikä ole edes tarpeen rangaista, mutta elintapasairauksien välttämiseksi voidaan ohjata oikeisiin valintoihin. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin voidaan puolestaan puuttua tehokkaammin, jos miehet saadaan matalammalla kynnyksellä hakeutumaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden pariin. Pelkkä palveluiden lisääminen ei auta, vaan on myös ryhdyttävä toimiin sukupuolten välisen tasa-arvon parantamisen suhteen niin, että terveydenhuollon piiriin pääsee yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta. Lisäksi on vähennettävä erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmien liittyvää byrokratiaa, jonka potilas joutuu kohtaamaan hoitoon hakeutuessaan ja joka voi huonokuntoiselle poti-

19


laalle osoittautua ylivoimaiseksi esteeksi. Potilaalle monimutkaisena näyttäytyvä terveydenhuoltojärjestelmä voi johtaa siihen, että jo saatavilla olevan hoidon piiriin välttämättä osata hakeutua, jos tietoa ja avustusta ei ole helposti saatavilla.

Kirjoittaja on Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja ja biolääketieteen tohtorikoulutettava

Ehdotukset 1.

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on lisättävä sote-uudistuksessa. Puolet mielenterveysongelmaisista jää tällä hetkellä ilman hoitoa. Tutkimusten mukaan suurin osa psyykkisesti oireilevista nuorista ei hae apua mielenterveysongelmiinsa, ja pojat ovat tässä ryhmässä yliedustettuina. Mielenterveyspotilailla on lyhyempi elinajanodote, ja mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat noin viisi miljardia euroa vuodessa.

2. Terveydenhoitopalveluiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa on edistettävä. Vain seitsemän maakunnan asukkaat kokevat THL:n raportin mukaan, että erot terveyskeskuslääkäripalveluiden saannissa ovat pienet sukupuolten sekä ikä- ja koulutusryhmien välillä, ja esimerkiksi suurimmassa maakunnassa, Uusimaalla, erot sukupuolten välillä koettiin erityisen suuriksi. 3. Miesten koko ikäluokan käsittävä terveystarkastus on otettava käyttöön koko maassa. Asiantuntijoiden mukaan ei ole tarpeen kutsua kaikkia miehiä säännöllisesti terveystarkastukseen, sillä oireeton ja riskiryhmiin kuulumaton mies harvoin hyötyy tarkastuksesta. Helsinki on kuitenkin kutsunut vuodesta 2006 kaikki 40 vuotta täyttävät miehet terveystarkastukseen. Terveystarkastuksessa käydään läpi miehen elämäntavat ja niiden vaikutukset terveyteen ja elinikään. Tarkastuksessa käyneet miehet ovat parantaneet elämäntapojaan tupakoinnin ja liikunnan osalta ja heidän kolesteroli- ja verenpainearvonsa ovat parantuneet.

20


POLITIIKAN PELASTAMA POIKA DANIEL LAHTI

Joulukuu 2006.

Kymmenen vuotta myöhemmin.

Tepastelin Paimion lukion käytäviä hymyillen. Kannoin kädessäni kirjekuorta, jonka sisällä oli erotodistukseni. Kävelin ulos ovesta ja istuin ystäväni autoon, heitin yläfemmat ja sanoin, että vapaus koitti – ei enää koskaan koulua. Vanhempani olivat vastikään muuttaneet Yhdysvaltoihin ja muuttoon asti läsnäollut kodin tuki ja turva ei ollut enää suojelemassa minua omilta, epäedullisilta päätöksiltäni.

Vuonna 2016 minun kaltaisiani koulupudokkaita syntyi Suomeen lisää, kun hieman yli 5 000 poikaa jätti toiseen asteen tutkintoon tähtäävän koulutuksen kesken. Ammattikoulun keskeyttäminen näyttäisi olevan yleisempää kuin lukion keskeyttäminen ja pojat erottuvat enemmistönä keskeyttäneiden joukossa. Opintojen keskeyttäminen kaventaa mahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen. OECD:n mukaan vuonna 2006 noin joka kymmenes suomalainen

21


nuori mies oli vailla töitä ja jäänyt koulutuksen ulkopuolelle. Kymmenessä vuodessa luku on kaksinkertaistunut ja vuonna 2016 useampi kuin joka viides nuori mies kärsii samasta kohtalosta Matalan koulutustason töiden kadotessa jää aikuiselämäänsä aloittavalle nuorelle miehelle yhä vähemmän mahdollisuuksia kannatella itseään ja tavoitella sitä ”vapautta”, jota kohti minäkin kuvittelin kulkevani, kun jätin lukion kesken. Minun onnekseni vielä silloin ei ollut itsepalvelukassoja olemassa ja Paimion ABC oli auki vuorokauden ympäri. Onnistuin saamaan työpaikan. Olen monta kertaa miettinyt, että mikä minun kohdallani johti siihen, että hymyssä suin jätin opintoni kesken. Oma osansa oli varmasti nuoruuteen kuuluvalla naiiviuudella, mutta tarkemmin asiaa miettiessä olen huomannut, että kyse oli pitkälti myös siitä, että minulla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa tulevasta eikä kovinkaan kummoisia tavoitteita elämässä. Tulevaisuuden suunnittelu olisi pitänyt aloittaa jo peruskoulun aikana. Peruskoulun opintojenohjauksesta muistan vain sen, että se oli epäkiinnostavaa, tai ainakin täysin riittämä-

töntä minulle. Muutama tunti kalvosulkeisia piirtoheittimellä ja yksilöohjausta, jossa keskityttiin miettimään, että mihin haen opiskelemaan, jos en pääsisi lukioon. Opintojen ohjausta ja tulevaisuuden miettimistä on lisättävä ja aikaistettava koululaisten elämässä. Eri ammattien esittelyn lisäksi olisi lapsille ja erityisesti nuorille hyvä kertoa millaiset kouluaineet, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet tukevat alalle päätymistä välivaiheineen. Tämän lisäksi isossa roolissa ovat myös varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen ja positiivisten oppimiskokemuksien mahdollistaminen. Kouluista olisi myös rakennettava turvallisia yhteisöjä, joissa kenelläkään ei olisi mahdollista tulla unohdetuksi, kiusatuksi tai jäädä syrjään. Kiusaamisen kitkeminen on erityisen tärkeää, sillä koulukiusatuksi joutuminen luo negatiivista suhtautumista koulunkäyntiin ja lisää opintojen keskeytymisen riskiä. Kaksi vuotta opintojen keskeyttämisen jälkeen istuin saman ystäväni sohvalla, jonka autoon olin hypännyt haettuani erotodistuksen. Kerroin, että olin miettinyt tulevaisuuttani ja minua oli alkanut kaduttamaan se, että jätin lu-

22


kion kesken. Meistä ei kumpikaan tiennyt kuinka asian kanssa pitäisi edetä. Vanhan lukioni opinto-ohjaaja osaisi ehkä neuvoa, mutta emmin asiaa, sillä minua hävetti myöntää olleeni väärässä koulun suhteen. Päätin kuitenkin niellä ylpeyteni ja soittaa hänelle. Tapasimme ja katsoimme missä vaiheessa opintoni olivat. Totesimme molemmat, että tie korkeakouluun olisi ollut paljon helpompi, jos en olisi jättänyt opintojani kesken. Hän soitti kollegalleen Turun iltalukiossa ja ohjasi minut sinne. Valmistuin töiden ohella ylioppilaaksi vuotta myöhemmin ja sitä seuraavana kesänä heitin ystäväni kanssa yläfemmat sen kunniaksi, että minut oli hyväksytty yliopistoon lukemaan kauppatieteitä. Olin siinä mielessä onnekas, että minulla oli ystäviä, jotka välittivät

minusta ja kannustivat elämässä eteenpäin. Ilman heitä en viimeistelisi tällä hetkellä maisterintutkintoani Vaasassa. Täydellisessä maailmassa juuri näinhän sen pitäisi mennä. Perhe, sukulaiset ja ystävät pitäisivät huolta toinen toisistaan ja jokaiselle löytyisi jokin mielekäs opiskelu- tai työpaikka. Oikeassa maailmassa kaikki eivät kuitenkaan ole näin onnekkaita. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan tukiverkkoa ei vain rakenneta putoajia vastaanottavaksi, vaan sieltä myös pois työntäväksi. Siihen kuuluvat aktiivinen uusien mahdollisuuksien tarjoaminen ja keinojen opettaminen niiden tavoittamiseksi. Kirjoittaja on yliopistosta kohta maisteriksi valmistuva Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja, jonka tärkein elämän oppitunti oli, että koulut on hyvä käydä loppuun.

Ehdotukset 1.

Urakasvatus ja opintojen ohjaus on aloitettava jo alakoulussa siten, että ohjauksen määrä lisääntyy peruskouluopintojen loppua kohden.

2. Opintonsa keskeyttäneille alle 25-vuotiaille on kartoitettava opintopolku opintoihin palaamista varten, vaikka keskeytys ei johtaisikaan työttömyyteen. 3. Oppivelvollisuutta on pidennettävä kahdella vuodella opintojen alkupäästä.

23


JUURI MIKÄÄN EI OLE NIIN KOKOOMUSLAISTA KUIN FEMINISMI EMMI VENÄLÄINEN

K

okoomus uskoo yksilönvapauteen. Kokoomus uskoo siihen, ettei kenenkään mahdollisuuksia rajoita sen enempää perhetausta, lainsäädäntö, ahtaat asennemaisemat kuin oletettu sukupuolikaan. Jokainen on oman onnensa arkkitehti. Yksilönvapauden ihanteet tiivistyvät rikkomattomaan ajatukseen mahdollisuuksien tasa-arvosta sekä uskoon ihmisen kyvystä tehdä hyvää itselleen ja muille. Mielestäni yksilönvapauksien ja sosiaalireformismin nimeen

vannovien kokoomuslaisten tulisi harrastaa nykyistä enemmän myös feminististä itsetutkiskelua. Moni saattaa yllättyä, kuinka paljon yhteistä näiden kahden ajatusmallin välillä onkaan. Feministi pyrkii paljastamaan ja rikkomaan tasa-arvoa ja jokaisen ihmisen subjektiivista vapautta rajoittavia rakenteita. Feministi lähtee siis yksilönvapauksiin uskovan liberaalin kanssa siitä samasta lähtökohdasta, että mahdollisuuksien tasa-arvo ja mahdollisimman laaja vapaus ovat hyveitä,

24


joita ei pidä yhteiskunnassa rajoittaa. Jokaisen on annettava olla rauhassa oma paras itsensä. Aivan liian usein kokoomuslaisessa yksilönvapausajattelussa sivuutetaan sukupuolen ja sukupuolisuuden aihepiirit kokonaan. Ihmisen sukupuoli ja seksuaalisuus jätetään poliittisessa keskustelussa ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuehdotuksissa sivuun ihmisen henkilökohtaiseen tilaan kuuluvana asiana, joka yksinkertaisesti on joko niin tai näin. Tämä on mielestäni valtavan epärehellistä sekä aatetta, että yksilöä itseään ajatellen. Kuten edellä totesin, toivoisin kokoomuslaisilta enemmän feminististä itsetutkiskelua. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät rakenteet muun muassa haittaavat tasa-arvoa työmarkkinoilla, aiheuttavat voimakasta sukupuolisegregaatiota korkeakoulutuksen eri aloilla ja ajavat oletetut miehet ja naiset tekemään tietynlaisia valintoja yhteiskunnassa. Sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rakenteet siis yksinkertaisuudessaan estävät aitoa yksilönvapautta toteutumasta. Olen sitä mieltä, että feministinen orientaatio tekee valtavan hy-

vää kokoomuslaiselle yksilönvapausajattelulle. Kokoomus vannoo hyvinvointivaltion ja yksilönvapauksien nimeen. Uskomme siis siihen, että myös yhteiskunnalla on yhteinen, jaettu vastuu sallivan, yksilönvapautta kunnioittavan lainsäädännön ja asenneilmapiirin luomisessa. Perustamme puoluetoimintamme sille rikkomattomalle periaatteelle, ettei kenenkään tausta saa vaikuttaa siihen, mitä hänestä voi tulla. Miksi sitten sivuutamme tilastollisestikin todistetut sukupuolittuneet rakenteet, ja jopa ylläpidämme niitä tietoisesti? Feminismissä on kyse kaikkien ihmisten vapauden lisäämisestä. Feministi haluaa laajentaa käsitystämme sukupuolesta ja toisaalta vähentää sen merkitystä siellä, missä sukupuolella ei todellisuudessa ole merkitystä. Miettikääpä nyt. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ehdotti, että naisten vapaaehtoinen asepalvelus voitaisiin lakkauttaa tilapäisesti säästösyistä. Moni kokoomuslainen pui välittömästi nyrkkiä ja tyrmäsi ajatuksen. Maanpuolustuksessa on meille kyse sekä oikeudesta, että vastuusta. Tämä kertoo siitä, että kokoomuslaiset uskovat tasa-arvoon sekä vapauksissa että vastuissa. Samaa vapauksien ja vas-

25


tuiden tasa-arvoa sovellamme yhä enemmän myös ajattelussamme vanhemmuudesta. Talvella kaatunut perhevapaauudistus oli kokoomuksen tekemän työn osalta malliesimerkki yksilönvapauksien ja feminismin sopusoinnusta. Feministiksi ei tarvitse kenenkään julistautua. Sen sijaan meille kaikille olisi äärimmäisen hyödyllistä ottaa oppia vanhan kunnon

naisasialiikkeen sukupuoliajattelusta ja sosiaalisten valtarakenteiden ymmärryksestä. Saatamme löytää aivan uusia kulmia omaan ajatteluumme, edistää tasa-arvoa ja antaa ihmisten olla vapaita. Feminismi ei tapa, se vapauttaa. Oikeistofeministi ja kokoomusopiskelija omasta vapaasta tahdostaan.

26


AJATUS VAIKUTTAA

KANSIOry

Kansallinen Sivistysliitto ry

www.kansio.fi


KOKOOMUKSEN OPISKELIJALIITTO

TUHATKUNTA 2018

Näkökulmia tasa-arvoon  
Näkökulmia tasa-arvoon  
Advertisement