Page 1

Kokoomusopiskelijoiden kuntavisio

SIVISTYKSEN JA METROPOLIEN SUOMI


Alkusanat Opiskelijat ovat merkittävä asukasryhmä suurissa kaupungeissa. He eroavat monista muista asukasryhmistä muun muassa kulutus-, asumis-, ja liikkumistottumustensa kannalta. Opiskelijoilla on positiivinen vaikutus niin alueen elinkeino- kuin kulttuurielämäänkin. He eivät ole vain läpikulkuerä kaupungille, vaan moni jää valmistuttuaan rakentamaan omaa tulevaisuuttaan seudulle. Opiskelijoiden toiveita kannattaa kuunnella niin opiskeluaikana kuin tärkeässä nivelvaiheessa valmistumisen jälkeenkin. Tämä hyödyttää yleensä myös muita kuntalaisia. Tämä käsissäsi oleva Kokoomusopiskelijoiden kuntavisio kerää yksiin kansiin kokoomuslaisten korkeakouluopiskelijoiden ajatuksia parhaasta mahdollisesta opiskelijakaupungista sekä sellaisesta kaupungista, jossa he mielellään valmistumisen jälkeenkin asuisivat. Visiota on työstetty vuoden 2016 aikana sekä yhteisessä kesäseminaarissa Korpilammella että jäsenistölle lähetetyllä webropol-kyselyllä. Liittohallitus kuntavisiotyöryhmän johdolla on kirjoittanut ajatukset lopuksi koherentiksi ohjelmaksi. Tämän vision tarkoitus on herättää keskustelua vaalikentillä ja vaalien välissä, toimia suunnannäyttäjänä valituille kuntapäättäjille sekä vaikuttaa Kokoomuksen linjoihin ja ohjelmatyöhön pidemmällä aikavälillä. Vision katse on vuodessa 2030, jolloin nykyiset opiskelijat ovat keski-ikäisiä ruuhkavuosiaan viettäviä kuntien nettomaksajia. Miten kaupungit voisivat silloin toimia paremmin kuin nyt? Liiton puheenjohtaja Marianna Kupias Kuntavisiotyöryhmän puheenjohtaja, liiton varapuheenjohtaja Janika Takatalo


Sisällys 1. Talous ja elinkeinoelämä 2. Asuminen ja kaupunkiympäristö 3. Liikenne ja tekninen infrastruktuuri 4. Sivistys ja vapaa-aika 5. Toimintakulttuuri, -tavat ja asenne 6. Sote ja maakunnat Johtopäätökset


TALOUS JA ELINKEINOELÄMÄ Tulevaisuuden kunnassa taloutta hoidetaan veronmaksajien rahoja ja yksilön vapauksia kunnioittaen, avoimesti ja tehokkaasti. Kokoomusopiskelijat näkee, että digitalisaation ja kokeilukulttuurin avulla voidaan ylläpitää ainakin osa nykyisen kaltaisesta kattavasta palveluverkosta. Julkisen talouden raskaat haasteet on voitettavissa, jos uskallamme tehdä uudella tavalla. On kuitenkin vältettävä Ikea-ratkaisuja: nykyajan palikoilla ei voi rakentaa tulevaa. Työllisyys ja työpaikat ovat nuorille korkeakoulutetuille asuinpaikkaa valitessa avainasioita. Korkean osaamisen työpaikkoja on mahdollista luoda esimerkiksi start-up -kenttää tukemalla. Kaupungin tehtävänä on tarjota yritysten perustamiselle hyvät puitteet, mieluiten yhden luukun yrittäjyyspalvelut sekä edullisia toimitiloja aloitteleville yrittäjille. Yhdessä korkeakoulujen kanssa kaupungin on työskenneltävä innovaatioiden kaupallistamisen eteen. Tämä vaatii samalla opiskelijoiden kasvamista yrittäjähenkisiksi opintojen alusta alkaen sekä erilaisten projektien tekemistä yritysyhteistyönä mahdollisimman paljon jo opiskeluaikana. Veroeurot tiukempaan syyniin Matala veroaste oltava kuntien yksi tärkeä tavoite. Kunnallisveron jatkuva tai merkittävä korottaminen on merkki epäonnistuneesta taloudenpidosta. Menojen kasvu tulisi taittaa ennemmin rakenteellisilla uudistuksilla. Kuntien Toiminnan tehostamista tulee tarkastella esimerkiksi kiinteistöjen, henkilöstön ja palvelurakenteen osalta. Kokoomusopiskelijoiden unelmien kunta olisi sellainen, joka tavoittelee kunnallisveron laskemista.


Kunnan toimittava mahdollistajana Kuntalaiset on vapautettava siihen, että heidän rohkeimmatkin ideat voivat olla mahdollisia. Kokeiluille tulee varata oma momentti budjetissa, jotta erilaisten kokeilujen käynnistäminen on mahdollista. Osallistava budjetointi on hyvä esimerkki lähidemokratiasta. Vaikkapa tietyn kaupunginosan asukkaille voi antaa tietyn osan alueen kirjaston hankintabudjetista päätettäväksi. Julkinen sektori kiinnostavana työnantajana Moni kunnan asukkaista työskentelee julkisella sektorilla. Kaupungin maine hyvänä työnantajana on tärkeää, jotta kunta saa rekrytoitua parhaat osaajat riveihinsä. Joskus laatu korvaa määrän. Mahdollisuudet joustaviin työjärjestelyihin, kuten etätyöhön tulisi olla arkipäivää ammateissa, joissa se on mahdollista. Kunnan palveluksessa olevia tulee kannustaa kehittymään työtehtävissään. Kunnat voisivat olla edelläkävijöitä paikallisessa sopimisessa. Esimerkiksi moni opettaja olisi valmis siirtymään kokonaistyöaikaan. Innostava ympäristö yritystoiminnalle Elinkeinoelämän palvelut tulee koota yhden luukun alle. Yrityksen perustamisen tulee olla byrokratian osalta mahdollisimman vaivatonta. Yrityspalvelujen tulee tehdä kiinteää yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja alempien oppilaitosten kanssa. Edulliset toimitilat voivat olla korvaamaton kädenojennus aloitteleville start-upeille. Kaavoitusta ja infrastruktuuria suunnitellessa elinkeinoelämän näkökulma on otettava huomioon.


ASUMINEN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ

Mahdollisuudet edulliseen mutta laadukkaaseen asumiseen saattavat ratkaista koko opiskelukaupungin valinnan ja vaikuttaa myös valmistumisen jälkeiseen asettautumiseen. Opiskelijoille tärkeää on hinnan lisäksi asumuksen sijainti lähellä kampusta ja keskustan palveluja. Opiskelijat asuvat mielellään kerrostaloissa kaupunkien keskustoissa. Opiskelijoiden kannalta tulisi panostaa tiiviiseen keskustarakentamiseen ja esimerkiksi rakentamiskorkeuden nostamiseen. Opiskelija-asumisen kuumia trendejä ovat ekologisuus ja norminpurku. Tiivis kaupunkirakentaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että kaikki puistot ja viheralueet jyrätään asumisen tieltä. Kokoomusopiskelijat näkevät puut ja pensaat tärkeinä hiilinieluina, joilla voidaan edistää kaupungin hiilineutraaliutta. Puistoja voi myös rakentaa lisää esimerkiksi uusille korkeuksille: katoille ja silloille. Kohti tiivistä kaupunkirakennetta Asuintiheyttä on nostettava korkean rakentamisen avulla. Kodin, työn ja/tai korkeakoulun on sijaittava mahdollisimman lähellä toisiaan tai nopeiden kulkuyhteyksien päässä toisistaan. Vanhasta voidaan tehdä uutta. Esimerkiksi hylätyt tehtaat, koulut, vankilat ynnä muut voitaisiin muuttaa kodeiksi. Asumisen byrokratiaa keventämällä voidaan lisätä asuinneliöitä parkkipaikkojen ja väestönsuojien kustannuksella. Uudet asumisen muodot kunniaan Monelle oma yksiö on tärkeä, mutta moni on myös valmis muihin asumistapoihin. Hyvänä esimerkkinä on sukupolvet ylittävä yhteisasuminen. Nuorten ja vanhusten yhteistä asumista soisi lisättävän, sillä seurasta on konkreettista iloa molemmille osapuolille. Myös airbnb:n tyyppisiin jakamistalouden ratkaisuihin tulisi kannustaa. Kaupunkien vuokrataloja tulisi olla myös lyhytaikaiseen asumiseen esimerkiksi lyhyen työkomennuksen ajaksi. Omistusasuminenkin on vaihtoehto Joskus omistusasuminenkin on nuorelle järkevä vaihtoehto. Asumistuen tulee mahdollistaa jatkossakin vuokra-asumisen rinnalla


yhtäläisesti myös mahdollisuus omistusasumiseen. Varainsiirtovero poistamalla mahdollistettaisiin helpompi muuttaminen työn perässä ja kynnys asunnon ostamiseen esimerkiksi opintojen aikana laskisi, kun ei tarvitse miettiä ensiasunnon ostamisen verohelpotusten käyttämistä liian aikaisin. Vihreyttä ja vehreyttä hiilinielujen avulla Kaupunkien tulee pyrkiä kohti hiilineutraaliutta. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Yhdyskunta tuottaa siis vain sen verran hiilidioksidia, kuin mitä se pystyy sitomaan ilmakehästä. Hiilineutraaliuteen pyritään esimerkiksi sähköisellä julkisella liikenteellä ja hiilinieluja rakentamalla. Kokoomusopiskelijat näkevät positiivisina sen, että puistoja rakennetaan lisää mitä kekseliäimmille paikoille. Hyviä kohteita ovat esimerkiksi katot ja sillat.


LIIKENNE JA TEKNINEN INFRASTRUKTUURI

Toimiva ja hyvin kunnossapidetty infrastruktuuri lisää asukkaiden viihtyvyyttä kunnissa. Kuntien tulee luoda asukkailleen viihtyisä ja elinvoimainen elinympäristö. Liikenteen osalta tämä merkitsee sitä, että kunnan täytyy panostaa liikenteen suunnitteluun ja ylläpitoon ympäri vuoden. Teknologiaa tulee hyödyntää infrastruktuurin luomisessa ja palveluiden kehittämisessä. Tulevaisuuden kunnassa keskustat voivat kehittyä palvelukeskuksiksi, joiden liikenne suunnitellaan ihminen edellä. Suuret pysäköintialueet eivät kuulu keskustoihin vaan autot voidaan sijoittaa joko maanalaisiin pysäköintitiloihin tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän keskustoista. Autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat on erotettava toisistaan, jotta jokaiselle löytyy turvallinen ja tehokas tapa liikkua tarpeidensa mukaan. Kohti autottomia keskustoja

Otetaan kaupunkipyörät käyttöön Helsingin lisäksi muissakin isoissa kaupungeissa. Rakennetaan yksisuuntaiset baanat pyörille. Parannetaan pyörien säilytysmahdollisuuksia ja pyöräilyturvallisuutta. Suojateiden valaistus on esimerkiksi oltava riittävää ja pyörät, kävelijät ja autoilijat on erotettava selkeästi toisistaan. Autot


maan alle tai sopivien etäisyyksien päälle parkkiin. Korkeammilla pysäköintimaksuilla kohti autoista väljempiä ydinkeskustoja. Julkinen liikenne edulliseksi, houkuttelevaksi ja monipuoliseksi. Kilpailulle avoin ja ennakkoluuloton liikenne

Liikennekaari on askel oikeaan suuntaan. Kokoomusopiskelijoiden puolesta taksi-, linja-auto- ja raideliikenteen tulisi olla täysin vapaa kilpailulle. Palvelut, kuten Kutsuplus ja Über saisivat olla arkipäivää. Raja-aidat eri matkustusvälineiden väliltä pitää pystyä kaatamaan. Esimerkiksi yhdellä sovelluksella voisi ostaa matkan Turusta Helsinkiin niin, että samaan lippuun sisältyisivät kaupunkibussit ja junaliput. Myös matkakeskukset ja niiden yhteyteen varatut tilat yhteiskäyttöautoille helpottaisivat paljon matkaavien elämää. Kokoomusopiskelijoiden mielestä on suhtauduttava ennakkoluulottomasti rohkeisiin hankkeisiin, kuten tunnin juniin ja hyperlooppeihin. Tulevaisuudessa asumis-, ja työssäkäyntipaikkakunnat voivat olla yhä useammin erit ja nopea ja vaivaton liikkuminen paikkakuntien välillä korostuu.

Hyödynnetään älykkään liikenteen mahdollisuudet täysimääräisesti

Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älykkäillä ratkaisuilla ihmisten on helpompaa ja ennakoivampaa liikkua. Teollista internetiä voidaan hyödyntää vaikkapa liikennevaloja ja lyhtypylväiden valoja tarpeen mukaan säätämään. Big Dataa voitaisiin käyttää entistä enemmän liikennereittien uudelleenohjaamiseen ruuhkien välttämiseksi. Autoihin voidaan myös asentaa turvajärjestelmiä, joilla tarkkaillaan turvavälin pituutta ja kaistanvaihtoja. Älykästä on myös erilaiset päästöjä vähentävät keksinnöt, kuten liikennevaloissa sammuvat ajoneuvot.


SIVISTYS JA VAPAA-AIKA

Tulevaisuuden kunnissa kulttuuri- ja sivistyspalvelut nousevat vetovoimatekijöinä aivan uudelle tasolle. Kokoomusopiskelijat kannattavat sivistyskunta -kehitystä. Sivistystä ja kulttuuria ei kuitenkaan tule nähdä vain omana saarekkeenaan, vaan kaikkea kunnan toimintaa läpileikkaavana teemana. Esimerkiksi taiteen ja terveyspalvelujen käsitteleminen yhdessä lisää hyvinvointia: taideteokset sairaaloissa voivat piristää ja voimaannuttaa ihmisiä. Sivistys on kuitenkin paljon muutakin kuin kulttuuria sen perinteisimmässä muodossa. Tärkeitä ovat myös vapaaajan harrastusmahdollisuudet ja esimerkiksi uuden ajan kirjastot. Kuntien tulee tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen. Koulutus on kaiken aa ja oo Kokoomuksen sivistyspolitiikan ytimessä on mahdollisuuksien tasaarvo. Jokaisella tulee olla taustastaan riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua, rakentaa oma polkunsa ja löytää omat vahvuutensa. Siksi näemme laadukkaan, osa-aikaisen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen koko ikäluokalle kuuluvana oikeutena. Jokaisen vanhemman tulee myös voida luottaa siihen, että lähikoulusta saa hyvää opetusta. Kieltenopetusta tulee varhaistaa ja monipuolistaa. Kouluympäristöjen tulee olla moderneja, terveellisiä ja turvallisia. Myös toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulee olla kaikkialla kunnossa. Korkeakoulujen osalta haluamme vahvuuksiinsa keskittyneitä ja yhteiskunnan kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa olevia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Kulttuuri ja kirjastot hyvinvointia luomassa Kohtuuhintaisia kulttuuripalveluja on oltava kaikkien saatavilla. Tämä toteutetaan esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapasseilla. Lapsia ja nuoria viedään tutustumaan esimerkiksi konserttien harjoituksiin koulupäivien yhteydessä. Näin jokaisen kynnys harrastaa kulttuuria madaltuu aikuisikään tultaessa. Taidehankinnat julkisiin tiloihin


kuten sairaaloihin nähdään hyvinvointia lisäävinä. Kirjastoissa panostetaan yhä enemmän digitaalisiin aineistoihin ja e-kirjoihin. Kirjastoista tehdään kunnan asukkaita yhteentuovia olohuoneita ja oppimishubeja. Niihin tulisi yhä joustavammin voida yhdistää esimerkiksi kahvilapalveluja, avoimia työtiloja ja järjestöjen kokoustiloja. Liikunta- ja tapahtumamahdollisuuksilla elävä kaupunki Kunnan tulee rakentaa ja ylläpitää urheilupaikkojaan aktiivisesti sekä tarjota alle 18-vuotiaiden harrastustoiminnalle liikuntatilat maksutta. Kuntien tulee myös olla mukana korkeakoululiikunnan tukemisessa ja huolehtia, että liikuntavuoroja riittää nuorille aikuisille. Nuorille ja nuorille aikuisille on tarjottava tietoa siitä, miten voi perustaa uuden harrastusryhmän tai muutoin aloittaa uuden harrastuksen. Tapahtumien järjestämisen tulisi olla helppoa ja houkuttelevaa. Kaupungin tapahtumapalveluiden vaatimista luvista olisi karsittava turha byrokratia.


TOIMINTAKULTTUURI, -TAVAT JA ASENNE

Uudenlaiset kunnat ja kaupungit eivät synny vain vanhaa viilaamalla. Monet järjestelmää ja palvelumalleja koskevat uudistukset vaativat kokonaisvaltaista toimintakulttuurin, tapojen ja asenteen muutosta sekä hallinnon, että kuntalaisen tottumusten puolesta. Uudenlaiset digitaaliset, aikaan ja paikkaan sitomattomat palvelut ja rakenteet ovat avain huomisen menestykseen ja riittävän palvelutason takaamiseen. Palveluiden digitaalista tuotantoa on lisättävä Moni kuntatason palvelu voidaan tänä päivänä tuoda kuntalaisen saavutettavaksi myös digitaalisesti. Digitaalisten sovellutusten ja aikamme viestintäteknologian avulla kuntalaisen tehtäväksi jää entistä vähemmän. Oikein ohjattujen sähköisten palveluiden ja hallinnon avulla saamme sanoa hyvästit niin jonottamiselle, kuin monella luukulla ravaamisellekin. E-vaikuttaminen osaksi kuntapäättämisen arkea Sähköiset palvelut ja viestintäteknologia mahdollistavat myös aiempaa läpinäkyvämmän ja demokraattisemman kuntatason päätöksenteon. Livevideon ja kommentointimahdollisuuden avulla myös kuntien päätöksentekokulttuuria on mahdollista muuttaa. Eikö olisikin hienoa elää sellaisessa kunnassa, jonka valtuustolle voisit lähettää kysymyksiä vaikka omalta kotisohvaltasi? Digitaalinen avoimuus ja reaaliaikaiset vaikuttamisen kanavat ovat olennaisia tekijöitä, kun halutaan lisätä nuorten sukupolvien aktiivisuutta kuntatai kaupunkipolitiikassa. Äänestäminen kerran neljässä vuodessa ei enää riitä. Kuntavaalijärjestelmä voidaan muuttaa sähköiseksi ja kuntavaalien äänestysikärajaa laskea 16 vuoteen. Sähköisen osallistumisen lisääminen ja nuorten aiempaa aikaisempi valtaistaminen ovat avaimia uudenlaisen toimintakulttuurin syntymiselle.


SOTE JA MAAKUNNAT Kaikkien saatavilla olevat hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat keskeinen tekijä hyvinvointiyhteiskunnassa. Niillä on myös valtava merkitys julkisen talouden kannalta. Olemassa olevia rakenteita on kyettävä uudistamaan ennakkoluulottomasti, niin että sosiaali- ja terveydenhuollossa nimenomaan ihmisyksilö on keskiössä ja hänestä huolehditaan hänen apua tarvitessaan sujuvasti ja kokonaisvaltaisesti sekä valinnanvapautta kunnioittaen. Suuremmat hallinnolliset kokonaisuudet tuottavat yleensä skaala-etuja, edistävät yhteistoimintaa ja mahdollistavat kustannussäästöjä. Palveluissa mentävä ihminen edellä Ei pompottelua luukulta luukulle: tietojärjestelmät saatava tämän vaatimalle tasolle. Ihmisten ongelmiin on puututtava varhain ja hoidon jatkuvuudesta huolehdittava. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on tehtävä ketteräksi ja mahdollisimman vähän tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotuiksi. On esimerkiksi hyödynnettävä nettiajanvarauksia sekä -muistutuksia ja skype-vastaanottoja. Hammaslääkäri ynnä muita terveyspalveluita voidaan tarjota kiertävissä sotebusseissa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on säilytettävä. Aluehallinnolla hyötyjä suurista kokonaisuuksista Alueelliset infrastruktuuripäätökset, koskien esimerkiksi liikennettä ja vesistöjä, on tehtävä maakuntatasolla. Aluehallintovaalit on järjestettävä kuntavaalien yhteydessä. Näin säästyy rahaa ja äänestysprosentti on todennäköisesti suurempi. Aluehallintovaalien vaalikelpoisuudessa on huomioitava jääviyskysymykset sekä se, monellako tasolla voi kerrallaan toimia vastuutehtävissä. Suuremmilla kokonaisuuksilla tavoitellaan skaalaetuja. Kokoomusopiskelijat haluavat edistää metropoliajattelua. Esimerkiksi Pirkanmaa tai Varsinais-Suomi voisi olla yksi iso kunta. Pitkän aikavälin tavoitteena on 19 kuntaa Suomessa ja maakuntamalli on vain väliporras tähän vaiheeseen. Metropolikuntien jälkeen maakuntahallinnosta voidaan luopua.


JOHTOPÄÄTÖKSET Kun pohditaan tulevaisuuden kuntia tai kuntarakennetta, on vältettävä ajattelemasta Ikea-ratkaisuja. Tällä tarkoitamme sitä, että nykyajan palikoilla ei voi rakentaa tulevaa. Kuntien tehtävä on ennen kaikkea vapauttaa kuntalaiset toteuttamaan rohkeampiakin ideoita. Sen on mahdollistettava hyvinvoivat ihmiset, miellyttävä vapaa-aika ja toimiva elinkeinoelämä. Kunnissa tulisi hyödyntää yhä enemmän uusia tapoja toteuttaa demokratiaa, esimerkiksi osallistavaa budjetointia, kokeilukulttuuria ja vaikuttamissovelluksia. Sote- ja maakuntauudistus antaa kunnille mahdollisuuden asennoitua uudestaan. Nyt voidaan keskittyä paikallisesti tärkeimpiin asioihin sekä panostaa uudella tavalla kunnille jääviin tehtäviin. Kunta on paljon muutakin kuin sotepalvelujen tuottaja. Kokoomusopiskelijat näkevät erityisesti tulevaisuuden kunnat sivistyskuntina. Suuri osa tulevaisuuden kuntien budjeteista ohjautuu opetus-, sivistys-, yrittäjyys-, ja vapaa ajan palveluihin. Uusi tilanne saattaa johtaa nuorempiin päättäjiin. Tämä nähdään luonnollisesti hyvänä kehityskulkuna, sillä nykyisellään nuoret ja opiskelijat ovat aliedustettuja kuntien päätöksenteossa. Asuinpaikka ja työssäkäynti voivat eriytyä jatkossa yhä vahvemmin eri paikkakunnille. Tämän mahdollistamiseksi on harkittava uudelleen varainsiirtoveron järkevyyttä ja panostettava nopeaan liikkumiseen kaupunkien välillä. Tunnin juniin ja hyperlooppeihin tulee siksi suhtautua ennakkoluulottomasti. Teknologisen kehityksen hyödyntäminen on vielä puolitiessään. Älykäs liikenne tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhteiskäyttö-, ja jakamistalouden sovelluksille. Lisäksi liikennettä voidaan ohjata big datan avulla yhä enemmän niin, että ruuhkat voidaan välttää. Kestävä kehitys ja ekologisuus nähdään kaikkea kaupunkien toimintaa läpileikkaavana teemana. Kokoomusopiskelijat haluavat kaikkien kaupunkien tavoittelevan hiilineutraaliutta muun muassa sähköisellä julkisella liikenteellä ja hiilinielujen lisäämisellä.


Kokoomusopiskelijat kannattavat metropoliajattelua ja näkevät sen parhaana tulevaisuuden ratkaisuna. Maakuntamalli on turha välivaihe kaupunkien ja isompien yksiköiden välissä. Parhaan tuloksen voisi saavuttaa isoihin metropolikuntiin, kuten Pirkanmaan tai Varsinais-Suomen kuntaan siirtymällä. Häme taas esimerkiksi olisi järkevää jakaa Lahden ja Hämeenlinnan alueisiin. Yhteensä kuntien sopivaksi määräksi nähdään 19.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry www.kokoomusopiskelijat.fi Kokoomusopiskelijat - Tuhatkunta @Tuhatkunta kokoomusopiskelijat


Kokoomusopiskelijoiden kuntavisio  

Sivistyksen ja metropolien Suomi. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n kuntavisio.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you